—

Stoilov i Ko EOOD, edustajanaan advokat B. Aleksiev,

—

Nachalnik na Mitnitsa Stolichna, asiamiehinään N. Yotsova, D. Yordanova, Y. Yordanova, S. Dimitrova ja S. Zlatkov,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään B.-R. Killmann, D. Roussanov ja L. Bouyon,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteessä I olevan vuoden 2009 yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 19.9.2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1031/2008 (EUVL L 291, s. 1; jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), ja erityisesti sen alanimikkeiden 5407 61 30 ja 6303 92 10 tulkintaa ja yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 20.11.2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, s. 1; jäljempänä tullikoodeksi), luottamuksensuojan periaatteen ja oikeusvoiman periaatteen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 41 ja 47 artiklan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Stoilov i Ko ЕООD (jäljempänä Stoilov) ja Nachalnik na Mitnitsa Stolichna (pääkaupungin tulliviraston johtaja) ja joka koskee Kiinasta peräisin olevien ”kaihtimia varten tarkoitetuiksi kankaiksi” nimettyjen tavaroiden tariffiluokittelua.

3

Tullikoodeksin 68 artiklan mukaan tulliviranomaiset voivat niin kutsutussa ”tavanomaisessa” menettelyssä vastaanottamiensa tulli-ilmoitusten tutkimiseksi

4

Tullikoodeksin 71 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Ilmoituksen tutkimisessa saatavia tuloksia käytetään sovellettaessa sitä tullimenettelyä koskevia säännöksiä, johon tavarat asetetaan.

2.   Jos ilmoitusta ei tarkasteta, 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan ilmoituksessa annettujen tietojen perusteella.”

5

Tullikoodeksin 221 artiklan 1 kohdan mukaan ”tullien määrä on aiheellisella tavalla annettava velalliselle tiedoksi heti, kun se on kirjattu tileihin”.

6

Tullikoodeksin VII osaston 3 luvun 2 jaksossa, jonka otsikko on ”Tullien maksamisen määräaika ja yksityiskohtaiset säännöt”, olevassa 232 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jos kannettavaa tullien määrää ei ole maksettu asetetussa määräajassa

2.   Tulliviranomaiset voivat olla kantamatta viivästyskorkoa – –”

7

Tullikoodeksin VIII osastossa, jonka otsikko on ”Oikeus hakea muutosta”, olevassa 243 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Henkilöllä on oikeus hakea muutosta itseään suoraan ja henkilökohtaisesti koskevaan tullilainsäädännön soveltamiseen liittyvään tulliviranomaisten päätökseen.

– –

2.   Muutosta voi hakea:

8

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa käsittelee johdantomääräyksiä. Tämän osan I osaston, joka sisältää yleissäännöt, A kohdassa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –”

9

Yhdistetty nimikkeistö perustuu Maailman tullijärjestön maailmanlaajuiseen harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään, jonka kanssa se on identtinen nimikkeiden ja kuusinumeroisten alanimikkeiden osalta; ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat yhdistetyn nimikkeistön oman täydentävän alajaon. Yhdistetyn nimikkeistön toisessa osassa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, tavarat luokitellaan jaksoittain, ryhmittäin, nimikkeittäin ja alanimikkeittäin.

10

Yhdistetyn nimikkeistön XI jakson otsikko on ”Tekstiiliaineet ja tekstiilitavarat”. Tämän jakson 7 huomautuksen sanamuoto on seuraavanlainen:

”Tässä jaksossa tarkoitetaan ilmaisulla ’sovitetut’:

– –”

11

Yhdistetyn nimikkeistön XI jaksossa oleva 54 ryhmä, jonka otsikko on ”Tekokuitufilamentit; kaistaleet ja niiden kaltaiset tavarat tekstiilitekokuituaineesta”, sisältää muun muassa nimikkeen 5407, jonka kuvaus on ”Kudotut kankaat synteettikuitufilamenttilankaa, myös nimikkeen 5404 aineista kudotut kankaat”. Tähän nimikkeeseen kuuluu muun muassa luokka ”muut kudotut kankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia polyesterifilamentteja”, joka sisältää muun muassa alanimikkeen 5407 61, jonka kuvaus on ”muut kudotut kankaat, joissa on vähintään 85 painoprosenttia teksturoimattomia polyesterifilamentteja”. Tähän alanimikkeeseen puolestaan kuuluu muun muassa alanimike 5407 61 30, jonka kuvaus on ”värjätyt”.

12

Yhdistetyn nimikkeistön XI jakson 63 ryhmän I alaryhmä, jonka otsikko on ”Muut sovitetut tekstiilitavarat”, sisältää muun muassa nimikkeen 6303, jonka kuvaus on ”Verhot ja sisätilojen kaihtimet; kapat ja reunusverhot”. Tämä nimike on jaettu kahteen luokkaan: ”neulosta” ja ”muut”. Viimeksi mainittuun luokkaan kuuluu muun muassa alanimike 6303 92, jonka otsikko on ”synteettikuitua”. Tämä alanimike on puolestaan jaettu alanimikkeisiin 6303 92 10, jonka otsikko on ”kuitukangasta”, ja 6303 92 90, jonka otsikko on ”muut”.

13

Hallintomenettelykoodeksin (Administrativnoprotsesualen kodeks) 34 §:n 3 momentissa säädetään, että ”hallinto takaa osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksensa vastaanotetuista todisteista ja esitetyistä väitteistä asetetussa määräajassa, joka ei saa ylittää seitsemää päivää. Osapuolet voivat esittää kirjallisesti vaatimuksia ja vastaväitteitä”.

14

Koodeksin 35 §:n mukaan ”yksittäistapausta koskeva hallintotoimi annetaan asiaan kuuluvien tosiseikkojen ja olosuhteiden selvittämisen sekä niiden kansalaisten ja viranomaisten, joita asia koskee, mahdollisesti esittämien selvitysten ja vastaväitteiden tutkimisen jälkeen”.

15

Siviiliprosessikoodeksin (Grazhdanski protsesualen kodeks, jäljempänä GPK) 179 §:n 1 momentin mukaan virallinen asiakirja, jonka virkamies on laatinut tehtäviään hoitaessaan ja vaadittujen muoto- ja menettelysäännösten mukaisesti, on todiste hänen läsnä ollessaan annetuista ilmoituksista ja hänen tekemistään tai hänen läsnä ollessaan tehdyistä toimista.

16

GPK:n 297 §:n mukaan lainvoimainen tuomio sitoo sekä sen antanutta tuomioistuinta että muita tuomioistuimia ja hallintoelimiä.

17

GPK:n 302 §:n mukaan lainvoimainen hallintotuomioistuimen ratkaisu sitoo yksityisoikeudellisia asioita käsittelevää tuomioistuinta hallinnollisen toimen pätevyyden ja lainmukaisuuden osalta.

18

Tullilain (Zakon na mitnitsite, jäljempänä ZM) 211 §:n 1 momentissa säädetään, että jos tullia ei ole maksettu asetetussa määräajassa, tulliviranomaiset käyttävät kaikki tässä laissa tai missä tahansa muussa oikeudellisessa säännöksessä niille annetut keinot, mukaan lukien hallinnollisten täytäntöönpanotoimien toteuttaminen, tämän määrän maksamisen varmistamiseksi.

19

ZM:n 211a §:n mukaan ”valtion julkisoikeudellisia saatavia koskevat pakkoperintäpäätökset ovat sen maantieteelliseen alueen, jolla määräajan kuluessa maksamatta jätetty velka on syntynyt, tulliviraston johtajan yksittäistapausta koskevia hallinnollisia toimia, joilla todetaan tullivelkojen ja muiden julkisoikeudellisten velkojen täytäntöönpanokelpoisuus”.

20

Stoilov teki 8.1.2009 tulli-ilmoituksen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 6303 92 10 kuuluvasta ”kankaasta kaihtimien valmistukseen”. Tullin määräksi laskettiin 7598,56 Bulgarian leviä (BGN) ja arvonlisäveron määräksi 23544,53 BGN; molemmat määrät maksettiin.

21

Tämän ilmoituksen tarkistamiseksi tulliviranomaiset analysoivat laboratorionäytteet 9.1.2009, mistä tehtiin pöytäkirja.

22

Nämä viranomaiset totesivat tullilaboratorion arvion perusteella, että kyseisessä ilmoituksessa tarkoitettuja tavaroita ei voitu luokitella yhdistetyn nimikkeistön 63 ryhmään. Analyysistä kävi viranomaisten mukaan ilmi, että nämä tavarat täyttivät yhdistetyn nimikkeistön 54 ryhmään ja tarkemmin alanimikkeeseen 5407 61 30 luokittelemisen edellytykset.

23

Näissä olosuhteissa Nachalnik na Mitnitsa Stolichna antoi Stoiloville 27.4.2009 tiedoksi päätöksen, jolla luokiteltiin 8.1.2009 tehdyssä tulli-ilmoituksessa tarkoitetut tavarat tähän alanimikkeeseen (jäljempänä tiedoksiantopäätös), korotettiin tullia 6,5 prosentista 8 prosenttiin sekä määrättiin 74,8 prosentin polkumyyntitulli lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien viimeisteltyjen polyesterifilamenttikankaiden tuonnissa sekä kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 12.9.2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1487/2005 (EUVL L 240, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 18.9.2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1087/2007 (EUVL L 246, s. 1), nojalla.

24

Stoiloville annettiin tällä päätöksellä seitsemän päivää aikaa maksaa vapaaehtoisesti julkisoikeudellinen velkansa eli 1211,37 BGN tullia, 82372,82 BGN polkumyyntitullia ja 16 716,84 BGN arvonlisäveroa.

25

Stoilov teki kyseistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen hallintoviranomaiselle, ja nosti sitten kanteen Administrativen sad Sofia-gradissa (Sofian hallintotuomioistuin).

26

Koska Stoilov ei maksanut tiedoksiantopäätöksessä mainittuja määriä sille asetetussa määräajassa, Nachalnik na Mitnitsa Stolichna teki 7.8.2009 päätöksen nro 13 valtion saatavien pakkoperinnästä (jäljempänä perintäpäätös).

27

Stoilov vaati 11.9.2009 oikaisua tähän päätökseen ja vaati riippumattoman asiantuntijan lausuntoa verotettujen tavaroiden luokittelemista varten. Koska Stoilov ei saanut vastausta määräajassa, se nosti pääasian kanteen 7.10.2009 Administrativen sad Sofia-gradissa.

28

Ylempi hallintoviranomainen eli tullihallinnon aluejohtaja hylkäsi 14.10.2009 tekemällään päätöksellä 11.9.2009 tehdyn oikaisupyynnön ja kieltäytyi vaaditun asiantuntijalausunnon hankkimisesta.

29

Administrativen sad Sofia-grad vahvisti tiedoksiantopäätöksen 30.12.2010 antamallaan tuomiolla.

30

Stoilov teki tästä viimeksi mainitusta tuomiosta kassaatiovalituksen Varhoven administrativen sadiin (ylin hallintotuomioistuin), jonka käsiteltävänä asia oli vielä ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevaa päätöstä tehtäessä.

31

Administrativen sad Sofia-grad katsoo, että on olemassa kaksi pääasiassa kyseessä olevia tavaroita koskevaa luokittelumahdollisuutta eli yhdistetyn nimikkeistön 54 ryhmä ja 63 ryhmä. Administrativen sad Sofia-gradin mukaan niiden erottelemiseksi on tulkittava 63 ryhmän 7 huomautuksessa tarkoitettua ”sovitetun tavaran” käsitettä ja yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 5407 61 30 tarkoitettua ”kankaan” käsitettä.

32

Lisäksi Administrativen sad Sofia-gradin mukaan on arvioitava, voiko Stoilov vedota luottamuksensuojan periaatteeseen saadakseen pääasiassa kyseessä olevat tavarat luokitelluiksi tariffikoodiin 6303 92 10 kuuluviksi, kun otetaan huomioon ratkaisu, joka koskee niitä viittä muuta tulli-ilmoitusta, jotka tämä yhtiö on tehnyt nyt kyseessä olevia vastaavista tavaroista sekä ennen riidanalaisen ilmoituksen tekemistä että sen jälkeen.

33

Tämä tuomioistuin huomauttaa, että viimeksi mainittu ilmoitus on johtanut kahteen erilliseen kansalliseen käsittelyyn, jotka koskevat samaa tosiseikastoa ja oikeudellista seikkaa, ja katsoo tarpeelliseksi esittää unionin tuomioistuimelle kysymyksen siitä, mikä on tullikoodeksin 243 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kannekelpoinen toimi.

34

Lopuksi Administrativen sad Sofia-grad toteaa, että on tarpeellista pyytää perusoikeuskirjan 41 ja 47 artiklan tulkintaa.

35

Tässä tilanteessa Administrativen sad Sofia-grad on päättänyt lykätä asian ratkaisemista ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

36

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 267 artiklalla luotu menettely on unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välisen yhteistyön väline, jonka avulla unionin tuomioistuin esittää kansallisille tuomioistuimille ne unionin oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, joita ne tarvitsevat ratkaistakseen niiden käsiteltäviksi saatetut asiat (ks. mm. asia C-83/91, Meilicke, tuomio 16.7.1992, Kok., s. I-4871, Kok. Ep. XIII, s. I-107, 22 kohta ja asia C-370/12, Pringle, tuomio 27.11.2012, 83 kohta).

37

Tässä yhteistyössä kansallinen tuomioistuin, jossa asia on vireillä, voi asian erityspiirteiden perusteella parhaiten arvioida, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta (ks. vastaavasti mm. asia C-343/90, Lourenço Dias, tuomio 16.7.1992, Kok., s. I-4673, Kok. Ep. XIII, s. I-69, 15 kohta ja asia C-152/03, Ritter-Coulais, tuomio 21.2.2006, Kok., s. I-1711, 14 kohta).

38

On kuitenkin niin, että unionin tuomioistuimen on oman toimivaltaisuutensa arvioimiseksi tarvittaessa tutkittava ne olosuhteet, joiden vallitessa kansallinen tuomioistuin on esittänyt ennakkoratkaisukysymyksen, ja erityisesti ratkaistava, onko siltä pyydetyllä unionin oikeuden tulkinnalla yhteys pääasian tosiseikkoihin ja kohteeseen, jottei se päädy antamaan neuvoa-antavia lausuntoja yleisluonteisista tai hypoteettisista kysymyksistä (ks. vastaavasti mm. asia 244/80, Foglia, tuomio 16.12.1981, Kok. 1981, s. 3045, Kok. Ep. VI, s. 251, 18 ja 21 kohta ja asia C-167/01, Inspire Art, tuomio 30.9.2003, Kok., s. I-10155, 45 kohta). Jos ilmenee, että esitetty kysymys ei selvästikään ole merkityksellinen kyseisen asian ratkaisemisen kannalta, unionin tuomioistuimen on todettava, että lausunnon antaminen raukeaa (ks. vastaavasti mm. em. asia Lourenço Dias, tuomion 20 kohta ja em. asia Ritter-Coulais, tuomion 15 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

39

Nyt käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimelle toimitetuista kirjallisista huomautuksista ja ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen vastauksesta unionin tuomioistuimen esittämään selvityspyyntöön käy ilmi, että Varhoven administrativen sad on kumonnut tämän tuomion 29 kohdassa mainitun tuomion ja tiedoksiantopäätöksen 5.7.2012 antamallaan tuomiolla.

40

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamista selvennyksistä, jotka se on esittänyt vastauksessaan selvityspyyntöön tiedoksiantopäätöksen kumoamisen vaikutuksesta pääasian oikeudenkäyntiin, ja kyseisen tuomion tekstistä, joka on tämän vastauksen liitteenä, käy ilmi, että Varhoven administrativen sad on katsonut erityisesti, että Nachalnik na Mitnitsa Stolichnan pysyttämä tariffiluokittelu, jonka Administrativen sad Sofia-grad vahvisti, on ollut virheellinen, kun otetaan huomioon asiakirja-aineistoon liitetyt todisteet ja asiantuntijalausunnot. Varhoven administrativen sad on todennut tästä, että esitetyt todisteet tai tuomioistuimen asiantuntijan lausunnossaan esittämät päätelmät eivät tue seikkoja, joihin Administrativen sad Sofia-grad on nojautunut.

41

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on myös todennut tässä vastauksessaan, että sen tehtävänä on varmistaa niiden menettelysääntöjen noudattaminen, joiden noudattaminen on edellytyksenä perintäpäätöksen lainmukaisuudelle ja joihin kuuluu erityisesti ZM:n 211a §:ssä tarkoitetusta ”maksamatta jätetystä velasta” ilmoittaminen tiedoksiantopäätöksessä.

42

Nachalnik na Mitnitsa Stolichna on todennut unionin tuomioistuimessa pidetyssä istunnossa, että Varhoven administrativen sadin kumottua tiedoksiantopäätöksen tätä ei enää ole olemassa Bulgarian oikeusjärjestyksessä.

43

Lisäksi Stoilov on tässä samassa istunnossa viitannut päätökseen, jolla julkisoikeudellisen velan perintä on lopetettu ja jonka toimeenpaneva viranomainen on tehnyt 24.9.2012. Tällä päätöksellä on Stoilovin mukaan lopetettu perintäpäätöksen nojalla aloitettu pakkoperintämenettely. Vaikka Nachalnik na Mitnitsa Stolichna kiistää tämän päätöksen pätevyyden, se ei ole kiistänyt sen olemassaoloa.

44

Olipa perintäpäätöksen nojalla toteutettava pakkoperintä lopetettu tai ei, seuraa edellä esitetyistä seikoista näissä olosuhteissa joka tapauksessa se, kuten julkiasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 16 kohdassa, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ei enää tarvitse pääasian ratkaisemiseksi tehdä päätöstä, jossa unionin tuomioistuimen vastaus esitettyihin kysymyksiin – mikäli sen pitäisi niihin vastata – olisi otettava huomioon.

45

Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on nimittäin todennut vastauksessaan unionin tuomioistuimen sille esittämään selvityspyyntöön, Varhoven administrativen sad on kumonnut tiedoksiantopäätöksen kokonaisuudessaan, ja tämä päätös on, kuten tämän tuomion 41 kohdassa on jo todettu, menettelyllinen edellytys perintäpäätöksen tekemiselle.

46

Näissä olosuhteissa on katsottava, että ennakkoratkaisupyyntö ei enää koske unionin oikeuden sellaista tulkintaongelmaa, johon vastaaminen olisi objektiivisesti tarpeen kansallisessa tuomioistuimessa tehtävää ratkaisua varten (ks. analogisesti mm. asia C-291/96, Grado ja Bashir, tuomio 9.10.1997, Kok., s. I-5531, 16 kohta). Tästä pyynnöstä, jolta puuttuu kohde, ei nimittäin ilmene unionin oikeutta koskevia tulkintakysymyksiä, joista olisi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle hyötyä, kun se ratkaisee tämän oikeuden mukaisesti käsiteltävänään olevan asian (ks. vastaavasti mm. asia 132/81, Vlaeminck, tuomio 16.9.1982, Kok., s. 2953, 13 kohta).

47

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on kyllä todennut vastauksessaan unionin tuomioistuimen sille esittämään selvityspyyntöön tiedoksiantopäätöksen kumoamisen vaikutuksesta pääasian oikeudenkäyntiin, että tulliviranomaiset voivat tehdä uusia päätöksiä, jotka ovat samansisältöisiä tiedoksiantopäätöksen ja perintäpäätöksen kanssa. Vaikka asia olisi yhä näin Varhoven administrativen sadin 5.7.2012 antamasta tuomiosta huolimatta, on kuitenkin todettava, että tällaisissa olosuhteissa esitettyihin kysymyksiin vastaaminen merkitsisi neuvoa-antavan lausunnon antamista hypoteettisista kysymyksistä, mikä olisi vastoin unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklan mukaisesti kuuluvaa, tuomioistuinten välistä oikeudellista yhteistyötä koskevaa tehtävää (ks. vastaavasti asia 149/82, Robards, tuomio 3.2.1983, Kok., s. 171, 19 kohta; em. asia Meilicke, tuomion 25 kohta ja asia C-451/99, Cura Anlagen, tuomio 21.3.2002, Kok., s. I-3193, 26 kohta).

48

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin ei ole syytä vastata.

49

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on määrännyt seuraavaa:

Administrativen sad Sofia-gradin (Bulgaria) esittämiin kysymyksiin ei ole syytä vastata.