24.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/16

—

ottamaan valituksen tutkittavaksi

—

kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-78/06, Álvarez vastaan komissio, 16.11.2011 antaman tuomion ja näin ollen myös komission 30.11.2005 asiassa COMP/F/38.354 antaman päätöksen K(2005) 4632 lopullinen siltä osin kuin on kyse Armando Álvarez, SA:n lukuun osoitetusta vastuusta

—

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut molemmissa oikeusasteissa.

1)

Ensisijainen valitusperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen ja puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen arvioitaessa valittajan vastuuta rikkomisen osalta.

Unionin yleinen tuomioistuin on todennut Armando Álvarezin olevan vastuussa rikkomisesta sen perusteella, että se on osallistunut suoraan yhteenliittymään, mikä merkitsee sitä, että se on hyväksynyt paitsi uusia perusteita, myös riidanalaiseen päätökseen nähden erillisiä syyksiluettavuutta koskevia perusteita. Toisaalta unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt kanteeseen sisältyvät argumentit ja todennut, etteivät ne ole riittäviä kumoamaan oletusta siitä, että Armando Álvarezilla on ollut tosiasiallinen määräysvalta tytäryhtiöönsä nähden. Komissio ei päätöksessään kuitenkaan vahvista yhtäkään oletusta siitä, että valittaja olisi tosiasiallisesti käyttänyt määräysvaltaa tytäryhtiössä, eikä valittajan tehtävänä näin ollen ollut kumota tällaista oletusta, koska todistustaakka kuuluu yksinomaan komissiolle.

Unionin yleinen tuomioistuin on näin toimiessaan soveltanut virheellisesti rikkomiseen osallistumisen ja sitä koskevan syyksiluettavuuden käsitteitä ja loukannut valittajan puolustautumisoikeuksia.

2)

Toissijainen valitusperuste perustuu niiden argumenttien perustelematta jättämiseen, joiden mukaan Armando Álvarezilla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa Asplaan nähden.

Valittaja toteaa toissijaisesti, että jos on hyväksyttävä näkemys siitä, että SEUT 101 artiklan vastainen toiminta on luettavissa suoraan Armando Álvarezin syyksi, ja sovellettava emoyhtiön/tytäryhtiön vastuuta koskevaa olettamusta, unionin yleinen tuomioistuin tyytyy joka tapauksessa vain toteamaan, ettei Armando Álvarezin esittämillä argumenteilla voida asettaa kyseenalaiseksi sen vastuuta, tutkimatta tosiasiallisesti kumoamiskanteessa esitettyjä väitteitä. Unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa on näin ollen selvästi laiminlyöty perusteluvelvollisuus.