—

Humeau Beaupréau SAS, edustajanaan avocat F. Puel,

—

Ranskan hallitus, asiamiehinään D. Colas ja C. Candat,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Keppenne ja B.-R. Killmann,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteeseen I sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se oli voimassa tosiseikkojen tapahtumahetkellä (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa valittajina ovat kaksi Ranskan tulliviranomaista directeur général des douanes et droits indirects ja chef de l’agence de la direction nationale du renseignement et des enquêtes douanières ja vastapuolena Ranskan oikeuden mukaan perustettu yhtiö Humeau Beaupréau SAS (jäljempänä Humeau) ja joka koskee urheilujalkineiden valmistamisessa tarpeellisten osien, jotka tuotiin toukokuun 1998 ja marraskuun 2000 välisenä aikana Kiinasta, luokittelua yhdistetyn nimikkeistön mukaan.

3

Yhdistetty nimikkeistö, joka on otettu käyttöön asetuksella N:o 2658/87, perustuu kansainväliseen harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä), jonka on laatinut tulliyhteistyöneuvosto, josta on sittemmin tullut Maailman tullijärjestö (jäljempänä WCO), ja joka on otettu käyttöön Brysselissä 14.6.1983 kansainvälisestä harmonisoidusta [ts. harmonoidusta] tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1). Yhdistetty nimikkeistö noudattaa harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä kuusinumeroisiin alanimikkeisiin asti; ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ilmaisevat vain siihen kuuluvia uusia alanimikkeitä.

4

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa sisältää sen johdantomääräykset. Tämän osan I osaston, joka sisältää yleissäännöt, A kohdassa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

5

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää XII jakson, joka sisältää muun muassa 64 ryhmän, jonka otsikko on ”Jalkineet, nilkkaimet ja niiden kaltaiset tavarat; niiden osat”.

6

Yhdistetyn nimikkeistön nimike 6404, jonka otsikko on ”Jalkineet, joiden ulkopohjat ovat kumia, muovia, nahkaa tai tekonahkaa ja päälliset tekstiiliainetta”, sisältää alanimikkeen 6404 11 00, jonka sanamuoto on seuraava:

”Urheilujalkineet; tennis-, koripallo-, voimistelu- ja harjoituskengät sekä niiden kaltaiset kengät.”

7

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 6406 otsikko on ”Jalkineiden osat (mukaan lukien päälliset, myös jos ne on kiinnitetty muihin pohjiin kuin ulkopohjiin); irtopohjat, kantapäätyynyt ja niiden kaltaiset tavarat; nilkkaimet, säärystimet ja niiden kaltaiset tavarat sekä niiden osat”.

8

Alanimike 6406 10 kattaa ”päälliset ja niiden osat, muut kuin kovikkeet”.

9

Nimike 6406 20 kattaa ”ulkopohjat ja korot, kumia tai muovia”.

10

Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 16.11.2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, s. 17; jäljempänä tullikoodeksi), 249 artiklassa säädetään seuraavaa:

”[Tullikoodeksi]komitea voi tutkia kaikki tullilainsäädäntöä koskevat asiat, jotka sen puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäviksi joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.”

11

WCO hyväksyy harmonoidusta tavarankuvaus- ja -koodausjärjestelmästä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin selitykset ja tariffointisuositukset, jotka on antanut harmonoidun järjestelmän komitea.

12

Harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan, jonka sanamuoto on sama kuin yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan sanamuoto, selityksessä todetaan seuraavaa:

– –

Kokoamattomina tai osiinsa purettuina tullille esitettävät tavarat

13

Ranskan tullikoodeksin (code de douanes), sellaisena kuin se on muutettuna verovelvollisten menettelyllisistä takeista vero- ja tulliasioissa 29.12.1977 annetulla lailla nro 77-1453 (loi accordant des garanties de procédure aux contribuables en matière fiscale et douanière, JORF 30.12.1977, s. 6279), 443 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Commission de conciliation et d’expertise douanièreen [tullialan sovittelusta ja asiantuntijalausunnoista vastaava komitea] kuuluu

Äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.”

14

Ranskan tullikoodeksin, sellaisena kuin se on muutettuna eräistä taloudellisista ja varainhoidollisista säännöksistä 12.4.1996 annetulla lailla nro 96-314 (JORF 13.4.1996, s. 5707), 450 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Kun tavaroiden tulliselvityksen jälkeen edellä 63 ter, 65 ja 334 §:ssä säädetyin edellytyksin tehdyissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa kyseenalaistetaan laji, alkuperä tai arvo,

– –

2.   Kaikissa tapauksissa, joissa on aloitettu tuomioistuinmenettely, toimivaltaisen tuomioistuimen tulliriitojen ratkaisemiseksi mahdollisesti määräämä oikeudellinen asiantuntijalausunto annetaan commission de conciliation et d’expertise douanièren tehtäväksi siitä riippumatta, onko mainitulta komissiolta pyydetty asiassa aikaisemmin lausuntoa vai ei.”

15

Humeau valmistaa jalkineita. Se toi toukokuun 1998 ja marraskuun 2000 välisenä aikana Kiinasta urheilujalkineiden valmistamisessa tarvittavia osia.

16

Kuten unionin tuomioistuimelle jätetyistä asiakirjoista ilmenee, seuraavia osia tuotiin kutakin sama määrä:

17

Ulko- ja sisäpohjille sekä varsille asetettiin 3,3 prosentin tuontitulli vuonna 1998 ja 3 prosentin tuontitulli vuodesta 1999 alkaen, kun taas kengännauhoille asetettiin 6,3 prosentin tulli.

18

Humeaun tiloissa tehdyn tarkastuksen johdosta Ranskan viranomaiset katsoivat yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa soveltamalla, että tavarat on luokiteltava jalkineiksi, jotka on esitetty tullille kokoamattomina ja jotka kuuluvat alanimikkeeseen 6404 11 00. Tulliviranomaiset siis katsoivat, ettei kyseisiä tavaroita tarvitse niiden maahantuonnin jälkeen työstää vaan ne on ainoastaan koottava, joten soveltuva tulli on niihin valmiisiin tuotteisiin, joita varten mainitut osat on tarkoitettu, sovellettava tulli eli 17,6 prosenttia vuonna 1998 ja 17 prosenttia vuodesta 1999 alkaen. Tällä perusteella ne laativat 5.6.2001 pöytäkirjan, jossa todettiin rikkominen.

19

Humeau pyysi 24.7.2001 lausuntoa commission de conciliation et d’expertise douanièrelta. Viimeksi mainittu katsoi 2.7.2002 antamassaan lausunnossa, että Humeaun maahantuomat osat pitää luokitella jalkineiden osiksi. Se katsoi nimittäin ”näytteiden tutkimisen ja valmistusprosessin esittelyn perusteella, että neljästä maahantuodusta osasta kahteen eli varteen ja ulkopohjaan on kohdistettu valmistustoimia eli varteen asetettavaa kantakappia on muovattu kostuttamalla sitä ja vartta ja pohjaa on hiottu siten, että niiden ’valmistaminen on saatettu päätökseen’, minkä vuoksi harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen mukaan ei voida katsoa, että riidanalainen tavara, ’jonka eri osat on tarkoitettu kokoonpantaviksi, kuten käsiteltävässä asiassa’, olisi mainitussa tulkintasäännössä tarkoitetulla tavalla esitetty tullille osiin purettuna tai kokoamattomana”.

20

Tulliviranomaiset kuitenkin katsoivat 8.7.2004, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat kuuluvat tariffinimikkeeseen 6404 11 00, ja tekivät näin ollen maksuunpanopäätöksen, jonka määrä oli 349517 euroa.

21

Humeau teki 30.7.2004 näille viranomaisille oikaisuvaatimuksen, jossa se riitautti päätöksen oikeellisuuden.

22

Mainitut viranomaiset tiedustelivat samaan aikaan tullikoodeksikomitealta pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden tariffiluokittelua. Se katsoi 6. ja 7.3.2008 pidetyn kokouksen johdosta, että ”kokoamattomien osien kokoonpano tapahtuu ainoastaan yhdistämistoimina (ks. harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen VII kohdan ensimmäinen kappale ja toisen kappaleen ensimmäinen virke) ja että yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan ensimmäisen osan mukaan viimeistelemättömällä tavaralla on valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet”.

23

Tulliviranomaiset hylkäsivät oikaisuvaatimuksen 11.6.2008.

24

Tämän jälkeen Humeau nosti tribunal d’instance du 11e arrondissement de Paris'ssa 29.7.2008 kanteen, jossa vaadittiin mainitun maksuunpanopäätöksen kumoamista. Kyseinen tuomioistuin hyväksyi 16.3.2010 antamallaan tuomiolla Humeaun vaatimuksen ja katsoi muun muassa, että ”rikkomisen toteaminen perustui siihen, että lopputuotteen aikaansaamiseksi tarvittavat toimet oli otettu virheellisellä tavalla huomioon”.

25

Kun cour d’appel de Paris lausui tulliviranomaisten valituksesta, se totesi myös, ettei tulliviranomaisten tarvittavista toimenpiteistä, joilla kyseisistä osista voidaan valmistaa valmis tavara, tekemä kuvaus, jonka mukaan ”jalkineet voidaan teknisesti tarkasteltuna koota pelkästään liimaamalla”, vastaa todellisuutta.

26

Cour d’appel de Paris katsoi, että joitakin osia on muovattava, esimerkiksi jalkineen ulkopohja ja varren alaosa on hiottava ja pohjien reunat on viimeisteltävä, ja että lopputuotteen aikaansaaminen edellyttää muitakin monimutkaisia toimintoja, jotka eivät ole pelkkää kokoonpanoa, kuten kantakapin asettaminen paikoilleen sekä pingottaminen ja muovaaminen muotoonsa, ja päätteli, että Humeaun syyksi luettu tullirikkomus perustuu siihen, että lopputuotteen aikaansaamisen kannalta välttämättömät toimet on otettu virheellisesti huomioon, ja kumosi tällä perusteella 8.7.2004 tehdyn maksuunpanopäätöksen.

27

Tulliviranomaiset ovat tehneet kassaatiovalituksen ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle ja väittävät muun muassa, että cour d’appel de Paris rikkoi harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa ja tätä sääntöä koskevien harmonoidun järjestelmän selitysten VII kohtaa, kun se katsoi, että maahantuotujen varren ja ulkopohjan hiominen sekä jalkineen varteen asetettavan kantakapin muovaaminen muotoonsa ovat valmistustoimia, joilla maahantuotujen varren ja ulkopohjan valmistaminen saatetaan päätökseen, vaikka kyse oli pelkästä esivalmistettujen osien yhdistämisestä jalkineen kokoamiseksi.

28

Näin ollen Cour de cassation päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko jalkineen valmistusprosessiin kuuluvat varren kantakapin muovaamistoimet ja varren ja ulkopohjan hiomistoimet, jotka tehdään ennen jalkineen kokoamista, luokiteltava harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen VII kohdassa tarkoitetuiksi kokoonpanotoimiksi vai työstämistoimiksi, joilla valmistaminen on saatettu päätökseen?”

29

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee etenkin, onko jalkineiden valmistuksessa ennen jalkineen kokoamista tehtävät varren kantakapin muovaamistoimet yhtäältä ja päällyksen ja ulkopohjan hiomistoimet toisaalta luokiteltava harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen VII kohdassa tarkoitetuiksi kokoonpanotoimiksi vai työstämistoimiksi, joilla valmistaminen on saatettu päätökseen.

30

Aluksi on muistutettava, että yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan ensimmäisen virkkeen mukaan nimikkeessä oleva tavaraa koskeva viittaus tarkoittaa tätä tavaraa myös epätäydellisenä tai viimeistelemättömänä, jos sillä tullille esitettäessä on täydellisen tai valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet. Tämän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan toisen virkkeen mukaan kyseiseen nimikkeeseen kuuluu myös täydellinen tai valmis tavara tai tavara, jota ensimmäisen virkkeen mukaan pidetään täydellisenä tai valmiina, jos se esitetään tullille kokoamattomana tai osiinsa purettuna.

31

Harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen VII kohdassa tarkennetaan tästä, että kokoamattomina tai osiinsa purettuina tullille esitettävillä tavaroilla tarkoitetaan tavaroita, joiden osat kootaan kiinnittämällä ne toisiinsa, jos kyseessä on vain kokoonpanotoiminta ja jos osia ei työstetä enempää lopullisen tavaran valmistamiseksi.

32

WCO:n laatimat harmonoidun järjestelmän selitykset ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhtenäisen tulkinnan takaamiseksi, ja niitä voidaan pitää sellaisenaan yhteisen tullitariffin pätevinä tulkintakeinoina (ks. mm. asia C-568/11, Agroferm, tuomio 20.6.2013, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), mutta ne eivät ole oikeudellisesti sitovia (ks. mm. asia 798/79, Chem-Tec, tuomio 11.7.1980, Kok., s. 2639, 11 kohta; asia C-35/93, Develop Dr. Eisbein, tuomio 16.6.1994, Kok., s. I-2655, 21 kohta ja asia C-558/11, Kurcums Metal, tuomio 15.11.2012, 30 kohta).

33

Näin ollen esitetty kysymys on muotoiltava uudelleen sillä tavalla, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee sillä, onko yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa tulkittava siten, että päällys, ulkopohja ja sisäpohja kuuluvat kokoamattomina tavaroina, joilla on jalkineiden olennaiset ominaisuudet, yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 6404, kun niiden tuonnin jälkeen päällystä ja ulkopohjaa on hiottava ennen niiden yhdistämistä ja kun kantakappia on muovattava kostuttamalla.

34

Jalkineiden ominaisuudet liittyvät olennaisesti päällyksen ja ulkopohjan yhdistelmään. Nämä osat ovat nimittäin sen täydellisen tavaran suurin osa, jota varten ne on tehty, ja ne antavat sille jalkineen muodon. Lisäksi ne ympäröivät ja suojaavat käyttäjän jalkaa, jotta jalkine voi täyttää ensisijaisen tehtävänsä.

35

Tältä osin on myös merkityksellistä, että sen tariffinimikkeen määrittelemiseksi, johon jalkineet on luokiteltava, on yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 6401–6405 mukaisesti tarkasteltava niiden päällystä ja ulkopohjaa.

36

Lopuksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 6406 sanamuodon mukaan päällykset ovat ”jalkineiden osia”, vaikka ne on kiinnitetty muihin pohjiin kuin ulkopohjiin. Tästä seuraa a contrario, ettei jalkineen ulkopohjaan kiinnitetystä päällyksestä koostuvaa kokonaisuutta voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 6406 ja että se kuuluu näin ollen yhteen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeistä 6401–6405, jotka koskevat täydellisiä jalkineita.

37

Näin ollen päällyksestä, ulkopohjasta ja sisäpohjasta koostuvalla kokonaisuudella on yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan perusteella katsottava olevan jalkineen olennaiset ominaisuudet.

38

Siitä kysymyksestä, onko Humeaun tuomat tavarat katsottava mainitussa säännössä tarkoitetuiksi ”kokoamattomiksi” jalkineiksi, on todettava, ettei yhdistetty nimikkeistö sisällä minkäänlaista tämän nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdassa tarkoitetun ”kokoamattoman” tavaran määritelmää.

39

Sitä vastoin harmonoidun järjestelmän selityksissä, jotka tämän tuomion 32 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhtenäisen tulkinnan takaamiseksi ja joita voidaan pitää sellaisenaan tämän tariffin pätevinä tulkintakeinoina, todetaan harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen VII kohdassa, että ”'kokoamattomina tai osiinsa purettuina tullille esitettävät tavarat' tarkoittaa tavaroita, joiden osat kootaan kiinnittämällä ne toisiinsa – – niittaamalla tai hitsaamalla, jos kyseessä on vain kokoonpanotoiminta”. Lisäksi ”osia ei saa työstää enempää sitä tarkoitusta varten, että lopullinen tavara saadaan valmiiksi”.

40

Aluksi on todettava päällyksen ja ulkopohjan hiomisesta, että Ranskan tasavallan ja Euroopan komission kirjallisista huomautuksista ilmenee, että jalkineen valmistusprosessissa tällainen toiminta tarkoittaa niiden päällyksen ja ulkopohjan osien, jotka on tarkoitus kiinnittää toisiinsa liimaamalla, hiomista.

41

Jos tällä toiminnalla pyritään vain parantamaan päällyksen ja ulkopohjan kiinnittymistä toisiinsa, kuten Ranskan tasavalta ja komissio väittävät ja mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava, se on siis katsottava liimausprosessin osaksi eikä sitä voida sellaisenaan luokitella 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan harmonoidun järjestelmän selityksen VII kohdassa tarkoitetuksi ”työstämiseksi sitä tarkoitusta varten, että lopullinen tavara saadaan valmiiksi”.

42

Kantakapin muovaamisesta kostuttamalla on todettava aluksi, että kuten asiakirjoista ilmenee, kantakapit ovat, toisin kuin päällykset ja sisä- ja ulkopohjat, tuonnin sijasta yhteisöhankinnan kohteena.

43

Harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen VI ja VII kohdasta johtuu, että kun on kyse kokoamattomana tullille esitettävästä epätäydellisestä tavarasta, vaatimus osien toisiinsa kiinnittämisen katsomisesta vain kokoonpanotoiminnaksi ilman, että mainittuja osia saadaan työstää enempää niiden valmistamiseksi, koskee osia, jotka on esitetty tulliviranomaisille niiden tullausta varten.

44

Ei sitä vastoin ole merkityksellistä, työstetäänkö pääasiassa kyseessä olevan kantakapin kaltaisia yhteisöhankinnan kohteena olevia osia ennen niiden kiinnittämistä tuotuihin osiin.

45

Päinvastaisessa tapauksessa nimittäin tuotujen osien tariffiluokittelu riippuisi näihin tuotteisiin liittymättömästä seikasta eivätkä tulliviranomaiset voisi tarkastaa, onko sille esittämättömiä osia työstettävä ennen kuin ne voidaan kiinnittää tuotuihin tavaroihin, jolloin vaarannettaisiin tavoite tullitarkastusten helpottamisesta ja mainitun luokittelun oikeusvarmuudesta.

46

Tästä seuraa, että pääasian yhteydessä kantakapin muovaaminen kostuttamalla ei riippumatta sen harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen VII kohdan mukaisesta luokittelusta vaikuta yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan soveltamiseen.

47

On sitä vastoin tarkasteltava, tarkoittaako kantakapin kiinnittäminen jonkinlaista tuotujen osien työstämistä.

48

Tältä osin ei vaikuta siltä, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkastettava, että kantakapin kiinnittäminen jalkineen päällykseen tarkoittaisi muuta kuin tämän osan asettamista ja kiinnittämistä jalkineen päällyksen ulko-osan ja vuorikankaan väliin.

49

Mikäli näin tosiaan on, tämä vaihe kuuluu kokoamiseen eikä sitä voida sellaisenaan katsoa työstämiseksi päällyksen valmistamista varten harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa koskevan selityksen VII kohdassa tarkoitetulla tavalla.

50

Tästä tullikoodeksikomitea katsoi 6. ja 7.3.2008 pidetyn kokouksen johdosta pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden osalta, että ”kokoamattomien osien kokoonpano tapahtui ainoastaan yhdistämistoimina”.

51

Vaikka tullikoodeksikomitean päätelmät eivät ole oikeudellisesti sitovia, ne ovat kuitenkin merkittävä keino sen varmistamisessa, että jäsenvaltioiden tulliviranomaiset soveltavat tullikoodeksia yhdenmukaisesti, ja niiden voidaan sellaisina katsoa olevan pätevä keino tullikoodeksin tulkinnassa (ks. mm. asia C-165/07, Ecco Sko, tuomio 22.5.2008, Kok., s. I-4037, 47 kohta).

52

Kun otetaan huomioon edellä esitetty, esitettyyn kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa on tulkittava siten, että päällys, ulkopohja ja sisäpohja kuuluvat kokoamattomina tavaroina, joilla on jalkineiden olennaiset ominaisuudet, yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 6404, kun näiden osien tuonnin jälkeen kantakappi, jota on muovattu kostuttamalla, on kiinnitettävä päällykseen ja kun ulkopohjaa sekä päällystä on hiottava niiden yhdistämiseksi.

53

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteeseen I sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön 2 yleisen tulkintasäännön a alakohtaa on tulkittava siten, että päällys, ulkopohja ja sisäpohja kuuluvat kokoamattomina tavaroina, joilla on jalkineiden olennaiset ominaisuudet, yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 6404, kun näiden osien tuonnin jälkeen kantakappi, jota on muovattu kostuttamalla, on kiinnitettävä päällykseen ja kun ulkopohjaa sekä päällystä on hiottava niiden yhdistämiseksi.