52026PC0995

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus ovat perussopimuksissa vahvistettuja perusvapauksia, jotka tukevat unionin kansalaisten mahdollisuuksia harjoittaa ammatillista ja taloudellista toimintaa kaikkialla unionissa. Näitä perussopimusten mukaisia vapauksia täydentää Euroopan unionin perusoikeuskirja, jossa tunnustetaan oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia. Siinä tunnustetaan myös unionin kansalaisten vapaus hakea työtä, tehdä työtä, sijoittautua mihin tahansa jäsenvaltioon ja tarjota niissä palveluja. Edellä mainittuja tukee myös vuonna 2017 julistettu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jonka yhtäläisiä mahdollisuuksia ja työmarkkinoille pääsyä koskevassa ensimmäisessä luvussa korostetaan osaamisen ja työllistettävyyden merkitystä. Koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevassa pilarin periaatteessa 1 tunnustetaan jokaisen oikeus ylläpitää ja hankkia taitoja, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja onnistuneen siirtymisen työmarkkinoille. Lisäksi periaatteen 4 mukaan kaikilla on oltava oikeus saada aktiivista tukea työpaikan löytämiseen tai vaihtamiseen, myös uudelleenkoulutusta ja työnhakuneuvontaa.

Tämä pitkäaikainen kehys on otettu huomioon komission poliittisissa suuntaviivoissa vuosiksi 2024–2029, joissa osaamisen siirrettävyys ja rajojen yli hankittujen taitojen tehokas käyttö asetetaan prioriteeteiksi työvoiman liikkuvuuden vahvistamisessa ja sen mahdollistamisessa, että ihmiset voivat hyödyntää osaamistaan täysimääräisesti kaikkialla unionissa. Komission puheenjohtaja korosti poliittisissa suuntaviivoissaan vuosiksi 2024–2029 tarvetta varmistaa, että unionilla on käytettävissään korkealuokkaista osaamista riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu, ja helpottaa yhdessä maassa hankittujen taitojen tunnustamista toisessa maassa. Nämä tavoitteet on otettu huomioon myös huhtikuussa 2026 julkistetussa yhden Euroopan yhdet markkinat ‑etenemissuunnitelmassa, jonka tavoitteena on syventää sisämarkkinoita ja saattaa ne valmiiksi vuoden 2027 loppuun mennessä muun muassa poistamalla jäljellä olevia esteitä, vähentämällä hallinnollista rasitetta ja vahvistamalla unionin kilpailukykyä.

Tämä ehdotus on osa osaamisen siirrettävyyttä koskevaa aloitetta, joka on keskeinen osa oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta koskevaa pakettia. Osaamisen siirrettävyyttä koskevasta aloitteesta ilmoitettiin osaamisunionin yhteydessä. Osaamisunioni hyväksyttiin maaliskuussa 2025 komission strategiaksi, jolla vahvistetaan Euroopan inhimillistä pääomaa ja kilpailukykyä muun muassa parantamalla osaamisen ja tutkintojen siirrettävyyttä kaikkialla unionissa. Tällä ehdotuksella pannaan täytäntöön osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimi 2. Sen tavoitteena on helpottaa entisestään ja nykyaikaistaa ammattipätevyyden tunnustamista säänneltyjen ammattien osalta. hyödyntämällä digitaalisia välineitä tunnustamismenettelyjen virtaviivaistamiseksi, nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi ja samalla vahvistaa toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä ja kehittää tunnustamisjärjestelmän täytäntöönpanon ja toiminnan seurantaa.

Tällä ehdotuksella pyritään direktiiviä muuttamalla lyhentämään ammattipätevyyden tunnustamiseen toisessa jäsenvaltiossa kuluvaa aikaa ja alentamaan siitä aiheutuvia kustannuksia sekä tekemään tunnustamisesta läpinäkyvämpää ja digitaalisempaa.

Säänneltyjen ammattien osalta ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY, jäljempänä ’ammattipätevyysdirektiivi’, on ammatillista liikkuvuutta koskevan unionin kehyksen kulmakivi. Sillä helpotetaan ammattihenkilöiden vapaata liikkuvuutta vahvistamalla ammattipätevyyden tunnustamista koskevat säännöt ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden toimivalta säännellä ammatteja ja asettaa niiden harjoittamista koskevia vaatimuksia asiaan liittyvien yleisten etujen turvaamiseksi.

Toimien tarvetta tukevat komission kertomus ammattipätevyysdirektiivin täytäntöönpanosta vuosina 2020–2024 sekä tähän ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin perustana olevat tutkimukset ja sidosryhmien kuulemiset. Kyseinen näyttö viittaa jatkuviin puutteisiin hakijoille annettavien tietojen saatavuudessa ja laadussa, tehottomuuteen ja tarpeettomiin rasitteisiin tunnustamismenettelyissä sekä haasteisiin, jotka hankaloittavat toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä.

Sen vuoksi ehdotuksessa esitetään kohdennettuja muutoksia, joilla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan tunnustamismenettelyjä, parannetaan tunnustamisvaatimuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen saatavuutta, kattavuutta ja luotettavuutta sekä vahvistetaan toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä. Kaikkia näitä tavoitteita edistetään yhteentoimivilla digitaalisilla välineillä, joiden käyttö tukee tehokkaampia, läpinäkyvämpiä ja käyttäjäystävällisempiä tunnustamisprosesseja kaikkialla unionissa. Ehdotuksella ei muuteta edellytyksiä, joilla jäsenvaltiot sääntelevät ammatteja, eikä tunnustamispäätösten tekemistä koskevia kansallisia järjestelyjä.

Kaksi muuta osaamisen siirrettävyyttä koskevaan aloitteeseen kuuluvaa lainsäädäntöaloitetta koskevat digitaalisia pätevyystodistuksia ja EU:n ulkopuolella (kolmannessa maassa) hankitun ammattipätevyyden tunnustamista. Ensin mainittu perustuu toimenpiteisiin, jotka on kehitetty osaamisen ja tutkintojen siirrettävyyttä koskevista puitteista annetun asetusehdotuksen (osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimi 1, ”osaamisen siirrettävyyttä koskeva säädös”) mukaisesti. Jälkimmäinen koskee ehdotusta direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten kolmansissa maissa hankkimien ammattipätevyyksien tunnustamista koskevista puitteista sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaisia, joilla on tällaisia pätevyyksiä, ei kohdella epäedullisemmin kuin kolmansien maiden kansalaisia (osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimi 3). Kaikissa kolmessa ehdotuksessa, jotka kuuluvat osaamisen siirrettävyyttä koskevaan aloitteeseen, on tarpeen mukaan ristiviittauksia toiston välttämiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on täysin yhdenmukainen ammattipätevyyden tunnustamista koskevan EU:n nykyisen kehyksen kanssa. Direktiivi 2005/36/EY on edelleen keskeinen unionin väline tällä alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muissa unionin säädöksissä vahvistettuja muutamia alakohtaisia sääntöjä. Lisäksi sillä säännellään edelleen sekä sijoittautumista että palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista säänneltyjen ammattien kohdalla. Kuten palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY 3 artiklassa todetaan, direktiivin 2005/36/EY säännöksillä on etusija, jos näiden kahden direktiivin säännökset ovat päällekkäisiä. Tämä ehdotus ei vaikuta kyseiseen suhteeseen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen julkishallinnon digitalisaatiota koskevan unionin laajemman politiikka- ja lainsäädäntökehyksen kanssa. Sillä täydennetään erityisesti yhteistä digitaalista palveluväylää koskevaa asetusta (EU) 2018/1724 ja sen nojalla perustettua yhden kerran teknistä järjestelmää, asetusta (EU) N:o 910/2014 (eIDAS), sellaisena kuin se on muutettuna eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisesta annetulla asetuksella (EU) 2024/1183, ja Yhteentoimiva Eurooppa ‑asetusta (EU) 2024/903 erityisesti sisäänrakennetun yhteentoimivuuden periaatteen ja rajat ylittäviin yhteentoimiviin digitaalisiin julkisiin palveluihin vaikuttaviin sitoviin vaatimuksiin sovellettavien vaatimusten osalta. Ehdotuksella tuetaan yhteentoimivia digitaalisia osaamistodistuksia, luotettavaa sähköistä tiedonvaihtoa ja yhteentoimivia julkisia palveluja ja edistetään siten yhteistä tavoitetta tarjota tehokkaampia, käyttäjäystävällisempiä ja saumattomampia rajat ylittäviä hallinnollisia menettelyjä kaikkialla unionissa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on sama kuin direktiivin 2005/36/EY oikeusperusta eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 46 artikla, 53 artiklan 1 kohta ja 62 artikla. Näillä säännöksillä unionille annetaan valtuudet toteuttaa toimenpiteitä, joilla helpotetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta muun muassa tunnustamalla vastavuoroisesti tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat sekä sovittamalla yhteen säänneltyihin ammatteihin pääsyä ja niiden harjoittamista koskevat kansalliset säännökset.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Aloite koskee sisämarkkinoiden toimintaa, joka kuuluu SEUT-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Näin ollen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta.

EU:n tason toimet tällä alalla ovat olleet tarpeen ja asianmukaisia sen jälkeen, kun alkuperäinen kehys hyväksyttiin vuonna 2005, ja tämän yhteisen kehyksen myöhemmät päivitykset voidaan toteuttaa ainoastaan unionin tason toimilla.

Koordinoitu toiminta on tarpeen, koska ammattipätevyyden tunnustaminen edellyttää luonnostaan rajat ylittävää vuorovaikutusta toimivaltaisten viranomaisten välillä, mukaan lukien tietojenvaihto, pätevyyksien validointi ja asiakirjojen todentaminen. Koska nämä haasteet ovat rakenteellisia ja valtioiden rajat ylittäviä, erillisillä kansallisilla toimenpiteillä ei voida varmistaa vastavuoroisuutta, vahvistaa yhteisiä toimintasääntöjä tai poistaa epäyhtenäisiä käytäntöjä. Lisäksi digitaalisten välineiden integrointi näiden menettelyjen virtaviivaistamiseksi edellyttää yhtenäistä lähestymistapaa, sillä tällaisten ratkaisujen kehittäminen itsenäisesti kansallisella tasolla saattaa johtaa pirstoutumiseen, päällekkäisyyteen ja puutteelliseen yhteentoimivuuteen.

Unionin toimet ovat olennaisen tärkeitä myös läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. Nykyinen seuranta perustuu suurelta osin yksittäisten hakijoiden valituksiin ja jäsenvaltioiden itse ilmoittamiin tietoihin, jotka eivät tarjoa kattavaa perustaa järjestelmällisten vaatimustenvastaisuuksien tunnistamiseksi. Tarvitaan EU:n tason toimia, jotta saadaan johdonmukaista ja vertailukelpoista tietoa ajantasaisemman ja tarkemman seurannan mahdollistamiseksi ja kohdennettujen korjaavien toimenpiteiden tukemiseksi. Koordinoidulla kehyksellä yksinkertaistetaan tietovaatimuksia, määräaikoja ja yhteistyökäytäntöjä, mikä vähentää hallinnollista rasitetta, laskee raportointikustannuksia ja minimoi toisistaan poikkeavat arvioinnit. Viime kädessä tämä läpinäkyvyyden taso voidaan saavuttaa vain koordinoiduilla kansallisilla järjestelmillä. Unionin toimet ovat tarpeen jatkuvan hallinnollisen rasitteen ja oikeudellisen epävarmuuden poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että nykyinen kehys toimii tarkoitetulla tavalla ja että perussopimuksen mukaisia oikeuksia voidaan tosiasiallisesti käyttää käytännössä.

EU:n tason toimilla saavutetaan myös selkeitä mittakaavaetuja. Yksi selkeälinjainen kehys on huomattavasti kustannustehokkaampi kuin moninaiset rinnakkaiset kansalliset järjestelmät, jotka edellyttävät monimutkaisia teknisiä rajapintoja. Vaikka kansallisille viranomaisille aiheutuu alkuvaiheen mukauttamiskustannuksia, ne kompensoituvat hyvin pitkän aikavälin tehokkuushyödyillä, raportointitaakan kevenemisellä ja virhetasojen alenemisella. Koordinoimattomilla kansallisilla lähestymistavoilla ei voida viime kädessä saavuttaa vaadittua yhdenmukaisuutta tai mittakaavaa, minkä vuoksi unionin toimet ovat tehokkain tapa varmistaa, että perussopimuksen mukaisia oikeuksia voidaan käyttää mielekkäällä tavalla.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus koskee direktiivin 2005/36/EY tarkistamista. Tällä alalla on jo todettu unionin toimien tarve. Ehdotetuilla muutoksilla puututaan ainoastaan täytäntöönpanon tiettyihin puutteisiin, joita ovat hajanaiset tiedot, tarpeettoman raskaat tunnustamismenettelyt, digitalisaation epätasainen taso ja toimivaltaisten viranomaisten välisen hallinnollisen yhteistyön tehottomuus.

Ehdotuksella ei yhdenmukaisteta säänneltyjä ammatteja koskevia aineellisia säännöksiä eikä ammattipätevyyden tunnustamisen edellytyksiä. Jäsenvaltioilla on edelleen täysi vastuu ammattien sääntelystä, ammattipätevyyden määrittämisestä, hakemusten arvioinnista ja tunnustamispäätösten tekemisestä. Ehdotetuissa toimenpiteissä keskitytään pikemminkin menettelyjen parantamiseen, kuten tiettyjen menettelyllisten velvoitteiden selventämiseen, hallinnollisen yhteistyön vahvistamiseen ja yhteentoimivien digitaalisten välineiden käytön edistämiseen.

Näiden toimenpiteiden oikeasuhteisuutta arvioitiin perusteellisesti kaikkien toimintavaihtoehtojen osalta vaikutustenarvioinnissa, jossa odotettuja hyötyjä verrattiin täytäntöönpanon vaatimiin toimiin. Oikeasuhteisuutta arvioitiin vaikutustenarvioinnissa tarkasteltuja toimintavaihtoehtoja vertaillen. Arvioinnissa tarkasteltiin myös, olivatko ehdotettujen toimenpiteiden soveltamisala, intensiteetti ja täytäntöönpanovaatimukset oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto valittiin tehokkaimmaksi ratkaisuksi, ja samalla sitä pidettiin ehdottoman välttämättömänä ja oikeasuhteisena. Vaikka siihen liittyy enemmän toimia kuin muihin vaihtoehtoihin, se vastaa käsiteltävien ongelmien laajuutta ja pysyvyyttä ja rajoittuu tunnustamiskehyksen menettelyllisiin näkökohtiin kunnioittaen täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa ammattien sääntelyn ja tunnustamispäätösten asiasisällön osalta sekä niiden toimivaltaa kansanterveyden, turvallisuuden ja palvelujen laadun turvaamisessa.

•Toimintatavan valinta

Koska tällä ehdotuksella muutetaan direktiiviä 2005/36/EY, asianmukainen oikeudellinen väline on direktiivi. Direktiivin 2005/36/EY muuttamiseen liittyy asetuksen (EU) N:o 1024/2012 koordinoitu tarkistaminen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tämän ehdotuksen valmistelua varten ei ole tehty jälkiarviointia. Ammattipätevyysdirektiivin viimeisin arviointi tehtiin direktiivin vuoden 2013 tarkistuksen yhteydessä. Direktiivillä 2013/55/EU käyttöön otetuista tärkeimmistä uudistuksista eli eurooppalaisesta ammattikortista ja hälytysmekanismista tehtiin erillinen arviointi vuonna 2018. Päätös olla tekemättä lisäarviointia perustui siihen, että vuosilta 2020–2024 oli saatavilla tuore ja kattava täytäntöönpanokertomus 1 , joka julkaistiin vain muutama kuukausi ennen tämän ehdotuksen valmistelua. Kyseisessä kertomuksessa ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 2 arvioidaan laajasti ammattipätevyysdirektiivin toimintaa. Arvioinnissa hyödynnetään monenlaista näyttöä, kuten säänneltyjen ammattien tietokannasta saatuja tietoja, toimivaltaisille viranomaisille, kansallisille koordinaattoreille ja toimialajärjestöille tehtyjä kohdennettuja kyselytutkimuksia sekä muuta sidosryhmiltä saatua palautetta. Siinä esitetään yksityiskohtainen analyysi nykyisen kehyksen täytäntöönpanosta, määritetään tärkeimmät käytännössä kohdatut haasteet ja tarjotaan vankka näyttöpohja tämän ehdotuksen valmistelua varten.

•Sidosryhmien kuuleminen

Kuten tähän ehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa esitetään, aloitteen valmistelun tueksi toteutettiin laajoja sidosryhmien kuulemisia.

Tuoreen täytäntöönpanokertomuksen yhteydessä toteutettujen kuulemisten lisäksi komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen osana osaamisen siirrettävyyttä koskevaa aloitetta sekä joukon kohdennettuja sidosryhmien kuulemisia. Lisäksi järjestettiin useita kohdennettuja kuulemistoimia toimivaltaisten viranomaisten, kansallisten koordinaattoreiden, toimialajärjestöjen ja säänneltyjen ammattien edustajien kanssa sekä kohdennettuja kyselytutkimuksia toimivaltaisille viranomaisille ja tunnustamismenettelyjä läpikäyneille kansalaisille.

Näistä kuulemisista saatiin arvokasta näyttöä nykyisen kehyksen käytännön toiminnasta ja hakijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten kohtaamista haasteista sekä sidosryhmien näkemyksiä mahdollisista politiikkatoimista. Yhdessä muiden vaikutustenarviointia tukevien tietolähteiden kanssa kuulemiset auttoivat tunnistamaan tässä ehdotuksessa käsiteltyjä ongelmia ja kehittämään siihen sisältyviä toimenpiteitä.

Kuulemisissa kävi ilmi, että sidosryhmät olivat laajalti yhtä mieltä tärkeimmistä haasteista, jotka vaikuttavat nykyisen tunnustamisjärjestelmän toimintaan. Sidosryhmät havaitsivat johdonmukaisesti puutteita hakijoiden saatavilla olevissa tiedoissa, tehottomuutta tunnustamismenettelyissä ja parantamisen varaa toimivaltaisten viranomaisten välisessä hallinnollisessa yhteistyössä. Laajaa kannatusta saivat myös digitalisoinnin jatkaminen ja tunnustamismenettelyjen yksinkertaistaminen hallinnollisen rasitteen vähentämisen ja tehokkuuden parantamisen keinoina. Sidosryhmät korostivat lisäksi tarvetta tukea toimivaltaisia viranomaisia ammattipätevyysdirektiivin täytäntöönpanossa yhteisten välineiden, selkeämpien sääntöjen ja tiiviimmän yhteistyön avulla.

Nämä näkemykset on otettu huomioon ehdotuksessa, jolla puututaan sekä nykyisen kehyksen suunnittelussa havaittuihin puutteisiin että sen täytäntöönpanoon liittyviin haasteisiin. Yhtäältä sillä otetaan käyttöön uusia yhteisiä rakenteellisia elementtejä, erityisesti pakollinen eurooppalainen digitaalinen työnkulku, jolla tuetaan tunnustamismenettelyjä kaikkialla unionissa. Toisaalta sillä vahvistetaan nykyisen kehyksen täytäntöönpanoa selkeyttämällä menettelysääntöjä, jotta ammattipätevyysdirektiiviä voidaan soveltaa johdonmukaisemmin. Näillä toimenpiteillä yhdessä on tarkoitus poistaa sidosryhmien havaitsemat suurimmat esteet ja parantaa tunnustamismenettelyjen tehokkuutta, ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta kaikkialla unionissa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tähän lainsäädäntöehdotukseen liittyvää vaikutustenarviointia tuki EY Advisory Services S.p.A:n ja Istituto per la Ricerca Socialen teettämä ulkopuolinen tutkimus.

•Vaikutustenarviointi

Tämän ehdotuksen tueksi tehtiin vaikutustenarviointi, jota varten saatiin tietoja komissiolle laaditusta ulkopuolisesta tutkimuksesta.

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea toimintavaihtoehtoa, joiden tarkoituksena on parantaa ammattipätevyysdirektiivin johdonmukaista täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa keskityttiin hallinnollisen lähentymisen edistämiseen muilla kuin lainsäädännöllisillä toimenpiteillä, kuten ohjeiden, suositusten, vertaisoppimisen ja hyvien käytäntöjen vaihdon avulla. Toisessa vaihtoehdossa kohdennetut lainsäädäntömuutokset yhdistettiin digitalisaation lisäämiseen, ja siinä ehdotettiin yhteistä eurooppalaista digitaalista ratkaisua, mutta annettiin samalla jäsenvaltioille mahdollisuus jatkaa yhteentoimivien kansallisten järjestelmien käyttöä. Kolmannessa ja parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa tunnustamismenettelyjen digitalisaatiota täydennettiin laajemmalla lainsäädäntöpaketilla, jolla puututaan hallinnollisen rasitteen ja tehottomuuden muihin lähteisiin, kuten hakijoille annettavien tietojen laatuun, toimivaltaisten viranomaisten väliseen hallinnolliseen yhteistyöhön, asiakirjavaatimuksiin, maksuihin, paperiasiakirjoihin perustuviin menettelyihin ja menettelyjen määräaikoihin.

Kolmas vaihtoehto valittiin parhaaksi vaihtoehdoksi, koska sen avulla aloitteen tavoitteisiin odotetaan päästävän tehokkaimmin samalla kun varmistetaan kustannustehokkuus. Siinä komission kehittämä ja rahoittama yhteinen eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu yhdistetään lainsäädäntömuutoksiin, joiden tarkoituksena on parantaa tunnustamisjärjestelmän toimintaa. Koska parhaaksi arvioitu vaihtoehto sisältää yhteisen digitaalisen infrastruktuurin unionin tasolla, se vähentää jäsenvaltioille aiheutuvia täytäntöönpanokustannuksia, luo mittakaavaetuja ja tukee ammattipätevyysdirektiivin johdonmukaisempaa täytäntöönpanoa.

Vaikutustenarvioinnissa todetaan, että parhaaksi arvioitu vaihtoehto tuottaa merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon odotetaan vähentävän hakijoille ja toimivaltaisille viranomaisille tunnustamismenettelyistä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia, lyhentävän käsittelyaikoja ja nopeuttavan ammattihenkilöiden pääsyä työmarkkinoille. Työnantajien odotetaan myös hyötyvän nopeammasta ja yksinkertaisemmasta rekrytoinnista, avointen työpaikkojen nopeammasta täyttymisestä ja ammattitaitoisten työntekijöiden paremmasta saatavuudesta.

Näiden suorien hyötyjen lisäksi ehdotuksen odotetaan parantavan asiantuntijapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa helpottamalla osaamisen tehokkaampaa kohdentamista jäsenvaltioiden välillä. Tämän odotetaan osaltaan paikkaavan työvoimapulaa ja osaamisvajetta, parantavan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla, lisäävän työvoiman tuottavuutta ja vahvistavan Euroopan talouden häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä. Ehdotuksen odotetaan myös tuottavan myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia parantamalla työllistymismahdollisuuksia ja etenemismahdollisuuksia sekä parantamalla niiden ammattihenkilöiden toimeentuloturvaa, jotka haluavat harjoittaa ammattiaan toisessa jäsenvaltiossa.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksella edistetään sääntelyn toimivuutta koskevia tavoitteita yksinkertaistamalla ammattipätevyyden tunnustamista ja vähentämällä hakijoille, toimivaltaisille viranomaisille ja työnantajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Sillä puututaan suoraan nykyisessä kehyksessä havaittuihin menettelyjen monimutkaisuuteen ja tehottomuuteen säilyttäen samalla ammattipätevyysdirektiivin perusperiaatteet ja jäsenvaltioiden vastuu tunnustamispäätöksistä.

Hakijoiden osalta ehdotus tekee tunnustamisen hakemisesta helpompaa ja päätöksen saamisesta nopeampaa. Vähentämällä riippuvuutta paperiasiakirjoihin perustuvista prosesseista, edistämällä digitaalisten todistusten käyttöä, rajoittamalla asiakirjavaatimuksia ja tarjoamalla kattavampaa ja standardoidumpaa tietoa tunnustamismenettelyistä voitaisiin parantaa tunnustamismenettelyjen ennakoitavuutta, vähentää epätäydellisten hakemusten ja lisätietopyyntöjen määrää sekä lyhentää hakemusten valmisteluun ja toimittamiseen liittyvää aikaa ja pienentää kustannuksia.

Toimivaltaisten viranomaisten osalta ehdotuksella otetaan käyttöön yhteinen digitaalinen työnkulku, johon sisällytetään tekoälytuki, vahvistetaan hallinnollista yhteistyötä ja selkeytetään menettelysääntöjä. Näiden toimenpiteiden odotetaan vähentävän hallinnollista rasitetta, mahdollistavan päällekkäisen työn välttämisen, virtaviivaistavan tunnustamismenettelyjen hoitoa ja parantavan päätöksenteon johdonmukaisuutta ja tehokkuutta kaikissa jäsenvaltioissa.

Työnantajien osalta nopeampien ja ennakoitavampien tunnustamismenettelyjen odotetaan helpottavan rekrytointia, parantavan työvoimasuunnittelua ja nopeuttavan pätevien ammattihenkilöiden saatavuutta myös aloilla, joilla on työvoimapulaa ja osaamisvajetta.

Ehdotuksella edistetään unionin kilpailukykyä lyhentämällä avointen työpaikkojen täyttämiseen kuluvaa aikaa säänneltyjen ammattien osalta. Pienten ja keskisuurten yritysten odotetaan hyötyvän suhteellisesti enemmän, eikä yrityksille aseteta uusia velvoitteita.

Uuden digitaalisen infrastruktuurin täytäntöönpano edellyttää alkuinvestointeja tietojärjestelmiin, koulutukseen ja organisatorisiin mukautuksiin, mutta näitä kustannuksia suurempia hyötyjä saataisiin hallinnollisen rasitteen pysyvästä vähenemisestä, käsittelyaikojen lyhenemisestä sekä tehokkaammasta ja johdonmukaisemmasta tunnustamisjärjestelmästä kaikkialla unionissa.

•Perusoikeudet

Helpottamalla ammattipätevyyden tunnustamista kaikissa jäsenvaltioissa ehdotuksella tuetaan liikkumisvapauksien (sijoittautumisvapauden, palvelujen vapaan tarjoamisen sisämarkkinoilla ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden) tosiasiallista toteutumista. Vähentämällä hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä esteitä ehdotuksella annetaan liikkuville ammattihenkilöille mahdollisuus harjoittaa ammattiaan pätevyytensä ja ansioidensa perusteella riippumatta heidän kansalaisuudestaan ja siitä, missä jäsenvaltiossa he ovat hankkineet pätevyytensä. Näin ehdotuksella edistetään yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjan 21 artiklassa, ja helpotetaan perussopimuksissa vahvistettujen oikeuksien tosiallista toteutumista. Sillä edistetään myös oikeutta tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valittua ammattia, kuten perusoikeuskirjan 15 artiklassa ja erityisesti sen 2 kohdassa, jossa taataan unionin kansalaisille vapaus hakea työtä, tehdä työtä, sijoittautua ja tarjota palveluja missä tahansa jäsenvaltiossa, vahvistetaan.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella on unionin talousarvioon talousarviovaikutuksia, jotka liittyvät eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun (EDRS) kehittämiseen, käyttöönottoon ja toimintaan. Komissio kehittää ja rahoittaa kyseisen ratkaisun ja käyttää sitä kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

EDRS tarjoaa yhteisen digitaalisen työnkulun ammattipätevyyden tunnustamiseksi kaikkialla unionissa, ja siihen sisältyy rajapintoja hakijoille ja toimivaltaisille viranomaisille, tekoälyavusteisia toimintoja tunnustamishakemusten käsittelyn tukemiseksi, yhteentoimivuus asiaankuuluvien unionin järjestelmien kanssa, mukaan lukien yhteinen digitaalinen palveluväylä, yhden kerran tekninen järjestelmä ja eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko, analyyttisia ja tilastollisia toimintoja sekä integrointi parannettuun säänneltyjen ammattien tietokantaan.

Vuonna 2027 järjestelmän käyttöönottovarat tulevat EaSI-ohjelmasta. Aloite olisi rahoitettava ohjelman sovituista määrärahoista. Seuraavina vuosina tarvittavat resurssit voidaan sisällyttää seuraavaa monivuotista rahoituskehystä 2028–2034 koskevaan komission ehdotukseen, erityisesti kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien mukaiseen EU-välineeseen. Komissio arvioi, että henkilöstötarpeet katetaan kohdentamalla määrärahoja uudelleen tämän ehdotuksen aiheuttamien tarpeiden täyttämiseksi. Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 edelleen käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa antavia.

Komissio pitää jäsenvaltiot ajan tasalla EDRS:n kehittämisestä, jotta ne voivat valmistautua sen käyttöönottoon. EDRS on joka tapauksessa otettava käyttöön ennen päivämäärää, johon mennessä tämän ehdotuksen mukaiset jäsenvaltioiden vastaavat menettelylliset velvoitteet on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden ei tarvitse vastata tunnustamisprosesseja tukevien kansallisten ratkaisujen kehittämisestä tai mukauttamisesta aiheutuvista kustannuksista, koska EDRS yhdessä muiden EU:n ratkaisujen, kuten IMIn, kanssa kattaa täysin toiminnot, joita toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat ammattipätevyyden tunnustamista koskevien hakemusten käsittelyssä.

Koska ehdotuksessa säädetään yhteisestä unionin laajuisesta digitaalisesta infrastruktuurista ja sen rahoittamisesta, vältetään se, että jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja ylläpidettävä erillisiä kansallisia ratkaisuja. Näin vähennetään täytäntöönpanokustannuksia, luodaan mittakaavaetuja ja tuetaan ammattipätevyysdirektiivin johdonmukaista täytäntöönpanoa kaikkialla unionissa. Ehdotuksen yksityiskohtaiset talousarviovaikutukset esitetään liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio seuraa täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä kansallisten koordinaattoreiden ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Seurannassa keskitytään siihen, missä määrin ehdotuksella onnistutaan yksinkertaistamaan tunnustamismenettelyjä, vähentämään hallinnollista rasitetta ja kustannuksia sekä parantamaan hallinnollista yhteistyötä.

Seuranta perustuu kahteen toisiaan täydentävään lähteeseen: jäsenvaltioiden joka toinen vuosi suorittamaan raportointiin, jota kansalliset koordinaattorit koordinoivat, ja EDRS:n avulla vuosittain tuotettuihin tietoihin. Ensimmäinen tiedonkeruu tapahtuu perustason määrittämiseksi ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa, minkä jälkeen seurantaa tehdään säännöllisesti täytäntöönpanon jälkeen.

Seurantakehys sisältää indikaattoreita, joilla mitataan hakijoille annettujen tietojen laatua ja kattavuutta, tunnustamismenettelyjen tehokkuutta ja oikea-aikaisuutta, tunnustamishakemuksiin liittyvää hallinnollista rasitetta ja toimivaltaisten viranomaisten välisen hallinnollisen yhteistyön tehokkuutta. Tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa esitetään yksityiskohtaiset indikaattorit sekä tietolähteet ja tiedonkeruumenetelmät. Komissio arvioi direktiiviä noin viiden vuoden kuluttua siitä, kun määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Direktiivin 3 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja ilmoitettava komissiolle vastaavista kansallisista toimenpiteistä. Jäsenvaltioiden olisi näistä toimenpiteistä ilmoittaessaan toimitettava riittävät tiedot, jotta komissio voi arvioida, onko säännökset saatettu kaikilta osin ja oikein osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näistä tiedoista olisi käytävä selvästi ilmi, miten ammattipätevyysdirektiivin säännökset on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 1 artiklassa esitetään muutokset direktiiviin 2005/36/EY. Ehdotuksen 2 artikla sisältää muutoksen hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) liitteessä tarkoitettuihin säännöksiin. Ehdotuksen 3 artikla sisältää säännökset direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, 4 artikla koskee muutosdirektiivin voimaantuloa ja 5 artiklassa täsmennetään, kenelle direktiivi on osoitettu.

Ehdotuksen 1 artiklassa esitetyt asiasisältöä koskevat muutokset on ryhmitelty seuraavien pääaiheiden mukaisesti:

Tunnustamismenettelyjen digitalisointi: Ehdotuksella korvataan nykyinen eurooppalaista ammattikorttia koskeva kehys uudella 56 b artiklalla perustetulla eurooppalaisella digitaalisella tunnustamisratkaisulla. Vaikka tunnustamispäätökset ovat edelleen jäsenvaltioiden vastuulla, koko hallinnollinen työnkulku toteutetaan kaikkien toimivaltaisten viranomaisten käyttämän yhteisen digitaalisen infrastruktuurin avulla. Ehdotuksen 56 c artiklalla otetaan myös käyttöön yksinomaan digitaalisesti -periaate.

Nopeammat ja ennakoitavammat tunnustamismenettelyt: Ehdotuksen 56 d artiklalla otetaan käyttöön määräajat kullekin keskeiselle menettelyvaiheelle ja luodaan jäsennelty työnkulku hakemuksen jättämisestä lopulliseen tunnustamispäätökseen. Tällä korvataan nykyinen lähestymistapa, jossa määritellään ainoastaan menettelyn kokonaiskesto, ja lyhennetään merkittävästi tunnustamismenettelyjen enimmäiskestoa sekä automaattisessa tunnustamisjärjestelmässä että yleisessä järjestelmässä. Palvelujen väliaikaisen ja satunnaisen tarjoamisen osalta 7 artiklan 4 kohdassa lyhennetään vastaavasti ennakkotarkistusten kestoa. Määräaikojen noudattamisen tehostamiseksi uudella 56 e artiklalla otetaan käyttöön taloudellinen korvausmekanismi hakijoille, joiden tunnustamishakemusten hallinnollinen käsittely on viivästynyt liikaa.

Menettelyvaatimusten yksinkertaistaminen: Ehdotuksella yhdenmukaistetaan edelleen menettelykehystä ja selvennetään 50 artiklaan tehtävillä muutoksilla, että toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää ainoastaan ammattipätevyysdirektiivissä nimenomaisesti säädettyjä asiakirjoja. Ehdotuksen 50 artiklan 8 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot hyväksyvät kyseiset asiakirjat millä tahansa unionin virallisella kielellä, ja 56 c artiklan 3 kohdassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat hakijoiden kanssa käytävää viestintää. Uudella 51 a artiklalla otetaan käyttöön tunnustamismaksuja koskevat yhteiset periaatteet. Yhdessä nämä toimenpiteet vähentävät tarpeetonta hallinnollista rasitetta, parantavat oikeusvarmuutta ja edistävät ammattipätevyysdirektiivin johdonmukaisempaa soveltamista.

Ilmoitusten ja raportoinnin nykyaikaistaminen: Ehdotuksella nykyaikaistetaan ilmoitusjärjestelmää muuttamalla 59 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava säänneltyjä ammatteja koskevat ilmoitukset sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän välityksellä. Sillä myös vahvistetaan komission roolia ammattipätevyysdirektiivin täytäntöönpanon seurannassa muuttamalla 60 artiklaa, mikä mahdollistaa sen, että raportoinnissa voidaan tukeutua eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun tuottamiin tilastotietoihin, mikä parantaa täytäntöönpanoa koskevien tietojen laatua, vertailukelpoisuutta ja saatavuutta.

Yhteistyön ja hallinnon vahvistaminen: Ehdotuksen uudella 60 a artiklalla otetaan käyttöön jäsennellympi hallintokehys, jolla vahvistetaan komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevässä koordinoijaryhmässä. Vuotuiset työohjelmat mahdollistavat selkeämmät puitteet täytäntöönpanon seurannalle, yhteisten haasteiden tunnistamiselle, hyvien käytäntöjen vaihdolle ja tunnustamisjärjestelmän tulevan kehityksen valmistelulle. Vahvistetun hallintokehyksen tarkoituksena on myös helpottaa ja virtaviivaistaa ammattipätevyysdirektiivin mukaisen siirretyn säädösvallan käyttöä erityisesti yhteisten koulutuspuitteiden luomisen osalta.

EU:n kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu: Direktiivin 2005/36/EY 2 artiklan 2 kohtaan, 3 artiklan 3 kohtaan ja 10 artiklan g alakohtaan tehtävillä muutoksilla direktiivi yhdenmukaistetaan [kolmansien maiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin xxxx/xxx/EU] kanssa, jossa vahvistetaan puitteet kolmansien maiden kansalaisten kolmansissa maissa hankkimien ammattipätevyyksien tunnustamiselle. Nykyiset säännökset korvataan unionin ulkopuolella saatujen pätevyyksien tunnustamista koskevilla uusilla säännöillä V a osastossa. Näin varmistetaan johdonmukaisuus näiden kahden oikeudellisen kehyksen välillä ja säilytetään samalla ero yleisen järjestelmän ja direktiivin 2005/36/EY mukaisen automaattisen tunnustamisen välillä sekä kummankin järjestelmän keskeiset piirteet.

2026/0273 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2005/36/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse menettelyjen digitalisoinnista ja unionin ulkopuolella myönnetyn ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 3 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen kulmakivi ja keskeinen unionin kilpailukykyä, vaurautta ja häiriönsietokykyä edistävä tekijä. Niiden koko potentiaalin hyödyntäminen edellyttää muun muassa sitä, että ihmiset voivat liikkua vapaasti unionin alueella ja hyödyntää osaamistaan ja pätevyyttään siellä, missä niitä tarvitaan. Liikkuvuuden helpottaminen edistää osaamisen parempaa kohdentamista kaikkialla unionissa, auttaa puuttumaan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen ja vahvistaa unionin talouden valmiuksia vastata muuttuviin taloudellisiin ja väestönkehitykseen liittyviin tarpeisiin. Sen vuoksi olisi vähennettävä jäljellä olevia ammattihenkilöiden liikkuvuuden esteitä. Tämä on erityisen tärkeää säänneltyjen ammattien kohdalla, jolloin ammatillisen toiminnan aloittamisen tai harjoittamisen edellytyksenä on tietty ammattipätevyys. Kansallisten pätevyysvaatimusten erot voivat luoda esteitä pätevien ammattihenkilöiden liikkuvuudelle jäsenvaltioiden välillä.

(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/36/EY 4 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat ammattipätevyyden tunnustamista säänneltyjen ammattien harjoittamisen aloittamista ja harjoittamista varten, ja se on keskeinen väline, jolla tuetaan työntekijöiden ja palvelujen liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Siinä vahvistetaan unionin puitteet ammattipätevyyden tunnustamiselle, ja sillä on siten keskeinen rooli siinä, että ammattihenkilöt voivat käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja samalla sillä varmistetaan, että säänneltyjen ammattien harjoittamista koskevat vastaanottavan jäsenvaltion vaatimukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Jotta ammatillista liikkuvuutta sisämarkkinoilla voitaisiin edelleen helpottaa, kyseistä kehystä olisi nykyaikaistettava ja siitä olisi tehtävä yksinkertaisempi, nopeampi ja tehokkaampi erityisesti hyödyntämällä paremmin digitaalisia välineitä, virtaviivaistamalla tunnustamismenettelyjä ja vahvistamalla toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä.

(3)Direktiivi 2005/36/EY, jossa vahvistetaan unionin kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamista koskevat säännöt, sisältää jo erityisiä sääntöjä kolmansissa maissa hankitusta pätevyydestä. Direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa säädetään erityisesti, että kukin jäsenvaltio voi kansallisten sääntöjensä mukaisesti antaa jäsenvaltion kansalaisille, joilla on kolmannessa maassa hankittu ammattipätevyys, luvan harjoittaa alueellaan säänneltyä ammattia ja että III osaston III luvun soveltamisalaan kuuluvien ammattien osalta tunnustamisessa on noudatettava mainitussa luvussa tarkoitettuja koulutuksen vähimmäisvaatimuksia. Lisäksi direktiivin 2005/36/EY 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisellä virkkeellä, luettuna yhdessä 10 artiklan g alakohdan kanssa, varmistetaan, että jos jäsenvaltion kansalainen on saanut kolmannessa maassa hankitun ammattipätevyytensä tunnustetuksi yhdessä jäsenvaltiossa ja hänellä on todistus kolmen vuoden ammattikokemuksesta kyseisessä ammatissa samassa jäsenvaltiossa, hänen kolmannessa maassa hankittua pätevyyttään on pidettävä kyseisen direktiivin mukaisena muodollista pätevyyttä osoittavana asiakirjana, jonka olisi annettava hänelle oikeus ammattipätevyyden tunnustamiseen yleisessä järjestelmässä, kun hän hakee lupaa ryhtyä harjoittamaan ammattia toisessa jäsenvaltiossa. Kun [kolmansien maiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi xxxx/xxx/EU 5 ], jossa vahvistetaan puitteet kolmansien maiden kansalaisten kolmansissa maissa hankkimien pätevyyksien tunnustamiselle sijoittautumista varten, hyväksytään, on aiheellista varmistaa, että myös direktiivissä 2005/36/EY vahvistetaan koordinoitu lähestymistapa jäsenvaltioiden kansalaisten unionin ulkopuolella hankkimien pätevyyksien tunnustamiselle.

(4)Tämän vuoksi direktiiviin 2005/36/EY olisi tehtävä tarvittavat mukautukset näiden kahden säädöksen välisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää direktiiviin 2005/36/EY uusi V a osasto sen varmistamiseksi, että kukin jäsenvaltio kehittää asianmukaiset menettelyt jäsenvaltioiden kansalaisten unionin ulkopuolella hankkiman ammattipätevyyden tunnustamiseksi. Tällaisilla menettelyillä olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden kansalaisiin, jotka hakevat vastaanottavassa jäsenvaltiossa ammattipätevyytensä tunnustamista sijoittautumista varten, ei sovelleta sääntöjä, jotka ovat epäedullisempia kuin säännöt, joita sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat ammattipätevyytensä tunnustamista kyseisessä jäsenvaltiossa.

(5)Direktiivissä 2005/36/EY vahvistetun yleisen tunnustamisjärjestelmän ja automaattisen tunnustamisjärjestelmän välinen ero ja taustalla oleva logiikka olisi säilytettävä ottaen samalla asianmukaisesti huomioon unionin ulkopuolella myönnettyjen pätevyyksien erityispiirteet sen varmistamiseksi, että ammatin harjoittamisen aloittamista ja ammatin harjoittamista koskevat edellytykset vastaanottavassa jäsenvaltiossa täyttyvät.

(6)Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsoi ammattipätevyyden tunnustamista unionissa koskevassa erityiskertomuksessaan 10/24 6 , että vaikka direktiivi 2005/36/EY on tärkeä mekanismi, sitä käytetään harvoin ja epäjohdonmukaisesti. Ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmän parantamiseksi se suositteli erityisesti kyseisen direktiivin liitteen V vuotuista päivittämistä, tunnustamismenettelyn määräajan lyhentämistä sellaisiin ammatteihin sovellettavan automaattisen järjestelmän avulla, joita varten on vahvistettu pakolliset koulutuksen vähimmäisvaatimukset direktiivin nojalla, sekä sen varmistamista, että kansalaiset saavat luotettavaa ja johdonmukaista tietoa.

(7)Ammattipätevyyden tunnustamismenettelyt voivat aiheuttaa hakijoille paljon rasitetta. Ammattihenkilöiden, jotka hakevat toisessa jäsenvaltiossa hankitun pätevyyden tunnustamista, on toimitettava useita asiakirjoja hakemuksen tueksi, myös oikeaksi todistettuja jäljennöksiä ja käännöksiä, joskus paperimuodossa, ja heidän on maksettava maksuja, jotka vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Tällaiset vaatimukset voivat saada ammattihenkilöt luopumaan mahdollisuuksiensa tavoittelusta muissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää vähentää riippuvuutta fyysisistä asiakirjoista ja varmistaa samalla pääsy taustatietoihin, jotta voidaan helpottaa ammattihenkilöiden vapaata liikkuvuutta unionissa.

(8)Vaikka useimmat direktiivin 2005/36/EY mukaiset ammattipätevyyden tunnustamismenettelyt saatetaan päätökseen sovellettavien määräaikojen puitteissa, jatkuvat viiveet joissakin tapauksissa vaikuttavat edelleen hakijoihin ja voivat vaikeuttaa pääsyä säänneltyihin ammatteihin ilman turhaa viivytystä. Tällaisista viiveistä voi aiheutua hakijoille merkittäviä kustannuksia tai menetettyjä mahdollisuuksia, ja ne voivat vaikuttaa myös työnantajiin, jotka odottavat pätevien ammattihenkilöiden rekrytointia, erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa ja osaamisvajetta. Sen vuoksi on tarpeen nykyaikaistaa, yksinkertaistaa ja tehostaa ammattipätevyyden tunnustamismenettelyjä asettamalla tarkat määräajat vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten väliselle tietojenvaihdolle ja keskinäiselle avunannolle.

(9)Jotta hakijat voisivat jättää täydellisen tunnustamishakemuksen, heille olisi annettava luotettavaa tietoa, joka auttaa heitä heidän pätevyytensä tunnustamisprosessissa. Heidän olisi voitava ymmärtää varhaisessa vaiheessa, voivatko he ryhtyä harjoittamaan säänneltyä ammattia toisessa jäsenvaltiossa ja millä edellytyksillä. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että hakijoiden saatavilla on selkeää, luotettavaa ja ajantasaista tietoa ennen menettelyn aloittamista ja että he saavat asianmukaisia ohjeita kyseisen ammatin harjoittamiseen ja tietoa sovellettavista kansallisista säännöistä ja hakemuksen tueksi vaadituista asiakirjoista.

(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/55/EU 7 käyttöön otetun eurooppalaisen ammattikortin käyttö on rajoittunut pieneen määrään ammatteja, eikä se, että se on suunniteltu tapauskohtaisesti käytettäväksi, ole mahdollistanut sen käytön laajentamista kattavammaksi ratkaisuksi ammattipätevyyden tunnustamisessa. Jotta voidaan varmistaa sujuva ja hallittu siirtymä tällaiseen ratkaisuun, eurooppalaisen ammattikortin poistaminen käytöstä olisi toteutettava asteittain. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi rajoitetun siirtymäkauden ajan jatkettava eurooppalaisen ammattikortin myöntämistä.

(11)Ammattipätevyyden tunnustamisen helpottamiseksi olisi unionin tasolla otettava käyttöön yhteinen unionin tietotekninen ratkaisu, eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu, tukemaan ammattipätevyyden tunnustamismenettelyjen digitalisointia. Järjestelmässä olisi oltava yhteinen digitaalinen infrastruktuuri, jonka avulla hakijat voivat toimittaa hakemuksia ja hakemusta tukevia asiakirjoja, ja käyttää myös uudelleen kansallisista henkilöllisyys- tai osaamistodistusjärjestelmistä saatuja asiaankuuluvia tietoja, ja saada tietoa hakemustensa tilasta ja tuloksista. Sen olisi helpotettava toimivaltaisten viranomaisten välistä turvallista ja tehokasta yhteistyötä, vähennettävä hallinnollista rasitetta ja tarpeettomia viiveitä sekä yksinkertaistettava menettelyjä hakijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten osalta. Sen olisi myös edistettävä direktiivin 2005/36/EY johdonmukaista soveltamista ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa ja oltava samalla kaikilta osin yhteensopiva tietosuojavaatimusten ja kansallisten hallintojärjestelmien organisaation ja toiminnan kanssa.

(12)Toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa ja keskinäistä avunantoa koskevien tiukempien menettelyllisten määräaikojen käyttöönottoon olisi liitettävä toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita tämän yhteistyön tehostamisessa yhteisen digitaalisen työnkulun avulla. Eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun olisi sen vuoksi tuettava suojattua viestintää, menettelyvaiheiden täydellistä jäljitettävyyttä, oikeusvarmuutta ja hakemusten nopeaa käsittelyä.

(13)Digitaalisten ratkaisujen käytön pitäisi edistää ammattipätevyyden tunnustamismenettelyjen tehokkaampaa organisointia. Tätä varten hakijoiden olisi [osaamisen ja tutkintojen siirrettävyyttä koskevista puitteista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) XXX] 8 mukaisesti saataville asetettujen digitaalisten pätevyystodistusten perusteella voitava hankkia digitaalisesti kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämä muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja ja tarkistaa ennen hakemuksen jättämistä, onko hakemus täydellinen, mukaan lukien hakemusta tukevien asiakirjojen ja käännösten riittävyys. Digitaalisten välineiden olisi myös tuettava toimivaltaisia viranomaisia hakemusten arvioinnissa, muun muassa niiden tueksi esitetyn todistusmateriaalin tarkastelussa, edistettävä turvallista tietojenvaihtoa muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa ja kehitettävä viestintää hakijoiden kanssa. Näiden parannusten odotetaan lyhentävän hakemusten käsittelyaikoja ja sovellettavia määräaikoja.

(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 9 perustettu sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä, jäljempänä ’IMI’, on väline, jolla tuetaan toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä ammattipätevyyden tunnustamisessa direktiivin 2005/36/EY nojalla. Direktiivin 2005/36/EY nojalla perustettavan eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun olisi perustuttava IMI-järjestelmään ja oltava yhteentoimiva sen kanssa, jotta vältetään päällekkäiset viestintäkanavat ja säilytetään olemassa olevan välineen toimiviksi osoittautuneet ominaisuudet. Mainitun asetuksen liite olisi muutettava tämän direktiivin säännöksiin tehtävien muutosten mukaisesti.

(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1724 10 perustettiin yhteinen digitaalinen palveluväylä ja yhden kerran tekninen järjestelmä, jotka mahdollistavat todistusmateriaalin rajat ylittävän vaihdon toimivaltaisten viranomaisten välillä ilman, että käyttäjien täytyy toimittaa uudelleen toisen viranomaisen hallussa jo olevia asiakirjoja. Asetuksen täytäntöönpanoa jatkamalla voidaan tukea tehokkaampia tunnustamismenettelyjä, sillä se mahdollistaa yhden kerran teknisen järjestelmän välityksellä vaihdettujen hakemusta tukevien asiakirjojen käytön eurooppalaisessa digitaalisessa tunnustamisratkaisussa, mikä vähentää hakijoiden taakkaa hankkia ja toimittaa oikeaksi todistettuja jäljennöksiä asiakirjoista, jotka ovat jo saatavilla toisen jäsenvaltion julkisten rekisterien tai viranomaisten kautta.

(16)Komission perustama ja ylläpitämä direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu julkisesti saatavilla oleva säänneltyjen ammattien tietokanta antaa yleiskatsauksen kussakin jäsenvaltiossa säännellyistä ammateista, niihin sovellettavista säännöksistä ja niistä vastaavista toimivaltaisista viranomaisista. Oikeusvarmuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi kyseisen tietokannan olisi oltava ainoa virallinen tietolähde ammattien sääntelyasemasta kaikkialla unionissa, ja jäsenvaltioiden olisi pidettävä ilmoittamansa tiedot kattavina, paikkansapitävinä ja ajantasaisina.

(17)Kieliesteet voivat hankaloittaa ja viivästyttää tunnustamismenettelyjä. Konekäännösten viimeaikainen kehitys, mukaan lukien komission eTranslation-palvelu, mahdollistaa toisella unionin virallisella kielellä toimitettujen asiakirjojen käsittelyn helpottamalla niiden sisällön ymmärtämistä. Konekäännösten laadun jatkuva paraneminen lisää tasaisesti luottamusta käännettyihin asiakirjoihin ja siirtää ihmiskääntäjien panosta kohti laadunvarmistusta ja tarkistamista. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi voitava turvautua eurooppalaiseen digitaaliseen tunnustamisratkaisuun integroituituun konekääntimeen hakemusten käsittelyn helpottamiseksi ja säilyttää samalla mahdollisuus pyytää oikeaksi todistettu ihmisen tekemä käännös, kun sitä tarvitaan.

(18)Direktiivin 2005/36/EY mukaisten menettelyjen digitalisoinnin tukemiseksi eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun, joka perustuisi digitaalisia pätevyystodistuksia koskevaan unionin laajuiseen infrastruktuuriin, olisi annettava hakijoille mahdollisuus käyttää ja jakaa luotettavia digitaalisia asiakirjoja tehokkaammin yli rajojen. Tällä direktiivillä perustettu eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/903 (Yhteentoimiva Eurooppa -säädös) 11 tarkoitettu rajat ylittävä digitaalinen julkinen palvelu, ja siihen sovelletaan kyseisessä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, myös velvoitetta tehdä yhteentoimivuusarviointi. Eurooppalaisiin digitaalisen identiteetin lompakoihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 12 nojalla sovellettavien vaatimusten mukaisesti eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun olisi oltava yhteentoimiva EU:n digitaalisen identiteetin lompakon kanssa, jotta hakijat voivat toimittaa, käyttää uudelleen ja oman harkintansa mukaisesti jakaa turvallisesti lompakkoon tallennettuja ennakkovahvistettuja digitaalisia asiakirjoja, mukaan lukien muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja. Koska tällaiset puitteet perustuvat standardoituihin digitaalisiin pätevyystodistuksiin ja yhteentoimiviin järjestelmiin, niiden pitäisi auttaa toimivaltaisia viranomaisia saamaan luotettavia ja ajantasaisia tietoja nopeammin, nopeuttaa tarkistamista, vähentää samaa asiakirjaa koskevia toistuvia pyyntöjä ja tukea tunnustamispäätösten nopeampaa ja johdonmukaisempaa tekemistä kaikissa jäsenvaltioissa.

(19)Direktiivin 2005/36/EY mukaisten tunnustamismenettelyjen digitalisoinnin tukemiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava osaamistodistusten turvallinen vastaanottaminen ja tarkistaminen sekä niiden käyttö tunnustamispyyntöjen digitaalisessa käsittelyssä ja tunnustamispäätösten antamisessa. Eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun pitäisi vahvistaa entisestään hakijoiden ja työnantajien luottamusta digitaalisten asiakirjojen käyttöön säänneltyjen ammattien rajat ylittävissä tunnustamismenettelyissä. [Osaamisen ja tutkintojen siirrettävyyttä koskevista puitteista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) XXX] mukaisesti myönnettyjen digitaalisten pätevyystodistusten olisi mahdollistettava se, että toimivaltaiset viranomaiset voivat luottaa niiden aitouteen ilman lisätarkastuksia. Kun on kyse muista tunnustamispyyntöjen tueksi toimitetuista asiakirjoista, joiden aitouden tarkastaminen on tarpeen, toimivaltaisten viranomaisten olisi digitalisoinnin lisäämisen ansiosta voitava suorittaa tällaiset tarkastukset tehokkaammin ja johdonmukaisemmin, mikä auttaa havaitsemaan väärinkäytöksiä ja ehkäisemään vilpillisten asiakirjojen toimittamista.

(20)Yhdenvertaisen kohtelun ja tosiasiallisen saavutettavuuden takaamiseksi hakijat, jotka eivät pysty hoitamaan menettelyä pelkästään sähköisesti muun muassa rajallisten digitaitojen vuoksi, eivät saisi joutua muita heikompaan asemaan heidän käyttäessään direktiivin 2005/36/EY mukaisia oikeuksiaan. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia järjestelyjä, jotta tällaiset hakijat voivat hoitaa kyseiset menettelyt muilla kuin sähköisillä välineillä, ja varmistettava samalla, että heidän hakemuksensa käsitellään ilman aiheetonta viivytystä ja yhtä huolellisesti ja samojen menettelytakeiden mukaisesti kuin digitaalisen ratkaisun välityksellä toimitetut hakemukset. Tässä yhteydessä tällaisten menettelyjen aikana toimitetut asiakirjat voidaan toimittaa eri muodoissa, myös paperiasiakirjoina, jotka on skannattu ja muunnettu sähköiseen muotoon, sekä sähköisinä asiakirjoina, mukaan lukien komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2024/2979 13 vahvistetut sähköiset attribuuttitodistukset. Eri muotojen käyttö ei saisi johtaa hakijan syrjintään edellyttäen, että asiakirjojen aitous, eheys ja tarvittaessa alkuperä voidaan arvioida asianmukaisesti. Jos hakija käyttää perustelluista syistä muita kuin sähköisiä keinoja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltainen viranomainen tai muu nimetty elin tallentaa tarvittavat tiedot ja asiakirjat digitaaliseen järjestelmään ilman aiheetonta viivytystä ja pitää hakijan asianmukaisesti ajan tasalla menettelyn etenemisestä. Jäsenvaltioiden olisi myös tarjottava asianmukaista teknistä ja digitaalista tukea digitaalista ratkaisua käyttäville hakijoille, erityisesti niille, joilla on rajalliset digitaidot, jotta varmistetaan tosiasiallinen saavutettavuus ja yhdenvertainen kohtelu.

(21)Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää eurooppalaista digitaalista tunnustamisratkaisua apuna ammattipätevyyden tunnustamishakemusten käsittelyssä. Tällainen apu voi sisältää hakemusten täydellisyyden arvioinnin suhteessa toimitettuihin asianmukaisiin tietoihin ja asiaankuuluviin asiakirjoihin, toimitettujen asiakirjojen aitouden arvioinnin, hakijan toteen näyttämän koulutuksen ja kansallisten koulutusvaatimusten välisten olennaisten erojen tunnistamisen, mahdollisten korvaavien toimenpiteiden (kelpoisuuskokeet tai sopeutumisajat) ilmoittamisen direktiivin 2005/36/EY mukaisesti sekä samankaltaisten aiemmin arvioitujen tapausten tunnistamisen päätöksenteon johdonmukaisuuden edistämiseksi.

(22)Komission ja jäsenvaltioiden olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 14 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina henkilötietojen käsittelijöinä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 15 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina rekisterinpitäjinä toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla estetään luvaton pääsy henkilötietoihin ja suojataan ne vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä ja lainvastaiselta käsittelyltä.

(23)Jos liiallinen viive johtuu toimivaltaisesta viranomaisesta eikä hakijasta, hakijan olisi saatava asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus viiveen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.

(24)Automaattisen tunnustamisen hyödyt voitaisiin ulottaa koskemaan myös muita ammatteja hyödyntämällä paremmin direktiivillä 2005/36/EY perustettua yhteisten koulutuspuitteiden kehittämistä koskevaa mekanismia. Jos tietyn ammatin harjoittamiseksi tarvittava yhteinen vähimmäistietojen, ‑taitojen ja ‑pätevyyksien kokonaisuus on yksilöitävissä ja vähintään kolmasosa jäsenvaltioista jakaa sen, yhteiset koulutuspuitteet voivat olla tehokas keino edistää ammatillista liikkuvuutta samalla, kun kunnioitetaan kansallisia sääntelytapoja ja koulutusjärjestelmiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä olisi vahvistettava komission päätöksellä 2007/172/EY 16 perustetun koordinoijaryhmän avulla. Ryhmän olisi myötävaikutettava direktiivin 2005/36/EY yleiseen johdonmukaiseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon muun muassa laatimalla vuotuisia työohjelmia ja vaihtamalla kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, mutta sen olisi myös toimittava tiedotusfoorumina, jonka kautta ammattihenkilöiden, heitä edustavien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kanssa voidaan vaihtaa tietoja muun muassa työmarkkinoiden tarpeista, laatuvaatimuksista ja ammatillisesta autonomiasta. Sen olisi erityisesti edistettävä uusien yhteisten tieto-, taito- ja pätevyyskokonaisuuksien määrittämistä, ammatteja koskevien tarpeiden ja odotusten arviointia sekä mahdollisuuksien tutkimista yhteisten koulutuspuitteiden kehittämiseksi tämän direktiivin mukaisesti.

(25)Johdonmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja oikeasuhteisuuden varmistamiseksi ja päällekkäisten raportointivelvoitteiden välttämiseksi tällä direktiivillä käyttöön otettaviin digitalisointi- ja yksinkertaistamistoimenpiteisiin liittyvät seurantaa ja arviointia koskevat lisävaatimukset olisi sisällytettävä direktiivin 2005/36/EY 60 artiklalla perustettuun raportointikehykseen. Arvioinnissa olisi erityisesti arvioitava eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun toimintaa, sen vaikutusta hallinnolliseen rasitteeseen ja menettelyn kestoon sekä sen vaikutusta ammattihenkilöiden liikkuvuuteen ja työvoimapulan ja osaamisvajeen paikkaamiseen sisämarkkinoilla.

(26)Direktiivi 2005/36/EY ja asetus (EU) 1024/2012 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

(27)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän antoi lausuntonsa [päivämäärä] 17 .

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN

1 artikla

Direktiivin 2005/36/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2005/36/EY seuraavasti:

(1)korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

1. Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltion, joka vaatii säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi alueellaan määrättyä ammattipätevyyttä, jäljempänä ’vastaanottava jäsenvaltio’, on tunnustettava kyseisen ammatin harjoittamisen aloittamiseen ja sen harjoittamiseen ammattipätevyys, joka on hankittu yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa, jäljempänä ’kotijäsenvaltio’, ja joka antaa kyseisen pätevyyden haltijalle oikeuden ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa kyseistä ammattia vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

2. Tässä direktiivissä vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat osittaista oikeutta harjoittaa säänneltyä ammattia ja toisessa jäsenvaltiossa suoritetun ammatillisen harjoittelun tunnustamista.

3. Tässä direktiivissä vahvistetaan myös säännöt, joiden mukaisesti vastaanottavan jäsenvaltion on tunnustettava kolmannessa maassa hankittu ammattipätevyys kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautumista varten ja jotka antavat kyseisen pätevyyden haltijalle oikeuden ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa ammattia kyseisessä jäsenvaltiossa edellytyksin, jotka eivät ole epäedullisempia kuin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavat edellytykset.”;

(2)muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Tätä direktiiviä sovelletaan niihin jäsenvaltion kansalaisiin, jotka haluavat harjoittaa säänneltyä ammattia jäsenvaltiossa joko itsenäisinä ammatinharjoittajina tai palkattuina työntekijöinä, vapaiden ammattien harjoittajat mukaan luettuina, ja jotka ovat hankkineet ammattipätevyytensä toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa.”;

b)kumotaan 2 kohta;

(3)muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) kumotaan k alakohta;

ii) lisätään o alakohta seuraavasti:

”o) ”digitaalisella pätevyystodistuksella” pätevyystodistusta, joka myönnetään digitaalisessa muodossa taitojen ja tutkintojen siirrettävyydestä ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) xxxx/xxx mukaisesti 18 .”;

b)kumotaan 3 kohta;

(4)muutetaan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Tunnustamisen vaikutukset

1. Ammattipätevyyden tunnustaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa antaa edunsaajalle oikeuden ryhtyä harjoittamaan kyseisessä jäsenvaltiossa sitä ammattia, johon kyseisellä henkilöllä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan tai kolmannessa maassa, josta hän on hankkinut pätevyytensä, samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset.

2. Tässä direktiivissä ammatti, jota hakija haluaa harjoittaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa, katsotaan samaksi kuin ammatti, johon kyseisellä henkilöllä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan tai kolmannessa maassa, jos ammatin käsittämät toiminnan lajit ovat vastaavanlaiset.

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, osittainen oikeus harjoittaa ammattia vastaanottavassa jäsenvaltiossa myönnetään 4 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.”;

(5)kumotaan 4 a, 4 b, 4 c, 4 d ja 4 e artikla;

(6)muutetaan 4 f artikla seuraavasti:

”4 f artikla

Osittainen ammatinharjoittamisoikeus

1. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä tapauskohtaisesti sijoittautumista varten osittainen oikeus ammatillisen toiminnan harjoittamiseen alueellaan vain, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)ammattihenkilö on täysin pätevä harjoittamaan kotijäsenvaltiossaan tai kolmannessa maassa sitä ammatillista toimintaa, jota varten osittaista ammatinharjoittamisoikeutta haetaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

b)kotijäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa laillisesti harjoitetun ammatillisen toiminnan ja vastaanottavassa jäsenvaltiossa säännellyn ammatin väliset erot ovat niin suuret, että korvaavien toimenpiteiden soveltaminen merkitsisi, että hakijan olisi suoritettava vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellytettävä koulutusohjelma kokonaan saadakseen oikeuden harjoittaa säänneltyä ammattia kaikilta osin vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

c)ammatillinen toiminta voidaan objektiivisesti erottaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseisen säännellyn ammatin piiriin kuuluvasta muusta toiminnasta.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon, voidaanko kyseistä ammatillista toimintaa harjoittaa kotijäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa itsenäisesti.

2. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä tapauskohtaisesti osittainen oikeus ammatilliseen toimintaan alueellaan palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista varten vastaanottavassa jäsenvaltiossa vain, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)ammattihenkilö on täysin pätevä harjoittamaan kotijäsenvaltiossaan sitä ammatillista toimintaa, jota varten osittaista ammatinharjoittamisoikeutta haetaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

b)kotijäsenvaltiossa laillisesti harjoitetun ammatillisen toiminnan ja vastaanottavassa jäsenvaltiossa säännellyn ammatin väliset erot ovat niin suuret, että korvaavien toimenpiteiden soveltaminen merkitsisi, että hakijan olisi suoritettava vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellytettävä koulutusohjelma kokonaan saadakseen oikeuden harjoittaa säänneltyä ammattia kaikilta osin vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

c)ammatillinen toiminta voidaan objektiivisesti erottaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa kyseisen säännellyn ammatin piiriin kuuluvasta muusta toiminnasta.

3. Osittainen ammatinharjoittamisoikeus voidaan evätä, jos se on perusteltua yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä, omiaan takaamaan tavoitellun tavoitteen saavuttamisen eikä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi.

4. Jäsenvaltioon sijoittautumista varten esitetyt hakemukset on tutkittava III osaston I ja IV lukujen mukaisesti niiden ammattihenkilöiden osalta, jotka hakevat osittaista ammatinharjoittamisoikeutta kotijäsenvaltiossaan hankitun ammattipätevyyden perusteella, ja V a osaston mukaisesti niiden ammattihenkilöiden osalta, jotka hakevat osittaista ammatinharjoittamisoikeutta kolmannessa maassa hankitun ammattipätevyyden perusteella.

5. Hakemukset, jotka koskevat palvelujen väliaikaista ja satunnaista tarjoamista vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja ammatillista toimintaa, jolla on vaikutusta kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen, on tutkittava II osaston mukaisesti.

6. Poiketen siitä, mitä tämän direktiivin 52 artiklassa säädetään, ammatillista toimintaa on harjoitettava kolmannessa maassa tai toisessa jäsenvaltiossa annetulla ammattinimikkeellä, kun osittainen ammatinharjoittamisoikeus on myönnetty. Vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia, että ammattinimikettä käytetään vastaanottavan jäsenvaltion kielillä. Ammattihenkilöiden, joille on myönnetty osittainen ammatinharjoittamisoikeus, on ilmoitettava ammatillisen toimintansa laajuus selvästi palvelun vastaanottajille.

7. Tätä artiklaa ei sovelleta ammattihenkilöihin, joiden ammattipätevyys tunnustetaan automaattisesti tämän direktiivin V a osastossa tarkoitettujen säännösten nojalla.”;

(7)muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että palvelun tarjoaja, joka ensimmäistä kertaa siirtyy yhdestä jäsenvaltiosta toiseen tarjotakseen palveluja, tekee asiasta kirjallisen ennakkoilmoituksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle; ilmoituksen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot vakuutusturvasta tai vastaavasta henkilökohtaisesta tai kollektiivisesta ammatillista vastuuta koskevasta suojasta. Ilmoitus on uusittava kerran vuodessa, jos palvelun tarjoaja aikoo tarjota kyseisessä jäsenvaltiossa palveluja väliaikaisesti tai satunnaisesti kyseisen vuoden aikana.”;

b)korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Toimivaltaisen viranomaisen on kahden viikon kuluessa siitä, kun se on 56 d artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoittanut hakijalle, että tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on täydellinen, ilmoitettava palvelun tarjoajalle päätöksestään, joka voi olla jokin seuraavista:

a)olla tarkistamatta palvelun tarjoajan ammattipätevyyttä;

b)jos ammattipätevyys on tarkistettu:

i) vaatia palvelun tarjoajaa suorittamaan kelpoisuuskoe, tai

ii) myöntää oikeus palvelujen tarjoamiseen.”;

(8)korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltuja epäilyksiä, ne voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta mitä tahansa tietoja, jotka koskevat palvelun tarjoajan sijoittautumisen laillisuutta ja moitteetonta toimintaa sekä sitä, että ammatilliseen toimintaan liittyviä kurinpitotoimia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia ei ole langetettu. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät tarkistaa palvelun tarjoajan ammattipätevyyden, ne voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta tietoja palvelun tarjoajan koulutusjaksoista siinä määrin kuin tämä on tarpeen kansanterveydelle tai yleiselle turvallisuudelle todennäköisesti haitallisten olennaisten erojen arvioimiseksi. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot 56 ja 56 d artiklan mukaisesti. Jos ammatti ei ole säännelty kotijäsenvaltiossa, myös 57 b artiklassa tarkoitetut tukikeskukset voivat toimittaa tiedot.”;

(9)kumotaan 10 artiklan g alakohta;

(10)muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a)korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tätä sovelletaan myös 10 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin, 10 artiklan d alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden osalta, 10 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin, jos muuttaja hakee tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa, jossa asianomaista ammattitoimintaa harjoittavat yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat tai erikoissairaanhoitajat, joilla on muodollista erityispätevyyttä osoittava asiakirja, joka edellyttää osallistumista liitteessä V olevassa 5.2.2 kohdassa tarkoitettuun nimikkeeseen johtavaan koulutukseen.”;

b)lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoille, jotka eivät läpäise kelpoisuuskoetta tai yhtä tai useampaa sopeutumisaikaan kuuluvaa koetta, annetaan mahdollisuus suorittaa kyseiset kokeet uudelleen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoille annetaan palautetta arvioinnin tuloksista ja parannuskohteista ja että hakijoilla on oikeus vähintään kahteen lisäyritykseen läpäistä jokainen epäonnistunut koe.”;

(11)korvataan 21 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat, jotka antavat oikeuden ryhtyä harjoittamaan ammattitoimintaa lääkärin peruskoulutuksen saaneena lääkärinä tai erikoislääkärinä, yleissairaanhoidosta vastaavana sairaanhoitajana, hammaslääkärinä, erikoishammaslääkärinä, eläinlääkärinä, proviisorina tai arkkitehtina ja joista säädetään liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa ja jotka täyttävät 24, 25, 31, 34, 35, 38, 44 ja 46 artiklassa tarkoitetut koulutuksen vähimmäisvaatimukset kunkin ammatin osalta. Lisäksi kyseisten asiakirjojen on annettava sen alueella samat oikeudet ammattitoiminnan aloittamiseen ja sen harjoittamiseen kuin jäsenvaltion itsensä antamat muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat.

Kyseistenmuodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen on oltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten antamia, ja niihin on tarvittaessa liitettävä liitteessä V olevissa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa mainitut todistukset.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen, jolle ne myöntävät liitteessä V olevassa 5.1.1, 5.1.2, 5.2.2, 5.3.2, 5.3.3, 5.4.2, 5.6.2 ja 5.7.1 kohdassa tarkoitetun muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan kyseisessä jäsenvaltiossa, voi pyytää, että kyseiseen muodollista pätevyyttä osoittavaan asiakirjaan liitettävä liitteessä V lueteltu asiaankuuluva todistus myönnetään digitaalisena pätevyystodistuksena [osaamisen ja tutkintojen siirrettävyyttä koskevista puitteista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) XXX] mukaisesti. Henkilö, jolla on tällainen muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja ja tarvittaessa liitteessä V lueteltu asiaankuuluva todistus, joka on myönnetty muussa kuin digitaalisessa muodossa, voi pyytää todistuksen myöntäneeltä jäsenvaltiolta digitaalista pätevyystodistusta kyseisestä todistuksesta [osaamisen ja tutkintojen siirrettävyyttä koskevista puitteista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) XXX] mukaisesti.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan säännökset eivät vaikuta 23, 27, 33, 37, 39 ja 49 artiklassa tarkoitettuihin saavutettuihin oikeuksiin.

Kolmannen ja neljännen alakohdan säännökset eivät rajoita [osaamisen ja tutkintojen siirrettävyyttä koskevista puitteista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) XXX] digitaalista pätevyystodistusta koskevien säännösten soveltamista.”;

(12)lisätään 25 artiklaan 6 kohta seuraavasti:

”6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 57 c artiklan mukaisesti liitteessä V olevassa 5.1.3 ja 5.3.3 kohdassa olevien erikoisalojen yleisnimien päivittämiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon yleisesti tunnustetut muutokset lääketieteellisessä terminologiassa kaikkialla unionissa. ”;

(13)korvataan 50 ja 51 artikla seuraavasti:

”50 artikla

Asiakirjat ja muodollisuudet

1. Tehdessään päätöstä säännellyn ammatin harjoittamislupaa koskevasta hakemuksesta tämän osaston mukaisesti vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia ainoastaan liitteessä VII lueteltujen asiakirjojen ja todistusten esittämistä.

Jos vastaanottava jäsenvaltio asettaa vaatimuksia liitteessä VII olevan 1 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen myöntämispäivälle, sen on hyväksyttävä asiakirjat, jotka on myönnetty tiettynä ajanjaksona, joka ei saa olla lyhyempi kuin niiden toimittamispäivää edeltävät kolme kuukautta.

Jäsenvaltioiden, elinten ja muiden oikeushenkilöiden on huolehdittava, että annettuja tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2. Jos on aihetta epäilyksiin, vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta vahvistusta kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa annettujen todistusten ja muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen aitoudesta sekä tarvittaessa vahvistusta siitä, että edunsaaja täyttää tämän osaston III luvussa tarkoitettujen ammattien osalta koulutukselle asetetut vähimmäisvaatimukset, jotka on vahvistettu 24, 25, 28, 31, 34, 35, 38, 40, 44 ja 46 artiklassa.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot eivät saa vaatia aitouden vahvistamista, jos muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja toimitetaan digitaalisena pätevyystodistuksena tai jos todistukset tai todistusmateriaali saadaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1724 19 perustetun rajat ylittävää automaattista todistusmateriaalin vaihtoa koskevan teknisen järjestelmän välityksellä. Tämä ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta tarkistaa, että tämän osaston III luvun nojalla sovellettavia koulutuksen vähimmäisvaatimuksia on noudatettu.

4. Jos on aihetta epäilyksiin silloin kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt muodollista pätevyyttä osoittavan asiakirjan, johon liittyvä koulutus on suoritettu kokonaan tai osittain oppilaitoksessa, joka sijaitsee laillisesti toisen jäsenvaltion alueella, vastaanottavalla jäsenvaltiolla on oikeus tarkistaa sen jäsenvaltion, jossa kyseinen asiakirja on annettu, toimivaltaiselta elimeltä,

a)onko siihen jäsenvaltioon, jossa kyseinen asiakirja on annettu, sijoittautunut oppilaitos hyväksynyt virallisesti koulutuksen antaneen oppilaitoksen oppikurssin;

b)onko annettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja sama kuin se asiakirja, joka olisi annettu, jos koulutus olisi suoritettu kokonaan siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseinen asiakirja on annettu;

c)antaako muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja samat ammatilliset oikeudet sen jäsenvaltion alueella, jossa kyseinen asiakirja on annettu.

5. Jos vastaanottavalla jäsenvaltiolla on perusteltuja epäilyksiä, se voi vaatia jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta vahvistusta sille, ettei hakijaa ole väliaikaisesti tai pysyvästi kielletty harjoittamasta kyseistä ammattia vakavan ammatillisen väärinkäytöksen tai ammattitoiminnan harjoittamiseen liittyvästä rikoksesta langetetun tuomion vuoksi.

6. Tämän artiklan mukainen tietojenvaihto eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä on toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 20 perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) välityksellä.

7. Jos vastaanottava jäsenvaltio edellyttää omilta kansalaisiltaan säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtymiseksi valan vannomista tai juhlallisen vakuutuksen antamista ja jos kyseisen valan tai vakuutuksen kaava ei sovellu muiden jäsenvaltioiden kansalaisten käytettäväksi, kyseisen jäsenvaltion on huolehdittava, että käytettävissä on asianomaisille sopiva vastaava valan tai vakuutuksen kaava.

8. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat millä tahansa unionin virallisella kielellä.

51 artikla

Ammattipätevyyden tunnustamismenettely

1. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava säännellyn ammatin harjoittamista koskeva lupahakemus ilman aiheetonta viivytystä ja tehtävä asianmukaisesti perusteltu päätös kahden viikon kuluessa päivästä, jona hakijalle on ilmoitettu 56 d artiklan 4 kohdan mukaisesti, että hakemus on täydellinen eikä lisätietoja tarvita. Määräaikaa voidaan jatkaa neljällä viikolla tämän osaston I ja II luvun mukaisissa tapauksissa.

2. Toimivaltaisen viranomaisen päätökseen tai päätöksen antamatta jättämiseen 1 kohdassa vahvistetussa määräajassa voidaan hakea muutosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.”;

(14)lisätään 51 a artikla seuraavasti:

”51 a artikla

Maksut ja kulut

1. Vastaanottavan jäsenvaltion on joko luovuttava tunnustamismenettelyistä ja korvaavista toimenpiteistä veloitettavista maksuista tai varmistettava, että mahdolliset maksut eivät ylitä hakijoille tarjottavasta palvelusta aiheutuvia todellisia kustannuksia.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat veloittaa kiinteämääräisiä kuluja, jos ne voidaan perustella hakijoille tarjottavasta palvelusta aiheutuvilla keskimääräisillä kustannuksilla.

3. Mahdollisia tai todellisia vahingonkorvausvaatimuksia tai korvauksia, jotka voivat johtua 56 d artiklassa säädettyjen määräaikojen noudattamatta jättämisestä, ei oteta huomioon laskettaessa palvelukustannuksia tai hakemusten käsittelykustannuksia.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityiskohtaiset tiedot maksun rakenteesta ja tunnustamisprosessin yhteydessä mahdollisesti veloitettavien kulujen perustelut ovat julkisesti ja helposti saatavilla.

5. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava tunnustamismenettelyistä ja kutakin ammattia koskevista korvaavista toimenpiteistä veloitettavat kulut komissiolle IMIn tai muun komission tätä tarkoitusta varten saataville asettaman sähköisen käyttöliittymän kautta. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava saman käyttöliittymän kautta kaikista näihin kuluihin tehtävistä muutoksista ennen kuin nämä muutokset tulevat voimaan.”;

(15)korvataan 53 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tarkistaminen voidaan suorittaa vasta, kun ammattipätevyys on tunnustettu.”;

(16)korvataan 56 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja hakijaan kohdistetuista kurinpitotoimista ja tälle määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista ja muista erityisistä vakavista seikoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat toiminnan harjoittamiseen tämän direktiivin nojalla.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava tietojen oikeellisuus ja päätettävä tarvittavien tutkimusten laadusta ja laajuudesta sekä ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille johtopäätöksistä, joita kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekivät ilmoitettujen tietojen johdosta.”;

(17)lisätään 56 b, 56 c, 56 d, 56 e ja 56 f artikla seuraavasti:

”56 b artikla

Eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu

1. Komissio perustaa kattavan eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun, jäljempänä ’tunnustamisratkaisu’ tai ’EDRS’, joka on saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä ja joka tarjoaa alustan 7 artiklan mukaisesti tehtyjen ilmoitusten toimittamiselle ja III osaston mukaisille ammattipätevyyden tunnustamishakemuksille, ja pitää sitä yllä.

2. Tunnustamisratkaisussa on oltava seuraavat toiminnot:

a)sen on annettava toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus konfiguroida todistusmateriaali, joka ammattihenkilön on toimitettava hakiessaan 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tiedoksi annettujen ammattien tunnustamista, ja todistusmateriaali, joka ammattihenkilön on toimitettava 7 artiklan 4 kohdan mukaisia ennakkotarkistuksia varten;

b)sen on annettava hakijoille mahdollisuus laatia, muokata, peruuttaa ja seurata 7 artiklan mukaisesti tehtyjä ilmoituksia tai III osaston mukaisia tunnustamishakemuksia;

c)sen on annettava hakijoille mahdollisuus toimittaa kaikki hakemuksen tueksi esitetty eri lähteistä saatu ja eri muodoissa oleva todistusmateriaali, mukaan lukien skannatut paperiasiakirjat, eurooppalaiseen digitaalisen identiteetin lompakkoon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 21 mukaisesti tallennetut sähköiset attribuuttitodistukset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1724 perustetun rajat ylittävää automaattista todistusmateriaalin vaihtoa koskevan teknisen järjestelmän välityksellä pyydetyt asiakirjat;

d)sen on tehtävä alustava automaattinen arviointi hakemuksen täydellisyydestä ja sen tueksi esitetystä todistusmateriaalista ennen kuin hakija toimittaa ilmoituksen tai hakemuksen;

e)sen on asetettava hakemukset ja ilmoitukset sekä niiden tueksi esitetty todistusmateriaali vastaanottavan jäsenvaltion saataville;

f)sen on ilmoitettava hakijalle hakemuksen vastaanottamisesta.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa ratkaisun on mahdollistettava se, että toimivaltaiset viranomaiset voivat konfiguroida vaaditun todistusmateriaalin kutakin menettelytyyppiä ja ammattia varten. Sen on myös varmistettava, että III osaston mukaisten hakemusten osalta ei vaadita muita kuin 50 artiklassa, luettuna yhdessä liitteen VII kanssa, tarkoitettuja todistusmateriaaleja ja että 7 artiklan mukaisesti annettujen ilmoitusten osalta ei vaadita muita kuin kyseisessä artiklassa täsmennettyjä todistusmateriaaleja.

3. Tunnustamisratkaisun on perustuttava IMIin ja oltava yhteentoimiva sen kanssa. Sen on mahdollistettava IMI-järjestelmän suojatun viestinnän toiminnon suora käyttö toimivaltaisten viranomaisten välillä ja helpotettava toimivaltaisten viranomaisten suojattua viestintää hakijan kanssa.

4. Tunnustamisratkaisun kehittämisessä ja toiminnassa komissio varmistaa, että ratkaisu on suunniteltu tukemaan toimivaltaisia viranomaisia hakemusten arvioinnissa ja tunnustamispäätösten tekemisessä, myös konekäännettyjen asiakirjojen avulla, sekä tukemaan todistusmateriaalin aitouden tarkistamista.

5. Tunnustamisratkaisun on varmistettava, että hakijalle ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä menettelyn kunkin vaiheen päätökseen saattamisesta ja mahdollisista 56 d artiklan mukaisesti maksettavista korvauksista.

6. Komissio julkaisee verkkosivustollaan muodot ja standardit, joita tunnustamisratkaisu käyttää toimittaessaan jäsenvaltioiden tekemät tunnustamispäätökset digitaalisten pätevyystodistusten muodossa.

56 c artikla

Hakemusten digitaalinen käsittely

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 7 artiklan mukaiset ilmoitukset ja III osaston mukaiset tunnustamispyynnöt toimitetaan tunnustamisratkaisun kautta.

Jos hakija ei voi käyttää tunnustamisratkaisua, jäsenvaltioiden on annettava hänelle mahdollisuus toimittaa ilmoituksia ja hakemuksia muussa kuin sähköisessä muodossa. Tällaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltion on ladattava toimitetut tiedot tunnustamisratkaisuun ilman aiheetonta viivytystä, varmistettava, että kaikki toimitetut tiedot käsitellään tässä tunnustamisratkaisussa, ja tiedotettava hakijalle säännöllisesti hakemuksen tai ilmoituksen käsittelyn edistymisestä.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä IMIä ja tunnustamisratkaisua hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn tarvittavien tietojen vaihtamiseen muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja hakijoiden kanssa.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki virallinen viestintä hakijoille tapahtuu kaikilla kyseisen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jotka ovat myös unionin virallisia kieliä, ja vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki virallinen viestintä hakijoille, kuten vastaanottokuittaukset, päätökset ja muut menettelyyn liittyvät tiedot, toimitetaan tunnustamisratkaisun kautta.

56 d artikla

Hakemusten digitaalista käsittelyä koskeva menettely

1. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava hakemuksen ja toimitetun todistusmateriaalin täydellisyys ja ilmoitettava hakijalle tunnustamisratkaisun kautta mahdollisista puuttuvista asiakirjoista viimeistään viikon kuluttua hakemuksen tai ilmoituksen toimittamisesta.

2. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kotijäsenvaltiolle kaikista perustelluista epäilyksistä, jotka niillä on kyseisen jäsenvaltion myöntämän todistusmateriaalin suhteen, ja määriteltävä, mitä tietoja tai todistuksia kyseisen jäsenvaltion on toimitettava.

Tätä varten vastaanottavan jäsenvaltion on viimeistään viikon kuluttua siitä, kun kaikki hakemusta tai ilmoitusta koskevat asiakirjat on toimitettu, pyydettävä kotijäsenvaltiota toimittamaan hakemuksen käsittelyn jatkamista tai perusteltujen epäilysten kumoamista varten tarvittavat tiedot, vahvistukset tai todistukset tunnustamisratkaisun kautta.

3. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tunnustamisratkaisun kautta pyydetty mahdollinen todistusmateriaali tai todistukset kahden viikon kuluessa. Edellä olevan 7 artiklan 4 kohdan ja III osaston I ja II luvun mukaisten menettelyjen osalta tätä määräaikaa voidaan jatkaa kahdella lisäviikolla kotijäsenvaltion pyynnöstä.

4. Kun vastaanottava jäsenvaltio on saanut pääsyn kaikkiin asiakirjoihin ja tarvittaessa saanut muuta todistusmateriaalia 1–3 kohdan mukaisesti, sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava hakijalle tunnustamisratkaisun kautta, että III osaston mukaisesti tehty tunnustamista koskeva hakemustiedosto tai 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehty ilmoitus on täydellinen eikä hakijalta tai kotijäsenvaltiolta vaadita lisätietoja hakemuksen käsittelemiseksi tai vaadittujen ennakkotarkistusten suorittamiseksi.

5. Kun on kyse 7 artiklan mukaisesti tehdyistä ilmoituksista, lukuun ottamatta niitä, jotka edellyttävät kyseisen artiklan 4 kohdan mukaista ennakkotarkistusta, vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava hakijalle tunnustamisratkaisun välityksellä ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä, että palvelujen tarjoaminen sen alueella voidaan aloittaa välittömästi.

6. Kun kyseessä ovat III osaston mukaiset menettelyt ja 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettujen ennakkotarkistusten tulokset, vastaanottavan jäsenvaltion tekemä lopullinen päätös on annettava digitaalisten pätevyystodistusten muodossa tunnustamisratkaisun kautta.

56 e artikla

Määräaikojen noudattamatta jättäminen

1. Jos kotijäsenvaltio ylittää 21 artiklan 1 kohdassa tai 56 d artiklan 3 kohdassa säädetyt määräajat yli viidellä kalenteripäivällä, sen on varmistettava, että hakijoilla on oikeus vaatia ja saada korvausta viiveestä. Korvaus maksetaan kiinteämääräisenä korvauksena kultakin päivältä, jona määräaikaa ei ole noudatettu, alkaen kyseisen määräajan päättymistä seuraavasta päivästä ja päättyen päivään, jona kotijäsenvaltio on käsitellyt kaikki hakemukseen liittyvät avoimet todistusmateriaalin tai todistusten pyynnöt.

2. Jos vastaanottava jäsenvaltio ylittää 51 tai 56 d artiklassa säädetyt määräajat yli kymmenellä kalenteripäivällä, sen on taattava, että hakijoilla on oikeus vaatia ja saada korvausta viiveestä. Korvaus maksetaan kiinteämääräisenä korvauksena kultakin päivältä, jona määräaikaa ei ole noudatettu, alkaen kyseisen määräajan päättymistä seuraavasta päivästä ja päättyen päivään, jona hakija saa lopullisen päätöksen. Korvausta ei makseta vastaanottavan jäsenvaltion esittämän pyynnön ja sen päivän väliseltä ajanjaksolta, jona kotijäsenvaltio tai V a osaston mukaisesti pätevyyden myöntävä kolmas maa toimittaa pyydetyt todisteet tai todistukset. Tällaiset ajanjaksot otetaan huomioon 1 kohtaa sovellettaessa.

3. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa 1 ja 2 kohdan mukaisesti maksettavan kokonaiskorvauksen enimmäismäärän, joka ilmaistaan tiettynä määränä päivittäisiä kiinteämääräisiä korvauksia.

4. Jäsenvaltioiden on hakijan pyynnöstä maksettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu korvaus heti, kun tunnustamismenettely tai ilmoituksen käsittely on saatu päätökseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on oikeus hakea kansallisen lainsäädännön mukaisesti korvausta aiheutuneesta vahingosta tai menetyksestä, joka ylittää kiinteämääräisen korvauksen ja joka johtuu siitä, että kyseinen jäsenvaltio ei ole noudattanut määräaikoja.

56 f artikla

Henkilötietojen käsittely

1. Henkilötietoja saa käsitellä tunnustamisratkaisun avulla vain siinä määrin kuin se on tarpeen 3, 4, 5 ja 6 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka vastuulla on huolehtia yhteyksistä tunnustamisratkaisuun.

3. Kun kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat henkilötietoja tunnustamisratkaisun avulla tämän direktiivin soveltamiseksi, ne toimivat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 22 26 artiklassa tarkoitettuina yhteisrekisterinpitäjinä ainoastaan sellaisten rajat ylittävien käsittelytoimien osalta, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tällaista vaihtoa varten, mukaan lukien asiaankuuluvien henkilötietojen siirtäminen, reititys, vastaanottaminen, niiden tarkastelu ja tekninen tarjoaminen tunnustamisratkaisun kautta sekä niihin liittyvien käyttöoikeuksien hallinnointi, lokitiedot, turvatoimet ja poikkeamien käsittely.

4. Komissio toimii Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 23 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelijänä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yhteisrekisterinpitäjien puolesta tunnustamisratkaisun avulla tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä. Tässä ominaisuudessa se tarjoaa ratkaisun, ylläpitää sitä teknisesti ja käyttää sitä sekä varmistaa sen yhteentoimivuuden, turvallisuuden ja valvonnan tämän direktiivin mukaisesti. Komission yhteisrekisterinpitäjien puolesta suorittamiin käsittelytoimiin sekä komission ja kyseisten yhteisrekisterinpitäjien vastuualueisiin sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1725 29 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan asetuksen (EU) 2016/679 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtyjä järjestelyjä. Tämä kohta ei vaikuta rekisterinpitäjinä tai yhteisrekisterinpitäjinä toimivien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksiin, jotka koskevat niiden tämän direktiivin mukaiseen toimivaltaan kuuluvia käsittelytoimia.

5. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä, kun on kyse henkilötietojen käsittelystä, joka on tarpeen seuraavia varten:

a)ammattipätevyyden tunnustamishakemusten käsittely;

b)hakemusten arviointi, mukaan lukien hakemusta tukevien tietojen tarkistaminen;

c)päätösten tekeminen ja muutoksenhakumenettelyjen hallinnointi;

d)palvelujen tarjoamista koskeviin ilmoituksiin liittyvä henkilötietojen käsittely.

6. Kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä, kun on kyse henkilötietojen käsittelystä, joka on tarpeen seuraavia varten:

a)ammattipätevyyden tarkistaminen tai asiakirjojen aitouden vahvistaminen;

b)hakemusta tukevien tietojen tai asiakirjojen toimittaminen hakijalle tai vastaanottavalle jäsenvaltiolle;

c)hakijan ja/tai vastaanottavan jäsenvaltion tämän direktiivin nojalla esittämiin tietopyyntöihin vastaaminen.

7. Jos vastaanottavan jäsenvaltion tai kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 22 artiklassa tarkoitettu hakijaa koskeva automatisoitu yksittäispäätösten teko, profilointi mukaan luettuna, jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset suojatoimet, joilla varmistetaan, että ammattipätevyyden tunnustamiseen vaikuttavat päätökset tehdään lainmukaisesti, asianmukaisesti ja läpinäkyvästi. Näihin suojatoimiin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

a)rekisteröidyn (hakijan) oikeus saada merkityksellisiä tietoja automaattisen käsittelyn käytöstä hakemuksen tarkastelussa;

b)rekisteröidyn (hakijan) oikeus pyytää, että luonnollinen henkilö, jolla on toimivaltaa arvioida hakemus, käsittelee päätöksen uudelleen;

c)rekisteröidyn (hakijan) oikeus ilmaista näkemyksensä ja esittää huomautuksia tai lisätodisteita;

d)rekisteröidyn (hakijan) oikeus hakea päätökseen muutosta kansallisen lainsäädännön mukaisilla muutoksenhakukeinoilla.

8. Tämän direktiivin nojalla käsiteltäviin henkilötietoihin pääsy on rajoitettava seuraaville:

a)komissio siinä määrin kuin se on tarpeen ratkaisun toiminnan, ylläpidon, turvallisuuden ja valvonnan kannalta;

b)vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset siinä määrin kuin se on tarpeen niille tämän artiklan 3, 5 ja 6 kohdan nojalla kuuluvien tehtävien suorittamiseksi.

9. Henkilötietoja jaetaan komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä tai vastaanottavan jäsenvaltion ja kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välillä vain siinä määrin kuin se on tarpeen tämän artiklan 3, 5 ja 6 kohdan soveltamiseksi. Tällainen jakaminen ei vaikuta kunkin rekisterinpitäjän vastuuseen sen toimivaltaan kuuluvista käsittelytoimista.

10. Kunkin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun rekisterinpitäjän on määritettävä sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön rajoissa henkilötietojen säilytysajat, joita sovelletaan sen vastuulla oleviin käsittelytoimiin. Näiden aikojen on oltava oikeasuhteisia ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen käsittelyä varten. Komissio varmistaa, että 36 kuukauden kuluttua tunnustamismenettelyn päättymisestä kyseistä menettelyä koskeva tietue ja siinä käytetyt asiakirjat poistetaan automaattisesti ratkaisusta, tämän kuitenkaan vaikuttamatta kyseisten asiakirjojen saatavuuteen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1724 perustetun rajat ylittävää automaattista todistusmateriaalin vaihtoa koskevan teknisen järjestelmän kautta niiden myöhempää uudelleenkäyttöä varten.

11. Komissio ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät yhteistyötä vastuualueidensa puitteissa varmistaakseen tämän direktiivin mukaisen henkilötietojen turvallisen ja laillisen käsittelyn, mukaan lukien seuraavat:

a)pääsynhallinta ja lokitiedot;

b)poikkeamien käsittely ja henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ilmoittaminen;

c)tietojen laatu ja paikkansapitävyys;

d)rekisteröityjen ja valvontaviranomaisten esittämien pyyntöjen käsittely.”;

(18)kumotaan 57 artiklan 1 kohdan b alakohta;

(19)kumotaan 57 a artikla;

(20)muutetaan 57 c artikla seuraavasti:

a)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Siirretään komissiolle 17 päivästä tammikuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 3 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa, 20 artiklassa, 21 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa, 21 a artiklan 4 kohdassa, 25 artiklan 5 kohdassa, 25 artiklan 6 kohdassa, 26 artiklan toisessa kohdassa, 31 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 34 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 35 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 40 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 44 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 49 a artiklan 4 kohdassa ja 49 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.”;

b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa, 20 artiklassa, 21 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa, 21 a artiklan 4 kohdassa, 25 artiklan 5 kohdassa, 25 artiklan 6 kohdassa, 26 artiklan toisessa kohdassa, 31 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 34 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 35 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 40 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 44 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 49 a artiklan 4 kohdassa ja 49 b artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”;

c)korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Edellä olevien 3 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan, 20 artiklan, 21 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan, 21 a artiklan 4 kohdan, 25 artiklan 5 kohdan, 25 artiklan 6 kohdan, 26 artiklan toisen kohdan, 31 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 34 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 35 artiklan 4 ja 5 kohdan, 38 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, 40 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan, 44 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 49 a artiklan 4 kohdan ja 49 b artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”;

(21)korvataan 59 artikla seuraavasti:

”59 artikla

Läpinäkyvyys

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi luettelo nykyisistä alueellaan olevista säännellyistä ammateista ja kunkin ammatin piiriin kuuluvista tehtävistä sekä luettelo 11 artiklan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta säännellystä ammatillisesta koulutuksesta ja koulutuksesta, jossa on erityisrakenne. Kaikki muutokset näihin luetteloihin on niin ikään ilmoitettava komissiolle IMI-järjestelmää käyttäen ennen niiden voimaantuloa. Komission on perustettava yleisön käytettävissä oleva säänneltyjä ammatteja koskeva tietokanta, joka sisältää yleisen kuvauksen kuhunkin ammattiin kuuluvista toiminnoista, ja ylläpidettävä sitä.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016 luettelo ammateista, joiden osalta on tarpeen suorittaa 7 artiklan 4 kohdan mukainen ammattipätevyyden ennakkotarkistus. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle erityinen perustelu jokaisesta luetteloon sisällytetystä ammatista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikista kyseiseen luetteloon tehtävistä muutoksista komissiolle IMI-järjestelmää käyttäen.

3. Jäsenvaltioiden on tutkittava, ovatko niiden oikeusjärjestelmän vaatimukset, joilla rajoitetaan yksittäisen ammatin harjoittamisen aloittaminen tai harjoittaminen vain erityisen ammattipätevyyden haltijoille, mukaan lukien ammattipätevyyden nojalla sallittujen ammattinimikkeiden käyttö ja ammatillinen toiminta, seuraavien periaatteiden mukaisia:

a)ne eivät saa olla kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella suoraan tai epäsuoraan syrjiviä;

b)niiden on oltava perusteltuja yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä;

c)niiden on oltava omiaan takaamaan asetetun tavoitteen saavuttaminen, eivätkä ne saa ylittää sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi.

4. Tämän artiklan 1 kohtaa on sovellettava myös 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin yhdistyksen tai järjestön jäsenvaltiossa sääntelemiin ammatteihin ja kaikkiin kyseisten yhdistysten tai järjestöjen jäsenyyttä koskeviin vaatimuksiin.

5. Ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön 3 kohdassa tarkoitettuja uusia vaatimuksia, niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle ja ilmoitettava syyt, joiden vuoksi ne katsovat kyseisten vaatimusten olevan kyseisen kohdan a, b ja c alakohdan mukaisia.”;

(22)Lisätään V a osasto seuraavasti:

”V a OSASTO

KOLMANNESSA MAASSA HANKITUN AMMATTIPÄTEVYYDEN TUNNUSTAMINEN

59 a artikla

Sovellettavat säännökset

1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön menettelyt kolmannessa maassa hankitun ammattipätevyyden tunnustamiseksi. Tätä varten sovelletaan soveltuvin osin [kolmansien maiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin xxxx/xxx/EU 24 ] II osaston 2 lukua, 11 artiklaa, 27 artiklaa, 29 artiklan 1 ja 3–5 kohtaa, 30 artiklan 1 kohtaa, 31 artiklaa, 32 artiklan 1, 2, 4 ja 7–10 kohtaa sekä 37 artiklaa.

2. Tätä osastoa sovellettaessa tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan katsotaan viittaavan tutkintotodistuksiin, todistuksiin ja muihin asiakirjoihin, jotka kyseisen kolmannen maan lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti nimetty kolmannen maan viranomainen on antanut ammatillisen koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta.

3. Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa ei sovelleta tämän direktiivin III osastoa, lukuun ottamatta 52 artiklan 1 ja 2 kohtaa, kuten tämän artiklan 4 kohdassa säädetään.

4. Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa kolmannessa maassa hankitun ammattipätevyyden tunnustamiseen sovelletaan soveltuvin osin tämän direktiivin 52 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä IV ja V osastoa, lukuun ottamatta 55 a artiklaa.

59 b artikla

Tiettyjä ammatteja koskevat koulutuksen vähimmäisvaatimukset

Jos tämän direktiivin 24, 25, 28, 31, 34, 35, 38, 40 ja 44 artiklassa säädetään tiettyjä ammatteja koskevista koulutuksen vähimmäisvaatimuksista, tämän osaston mukaisen ammattipätevyyden tunnustamisen edellytyksenä on näiden vähimmäisvaatimusten täyttyminen.

59 c artikla

Aitouden arvioinnin tukipalvelujen käyttö

Arvioidessaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa hakemusta jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää komissiota arvioimaan kolmannessa maassa myönnettyjen tutkintojen, tutkintotodistusten, todistusten tai muiden muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen aitouden [kolmansien maiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin xxxx/xxx/EU] 28 artiklan mukaisesti.”

(23)korvataan 60 artikla seuraavasti:

”60 artikla

Arviointi, tilastot ja raportointi

1. Jäsenvaltioiden on [...] päivästä [...]kuuta [...][päivämäärä, joka on neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta] alkaen toimitettava komissiolle joka toinen vuosi kertomus järjestelmän soveltamisesta. Kertomuksessa on oltava yleisiä huomioita ja selvitys tärkeimmistä tämän direktiivin soveltamiseen liittyvistä ongelmista.

2. Komissio toimittaa vuosittain komission päätöksellä 2007/172/EY perustetulle koordinoijaryhmälle hakemusten käsittelyä koskevan tilastollisen yhteenvedon 56 b artiklassa tarkoitetun ratkaisun välityksellä. Kyseisen yhteenvedon on sisällettävä annettujen päätösten lukumäärä eriteltynä jäsenvaltion, ammatin, menettelytyypin ja tuloksen mukaan sekä tilastotiedot käsittelyajoista ja viiveistä. Tämä tilastollinen yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja.

3. Komissio julkaisee joka viides vuosi [...] päivästä [...]kuuta [...][päivämäärä, joka on kahdeksan vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta] alkaen kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta.

4. Tämän direktiivin 56 b artiklassa tarkoitetun tunnustamisratkaisun toiminnan arvioimiseksi tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti julkaistavassa ensimmäisessä kertomuksessa on arvioitava tätä direktiiviä. Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan alueiden komitealle kertomuksen kyseisen arvioinnin tärkeimmistä havainnoista, jotka koskevat digitaalisten välineiden käyttöä, hallinnollisen rasitteen ja kustannusten vähentämistä, hakijoiden käytettävissä olevien asiaankuuluvien tietojen saatavuutta ja tunnustamismenettelyjen kestoa.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava kaikki 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.”;

(24)lisätään 60 a artikla seuraavasti:

”60 a artikla

Komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

1. Komissio tekee yhteistyötä päätöksellä 2007/172/EY 25 perustetun koordinoijaryhmän kanssa tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa parhaiden käytäntöjen jakamiseksi, ohjeiden tarpeen määrittämiseksi ja jäsenvaltioiden välisen lähentymisen edistämiseksi.

2. Komissio hyväksyy koordinoijaryhmän vuotuisen työohjelman. Se asettaa kyseisen työohjelman ja asiaankuuluvat valmistelevat asiakirjat julkisesti saataville.

3. Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä

a)ensisijaisesti käsiteltävät aiheet ja kysymykset;

b)asianmukaiset välineet ja käytettävät menetelmät;

c)odotetut tulokset ja tuotokset, mukaan lukien ne, jotka johtuvat yhteisiä koulutuspuitteita koskevasta mahdollisesta työstä 49 a artiklan mukaisesti, sekä tarvittaessa ohjeelliset aikataulut;

d)perustettavat, ylläpidettävät tai lakkautettavat alaryhmät ja niiden toimeksiannot.

4. Komissio toimittaa vuotuisen työohjelman luonnoksen koordinoijaryhmän hyväksyttäväksi viimeistään edellisen vuoden viimeisessä kokouksessa.

5. Koordinoijaryhmä perustaa alaryhmän tunnustamismenettelyjen digitalisointia varten. Alaryhmän tehtävät ovat seuraavat:

a)käynnistää yhteistyö jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välillä ammattipätevyyden tunnustamismenettelyjen digitalisointiin liittyvissä kysymyksissä;

b)helpottaa tämän direktiivin 56 b artiklan 4 kohdan ja 56 c–56 e artiklan täytäntöönpanoa;

c)pitää yhteyttä muihin asiaankuuluviin digitalisaatiota käsitteleviin tunnustamisverkostoihin ja asiantuntijaryhmiin, erityisesti [osaamisen ja tutkintojen siirrettävyyttä koskevista puitteista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) XXX] nojalla perustettuun digitalisaatioryhmään, sen varmistamiseksi, että synergioita hyödynnetään täysimääräisesti.

6. Komissio voi hyväksyä koordinoijaryhmän alaryhmien työohjelmia sen jälkeen, kun se on toimittanut työohjelmaluonnoksen kyseisen alaryhmän hyväksyttäväksi. Se asettaa kyseiset työohjelmat ja asiaankuuluvat valmistelevat asiakirjat julkisesti saataville.”;

(25)muutetaan liite VII tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteessä oleva 2 kohta seuraavasti:

”2. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta: Direktiivin 2005/36/EY 8 artikla, 21 a artikla, 50 artikla, 51 a artiklan 5 kohta, 56 artikla, 56 a–56 f artikla, 59 artiklan 1, 2 ja 5 kohta ja 60 artiklan 1 kohta sekä direktiivin (EU) 2018/958 11 artiklan 1 kohta.”

3 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 2 vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä.

a)kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta 1 artiklan 3 kohdan a alakohdan i alakohdan sekä 5, 12, 15, 18, 20 ja 24 kohdan osalta;

b)[kolmansien maiden kansalaisten ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin xxxx/xxx/EU soveltamispäivästä] 1 artiklan 1 ja 2 kohdan, 3 kohdan b alakohdan, 4, 6, 9, 10, 22 ja 25 kohdan osalta;

c)[kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] 1 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdan sekä 7, 8, 11, 13, 14, 15, 16, 17, 19, 21, 23 kohdan ja 2 artiklan osalta.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2Toimintalohko(t)3

1.3Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4Tulosindikaattorit3

1.4Ehdotus/aloite liittyy4

1.5Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1 Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3Määrärahat yhteensä24

3.2.4Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2Data30

4.3Digitaaliset ratkaisut31

4.4Yhteentoimivuusarviointi31

4.5Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tunnustamismenettelyjen digitalisoinnista ja unionin ulkopuolella myönnetyn ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta.

1.2Toimintalohko(t)

Ihmiset, yhteiskunta ja sosiaalinen malli, henkilöiden vapaa liikkuvuus, työvoiman liikkuvuus

Sijoittautumisvapaus, palvelujen tarjoamisen vapaus

Julkishallinnon digitalisointi

1.3Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Parannetaan EU:n ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmän toimivuutta muuttamalla direktiiviä 2005/36/EY

1.3.2Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Parannetaan tunnustamisvaatimuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen saatavuutta, kattavuutta ja luotettavuutta.

Yksinkertaistetaan ja nopeutetaan tunnustamismenettelyjä.

Vahvistetaan toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä.

Näihin tavoitteisiin pyritään lisäämällä yhteentoimivien digitaalisten välineiden ja työnkulkujen käyttöä ja tukemalla tehokkaampia, läpinäkyvämpiä ja käyttäjäystävällisempiä tunnustamisprosesseja kaikkialla unionissa.

1.3.3Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

Ammattipätevyyden tunnustamista hakevat ammattihenkilöt hyötyvät nopeammista, yksinkertaisemmista ja ennakoitavammista tunnustamismenettelyistä, tunnustamisvaatimuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen paremmasta saatavuudesta ja nopeammasta työllistymisestä toisessa jäsenvaltiossa.

Toimivaltaiset viranomaiset hyötyvät tehokkaammista ja yhteentoimivammista digitaalisista työnkuluista, hallinnollisen rasitteen ja kustannusten vähenemisestä, hallinnollisen yhteistyön paranemisesta ja ammattipätevyysdirektiivin yhdenmukaisemmasta täytäntöönpanosta kaikkialla unionissa.

Työnantajat hyötyvät nopeammista rekrytointiprosesseista, avointen työpaikkojen nopeammasta täyttymisestä ja ammattitaitoisten työntekijöiden paremmasta saatavuudesta, mikä auttaa helpottamaan työvoimapulaa ja osaamisvajetta.

Talouden odotetaan hyötyvän paremmin toimivista asiantuntijapalvelujen sisämarkkinoista, joita tukee yhteinen eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu, joka luo mittakaavaetuja, vähentää täytäntöönpanokustannuksia, helpottaa osaamisen tehokkaampaa kohdentamista jäsenvaltioiden välillä, parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja työmarkkinoiden tuottavuutta sekä vahvistaa häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä.

Yhteiskunnan odotetaan hyötyvän työvoiman liikkuvuuden lisääntymisestä, työllistymismahdollisuuksien paranemisesta, etenemismahdollisuuksien lisääntymisestä ja toimeentuloturvan paranemisesta niiden ammattihenkilöiden osalta, jotka harjoittavat ammattiaan toisessa jäsenvaltiossa. Parantamalla osaamisen kohdentamista koko unionissa ehdotus auttaa myös puuttumaan työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen ja vahvistamaan palvelujen tarjontaa yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollossa ja koulutuksessa.

1.3.4Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Edistymistä erityistavoitteiden saavuttamisessa seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla:

Hakijoiden käytettävissä olevien tietojen saatavuus ja laatu:

Direktiivissä edellytettyjen tietojen olemassaolo ja kattavuus kansallisissa portaaleissa.

Kansallisten portaalien ja RegProf-tietokannan kautta toimitettujen tietojen yhdenmukaisuus.

Puutteellisista tiedoista johtuvien epätäydellisten tai virheellisesti valmisteltujen hakemusten osuus.

Käyttäjien tyytyväisyys tunnustamismenettelyistä annettujen tietojen selkeyteen ja saatavuuteen.

Tunnustamismenettelyjen tehokkuus:

Tunnustamismenettelyjen keskimääräinen käsittelyaika.

Pyydettyjen asiakirjojen, käännösten ja oikeaksi todistettujen jäljennösten keskimääräinen määrä hakemusta kohti.

Toimivaltaisilta viranomaisilta edellytetyt hallinnolliset toimet hakemusten käsittelemiseksi.

Niiden tunnustamispäätösten osuus, jotka on tehty direktiivissä säädetyissä määräajoissa.

Toimivaltaisten viranomaisten välinen hallinnollinen yhteistyö:

Keskimääräinen vastausaika hallinnollista yhteistyötä koskeviin pyyntöihin.

Vaadittujen tietopyyntöjen ja vahvistusten vaihtojen keskimääräinen lukumäärä tunnustamistapausta kohti.

Toimivaltaisten viranomaisten tyytyväisyys toisen osapuolen viranomaisilta saatujen tietojen laatuun ja hyödyllisyyteen.

1.4Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen

¨ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 26

¨ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

¨ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Komissio alkaa kehittää ja testata eurooppalaista digitaalista tunnustamisratkaisua sinä aikana, kun direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden on saatettava ammattipätevyysdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja aloitettava tarvittavat oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset valmistelut. Kun määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt, eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun olisi oltava toiminnassa ja jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa päätökseen tarkistetun tunnustamiskehyksen soveltamiseen tarvittavat täytäntöönpano- ja tekniset valmistelut.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Aloite koskee sisämarkkinoiden toimintaa, joka kuuluu jaettuun toimivaltaan. Koska ammattipätevyyden tunnustaminen edellyttää luonnostaan rajat ylittävää toimivaltaisten viranomaisten välistä vuorovaikutusta, kuten tietojenvaihtoa, tutkintojen validointia ja asiakirjojen todentamista, tuloksellinen toiminta edellyttää yhteistä unionin kehystä. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi vahvistaa yhteisiä toimintasääntöjä, varmistaa vastavuoroisuutta tai estää toisistaan poikkeavia hallinnollisia käytäntöjä. Yhteentoimivia digitaalisia ratkaisuja ei myöskään voida ottaa käyttöön erillisillä kansallisilla aloitteilla aiheuttamatta pirstoutumista, päällekkäisyyttä ja yhteentoimimattomuutta. Sen vuoksi unionin toimet ovat tarpeen, jotta voidaan parantaa nykyisen kehyksen toimintaa, lisätä läpinäkyvyyttä ja seurantaa, vahvistaa hallinnollista yhteistyötä ja varmistaa, että ammattihenkilöt voivat tosiasiallisesti käyttää perussopimuksen mukaisia oikeuksiaan vapaaseen liikkuvuuteen.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Ehdotuksen odotetaan tuottavan EU:n tason lisäarvoa parantamalla ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa oikeudellista kehystä kaikkialla unionissa ja tukemalla sitä yhtenäisillä digitaalisilla välineillä. Se lisää oikeusvarmuutta ja täytäntöönpanon johdonmukaisuutta, vähentää sekä toimivaltaisille viranomaisille että hakijoille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä parantaa rajat ylittävien tunnustamismenettelyjen tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Yhteinen eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu luo merkittäviä mittakaavaetuja korvaamalla useiden rinnakkaisten kansallisten ratkaisujen tarpeen ja helpottamalla yhteentoimivuutta jäsenvaltioiden välillä. Ehdotuksella myös vahvistetaan seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa tarjoamalla vertailukelpoisia unionin laajuisia tietoja, joiden avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat tunnistaa täytäntöönpano-ongelmat tehokkaammin ja tukea unionin lainsäädännön johdonmukaista soveltamista. Yhdessä nämä hyödyt edistävät paremmin toimivia sisämarkkinoita, työvoiman tehokkaampaa liikkuvuutta sekä kansalaisten ja ammattihenkilöiden perussopimuksen mukaisten oikeuksien tosiasiallista toteutumista.

1.5.3Vastaavista toimista saadut kokemukset

Direktiivin 2005/36/EY vuoden 2013 tarkistuksen täytäntöönpanosta saatu kokemus osoittaa, mitä hyötyä digitaalisten elementtien sisällyttämisestä tunnustamismenettelyihin on, mutta samalla se tuo esiin rajoitteet, jotka liittyvät pääasiassa vapaaehtoiseen ja hajautettuun täytäntöönpanoon perustuvaan lähestymistapaan. Vaikka digitaaliset välineet ovat parantaneet tiettyjä hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon osia, niiden käyttöönotto on ollut epätasaista eri jäsenvaltioissa, eikä niiden avulla ole päästy skaalautuvaan päästä päähän ulottuvaan digitaaliseen tunnustamisprosessiin. Nämä kokemukset osoittavat, että tarvitaan yhdennetympi ja yhteentoimivampi lähestymistapa, joka perustuu yhteiseen digitaaliseen työnkulkuun unionin tasolla mutta jossa säilytetään kuitenkin jäsenvaltioiden toimivalta tehdä ammattipätevyyden tunnustamispäätöksiä.

1.5.4Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Ehdotus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. Eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun kehittäminen, käyttöönotto ja toiminta rahoitetaan nykyisistä unionin ohjelmista ja digitaaliseen julkishallintoon ja sisämarkkinoiden toimintaan osoitetuista talousarviomäärärahoista ilman, että on tarpeen luoda uusia rahoitusvälineitä.

Aloitteella luodaan merkittäviä synergioita unionin nykyisten välineiden ja politiikkojen kanssa. Se perustuu eurooppalaiseen digitaalisen identiteetin kehykseen ja eIDAS-asetukseen, ja siinä käytetään yhteentoimivia digitaalisia osaamistodistuksia ja luotettavaa sähköistä tiedonvaihtoa. Se on kaikilta osin Yhteentoimiva Eurooppa -kehyksen, yhteisen digitaalisen palveluväylän ja yhden kerran teknisen järjestelmän mukainen, koska sillä edistetään yhteentoimivia julkisia palveluja, vähennetään toistuvia asiakirjapyyntöjä ja mahdollistetaan tehokkaampi rajat ylittävä hallinnollinen yhteistyö. Se täydentää myös osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen mukaista tutkintojen digitalisointia, jossa tutkintojen digitalisointi (toimi 1) helpottaa tunnustamismenettelyjä, ja eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu (toimi 2) tarjoaa konkreettisia laajamittaisia käyttötapauksia, jotka tukevat digitaalisten pätevyystodistusten käyttöönottoa. Yhdessä nämä aloitteet edistävät laajempaa tavoitetta tarjota yhteentoimivia, käyttäjäystävällisiä ja tehokkaita digitaalisia julkisia palveluja kaikkialla unionissa.

1.5.5Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Parhaaksi arvioitu rahoitusvaihtoehto on suora rahoitus unionin talousarviosta, koska aloite edellyttää kaikissa jäsenvaltioissa käytettävän yhteisen eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun kehittämistä, käyttöönottoa ja toimintaa. Keskitetysti rahoitetulla ratkaisulla varmistetaan mittakaavaedut, vältetään kehitys- ja ylläpitokustannusten päällekkäisyys ja taataan yhteentoimivuus ja johdonmukainen täytäntöönpano koko unionissa.

Erilliseen kansalliseen kehitykseen tai hajautettuun rahoitukseen perustuvat vaihtoehtoiset lähestymistavat edellyttäisivät useita rinnakkaisia investointeja, lisäisivät integrointikustannuksia ja aiheuttaisivat pirstoutumisen ja epäjohdonmukaisen täytäntöönpanon riskejä. Rahoitus nykyisistä unionin ohjelmista ja määrärahoista mahdollistaa sen, että aloitteessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa digitaalista infrastruktuuria ja asiantuntemusta samalla kun varmistetaan unionin varojen tehokas käyttö. Olemassa olevia resursseja kohdennetaan tarvittaessa uudelleen aloitteen täytäntöönpanon tukemiseksi.

Tämä ehdotus ei edellytä lisäresursseja vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen tilanteeseen verrattuna, ja se perustuu direktiivin 2005/36/EY täytäntöönpanoon osoitettuun nykyiseen henkilöstöön. Vuodesta 2028 alkaen ehdotukseen liittyvät kustannukset katetaan vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 kuuluvasta EU-välineestä edellyttäen, että se hyväksytään, ja EU:n vuotuisen talousarviomenettelyn mukaisesti.

1.6Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ kesto on rajattu

–¨ Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–¨ Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–¨ toimeenpanovirastoja

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–¨ Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

–¨ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–¨ julkisoikeudellisille yhteisöille

–¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

–¨ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

–¨ sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

–¨ jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1Seuranta- ja raportointisäännöt

Tuloksellisuuden seurannassa keskitytään siihen, missä määrin ehdotuksella onnistutaan parantamaan tunnustamisvaatimuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen saatavuutta, kattavuutta ja luotettavuutta, yksinkertaistamaan tunnustamismenettelyjä ja vähentämään niiden kustannuksia ja hallinnollista rasitetta sekä vahvistamaan toimivaltaisten viranomaisten välistä hallinnollista yhteistyötä.

Komissio toteuttaa seurantaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten koordinaattoreiden ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Seuranta perustuu komission vuosittain keräämiin digitaalisen tunnustamisjärjestelmän tuottamiin tilastoihin, toimivaltaisten viranomaisten joka toinen vuosi laatimiin kertomuksiin, jotka kansalliset koordinaattorit kokoavat yhteen; komission joka toinen vuosi tekemiin arviointeihin ja selvityksiin.

Seurantakehykseen sisältyy indikaattoreita, joilla mitataan tunnustamisvaatimuksia ja -menettelyjä koskevien tietojen kattavuutta ja yhdenmukaisuutta, puutteellisista tiedoista johtuvien epätäydellisten tai virheellisesti valmisteltujen hakemusten osuutta, käyttäjien tyytyväisyyttä tietojen selkeyteen ja saatavuuteen, tunnustamismenettelyjen keskimääräistä käsittelyaikaa, pyydettyjen asiakirjojen, käännösten ja todistusten keskimääräistä lukumäärää, hakemusten käsittelyn edellyttämiä hallinnollisia toimia, menettelyjen määräaikojen noudattamista, hallinnollista yhteistyötä koskeviin pyyntöihin vastaamiseen keskimäärin kuluvaa aikaa, tietopyyntöjen ja vahvistusten vaihtojen keskimääräistä lukumäärää tunnustamistapausta kohti sekä toimivaltaisten viranomaisten tyytyväisyyttä saatujen vastausten laatuun ja hyödyllisyyteen.

Täytäntöönpanoa edeltävä vertailuarvo vahvistetaan ensimmäisen tiedonkeruun yhteydessä vuonna 2028. Seurannan vertailuvuosi on 2029, jolloin aloitteen hyötyjen odotetaan alkavan toteutua eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun käyttöönoton johdosta. Seurantakehys tarjoaa tarvittavaa näyttöä aloitteen arvioinnin tueksi noin viiden vuoden kuluttua siitä, kun määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt.

2.2Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen suora hallinnointi on suositeltavin toteuttamistapa, koska toimien toteuttamisesta vastaa Euroopan komissio, erityisesti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (EMPL), joka varmistaa koordinoinnin jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien kanssa.

2.2.2Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Valvonta on osa EMPL-pääosaston sisäistä valvontajärjestelmää. Uusiin toimiin sovelletaan samaa riskien tunnistamista ja vähentämistä koskevaa toimintatapaa.

Valvonta on integroitu EMPL-pääosaston sisäiseen valvontajärjestelmään. Uudet toimet aiheuttavat pääosastoille vähäisiä valvontaan liittyviä lisäkustannuksia.

2.3Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Komissio varmistaa rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä virheellisesti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla. Komissiolla on tämän päätöksen nojalla oikeus suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), ja niihin sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Arvioidut vaikutukset menoihin ja henkilöstöön vuonna 2028 ja sitä seuraavina vuosina esitetään ainoastaan havainnollistamista varten, eivätkä ne vaikuta seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituslähde ja unionin rahoitussitoumusten laajuus vuoden 2027 jälkeisellä kaudella riippuvat monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 edelleen käytävien toimielinten välisten neuvottelujen tuloksista, ja ne määritetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Kaikki määrärahat ja henkilöstömäärärahat vuodesta 2028 alkaen ovat suuntaa antavia.

Edellyttäen, että vuoden 2027 talousarvioesitys hyväksytään tämän budjettikohdan osalta komission ehdotuksen mukaisesti, vuoden 2007 työohjelmaan on varattu yhteensä 3,5 miljoonaa euroa budjettikohdasta 07.020400: ESR+ – työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko, jolla tuetaan digitaalisten järjestelmien toiminta-analyysia, tietojen laadun hallintaa ja tietoteknistä kehittämistä, jotta voidaan tukea ammattipätevyyden tunnustamisprosesseja, erityisesti tunnustamisratkaisua.

3.1Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuus – vahvistetaan myöhemmin EFTAn, (mahdollisten) ehdokasmaiden ja kolmansien maiden osalta
	Numero	JM/EI-JM 27	EFTA-mailta 28	ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 29	muilta kolmansilta mailta	muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
	Määritetään monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen jälkeen ja EU-välineen vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä – 07 02 04 00:n seuraaja – ESR+:n EaSI-toimintalohko	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	EI
	07.020400: ESR+ – Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko	JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI

3.2Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

1 – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous ja maaseutu, kalatalous ja merielinkeinot, vauraus ja turvallisuus

Pääosasto: EMPL

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2028–2034

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034 ja sitä seuraavat vuodet

Toimintamäärärahat

Budjettikohta – seuraaja 07 02 04

Sitoumukset

(1a)

p.m.

Maksut

(2a)

p.m.

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 30

Budjettikohta

(3)

–

Pääosaston EMPL

Sitoumukset

= 1a + 1b + 3

p.m.

määrärahat YHTEENSÄ

Maksut

= 2a + 2b + 3

p.m.

Otsake 1 yhteensä

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2028–2034

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034 ja sitä seuraavat vuodet

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

p.m.

Maksut

(5)

p.m.

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

–

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1

Sitoumukset

= 4 + 6

p.m.

kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Maksut

= 5 + 6

p.m.

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2028–2034

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ

Sitoumukset

(4)

p.m.

Maksut

(5)

p.m.

• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ

(6)

–

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin 1–3

Sitoumukset

= 4 + 6

p.m.

kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Maksut

= 5 + 6

p.m.

(Viitemäärä)

Vuonna 2027 varat järjestelmän käyttöönottoa varten tulevat EaSI-ohjelmasta. Tämä aloite olisi rahoitettava ohjelman sovituista määrärahoista.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot” 31

PO EMPL			Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
			2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034 ja sitä seuraavat vuodet
Ÿ Henkilöresurssit			0,388	0,388	0,3880	0,3880	0,3880	0,388	0,388	2,716
Ÿ Muut hallintomenot			0	0	0	0	0	0	0	0
PO EMPL YHTEENSÄ	Määrärahat		0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	2,716


Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ		(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	2,716

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
		2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034 ja sitä seuraavat vuodet
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4	Sitoumukset	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Maksut	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

3.2.2Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi
2028

Vuosi
2029

Vuosi
2030

Vuosi
2031

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 32

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 … 33

– Tuotos

p.m.

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

p.m.

3.2.3Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–x Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–¨ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1 Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	YHTEENSÄ 2028–2034
	2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034 ja sitä seuraavat vuodet
OTSAKE 4
Henkilöresurssit	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	2,716
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKE 4, välisumma	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	2,716
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät
Henkilöresurssit	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
Muut hallintomenot	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät, välisumma	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000

YHTEENSÄ	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	0,388	2,716

3.2.4Henkilöresurssien arvioitu tarve

–¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 34

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT		Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi
		2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034 ja sitä seuraavat vuodet
Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		2	2	2	2	2	2	2
20 01 02 03 (unionin edustustot)		0	0	0	0	0	0	0
(epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0	0	0	0
(suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?)		0	0	0	0	0	0	0
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)		0	0	0	0	0	0	0
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)		0	0	0	0	0	0	0
Hallinnollisen tuen budjettikohta	·päätoimipaikassa	0	0	0	0	0	0	0
[XX.01.YY.YY]	·unionin edustustoissa	0	0	0	0	0	0	0
(Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)		0	0	0	0	0	0	0
(Sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)		0	0	0	0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 4		0	0	0	0	0	0	0
Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 4 ulkopuolella		0	0	0	0	0	0	0
YHTEENSÄ		2	2	2	2	2	2	2

Kun otetaan huomioon otsakkeen 4 kokonaistilanne sekä henkilöstön että määrärahojen osalta, henkilöstötarpeet katetaan pääosastossa toimen hallinnointiin jo osoitetulla henkilöstöllä ja/tai pääosastossa tai muissa komission yksiköissä toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena.

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

	Katetaan komission yksiköissä käytettävissä olevalla henkilöstöllä	Poikkeuksellinen lisähenkilöstö*
		Rahoitetaan otsakkeesta 4 tai tutkimusmäärärahoista	Rahoitetaan BA-budjettikohdasta	Rahoitetaan maksuilla
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet	2	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta
Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)	0	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tehtäviin kuuluu eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun (EDRS) kehittämisen valvonta ja sen oikeudellisen ja teknisen vaatimustenmukaisuuden varmistaminen; siirtymän koordinointi nykyisistä EU:n tunnustamisvälineistä kohti tunnustamisratkaisua, mukaan lukien tarvittavat mukautukset, jotta nykyiset järjestelmät voidaan korvata sujuvasti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; seuranta- ja raportointikehyksen perustaminen ja hallinnointi, mukaan lukien tilastojen ja tulosindikaattoreiden kerääminen; ja järjestelmän jatkuvan uudelleentarkastelun ja kehittämisen varmistaminen, jotta se pysyy tarkoituksenmukaisena ja mukautuu tulevaan oikeudelliseen, tekniseen ja poliittiseen kehitykseen.

Ulkopuolinen henkilöstö

Ei sovelleta

3.2.5Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

Pakollinen: seuraavaan taulukkoon olisi sisällytettävä tarkin mahdollinen arvio ehdotuksen/aloitteen aiheuttamista digitaaliteknologiaan liittyvistä investoinneista.

Jos ehdotuksen/aloitteen toteuttaminen sitä edellyttää, otsakkeen 4 määrärahat olisi poikkeuksellisesti esitettävä asianomaisella rivillä.

Otsakkeiden 1–3 määrärahat olisi otettava huomioon rivillä ”Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot”. Näillä menoilla tarkoitetaan toimintatalousarviota, jota käytetään suoraan aloitteen täytäntöönpanoon liittyvien tietoteknisten alustojen/välineiden uudelleenkäyttöön/ostoon/kehittämiseen sekä niihin liittyviin investointeihin (esimerkiksi lisensseihin, koulutukseen tai tietojen säilyttämiseen). Tässä taulukossa annettujen tietojen olisi oltava yhdenmukaisia 4 jaksossa ”Digitaaliset ulottuvuudet” esitettyjen yksityiskohtien kanssa.

YHTEENSÄ Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	MRK YHTEENSÄ 2028–2034
	2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
OTSAKE 4
Tietotekniikkamenot (toimielintasolla)	0	0	0	0	0	0	0	0
OTSAKE 4, välisumma	0	0	0	0	0	0	0	0
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
OTSAKKEESEEN 4 sisältymättömät, välisumma	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

YHTEENSÄ	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

3.2.6Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

– voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

Ehdotus perustuu monivuotista rahoituskehystä 2028–2034 koskevaan komission ehdotukseen, edellyttäen että se hyväksytään ja EU:n vuotuisen talousarviomenettelyn mukaisesti, ja erityisesti otsakkeeseen 1 kuuluvaan EU-välineeseen.

–¨ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–¨ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

– rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja, mutta se voi kiinnostaa ETA-/EFTA-maita tai (mahdollisia) ehdokasmaita

–¨ rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Vuosi	Yhteensä
	2028	2029	2030	2031	2032	2033	2034
Rahoitukseen osallistuva taho (EFTA, (mahdolliset) ehdokasmaat, kolmannet maat)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

3.3 Arvioidut vaikutukset tuloihin

– Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–¨ vaikutuksia omiin varoihin

–¨ vaikutuksia muihin tuloihin

–¨ tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 35
		Vuosi 2028	Vuosi 2029	Vuosi 2030	Vuosi 2031	Vuosi 2032	Vuosi 2033	Vuosi 2034
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Ei sovelleta

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

Ei sovelleta

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

Ylätason kuvaus vaatimuksista, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta, ja niihin liittyvistä luokista (data, prosessien digitalisointi ja automaatio, digitaaliset ratkaisut ja/tai digitaaliset julkiset palvelut)

Viittaus vaatimukseen	Vaatimuksen kuvaus	Toimijat, joihin vaatimus vaikuttaa tai joita se koskee	Ylätason prosessit	Luokat
56 b, 56 c ja 56 d artikla	Eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun kehittäminen, toiminta ja käyttö. Komission on kehitettävä ja otettava käyttöön eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu 7 artiklan mukaisille ilmoituksille ja III osaston mukaisille tunnustamismenettelyille. Keskeisiä toimintoja ovat seuraavat: ·toimivaltaisten viranomaisten suorittama menettelyn konfigurointi ·hakijan toteuttama hakemusten luominen, muokkaaminen, peruuttaminen ja seuranta ·todistusmateriaalin toimittaminen useista lähteistä ja eri muodoissa (mukaan lukien digitaalisen pätevyystodistuksen muoto) ·integrointi yhteisen digitaalisen palveluväylän yhden kerran tekniseen järjestelmään (OOTS) todistusmateriaalin hakemista varten ·täydellisyyden automaattinen arviointi ·ilmoitukset hakijalle, mukaan lukien välitön vastaanottokuittaus hakemuksen jättämisen yhteydessä ·integrointi IMI-järjestelmään ·puuttuvaa todistusmateriaalia koskevat pyynnöt ·kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten määräajat ·vaihtoehtoinen todistusmateriaali, jos kotijäsenvaltion viranomainen ei vastaa määräajassa ·suojattu viestintä hakijoiden kanssa ·viranomaisten päätöksenteon tukeminen konekäännösten ja aitouden tarkistamisen avulla ·läpinäkyvät tilannetiedot hakemuksen käsittelyn etenemisestä ·lopullisten päätösten antaminen digitaalisina pätevyystodistuksina. Jäsenvaltioiden on ·varmistettava, että kaikki ilmoitukset ja tunnustamispyynnöt toimitetaan järjestelmän kautta ·käytettävä ainoastaan järjestelmää ja sen IMI-integraatiota viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa ·lähetettävä virallinen ilmoitus hakijoille järjestelmän kautta ·tarjottava hakijoille valikoima kieliä ·sallittava tietojen toimittaminen muuten kuin sähköisesti vain perustelluissa poikkeustapauksissa, jolloin jäsenvaltio syöttää tiedot järjestelmään.	Euroopan komissio: kehittää ja käyttää järjestelmää Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset (käyttäjät) Hakijoina olevat ammattihenkilöt (käyttäjät)	Hakemuksen käsittely ja tunnustamispäätös	Data Digitaaliset julkiset palvelut Digitaaliset ratkaisut Prosessien digitalisointi tai automatisointi
56 f artikla	Henkilötietojen käsittely. Artiklassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä järjestelmässä. Säännöt koskevat muun muassa seuraavia: käsittelyn tarkoitus, komissio henkilötietojen käsittelijänä järjestelmän hallinnan ja infrastruktuurin turvallisuuden osalta, vastaanottava jäsenvaltio rekisterinpitäjänä tunnustamishakemusten ja palvelujen tarjoamista koskevien ilmoitusten käsittelyn osalta, kotijäsenvaltio rekisterinpitäjänä pätevyyden tarkistamisen, asiakirjojen aitouden vahvistamisen ja hakijan tai vastaanottavan jäsenvaltion pyyntöihin vastaamisen osalta (tiedot ja asiakirjat hakemuksen tueksi), läpinäkyvyys, koulutus ja tarkastukset, komission velvollisuus poistaa tiedot automaattisesti 36 kuukauden kuluttua.	Euroopan komissio Vastaanottava jäsenvaltio Kotijäsenvaltio Hakijat/rekisteröidyt Järjestelmävastaavat	Henkilötietojen käsittely	Data Digitaaliset julkiset palvelut Digitaaliset ratkaisut
60 artiklan 1 ja 1 b kohta	Tilastot ja raportointi järjestelmästä. Euroopan komission on julkaistava 1.koordinoijaryhmälle vuotuinen tilastollinen yhteenveto, jossa käytetään eurooppalaiseen digitaaliseen tunnustamisratkaisuun kirjattuja tietoja. Tämän tilastollisen yhteenvedon on sisällettävä: a.annettujen päätösten lukumäärä eriteltynä I.jäsenvaltion mukaan II.ammatin mukaan III.tunnustamismenettelytyypin mukaan IV.tuloksen mukaan (päätös) b.hakemusten käsittelyaikoja ja viiveitä koskevat tilastotiedot.	Euroopan komissio Koordinoijaryhmä Jäsenvaltiot välillisesti tietojen toimittajina järjestelmän käytön kautta.	Tunnustamisprosesseja koskevien tilastojen raportointi	Data Digitaaliset ratkaisut

4.2Data

Ylätason kuvaus soveltamisalaan kuuluvasta datasta / kuuluvista tiedoista

Datan/tietojen tyyppi	Viittaukset vaatimuksiin	Standardi ja/tai eritelmä (tapauksen mukaan)
Muodollista pätevyyttä osoittavat digitaaliset pätevyystodistukset	·56 b, 56 c ja 56 d artikla ·56 f artikla	Sähköiset attribuuttitodistukset, sellaisina kuin ne on määritelty eIDAS-asetuksessa ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2024/2979, OOTS-järjestelmässä oleva todistusmateriaali
Muut kuin digitaaliset muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ja muu hakemuksen tueksi esitetty todistusmateriaali (liitteessä VII luetellun mukaisesti)	·56 b, 56 c ja 56 d artikla ·56 f artikla	Liite VII
Henkilötiedot, jotka on liitetty 7 artiklan mukaisiin ilmoituksiin ja tunnustamismenettelyihin	·56 b, 56 c ja 56 d artikla ·56 f artikla	–
Vuotuinen tilastollinen yhteenveto tunnustamismenettelyistä (sisältää päätösten lukumäärän, erittelyt, tulokset, käsittelyajat ja viiveet)	·60 artiklan 1 ja 1 b kohta	–

Yhdenmukaisuus Euroopan datastrategian kanssa

Selvitys siitä, miten vaatimukset on sovitettu yhteen Euroopan datastrategian kanssa

Yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamisen osalta henkilötietojen suojaan liittyvistä keskeisistä tehtävistä ja vastuista säädetään jo 56 f artiklassa.

Tietoja ei ole tarkoitus julkaista avoimena datana.

Yhdenmukaisuus yhden kerran periaatteen kanssa

Selvitys siitä, miten yhden kerran periaatetta on noudatettu ja olemassa olevan datan/tiedon uudelleenkäyttömahdollisuuksia on tutkittu.

Yhden kerran teknisen järjestelmän (OOTS) käyttöä on jo suunniteltu jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten myöntämien pätevyyttä osoittavien asiakirjojen hakemiseen. Lisäksi eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon käyttö vaihtoehtona todistusmateriaalin lataamiselle keskitettyyn eurooppalaiseen digitaaliseen tunnustamisratkaisuun helpottaa kansalaisten/ammattihenkilöiden lompakossa jo olevan todistusmateriaalin yhteentoimivaa uudelleenkäyttöä.

Lisäksi yhden kerran periaatteen soveltamista tuetaan edelleen – kuten jo nyt – käyttämällä IMIä jäsenvaltioiden julkishallintojen välisessä yhteistyössä. Tämä yhteistyö auttaa julkishallintoja välttämään lisäasiakirjojen pyytämistä kansalaisilta tapauksissa, joissa tällaisia tietoja voidaan hakea muilta julkishallinnoilta IMIn kautta.

Selvitys uuden datan/tiedon löydettävyydestä, saavutettavuudesta, yhteentoimivuudesta ja uudelleenkäytettävyydestä sekä siitä, että se täyttää korkeaa laatua koskevat vaatimukset

·Henkilötietojen (mukaan lukien ammattipätevyydet tai tunnustamismenettelyissä annettavat tiedot) ei yleensä oleteta olevan löydettävissä tai uudelleenkäytettävissä.

·Ammattipätevyyttä koskevan todistusmateriaalin yhteentoimivuus taataan käyttämällä eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakoita tai OOTS-järjestelmässä olevaa todistusmateriaalia. Tällaisella vaatimuksella varmistetaan tutkintojen molemminpuolinen ymmärtäminen jäsenvaltioiden välillä. Vaikka näitä vaatimuksia ei sovelleta kaikkiin todistustyyppeihin ainakaan alkuvaiheessa, tukijärjestelmä on valmis mukautumaan uusiin standardoituihin todistuksiin heti, kun ne ovat saatavilla.

·Komissio julkaisee tilastotiedot tunnustamismenettelyistä ja EDRS-järjestelmän käytöstä 60 artiklan mukaisesti RegProf-tietokannan julkisessa osassa.

·On syytä mainita, että kuten nytkin (eli tilanne ei muutu nykytilanteeseen verrattuna):

oSäänneltyjä ammatteja, menettelyjä, maksuja ja muutoksenhakukeinoja koskevat tiedot ovat kansalaisten löydettävissä ja saatavilla kansallisilla verkkosivustoilla (57 artiklan mukaisesti).

oSäänneltyjen ammattien luetteloa koskevat tiedot, mukaan lukien yleinen kuvaus kunkin ammattihenkilön toiminnasta, ovat kansalaisten löydettävissä ja saatavilla komission perustamassa julkisesti saatavilla olevassa säänneltyjen ammattien tietokannassa (59 artiklan 1 kohdan mukaisesti).

Data-/tietovirrat

Ylätason kuvaus data-/tietovirroista

Datan/tietojen tyyppi	Viittaukset vaatimuksiin	Datan/tietojen toimittajat	Datan/tietojen vastaanottajat	Datan-/tiedonvaihdon käynnistävä tekijä	Toimittamistiheys (tarvittaessa)
Hakemustiedot, jotka on liitetty 7 artiklan mukaiseen ilmoitukseen ja tunnustamismenettelyihin	Eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun kehittäminen, toiminta ja käyttö. Henkilötietojen käsittely	Ammattihenkilö (kansalainen)	Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen (EDRS:n välityksellä)	Ammattihenkilön toimittama 7 artiklan mukainen ilmoitus EDRS:n välityksellä	Kerran ilmoitusta kohti
Muodollista pätevyyttä osoittavat digitaaliset pätevyystodistukset	Eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun kehittäminen, toiminta ja käyttö. Digitaaliset pätevyystodistukset todistusmateriaalina.	Ammattihenkilö (kansalainen)	Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen (EDRS:n välityksellä)	Ammattihenkilön toteuttama hakemuksen valmistelu tunnustamismenettelyä varten	Kerran hakemusta kohti
Muut kuin digitaaliset muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat ja muu hakemusten tueksi esitetty todistusmateriaali (liitteessä 7 luetellun mukaisesti)	Eurooppalaisen digitaalisen tunnustamisratkaisun kehittäminen, toiminta ja käyttö	Ammattihenkilö (kansalainen)	Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen (ladattuina liitteinä EDRS:n välityksellä)	Ammattihenkilön toteuttama hakemuksen valmistelu tunnustamismenettelyä varten
Vuotuinen tilastollinen yhteenveto tunnustamismenettelyistä (sisältää päätösten lukumäärän, erittelyt, tulokset, käsittelyajat ja viiveet)	Tilastot ja raportointi järjestelmästä.	Euroopan komissio	Koordinoijaryhmä		Vuosittain

4.3Digitaaliset ratkaisut

Ylätason kuvaus digitaalisista ratkaisuista

Digitaalinen ratkaisu

Viittaukset vaatimuksiin

Pääasialliset ratkaisulta odotettavat toiminnot

Vastaava elin

Miten saavutettavuus on huomioitu?

Miten uudelleenkäytettävyys on huomioitu?

Tekoälyteknologioiden käyttö (tarvittaessa)

Eurooppalainen digitaalinen tunnustamisratkaisu (EDRS)

56 b ja 56 c artikla

60 artiklan 1 ja 1 b kohta

Keskeisiä toimintoja ovat seuraavat:

·toimivaltaisten viranomaisten suorittama menettelyn konfigurointi

·hakijan toteuttama hakemusten luominen, muokkaaminen, peruuttaminen ja seuranta

·todistusmateriaalin toimittaminen useista lähteistä ja eri muodoissa

·integrointi yhteisen digitaalisen palveluväylän yhden kerran tekniseen järjestelmään (OOTS)

·integrointi eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakoihin

·hakemuksen täydellisyyden automaattinen arviointi (menettelyvaatimusten osalta) ennen hakemuksen jättämistä

·ilmoitukset hakijalle, mukaan lukien välitön vastaanottokuittaus hakemuksen jättämisen yhteydessä; integrointi IMI-järjestelmään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä suojattua viestinvaihtoa varten

·puuttuvaa todistusmateriaalia koskevat pyynnöt

·kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten määräajat

·vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen etsii vaihtoehtoisia todisteita, jos kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei noudata määräaikaa pyydettyjen todisteiden toimittamisessa

·suojattu viestintä hakijoiden kanssa

·viranomaisten tukeminen konekäännösten, kansallisten vaatimusten mukaisen täydellisyyden arvioinnin ja toimitetun todistusmateriaalin aitouden tarkistamisen avulla

·läpinäkyvät tilannetiedot hakemuksen käsittelyn etenemisestä

·lopullisten päätösten antaminen digitaalisina pätevyystodistuksina.

·tilastollinen raportointi direktiivin täytäntöönpanosta (mukaan lukien annettujen päätösten lukumäärä eriteltynä jäsenvaltion, ammatin, menettelytyypin ja tuloksen mukaan sekä tilastotiedot käsittelyajoista ja viiveistä)

Euroopan komissio

EDRS:n on oltava esteetön vammaisille henkilöille ja noudatettava verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivin (direktiivi (EU) 2016/2102) asiaankuuluvia esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimuksia.

Järjestelmä perustuu olemassa oleviin (tai rakenteilla oleviin) komponentteihin, joita ovat muun muassa seuraavat:

·IMIn työnkulkujärjestelmä ja back office -moduuli toimivaltaisille viranomaisille

·tuleva IMIn front office -moduuli kansalaisille

·olemassa oleva RegProf-tietokanta, josta saa tietoa säännellyistä ammateista ja vaatimuksista

·Eurooppalaiseen digitaalisen identiteetin kehys digitaalisten pätevyystodistusten myöntämistä ja esittämistä varten

·OOTS-järjestelmä todistusmateriaalin hakemiseksi toimivaltaisilta viranomaisilta

Tunnustamismenettelyä koskevan päätöksenteon tueksi on suunniteltu tekoälymoduuli. Huom.: Tekoälyvalmiudet toimivat tukena eivätkä ne korvaa ihmisen suorittamaa valvontaa. Tunnustamispäätösten, myös perustelujen, olisi pysyttävä yksinomaan toimivaltaisten viranomaisten vastuulla.

Tällaisia valmiuksia ovat todistusten luokittelu, todistusten aitouden ja oikeellisuuden havaitseminen (luvattoman muuttamisen, väärennösten jne. havaitseminen), kääntäminen, todistusmateriaalin sovittaminen yhteen kansallisten menettelyvaatimusten kanssa (mukaan lukien koulutusvaatimusten olennaisten erojen analysointi), ja samankaltaisten aiemmin arvioitujen tapausten tunnistaminen päätöksenteon johdonmukaisuuden edistämiseksi.

Kunkin digitaalisen ratkaisun osalta selvitys siitä, miten digitaalinen ratkaisu on sovellettavien digitaalipolitiikkojen ja -säädösten mukainen

EDRS

Digitaalinen ja/tai alakohtainen politiikka (tarvittaessa)	Selvitys vastaavuudesta
Tekoälysäädös	Järjestelmässä otetaan käyttöön tiettyyn käyttöön varattuja tekoälytoimintoja hakijoiden toimittamien asiakirjojen käsittelemiseksi. Näihin toimintoihin ei liity asetuksen (EU) 2024/1689 5 artiklassa kiellettyjä käytäntöjä. Ne rajoittuvat suppeisiin menettelyllisiin tehtäviin eli asiakirjojen luokitteluun ja luvattoman muuttamisen havaitsemiseen, eikä niillä profiloida luonnollisia henkilöitä; ihminen arvioi kaikki tulokset, eikä järjestelmä tee automaattisesti hakijoihin vaikuttavia päätöksiä. Tämän perusteella toimintoja ei odoteta luokiteltavan suuririskisiksi tekoälysäädöksen 6 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, ja tämä arviointi dokumentoidaan vaaditulla tavalla ennen käyttöönottoa. Asetuksen 50 artiklan mukaisten avoimuusvelvoitteiden noudattaminen todennetaan suunnitteluvaiheessa ja tarvittavat tiedot toimitetaan hakijoille, jos kyseisiä velvoitteita sovelletaan. Jos toiminnot perustuvat yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin, ne on tarkoitus asettaa saataville Euroopan komission tekoälypalvelujen kautta, ja 53–55 artiklan mukaiset asiaan liittyvät velvoitteet kuuluvat mallin tarjoajalle; sovellettavat vaatimukset varmistetaan vastaavasti.
EU:n kyberturvallisuuskehys	Lainsäädäntöehdotuksessa ei aseteta erityisiä kyberturvallisuusvaatimuksia.
eIDAS	EDRS-järjestelmä on tarkoitus integroida eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden ekosysteemiin, jotta hakijat voivat tallentaa muodollista pätevyyttä osoittavia digitaalisia pätevyystodistuksia sähköisten attribuuttitodistusten muodossa. Tämä edellyttää myös eIDAS-asetuksen mukaista tunnistautumista järjestelmään. Tähän tarkoitukseen käytetään EU Login -tunnusta. Lisäksi EDRS-järjestelmä on tarkoitus integroida eurooppalaisen digitaalisen identiteetin ekosysteemiin, jotta se voi myöntää tunnustamisprosessin lopullisesta päätöksestä todistuksen digitaalisena osaamistodistuksena, sähköisen attribuuttitodistuksen muodossa, suoraan hakijan lompakkoon.
Yhteinen digitaalinen palveluväylä ja IMI	EDRS perustuu IMIin (sekä kansalaisten/hakijoiden front office -moduuliin että toimivaltaisten viranomaisten back office -moduuliin), ja se integroidaan IMIn viestinvaihtomoduuliin.
Muut	·Osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimi 1: Osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimessa 1 määritellään niiden eurooppalaisen digitaalisen identiteetin digitaalisten pätevyystodistusten muoto, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten on myönnettävä ja jotka kansalaisen on ladattava tunnustamisprosessin aikana. Synkronointi toimen 1 kanssa on tällöin ratkaisevan tärkeää. ·Eurooppalainen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitus (ESCO): Yhteentoimivuuden parantamiseksi on tarkoitus kartoittaa RegProf-tietokannan nykyisen ammattiluokituksen ja ESCO-luokituksen vastaavuus. ·Europass: Europass voisi toimia sekä alkupisteenä että sovellusrajapintana. Hakijat voisivat hakea Europassiin jo tallennettuja tietoja hakemuksensa täydentämiseksi sekä laatia ja toimittaa tunnustamispyyntönsä suoraan alustan kautta.

4.4Yhteentoimivuusarviointi

Ylätason kuvaus digitaalisista julkisista palveluista, joihin vaatimukset vaikuttavat

Digitaalinen julkinen palvelu tai digitaalisten julkisten palvelujen luokka

Kuvaus

Viittaukset vaatimuksiin

Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut

Muut yhteentoimivuusratkaisut

Eurooppalainen digitaalinen ammattipätevyyden tunnustamispalvelu

Palvelu, jota hakijat ja toimivaltaiset viranomaiset käyttävät koko tunnustamisprosessin hallinnointiin.

56 b ja 56 c artikla

60 artiklan 1 ja 1 b kohta

–

IMI, eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakot

Digitaalisen julkisen palvelun vaatimusten vaikutus rajat ylittävään yhteentoimivuuteen

Digitaalinen tunnustamispalvelu

Arviointi

Toimenpiteet

Mahdolliset jäljellä olevat esteet (tapauksen mukaan)

Yhdenmukaisuus nykyisten digitaali- ja alakohtaisten politiikkojen kanssa

Luetelkaa yksilöidyt sovellettavat digitaali- ja alakohtaiset politiikat

·Palvelu on yhdenmukaistettava eIDAS-asetuksen ja sen täytäntöönpanosäädösten kanssa, jotta voidaan tukea digitaalisten pätevyystodistusten hakemista ja tallentamista sähköisten attribuuttitodistusten muodossa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2024/2979 mukaisesti.

·Palvelun suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheessa on myös tarkistettava ja varmistettava tekoälysäädöksen säännösten noudattaminen, ja on otettava käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä ja suojatoimia, joilla varmistetaan avoimuus, henkilötietojen suoja ja ihmisen suorittaman valvonnan ensisijaisuus tunnustamispäätösprosessin tekoälypohjaisiin suosituksiin ja tuloksiin nähden.

·Myös IMI-asetusta sovelletaan, koska järjestelmä perustuu pääasiassa IMI-komponentteihin.

·Osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimi 1: Osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimessa 1 määritellään niiden eurooppalaisen digitaalisen identiteetin digitaalisten pätevyystodistusten muoto, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten on myönnettävä ja jotka kansalaisen on ladattava tunnustamisprosessin aikana.

Organisatoriset toimenpiteet, joilla edistetään digitaalisten julkisten palvelujen sujuvaa tarjoamista rajojen yli

Luetelkaa suunnitellut hallinnolliset toimenpiteet

·Palvelusta, myös sen toiminnasta, vastaa Euroopan komissio, ja se hyödyntää olemassa olevaa IMI-organisaatiota ja -hallintoa.

·Palvelu tarjoaa monikielistä tukea sen varmistamiseksi, että sovellukset ja viranomaiset kaikissa jäsenvaltioissa voivat käyttää sitä sujuvasti.

·Direktiivin 56 c artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että kaikki ilmoitukset ja tunnustamispyynnöt toimitetaan järjestelmän kautta (poikkeustapauksia lukuun ottamatta).

Toteutetut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että datasta/tiedosta on yhteinen käsitys

Luetelkaa tällaiset toimenpiteet

·Säänneltyjä ammatteja koskevat tiedot (jotka sisältyvät RegProf-tietokantaan, joka on osa IMI-järjestelmää) standardoidaan kaikissa jäsenvaltioissa, ja EDRS käyttää niitä uudelleen. Tähän toimenpiteeseen sisältyy RegProf-tietokannassa ammattien luokitteluun nykyisin käytettävän luokituksen ja ESCO-luokituksen välinen kartoitus.

·Myös digitaalisten pätevyystodistusten muodossa olevat todistukset standardoidaan synergiassa osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimen 1 puitteissa tehtävän työn kanssa.

·Standardoimattomat todistukset ja muu todistusmateriaali (esim. manuaalisesti skannatut asiakirjat) voivat edelleen aiheuttaa yhteentoimivuusongelmia. Kaikkien mahdollisten asiakirjojen täydellinen standardointi (esim. digitaalisen pätevyystodistuksen muodossa), mukaan lukien asiakirjat, jotka eivät liity tiukasti ammattipätevyysprosessiin, ei ole realistista lyhyellä aikavälillä. Kaikkia standardointitoimia tuetaan kuitenkin tarvittaessa, ja palvelua mukautetaan siten, että se tukee uutta digitaalista todistusmateriaalia vakiomuodossa.

Yhteisesti sovittujen avointen teknisten eritelmien ja standardien käyttö

Luetelkaa tällaiset toimenpiteet

·OOTS-järjestelmä (yhden kerran tekninen järjestelmä) integroidaan ja siihen liittyviä eritelmiä (esim. todistusmateriaalin muotoa koskevia eritelmiä) käytetään yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

·Eurooppalaiseen digitaalisen identiteetin kehystä, mukaan lukien tekniset eritelmät ja viitestandardit, käytetään uudelleen tukemaan ammattipätevyyttä koskevia digitaalisia pätevyystodistuksia ja (mahdollisuuksien mukaan) muita asiakirjoja. Osaamisen siirrettävyyttä koskevan aloitteen toimessa 1 määritellään pätevyyttä osoittavien digitaalisten pätevyystodistusten tarkka muoto.

4.5Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

Ylätason kuvaus digitaalista täytäntöönpanoa tukevista toimenpiteistä

Toimenpiteen kuvaus	Viittaukset vaatimuksiin	Komission tehtävä (tapauksen mukaan)	Osallistuvat toimijat (tapauksen mukaan)	Suunniteltu aikataulu (tapauksen mukaan)
Pilottihanke, joka koskee tekoälyn käyttöä hakijan hakemusten arvioinnissa	Tekoälyvalmiuksien, kuten palvelubotin, käyttöä harkitaan hakijoiden avustamiseksi hakemuksen valmisteluvaiheessa. Tämä toiminto auttaisi hakijoita vastaamalla kysymyksiin, jotka liittyvät heidän ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan hakemukseensa tai 7 artiklan mukaiseen ilmoitukseen palvelujen tarjoamisesta. Tarvittaessa se ohjaisi hakijat myös asiaankuuluviin kansallisiin tukikeskuksiin, jotka auttaisivat heitä eteenpäin vastaamalla kysymyksiin. Tarvitaan pilottihanke, jotta tätä käyttötapausta ja sitä, miten sen pitäisi toimia käytännössä, voidaan arvioida.		Komissio (EMPL.B5) ja/tai toimeksisaaja	Ennen vuoden 2026 loppua / vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä
Alaryhmien perustaminen avustamaan koordinoijaryhmää	Ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevän koordinoijaryhmän perustamisesta 19. maaliskuuta 2007 tehdyn komission päätöksen (2007/172/EY) 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti voitaisiin perustaa alaryhmiä, jos komission edustaja katsoo, että on tarpeen ottaa mukaan asiantuntijoita tai tarkkailijoita, joilla on erityisasiantuntemusta jostakin koordinoijaryhmän esityslistalla olevasta aiheesta.	Tuki ja avustaminen	Komissio
Työryhmien perustaminen jäsenvaltioissa EDRS:n hyväksymistä ja käyttöönottoa varten	Jäsenvaltioihin olisi perustettava työryhmiä koordinoimaan testaustoimia hankkeen toteutusvaiheissa.	Tuki ja avustaminen	Komissio, jäsenvaltiot
Tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi	Asetuksen (EU) 2018/1725 mukaan ennen käsittelyä on tehtävä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi, jos tietyntyyppinen käsittely etenkin uutta teknologiaa käytettäessä todennäköisesti aiheuttaa luonnollisen henkilön oikeuksien ja vapauksien kannalta korkean riskin käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset huomioon ottaen. EDRS:n yhteydessä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi vaaditaan seuraavista syistä: 1.henkilökohtaisten ominaisuuksien järjestelmällinen ja kattava arviointi, joka perustuu automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja kyseinen prosessointi johtaa päätöksiin, joilla on kyseistä henkilöä koskevia oikeusvaikutuksia tai jotka vaikuttavat kyseiseen henkilöön vastaavalla tavalla merkittävästi; 2.uuden tai innovatiivisen teknologian käyttö; 3.laajamittainen käsittely, joka kohdistuu 10 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin tietoryhmiin; EDRS:n osalta 10 artiklan mukainen erityinen tietoryhmä koskee tapauksia, joissa a.käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai rekisteröidyn velvoitteiden ja erityisten oikeuksien noudattamiseksi työlainsäädännön sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalista suojelua koskevan lainsäädännön alalla b.käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden nojalla edellyttäen, että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden ja siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan c.käsittely on tarpeen ennalta ehkäisevää tai työterveydenhuoltoa koskevia tarkoituksia varten, työntekijän työkyvyn arvioimiseksi, lääketieteellisiä diagnooseja varten, terveys- tai sosiaalihuollollisen hoidon tai käsittelyn suorittamiseksi taikka terveys- tai sosiaalihuollon palvelujen ja järjestelmien hallintoa varten unionin oikeuden perusteella d.käsittely tapahtuu terveydenhuollon ammattilaisen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti e.käsittely on tarpeen kansanterveyteen liittyvän yleisen edun vuoksi, kuten vakavilta rajat ylittäviltä terveysuhkilta suojautumiseksi tai terveydenhuollon ja lääkevalmisteiden tai lääkinnällisten laitteiden korkeiden laatu- ja turvallisuusnormien varmistamiseksi unionin oikeuden perusteella 4. Henkilötietojen käsittely, joka kohdistuu 11 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioita tai rikoksia koskeviin tietoihin Tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin sisältö: Tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin on 39 artiklan 7 kohdan mukaan sisällettävä vähintään 1.järjestelmällinen kuvaus suunnitelluista käsittelytoimista ja käsittelyn tarkoituksista, mukaan lukien tarvittaessa rekisterinpitäjän oikeutetut edut 2.arvio käsittelytoimien tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta tarkoituksiin nähden 3.arvio rekisteröityjen oikeuksia ja vapauksia koskevista riskeistä 4.suunnitellut toimenpiteet riskeihin puuttumiseksi, mukaan lukien suojatoimet (esim. salaus, pseudonymisointi, reagointimenettelyt poikkeamiin, loki- ja kirjausketjut), turvatoimenpiteet ja mekanismit, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja ja osoitetaan, että tätä asetusta on noudatettu, ottaen huomioon rekisteröityjen ja muiden asianomaisten oikeudet ja oikeutetut edut.	Rekisterinpitäjä	Komissio (EMPL.B5, EMPL.A4, EMPL-pääosaston tietosuojakoordinaattori, tietosuojavastaava), Euroopan tietosuojavaltuutettu (vapaaehtoinen)
Euroopan tietosuojavaltuutetun ennakkokuuleminen	Jos tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi osoittaa, että käsittely aiheuttaisi korkean riskin, jos riskin lieventämiseksi ei toteuteta toimenpiteitä, rekisterinpitäjän (EDRS:n tapauksessa komission) on kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen käsittelyä. Tätä käsitellään asetuksen (EU) 2018/1725 40 artiklassa. Kuullessaan Euroopan tietosuojavaltuutettua rekisterinpitäjän on toimitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle a.rekisterinpitäjän, yhteisrekisterinpitäjien (tapauksen mukaan) ja käsittelyyn osallistuneiden henkilötietojen käsittelijöiden vastuualueet; b.suunnitellun käsittelyn tarkoitukset ja keinot; c.toimenpiteet ja toteutetut suojatoimet rekisteröidyille tämän asetuksen nojalla kuuluvien oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi; d.tietosuojavastaavan yhteystiedot; e.tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi; f.muut Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot.	Rekisterinpitäjä	Komissio (EMPL.B5, EMPL-pääosaston tietosuojakoordinaattori, tietosuojavastaava), Euroopan tietosuojavaltuutettu
Digitaalisen alustan saavutettavuusarviointi	·Varmistetaan, että väline on kaikkien henkilöiden, myös vammaisten henkilöiden, saavutettavissa ja että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää sitä, ja tuetaan siten syrjimättömyyttä. ·Parannetaan yleistä käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta ·Tunnistetaan mahdolliset esteettömyysongelmat varhaisessa vaiheessa ·Vähennetään operatiivisia, vaatimustenmukaisuus- ja maineriskejä ·Varmistetaan yhteensopivuus asiaankuuluvien avustavien teknologioiden, kuten näytönlukijoiden, suurennusohjelmistojen, puheentunnistusvälineiden ja näppäimistöön perustuvan navigoinnin, kanssa.		Komissio	Ennen EDRS-työkalun käyttöönottoa

(1) COM(2026) 86 final .

(2) SWD(2026)64 final .

(3) EUVL C […], […], s. […].

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2005/36/oj ).

(5) […]

(6) Erityiskertomus 10/2024: Ammattipätevyyden tunnustaminen EU:ssa – Tärkeä mekanismi, jota kuitenkin käytetään harvoin ja epäjohdonmukaisesti

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2013/55/oj ).

(8) […]

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/1024/oj ).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1724/oj ).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/903, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2024, toimenpiteistä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason saavuttamiseksi unionissa (Yhteentoimiva Eurooppa ‑säädös) (EUVL L, 2024/903, 22.3.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/903/oj ).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/910/oj ).

(13) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/2979, annettu 28 päivänä marraskuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 soveltamissäännöistä eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden eheyden ja ydintoimintojen osalta (EUVL L, 2024/2979, 4.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/2979/oj ).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj ).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj ).

(16) Komission päätös 2007/172/EY, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2007, ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevän koordinoijaryhmän perustamisesta (EUVL L 79, 20.3.2007, s. 38 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV), EUVL L 219M, 24.8.2007, s. 367 (MT), ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2007/172/oj ).

(17) EUVL C […], […], s. […]. .

(18) […]

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1724/oj ).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/1024/oj ).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/910/oj ).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj ).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj ).

(24) […]

(25) Komission päätös 2007/172/EY, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2007, ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevän koordinoijaryhmän perustamisesta (EUVL L 79, 20.3.2007, s. 38 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV), EUVL L 219M, 24.8.2007, s. 367 (MT), ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2007/172/oj ).

(26) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(27) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(28) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(29) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(30) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(31) Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.

(32) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(33) Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2. ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”.

(34) Ilmoittakaa taulukossa, kuinka monta ilmoitettuun määrään kuuluvaa kokoaikaista työntekijää on jo osoitettu toimen hallinnointiin ja/tai voidaan uudelleenjärjestelyjen tuloksena osoittaa pääosastossanne, ja mitkä ovat nettotarpeenne.

(35) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 10 prosentin osuus, kuten asiakirjassa COM(2025)574 ehdotetaan.

Choose the experimental features you want to try