Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62012TN0259

    Asia T-259/12: Kanne 11.6.2012 — Alban Giacomo v. komissio

    EUVL C 227, 28.7.2012, p. 33–34 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    28.7.2012   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 227/33


    Kanne 11.6.2012 — Alban Giacomo v. komissio

    (Asia T-259/12)

    2012/C 227/55

    Oikeudenkäyntikieli: italia

    Asianosaiset

    Kantaja: Alban Giacomo SpA (Romano d’Ezzelino, Italia) (edustajat: asianajaja S. Nanni Costa, asianajaja F. Di Gianni ja asianajaja G. Coppo)

    Vastaaja: Euroopan komissio

    Vaatimukset

    Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

    kumoamaan kantajalle määrätyn sakon tai toissijaisesti alentamaan sen määrää käyttäen sille SEUT 261 artiklassa annettua täyttä harkintavaltaa

    velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Riidanalainen päätös esillä olevassa asiassa on sama kuin asiassa T-248/12, Carl Fuhr GmbH & C. KG vastaan komissio.

    Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

    1)

    Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Alban Giacomo SpA:n rikkomuksen kesto on määritetty lainvastaisesti.

    Ensinnäkin kantaja väittää, että sen riitauttama rikkomus on päättynyt viimeiseen kokoukseen, johon se on osallistunut eli 11.9.2006, eikä siihen, että komissio on tehnyt tarkastuksia 3.7.2007.

    Mainitun perusteen tueksi kantaja vetoaa seuraaviin seikkoihin: i) ei ole näytetty, että 11.9.2006 pidetyn kokouksen aikana kantaja olisi tehnyt sopimuksen hintojen nostamisesta vuoden 2007 osalta; ii) ei ole näytetty, että kantaja olisi toiminut oletetun hintojen nostamista vuoden 2007 osalta koskevan sopimuksen perusteella, iii) ei ole näytetty, että kantaja olisi ollut yhteydessä kilpailijoihinsa 11.9.2006 pidetyn kokouksen jälkeen.

    2)

    Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että Alban Giacomo SpA:lle määrätty sakko on lainvastainen, koska se on rangaistusten ja seuraamusten yksilökohtaisuuden periaatteen, syrjintäkiellon periaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen vastainen.

    Toisessa kanneperusteessaan kantaja toteaa, että komissio ei ole arvioinut sille määrättyä sakkoa oikein suhteessa siihen, missä määrin kantaja oli vastuussa kartellista muihin siihen osallistuneisiin yrityksiin verrattuna, mikä on suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja rangaistusten ja seuraamusten yksilökohtaisuuden periaatteen vastaista.

    Toisen valitusperusteen tueksi kantaja vetoaa seuraaviin seikkoihin: i) sakon laskemisessa käytetty prosenttiosuus myynneistä on liian suuri; ii) vaihtoehtoisesti se, että kantajaan ei ole sovellettu lieventäviä asianhaaroja, on ollut perusteetonta; iii) vaihtoehtoisesti komission olisi pitänyt alentaa kantajalle määrättyä sakkoa enemmän.


    Top