This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62008CN0050
Case C-50/08: Action brought on 12 February 2008 — Commission of the European Communities v French Republic
Asia C-50/08: Kanne 12.2.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Ranskan tasavalta
Asia C-50/08: Kanne 12.2.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Ranskan tasavalta
EUVL C 128, 24.5.2008, p. 18–19
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
24.5.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 128/18 |
Kanne 12.2.2008 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Ranskan tasavalta
(Asia C-50/08)
(2008/C 128/31)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehet: J.-P. Keppenne ja H. Støvlbæk)
Vastaaja: Ranskan tasavalta
Vaatimukset
|
— |
On todettava, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen mukaisia velvoitteitaan, etenkin EY 43 ja EY 45 artiklaa, koska se on asettanut kansalaisuutta koskevan edellytyksen notaarin ammattiin pääsylle |
|
— |
Ranskan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komissio väittää kanteessaan, että asettaessaan kansalaisuutta koskevan edellytyksen notaarin ammattiin pääsylle ja notaarin ammatin harjoittamiselle, vastaaja on loukannut suhteettomalla tavalla EY 43 artiklassa tarkoitettua sijoittautumisvapautta. EY 45 artiklassa määrätään toki, että sijoittautumisvapautta koskevan luvun määräyksiä ei sovelleta toimintaan, joka välittömästi ja nimenomaisesti liittyy julkisen vallan käyttöön. Komission mukaan tehtävät, joista notaarit vastaavat Ranskan lain mukaan, liittyvät kuitenkin niin vähäisessä määrin julkisen vallan käyttöön, etteivät ne kuulu kyseisen artiklan soveltamisalaan, eivätkä oikeuta tällaista sijoittautumisvapauden rajoittamista.
Toisaalta notaareille ei myönnetä kyseisten tehtävien johdosta todellisia pakkokeinoja koskevia valtuuksia, ja tuomarin ja notaarin tehtävät ja heitä koskevat säädökset ovat hyvin erilaiset.
Toisaalta kansallinen lainsäätäjä voi säätää toimenpiteistä, jotka ovat vähemmän rajoittavia kuin kansalaisuutta koskeva edellytys, kuten esimerkiksi siitä, että kyseessä oleviin toimijoihin sovelletaan ammattiin pääsyä, erityisiä ammatillisia velvollisuuksia ja/tai erityistä valvontaa koskevia tiukkoja edellytyksiä.