4.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 328/48

—

on kumottava 13.7.2010 tehty komission päätös, joka tiedoksiannettiin numerolla K(2010) 4753 kirjeitse Irlantiin ja 16.7.2010 kantajalle ja jolla hylättiin hakemus, joka koski MFV Menhadenin korvaavaksi ehdotetun uuden pelagisen troolarin kapasiteetin lisäämistä turvallisuuden parantamisen johdosta, ja joka tehtiin mainittua hakemusta koskevan päätöksen korvaamiseksi, joka sisältyy komission saamista pyynnöistä kasvattaa MOO IV:n tavoitteita kokonaispituudeltaan yli 12 metrin pituisten alusten turvallisuutta, navigointia, hygieniaa, tuotteiden laatua ja alusten työoloja koskevien parannusten ottamiseksi huomioon 4.4.2003 tehtyyn komission päätökseen 2003/245 (EUVL L 90, s. 48), joka kumottiin kantajaa koskevilta osin yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-373/06 P, C-379/06 P ja C-382/06 P, Flaherty ym. vastaan komissio, 17.4.2008 antamalla tuomiolla, (Kok., s. I-2649), ja

—

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kantaja väittää ensinnäkin, että vastaajan toimilla ei ollut oikeudellista perustaa. Yhteisön kalastusalan uudelleenjärjestelyn tavoitteista ja yksityiskohtaisista säännöistä 1 päivästä tammikuuta 199731 päivään joulukuuta 2001 kestävän tasapainon löytämiseksi kalavarojen ja niiden hyödyntämisen välillä 26.6.1997 tehdyn neuvoston päätöksen 97/413/EY (EYVL L 175, s. 27) 4 artiklan 2 kohta on yhä asianmukainen oikeudellinen perusta riidanalaiselle päätökselle, ja näin ollen komissiolla ei väitetysti ollut oikeudellista perustaa päätöksen tekemiseen ad hoc -päätöksenä.

Toiseksi kantaja väittää, että komissio on rikkonut olennaista menettelymääräystä. Kantaja katsoo, että riidanalainen päätös olisi pitänyt tehdä neuvoston päätöksen 97/413/EY nojalla hallintokomiteamenettelyn mukaisesti ja että komissio rikkoi olennaista menettelymääräystä tehdessään päätöksen ad hoc -pohjalta.

Kolmanneksi kantaja väittää, että tulkitessaan virheellisesti neuvoston päätöksen 97/413/EY 4 artiklan 2 kohtaa komissio on ylittänyt toimivaltansa erityisesti siten, että se on tukeutunut epäolennaisiin arviointiperusteisiin ja jättänyt huomiotta käsitteen ”pyyntiponnistus” määritelmän, joka ilmenee neuvoston päätöksestä 97/413/EY ja siitä yhteisön kalastuslainsäädännöstä, joka oli sovellettavissa silloin, kun kantaja teki joulukuussa 2001 hakemuksen, joka koski vetoisuuden lisäämistä turvallisuuden parantamisen johdosta.

Lisäksi kantaja vetoaa siihen, että riidanalainen päätös sisältää useita kantajan hakemusta, joka koskee vetoisuuden lisäämistä turvallisuuden parantamisen johdosta, koskevia ilmeisiä arviointivirheitä. Kantaja väittää erityisesti, että komission päätös hylätä kantajan hakemus sillä perusteella, että ehdotetun uuden aluksen pääkannen alapuolinen vetoisuus on Menhadeniin verrattuna suurempi, on ilmeisen virheellinen, samoin kuin sen oletus, että ehdotetun uuden aluksen ”pyyntiponnistus” olisi suurempi kuin Menhadenin.

Lopuksi kantaja väittää, että komissio on loukannut oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun. Se väittää, että se, että komissio on hylännyt hakemuksen sillä perusteella, että kantajan ehdotetun uuden aluksen pääkannen alapuolinen vetoisuus on suurempi, merkitsee selvästi erilaista kohtelua, joka merkitsee kantajaa koskevaa kiellettyä syrjintää siihen täysin erilaiseen lähestymistapaan nähden, jota on käytetty joidenkin komission päätöksessä 2003/245 hyväksyttyjen sellaisten hakemusten käsittelyyn, jotka koskevat vetoisuuden lisäämistä turvallisuuden parantamisen johdosta, ja yhden sellaisen hakemuksen käsittelyyn, joka on alun perin hylätty tällä päätöksellä, mutta joka on sittemmin hyväksytty 13.7.2010 tehdyllä komission päätöksellä, joka on tiedoksiannettu numerolla K(2010) 4765.