—

Konstantinos Antonopoulos, edustajinaan dikigoros D. Perpataris ja dikigoros K. E. Proiskos,

—

Kreikan hallitus, asiamiehinään E.-M. Mamouna, A. Samoni-Rantou ja S. Vodina,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään M. Patakia ja M. van Beek,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee seuraavien määräysten ja säännösten tulkintaa:

2

Tämän pyynnön on esittänyt Elegktiko Synedrio (tilintarkastustuomioistuin, Kreikka) asiassa, jossa ovat vastakkain Epitropos tou Elegktikou Synedriou sto Ypourgeio Politismou kai Tourismou (Elegktiko Synedrion johtava tilintarkastaja kulttuuri- ja matkailuministeriön yhteydessä, jäljempänä Elegktiko Synedrion johtava tilintarkastaja) ja Ypourgeio Politismou kai Tourismou – Ypiresia Dimosionomikou Elenchou (kulttuuri- ja matkailuministeriön varainhoitoyksikkö, jäljempänä varainhoitoyksikkö) ja jossa on kyse siitä, että johtava tilintarkastaja on kieltäytynyt hyväksymästä varainhoitoyksikön antamaa maksumääräystä, joka koskee mainitun ministeriön työntekijän Konstantinos Antonopoulosin palkkaa.

3

Perustuslain 98 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Elegktiko Synedrion toimivaltaan kuuluu erityisesti

– –”

4

Elegktiko Synedrion perussääntö on kodifioitu presidentin asetuksella 774/1980 (jäljempänä presidentin asetus).

5

Presidentin asetuksen 17 §:n 1 momentti koskee Elegktiko Synedrion toimivaltaa tarkastaa, että julkiset menot hyväksytään asianmukaisesti ja että ne ovat kaikkien asiaa koskevien oikeussääntöjen mukaisia.

6

Presidentin asetuksen 19 §:n 1 momentissa säädetään, että ministeriöiden menoja koskevien maksumääräysten ennakkotarkastuksen tekevät tapauksen mukaan Elegktiko Synedrion alemmat tuomarit tai johtavat tilintarkastajat, jotka työskentelevät kyseisen ministeriön toimitiloissa.

7

Presidentin asetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan toimivaltaisen alemman tuomarin tai johtavan tilintarkastajan on kieltäydyttävä hyväksymästä menoa, joka ei täytä presidentin asetuksen 17 §:n 1 momentin edellytyksiä. Jos meno tämän jälkeen toimitetaan uudelleen hänen hyväksyttäväkseen ja hän edelleen katsoo, ettei se täytä näitä edellytyksiä, hänen on siirrettävä asia käsiteltäväksi Elegktiko Synedrion toimivaltaiseen jaostoon, jonka on annettava asiassa lopullinen ratkaisu.

8

Kulttuuri- ja matkailuministeriön varainhoitoyksikkö saattoi tämän saman ministeriön yhteydessä toimivan Elegktiko Synedrion johtavan tilintarkastajan hyväksyttäväksi maksumääräyksen, joka koski Konstantinos Antonopoulosin – joka työskenteli kyseisessä ministeriössä yksityisoikeudellisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa esihistoriallisten ja antiikin klassisen kauden esineiden osastolla ja oli ammattiyhdistyksen hallituksen jäsen – palkkaa marraskuun 2008 ja toukokuun 2009 väliseltä ajanjaksolta.

9

Elegktiko Synedrion johtava tilintarkastaja kieltäytyi hyväksymästä maksumääräystä sillä perusteella, että mainitulla ajanjaksolla Antonopoulos oli ollut poissa työpaikaltaan 34 päivää ammattiyhdistystoimintaa varten myönnettävän vapaan vuoksi mutta hänen palkastaan ei ollut vähennetty tällaisen vapaan kestoa vastannutta osuutta.

10

Elegktiko Synedrion johtava tilintarkastaja katsoi tässä yhteydessä, että Kreikan sovellettavien oikeussääntöjen mukaan työntekijöillä, jotka työskentelevät valtion palveluksessa yksityisoikeudellisessa määräaikaisessa työsuhteessa, on oikeus palkattomiin vapaisiin ammattiyhdistystoimintaa varten, kun taas työntekijöillä, jotka työskentelevät valtion palveluksessa yksityisoikeudellisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja hoitavat pysyvää virkaa, on oikeus palkallisiin vapaisiin ammattiyhdistystoimintaa varten.

11

Varainhoitoyksikkö saattoi kuitenkin maksumääräyksen uudelleen johtavan tilintarkastajan hyväksyttäväksi vedoten erityisesti siihen, että koska oletettu edunsaaja oli yksityisoikeudellisessa määräaikaisessa työsuhteessa, hänellä oli oikeus palkkaansa päiviltä, jotka hän oli ollut poissa ammattiyhdistystoimintaa varten myönnettävän vapaan vuoksi, ja asia oli näin presidentin asetuksen 164/2004 4 §:n nojalla; tällä asetuksella pannaan täytäntöön direktiivi 1999/70, jolla on vahvistettu periaate, jonka mukaan määräaikaisella työsopimuksella työskentelevien työntekijöiden ja vastaavien toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella työskentelevien työntekijöiden välinen syrjintä on kiellettyä.

12

Elegktiko Synedrion johtava tilintarkastaja kieltäytyi kuitenkin edelleen hyväksymästä maksumääräystä, mikä johti erimielisyyteen, jonka ratkaisemiseksi asia saatettiin johtavan tilintarkastajan 3.11.2009 päivätyn ”kielteisen kertomuksen” välityksellä lain mukaisesti käsiteltäväksi Elegktiko Synedrion ensimmäiseen jaostoon.

13

Kyseisen ”kielteisen kertomuksen” käsittelyn yhteydessä 1.7.2010 otettiin esiin unionin oikeuden tulkintaa koskevia kysymyksiä. Näin ollen Elegktiko Synedrion ensimmäinen jaosto on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

14

SEUT 267 artiklan mukaan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu perussopimusten tulkinnasta sekä Euroopan unionin toimielimen, elimen tai laitoksen säädöksen pätevyydestä ja tulkinnasta.

15

Jos tällainen kysymys tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa, tämä tuomioistuin voi, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen, pyytää unionin tuomioistuinta ratkaisemaan sen. SEUT 267 artiklasta ilmenee myös, että jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

16

Tästä seuraa, että kansallisella elimellä on oikeus saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi ennakkoratkaisumenettelyssä, jos sitä voidaan pitää mainitussa määräyksessä tarkoitettuna ”tuomioistuimena”.

17

Niinpä on tutkittava, onko Elegktiko Synedrio nyt käsiteltävään ennakkoratkaisupyyntöön johtaneessa asiayhteydessä SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin ja onko sillä siis oikeus esittää ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle.

18

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että harkitessaan, onko ennakkoratkaisua pyytänyt elin SEUT 267 artiklassa tarkoitettu ”tuomioistuin”, mikä on pelkästään unionin oikeuden perusteella ratkaistava kysymys, unionin tuomioistuin ottaa huomioon useita seikkoja, joita ovat muun muassa kyseisen elimen lakisääteisyys, pysyvyys, sen tuomiovallan pakottavuus, menettelyn kontradiktorisuus, toimiminen oikeussääntöjen soveltajana ja riippumattomuus (ks. mm. asia C-54/96, Dorsch Consult, tuomio 17.9.1997, Kok., s. I-4961, 23 kohta; asia C-53/03, Syfait ym., tuomio 31.5.2005, Kok., s. I-4609, 29 kohta; asia C-246/05, Häupl, tuomio 14.6.2007, Kok., s. I-4673, 16 kohta ja asia C-109/07, Pilato, määräys 14.5.2008, Kok., s. I-3503, 22 kohta).

19

Lisäksi kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua ainoastaan silloin, kun niissä on vireillä oikeusriita ja kun niissä vireillä olevan menettelyn tarkoituksena on ratkaisun antaminen tuomiovaltaa käyttäen (ks. mm. asia C-134/97, Victoria Film, tuomio 12.11.1998, Kok., s. I-7023, 14 kohta; asia C-195/98, Österreichischer Gewerkschaftsbund, tuomio 30.11.2000, Kok., s. I-10497, 25 kohta ja em. asia Syfait ym., tuomion 35 kohta).

20

Lisäksi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan riippumattomuuden käsite, joka kuuluu erottamattomasti tuomioistuimen tehtävään, merkitsee ennen kaikkea, että kyseinen toimielin on ulkopuolinen siihen viranomaiseen nähden, joka on tehnyt päätöksen, johon on haettu muutosta (asia C-24/92, Corbiau, tuomio 30.3.1993, Kok., s. I-1277, Kok. Ep. XIV, s. I-117, 15 kohta ja asia C-506/04, Wilson, tuomio 19.9.2006, Kok., s. I-8613, 49 kohta).

21

Lopuksi elimen oikeus saattaa asia SEUT 267 artiklan nojalla unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi on selvitettävä niin rakenteellisten kuin toiminnallistenkin kriteerien mukaan. Tässä yhteydessä kansallista elintä voidaan pitää kyseisessä artiklassa tarkoitettuna ”tuomioistuimena” silloin, kun se hoitaa tuomiovallan käyttöön liittyviä tehtäviä, kun taas muiden, muun muassa hallinnollisten, tehtävien hoitamisessa sen ei voida katsoa olevan tuomioistuimen asemassa (ks. Italian tilintarkastustuomioistuimen osalta asia C-192/98, ANAS, määräys 26.11.1999, Kok., s. I-8583, 22 kohta ja asia C-440/98, RAI, määräys 26.11.1999, Kok., s. I-8597, 13 kohta). Elintä, jolta haetaan muutosta hallintoviranomaisen päätökseen, ei voida pitää ulkopuolisena tähän hallintoviranomaiseen nähden eikä siis SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna tuomioistuimena, jos sillä on kyseiseen hallintoviranomaiseen orgaaninen yhteys (ks. vastaavasti em. asia Corbiau, tuomion 16 kohta ja asia C-516/99, Schmid, tuomio 30.5.2002, Kok., s. I-4573, 37 kohta).

22

Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee ensinnäkin, että Elegktiko Synedrion ratkaistavaksi on saatettu erimielisyys, joka on syntynyt julkisten menojen ennakkotarkastuksen yhteydessä kulttuuri- ja matkailuministeriön yhteydessä toimivan Elegktiko Synedrion johtavan tilintarkastajan ja saman ministeriön varainhoitoyksikön välillä.

23

Asiakirja-aineistosta ilmenee tämän osalta, että Elegktiko Synedrion johtava tilintarkastaja on Elegktiko Synedrion jäsen, joka toimii — kuten presidentin asetuksen 19 §:n 1 momentista ilmenee — kunkin ministeriön yhteydessä tehtävänään tarkastaa ennakkoon ministeriön menoja koskevat maksumääräykset. Nyt kyseessä oleva erimielisyys johtuu siitä, että kulttuuri- ja matkailuministeriön yhteydessä toimiva Elegktiko Synedrion johtava tilintarkastaja kieltäytyi hyväksymästä menoa, joka vastasi määräaikaisella sopimuksella työskennelleen työntekijän palkkaa tunneilta, jotka hän oli käyttänyt vapaaseen ammattiyhdistystoimintaa varten. Kieltäytyminen kohdistui alkuperäisen maksuvaatimuksen laatineeseen viranomaiseen eli tässä tapauksessa saman ministeriön varainhoitoyksikköön. Tämä yksikkö esitti kuitenkin uuden maksuvaatimuksen samalla perusteella kuin edellisenkin. Tässä tilanteessa kyseinen johtava tilintarkastaja kieltäytyi edelleen hyväksymästä mainittua menoa ja toimitti presidentin asetuksen 21 §:n 1 momentin mukaisesti ”kielteisen kertomuksen” Elegktiko Synedriolle, minkä seurauksena asia tuli siinä vireille, jotta se lausuisi kyseisestä kertomuksesta.

24

Edellä esitetystä seuraa, että Elegktiko Synedriolla on sen käsiteltäväksi saatetun ”kielteisen kertomuksen” laatineeseen kulttuuri- ja matkailuministeriön yhteydessä toimivaan johtavaan tilintarkastajaansa ilmiselvä orgaaninen ja toiminnallinen yhteys, minkä vuoksi ei voida katsoa, että Elegktiko Synedrio olisi ulkopuolinen johtavaan tilintarkastajaan nähden (ks. analogisesti em. asia Corbiau, tuomion 16 kohta ja em. asia Schmid, tuomion 38 kohta).

25

Näin ollen lausuessaan johtavan tilintarkastajansa laatimasta ”kielteisestä kertomuksesta” Elegktiko Synedrio ei ole ulkopuolinen kyseessä oleviin intresseihin nähden eikä siis edellytetyllä tavalla puolueeton kyseessä olevan menon edunsaajaan eli tässä tapauksessa Antonopoulosiin nähden (ks. analogisesti asia C-517/09, RTL Belgium, tuomio 22.12.2010, Kok., s. I-14093, 47 kohta).

26

Seuraavaksi on todettava, että erotuksena Elegktiko Synedriolla olevasta perustuslain 98 §:n 1 momentin f kohdassa kuvatun kaltaisesta toimivallasta, jossa on kyseessä eläkkeiden myöntämistä koskevien ”oikeusriitojen ratkaiseminen”, ja perustuslain 98 §:n 1 momentin g kohdassa määrätystä toimivallasta, jossa on kyseessä valtion siviili- tai sotilashenkilöstön vastuuta koskevien tapausten ”ratkaiseminen”, sen toimivallassa nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön yhteydessä on kyseessä valtion menojen ”tarkastaminen” ennakolta perustuslain 98 §:n 1 momentin a kohdan nojalla, eikä sen silloin ole tarkoitus johtaa mainitun kaltaiseen asian ratkaisemiseen.

27

Ennakkoratkaisupyynnöstä nimittäin ilmenee tässä yhteydessä, että viimeksi mainitun toimivallan nojalla Elegktiko Synedrion tehtävänä on tutkia julkisten menojen laillisuus talousarvion kannalta ja tehdä päätös, jolla ei ole oikeusvoimaa.

28

Niinpä tällainen päätös ei kuulu menettelyyn, jonka tarkoituksena on ratkaisun antaminen tuomiovaltaa käyttäen, toisin kuin edellä tämän tuomion 19 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä edellytetään.

29

Lopuksi istunnossa selvisi, ettei Antonopoulos ole pääasiassa kyseessä olevan menon edunsaajana asianosainen Elegktiko Synedriossa käytävässä menettelyssä, joka koskee yksinomaan Elegktiko Synedrion johtavan tilintarkastajan ja hallintoviranomaisen, joka haluaa suorittaa menon, välistä erimielisyyttä ja jossa on kyse menon ja noudatetun menettelyn laillisuudesta.

30

Tällaisen hallintoprosessin yhteydessä Antonopoulos on kyseessä olevan menon edunsaajana pelkän tarkkailijan asemassa tukemassa ministeriön varainhoitoyksikön, joka haluaa maksaa hänelle hänen palkkansa, kantaa.

31

Asianomaisen ja hallintoviranomaisen välisestä kyseisen palkan maksamista koskevasta oikeusriidasta annetaan ratkaisu vasta myöhemmässä vaiheessa sen jälkeen, kun asia on saatettu hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi. Niinpä hallintotuomioistuimen asiana on lausua asianomaisen palkkaoikeudesta ja tässä yhteydessä tarvittaessa lykätä asian käsittelyä ja esittää ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle (ks. analogisesti em. asia Victoria Film, tuomion 18 kohta).

32

Ennakkoratkaisua pyytäneen elimen ei siis voida nyt kyseessä olevassa tapauksessa katsoa käyttävän tuomiovaltaa (ks. analogisesti asia C-497/08, Amiraike Berlin, määräys 12.1.2010, Kok., s. I-101, 21 kohta ja asia C-344/09, Bengtsson, määräys 24.3.2011, Kok., s. I-1999, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Edellä esitetystä seuraa kokonaisuutena arvioituna, että nyt käsiteltävään ennakkoratkaisupyyntöön johtaneessa asiayhteydessä Elegktiko Synedrio ei ole SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin eikä sillä siis ole oikeutta esittää ennakkoratkaisupyyntöä unionin tuomioistuimelle.

34

Niinpä Elegktiko Synedrion esittämä ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta.

35

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe Elegktiko Synedriossa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi Elegktiko Synedrion asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Elegktiko Synedrion (Kreikka) 1.7.2011 tehdyllä päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö jätetään tutkimatta.