Kanne 14.10.2010 — Iberdrola v. komissio

(Asia T-486/10)

()

2010/C 328/80

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Kantaja: Iberdrola (Bilbao, Espanja) (edustajat: asianajajat J. Ruiz Calzado ja E. Barbier de la Serre)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Esillä olevassa asiassa on riitautettu sama päätös kuin asiassa T-484/10, Gas Natural Fenosa SDG v. komissio ja asiassa T-490/10, Endesa v. komissio.

Kantajan mukaan komissio on tehnyt lukuisia oikeudellisia virheitä ja ilmeisiä arviointivirheitä katsomalla asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) 4 artiklan 3 kohdan mukaisen alustavan tutkinnan toimittamisen jälkeen, että julkisen palvelun velvoitteesta maksettava korvaus, jonka Espanjan kuningaskunta on ilmoittanut, on valtiontukia koskevien unionin oikeussääntöjen mukaisesti katsottava perustelluksi. Kantaja on esittänyt viisi kumoamisperustetta.

Ensimmäisessä kumoamisperusteessaan kantaja esittää, että komissio ei ole aloittanut asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua muodollista tutkintamenettelyä siitä huolimatta, että ilmoitetun tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille on vakavia epäilyjä. Tämän vuoksi kantaja väittää, että komissio on syyllistynyt SEUT 108 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 4 artiklan 4 kohdan ilmeiseen rikkomiseen.

Toisessa kumoamisperusteessa on kaksi osaa. Kantaja väittää ensimmäisessä osassa, että komissio on tehnyt oikeudellisia virheitä ja arviointivirheitä katsomalla, että Espanjan kuningaskunnan ilmoittamalla tukitoimella vastataan sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseen perustuvan, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun suorittamistarpeeseen, vaikka Espanjassa ei keskipitkällä aikavälillä ole eikä ole havaittavissa sähkön toimitusten varmuuteen liittyviä ongelmia. Toisessa osassa se esittää väitteen siitä, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen katsomalla, että Espanjan kuningaskunnan ilmoittama tukitoimi soveltuu sisämarkkinoille SETU 106 artiklan 2 kohdan ja kolmannen sähködirektiivin nojalla.

Kolmannessa kumoamisperusteessaan kantaja esittää, että komission hyväksymä valtiontuki rikkoo kivihiiliteollisuuden valtiontuesta annetulla asetuksella (EY) N:o 1407/2002 (2) vahvistettuja ja ehdotuksessa neuvoston asetukseksi valtiontuesta kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi esitettyjä aineellisia ja ajallisia rajoja.

Neljännessä kumoamisperusteessaan kantaja väittää, että komissio on loukannut hyvän hallintotavan periaatetta, joka velvoittaa komission tutkimaan asianmukaista huolellisuutta noudattaen, perinpohjaisesti ja puolueettomasti kaikki asian kannalta relevantit seikat, koska se ei ole katsonut asianmukaiseksi ottaa selkoa kaikista niistä näkemyksistä, joita tarvitaan täydellisten tietojen saamiseksi asiassa kyseessä olevista tosiseikoista ennen päätöksensä tekemistä, vaan hyväksynyt ilmoitetun tukitoimen jo menettelyn ensimmäisessä vaiheessa.

Viidennessä kumoamisperusteessa on kolme osaa. Kantaja väittää, että komissio on loukannut oikeuskäytännössä vahvistettua periaatetta, joka estää komissiota toteamasta sisämarkkinoille soveltuvaksi valtiontukea, joka on joidenkin muiden perustamissopimuksen määräysten vastainen, sivuuttamalla erityisesti sen, että toimi on niiden määräysten vastainen, joissa vahvistetaan tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate, sekä sähkön sisämarkkinoita koskevien direktiivien tavoitteiden että kestävää kehitystä Euroopan unionissa koskevien päämäärien vastainen.

(1)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).

(2)  Kivihiiliteollisuuden valtiontuesta 23.7.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1407/2002 (EYVL L 205, s. I).