–

HOLD Alapkezelő Befektetési Alapkezelő Zrt., edustajinaan Á. P. Baráti, T. Fehér, P. Jalsovszky ja B. D. Zsibrita, ügyvédek,

–

Magyar Nemzeti Bank, edustajinaan T. Kende ja P. Sonnevend, ügyvédek, sekä oikeudellinen neuvonantaja M. G. Subai,

–

Unkarin hallitus, asiamiehinään M. Z. Fehér ja G. Koós,

–

Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi L. Havas, J. Rius Riu ja H. Tserepa-Lacombe, sittemmin V. Bottka, J. Rius Riu ja H. Tserepa-Lacombe,

–

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, asiamiehenään G. Filippa,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (EUVL 2009, L 302, s. 32), sellaisena kuin se on muutettuna 23.7.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/91/EU (EUVL 2014, L 257, s. 186) (jäljempänä direktiivi 2009/65), 14–14 b artiklan, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta 8.6.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (EUVL 2011, L 174, s. 1) 13 artiklan 1 kohdan ja liitteessä II olevan 1 ja 2 kohdan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 25.4.2016 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/565 (EUVL 2017, L 87, s. 1) 2 artiklan 5 alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat HOLD Alapkezelő Befektetési Alapkezelő Zrt. (jäljempänä HOLD) ja Magyar Nemzeti Bank (Unkarin keskuspankki) ja joka koskee kyseisen pankin tekemää päätöstä määrätä seuraamus HOLDille sen palkkiopolitiikan perusteella.

3

Direktiivin 2009/65 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että tässä direktiivissä tarkoitetaan ”rahastoyhtiöllä” yhtiötä, jonka tavanomaisena liiketoimintana on sijoitusrahastojen tai sijoitusyhtiöiden muodossa toimivien yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) hoitaminen (yhteissijoitusyrityksen yhteinen salkunhoito).

4

Kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

”3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi antaa rahastoyhtiölle toimiluvan yhteissijoitusyritysten hoidon lisäksi seuraavien palvelujen tarjoamiseen:

– –

4.   Direktiivin 2004/39/EY 2 artiklan 2 kohtaa sekä 12, 13 ja 19 artiklaa sovelletaan tämän artiklan 3 kohdassa mainittuihin rahastoyhtiöiden tarjoamiin palveluihin.”

5

Direktiivin 2009/65 14 artiklan 1 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Kunkin jäsenvaltion on laadittava käytännesäännöt, joita kyseisessä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneiden rahastoyhtiöiden on aina noudatettava. Käytännesäännöissä on pantava täytäntöön vähintään tässä kohdassa säädetyt periaatteet. Näillä periaatteilla varmistetaan, että rahastoyhtiö:

6

Kyseisen direktiivin 14 a artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että rahastoyhtiöt laativat sellaiset palkka- ja palkkiopolitiikan ja ‑käytännöt ja soveltavat sellaisia palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ‑käytäntöjä, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä eivätkä kannusta riskinottoon, joka on ristiriidassa rahastoyhtiöiden hoitamien yhteissijoitusyritysten riskiprofiilien, sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa, eivätkä haittaa sen velvoitteen noudattamista, jonka mukaan rahastoyhtiön on toimittava yhteissijoitusyrityksen edun mukaisesti.

2.   Palkkojen ja lisäeläke-etuuksien kiinteiden ja muuttuvien osien on kuuluttava palkka- ja palkkiopolitiikan ja ‑käytäntöjen piiriin.

3.   Palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ‑käytäntöjä on sovellettava niihin henkilöstöryhmiin, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus niiden hoitamien rahastoyhtiöiden tai yhteissijoitusyritysten riskiprofiileihin, mukaan luettuina toimiva johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtäviä hoitavat henkilöt sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai ‑palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan toimivan johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa.

4.   [Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24.11.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o 1095/2010 [(EUVL 2010, L 331, s. 84)] 16 artiklan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille tai rahoitusmarkkinoiden toimijoille ohjeita tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä ja 14 b artiklassa tarkoitettujen periaatteiden soveltamisesta. Ohjeissa otetaan huomioon [rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta 30.4.2009 annetussa] komission suosituksessa 2009/384/EY [(EUVL 2009, L 120, s. 22)] vahvistetut moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat periaatteet sekä rahastoyhtiöiden ja niiden hoitamien yhteissijoitusyritysten koko, sisäinen organisaatio sekä niiden toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus. – –”

7

Mainitun direktiivin 14 b artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Laatiessaan ja soveltaessaan 14 a artiklassa tarkoitettua palkka- ja palkkiopolitiikkaa rahastoyhtiöiden on noudatettava seuraavia periaatteita sellaisella tavalla ja siinä laajuudessa, joka on asianmukainen niiden kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä niiden toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden:

– –

– –

– –

– –

– –

3.   Edellä 1 kohdassa säädettyjä periaatteita sovelletaan kaikentyyppisiin rahastoyhtiön maksamiin etuuksiin, yhteissijoitusyrityksen itse suoraan maksamiin määriin, tulosperusteiset palkkiot mukaan luettuina, ja yhteissijoitusyrityksen osuuksien tai osakkeiden siirtoihin, jotka tehdään sellaisten henkilöstöryhmien hyväksi, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus rahastoyhtiöiden riskiprofiiliin tai niiden hoitamien yhteissijoitusyritysten riskiprofiiliin ja joihin luetaan mukaan toimiva johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtäviä hoitavat henkilöt sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai ‑palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan toimivan johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa.

– –”

8

Direktiivin 2014/91 johdanto-osan 5, 7 ja 10 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

– –

– –

9

Direktiivin 2011/61 johdanto-osan 26 ja 28 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

– –

10

Direktiivin 2011/61 1 artiklan mukaan sillä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupia, toimintaa ja avoimuutta, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja Euroopan unionissa.

11

Kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että kyseisessä direktiivissä ”vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla” tarkoitetaan oikeushenkilöitä, joiden säännöllistä liiketoimintaa on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoito.

12

Mainitun direktiivin 6 artiklan 4 ja 6 kohdassa säädetään seuraavaa:

”4.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa ulkopuoliselle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle toimiluvan seuraavien palvelujen tarjoamiseen:

– –

6.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamiseen sovelletaan direktiivin [2004/39] 2 artiklan 2 kohtaa sekä 12, 13 ja 19 artiklaa.”

13

Direktiivin 2011/61 13 artiklan sanamuoto on seuraava:

”1.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on niitä henkilöstöryhmiä varten, mukaan luettuina ylin johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtävissä toimivat sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai ‑palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan ylimmän johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus niiden riskiprofiileihin tai niiden hoitamien rahastojen riskiprofiileihin, palkka- ja palkkiopolitiikka ja ‑käytännöt, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä eivätkä kannusta riskinottoon, joka on ristiriidassa niiden hoitamien rahastojen riskiprofiilien tai rahastojen sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on määritettävä palkka- ja palkkiopolitiikka ja ‑käytännöt liitteen II mukaisesti.

– –”

14

Kyseisen direktiivin liitteessä II, jonka otsikko on ”Palkka- ja palkkiopolitiikka”, säädetään seuraavaa:

”1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on ottaessaan käyttöön ja soveltaessaan kokonaispalkkaa ja ‑palkkioita, mukaan luettuina palkka ja harkinnanvaraiset eläke-etuudet, koskevaa politiikkaa niitä henkilöstöryhmiä varten, mukaan luettuina ylin johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtävissä toimivat sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai ‑palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan ylimmän johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiileihin, noudatettava seuraavia periaatteita tavalla, joka on asianmukainen niiden kokoon, sisäiseen organisaatioon sekä niiden toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden:

– –

– –

– –

– –

2. Edellä 1 kohdassa esitettyjä periaatteita sovelletaan kaikentyyppisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan maksamiin palkkoihin ja palkkioihin, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston itse suoraan maksamiin määriin, voitonjako-osuudet mukaan luettuina, ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden siirtoihin, jotka tehdään sellaisten henkilöstöryhmien etuuksiin, mukaan luettuina ylin johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtävissä toimivat sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai ‑palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan ylimmän johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus sen riskiprofiiliin tai sen hoitamien rahastojen riskiprofiileihin.

– –”

15

Delegoidun asetuksen 2017/565 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän asetuksen II lukua sekä III luvun 1–4 jaksoa, 59 artiklan 4 kohtaa, 60 artiklaa ja 6 ja 8 jaksoa siltä osin kuin ne liittyvät kyseisiin säännöksiin, I lukua sekä III luvun 9 jaksoa ja IV lukua sovelletaan rahastoyhtiöihin direktiivin [2009/65] 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti sekä [direktiivin 2011/61] 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti.”

16

Kyseisen delegoidun asetuksen 2 artiklan 5 alakohdassa, joka kuuluu sen I lukuun, jonka otsikko on ”Soveltamisala ja määritelmät”, säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa tarkoitetaan

– –

5) ’palkkiolla’ kaikentyyppisiä maksuja tai taloudellisia tai muita kuin taloudellisia hyötyjä, joita yritykset tarjoavat suoraan tai epäsuoraan sijoitus- tai oheispalvelujen tarjoamisessa asiakkaille keskeisille henkilöille;

– –”.

17

Suosituksen 2009/384 johdanto-osan 1–3 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

18

Arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirjoja, joiden otsikot ovat ”AIFM-direktiivin mukaista moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat ohjeet (ESMA/2013/232), päivätty 3.6.2013 (jäljempänä AIFM-ohjeet)” ja ”Yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaiset moitteetonta palkka ja palkkiopolitiikkaa koskevat ohjeet (ESMA/2016/575), päivätty 14.10.2016 (jäljempänä yhteissijoitusyrityksiä koskevat ohjeet)” sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin ja direktiivin 2009/65 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin rahastoyhtiöihin sekä toimivaltaisiin viranomaisiin.

19

AIFM-ohjeiden 10 ja 17 kohdan sanamuoto on seuraava:

”10. Suuntaviivoissa ja [direktiivin 2011/61] liitteessä II palkkojen ja palkkioiden katsotaan koostuvan seuraavista:

– –

jotka tehdään korvauksena vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan määritellyn henkilöstön ammatillisista palveluista.

Tämän kohdan ii alakohdan osalta maksuja, jotka vaihtoehtoiset sijoitusrahastot maksavat rahastojen hoitajien asianmukaisten henkilöstöryhmien suorittamien ammatillisten palvelujen johdosta suoraan hoitajille – lukuun ottamatta kustannusten tai kulujen takaisinmaksuja – ja jotka voisivat muuten johtaa palkkoja ja palkkioita koskevien merkityksellisten sääntöjen kiertämiseen, tulisi pitää suuntaviivoissa ja [direktiivin 2011/61] liitteessä II tarkoitettuina palkkoina ja palkkioina.

– –

17. Myös kumppanuuksiin ja sen kaltaisiin rakenteisiin on syytä kiinnittää huomiota. Osingot tai vastaavat voitonjaot, joita kumppanit saavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien omistajina, eivät kuulu näiden suuntaviivojen soveltamisalaan, ellei tällaisten osinkojen maksun aineellinen tulos johda asiaa koskevien palkka- ja palkkiosääntöjen kiertämiseen, kun pelkkä aikomus kiertää näitä sääntöjä ei ole tässä yhteydessä merkityksellinen.”

20

Yhteissijoitusyrityksiä koskevien ohjeiden 11 ja 15 kohdan sanamuoto on seuraava:

”11. Ohjeissa ja [direktiivin 2009/65] 14 b artiklassa palkkojen ja palkkioiden katsotaan koostuvan yhdestä tai useammasta seuraavista seikoista:

– –

jotka tehdään korvauksena rahastoyhtiön määritellyn henkilöstön ammatillisista palveluista.

Maksuja, jotka yhteissijoitusyritykset maksavat rahastoyhtiön asianmukaisten henkilöstöryhmien suorittamien ammatillisten palvelujen johdosta suoraan rahastoyhtiöille – lukuun ottamatta kustannusten tai kulujen takaisinmaksuja – ja jotka voisivat muuten johtaa palkkoja ja palkkioita koskevien asiaankuuluvien sääntöjen kiertämiseen, tulisi pitää ohjeissa ja [direktiivin 2009/65] 14 b artiklassa tarkoitettuina palkkoina ja palkkioina.

– –

15. Myös kumppanuuksiin ja sen kaltaisiin rakenteisiin on syytä kiinnittää huomiota. Osingot tai vastaavat voitonjaot, joita kumppanit saavat rahastoyhtiöiden omistajina, eivät kuulu näiden ohjeiden soveltamisalaan, ellei tällaisten osinkojen maksun aineellinen tulos johda asiaa koskevien palkka- ja palkkiosääntöjen kiertämiseen, kun pelkkä aikomus kiertää näitä sääntöjä ei ole tässä yhteydessä merkityksellinen.”

21

Direktiivit 2009/65 ja 2011/61 on saatettu osaksi Unkarin oikeusjärjestystä yhteissijoitusten muodoista ja hoitajista sekä eräiden rahoitusta koskevien lakien muuttamisesta vuonna 2014 annetulla lailla nro XVI (a kollektív befektetési formákról és kezelőikről, valamint egyes pénzügyi tárgyú törvények módosításáról szóló 2014. évi XVI. Törvény, jäljempänä yhteissijoituslaki). Kyseisen lain 26/A §:ssä säädetään seuraavaa:

”Yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiö toteuttaa palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ‑käytäntöjä, jotka ovat yhteensopivia tehokkaan ja moitteettoman riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä sekä ovat yhteensopivia liitteessä 13 olevien periaatteiden kanssa.”

22

Mainitun lain 33 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja toteuttaa palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ‑käytäntöjä, jotka ovat yhteensopivia tehokkaan ja moitteettoman riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä sekä ovat yhteensopivia liitteessä 13 olevien periaatteiden kanssa.”

23

Yhteissijoituslain liitteen 13, joka koskee palkka- ja palkkiopolitiikkoja, sanamuoto vastaa vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta direktiivin 2009/65 14 b artiklan ja direktiivin 2011/61 liitteen II sanamuotoa.

24

Unkarin keskuspankin 9.2.2017 päivätyn palkka- ja palkkiopolitiikan soveltamista koskevan suosituksen nro 3 (a javadalmazási politika alkalmazásáról szóló 3/2017 (II.9.) MNB ajánlás) 11 kohta kuuluu seuraavasti:

”Jos palkka- ja palkkiopolitiikan piiriin kuuluvan laitoksen työntekijät ovat samaan aikaan kyseisen laitoksen tai sen tytäryhtiön enemmistöosakkaita, palkka- ja palkkiopolitiikka on laadittava siten, että otetaan huomioon kyseinen erityistilanne. Laitoksen on taattava jokaisen työntekijän osalta, että palkka- ja palkkiopolitiikka on yhteensopiva [luottolaitoksista ja rahoitusyhtiöistä vuonna 2013 annetun lain nro CCXXXVII] ja [sijoituslaitoksista ja tavarapörssin toimijoista sekä niiden toimintaa koskevista säännöistä vuonna 2007 annetun lain nro CXXXVIII] merkityksellisissä säännöksissä olevien vaatimusten ja tämän suosituksen sisällön kanssa.”

25

Unkarin keskuspankin 16.1.2018 päivätyn vaihtoehtoisten sijoitusrahastoiden hoitajien toteutettavana olevan palkka- ja palkkiopolitiikan soveltamista koskevan suosituksen nro 4 (az alternatív befektetési alapkezelők által alkalmazandó javadalmazási politikáról szóló 4/2018. (I.16.) MNB ajánlás) 8 kohta kuuluu seuraavasti:

”Tämän suosituksen edellytykset eivät koske lähtökohtaisesti osinkoja, jotka maksetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan omistajalle, tai osinkojen luonteisia suorituksia, ellei tämä johda palkkaa ja palkkiota koskevien asiaankuuluvien sääntöjen tosiasialliseen kiertämiseen riippumatta siitä, onko suorituksen tarkoitus ollut sääntöjen välttäminen.”

26

Pääasian kantaja HOLD on Unkarin keskuspankin toimiluvan saanut yhtiö, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen.

27

HOLD on soveltanut 20.3.2014 lähtien palkka- ja palkkiopolitiikkaa tiettyihin henkilöstöryhmiin. Kyseisen politiikan edunsaajina oleviin työntekijöihin kuuluu pääjohtajan, sijoitusjohtajan ja salkunhoitajan tehtäviä hoitavia henkilöitä, joilla on HOLDin omistusosuuksia tavanomaisina osakkeina ja osakkeina, joilla on etuoikeus osinkoon. Lisäksi kaksi kyseisistä työntekijöistä on kahden HOLDin liikkeeseen laskemia osakkeita omistavan osakeyhtiön ainoita osakkeenomistajia. HOLD maksoi tilikausina 2015–2018 kyseisille työntekijöille ja kyseisille yhtiöille osinkoja osakkeiden, joilla on etuoikeus osinkoon, ja tavallisten osakkeiden perusteella.

28

Unkarin keskuspankki määräsi 11.4.2019 tekemällään päätöksellä sillä olevassa valvontaviranomaisen asemassa pääasiallisesti, että HOLDin on toteuttava palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ‑käytäntöjä, jotka ovat yhteensopivia yhteissijoituslain vaatimusten kanssa. Se katsoi, että kyseisille työntekijöille suoraan ja välillisesti maksetut osingot voivat luonteensa vuoksi aiheuttaa sen, että kyseisillä henkilöillä on intressi siihen, että HOLD tuottaa lyhyen aikavälin voittoja, ja joilla on näin ollen kannustin ottaa sijoituspäätöksiä tehdessään riskejä, jotka ovat ristiriidassa HOLDin hoitamien rahastojen riskiprofiilien ja rahastonhoitoa koskevien sääntöjen sekä rahasto-osuuksien omistajien etujen kanssa, joten on katsottava, että kyseisten osinkojen maksamisen yksityiskohtaisilla menettelysäännöillä kierretään tulosperusteisen palkan ja palkkion lykkäämistä koskevia sääntöjä. Tämän seurauksena Unkarin keskuspankki määräsi HOLDille seuraamusmaksun.

29

HOLD nosti kyseisestä päätöksestä kanteen Fővárosi Törvényszékissä (Budapestin alioikeus, Unkari) ja väitti, että osingot eivät ole palkan ja palkkioiden muuttuva osa eivätkä ne kuulu sen palkka- ja palkkiopolitiikan soveltamisalaan. Sen mukaan palkan ja palkkioiden muuttuva osa on työntekijöille heidän ammatillisista palveluistaan maksettava suoritusperusteinen korvaus, kun taas osinko kuuluu osakkeenomistajan omistusoikeuden piiriin, ja tämä riippumatta hänen yhtiön hyväksi toteuttamastaan toiminnasta, hänen työstään ja hänen henkilökohtaisesta suorituksestaan. Lisäksi kyseisillä työntekijöillä on sen mukaan enemmistöosakkaina intressi pääasian kantajan toimintojen ylläpitämiseen pitkällä aikavälillä – vastoin Unkarin keskuspankin väitettä, jonka mukaan osinkojen maksaminen voi kannustaa lyhyen aikavälin voiton tavoittelemiseen.

30

Fővárosi Törvényszék hylkäsi kanteen sillä perusteella, että kyseisille työntekijöille maksetut osingot voidaan rinnastaa palkkaan tai palkkioon, vaikka niitä ei voida muodollisesti pitää korvauksena suoritetuista palveluista. Kyseiset osingot, jotka ovat huomattavasti kiinteitä ja muuttuvia palkkio-osia suuremmat, aikaansaavat työntekijöissä rahaston lyhyen aikavälin voittoja koskevan intressin, joka kannustaa ottamaan riskejä, jotka ovat ristiriidassa sijoittajien intressien kanssa ja joita on pidettävä maksutapana, jolla voidaan kiertää sovellettavia palkka- ja palkkiopolitiikan sääntöjä.

31

Kyseisen tuomioistuimen mukaan HOLDin olisi ollut lykättävä vähintään 40 prosenttia riidanalaisten etuoikeutettujen osakkeiden perusteella maksettujen osinkojen maksamisesta sopeuttaen mainittu maksu hoidettavien sijoitusrahastojen elinkaareen ja rahasto-osuuksien lunastamiseen ja hajauttaen sen vähintään kolmelle vuodelle. Mainittu tuomioistuin katsoo lisäksi, että palkka- ja palkkiopolitiikkaa sovelletaan myös kyseisten työntekijöiden määräysvallassa oleville yhtiöille maksettaviin osinkoihin, koska heillä on myös kyseistä maksua koskeva varallisuusoikeudellinen intressi.

32

Kúria (ylin tuomioistuin, Unkari), jossa pääasian kantaja on hakenut muutosta, huomauttaa, että sen on erityisesti ratkaistava, kuuluvatko kyseisille työntekijöille suoraan ja välillisesti maksetut osingot yhteissijoituslain liitteessä 13 tarkoitettuun palkka- ja palkkiopolitiikkaan. Kyseisten työntekijöiden ”kaksoisasema” osakkeenomistajina ja työntekijöinä, jotka ovat vastuussa pääasian kantajan taloudellisesta tehokkuudesta sekä sen palkka- ja palkkiopolitiikan toteuttamisesta, on sen mukaan ratkaiseva tekijä ja herättää kysymyksen siitä, onko sen arvioimiseksi, onko palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevia periaatteita noudatettu, tarkasteltava kaikkia niitä summia, jotka mainituille työntekijöille on maksettu heidän työsuhteensa puitteissa sekä suoraan tai välillisesti osakkeenomistajan asemassa.

33

Kúria arvioi tarvitsevansa unionin tuomioistuimen tulkinnan direktiivin 2009/65 14–14 b artiklasta, direktiivin 2011/61 johdanto-osan 28 perustelukappaleesta, 13 artiklan 1 kohdasta sekä liitteessä II olevasta 1 ja 2 kohdasta sekä delegoidun asetuksen 2017/565 2 artiklan 5 alakohdasta, ja näin ollen se on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Kuuluuko sijoitusrahastojen hoitajien palkka- ja palkkiopolitiikan soveltamisalaan [kyseessä oleville pääasian kantajan työntekijöille]

maksettu osinko?”

34

Arvopaperimarkkinaviranomainen kutsuttiin unionin tuomioistuimen kirjaamon 9.9.2021 päivätyllä kirjeellä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 24 artiklan toisen kohdan mukaisesti osallistumaan istuntoon, jotta se voi vastata unionin tuomioistuimen esittämiin kirjallisiin kysymyksiin. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimitti vastauksena kirjallisia huomautuksia, joista istunnon osallistujilla oli tilaisuus esittää näkemyksensä.

35

Aluksi on todettava, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämä kysymys koskee muun muassa delegoidun asetuksen 2017/565 2 artiklan 5 alakohtaa. Tältä osin on todettava, että kyseisen delegoidun asetuksen 1 artiklan 1 kohdasta sekä direktiivin 2009/65 6 artiklan 4 kohdasta ja direktiivin 2011/61 6 artiklan 6 kohdasta yhdessä luettuina seuraa, että mainittua delegoitua asetusta sovelletaan yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöihin ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin ainoastaan siltä osin kuin kyseisillä rahastoyhtiöillä ja hoitajilla on toimilupa direktiivin 2009/65 6 artiklan 3 kohdassa ja direktiivin 2011/61 6 artiklan 4 kohdassa mainittujen palvelujen tarjoamiseen.

36

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ei kuitenkaan ilmene, että HOLDilla olisi toimilupa tällaisten palveluiden tarjoamiseen. Koska delegoitu asetus 2017/565 ei liity pääasian kohteeseen, sen 2 artiklan 5 alakohtaa ei ole tarpeen tulkita.

37

Näin ollen on ymmärrettävä, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään pääasiallisesti sitä, onko direktiivin 2009/65 14–14 b artiklaa ja direktiivin 2011/61 13 artiklan 1 kohtaa ja liitteessä II olevaa 1 ja 2 kohtaa tulkittava siten, että palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ‑käytäntöä koskevia säännöksiä sovelletaan osinkoihin, jotka yhtiö, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, maksaa suoraan tai välillisesti tietyille työntekijöilleen, jotka hoitavat pääjohtajan, sijoitusjohtajan tai salkunhoitajan tehtäviä, heidän kyseisen yhtiön osakkeita koskevan omistusoikeutensa perusteella.

38

On palautettava mieleen, että direktiivin 2009/65 14 a artiklan 1–3 kohdan ja direktiivin 2011/61 13 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vaadittava, että rahastoyhtiöt ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat laativat palkka- ja palkkiopolitiikan ja ‑käytännöt, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä eivätkä kannusta riskinottoon, joka on ristiriidassa hoidettavien yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiilien, sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa, ja soveltavat niitä.

39

Direktiivin 2009/65 14 a artiklan 3 kohdassa ja direktiivin 2011/61 13 artiklan 1 kohdassa säädetään mainittujen politiikkojen ja korvauskäytäntöjen henkilöllisen soveltamisalan osalta, että niitä on sovellettava niihin henkilöstöryhmiin, mukaan luettuna ylin johto, riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivat, valvontatehtäviä hoitavat henkilöt sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai ‑palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan ylimmän johdon ja riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimivien kanssa, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus rahastoyhtiöiden tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien riskiprofiileihin tai niiden hoitamien rahastojen riskiprofiileihin.

40

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei esitä minkäänlaisia epäilyjä kyseisten työntekijöiden kuulumisesta direktiivin 2009/65 14 a artiklan 3 kohdassa ja direktiivin 2011/61 13 artiklan 1 kohdassa määriteltyyn palkka- ja palkkiopolitiikkojen ja ‑käytäntöjen henkilölliseen soveltamisalaan pääasiassa. Sitä vastoin se pohtii kyseisten politiikkojen ja käytäntöjen aineellista soveltamisalaa ja erityisesti sitä, onko sen arvioimisessa, onko mainittuja politiikkoja ja käytäntöjä koskevia säännöksiä noudatettu, otettava huomioon summat, jotka yhtiö, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, maksaa suoraan tai välillisesti mainituille työntekijöille osinkoina, jotka maksetaan heidän kyseisen yhtiön osakkeita koskevan omistusoikeutensa perusteella.

41

Tässä yhteydessä on palautettava mieleen palkan ja palkkion käsitteen tulkinnasta direktiivien 2009/65 ja 2011/61 soveltamisen yhteydessä yhtäältä, että unionin oikeuden sellaisen säännöksen tai määräyksen sanamuotoa, joka ei sisällä nimenomaista viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen säännöksen tai määräyksen sisällön ja ulottuvuuden määrittämiseksi, on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti (tuomio 22.6.2021, Latvijas Republikas Saeima (Liikennerikkomuspisteet), C-439/19, EU:C:2021:504, 81 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

42

Toisaalta unionin oikeussäännön tulkinta edellyttää, että huomioon otetaan paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys, johon se kuuluu, sekä sen toimen tavoitteet ja tarkoitus, jonka osa se on (tuomio 15.3.2022, Autorité des marchés financiers, C-302/20, EU:C:2022:190, 63 kohta).

43

Direktiiveissä 2009/65 ja 2011/61 säädetään, että jäsenvaltioiden on edellytettävä, että yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat laativat palkka- ja palkkiopolitiikat ja ‑käytännöt ja soveltavat niitä, mutta niissä ei viitata kansalliseen oikeuteen palkan ja palkkion käsitteen alan osalta.

44

Direktiivin 2009/65 14 a artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2011/61 13 artiklan 1 kohdan sanamuodosta on todettava, ettei niissä määritellä palkan ja palkkion käsitettä. Kyseisellä käsitteellä tarkoitetaan sen tavanomaisen merkityksen mukaan rahallista tai luontoissuorituksena toteutettavaa vastiketta työstä tai palvelusta.

45

Direktiivin 2009/65 14 a artiklan 2 kohdassa säädetään, että palkkojen ja lisäeläke-etuuksien kiinteiden ja muuttuvien osien on kuuluttava palkka- ja palkkiopolitiikan ja ‑käytäntöjen piiriin. Direktiivin liitteessä II olevasta 1 kohdasta käy myös ilmi, että palkka ja harkinnanvaraiset eläke-etuudet kuuluvat kokonaispalkkaa ja ‑palkkiota koskeviin politiikkoihin.

46

Kyseisten kahden ryhmän sisällyttäminen kyseisten säännösten sanamuotoon ei kuitenkaan estä kyseisten politiikkojen ja käytäntöjen soveltamista muunlaisiin maksuihin kuin palkkoihin ja harkinnanvaraisiin eläke-etuuksiin.

47

Kyseisten säännösten asiayhteydestä on todettava, että direktiivin 2009/65 14 b artiklan 3 kohdasta ja direktiivin 2011/61 liitteessä II olevasta 2 kohdasta käy ilmi, että palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevia periaatteita sovelletaan kaikentyyppisiin yhteissijoitusyhtiön rahastoyhtiön tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan maksamiin etuuksiin, palkkoihin ja palkkioihin ja yhteissijoitusyhtiön tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston itse suoraan maksamiin määriin, tulosperusteiset palkkiot mukaan luettuina, yhteissijoitusyrityksen osuuksien tai osakkeiden siirtoihin sekä voitonjako-osuuksiin ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden siirtoihin, jotka tehdään sellaisten henkilöstöryhmien hyväksi, jotka kuuluvat mainittujen politiikkojen henkilölliseen soveltamisalaan.

48

Palkka- ja palkkiopolitiikkaa sovelletaan siis kaikkiin maksuihin ja muihin etuuksiin, jotka suoritetaan vastikkeena mainittujen politiikkojen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvien yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien työntekijöiden ammatillisista palveluista.

49

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia osinkoja ei toki makseta tällaisena vastikkeena vaan yhtiön, jonka tavanomaisena toimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, osakkeita koskevan omistusoikeuden perusteella.

50

Kuitenkin direktiivin 2009/65 14 b artiklan 1 kohdan r alakohdan ja direktiivin 2011/61 liitteessä II olevan 1 kohdan r alakohdan mukaan on vältettävä sitä, että palkan ja palkkioiden muuttuva osa maksetaan sellaisten välineiden tai menetelmien kautta, joiden avulla voidaan kiertää kyseisessä direktiivissä säädetyt vaatimukset.

51

Tästä seuraa, että direktiivien 2009/65 ja 2011/61 säännöksiä, jotka koskevat palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä, on sovellettava sellaiseen osakkeisiin liittyvien osinkojen maksamiseen, joka ei ole vastiketta suoritetuista ammatillisista palveluista mutta on kuitenkin omiaan kannustamaan kyseisiä yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiön tai vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan työntekijöitä ottamaan riskejä, jotka ovat ristiriidassa kyseisen yhtiön tai hoitajan hoitamien yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiilien, sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa tai jotka ovat haitallisia kyseisten yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja niihin sijoittaneiden henkilöiden intresseille, ja jonka avulla voidaan näin kiertää kyseisisistä säännöksistä johtuvat vaatimukset.

52

Kuten julkisasiamies on pääasiallisesti todennut ratkaisuehdotuksensa 34 ja 41 kohdassa, tällainen tulkinta on väistämätön, kun otetaan huomioon kyseisten direktiivien tavoitteet, jotka ovat sijoittajien suojeleminen erityisesti silloin, kun heidän intressinsä voivat olla ristiriidassa sijoitusrahastojen hoitajien intressien kanssa sekä riskin että sijoituspäätösten kestävyyden näkökulmasta, sekä rahoitusjärjestelmän vakauden takaaminen.

53

Lisäksi on niin, kuten suosituksen 2009/384 johdanto-osan 1–3 perustelukappaleesta käy ilmi, että rahoitusalan epäasianmukaiset palkka- ja palkkiokäytännöt, joiden suuntauksena on ollut palkita nopeiden voittojen tavoittelua ja kannustaa henkilöstöä harjoittamaan liiallista riskitoimintaa, joka toisi nopeasti suuria tuloja mutta altistaisi kyseiset yritykset suuremmille potentiaalisille tappioille pidemmällä aikavälillä, ovat johtaneet liialliseen riskinottoon ja näin ollen myötävaikuttaneet rahoitusalan suurten yritysten huomattaviin tappioihin. Direktiivin 2014/91 johdanto-osan 5 perustelukappaleen ja direktiivin 2011/61 johdanto-osan 26 perustelukappaleen mukaan direktiiveillä 2009/65 ja 2011/61 käyttöön otettuja palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä toteutettaessa on otettava huomioon suositus 2009/384.

54

Kuten edellä 38 kohdassa on palautettu mieleen, palkka- ja palkkiopolitiikojen ja ‑käytäntöjen, joita säännellään direktiiveissä 2009/65 ja 2011/61, tarkoituksena on tässä yhteydessä edistää moitteetonta ja tehokasta riskienhallintaa sekä olla kannustamatta riskinottoon, joka on ristiriidassa yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskiprofiilien, sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa.

55

Kyseisten tavoitteiden toteuttamiseksi direktiiveissä 2009/65 ja 2011/61 ja erityisesti ensiksi mainitun direktiivin 14 b artiklan 1 kohdan m alakohdassa ja jälkimmäisen direktiivin liitteessä II olevan 1 kohdan m alakohdassa säädetään, että palkka- ja palkkiopolitiikkoihin on sisällyttävä mekanismeja, joiden tarkoituksena on saada kannustimet vastaamaan rahastoyhtiön ja sen hoitamien yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja sen hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sekä kyseisten yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajien intressejä.

56

Senkaltaisen palkan tai palkkion muuttuvan osan, joka on omiaan kannustamaan lyhyen aikavälin tuloksen tavoitteluun, suosimisen välttämiseksi direktiivin 2009/65 14 b artiklan 1 kohdan j alakohdassa ja direktiivin 2011/61 liitteessä II olevan 1 kohdan j alakohdassa säädetään määrittämättä kokonaispalkan ja ‑palkkioiden kiinteän ja muuttuvan osan suhdetta, että ne ”tasapainotetaan asianmukaisesti”, joten ”riittävän suuri osuus kokonaispalkasta ja ‑palkkioista säilytetään kiinteänä”.

57

Seuraavaksi direktiivin 2009/65 14 b artiklan 1 kohdan m alakohdassa ja direktiivin 2011/61 liitteessä II olevan 1 artiklan m alakohdassa säädetään, että vähintään 50 prosenttia palkan ja palkkioiden muuttuvista osista koostuu asianomaisen yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksista, joihin sovelletaan lisäksi asianmukaista yhtiöön jätettävää voittoa koskevaa politiikkaa.

58

Lopuksi direktiivin 2009/65 14 b artiklan 1 kohdan n ja o alakohdassa ja direktiivin 2011/61 liitteessä II olevan 1 kohdan n ja o alakohdassa säädetään yhtäältä, että vähintään 40 prosenttia palkan ja palkkioiden muuttuvan osan maksamisesta lykätään ”ajanjaksolle, joka on asianmukainen” ja jonka on oltava vähintään kolme vuotta, ja toisaalta, että palkan ja palkkioiden muuttuva osa, johon sisältyy osuus, jonka maksamista on lykätty, maksetaan tai oikeus siihen syntyy ainoastaan, jos se on kestävää rahastoyhtiön tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan taloudellinen kokonaistilanne huomioon ottaen ja perusteltua kyseisen liiketoimintayksikön, yhteissijoitusyrityksen, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja yksilön tulos huomioon ottaen.

59

Tältä osin kyseisillä säännöksillä pyritään – kuten julkisasiamies toteaa ratkaisuehdotuksensa 62 ja 63 kohdassa – tuomaan työntekijöiden ja sijoittajien intressejä lähemmäs toisiaan ja varmistamaan, että yhteissijoitusyrityksille ja vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille mahdollisesti aiheutuvat tappiot koskettavat myös kyseisiä työntekijöitä eivätkä he pääse osallisiksi pelkästään voitoista. Lisäksi kyseisillä säännöksillä on tarkoitus varmistaa, että lyhyen aikavälin arvonnousu, joka häviää yhteissijoitusyrityksen sijoittajille suositellun hallussapitoajan tai kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston elinkaaren ja lunastuspolitiikan aikana, ei tuo yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan työntekijöille etua ennenaikaisesti ja siten perusteettomasti.

60

Direktiiveillä 2009/65 ja 2011/61 olevien tavoitteiden saavuttamisen ja kyseisten direktiivien tehokkaan vaikutuksen varmistamiseksi kyseisten direktiivien palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä koskevia säännöksiä on sovellettava kaikkiin yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kyseisten säännösten henkilölliseen soveltamisalaan kuuluville työntekijöille suorittamiin maksuihin tai etuuksiin, jos kyseinen maksu tai etuus on siitä huolimatta, että se ei ole vastiketta suoritetuista ammatillisista palveluista, kuitenkin omiaan kannustamaan kyseisiä työntekijöitä ottamaan edellä 51 kohdassa kuvatun kaltaisia riskejä ja näin omiaan helpottamaan kyseisistä samoista säännöksistä johtuvien vaatimusten kiertämistä.

61

Tällaista tulkintaa tukee lisäksi AIFM-ohjeiden 17 kohta ja yhteissijoitusyrityksiä koskevien ohjeiden 15 kohta, joiden mukaan osingot tai vastaavat voitonjaot, joita osakkaat saavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai rahastoyhtiöiden osuuksien tai osakkeiden omistajina, eivät kuulu kyseisten suuntaviivojen soveltamisalaan, ellei kyseisten osinkojen maksun aineellinen tulos johda asiaa koskevien palkka- ja palkkiosääntöjen kiertämiseen, mutta pelkkä aikomus kiertää näitä sääntöjä ei ole tässä yhteydessä merkityksellinen.

62

Tästä seuraa, että kun yhtiön, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, direktiivien 2009/65 ja 2011/61 palkka- ja palkkiosäännösten henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvat työntekijät saavat suoraan tai välillisesti osinkoja kyseiseltä yhtiöltä, on tarkistettava, onko kyseisten osinkojen maksupolitiikka edellä 60 kohdassa kuvatun luonteista.

63

On korostettava sellaisten osinkojen osalta, jotka yhtiö, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, maksaa työntekijöilleen, jotka omistavat sen osakkeita, jotka he ovat saaneet omistukseensa sijoittamalla eivätkä vastikkeena suoritetuista ammatillisista palveluista, että yksinomaan se seikka, että kyseisen yhtiön hoitamien yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen voitot vaikuttavat sen voittoihin, ei voi yksinään – kuten julkisasiamies korostaa ratkaisuehdotuksensa 48 ja 49 kohdassa – riittää perustelemaan sitä, että katsotaan, että tämä saa kyseiset työntekijät tekemään päätöksiä, jotka ovat omiaan vahingoittamaan kyseisten sijoitusrahastojen moitteetonta ja tasapainoista hoitoa sekä niihin sijoittaneiden henkilöiden intressejä.

64

Sitä vastoin on tarkastettava, onko yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tuottamien voittojen sekä yhtiön, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, tuottamien voittojen ja kyseisen yhtiön työntekijöilleen heidän omistamiinsa osakkeisiin liittyvinä osinkoina maksamien summien välillä yhteys, jonka perusteella kyseisillä työntekijöillä on intressi siihen, että yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot tuottavat lyhyellä aikavälillä mahdollisimman suuria voittoja.

65

Tämä koskee myös muun muassa mekanismia, jossa yhteissijoitusyritys tai vaihtoehtoinen sijoitusrahasto maksaa tulospalkkion yhtiölle, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, jos tavoiteltu tuotto ylitetään tietyllä viitekaudella, ja jossa kyseinen yhtiö jakaa kyseisen tulospalkkion kokonaan tai osittain edelleen osinkoina kyseisille työntekijöille tai heidän määräysvallassaan oleville yhtiöille riippumatta yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kyseisen kauden jälkeisistä tuloksista ja erityisesti yhteissijoitusyritykselle tai vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle aiheutuneista tappioista. Tällainen mekanismi olisi nimittäin omiaan kannustamaan mainittuja työntekijöitä tekemään edellä 63 kohdassa tarkoitetun kaltaisia päätöksiä.

66

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on pääasiassa arvioitava, onko edellä 64 kohdassa tarkoitetun kaltainen yhteys olemassa, ja sen on ottamalla huomioon erityisesti kyseisen mahdollisen yhteyden mutta myös sen, mikä on kyseisten työntekijöiden suoraan tai heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden kautta omistamien osuuksien osuus yhtiöstä, jonka tavanomaisena toimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, kyseisiin osuuksiin liittyvät äänioikeudet, mainitun yhtiön omistamien osakkeiden lajin, kyseisen yhtiön voitonjakoa koskevan päätöksentekopolitiikan ja ‑menettelyn sekä sen, onko kyseisen saman yhtiön työntekijöilleen maksaman palkan tai palkkioiden kiinteä osa mahdollisesti vaatimaton suoritettuihin ammatillisiin palveluihin nähden, tarkistettava, kannustetaanko kyseisiä työntekijöitä tällä tavoin ottamaan edellä 51 kohdassa tarkoitetun kaltaisia liiallisia riskejä, mikä olisi siis omiaan helpottamaan direktiivien 2009/65 ja 2011/61 palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä koskevien vaatimusten kiertämistä.

67

Jos edellisessä kohdassa mainittujen kriteerien valossa käy ilmi, että yhtiön, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, osingonmaksupolitiikkaan, joka koskee direktiivien 2009/65 ja 2011/61 henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä, sisältyy tällainen kannustin, kyseiseen maksuun on sovellettava palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä koskevia periaatteita ja erityisesti niitä, jotka on palautettu mieleen edellä 56–58 kohdassa; on myös täsmennettävä, että direktiivin 2014/91 johdanto-osan 7 perustelukappaleen mukaan kyseisiä periaatteita voidaan soveltaa yhteissijoitusyritysten niitä hoitaville yhtiöille suorittamiin maksuihin.

68

HOLD vetoaa direktiivin 2014/91 johdanto-osan 10 perustelukappaleeseen ja direktiivin 2011/61 johdanto-osan 28 perustelukappaleeseen ja väittää pääsiallisesti, että edeltävä tulkinta on vastoin osakkeenomistajien omistusoikeutta, joka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 17 artiklan 1 kohdassa.

69

On palautettava mieleen, että perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaan sen määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Näin ollen on yhtäältä niin, että direktiivejä 2009/65 ja 2011/61 on tulkittava perusoikeuskirjan mukaisesti. Toisaalta, ja kun otetaan huomioon, että kansallisten viranomaisten suorittamaa valvontaa, joka kohdistuu siihen, noudattavatko yhtiöt, joiden tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, kansallisessa lainsäädännössä, jolla palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä sääntelevät kyseiset direktiivit on saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä, vahvistettuja periaatteita, on pidettävä perusoikeuskirjan 51 artiklassa tarkoitettuna unionin oikeuden soveltamisena, perusoikeuskirjaa sovelletaan pääasiassa.

70

Tältä osin on todettava, että perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta sekä käyttää, luovuttaa ja testamentata sitä. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan muutoin kuin yleisen edun sitä vaatiessa laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädettyjen ehtojen mukaisesti ja siten, että hänelle suoritetaan kohtuullisessa ajassa oikeudenmukainen korvaus omaisuuden menetyksestä. Omaisuuden käyttöä voidaan säännellä lailla siinä määrin kuin se on yleisen edun mukaan välttämätöntä.

71

Lisäksi perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien, kuten elinkeinovapauden, käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen; suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.

72

Ensinnäkin siitä, sovelletaanko perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohtaa osakkeita koskevaan omistusoikeuteen tai oikeuteen saada niihin liittyviä osinkoja, on todettava, että tällä määräyksellä annettu suoja ulottuu varallisuusarvoisiin oikeuksiin, joista voidaan asianomaisen oikeusjärjestyksen perusteella johtaa saavutettu oikeusasema, joka mahdollistaa sen, että oikeuksien haltija käyttää niitä hyödykseen itsenäisesti (tuomio 5.5.2022, BPC Lux 2 ym., C-83/20, EU:C:2022:346, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

73

Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen yhtiön, jonka tavanomaisena toimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, osakkeilla on varallisuusarvo, jonka johdosta niiden haltijalla on saavutettu oikeusasema, joka mahdollistaa niistä johtuvien oikeuksien itsenäisen käyttämisen. Ne kuuluvat siis perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

74

Toiseksi on todettava, että edellä 41–67 kohdassa oleva direktiivien 2009/65 ja 2011/61 tulkinta ei aseta kyseenalaiseksi kyseisten työntekijöiden omistusoikeutta, joka koskee niiden työnantajana olevan yhtiön, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, osakkeita, eikä se näin ollen merkitse perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettua omistusoikeuden riistämistä.

75

On kuitenkin niin, että edellä 67 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden kyseisen tulkinnan mukaista soveltamista osakkeista saataviin osinkoihin on pidettävä perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan kolmannessa virkkeessä tarkoitettuna omaisuuden käytön sääntelynä, joka on omiaan haittaamaan kyseisen omistusoikeuden käyttämistä ja erityisesti kyseisten osakkeita omistavien työntekijöiden mahdollisuutta saada tuottoa kyseisestä omaisuudesta, kun otetaan huomioon erityisesti edellä 57 ja 58 kohdassa mainitut voiton jättämistä yhtiöön ja maksun lykkäämistä koskevat säännöt.

76

Tältä osin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan kolmannesta virkkeestä ja 52 artiklan 1 kohdasta yhdessä luettuna käy ilmi, että omaisuuden käyttöä voidaan säännellä lailla siinä määrin kuin se on yleisen edun kannalta välttämätöntä ja noudattaen jälkimmäisessä määräyksessä asetettuja edellytyksiä, jotka on palautettu mieleen edellä 71 kohdassa.

77

Käsiteltävässä asiassa osakkeenomistajien oikeuksien rajoitukset aiheutuvat siitä, että yhtiön, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, osinkojen maksamiseen tietyille sen työntekijöille sovelletaan direktiiveistä 2009/65 ja 2011/61 johtuvia palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä koskevia periaatteita sekä kansallista lainsäädäntöä, jolla kyseiset direktiivit on saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä. Niistä säädetään siis perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti lailla.

78

Sikäli kuin edellä 57 ja 58 kohdassa mainitun kaltaisten yhtiöön jätettävää voittoa ja maksujen lykkäämistä koskevien sääntöjen soveltaminen ei johda omaisuuden riistämiseen vaan on omaisuuden käyttöä koskevaa sääntelyä, kuten edellä 74 ja 75 kohdassa todetaan, sillä ei voida katsoa loukattavan omistusoikeuden keskeistä sisältöä (ks. vastaavasti tuomio 5.5.2022, BPC Lux 2 ym., C-83/20, EU:C:2022:346, 53 kohta).

79

Kyseisten direktiivien 2009/65 ja 2011/61 palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä koskevilla säännöksillä ja erityisesti kyseisillä voiton jättämistä yhtiöön ja maksun lykkäämistä koskevilla säännöillä tavoitelluista päämääristä on todettu edellä 52 kohdassa, että ne ovat sijoittajien suojeleminen ja rahoitusjärjestelmän vakauden takaaminen. On nimittäin niin, että liiallinen riskinotto, jota kyseisillä säännöksillä pyritään ehkäisemään, voi paitsi vahingoittaa yhteissijoitusyrityksen tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston intressejä mutta myös aiheuttaa systeemisiä ongelmia rahoitusalalla.

80

Tältä osin on palautettava mieleen, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sijoittajien suojeleminen on unionin yleisen edun mukainen tavoite (ks. vastaavasti tuomio Banco Santander (Banco Popularia koskeva kriisinratkaisu), C-410/20, EU:C:2022:351, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Sama koskee pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamista ja järjestelmäriskin välttämistä koskevia tavoitteita (tuomio 16.7.2020, Adusbef ym., C-686/18, EU:C:2020:567, 92 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

81

Näin ollen osakkeenomistajien oikeuksien käytölle asetetut rajoitukset, jotka ovat seurausta siitä, että yhtiön, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, osinkojen maksamiseen tietyille sen työntekijöille sovelletaan palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä koskevia periaatteita, vastaavat tosiasiallisesti perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdan kolmannen virkkeen ja 52 artiklan 1 kohdan mukaisia unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita.

82

Lopuksi sitä osin kuin tällainen soveltaminen rajoittuu tilanteisiin, joissa osakkeisiin liittyvien osinkojen maksamista direktiivien 2009/65 ja 2011/61 palkka- ja palkkapolitiikkaa ja ‑käytäntöä koskevien säännösten henkilölliseen soveltamisalaan kuuluville työntekijöille koskeva politiikka on omiaan kannustamaan kyseisiä työntekijöitä ottamaan liiallisia riskejä, jotka ovat haitallisia kyseisten yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sekä niiden sijoittajien intresseille, ja on näin omiaan helpottamaan kyseisten säännösten mukaisten vaatimusten kiertämistä, kyseiset rajoitukset vaikuttavat oikeasuhteisilta mainituilla säännöksillä tavoiteltujen päämäärien valossa.

83

Edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että direktiivin 2009/65 14–14 b artiklaa sekä direktiivin 2011/61 13 artiklan 1 kohtaa ja liitteessä II olevaa 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, että palkka- ja palkkiopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä koskevia sääntöjä sovelletaan osinkoihin, jotka yhtiö, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, maksaa suoraan tai välillisesti tietyille työntekijöilleen, jotka hoitavat pääjohtajan, sijoitusjohtajan tai salkunhoitajan tehtäviä, heidän kyseisen yhtiön osakkeita koskevan omistusoikeutensa nojalla, jos kyseisten osinkojen maksamista koskeva politiikka on omiaan kannustamaan kyseisiä työntekijöitä ottamaan riskejä, jotka ovat haitallisia mainitun yhtiön hoitamien yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sekä niiden sijoittajien intresseille, ja on näin omiaan helpottamaan kyseisten säännösten mukaisten vaatimusten kiertämistä.

84

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13.7.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 23.7.2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/91/EU, 14–14 b artiklaa ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta 8.6.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 13 artiklan 1 kohtaa ja liitteessä II olevaa 1 ja 2 kohtaa

on tulkittava siten, että

palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ‑käytäntöjä koskevia sääntöjä sovelletaan osinkoihin, jotka yhtiö, jonka tavanomaisena liiketoimintana on yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaminen, maksaa suoraan tai välillisesti tietyille työntekijöilleen, jotka hoitavat pääjohtajan, sijoitusjohtajan tai salkunhoitajan tehtäviä, heidän kyseisen yhtiön osakkeita koskevan omistusoikeutensa nojalla, jos kyseisten osinkojen maksamista koskeva politiikka on omiaan kannustamaan kyseisiä työntekijöitä ottamaan riskejä, jotka ovat haitallisia mainitun yhtiön hoitamien yhteissijoitusyritysten tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sekä niiden sijoittajien intresseille, ja on näin omiaan helpottamaan kyseisten säännösten mukaisten vaatimusten kiertämistä.