Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 62015TN0017

Asia T-17/15: Kanne 15.1.2015 – Italia v. komissio

EUVL C 81, 9.3.2015, p. 27–28 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

9.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/27

Kanne 15.1.2015 – Italia v. komissio

(Asia T-17/15)

(2015/C 081/35)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Italian tasavalta (asiamiehet: avvocato dello Stato P. Gentili ja G. Palmieri)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

—

kumoamaan kilpailuilmoituksen EPSO/AD/294/14 – Hallintovirkamiehet (AD 6) tietosuojan alalla.

—

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 263, 264 ja 266 artiklan rikkomiseen.

—

Komissio on toiminut vastoin unionin tuomioistuimen asiassa C-566/10 P antamaa tuomiota, jossa todetaan lainvastaisiksi sellaiset kilpailuilmoitukset, joissa rajoitetaan kieliksi, jotka hakijat voivat ilmoittaa toiseksi kielekseen, ainoastaan englanti, ranska ja saksa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 342 artiklan ja asetuksen 1/58 1 ja 6 artiklan rikkomiseen.

—

Kantaja väittää, että rajoittaessaan kieliksi, jotka hakijat voivat ilmoittaa toiseksi kielekseen, vain kolme kieltä, komissio on käytännössä antanut uutta kieliä koskevaa lainsäädäntöä, ja on siten loukannut neuvostolle tällä alalla kuuluvaa yksinomaista toimivaltaa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu EY 12 artiklan, josta on tullut SEUT 18 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklan, EU 6 artiklan 3 kohdan; henkilöstösääntöjen liitteen III 1 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan; asetuksen 1/58 1 ja 6 artiklan sekä henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 ja 6 kohdan, 27 artiklan 2 kohdan ja 28 artiklan f kohdan rikkomiseen.

—

Kantaja väittää, että komission asettama kieliä koskeva rajoitus on syrjivä, koska edellä mainituissa säännöissä kielletään asettamasta unionin kansalaisille ja toimielinten virkamiehille kieliä koskevia rajoituksia, joita ei ole vahvistettu yleisesti ja objektiivisesti asetuksen 1/58 6 artiklassa tarkoitetuissa toimielinten työjärjestyksissä, joita ei ole vielä annettu, ja näissä säännöissä kielletään asettamasta tällaisia rajoituksia ilman erityistä ja perusteltua yksikön etua.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu EU 6 artiklan 3 kohdan rikkomiseen siltä osin kuin siinä vahvistetaan, että luottamuksensuojan periaate on perusoikeus, joka on yhteinen jäsenvaltioiden valtiosääntöperinteille.

—

Kantaja väittää, että komissio on loukannut kansalaisten perusteltua luottamusta siihen, että heillä on mahdollisuus valita toiseksi kieleksi mikä tahansa unionin kielistä, niin kuin säännönmukaisesti tapahtui vuoteen 2007 asti ja minkä myös unionin tuomioistuin on vahvistanut asiassa C-566/10 P antamassaan tuomiossa.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu toimivallan väärinkäyttöön ja kilpailuilmoitusten luonteelle ja tarkoitukselle ominaisten olennaisten sääntöjen, erityisesti henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 ja 6 kohdan, 28 artiklan f kohdan, 27 artiklan 2 kohdan, 34 artiklan 3 kohdan ja 45 artiklan 1 kohdan rikkomiseen sekä suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen.

—

Kantaja väittää, että rajoittaessaan ennakkoon ja yleisesti kieliksi, jotka hakijat voivat ilmoittaa toiseksi kielekseen, vain kolme kieltä, komissio on tosiasiallisesti aikaistanut kilpailuilmoitusta ja hyväksymisedellytyksiä koskevaan vaiheeseen hakijoiden kielitaidon selvittämisen, minkä pitäisi tapahtua vasta varsinaisessa kilpailuvaiheessa. Tällä tavoin kielitaidosta tulee ratkaiseva verrattuna ammattitaitoon.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu SEUT 18 artiklan ja SEUT 24 artiklan 4 kohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklan, asetuksen 1/58 2 artiklan sekä henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 ja 6 kohdan rikkomiseen.

—

Kantaja väittää, että siitä, että hakemukset on lähetettävä englanniksi, ranskaksi tai saksaksi ja että henkilöstövalintatoimisto lähettää hakijoille samalla kielellä kilpailun kulkua koskevat ilmoitukset, aiheutuu, että Euroopan unionin kansalaisten oikeutta asioida omalla kielellään toimielimissä loukataan, ja henkilöitä, joilla ei ole syvällistä tuntemusta näistä kolmesta kielestä, kohdellaan syrjivästi.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu asetuksen 1/58 1 ja 6 artiklan, henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 ja 6 kohdan sekä 28 artiklan f kohdan, henkilöstösääntöjen liitteen III 1 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja SEUT 296 artiklan 2 kohdan (perustelujen puuttuminen) rikkomiseen sekä suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen ja tosiseikkojen vääristämiseen.

—

Kantaja väittää, että komissio on perustellut rajoituksen kolmeen kieleen vaatimuksella, että uusien virkamiesten on heti kyettävä kommunikoimaan toimielimissä. Tällä perustelulla vääristetään tosiseikkoja, koska ei pidä paikkaansa, että kyseisiä kolmea kieltä käytetään eniten eri kieliryhmien välisessä kommunikoinnissa; lisäksi rajoitus on suhteeton verrattuna perusoikeuteen olla tulematta syrjityksi kielellisesti, kun on olemassa vähemmän rajoittavia järjestelmiä, joilla voidaan taata sujuva kommunikointi toimielimissä.
Top