Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62015CJ0044

    Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 26.11.2015.
    Hauptzollamt Frankfurt am Main vastaan Duval GmbH & Co. KG.
    Bundesfinanzhofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö.
    Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto ja yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Nimike 9025 – Lämpömittarin käsite – Kertakäyttöiset ennalta määrätyn lämpötilan testiliuskat.
    Asia C-44/15.

    Court reports – general

    ECLI identifier: ECLI:EU:C:2015:783

    UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (yhdeksäs jaosto)

    26 päivänä marraskuuta 2015 ( *1 )

    ”Ennakkoratkaisupyyntö — Tulliliitto ja yhteinen tullitariffi — Tariffiluokittelu — Yhdistetty nimikkeistö — Nimike 9025 — Lämpömittarin käsite — Kertakäyttöiset ennalta määrätyn lämpötilan testiliuskat”

    Asiassa C‑44/15,

    jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Bundesfinanzhof (liittovaltion ylin verotuomioistuin, Saksa) on esittänyt 11.11.2014 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 5.2.2015, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

    Hauptzollamt Frankfurt am Main

    vastaan

    Duval GmbH & Co. KG,

    UNIONIN TUOMIOISTUIN (yhdeksäs jaosto),

    toimien kokoonpanossa: tuomarit J. Malenovský, joka hoitaa jaoston puheenjohtajan tehtäviä, A. Prechal (esittelevä tuomari) ja K. Jürimäe,

    julkisasiamies: P. Mengozzi,

    kirjaaja: A. Calot Escobar,

    ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

    ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

    Hauptzollamt Frankfurt am Main, asiamiehenään A. Vieth,

    Duval GmbH & Co. KG, edustajanaan Rechtsanwalt F.-F. Casper,

    Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja B.‑R. Killmann,

    päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

    on antanut seuraavan

    tuomion

    1

    Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 (EUVL L 301, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) nimikkeen 9025 tulkintaa.

    2

    Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Hauptzollamt Frankfurt am Main (Frankfurt am Mainin tulliviranomainen, jäljempänä tulliviranomainen) ja Duval GmbH & Co. KG (jäljempänä Duval) ja jossa on kyse ympäröivän lämpötilan testiliuskojen tulliluokittelusta.

    Asiaa koskevat oikeussäännöt

    Kansainvälinen oikeus

    3

    Brysselissä 14.6.1983 tehty kansainvälinen yleissopimus harmonisoidusta tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) ja sen muuttamisesta 24.6.1986 tehty pöytäkirja (jäljempänä harmonoidusta järjestelmästä tehty yleissopimus) hyväksyttiin Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1).

    4

    Harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Samassa määräyksessä määrätään, että sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta osien, ryhmien nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

    5

    Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö (jäljempänä WCO) ja joka perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla yleissopimuksella, joka allekirjoitettiin Brysselissä 15.12.1950, hyväksyy harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin selitykset, jotka on antanut harmonoidun järjestelmän komitea, joka on elin, jonka organisaatiosta määrätään mainitun yleissopimuksen 6 artiklassa.

    6

    Mainitun komitean hyväksymiin selityksiin, sellaisina kuin niitä sovelletaan pääasian tosiseikkoihin (jäljempänä harmonoidun järjestelmän yleiset selitykset), sisältyvän harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 3 a alakohdan selityksessä todetaan seuraavaa:

    ”– –

    IV)

    Ei ole mahdollista laatia ankaria, kiinteitä sääntöjä, joiden avulla voidaan ratkaista, onko nimikkeen kuvaus tavarasta yksityiskohtaisempi kuin toisen, mutta yleisesti voitaneen sanoa, että:

    a)

    kuvaus, joka mainitsee tavaran nimeltä, on yksityiskohtaisempi kuin kuvaus, joka mainitsee tavararyhmän – –

    b)

    jos tavarat vastaavat kuvausta, joka selvemmin yksilöi ne, tämä kuvaus on yksityiskohtaisempi kuin kuvaus, jossa yksilöinti on vähemmän täydellinen.

    – –”

    7

    Harmonoidun järjestelmän selitykset, jotka koskevat harmonoidun järjestelmän nimikettä 9025, sisältävät muun muassa seuraavat täsmennykset:

    ”– –

    B.

    Lämpömittarit, piirtävät lämpömittarit ja pyrometrit

    Tähän tavararyhmään kuuluvat mm.:

    1)

    Lasilämpömittarit, joissa on nestetäytteinen lasiputki. Näihin kuuluvat – – Tähän kuuluvat myös lasiset minimi- ja maksimilämpömittarit määrättynä aikana vallinneen alimman ja korkeimman lämpötilan rekisteröintiä varten.

    2)

    Metallilämpömittarit – – erityisesti – –

    3)

    Paisunta- eli painelämpömittarit, joissa on metalliosia – –

    4)

    Nestekidelämpömittarit – –

    5)

    Sähköiset lämpömittarit ja ‑pyrometrit, kuten: – –

    6)

    Optiset prismapyrometrit – –

    7)

    Optiset hehkulankapyrometrit – –

    8)

    Kiertopolarisaatioon perustuvat kiikaripyrometrit – –

    9)

    Kiinteän aineen kutistumiseen perustuvat pyrometrit (esim. savi) – –

    – –

    D.

    Hygrometrit, myös rekisteröivät

    Näitä käytetään ilman, kaasujen tai kiinteiden aineiden kosteuden määrittämiseen (hygrometrinen tila). Tavallisimmat tyypit ovat:

    – –

    Koristehygrometrit, jotka ovat tavallisesti koristeellisia (pieniä taloja, torneja tms.) esineitä, joissa hahmot liikkuvat ulos ja sisään sen mukaan, millainen sää on odotettavissa, kuuluvat myös tähän nimikkeeseen. Sen sijaan ilman kosteuden mukaan väriään muuttavat, kemikaaleilla kyllästetyt paperit eivät kuulu tähän nimikkeeseen (nim. 38.22).

    – –”

    Yhdistetty nimikkeistö

    8

    Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisen osan I osaston A jaksoon sisältyy yleisiä kyseisen nimikkeistön tulkintasääntöjä. Mainitussa jaksossa todetaan seuraavaa:

    ”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

    1.

    Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

    – –

    3.

    Jos tavarat – – olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti:

    a)

    Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. – –

    – –”

    9

    Yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän otsikko on ”Optiset, valokuvaus-, elokuva-, mittaus-, tarkistus-, tarkkuus-, lääketieteelliset tai kirurgiset kojeet ja laitteet; niiden osat ja tarvikkeet”. Mainittuun ryhmään sisältyy muun muassa nimike 9025, jonka sanamuoto ja rakenne on seuraava:

    ”9025

    Densimetrit, areometrit ja niiden kaltaiset uppomittarit, lämpömittarit, pyrometrit, ilmapuntarit, hygrometrit ja psykrometrit, myös rekisteröivät, sekä näiden kojeiden yhdistelmät

     

    ‑ lämpömittarit ja pyrometrit, muihin kojeisiin yhdistämättömät

    9025 11

    ‑ ‑ nestetäyttöiset, suoranäyttöiset

    9025 11 20

    ‑ ‑ ‑ kuumemittarit tai eläinlääkinnässä käytettävät lämpömittarit

    9025 11 80

    ‑ ‑ ‑ muut

    9025 19

    ‑ ‑ muut:

    9025 19 20

    ‑ ‑ ‑ elektroniset

    9025 19 80

    ‑ ‑ ‑ muut

    – –

    – –”

    10

    Yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmän otsikko on ”Erinäiset kemialliset tuotteet”. Kyseinen ryhmä käsittää muun muassa nimikkeen 3822, jonka otsikkona on ”Taudinmääritysreagenssit ja laboratorioreagenssit, alustalla, sekä valmistetut taudinmääritysreagenssit ja valmistetut laboratorioreagenssit, alustalla tai ilman sitä, muut kuin nimikkeisiin 3002 ja 3006 kuuluvat; varmennetut vertailumateriaalit”. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 3824 otsikkona on ”Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja ‑sydämiä varten; kemialliset tuotteet ja kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden valmisteet (myös jos ne ovat luonnontuotteiden seoksia), muualle kuulumattomat”. Yhdistetyn nimikkeistön alanimike 3824 90 98 on kaatoalanimike, joka kattaa sellaiset tavarat, jotka eivät sisälly muualle yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 3824.

    11

    Yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmää koskevan huomautuksen 3 e alakohdassa täsmennetään muun muassa seuraavaa:

    ”Nimikkeeseen 3824 kuuluvat muun muassa seuraavat tuotteet, joita ei luokitella mihinkään muuhun nimikkeistön nimikkeeseen:

    – –

    e)

    sulavat lämpötilankoettimet keraamista polttoa varten (esimerkiksi Segerin keilat).”

    12

    Yhdistetyn nimikkeistön ryhmän 48 otsikko on ”Paperi, kartonki ja pahvi; paperimassa-, paperi-, kartonki- ja pahvitavarat”. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4823 otsikko on ”Muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, määräkokoon tai ‑muotoon leikattu; muut tavarat, paperimassaa, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa”. Yhdistetyn nimikkeistön alanimike 4823 90 85 on kaatoalanimike, joka kattaa sellaiset tavarat, jotka eivät sisälly muualle yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4823.

    Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

    13

    Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia kahdenlaisia tavaroita nimitetään lämpöpapereiksi (thermopapers) ja lämpöetiketeiksi (thermo labels). Ensin mainitut ovat paperiliuskoja, joiden valkoiselle puolelle on painettu merkintä lämpötilasta ja joiden takapuolella on musta, lämmölle herkkä kerros. Kun valkoisella puolella ilmoitettu lämpötila saavutetaan, testiliuska muuttuu peruuttamattomasti valkoisesta mustaksi. Lämpöetiketit koostuvat testiliuskasta, jossa on viisi lämpöherkkää osaa ja joka on peitetty muovikalvolla. Lämpöherkkien osien väri muuttuu painettujen lämpötilatietojen mukaisesti peruuttamattomasti, kun ilmoitettu lämpötila saavutetaan.

    14

    Duval on tuonut maahan pääasiassa kyseessä olevia tavaroita vuonna 2007. Tulliviranomainen antoi tullauspäätöksen, jossa mainitut tavarat luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 3824 90 98 ja niistä kannettiin tullia 6,5 prosenttia.

    15

    Duval katsoi, että lämpöpaperit olisi pitänyt luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 4823 90 85 ja että ne olisi näin ollen tullut vapauttaa tullimaksuista, kun taas lämpöetiketit olisi pitänyt luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 9025 19 80 ja niihin olisi näin ollen pitänyt soveltaa 2,1 prosentin tullia, ja nosti edellä mainitusta tullauspäätöksestä kanteen Finanzgerichtissa (ensimmäisen asteen verotuomioistuin).

    16

    Koska mainittu tuomioistuin katsoi, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat olivat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9025 tarkoitettuja lämpömittareita ja velvoitti näin ollen tulliviranomaisen palauttamaan Duvalille liikaa perityt tullimaksut, tulliviranomainen teki mainitusta tuomiosta Revision-valituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen Bundesfinanzhofiin (liittovaltion ylin verotuomioistuin).

    17

    Mainittu ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut, ettei yhdistetyssä nimikkeistössä määritellä lämpömittarin käsitettä ja että harmonoidun järjestelmän selityksiin sisältyy luettelo, jota ei esitetä esimerkinomaisena, laitteista, jotka kuuluvat lämpömittareiden ja pyrometrien ryhmään, mutta kyseiseen luetteloon ei sisälly pääasiassa kyseessä olevia tavaroita eikä mitään muutakaan verrattavissa olevaa paperista laitetta tai kertakäyttöistä lämpötilan ilmaisinta, ja pohtii, pitäisikö oikeusvarmuutta ja luokittelumenettelyn yksinkertaisuutta koskevista näkökohdista seurata se, että mainittua luetteloa pidetään tyhjentävänä ja pakottavana.

    18

    Jos mainitunlaisen tulkinnan ei voida katsoa olevan määräävä, kyseinen tuomioistuin huomauttaa myös, että yhdistetyn nimikkeistön 90 ryhmän otsikossa viitataan mittalaitteisiin, että sana lämpömittari on ymmärrettävä sekä sanatarkasti että käsitteellisesti lämpötilan mittauslaitteeksi ja että mittaamisen käsite ymmärretään yleisesti määrälliseksi vertailuksi mitattavan suureen ja viiteyksikön välillä.

    19

    Näin ollen ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii sitä, onko harmonoidun nimikkeistön selityksistä mahdollista johtaa lämpömittarin suppeampi määritelmä, joka edellyttää, että kyseinen laite täyttää lisäedellytyksiä, jotka perustuvat useisiin yhteisiin ominaispiirteisiin, joita on niillä mittalaitteilla, jotka mainittujen huomautusten mukaan kuuluvat harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 9025 tai muihin kyseisen ryhmän nimikkeisiin, kuten pikkutarkka valmistaminen ja suuri tarkkuusaste, kyky tuottaa mittaustulos uudelleen, mittauksen etenemisen jatkuva ilmoittaminen ja lisäksi mahdollisuus käyttää laitetta useita kertoja.

    20

    Mainittu tuomioistuin pohtii myös sitä, ovatko se, että yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmän 3 huomautuksen e alakohdassa täsmennetään, että sulavat lämpötilankoettimet keraamista polttoa varten kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 3824, tai se, että harmonoidun järjestelmän selityksistä, jotka koskevat hygrometrejä, ilmenee, että kojeet, jotka toimivat vastaavalla tavalla kuin pääasiassa kyseessä olevat tavarat, suljetaan nimenomaisesti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9025 ulkopuolelle, omiaan vaikuttamaan viimeksi mainittujen luokitteluun.

    21

    Näissä olosuhteissa Bundesfinanzhof (liittovaltion ylin verotuomioistuin) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

    ”1)

    Koska abstraktia määritelmää siitä, mitä on pidettävä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9025 tarkoitettuna lämpömittarina, ei ole, onko yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9025 (’lämpömittarit’) katsottava poikkeuksellisesti kattavan vain sellaiset laitteet, jotka on lueteltu harmonoidun järjestelmän selityksiin sisältyvän, nimikettä 9025 koskevan selityksen B kohdassa (lämpömittarit ja pyrometrit, myös rekisteröivät – –)?

    Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi:

    2)

    Voidaanko harmonoidun järjestelmän selitysten yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9025 koskevaan selitykseen sisältyvän luettelon perusteella päätellä, että kojeita, joiden toiminta perustuu muihin tekijöihin kuin mainittujen laitteiden toiminta (lämpötilan mittaaminen esimerkiksi nesteiden tai metallien mekaanisen laajentumisen avulla tai fyysisten muutosten tai sähköimpulssien avulla jne.), ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9025?

    Jos myös tähän kysymykseen annetaan kieltävä vastaus:

    3)

    Onko yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9025 tarkoitettuna lämpömittarina pidettävä myös kojetta, joka osoittaa, että tietyn esineen mitattava lämpötila on saavuttanut tietyn ennalta määrätyn arvon (kynnysarvo), myös silloin, kun koje ei täytä sellaisia perusteita kuin mittaustuloksen toistettavuus, lämpötilanmuutosten jatkuva näyttö ja mahdollisuus käyttää laitetta useaan kertaan)?”

    Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

    22

    Kolmella kysymyksellään, jotka on tutkittava yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9025 tulkittava niin, että se kattaa paperiset ja mahdollisesti muovikelmulla päällystetyt ympäröivän lämpötilan testiliuskat, jotka, kuten pääasiassa kyseessä olevat tavarat, väriä vaihtamalla peruuttamattomasti ja ilman tämän jälkeen tapahtuvaa mahdollisuutta uudelleen käyttöön ilmoittavat sen, onko yksi tai useampi kynnysarvoksi asetettu lämpötila saavutettu.

    23

    On palautettava mieleen vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. mm. tuomio Douane Advies Bureau Rietveld, C‑541/13, EU:C:2014:2270, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

    24

    Lisäksi unionin tuomioistuin on katsonut, että yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ja harmonoidun järjestelmän selitykset auttavat osaltaan huomattavasti eri tullinimikkeiden soveltamisalan tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia. Mainittujen huomautusten ja selitysten sisällön on näin ollen oltava yhdistetyn nimikkeistön säännösten mukainen, eikä niillä saada muuttaa näiden soveltamisalaa. Jos osoittautuu, että yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ja harmonoidun järjestelmän selitykset ovat ristiriidassa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon kanssa, niitä ei ole syytä ottaa huomioon (ks. mm. tuomio JVC France, C‑312/07, EU:C:2008:324, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

    25

    On muutoinkin muistutettava siitä, että tuotteen käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se liittyy kiinteästi kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. mm. tuomio Douane Advies Bureau Rietveld, C‑541/13, EU:C:2014:2270, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

    26

    Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 9025 sanamuodosta ilmenee, että se koskee muun muassa lämpömittareita.

    27

    Vaikkei yhdistetyssä nimikkeistössä määritelläkään mainittua käsitettä, on todettava, että yleisesti hyväksytysti se viittaa laitteisiin, joilla mitataan lämpötilaa, kuten ilmenee siitäkin, että useissa yhdistetyn nimikkeistön kielitoisinnoissa siinä on yhdistetty alun perin kreikankieliset sanat, jotka luonnehtivat kyseistä käsitettä.

    28

    Tuomion Raytek ja Fluke Europe (C‑134/13, EU:C:2015:82) 34 kohdassa unionin tuomioistuin on siis muun muassa todennut Euroopan komission asetuksesta, jossa infrapunaa käyttävät lämpökamerat luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön koodin 9025 19 20 alle, että mainittu toimielin oli voinut aiheellisesti katsoa, että koska kyseisillä laitteilla voidaan mitata lämpötilaa ja ilmaista mitatut arvot numeroina, ne täyttivät nimikkeeseen 9025 kuuluvan toiminnon ja ne oli luokiteltava mainitussa nimikkeessä tarkoitetuiksi lämpömittareiksi.

    29

    Saman tuomion 35 kohdassa unionin tuomioistuin vielä korosti, että pelkkä lämpötilan mittaaminen on yksityiskohtainen ominaisuus, joka kuuluu mainitun nimikkeen soveltamisalaan.

    30

    Tältä osin on todettava, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset tavarat on objektiivisilta ominaispiirteiltään ja ominaisuuksiltaan tarkoitettu yksinomaan käytettäväksi lämpötilan mittaamisen välineinä. Koska nimittäin niiden ainoana toimintona on ympäröivän lämpötilan mittaamisella ilmoittaa, onko tietty ennalta määritetty lämpötila saavutettu, ja siinä tapauksessa, että näin on, näyttää värin vaihdoksella mainittua mittausta koskeva tulos, mainitut tavarat on siis luokiteltava lämpömittareiksi yhdistetyn nimikkeistön koodiin 9025.

    31

    Toisin kuin komissio väittää, yhdistetyn nimikkeistön 38 ryhmään sisältyvän 3 huomautuksen e alakohta, jonka mukaan ”sulavat lämpötilankoettimet keraamista polttoa varten (esimerkiksi Segerin keilat)” sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 3824 eivätkä johonkin muuhun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, ei ole omiaan vaikuttamaan tähän johtopäätökseen. Sen lisäksi, että mainittu huomautus nimittäin koskee vain hyvin yksityiskohtaista tavararyhmää, johon se siis liittyy ja joka ei selvästikään vastaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia tavaroita, on todettava, että toisin kuin viimeksi mainittujen tavaroiden ja yleisemmin lämpömittareiden, mainitunlaisten sulavien lämpötilankoetinten tehtävä ei ole vain pelkässä tarkassa ympäröivän lämpötilan mittaamisessa. Mainittujen lämpötilankoetinten, joita kutsutaan myös pyrometrisiksi keiloiksi ja joita käytetään keraamisissa uuneissa, tehtävänä on sulamalla ja taipumalla vaiheittain lämmön vaikutuksesta mahdollistaa keraamisten töiden polton edistymisen valvonta ja sen määrittäminen, milloin viimeksi mainitut ovat saavuttaneet toivotun polton tason.

    32

    Siitä, että lämpömittareiksi ja pyrometreiksi luokiteltujen tavaroiden ryhmään kuuluvien välineiden luettelossa, joka sisältyy harmonoidun järjestelmän B jakson selityksiin, jotka koskevat kyseisen järjestelmän nimikettä 9025, ei mainita pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden kaltaisia tavaroita, on korostettava, että kuten jo mainittujen huomautusten sanamuodostakin ilmenee ja kuten tämän tuomion 28 kohdassa mieliin palautetusta oikeuskäytännöstä seuraa, mainitun luettelon ei missään tapauksessa ole tarkoitus olla tyhjentävä. Lisäksi on muistutettava, että kuten tämän tuomion 24 kohdassa siteeratusta oikeuskäytännöstä ilmenee, mainitunkaltaiset selittävät huomautukset eivät missään tapauksessa voi rajoittaa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen soveltamisalaa siitä, millaisena se ilmenee kyseisen nimikkeen sanamuodosta.

    33

    Näin ollen se ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toteama seikka, että kaikilla näin harmonoidun järjestelmän selitysten kyseisessä jaksossa luetelluilla tavaroilla oli sen tämän tuomion 27–29 kohdassa mainitun yksityiskohtaisen yhteisen ominaisuuden, joka oli lämpötilan mittaaminen, lisäksi muita yhteisiä ominaispiirteitä, jotka liittyivät muun muassa niiden tekniseen toimintatapaan, siihen, että niitä voidaan käyttää useita kertoja ja toistuvasti, tai siihen, että ne mahdollistavat lämpötilan kehittymisen jatkuvan ilmoittamisen, ei voi johtaa siihen, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9025 sisältyvää lämpömittarin käsitettä tulkittaisiin suppeasti niin, että mainittua käsitettä määrittävien tekijöiden joukosta nostetaan esiin lisää ominaispiirteitä.

    34

    Kriteeristä, joka koskee mahdollisuutta ilmoittaa jatkuvasti lämpötilan kehitys, on muutoinkin huomautettava myös, että kuten komissio on korostanut, harmonoidun järjestelmän selityksissä, jotka koskevat sen nimikettä 9025, täsmennetään nimenomaisesti niiden B jakson 1 kohdassa, että mainitun nimikkeen alaan kuuluvat lämpömittarit, joissa on nestetäyttöinen lasiputki, eli niin sanotut minimi- ja maksimilämpömittarit määrättynä aikana vallinneen alimman ja korkeimman lämpötilan rekisteröintiä varten.

    35

    Siltä osin kuin on lopuksi kyse samojen harmonoidun järjestelmän selitysten D jaksossa olevasta täsmennyksestä, jonka mukaan ilman kosteuden mukaan väriään muuttavat, kemikaaleilla kyllästetyt paperit kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 3822, on korostettava ensinnäkin, että mainittu täsmennys koskee hygrometreiksi luokiteltujen tavaroiden ryhmää eikä lämpömittareiksi luokiteltujen tavaroiden ryhmää eikä viimeksi mainittuun ryhmään sisälly pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden kaltaisia tavaroita vastaavaa täsmennystä. Toiseksi on muistutettava, että pääasiassa kyseessä olevia tavaroita vastaavista tavaroista antamassaan tuomiossa Douane Advies Bureau Rietveld (C‑541/13, EU:C:2014:2270) unionin tuomioistuin on katsonut, että yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 3822 oli tulkittava niin, että mainitunkaltaiset tavarat eivät kuulu kyseisen nimikkeen alaan.

    36

    Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että se, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat ovat paperia, joka on mahdollisesti päällystetty muovikelmulla, ja että niiden toiminta on yksinkertaisempaa kuin joidenkin muiden mittalaitteiden, joissa käytetään edistyneempiä mekanismeja, tai se, että niillä voidaan mitata vain tiettyjä ennalta määritettyjä lämpötilojen kynnysarvoja, tai sekään, että niitä ei voida käyttää useita kertoja sen vuoksi, että kun mainitut lämpötilojen kynnysarvot saavutetaan, merkintä on peruuttamaton, eivät ole esteenä sille, että mainitut tavarat luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9025.

    37

    Muutoinkin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeestä 3824 90 98, jota tulliviranomaiset ovat käyttäneet pääasiassa kyseessä olevassa tullauspäätöksessä, on muistutettava, että sen sanamuodon mukaan yhdistetyn nimikkeistön nimike 3824 koskee muun muassa ”kemiallisia tuotteita ja kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden valmisteita ja muualle kuulumattomia [tuotteita]” ja että alanimike 90 98 on mainitun nimikkeen 3824 kaatoalanimike, joka kattaa sellaiset kemialliset tuotteet, jotka eivät kuulu muualle mainitussa nimikkeessä.

    38

    Näin ollen riittää, kun todetaan, että jos oletetaan, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset tavarat voisivat lähtökohtaisesti kuulua myös yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 3824, olisi kuitenkin niin, että yhdistetyn nimikkeistön yleisen 3 tulkintasäännön a alakohdan mukaan yksityiskohtaisemman nimikkeen on oltava ensisijainen yleisempään nimikkeeseen nähden. Kuten tämän tuomion 28–30 kohdassa on siis täsmennetty, lämpötilan mittaaminen on se yksityiskohtainen ominaisuus, joka luonnehtii yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9025 lämpömittareiksi nimettyjä tavaroita, ja pääasiassa kyseessä olevilla tavaroilla on mainittu yksityiskohtainen ominaisuus. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 3824, joka liittyy kemiallisiin tuotteisiin ja kemian valmisteisiin, jotka eivät kuulu muualle, on sitä vastoin soveltamisalaltaan paljon yleisempi.

    39

    Samat näkökohdat pätevät yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 4823 90 85, johon Duval on muun muassa vedonnut lämpöetikettien osalta pääasiassa kyseessä olevasta tullauspäätöksestä nostamassaan kanteessa. On nimittäin muistutettava, että sanamuotonsa mukaan yhdistetyn nimikkeistön nimike 4823 on ”muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, määräkokoon tai ‑muotoon leikattu; muut tavarat, paperimassaa, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa” ja että yhdistetyn nimikkeistön alanimike 90 85 on nimikkeen 4823 kaatoalanimike, joka kattaa sellaiset tavarat, jotka eivät sisälly muualle yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4823.

    40

    Kun kaikki edellä esitetty otetaan huomioon, esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9025 on tulkittava niin, että se kattaa paperiset ja mahdollisesti muovikelmulla päällystetyt ympäröivän lämpötilan testiliuskat, jotka, kuten pääasiassa kyseessä olevat tavarat, väriä vaihtamalla peruuttamattomasti ja ilman tämän jälkeen tapahtuvaa mahdollisuutta uudelleen käyttöön ilmoittavat sen, onko yksi tai useampi kynnysarvoksi asetettu lämpötila saavutettu.

    Oikeudenkäyntikulut

    41

    Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

     

    Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (yhdeksäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

     

    Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006, olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9025 on tulkittava niin, että se kattaa paperiset ja mahdollisesti muovikelmulla päällystetyt ympäröivän lämpötilan testiliuskat, jotka, kuten pääasiassa kyseessä olevat tavarat, väriä vaihtamalla peruuttamattomasti ja ilman tämän jälkeen tapahtuvaa mahdollisuutta uudelleen käyttöön ilmoittavat sen, onko yksi tai useampi kynnysarvoksi asetettu lämpötila saavutettu.

     

    Allekirjoitukset


    ( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: saksa.

    Top