52026PC0433

Alakomponentti A5 – Yksityisen sektorin rahoitusvälineet

A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa Puolan pk-yritysten rahoituksen saantia. Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon käytetään takauksiin. Tämä rahoitustuote toimii tarjoamalla takauksia rahoituksen välittäjien kautta yksityiselle sektorille.

Komission ja InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta 24 päivänä maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti valitun toteutuskumppanin välinen takuusopimus tulee voimaan.

Puolan on allekirjoitettava Euroopan komission kanssa rahoitusosuussopimus, joka sisältää seuraavat:

1.Ehdotettu toteutuskumppani.

2.Vaatimus noudattaa tarkistettuja ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita ((2023) 6454 final). Takaussopimuksessa suljetaan tarvittaessa tukikelpoisuuden ulkopuolelle seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 1 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 2 ; III) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvä toiminta 3 ja omaisuus 4 .

3.Kuvaus seurantajärjestelmästä, jota käytetään käyttöön otettujen varojen raportoinnissa.

Alakomponentti A6 – Rahoitusosuus EU:n satelliittiohjelmiin

A6.1: Vapaaehtoinen rahoitusosuus EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)

Toimenpiteen tarkoituksena on tukea Puolan suojattuja viestintävalmiuksia.

Toimenpide koostuu 656326691 euron vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2). Rahoitusosuudella tuetaan uusien MEO- ja LEO-satelliittien hankintaa, Puolassa sijaitsevaa maainfrastruktuuria, jossa on yhdyskäytävä ja yhteyspiste, satelliittien viestintäkapasiteettia ja/tai liitännäisyhteyksien kehittämistä.

A.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

A1 – LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A1G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Budjettiluokitukseen liitetyn vakioitua tililuetteloa koskevan periaatemuistion laatiminen	Julkaisu valtiovarainministeriön verkkosivustolla				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Taustamuistion julkaiseminen valtiovarainministeriön Biuletyn Informacji Publicznej -verkkosivustolla. Periaatemuistiossa on esitettävä uuden luokitusjärjestelmän kuvaus ja rakenne.
A2G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Tarkistettu julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys ja menojen uudelleenarviointikehys	Voimaantuloon viittaava säännös säädöksessä/säädöksissä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Lainsäädäntötoimenpiteet, joilla otetaan käyttöön tarkistettu keskipitkän aikavälin talousarviokehys, tulevat voimaan. Menojen uudelleenarviointikehystä tarkistavien säädösten voimaantulo ottamalla käyttöön vaatimus, jonka mukaan — budjettivallan käyttäjät ottavat menojen uudelleentarkastelua koskevien kertomusten havainnot huomioon seuraavan vuoden talousarvioesityksen materiaaleissa; — valtiovarainministeri toimittaa ministerineuvostolle vuosikertomukset toimista, joita on toteutettu menojen uudelleentarkastelua koskevien kertomusten tulosten perusteella.
A2aG-verkko	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Muutokset talousarviomenojen aggregoinnissa ja julkisten investointien arviointikriteereissä	Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla otetaan käyttöön — uusi ryhmäjärjestely, johon kootaan valtion talousarviomenot ja jota sovelletaan varainhoitovuoden 2027 valtion talousarvion suunnitteluprosessista alkaen; — uudet i) yleiset perusteet julkisten investointihankkeiden arvioimiseksi, mukaan lukien vaatimus arvioida niiden odotetut ylläpitokustannukset, ja ii) säännökset, joissa täsmennetään julkisen sektorin yksiköt ja niiden investointihankkeiden arvo, joihin näitä perusteita on sovellettava pakollisesti; — alakohtaisten ministerien velvollisuus julkaista kuvaukset yleisistä kriteereistä, joilla arvioidaan julkisia investointihankkeita asianomaisilla aloilla; — vaatimus julkaista valtiovarainministeriön verkkosivustolla malli sellaisten uusien investointihankkeiden julkaisemista varten, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa zlotya.
A3G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisesta taloudesta annetun lain muutos, jolla vakautusmenosäännön (SER) soveltamisalaa laajennetaan kattamaan valtion erityisrahastot, tulee voimaan	Julkista taloutta koskevan lain muutoksen säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2021	Julkisesta taloudesta annetun lain muutos, jolla laajennetaan menojen vakauttamissäännön soveltamisalaa, tulee voimaan. Muutosten oletettuihin vaikutuksiin kuuluu se, että SER:n soveltamisalaan kuuluu suurempi määrä julkisyhteisöjen yksiköitä (valtiolliset erillisyhtiöt), mikä mahdollistaa julkisen varainhoidon avoimuuden ja tehokkuuden lisäämisen. Muutoksen valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö.
A4G-VERKKO	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Menojen vakauttamissäännön toimivuuden tarkastelu	Julkaisu valtiovarainministeriön verkkosivustolla				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Julkaistaan selvitys vakauttavan menosäännön toimivuudesta. Uudelleentarkastelu julkaistaan valtiovarainministeriön verkkosivustolla. Uudelleentarkastelu kattaa vuodet 2019–2023. Uudelleentarkasteluun on sisällyttävä suosituksia SER-kaavasta ja sen soveltamisalasta.
A5G	A1.2 Sääntely- ja hallinnollisen taakan vähentäminen edelleen	Virstanpylväs	Yritysten ja kansalaisten hallinnollisen taakan keventämistä koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo	Lainsäädäntöpaketin säännökset, joista käy ilmi sen voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Investointi-ilmapiiriin vaikuttavien oikeudellisten esteiden poistamiseen tähtäävän lainsäädäntöpaketin voimaantulo, erityisesti 1) yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä ja hiljaisia menettelyjä vähintään 12 menettelyssä, jotka liittyvät erityisesti merenkulkijoiden ammatteihin ja alkoholijuomien kauppaan; Vähennetään kaksivaiheisen menettelyn käyttöä vähintään kymmenessä menettelyssä, jotka liittyvät erityisesti geologisiin luonnonvaroihin; Pyyntöjen käsittelytavan digitalisointi vähintään kahdeksassa hallinnollisessa menettelyssä, jotka liittyvät esimerkiksi matkailualan toimijoiden ja yrittäjien vakuutustakuurahastolle tekemiin ilmoituksiin ja opiskelijoiden jättämiin sosiaalietuuksia koskeviin hakemuksiin sekä geodeettisiin menettelyihin; 4) Muiden hallinnollisten menettelyjen järkeistäminen (kuten asiakirjojen määrän rajoittaminen tai suoritettavien muodollisuuksien vähentäminen), joka liittyy erityisesti useiden parannusten toteuttamiseen aluesuunnitteluprosessissa, rakennusprosessissa ja tilusjärjestelyprosessissa; 5) Pidennetään määräaikaa, jonka kuluessa yrittäjien ja luonnollisten henkilöiden on täytettävä velvollisuutensa hallintoa kohtaan joissakin hallinnollisten menettelyjen tapauksissa, esimerkiksi pidentämällä muista jäsenvaltioista ostetun auton rekisteröinnin määräaikaa 30 päivästä 60 päivään tai pidentämällä matkailusetelin käytön määräaikaa 31 päivästä maaliskuuta 2022 30 päivään syyskuuta 2022.
A7G	A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tai laajentamiseen tähtäävät hankkeet	Kohde	HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritykset, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksia liiketoimintansa monipuolistamiseen tähtäävistä hankkeista		Numero	0	2 510	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Ainakin 2510 hotelli- ja ravintola-alan, kulttuurialan tai matkailualan yritystä on allekirjoittanut sopimuksia hankkeista, joilla ne monipuolistavat tai laajentavat liiketoimintaansa. Ehdotuspyyntöjen tukikelpoisuuskriteereissä on edellytettävä, että hankkeet kattavat vähintään yhden seuraavista kolmesta toimintatyypistä: 1) investoinnit niiden tavaroiden ja palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon eli sellaisten koneiden ja laitteiden hankintaan, joita tarvitaan uusien tuotteiden tai palvelujen lanseeraamiseen, rakennustöihin tai vihreään siirtymään liittyviin investointeihin; 2) hankkeita koskevat konsultointipalvelut; 3) Työntekijöiden täydennyskoulutus/uudelleenkoulutus. Hankepyyntöjen tukikelpoisuuskriteereissä on edellytettävä, että mikään edellä luetelluista tyypin 1 toiminnoista ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää ympäristöhaittaa (”ei merkittävää haittaa” -periaate).
A8G	A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tai laajentamiseen tähtäävät hankkeet	Kohde	HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritykset, jotka ovat saaneet rahoitusta liiketoimintansa monipuolistamiseen tai laajentamiseen		Numero	0	2 510	KYSYMYS 2	2026	Ainakin 2510 hotelli- ja ravintola-alan, kulttuurialan tai matkailualan yritystä on saanut rahoitusta hankkeisiin, joilla monipuolistetaan tai laajennetaan niiden liiketoimintaa.
A12G	A1.3 Maankäytön suunnittelun uudistus	Virstanpylväs	Uuden aluesuunnittelulain voimaantulo	Aluesuunnittelulain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Julkisen kuulemisen jälkeen tulee voimaan uusi aluesuunnittelulaki, jossa 1) velvoitetaan kaikki kunnat laatimaan ja hyväksymään yleisiä aluekehityssuunnitelmia, jotka muutetaan paikalliseksi lainsäädännöksi, jossa vahvistetaan kunnallisen alueen rakentamista koskevat yleiset säännöt; 2) otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan investoijien on toteutettava lisähankkeita kunnan hyväksi uusia kehityshankkeita suunnitellessaan, jotta voidaan muun muassa vähentää asuntojen kehittämistä ilman riittävää palvelujen tarjontaa; 3) määriteltävä prosessi, jossa sidosryhmät voivat osallistua strategioiden ja yleissuunnitelmien laatimiseen kunnissa.
A13G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Virstanpylväs	Julkaistaan asiakirja, jossa määritetään kullekin kunnalle Puolassa maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpanoa varten myönnettävän tuen jakomekanismi ja ohjeellinen määrä.	Julkaisu talouskehitys- ja teknologiaministeriön verkkosivustolla				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Julkisen kuulemisen jälkeen julkaistaan asiakirja, jossa määritetään jakomekanismi ja alustava tukimäärä, jonka kukin kunta saa välitavoitteessa A12G esitetyn maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpanoa varten. Asiakirjassa on erityisesti ilmoitettava kullekin kunnalle annettavan tuen määrä ja selitettävä, minkä tyyppisiin toimiin tukea on käytettävä. Kaikki Puolan kunnat saavat tukea tämän toimenpiteen täytäntöönpanoon. Kullekin kunnalle myönnettävän tuen määrässä on otettava huomioon kunnan väestömäärä ja pinta-ala (vähemmän asutut/laajaperäisemmät kunnat saavat enemmän tukea).
A14G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Kohde	Paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden henkilöstö, joka on suorittanut uutta aluesuunnittelulakia koskevan kurssin		Numero	0	850	KYSYMYS 2	2024	Vähintään 850 paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden työntekijää on suorittanut kurssin ja/tai jatko-opintoja välitavoitteessa A12G esitetystä uudesta aluesuunnittelulaista.
A15G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Kohde	Uutta aluesuunnittelulakia koskevat kurssit		Numero	850	1 700	KYSYMYS 2	2025	Vähintään 1700 todistusta uutta kaavoituslakia käsitteleville kursseille.
A16G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Kohde	Niiden kuntien osuus, jotka ovat aloittaneet yleisten aluekehityssuunnitelmien laatimisen		% (prosenttiosuus)	0	50	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään 50 prosenttia kunnista on alkanut laatia yleistä aluekehityssuunnitelmaa, kuten välitavoitteessa A12G esitetyssä uudessa laissa edellytetään. Tämä tapahtuu rekisteröimällä paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja koskevaan rekisteriin.
A17G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Kohde	Kunnat, jotka ovat hyväksyneet yleisiä aluekehityssuunnitelmia		Numero	0	744	KYSYMYS 2	2026	Vähintään 744 kuntaa on hyväksynyt yleisen aluekehityssuunnitelman.
A18G	A1.4 Uudistus maatalousalan tuottajien/kuluttajien kilpailukyvyn ja suojelun parantamiseksi	Virstanpylväs	Sopimusetujen epäreilun käytön torjuntaa maatalous- ja elintarvikekaupassa koskevan uuden lain voimaantulo	Uuteen lakiin sisältyvä säännös, jolla torjutaan sopimusetujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalous- ja elintarvikekaupan alalla ja josta käy ilmi lain voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Julkisen kuulemisen jälkeen tulee voimaan uusi laki, jolla torjutaan sopimusetujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalous- ja elintarvikekaupan alalla ja jossa 1) luoda perusta elintarvikeketjun toiminnan parantamiselle ja hyväksyä elintarvikeketjun vertikaalisissa suhteissa sovellettavia hyviä käytäntöjä koskevat periaatteet sekä varmistaa direktiivissä (EU) 2019/633 säädetty standardien vähimmäistason yhdenmukaistaminen; 2) suojella kaikkea maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaa epäterveiltä kaupan käytännöiltä; Menevät pidemmälle kuin hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa 17. huhtikuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/633. Tässä laissa mennään hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevaa direktiiviä pidemmälle seuraavilla tavoilla: a) Vaikka direktiivissä on tyhjentävä luettelo hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä, uudessa laissa on tämän luettelon lisäksi otettava käyttöön hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen avoin määritelmä. Kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto (UOKiK) pitää tällaisia muita kaupan käytäntöjä sopimattomina erityisesti, jos i) ne ovat hyvän kauppatavan vastaisia; II) ja ne vääristävät olennaisesti tai ovat omiaan vääristämään olennaisesti toisen sopimuspuolen etuja; b) Vaikka direktiivillä suojellaan vain maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimittajia, uudella lailla suojellaan kaikkia kaupan toimijoita, myös maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ostajia. Uudistuksen myötä kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto voi tutkia markkinatoimijoiden esittämien tapausten lisäksi myös omia tutkimuksiaan.
A20G-RYHMÄ	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Tuensaajien valintaperusteiden hyväksyminen kaikkien tähän investointiin kuuluvien hankkeiden osalta	Tuensaajien valintaperusteiden hyväksymisen julkaiseminen maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön ja maatalouden rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisviraston verkkosivustolla				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kaikkien tähän investointiin kuuluvien hankkeiden edunsaajien valintaperusteiden hyväksyminen julkisen kuulemisen jälkeen. Valintaperusteissa on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Valintaperusteissa on asetettava etusijalle seuraavat alat: I) digitalisaatio; II) työpaikkojen luominen; III) ympäristönsuojelu ja kestävät elintarviketuotantokäytännöt; IV) kiertotalous, mukaan lukien elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseen liittyvät toimet. Maatalouden rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisvirasto (ARMA) huolehtii haku- ja todentamisprosessista johdonmukaisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi ja päällekkäisen rahoituksen estämiseksi.
A21G	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Maataloustuotteiden, kalastustuotteiden, vesiviljelytuotteiden tai maatalouselintarvikkeiden varastointia tai markkinoille saattamista tukeville hankkeille annetut lopulliset maksumääräykset		Numero	0	150	KYSYMYS 2	2026	Maataloustuotteiden, kalastustuotteiden, vesiviljelytuotteiden tai maatalouselintarvikkeiden varastointia tai markkinoille saattamista tukeville hankkeille annetut lopulliset maksumääräykset. Jos hankepyynnössä (-pyynnöissä) on tarkoitus ostaa kuorma-autoja, muita raskaita hyötyajoneuvoja tai erikoiskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja, hankepyynnössä (-pyynnöissä) on määrättävä, että ostetut kuorma-autot ja muut raskaat hyötyajoneuvot ovat ainoastaan päästöttömiä ajoneuvoja, vähäpäästöisiä ajoneuvoja tai nesteytettyä/paineistettua maakaasua käyttäviä biokaasua/biometaania käyttäviä ajoneuvoja. Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen on oltava edellä esitettyjen sääntöjen mukaisia. Jos hankepyynnöissä suunnitellaan biokaasun tuotantolaitosten rahoittamista, hankepyynnöissä on määrättävä, että laitosten on täytettävä sovellettavat kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, jotka vahvistetaan 29–31 artiklassa, ja uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (direktiivi (EU) 2018/2001 (REDII) 26 artiklassa sekä siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistetut ravinto- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt.
A23G	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Maatalous-, kalastus- tai vesiviljelyalan yritysten infrastruktuurin tai laitteiden rakentamista tai nykyaikaistamista koskeviin hankkeisiin annetut loppumaksumääräykset		Numero	0	811	KYSYMYS 2	2026	Loppumaksumääräykset, jotka on annettu maatalous-, kalastus- tai vesiviljelyalan yritysten infrastruktuurin tai laitteiden rakentamista tai nykyaikaistamista koskevia hankkeita varten. Jos hankepyynnössä (-pyynnöissä) on tarkoitus ostaa kuorma-autoja, muita raskaita hyötyajoneuvoja tai erikoiskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja, hankepyynnössä (-pyynnöissä) on määrättävä, että ostetut kuorma-autot ja muut raskaat hyötyajoneuvot ovat ainoastaan päästöttömiä ajoneuvoja, vähäpäästöisiä ajoneuvoja tai nesteytettyä/paineistettua maakaasua käyttäviä biokaasua/biometaania käyttäviä ajoneuvoja. Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen on oltava edellä esitettyjen sääntöjen mukaisia. Jos hankepyynnöissä suunnitellaan biokaasun tuotantolaitosten rahoittamista, hankepyynnöissä on määrättävä, että laitosten on täytettävä sovellettavat kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, jotka vahvistetaan 29–31 artiklassa, ja uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (direktiivi (EU) 2018/2001 (REDII) 26 artiklassa sekä siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistetut ravinto- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt.
A25G	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Viljelijät, jotka ovat saaneet rahoitusta sellaisten hankkeiden loppuun saattamiseen, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia materiaaleja maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa		Numero	0	22 000	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Vähintään 22000 viljelijää sai rahoitusta sellaisten hankkeiden loppuun saattamiseen, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia materiaaleja maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa.
A25aG A25aG A25aG A25a	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Rahoitus hankkeille, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia materiaaleja maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa		Numero	22 000	42 641	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Hankkeet saivat rahoitusta ympäristölle ja terveydelle haitallisten materiaalien korvaamiseen maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa.
A26G	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Viljelijöiden tai kalastajien infrastruktuurin tai laitteiden rakentamista tai nykyaikaistamista koskevien hankkeiden loppumaksumääräykset		Numero	0	13 519	KYSYMYS 2	2026	Lopulliset maksumääräykset hankkeille, joilla viljelijät tai kalastajat rakentavat tai nykyaikaistavat infrastruktuuria tai laitteita. Hankkeisiin voi liittyä kuorma-autojen, muiden raskaiden hyötyajoneuvojen tai erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen ostamista, jolloin tällaisten ajoneuvojen on oltava ainoastaan biokaasulla/biometaanilla toimivia päästöttömiä, vähäpäästöisiä tai nesteytettyä/paineistettua maakaasua käyttäviä ajoneuvoja. Hankkeisiin voi sisältyä biokaasun tuotantolaitosten rahoitusta, jolloin tällaiset laitokset täyttävät 29–31 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit sekä uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (direktiivi (EU) 2018/2001 (REDII)) 26 artiklassa ja siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistetut ravinto- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt.

A2 – INNOVOINTI

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A27G	A2.1 Robotisoinnin, digitalisaation ja innovointiprosessien nopeuttaminen	Virstanpylväs	Yritysten automaation, digitalisaation ja innovoinnin tukemista robotisaation verohelpotuksilla koskevan uuden lain voimaantulo	Uuden lain säännös, jolla tuetaan yritysten automaatiota, digitalisointia ja innovointia ja josta käy ilmi lain voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Uudella lailla otetaan käyttöön verohelpotus, jotta yrittäjällä on oikeus siihen, että osa robotisaation kustannuksista poistetaan veropohjasta verovuoden lopussa. Verohuojennuksen on oltava kaikkien yrittäjien saatavilla heidän koostaan ja toimipaikastaan riippumatta. Seuraavat kustannukset katsotaan tukikelpoisiksi: • uusien robottien hankintakustannukset, • robotteihin toiminnallisesti liittyvät koneet ja oheislaitteet • robotteihin toiminnallisesti liittyvät koneet, laitteet ja muut tavarat, joita käytetään ergonomian ja työturvallisuuden varmistamiseen • koneet, laitteet tai järjestelmät robottien etähallintaa, diagnosointia, valvontaa tai huoltoa varten • kobottien tai erittäin herkkien robottien käyttölaitteet ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen • edellä mainittuun käyttöomaisuuteen liittyvistä aineettomista hyödykkeistä aiheutuvat kustannukset • robotteja koskevien koulutuspalvelujen kustannukset • edellä mainittua käyttöomaisuutta koskevaan leasingsopimukseen liittyvät maksut, jos käyttöomaisuuden omistusoikeus siirtyy verovelvolliselle leasingsopimuksen perusajan päätyttyä. Tämän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetty toimenpiteen kuvaus ja lieventävät toimet. Uudistuksella tuetaan erityisesti vaikutuksiltaan vähäisiä investointeja, jotka ovat teknologianeutraaleja niiden soveltamisen tasolla.
A29G	A2.1.1 Investoinnit robotisaatioon tai digitalisaatioon yrityksissä	Kohde	Robotisaatioon, tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin liittyvät hankkeet yrityksissä		Numero	0	40	KYSYMYS 2	2026	Tuensaajien lopullisten maksatushakemusten on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä hankkeissa, jotka liittyvät robotisaatioon, tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin yrityksissä.
A30G	A2.2 Kiertotalousmalliin siirtymisen edellytysten luominen	Virstanpylväs	Uusi lainsäädäntö, jolla muutetaan lainsäädäntökehystä uusioraaka-aineiden kaupan mahdollistamiseksi, tulee voimaan	Uuden lainsäädännön säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Uudella lainsäädännöllä mahdollistetaan valikoitujen uusioraaka-aineiden kauppa. Lainsäädännöllä on helpotettava näiden materiaalien hallintaa, jotta voidaan vähentää luonnonvarojen hyödyntämistä, korvata luonnonmateriaaleja ja -tuotteita sekä vähentää jätteiden varastointia jätekasoihin.
A31G	A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja -innovaatioihin	Kohde	Allekirjoitetut avustussopimukset hankkeisiin, jotka koskevat kiertotalouteen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita		Numero	0	150	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Allekirjoitettujen avustussopimusten määrä hankkeissa, jotka koskevat kiertotalouteen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita. Ehdotuspyynnön valintaperusteissa on edellytettävä, että hankkeilla edistetään pk-yritysten siirtymistä kohti kiertotaloutta. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C 58/01) mukainen, hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei oteta huomioon seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 5 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 6 ; III) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 7 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 8 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.
A32G	A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja -innovaatioihin	Kohde	Allekirjoitetut avustussopimukset hankkeille, jotka koskevat kiertotalouteen tai uusioraaka-ainemarkkinoiden luomiseen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita		Numero	0	7	KYSYMYS 2	2025	Allekirjoitettujen avustussopimusten määrä hankkeissa, jotka koskevat kiertotalouteen tai uusioraaka-ainemarkkinoiden luomiseen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita. Hakuilmoituksen on sisällettävä tukikelpoisuusperusteet, joissa edellytetään, että hankkeet kattavat vähintään yhden seuraavista luokista: — tekniikat jätteiden hyödyntämiseksi uusioraaka-aineina; — kierrätettävien materiaalien määrän lisääminen; — tuotantoprosesseissa käytettävien primaariraaka-aineiden määrän vähentäminen; — kierrätyksen keskeisten suunnitteluprosessien tukeminen; — tuotteiden käyttöiän pidentäminen; — kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentäminen. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C 58/01) mukainen, hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä ei oteta huomioon seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 9 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 10 ; III) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 11 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 12 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.
A33G	A2.3 Institutionaalinen ja oikeudellinen perusta miehittämättömien ilma-alusten kehittämiselle	Virstanpylväs	Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo	Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				KYSYMYS 2	2023	Muutossäädöksellä myönnetään Puolan lennonvarmistuspalveluvirastolle (PANSA) oikeus omistaa pääomaa kaupallisissa yrityksissä ja annetaan PANSAlle tai sen tytäryhtiöille lupa toteuttaa pilottihankkeita, joilla tuetaan miehittämättömiin ilma-aluksiin perustuvien liiketoimintamallien ja palvelujen täytäntöönpanoa.
A35G	A2.3.1 Käyttämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset	Kohde	Miehittämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset		Numero	0	10	KYSYMYS 2	2026	Yksi tai useampi riippumaton tarkastustodistus, jossa vahvistetaan, että miehittämättömiä ilma-aluksia varten on perustettu kymmenen paikallista osaamiskeskusta, jotka tarjoavat digitaalista infrastruktuuria, laskeutumisalueita ja seurantainfrastruktuuria.
A38G	A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen	Virstanpylväs	Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä koskevan lain muuttamisesta sellaisten yhteisöjen luettelon osalta, jotka voivat perustaa erillisyhtiöitä yhdessä yliopistojen kanssa, annetun lain voimaantulo	Korkea-asteen koulutuksesta ja tieteestä annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Muutossäädöksellä on mahdollistettava sellaisten erillisyhtiöiden perustaminen, jotka on suunniteltu erityisesti T & K-tulosten kaupallistamiseen. Tämän odotetaan lisäävän teknologian siirron tieteidenvälisyyttä ja joustavuutta.
A39G	A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen	Virstanpylväs	Laboratorioiden käyttöä ja maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin valvomien laitosten tietämyksen siirtoa koskevien sääntöjen vahvistaminen	Asiakirja, joka sisältää vahvistetut säännöt				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Laboratorioiden käyttöä ja tietämyksen siirtoa koskevissa säännöissä on määritettävä menettelyt, jotka koskevat tutkimusinfrastruktuurin käyttöä tiede- ja tiedemaailman sekä tiede- ja yritysmaailman välisessä yhteistyössä. Säännöksissä on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.
A40G	A2.4.1 Investoinnit tutkimusvalmiuksiin	Kohde	Tutkimus- tai analyysi-infrastruktuuria omaavia laboratorioita koskevat hankkeet		Numero	0	54	KYSYMYS 2	2026	Hankkeiden hyväksymistä koskevat protokollat tai loppumaksupyynnöt hankkeissa, jotka koskevat laboratorioita, joilla on tutkimus- tai analyysi-infrastruktuuri.

A3 – KOULUTUS

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A41G	A3.1 Työvoima nykyaikaisessa taloudessa: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa	Virstanpylväs	Sellaisten säädösten voimaantulo (mukaan lukien laki koulutuslain muuttamisesta), joilla luodaan oikeudellinen kehys alakohtaisten osaamiskeskusten verkostolle	Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Sellaisten säädösten (mukaan lukien koulutuslain muuttamista koskeva laki) voimaantulo, joilla vahvistetaan oikeudellinen kehys alakohtaisten osaamiskeskusten verkostolle, joka tarjoaa työmarkkinoiden tarpeiden kannalta merkityksellistä kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Koulutuslain muuttamisessa on kuultava sidosryhmiä, mukaan lukien alan edustajat, työmarkkinaosapuolet ja alueviranomaiset. Säädösten on täytettävä seuraavat vaatimukset: ·Osaamiskeskusten verkoston kehittämissuunnitelman laatiminen; ·Määrittää osaamiskeskusten rooli koulutusjärjestelmässä; ·Määrittää henkilöstön työehdot osaamiskeskuksissa; ·Vahvistettava säännökset säännöllisestä uudelleentarkastelusta, jotta voidaan varmistaa alakohtaisten osaamiskeskusten valvonta; ·Mukautetaan nykyistä hallintojärjestelmää, jossa on räätälöityjä säännöksiä osaamiskeskusten hallinnoinnista, mukaan lukien työnantajat (myös pk-yritysten edustajat), työmarkkinaosapuolet ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät, myös alue- ja paikallisviranomaiset; ·Vahvistaa rahoitusjärjestelyt, koulutusehdot, ammatinvalinnanohjausta koskevat säännökset ja opetussuunnitelmat; ja ·Yksilöitävä tarjottavan koulutuksen tyypit, kohderyhmät, tutkinto- ja normityypit sekä laadunvarmistus- ja todentamismekanismit ja säädettävä, että alat liitetään osaamiskeskuksiin. Myös vammaisten henkilöiden osallistaminen on otettava huomioon.
A42G	A3.1 Työvoima nykyaikaisessa taloudessa: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa	Virstanpylväs	Sellaisten säädösten voimaantulo (mukaan lukien opettajalain muutossäädös), jotka mahdollistavat ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttamisen alakohtaisissa osaamiskeskuksissa	Säännökset, jotka mahdollistavat ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttamisen alakohtaisissa osaamiskeskuksissa				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Säädösten (myös opettajia koskevan lain muutossäädöksen) voimaantulo mahdollistaa sen, että alakohtaiset osaamiskeskukset voivat tarjota ammatillista opettajakoulutusta, mukaan lukien opettajien kouluttaminen uuden teknologian käyttöön. Säädöksissä määritetään puitteet opettajien koulutukselle osaamiskeskuksissa.
A43G	A3.1 Työvoima nykyaikaisessa taloudessa: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa	Virstanpylväs	Sen säädöksen (niiden säädösten) voimaantulo, jo(i)ssa määritellään alueiden vastuu osaamispolitiikoista	Säädöksen (säädösten) säännökset, joissa ilmoitetaan voimaantulopäivät				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Säädöksessä (säädöksissä) määritellään alueiden vastuut osaamispolitiikan osalta ja määritellään alueellisten koordinointiryhmien toimeksianto, mukaan lukien velvoite seurata alueellista osaamispolitiikkaa.
A44G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T1 – Täydennys- ja uudelleenkoulutusta tarjoavien alakohtaisten osaamiskeskusten verkoston perustaminen		Numero	0	10	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Perustetaan kymmenen alakohtaista osaamiskeskusta tarjoamaan alakohtaista ammatillista koulutusta muun muassa oppijoille, opiskelijoille, ammatillisen koulutuksen opettajille ja muille aikuisille. Tietoihin on sisällyttävä • osaamiskeskusten rakentaminen, jälleenrakentaminen, laajentaminen tai kunnostaminen; • laitteiden hankinta; • keskusten institutionaalinen rakenne, mukaan lukien alakohtaisten organisaatioiden osallistuminen; • henkilöstön palkkaaminen • keskuksessa tarjottavat opetussuunnitelmat, joihin on valittu kullekin keskukselle vihreät ja digitaaliset ulottuvuudet sisältävät kurssit. Uusien rakennusten rakentamisen on oltava rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä vahvistetun lähes nollaenergiarakennuksia koskevan standardin mukaista. Toteutettavuustutkimukset olisi tehtävä ennen investoinnin loppuun saattamista.
A45G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T2 – Alakohtaiset osaamiskeskukset		Numero	10	120	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	120 alakohtaista osaamiskeskusta on rakennettu tai rekonstruoitu tai niitä on laajennettu tai kunnostettu. Kunkin keskuksen on ostettava laitteita, mikä osoitetaan ostettuja laitteita koskevalla laskuluettelolla. Petrokemian teollisuuden ammattialan alakohtaisten osaamiskeskusten osalta on esitettävä opetussuunnitelmat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamisen arvioimiseksi. Alakohtaisia osaamiskeskuksia ei saa perustaa seuraavilla ammattialoilla: ·maanalainen kaivostoiminta ja kivihiilen jalostus; ·geologia, porausreikä, kaivos- ja kaasuverkko.
A49G-RYHMÄ	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	Toimivien alueellisten koordinointiryhmien perustaminen ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevan politiikan koordinoimiseksi		Numero	0	14	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	On perustettava vähintään 14 alueellista koordinointiryhmää, joiden yleisenä tavoitteena on 16 alueellista koordinointiryhmää (yksi kutakin ”voivodikuntaa” kohden). Keskeisistä sidosryhmistä koostuvat alueelliset koordinointiryhmät koordinoivat ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevia politiikkoja ja tekevät tarvittaessa yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen kanssa, jos asianomaisten korkea-asteen oppilaitosten kanssa niin sovitaan.
A50G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	Perustettujen ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alueellisten koordinointiryhmien toteuttama integroitua osaamisstrategiaa koskevien toimintavalmiiden täytäntöönpano-ohjelmien kehittäminen aluetasolla		Numero	0	14	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	On kehitettävä vähintään 14 toiminnallista alueellista täytäntöönpano-ohjelmaa, joiden yleisenä tavoitteena on 16 toiminnallista alueellista täytäntöönpano-ohjelmaa (yksi kutakin ”voivodikuntaa” kohden). Vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen yhdennetyn osaamisstrategian operatiiviset täytäntöönpano-ohjelmat kattavat erilaisia oppimisen muotoja, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen koordinointi. Niihin on sisällyttävä suunnitelmia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi alueilla ottaen huomioon digitaalinen ja vihreä siirtymä ja innovoinnin edistäminen. Niihin on sisällyttävä seuranta- ja arviointimekanismeja.

A4 – TYÖMARKKINAT

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A51G	A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset	Virstanpylväs	Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten palkkaamista ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevien uusien lakien voimaantulo: — tehdään muutoksia julkisiin työvoimapalveluihin ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan työvoimaosuuden lisäämiseksi ulkomaalaisten työhönottoa haittaavien hallinnollisten esteiden vähentäminen tiettyjen sopimusten tekomenettelyn yksinkertaistaminen	Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten palkkaamista ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevien lakien säännökset, joista käy ilmi voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Voimaan tulee kolme uutta lakia, joilla otetaan käyttöön uusia säännöksiä: 1. Julkisista työvoimapalveluista ja aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta työelämään osallistumisen lisäämiseksi seuraavin keinoin: I) työvoimatoimistojen asiakasryhmän laajentaminen työelämän ulkopuolella oleviin henkilöihin; työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden tunnistaminen ja tavoittaminen, iii) julkisen ja yksityisen sektorin työnantajien velvoittaminen toimittamaan työtarjoukset keskitettyyn työpaikkatarjoustietokantaan (yrittäjille, jotka käyttävät julkisia varoja esimerkiksi osallistumalla tarjouskilpailuihin); parannetaan työnhakijoiden mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen rahoittamalla työvoimarahastosta sekä koulutuskustannuksia että tietojen ja taitojen, myös ammattipätevyyden, hankkimisen sertifiointia; v) otetaan käyttöön uusi tukimuoto (jatkuvan koulutuksen arvoseteli) sekä työssäkäyville että työttömille. 2. Vähennetään hallinnollisia esteitä ja virtaviivaistetaan ulkomaalaisten työhönottoa koskevia menettelyjä: I) julkisten työvoimapalvelujen on voitava perustaa julkisiin työvoimapalveluihin (ei erilliseen toimistoon) erikoistuneita palveluja, joilla tuetaan ulkomaalaisia työmarkkinoilla sekä työssäkäyvien että työttömien osalta; II) julkisten työvoimapalvelujen roolia on lisättävä ulkomaalaisten työlupien myöntämisprosessissa, mikä tehostaa sitä; III) säännökset, joilla luodaan puitteet ulkomaalaisten työluvan saamiseen liittyvien menettelyjen täydelliselle digitalisoinnille, tulevat voimaan; IV) kotouttamista koskevat puitteet ja säännökset, joilla vahvistetaan työn laillisuuden valvontaa harjoittavia valvontayksiköitä, tulevat voimaan. 3. Tiettyjen sopimusten tekeminen sähköisesti työhönottoprosessin yksinkertaistamiseksi. Lainsäädännössä on säädettävä mahdollisuudesta tehdä tiettyjä työsopimuksia ja sopia niistä sähköisesti sosiaaliturva- ja verojärjestelmiin yhdistettynä. Tämä helpottaa työsuhteen solmimista. Laissa voidaan säätää kohtuullisesta siirtymäajasta tietojärjestelmän kehittämiseen tarvittavien säännösten tehokasta soveltamista varten.
A52G	A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset	Virstanpylväs	Julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelman 2025–2027 julkaiseminen	Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön (MRPiPS) julkaisu julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelmasta 2025–2027				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Julkaistaan julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelma vuosiksi 2025–2027. Siinä esitetään työmarkkinapolitiikan painopisteet ja tavat, joilla julkiset työvoimapalvelut panevat ne täytäntöön.
A53G	A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset	Virstanpylväs	Toteutetaan työmarkkinaosapuolten kuulemisprosessi työehtosopimusten mahdollisuuksista ja tehdään kattava tutkimus yksittäisen työsopimuksen mahdollisesta roolista Puolan työmarkkinoiden joustavuuden ja turvallisuuden lisäämisessä.	Perhe- ja sosiaaliministeriön (MRPiPS) julkaisema raportti työmarkkinaosapuolten kuulemisesta				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Työmarkkinaosapuolten kuulemisen tavoitteena on kartoittaa työehtosopimusten roolia ja potentiaalia Puolan työmarkkinoilla, jotta voidaan tarjota uusia joustomahdollisuuksia uusien ja nopeasti muuttuvien realiteettien mukaisesti. On tehtävä tutkimus, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia tehdä yksi ainoa työsopimus, tarjotaan analyyttistä ja oikeudellista tukea ja käytetään vertailevaa analyysia. Sitä voidaan kehittää kansainvälisten järjestöjen tuella ja/tai kohdennetulla teknisellä avulla.
A54G	A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset	Virstanpylväs	Sellaisten lakien voimaantulo, joissa otetaan huomioon työehtosopimuksia koskevan kuulemisen ja yhtä työsopimusta Puolassa koskevan tutkimuksen tulokset	Lain (lakien) säännös (säännökset), josta (joista) käy ilmi sen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Lain (lakien) voimaantulo ottaen huomioon yksittäisen työsopimuksen mahdollista roolia koskevan tutkimuksen tulokset ja vähintään seuraavat työehtosopimuksia koskevan kuulemisen tulokset: 1) työehtosopimusten rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistaminen; 2) sovittelun käyttö neuvotteluissa; Yksiköt, joilla on valtuudet tehdä työehtosopimuksia; 4) Työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvat asiat.
A55G	A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistamisen tukemiseen	Virstanpylväs	Julkisten työvoimapalvelujen digitalisointi	Nykyaikaistetut tietotekniikkajärjestelmät ja -infrastruktuuri				KYSYMYS 2	2026	Julkisten työvoimapalvelujen saataville asetetaan 13 nykyaikaistettua tietojärjestelmää, jotka sisältävät seuraavat: — hakemukset, jotka koskevat julkisten työvoimapalvelujen asiakkaiden rekisteröintiä, ulkomaalaisten oikeutta työskennellä Puolassa, korvauksen saamista ja rekisteriin merkitsemistä, tai — kiinteiden toimipaikkojen asiakkaiden yksilölliset profiilit tai — julkisten työvoimapalvelujen asiakkaille tarkoitettu asiakastyytyväisyyskyselyväline tai — julkisten työvoimapalvelujen verkkosivustojen toiminnallisuuden laajentaminen tekoälypohjaisilla mekanismeilla. Julkisten työvoimapalvelujen tietotekniikkainfrastruktuuri on ostettava.
A56G	A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistamisen tukemiseen	Virstanpylväs	Uusien menettelyjen soveltamista koskeva koulutus	Uusien menettelyjen soveltamista koskeva koulutus				KYSYMYS 2	2026	Viranomaisten on toimitettava a) loppuraportti (loppuraportit) 10025 osallistujalle tarjotusta koulutuksesta, joka koskee joko i) uuden työmarkkinoita ja julkisia työvoimapalveluja koskevan lain tai ii) kolmansien maiden kansalaisten palkkaamista koskevan uuden lain mukaisia uusia menettelyjä tai iii) tietyntyyppisten sopimusten käsittelyssä käytettävää tietojärjestelmää koskevan uuden lain mukaisia uusia menettelyjä.
A57G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään 3-vuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon	Virstanpylväs	Lastenhoitoa koskevien laatuvaatimusten hyväksyminen, mukaan lukien enintään 3-vuotiaille lapsille tarkoitettujen palvelujen koulutus- ja hoitovaatimukset	Asiaa koskevien lakien säännös, josta käy ilmi voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Riippumaton analyysi enintään 3-vuotiaiden lasten hoidon ja koulutuksen nykyisistä normeista sekä korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten varhaiskasvatusjärjestelmien saatavuudesta. Analyysi on tehtävä ottaen huomioon laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä 22 päivänä toukokuuta 2019 annettu neuvoston suositus (2019/C 189/02), ja se on esitettävä perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön julkaisemassa raportissa. Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriö kuulee julkisesti sidosryhmiä ja sopii niiden kanssa lastenhoidon laatuvaatimuksia koskevasta asetuksesta, johon sisältyvät enintään kolmivuotiaille lapsille tarjottavien palvelujen koulutus- ja hoitovaatimukset. Laissa voidaan säätää kohtuullisesta siirtymäajasta, jotta lastenhoitopalvelut voivat soveltaa hyväksyttyjä standardeja tehokkaasti. Enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annettuun lakiin tehdyn muutoksen voimaantulo tekee vähimmäisvaatimuksista lastenhoitopalvelujen tarjoajia sitovia. Laissa säädetään, että perhe-, työ- ja sosiaaliministeriö tukee kuntia laadunvalvonnassa.
A58G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään 3-vuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon	Virstanpylväs	Laki enintään 3-vuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muuttamisesta, jolla varmistetaan enintään 3-vuotiaiden lasten lastenhoitopalvelujen pitkäaikainen kotirahoitus, tulee voimaan.	Enintään 3-vuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Laki, jolla muutetaan enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annettua lakia ja jolla varmistetaan enintään kolmivuotiaiden lasten päivähoitopalvelujen toiminnan pitkäaikainen rahoittaminen kansallisista varoista, tulee voimaan.
A59G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi lisäämällä lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle 3-vuotiaille lapsille	Virstanpylväs	Enintään 3-vuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo; lain tarkoituksena on muuttaa enintään 3-vuotiaiden lasten hoidon rahoitusjärjestelmää siten, että enintään 3-vuotiaiden lasten hoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten otetaan käyttöön yhtenäinen rahoituksen hallinnointijärjestelmä	Enintään 3-vuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Enintään kolmevuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo virtaviivaistaa lastenhoitopalvelujen perustamisen ja toiminnan rahoituksen hallinnointia seuraavasti: — otetaan käyttöön yhtenäinen rahoituksen hallinnointijärjestelmä enintään kolmivuotiaiden lasten päivähoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten. — yhdistetään Maluch±ohjelman eri rahoituslähteistä peräisin olevien varojen hallinnointi.
A60G	A4.2.1 Aktiivisena pikkulapsena (entinen Maluch+) toimivien enintään 3-vuotiaiden lasten päivähoitopalvelujen tukeminen	Virstanpylväs	Sellaisen tietojärjestelmän luominen, jolla hallinnoidaan enintään kolmivuotiaiden lasten päivähoitopalvelujen rahoitusta ja perustamista ja jossa yhdistetään lastenhoidon eri rahoituslähteitä	Täysin toimiva tietojärjestelmä				KYSYMYS 2	2022	Sellaisen operatiivisen tietojärjestelmän luominen ja käyttöönotto (tai jonkin olemassa olevan järjestelmän laajentaminen), jota käytetään rahoitustuen lopullisten saajien eli lastenhoitolaitoksia perustavien ja ylläpitävien yhteisöjen hankkeiden tukemiseen niiden täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa. Järjestelmää käyttävät myös instituutiot, jotka valvovat ja toteuttavat uudistusta. Järjestelmään on sisällyttävä tietoa lastenhoidon eri rahoituslähteistä.
A61G	A4.2.1 Aktiivisena pikkulapsena (entinen Maluch+) toimivien enintään 3-vuotiaiden lasten päivähoitopalvelujen tukeminen	Kohde	Lastenhoitopalvelujen rakentaminen tai kunnostaminen tai mukauttaminen enintään 3-vuotiaille lapsille		Numero	0	1 060	KYSYMYS 2	2026	Rakennettujen, kunnostettujen tai mukautettujen lastenhoitopalvelujen määrä enintään 3-vuotiaille lapsille.
A62G	A4.3 Yhteisötalouden toimijoita koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano	Virstanpylväs	Yhteisötaloutta koskevan lain voimaantulo	Osuus- ja yhteisötaloudesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Yhteisötaloutta koskevan lain voimaantulo. Lailla säännellään tähän alaan liittyviä peruskysymyksiä, erityisesti seuraavia: yhteisötalouden yrityksen määritelmä, yhteisötalouden yrityksen toiminnan ja tukemisen periaatteet, yhteisötalouden yritysten ja paikallishallinnon väliset uudet yhteistyömallit sosiaalipalvelujen toteuttamisessa sekä politiikan koordinoinnin periaatteet yhteisötalouden kehittämisen alalla.
A63G	A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin	Kohde	Yhteiskunnallisen yrityksen aseman myöntämistä koskevat päätökset		Numero	0	1 400	KYSYMYS 2	2025	Päätökset yhteiskunnallisen yrityksen aseman myöntämisestä 1400 yhteisölle.
A64G-RYHMÄ	A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin	Kohde	Rahoitustukea saavien yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä		Numero	0	1 000	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Avustussopimukset, joilla tuetaan vähintään tuhatta yhteisötalouden toimijaa rahoitustuen antamisessa, on allekirjoitettava. Avustussopimuksiin on sisällyttävä sitoumus työpaikkojen säilyttämisestä vähintään 12 kuukauden ajan sopimuksen tekopäivästä.
A65G	A4.4 Työnteon muotojen joustavoittaminen ja etätyön käyttöönotto	Virstanpylväs	Työlain muuttamisesta annettu laki, jolla otetaan käyttöön pysyvä etätyölaitos työlain säännösten ja joustavien työaikajärjestelyjen osalta, tulee voimaan.	Työlain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Työlain muuttamisesta annetun lain voimaantulo. Lailla pyritään sovittamaan paremmin yhteen työ- ja yksityiselämään liittyvät velvollisuudet, vastaamaan kriisiin ja tukemaan työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, joiden taloudellinen toiminta on vähäisempää, pysyvän työpaikan löytämisessä. Uudistus koostuu seuraavista: — mahdollisuus tehdä etätyötä (kokonaan tai osittain) työpaikan ulkopuolella työsopimuksen tekemisen yhteydessä tai työsuhteen aikana tehtyjen työntekijän ja työnantajan välisten sopimusten perusteella; etätyötä koskevien sääntöjen vahvistaminen työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisellä sopimuksella; mukaan lukien erityistapaukset, joissa etätyötä voitaisiin tehdä työnantajan pyynnöstä (esimerkiksi poikkeuksellisissa olosuhteissa); työnantajan velvoittaminen tarjoamaan etätyön tekemiseen ja/tai työntekijöiden yksityisten laitteiden käyttöön tarvittavat materiaalit ja välineet; joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotto.
A67G	A4.5 Pidennetään työuria ja edistetään työskentelyä lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen	Virstanpylväs	Laki henkilötuloverolain muuttamisesta tulee voimaan. Lailla otetaan vuodesta 2023 alkaen käyttöön henkilötuloveron alennus henkilöille, jotka ovat saavuttaneet eläkeiän mutta jatkavat työntekoa.	Luonnollisten henkilöiden tuloverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Luonnollisten henkilöiden tuloverosta annetun lain muuttamisesta annetun lain, jolla pannaan täytäntöön seuraavat muutokset, voimaantulo: henkilökohtaisen tuloveron alennus myönnetään verovelvollisille, jotka saavuttavat lakisääteisen eläkeiän eivätkä päätä jäädä eläkkeelle vaan jatkaa työntekoa. Nämä työntekijät vapautetaan tuloverosta tiettyyn tulorajaan asti (enintään ensimmäinen tuloveroluokka, 85 528 PLN vuonna 2021 ja enintään keskimääräinen bruttopalkka Puolan kansantaloudessa). Ensimmäisen veroluokan yläpuolella olevien henkilöiden tuloverokantaa alennetaan. Tämän verokannustimen ansiosta veronmaksajat saavat lisätuloja, jotka vastaavat maksamattomien tuloverojen määrää ja joiden tarkoituksena on kannustaa heitä jatkamaan uraansa.
A68G	A4.5 Pidennetään työuria ja edistetään työskentelyä lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen	Virstanpylväs	Kertomus todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista	Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön arviointikertomuksen julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Tämän mietinnön tavoitteena on arvioida henkilökohtaiseen tuloveroon tehtyjen muutosten vaikutusta tosiasialliseen eläkeikään kahden vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta. Siinä analysoidaan vaikutusta työmarkkinoille osallistumiseen, eläkejärjestelmän kestävyyteen, julkiseen talouteen ja sukupuolten tasa-arvoon.
A69G	A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa	Virstanpylväs	Puolan pitkäaikaishoidon strateginen tarkastelu uudistusten painopisteiden määrittämiseksi	Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön (MRPiPS) ja terveysministeriön julkaisema strateginen analyysiraportti				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Saatetaan päätökseen analyysi Puolan pitkäaikaishoitojärjestelmästä sen uudistamiseksi tulevaisuudessa ja julkaistaan asiaa koskeva raportti perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön verkkosivustolla Biuletyn Informacji Publicznej ja terveysministeriön verkkosivustolla Biuletyn Informacji Publicznej. Analyysissä on erityisesti arvioitava, onko mahdollista — integroidaan pitkäaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, — nopeuttaa näiden palvelujen laitoshoidosta luopumista, — asettaa ne yhden viranomaisen alaisuuteen, — vähentää hoitopalvelujen hajanaisuutta, — tarkistaa hoitoetuuksia työnteon mahdollistamiseksi, — luoda vakaa järjestelmä pitkäaikaishoitopalvelujen, erityisesti yhteisöperustaisen hoidon ja kotihoidon, riittävää rahoitusta varten, — otetaan käyttöön pitkäaikaishoitopalveluja koskeva laatukehys (henkilöstöä, laitteita ja pitkäaikaishoidon tarjoajien markkinoille pääsyä koskevat vaatimukset). Analyysi on tehtävä kuullen asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten pitkäaikaishoidon tarjoamista käsitteleviä työmarkkinaosapuolia, omaishoitajia, hoitoa saavia henkilöitä, niitä, jotka eivät saa hoitoa mutta joiden olisi saatava sitä, sekä paikallisviranomaisia.
A70G	A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa	Virstanpylväs	Säädösten voimaantulo ja muiden kuin lainsäädäntöasiakirjojen julkaiseminen	Säädöksessä (säädöksissä) oleva säännös, josta (joista) käy ilmi sen voimaantulo ja julkisten menojen arviointiin ja pitkäaikaishoidon laatukehykseen liittyvien asiakirjojen julkaiseminen				KYSYMYS 2	2026	Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään seuraavista: 1)määritellään ”pitkäaikaishoito”; 2)’epävirallisen omaishoitajan’ ja ’epävirallisen hoidon’ määritelmät; 3)muutetaan säännöksiä, jotka koskevat pitkäaikaishoidon organisointia terveydenhuoltojärjestelmässä, ja hyväksytään uudet säännökset, jotka koskevat asuinpaikassa tarjottavien hoitopalvelujen standardeja; 4)pitkäaikaishoitojärjestelmän koordinoinnista, seurannasta, arvioinnista ja tiedotuksesta vastaavien elinten nimeäminen. Oikeudelliseen kehykseen tehtyjen muutosten lisäksi Puolan on toteutettava seuraavat toimenpiteet: ·julkaisee julkisessa tiedotteessa terveys- ja sosiaalihuoltopolitiikan puitteissa tarjottavan pitkäaikaishoidon palvelut ja etuudet; ·julkaisee julkisten menojen arvioinnin arvioidakseen julkisen talouden tilaa pitkäaikaishoidon osalta; ·julkaisee asiakirjan, jossa ehdotetaan pitkäaikaishoidon laadun yhdenmukaistettua määritelmää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmissä sekä seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmää ja sen käyttöä pitkäaikaishoidon laadun arvioinnissa.
A71G	A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen	Virstanpylväs	Valtion työsuojelutarkastusviraston uudistus	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jossa säädetään seuraavista: 1)Annetaan valtion työsuojeluviranomaiselle valtuudet tehdä hallinnollisia päätöksiä, joilla työlain ehtojen mukaisesti tehdyt yksityisoikeudelliset sopimukset muunnetaan työsopimuksiksi; 2)Mahdollistaa valtion työsuojelutarkastusviraston, Kansaneläkelaitoksen (ZUS) ja kansallisen verohallinnon (KAS) välinen tietojenvaihto tarkastuksia varten; 3)Annetaan valtion työsuojelutarkastajille mahdollisuus suorittaa etätarkastuksia; 4)Velvoitetaan valtion työsuojelutarkastajat laatimaan riskianalyysin perusteella vuotuisia ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmia kohdennettuja tarkastuksia varten; 5)Korotetaan vähintään kaksinkertaiseksi sakon enimmäismäärä, jonka valtion työsuojeluviranomainen voi määrätä seuraamusmaksua koskevassa menettelyssä.
A72G	A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen	Virstanpylväs	Valtion työsuojelutarkastusviraston valmiuksien kehittämistoimenpiteet	Valtion työsuojelutarkastusviraston valmiuksien lisäämiseen tähtäävien toimien hyväksyminen				KYSYMYS 2	2026	Valtion työsuojelutarkastusviraston valmiuksien lisäämiseksi on hyväksyttävä joukko toimia, joita ovat muun muassa seuraavat: 1)Valmiuksien kehittämistä ja työoloja koskevan monivuotisen strategian hyväksyminen. Strategiassa esitetään ·täyttämättömiin avoimiin työpaikkoihin liittyviin haasteisiin vastaaminen; ·etätarkastuksissa käytettävien tietoteknisten välineiden käyttöönotto; ·henkilöstön koulutussuunnitelma uusista laeista, toimintastandardeista ja tietoteknisistä välineistä; ·hallintamenetelmät ja riskinarviointivälineet tarkastusten kohdentamiseksi. 2)Valtion työsuojelutarkastusviraston vuoden 2026 talousarvion hyväksyminen siten, että kokonaislisäys on vähintään 10 prosenttia vuoteen 2025 verrattuna; 3)Perustetaan toimielinten välinen riskinarviointityöryhmä, johon osallistuu valtion työsuojelutarkastusviraston, Kansaneläkelaitoksen ja kansallisen verohallinnon edustajia; 4)Sähköisen tiedonvaihtokanavan käyttöönotto valtion työsuojelutarkastusviraston (PIP), Kansaneläkelaitoksen (ZUS) ja kansallisen verohallinnon (KAS) välille; 5)Valtion työsuojelutarkastusviraston tietoturvajärjestelmien tarkastus; ja 6)Työsuojelutarkastusten hallinnointimenetelmiä ja -standardeja koskevan päätarkastajan määräyksen hyväksyminen.
A73G	A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon	Virstanpylväs	Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen rahoitussopimuksen allekirjoittaminen	Rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Puolan hallituksen ja Euroopan komission välinen 339305938 euron suuruinen InvestEU -ohjelmaan liittyvä rahoitusosuussopimus allekirjoitetaan.
A74G	A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon	Kohde	InvestEU-investointikomitean hyväksymät rahoitus- tai investointitoimet		Prosenttiosuus (%)	0	100 %	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	InvestEU-investointikomitean on hyväksyttävä rahoitus- tai investointitoimet, jotka ovat 100 prosenttia välineelle osoitettujen varojen kokonaismäärästä.
A75G	A6.1 Vapaaehtoinen rahoitusosuus EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)	Virstanpylväs	Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen rahoitussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden osoittaminen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)	Rahoitusosuussopimuksen allekirjoittaminen				KYSYMYS 2	2026	Puolan ja Euroopan komission välisen rahoitussopimuksen allekirjoittaminen. Kyseiseen rahoitussopimukseen on sisällytettävä vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta rahoitettavat toimet. Puola siirtää 656326691 euroa EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2).

A2.5 Kulttuurialan ja kulttuuriteollisuuden taloudellisen kehityksen mahdollisuuksien vahvistaminen

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on luoda puitteet kulttuurialan ja luovien alojen tukemiseksi covid-19-pandemian jälkeen. Uudistuksessa hyväksytään toimintapoliittinen asiakirja, jossa käsitellään seuraavia kysymyksiä: I) määritetään keskeiset keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet maakohtaisessa strategia-asiakirjassa; II) varmistetaan EU:n horisontaalisten periaatteiden noudattaminen, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys; III) määritetään vihreiden ja digitaalisten välineiden ja alustojen mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin; IV) kehittää yhteistyökonsepteja ja osaamisen ja taitojen siirtoa kulttuuri- ja luovien alojen välillä sekä tieteen, koulutuksen, teknologian ja liiketoiminnan alojen kanssa painottaen EU:n yleisiä periaatteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä; v) määrittää parhaiksi arvioituja vaihtoehtoja julkisen tuen antamiseksi kulttuuri- ja luovien alojen toimille.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

A2.5.1 Kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimivien yhteisöjen toimintaa tukeva ohjelma

Tämän investoinnin tavoitteena on ehkäistä covid-19-pandemian pitkän aikavälin kielteisiä vaikutuksia ja kannustaa vihreään ja digitaaliseen siirtymään kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Tässä toimenpiteessä on kyse seuraavista: I) avustusohjelma kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeille ja ii) apurahaohjelma kulttuurialan ja luovien toimialojen yksittäisille henkilöille.

A2.6 Satelliittidataa käyttäviä seurantapalveluja, -tuotteita, -analyysivälineitä ja -palveluja sekä niihin liittyvää infrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän uudistaminen

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa satelliittidatan käyttöä.

Tämä toimenpide koostuu avaruustoimintaa koskevan lain hyväksymisestä.

A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin

Investoinnin tavoitteena on helpottaa satelliittimaanhavainnoinnin käyttöä Puolassa ja varmistaa prosessoidun maanhavainnointitiedon tuottaminen ja tarjoaminen.

Investointi koostuu kansallisen satelliittitietojärjestelmän (NSIS) tietoteknisestä alustasta satelliittihavainnointia hyödyntävien palvelujen seurantaa varten ja neljän satelliitin rakentamisesta.

A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto

Tällä toimenpiteellä pyritään parantamaan Puolan talouden häiriönsietokykyä mukauttamalla rakenteellisesti saatavilla olevan julkisen tuen tasoa, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja tehottomuuteen talouden turvallisuus- ja puolustusaloilla.

Toimenpide koostuu 5471689564 euron pääomasijoituksesta yritykseen, jäljempänä ’rahasto’, puolustus- ja turvallisuusinvestointien rahoittamiseksi jäljempänä esitetyllä tavalla.

Bank Gospodarstwa Krajowegolla (BGK) on lain nojalla valtuudet perustaa rahasto ja valvoa sitä. Laissa on oltava seuraavat osat:

a.Rahaston tavoitteiden ja niiden tukikelpoisten investointialojen määrittely, joita rahastosta voidaan tukea: suojaavien rakennusten ja pelastuspalveluinfrastruktuurin kehittäminen, ii) kaksikäyttöinfrastruktuurin rakentaminen ja nykyaikaistaminen, iii) investoinnit kyberturvallisuuteen ja iv) yritysten nykyaikaistaminen, mukaan lukien T & K-tuki.

b.Laissa täsmennetään, että rahasto toimii elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteiden mukaisesti. Lakiin on myös sisällytettävä vaatimus varmistaa, että toteutettavien investointien laajuus vastaa sitä, mitä voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta, myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla.

c.Vaatimus, jonka mukaan rahaston on oltava BGK:n tytäryhtiö ja BGK:n on oltava rahaston ainoa omistaja. Rahasto siirtää osan rahastoon sijoitetusta pääomasta BGK:lle lainojen myöntämiseksi lopullisille tuensaajille, ja BGK hallinnoi näitä lainatoimia suoraan. Loput sijoitetusta pääomasta on osoitettava oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. BGK osallistuu rahaston sijoituspäätöksiin näiden pääomasijoitusten osalta.

d.Rahaston hallintorakenne, eri hallintoelinten, ylimpien hallintoelinten ja asianomaisten investointikomiteoiden kokoonpano ja vastuualueet sekä niiden nimittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

e.Vaatimus, jonka mukaan rahaston sijoituspäätökset tehdään asianomaisissa elimissä ja ne hyväksytään Puolan hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

f.Vaatimus, jonka mukaan rahaston on sovellettava BGK:n tarkastus- ja valvontajärjestelmää, josta komissio on antanut myönteisen arvion asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 157 artiklan mukaisesti.

g.Vaatimus, jonka mukaan rahastoon sijoitettu pääoma on käytettävä sijoituspolitiikan perusteella.

Rahastoon sijoitetun pääoman käyttöä koskevan sijoituspolitiikan on sisällettävä seuraavat osatekijät:

1.Rahaston investointialueiden kuvaus laissa vahvistettujen tukikelpoisten alueiden mukaisesti.

2.Kuvaus rahoitustuotteista, mukaan lukien lainat ja pääoma, rahaston tavoitteista, tavasta, jolla rahastosta myönnetään tukea, ja odotetuista tukikelpoisista lopullisista tuensaajista, joita rahastosta aluksi tuetaan. Näiden rahoitustuotteiden on oltava rahaston perustamisesta annetun lain mukaisia, mukaan lukien se, mitä voidaan rahoittaa EU:n talousarviosta.

3.Alkuinvestointien toteutusvaiheiden suunniteltu aikataulu.

4.” Ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen ” ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti:

I.Lainojen tai vastaavien välineiden osalta sijoituspolitiikan ulkopuolelle jätetään seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 13 , ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 14 , iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 15 ja omaisuuserät 16 .

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä yritykset, 17 jotka keskittyvät erityisesti seuraaville aloille: I) fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja siihen liittyvä toiminta 18 ; II) energiaintensiiviset ja/tai paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat teollisuudenalat 19 ; III) saastuttavien ajoneuvojen tuotanto, vuokraus tai myynti 20 ; IV) jätteiden keruu, käsittely ja 21 loppusijoitus, v) ydinpolttoaineen käsittely, ydinenergian tuotanto. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että lainajärjestelyn lopulliset tuensaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

A.4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

A2 – INNOVOINTI

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A1L	A2.5 Kulttuurialan ja kulttuuriteollisuuden taloudellisen kehityksen mahdollisuuksien vahvistaminen	Virstanpylväs	Toimintapoliittisen asiakirjan hyväksyminen vihreiden ja digitaalisten toimien tukemiseksi kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla	Toimintapoliittisen asiakirjan julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Kulttuuriasioista vastaava ministeri hyväksyy julkisen kuulemisen jälkeen toimintapoliittisen asiakirjan, jolla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja. Asiakirjassa on käsiteltävä erityisesti seuraavia seikkoja: -Määritetään kulttuurialan ja luovien toimialojen keskeiset keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet, mukaan lukien covid-19-kriisistä saadut kokemukset; -Varmistettava, että tuettavissa hankkeissa noudatetaan EU:n yleisiä periaatteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä; -Määritetään vihreiden ja digitaalisten välineiden ja alustojen mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin; -Kehitetään yhteistyökonsepteja ja osaamisen ja taitojen siirtoa kulttuuri- ja luovien alojen välillä sekä tieteen, koulutuksen, teknologian ja liiketoiminnan alojen kanssa keskittyen EU:n yleisiin periaatteisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Määritetään parhaina pidetyt vaihtoehdot julkisen tuen antamiseksi kulttuurialan ja luovien toimialojen toimille.
A2L	A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi	Virstanpylväs	Kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toteutettavien hankkeiden valintaperusteet	Valintaperusteiden julkaiseminen ja riippumattoman valintalautakunnan perustaminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Kulttuuri- ja kansallisperintöministeriö hyväksyy ja julkaisee valintaperusteet, joilla tuetaan pk-yrityksiä, kulttuurilaitoksia ja kansalaisjärjestöjä hankkeiden luomisessa kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Lisäksi perustetaan riippumaton valintalautakunta, johon kuuluu asiantuntijoita eri aloilta ja johon kuuluu riippumattomien CCS-organisaatioiden ja -laitosten edustajia. Valintalautakunta päättää apurahoja koskevista säännöistä. Kulttuurialan ja luovien toimialojen kulttuurilaitosten, kansalaisjärjestöjen, pk-yritysten ja mikroyritysten hankeavustushakemusten valintaperusteissa, jotka vastaavat yhtä Eurostatin määrittelemistä NACE-toimialoista, on asettaa etusijalle hankkeet, joilla on todennäköisesti pysyvä vaikutus digitaaliseen ja vihreään siirtymään kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla; asetettava etusijalle ne rahoituksen saajat, joilla on liiketoimintasuunnitelma siitä, miten avustukset käytetään hankkeen kustannusten rahoittamiseen; asetetaan etusijalle ne edunsaajat, joilla on näyttöä hanke-ehdotukseen liittyvistä toimista tai hankkeista viimeisten 24 kuukauden ajalta. Kaikissa hankkeissa on otettava huomioon EU:n yleiset periaatteet, kuten sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys.
A3L	A2.5.1 Ohjelma kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden toiminnan tukemiseksi	Kohde	Kulttuuri- ja luovien alojen hankkeita koskevien allekirjoitettujen sopimusten määrä		Numero	0	1 873	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Kulttuuri- ja luovien alojen hankkeita varten allekirjoitetaan 1873 sopimusta.
A4L-KOKO	A2.5.1 Ohjelma kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden toiminnan tukemiseksi	Kohde	Kulttuuri- ja luovilla aloilla myönnettyjen apurahojen määrä		Numero	0	945	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Kulttuuri- ja luovien alojen henkilöille myönnetään 945 apurahaa.
A7L	A2.6 Satelliittidataa käyttäviä seurantapalveluja, -tuotteita, -analyysivälineitä ja -palveluja sekä niihin liittyvää infrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän uudistaminen	Virstanpylväs	Avaruustoimintaa koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Lailla on muun muassa helpotettava satelliittidatan käyttöä julkishallinnossa. Lailla perustetaan kansallinen satelliittidatan valvoja. Laissa on säädettävä kansallisen valvojan velvollisuudesta levittää tietoa satelliittidatasta ja edistää sen käyttöä, mukaan lukien koulutuksen järjestäminen asiasta kiinnostuneille tahoille. Laissa vahvistetaan myös säännöt ja edellytykset avaruustoiminnan harjoittamiselle ja sen valvonnalle, vastuu avaruusesineen aiheuttamista vahingoista sekä avaruusesineiden kansallisen rekisterin toimintaa koskevat säännöt.
A8L	A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin	Virstanpylväs	Kansallinen satelliittitietojärjestelmä (NSIS)	Kansallisen satelliittitietojärjestelmän (NSIS) saatavuus verkossa				KYSYMYS 2	2025	Kansallisen satelliittitietojärjestelmän (NSIS) on oltava käytettävissä verkossa.
A11L	A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin	Kohde	Neljän satelliitin rakentaminen		Numero	0	4	KYSYMYS 2	2026	Rakennettujen satelliittien määrä sekä maasegmentin toimitus.
A12L	A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto	Virstanpylväs	Rahastoa koskevan oikeudellisen kehyksen vahvistaminen	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	Rahaston oikeudellisesta kehyksestä annettu laki tulee voimaan. Lakiin on sisällytettävä toimenpiteen kuvaukseen sisältyvät seikat.
A13L	A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto	Virstanpylväs	Investointipolitiikan hyväksyminen	Investointipolitiikan hyväksyminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	BGK:n ja/tai rahaston on otettava käyttöön sijoitetun pääoman käyttöä koskeva sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikkaan on sisällytettävä toimenpiteen kuvaukseen sisältyvät osatekijät.
A14L	A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto	Virstanpylväs	Pääomasijoitus	Todistus siirrosta				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Rahastoon sijoitetaan 5471689564 euroa omaa pääomaa. Tämän toimenpiteen täytäntöönpanemiseksi laissa säädettyjen tarvittavien sopimusten on oltava tulleet voimaan. Elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnin muodostavan rahastoon tehdyn pääomanlisäyksen lisäksi Puolan on toimitettava viimeistään 16 päivänä elokuuta 2026 kertomus, jossa esitetään pääpiirteittäin toimet, jotka rahasto on toteuttanut investointipolitiikan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimet niiden rahoitustuotteiden täytäntöönpanemiseksi, joita lisäpääoman odotetaan aluksi tukevan, sekä odotetut toimet kyseisten tuotteiden täytäntöönpanemiseksi edelleen.

B. KOMPONENTTI B: ”VIHREÄ ENERGIA JA ENERGIAINTENSITEETIN VÄHENTÄMINEN”

B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa kaukolämpöä ja vähentää sen kasvihuonekaasupäästöjä. Investointi koostuu kaukolämpöä tuottavia laitoksia koskevista sopimuksista.

B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa

Investoinnin tavoitteena on parantaa omakotitalojen energiatehokkuutta. Investointi koostuu tuesta i) lämmönlähteiden korvaamiseen, tai ii) omakotitalojen lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen; tai iii) uusiutuvia energialähteitä käyttävä laitos.

B1.1.3 Koulutuslaitosten lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa oppilaitosten energiatehokkuutta. Tämä toimenpide koostuu sopimuksista, jotka koskevat lämmönlähteiden asentamista tai nykyaikaistamista, uusiutuvien energialähteiden asentamista tai oppilaitosten rakennusten lämpöjärjestelmien nykyaikaistamista.

B1.1.4 Yhteisöpalvelujen energiatehokkuuden parantaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa sosiaalipalvelujen energiatehokkuutta. Tämä toimenpide koostuu sosiaalisen toiminnan laitosten (kirjastot, kulttuuri- tai yhteisökeskukset) lämpöuudistuksesta, johon voi sisältyä lämmönlähteiden ja/tai uusiutuvien energialähteiden asentaminen.

B1.1.5 Investoinnit moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuteen

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa moniasuntoisten rakennusten energiatehokkuutta. Investointi koostuu i) moniasuntoisten asuinrakennusten lämpöjärjestelmien nykyaikaistamisesta, tai ii) uusiutuvien energialähteiden asentaminen tällaisiin rakennuksiin.

B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on kehittää uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinat.

Toimenpide koostuu kahdesta toimesta. Ensimmäisellä pyritään luomaan sääntelykehys vedyn toiminnalle liikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena ottamalla käyttöön säännöksiä vetyasemien rakentamisesta, turvallisesta käytöstä ja parantamisesta sekä vetyasemien käytön hyväksymisestä ja tarvittavista teknisistä tarkastuksista vastaavista viranomaisista. Siinä on myös vahvistettava järjestelmä ajoneuvojen käyttövoimana käytettävien vetypolttoaineiden laadun seuraamiseksi ja valvomiseksi. Toimen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 30. joulukuuta 2021 mennessä.

Toisen toimen tavoitteena on luoda vetyinfrastruktuuri ja markkinarakenne, joilla pyritään tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa markkinoilla, vedyntuotannon integrointia muille energiamarkkinoille sekä olemassa olevaa ja kohdennettua infrastruktuuria, jolla pyritään luomaan sääntelyn ennustettavuutta sijoittajille ja tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa. Uudistuksissa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01), joilla varmistetaan, että uudistus ei vaikeuta uusiutuvan vedyn käyttöä ja markkinointia muihin vetylähteisiin verrattuna. Uudistuksella pyritään kehittämään uusiutuvaa vetyä tai elektrolyysilaitteistoista tuotettua vetyä ja edistämään vähähiilistä vetyä, joka on EU:n vetystrategian mukaista.

Tämän toimen täytäntöönpano saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen

Investoinnin tavoitteena on luoda Puolaan vetyteollisuus ja lisätä uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöä. Investointi koostuu kahdesta toimesta.

Ensinnäkin investointi, joka koostuu vetykäyttöisten rautateiden henkilöajoneuvojen prototyypin suunnittelusta ja rakentamisesta ja/tai vetykäyttöisten ajoneuvojen tuotantokapasiteetin laajentamisesta.

Toiseksi on tehtävä julkinen investointi tukijärjestelmään, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Puolan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantosektorilla. Ohjelmasta tarjotaan tukea suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineeseen perustuvien investointien perusteella ohjelmasta pyritään tarjoamaan tukea aluksi vähintään 514105514 euroa. 22

Järjestelmää hallinnoi toteutuskumppanina Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).

Järjestelmään on sisällyttävä seuraava tuotelinja:

·Suorat tuet yksityisille yhteisöille tai vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille, jotta ne voivat rahoittaa investointejaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantokapasiteettiin, mukaan lukien elektrolyysilaitteet, ja niihin liittyvään infrastruktuuriin.

Jotta investointi ohjelmaan voidaan toteuttaa, Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Kuvaus ohjelman päätöksentekoprosessista: Lopullisen myöntämispäätöksen ohjelmassa tekee investointikomitea tai muu asianmukainen vastaava hallinnollinen elin ja päätös hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten ääntenenemmistöllä.

2. Tähän liittyvän tukipolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin sisältyvät:

a.Kuvaus myönnetyistä tuista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista ottaen huomioon tavoite, jonka mukaan järjestelmän ja lopullisten edunsaajien välillä tehtyjen tukisopimusten tuloksena uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn asennettu tuotantokapasiteetti on vähintään 315 MW.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden ((2023) 6454 final) mukaisesti. Investointipolitiikassa jätetään tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 23 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 24 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 25 ja omaisuuserät 26 ja iv) kaivostoimintaan liittyvät toiminnot ja omaisuuserät.

d.Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, maksurakenne toteutuskumppania varten sekä vaatimus käyttää järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin poliittisiin tavoitteisiin.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan mobilisoiduista tuista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus varmistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksen vaatimusten mukaisesti ennen kuin toimelle myönnetään tukea.

d.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) että valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen ja valtiontukisääntöjen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja tukisopimusten ehtoja noudatetaan.

B2.2.3 offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on helpottaa merituulivoimainfrastruktuurin kehittämistä. Investointi koostuu uuden terminaalin rakentamisesta merituulivoimaloita varten sekä Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien laitteistojen parantamisesta tai laajentamisesta.

B3.1 Tuki maaseutualueiden kestävälle vesi- ja jätevesihuollolle

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että vaihtoehtoisia vesi- ja jätevesihuoltoratkaisuja, kuten yksittäisiä puhdistamoja tai sakokaivoja, seurataan, ylläpidetään ja valvotaan asianmukaisesti huononemisen estämiseksi.

Uudistuksessa asetetaan kunnille velvoite käyttää välineitä, joilla estetään jäteveden epäasianmukainen hävittäminen, ja otetaan käyttöön niin sanottu korvaavan toiminnan mekanismi eli kunnan järjestämä sakokaivojen tyhjennys, jota sovelletaan kiinteistönomistajiin, jotka eivät ole tehneet sopimusta sakokaivojen tyhjennyksestä. Siinä on myös asetettava velvoite tehdä säännöllisiä tarkastuksia ja otettava käyttöön tehokas täytäntöönpanomekanismi.

Tämän toimen täytäntöönpano saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

Uudistuksessa on myös vahvistettava alueelliset perusteet maaseutualueiden vesihuoltoon tai jätevesi-investointeihin myönnettävän tuen saajien valitsemiseksi. Valintaperusteissa on asetettava etusijalle kunnat, joilla on vähiten mahdollisuuksia rahoittaa investointeja omista varoistaan, ja hankkeet, joilla on parhaat mahdollisuudet lieventää olemassa olevia kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Toimen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. joulukuuta 2021 mennessä.

B3.1.1 Investoinnit maaseutualueiden jätevesi- tai vesihuoltoinfrastruktuureihin

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä vesi- ja viemäri-infrastruktuurin saatavuutta maaseutualueilla. Toimenpiteellä tuetaan vesihuolto- tai jätevesihuoltojärjestelmien rakentamista, laajentamista tai nykyaikaistamista.

B4.1 Hiiliriippuvuuden vähentäminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on varmistaa vakaa rahoitus kaukolämpöalan hiilestä irtautumiseen tehtäville investoinneille ministerineuvoston hyväksyttyä päätöslauselman ja muutetun oikeudellisen kehyksen, jolla tuetaan hiilikaivosten vapaaehtoista sulkemista ja tiettyjen kaivostyöntekijöiden sosiaalista suojelua. Se koostuu ”alueellisen lämmitysmuutosrahaston” hyväksymisestä kaudelle 2026–2030 ja kivihiiliteollisuuden toiminnasta annetun lain muuttamista koskevan säädöksen hyväksymisestä. Kaukolämmityksen muutosrahaston täytäntöönpanoa ei rahoiteta elpymis- ja palautumistukivälineestä, eikä se ole osa toimenpidettä. Kaukolämmön muutosrahaston täytäntöönpanoa koskevia neuvontapalveluja voidaan tarjota ELENA-välineen (European Local Energy Assistance) tuella.

B. KOMPONENTTI B: ”VIHREÄ ENERGIA JA ENERGIAINTENSITEETIN VÄHENTÄMINEN”

B.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
B1G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun säädöksen voimaantulo	Säännös säädöksessä, jolla muutetaan energiatehokkuuslakia, ja siihen liittyvissä säädöksissä, joista käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun lain voimaantulo (laki lämpöjärjestelmien nykyaikaistamisen ja peruskorjausten tukemisesta ja rakennusten keskitetystä päästörekisteristä; laki vuokrattavien asuintilojen rakentamiseen myönnettävästä taloudellisesta tuesta; laki tietyntyyppisestä asumistuesta; ja uusiutuvia energialähteitä koskeva laki), jonka nojalla energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän piiriin kuuluvat yksiköt voivat täyttää energiansäästövelvoitteet niin kutsuttujen tukiohjelmien puitteissa. Siinä selvennetään mahdollisuuksia käyttää energiatehokkuussopimuksia julkisella sektorilla. Sen on mahdollistettava energiapalveluyritysten osallistuminen energiatehokkuusvelvoitejärjestelmiin.
B2G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Puhdasta ilmaa koskevan ensisijaisen ohjelman päivitys	Kansallinen ympäristönsuojelurahasto hyväksyy muutokset ”puhdasta ilmaa” koskevaan ensisijaiseen ohjelmaan, mukaan lukien säännökset tuesta, joka on suunnattu a) suurituloisille kotitalouksille erityisesti siten, että pankkiala osallistuu lainojen myöntämiseen yhdessä avustusten kanssa; b) pienituloiset kotitaloudet; C) pienituloisimmat kotitaloudet.				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Kansallinen ympäristönsuojelurahasto hyväksyy muutoksia ”puhdasta ilmaa” koskevaan ensisijaiseen ohjelmaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian mukaisesti, mukaan lukien kohdennettu tuki, joka on kohdennettu a) suurituloisille kotitalouksille erityisesti lainoja ja avustuksia myöntävän pankkialan myötävaikutuksella; b) pienituloiset kotitaloudet; C) pienituloisimmat kotitaloudet (puhtaan ilman ensisijaisessa ohjelmassa sovellettavien määritelmien mukaisesti). Säännösten, joilla annetaan kohdennettua tukea edellä mainituille ryhmille, on oltava täysin toimintavalmiita 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä, ja tuensaajilla on oltava mahdollisuus saada tätä tukea.
B3G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Kansallisen ilmansuojeluohjelman päivitys	Ilmasto- ja ympäristöministeri hyväksyy päivitetyn kansallisen ilmansuojeluohjelman				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa on määriteltävä uudet tehtävät, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2025, 2030 ja 2040 mennessä kansallisella, maakunnallisella ja kunnallisella tasolla: 1) Vaatimusten laatiminen vähäpäästöisille vyöhykkeille sellaisia kuntia varten, joissa sallitut typpidioksiditasot on ylitetty; 2) ” voivodikuntien” sitoutuminen hyväksymään savusumun vastaisia päätöslauselmia kaupungeissa, joissa ei noudateta tiettyjä ilmanlaatunormeja; 3) rahoitustuki alue- ja paikallisviranomaisille tupakoinnin vastaisissa päätöslauselmissa määriteltyjen toimien edistämiseksi ja tiedotuspisteiden valmistelemiseksi niitä asukkaita varten, jotka hakevat rahoitusta puhtaan ilman prioriteettiohjelmasta; 4) Tupakoinnin vastaisissa päätöslauselmissa määriteltyjen tehtävien täytäntöönpanon valvontajärjestelmää koskevien säännösten lujittamista koskevan tehtävän käyttöönotto; (5) Uusien hiilikäyttöisten lämmittimien jättäminen julkisten tukiohjelmien ulkopuolelle 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen.
B4G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Kiinteiden polttoaineiden laatustandardeista annettuun ilmasto- ja ympäristöministerin asetukseen tehdyn muutoksen voimaantulo	Kiinteän polttoaineen laatunormeista annettuun asetukseen tehdyn muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Kivihiilipohjaisia kiinteitä polttoaineita koskevan asetuksen muutos tulee voimaan ministeriöiden välisen työryhmän valmistelemien tarvittavia tai suositeltuja lainsäädäntömuutoksia koskevien suositusten perusteella, minkä jälkeen ehdotuksia on kuultu kansalaisjärjestöjen ja hiilialan kamarien kanssa. Siinä kielletään kiinteiden hiilipolttoaineiden tuottajia käyttämästä harhaanjohtavaa tuotemerkkiä.
B5G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Asetus, jossa asetetaan laatuvaatimukset kiinteille biomassapolttoaineille, tulee voimaan	Kiinteitä biomassapolttoaineita koskevista laatuvaatimuksista annetun asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Asetuksessa vahvistetaan laatuvaatimukset kotitalouksien käyttöön tarkoitetuille kiinteille biomassapolttoaineille, puupelletit mukaan luettuina.
B7G	B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin	Kohde	T1 – Kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteet		Numero	0	23	KYSYMYS 2	2026	Kaukolämpöä tuottavia laitoksia koskevat sopimukset allekirjoitettu. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen on osoitettava seuraavilla sopimusten määräyksillä: — Tuetut lämmöntuotantolaitokset eivät saa ylittää kynnysarvoa, joka on 250 g CO2/kWh energiaa. — Bioenergiaa käyttävien laitosten on oltava direktiivin 2018/2001 29 artiklan 2–7 kohdan mukaisia. — Missään tuetussa laitoksessa ei saa käyttää jätteestä peräisin olevaa polttoainetta.
B8G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa	Kohde	T1 – Lämmönlähteen korvaaminen omakotirakennuksissa		Numero	0	250 000	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Asennettujen lämmönlähteiden lukumäärä. Investointeja tuetaan puhtaan ilman prioriteettiohjelmasta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian mukaisesti. Jos tukea myönnetään kaasukäyttöisille kattiloille, ne on otettava käyttöön ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien komission teknisten ohjeiden (2021/C58/021) liitteen III mukaisesti, ja niiden on johdettava kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen, jotta voidaan parantaa merkittävästi ympäristöä ja kansanterveyttä erityisesti pilaantumisen vähenemisen vuoksi, erityisesti alueilla, joilla direktiivissä 2008/50/EU asetetut EU:n ilmanlaatunormit ylittyvät tai uhkaavat ylittyä.
B9G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa	Kohde	Lämmönlähteiden korvaaminen, asennetut uusiutuvat energialähteet ja lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen		Numero	0	465 000	KYSYMYS 2	2026	Korvattuja lämmönlähteitä käyttävien omakotitalojen lukumäärä; tai asennetut uusiutuvat energialähteet; tai lämpöuudistettu. Lisäksi investointitasolla kaasukäyttöisten kattiloiden osuus ei saa olla yli 40 prosenttia lämmönlähteiden korvaajien kokonaismäärästä.
B10G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa	Kohde	T1 – Uusiutuvien energialähteiden lämpönykyaikaistaminen ja asentaminen omakotitaloihin		Numero	0	190 000	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Energiatehokkuusvaatimukset täyttävien lämpömodernoitujen omakotitalojen lukumäärä. Investointeja tuetaan puhtaan ilman prioriteettiohjelmasta.
B12G	B1.1.3 Koulutuslaitosten lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen	Kohde	Niiden oppilaitosten rakennusten lukumäärä, joiden kanssa on allekirjoitettu sopimuksia lämmönlähteiden asentamisesta tai nykyaikaistamisesta, uusiutuvien energialähteiden asentamisesta tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistamisesta		Numero	0	492	KYSYMYS 2	2026	Niiden oppilaitosten rakennusten lukumäärä, joiden kanssa on allekirjoitettu sopimuksia lämmönlähteiden asentamisesta tai nykyaikaistamisesta, uusiutuvien energialähteiden asentamisesta ja/tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistamisesta. Ehdotuspyynnössä jätetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat lämmönlähteet hankkeiden toteuttamisen ulkopuolelle.
B15G	B1.1.4 Yhteisöpalvelujen energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Sosiaalipalvelujen lämpönykyaikaistaminen		Numero	0	150	KYSYMYS 2	2026	Lämpöuudistettujen sosiaalipalvelujen (kirjastot, kulttuuri- tai yhteisökeskukset) määrä. Tähän voi sisältyä lämmönlähteiden ja/tai uusiutuvien energialähteiden asentaminen. Hankkeiden valintaa koskevissa menettelysäännöissä on täsmennettävä, että kaasukattiloiden lämmönlähteiden korvaaminen ei ole tukikelpoista.
B16G	B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Niiden säädösten voimaantulo, joilla muutetaan säädöksiä vedyn käytöstä liikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena	Muutossäädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	1. Muutos sähköistä liikkuvuutta koskevaan lakiin (11. tammikuuta 2018; Dz. U. z. 2018 r. poz. 317) otetaan käyttöön vetytankkausinfrastruktuurin määritelmät; vahvistaa tankkausasemia koskevat yleiset turvallisuus- ja tekniset vaatimukset (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan direktiivin mukaisesti) ja määrittää menettelyt ja toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat merkityksellisiä tämän infrastruktuurin tarkastamisen kannalta. 2. Polttoaineiden laadun valvonta- ja tarkastusjärjestelmästä annetun lain muutos (25. elokuuta 2006; Dz.U. Nr 169, poz. 1200) lisätään yhdistetyn nimikkeistön CN-koodin 2804 10 00 mukainen vedyn käsite; vahvistetaan vedyn laadun seuranta- ja valvontamenettelyt; määrittää asiaankuuluvat viranomaiset. Vedyn käsitteen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen. Uudistuksella ei saa vaikeuttaa uusiutuvan vedyn käyttöä ja markkinointia verrattuna muihin vedyn lähteisiin. Uudistuksella pyritään ensisijaisesti kehittämään uusiutuvaa vetyä tai elektrolyysilaitteista tuotettua vetyä.
B17G	B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Vetyä koskevista säännöistä annetun lain voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Sellaisen lain voimaantulo, jossa määritellään vetyinfrastruktuuria ja markkinarakennetta koskevat säännöt ja jolla pyritään tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa markkinoilla, vedyntuotannon integrointia muille energiamarkkinoille sekä olemassa olevaa ja kohdennettua infrastruktuuria, jolla pyritään luomaan sääntelyn ennustettavuutta sijoittajille ja tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa. Lain on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen. Uudistuksella ei saa vaikeuttaa uusiutuvan vedyn käyttöä ja markkinointia verrattuna muihin vedyn lähteisiin. Uudistuksen on oltava EU:n vetystrategian mukainen.
B20G	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Tutkimus- ja innovointihankkeet		Numero	0	1	KYSYMYS 2	2026	Investoinnin on koostuttava vetykäyttöisten rautateiden henkilöajoneuvojen prototyypin suunnittelusta ja rakentamisesta ja/tai vetykäyttöisten ajoneuvojen tuotantokapasiteetin laajentamisesta.
B21aG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
B21dG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Prosenttia	0	100 %	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	BGK:n on täytynyt tehdä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia tukisopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
B21eG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen	Todistus siirrosta				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Puola siirtää 514105514 euroa BGK:lle järjestelmää varten.
B37G	B2.2.3 offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen	Virstanpylväs	Uuden terminaalin rakentaminen merituulivoimaloita varten	Rakennustyöt ja terminaalin alustava käyttö tai vuokraussopimus				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Jäljennös työmaapäällikön työmaapäiväkirjaan tekemästä merkinnästä, jossa vahvistetaan uuden terminaalin rakennustöiden suorittaminen myönnettyjen lupien mukaisesti. Oikeudellisesti sitova alustava käyttö- tai vuokrasopimus tai -sopimukset on allekirjoitettava, jotta varmistetaan terminaalin pääasiallinen käyttö merituulivoimaloiden asentamiseen.
B38G	B2.2.3 offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen	Kohde	Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien laitosten parannus-/laajennustyöt		Numero	0	3	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Łeban, Ustkan ja Darłowon satamissa sijaitsevien laitosten parannus- tai laajennustöitä varten on toimitettava jäljennös työmaapäiväkirjasta, jossa vahvistetaan rakennustöiden toteuttaminen myönnettyjen lupien mukaisesti. Maltan kuningattaren ja Łeban satamalaiturin rakennustöiden osalta on toimitettava jäljennös urakoitsijan (urakoitsijoiden) ja hankintayksikön (hankintayksiköiden) allekirjoittamasta lopullisesta hyväksymispöytäkirjasta. On sovittava oikeudellisesti sitovista järjestelyistä satamarakenteiden käyttöä varten (mukaan lukien vähintään yksi seuraavista: maa, terminaalit tai laituripaikat) merituulipuistojen kehittäjien tai toiminnanharjoittajien kanssa merituulivoimaloiden huoltoa ja kunnossapitoa varten.
B39G	B3.1 Tuetaan kestävää vesi- ja jätevesihuoltoa maaseutualueilla	Virstanpylväs	Sääntöjen laatiminen vesihuollon tai viemäri-investointien elpymis- ja palautumissuunnitelman tuen alueellistamiseksi maaseutualueilla	Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin hyväksymät suuntaviivat				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Alueellisten kriteerien hyväksyminen tuensaajien valintaa varten. Valintaperusteissa on asetettava etusijalle kunnat, joilla on vähiten mahdollisuuksia rahoittaa investointeja omista varoistaan. Voivodikuntien itsehallinnot on otettava mukaan edunsaajien valintaperusteiden määrittelyyn.
B40G	B3.1 Tuetaan kestävää vesi- ja jätevesihuoltoa maaseutualueilla	Virstanpylväs	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jossa säädetään velvollisuudesta seurata ja valvoa säännöllisesti asianmukaisia kiinteistökohtaisia järjestelmiä	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla asetetaan kunnille velvoite seurata ja valvoa jäteveden hävittämistä ja käyttää välineitä epäasianmukaisen hävittämisen estämiseksi, mukaan lukien niin sanottu korvaavan toiminnan mekanismi eli sakokaivojen tyhjennys kunnan toimesta kiinteistönomistajille, jotka eivät ole tehneet sopimusta sakokaivojen tyhjennyksestä.
B41G	B3.1.1 Investoinnit maaseutualueiden jätevesi- tai vesihuoltoinfrastruktuureihin	Kohde	Tuki jätevesi- tai vesihuoltoon		Numero	0	150	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Vesi- tai jätevesihuoltojärjestelmien rakentamisesta, laajentamisesta tai nykyaikaistamisesta annettu hyväksymispöytäkirja.
B41aG	B3.1.1 Investoinnit maaseutualueiden jätevesi- tai vesihuoltoinfrastruktuureihin	Kohde	Tuki jätevesi- tai vesihuoltoon		Numero	150	467	KYSYMYS 2	2026	Vesi- tai jätevesihuoltojärjestelmien rakentamisesta, laajentamisesta tai nykyaikaistamisesta annettu hyväksymispöytäkirja.
B42G	B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	T1 – Moniasuntoisten rakennusten uusiutuvan energian laitokset ja lämpömodernisaatiot		Numero	0	632	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Sellaisten moniasuntoisten rakennusten lukumäärä, jotka on lämpömodernoitu tai varustettu uusiutuvan energian laitoksilla. Investointeja tuetaan TERMO-ohjelmasta.
B43G	B1.1.5 Investoinnit moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuteen	Kohde	T2 – Uusiutuvan energian laitokset tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen moniasuntoisissa rakennuksissa		Numero	632	5 395	KYSYMYS 2	2026	Sellaisten moniasuntoisten rakennusten lukumäärä, jotka on lämpömodernoitu tai varustettu uusiutuvan energian laitoksilla.
B44G	B4.1 Hiiliriippuvuuden vähentäminen	Virstanpylväs	Kaukolämmön muutosrahasto	Johtokunnan hyväksyntä				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Narodowy Fundusz Ochrony Srodowiska i Gospodarki Wodnejin (NFOSiGW) johto- ja/tai hallintoneuvosto hyväksyy vuosiksi 2026–2030 ensisijaisen ohjelman ”kaukolämpörahasto”, joka koostuu vähintään 700 miljoonasta eurosta, jotka ovat peräisin NFOSiGW:n kansallisista varoista. Hyväksynnässä on täsmennettävä, että kaukolämmön muutosrahaston tavoitteena on tukea Puolan kaukolämpöalan hiilestä irtautumista ja 1. Lämmöntuotannon hiilestä irtautumiseen liittyvät tukikelpoiset investoinnit ja ”kaukolämmityksen muutosrahaston” investointitavoitteet (kuten uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto, lämpöpumpputeknologiat, lämmön varastointi ja hukkalämmön talteenotto) sekä vaatimus, jonka mukaan tukikelpoisten investointien on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia; 2. Investointitavoitteet, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden käyttöönottokapasiteettia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.
B45G	B4.1 Hiiliriippuvuuden vähentäminen	Virstanpylväs	Kivihiiliteollisuuden toimintalain muuttamisesta annetun lain voimaantulo	Lainsäädäntömuutoksen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Kivihiiliteollisuuden toiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo kivihiiliteollisuuden sulkemisen osalta.

B.3. Kuvaus lainatukeen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista

B1.2 Energiayhtiöiden energiansäästövelvoitteen helpottaminen

Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja laajentaa energiatehokkuusvelvoitejärjestelmää.

Uudistus pannaan täytäntöön luomalla vakiomuotoiset viitearvot erityyppisille energiansäästötoimenpiteille. Tällaisia toimenpiteitä ei enää tarvitse tarkastaa, mikä helpottaa pienempien yhteisöjen osallistumista järjestelmään. Toinen uudistuksen osatekijä on liikenteessä käytettäviä nestemäisiä polttoaineita markkinoille saattavien polttoaineyhtiöiden sisällyttäminen energiatehokkuusvelvoitejärjestelmään. Näiden yritysten on toteutettava energiatehokkuutta parantavia hankkeita, peruutettava tietty määrä valkoisia todistuksia tai maksettava korvaava maksu tietyin edellytyksin. Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2022 mennessä.

B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Investoinnilla pyritään vähentämään yritysten energian loppukulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Vihreiden ratkaisujen täytäntöönpanossa yrityksissä pyritään keskittymään teollisuus- ja energiaprosessien parantamiseen energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiaintensiteetin vähentämiseksi, mikä johtaa energiankulutuksen vähenemiseen ja energiatehokkuuden paranemiseen, sekä uusiutuviin ja vähähiilisiin energialähteisiin tehtäviin investointeihin yrityksissä.

Investoinnilla tuetaan erityisesti i) olemassa olevien teollisuus- ja tuotantolaitosten, teollisuuslaitteiden ja sähkölaitosten rakentamista, laajentamista tai nykyaikaistamista niiden energiatehokkuuden parantamiseksi; II) omien uusiutuvien energialähteiden rakentaminen ja asentaminen yrityksiin, mukaan lukien tuuliturbiinit, aurinkokeräimet, aurinkosähköpaneelit, geotermiset järjestelmät ja lämpöpumput; energiavarastojen rakentaminen yrityksiin uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon yhteydessä; IV) omien (sisäisten) vähähiilisten energialähteiden rakentaminen/parantaminen, yhteistuotanto mukaan luettuna; v) lisätään vähäpäästöisten tai päästöttömien polttoaineiden osuutta valmistusprosesseissa tiukimpia päästönormeja noudattaen; VI) vähän energiaa kuluttavien lämmönlähteiden korvaaminen polttoaineilla (kiinteät, nestemäiset, kaasumaiset) tai sähköllä energiatehokkaammilla lähteillä; VII) teollisissa prosesseissa käytettävien rakennusten ja laitosten lämpönykyaikaistaminen. Hankkeet valitaan avoimen kilpailun perusteella ottaen huomioon seuraavat perusteet: I) valmius – hankkeen toteuttamisvalmius; II) johdonmukaisuus nykyisten ilmastoneutraaliussuunnitelmien kanssa; III) hiilidioksidi- ja PM2,5- ja PM10-päästöjen vähennysaste; IV) primäärienergian kulutuksen vähennysaste.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C 58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuuskriteereihin ei sisälly seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 27 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 28 ; III) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 29 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 30 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia. Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin

Uudistuksen tavoitteena on tukea merituulivoimaa ja vähentää jakamisrajoitusten vaikutusta sähkömarkkinoihin. Tämä toimenpide koostuu seuraavista: I) merituulivoimalaitoksia koskevien asetusten hyväksyminen, ii) merituulivoimakapasiteetista saatavan sähkön hinnanerosopimusten huutokauppatulosten julkaiseminen, iii) tasehallintamarkkinoiden sääntöjen muuttaminen siten, että niihin sisällytetään tasehallintakapasiteetin (reservien) nimenomainen hankinta ennen yhteenkytkettyjen vuorokausimarkkinoiden toteuttamista, ja iv) tutkimus toimenpiteistä, joilla rajoitetaan kapasiteetin jakamisrajoituksia Puolan sähköjärjestelmässä.

B2.4 Energiavarastojen kehittämistä koskeva oikeudellinen kehys

Uudistuksen tavoitteena on poistaa varastointiteknologioiden kehittämisen nykyiset oikeudelliset esteet ja luoda vakaa oikeudellinen ympäristö varastointitoiminnan harjoittamiselle.

Uudistuksella muun muassa vapautetaan sähkön varastointi hintavelvoitteesta ja poistetaan verkkomaksujen kaksinkertainen periminen. Sen on asetettava toimiluvan saamista/rekisteriin merkitsemistä koskeva velvoite riippuvaiseksi asennetusta sähkön kokonaisvarastointikapasiteetista sen kapasiteetista riippumatta. Ehdotetun varastointia koskevan tariffikehyksen on oltava syrjimätön ja vastattava kustannuksia.

Uudistuksen toteutus oli määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2021 mennessä.

B3.2 Tuki ympäristön ennallistamiseen ja vaarallisilta aineilta suojelemiseen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää Puolan merialueilla sijaitsevien suurten jälkiteollisten alueiden ja vaarallisten materiaalien kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tämä toimenpide koostuu lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla helpotetaan tiettyjen suurten jälkiteollisten alueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista, sekä vaarallisten materiaalien käsittelyä koskevista lainsäädännöllisistä muutoksista.

B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin sekä maalla ja merellä sijaitsevien kohteiden ennallistamiseen

Investoinnin tavoitteena on poistaa ihmisten terveydelle ja hengelle aiheutuva uhka, joka johtuu epäpuhtauksien tai vaarallisten aineiden esiintymisestä maalla ja merellä sijaitsevissa laitoksissa. Tämä toimenpide koostuu asiakirjojen julkaisemisesta sellaisia investointeja varten, jotka liittyvät epäpuhtauksien tai vaarallisten aineiden esiintymiselle alttiisiin ennalta määriteltyihin maalla ja merellä sijaitseviin paikkoihin Puolan tasavallassa.

B3.3 Tuki vesivarojen kestävään hoitoon maataloudessa ja maaseutualueilla

Uudistuksen tavoitteena on parantaa maaseutualueiden edellytyksiä investoida vesihuoltoon ja resurssitehokkuuteen. Uudistuksella parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; vesitehokkuuden parantaminen sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyksen lisääminen.

Uudistus koostuu kansalliseen lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen kestävän vesihuollon edellytysten parantamiseksi maatalousmetsien ja maaseutualueiden osalta. Muutoksilla helpotetaan vedenpidätystä koskevien investointien valmistelua ja täytäntöönpanoa ja lopetetaan veden valuttaminen maatalousmaalta, mukaan lukien erityisesti investoinnit, jotka liittyvät kuivatuslaitteiden jälleenrakentamiseen ja uudelleenrakentamiseen, jotta ne täyttävät vedenpidätystehtävän ja siten suojelevat maatalousmaata kuivuudelta ja rajoittavat tulvariskiä.

Uudistuksessa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C 58/01) vahvistettuja vaatimuksia ja erityisesti varmistettava EU:n ympäristölainsäädännön noudattaminen, mukaan lukien YVA-direktiivi (2011/92/EU) ja vesipuitedirektiivi (2000/60/EY).

Muutokset eivät saa johtaa EU:n ympäristölainsäädännön noudattamisen heikkenemiseen etenkään sellaisten investointien osalta, jotka katsotaan merkittäviksi tai mahdollisesti merkittäviksi investoinneiksi ministerineuvoston asetuksen nojalla, joka koskee hankkeita, joilla on todennäköisesti merkittävä ympäristövaikutus, ja investointeja Natura 2000 -alueilla tai jotka vaikuttavat niihin. Muutokset eivät myöskään saa muuttaa vedenottoa koskevia voimassa olevia sitovia sääntöjä.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2022 mennessä.

B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla

Investoinnin tavoitteena on tukea investointeja maaseutualueilla vesihuollon ja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Investoinnilla parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; vesitehokkuuden parantaminen sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyksen lisääminen edellyttäen, että niiden tarve ja luonne perustellaan asianmukaisesti. Etusijalle on asetettava ilmastonmuutoksen kestävät ja luontoon perustuvat ratkaisut. Tämän toimenpiteen mukaisista hankkeista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, ja niiden on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (C(2023) 6454 final) vahvistettujen vaatimusten mukaisia. EU:n ympäristölainsäädännön, myös YVA-direktiivin (2011/92/EU) ja vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY), noudattaminen on varmistettava. Kaikkien tällä osa-alueella rahoitettavien investointihankkeiden, joista on tehtävä YVA-päätös, on oltava direktiivin 2011/92/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, mukaisia. Erityisesti kaikki uudet hankkeet, joista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, on hyväksyttävä ympäristötiedon antamisesta ja ympäristönsuojelusta, yleisön osallistumisesta ympäristönsuojeluun ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna kyseisen lain muuttamisesta 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetulla lailla ja eräillä muilla laeilla, nojalla. Puolalle 23. helmikuuta 2021 toimitettujen suuntaviivojen ”Ohjeet korjaaviksi toimiksi EU:n rahastoista yhteisrahoitetuille hankkeille, joihin rikkomus 2016/2046 vaikuttaa” (viite Ares(2021)1423319) määräykset on otettava huomioon kaikkien sellaisten investointihankkeiden täytäntöönpanossa, joista on haettu ympäristöpäätöstä tai rakennus- tai rakennuslupaa tai jotka on myönnetty ennen 30. maaliskuuta 2021 annetun lain voimaantuloa. Tukea myönnetään ainoastaan hankkeille, jotka eivät heikennä pinta- ja pohjavesien tilaa eivätkä estä vaikutusten kohteena olevien vesimuodostumien ekologisen tilan tai potentiaalin parantamista.

Kaikki investoinnit, joilla on kielteisiä vaikutuksia luontoon, jätetään tuen ulkopuolelle. Jos vettä otetaan, asiaankuuluvan viranomaisen on myönnettävä asiaa koskeva lupa, jolla varmistetaan, että vaikutusten kohteena olevien vesimuodostumien ekologinen tila on hyvä, ja täsmennetään olosuhteet, joilla vältetään vesimuodostumien tilan huononeminen, direktiivin 2000/60/EY vaatimusten ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden mukaisesti ja viimeisimpien asiaa koskevien taustatietojen perusteella. Vedenottoa on vältettävä, jos kyseisten vesimuodostumien (pinta- tai pohjavesien) tila on tai sen ennustetaan (ilmastonmuutoksen kiihtyessä) olevan huonompi kuin hyvä tai potentiaalinen. Toimenpiteiden on myös oltava luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi) säännösten mukaisia.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.

B3.4 Mahdollistava kehys vihreään siirtymään tehtäville investoinneille kaupunkialueilla

Uudistuksen tavoitteena on tukea kaupunkien valmiuksia priorisoida, suunnitella, toteuttaa ja rahoittaa investointihankkeita, joilla pyritään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Uudistuksella ja siihen liittyvillä investoinneilla pyritään erityisesti lisäämään viheralueiden osuutta kaupungeissa.

Lainsäädäntömuutoksilla on varmistettava, että kestävyysnäkökohdat sisällytetään kaupunkisuunnittelumenettelyihin ja että sidosryhmiä kuullaan osana näitä menettelyjä. Lisäksi on varmistettava, että paikallisviranomaiset saavat asianmukaista kapasiteettitukea ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien hankkeiden priorisointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näitä sääntelyyn ja valmiuksien kehittämiseen liittyviä osatekijöitä täydennetään perustamalla erityinen väline, jonka tarkoituksena on tarjota rahoitusta vihreän siirtymän investointeihin kaupunkialueilla.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukainen, hankkeiden tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 31 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 32 ; III) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 33 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 34 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Vihreän kaupunkisiirtymän rahasto perustetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.

B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään

Investoinnin tavoitteena on tukea vihreää siirtymää kaupunkialueilla. Tämä toimenpide koostuu kaupunkien hankkeiden tukemisesta vihreän kaupunkikehityksen välineestä.

B3.5 Asuntojen rakentamisen uudistus pieni- ja keskituloisille ottaen huomioon rakennusten parempi energiatehokkuus

Uudistuksen tavoitteena on lisätä energiatehokkaiden asuntojen tarjontaa pieni- ja keskituloisille kotitalouksille.

Tämä tavoite saavutetaan lisäämällä sellaisten rakennusten julkista yhteisrahoitusosuutta, jotka täyttävät energiatehokkuusvaatimukset, jotka ovat 20 prosenttia kunnianhimoisempia kuin Puolassa voimassa olevat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset (lähes nollaenergiarakennuksia koskeva vaatimus).

Uudistus on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

B3.5.1 Investoinnit asuntohankkeisiin

Investoinnin tavoitteena on lisätä asuntojen tarjontaa.

Tämä toimenpide koostuu rakennusten rakentamisesta ja kunnostamisesta, joiden osalta ehdotuspyynnössä on täsmennettävä, että tukea myönnetään seuraavantyyppisille hankkeille: kunnan asuntokantaan kuuluvat asunnot, suojatut asunnot ja vuokra-asunnot, jotka muut sijoittajat kuin kunta ovat rakentaneet kunnan tai kuntayhtymän myötävaikutuksella.

B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa hajautetun energian ja tuottajakuluttajaenergian sääntely-ympäristöä, kehittää merituulivoiman toimitusketjua, ottaa käyttöön energianhallintajärjestelmiä, lisätä uusiutuvien energialähteiden asennettua kapasiteettia ja lisätä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuutta.

Uudistus koostuu uusiutuvia energialähteitä koskevan lain muutoksista, kuten energiaklustereiden toimintaedellytysten parantamisesta, energian tuottajakuluttajien kollektiivisten mallien täytäntöönpanosta, uusia uusiutuvan energian yhteisöjä koskevien säännösten täytäntöönpanosta, sellaisten säännösten käyttöönotosta, joissa täsmennetään yhden uusiutuvan energian yhteisön mallin toimintaperiaatteet, ja biometaanialan liiketoiminnan harjoittamista koskevien periaatteiden hyväksymisestä.

Toimen toteuttaminen on saatettava päätökseen 30 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistuksella muutetaan myös maatuulivoimainvestoinneista annettua lakia, jotta voidaan helpottaa maatuulivoimainvestointien mahdollisuutta kunnissa, jotka haluavat sijoittaa tällaisia laitoksia, antamalla kunnallisviranomaisille enemmän valtaa määrittää yksittäisten investointien sijainti ja mahdollistaa laitoksen sijainti lähempänä asuinrakennuksia kuin nykyinen vähimmäisetäisyys, joka on kymmenen kertaa laitoksen korkeus.

Toimen toteuttaminen saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

Edellä mainittuun uudistukseen liittyy sellaisen asetuksen voimaantulo, jossa säädetään uusiutuvan energian huutokauppoja koskevasta teknologiakohtaisesta suunnitelmasta (mukaan lukien uudet maatuulipuistot). Suunnitelmassa on vahvistettava talousarvio ja sähkön määrä, joka on käytettävissä kutakin kilpailuun perustuvaa huutokauppaa varten vuosina 2022–2027. Asetus julkaistaan viimeistään 30. syyskuuta 2022.

Lisäksi Puolan on asteittain lisättävä maatuulipuistojen ja aurinkosähkölaitosten asennettua kapasiteettia vihreän siirtymän edistämiseksi. Maatuulivoiman ja aurinkosähkön asennetun kapasiteetin on oltava 23,5 gigawattia 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä.

Merituulipuistojen kehittämisen osalta uudistuksessa otetaan käyttöön yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sellaisen toimilupamaksun maksamista energia-alan sääntelyviraston pääjohtajalle, joka on ulotettu koskemaan merituulipuistojen sähköntuotantoon osallistuvia yhteisöjä.

Tämän toimen täytäntöönpano saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

Uudistuksella on myös säänneltävä kassavirtojen tyyppejä, jotka on otettava huomioon oikaistua hintaa laskettaessa, ja oikaistun hinnan yksityiskohtaista laskentamenetelmää.

Tämän toimen täytäntöönpano saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

B.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
B1L	B1.2 Energiayhtiöiden energiansäästövelvoitteen täytäntöönpanon helpottaminen	Virstanpylväs	Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo	Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan energiansäästön viitearvo energiatehokkuutta parantaville hankkeille, tulee voimaan; ja vahvistettava menetelmä liikennealan hankkeiden energiansäästöjen laskemiseksi.
B2L	B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä	Virstanpylväs	Rahoitusohjeet (mukaan lukien tukikelpoisuus- ja valintaperusteet) tukijärjestelmälle, joka kohdistuu energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin yrityksissä, myös EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvissa yrityksissä	Tukijärjestelmän julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Järjestelmän investointipolitiikan on sisällettävä vähintään seuraavat tukikelpoisuus- ja hankkeiden valintaperusteet: tavoite, jonka mukaan säästetyn kasvihuonekaasun hinta tonnia kohti on alhaisin; II) varmistetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen käyttämällä poissulkemisluetteloa ja noudattamalla EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä ja iii) määritetään hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet.
B3L	B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä	Kohde	Kaikkien energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa yrityksissä koskevien sopimusten tekeminen		Numero	0	13	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Sellaisten sopimusten lukumäärä, jotka on tehty teollisuus- ja energiaprosessien parantamiseen energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiaintensiteetin vähentämiseksi liittyvistä investointihankkeista, jotka johtavat energiankulutuksen vähentämiseen ja järkeistämiseen investoimalla uusiutuviin ja vähähiilisiin energialähteisiin yrityksissä. Järjestelmä on otettava käyttöön sen B2L-osiossa kuvattujen rahoitusohjeiden mukaisesti. Järjestelmä on otettava käyttöön syrjimättömällä, avoimella ja läpinäkyvällä menettelyllä, joka on avoin kaikille teollisuudenaloille.
B4L-LUOKKA	B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin	Virstanpylväs	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä annettuun lakiin perustuvien täytäntöönpanoasetusten voimaantulo	Asetusten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Voimaan tulee kaksi täytäntöönpanoasetusta: 1. Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus sähkön evakuointiin tarkoitettujen laitteiden osia ja offshore-sähköasemien osia koskevista vaatimuksista – Lisäksi asetuksella on taattava infrastruktuurin asianmukainen laatu sen mahdollisen sähköverkkoon integroinnin yhteydessä, jos sähköpisteitä siirretään merituulipuistoista, kuten merituulivoimalain 82–83 §:ssä säädetään. 2. Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus enimmäishinnasta Puolan zlotyina yhtä megawattituntia kohti, joka voidaan ilmoittaa tuottajien huutokaupassa tekemissä tarjouksissa.
B5L	B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin	Virstanpylväs	Merituulivoiman hinnanerosopimusten huutokaupan tulokset	Tulosten julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	4 GW:n merituulivoimakapasiteettia koskevan hinnanerosopimuksen (-sopimusten) huutokaupan tulokset on julkaistava.
B6L	B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin	Virstanpylväs	Sähköverkon käytön yksityiskohtaisista edellytyksistä annettuun asetukseen tehtävä muutos, jolla muutetaan kansallisia tasehallintasääntöjä jakorajoitusten vaikutuksen vähentämiseksi mahdollisimman suuressa määrin, tulee voimaan.	Asetuksen muuttamista koskeva säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Osana energiamarkkinoiden uudistusta tasehallintamarkkinoiden sääntöjä on muutettava siten, että niihin sisällytetään reservien nimenomainen hankinta ennen yhteenkytkettyjä vuorokausimarkkinoita (SDAC). ACER ehdotti tätä ratkaisua CORE CCM -menetelmässä (ACERin päätös 02/2019) yhtenä mahdollisena ratkaisuna, jolla jakorajoitusten vaikutusta voidaan vähentää mahdollisimman paljon. Tämän uudistuksen toteuttamiseksi energiaministerin on muutettava sähköjärjestelmän toiminnan yksityiskohtaisista edellytyksistä 4 päivänä toukokuuta 2007 annettua talousministerin asetusta.
B6aL	B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin	Virstanpylväs	Tutkimus toimenpiteistä, joilla rajoitetaan jakorajoituksia Puolan sähköjärjestelmässä	Energia-alan sääntelyviranomaisen verkkosivustolla julkaistaan tutkimus toimenpiteistä, joilla rajoitetaan jakorajoituksia Puolan sähköjärjestelmässä.				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Energia-alan sääntelyviranomainen toteuttaa ja julkaisee verkkosivustollaan tutkimuksen toimenpiteistä, joilla rajoitetaan jakorajoituksia Puolan sähköjärjestelmässä. Tutkimukseen on sisällyttävä arvio jakorajoitusten käytöstä B6L:n uudistuksen hyväksymisen jälkeen, perustelut niiden käytölle ja nykyisten toimenpiteiden vaikutus jakorajoitusten rajoittamiseen, ja siinä on suositeltava lisätoimenpiteitä, joilla jakorajoitusten käyttöä Puolan electri city -järjestelmässä vähennetään mahdollisimman paljon.
B10L	B2.4 Energiavarastojen kehittämistä koskeva oikeudellinen kehys	Virstanpylväs	Energialakiin energian varastoinnin osalta tehtyjen muutosten voimaantulo	Energialain muutosten säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				KYSYMYS 2	2021	Muutoksilla on helpotettava sähkön varastoinnin kehittämistä, mukaan lukien erityisesti vapautus tariffivelvoitteesta, kaksinkertaisten verkkomaksujen välttäminen, osittainen vapautus maksuista, joita peritään varastoinnin liittämisestä verkkoon, vapautus alkuperätodistusten esittämistä koskevista velvoitteista ja tietyistä maksuista varastoidun sähkön osalta. Ehdotetun varastointia koskevan tariffikehyksen on oltava syrjimätön ja vastattava kustannuksia.
B14L	B3.2 Tuki ympäristön ennallistamiseen ja vaarallisilta aineilta suojelemiseen	Virstanpylväs	Suurten jälkiteollisten alueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista helpottavan lain voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Ihmisten terveyden ja ympäristön tilan parantamiseen tähtäävän lain voimaantulo. Lailla poistetaan organisatoriset ja oikeudelliset esteet, jotka haittaavat suurten jälkiteollisten alueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista. Se on eräänlainen luotsaus ennalta määriteltyihin paikkoihin. Laissa säädetään neljästä erillisestä kenttäkomponentista (urakoiden eri sijainnit ja laajuus): 1) entinen Tarnowskie Góryn kemiantehdas Tarnowskie Góryssa; 2) Bydgoszczissa sijaitseva entinen Zachemin kemiantehdas; 3) ”Organika-Azot” -tehdas Jaworznossa; 4) entinen ”Boruta” Dyes Industry Plant Zgierzissä. Hanke kattaa alueiden kartoituksen ja inventoinnin, suurten ympäristövaurioalueiden ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvien ongelmien laajuuden valmistelun ja arvioinnin sekä näitä alueita koskevien kattavien investointiasiakirjojen laatimisen.
B15L	B3.2 Tuki ympäristön ennallistamiseen ja vaarallisilta aineilta suojelemiseen	Virstanpylväs	Puolan tasavallan merialueilla viipyviä vaarallisia materiaaleja koskevien säädösten voimaantulo	Säädöksen (säädösten) säännös, josta (joista) käy ilmi niiden voimaantulo				KYSYMYS 2	2025	Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään — kuvaus viranomaisten toimivallasta asioissa, jotka liittyvät vaarallisten materiaalien hävittämiseen Puolan tasavallan merialueilla; — velvoite laatia vuosittainen suunnitelma Puolan tasavallan merialueilla olevista vaarallisista materiaaleista; — vaarallisten uponneiden materiaalien määritelmä, tällaisia vaarallisia materiaaleja koskevan rekisterin perustaminen ja velvollisuus ilmoittaa löydetyistä tai tunnistetuista vaarallisista materiaaleista.
B16L	B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin sekä maalla ja merellä sijaitsevien kohteiden ennallistamiseen	Kohde	Asiakirjat investoinneista, jotka liittyvät maalla ja merellä sijaitseviin laitoksiin, jotka altistuvat epäpuhtauksille tai vaarallisille aineille		Numero	0	8	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Julkaistut asiakirjat, jotka liittyvät investointeihin riskien neutralointiin ja ennallistamiseen vähintään neljässä ennalta määritellyssä maalla sijaitsevassa paikassa ja neljässä ennalta määritellyssä merellä sijaitsevassa paikassa, jotka altistuvat epäpuhtauksille tai vaarallisille aineille: kunkin maalla sijaitsevan alueen osalta arvio ympäristön tilasta; ja kunkin avomerialueen osalta neutralointisuunnitelmat, jotka sisältävät suunnitellut menetelmät tulvavaarallisten aineiden neutraloimiseksi, ottaen huomioon suunnitellun toiminnan vaikutukset ja niiden vaikutukset meriympäristön tilaan.
B21L	B3.3 Tuki vesivarojen kestävään hoitoon maataloudessa ja maaseutualueilla	Virstanpylväs	Kestävän vesihuollon edellytysten parantamiseksi maataloudessa ja maaseutualueilla tarvittavien kansalliseen lainsäädäntöön tehtävien muutosten voimaantulo	Voimaantuloon viittaava säännös muutoksissa				KYSYMYS 2	2022	Sellaisten muutosten voimaantulo, joilla parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; vesitehokkuuden parantaminen sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyksen lisääminen. Muutosten on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevissa teknisissä ohjeissa (2021/C 58/01) esitettyjen vaatimusten mukaisia, ja niillä on erityisesti varmistettava EU:n ympäristölainsäädännön, myös YVA-direktiivin ja vesipuitedirektiivin, noudattaminen. Muutokset eivät saa johtaa EU:n ympäristölainsäädännön noudattamisen heikkenemiseen sellaisten investointien osalta, jotka katsotaan merkittäviksi tai mahdollisesti merkittäviksi investoinneiksi ministerineuvoston asetuksen nojalla, joka koskee hankkeita, joilla on todennäköisesti merkittävä ympäristövaikutus, ja investointeja Natura 2000 -alueilla tai jotka vaikuttavat niihin. Muutoksilla ei myöskään muuteta vedenottoa koskevia voimassa olevia sitovia sääntöjä.
B22L	B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla	Virstanpylväs	Valintaperusteiden hyväksyminen ehdotuspyyntöjä varten	Kriteerien hyväksyminen maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavassa ministeriössä				KYSYMYS 2	2022	Investoinnit valitaan kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä ympäristökriteerien perusteella. Hankkeella parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; vesitehokkuuden parantaminen sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyksen lisääminen edellyttäen, että niiden tarve ja luonne perustellaan asianmukaisesti. Etusijalle on asetettava luontoon perustuvat tai muut ilmastonmuutosta kestävät ratkaisut. Tukea myönnetään ainoastaan hankkeille, jotka eivät heikennä pinta- ja pohjavesien tilaa eivätkä estä vaikutusten kohteena olevien vesimuodostumien ekologisen tilan tai potentiaalin parantamista.
B24L-LUOKKA	B3.4 Mahdollistava kehys vihreään siirtymään tehtäville investoinneille kaupunkialueilla	Virstanpylväs	Sellaisen lain voimaantulo, jolla pyritään tukemaan kaupunkialueiden valmiuksia investoida vihreään siirtymään	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Laki, jolla pyritään tukemaan kaupunkialueiden valmiuksia investoida vihreään siirtymään, tulee voimaan. Sen on varmistettava, että kestävyysnäkökohdat sisällytetään kaupunkisuunnittelumenettelyihin. Sen on varmistettava, että sidosryhmiä kuullaan osana näitä menettelyjä. Se antaa paikallishallinnoille valmiuksien kehittämistä koskevaa tukea tällaisten hankkeiden toteuttamiseksi. Laissa voidaan säätää kohtuullisesta siirtymäajasta tiettyjen kaupunkien sopeutumista koskevien velvoitteiden tosiasialliselle soveltamiselle.
B25L	B3.4 Mahdollistava kehys vihreään siirtymään tehtäville investoinneille kaupunkialueilla	Virstanpylväs	Vihreän kaupunkikehityksen väline	Vihreän kaupunkikehityksen välineen perustaminen ja sen yksityiskohtaisten sääntöjen ja menettelyjen hyväksyminen kaikkia sidosryhmiä kuullen				KYSYMYS 2	2022	Perustetaan kaupunkien vihreän siirtymän väline, jolla tuetaan a) kaupunkien vihreää siirtymää; ja b) investoinnit kaupunkien vihreään digitalisointiin hyväksyttyjä menettelyjä noudattaen. Vihreän kaupunkisiirtymän välineen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C 58/01) mukainen, hankkeiden tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; III) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia. Vihreän kaupunkisiirtymän välineellä on varmistettava, että kaikki tähän välineeseen liittyvät takaisin saadut varat (eli lainan korot, oman pääoman tuotto tai takaisin maksettu pääoma, josta on vähennetty liitännäiskustannukset) käytetään samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen, tai elpymis- ja palautumistukivälineen lainan takaisinmaksuun.
B26L-LUOKKA	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T1 – Lainasopimusten allekirjoittaminen		Numero	0	201	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	201 lainasopimusta allekirjoitettu vihreän kaupunkikehityksen välineen puitteissa.
B27aL	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T2 – Investoinnit vihreään siirtymään		Numero	0	1 033	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Yhteensä 1033 hankkeelle myönnetään asumislupa, ilmoitus valmistumisesta, lopullista hyväksymistä koskeva pöytäkirja, toimitusraportti tai vastaava asiakirja.
B28L-LUOKKA	B3.5 Asuntojen rakentamisen uudistus pieni- ja keskituloisille ottaen huomioon rakennusten parempi energiatehokkuus	Virstanpylväs	Vuokrattavien asuintilojen, suoja-asuntojen, yösuojien, asunnottomille tarkoitettujen suojatilojen, lämpövoimaloiden ja tilapäisten tilojen perustamiseen myönnettävästä taloudellisesta tuesta 8 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo ja siitä johtuvat muutokset muihin lakeihin	Säännös laissa, jolla muutetaan 8 päivänä joulukuuta 2006 annettua lakia taloudellisesta tuesta vuokrattavien asuintilojen, suoja-asuntojen, yösuojien, asunnottomille tarkoitettujen suojatilojen, lämpövoimaloiden ja tilapäisten tilojen perustamiseen, ja siitä johtuvat muutokset muihin lakeihin, joista käy ilmi lain voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Säädöksen muutoksessa on säädettävä tuen lisäämisestä sellaisten rakennusten rakentamiseen tehtäviin investointeihin, joiden energiastandardi on 20 prosenttia korkeampi kuin lähes nollaenergiarakennuksilla. Tukea on lisättävä tavanomaisiin asuntoihin verrattuna 80 prosentista 95 prosenttiin, kun on kyse pienituloisten kotitalouksien rakennuksista, ja 35 prosentista 60 prosenttiin, kun on kyse keskituloisista kotitalouksista. Näitä säännöksiä sovelletaan kaikkiin julkisen tuen lähteisiin.
B30L	B3.5.1 Investoinnit asuntohankkeisiin	Kohde	Rakennusten rakentaminen tai kunnostaminen		Numero	0	120	KYSYMYS 2	2026	Rakennettujen tai kunnostettujen rakennusten määrä. Ehdotuspyynnössä on täsmennettävä, että tukea myönnetään seuraavantyyppisille hankkeille: kunnan asuntokantaan kuuluvat asunnot, suojatut asunnot ja vuokra-asunnot, jotka muut sijoittajat kuin kunta ovat rakentaneet kunnan tai kuntayhtymän myötävaikutuksella.
B32L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvaa energiaa tuottavia yhteisöjä ja biometaania koskevaa lainsäädäntökehystä muuttavien säädösten voimaantulo: Uusiutuvia energialähteitä koskevan lain muutokset, energiamarkkinoita koskevan lainsäädännön muutokset ja uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin liittyvän asetuksen voimaantulo	Muutossäädösten ja niiden voimaantuloa koskevan asetuksen säännökset				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Muutossäädösten ja -asetuksen hyväksyminen ja voimaantulo, mukaan lukien 1. Uusiutuvista energialähteistä 20 päivänä helmikuuta 2015 annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla muotoillaan uudelleen energiaklustereiden toimintaperiaatteet (paremmat edellytykset tällaisten yksiköiden perustamiselle) säätämällä säännöt, määritelmät tai käsitteet, jotka koskevat energiaklusterin soveltamisala, sopimukset, kohde, energiaklusterin rekisteri tai energiaklusterin yksittäisten jäsenten ja verkonhaltijoiden välinen yhteistyö. 2. Uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin tehtävillä muutoksilla pannaan täytäntöön energian tuottajakuluttajien kollektiivisia malleja. Energian tuottajakuluttajien kollektiivisia malleja koskevien säännösten voimaantulo voi viivästyä. 3. Energiamarkkinoita koskeviin säädöksiin tehtävillä muutoksilla on pantava täytäntöön uusia uusiutuvan energian yhteisöjä koskevat säännökset, joilla varmistetaan, että loppukäyttäjillä, erityisesti kotitalousasiakkailla, on oikeus osallistua uusiutuvan energian yhteisöön. 4. Uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin sisältyvässä asetuksessa energiaosuuskuntien energiakirjanpidon periaatteista on annettava säännöksiä, joissa määritellään toimintaperiaatteet yhdelle uusiutuvan energian yhteisön mallille. 5. Uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin tehtävät muutokset, joilla vahvistetaan biometaanialan liiketoiminnan harjoittamista koskevat säännöt.
B33L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Maatuulipuistoihin tehtävistä investoinneista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo	Maatuulipuistoihin tehtävistä investoinneista annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Maainfrastruktuuriin tehtävien investointien muodolliset esteet poistavan muutossäädöksen voimaantulo. Muutoksella joustavoitetaan etäisyyttä koskevaa sääntöä (vähimmäisetäisyys tuulimyllystä asuinrakennukseen – 10-kertainen tuulimyllykorkeus, 10H) antamalla enemmän valtaa määrittää vähimmäisetäisyys kunnille osana kaavoitusmenettelyä ja alueellisille ympäristönsuojeluvirastoille osana ympäristöolosuhteita koskevien päätösten tekomenettelyä. Yleinen 10H-etäisyyssääntö on säilytettävä, mutta siitä poikkeamisen mahdollisuus on sallittava ja yksittäisille kunnille on annettava enemmän valtaa määrittää tuulipuistojen sijainti osana paikallista suunnittelumenettelyä (kaavoitus-/aluesuunnittelumenettely). Paikallisessa suunnitelmassa on voitava määritellä tuulipuiston lyhyempi etäisyys asuinrakennuksesta ottaen huomioon tuulipuistojen vaikutusten laajuus tällaisen suunnitelman mukaisesti tehdyn ympäristövaikutusennusteen perusteella.
B34L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvan energian huutokauppoja koskevasta suunnitelmasta vuosiksi 2022–2027 annetun asetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Asetus, jossa vahvistetaan uusiutuvan energian huutokauppoja koskeva teknologiakohtainen suunnitelma (myös uusia maatuulipuistoja varten), tulee voimaan. Suunnitelmassa on vahvistettava talousarvio ja sähkön määrä, joka on saatavilla kilpailuun perustuvissa huutokaupoissa vuosiksi 2022–2027.
B35L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Kohde	T1 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Numero	11,2	18	KYSYMYS 2	2022	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
B36L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Kohde	T2 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Numero	18	20	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
B37L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Kohde	T3 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Numero	20	23	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
B38L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Kohde	T4 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Numero	23	23,5	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
B39L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Seuraava täytäntöönpanoasetus tulee voimaan: Ministerineuvoston asetus toimilupamaksusta – Energialain 34 §:n 2 a momentin mukaan velvollisuus maksaa toimilupamaksu energia-alan sääntelyviraston pääjohtajalle koskee myös energiayrityksiä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa merituulipuistoissa tapahtuvan sähköntuotannon alalla ja joita tarkoitetaan 17 päivänä joulukuuta 2020 annetussa laissa merituulipuistoissa tapahtuvan sähköntuotannon edistämisestä. Lisäksi 15.4.2021 annetun energialain muutoksen yhteydessä toimiluvasta perittävä maksu kattaa myös sähkön varastoinnin.
B40L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus kassavirtojen tyypeistä, jotka on otettava huomioon oikaistun hinnan laskennassa, ja oikaistun hinnan yksityiskohtaisesta laskentamenetelmästä. Asetuksessa on täsmennettävä kassavirtojen lajit, jotka on otettava huomioon oikaistua hintaa laskettaessa, ja oikaistun hinnan yksityiskohtainen laskentamenetelmä. Prosessin aikana on otettava huomioon muun muassa investointituki, investointituen myöntämispäivä ja ympäristönsuojelu- ja energia-alan julkisen tuen myöntämistä koskevat säännöt. Tavoitteena on helpottaa edellä mainittua menettelyä merituulipuistojen investoijien kannalta.

C. KOMPONENTTI C: DIGITALISAATIO

Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentissa C käsitellään useita haasteita. Ensinnäkin kaupunki- ja maaseutualueiden väliset erot yhteyksien ja nopeiden ja luotettavien sekä kiinteiden että mobiilien internetyhteyksien saatavuudessa; toiseksi tarvitaan nopeampaa ja turvallisempaa digitaalisten palvelujen käyttöä julkisella sektorilla. kolmanneksi kohdennetun digitaalisen koulutusstrategian yleinen puute, joka kävi selvästi ilmi opiskelijoiden ja opettajien riittämättömistä digitaalisista taidoista ja tieto- ja viestintäteknisistä laitteista covid-19-pandemian aikana. Lisäksi on tarpeen parantaa julkisen tietojärjestelmän kyberturvallisuutta, jotta kyberhyökkäyksiin ja turvallisuuspoikkeamiin voidaan reagoida nopeasti.

Komponentilla pyritään nopeuttamaan maan digitalisaatioprosessia julkisen sektorin, talouden ja yhteiskunnan digitalisaation avulla. Se koostuu toimenpiteistä, joiden tavoitteena on nopeiden internetyhteyksien saatavuuden parantaminen; sähköisten palvelujen kehittäminen ja niiden saatavuus mObywatel-mobiilisovelluksessa sekä julkisten laitosten, kansalaisten ja yritysten välisen viestinnän parantaminen; kybertoimintaympäristön turvallisuuden lisääminen, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin turvaaminen ja turvallisuuspalveluinfrastruktuurin digitalisointi; yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla.

Komponentissa kehitetyillä uudistuksilla ja investoinneilla vastataan kolmeen Puolalle kahden viime vuoden aikana annettuun maakohtaiseen suositukseen, jotka koskevat tarvetta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka digitaaliseen infrastruktuuriin (maakohtainen suositus 3, 2019) ja digitaaliseen siirtymään (maakohtainen suositus 3, 2020); sekä tarpeesta parantaa digitaalisia taitoja ja edistää sekä yritysten että julkishallinnon digitalisaatiota (maakohtainen suositus 2, 2020).

Tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien toimien kuvaus.

Tämän komponentin odotetaan edistävän digitaalista siirtymää kehittämällä seuraavan sukupolven liityntäverkkojen laajakaistainfrastruktuuria, tehostamalla digitaalisten välineiden käyttöä julkisella sektorilla ja lisäämällä yhteiskunnan (yritysten, julkishallinnon, opettajien ja opiskelijoiden) tietoteknistä osaamista. Se edistää kyberturvallisuuden optimointia, tietojenkäsittelyn tehokkuuden parantamista ja turvallisuudesta vastaavien valtion yksiköiden infrastruktuurin parantamista. Lisäksi innovatiivisten seuraavan sukupolven pilviratkaisujen mahdollinen käyttöönotto luo vakaita ja kestäviä pilvi-infrastruktuureja.

C.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi

Uudistuksella pyritään takaamaan nopeiden internetyhteyksien ja digitaalisten palvelujen yleinen saatavuus kaikkialla Puolassa, myös ns. valkoisissa pisteissä, joissa ei ole suuren kapasiteetin laajakaistainfrastruktuuria.

Tämä saavutetaan ensinnäkin poistamalla laajakaistainvestointien lainsäädännöllisiä esteitä ja toiseksi yhdenmukaistamalla kansallinen lainsäädäntö 25 päivänä maaliskuuta 2021 annetun EU:n laajuisen yhteenliitettävyyttä koskevan välineistön kanssa. Lakimuutoksissa on otettava huomioon muun muassa televiestintäinfrastruktuuriluetteloa koskevan asetuksen ja keskitettyä tietopistettä (SIP) koskevan asetuksen muutokset.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

C1.1.1 Laajakaistaverkon käyttöoikeus

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä nopean laajakaistaverkon kattavuutta Puolassa. Toimenpiteellä tarjotaan asuinyksiköille mahdollisuus käyttää laajakaistainternetiä.

C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa

Uudistuksen tavoitteena on tukea digitalisaatiota Puolassa. Tämä toimenpide koostuu i) julkisyhteisöjen toiminnan tietokoneistamisesta annetun lain muuttamisesta, ii) tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta annetun lain muuttamisesta strukturoitujen laskujen käytön osalta, iii) sitovien standardien määrittämisestä koulujen varustamiseksi digitaalisella infrastruktuurilla ja iv) digitaalisten taitojen kehittämisohjelman perustamisesta.

C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut

Tämän investoinnin tavoitteena on laajentaa julkisia sähköisiä palveluja. Tämä toimenpide koostuu seuraavista hankkeista:

-uudet tai uudistetut julkiset sähköiset palvelut, jotka asetetaan saataville verkossa, tai sähköiset palvelut, jotka on integroitu mObywatel-sovellukseen;

-julkisten tietojärjestelmien käyttöönotto tai laajentaminen;

-sähköisten asiakirjahallintajärjestelmien asettaminen tuensaajien saataville SaaS2 EZD RP -pilvipalvelun tuotantoa ja käynnistämistä varten;

-kansallisen sähköisen laskutusjärjestelmän käyttöönotto;

-uusien tai parannettujen sähköisten palvelujen käyttöönotto eTax Office -palvelussa.

C2.1.2 Digitaaliset teknologiat kouluopetuksessa – kannettavat laitteet

Investoinnin tavoitteena on toimittaa puolalaisille kouluille tieto- ja viestintäteknisiä laitteita, joilla voidaan laajentaa digitaaliteknologian käyttöä kouluopetuksessa. Tämä toimenpide koostuu kannettavien laitteiden toimittamisesta kouluille tai koulujen hallintoviranomaisten kautta sekä kannettavien tietokoneiden arvoseteleistä.

C2.1.3 Sähköinen osaaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa digitaitojen tasoa yhteiskunnassa. Tämä toimenpide koostuu digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen tarjoamisesta ja digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustamisesta.

C3.1 Kyberturvallisuuden parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on lisätä kansallisen kyberturvallisuusjärjestelmän kapasiteettia. Tämä toimenpide koostuu kyberturvallisuuslain muutoksen hyväksymisestä.

C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi

Tämän investoinnin tavoitteena on laajentaa kyberturvallisuusratkaisuja Puolassa. Tämä toimenpide koostuu seuraavista: I) kyberturvallisuuteen liittyvät toimet; II) yhden datakeskusrakennuksen rakentaminen; III) laitteiden toimittaminen lainvalvontaviranomaisille ja iv) infrastruktuurin tai palvelujen tietojenkäsittelyratkaisujen käyttöönotto.

C.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
C1G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Pääministerin kanslian laatima kehys laajakaistahankkeiden yhteisrahoittamiseksi valkoisilla seuraavan sukupolven liityntäverkkoalueilla, joilla ei tällä hetkellä ole NGA-verkkoa	Kehyksen julkaiseminen pääministerin kansliassa ja Digital Poland Project Centren verkkosivustoilla				KYSYMYS 2	2022	Puitteiden luominen seuraavan ehdotuspyynnön pohjaksi. Kehykseen on sisällyttävä säännöksiä, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettujen hankkeiden osalta ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) täysimääräinen noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
C2G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Muutos vuotuisesta televiestintäinfrastruktuurien ja -palvelujen inventaarista annettuun digitalisointiministerin asetukseen	Asetuksen muuttamista koskeva säännös, josta käy ilmi voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Televiestintäinfrastruktuurien ja -palvelujen kansallisesta inventaariosta annetun asetuksen muutoksen voimaantulo, jotta voidaan paremmin tunnistaa alueet, jotka tarvitsevat lisätukea julkisista toimista.
C3G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Keskitettyä tietopistettä koskevan asetuksen muuttaminen	Asetuksen muuttamista koskeva säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Keskitettyä tietopistettä koskevan asetuksen muutos, jonka tarkoituksena on antaa operaattoreille tietoa televiestintäinvestointien infrastruktuurista ja suunnitteluvälineestä, tulee voimaan.
C5aG-verkko	C1.1.1 Laajakaistaverkon käyttöoikeus	Virstanpylväs	Laajakaistapalvelujen tarjoajien kanssa allekirjoitetut sopimukset	Tehdyt sopimukset				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Laajakaistan tarjoajien kanssa on allekirjoitettava sopimukset laajakaistan tarjoamisesta 521000 asuinyksikölle.
C6G	C1.1.1 Laajakaistaverkon käyttöoikeus	Virstanpylväs	Asuinyksiköt, joiden laajakaistayhteys on 100 Mb/s	Sellaisten asuinrakennusten osuuden kasvu, joilla on laajakaistayhteys				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Sellaisten asuinyksikköjen osuuden kasvu Puolassa, joilla on käytettävissään vähintään 100 Mb/s:n nopea laajakaista, vähintään 3,9 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2023 perustasoon, joka on 79,6 prosenttia.
C7G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Virstanpylväs	Julkisia tehtäviä hoitavien yhteisöjen toiminnan tietokoneistaminen	Voimaantulosäännös				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Julkisia tehtäviä hoitavien yhteisöjen toiminnan tietokoneistamisesta annetun lain muutos tulee voimaan seuraavien osalta: mahdollistetaan valtion tietoarkkitehtuurin luominen, ii) perustetaan digitaaliasioiden valiokunta, iii) luodaan oikeusperusta valtion tiedotusstrategian hyväksymiselle ja iv) otetaan käyttöön tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien inventointijärjestelmä.
C8G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Virstanpylväs	Strukturoitujen laskujen käyttö	Voimaantulosäännös				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta annettuun lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo siltä osin kuin on kyse strukturoitujen laskujen käytöstä verovelvollisille, joiden tietyn kuukauden aikana laadituissa laskuissa osoitettu myynnin kokonaisarvo veron määrä mukaan luettuna ylittää 10000 Puolan zlotya. Siirtymäkautta voidaan soveltaa siten, että strukturoitujen laskujen käyttö on pakollista näille verovelvollisille 1. huhtikuuta 2026 alkaen.
C9G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Virstanpylväs	Sitovat vähimmäisvaatimukset digitaalisen infrastruktuurin asentamiseksi kaikkiin kouluihin, jotta digitaaliteknologiaa voidaan käyttää oppimisessa tasavertaisesti kaikissa kouluissa	Standardien hyväksyminen				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Hyväksytään koulujen varustamista digitaalisella infrastruktuurilla koskevat sitovat standardit, joiden on oltava kouluille pakollisia, jotta saavutetaan sama digitaalisen infrastruktuurin taso. Standardien kehittämisestä on kuultava sidosryhmiä ja paikallishallintoa. Koulutuksen alalla on määriteltävä sitovat vähimmäisvaatimukset koulujen varustamiseksi digitaalisilla infrastruktuureilla. Pakolliset ohjeet laaditaan yhteistyössä paikallishallintojen kanssa ja laajaa sidosryhmäjoukkoa kuullen, ja niillä varmistetaan tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähimmäistaso jokaista koulua varten Puolassa.
C10G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Virstanpylväs	Digitaalisten taitojen kehittämisohjelmasta annetun ministerineuvoston päätöslauselman voimaantulo	Ministerineuvoston päätöslauselman säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Ministerineuvoston päätöslauselma digitaalisten taitojen kehittämisohjelmasta (vuoteen 2030 ulottuva monivuotinen ohjelma), mukaan lukien täytäntöönpanosuunnitelma sekä arviointi- ja seurantatoimenpiteet kehityspolitiikan periaatteista annetun lain mukaisesti, tulee voimaan. Ohjelma on laadittava siten, että otetaan käyttöön useita sidosryhmiä kattava lähestymistapa. Ohjelmalla perustetaan muun muassa digitaalisten taitojen kehittämiskeskus ja digitaalisten taitojen kehittämispolitiikka. Digitaalisten taitojen osalta perustetaan ja pannaan täytäntöön digitaalisten taitojen kehittämisohjelma. Ohjelmassa on määriteltävä kattavat pitkän aikavälin vaatimukset, joilla tuetaan digitaalisten taitojen kehittämistä ja seurantaa virallisessa, epävirallisessa ja arkioppimisessa. Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen ja toiminta on määriteltävä selkeästi ohjelmassa. Asiakirja on laadittava usean sidosryhmän lähestymistapaa noudattaen.
C12G	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Kohde	Julkiset sähköiset palvelut		Numero	0	80	KYSYMYS 2	2026	Uudet julkiset sähköiset palvelut on asetettava saataville verkossa, olemassa olevia julkisia sähköisiä palveluja on nykyaikaistettava tai sähköiset palvelut on integroitava mObywatel-sovellukseen.
C13aG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Kohde	Julkiset tietojärjestelmät		Numero	0	7	KYSYMYS 2	2026	Vähintään seitsemän julkista tietojärjestelmää on otettava käyttöön tai niitä on laajennettava.
C13bG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Virstanpylväs	Julkishallinnon digitalisointi	Sähköiset asiakirjahallintajärjestelmät käytettävissä				KYSYMYS 2	2026	Sähköiset asiakirjahallintajärjestelmät on asetettava saataville tuotantoa varten 3050 tuensaajalle. Käynnistetään SaaS2 EZD RP -pilvipalvelu, jonka avulla voidaan yhdistää noin 300000 käyttäjää.
C13cG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Virstanpylväs	Kansallisen sähköisen laskujärjestelmän käyttöönotto	Kansallisen sähköisen laskujärjestelmän käyttöönotto				KYSYMYS 2	2026	Kansallinen sähköinen laskutusjärjestelmä on otettava käyttöön.
C13dG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Kohde	Uusien tai parannettujen sähköisten palvelujen käyttöönotto sähköisen verotuksen toimistossa		Numero	0	33	KYSYMYS 2	2026	Sähköisen verotuksen toimistossa otetaan käyttöön 33 uutta tai parannettua sähköistä palvelua.
C14G	C2.1.2 Digitaaliset teknologiat kouluopetuksessa – kannettavat laitteet	Kohde	Kannettavien tietokoneiden arvosetelit		Numero	0	533 658	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Kannettavia tietokoneita varten on rekisteröitävä vähintään 533658 arvoseteliä (alennuskoodia) opettajien kannettavan tietokoneen (Laptop dla Nauczyciela) tietokantaan.
C15G	C2.1.2 Digitaaliset teknologiat kouluopetuksessa – kannettavat laitteet	Kohde	Kannettavat laitteet toimitettu		Numero	0	16 500	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kannettavien laitteiden (kannettavien tietokoneiden, selainten, kannettavien tietokoneiden tai tablettien) toimittaminen 16500 koululle joko suoraan tai koulujen hallintoviranomaisten välityksellä hyväksymiskäytäntöjen mukaisesti.
C16G	C2.1.3 Sähköinen osaaminen	Virstanpylväs	Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen	Raportti DCDC:n organisaatiorakenteesta ja toiminnasta				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Digitaalisten taitojen kehittämiskeskus perustetaan digitalisaatiosta vastaavan ministerin toimistoon. DCDC:n päätavoitteena on tehostaa ja parantaa digitaalisten taitojen kehittämisen koordinointijärjestelmää Puolassa toteuttamalla seuraavat osatoiminnot: — Tutkimus- ja analyysitoiminta Tähän toimintoon kuuluu digitaalisia taitoja koskevia tutkimus- ja seurantatoimia yhdistettynä seurantatoimintoon, jolla kerätään ja jäsennetään tähän liittyvää tietämystä. Tämän perusteella laaditaan asiaankuuluvia toimia koskevia suosituksia ja ehdotuksia. — Testaus- ja toteutustoiminto Tähän toimintoon kuuluu pilottitoimien muodossa tehtäviä testejä sekä pilottitoimien tuloksena saatujen arvokkaimpien ja lupaavimpien ratkaisujen, suositusten ja ehdotusten toteuttamista sekä tutkimus- ja analyysitoiminnon toteuttamista. — Koulutus- ja kansanvaltaistumistehtävä. Tähän tehtävään kuuluu konsultointia, mentorointia, seminaareja, koulutusta ja kursseja sekä keskuksen toimien tulosten levittämistä tietoportaalin kautta.
C20G	C2.1.3 Sähköinen osaaminen	Kohde	Digitaalisia taitoja koskeva koulutus		Numero	0	250 000	KYSYMYS 2	2026	250000 todistusta digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta varten.
C21G	C3.1 Kyberturvallisuuden parantaminen	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuslain muuttaminen	Lainmuutoksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Kyberturvallisuuslain muutos, jolla otetaan käyttöön alakohtaiset tietoturvaloukkauksiin reagoivat ja niitä tutkivat yksiköt (Computer Security Incident Response Teams) ja laajennetaan ”kansallisen kyberturvallisuusjärjestelmän sisäistä yhteistyötä tukevaan tieto- ja viestintätekniseen järjestelmään” kuuluvien toimijoiden joukkoa, tulee voimaan.
C23G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuteen liittyvät toimet	Kyberturvallisuuteen liittyvät toimet				KYSYMYS 2	2026	— Perustetaan hallinnollisesti neljä alakohtaista tietoturvaloukkauksiin reagoivaa ja niitä tutkivaa ryhmää. — Kansallisen kyberturvallisuusjärjestelmän sisäistä yhteistyötä tukeva tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmä on asetettava 385 edunsaajan saataville. — 197214464 euroa maksetaan vähintään 608 toimijalle kyberturvallisuuteen tehtäviin investointeihin.
C25G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Kohde	Datakeskusrakennuksen rakentaminen		Numero	0	1	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Rakennetaan yksi datakeskusrakennus. Sopimus (sopimukset) on allekirjoitettava, jotta datakeskusrakennus saa käyttövoimansa uusiutuvista energialähteistä.
C26G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Virstanpylväs	Laitteiden toimittaminen lainvalvontaviranomaisille	Toimitusprotokollat				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Seuraavat laitteet on toimitettava: — 13630 mobiilidatapäätettä (MDT), joissa on ohjelmisto poliisia varten; — 30 liikkuvaa rajavartiolaitosta; — yksi itsenäinen liikkuva lääketieteen keskus lääketieteellisten, biokemiallisten, säteily- tai luonnonkatastrofiriskien varalta.
C27G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Virstanpylväs	Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Seuraavan sukupolven pilvipalveluhankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen	Sopimusten allekirjoittaminen valittujen yhteisöjen kanssa				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2023	Hankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen hanke-ehdotuspyynnön julkaisemisen jälkeen seuraavan sukupolven pilvipalveluratkaisujen kehittämisen tukemiseksi Puolassa.
C28G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Kohde	Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Infrastruktuuri- tai palveludatankäsittelyratkaisut		Numero	0	5	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään viisi infrastruktuurin tai palvelun datankäsittelyratkaisua on otettava käyttöön.

C.3. Kuvaus lainatukeen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista

C1.2 Parannetaan nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saavutettavuutta ja käyttöä sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin vastaamiseksi

Uudistuksella parannetaan matkaviestinverkkojen kehittämisen lainsäädäntöympäristöä poistamalla 5G:n käyttöönoton keskeiset esteet ottaen huomioon EU:n yhteenliitettävyysvälineistö.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

C2.2 Uudistetaan koulutusjärjestelmän digitalisoinnin perustaa

Uudistuksella luodaan perusta koulutusjärjestelmän digitalisoinnille hyväksymällä koulutuksen digitalisointipolitiikka, jotta lapsia ja nuoria voidaan valmistaa tietoyhteiskuntaa varten. Tämän strategia-asiakirjan tavoitteissa keskitytään uusien teknologioiden tehokkaaseen ja merkitykselliseen integrointiin opetukseen, oppimiseen ja arviointiin, ja niitä kehitetään soveltamalla osallistavaa lähestymistapaa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.

C2.2.1 Digitaaliset teknologiat opetuksessa

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja infrastruktuurin määrää kouluissa. Tämä toimenpide koostuu i) tieto- ja viestintätekniikkapakkausten (”Zestaw”) toimittamisesta ja ii) tekoälylaboratorioiden (”Zestaw”) toimittamisesta.

C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista tukivälineeseen eli kehittyneen digitaalisen muutoksen tukemiseen tarkoitettuun Puolan rahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saatavuutta kehittyneen digitaalisen muutoksen tukemiseksi Puolassa. Lainajärjestely toimii myöntämällä lainoja suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille.

Lainajärjestelyä hallinnoi toteutuskumppanina Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK). Investointikehykseen sisältyvät seuraavat tuoteryhmät:

·BGK, suora linja 1: tästä budjettikohdasta myönnetään yrityksille suoria lainoja älykkäisiin energiaverkkoihin tehtävien investointien kustannusten kattamiseksi.

·BGK, suora linja 2: tästä budjettikohdasta myönnetään yrityksille suoria lainoja kehittyneisiin digitaaliteknologioihin tehtävien investointien kustannusten kattamiseksi.

·BGK, suora linja 3: tästä budjettikohdasta myönnetään yrityksille suoria lainoja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin (mukaan lukien laajat tietokonelaitteet) tehtävien investointien kustannusten kattamiseksi.

Investointikehykseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, joka sisältää seuraavan sisällön:

1.Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: Investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin tekee investointikehystä koskevan lopullisen investointipäätöksen, joka hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:

a.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2023 6454 final) mukaisesti. Investointipolitiikassa jätetään tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 35 , ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 36 , iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 37 ja omaisuuserät 38 . Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

d.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus investoida takaisin saadut varat uudelleen tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksuun.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan liikkeelle saaduista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

d.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) että valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja digitaalista tavoitetta koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

5.Toteutuskumppanin tekemiä digitaalisia investointeja koskevat vaatimukset: vähintään 277840003 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista tukivälineeseen on edistettävä digitaalista siirtymää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti.

Toimenpiteeseen sisältyy myös pilvipalveluja koskevan oppaan julkaiseminen yrityksille. Tämä opas on kooste tietämyksestä (myös usein kysytyistä kysymyksistä), joka koskee pilvipalvelujen käyttöä yritysten digitalisaatiossa. Oppaassa käsitellään muun muassa seuraavia näkökohtia: pilvipalveluja käyttävän yrityksen muutoksen oikeudelliset näkökohdat, kyberturvallisuus, energiatehokkuus sekä digitaalisten taitojen ja pilvipalvelutaitojen kehittäminen.

C.4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
C1L	C1.2 Parannetaan nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saavutettavuutta ja käyttöä sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin vastaamiseksi	Virstanpylväs	Ympäristön sähkömagneettisten kenttien säteilyn seurannasta 17. helmikuuta 2020 annetun asetuksen muuttaminen	Asetuksen muuttamista koskeva säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ympäristön sähkömagneettisten kenttien päästöjen mittausmenetelmistä 17. helmikuuta 2020 annetun asetuksen muutoksen voimaantulo.
C2L	C1.2 Parannetaan nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saavutettavuutta ja käyttöä sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin vastaamiseksi	Virstanpylväs	Ympäristövaikutusten arvioinnista 10. syyskuuta 2019 annetun ministerineuvoston asetuksen muuttaminen	Asetuksen muuttamista koskeva säännös, josta käy ilmi asetuksen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sellaisia hankkeita, joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, koskevan asetuksen muutoksen voimaantulo. Muutoksen myötä radioviestintäinvestoinnit jätetään ympäristövaikutusten arviointia edellyttävien hankkeiden luettelon ulkopuolelle.
C3L	C1.2 Parannetaan nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saavutettavuutta ja käyttöä sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin vastaamiseksi	Virstanpylväs	Uudet säädökset, joilla poistetaan 5G-verkon toteuttamisen keskeiset esteet	Säädöksen/säädösten säännös, josta/joista käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla poistetaan seuraavat keskeiset esteet 5G-verkkojen toteuttamiselta: 1) liian monimutkainen menettely taajuuksien jakamiseksi 5G-verkon kehittämistä varten, 2) 5G-verkon toteuttamisen kannalta merkityksellisten käsitteiden riittämätön määrittely, 3) hallinnollisten menettelyjen liiallinen byrokratia, 4) julkisen teknisen infrastruktuurin käyttöoikeuden rajoittaminen ja 5) 5G - verkon kehittämistä tukevien sääntelyratkaisujen riittämättömyys.
C8L	C2.2 Uudistetaan koulutusjärjestelmän digitalisoinnin perustaa	Virstanpylväs	Hyväksytään koulutusta koskeva uusi digitalisointipolitiikka, joka muodostaa perustan koulutusjärjestelmän muutoksille ja tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävien investointien toteuttamiselle ja jossa määritellään koulutusjärjestelmän digitalisoinnin suunta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.	Politiikan hyväksyminen				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Ministerineuvosto hyväksyy ohjelman ja strategisen asiakirjan luonteisen päätöslauselman koulutusalan digitalisointipolitiikasta. Päätöslauselmassa vahvistetaan puitteet valtion politiikalle ja toimille, joita toteutetaan koulutuksen digitalisoinnin alalla lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämä asiakirja muodostaa perustan sidosryhmien ja toimijoiden toimille, ja siinä määritellään välineet, joilla saavutetaan täysin digitalisoitu koulutusjärjestelmä, joka on mukautettu esiopetuksen ja yleisen koulutusympäristön nykyisiin haasteisiin. Toimintapolitiikkaan on sisällyttävä täytäntöönpanosuunnitelma sekä arviointi- ja seurantatoimenpiteitä, ja se on laadittava soveltaen osallistavaa lähestymistapaa.
C9L	C2.2.1 Koulujen/laitosten varustaminen riittävillä tieto- ja viestintäteknisillä laitteilla ja infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Virstanpylväs	Julkinen kuuleminen: Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja infrastruktuurin tarjoamista kouluille koskevat menettelyt määrittelevä kehys	Raportti, jossa esitetään yhteenveto julkisen kuulemisen tuloksista ja hallituksen seuraavista vastauksista				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Julkinen kuuleminen, johon osallistui eri sidosryhmiä ja työmarkkinaosapuolia ja joka koski puitteita tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelulle (tietotekniikkapaketti etäopetusta varten) ja infrastruktuurin tarjoamiselle kouluille (LAN-yhteydet, STEM-aineet ja tekoälylaboratoriot). Kuulemisen tulokset esitetään tiivistetysti raportissa, joka sisältää sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tärkeimmät huomautukset ja hallituksen jatkotoimet näiden huomautusten johdosta.
C10L	C2.2.1 Koulujen/laitosten varustaminen riittävillä tieto- ja viestintäteknisillä laitteilla ja infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Virstanpylväs	Puitteet, joissa määritellään menettelyt tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakamiseksi ja infrastruktuurin tarjoamiseksi kouluille	Hyväksyminen opetus- ja tiedeministeriössä				KYSYMYS 2	2023	Puitteissa vahvistetaan vähimmäisedellytykset tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelulle ja infrastruktuurin tarjoamiselle tukea saaville kouluille eri sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten ennalta järjestetyn julkisen kuulemisen perusteella. Kehyksessä on vahvistettava tukea saavien koulujen selkeät valintaperusteet, joissa otetaan huomioon tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja infrastruktuurin, kuten laboratorioiden, tarpeet ja niiden mahdollinen vaikutus koulujen koulutustuloksiin. Kun otetaan huomioon tukea saavien koulujen tarpeet, seuraavan infrastruktuurin ja tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamista koskevan tarjouskilpailun on oltava tasapuolinen, avoin, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen, ja siinä on varmistettava tasapuolinen jakautuminen koulujen kesken koko maassa sekä väestömäärän että maantieteellisen kattavuuden perusteella.
C12L	C2.2.1 Digitaaliset teknologiat opetuksessa	Kohde	Tieto- ja viestintätekniikkapakkaukset (Zestaw) toimitettu		Numero	0	13 900	KYSYMYS 2	2026	Tieto- ja viestintätekniikkapakettien (”Zestaw”) toimittaminen 13900 koululle joko suoraan tai koulujen hallintoviranomaisten välityksellä hyväksymiskäytäntöjen mukaisesti.
C13aL	C2.2.1 Digitaaliset teknologiat opetuksessa	Virstanpylväs	Tekoälylaboratorioiden puitesopimus (puitesopimukset)	Puitesopimuksen (puitesopimusten) allekirjoittaminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Allekirjoitetaan puitesopimus (puitesopimukset), jossa (joissa) vahvistetaan edellytykset tekoälylaboratorioiden kouluihin toimitettavia tuotteita koskevien julkisten hankintasopimusten tekemiselle.
C13L	C2.2.1 Digitaaliset teknologiat opetuksessa	Kohde	Tekoälylaboratoriot (Zestaw) toimitettu		Numero	0	12 000	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Tekoälylaboratorioiden (Zestaw) toimittaminen 12000 koululle joko suoraan tai koulujen hallintoviranomaisten kautta hyväksymiskäytäntöjen mukaisesti.
C15L	C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle	Virstanpylväs	Pilvipalveluja koskeva opas yrityksille	Julkaiseminen tietokoneistamisesta vastaavan ministeriön verkkosivustolla				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Yritysten pilvipalveluja koskevan oppaan julkaiseminen asiasta vastaavan ministeriön verkkosivustolla. Tämä opas on kooste tietämyksestä (myös usein kysytyistä kysymyksistä), joka koskee pilvipalvelujen käyttöä yritysten digitalisaatiossa.
C16L	C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Tietokoneistamisesta vastaavan ministerin ja Bank Gospodarstwa Krajowegon välinen täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
C17L	C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		%	0	100 %	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Bank Gospodarstwa Krajowego on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Vähintään 40 prosentilla tästä rahoituksesta on edistettävä digitaalisia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VII esitettyä menetelmää käyttäen.
C18L	C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen	Todistus siirrosta				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Puola siirtää 694600008 euroa Bank Gospodarstwa Krajowegolle tukivälinettä varten.

D. KOMPONENTTI D: ”TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS, SAATAVUUS JA LAATU”

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltopalvelujen laatu ja saatavuus sekä muutokset sairaaloiden rakenteeseen ja varainhoitoon. Tässä toimenpiteessä hyväksytään lainsäädäntöä, joka koskee I) terveydenhuoltopalvelujen rakenteen järkeistäminen tietyllä alalla, ii) koordinoidun hoidon lisääminen perusterveydenhuollon tasolla, iii) kansallisen onkologisen verkoston ja kansallisen kardiologisen verkoston perustaminen, iv) terveydenhuoltojärjestelmän laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen ja v) sähköisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisen mahdollistaminen.

D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea kansalliseen onkologiseen verkostoon tai kansalliseen kardiologiseen verkostoon liittyneiden lääketieteellisten yksiköiden nykyaikaistamista. Tämä toimenpide koostuu lääkinnällisten laitteiden toimittamisesta tai sairaaloiden rakennus- tai jälleenrakennustöistä.

D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio

Investoinnin tavoitteena on terveydenhuollon digitalisointi. Tällä toimenpiteellä otetaan käyttöön erityyppisiä uusia digitaalisia terveyspalveluja potilaille tai lääkäreille.

D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen hoitohenkilöstön määrän lisäämiselle

Uudistuksen tavoitteena on parantaa lääketieteen ammattilaisten tarpeiden ja saatavuuden yhteensovittamista Puolassa.

Uudistus koostuu aloitteista, joiden tarkoituksena on kannustaa nuoria opiskelemaan ja suorittamaan lääketieteen opintoja ja sen jälkeen harjoittamaan lääkärintointa Puolassa. Siihen sisältyy i) järjestelmän käyttöönotto lainojen myöntämiseksi lääketieteen opiskelijoille, mukaan lukien taloudelliset kannustimet harjoittaa ammattia Puolassa opintojen päättymisen jälkeen, ja ii) toisen syklin opintojen luominen ensiapulääkäreille, mikä lisää asianomaisten ammattilaisten pätevyyttä ja tuloja.

Uudistuksessa on myös annettava lainsäädäntöä, jolla parannetaan lääketieteen ammattien houkuttelevuutta ja lääketieteen ammattilaisten työoloja. Tällä lainsäädännöllä lisätään jatkokoulutuksen joustavuutta muun muassa antamalla lääkäreille mahdollisuus saada uusi todistus ammatillisesta pätevyydestä eri erikoisaloilla. Sen on myös korotettava monien lääketieteen ammattilaisten alhaisinta peruspalkkaa ja järjestettävä uudelleen tiettyjen pätevyyksien jakaminen lääkäreiden ja erikoistuneiden lääketieteen ammattilaisten, ensihoidon ammattilaisten, sairaanhoitajien ja muiden sairaanhoitajien välillä asianmukaisen koulutuksen jälkeen.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät oppilaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen

Investoinnin tavoitteena on lisätä lääketieteellisten opetuslaitosten kapasiteettia ja tukea lääketieteen opintoihin osallistuvia opiskelijoita. Tämä toimenpide koostuu seuraavista: väliaikaisen järjestelmän käyttöönotto opiskelijoiden kannustamiseksi opiskelemaan valikoiduissa lääketieteellisissä tiedekunnissa, ii) apurahojen tai yhteisrahoituksen tarjoaminen lääketieteen opiskelijoille, iii) kirjastojen, opiskelija-asuntoloiden tai lääketieteellisessä koulutuksessa käytettävien tilojen rakentaminen tai kunnostaminen tai jälkiasennus.

D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla

Uudistuksen tavoitteena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmän laatua ja tehokkuutta tukemalla tutkimusta ja kehitystä lääketieteen ja terveydenhuollon aloilla.

Uudistus koostuu ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisiä tutkimuksia koskevasta uudesta lainsäädännöstä, johon sisältyy avoin järjestelmä ja hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden vähentäminen. Siihen kuuluu myös strategisen suunnitelman laatiminen ja toteuttaminen Puolan biolääketieteen alan kehittämiseksi Puolan biolääketieteen alan tarpeiden, sen kehityksen nykyisten esteiden ja alueiden, joilla on mahdollinen kilpailuetu, arvioinnin perusteella.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

D3.1.1 Tutkimus biolääketieteen alalla ja kliinisten tutkimusten tukikeskusten perustaminen tai kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on tukea tutkimusta ja kehitystä lääketieteen ja terveydenhuollon aloilla. Tämä toimenpide koostuu seuraavista: tuetaan biolääketieteen alan tutkimushankkeita, ii) perustetaan uusia kliinisten tutkimusten tukikeskuksia ja toteutetaan toimia nykyisissä kliinisten tutkimusten tukikeskuksissa ja iii) luodaan sähköinen viestintäalusta Puolan kliinisten tutkimusten verkostolle.

D4.1.1 Pitkäaikaishoidon tarjonnan lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla

Investoinnin tavoitteena on lisätä pitkäaikaishoidon tarjontaa. Toimenpide koostuu rakennus- tai kunnostustöistä tai laitteiden hankinnasta piirisairaaloita varten.

D.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
D1G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Tietyn alan terveydenhuollon rakenteen järkeistämistä koskevien säädösten voimaantulo	Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään — sairaaloiden tarjoamien terveydenhuoltopalvelujen soveltamisalan muuttaminen terveydenhuoltopalvelujen rakenteen järkeistämiseksi tietyllä alueella kansallisten tai alueellisten muutossuunnitelmien ja terveydenhuollon tarpeiden kartan perusteella; — ehdotettujen tariffien vaikutusten arviointi avohoitopalvelujen osuuden lisäämiseksi; — ehtojen ja kriteerien vahvistaminen velkaantuneiden sairaaloiden elvytyssuunnitelmille; — kansallisesta terveysrahastosta myönnetään taloudellista tukea sairaaloille, jotka saavuttavat laatuindikaattorit. Säädöksessä voidaan sallia kohtuullinen siirtymäaika korjauskertoimien pakolliselle soveltamiselle indikaattoreiden osalta 1 päivästä heinäkuuta 2026; — otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan elvytyssuunnitelmaan on sisällyttävä johdon koulutusta terveydenhuollon yksiköiden rakenneuudistusprosesseista.
D2G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtajan määräyksen ja perusterveydenhuollon ja koordinoidun hoidon vahvistamista koskevien säädösten voimaantulo sekä rahoitussäännökset (mukaan lukien sopimusten muutokset), jotka mahdollistavat kansallisen täytäntöönpanon	Asetuksen voimaantuloa koskevat säännökset				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtajan määräyksen ja siihen liittyvien säädösten, joilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja koordinoitua hoitoa, voimaantulo, mikä mahdollistaa kansallisen täytäntöönpanon ja kattaa seuraavat: — ehkäisevä terveydenhuolto (tehtävämaksu); — odotetut terveystulokset ja hoidon laatu (kannustimien käyttöönotto); ja — kroonisten sairauksien hallintaohjelma ja hoitokoordinaattori. Määräyksellä otetaan käyttöön rahoitusjärjestelyjä, joilla tarjotaan lisärahoitusta perusterveydenhuoltoa koskeville sopimuksille, yö- ja lomaterveydenhuoltoa lukuun ottamatta.
D3G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta annetun lain voimaantulo sekä tarvittavat täytäntöönpanoasetukset	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta annetun lain voimaantulo. Laki sisältää säännökset seuraavista seikoista: 1) lupa: järjestelmä, jolla arvioidaan, noudattavatko lääketieteellistä toimintaa, kuten sairaalapalveluja, harjoittavat yksiköt terveysministeriön ja kansallisen terveysrahaston vaatimuksia (niin kutsutut ”korivaatimukset”); 2) akkreditointi: puitteet sairaaloiden terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden ulkoista arviointia varten; 3) haittatapahtumien seuranta: puitteet lääketieteellisten toimijoiden toiminnalle, erityisesti haittatapahtumien järjestelmällinen analysointi samankaltaisten haittatapahtumien estämiseksi; 4) Lääketieteelliset rekisterit: lääketieteellisten rekisterien perustamista ja rahoitusta koskevien sääntöjen täsmentäminen ja niiden roolin vahvistaminen terveydenhuollon laadun varmistamisessa; 5) potilaskokemus: puitteiden luominen potilaiden kokemusten mittaamiseksi kansallisen terveysrahaston (NFZ) sopimusmääräyksistä; ja 6) uudelleensairaalahoito: kehys NFZ:n sopimusmääräyksiin liittyvien 30 päivän takaisinottoasteiden jäljittämiseksi ja analysoimiseksi (täytäntöönpanoasetuksella).
D4G-VERKKO	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Kansallisesta syöpäverkostosta annetun lain ja verkoston toimintaa koskevista säännöistä annettujen asiaankuuluvien säädösten voimaantulo ottamalla käyttöön uusi rakenne ja uusi syöpähoidon malli	Säädöksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Kansallisesta syöpäverkostosta annetun lain ja asiaankuuluvien säädösten voimaantulo, millä varmistetaan, että kaikki potilaat asuinpaikastaan riippumatta saavat syöpähoitoa samojen diagnoosi- ja hoitostandardien perusteella. Näissä säädöksissä keskitytään seuraaviin: — syöpähoitojärjestelmän organisoinnin parantaminen tarjoamalla potilaille pääsy laadukkaisiin diagnoosi- ja hoitoprosesseihin ja kattavaan hoitoon koko ”potilaspolun” ajan perusterveydenhuollon, erikoistuneen avohoidon, sairaalahoidon ja kuntoutuksen aloilla; — luodaan uusi organisaatiorakenne ja uusi syövänhoidon malli, mukaan lukien seurantakeskukset; — potilaiden elämänlaadun parantaminen syöpähoidon aikana ja sen jälkeen.
D5G-VERKKO	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Kansallisen kardiologisen verkoston perustamista koskevan lain voimaantulo	Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa säädetään — kansallisen kardiologisen verkoston organisaatiorakenteen perustaminen ja kardiologisen hoidon hallinnointi; — potilaiden kardiologisen hoidon käyttöönotto suositeltujen diagnoosi- ja hoitostandardien perusteella; — kardiologisen hoidon laadun seurantajärjestelmän perustaminen kansalliseen kardiologiseen verkostoon.
D6G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Sähköisten terveyspalvelujen tarjoamisen mahdollistavien säädösten voimaantulo	Säädöksen (säädösten) säännös, josta (joista) käy ilmi voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla otetaan käyttöön sähköisiä terveyspalveluja: potilaiden terveysanalyysin väline, tekoälyyn perustuva tukiväline sairaaloille, lääketieteellinen tietovarasto.
D7G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Onkologisen verkoston voivodikuntien seurantakeskusten luetteloa koskevan asetuksen voimaantulo	Asetuksen voimaantuloa koskeva säännös				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Asetus tulee voimaan ja siinä säädetään voivodikuntien seurantakeskusten perustamisesta. Ne ovat kunkin 16 voivodikunnan onkologisesta verkostosta valittuja lääketieteellisiä yksiköitä, jotka ovat erikoistuneet onkologiseen hoitoon ja tarjoavat kattavaa onkologista hoitoa ja seurantaa.
D9G	D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Säädös, jossa luetellaan perusteet sairaaloiden hyväksymiselle syöpäsairaalahoidon eri tasoille, tulee voimaan	Säädöksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Terveysministerin säädös, jossa luetellaan perusteet, joiden mukaan syöpäsairaalat luokitellaan kansallisen syöpäverkoston eri luokkiin/tasoille, tulee voimaan. Nämä luokat/tasot auttavat tunnistamaan D4G-uudistuksesta johtuvat investointitarpeet. Luokitteluperusteiden on perustuttava seuraaviin seikkoihin: — kattavuus (kuten katettu väestö; suojatut etuudet; hoidon oikea-aikaisen saatavuuden tarve); — oma pääoma (kuten oma pääoma toimituksessa ja käytössä); — tehokkuus; — hoidon laatu ja — käytettävissä olevat resurssit (kuten henkilöstöresurssit ja taloudelliset resurssit).
D10aG	D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Ensimmäinen ehdotuspyyntö sairaaloille (kansallisen syöpäverkoston puitteissa) ja niiden kanssa yhteistyötä tekeville erikoistuneille avohoitokeskuksille	Ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Sairaaloita (kansallisen syöpäverkoston puitteissa) ja erikoistuneita avohoitokeskuksia, jotka tekevät yhteistyötä sairaaloiden kanssa laitteiden hankinnassa tai parantamisessa tai infrastruktuuri-investoinneissa, koskeva ensimmäinen ehdotuspyyntö käynnistetään. Ehdotuspyynnön on perustuttava luokittelukriteereihin (jotka on vahvistettu kohdassa D9G) sekä selkeisiin ja avoimiin menettelyihin. Infrastruktuuri-investoinneilla tai lääkinnällisten laitteiden hankinnoilla on edistettävä hoidon laadun parantamista ja varmistettava oikea-aikainen ja kattava pääsy sairaalahoitoon. Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ehdotuspyynnön valintaperusteissa on vahvistettava, että -tuki koskee yksinomaan sairaaloita ja erikoistuneita avohoitokeskuksia, joilla on kansallisen syöpäverkoston mukainen pätevyys ja jotka ovat osa näiden sairaaloiden rakenteita; -valittuja investointeja, mukaan lukien yhteistyössä toimiville erikoistuneille avohoitokeskuksille suunnatut investoinnit, ei saa tukea muista EU:n rahastoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä. Tuki kattaa ainoastaan kansallisesta terveysrahastosta rahoitettavien terveyspalvelujen tarjoamiseen liittyvät toimet, eikä se kata kaupallista toimintaa.
D13G	D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen	Kohde	Kansallisen syöpäverkoston sairaalat, jotka ovat tehneet rakennus- tai jälleenrakennusinvestointeja tai hankkineet lääkinnällisiä laitteita		Numero	0	59	KYSYMYS 2	2026	Niiden kansallisen syöpäverkoston sairaaloiden lukumäärä, joilla on todistus rakennus- tai jälleenrakennustöistä tai todistus hankittujen lääkinnällisten laitteiden toimittamisesta.
D14G	D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen	Kohde	Kansallisen kardiologisen verkoston sairaalat, jotka ovat tehneet rakennus- tai jälleenrakennusinvestointeja tai hankkineet lääkinnällisiä laitteita		Numero	0	74	KYSYMYS 2	2026	Niiden kansalliseen kardiologiseen verkostoon kuuluvien sairaaloiden lukumäärä, joilla on todistus rakennus- tai jälleenrakennustöistä tai todistus hankittujen lääkinnällisten laitteiden toimittamisesta.
D15G	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Virstanpylväs	Potilaiden terveysanalyysityökalun käyttöönotto	Potilaiden terveysanalyysin työkalu otettu käyttöön				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Väline, jolla tuetaan potilaiden terveydentilan analysointia, ja lääketieteellisiä mittauksia tai elämäntapamittauksia suorittavista laitteista kerätyt tiedot on asetettava saataville potilaan internettilillä (Internetowe Konto Pacjenta) ja Gabinet.gov.pl.
D17G	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Virstanpylväs	Lääketieteellisten asiakirjojen digitalisointikeskus	Lääketieteellisten asiakirjojen digitalisointikeskus perustettu				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	On perustettava lääketieteellisten asiakirjojen digitalisointikeskus, ja vähintään 300 sairaalaverkoston sairaalaa on liitettävä lääketieteellisten asiakirjojen sähköiseen arkistoon.
D18G	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Virstanpylväs	Sairaalasta kotiuttamista koskevat raportit digitalisoitu	90 % päästöselvityksistä (karta informacyjna z leczenia szpitalnego) digitalisoitu				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sähköisessä potilaskertomuksessa on oltava 90 prosenttia kansallisen terveysrahaston maksaman sairaalahoidon loppuraporteista (karta informacyjna z leczenia szpitalnego), jotka on annettu vuosina 2023–2025 vähintään 300 sairaalasta sairaalaverkostosta.
D20G-RYHMÄ	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Kohde	Lääketieteellisten asiakirjojen uudet digitaaliset mallit		Numero	0	9	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lääketieteellisten asiakirjojen uudet digitaaliset mallit on asetettava lääkäreiden saataville.
D21G	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Virstanpylväs	Tekoälyyn perustuvan tukityökalun käyttöönotto lääkäreitä varten	Tekoälyyn perustuva tukiväline lääkäreille otettu käyttöön				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lääkäreille on otettava käyttöön tekoälyyn perustuva tukiväline. Työkalun on oltava saatavilla vähintään 300 sairaalassa sairaalaverkostosta.
D23G	D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen hoitohenkilöstön määrän lisäämiselle	Virstanpylväs	Korkeakoulutuksesta ja tieteestä sekä lääkärin ja hammaslääkärin ammateista annetun lain muuttaminen oikeusperustan luomiseksi lukuvuodesta 2021–2022 alkaen lääketieteen alan opiskelijoille Puolassa myönnettävälle taloudelliselle tuelle	Korkea-asteen koulutuksesta ja tieteestä sekä fyysikon ja hammaslääkärin ammateista annettuun lakiin tehdyn muutoksen säännös, jolla luodaan oikeusperusta lukuvuodesta 2021–2022 alkaen myönnettävälle taloudelliselle tuelle Puolassa yliopistotasoisille lääketieteen opiskelijoille (mukaan lukien opiskelijat, jotka aloittivat opintonsa ennen lukuvuotta 2021–2022), josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Laki tulee voimaan, ja siinä otetaan käyttöön mahdollisuus käyttää taloudellista tukea opintolainan muodossa lääketieteen alan palkallisten opintojen opiskelijoille yliopistotasolla. Opiskelijan on voitava hakea lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai sen takaisinmaksuajan pidentämistä. Kun opiskelija on täyttänyt tietyt laissa säädetyt edellytykset, hän voi hakea opintolainan osittaista tai täydellistä peruuttamista lääketieteellisten opintojen osalta. Tukea saavien opiskelijoiden on voitava hakea lainan täydellistä peruuttamista, jos he täyttävät seuraavat edellytykset: — työskentely valmistumisen jälkeen vähintään 10 vuoden ajan 12 peräkkäisen vuoden aikana valmistumispäivästä lukien lääketieteellistä toimintaa Puolan tasavallan alueella harjoittavissa yksiköissä, jotka tarjoavat julkisista varoista rahoitettuja terveydenhuoltopalveluja, ja — saada edellä mainitun ajan kuluessa erikoislääkärin arvonimen lääketieteen alalta, joka on tunnustettu ensisijaiseksi sinä päivänä, jona lääkäri aloittaa erikoistumiskoulutuksen. Henkilön, joka täyttää nämä kaksi edellytystä, ei tarvitse maksaa lainaa takaisin lääketieteellisiin opintoihin. Lainan peruuttamista koskevat yksityiskohtaiset ehdot ja menettely määritellään säädöksessä.
D25G	D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen hoitohenkilöstön määrän lisäämiselle	Virstanpylväs	Ensihoitajan ammatista ja itsehallinnosta annetun lain voimaantulo. Lailla otetaan käyttöön mahdollisuus luoda toisen vaiheen ohjelmia ensihoitajan ammattiin valmistautumisen alalla.	Lain säännös ensihoitajan ammatista ja itsehallinnosta, josta käy ilmi lain voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Ensihoitajien pätevyyden parantamiseksi tulee voimaan säädös, joka mahdollistaa toisen syklin ohjelmien luomisen ensihoidon alalla. Toisen syklin ohjelmat määritellään kaksivuotisiksi opinnoiksi, jotka päättyvät maisterintutkintoon. Maisterin tutkinnon suorittaminen antaa ensihoitajille mahdollisuuden hankkia lisäpätevyyttä, jonka tarkoituksena on nostaa palkkaluokkaa korkeammalle tasolle.
D27G	D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen hoitohenkilöstön määrän lisäämiselle	Virstanpylväs	Lääketieteellisten työpaikkojen houkuttelevuuden ja lääketieteellisten työntekijöiden työolojen parantamiseen tähtäävien säädösten voimaantulo	Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Säädöspaketti tulee voimaan, ja se koostuu lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatillista pätevyyttä koskevasta asetuksesta, lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammattia koskevan lain muuttamisesta, lääkäreiden ja hammaslääkäreiden jatko-opintojaksoja koskevan asetuksen muuttamisesta, ammatillisen koulutuksen perusopetussuunnitelmaa koskevan asetuksen muuttamisesta sekä terveydenhuollon yksiköissä työskentelevien tiettyjen työntekijöiden alimman peruspalkan määrittämismenetelmää koskevan lain muuttamisesta, mukaan lukien säännökset seuraavista: 1) lisätään jatko-opintoihin liittyvän lääketieteellisen koulutusprosessin joustavuutta ottamalla käyttöön sertifioitu lääketieteellinen pätevyys, joka mahdollistaa erikoistumiskokeen suorittamisen erikoistumiskoulutuksen toiseksi viimeisen vuoden jälkeen, ja muutetaan jatko-opintoihin liittyvää harjoitteluohjelmaa, 2) otetaan käyttöön keskitetty järjestelmä erikoistumispaikkojen määrittelyä ja jakamista varten, Vapauttamalla lääkäreitä käynnistämällä erikoiskursseja sairaanhoitajille ja ensihoitajille annettavan toimintatuen alalla, Päivitetään terveydenhuollon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden alhaisinta peruspalkkaa nostamalla kaikkien 8 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa laissa tarkoitettujen ammattiryhmien työllisyysastetta ja aikaistamalla puolella vuodella vaatimusta, jonka mukaan kaikkien terveydenhuollon laitosten on täytettävä terveydenhuollon työntekijöiden lakisääteiset peruspalkat: lääkärit, hammaslääkärit, lääkäri- ja hammaslääkäriharjoittelijat, sairaanhoitajat, kätilöt, laboratoriodiagnostiikan asiantuntijat, fysioterapeutit, proviisorit ja muut lääketieteen ammattilaiset ja 5) joidenkin pätevyyksien siirtäminen sairaanhoitajilta sairaanhoitajille.
D29G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät oppilaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen	Virstanpylväs	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla luodaan stipendeihin, opintojen rahoitukseen ja mentorointiin perustuva kannustinjärjestelmä valikoitujen lääketieteellisten yliopistojen tiedekuntien opintojen aloittamista ja jatkamista varten	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KYSYMYS 2	2022	Säädökseen, jolla otetaan käyttöön väliaikainen kannustinjärjestelmä lääketieteellisten opintojen houkuttelevuuden lisäämiseksi, on sisällyttävä mahdollisuus — apurahojen myöntäminen, palkallisten opintojen yhteisrahoitus ja sairaanhoidon, kätilön- ja ensiapupalvelujen opiskelijoiden mentoroinnin rahoittaminen; ja — apurahojen myöntäminen opiskelijoille lääketieteen, lääketieteen ja hammaslääketieteen, lääketieteellisen analytiikan sekä farmasian ja fysioterapian aloilla. Järjestelmän käyttöönottoa koskevaan säädökseen on sisällyttävä velvoite tarkastella järjestelmän suorituskykyä elpymis- ja palautumistukivälineen kauden lopussa ja analysoida toteutetun kannustinjärjestelmän vaikutusta koulutuksessa olevien opiskelijoiden määrään, jotta voidaan päättää sen mahdollisesta jatkamisesta.
D30G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät oppilaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen	Kohde	Apurahat tai yhteisrahoitus lääketieteen opiskelijoille		Numero	0	140	KYSYMYS 2	2026	Korkeakoulujen lääketieteellisten oppilaitosten kanssa on allekirjoitettava puitesopimuksia apurahojen tai opintojen yhteisrahoituksen myöntämiseksi vähintään 7600 opiskelijalle. Lopulliset maksut suoritetaan korkea-asteen lääketieteellisille oppilaitoksille.
D31G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät oppilaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen	Kohde	Rakennetut tai kunnostetut tai jälkiasennetut lääketieteelliset oppilaitokset, kirjastot tai opiskelija-asuntolat		Numero	0	180	KYSYMYS 2	2026	Seuraavien rakentamiseen, jälleenrakentamiseen, kunnostamiseen tai jälkiasennuksiin liittyvien investointihankkeiden lukumäärä: — lääketieteellisessä koulutuksessa käytettävät laitokset tai kirjastot tai opiskelija-asuntolat.
D32G	D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla	Virstanpylväs	Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetun lain voimaantulo	Lain voimaantulosäännös				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annettu laki tulee voimaan, ja se sisältää: avoimet säännöt ja — lisätilat ja -mekanismit, joilla kannustetaan kliinisiin tutkimuksiin Puolassa ja parannetaan ja virtaviivaistetaan kliinisten tutkimusten laatua Puolassa. Tällä lailla saatetaan myös ajan tasalle biolääketieteen alaa Puolassa yleisesti sääntelevä oikeudellinen kehys, mukaan lukien tutkimus ja kehittäminen, siltä osin kuin tällainen ajan tasalle saattaminen katsotaan tarpeelliseksi Puolan biolääketieteen alan kehittämistä koskevassa hallituksen strategisessa suunnitelmassa.
D33G	D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla	Virstanpylväs	Hallituksen biolääketieteen alan kehittämistä koskevassa strategisessa suunnitelmassa määriteltyjen keskeisten toimien voimaantulo tai täytäntöönpano strategisessa suunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti	Perustana oleviin asiakirjoihin sisältyvät säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo tai täytäntöönpano strategisessa suunnitelmassa yksilöityjen keskeisten toimien tyypin mukaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Strategisessa suunnitelmassa ”keskeisiksi toimiksi” määritellyt toimet tulevat voimaan tai ne pannaan täytäntöön strategiseen suunnitelmaan sisältyvän aikataulun mukaisesti ja strategisessa suunnitelmassa määritellyssä laajuudessa. Itse strategiasuunnitelma hyväksytään ministerineuvoston päätöslauselman muodossa vuonna 2022. Keskeisiin toimiin kuuluvat alan kehittämisen hallintajärjestelmän suunnittelu, ensimmäiset avustuskilpailut ensisijaisilla aloilla ja Puolan biolääketieteen markkinoiden jatkuva seuranta.
D34G	D3.1.1 Tutkimus biolääketieteen alalla ja kliinisten tutkimusten tukikeskusten perustaminen tai kehittäminen	Virstanpylväs	Puolan kliinisten tutkimusten verkoston sähköisen alustan käyttöönotto	Puolan kliinisten tutkimusten verkoston alustan käyttöönotto				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Sähköinen alusta otetaan käyttöön. Alustaan on sisällyttävä välineitä verkon toiminnan koordinoimiseksi, hakukone, jonka avulla voidaan tunnistaa kliiniset tutkimukset, verkkosivusto, jolla käytetään edellä mainittua hakukonetta, joka on tarkoitettu potilaille, jotka etsivät mahdollisuutta osallistua kliinisiin tutkimuksiin, ja hakukone ammattilaisille, jotka osallistuvat kliinisten tutkimusten kehittämiseen tai suorittamiseen.
D36G	D3.1.1 Tutkimus biolääketieteen alalla ja kliinisten tutkimusten tukikeskusten perustaminen tai kehittäminen	Kohde	Biolääketieteen alan tutkimushankkeet tutkimusyksiköille tai yrittäjille		Numero	0	60	KYSYMYS 2	2026	Rahoituksen saajan ja lääketieteellisen tutkimuskeskuksen allekirjoittama loppuraportti vähintään 60:stä biolääketieteen alan tutkimushankkeesta tutkimusyksiköille tai yrittäjille. Hankkeita toteutetaan farmaseuttisten innovaatioiden, lääkinnällisten laitteiden tai lääketieteellisiin ja terveystarkoituksiin käytettävien tietoteknisten ratkaisujen alalla.
D37G	D3.1.1 Tutkimus biolääketieteen alalla ja kliinisten tutkimusten tukikeskusten perustaminen tai kehittäminen	Kohde	Kliinisten tutkimusten tukikeskukset		Numero	0	28	KYSYMYS 2	2026	Rahoituksen saajan ja lääketieteellisen tutkimuskeskuksen allekirjoittamat loppukertomukset: -vahvistetaan kymmenen kliinisen lääketutkimuksen tukikeskuksen (CTSC) perustaminen; -vahvistetaan, että 18 nykyistä CTSC:tä toteutti vähintään yhden seuraavista toimista: — koulutus vähintään yhdelle kolmesta vastaanottajaryhmästä: johtoryhmät, tutkijat ja potilaat, — CTSC:n valmistelu hajautettua tutkimusta varten (potilaskeskeinen lähestymistapa), — tiedottaminen kliinisistä lääketutkimuksista yhteiskunnassa, tietoteknisten järjestelmien nykyaikaistaminen, nykyisen infrastruktuurin nykyaikaistaminen, — suunnitellaan uusia prosesseja ja menettelyjä ja muutetaan laitosten organisaatiorakennetta tai työntekijöiden palkkoja.
D38G	D4.1.1 Pitkäaikaishoidon lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla	Virstanpylväs	Luettelo aluesairaaloista, jotka on valittu tukemaan pitkäaikaisten ja geriatristen vuodepaikkojen luomista erityisten valintaperusteiden perusteella	Valittujen sairaaloiden luettelon julkaiseminen				KYSYMYS 2	2024	Pitkäaikaisten ja geriatristen vuodepaikkojen perustamista varten valituista piirisairaaloista on toimitettava luettelo. Valinnan on perustuttava kriteereihin, joihin on sisällyttävä paikalliset olosuhteet seuraaville: — väestökehitys, — asukastiheys, — pitkäaikaishoidon tarpeet, — pitkäaikaishoidon/sairaanhoidon palvelujen kyllästyminen, — hoidon laatu ja — tietyn sairaalan rakenneuudistussuunnitelmien tai vastaavien asiakirjojen noudattaminen. Vastaavassa asiakirjassa on oltava vähintään seuraavat tiedot: tiedot toimenpiteistä, joilla varmistetaan kyseisen sairaalan terve taloudellinen tilanne, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot näiden toimenpiteiden luonteesta, aikataulusta, kustannuksista ja odotetuista taloudellisista tuloksista, näiden toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaavasta elimestä ja seurantajärjestelyistä.
D40G	D4.1.1 Pitkäaikaishoidon tarjonnan lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla	Kohde	Rakennus- tai kunnostusinvestointeja tekevät sairaalat tai hankitut lääkinnälliset laitteet		Numero	0	76	KYSYMYS 2	2026	Niiden sairaaloiden lukumäärä, joilla on todistus rakennus- tai kunnostustöistä tai todistus hankittujen lääkinnällisten laitteiden toimittamisesta.

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
D1L-ARVO	D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla	Virstanpylväs	Katsaus mahdollisuuksiin perustaa pitkäaikais- ja vanhustenhoitoyksiköitä/-keskuksia Puolan piirisairaaloihin	Julkaiseminen				KYSYMYS 2	2022	Osana komponenttiin A sisältyvää Puolan pitkäaikaishoidon yleistä strategista analyysia julkaistaan katsaus mahdollisuuksista perustaa pitkäaikaishoito- ja geriatrisia hoitoyksiköitä/-keskuksia piirisairaaloihin (mukaan lukien piirisairaaloiden osien muuttaminen). Uudelleentarkastelussa tarkastellaan erityisesti mahdollisia tapoja — lisätä pitkäaikaishoitopalvelujen saatavuutta puuttumalla pitkäaikaishoidon tarjonnassa havaittuihin puutteisiin erityisesti aluetasolla; — poistaa eriarvoisuutta pitkäaikaishoitopalvelujen saatavuudessa; — lääkintähenkilöstön työolojen parantaminen; ja — parantaa pitkäaikaishoidon laatua.
D2L-ARVO	D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla	Virstanpylväs	Tarkastelun tuloksiin perustuva säädös pitkäaikaishoidon ja vanhustenhoidon yksiköiden/keskusten perustamisen tukemisesta piirisairaaloissa tulee voimaan	Säädöksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2022	Säädös tulee voimaan Puolan piirisairaaloiden pitkäaikais- ja vanhustenhoitoyksiköiden/-keskusten perustamismahdollisuuksia koskevan tarkastelun tulosten perusteella. Laissa on täsmennettävä, miten tuki pitkäaikaishoitoyksiköiden ja geriatrian yksiköiden ja/tai keskusten perustamiseen piirisairaaloissa parantaa muun muassa ikäihmisten hoidon tarjoamista paikallistasolla. Säädöksen on oltava Puolan terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä koskevan strategisen kehyksen 2021–2027 (Terve tulevaisuus) mukainen.

E. KOMPONENTTI E: VIHREÄ JA ÄLYKÄS LIIKKUVUUS

Tämä toimenpide koostuu i) päästöttömien linja-autojen hankintaa koskevasta laista, ii) kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämisen tukemisesta, iii) sähköajoneuvotuen avustusjärjestelmästä, iv) varojen maksamisesta ja iv) sähköajoneuvojen uusista rekisteröinneistä.

E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen

Investoinnin yleisenä tavoitteena on edistää vähähiilisen ja hiilettömän talouden kehittämistä tukemalla teollisuutta puhtaan liikkuvuuden ja energian aloilla. Investoinnin erityistavoitteena on lisätä valittujen alojen mahdollisuuksia kehittää hiilettömiä ja vähähiilisiä tuoteratkaisuja.

Näihin tavoitteisiin pyritään perustamalla erityinen rahoitusväline (rahasto) edellä mainittuja teollisuushankkeita varten. Tuettuihin tuotteisiin ja teknologioihin voi sisältyä erityisesti tutkimus- ja innovointiprosesseja, teknologian siirtoa ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen keskittyen vähäpäästöisiin ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden alalla sekä päästöttömiin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin.

Rahasto ja sen sijoitusstrategia on perustettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C 58/01) mukainen, rahoitusvälineen valintaperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; III) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Tätä toimenpidettä täydennetään toimenpiteellä E3.1.1 ”Vähähiilistä taloutta tukeva väline”.

E1.1.2 Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut

Tämän investoinnin tavoitteena on tehdä julkisesta liikenteestä puhtaampaa ja lisätä sen houkuttelevuutta yksityisautoiluun verrattuna. Tämä toimenpide koostuu päästöttömien (eli sähkö- tai vetykäyttöisten) tai vähäpäästöisten (eli hybridiajoneuvojen, kuten HEV/MHEV-ajoneuvojen tai ladattavien PHEV-ajoneuvojen, tai kaasukäyttöisten (kuten NLG, PLG tai CNG) linja-autojen) hyväksymisestä tai toimittamisesta sekä raitiovaunujen hyväksymisestä tai toimittamisesta tai niiden vastaanottovalmiutta koskevasta ilmoituksesta.

E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokykyä ja lisätä rautatiealan kilpailukykyä ja tehokkuutta Puolan liikennealalla.

Tämä saavutetaan vahvistamalla intermodaaliliikenteen painopisteet ja parantamalla valmiuksia suunnitella ja toteuttaa rautatieliikennehankkeita. Tämä on saavutettava myös antamalla rataverkon haltijoille mahdollisuus alentaa infrastruktuurin käyttöoikeuksista perittäviä maksuja ja korvata rataverkon haltijoille näiden maksujen alennukset.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

Uudistuksella pyritään myös parantamaan rautateiden elinkelpoisuutta muihin liikennemuotoihin verrattuna laajentamalla tiemaksujärjestelmää 1400 kilometriin valtateitä ja pikateitä.

E2.1.1 Rautatiet

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä rautatieliikenteen kapasiteettia ja nopeutta. Tämä toimenpide koostuu töistä vähintään 500 kilometrin rataosuuksilla ja 180 tasoristeyksessä tai muissa pullonkauloissa.

E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja kannattavuutta. Tämä toimenpide koostuu liikkuvan kaluston (teknisestä) hyväksymisestä tai toimittamisesta.

E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea intermodaaliliikennettä. Toimenpide koostuu investoinneista intermodaaliterminaaleihin ja liikkuvaan kalustoon.

E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen

Uudistuksella pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta keskittyen haavoittuvassa asemassa olevien liikenteen käyttäjien turvallisuuteen.

Uudistus koostuu joukosta lainsäädäntömuutoksia, joilla asetetaan jalankulkijat etusijalle risteyksissä, yhdenmukaiseen nopeuteen taajamissa ja ajoneuvojen vähimmäisetäisyyteen. Näiden lainsäädäntömuutosten oli määrä tulla voimaan 31. joulukuuta 2021 mennessä. Uudistuksen edistymistä seurataan suhteessa liikenneturvallisuustavoitteeseen, joka koskee kuolonuhrien ja vakavasti loukkaantuneiden suhteellista vähenemistä liikenneturvallisuutta koskevien EU:n tavoitteiden mukaisesti.

E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta muun muassa edistämällä ajopiirtureiden käyttöä. Tämä toimenpide koostuu seuraavista: I) tieturvallisuuden kannalta kriittisillä alueilla tehtävät työt, ii) kansallisten teiden, myös ohikulkuteiden, rakentaminen tai uudelleenrakentaminen ja iii) tievalvontalaitteiden asentaminen.

E2.2.2 Liikenteen digitalisointi

Tämän investoinnin tavoitteena on ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja rautateiden ja julkisen liikenteen houkuttelevuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tämä toimenpide koostuu Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) asentamisesta tai päivittämisestä junayksiköihin, dynaamisten matkustajatietojärjestelmien (SDIP) asentamisesta, tasoristeysjärjestelmiin liittyvistä töistä ja rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotosta.

E.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
E1G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Päästöttömien linja-autojen hankintaa koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Laki, jossa asetetaan (tietyin poikkeuksin) yli 100000 asukkaan kunnille ja yksiköille, joiden kanssa tällaiset kunnat ovat tehneet sopimuksen tai joille ne ovat antaneet tehtäväksi tarjota kaupunkien yhteisiä maanteiden henkilöliikennepalveluja, oikeudellinen velvoite ostaa päästöttömiä linja-autoja, kun ne tarjoavat palvelujaan yli 100000 asukkaan kunnissa, tulee voimaan.
E2G-VERKKO	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Toimenpiteet, joilla tuetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimista ja sellaisten kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanoa koskevien kannustimien käyttöönottoa, joilla infrastruktuuriministeriö tarjoaa teknistä ja taloudellista tukea kaikille toiminnallisille kaupunkialueille	Voimaantulosäännös				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Näihin toimiin sisältyvät: -kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanotuen uusi rakenne ja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien ohjauskomitea kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämisen ja täytäntöönpanon edistämiseksi; -infrastruktuuriministeriön alainen kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun osaamiskeskus, joka antaa neuvontaa ja taloudellista tukea paikallishallinnon yksiköille; -kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman täysivaltainen edustaja infrastruktuuriministeriössä. Uuden kehyksen on mahdollistettava riittävän teknisen ja taloudellisen tuen antaminen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien valmistelusta kiinnostuneille tahoille ja parannettava keskushallinnon tällä alalla toteuttamia toimia.
E4aG-ohjelma	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Sähköajoneuvojen tukea koskeva avustusjärjestelmä	Avustusohjelman (-ohjelmien) julkaiseminen				KYSYMYS 2	2025	M1-, M2- ja N1-luokan päästöttömien sähköajoneuvojen ostoa, vuokrausta tai leasing-vuokrausta tukevia avustusjärjestelmiä koskeva hakuilmoitus on julkaistava. Luokan M1 ajoneuvojen osalta tuki: ·on enintään 40000 zlotya lopullista vastaanottajaa kohden, kun on kyse luonnollisista henkilöistä ja yksityisistä elinkeinonharjoittajista. ·saa olla enintään 40000 zlotya ajoneuvoa kohti kansallispuistoissa. Luokkien M2 ja N1 ajoneuvojen osalta tuki: ·myönnetään avustuksina yksityisille elinkeinonharjoittajille, kansalaisjärjestöille, hoito- ja oppilaitoksille ja -keskuksille, terveydenhuolto- ja oppilaitoksille ja kansallispuistoille. ·on enintään 600000 zlotya M2-luokan ajoneuvoa kohti ja enintään 70000 zlotya N1-luokan ajoneuvoa kohti.
E4cG E4cG E4cG E4c	E1.1. Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Varojen maksaminen (maksamiset)	Varojen maksaminen (maksamiset)				KYSYMYS 2	2026	246375000 euroa maksetaan EV:n tukena.
E5G-VERKKO	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Kaupungit, joilla on kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma, hyväksytty		Numero	0	30	KYSYMYS 2	2025	Niiden kaupunkien lukumäärä, joilla on hyväksytty kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma.
E7G-VERKKO	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Sähköajoneuvot		Numero	0	10 041	KYSYMYS 2	2026	Puolassa 1. helmikuuta 2020 jälkeen ensirekisteröityjen sähköajoneuvojen (henkilöautot, linja-autot tai raskaat hyötyajoneuvot) vähimmäismäärä.
E8G	E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen	Virstanpylväs	Rahoitusvälineen (rahaston) perustaminen päästötöntä/vähäpäästöistä liikkuvuutta ja energiaa varten	Rahaston hyväksyminen ja rekisteröinti, rahaston hallintoelinten hyväksyntä sijoitusstrategialle				KYSYMYS 2	2022	Rahoitusvälineen, jäljempänä ’rahasto’, perustaminen vähäpäästöisen talouden tukemiseksi Puolassa, mukaan lukien siihen liittyvä investointistrategia/-politiikka. Rahaston hallintoelimet hyväksyvät jälkimmäisten toimien hyväksymisen rahoitusvälineitä koskevien 22 päivänä tammikuuta 2021 annettujen komission ohjeiden mukaisesti, mukaan lukien valintaperusteet, joilla varmistetaan tämän toimenpiteen nojalla tuettuja toimia koskevien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) noudattaminen käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Erityisesti on varmistettava, että tuetut investoinnit ovat luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan sekä lintudirektiivin 5 artiklan mukaisia, ja tarvittaessa on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi tai seulonta YVA-direktiivin mukaisesti. Rahastosta myönnetään rahoitusvälineiden (oman tai vieraan pääoman ehtoista) tukea investointihankkeisiin, jotka liittyvät tutkimus- ja innovointiprosesseihin, teknologian siirtoon ja yritysten väliseen yhteistyöhön ja joissa keskitytään vähähiiliseen talouteen, ilmastonmuutoksen sietokykyyn ja siihen sopeutumiseen keskittyen vähäpäästöisiin ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden alalla sekä päästöttömiin/vähäpäästöisiin energialähteisiin (paineistettua maakaasua ja nesteytettyä maakaasua lukuun ottamatta), joita toteuttavat pääasiassa pk-yritykset ja midcap-yritykset. Rahaston hallinnointi annetaan avoimella tarjouskilpailulla valitun rahastonhoitajan tehtäväksi. Perustetaan rahaston investointikomitea, joka vastaa rahastonhoitajan ehdottamien varojen lopullisten saajien (kohdeyritysten) hankkeiden hyväksymisestä markkinoiden tarpeiden perusteella avoimella ja markkinaehtoisella tavalla. Rahaston rakenteen on mahdollistettava yksityisten varojen vipuvaikutus. Perustana olevilla säädöksillä on varmistettava, että näihin välineisiin liittyvät takaisin saatavat varat (eli lainan korot, oman pääoman tuotto tai takaisin maksettu pääoma, josta on vähennetty liitännäiskustannukset) käytetään samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen, tai elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksuun.
E14G-MOOTTORIT	E1.1.2 Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut	Kohde	Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut		Numero	0	388	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 356 päästöttömän (eli sähkö- tai vetykäyttöisen) tai vähäpäästöisen (eli hybridiajoneuvon, kuten HEV/MHEV-ajoneuvon tai ladattavan PHEV-ajoneuvon, tai kaasukäyttöisen (kuten NLG, PLG tai CNG) linja-auton hyväksyminen ja/tai toimittaminen. Vähintään 32 hyväksyttyä ja/tai toimitettua tai hyväksymisvalmiiksi ilmoitettua raitiovaunua.
E15G	E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen	Virstanpylväs	Rautatieliikennelain muuttamisesta annettu laki, jolla varmistetaan rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokyky, tulee voimaan. Ministerien päätös intermodaaliliikenteen painopisteiden asettamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta rautateiden kapasiteetin edistämiseksi	Rautatieliikennelain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo, ja infrastruktuuriministerin päätös pullonkauloista				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Rautatieliikennelain muuttamisesta annettavalla säädöksellä annetaan rataverkon haltijoille mahdollisuus alentaa infrastruktuurin käyttömaksuja ja korvataan rataverkon haltijoille maksujen alennukset. Intermodaaliliikenteen kehittämistä edistetään seuraavin toimenpitein: suunnittelu, ohjelmien koordinointi, innovointi, investoinnit, jotka lisäävät intermodaalista kapasiteettia, sekä intermodaalisen yksikön perustaminen infrastruktuuriministeriöön. Verkon tilaa analysoidaan kiinnittäen erityistä huomiota pullonkauloihin, ja infrastruktuuriministeri tekee päätöksen ensisijaisista tavoitteista pullonkaulojen poistamiseksi, mikä johtaa rautatiekapasiteetin lisäämiseen.
E16G-MOOTTORIT	E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen	Kohde	Tietullijärjestelmän käyttöönotto uusilla teillä		kilometriä	0	1 400	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Tietullijärjestelmän alaisten uusien teiden pituus, joka kattaa sekä valtatiet että moottoriliikennetiet.
E17G-RYHMÄ	E2.1.1 Rautatiet	Virstanpylväs	Sopimusten allekirjoittaminen	Tehdyt sopimukset				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Sopimukset urakoista vähintään 500 kilometrin rataosuudella.
E18G-MOOTTORIT	E2.1.1 Rautatiet	Kohde	Työt 500 km:n rataosuudella		Numero	0	500	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Töiden (tekninen) vastaanotto vähintään yhdellä seuraavista aloista: infrastruktuuri tai merkinanto tai energia vähintään 500 kilometrin rataosuuksilla.
E18aG:	E2.1.1 Rautatiet	Kohde	Työt 180 tasoristeyksessä tai muissa pullonkauloissa		Numero	0	180	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 180 tasoristeystä tai muuta pullonkaulaa koskevien töiden (tekninen) hyväksyminen.
E19G-RYHMÄ	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Virstanpylväs	Henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevien sopimusten allekirjoittaminen	Tehdyt sopimukset				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Sopimukset on allekirjoitettava vähintään 77 päästöttömän/sähköisen ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (ERTMS) varustetun alueellisen liikkuvan kaluston yksikön/sähkökäyttöisen monikäyttöyksikön toimittamisesta. Puolan hallituksen ja Puolan kansallisen rautatieyhtiön PKP IC:n välillä on allekirjoitettava sopimus (sopimukset) vähintään 56 päästöttömän veturin ja 248 vaunun toimittamisesta.
E20G-RYHMÄ	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Kohde	Rautateiden liikkuva kalusto		Numero	0	400	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 56 veturin ja vähintään 267 vaunun (tekninen) vastaanotto ja/tai toimitus. Vähintään 77 alueellisen liikkuvan kaluston yksikön/sähkökäyttöisen monikäyttöyksikön (tekninen) hyväksyminen ja/tai toimittaminen.
E22G-ISOTOOPPI	E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet	Kohde	Investoinnit intermodaaliterminaaleihin ja liikkuvaan kalustoon		Numero	0	200	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	(Tekninen) vastaanotto ja/tai toimitus vähintään viiteen intermodaaliterminaaliin tehtäviä investointeja varten (kuten (jälleen)rakennustyöt tai kokoonpanotyöt tai laitteiden tai laitteistojen hankinta). Vähintään 200 liikkuvan kaluston yksikön (tekninen) vastaanotto ja/tai toimitus.
E23G-RYHMÄ	E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen	Virstanpylväs	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla otetaan käyttöön jalankulkijoiden ensisijaisuus risteyksissä, yhtenäinen nopeus taajamissa, ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys, liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä (–50 % kuolonuhreista onnettomuuksissa)	Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Tehdään seuraavat liikenneturvallisuutta edistävät lainsäädäntömuutokset: jalankulkijoiden ensisijaisuus risteyksissä, yhdenmukaisen nopeusrajoituksen käyttöönotto kaupunkialueilla (50 km/h) ja ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä (puolet nopeudesta metreinä). Liikenneturvallisuuden yleinen tavoite vahvistetaan kansallisessa liikenneturvallisuusohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää liikennekuolemia 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2019 EU:n sitoumuksen mukaisesti.
E24G-MOOTTORIT	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Ohitusteiden rakentaminen ja liikenneturvallisuuden kannalta kriittisten pisteiden parantaminen		Numero	0	10 km ohitusteitä, 125 järjestelykeskusta	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Parannetaan 125:tä tieliikenneturvallisuuden solmukohtaa ja rakennetaan 10 kilometriä ohitusteitä.
E25G-MOOTTORIT	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Työt liikenneturvallisuuden kannalta kriittisillä alueilla, tievalvontalaitteiden asentaminen		Numero	125 järjestelykeskusta 0 Tieliikenteen valvontalaitteet	305 järjestelykeskusta, 128 tievalvontalaitetta	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Töiden (tekninen) hyväksyminen 305 järjestelykeskuksessa. 128 tievalvontalaitteen asentamisen (tekninen) hyväksyminen.
E25aG:n	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Kansallisten teiden, myös ohikulkuteiden, rakentaminen tai kunnostaminen		kilometriä	0	80	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Kansallisten teiden, myös ohitusteiden, rakentaminen tai kunnostaminen 80 kilometrin matkalta.
E28G-MOOTTORIT	E2.2.2 Liikenteen digitalisointi	Kohde	ERTMS:n veturilaitteiden asentaminen tai päivittäminen, SDIP:n asentaminen, rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotto ja tasoristeysjärjestelmiin liittyvät työt		Numero	0	199	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Seuraavien (tekninen) vastaanotto ja/tai toimitus: seitsemän Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) junayksikön asentaminen tai päivittäminen, ii) vähintään 52 dynaamisen matkustajatietojärjestelmän (SDIP) asentaminen, iii) työt tasoristeysjärjestelmissä vähintään 112 paikassa ja iv) rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotto vähintään 28 paikassa.

E.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

E1.2 Lisätään päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia

Uudistuksen tavoitteena on vähentää liikenteen ympäristö- ja terveysvaikutuksia.

Tässä toimenpiteessä hyväksytään säädös, jolla velvoitetaan perustamaan vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä yli 100000 asukkaan kaupunkeihin, joissa on liikaa haitallisia aineita (NO2) verrattuna EU:n ilman pilaantumisen raja-arvoihin, ja perustetaan vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä.

E1.2.1 Julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä julkisen liikenteen tarjontaa kaupungeissa. Tämä toimenpide koostuu raitiovaunujen hyväksymisestä.

E2.3 Liikenteen esteettömyyden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen

Uudistuksella pyritään parantamaan liikenteen esteettömyyttä.

Siihen kuuluu rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja liikkuvan kaluston mukauttamisesta liikuntarajoitteisiin matkustajiin annetun asetuksen (EY) N:o 1371/2007 nopeutettu täytäntöönpano. Uudistus tulee voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Uudistukseen on sisällyttävä myös asiaankuuluvia säännöksiä kansallisen ja kansainvälisen liikkuvan kaluston päivittämiseksi vammaisia matkustajia koskevilla vaatimuksilla. Uudistus tulee voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

E3.1.1 Vähähiilistä taloutta tukeva väline

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää vähähiilisen ja hiilettömän talouden kehittämistä tukemalla puhtaan liikkuvuuden ja energia-alojen teollisuushankkeita. Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista välineeseen, joka toimii tarjoamalla pääomasijoituksia suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittavalle julkiselle sektorille.

E.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
E1L-ARVO	E1.2 Lisätään päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia	Virstanpylväs	Säädös, jolla otetaan käyttöön vähäpäästöisiä vyöhykkeitä koskeva velvoite valikoitujen, saastuneimpien kaupunkien osalta, tulee voimaan	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Säädöksessä asetetaan velvoite perustaa vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen vähäpäästöisiä liikennealueita yli 100000 asukkaan kaupunkeihin, joissa on liikaa haitallisia aineita (NO2) verrattuna EU:n ilman pilaantumisen raja-arvoihin. Säädöksessä on täsmennettävä, että tätä velvoitetta sovelletaan kaikkiin yli 100000 asukkaan kaupunkeihin, jotka ylittävät yleisen ympäristönsuojeluviranomaisen vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä laatimassa ilmanlaaturaportissa määritetyt ilmanlaadun rajat, ja että vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä perustetaan tällaisiin kaupunkeihin sitä seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen. Säädöksessä on myös edelleen säädettävä mahdollisuudesta ottaa käyttöön vähäpäästöisiä liikennealueita kaikilla kaupunkialueilla asukasmäärästä riippumatta.
E2L-ARVO	E1.2 Lisätään päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia	Virstanpylväs	Vähäpäästöiset liikennealueet	Vähäpäästöisten liikennealueiden perustaminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä on perustettava yli 100000 asukkaan kaupunkeihin, joissa ilmanlaadun kynnysarvot ylittyvät, kuten vuodesta 2025 alkaen saatavilla olevassa yleisen ympäristönsuojeluviraston viimeisimmässä ilmanlaaturaportissa todetaan.
E4L E4L E4L E4L	E1.2.1 Julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)	Kohde	Raitiovaunut		Numero	0	88	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Pöytäkirjat, joilla vahvistetaan 88 raitiovaunun hyväksyminen.
E5L-ARVO	E2.3 Liikenteen esteettömyyden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen	Virstanpylväs	Matkustajien oikeuksien parantamista liikkuvaa kalustoa koskevien vaatimusten alalla koskevan säädöksen voimaantulo	Säädösten säännös, josta käy ilmi voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Rautatieinvestointeja koskevat tekniset ja toiminnalliset standardit otetaan käyttöön säädöksellä, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset infrastruktuuriratkaisut, jotka täyttävät liikuntarajoitteisten matkustajien tarpeet. Tätä varten säädöksellä kumotaan asiaankuuluvat kansalliset säännökset, jotka koskevat rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annetusta asetuksesta (EY) N:o 1371/2007 poikkeamista.
E6L-ARVO	E2.3 Liikenteen esteettömyyden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen	Virstanpylväs	Velvollisuus parantaa kansallista ja kansainvälistä liikkuvaa kalustoa vammaisia matkustajia koskevilla vaatimuksilla	Säädöksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Asiaankuuluvien säännösten voimaantulo rautateiden liikkuvan kaluston mukauttamiseksi matkustajien oikeuksia koskeviin vaatimuksiin mukauttamalla asetuksen (EU) 2021/782 9 artiklan 3 kohtaa (jossa nykyaikaistaminen on perusteltua ja järkevää liikkuvan kaluston odotetun käyttöiän osalta) siten, että kansallista ja kansainvälistä liikkuvaa kalustoa parannetaan vammaisia matkustajia varten ja matkustajien oikeuksia parannetaan.
E7L E7L E7L E7L	E3.1.1 Vähähiilistä taloutta tukeva väline	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen allekirjoittaminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Täytäntöönpanosopimuksen allekirjoittaminen kansallisen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahaston kanssa. Täytäntöönpanosopimukseen sisällytetään tukivälineen investointipolitiikka, jossa täsmennetään, että ·välinettä hallinnoi kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto (NFOŚiGW); ·lainajärjestely toimii tarjoamalla pääomasijoituksia suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittavalle julkiselle sektorille; ·lainajärjestelyn tavoitteena on edistää uusien päästöttömien ajoneuvojen tuotantokapasiteetin ja sähköisen liikkuvuuden kehittämiseen tarkoitetun infrastruktuurin sekä päästöttömän energian tuotantoon ja varastointiin tähtäävien teollisuuslaitosten ja ratkaisujen lisäämistä; ·tuettuihin tuotteisiin ja teknologioihin voi sisältyä erityisesti tutkimus- ja innovointiprosesseja; teknologian siirto ja yritysten välinen yhteistyö, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen ja keskitytään vähäpäästöisiin ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden sekä päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden alalla; ·tuensaajia ovat yritykset, mukaan lukien pk-yritykset ja midcap-yritykset; ·syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti myös julkisyhteisöt, jotka harjoittavat samankaltaista toimintaa kuin rahoitusjärjestelmästä hyötyvät yksityiset yhteisöt, voitaisiin hyväksyä rahoitusjärjestelmän lopullisiksi edunsaajiksi. ·investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin tekee investointikehystä koskevan lopullisen investointipäätöksen, joka hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.
E9L E9L E9L E9L	E3.1.1 Vähähiilistä taloutta tukeva väline	Virstanpylväs	Rahoitussopimusten allekirjoittaminen	Rahoitussopimusten allekirjoittaminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetaan rahoitussopimukset määrästä, joka tarvitaan, jotta vähintään 75 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen.
E10L E10L E10L E10L	E3.1.1 Vähähiilistä taloutta tukeva väline	Virstanpylväs	Pääomasijoitusten loppuun saattaminen	Siirtotodistukset				KYSYMYS 2	2026	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetaan rahoitussopimukset määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen, mikä vastaa vähintään 1042197050 euroa. 1042197050 euron siirto lopullisille tuensaajille ja kansalliselle ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahastolle.

F. KOMPONENTTI F: ”LAITOSTEN LAADUN JA ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN”

Puolalla on useita pitkäaikaisia investointi-ilmapiiriin liittyviä haasteita, jotka liittyvät erityisesti Puolan oikeusjärjestelmään sekä päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosesseihin.

Sen vuoksi tällä osa-alueella pyritään ensisijaisesti parantamaan investointi-ilmapiiriä ja luomaan edellytykset Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokkaalle täytäntöönpanolle. Tätä varten uudistuksilla pyritään vahvistaa tiettyjä tuomioistuinten riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen liittyviä näkökohtia; korjaamaan niiden tuomareiden tilanteen, joihin ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat, jotta heidät voidaan ottaa takaisin tehtäviinsä uuden jaoston viipymättä toteuttaman myönteisen uudelleentarkastelumenettelyn jälkeen; tehostetaan työmarkkinaosapuolten kuulemista lainsäädäntöprosessissa; lisätään vaikutustenarviointien käyttöä lainsäädäntöprosessissa; vähentää nopeutettujen menettelyjen käyttöä lainsäädäntöprosessissa; varmistaa työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien asianmukaisen kuulemisen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa muun muassa perustamalla seurantakomitean ja varmistaa Arachne-riskienpisteytysvälineen soveltamisen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa;

Komponentilla vastataan maakohtaiseen suositukseen ”parantaa sääntely-ympäristöä erityisesti vahvistamalla työmarkkinaosapuolten kuulemisten ja julkisten kuulemisten roolia lainsäädäntöprosessissa” (maakohtainen suositus 3 vuodelta 2019) ja ”parantaa investointi-ilmapiiriä erityisesti turvaamalla oikeuslaitoksen riippumattomuus” sekä ”varmistaa tehokkaat julkiset kuulemiset ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen päätöksentekoprosessiin” (maakohtainen suositus 4 vuodelta 2020).

F1 Oikeuslaitos

Uudistusten päätavoitteena on parantaa oikeussuojan tasoa ja investointi-ilmapiiriä Puolassa sekä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklassa tarkoitettua sisäisen valvonnan järjestelmää vahvistamalla takeita tuomioistuinten riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.

Uudistuksella vahvistetaan SEU-sopimuksen 19 artiklan ja asiaa koskevan EU:n säännöstön mukaisesti laillisesti perustettujen tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki muut uudistukset on toteutettava heikentämättä tätä tulosta ja vaikuttamatta kielteisesti jäljempänä esitettyihin osatekijöihin.

F1.1 Uudistus, jolla vahvistetaan tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta

Uudistuksella

a)määrittää kaikissa tuomareita koskevissa asioissa, mukaan lukien kurinpitoasiat ja oikeudellisen koskemattomuuden pidättäminen, Sąd Najwyższyn jaoston, lukuun ottamatta nykyistä kurinpitoasioita käsittelevää jaostoa, toimivallan laajuuden, joka täyttää SEU 19 artiklan 1 kohdasta johtuvat vaatimukset. Näin varmistetaan, että edellä mainitut asiat käsitellään laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, ja rajoitetaan harkintavaltaa nimetä kurinpitotuomioistuin, joka on toimivaltainen ensimmäisenä oikeusasteena yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevissa asioissa,

b)selvennetään tuomareiden kurinpidollisen vastuun laajuutta varmistamalla, että Puolan tuomioistuinten oikeutta esittää ennakkoratkaisupyyntöjä Euroopan unionin tuomioistuimelle ei rajoiteta. Tällainen pyyntö ei ole peruste aloittaa kurinpitomenettelyä tuomaria vastaan,

c)toteaa, että vaikka tuomarit voidaan edelleen saattaa vastuuseen ammatin harjoittamiseen liittyvästä virheestä, mukaan lukien ilmeiset ja törkeät lainrikkomukset, tuomioistuinten päätösten sisältöä ei luokitella kurinpitorikkomukseksi,

d)varmistamaan, että toimivaltainen tuomioistuin voi käynnistää tuomioistuinmenettelyn yhteydessä SEU-sopimuksen 19 artiklan mukaisen tutkinnan siitä, täyttääkö tuomari riippumattomuuden, puolueettomuuden ja ”laillisesti perustetun” vaatimukset, jos tästä on vakavia epäilyjä, ja että tällaista tutkintaa ei luokitella kurinpitorikkomukseksi,

e)vahvistetaan menettelyllisiä takeita ja osapuolten valtuuksia tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä seuraavin keinoin:

varmistaa, että yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevat kurinpitoasiat käsitellään kohtuullisessa ajassa,

II) annetaan tarkempia säännöksiä kurinpitoasioita käsittelevien tuomioistuinten alueellisesta toimivallasta sen varmistamiseksi, että asianomainen tuomioistuin voidaan määrittää suoraan säädöksen mukaisesti; ja

III) varmistaa, että puolustusasianajajan nimittäminen tuomaria koskevissa kurinpitomenettelyissä tapahtuu kohtuullisessa ajassa, sekä antaa aikaa puolustusasianajajan aineelliseen valmisteluun, jotta hän voi hoitaa tehtävänsä kyseisessä menettelyssä. Samanaikaisesti tuomioistuimen on keskeytettävä asian käsittely, jos syytetty tuomari tai hänen puolustusasianajajansa on poissa asianmukaisesti perustelluista syistä.

Uudistus tulee voimaan vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun mennessä.

F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat

Uudistuksella varmistetaan, että tuomareilla, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, on mahdollisuus käsitellä asiansa uudelleen. Tällaiset kurinpitojaoston jo ratkaisemat asiat tutkitaan SEU 19 artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttävässä tuomioistuimessa edellä mainitun uudistuksen perusteella hyväksyttävien sääntöjen mukaisesti. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä säädetään, että näitä asioita käsittelevä tuomioistuin kokoontuu ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluessa uudelleenkäsittelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta ja että asiat ratkaistaan 12 kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Asiat, jotka ovat edelleen vireillä kurinpitojaostossa, siirretään tuomioistuimen uudelleen käsiteltäviksi edellä mainitussa menettelyssä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Uudistus tulee voimaan vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun mennessä.

Molemmat edellä luetellut uudistukset, joiden päättymispäivä on vuoden 2022 toinen neljännes, on toteutettava ennen ensimmäisen maksupyynnön toimittamista komissiolle, ja ne ovat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 24 artiklan mukaisten maksujen ennakkoedellytys.

F2.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on hyväksyä muutos Sejmin, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen.

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Jotta voidaan varmistaa työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien asianmukainen kuuleminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa, uudistukseen on sisällyttävä sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvista sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista koostuva seurantakomitea.

Seurantakomitean tehtävänä on valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädökseen sisällytetään säännös, jonka mukaan on oikeudellisesti välttämätöntä kuulla seurantakomiteaa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana. Uudistukseen sisältyy myös ohjeiden hyväksyminen säännöistä, jotka koskevat sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumista elpymis- ja palautumissuunnitelman suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

Uudistukseen on sisällyttävä myös asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisen tallennusjärjestelmän käyttöönotto, jotta välitavoitteita ja tavoitteita koskevia tietoja voidaan kerätä, tallentaa ja seurata, myös lopullisten tuensaajien tasolla. Tästä tallennusjärjestelmästä saatavat tiedot syötetään Arachne-järjestelmään, jota käytetään tarkastusten ja valvonnan aikana eturistiriitojen, petosten, korruption ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Tämä välitavoite on saavutettava ennen kuin ensimmäinen maksupyyntö toimitetaan komissiolle, ja se on ennakkoedellytys elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 24 artiklan mukaisille maksuille.

Uudistukseen sisältyy myös työmäärää koskevan analyysin laatiminen elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointia ja täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten valmiuksien arviointia varten.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.

F.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Järjestys— N:O

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Toimenpiteen yksikkö

Perustaso

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

F1G

F1.1 Uudistus, jolla vahvistetaan tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta

Virstanpylväs

Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo

Säädöksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo

KYSYMYS 2

2022

Sellaisen uudistuksen voimaantulo, jolla

e)vahvistetaan menettelyllisiä takeita ja osapuolten valtuuksia tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä seuraavin keinoin:

(I)varmistaa, että yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevat kurinpitoasiat käsitellään kohtuullisessa ajassa,

(II)annetaan tarkempia säännöksiä kurinpitoasioita käsittelevien tuomioistuinten alueellisesta toimivallasta sen varmistamiseksi, että asianomainen tuomioistuin voidaan määrittää suoraan säädöksen mukaisesti; ja

(III)varmistetaan, että puolustusasianajajan nimittäminen tuomaria koskevissa kurinpitomenettelyissä tapahtuu kohtuullisessa ajassa, ja annetaan puolustusasianajajan aineelliseen valmisteluun aikaa, jotta hän voi hoitaa tehtävänsä kyseisessä menettelyssä. Samalla tuomioistuin keskeyttää menettelyn, jos syytetty tuomari tai hänen puolustusasianajajansa on asianmukaisesti perustellusti poissa.

F2G (F2G)

F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat

Virstanpylväs

Uudistuksen voimaantulo niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat

Säädöksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo

KYSYMYS 2

2022

Sellaisen uudistuksen voimaantulo, jolla varmistetaan, että tuomareilla, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, on mahdollisuus käsitellä asiansa uudelleen. Tällaiset kurinpitojaoston jo ratkaisemat asiat tutkitaan SEU 19 artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttävässä tuomioistuimessa edellä mainitun välitavoitteen F1G perusteella hyväksyttävien sääntöjen mukaisesti. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä säädetään, että näitä asioita käsittelevä tuomioistuin kokoontuu ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluessa uudelleenkäsittelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta ja että asiat ratkaistaan 12 kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Asiat, jotka ovat edelleen vireillä kurinpitojaostossa, siirretään tuomioistuimen uudelleen käsiteltäviksi edellä mainitussa menettelyssä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

F3G

F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat

Virstanpylväs

Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat

Ratkaistut asiat

NELJÄS VUOSINELJÄNNES

2023

Kaikki välitavoitteen F2G mukaisesti käynnistetyt uudelleentarkastelutapaukset ratkaistaan, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

F4G-YHTEISYRITYS

F2.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen

Virstanpylväs

Sejmin, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen tehtyjen muutosten voimaantulo

Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset

KOLMAS VUOSINELJÄNNES

2022

Parlamentin alahuoneen työjärjestykseen tehtävät muutokset, joilla rajoitetaan nopeutettujen menettelyjen käyttö perusteltuihin tapauksiin ja otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta on tehtävä vaikutustenarviointi ja järjestettävä julkinen kuuleminen, tulevat voimaan.

Työjärjestyksen muutosten voimaantulo

Ministerineuvoston menettely, jolla rajoitetaan nopeutettujen menettelyjen käyttö perusteltuihin tapauksiin.

Senaatin työjärjestykseen tehtävät muutokset, joilla otetaan senaatin ehdottamien lakiesitysten osalta käyttöön vaatimus, jonka mukaan perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta on tehtävä vaikutustenarviointi, tulevat voimaan.

F5G-RYHMÄ

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Virstanpylväs

Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan seurantakomitea ja annetaan sen tehtäväksi valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa

Säädöksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Julkisen kuulemisen jälkeen sellaisen säädöksen voimaantulo, jossa
1) perustetaan seurantakomitea, jonka tehtävänä on seurata elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa ja joka koostuu sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista, joihin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano vaikuttaa, mukaan lukien kansalaisyhteiskuntaa edustavien ja perusoikeuksia ja syrjimättömyyttä edistävien elinten edustajat;
2) asetetaan lakisääteinen vaatimus kuulla seurantakomiteaa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana.

F6G

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Virstanpylväs

Aluekehityksestä vastaavan ministerin antamat ohjeet, joissa vahvistetaan säännöt sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumiselle elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon

Ohjeiden julkaiseminen kehitysrahastoista ja aluepolitiikasta vastaavan ministeriön verkkosivustolla

KYSYMYS 2

2022

Julkisen kuulemisen jälkeen hyväksyttiin ohjeet, joilla varmistetaan sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tehokas osallistuminen elpymis- ja palautumissuunnitelman suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

Ohjeilla yhdenmukaistetaan toimenpiteet, jotka elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta vastaavien laitosten on toteutettava.

Ohjeisiin on sisällyttävä mekanismeja, joilla seurataan ja arvioidaan sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumista.

F7G-YHTEISYRITYS

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Virstanpylväs

Tehokkaan tarkastuksen ja valvonnan varmistaminen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi

Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot

KYSYMYS 2

2022

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä toimiva tallennusjärjestelmä. Järjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot:
a) tietojen kerääminen ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta;
b) elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa edellytettyjen tietojen kerääminen, tallentaminen ja saatavuuden varmistaminen.

Pääsy näihin tietoihin myönnetään kaikille asiaankuuluville kansallisille ja EU:n elimille tarkastuksia ja valvontaa varten. Tästä tallennusjärjestelmästä saatavat tiedot syötetään Arachne-järjestelmään neljännesvuosittain. Arachne-järjestelmää on käytettävä tarkastusten ja valvonnan aikana eturistiriitojen, petosten, korruption ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi.

F8G

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Virstanpylväs

Kehitys- ja aluepolitiikan ministeriön laatima työmäärää koskeva analyysi

KYSYMYS 2

2024

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuville laitoksille on tehtävä työmäärää koskeva analyysi. Jos työmäärää koskevassa analyysissä todetaan, että lisähenkilöstö on tarpeen, on tehtävä hallituksen päätös lisävirkojen/-toimien myöntämisestä elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koordinoiville ja toteuttaville laitoksille.

G. KOMPONENTTI G: ”REPOWEREU”

REPowerEU-komponentilla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista Puolassa ja edistämään energiasiirtymää tukemalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja lisäämällä sähköverkkojen kapasiteettia näiden energialähteiden integroimiseksi. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa myös toimilla, joilla parannetaan energiatehokkuutta, myös kodeissa. Komponentilla pyritään myös parantamaan energian toimitusvarmuutta.

Tältä osin komponentin toimenpiteillä pyritään vastaamaan Puolalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2022 ja 2023 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin. Suunnitellut toimenpiteet auttavat nopeuttamaan puhtaaseen energiaan siirtymistä erityisesti virtaviivaistamalla uusiutuvan energian nopeampaa käyttöönottoa koskevia lupamenettelyjä, laajentamalla ja parantamalla verkkoja uuden uusiutuvan energian kapasiteetin mahdollistamiseksi, tukemalla sähkön varastointilaitoksia ja kannustamalla investoimaan maaseutualueiden siirto- ja jakeluverkkoihin, jotta voidaan lisätä kapasiteettia uusien uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi verkkoon, sekä tukemalla merituulipuistojen kehittämistä. Se auttaa myös poistamaan paikallisten uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen kehittämisen esteitä ja tukemaan niiden käyttöönottoa. Tämä auttaa vastaamaan tuloksellisesti suosituksiin, jotka koskevat fossiilisten polttoaineiden vaiheittaisen käytöstä poistamisen ja uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamista, verkkoliitäntöjen lupamenettelyjä ja uusiutuvia energialähteitä, kuten energiayhteisöjä, biometaania ja uusiutuvaa vetyä, koskevan oikeudellisen kehyksen uudistamista (vuoden 2022 maakohtaiset suositukset 6.1–6.2 ja vuoden 2023 maakohtaiset suositukset 4.1–4.2). Jotta voidaan panna täytäntöön suositukset kestävien julkisen liikenteen muotojen (vuoden 2023 maakohtainen suositus 4.4) ja sähköajoneuvojen käyttöönoton (vuoden 2022 maakohtainen suositus 6.4) edistämiseksi, komponenttiin sisältyy toimenpiteitä liikennealan hiilestä irtautumiseksi erityisesti korvaamalla saastuttavat julkisen kaupunkiliikenteen ajoneuvot päästöttömillä ajoneuvoilla ja hyväksymällä vihreää liikennettä koskeva toimintasuunnitelma EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Lisäksi komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, joilla tuetaan integroituja asuntojen peruskorjauspalveluja ja asteittaista luopumista fossiilisista polttoaineista asuntojen lämmityksessä energiansäästöjen edistämistä, rakennusten energiatehokkuuteen tehtävien investointien lisäämistä ja kaukolämmityksen lämmöntuotannon hiilestä irtautumista koskevien suositusten mukaisesti energiaköyhyyden torjumiseksi (maakohtainen suositus 6.3. 2022 ja maakohtainen suositus 4.3. 2023). Komponentilla pyritään myös päivittämään vihreän siirtymän alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä, kuten suosituksissa vihreän siirtymän edellyttämien taitojen ja osaamisen tarjoamiseen ja hankkimiseen tähtäävien politiikkatoimien tehostamisesta (vuoden 2023 maakohtainen suositus 4.5) kannustetaan. Kaasuinfrastruktuuria koskevalla kohdennetulla investoinnilla pyritään vastaamaan Puolan välittömiin toimitusvarmuustarpeisiin oikeasuhteisella ja kohdennetulla tavalla. Energiatukirahastolla pyritään saamaan liikkeelle yksityisiä investointeja ja parantamaan rahoituksen saantia energiasiirtymän kannalta keskeisillä aloilla. Tämä auttaa vastaamaan suosituksiin lisätä julkisia investointeja digitaaliseen siirtymään ja energiaturvallisuuteen muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineen, REPowerEU-suunnitelman ja muiden EU:n varojen avulla. (Vuoden 2022 maakohtainen suositus 1.2 ja vuoden 2023 maakohtainen suositus 1.3).

Useimmilla osa-alueen toimenpiteillä on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus. Useat toimenpiteet turvaavat energian toimitusvarmuuden koko unionissa, erityisesti uudistukset, joilla pyritään helpottamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, myös energiayhteisöissä, ja tällaisten energialähteiden liittämistä sähköverkkoon. Lisäksi komponenttiin sisältyy investointeja, joilla pyritään hyödyttämään uusiutuvan energian hankkeita ja parantamaan uusiutuvan energian integrointia verkkoon. Muut uudistukset ja investoinnit nopeuttavat osaltaan rakennusten peruskorjausta ja parantavat energiatehokkuutta, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentää energian kysyntää. Nämä toimenpiteet edistävät myös laajempia energia- ja ilmastotoimia EU:n tasolla.

On odotettavissa, että mikään tämän komponentin toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) mukaisesti esitettyjen toimenpiteiden ja lieventävien toimien kuvaus, kun taas ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta toimenpiteeseen G3.2.1. ”Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi” asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 6 kohdan mukaisesti.

G1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Alakomponentti G1.1 – Uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien edistäminen

Osakomponentilla pyritään kannustamaan energiayhteisöjen käyttämien uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten kehittämistä erityisesti parantamalla puitteita, joilla kannustetaan tällaisten yhteisöjen nopeutettuun käyttöönottoon. Tähän alakomponenttiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla tuetaan sähkön varastointia uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi verkkoon, sekä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan REPowerEU-uudistusten ja -investointien täytäntöönpanoon ja uusiutuvan energian hankkeiden prosesseihin osallistuvien instituutioiden hallinnollisia ja organisatorisia valmiuksia.

G1.1.1 Energiayhteisöjä tukevan sääntely-ympäristön määrittely

Uudistuksen tavoitteena on vastata Puolan energiayhteisöjen sääntely-ympäristön haasteisiin. Tässä toimenpiteessä julkaistaan analyysi oikeudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista esteistä, jotka haittaavat energiayhteisöjen, energiaklustereiden tai energiaosuuskuntien kehittämistä.

G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea energiayhteisöjen, kuten energiaklustereiden, energiaosuuskuntien ja muiden energiayhteisöjen, toteuttamaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä.

Tämä toimenpide koostuu seuraavista: I) ennakkoinvestointeja koskevan osan tuensaajien kanssa allekirjoitetut avustussopimukset ja ii) investointia koskevan osan tuensaajien kanssa allekirjoitetut avustussopimukset.

G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät (tuki, jota ei makseta takaisin)

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa sähköntoimitusten jatkuvuus asiakkaille ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käytön tehokkuutta. Tämä toimenpide koostuu akkuenergian varastointijärjestelmän (BESS) asentamisesta.

G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä REPowerEU-uudistusten ja -investointien tukemiseen osallistuvien keskeisten julkisten laitosten hallinnollisia ja organisatorisia valmiuksia. Tämä toimenpide koostuu i) 106 uuden viran/toimen perustamisesta hallintoon ja niille annetuista tehtävistä, mukaan lukien REPowerEU-uudistuksiin ja -investointeihin liittyvä työ, ii) taloudellisesta tuesta kansalaisjärjestöille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja tukevia valmiuksien kehittämishankkeita, ja iii) energia-alan sääntelyviraston toimintaa tukevan tietoteknisen välineen testausvaiheen saattamisesta päätökseen.

Osakomponentti G1.2 – Sähköverkkojen uudistaminen uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttamiseksi

Osakomponentin tavoitteena on ottaa käyttöön välineet ja parannukset, joilla nopeutetaan uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavien uusien laitosten kehittämistä. Tämä tarkoittaa verkkoon liittämisen esteiden poistamista sekä uuden infrastruktuurin rakentamista ja olemassa olevien verkkojen päivittämistä uusiutuvan energian siirtämiseksi tuotantopaikalta käyttöpaikalle.

G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeampaan liittämiseen jakeluverkkoihin

Uudistuksen tavoitteena on tukea ensisijaisia investointeja verkon kehittämiseen, jotta voidaan vähentää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen esteitä. Tämä toimenpide koostuu sellaisen sääntelykehyksen julkaisemisesta, jonka avulla energia-alan sääntelyvirasto voi määrittää ensisijaiset investoinnit verkon kehittämiseen ja ottaa huomioon ensisijaiset investoinnit jakeluverkkotariffeihin.

G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin integroinnin esteiden poistaminen

Uudistuksen tavoitteena on poistaa sääntelyesteet uusiutuvien energialähteiden liittämiseltä sähkön siirto- ja jakeluverkkoihin. Tämä toimenpide koostuu i) oikeudellisen kehyksen luomisesta useiden uusiutuvien energialähteiden liittämiselle yhteen liitäntäpisteeseen, ja ii) yhteyspyyntöjen käsittelyä koskevien säädösten voimaantulo.

G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri

Tämän investoinnin tavoitteena on laajentaa, nykyaikaistaa ja digitalisoida siirtoverkkoja ja helpottaa uusiutuvien energialähteiden integrointia sähköjärjestelmään.

Tämä toimenpide koostuu seuraavista: I) voimansiirtolinjojen rakentaminen, parantaminen tai nykyaikaistaminen, ii) sähkönsiirtoverkon uudet, laajennetut tai parannetut (osa)asemat, iii) yhden keskitetyn energiamarkkinatietojärjestelmän (CSIRE) ja tehon laadun seurantajärjestelmien asentaminen ja iv) kolmen uuden, parannetun tai laajennetun tietotekniikkajärjestelmän asentaminen siirtoverkonhaltijaa varten.

G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea pääasiassa maaseutualueita palvelevien sähkönjakeluverkkojen rakentamista, nykyaikaistamista ja digitalisointia, jotta näillä alueilla voidaan liittää verkkoon uusia uusiutuvia energialähteitä.

Tämä toimenpide koostuu jakeluverkkojen rakentamisesta tai nykyaikaistamisesta.

Osakomponentti G1.3 – Kestävän liikenteen kehittäminen

Osakomponentilla pyritään tukemaan kestävää liikennettä.

G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)

Tämän investoinnin tavoitteena on tehdä julkisesta liikenteestä puhtaampaa ja lisätä sen houkuttelevuutta.

Investointi koostuu päästöttömien linja-autojen toimittamisesta.

G2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Alakomponentti G1.1 – Uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien edistäminen

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G1G	G1.1.1 Energiayhteisöjä tukevan sääntely-ympäristön määrittely	Virstanpylväs	Analyysi energiayhteisöjen, energiaosuuskuntien tai energiaklustereiden kehittämisen esteistä	Analyysin julkaiseminen				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Energiayhteisöjen, energiaklustereiden tai energiaosuuskuntien kehittämisen oikeudellisia, organisatorisia ja hallinnollisia esteitä koskevan analyysin julkaiseminen. Analyysissa on myös ehdotettava ratkaisuja näiden esteiden poistamiseksi.
G2G	G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen	Virstanpylväs	Investointitukiohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö	Ehdotuspyynnön käynnistäminen energiayhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita saamaan tukea investointiosasta				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Käynnistetään avoin, läpinäkyvä ja kilpailuun perustuva ehdotuspyyntö, joka on energia-alan osuuskuntien, energiayhteisöjen ja energiaklustereiden käytettävissä, tuen jakamiseksi tasapuolisesti erityyppisille vastaanottajille.
G3G	G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen	Kohde	Investointia edeltävästä osasta tuetut yhteisöt		Numero	0	162	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajien kanssa ennen investointia tehtyjen avustussopimusten lukumäärä.
G5G-RYHMÄ	G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen	Kohde	Investointiosasta tuetut yhteisöt		Numero	0	20	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Investointiosan tuensaajien kanssa allekirjoitettujen avustussopimusten lukumäärä.
G6G	G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät (tuki, jota ei makseta takaisin)	Virstanpylväs	Akkusähkövarastojen (BESS) ja suurjännitekaapeleiden asennus	Laitosten hyväksymiskäytännöt				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Hyväksyntäprotokollat sellaisten akkusähkövarastojen asentamista varten, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on vähintään 1800 MWh, ja suurjännitekaapeleiden asentamista varten.
G7G-RYHMÄ	G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille	Kohde	Hallinnollisten valmiuksien lisääminen REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamiseksi		Numero	0	106	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään 106 uutta virkaa/toimea on perustettu hallintoon ja niille on annettu tehtäviä, mukaan lukien REPowerEU-uudistuksiin ja -investointeihin liittyvä työ.
G8G-RYHMÄ	G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille	Kohde	Kansalaisjärjestöt, jotka toteuttavat valmiuksien kehittämishankkeita		Numero	0	15	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 15 kansalaisjärjestöä saa taloudellista tukea REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja tukevien valmiuksien kehittämishankkeiden toteuttamiseen.
G11G	G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille	Virstanpylväs	Energia-alan sääntelyviraston tietotekninen väline	Hyväksymispöytäkirja, jossa vahvistetaan energia-alan sääntelyviraston tietoteknisen välineen testausvaiheen saattaminen päätökseen				KYSYMYS 2	2026	Saatetaan päätökseen energia-alan sääntelyviraston toimintaa tukevan tietoteknisen välineen testausvaihe.

Osakomponentti G1.2 – Sähköverkkojen uudistaminen uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttamiseksi

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G12G	G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeampaan liittämiseen jakeluverkkoihin	Virstanpylväs	Verkon kehittämiseen tehtäviä ensisijaisia investointeja koskevan uuden sääntelymallin julkaiseminen	Sääntelykehys on julkaistu				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Sellaisen sääntelykehyksen julkaiseminen, jonka avulla energia-alan sääntelyvirasto voi määrittää ensisijaiset investoinnit verkon kehittämiseen ja ottaa huomioon ensisijaiset investoinnit jakeluverkkotariffeihin.
G13G	G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin integroinnin esteiden poistaminen	Virstanpylväs	Kaapelien yhteiskäytön mahdollistavan oikeudellisen kehyksen voimaantulo	Muutossäädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin ja energialakiin tehtävät muutokset, jotka mahdollistavat useiden uusiutuvien energialähteiden liittämisen sähköverkkoon yhdessä liitäntäpisteessä. Uusien sääntöjen mukaan uusiutuvan energian tuottajat, jotka tekevät sopimuksen energialaissa säädetyin edellytyksin, voivat jakaa liittymän eli käyttää samaa liitäntäkapasiteettia yhdessä liitäntäpisteessä säilyttäen samalla mahdollisuuden tehdä tuotetun energian myyntisopimuksia. Tämän lisäksi on muutettava uusiutuvia energialähteitä koskevaa lakia. Muutoksilla mahdollistetaan se, että uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmistä hyötyvät yksiköt voivat jakaa liitäntäkapasiteettinsa muiden samaan liitäntäpisteeseen liitettyjen laitosten kanssa menettämättä kyseisessä laissa säädettyä tukioikeutta. Yhden liitäntäpisteen jakavista laitoksista vain yksi voi hyötyä tukijärjestelmästä.
G14G	G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin integroinnin esteiden poistaminen	Virstanpylväs	Verkkoliitäntöjä koskevien säädösten voimaantulo	Säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tulee voimaan säädös (säädökset), jossa (joissa) edellytetään, että sähkön siirto- ja jakeluverkonhaltijat, joilla on vähintään satatuhatta verkkoon liitettyä asiakasta, ·Vahvistettava yhdenmukaiset säännöt, mukaan lukien liittymäpyyntöjen käsittelyn perusteet ja määräajat; ·Asetettava julkisesti saataville seuraavat tiedot: I) käytettävissä olevat verkkoliitäntäkapasiteetit; II) hylätyt liitäntäpyynnöt perusteluineen ja iii) yhtenäiset säännöt; ·Mahdollistaa liitäntäpyyntöjen sähköisen toimittamisen.
G17G	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Verkkoinfrastruktuuri ja tekninen rakentaminen					KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	360 kilometrin mittaisten sähkönsiirtoverkon osuuksien (400 kV) rakentaminen tai nykyaikaistaminen. Atk-keskuksena toimivalle tekniselle rakennukselle myönnetty asumislupa.
G18G	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Siirtoverkonhaltijan ja viranomaisten välisten sähkönsiirtoverkon osien rakentamista tai nykyaikaistamista koskevien avustussopimusten allekirjoittaminen	Allekirjoitetut avustussopimukset				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Avustussopimusten allekirjoittaminen hankkeille, jotka koskevat sellaisten sähkönsiirtoverkon osuuksien rakentamista tai nykyaikaistamista, jotka kattavat 50 kilometriä 220 kV:n sähkönsiirtoverkon osuuksia ja viisi sähkönsiirtoverkon (ala)asemaa.
G19G-RYHMÄ	G1.2.3. Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Rakennetun, parannetun tai nykyaikaistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)		Numero	0	50	KYSYMYS 2	2026	Sähkönsiirtoverkon rakennettujen, parannettujen tai uudistettujen osien kilometrimäärä (220 kV).
G20-RYHMÄ	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Laajennetut, parannetut tai uudet (osa)asemat siirtoverkossa		Numero	0	5	KYSYMYS 2	2026	Voimansiirtoverkon laajennettujen, parannettujen tai uusien (osa)asemien lukumäärä.
G21G	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmä (CSIRE) ja tehon laadun seurantajärjestelmät	Yhden energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmän (CSIRE) asentaminen ja tehonlaadun seurantajärjestelmien asentaminen 48 sähköasemalle				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	Yhden energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmän (CSIRE) asentaminen ja tehonlaadun seurantajärjestelmien asentaminen 48 sähköasemalle.
G22G	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Siirtoverkonhaltijan tietotekniset järjestelmät		Numero	0	3	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Kolme uutta, parannettua tai laajennettua tietojärjestelmää, mukaan lukien tekninen infrastruktuuri, siirtoverkonhaltijaa varten, mukaan lukien seuraavat: ·datakeskus; ·sähköjärjestelmän tasehallintamarkkinoiden ohjelmistot; ·DYSTER-järjestelmän SCADA- ja EMS-järjestelmien (alajärjestelmien) parantaminen.
G23G-RYHMÄ	G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Hankkeiden yksilöinti ja määrittely	Toimivaltaisen viranomaisen allekirjoittama sisäinen asiakirja, jossa yksilöidään hankkeet jakeluverkkojen parantamiseksi Puolassa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Hankkeet, joiden tarkoituksena on parantaa pääasiassa maaseutualueita palvelevia jakeluverkkoja, yksilöidään ja esitetään Puolan asianomaisen viranomaisen sisäisesti hyväksymässä lopullisessa asiakirjassa. Asiakirjassa on myös ilmoitettava kunkin hankkeen rahoituslähde, johon ei saa sisältyä muita EU:n lähteitä. Yksilöityjen hankkeiden on yhdessä johdettava vähintään 880 kilometrin jakeluverkkojen rakentamiseen tai nykyaikaistamiseen (jännitteestä riippumatta), mukaan lukien niihin liittyvät asemat. Kaikkiin yksilöityihin hankkeisiin on sisällyttävä älykkään verkon toimintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa kaksisuuntainen digitaalinen viestintä sekä sähkön tuotannon, siirron, jakelun ja kulutuksen reaaliaikainen tai lähes reaaliaikainen, interaktiivinen ja älykäs seuranta ja hallinta sähköverkossa ja siten edistää uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.
G24G-VERKKO	G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen	Kohde	Rakennetun, parannetun tai uudistetun jakeluverkon pituus (km)		Numero	0	880	KYSYMYS 2	2026	Rakennettujen, parannettujen tai uudistettujen jakeluverkkojen kilometrimäärä.

Osakomponentti G1.3 – Kestävän liikenteen kehittäminen

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G26G-RYHMÄ	G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)	Virstanpylväs	Uudet päästöttömät linja-autot: sopimusten allekirjoittaminen	Tehdyt sopimukset				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Puolan viranomaiset ja tuensaajayhteisöt (paikallisviranomaiset tai julkisen liikenteen harjoittajat) allekirjoittavat sopimukset 1159 uuden päästöttömän linja-auton ostamisesta. Tukea saa myöntää ainoastaan sähköbusseille, johdinautoille ja vetybusseille.
G27G	G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)	Kohde	Päästöttömät linja-autot		Numero	0	1 044	KYSYMYS 2	2026	Päästöttömien linja-autojen (sähkö-, johdinauto- tai vetybussien) toimittaminen.

G3. Kuvaus lainatukeen liittyvistä uudistuksista ja investoinneista

Osakomponentti G3.1 – Uusiutuvan energian käyttöönoton, vihreän osaamisen ja energiatehokkuuden parantaminen

Alakomponentilla pyritään virtaviivaistamaan lupamenettelyjä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi, nopeuttamaan energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia ja kannustamaan työvoiman uudelleenkoulutukseen vihreiden taitojen osalta. Sen odotetaan myös kannustavan yksityisiin investointeihin ja parantavan rahoituksen saantia energia-alalla, merituulivoima mukaan lukien.

G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja lupamenettelyjen yksinkertaistamista. Tämä toimenpide koostuu i) uusiutuvan energian teknologioiden uusiutuvan energian potentiaalia koskevan kartoituksen julkaisemisesta, ii) sellaisten säädösten voimaantulosta, joissa vahvistetaan oikeudellinen kehys uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämiselle, iii) sellaisen päätöslauselman voimaantulosta, jolla hyväksytään uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen tietoteknisen alustan rahoitus, ja iv) maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennetusta kokonaiskapasiteetista, joka on 30 GW.

G3.1.2. Vihreän siirtymän edellyttämät taidot

Uudistuksen tavoitteena on muuttaa vihreän siirtymän kannalta kriittisten alojen tutkintojen viitekehyksiä. Tässä toimenpiteessä muutetaan rakennus-, energia-, vesi- ja jätehuoltoalan alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä ja sisällytetään ne integroituun tutkintojen järjestelmään.

G3.1.3. Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisten polttoaineiden asteittaisen käytöstä poistamisen nopeuttaminen lämmityksessä

Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa asuntojen peruskorjauksia ja asteittaista luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä. Tässä toimenpiteessä kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto päivittää olemassa olevaa ensisijaista ohjelmaa, jotta integroitujen asuntojen peruskorjauspalvelujen tarjoajia voidaan tukea taloudellisesti.

G3.1.4. Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energia-alan tukirahasto)

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista välineeseen, energiatukirahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia niillä Puolan talouden aloilla, jotka vastaavat suoraan energiasiirtymän kustannuksista. Lainajärjestely toimii myöntämällä lainoja yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Kaikkien tukivälineestä tuettujen investointien on oltava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 c artiklan 3 kohdassa, lukuun ottamatta 21 c artiklan 3 kohdan a alakohtaa, vahvistettujen asiaankuuluvien REPowerEU-tavoitteiden mukaisia. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on tarkoitus myöntää aluksi vähintään 15045143508 euroa rahoitusta.

Lainajärjestelyä hallinnoi toteutuskumppanina Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).

Investointikehykseen sisältyvät seuraavat tuoteryhmät:

·BGK:n suora rahoitus: tästä budjettikohdasta myönnetään lopullisille tuensaajille suoria lainoja vihreiden hankkeiden rahoittamiseksi. BGK myöntää lainat suoraan.

Investointikehykseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, joka sisältää seuraavan sisällön:

2.Sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:

a)Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b)Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c)”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) mukaisesti. Erityisesti:

I.Investointipolitiikan ulkopuolelle jätetään seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö, 39 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 40 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 41 ja omaisuuserät 42 ja iv) kaivostoimintaan liittyvät toiminnot ja omaisuuserät.

II.Investointipolitiikalla tuetaan uusiutuvaa vetyä ainoastaan 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisten asiaankuuluvien delegoitujen säädösten mukaisesti.

III.Investointipolitiikalla tuetaan ainoastaan kestävän biometaanin tuotantoa, siirtoa, jakelua ja varastointia 29–31 artiklassa säädettyjen kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien sekä tarkistetun uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 26 artiklassa ja siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen ravinto- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevien sääntöjen mukaisesti. Kestävän biometaanin siirtoon ja jakeluun tehtävien investointien osalta on varmistettava, että investointipolitiikassa noudatetaan ”älykkään kaasuverkon” käsitettä sellaisena kuin se on määritelty ehdotuksessa tarkistetuksi TEN-E-asetukseksi (COM(2020) 824 final), ja otettava käyttöön säännöksiä, joilla varmistetaan metaani- ja biometaanivuotojen havaitsemista ja ehkäisemistä koskevat standardit olennaisena osana turvallisuusvaatimuksia.

IV.Investointipolitiikalla on tuettava ainoastaan sellaisia rakennusten energiatehokkuutta parantavia perusparannuksia, joilla saavutetaan vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöt.

V.Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

d)Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan liikkeelle saaduista investoinneista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

4.Velvoite suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) että valvontajärjestelmät ovat tehokkaita, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.

5.Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: vähintään 9087361627 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista tukivälineeseen on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti 43 .

G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista merituulivoimarahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Puolan merituulivoima-alalla. Lainajärjestely toimii myöntämällä lainoja suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on tarkoitus myöntää aluksi vähintään 2226154567 euroa rahoitusta.

Lainajärjestelyä hallinnoi toteutuskumppanina Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).

Investointikehyksen on sisällettävä seuraava tuoteryhmä:

·BGK:n suora rahoitus: tästä budjettikohdasta myönnetään suoria lainoja yksityisille yrityksille, jotka tuottavat tai aikovat tuottaa sähköä merituulivoimalla merituulipuistoissa, sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. BGK myöntää lainat suoraan.

Investointikehykseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, joka sisältää seuraavan sisällön:

2.Sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat seuraavat:

1.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

2.Vaatimus siitä, että kaikki tuetut investoinnit ovat taloudellisesti elinkelpoisia.

3.”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) mukaisesti. Investointipolitiikassa jätetään tukikelpoisuuden ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja omaisuuserät: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 44 , ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 45 , iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 46 ja omaisuuserät 47 .

4.Vaatimus, jonka mukaan tukivälineen lopulliset tuensaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

4.Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan liikkeelle saaduista investoinneista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvoite tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

5.Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista tukivälineeseen 2226154567 euroa osoitetaan ilmastonmuutostavoitteiden edistämiseen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti 48 .

Osakomponentti G3.2 – Energiainfrastruktuurin ja -laitteistojen parantaminen kaasun toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi

G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa energiainfrastruktuuria ja -laitteistoja, jotta voidaan vastata kaasun, myös nesteytetyn maakaasun, toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin erityisesti toimitusten monipuolistamisen mahdollistamiseksi koko unionin edun mukaisesti. Toimenpide koostuu maakaasun siirtoverkon rakentamisesta Gdanskin ja Gustorzynin välille.

Osakomponentti G3.3 – Energian varastointijärjestelmät (takaisinmaksettava tuki)

G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisinmaksettava tuki)

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa sähköntoimitusten jatkuvuus asiakkaille ja tehostaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Toimenpide koostuu pumppuvoimalaitoksen osittaisesta nykyaikaistamisesta siten, että nykyaikaistetaan ylempää varastoa, ylä- ja alavedenottoa ja johdannaistunneleita.

G4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Osakomponentti G3.1 – Uusiutuvan energian käyttöönoton, vihreän osaamisen ja energiatehokkuuden parantaminen

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G1L	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvan energian potentiaalin kartoittaminen	Uusiutuvan energian potentiaalia koskevan kartan (karttojen) julkaiseminen verkossa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään aurinko- ja maatuulivoiman uusiutuvien energialähteiden potentiaalia koskevat kartat, jotka kattavat Puolan koko alueen, on julkaistava verkossa, ja niitä käytetään pohjana uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämisessä.
G2L-RYHMÄ	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Säädökset, joissa vahvistetaan oikeudellinen kehys uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämiselle	Säädöksen (säädösten) säännös, josta (joista) käy ilmi niiden voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Sellaisten säädösten voimaantulo, joissa vahvistetaan oikeudellinen kehys uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämiseksi sekä maatuulivoimalaitoksille että aurinkosähkölaitoksille. Tässä oikeudellisessa kehyksessä määritellään I) uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämisestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja niiden vastuut; ja ii) uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueilla sovellettavat lupamenettelyt.
G5L	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä koskevan tietoteknisen alustan rahoituksen hyväksymisestä annetun päätöslauselman voimaantulo	Päätöslauselman määräys, josta käy ilmi sen voimaantulo				KYSYMYS 2	2026	Kansallisen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahaston (NFOŚiGW) päätös, jolla hyväksytään uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjen tietoteknisen alustan rahoitus, tulee voimaan.
G6L-ARVO	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Kohde	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Numero	23.5	28	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
G7L-RYHMÄ	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Kohde	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Numero	28	30	KYSYMYS 2	2026	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
G8L-RYHMÄ	G3.1.2 Vihreään siirtymään liittyvät taidot	Virstanpylväs	Neljä kertomusta vihreää siirtymää koskevista muutetuista alakohtaisista tutkintojen viitekehyksistä	Muutettuja alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä koskevien kertomusten julkaiseminen				KYSYMYS 2	2025	Rakennus-, energia-, vesihuolto- ja jätehuoltoalojen alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä koskeviin kertomuksiin on sisällytettävä muutetut kehykset, joihin sisältyy ”vihreää osaamista”, ja ne on julkaistava.
G10L	G3.1.2 Vihreään siirtymään liittyvät taidot	Virstanpylväs	Yhdennettyyn tutkintojärjestelmään sisällytetyt rakennus-, energia-, vesihuolto- ja jätehuoltoalan alakohtaiset tutkintojen viitekehykset	Asiaa koskevan säädöksen (koskevien säädösten) säännökset, joista käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Niiden säädösten voimaantulo, joilla rakentamisen, vesihuollon, jätehuollon ja energian alakohtaiset tutkintojen viitekehykset sisällytetään integroituun tutkintojärjestelmään.
G11L	G3.1.3 Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisten polttoaineiden asteittaisen käytöstä poistamisen nopeuttaminen lämmityksessä	Virstanpylväs	Integroitujen asuntojen peruskorjauspalvelujen ensisijainen ohjelma	Päätöslauselman voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto päivittää olemassa olevan ensisijaisen ohjelman, jolla tuetaan taloudellisesti integroitujen kotien peruskorjauspalvelujen tarjoajia.
G12L	G3.1.4 Kansallisen energiajärjestelmän tukeminen (energiatukirahasto)	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				KYSYMYS 2	2024	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
G13L	G3.1.4 Kansallisen energiajärjestelmän tukeminen (energiatukirahasto)	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Prosenttiosuus (%)	0	30 %	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	BGK:n on täytynyt tehdä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 30 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). BGK:n on laadittava raportti, jossa esitetään yksityiskohtaisesti tämän ilmastotavoitteita edistävän rahoituksen prosenttiosuus käyttäen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää.
G14L	G3.1.4 Kansallisen energiajärjestelmän tukeminen (energiatukirahasto)	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Prosenttiosuus (%)	30 %	100 %	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	BGK:n on tehtävä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Vähintään 60 prosentilla tästä rahoituksesta on edistettävä ilmastotavoitteita käyttäen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitettyä menetelmää.
G15L	G3.1.4 Kansallisen energiajärjestelmän tukeminen (energiatukirahasto)	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen	Todistus siirrosta				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Puola siirtää 15045143508 euroa BGK:lle tukivälinettä varten.
G16L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
G18L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Prosenttiosuus (%)	0 %	100 %	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	BGK:n on tehtävä lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Tästä rahoituksesta 100 prosenttia osoitetaan ilmastotavoitteeseen elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VI esitettyjen menetelmien mukaisesti.
G19L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen	Todistus siirrosta				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Puola siirtää 2226154567 euroa BGK:lle tukivälinettä varten.

Osakomponentti G3.2 – Energiainfrastruktuurin ja -laitteistojen parantaminen kaasun toimitusvarmuuteen liittyviin välittömiin tarpeisiin vastaamiseksi

Järjestys— N:O	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Toimenpiteen yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G20L-RYHMÄ	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Rakennuslupien myöntäminen	Rakennuslupien myöntäminen				KYSYMYS 2	2024	Gdańskin ja Gustorzynin kaasuputken rakennusluvat on myönnetty.
G21L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Toimeksisaajan (toimeksisaajien) valinta	Ilmoitus hankintasopimuksen (-sopimusten) tekemisestä				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Ilmoitus Gdańsk-Gustorzyn-kaasuputken rakennustöitä koskevan sopimuksen tekemisestä.
G23L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Kaasuputken rakentaminen	Kaasuputken tekninen hyväksyminen				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2026	Gdańskin ja Gustorzynin kaasuputki on rakennettava 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.
G24L	G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisinmaksettava tuki)	Virstanpylväs	Nykyisen pumppuvoimalaitoksen nykyaikaistaminen	Olemassa olevan pumppuvoimalaitoksen nykyaikaistamisen tekninen hyväksyntä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Ylempien vedenottoaltaiden, ylä- ja alavedenottoaltaiden sekä johdannaistunneleiden nykyaikaistamista koskeva tekninen hyväksymismenettely.

2. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman ja siihen kuuluvan REPowerEU-luvun arvioidut kokonaiskustannukset ovat 54718157234 euroa. REPowerEU-luvun arvioidut kokonaiskustannukset ovat 20676219512 euroa. Erityisesti asetuksen (EU) 2023/435 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat 515162159 euroa, kun taas muiden REPowerEU-lukuun sisältyvien toimenpiteiden kustannukset ovat 20161057353 euroa.

2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI

Rahoitustuki

Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät järjestetään seuraavasti:

2.1.1 Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Asiaan liittyvä toimenpide (Uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A1G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Budjettiluokitukseen liitetyn vakioitua tililuetteloa koskevan periaatemuistion laatiminen
A3G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Julkisesta taloudesta annetun lain muutos, jolla vakautusmenosäännön (SER) soveltamisalaa laajennetaan kattamaan valtion erityisrahastot, tulee voimaan
A5G	A1.2 Sääntely- ja hallinnollisen taakan vähentäminen edelleen	Virstanpylväs	Yritysten ja kansalaisten hallinnollisen taakan keventämistä koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo
A18G	A1.4 Uudistus, jolla tuetaan maatalousalan tuottajien/kuluttajien kilpailukykyä ja suojelua	Virstanpylväs	Sopimusetujen epäreilun käytön torjuntaa maatalous- ja elintarvikekaupassa koskevan uuden lain voimaantulo
A20G-RYHMÄ	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Tuensaajien valintaperusteiden hyväksyminen kaikkien tähän investointiin kuuluvien hankkeiden osalta
A27G	A2.1 Robotisoinnin, digitalisaation ja innovointiprosessien nopeuttaminen	Virstanpylväs	Yritysten automaation, digitalisaation ja innovoinnin tukemista robotisaation verohelpotuksilla koskevan uuden lain voimaantulo
A38G	A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen	Virstanpylväs	Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä koskevan lain muuttamisesta sellaisten yhteisöjen luettelon osalta, jotka voivat perustaa erillisyhtiöitä yhdessä yliopistojen kanssa, annetun lain voimaantulo
A39G	A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen	Virstanpylväs	Laboratorioiden käyttöä ja maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin valvomien laitosten tietämyksen siirtoa koskevien sääntöjen vahvistaminen
A59G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi lisäämällä lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle 3-vuotiaille lapsille	Virstanpylväs	Enintään 3-vuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo; lain tarkoituksena on muuttaa enintään 3-vuotiaiden lasten hoidon rahoitusjärjestelmää siten, että enintään 3-vuotiaiden lasten hoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten otetaan käyttöön yhtenäinen rahoituksen hallinnointijärjestelmä
A60G	A4.2.1 Aktiivisena pikkulapsena (entinen Maluch+) toimivien enintään 3-vuotiaiden lasten päivähoitopalvelujen tukeminen	Virstanpylväs	Sellaisen tietojärjestelmän luominen, jolla hallinnoidaan enintään kolmivuotiaiden lasten päivähoitopalvelujen rahoitusta ja perustamista ja jossa yhdistetään lastenhoidon eri rahoituslähteitä
A62G	A4.3 Yhteisötalouden toimijoita koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano	Virstanpylväs	Yhteisötaloutta koskevan lain voimaantulo
B1G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun säädöksen voimaantulo
B3G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Kansallisen ilmansuojeluohjelman päivitys
B16G	B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Niiden säädösten voimaantulo, joilla muutetaan säädöksiä vedyn käytöstä liikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena
B39G	B3.1 Tuetaan kestävää vesi- ja jätevesihuoltoa maaseutualueilla	Virstanpylväs	Sääntöjen laatiminen vesihuollon tai viemäri-investointien elpymis- ja palautumissuunnitelman tuen alueellistamiseksi maaseutualueilla
B40G	B3.1 Tuetaan kestävää vesi- ja jätevesihuoltoa maaseutualueilla	Virstanpylväs	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jossa säädetään velvollisuudesta seurata ja valvoa säännöllisesti asianmukaisia kiinteistökohtaisia järjestelmiä
C1G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Pääministerin kanslian laatima kehys laajakaistahankkeiden yhteisrahoittamiseksi valkoisilla seuraavan sukupolven liityntäverkkoalueilla, joilla ei tällä hetkellä ole NGA-verkkoa
D23G	D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen hoitohenkilöstön määrän lisäämiselle	Virstanpylväs	Korkeakoulutuksesta ja tieteestä sekä lääkärin ja hammaslääkärin ammateista annetun lain muuttaminen oikeusperustan luomiseksi lukuvuodesta 2021–2022 alkaen lääketieteen alan opiskelijoille Puolassa myönnettävälle taloudelliselle tuelle
D29G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät koulutuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasentamiseen lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseksi	Virstanpylväs	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla luodaan stipendeihin, opintojen rahoitukseen ja mentorointiin perustuva kannustinjärjestelmä valikoitujen lääketieteellisten yliopistojen tiedekuntien opintojen aloittamista ja jatkamista varten
E8G	E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen	Virstanpylväs	Rahoitusvälineen (rahaston) perustaminen päästötöntä/vähäpäästöistä liikkuvuutta ja energiaa varten
E23G-RYHMÄ	E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen	Virstanpylväs	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla otetaan käyttöön jalankulkijoiden ensisijaisuus risteyksissä, yhtenäinen nopeus taajamissa, ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys, liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä (50 % kuolonuhreista onnettomuuksissa)
F1G	F1.1 Uudistus, jolla vahvistetaan tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta	Virstanpylväs	Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo
F2G (F2G)	F2.1 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat	Virstanpylväs	Tuomioistuimen riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo
F5G-RYHMÄ	F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan seurantakomitea ja annetaan sen tehtäväksi valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa
F6G	F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Aluekehityksestä vastaavan ministerin antamat ohjeet, joissa vahvistetaan säännöt sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumiselle elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon
F7G-YHTEISYRITYS	F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Tehokkaan tarkastuksen ja valvonnan varmistaminen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2758738902 EUROA

2.1.2 Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A13G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Virstanpylväs	Julkaistaan asiakirja, jossa määritetään kullekin kunnalle Puolassa maankäytön suunnitteluuudistuksen täytäntöönpanoa varten myönnettävän tuen jakomekanismi ja ohjeellinen määrä.
A49G-RYHMÄ	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	Toimivien alueellisten koordinointiryhmien perustaminen ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevan politiikan koordinoimiseksi
A53G	A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset	Virstanpylväs	Toteutetaan työmarkkinaosapuolten kuulemisprosessi työehtosopimusten mahdollisuuksista ja tehdään kattava tutkimus yksittäisen työsopimuksen mahdollisesta roolista Puolan työmarkkinoiden joustavuuden ja turvallisuuden lisäämisessä.
A65G	A4.4 Työnteon muotojen joustavoittaminen ja etätyön käyttöönotto	Virstanpylväs	Työlain muuttamisesta annettu laki, jolla otetaan käyttöön pysyvä etätyölaitos työlain säännösten ja joustavien työaikajärjestelyjen osalta, tulee voimaan.
A67G	A4.5 Pidennetään työuria ja edistetään työskentelyä lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen	Virstanpylväs	Laki henkilötuloverolain muuttamisesta tulee voimaan. Lailla otetaan vuodesta 2023 alkaen käyttöön henkilötuloveron alennus henkilöille, jotka ovat saavuttaneet eläkeiän mutta jatkavat työntekoa.
B4G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Kiinteiden polttoaineiden laatustandardeista annettuun ilmasto- ja ympäristöministerin asetukseen tehdyn muutoksen voimaantulo
C3G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Keskitettyä tietopistettä koskevan asetuksen muuttaminen
C9G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Virstanpylväs	Sitovat vähimmäisvaatimukset digitaalisen infrastruktuurin asentamiseksi kaikkiin kouluihin, jotta digitaaliteknologiaa voidaan käyttää oppimisessa tasavertaisesti kaikissa kouluissa
C10G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Virstanpylväs	Digitaalisten taitojen kehittämisohjelmasta annetun ministerineuvoston päätöslauselman voimaantulo
C16G	C2.1.3 Sähköinen osaaminen	Virstanpylväs	Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen
D2G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtajan määräyksen ja perusterveydenhuollon ja koordinoidun hoidon vahvistamista koskevien säädösten voimaantulo sekä rahoitussäännökset (mukaan lukien sopimusten muutokset), jotka mahdollistavat kansallisen täytäntöönpanon
D3G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta annetun lain voimaantulo sekä tarvittavat täytäntöönpanoasetukset
D4G-VERKKO	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Kansallisesta syöpäverkostosta annetun lain ja verkoston toimintaa koskevista säännöistä annettujen asiaankuuluvien säädösten voimaantulo ottamalla käyttöön uusi rakenne ja uusi syöpähoidon malli
D9G	D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Säädös, jossa luetellaan täsmälliset kriteerit sairaaloiden luokittelemiseksi tiettyihin luokkiin uudistuksesta johtuvien investointitarpeiden määrittelemiseksi, tulee voimaan
D25G	D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen hoitohenkilöstön määrän lisäämiselle	Virstanpylväs	Ensihoitajan ammatista ja itsehallinnosta annetun lain voimaantulo. Lailla otetaan käyttöön mahdollisuus luoda toisen vaiheen ohjelmia ensihoitajan ammattiin valmistautumisen alalla.
D27G	D2.1 Oikeiden olosuhteiden luominen hoitohenkilöstön määrän lisäämiselle	Virstanpylväs	Lääketieteellisten työpaikkojen houkuttelevuuden ja lääketieteellisten työntekijöiden työolojen parantamiseen tähtäävien säädösten voimaantulo
D32G	D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla	Virstanpylväs	Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetun lain voimaantulo
D33G	D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla	Virstanpylväs	Hallituksen biolääketieteen alan kehittämistä koskevassa strategisessa suunnitelmassa määriteltyjen keskeisten toimien voimaantulo tai täytäntöönpano strategisessa suunnitelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti
D34G	D3.1.1 Tutkimus biolääketieteen alalla ja kliinisten tutkimusten tukikeskusten perustaminen tai kehittäminen	Virstanpylväs	Puolan kliinisten tutkimusten verkoston sähköisen alustan käyttöönotto
E15G	E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen	Virstanpylväs	Rautatieliikennelain muuttamisesta annettu laki, jolla varmistetaan rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokyky, tulee voimaan. Ministerien päätös intermodaaliliikenteen painopisteiden asettamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta rautateiden kapasiteetin edistämiseksi
F4G-YHTEISYRITYS	F3.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen	Virstanpylväs	Sejmin, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen tehtyjen muutosten voimaantulo
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2416163752 EUROA

2.1.3 Kolmas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A12G	A1.3 Maankäytön suunnittelun uudistus	Virstanpylväs	Uuden aluesuunnittelulain voimaantulo
A33G	A2.3 Institutionaalinen ja oikeudellinen perusta miehittämättömien ilma-alusten kehittämiselle	Virstanpylväs	Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
B2G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Puhdasta ilmaa koskevan ensisijaisen ohjelman päivitys
C2G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Muutos vuotuisesta televiestintäinfrastruktuurien ja -palvelujen inventaarista annettuun digitalisointiministerin asetukseen
D7G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Onkologisen verkoston voivodikuntien seurantakeskusten luetteloa koskevan asetuksen voimaantulo
E2G-VERKKO	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Toimenpiteet, joilla tuetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimista ja sellaisten kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanoa koskevien kannustimien käyttöönottoa, joilla infrastruktuuriministeriö tarjoaa teknistä ja taloudellista tukea kaikille toiminnallisille kaupunkialueille
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 1725649300 EUROA

2.1.4 Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A25G	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Viljelijät, jotka ovat saaneet rahoitusta sellaisten hankkeiden loppuun saattamiseen, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia materiaaleja maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa
A41G	A3.1 Työvoima nykyaikaisessa taloudessa: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden kanssa	Virstanpylväs	Sellaisten säädösten voimaantulo (mukaan lukien laki koulutuslain muuttamisesta), joilla luodaan oikeudellinen kehys alakohtaisten osaamiskeskusten verkostolle
A42G	A3.1 Työvoima nykyaikaisessa taloudessa: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden kanssa	Virstanpylväs	Sellaisten säädösten voimaantulo (mukaan lukien opettajalain muutossäädös), jotka mahdollistavat ammatillisen opettajankoulutuksen toteuttamisen alakohtaisissa osaamiskeskuksissa
A50G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	Perustettujen ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alueellisten koordinointiryhmien toteuttama integroitua osaamisstrategiaa koskevien toimintavalmiiden täytäntöönpano-ohjelmien kehittäminen aluetasolla
A69G	A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa	Virstanpylväs	Puolan pitkäaikaishoidon strateginen tarkastelu uudistusten painopisteiden määrittämiseksi
B5G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Virstanpylväs	Asetus, jossa asetetaan laatuvaatimukset kiinteille biomassapolttoaineille, tulee voimaan
B8G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa	Kohde	T1 – Lämmönlähteen korvaaminen omakotirakennuksissa
B10G	B1.1.2 Lämmönlähteen korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa	Kohde	T1 – Uusiutuvien energialähteiden lämpönykyaikaistaminen ja asentaminen yhden perheen asuinrakennuksiin
B17G	B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Vetyä koskevista säännöistä annetun lain voimaantulo
B42G	B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	T1 – Uusiutuvan energian laitokset ja lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen moniasuntoisissa rakennuksissa
C27G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Virstanpylväs	Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Seuraavan sukupolven pilvipalveluhankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen
D10aG	D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen	Virstanpylväs	Ensimmäinen ehdotuspyyntö sairaaloille (kansallisen syöpäverkoston puitteissa) ja niiden kanssa yhteistyötä tekeville erikoistuneille avohoitokeskuksille
E24G-MOOTTORIT	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Ohitusteiden rakentaminen ja liikenneturvallisuuden kannalta kriittisten pisteiden parantaminen
F3G	F2.1 Sellaisten tuomareiden tilanteen korjaaminen, joihin kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat	Virstanpylväs	Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat
G2G	G1.1.2 Energiayhteisöjen käyttöön ottamat uusiutuvia energialähteitä käyttävät laitokset	Virstanpylväs	Investointitukiohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö
G13G	G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin integroinnin esteiden poistaminen	Virstanpylväs	Kaapelien yhteiskäytön mahdollistavan oikeudellisen kehyksen voimaantulo
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 1124575104 EUROA

2.1.5 Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A14G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Kohde	Paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden henkilöstö, joka on suorittanut uutta aluesuunnittelulakia koskevan kurssin
A16G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Kohde	Niiden kuntien osuus, jotka ovat hyväksyneet yleisiä aluekehityssuunnitelmia
A30G	A2.2 Kiertotalousmalliin siirtymisen edellytysten luominen	Virstanpylväs	Uusi lainsäädäntö, jolla muutetaan lainsäädäntökehystä uusioraaka-aineiden kaupan mahdollistamiseksi, tulee voimaan
A44G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T1 – Täydennys- ja uudelleenkoulutusta tarjoavien alakohtaisten osaamiskeskusten verkoston perustaminen
A51G	A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset	Virstanpylväs	Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten palkkaamista ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevien uusien lakien voimaantulo: ·tehdään muutoksia julkisiin työvoimapalveluihin ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan työvoimaosuuden lisäämiseksi ·ulkomaalaisten työllistymisen hallinnollisten esteiden vähentäminen ·tiettyjen sopimusten tekomenettelyn yksinkertaistaminen
A57G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään 3-vuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon	Virstanpylväs	Lastenhoitoa koskevien laatuvaatimusten hyväksyminen, mukaan lukien enintään 3 -vuotiaille lapsille tarkoitettujen palvelujen koulutus- ja hoitovaatimukset
A58G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään 3-vuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon	Virstanpylväs	Laki enintään 3-vuotiaiden lasten hoidosta annetun lain muuttamisesta, jolla varmistetaan enintään 3-vuotiaiden lasten lastenhoitopalvelujen pitkäaikainen kotirahoitus, tulee voimaan.
A68G	A4.5 Pidennetään työuria ja edistetään työskentelyä lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen	Virstanpylväs	Kertomus todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista
B21aG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
D38G	D4.1.1 Pitkäaikaishoidon tarjonnan lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla	Virstanpylväs	Luettelo aluesairaaloista, jotka on valittu tukemaan pitkäaikaisten ja geriatristen vuodepaikkojen luomista erityisten valintaperusteiden perusteella
E16G-MOOTTORIT	E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen	Kohde	Tietullijärjestelmän käyttöönotto uusilla teillä
F8G	F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Kehitys- ja aluepolitiikan ministeriön laatima työmäärää koskeva analyysi
G23G-RYHMÄ	G1.2.4 Ensisijaisesti maaseutualueita palvelevien sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen uusien uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi verkkoon	Virstanpylväs	Hankkeiden yksilöinti ja määrittely
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 1141074881 EUROA

2.1.6. Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A7G	A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tai laajentamiseen tähtäävät hankkeet	Kohde	HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritykset, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksia liiketoimintansa monipuolistamiseen tähtäävistä hankkeista
A52G	A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset	Virstanpylväs	Julkisten työvoimapalvelujen kehittämissuunnitelman 2025–2027 julkaiseminen
A54G	A4.1 Työmarkkinalaitosten rakenneuudistukset	Virstanpylväs	Asiaankuuluvan lain (lakien) voimaantulo ottaen huomioon työehtosopimuksia koskevan kuulemisen tulokset ja yksittäistä työsopimusta Puolassa koskevan tutkimuksen tulokset
C5aG-verkko	C1.1.1 Laajakaistaverkon käyttöoikeus	Virstanpylväs	Laajakaistapalvelujen tarjoajien kanssa allekirjoitetut sopimukset
C7G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Virstanpylväs	Julkisia tehtäviä hoitavien yhteisöjen toiminnan tietokoneistaminen
C8G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Virstanpylväs	Strukturoitujen laskujen käyttö
C21G	C3.1 Kyberturvallisuuden parantaminen	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuslain muuttaminen
D1G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Tietyn alan terveydenhuollon rakenteen järkeistämistä koskevien säädösten voimaantulo
D5G-VERKKO	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Kansallisen kardiologisen verkoston perustamista koskevan lain voimaantulo
E1G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Päästöttömien linja-autojen hankintaa koskevan lain voimaantulo
E4aG-ohjelma	E1.1. Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Sähköajoneuvojen tukea koskeva avustusjärjestelmä
E17G-RYHMÄ	E2.1.1 Rautatiet	Virstanpylväs	Sopimusten allekirjoittaminen
E19G-RYHMÄ	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Virstanpylväs	Henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevien sopimusten allekirjoittaminen
G1G	G1.1.1 Energiayhteisöjä tukevan sääntely-ympäristön määrittely	Virstanpylväs	Analyysi energiayhteisöjen, energiaosuuskuntien tai energiaklustereiden kehittämisen esteistä
G7G-RYHMÄ	G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille	Kohde	Hallinnollisten valmiuksien lisääminen REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamiseksi
G12G	G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeampaan liittämiseen jakeluverkkoihin	Virstanpylväs	Verkon kehittämiseen tehtäviä ensisijaisia investointeja koskevan uuden sääntelymallin julkaiseminen
G18G	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Siirtoverkonhaltijan ja viranomaisten välisten sähkönsiirtoverkon osien rakentamista tai nykyaikaistamista koskevien avustussopimusten allekirjoittaminen
G26G-RYHMÄ	G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)	Virstanpylväs	Uudet päästöttömät linja-autot: sopimusten allekirjoittaminen
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 3517566344 EUROA

2.1.7. Seitsemäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A2G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Tarkistettu julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys ja menojen uudelleenarviointikehys
A4G-VERKKO	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Menojen vakauttamissäännön toimivuuden tarkastelu
A15G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Kohde	Uutta aluesuunnittelulakia koskevat kurssit
A31G	A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja -innovaatioihin	Kohde	Allekirjoitetut avustussopimukset hankkeisiin, jotka koskevat kiertotalouteen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita
A32G	A2.2.1 Investoinnit kiertotalouteen liittyviin ympäristöteknologioihin ja -innovaatioihin	Kohde	Allekirjoitetut avustussopimukset hankkeille, jotka koskevat kiertotalouteen tai uusioraaka-ainemarkkinoiden luomiseen liittyviä ympäristöteknologioita ja -innovaatioita
A63G	A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin	Kohde	Yhteiskunnallisen yrityksen aseman myöntämistä koskevat päätökset
A71G	A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen	Virstanpylväs	Valtion työsuojelutarkastusviraston uudistus
B21dG	B2.1.1. Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
B21eG	B2.1.1. Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
C28G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Kohde	Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Infrastruktuuri- tai palveludatankäsittelyratkaisut
E5G-VERKKO	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Kaupungit, joilla on kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma, hyväksytty
G3G	G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen	Kohde	Investointia edeltävästä osasta tuetut yhteisöt
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 1515185074 EUROA

2.1.8. Kahdeksas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A2aG-verkko	A1.1Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Virstanpylväs	Muutokset talousarviomenojen aggregoinnissa ja julkisten investointien arviointikriteereissä
A25aG A25aG A25aG A25a	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Rahoitus hankkeille, joilla korvataan ympäristölle ja terveydelle haitallisia materiaaleja maataloustuotannossa käytettävissä rakennuksissa
A43G	A3.1 Työvoima nykyaikaisessa taloudessa: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden kanssa	Virstanpylväs	Sen säädöksen (niiden säädösten) voimaantulo, jo(i)ssa määritellään alueiden vastuu osaamispolitiikoista
A45G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T2 – Alakohtaiset osaamiskeskukset
A64G-RYHMÄ	A4.3.1 Investoinnit yhteisötalouden toimijoihin	Kohde	Rahoitustukea saavien yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä
A72G	A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen	Virstanpylväs	Valtion työsuojelutarkastusviraston valmiuksien kehittämistoimenpiteet
A73G	A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon	Virstanpylväs	Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen InvestEU-ohjelmaan liittyvän rahoitussopimuksen allekirjoittaminen
B41G	B3.1.1 Investoinnit jätevesi- ja vesihuoltoinfrastruktuureihin	Kohde	Tuki jätevesi- ja vesihuoltoon
C14G	C2.1.2 Digitaaliset teknologiat kouluopetuksessa – kannettavat laitteet	Kohde	Kannettavien tietokoneiden arvosetelit
C15G	C2.1.2 Digitaaliset teknologiat kouluopetuksessa – kannettavat laitteet	Kohde	Kannettavat laitteet toimitettu
C26G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Virstanpylväs	Laitteiden toimittaminen lainvalvontaviranomaisille
G5G-RYHMÄ	G1.1.2 Energiayhteisöjen laajentamisen tukeminen	Kohde	Investointiosasta tuetut yhteisöt
G8G-RYHMÄ	G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille	Kohde	Kansalaisjärjestöt, jotka toteuttavat valmiuksien kehittämishankkeita
G14G	G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin integroinnin esteiden poistaminen	Virstanpylväs	Verkkoliitäntöjä koskevien säädösten voimaantulo
G21G	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Virstanpylväs	Energiamarkkinoiden keskustietojärjestelmä (CSIRE) ja tehon laadun seurantajärjestelmät
G22G	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Siirtoverkonhaltijan tietotekniset järjestelmät
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 4149683785 EUROA

2.1.9. Yhdeksäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A8G	A1.2.1 Liiketoiminnan monipuolistamiseen tai laajentamiseen tähtäävät hankkeet	Kohde	HoReCa-, kulttuuri- tai matkailualan yritykset, jotka ovat saaneet rahoitusta liiketoimintansa monipuolistamiseen tai laajentamiseen
A17G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpano	Kohde	Kunnat, jotka ovat hyväksyneet yleisiä aluekehityssuunnitelmia
A21G	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Maataloustuotteiden, kalastustuotteiden, vesiviljelytuotteiden tai maatalouselintarvikkeiden varastointia tai markkinoille saattamista tukeville hankkeille annetut lopulliset maksumääräykset
A23G	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Maatalous-, kalastus- tai vesiviljelyalan yritysten infrastruktuurin tai laitteiden rakentamista tai nykyaikaistamista koskeviin hankkeisiin annetut loppumaksumääräykset
A26G	A1.4.1 Maatalousalan infrastruktuurin tai laitteiden nykyaikaistaminen	Kohde	Viljelijöiden tai kalastajien infrastruktuurin tai laitteiden rakentamista tai nykyaikaistamista koskevien hankkeiden loppumaksumääräykset
A29G	A2.1.1 Investoinnit robotisaatioon tai digitalisaatioon yrityksissä	Kohde	Robotisaatioon, tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin liittyvät hankkeet yrityksissä
A35G	A2.3.1 Käyttämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset	Kohde	Miehittämättömien ilma-alusten paikalliset osaamiskeskukset
A40G	A2.4.1 Investoinnit tutkimusvalmiuksiin	Kohde	Tutkimus- tai analyysi-infrastruktuuria omaavia laboratorioita koskevat hankkeet
A55G	A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistamisen tukemiseen	Virstanpylväs	Julkisten työvoimapalvelujen digitalisointi
A56G	A4.1.1 Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistamisen tukemiseen	Virstanpylväs	Uusien menettelyjen soveltamista koskeva koulutus
A61G	A4.2.1 Aktiivisena pikkulapsena (entinen Maluch+) toimivien enintään 3-vuotiaiden lasten päivähoitopalvelujen tukeminen	Kohde	Lastenhoitopalvelujen rakentaminen tai kunnostaminen tai mukauttaminen enintään 3-vuotiaille lapsille
A70G	A4.6 Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa	Virstanpylväs	Säädösten voimaantulo ja muiden kuin lainsäädäntöasiakirjojen julkaiseminen
A74G	A5.1 Rahoitusosuus InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon	Kohde	InvestEU-investointikomitean hyväksymät rahoitus- tai investointitoimet
A75G	A6.1 Vapaaehtoinen rahoitusosuus EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)	Virstanpylväs	Puolan hallituksen ja Euroopan komission välisen rahoitussopimuksen allekirjoittaminen ja vapaaehtoisen rahoitusosuuden osoittaminen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmaan (IRIS 2)
B7G	B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin	Kohde	T1 – Kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteet
B9G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yhden perheen asuinrakennuksissa	Kohde	Lämmönlähteiden korvaaminen, uusiutuvien energialähteiden asentaminen ja lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen
B12G	B1.1.3 Koulutuslaitosten lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen	Kohde	Niiden oppilaitosten rakennusten lukumäärä, joiden kanssa on allekirjoitettu sopimuksia lämmönlähteiden asentamisesta tai nykyaikaistamisesta, uusiutuvien energialähteiden asentamisesta tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistamisesta.
B15G	B1.1.4 Yhteisöpalvelujen energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Sosiaalipalvelujen lämpönykyaikaistaminen
B20G	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Tutkimus- ja innovointihankkeet
B37G	B2.2.3 offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen	Virstanpylväs	Uuden terminaalin rakentaminen merituulivoimaloita varten
B38G	B2.2.3 offshore-terminaali-infrastruktuurin rakentaminen	Kohde	Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien laitosten parannus-/laajennustyöt
B41aG	B3.1.1 Investoinnit jätevesi- ja vesihuoltoinfrastruktuureihin	Kohde	Tuki jätevesi- ja vesihuoltoon
B43G	B1.1.5 Investoinnit moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuteen	Kohde	T2 – Uusiutuvan energian laitokset tai lämpöjärjestelmien nykyaikaistaminen moniasuntoisissa rakennuksissa
B44G	B4.1 Hiiliriippuvuuden vähentäminen	Virstanpylväs	Kaukolämmön muutosrahasto
B45G	B4.1 Hiiliriippuvuuden vähentäminen	Virstanpylväs	Kivihiiliteollisuuden toimintalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo
C6G	C1.1.1 Laajakaistaverkon käyttöoikeus	Virstanpylväs	Asuinyksiköt, joiden laajakaistayhteys on 100 Mb/s
C12G	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Kohde	Julkiset sähköiset palvelut
C13aG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Kohde	Julkiset tietojärjestelmät
C13bG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Virstanpylväs	Julkishallinnon digitalisointi
C13cG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Virstanpylväs	Kansallisen sähköisen laskujärjestelmän käyttöönotto
C13dG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut ja julkishallinnon tietotekniset ratkaisut	Kohde	Uusien tai parannettujen sähköisten palvelujen käyttöönotto sähköisen verotuksen toimistossa
C20G	C2.1.3 Sähköinen osaaminen	Kohde	Digitaalisia taitoja koskeva koulutus
C23G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Virstanpylväs	Kyberturvallisuuteen liittyvät toimet
C25G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – Kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Virstanpylväs	Datakeskusrakennuksen rakentaminen
D6G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Virstanpylväs	Sähköisten terveyspalvelujen tarjoamisen mahdollistavien säädösten voimaantulo
D13G	D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen	Kohde	Kansallisen syöpäverkoston sairaalat, jotka ovat tehneet rakennus- tai jälleenrakennusinvestointeja tai hankkineet lääkinnällisiä laitteita
D14G	D1.1.1 Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien nykyaikaistaminen	Kohde	Kansallisen kardiologisen verkoston sairaalat, jotka ovat tehneet rakennus- tai jälleenrakennusinvestointeja tai hankkineet lääkinnällisiä laitteita
D15G	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Virstanpylväs	Potilaiden terveysanalyysityökalun käyttöönotto
D17G	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Virstanpylväs	Lääketieteellisten asiakirjojen digitalisointikeskus
D18G	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Virstanpylväs	Sairaalasta kotiuttamista koskevat raportit digitalisoitu
D20G-RYHMÄ	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Kohde	Lääketieteellisten asiakirjojen uudet digitaaliset mallit
D21G	D1.1.2 Terveydenhuollon digitalisaatio	Virstanpylväs	Tekoälyyn perustuvan tukityökalun käyttöönotto lääkäreitä varten
D30G	D2.1.1. Investoinnit, jotka liittyvät oppilaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen	Kohde	Apurahat tai yhteisrahoitus lääketieteen opiskelijoille
D31G	D2.1.1. Investoinnit, jotka liittyvät oppilaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin sekä lääketieteellisiin opintoihin pääsyn lisäämiseen	Kohde	Rakennetut tai kunnostetut tai jälkiasennetut lääketieteelliset oppilaitokset, kirjastot tai opiskelija-asuntolat
D36G	D3.1.1 Tutkimus biolääketieteen alalla ja kliinisten tutkimusten tukikeskusten perustaminen tai kehittäminen	Kohde	Biolääketieteen alan tutkimushankkeet tutkimusyksiköille tai yrittäjille
D37G	D3.1.1 Tutkimus biolääketieteen alalla ja kliinisten tutkimusten tukikeskusten perustaminen tai kehittäminen	Kohde	Kliinisten tutkimusten tukikeskukset
D40G	D4.1.1 Pitkäaikaishoidon tarjonnan lisääminen nykyaikaistamalla sairaanhoitoyksiköitä piiritasolla	Kohde	Rakennus- tai kunnostusinvestointeja tekevät sairaalat tai hankitut lääkinnälliset laitteet
E4cG E4cG E4cG E4c	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Virstanpylväs	Varojen maksaminen (maksamiset)
E7G-VERKKO	E.1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Sähköajoneuvot.
E14G-MOOTTORIT	E1.1.2 Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut	Kohde	Päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot ja raitiovaunut
E18G-MOOTTORIT	E2.1.1 Rautatiet	Kohde	Työt 500 km:n rataosuudella
E18aG:	E2.1.1 Rautatiet	Kohde	Työt 180 tasoristeyksessä tai muissa pullonkauloissa
E20G-RYHMÄ	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Kohde	Rautateiden liikkuva kalusto
E22G-ISOTOOPPI	E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet	Kohde	Investoinnit intermodaaliterminaaleihin ja liikkuvaan kalustoon
E25G-MOOTTORIT	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Työt liikenneturvallisuuden kannalta kriittisillä alueilla, tievalvontalaitteiden asentaminen
E25aG:n	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Kansallisten teiden, myös ohikulkuteiden, rakentaminen tai kunnostaminen
E28G-MOOTTORIT	E2.2.2 Liikenteen digitalisointi	Kohde	ERTMS:n veturilaitteiden asentaminen tai päivittäminen, SDIP:n asentaminen, rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotto ja tasoristeysjärjestelmiin liittyvät työt
G6G	G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät (tuki, jota ei makseta takaisin)	Virstanpylväs	Akkusähkövarastojen (BESS) ja suurjännitekaapeleiden asennus
G11G	G1.1.4 Tuki REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja toteuttaville instituutioille	Virstanpylväs	Energia-alan sääntelyviraston tietotekninen väline
G17G	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Rakennetun, parannetun tai nykyaikaistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
G19G-RYHMÄ	G1.2.3. Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Rakennetun, parannetun tai nykyaikaistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
G20-RYHMÄ	G1.2.3 Siirtoverkot ja älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Laajennetut, parannetut tai uudet (osa)asemat siirtoverkossa
G24G-VERKKO	G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen	Kohde	Rakennetun, parannetun tai uudistetun jakeluverkon pituus (km)
G27G	G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)	Kohde	Päästöttömät linja-autot
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 6928216574 EUROA

2.2. Laina

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät järjestetään seuraavasti:

2.2.1. Ensimmäinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B1L	B1.2 Energiayhtiöiden energiansäästövelvoitteen täytäntöönpanon helpottaminen	Virstanpylväs	Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
B10L	B2.4 Energiavarastojen kehittämistä koskeva oikeudellinen kehys	Virstanpylväs	Energialakiin energian varastoinnin osalta tehtyjen muutosten voimaantulo
B21L	B3.3 Tuki vesivarojen kestävään hoitoon maataloudessa ja maaseutualueilla	Virstanpylväs	Kestävän vesihuollon edellytysten parantamiseksi maataloudessa ja maaseutualueilla tarvittavien kansalliseen lainsäädäntöön tehtävien muutosten voimaantulo
B22L	B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla	Virstanpylväs	Valintaperusteiden hyväksyminen ehdotuspyyntöjä varten
B25L	B3.4 Mahdollistava kehys vihreään siirtymään tehtäville investoinneille kaupunkialueilla	Virstanpylväs	Vihreän kaupunkikehityksen väline
B28L-LUOKKA	B3.5 Asuntojen rakentamisen uudistus pieni- ja keskituloisille ottaen huomioon rakennusten parempi energiatehokkuus	Virstanpylväs	Vuokrattavien asuintilojen, suoja-asuntojen, yösuojien, asunnottomille tarkoitettujen suojatilojen, lämpövoimaloiden ja tilapäisten tilojen perustamiseen myönnettävästä taloudellisesta tuesta 8 päivänä joulukuuta 2006 annettuun lakiin tehdyn muutoksen voimaantulo ja siitä johtuvat muutokset muissa laeissa
B33L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Maatuulipuistoihin tehtävistä investoinneista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
B35L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Kohde	T1 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
B39L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
C1L	C1.2 Parannetaan nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saavutettavuutta ja käyttöä sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin vastaamiseksi	Virstanpylväs	Ympäristön sähkömagneettisten kenttien säteilyn seurannasta 17. helmikuuta 2020 annetun asetuksen muuttaminen
C2L	C1.2 Parannetaan nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saavutettavuutta ja käyttöä sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin vastaamiseksi	Virstanpylväs	Ympäristövaikutusten arvioinnista 10. syyskuuta 2019 annetun ministerineuvoston asetuksen muuttaminen
D1L-ARVO	D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla	Virstanpylväs	Katsaus mahdollisuuksiin perustaa pitkäaikais- ja vanhustenhoitoyksiköitä/-keskuksia Puolan piirisairaaloihin
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 4178257125 EUROA

2.2.2. Toinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A1L	A2.5 Kulttuurialan ja kulttuuriteollisuuden taloudellisen kehityksen mahdollisuuksien vahvistaminen	Virstanpylväs	Toimintapoliittisen asiakirjan hyväksyminen vihreiden ja digitaalisten toimien tukemiseksi kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla
A2L	A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi	Virstanpylväs	Kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toteutettavien hankkeiden valintaperusteet
B2L	B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä	Virstanpylväs	Rahoitusohjeet (mukaan lukien tukikelpoisuus- ja valintaperusteet) tukijärjestelmälle, joka kohdistuu energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin yrityksissä, myös EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvissa yrityksissä
B14L	B3.2 Tuki ympäristön tilan parantamiseen ja vaarallisilta aineilta suojelemiseen	Virstanpylväs	Suurten jälkiteollisten alueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista helpottavan lain voimaantulo
B34L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvan energian huutokauppoja koskevasta suunnitelmasta vuosiksi 2022–2027 annetun asetuksen voimaantulo
B36L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Kohde	T2 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
B40L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
C8L	C2.2 Koulutusjärjestelmän digitalisointiperustan uudistaminen	Virstanpylväs	Hyväksytään koulutusta koskeva uusi digitalisointipolitiikka, joka muodostaa perustan koulutusjärjestelmän muutoksille ja tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävien investointien toteuttamiselle ja jossa määritellään koulutusjärjestelmän digitalisoinnin suunta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
C9L	C2.2.1 Koulujen/laitosten varustaminen riittävillä tieto- ja viestintäteknisillä laitteilla ja infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Virstanpylväs	Julkinen kuuleminen: Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja infrastruktuurin tarjoamista kouluille koskevat menettelyt määrittelevä kehys
D2L-ARVO	D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla	Virstanpylväs	Tarkastelun tuloksiin perustuva säädös pitkäaikaishoidon ja vanhustenhoidon yksiköiden/keskusten perustamisen tukemisesta piirisairaaloissa tulee voimaan
E5L-ARVO	E2.3 Liikenteen esteettömyyden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen	Virstanpylväs	Matkustajien oikeuksien parantamista liikkuvaa kalustoa koskevien vaatimusten alalla koskevan säädöksen voimaantulo
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 3309921717 EUROA

2.2.3. Kolmas erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B32L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvaa energiaa tuottavia yhteisöjä ja biometaania koskevaa lainsäädäntökehystä muuttavien säädösten voimaantulo: Uusiutuvia energialähteitä koskevan lain muutokset, energiamarkkinoita koskevan lainsäädännön muutokset ja uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin liittyvän asetuksen voimaantulo
B37L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Kohde	T3 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
C10L	C2.2.1 Koulujen/laitosten varustaminen riittävillä tieto- ja viestintäteknisillä laitteilla ja infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Virstanpylväs	Puitteet, joissa määritellään menettelyt tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakamiseksi ja infrastruktuurin tarjoamiseksi kouluille
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2815596004 EUROA

2.2.4. Neljäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B3L	B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä	Kohde	Kaikkien energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa yrityksissä koskevien sopimusten tekeminen
B6L	B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin	Virstanpylväs	Sähköverkon käytön yksityiskohtaisista edellytyksistä annettuun asetukseen tehtävä muutos, jolla muutetaan kansallisia tasehallintasääntöjä jakorajoitusten vaikutuksen vähentämiseksi mahdollisimman suuressa määrin, tulee voimaan.
B24L-LUOKKA	B3.4 Mahdollistava kehys vihreään siirtymään tehtäville investoinneille kaupunkialueilla	Virstanpylväs	Laki, jolla pyritään tukemaan kaupunkialueiden valmiuksia investoida vihreään siirtymään, tulee voimaan.
B38L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen	Kohde	T4 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
C3L	C1.2 Parannetaan nykyaikaisen langallisen ja langattoman viestinnän saavutettavuutta ja käyttöä sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin vastaamiseksi	Virstanpylväs	Uudet säädökset, joilla poistetaan 5G-verkon toteuttamisen keskeiset esteet
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 1313079799 EUROA

2.2.5. Viides erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B4L-LUOKKA	B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin	Virstanpylväs	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä annettuun lakiin perustuvien täytäntöönpanoasetusten voimaantulo
C15L	C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle	Virstanpylväs	Opas pilvipalveluja käyttävien yrittäjien digitalisaatiokehitykseen
E1L-ARVO	E1.2 Lisätään päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia	Virstanpylväs	Säädös, jolla otetaan käyttöön vähäpäästöisiä vyöhykkeitä koskeva velvoite valikoitujen, saastuneimpien kaupunkien osalta, tulee voimaan
E6L-ARVO	E2.3 Liikenteen esteettömyyden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen	Virstanpylväs	Velvollisuus parantaa kansallista ja kansainvälistä liikkuvaa kalustoa vammaisia matkustajia koskevilla vaatimuksilla
G6L-ARVO	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Kohde	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
G7L-RYHMÄ	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Kohde	Maatuulivoimalaitosten ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
G12L	G3.1.4 Kansallisen energiajärjestelmän tukeminen (energiatukirahasto)	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
G16L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
G20L-RYHMÄ	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Rakennuslupien myöntäminen
G21L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Toimeksisaajan (toimeksisaajien) valinta
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 3229285224 EUROA

2.2.6. Kuudes erä (takaisinmaksettava tuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B26L-LUOKKA	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T1 – Lainasopimusten allekirjoittaminen
C16L	C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
G1L	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvan energian potentiaalin kartoittaminen
G2L-RYHMÄ	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Säädökset, joissa vahvistetaan oikeudellinen kehys uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämiselle
G11L	G3.1.3 Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisten polttoaineiden asteittaisen käytöstä poistamisen nopeuttaminen lämmityksessä	Virstanpylväs	Integroitujen asuntojen peruskorjauspalvelujen ensisijainen ohjelma
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 624431032 EUROA

2.2.7. Seitsemäs erä (takaisinmaksettava tuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A8L	A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin	Virstanpylväs	Kansallinen satelliittitietojärjestelmä (NSIS)
A12L	A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto	Virstanpylväs	Rahastoa koskevan oikeudellisen kehyksen vahvistaminen
B15L	B3.2 Tuki ympäristön ennallistamiseen ja vaarallisilta aineilta suojelemiseen	Virstanpylväs	Puolan tasavallan merialueilla viipyviä vaarallisia materiaaleja koskevien säädösten voimaantulo
E7L E7L E7L E7L	E3.1.1 Vähähiilistä taloutta tukeva väline	Virstanpylväs	Täytäntöönpanosopimus
G8L-RYHMÄ	G3.1.2 Vihreään siirtymään liittyvät taidot	Virstanpylväs	Neljä kertomusta vihreää siirtymää koskevista muutetuista alakohtaisista tutkintojen viitekehyksistä
G13L	G3.1.4 Kansallisen energiajärjestelmän tukeminen (energiatukirahasto)	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
G18L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
G19L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (merituulivoimarahasto)	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2162723229 EUROA

2.2.8. Kahdeksas erä (takaisinmaksettava tuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A3L	A2.5.1 Ohjelma kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden toiminnan tukemiseksi	Kohde	Kulttuuri- ja luovien alojen hankkeita koskevien allekirjoitettujen sopimusten määrä
A4L-KOKO	A2.5.1 Ohjelma kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden toiminnan tukemiseksi	Kohde	Kulttuuri- ja luovilla aloilla myönnettyjen apurahojen määrä
A7L	A2.6 Satelliittidataa käyttäviä seurantapalveluja, -tuotteita, -analyysivälineitä ja -palveluja sekä niihin liittyvää infrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän uudistaminen	Virstanpylväs	Avaruustoimintaa koskevan lain voimaantulo
A13L	A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto	Virstanpylväs	Investointipolitiikan hyväksyminen
B5L	B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin	Virstanpylväs	Merituulivoiman hinnanerosopimusten huutokaupan tulokset
B6aL	B2.3 Tuki merituulipuistoihin tehtäviin investointeihin	Virstanpylväs	Tutkimus toimenpiteistä, joilla rajoitetaan jakorajoituksia Puolan sähköjärjestelmässä
C13aL	C2.2.1 Digitaaliset teknologiat opetuksessa	Virstanpylväs	Tekoälylaboratorioiden puitesopimus (puitesopimukset)
E2L-ARVO	E1.2 2 Lisätään päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuutta sekä ehkäistään ja vähennetään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia	Virstanpylväs	Vähäpäästöiset liikennealueet
E4L E4L E4L E4L	E1.2.1 Julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)	Kohde	Raitiovaunut
E9L E9L E9L E9L	E3.1.1 Vähähiilistä taloutta tukeva väline	Virstanpylväs	Rahoitussopimusten allekirjoittaminen
G10L	G3.1.2 Vihreään siirtymään liittyvät taidot	Virstanpylväs	Yhdennettyyn tutkintojärjestelmään sisällytetyt rakennus-, energia-, vesihuolto- ja jätehuoltoalan alakohtaiset tutkintojen viitekehykset
G14L	G3.1.4 Kansallisen energiajärjestelmän tukeminen (energiatukirahasto)	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
G24L	G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisinmaksettava tuki)	Virstanpylväs	Nykyisen pumppuvoimalaitoksen nykyaikaistaminen
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 4659813429 EUROA

2.2.9. Yhdeksäs erä (takaisinmaksettava tuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A11L	A2.6.1 Investoinnit kansalliseen satelliittitietojärjestelmään (NSIS) ja satelliitteihin	Kohde	Neljän satelliitin rakentaminen
A14L	A2.7.1 Turvallisuus- ja puolustusrahasto	Virstanpylväs	Pääomasijoitus
B16L	B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin sekä maalla ja merellä sijaitsevien kohteiden ennallistamiseen	Kohde	Asiakirjat investoinneista, jotka liittyvät maalla ja merellä sijaitseviin laitoksiin, jotka altistuvat epäpuhtauksille tai vaarallisille aineille
B27aL	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T2 – Investoinnit vihreään siirtymään
B30L	B3.5.1 Investoinnit asuntohankkeisiin	Kohde	Rakennusten rakentaminen tai kunnostaminen
C12L	C2.2.1 Digitaaliset teknologiat opetuksessa	Kohde	Tieto- ja viestintätekniikkapakkaukset (Zestaw) toimitettu
C13L	C2.2.1 Digitaaliset teknologiat opetuksessa	Kohde	Tekoälylaboratoriot (Zestaw) toimitettu
C17L	C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle	Kohde	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
C18L	C4.1.1 Tuki edistyneelle digitaaliselle muutokselle	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
E10L E10L E10L E10L	E3.1.1 Vähähiilistä taloutta tukeva väline	Virstanpylväs	Pääomasijoitusten loppuun saattaminen
G5L	G3.1.1 Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyn yksinkertaistaminen	Virstanpylväs	Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä koskevan tietoteknisen alustan rahoituksen hyväksymisestä annetun päätöslauselman voimaantulo
G15L	G3.1.4 Kansallisen energiajärjestelmän tukeminen (energiatukirahasto)	Virstanpylväs	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
G23L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi	Virstanpylväs	Kaasuputken rakentaminen
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 7148195959 EUROA

3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT

Elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt

Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta ja täytäntöönpano toteutetaan seuraavien järjestelyjen mukaisesti:

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan yleisestä koordinoinnista vastaava elin on rahasto- ja aluepolitiikasta vastaava ministeriö. Kyseinen elin vastaa myös maksupyyntöjen, johdon vahvistuslausumien ja tarkastusyhteenvedon laatimisesta ja toimii myös yhteyshenkilönä komission ja Puolan viranomaisten välillä. Uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta vastaavien instituutioiden on todennettava, että toteutetut toimenpiteet ovat sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia ja että määriteltyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty lopullisten tuensaajien tasolla. Näistä tarkastuksista saadut tiedot ja tulokset on toimitettava koordinointielimelle tietoteknisen järjestelmän kautta.

Lisäksi perustetaan säädöksellä seurantakomitea, joka koostuu elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvista sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista. Seurantakomitea valvoo elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädökseen on sisällytettävä säännös, jonka mukaan seurantakomiteaa on kuultava elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana.

Tarkastuksista vastaa kansallinen verohallinto, erityisesti valtiovarainministeriön julkisten varojen tarkastusosasto ja 16 verohallinnon kamaria (aluetoimistoa) maassa. Tarkastuselimen on todennettava uudistusten ja investointien asianmukainen täytäntöönpano, määriteltyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, vakavien sääntöjenvastaisuuksien eli petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja korjaamiseen tarkoitettujen mekanismien vaikuttavuus ja päällekkäisen rahoituksen välttäminen sekä tietojärjestelmän luotettavuus ja turvallisuus.

Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa täyden pääsyn perustana oleviin tietoihin

Rahastoista ja aluepolitiikasta vastaava ministeriö, joka on Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman ja sen täytäntöönpanon keskeinen koordinointielin, vastaa suunnitelman yleisestä koordinoinnista ja seurannasta. Se toimii erityisesti koordinointielimenä välitavoitteiden ja tavoitteiden edistymisen seurannassa sekä raportoinnin ja maksupyyntöjen toimittamisessa. Se koordinoi välitavoitteita ja tavoitteita koskevaa raportointia, asiaankuuluvia indikaattoreita mutta myös laadullisia taloudellisia tietoja ja muita tietoja, kuten tietoja lopullisista edunsaajista. Tiedot koodataan tietojärjestelmään, jonka kautta uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta vastaavien laitosten on raportoitava rahasto- ja aluepolitiikan ministeriölle.

Kun tässä liitteessä olevassa 2.1 jaksossa sovitut asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Puolan on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle rahoitusosuuden ja tarvittaessa lainan maksamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö. Puolan on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysimääräinen pääsy maksupyynnön asianmukaisia perusteluja tukeviin asiaankuuluviin taustatietoihin sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1) Lukuun ottamatta a) maakaasua käyttäviä sähkön- ja/tai lämmöntuotantohankkeita ja niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden ((2023) 6454 final) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(2) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(3) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätyskelvottoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos toimien tarkoituksena on energiatehokkuuden parantaminen, pakokaasujen talteenotto varastointia tai käyttöä varten tai materiaalien talteenotto polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidennä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(4) Tätä poikkeusta ei sovelleta olemassa olevissa mekaanis-biologisissa käsittelylaitoksissa toteutettaviin toimiin, joiden tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa lajiteltu jäte kierrätystoimiin biojätteen kompostoimiseksi ja biojätteen anaerobiseksi mädättämiseksi, edellyttäen, että tällaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidennä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(5) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(6) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(7) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(8) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(9) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(10) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(11) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(12) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(13) Lukuun ottamatta a) maakaasua käyttäviä sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset; b) ii alakohdan mukaiset toiminnot ja varat, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa; C) pelastuspalvelussa tai palontorjunnassa käytettävät ilma-alukset, kaksimuotojunat, hybridialukset ja kaksipolttoainealukset; d) erikoiskäyttöön tarkoitetut alukset ja erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan ympäristönsuojelun tasoon; ja e) uusien tieyhteyksien, siltojen, sähköistymättömien rautatieratojen ja/tai alle 20 kilometrin pituisten tunnelien rakentaminen sekä raiteiden, teiden, siltojen ja/tai tunnelien kunnostaminen.

(14) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(15) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(16) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(17) Lopullisen tuensaajan katsotaan keskittyvän ”huomattavasti” tiettyyn toimialaan tai liiketoimintaan, jos rajoitetulta toimialalta tai toiminnasta saadut bruttotulot ovat yli 50 prosenttia bruttotuloista.

(18) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(19) Mukaan lukien EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(20) Saastuttavat ajoneuvot määritellään muiksi kuin päästöttömiksi ajoneuvoiksi. Tätä poikkeusta ei sovelleta pelastuspalvelussa tai palontorjunnassa käytettäviin ilma-aluksiin, bimodaalisiin juniin, hybridialuksiin, kaksipolttoainealuksiin eikä erikoiskäyttöön tarkoitettuihin aluksiin ja erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin, jotka perustuvat alan parhaaseen saatavilla olevaan ympäristönsuojelun tasoon.

(21) Tätä poikkeusta ei sovelleta toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätyskelvottoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa oleviin laitoksiin, jos tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla on tarkoitus lisätä energiatehokkuutta, ottaa talteen pakokaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottaa talteen materiaaleja polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia tai pidennä laitosten käyttöikää; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(22) Tämä arvo ei itsessään ole kustannus vaan tavoiteltu investointivolyymi. Tämä voi olla yhtä suuri tai pienempi kustannus riippuen välineen rakenteesta, siitä, saavutetaanko vipuvaikutus ja onko toteutuskumppanilla veloitettavia kustannuksia/maksuja.

(23) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia maakaasua käyttäviä hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset, b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa; C) vähähiiliset vetylaitokset, jotka täyttävät elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan 73,4 prosentin vaatimuksen vedyn osalta, jolloin elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2eq/tH2, ja 70 prosentin vaatimuksen vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta, kun fossiilinen vertailukohta on 94 g CO2e/MJ, jolloin saadaan 2,256 tCO2eq/tH2, direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V vahvistetun lähestymistavan mukaisesti. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset on laskettava käyttäen direktiivin (EU) 2018/2001 28 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua menetelmää tai vaihtoehtoisesti standardia ISO 14067:2018 tai ISO 14064–1:2018.

(24) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuinasiaankuuluvat vertailuarvot ja syyt, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista, olisi selitettävä. Vahvistetut vertailuarvotmaksutta jaettavat päästöoikeudet päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille, kuten komissio on vahvistanutTäytäntöönpanoasetus (EU) 2021/447.

(25) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(26) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; josta toimitetaan näyttöä laitostasolla.

(27)

Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia maakaasua käyttäviä sähkön- ja/tai lämmöntuotantohankkeita sekä niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) liitteessä III vahvistetut edellytykset.

(28) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(29) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(30)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(31) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(32) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asiaankuuluvat vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(33) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(34) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(35) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(36) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(37) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(38) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(39) Lukuun ottamatta a) maakaasua käyttäviä sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(40) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(41) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(42) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(43) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut kullekin tuetulle hankkeelle valitusta tukitoimialasta sekä kuvaus hankkeesta ilmastorahoitusosuuden laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

(44) Lukuun ottamatta a) maakaasua käyttäviä sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) liitteessä III vahvistetut edellytykset, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(45) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(46) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(47) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti. 

(48) Yksittäisiin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on esitettävä perustelut kullekin tuetulle hankkeelle valitusta tukitoimialasta sekä kuvaus hankkeesta ilmastorahoitusosuuden laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toimen täytäntöönpanosta.

Choose the experimental features you want to try