–

Kreyenhop & Kluge GmbH & Co. KG, edustajinaan L. Harings ja H. Henninger, Rechtsanwälte,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja M. Wasmeier,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 9.10.2012 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 927/2012 (EUVL 2012, L 304, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tariffin alanimikkeen 19023010 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Kreyenhop & Kluge GmbH & Co. KG ja Hauptzollamt Hannover (Hannoverin päätullivirasto, Saksa) ja joka koskee uppopaistettujen pikanuudelien yhdistetyn nimikkeistön mukaista tariffiluokittelua.

3

Asetuksella N:o 2658/87 käyttöön otettu yhdistetty nimikkeistö perustuu maailmanlaajuiseen harmonoituun (ts. harmonisoituun) tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmään, jonka on laatinut sittemmin Maailman tullijärjestöksi (WCO) muuttunut tulliyhteistyöneuvosto ja joka on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella. Kyseinen yleissopimus on yhdessä sen 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1).

4

Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä, jotka esitetään sen ensimmäisen osan I osaston A kohdassa, säädetään muun muassa seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

5

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää I jakson, jonka otsikko on ”Elävät eläimet ja eläintuotteet” ja jonka 2 huomautuksessa säädetään seuraavaa:

”Jollei toisin määrätä, kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan maininnalla ’kuivatuista’ tuotteista myös dehydratoituja, haihduttamalla kuivattuja tai pakastekuivattuja tuotteita.”

6

Tämä yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää myös IV jakson, joka käsittää muun muassa 19 ryhmän, jonka otsikko on ”Viljasta, jauhoista, tärkkelyksestä tai maidosta valmistetut tuotteet; leipomatuotteet”.

7

Yhdistetyn nimikkeistön 19 ryhmä sisältää nimikkeen 1902, jonka sanamuoto on seuraava:

”1902 Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu”.

8

Kyseisen 19 ryhmän nimike 1902 sisältää puolestaan seuraavat alanimikkeet:

9

Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 26.4.2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 635/2005 (EUVL 2005, L 106, s. 10) liitteessä on taulukko, joka sisältää kolme saraketta, joista ensimmäiseen sisältyy kunkin kyseessä olevan tavaran kuvaus, toiseen sen luokittelu yhdistetyssä nimikkeistössä ja kolmanteen tämän luokittelun perusteet.

10

Tämän liitteen 1 kohdasta ilmeni, että tuote, joka koostuu vehnäjauhoista valmistetuista esikypsytetyistä ja kuivatuista nuudeleista (noin 80 g) ja mausteista (noin 11 g), joka on pakattu vähittäismyyntiä varten astiaan ja joka on valmis nautittavaksi, kun mausteet ja kiehuva vesi (enintään 200 ml) on lisätty, luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 19023010. Luokittelun perusteiden mukaan nuudelien suuren osuuden vuoksi niiden voitiin katsoa antavan tuotteelle sen ominaisen luonteen koostumuksen suhteen.

11

Kyseinen 1 kohta on poistettu 2.2.2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/183 (EUVL 2015, L 31, s. 5) 1 artiklan nojalla.

12

Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 11.7.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 767/2014 (EUVL 2014, L 209, s. 11) liitteessä on taulukko, joka sisältää kolme saraketta, joista ensimmäiseen sisältyy kunkin kyseessä olevan tavaran kuvaus, toiseen sen luokittelu yhdistetyssä nimikkeistössä ja kolmanteen tämän luokittelun perusteet.

13

Tämän liitteen perusteella tuote, joka koostuu pääosin kuivatuista esikypsytetyistä nuudeleista muodostuvasta kappaleesta, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 19023010. Tavaran kuvausta koskevassa sarakkeessa kyseistä tavaraa kuvataan seuraavasti:

”Tuote, jossa on kuivatuista esikeitetyistä nuudeleista muodostuva kappale (noin 65 g), mausteita sisältävä pussi (noin 3,4 g), ruokaöljyä sisältävä pussi (noin 2 g) ja kuivattuja kasviksia sisältävä pussi (noin 0,8 g).

Tuote esitetään tullille sarjana (yhteen pakattuna), joka on pakattu vähittäismyyntiä varten nuudeliaterian valmistamiseksi.

Pakkaukseen painettujen ohjeiden mukaan tuotteeseen on lisättävä kiehuvaa vettä ennen sen syömistä.”

14

Euroopan komissio hyväksyy asetuksen (ETY) N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan nojalla yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset (jäljempänä yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset).

15

Yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa, sellaisina kuin ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.3.2015 (EUVL 2015, C 76, s. 1), todetaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeestä 19023010 seuraavaa:

”kuivatut

Tässä alanimikkeessä ilmaisulla ’kuivatut’ tarkoitetaan kuivia ja hauraita tuotteita, joiden kosteuspitoisuus on alhainen (enintään noin 12 prosenttia) ja jotka on joko suoraan aurinkokuivattu tai jotka on kuivattu teollisella kuivausprosessilla (esim. tunnelikuivauksella, paahtamalla tai paistamalla).”

16

Kreyenhop & Kluge ilmoitti 4.2.2013 tullille unionin tullialueelle tuomistaan erilaisista pikanuudeliaterioista yhdistetyn nimikkeistön muita kuin kuivattuja makaronivalmisteita koskevalla tariffikoodilla 19023090. Kyse on aterioista, jotka on pakattu 60 gramman muovipaketteihin, jotka sisältävät uppopaistetuista pikanuudeleista muodostuvan kappaleen sekä yhden tai usean mausteita, tahnaa, öljyä tai kuivattuja ainesosia sisältävän muovisen pussin. Esikypsytettyjen nuudelien rasvapitoisuus on uppopaistamisen jälkeen noin 20 prosenttia. Pakkauksessa olevan valmistusesimerkin mukaan paketin sisältö laitetaan astiaan ja päälle kaadetaan noin 320 ml kiehuvaa vettä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että vaikka pakkausohjeiden mukaan nuudelit valmistetaan keitoksi lisäämällä niihin vesi, ne voidaan myös nauttia ilman erillistä valmistusta perunalastujen tavoin.

17

Tulliviranomainen ei hyväksynyt Kreyenhop & Klugen ilmoittamaa tariffiluokittelua ja vahvisti 6.2.2013 päivätyllä tuontitullauspäätöksellään tullin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 21041000 perusteella, joka kattaa ”keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten”.

18

Kreyenhop & Kluge teki oikaisuvaatimuksen kyseisestä päätöksestä. Oikaisumenettelyn aikana komissio antoi 11.7.2014 täytäntöönpanoasetuksen N:o 767/2014, jonka mukaan pikanuudeliaterioita, jotka ovat verrattavissa pääasiassa kyseessä oleviin pikanuudeliaterioihin, ei luokitella keitoiksi tai liemiksi (yhdistetyn nimikkeistön nimike 2104) vaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1902 kuuluviksi makaronivalmisteiksi. Viimeksi mainitun nimikkeen osalta kyseisessä täytäntöönpanoasetuksessa katsotaan, että nämä pikanuudelit ovat kuivattuja ja kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen19023010. Saksan tulliviranomaisen ja komission keskusteltua tästä kysymyksestä komissio julkaisi 4.3.2015 uuden version yhdistetyn nimikkeistön selittävistä huomautuksista. Näistä selittävistä huomautuksista ilmenee, että uppopaistettuja makaronituotteita on myös pidettävä kuivattuina kyseisessä alanimikkeessä 19023010 tarkoitetulla tavalla.

19

Näin ollen tulliviranomainen vahvisti 27.8.2015 päivätyllä tuontitullauspäätöksellään kyseessä oleville tuotteille tullin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 19023010 perusteella.

20

Tästä uudesta tuontitullauspäätöksestä tehty oikaisuvaatimus hylättiin, joten Kreyenhop & Kluge nosti 27.11.2015 ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa kanteen, jossa se vaati päätöksen muuttamista siten, että tulli vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 19023090 perusteella.

21

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo ensinnäkin, ettei asetusta N:o 635/2005, jossa pikanuudeliateria on luokiteltu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 19023010, voida soveltaa aineellisesti, koska kyseinen tuote ja pääasiassa kyseessä olevat tuotteet eivät ole riittävän samankaltaisia. Määrittävä tekijä kyseistä asetusta koskevan pikanuudeliaterian luokittelussa on näet nuudelien päälle lisättävän veden määrä. Nyt käsiteltävässä asiassa nuudelien ja veden välinen suhde on kuitenkin eri.

22

Kyseinen tuomioistuin arvioi myös, että vaikka täytäntöönpanoasetusta N:o 767/2014 olisi tulkittava siten, että sitä voidaan soveltaa aineellisesti, sitä ei kuitenkaan voida soveltaa ajallisesti, koska riidanalaisessa tuontitullauspäätöksessä tarkoitetut tuonnit on toteutettu ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa. Sama pätee alanimikettä 19023010 koskevaan selittävään huomautukseen, joka julkaistiin vasta vuoden 2015 aikana.

23

Näin ollen ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettu asia koskee kyseisen tuomioistuimen mukaan ainoastaan sitä, onko kyseessä olevan kaltaisia uppopaistettuja pikanuudeleita pidettävä kuivattuina yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 19023010 tarkoitetulla tavalla. Siltä osin kuin on kyse tämän alanimikkeen sanamuodosta, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, ettei ilmaisua ”kuivatut” ole määritelty. Kyseinen tuomioistuin katsoo, että mainitulla ilmaisulla kuvataan yleensä tuotetta, jonka kosteuspitoisuus on laskenut. Tästä on kyse myös uppopaistettujen makaronituotteiden osalta, koska elintarvikkeista haihtuu aina vettä, kun ne uppopaistetaan.

24

Kun otetaan kuitenkin huomioon se, että kuivatut elintarvikkeet on kuivattu kuivausprosessilla, on lisäksi kysyttävä, käsittääkö kyseinen prosessi uppopaistamisen. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo tältä osin, että elintarvikkeiden kuivaus on säilöntämenetelmä ja se on erotettava kypsentämistavoista, kuten uppopaistamisesta.

25

Kyseisen tuomioistuimen näkemyksen mukaan ilmaisua ”kuivatut” on tulkittava suppeasti, koska uppopaistamisen ja kuivauksen välillä on elintarvikekemian suhteen perustavanlaatuisia eroja. Uppopaistaminen on kypsentämisprosessi, josta seuraa veden haihtumisen lisäksi useita monimutkaisia kemiallisia reaktioita, kun taas kuivaus on erottamisprosessi, josta seuraa vain kosteuden poistuminen. Lisäksi yhdistetyssä nimikkeistössä erotetaan useaan otteeseen valmistetut ja säilötyt elintarvikkeet.

26

Kun yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 19023010 tulkinnasta on näin ollen epävarmuutta, Finanzgericht Hamburg (Hampurin verotuomioistuin, Saksa) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Ovatko uppopaistetut nuudelit yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 19023010 tarkoitettuja ’kuivattuja’ makaronivalmisteita?”

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään pääasiallisesti, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että sen alanimikkeeseen 19023010 kuuluvat pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset pikanuudeliateriat, jotka koostuvat pääosin esikypsytetyistä ja uppopaistetuista nuudeleista muodostuvasta kappaleesta.

28

Aluksi on huomautettava, että pikanuudeliaterioiden tariffiluokitteluun sovelletaan sekä asetusta N:o 635/2005 että täytäntöönpanoasetusta N:o 767/2014.

29

Näitä kahta luokitteluasetusta ei kuitenkaan sovelleta nyt käsiteltävässä asiassa.

30

Ensinnäkin – siltä osin kuin on kyse asetuksesta N:o 635/2005 – vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että luokitteluasetus on soveltamisalaltaan yleinen, eli sitä ei sovelleta vain tiettyyn talouden toimijaan vaan sitä sovelletaan kaikkiin tavaroihin, jotka ovat samanlaisia kuin tullikoodeksikomitean tutkimat tavarat. Kun luokitteluasetusta tulkittaessa määritetään, mikä on tällaisen asetuksen soveltamisala, on otettava huomioon muun muassa asianomaisen asetuksen perustelut (tuomio 22.3.2017, GROFA ym., C‑435/15 ja C‑666/15, EU:C:2017:232, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

31

Tältä osin on todettava, että asetusta N:o 635/2005 ei voida soveltaa suoraan pääasiassa kyseessä oleviin pikanuudeliaterioihin, koska ne eivät ole samanlaisia kuin mainitussa asetuksessa tarkoitetut tuotteet, kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa.

32

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan on kylläkin niin, että vaikka luokitteluasetusta ei voida välittömästi soveltaa tavaroihin, jotka eivät ole samanlaisia vaan ainoastaan vastaavia kuin se tavara, joka on luokitteluasetuksen kohteena, asetusta voidaan soveltaa analogisesti tällaisiin tavaroihin (tuomio 22.3.2017, GROFA ym., C‑435/15 ja C‑666/15, EU:C:2017:232, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Luokitteluasetuksen analogista soveltamista varten vaaditaan kuitenkin, että luokiteltavat tuotteet ja kyseisessä asetuksessa tarkoitetut tuotteet ovat riittävän samankaltaisia. Tältä osin on myös otettava huomioon kyseisen asetuksen perustelut (tuomio 22.3.2017, GROFA ym., C‑435/15 ja C‑666/15, EU:C:2017:232, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Nyt käsiteltävässä tapauksessa kyseessä olevien tavaroiden ei voida katsoa olevan riittävän samankaltaisia, koska asetuksessa N:o 635/2005 ei täsmennetä, koostuuko sen ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu tuote nuudeleista, jotka on uppopaistettu valmistuksen aikana. Juuri tämä ominaispiirre on ratkaiseva kyseessä olevassa asiassa.

35

Toiseksi täytäntöönpanoasetuksesta N:o 767/2014 on riittävää todeta, että se on annettu vasta pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden tuonnin jälkeen, eikä kyseisen asetuksen aineellista soveltamista ole tarpeen tutkia. Luokitteluasetuksella ei nimittäin voi olla taannehtivia vaikutuksia (tuomio 17.7.2014, Panasonic Italia ym., C‑472/12, EU:C:2014:2082, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

36

Näiden täsmennysten jälkeen on muistutettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä on todettu, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (tuomio 22.2.2018, SAKSA, C‑185/17, EU:C:2018:108, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

37

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on todettu, että kyseessä olevat nuudelit ovat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 190230 tarkoitettuja makaronivalmisteita. Näin ollen on määritettävä, voidaanko esikypsytettyjen ja uppopaistettujen nuudelien katsoa olevan kuivattuja yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 19023010 tarkoitetulla tavalla.

38

Tältä osin on todettava, ettei yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 19023010 ilmaisua ”kuivatut” ole määritelty. Kyseistä alanimikettä koskevassa selittävässä huomautuksessa, sellaisena kuin se ilmenee komission 4.3.2015 julkaisemista yhdistetyn nimikkeistön selittävistä huomautuksista, paistaminen mainitaan esimerkkinä teollisella kuivausprosessilla kuivaamisesta. Yhtäältä tätä huomautusta ei kuitenkaan sovellettu pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan (ks. tuomio 22.5.2008, Ecco Sko, C‑165/07, EU:C:2008:302, 40 kohta). Toisaalta vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on joka tapauksessa niin, että vaikka yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset auttavat huomattavasti eri tariffinimikkeiden sisällön tulkinnassa, ne eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti sitovia (ks. tuomio 15.12.2016, LEK, C‑700/15, EU:C:2016:959, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

39

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sellaisten ilmausten merkitys ja ulottuvuus, joita ei ole määritelty unionin oikeudessa, on määritettävä sen merkityksen mukaan, joka niillä on yleiskielessä, ottaen samalla huomioon se asiayhteys, jossa niitä käytetään, ja sen säännöstön tavoitteet, johon ne kuuluvat (ks. tuomio 2.3.2017, J. D., C‑4/16, EU:C:2017:153, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

40

Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 19023010 käytetty ilmaus ”kuivatut” on verbin ”kuivata” menneen aikamuodon partisiippimuoto, joka tarkoittaa muun muassa kuivaksi tekemistä. Yleiskielessä käytetyssä merkityksessä adjektiivilla ”kuiva” kuvataan sitä, missä ei ole tai on vain vähän nestettä, mutta myös sitä, mistä neste on poistettu.

41

Kun otetaan huomioon, että nesteen käyttö on aluksi välttämätöntä makaronituotteiden valmistuksessa, makaronituotteita, joista poistetaan kosteutta tuotantoprosessin myöhemmässä vaiheessa, jotta ne saadaan kuivaan muotoon, voidaan pääsääntöisesti pitää kuivattuina makaronituotteina. Tältä osin prosessi, jolla tämä muoto on saavutettu, ei sitä vastoin ole ratkaiseva.

42

Pääasiassa kyseessä olevien nuudelien osalta unionin tuomioistuimen käytettävissä olevista asiakirjoista ilmenee, että kyse on nuudeleista, jotka on ensin esikypsytetty (höyryttämällä) ja sitten uppopaistettu. Sen jälkeen nuudelit on pakattu kuivassa muodossa pieninä kappaleina. Kun nuudelit on näin ollen valmistusprosessin päätteeksi pakattu kuivassa muodossa, niiden on katsottava olevan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 19023010 tarkoitettuja kuivattuja makaronituotteita.

43

Sitä vastoin ei voida hyväksyä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ja Kreyenhop & Klugen näkemystä, jonka mukaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 19023010 ilmaisu ”kuivatut” on käsitettävä siten, että sillä kuvataan tuotetta, joka on kuivattu kuivausprosessilla ilmaisun suppeassa merkityksessä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ja Kreyenhop & Klugen mukaan elintarvikkeiden kuivaus on säilöntämenetelmä, josta seuraa vain kosteuden poistuminen, ja se olisi erotettava kypsentämistavoista, kuten uppopaistamisesta, josta seuraa veden haihtumisen lisäksi useita monimutkaisia kemiallisia reaktioita. Tämä heijastuu niiden mukaan yhdistetyn nimikkeistön eri alanimikkeissä, joissa erotetaan säilötyt elintarvikkeet ja valmistetut tai kypsennetyt elintarvikkeet.

44

Tältä osin on ensiksi todettava, ettei tällainen tulkinta ilmaisusta ”kuivatut” perustu yhdistetyn nimikkeistön sanamuotoon. Siltä osin kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa tässä yhteydessä yhdistetyn nimikkeistön I jakson 2 huomautukseen, on todettava – tarvitsematta ottaa kantaa siihen, voidaanko kyseistä huomautusta soveltaa koko yhdistettyyn nimikkeistöön – ettei mainitusta huomautuksesta joka tapauksessa voida päätellä, ettei esikypsytettyjä ja uppopaistettuja makaronituotteita voida pitää kuivattuina.

45

Tämän jälkeen on yhdistetyn nimikkeistön systematiikan osalta huomautettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1902 erotetaan ”kypsentämättömät makaronivalmisteet, joita ei ole täytetty eikä muullakaan tavalla valmistettu” (alanimikkeet 190211 ja 190219), ”täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut” (alanimike 190220) ja ”muut makaronivalmisteet” (alanimike 190230). Tästä seuraa, että viimeksi mainittu alanimike, johon alanimike 19023010 (”kuivatut” makaronivalmisteet) kuuluu, koskee väistämättä kypsennettyjä tai muulla tavalla valmistettuja makaronivalmisteita, joita ei ole täytetty. Tästä on nimenomaan kyse pääasiassa kyseessä olevien nuudelien osalta, jotka on (esi)kypsennetty ja uppopaistettu.

46

Kuten komissio väittää, myös valvonnan helpottamisen ja oikeusvarmuuden vuoksi (ks. vastaavasti tuomio 19.10.2017, Lutz (C‑556/16, EU:C:2017:777, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) on tärkeää olla rajoittamatta yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 19023010 soveltamisalaa ainoastaan makaronivalmisteisiin, joiden kuiva muoto on saavutettu prosesseilla, joiden ainoana tarkoituksena on säilöä ne ja joilla käsitellyistä tuotteista ei poisteta muuta kuin vettä muuttamatta niitä muulla tavalla.

47

Kaiken edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että sen alanimikkeeseen 19023010 kuuluvat pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset pikanuudeliateriat, jotka koostuvat pääosin esikypsytetyistä ja uppopaistetuista nuudeleista muodostuvasta kappaleesta.

48

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 9.10.2012 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 927/2012, olevaa yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että sen alanimikkeeseen 19023010 kuuluvat pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset pikanuudeliateriat, jotka koostuvat pääosin esikypsytetyistä ja uppopaistetuista nuudeleista muodostuvasta kappaleesta.