52026PC0304

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 18.6.2026

COM(2026) 304 final

2026/0162(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 29 päivänä lokakuuta 2021 annetun täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta

2026/0162 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 29 päivänä lokakuuta 2021 annetun täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Suomen toimitettua kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa 27 päivänä toukokuuta 2021 komissio esitti neuvostolle myönteisen arvionsa. Neuvosto hyväksyi myönteisen arvion 29 päivänä lokakuuta 2021 neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä, jäljempänä ’lokakuun 29 päivänä 2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös’ 2 . Lokakuun 29 päivänä 2021 annettua neuvoston täytäntöönpanopäätöstä muutettiin 14 päivänä maaliskuuta 2023 3 , 8 päivänä joulukuuta 2023 4 , 16 päivänä heinäkuuta 2024 5 , 18 päivänä heinäkuuta 2025 6 ja 20 päivänä tammikuuta 7 2026 annetuilla neuvoston täytäntöönpanopäätöksillä.

(2)Suomi esitti 28 päivänä toukokuuta 2026 komissiolle perustellun pyynnön siitä, että komissio antaa ehdotuksen lokakuun 29 päivänä 2021 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen muuttamiseksi asetuksen (EU) 2021/241 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, koska elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi enää voida kaikilta osin toteuttaa. Tällä perusteella Suomi on toimittanut muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman.

Asetuksen (EU) 2021/241 21 artiklaan perustuvat muutokset

(3)Muutokset, joita Suomi on esittänyt elpymis- ja palautumissuunnitelmaan objektiivisten olosuhteiden vuoksi, koskevat neljää toimenpidettä.

(4)Suomen mukaan yhtä toimenpidettä on muutettu, jotta on voitu toteuttaa parempi vaihtoehto toimenpiteen alkuperäisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä koskee toimenpidettä P2C3R1 (Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen). Tällä perusteella Suomi on pyytänyt tämän toimenpiteen muuttamista. Lokakuun 29 päivänä 2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

(5)Suomen mukaan kolmea toimenpidettä on muutettu, jotta voidaan toteuttaa parempi vaihtoehto, jolla vähennetään hallinnollista rasitetta, yksinkertaistetaan neuvoston täytäntöönpanopäätöstä ja saavutetaan toimenpiteen tavoitteet. Tämä koskee seuraavia: P4C1I4 (Otetaan käyttöön hoitotakuuta edistävät palvelumuotoillut digitaaliset innovaatiot), P4C1I3 (Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa) ja P4C1I5 (Asiakaslähtöinen digitaalinen hoitotietojärjestelmä Ahvenanmaalla). Tällä perusteella Suomi on pyytänyt toimenpiteiden muuttamista. Lokakuun 29 päivänä 2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi muutettava vastaavasti.

Kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaaminen

(6)Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä on havaittu neljä virhettä, jotka vaikuttavat yhteen välitavoitteeseen, kolmeen tavoitteeseen ja neljään toimenpiteeseen kolmessa komponentissa. Neuvoston täytäntöönpanopäätöstä olisi muutettava, jotta korjataan nämä virheet, jotka eivät vastaa komissiolle 27 päivänä toukokuuta 2021 toimitetun elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältöä komission ja Suomen sopimalla tavalla. Nämä kirjoitus- tai laskuvirheet liittyvät komponenttiin P1C1 (Energiajärjestelmän muutos) sisältyvän toimenpiteen P1C1I2 (Investoinnit uusiin energiateknologioihin) tavoitteeseen 8, komponenttiin P1C2 (Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit) sisältyvän toimenpiteen P1C2R1 (Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen) välitavoitteeseen 12 ja toimenpiteen kuvaukseen, komponenttiin P3C1 (Työllisyys ja työmarkkinat) sisältyvän toimenpiteen P3C1R4 (Työllisyys ja työmarkkinat – Nuorten monialaisen palvelun vahvistaminen (Ohjaamo-palvelut)) tavoitteeseen 85 sekä komponenttiin P5C1 (REPowerEU) sisältyvän toimenpiteen P5C1I1 (Investoinnit puhtaaseen siirtymään) välitavoitteeseen 147. Korjaukset eivät vaikuta kyseisten toimenpiteiden toteuttamiseen.

Komission arviointi

(7)Komissio on arvioinut muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen arviointikriteerien perusteella.

(8)Komissio katsoo, että Suomen esittämät muutokset eivät vaikuta myönteiseen arvioon, joka lokakuun 29 päivänä 2021 annetussa neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä esitettiin elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyydestä, vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja johdonmukaisuudesta asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a, b, c, d, d a, d b, e, f, g, h, i, j ja k alakohdassa vahvistettuihin arviointikriteereihin nähden.

Myönteinen arvio

(9)Koska komissio on antanut muutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan ja liitteen V mukaisesti olisi vahvistettava muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten.

Rahoitusosuus

(10)Suomen muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 1 949 226 000 euroa. Koska muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on suurempi kuin Suomen käytettävissä oleva päivitetty enimmäisrahoitusosuus, Suomen muutettua elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden, joka määritetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 8 4 a artiklan ja asetuksen (EU) 2021/241 20 artiklan 4 kohdan ja 21 a artiklan 6 kohdan mukaisesti, olisi oltava 1 949 059 854 euroa. Näin ollen Suomen käyttöön annettu rahoitusosuus pysyy ennallaan.

(11)Lokakuun 29 päivänä 2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. Lokakuun 29 päivänä 2021 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen liite olisi selkeyden vuoksi korvattava kokonaan.

(12)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin elpymis- ja palautumistukivälineen nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Suomen muutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta.

2 artikla
Muutokset

Muutetaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 29 päivänä lokakuuta 2021 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös seuraavasti:

korvataan liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

3 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Suomen tasavallalle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17, ELI: https://EUR-lex.europa.eu/eli/reg/2021/241/oj .

(2) ST 12524/21 INIT ja ST 12524/21 ADD 1.

(3) ST 6991/23 INIT ja ST 6991/23 ADD 1 COR1.

(4) ST 15836/23 INIT ja ST 15836/23 ADD 1.

(5) ST 11535/24 INIT ja ST 11535/24 ADD 1.

(6) ST 11030/25 INIT ja ST 11030/25 ADD 1.

(7) ST 16877/26 INIT ja ST 16877/26 ADD 1.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1755, annettu 6 päivänä lokakuuta 2021, brexit-mukautusvarauksen perustamisesta (EUVL L 357, 8.10.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1755/oj ).

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 18.6.2026

COM(2026) 304 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖKSEKSI

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 29 päivänä lokakuuta 2021 annetun täytäntöönpanopäätöksen muuttamisesta

LIITE

1 JAKSO: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1.Uudistusten ja investointien kuvaus

PILARI 1: Vihreä siirtymä tukee talouden rakenneuudistusta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

A. KOMPONENTTI P1C1: ENERGIAJÄRJESTELMÄN MURROS

Suomi on asettanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on edistää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista edistämällä puhtaan energian teknologioiden käyttöä.

Tähän Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponenttiin sisältyy investointeja, jotka kattavat uusiutuvan energian jakeluun sekä puhtaan energian tuotantoon tarvittavan infrastruktuurin. Näihin investointeihin liittyy energia-alan uudistuksia, joissa keskitytään hiilen käytön asteittaiseen lopettamiseen energiantuotannossa, sekä energiaverotuksen uudistus puhtaan energian käytön edistämiseksi. Niihin kuuluu erillinen investointi uusiutuvan energian tukemiseksi Ahvenanmaan itsehallintoalueella.

Komponentti auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön (maakohtainen suositus 3/2020) ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja energiakäänteeseen tähtäävien investointien edistämistä (maakohtainen suositus 3/2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.

A.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C1R1): Hiilen energiakäytön vähentäminen vuoteen 2026 mennessä

Toimenpiteen tavoitteena on tukea hiilen energiankäytön kieltämistä vuoteen 2029 mennessä. Uudistuksessa vähennetään hiilen käyttöä energiantuotannossa.

Uudistus 2 (P1C1R2): Energiaverotuksen uudistaminen teknologiakehitys huomioivaksi

Uudistuksen tavoitteena on muuttaa eri energialähteiden nykyistä verotusta. Energiaverolainsäädännön (Laki sähköstä ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta) muutoksella myötävaikutetaan asteittaiseen luopumiseen fossiilisista polttoaineista edistämällä teollisuuden sähköistämistä ja investointeja vähähiilisiin teknologioihin. Uudistuksella alennetaan myös teollisuuden, kaivosten, maatalouden ja yli 5 MW:n konesalien sähköveroa 0,69 sentistä kilowattitunnilta 0,05 senttiin kilowattitunnilta eli EU:n minimiin. Uudistuksella poistetaan myös asteittain energiaintensiivisten teollisuudenalojen energiaveropalautukset vuoteen 2025 mennessä ja korotetaan fossiilisten lämmityspolttoaineiden, kuten turpeen, verotusta 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen 2,7 eurolla megawattituntia kohti.

Käynnissä on selvitys polttoon perustumattoman lämmöntuotannon energiaverotuksesta. Selvityksen odotetaan muodostavan perustan päätöksille energia-alan verotusta koskevista lisätoimenpiteistä. Suomen odotetaan esittävän lainsäädäntöönsä muutoksia sen varmistamiseksi, että muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2022.

Uudistuksen toteutus oli määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2021 mennessä.

Investointi 1 (P1C1I1): Energiainfrastruktuuri-investoinnit

Toimenpiteen tavoitteena on houkutella investointeja puhtaaseen energiaan. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä energiainfrastruktuuriin keskittyville hankkeille, joihin voivat kuulua muun muassa sähköverkot ja sähkönsiirtokapasiteetti, energiajärjestelmien integrointi ylijäämä- ja hukkalämmön tuottamiseksi, siirtämiseksi ja hyödyntämiseksi sekä vähähiilisten kaasujen, myös vedyn, siirto.

Investointi 2 (P1C1I2): Investoinnit uuteen energiateknologiaan

Toimenpiteen tavoitteena on houkutella investointeja puhtaaseen energiaan. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä hankkeille, joissa keskitytään uusiin puhtaisiin teknologioihin energian tuotannossa, käytössä tai varastoinnissa.

Investointi 3 (P1C1I3): Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus

Toimenpiteen tavoitteena on edistää puhtaan energian tuotantoa Ahvenanmaan itsehallintoalueella. Tämä investointi koostuu avustusten myöntämisestä aurinkoenergiahankkeisiin ja rahoituksen myöntämisestä yhden tai useamman raportin hankintaan merituulivoimaan tehtävien tulevien investointien valmistelemiseksi.

A.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
1	P1C1R1 – Energiajärjestelmän muutos – Hiilen energiakäytön vähentäminen vuoteen 2026 mennessä	Tavoite	Hiilen energiakäytön vähentäminen vuoteen 2026 mennessä vuoteen 2019 verrattuna		Petajoulet	60	36	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Hiilen energiakulutus on vähennettävä enintään 36 petajouleen vuoteen 2026 mennessä, kun se vuonna 2019 oli 60 petajoulea.
2	P1C1R2 – Energiajärjestelmän murros – Energiaverotuksen uudistaminen teknologiakehitys huomioivaksi	Välitavoite	Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain voimaantulo	Lain voimaantuloa osoittava säännös				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muutos: — alentaa teollisuuden sähköveroa teollisuuden sähköistämisen ja lämmöntuotannon edistämiseksi, — alentaa yli 5 MW:n kaivosten, maatalouden ja datakeskusten sähköveroa energiaintensiivisten teollisuuspolttoaineiden energiaveron palautuksesta luovutaan asteittain — nostaa fossiilisten lämmityspolttoaineiden veroa 2,7 eurolla megawattitunnilta.
3	P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit	Välitavoite	Ensimmäisen energiainfrastruktuurihankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen	Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Tehtävänmääritys sisältää tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
4	P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit	Välitavoite	Energiainfrastruktuurihankkeita koskevien uusien hakumenettelyjen julkaiseminen	Täydentävien hakumenettelyjen julkaiseminen talousministeriön verkkosivustolla				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Uusien hakumenettelyjen julkaiseminen välitavoitteen 3 tukikelpoisuus-/valintakriteerien mukaisesti.
5	P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit	Tavoite	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu		Lukumäärä	0	4	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään neljä hankkeen päättämistä koskevaa ilmoitusta tai hankeraporttia. Ne vastaavat vähintään 137 MW:n lisäystä uusiutuvan energian kapasiteetissa ja/tai verkkoliitäntäkapasiteetissa.
6	P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan	Välitavoite	Ensimmäisen uuteen energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevan hakumenettelyn julkaiseminen	Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Rahoitussuuntaviivat (energiatukiasetus) ovat tulleet voimaan, ja niiden perusteella voidaan julkaista ensimmäinen uuteen energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskeva ehdotuspyyntö, jonka tehtävänmääritys sisältää tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
7	P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan	Välitavoite	Kaikkien energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevien avustusten myöntäminen	Ilmoitus kaikkien energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevien avustusten myöntämisestä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Kaikki uuteen energiateknologiaan liittyvät hankkeet valitaan asiaankuuluvissa ehdotuspyynnöissä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 6 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.
8	P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan	Tavoite	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu		Lukumäärä	0	4	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään neljä hankkeen päättämistä koskevaa ilmoitusta tai hankeraporttia. Niiden on vastattava vähintään 112 MW/MWp:n lisäystä uuden uusiutuvan energian kapasiteetissa, käytössä tai varastoinnissa.
9	P1C1I3 – Energiajärjestelmän murros – Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus	Välitavoite	Uusiutuvaan energiaan Ahvenanmaalla tehtäviä investointeja koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen	Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen Ahvenanmaan maakuntahallituksen verkkosivustolla				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Uusiutuvaan energiaan Ahvenanmaalla tehtäviä investointeja koskeva ensimmäinen ehdotuspyyntö on julkaistu; sen tehtävänmääritys sisältää tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
10	P1C1I3 – Energiajärjestelmän murros – Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit	Toimitetut hankeraportit				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Aurinkoenergiahankkeiden tuensaajayhteisöjen on toimitettava kaksi hankeraporttia. Lisäksi on toimitettava tuulivoimahankkeen valmistelua koskeva(t) raportti(t).

B. KOMPONENTTI P1C2: VIHREÄÄ JA DIGITAALISTA SIIRTYMÄÄ TUKEVAT TEOLLISUUDEN UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

Suomi on asettanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Suurimpia haasteita tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat teollisuuden päästöjen vähentäminen ja kierrätysasteen nostaminen. Uusi vähäpäästöinen teknologia ei useinkaan ole vielä kilpailukykyistä, ja sen kehittämistä on nopeutettava. Suomen on edistettävä kiertotaloutta resurssien kestävän käytön lisäämiseksi ja saastumisen vähentämiseksi.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on edistää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista tukemalla investointeja teknologioihin, joilla vähennetään teollisuuden hiilidioksidipäästöjä, luodaan vihreitä työpaikkoja, investoidaan puhtaaseen teknologiaan ja edistetään kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Komponenttiin kuuluvat investoinnit, joissa keskitytään vähähiilisten teknologioiden edistämiseen, kuten vedyn tuotantoon, hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön, fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen sähköllä teollisissa prosesseissa sekä keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivutuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen. Näiden investointien lisäksi uudistetaan ilmasto- ja jätelainsäädäntöä, mukaan lukien tarvittavat muutokset ilmastolakiin ja jätelakiin, jotta voidaan muodostaa oikeusperusta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteelle ja kierrätystavoitteille.

B.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C2R1): Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen

Tämän toimenpiteen tavoitteena on määrittää ilmastotavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Tämä toimenpide koostuu voimassa olevan ilmastolainsäädännön uudistamisesta ja vähähiilisyyttä koskevien alakohtaisten etenemissuunnitelmien julkaisemisesta.

Uudistus 2 (P1C2R2): Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus

Toimenpiteen tavoitteena on edistää kiertotaloutta Suomessa. Tämä toimenpide koostuu kiertotaloutta koskevasta strategisesta ohjelmasta, voimassa olevan jätelainsäädännön uudistamisesta ja sidosryhmien hyväksymisestä kiertotalouden vihreän kehityksen ohjelmaan.

Investointi 1 (P1C2I1): Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea puhtaan vedyn tuotantoa ja varastointia.

Toimenpide koostuu julkisista investoinneista tukiohjelmaan, jotta kannustetaan yksityisiin investointeihin ja parannetaan rahoituksen saantia Suomessa vedyn arvoketjua sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia varten. Ohjelmasta tarjotaan tukea suoraan yksityiselle sektorille. Ohjelmasta voidaan tukea myös yksityisiä ja/tai julkisia tutkimusorganisaatioita.

Ohjelmaa hallinnoi toteutuskumppanina Business Finland. Ohjelma sisältää tuotelinjan vähähiiliselle vedylle sekä hiilidioksidin talteenotolle ja hyödyntämiselle.

Investointien toteuttamiseksi ohjelmassa Suomi ja Business Finland allekirjoittavat täytäntöönpanosopimuksen, jonka sisältö on seuraava:

1. Kuvaus ohjelman päätöksentekoprosessista: Lopullisen myöntämispäätöksen ohjelmassa tekee investointikomitea tai muu asianmukainen vastaava hallinnollinen elin ja päätös hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten ääntenenemmistöllä.

2. Tähän liittyvän tukipolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin sisältyvät:

a. Kuvaus myönnetyistä tuista ja tukikelpoisista lopullisista edunsaajista.

b. Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c. Vaatimus ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamisesta ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Tukipolitiikassa suljetaan tuen ulkopuolelle erityisesti seuraavat toiminnot ja varat: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 1 , ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 2 , iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 3 ja omaisuuserät 4 .

d. Vaatimus siitä, että ohjelman lopulliset tuensaajat eivät saa tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseen.

3. Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, maksurakenne toteutuskumppania varten sekä vaatimus käyttää järjestelmän käyttämättömät tuotot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin poliittisiin tavoitteisiin.

4. Seuranta-, valvonta- ja tarkastusvaatimukset, joihin sisältyvät

a. Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista tuista.

b. Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c. Velvollisuus tarkistaa kunkin toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen tuen myöntämistä toimelle.

d. Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia Business Finlandin tarkastussuunnitelman mukaisesti. Jälkitarkastuksissa tarkastetaan, että:

i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen havaitseminen;

ii) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja

iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa varmistetaan myös toimien laillisuus sekä se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja tukisopimuksen ehtoja noudatetaan.

5. Vaatimukset toteutuskumppanin tekemiä ilmastoinvestointeja varten: Elpymis- ja palautumistukivälineeseen perustuvista investoinneista vähintään 131 534 000 euroa osoitetaan ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteen VI mukaisesti.

Investointi 2 (P1C2I2): Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen

Toimenpiteen tavoitteena on tukea investointeja suoraan sähköistämiseen ja vähähiilisiin teollisuusprosesseihin Suomessa. Toimenpide koostuu avustusten myöntämisestä hankkeille, joilla lisätään teollisuuden sähköistämistä.

Investointi 3 (P1C2I3): Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys

Toimenpiteen tavoitteena on tukea investointeja uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen Suomessa. Tämä investointi koostuu avustusten myöntämisestä hankkeille, joilla lisätään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

B.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
11	P1C2R1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen	Välitavoite	Uudistetun ilmastolain voimaantulo	Lain voimaantuloa osoittava säännös				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmastolakiin on määrä tehdä seuraavat muutokset: — vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet hiilineutraaliuspolun mukaisesti — päivitetyt tavoitteet vuodelle 2050 — maankäyttöalaa ja hiilinielujen vahvistamista koskevat tavoitteet.
12	P1C2R1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen	Välitavoite	Päivitetyn ilmasto- ja energiastrategian, keskipitkän aikavälin ilmastonmuutospoliittisen suunnitelman ja vähähiilisyyttä koskevien alakohtaisten etenemissuunnitelmien julkaiseminen	Strategian, suunnitelman ja etenemissuunnitelmien julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Päivitetty ilmasto- ja energiastrategia, keskipitkän aikavälin ilmastonmuutospoliittinen suunnitelma ja energia-, kemian-, metsä- ja teknologiateollisuuden vähähiilisyyttä koskevat alakohtaiset etenemissuunnitelmat on julkaistava. Päivitettyyn ilmasto- ja energiastrategiaan on sisällyttävä politiikkatoimia, joilla edistetään EU:n vuodelle 2030 asettamia ilmasto- ja energiatavoitteita sekä hallitusohjelmaan sisältyviä tavoitteita.
13	P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus	Välitavoite	Säädöksen (säädösten) voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi säädöksen (säädösten) voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Seuraavien säädösten voimaantulo: 1) biojätteen erilliskeräys kaupunkialueilla, 2) tuottajat korvaavat kunnille 80 prosenttia pakkausjätteiden erilliskeräyksestä ja -kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista, Pakkausjätteiden ja tekstiilien erilliskeräys, Uusista kiinteistöistä peräisin olevan biojätteen kansallinen erilliskeräys, 5) yhdyskuntajätteen yleiset kierrätystavoitteet, jotka nostetaan 55 prosenttiin vuonna 2025 ja 60 prosenttiin vuonna 2030; 6) oikeudellisesti sitovat pakkausjätteen tuottajien kierrätystavoitteet, joilla nostetaan muovipakkausten kierrätysastetta koskeva tavoite 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
14	P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus	Välitavoite	Valtioneuvoston periaatepäätöksen hyväksyminen kiertotaloutta koskevan strategisen ohjelman täytäntöönpanosta	Valtioneuvoston periaatepäätöksen (YM/2021/17) julkaiseminen valtioneuvoston verkkosivustolla				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpanosta hyväksytään, ja siihen on määrä sisällyttää tavoite, jonka mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi lisääntyä niin, että primaariraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa vuoteen 2035 mennessä.
15	P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus	Välitavoite	Kiertotalouden vihreän kehityksen ohjelmaan hyväksytyt sidosryhmät	Kiertotalouden vihreän kehityksen ohjelmaan hyväksytyt sidosryhmät				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kiertotalouden vihreän kehityksen ohjelma julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivustolla. Ympäristöministeriön arviointiryhmän on toimitettava vähintään 22 myönteistä arviota sidosryhmien hakemuksista osallistua kiertotalouden vihreän kehityksen ohjelmaan.
16	P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen	Välitavoite	Ensimmäisen vähäpäästöisen vedyn tuotantoa ja hyödyntämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskevan kansallisen hakumenettelyn julkaiseminen	Ensimmäisten hakuilmoitusten julkaiseminen Business Finlandin verkkosivustolla				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Ensimmäisen vähäpäästöisen vedyn tuotantoa ja hyödyntämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskevan kansallisen hakumenettelyn käynnistäminen Hakumenettelyn tehtävänmääritykseen sisältyy tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
17	P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Täytäntöönpanosopimus tulee voimaan.
18	P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen	Tavoite	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Prosenttiosuus (%)	0	100 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Business Finland on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudelliset sopimukset, joiden määrä vastaa 100 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelmaan perustuvista investoinneista osana tukiohjelmaa (tämä sisältää hallintokulut). Tästä rahoituksesta 100 prosenttia osoitetaan ilmastotavoitteeseen elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteessä VI esitettyjen menetelmien mukaisesti. Termeillä ’oikeudellinen sopimus’ ja ’oikeudellinen tukisopimus’ tarkoitetaan Business Finlandin tekemiä rahoituspäätöksiä, jotka lopullinen tuensaaja (lopullinen tuensaajayhteisö) on hyväksynyt Business Finlandin sähköisten palvelujen ja/tai rekisterin kautta.
18 a	P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen	Välitavoite	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen	Todistus siirrosta				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Suomi siirtää 131534000 euroa Business Finlandille tukiohjelmaa varten.
19	P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen	Välitavoite	Julkaistaan ensimmäinen ehdotuspyyntö teollisuuden prosessien suorasta sähköistämisestä ja vähähiilistämisestä teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi	Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen Business Finlandin verkkosivustolla.				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Muutetut rahoitusohjeet (energiatukiasetus) ovat tulleet voimaan, minkä ansiosta voidaan käynnistää ensimmäinen kilpailuun perustuva ehdotuspyyntö, joka koskee teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien teollisuuden prosessien suoraa sähköistämistä ja vähähiilistämistä. Hakumenettelyn tehtävänmääritykseen sisältyy tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
20	P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen	Välitavoite	Kaikkien teollisuuden prosessien suoran sähköistämisen ja vähähiilistämisen hankkeita koskevien avustusten myöntäminen	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Kaikki teollisuuden prosessien suoraa sähköistämistä ja vähähiilistämistä koskevat hankkeet valitaan asianomaisten ehdotuspyyntöjen kriteerien mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 19 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.
21	P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen	Tavoite	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu		Lukumäärä	0	3	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään kolme hankkeen päättämistä koskevaa ilmoitusta tai hankeraporttia. Ne vastaavat vähintään 43 MW:n lisäystä teollisuuden prosessien sähköistämisessä.
22	P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys	Välitavoite	Julkaistaan ensimmäinen hakumenettely, joka koskee jätemateriaalien ja sivuvirtojen uudelleenkäyttöä edistäviä investointihankkeita	Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen Business Finlandin verkkosivustolla				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Valtioneuvoston asetus kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämiseen myönnettävästä avustuksesta (1197/2020) on tullut voimaan, mikä mahdollistaa jätemateriaalien ja sivuvirtojen uudelleenkäyttöä edistäviä investointihankkeita koskevan ensimmäisen kilpailuun perustuvan ehdotuspyynnön käynnistämisen. Hakumenettelyn tehtävänmääritykseen sisältyy tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
23	P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys	Välitavoite	Kaikkien avustusten myöntäminen uudelleenkäyttö- ja kierrätyshankkeisiin	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen kaikki uudelleenkäyttö- ja kierrätyshankkeet valitaan asianomaisten ehdotuspyyntöjen kriteerien mukaisesti. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 22 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.
24	P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys	Tavoite	Toimitetut hankeraportit		Lukumäärä	0	10	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään kymmenen hankeraporttia. Ne vastaavat vähintään 45622 hiilidioksidiekvivalenttitonnin vähennyskapasiteettia.

C. KOMPONENTTI P1C3: RAKENNUSKANNAN ILMASTO- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN

Suomi on asettanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on edistää hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vähentämällä rakennusten päästöjä niiden elinkaaren aikana kiinnittäen erityistä huomiota rakentamiseen ja lämmitykseen.

Komponenttiin kuuluu investointi, jolla edistetään vähähiilisten menetelmien käyttöä rakennusalalla. Näitä investointeja täydennetään uudistuksilla, joilla pyritään vähentämään rakennusten rakentamisen päästöjä ja lakkauttamaan asteittain fossiilista öljyä käyttävät lämmitysjärjestelmät julkisissa rakennuksissa vuoteen 2024 mennessä ja kokonaan 2030-luvun alkuun mennessä.

C.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C3R1): Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää rakennusten päästöjä. Tämä toimenpide koostuu voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön uudistamista koskevien säädösten voimaantulosta.

Uudistus 2 (P1C3R2): Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

Toimenpiteen tavoitteena on edistää fossiilisen öljylämmityksen asteittaista lopettamista Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tämä toimenpide koostuu toimintasuunnitelmasta, jolla fossiilisesta öljylämmityksestä luovutaan asteittain.

Investointi 2 (P1C3I2): Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Toimenpiteen tavoitteena on nopeuttaa vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa rakennetussa ympäristössä. Toimenpide koostuu vähähiilistä rakennettua ympäristöä koskevasta ohjelmasta, josta myönnetään rahoitustukea avustuksina tämän alan hankkeille.

C.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
25	P1C3R1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – maankäyttö- ja rakennuslain uudistus	Välitavoite	Säädöksen (säädösten) voimaantulo	Säädöksen (säädösten) voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Säädöksessä (säädöksissä) asetetaan rajat uusien rakennusten elinkaaren aikaisille hiilidioksidipäästöille. Niillä on myös säänneltävä laskentamenetelmien ja yhteentoimivien tietokantojen kehittämistä.
26	P1C3R2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma	Välitavoite	Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelman julkaiseminen	Toimintasuunnitelman julkaiseminen Suomen hallituksen verkkosivustolla				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Toimenpideohjelmassa esitetään kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla tuetaan fossiilisesta öljylämmityksestä asteittain luopumista Suomessa kaikissa rakennuksissa 31. joulukuuta 2030 mennessä.
31	P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma	Välitavoite	Vähähiilisen rakennetun ympäristön tukemista koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen	Hakumenettelyn julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Käynnistetään ensimmäinen kilpailuun perustuva hakumenettely vähähiilistä rakennettua ympäristöä koskevasta ohjelmasta, jonka kohteena on tutkimus ja innovointi, teknologian siirto sekä tutkimuksen, yritysten ja paikallishallinnon välinen yhteistyö. Tehtävänmääritykseen sisältyvät tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
32	P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma	Välitavoite	Vähähiilisen rakennetun ympäristön tukemista koskevien uusien hakumenettelyjen julkaiseminen	Uusien hakumenettelyjen julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Uusien hakumenettelyjen julkaiseminen välitavoitteessa 31 esitettyjen tukikelpoisuus-/valintakriteerien mukaisesti.
33	P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma	Välitavoite	Tehdyt rahoituksen myöntämispäätökset, toimitetut hankeraportit ja julkaistu ohjelmaraportti	Rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset, hankeraportit ja ohjelmaraportit				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset on tehtävä. Tuensaajien on toimitettava hankeraportit. On julkaistava ohjelmakertomus, joka sisältää tiedot hankintojen ja ohjelman toimien kustannuksista. Ne vastaavat vähintään 36000000 euron talousarviositoumusta.

D. KOMPONENTTI P1C4: VÄHÄHIILISET RATKAISUT YHTEISÖILLE JA LIIKENTEELLE

Suomi on asettanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi fossiilisista polttoaineista vapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, joka saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Osana siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä Suomi on myös asettanut tavoitteeksi puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on edistää liikenteen päästötavoitteen saavuttamista vähentämällä liikenteen päästöjä ja edistämällä hiilettömien liikennemuotojen käyttöä. Tällä hetkellä vaihtoehtoisten moottoriajoneuvojen osuus henkilöautokannasta on vain 2,3 prosenttia, ja 48 prosenttia kaikista julkisista sähkönlataus- ja kaasuntankkausasemista sijaitsee suurkaupunkialueilla (Helsinki, Tampere, Turku).

Komponentti sisältää investoinnin, jolla edistetään muun kuin fossiilisen yksityisen liikenteen käyttöä, mukaan luettuna investointi muita kuin fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen julkiseen lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin. Investointiin liitetään uudistuksia, joihin sisältyy fossiilittoman liikenteen tiekartta ja liikenneverotuksen uudistus.

D.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C4R1): Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Toimenpiteen tavoitteena on luoda pitkän aikavälin strateginen kehys, jonka tavoitteena on vähentää Suomen kotimaan liikenteen päästöjä. Tässä toimenpiteessä hyväksytään fossiilittoman liikenteen etenemissuunnitelma, jossa esitetään joukko toimenpiteitä päästöttömän liikenteen saavuttamiseksi vuoteen 2045 mennessä.

Uudistus 2 (P1C4R2): Kestävän liikenteen verouudistus

Työsuhde-etuja koskevalla verouudistuksella edistetään sähköajoneuvojen, julkisen liikenteen ja polkupyörien käyttöä. Siihen sisältyvät sähköautojen alhaisemmat verokannat vuosina 2021–2029, työmatkalippujen yksinkertaistetut verotusjärjestelmät ja työntekijöiden polkupyörien verovapaat edut.

Lisäksi työsuhde-etuuden verotuksen uudistukseen on tarkoitus sisällyttää sähkökäyttöisten ja ladattavien hybridiautojen latauksen verovapautus vuosiksi 2021–2025.

Lisäksi virkamiestyöryhmän oli tarkoitus hyväksyä toukokuussa 2021 raportti, jossa annetaan Suomen hallitukselle tietoja tarvittavista verotoimenpiteistä liikenteen päästöohjauksen tehostamiseksi ja pitkän aikavälin veropohjan turvaamiseksi.

Investointi 1 (P1C4I1): Julkinen liikennesähkön ja -vedyn jakelu- ja tankkausinfrastruktuuri

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea julkisen infrastruktuurin rakentamista sähköajoneuvojen lataamista ja vetyajoneuvojen, myös raskaiden hyötyajoneuvojen, tankkausta varten päästöjen vähentämiseksi. Investointi koostuu tuesta i) suurteholatureille ja/tai ii) uusiutuvan vedyn tankkausasemille.

D.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
34	P1C4R1 — Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta	Välitavoite	Valtioneuvoston periaatepäätöksen LVM/2021/62 hyväksyminen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi	Hallituksen periaatepäätöksen julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan sisältyy ohjeistusta ja suuntaviivoja sellaisten toimenpiteiden valmistelemiseksi, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Osa toimenpiteistä pannaan täytäntöön lainsäädännöllä ja toiset politiikkatoimien välityksellä.
35	P1C4R1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta	Välitavoite	Kotimaan liikenteen päästöjä vähentäviä kansallisia lisätoimenpiteitä koskevan hallituksen päätöksen julkaiseminen	Hallituksen päätös julkaistu				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Hyväksyttävien toimenpiteiden on perustuttava kattavaan vaikutustenarviointiin, ja niillä on pyrittävä vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Arvioiden mukaan lisätoimenpiteillä olisi saatava aikaan 1,03 megatonnin vähennykset (kuten huhtikuun 2020 perusskenaariossa on arvioitu). Arviota päivitetään syksyllä 2021 esitettävän päivitetyn perusskenaarion perusteella.
36	P1C4R1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta	Tavoite	Kotimaan liikenteen päästöjen vähentäminen vähintään 24,5 prosentilla vuoteen 2025 mennessä vuoteen 2005 verrattuna		Prosenttiosuus	0	24.5	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vähintään 24,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2005 tasoihin verrattuna.
37	P1C4R2 — Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Kestävän liikenteen verouudistus	Välitavoite	Tuloverolakiin tehtyjen liikenteen työsuhde-etuja koskevien muutosten (1205/2020) voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Tuloverolain muutoksilla suositaan paljon vähäpäästöisemmän auton valintaa sekä kevyen ja julkisen liikenteen ja liikkumispalvelujen tasapuolisempaa käyttöä. Siihen sisältyvät täyssähköautojen alhaisemmat verokannat vuosina 2021–2029, työmatkalippujen yksinkertaistetut verotusjärjestelmät ja työntekijöiden polkupyörien verovapaat edut vuosina 2021–2025.
38	P1C4R2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Kestävän liikenteen verouudistus	Välitavoite	Niiden tuloverolakiin (1205/2020) tehtyjen lakimuutosten voimaantulo, jotka koskevat täyssähköauton tai ladattavan hybridiauton lataamiseen liittyvää verovapautusta	Lain säännös, josta käy ilmi lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Tuloverolain väliaikaisella muutoksella tuetaan täyssähköautojen ja ladattavien hybridiautojen lataamista. Muutoksen seurauksena työnantajan maksama täyssähköauton tai ladattavan hybridiauton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä olisi vuosina 2021–2025 verovapaa etu. Etu koskee työntekijän oman auton tai käyttöetuauton lataamista.
39	P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -vedyn jakelu- ja tankkausinfrastruktuuri	Välitavoite	Sähkö- ja vetyajoneuvojen jakeluinfrastruktuurin parantamista koskevien tarjouskilpailuiden julkaiseminen	Hakumenettelyn julkaiseminen				KYSYM TOINEN VUOSINELJÄNNES YS 2	2022	Käynnistetään ensimmäiset kaksi sähkö- ja vetykäyttöisten ajoneuvojen jakeluinfrastruktuuria koskevaa ehdotuspyyntöä, jonka tarjouseritelmässä on esitetty tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
40	P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -vedyn jakelu- ja tankkausinfrastruktuuri	Tavoite	Sähköajoneuvojen latureihin ja/tai vetytankkauspisteisiin sidotut määrärahat		EUR	0	8 665 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Energiavirasto on sähköajoneuvojen lataushankkeiden rahoituspäätöksillä sitonut vähintään 8665000 euroa.

E. KOMPONENTTI P1C5: YMPÄRISTÖKESTÄVYYS JA LUONTOPOHJAISET RATKAISUT

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin yleisenä tavoitteena on osaltaan pysäyttää luonnonvarojen intensiivisestä hyödyntämisestä johtuva luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja torjua Itämeren saastumista.

Osa-alueeseen kuuluvat investoinnit, joilla pyritään edistämään innovatiivisia ratkaisuja saastumisen torjumiseksi, esimerkiksi käyttämällä kipsiä, teollisuuden sivutuotetta, jolla vähennetään fosforipitoisuutta Itämerellä, sekä kehittämään ilmaston kannalta kestävää metsänhoitoa. Näitä investointeja täydennetään luonnonsuojelulain uudistuksella. Tämä säädös muodostaa oikeusperustan luonnon monimuotoisuutta koskevalle kansalliselle strategialle, ja sillä pyritään vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta.

Komponentti auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään (maakohtainen suositus 3/2020).

E.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P1C5R1): Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen

Suomella ei ole tällä hetkellä oikeusperustaa kansalliselle biodiversiteettistrategialle eikä vapaaehtoisille luonnonsuojelutoimenpiteille, joihin sisältyy ennallistamisen ja aktiiviset luonnonhoidon toimia. Suomi aikoo saattaa luonnonsuojelulain (1096/1996) ajan tasalle, jotta se vastaisi paremmin nykyisiin tarpeisiin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Lakimuutoksilla on määrä varmistaa, että päätöksenteossa otetaan paremmin huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen luonnonsuojelualueiden ulkopuolella ja ekosysteemipalvelujen säilyttäminen. Lisäksi toteutetaan uusia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien suojelun tehostamiseksi.

Hallituksen on tarkoitus esittää uusi luonnonsuojelulaki eduskunnalle viimeistään 31. tammikuuta 2022. Uusi laki tulee voimaan vuonna 2022. Lain täytäntöönpanosta vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Metsähallitus ja ympäristöministeriö.

Suomi pyrkii laatimaan sääntelyä ennallistamis- ja hoitotoimenpiteiden taloudellisesta tukijärjestelmästä, jolla tuetaan uhanalaisten elinympäristöjen, lajien ja maisema-arvojen kunnostamista ja hoitoa.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

Investointi 1 (P1C5I1): Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea ilmasto- ja ympäristötavoitteita käsittelemällä peltomaata kipsikivellä ja edistämällä ravinteiden kierrätystä kaupunkialueilta peräisin olevista runsaasti ravinteita sisältävistä jätevirroista. Toimenpide koostuu kipsipeltojen käsittelystä sekä ravinteiden kierrätystä koskevista investointi- ja T & K-hankkeista.

Investointi 2 (P1C5I2): Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet maankäytön alalla

Tämän toimenpiteen tavoitteena on tukea ilmaston kannalta kestäviä maankäyttömenetelmiä metsätalousalalla (”täsmämetsätalous”). Tämä investointi koostuu hankkeista, joilla edistetään metsien kestävyyttä.

E.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
47	P1C5R1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen	Välitavoite	Muutetun luonnonsuojelulain voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi luonnonsuojelulain muutosten voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Luonnonsuojelulain (1096/1996) uudistuksen on määrä sisältää: biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen luonnonsuojelualueiden ulkopuolella ekosysteemipalvelujen ylläpitäminen toimenpiteet luontotyyppien ja lajien suojelun tehokkuuden varmistamiseksi
48	P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys	Välitavoite	Hyväksytään kipsin toimitusta, kuljetusta ja jakelua koskevat hankkeet	Kipsin toimitusta, kuljetusta ja jakelua koskevien hankkeiden hyväksyminen tarjouspyynnön perusteella				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Käynnistetään kipsin toimitusta, kuljetusta ja levitystä koskeva kilpailuun perustuva ehdotuspyyntö, joka sisältää tehtävänmääritelmän, mukaan lukien kelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut toimeksisaajat täyttävät vaatimuksen, jonka mukaan niiden on mahdollistettava käsitellyn erilliskerätyn vaarattoman jätteen hyödyntäminen vähintään 50-prosenttisesti uusioraaka-aineeksi painona mitattuna, ja siten, että noudatetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa käyttämällä ja edellytetään asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista. Tähän investointiin osoitettavaa rahoitusta ei käytetä kipsikäsittelyn toteuttamiseen ravintokasveista tuotetun biopolttoaineen/bioenergiakasvien viljelyssä.
49	P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys	Tavoite	Kipsikäsitellyt pellot		Hehtaaria	0	50 000	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 50000 hehtaaria peltoalaa on tarkoitus käsitellä kipsillä.
50	P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys	Välitavoite	Hyväksytään ravinteiden kierrätys- ja hyödyntämishankkeet	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä avoimessa hakumenettelyssä sellaisille hankkeille, jotka on valittu ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa koskevien kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella ja siten, että on noudatettu ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) poissulkemisluetteloa käyttämällä ja edellytetty asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.
51	P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys	Tavoite	Toimitetut hankeraportit		Lukumäärä	0	7	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään seitsemän raporttia hankkeista, joille on myönnetty avustuksia tässä toimenpiteessä tarkoitettujen hakumenettelyjen mukaisesti ja joiden keskimääräisestä painotetusta ravinteiden tehostetusta kierrätyksestä ja hyödyntämisestä vähintään 50 prosenttia on peräisin jätevedessä olevista talteen otettavista ravinteista tai biomassasta.
52	P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet	Välitavoite	Täsmämetsätalouden hankkeita koskevan ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen	Julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Rahoitussuuntaviivat (valtioneuvoston asetus 5/2021 vuosina 2020–2025 maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin myönnettävästä avustuksesta ja tähän tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta) ovat tulleet voimaan, minkä ansiosta voidaan käynnistää ensimmäinen täsmämetsätalouden hankkeita koskeva ehdotuspyyntö. Tehtävänkuvaukseen sisältyvät tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Ensimmäinen ehdotuspyyntö avataan 31. joulukuuta 2021 mennessä. Toimenpiteeseen on sisällyttävä lisämenetelmiä, -teknologioita ja -tiedon tuottamista metsien kestävyyden edistämiseksi muun muassa suosimalla sekametsiä ja vahvistamalla metsien biologista monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä alueella olevan kuolleen puuaineksen määrää. Kun metsissä sovelletaan jatkuvan kasvatuksen mukaisia metsänhoitomenetelmiä eli niissä ei tehdä avohakkuita, niissä ei myöskään suoriteta ojitusta eikä kunnostusojitusta. Tämän toimenpiteen nojalla tukikelpoisia ovat ainoastaan hankkeet, joilla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä.
53	P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet	Välitavoite	Kaikkien avustusten myöntäminen rahoitettaviksi valituille täsmämetsätalouden hankkeille	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä ehdotuspyyntöjen perusteella valituille täsmämetsätalouden hankkeille. Kaikki ehdotuspyynnöt perustuvat välitavoitteessa 52 mainittuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset on annettu ehdotuspyyntöjen perusteella valituille hankkeen edunsaajille/hakijoille, mikä mahdollistaa valittujen hankkeiden toteuttamisen aloittamisen.
54	P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet	Tavoite	Toimitetut hankeraportit		Lukumäärä	0	7	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään seitsemän hankeraporttia hankkeista, joille on myönnetty avustuksia tässä toimenpiteessä tarkoitettujen hakumenettelyjen perusteella.

PILARI 2: Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville

F. KOMPONENTTI P2C1: DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Tämä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti sisältää investointeja viestintä- ja liikenneinfrastruktuuriin, jotta voidaan vastata yhä digitaalisemman yhteiskunnan tarpeisiin.

Ensinnäkin Suomi pyrkii investoimaan rautatieliikenteen digitalisointiin, mikä auttaa Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitteensa, lisäämään järjestelmän kapasiteettia ja parantamaan palvelun laatua. Erityisesti Digirata-hankkeessa pyritään ottamaan käyttöön uusi automaattinen junan kulun valvontajärjestelmä koko Suomen rataverkossa, sillä nykyisen järjestelmän elinkaari on päättymässä kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Hankkeen toteuttaminen auttaa varmistamaan, että rautatiepalvelut soveltuvat tulevaisuuden tarpeisiin.

Toiseksi Suomi aikoo käyttää tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, rahoittaakseen yksityisiä investointeja nopeisiin laajakaistaverkkoihin alueilla, joilla ei ole kaupallista liittymätarjontaa. Komponentilla pyritään korjaamaan nopean laajakaistainfrastruktuurin jäljellä olevat puutteet Suomessa, erityisesti maaseutualueilla, joilla kattavuus on heikompi. Kaikkialla Suomessa tarvitaan kattavia, laadukkaita ja nopeita viestintäverkkoja, kun työn ja teollisen tuotannon digitalisointi lisääntyy ja palvelut siirtyvät digitaalisiin kanaviin. Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto eri aloilla edellyttää nopeita ja luotettavia viestintäverkkoja, erityisesti kriittisiin sovelluksiin.

Komponentilla vastataan osaltaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin (maakohtainen suositus 3/2020) sekä investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä kestävään liikenteeseen alueelliset erot huomioon ottaen (maakohtainen suositus 3/2019).

F.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1 (P2C1I1): Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta alueilla, joilla tällaisia yhteyksiä ei tarjota pelkästään markkinamekanismien perusteella, ja tarjota tukea laajakaistapalvelujen tarjoajille. Toimenpide koostuu nopeaa laajakaistaohjelmaa ja nopeita laajakaistahankkeita koskevan säädöksen hyväksymisestä.

Investointi 2 (P2C1I2): Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke

Investoinnin tavoitteena on testata Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS) Suomen rautatieverkossa. Tämä toimenpide koostuu ERTMS-järjestelmän asentamisesta pilottiradalle.

F.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
55	P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen	Välitavoite	Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) mallintamislaitteiden testauslaboratorio on toiminnassa	Laajakaistatukilakiin tehtyjen muutosten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Laajakaistatukilakiin tarvittavat muutokset ovat tulleet voimaan. Laajakaistatukilaissa säädetään varojen myöntämisen ja maksamisen edellytyksistä, kuten kohdealuekriteereistä, sekä toimivaltaisesta tukiviranomaisesta ja sen tehtävistä. Siinä otetaan huomioon yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muuttamisesta johtuvat mahdollisesti tarvittavat muutokset, muun muassa valtioneuvoston asetuksen päivitys, jossa määritetään tukikelpoisten yhteyksien vähimmäisnopeudet.
57	P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen	Tavoite	Suurnopeuslaajakaistahankkeet (100/100 Mbit/s)		Lukumäärä	0	35	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	35 hyväksyttyä loppumaksua nopeita laajakaistayhteyksiä (vähintään 100/100 Mbit/s) koskeville hankkeille.
58	P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke	Välitavoite	Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) mallintamislaitteiden testauslaboratorio on toiminnassa	Testauslaboratorio on perustettu Kouvolan rautatiekoulutuskeskukseen, ja se on käytettävissä virtuaalisten simulaatiotestien suorittamista varten.				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Kehittämistyö on aloitettava testauslaboratorion suorittamilla vaikutustenarvioinneilla ennen kuin kehitysvaiheessa voidaan siirtyä todenmukaisissa olosuhteissa tehtäviin testeihin.
59	P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke	Välitavoite	Radiopohjaisella ERTMS-järjestelmällä varustettu testirata	Radiopohjaisella ERTMS-järjestelmällä varustettu testirata				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Kouvola-Kotka-Haminan välissä sijaitseva testirata on varustettava radiopohjaisella ERMTS-järjestelmällä.
60	P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke	Välitavoite	ERMTS-järjestelmällä varustettu kaupallinen pilottirata	ERTMS-järjestelmällä varustettu pilottirata				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kaupalliseen pilottirataan asennettu radiopohjainen ERTMS-järjestelmä.

G. KOMPONENTTI P2C2: DATATALOUDEN JA DIGITALISAATION VAUHDITTAMINEN

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämä komponentti sisältää uudistuksia ja investointeja, joilla tuetaan Suomen digitalisaatiota helpottamalla datavetoista innovointia, digitaalisen tiedon vaihtoa ja julkisen sektorin datan käyttöä sekä edistämällä keskeisten teknologioiden tutkimusta Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Parantamalla useiden sidosryhmien käyttöön tarkoitettujen tietojen yhteentoimivuutta Suomi pyrkii hyödyntämään digitalisaation koko potentiaalin. Tämä edellyttää standardointia, jotta voidaan mahdollistaa sekä yritysten että julkisen sektorin kattava digitaalisen tiedon vaihtaminen. Komponenttiin kuuluu myös tallennusjärjestelmän kehittäminen suunnitelman täytäntöönpanon seurantaa ja tarkastusta varten.

Koska komponentilla laajennetaan huoneistotietojärjestelmän kattavuutta taloyhtiölainoja koskevilla tiedoilla, sillä vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat kotitalouksien velkaantuneisuuden seurantaa ja luottorekisterijärjestelmän perustamista (maakohtainen suositus 4/2019) sekä investointien keskittämistä tutkimukseen ja innovointiin (maakohtainen suositus 3/2020 ja maakohtainen suositus 3/2019).

G.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1 (P2C2I1): Digitalous – reaaliaikatalousohjelma (RTE)

Tämän investoinnin tavoitteena on luoda yhteisiä ratkaisuja ja rakenteita, joilla helpotetaan digitaalisten rahoitustietojen vaihtoa organisaatioiden välillä jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa (sähköiset laskut, sähköiset kuitit ja hankinta-asiakirjat). Toimenpide koostuu elinkelpoisen vähimmäisekosysteemin (MVE) perustamisesta sähköisiä laskuja varten ja digitaalisten liiketoimintatietojen vaihtoa koskevan raportin julkaisemisesta.

Investointi 2 (P2C2I2): Datatalouden ja digitalisaation vauhdittaminen – Virtual Finland

Tämän investoinnin tavoitteena on mahdollistaa digitaalisten palvelujen tarjoaminen Suomeen tuleville eri kohderyhmille, myös Suomeen muuttaville työntekijöille. Toimenpiteessä on kyse Virtual Finland -alustan julkaisemisesta siten, että siihen on integroitu vähintään yksi palveluprosessi.

Investointi 3 (P2C2I3): Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen

Toimenpiteen tavoitteena on turvata Euroopan kilpailukyky, tietoturva ja suvereniteetti uusien teknologioiden avulla. Investointi koostuu soveltavan TKI-toiminnan ja sitä tukevan infrastruktuurin rahoituksesta mikroelektroniikan, 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan aloilla.

Uudistus 1 (P2C2R1): Asuin- ja liikekiinteistötietojärjestelmän kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on tarjota tietoa asuin- ja liikekiinteistöjen taloudellisesta ja teknisestä kunnosta ja korjaustarpeista kuluttajansuojan edistämiseksi asuntomarkkinoilla sekä kilpailun edistämiseksi asuntosektorilla. Uudistuksessa laajennetaan asuin- ja liikekiinteistöjä koskevan tietojärjestelmän kattavuutta siten, että se kattaa myös asunto-osakeyhtiöitä koskevat tiedot.

Uudistus 2 (P2C2R2): RRP:n uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa tarkastusta

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointi-, hallinnointi-, valvonta-, raportointi- ja tarkastustarpeisiin vastaamiseksi Suomen asianomaisten viranomaisten tehtävät ja vastuualueet kirjataan uuteen säädökseen. Näiden tehtävien onnistunut toteuttaminen edellyttää myös kohdennettuja väliaikaisia lisäinvestointeja, joilla varmistetaan hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toiminta sääntelytarpeiden mukaisesti. Tähän sisältyy muun muassa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien luominen ja tietovarastojärjestelmän perustaminen.

Toimenpiteellä pyritään myös varmistamaan unionin taloudellisten etujen tehokas suojaaminen sekä sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen noudattaminen Suomessa. Tätä varten tulee voimaan kaikkia täytäntöönpanoelimiä sitova asetus, jossa säädetään niiden elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteuttamia riskienhallinta- ja valvontatoimia koskevista vähimmäisvaatimuksista. Koordinaatioelimen on lisäksi annettava suuntaviivoja asianmukaisista riskienhallintamenettelyistä elpymis- ja palautumistukivälineen tukemiseksi. Suuntaviivoihin on sisällyttävä muun muassa valvonnassa ja tarkastuksissa noudatettavat menettelyt sovellettavien kansallisten ja EU:n sääntöjen mukaisesti, asianmukaiset riskienhallintamenettelyt, eturistiriitojen tarkistamismenettelyt sekä menettelyt tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista myönnetyn päällekkäisen rahoituksen tarkistamiseksi. Riskejä koskevissa suuntaviivoissa on esitettävä selkeät ja kattavat toimenpiteet, jotka vastaavat suuntaviivoissa asetettuja tavoitteita. Toimenpiteen mukainen välitavoite 72a on saavutettava ennen kuin seuraava maksupyyntö esitetään komissiolle tämän täytäntöönpanopäätöksen hyväksymisen jälkeen, ja se on ennakkoedellytys mahdolliselle tulevalle maksulle.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. maaliskuuta 2024 mennessä.

G.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
61	P2C2I1 – Digitalous – Reaaliaikatalousohjelma (RTE)	Välitavoite	Luodaan elinkelpoinen minimiekosysteemi (MVE), ja se on toimintavalmis	On luotu elinkelpoinen vähimmäisekosysteemi, mistä on osoituksena yhteisten dokumentoitujen sääntöjen ja standardien julkaiseminen ohjelman verkkosivustolla.				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Elinkelpoinen minimiekosysteemi (MVE) on onnistuneesti perustettu tuotantoympäristössä, joka perustuu yhteisiin dokumentoituihin sääntöihin. Se mahdollistaa verkkolaskujen liikkumisen jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa prosessin automatisoinnin lisäämiseksi.
62	P2C2I1 – Digitalous – Reaaliaikatalousohjelma (RTE)	Välitavoite	Mietintö digitaalisten liiketoimintatietojen vaihdosta	Raportin julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Julkaistaan digitaalisten liiketoimintatietojen vaihtoa koskeva raportti, jossa kuvataan pilottihankkeita sähköisten kuittien ja hankintaviestien vaihtamiseksi.
63	P2C2I2 – Datatalouden ja digitalisaation vauhdittaminen – Virtual Finland	Välitavoite	Virtuaalinen Suomi-alusta	Foorumi julkaistu				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Alustan tuotantoversio on julkaistu, ja siihen on integroitu vähintään yksi palvelu, joka koskee ulkomaalaisten henkilöiden maahantuloprosessia.
64	P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen	Tavoite	Mikroelektroniikkahankkeet hyväksytään		Lukumäärä	0	2	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Ilmoitus vähintään kahdesta Business Finlandin myöntämää rahoitusta koskevasta päätöksestä. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeiden valinnassa arvioidaan TKI-toimien laatua ja tehokkuutta sekä sitä, miten ne edistävät digitalisaatiota. Valintaperusteisiin sisältyy hankkeen laatu ja soveltuvuus, hankkeen tulevat suorat ja välilliset vaikutukset liiketoimintaan, hankkeen soveltuvuus IPCEI:n ydinajatukseen ja kansallisiin ja EU:n strategioihin sekä hankekonsortion laatu.
66	P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen	Välitavoite	Hyväksytään hankkeet, joilla kehitetään 6G-, tekoäly- ja kvanttilaskentaa	Ilmoitus kaikkien 6G-, tekoäly- ja kvanttilaskentahankkeille suunnattavien avustusten hyväksymisestä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Business Finland valitsee rahoitettavat hankkeet hankepyynnön perusteiden mukaisesti avoimella hankepyynnöllä, jossa yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät ja käyttävät testausta ja testausympäristöjä. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Valintaperusteisiin sisältyy hankkeen laatu ja soveltuvuus, hankkeen tulevat suorat ja välilliset vaikutukset liiketoimintaan, hankkeen soveltuvuus kansallisiin ja EU:n strategioihin sekä hankekonsortion laatu. Hankkeiden valinnassa arvioidaan TKI-toimien laatua ja vaikuttavuutta sekä sitä, miten niillä edistetään digitalisaatiota.
67	P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit	Toimitetut hankeraportit				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava hankeraportit hankkeista, joille on myönnetty yhteensä vähintään 22500000 euroa.
68	P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen	Välitavoite	Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamista koskevan lainsäädännön antaminen	Eduskunta hyväksyy muutokset lakiin asuin- ja liikekiinteistötietojärjestelmästä ja lakiin asunto-osakeyhtiöistä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamiseksi sisältämään taloyhtiöitä koskevat tiedot muutetaan huoneistotietojärjestelmästä annettua lakia ja asunto-osakeyhtiölakia. Muutokset koskevat erityisesti seuraavia seikkoja: — asunto-osakeyhtiöiden velvollisuus asettaa saataville perustiedot jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa; — oikeus tutustua koneellisesti luettavassa jäsennellyssä muodossa saataville asetettuun dataan.
69	P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen	Välitavoite	Säädösten voimaantulo	Säädösten on oltava tulleet voimaan				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla laajennetaan asumista koskevan tietojärjestelmän soveltamisala koskemaan asunto-osakeyhtiöitä koskevia tietoja, jotka kattavat seuraavat: — asunto-osakeyhtiöiden velvollisuus asettaa saataville perustiedot (esimerkiksi asunto-osakeyhtiön lainat, korjaukset ja muutokset) jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa; — oikeus tutustua strukturoidussa koneellisesti luettavassa muodossa saataville asetettuun dataan.
70	P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen	Välitavoite	Asuin- ja liikekiinteistöjä koskevan tietojärjestelmän kattavuuden laajentaminen asunto-osakeyhtiöitä koskevien tietojen osalta.	Kertomuksen julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sellaisen raportin julkaiseminen, jossa vahvistetaan, että — asunto-osakeyhtiöiden tietoja varten on laadittu tietoeritelmät, jotka mahdollistavat perustietojen säilyttämisen (mukaan lukien asunto-osakeyhtiöiden lainat, korjaukset ja muutokset) asuin- ja liikekiinteistötietojärjestelmässä, — asunto-osakeyhtiön tietoihin pääsyä koskevat menettelyt on määriteltävä, ja asuin- ja liikekiinteistötietojärjestelmä mahdollistaa asunto-osakeyhtiön tietoihin pääsyn jäsennellyssä koneellisesti luettavassa muodossa.
71	P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta	Välitavoite	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta annetun lain voimaantulo	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta annetun lain voimaantulo Laissa vahvistetaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon koordinointiin, seurantaan, valvontaan ja tarkastukseen osallistuvien elinten oikeudelliset valtuudet. Laissa säädetään ainakin näiden elinten tehtävistä ja vastuualueista, joilla varmistetaan: a) välitavoitteisiin ja tavoitteisiin liittyvien tietojen kerääminen ja luotettavuus sekä niiden saavuttamisen seuranta; b) käytössä on menettelyt johdon vahvistuslausumien, tarkastusyhteenvetojen ja maksupyyntöjen laatimista varten; C) että on otettu käyttöön tarvittavat periaatteet tuensaajia, toimeksisaajia, alihankkijoita ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen keräämiseksi ja tallentamiseksi elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan mukaisesti. Laki tulee voimaan ennen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.
72	P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta	Välitavoite	Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot	Tarkastustoiminnon laatima tarkastusraportti, jossa vahvistetaan tietojärjestelmän toiminnot				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaan tarkoitettu tietojärjestelmä on valmis ja toiminnassa ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä. Järjestelmä perustuu olemassa oleviin järjestelmiin ja sisältää vähintään seuraavat toiminnot: a) tietojen kerääminen ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta; b) elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa edellytettyjen tietojen kerääminen, tallentaminen ja niihin pääsyn varmistaminen.
72 a	P2C2R2: RRP:n uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa tarkastusta	Välitavoite	Riskinhallinnasta ja valvonnasta unionin taloudellisten etujen suojaamisen ja sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi annetun valtiovarainministeriön asetuksen voimaantulo sekä elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoelinten koordinointielimen suuntaviivojen julkaiseminen	Riskienhallintaa ja valvontaa koskevan asetuksen säännökset, joista käy ilmi asetuksen voimaantulo, ja koordinaatioelimen suuntaviivojen julkaiseminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Valtiovarainministeriön asetus riskienhallinnasta ja valvonnasta unionin taloudellisten etujen suojaamisen ja sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi elpymis- ja palautumistukivälineen osalta tulee voimaan. Asetus sitoo kaikkia täytäntöönpanoelimiä, ja siinä asetetaan vähimmäisvaatimukset täytäntöönpanoelinten elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteuttamille riskinhallinta- ja valvontatoimille. Koordinointielimen on lisäksi annettava ohjeistusta riittävistä riskienhallintamenettelyistä elpymis- ja palautumistukivälineen tukemiseksi. Ohjeistuksen on sisällettävä i) petosten, eturistiriitojen ja lahjonnan keskeisten riskien, tekijöiden ja käytäntöjen arvioiminen ja petosten ja lahjonnan tehokkaan ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen varmistaminen sekä II) petosriskien arviointikehys, jonka on oltava ERI-rahastojen vuosien 2014–2020 petosriskien arviointia ja tehokkaita ja oikeasuhteisia petostentorjuntatoimenpiteitä koskevaan ohjeasiakirjaan liitetyn välineen mukainen elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteiden osalta. Lisäksi suuntaviivojen on sisällettävä asianmukaiset menettelyt, jotka koskevat a) eturistiriitojen tarkistamista, b) päällekkäisen rahoituksen todentaminen; C) EU:n ja kansallisten sääntöjen noudattamisen todentaminen; sekä d) tietojen käyttämistä petosten, lahjonnan, eturistiriitojen ja päällekkäisen rahoituksen havaitsemiseen.

H. KOMPONENTTI P2C3: DIGITAALINEN TURVALLISUUS

Tällä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla pyritään osaltaan luomaan kattava kehys kyber- ja tietoturvakysymysten käsittelylle, mikä on edellytys digitaalisen siirtymän onnistumiselle. Suomi investoi kyberturvallisuuden siviilitaitoon kyberturvallisuuden kehittämisohjelman kautta. Suomi pyrkii myös tehostamaan rahanpesun torjuntatoimia toteuttamalla tarvittavat lakimuutokset ja luomalla digitaalisen järjestelmän, jolla varmistetaan parempi tietojenvaihto rahanpesun torjuntatehtäviin osallistuvien eri toimijoiden välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Komponentilla edistetään rahanpesun torjuntasäännöstön tuloksellisen valvonnan ja noudattamisen varmistamisesta annetun maakohtaisen suosituksen nro 4/2020 sekä investointien keskittämisestä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti tutkimukseen ja innovointiin, annetun maakohtaisen suosituksen nro 3/2020 noudattamista.

H.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P2C3R1): Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen

Uudistuksen tavoitteena on helpottaa kunkin toimivaltaisen viranomaisen tietojen keräämistä ja vaihtoa rahanpesun ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi muun muassa automatisoimalla tietojen käsittelyä ja analysointia. Toimenpide koostuu säädösten voimaantulosta ja kunkin viranomaisen tietojenkäsittelyn ja -vaihdon automaation lisäämistä koskevasta raportista.

Investointi 1 (P2C3I1): Kyberturvallisuuden siviilitaito

Investoinnin tavoitteena on lisätä suuren yleisön peruskyberturvallisuustaitoja sen varmistamiseksi, että kansalaiset voivat käyttää digitaalisia palveluja turvallisesti, ja tunnistaa eri laitteiden, tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvät riskit. Investointi koostuu tutkimusraportista, jossa selvitetään, miten EU:n jäsenvaltiot antavat kansalaisille perustason kyberturvallisuutta koskevaa koulutusta, ja asetetaan julkisesti saataville digitaalinen alusta kyberturvallisuuskoulutusta varten.

Investointi 2 (P2C3I2): Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta

Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota kyberturvallisuusharjoituksia sekä kehittää yhteiskunnan häiriönsietokykyä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriöihin. Tämä toimenpide koostuu 19 kyberturvallisuusharjoituksesta.

H.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
73	P2C3R1 – Rahanpesun ehkäisemisen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen	Välitavoite	Säädösten voimaantulo	Säädösten on oltava tulleet voimaan				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Säädökset tulevat voimaan, ja niihin sisältyvät seuraavat: -Patentti- ja rekisterihallituksen mahdollisuus periä laiminlyöntimaksuja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi -Mahdollisuus määrätä ilmoitusvelvollinen asetettavaksi selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevan ilmoituksen laiminlyönnin vuoksi -Tulli ylläpitää sovellusta, jonka kautta lainvalvontaviranomaiset voivat antaa ja vastaanottaa vastauksia tietopyyntöihin. -Viranomaiset, joilla on toimivalta hankkia tilitapahtumia koskevia tietoja, määritellään niiden olemassa olevan lainkäyttöalueen perusteella.
74	P2C3R1 – Rahanpesun ehkäisemisen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen	Välitavoite	Ohjausryhmän loppuraportti	Ohjausryhmän loppuraportti				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Ohjausryhmän loppuraportti: I) kokoava sovellus ja tilitapahtumia koskevien tietojen lisääminen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään, ii) tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevan rekisterin ajantasaisuuden, kattavuuden ja tarkkuuden parantaminen ja iii) rahanpesun selvittelykeskuksen suorittaman rahanpesun selvitysprosessin digitalisointi.
75	P2C3I1 – Kyberturvallisuuden siviilitaito	Välitavoite	Kyberturvallisuuskoulutuksen digitaalinen alusta	Julkisesti saatavilla oleva koulutusalusta				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Tutkimusraportin siitä, miten EU:n jäsenvaltiot antavat kansalaisille perustason kyberturvallisuutta koskevaa koulutusta, on oltava saatavilla verkossa. Kyberturvallisuuskoulutuksen digitaalisen alustan on oltava saatavilla verkossa 24:llä EU:n kielellä.
76	P2C3I2 – Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta	Tavoite	Kyberturvallisuusharjoitusten määrä		Lukumäärä	0	19	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	On järjestettävä vähintään 19 kyberturvallisuusharjoitusta.

PILARI 3: Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi

I. KOMPONENTTI P3C1: TYÖLLISYYS JA TYÖMARKKINAT

Tämä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti vastaa työllisyyteen ja työmarkkinoihin liittyviin haasteisiin. Suomen työvoima supistuu, mikä vaikuttaa maan kasvupotentiaaliin. Samalla rakenteellinen työttömyys, jota covid-19-kriisi pahentaa, on edelleen korkea muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Komponentin tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ja vahvistaa työmarkkinoiden toimintaa. Tämä toteutetaan julkisten työvoimapalvelujen rakenneuudistuksen ja digitalisoinnin (ns. pohjoismaisen työvoimapalvelumallin) avulla. Työllisyyttä edistetään myös poistamalla asteittain ikääntyneempien henkilöiden laajennetut työttömyysetuudet ennen lakisääteistä eläkeikää eli niin sanottu eläkeputki. Kolmas työllisyyttä lisäävä tekijä on työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton helpottaminen. Lisäksi ehdotetaan toimia, joilla edistetään nuorten ja osatyökykyisten integroitumista työmarkkinoille.

Tämä komponentti vastaa osaltaan maakohtaisiin suosituksiin, joiden mukaan olisi parannettava kannustimia työn vastaanottamiseen ja kehitettävä osaamista ja aktiivista osallisuutta, muun muassa työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattujen hyvin integroitujen palvelujen avulla (maakohtainen suositus 2/2019) sekä vahvistettava toimenpiteitä, joilla tuetaan työllisyyttä, ja lujittaa aktiivista työvoimapolitiikkaa (maakohtainen suositus 2/2020). Komponentilla on tarkoitus edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin asiaankuuluvien periaatteiden toteutumista.

I.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P3C1R1): Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Toimenpiteen tavoitteena on uudistaa julkisten työvoimapalvelujen prosessia. Uudistuksessa siirrytään uuteen pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin, johon sisältyy työnhakijoille suunnattuja yksilöllisiä ja integroituja palveluja ja työnhakijoiden aktiivinen hakuvelvoite sekä digitaalinen tietojärjestelmä julkisille työvoimapalveluille.

Uudistus 2 (P3C1R2): Työttömyyspäivärahan lisäpäivien poistaminen

Uudistuksen tavoitteena on edistää työllisyyttä poistamalla ikääntyneiden henkilöiden työnteon pidäkkeitä ja lieventämällä irtisanomisten kohdentumista nimenomaisesti ikääntyneisiin työntekijöihin. Tällainen uudistus on tarpeen toteuttaa sen vuoksi, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiväoikeus johtaa siihen, että lakisääteistä eläkeikää lähestyvien ikääntyneiden työntekijöiden työttömyyskaudet pitenevät.

Toimenpiteellä muutetaan työttömyysturvalakia niin, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja poistetaan asteittain. Odotettavissa on, että työllisyys kasvaa noin 7900 työntekijällä vuoden 2029 loppuun mennessä eli elpymis- ja palautumistukivälineen kattaman ajanjakson jälkeen.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2023 mennessä.

Uudistus 3 (P3C1R3): Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja kansainvälisten rekrytointien helpottaminen

Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien myöntämiseksi. Toimenpide koostuu hallinnonalojen välisestä hankkeesta, jossa i) virtaviivaistetaan maahanmuuttoa koskevia säädöksiä, ii) luodaan nopeutettu menettely kasvuyrittäjille, asiantuntijoille ja heidän mukanaan tuleville perheenjäsenille ja iii) investoidaan digitaaliseen infrastruktuuriin.

Uudistus 4 (P3C1R4): Monialaiset palvelut nuorille (Ohjaamo-palvelut)

Uudistuksen tavoitteena on monialaisten palvelujen tarjoaminen nuorille. Toimenpide koostuu työvoiman tarjoamisesta Ohjaamossa sijaitseville keskitetyille nuorisokeskuksille, jotka tarjoavat koulutus-, terveys- ja/tai sosiaalipalveluja.

Investointi 1 (P3C1I1): Työkyky, tuottavuus ja työhyvinvointi

Investoinnin tavoitteena on lisätä osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille. Investointi koostuu työkykyohjelman laajentamisesta uusiin kuntiin ja henkilökohtaisen työharjoittelun ja tuen mallin laajentamisesta uusille hyvinvointialueille sekä työkyvyn edistämistoimiin osallistuvien työpaikkojen tai työterveyshuollon yksiköiden määrän lisäämisestä.

I.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
77	P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli	Välitavoite	Työnhakijan palveluprosessin pohjoismaista työvoimapalvelumallia säätelevän julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevan lain voimaantulo	Julkista työvoima- ja yrityspalvelua koskevan lain säännös, josta ilmenee sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Työnhakijan palveluprosessin pohjoismaista työvoimapalvelumallia sääntelevän julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain voimaantulo. Malliin sisältyy työnhakijoille suunnattuja yksilöllisiä ja integroituja palveluja sekä työnhakijoiden velvollisuus aktiiviseen työnhakuun.
78	P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli	Tavoite	Julkisten työvoimapalvelujen tekemien työnhakuhaastattelujen määrä		Lukumäärä		2 200 000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Julkisten työvoimapalvelujen tekemien työnhakuhaastattelujen määrän on 1 päivän tammikuuta 2023 ja 30 päivän kesäkuuta 2024 välisenä aikana oltava vähintään 2200000.
79	P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli	Välitavoite	Kaikki viisi pohjoismaisen työvoimapalvelumallin edellyttämää digitaalista toimintoa on sisällytetty julkisten työvoimapalvelujen (TE-PES) tietojärjestelmään, ja ne ovat toiminnassa	Digitaaliset toiminnot integroitu julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmään ja toiminnassa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Digitaalisen infrastruktuurin kaikki viisi toimintoa kehitetään ja integroidaan julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmään, ja ne ovat täysin toimintakykyisiä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönottamiseksi. Kyseiset viisi toimintoa ovat seuraavat: -asiakaspalvelutarpeiden arviointivälineiden laajentaminen -automaattisen työnhakuprofiilin täydentäminen -työnhakijoiden itseraportointijärjestelmä työnhakua varten (viestipalvelu) -sähköinen ajanvarausjärjestelmä työnhakuhaastatteluja varten -asiakasneuvonta verkossa.
80	P3C1R2 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työttömyyspäivärahan lisäpäivien poistaminen	Välitavoite	Työttömyysturvan lisäpäivien asteittaista lakkauttamista koskevien työttömyysturvalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo	Työttömyysturvalakiin tehtyjen muutosten säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Työttömyysturvalain muutosten voimaantulo. Lainsäädäntömuutoksiin sisältyy muun muassa työttömyysturvan lisäpäivien asteittainen poistuminen siten, että lisäpäivien alaikäraja nousisi yhdellä vuodella ikäryhmää kohden vuonna 1963 syntyneistä ylöspäin. Mahdollisuus lisäpäiviin poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä
81	P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen	Välitavoite	Opiskelijoita, tutkijoita ja harjoittelijoita koskevan lainsäädännön (719/2018) muutosten voimaantulo	Opiskelijoita, tutkijoita ja harjoittelijoita koskevan lain 719/2018 muutoksiin sisältyvät säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Opiskelijoita, tutkijoita ja harjoittelijoita koskevan lain (719/2018) muutosten voimaantulo Muutoksiin sisältyvät vähintään seuraavat seikat: -korkea-asteen opintoihin liittyvän oleskeluluvan tyyppi muutetaan tilapäisestä (B) jatkuvaksi (A). Tämän johdosta pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää nopeammin; -pidennetään opintoihin perustuvan oleskeluluvan voimassaoloaikaa yhdestä vuodesta siten, että se kattaa koko opintojen keston, jos kyseiset opinnot johtavat tutkinnon suorittamiseen; -keskitetään ja selkeytetään työnteko-oikeutta koskevaa sääntelyä.
82	P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen	Välitavoite	Ulkomaalaislakiin (301/2004) tehtyjen muutosten voimaantulo	Ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Ulkomaalaislakia (301/2004) muutetaan työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton lupaprosessien sujuvoittamiseksi. Lainsäädäntömuutoksiin sisältyy seuraavat seikat: -tarkennetaan työnantajan ja hakijan vastuualueita hakuprosessissa -eriytetään erityisasiantuntijoiden oleskeluluvan myöntäminen omaan luokkaansa ja tarkistetaan oleskeluluvan myöntämisedellytyksiä -muutetaan Suomen ulkomaan diplomaattiedustustojen toimintaa koskevia määräyksiä -tarkistetaan oleskeluluvan myöntämisedellytyksiä.
83	P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen	Välitavoite	Luodaan nopeutettu menettely erityisasiantuntijoita, kasvuyrittäjiä ja heidän mukanaan tulevia perheenjäseniä varten.	Toteutetaan nopeutettu menettely erityisasiantuntijoita, kasvuyrittäjiä ja heidän mukanaan tulevia perheenjäseniä varten.				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Oleskeluluvan käsittelyyn luodaan nopeutettu menettely erityisasiantuntijoille (jotka työskentelevät yrityksen keskijohdossa tai ylimmässä johdossa tai erityisasiantuntemusta edellyttävissä työpaikoissa), kasvuyrittäjille ja heidän mukanaan tuleville perheenjäsenille. Nopeutetun menettelyn valitseva kohderyhmä saa palvelulupauksen, johon sisältyy 14 päivän käsittelyaika. Nopeutettua palvelua koskevaa sitoumusta sovelletaan sähköisiin hakemuksiin, jotka täyttävät nopeutetulle prosessille asetetut vaatimukset. Kasvuyrittäjän ja erityisasiantuntijan määritelmä ja oleskeluluvan myöntämisperusteet esitetään ulkomaalaislaissa (301/2004).
84	P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen	Tavoite	Työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupahakemusten keskimääräisen käsittelyajan lyhentäminen		Lukumäärä	52.6	30	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Sähköisten työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien myöntämisen käsittelyaika lyhennetään keskimäärin 30 päivään kuuden kuukauden aikana vuonna 2024. Lisäksi maahanmuuttoviraston (Migri) hallinnoiman digitaalisen infrastruktuurin uusia ominaisuuksia voivat olla muun muassa seuraavat: ·uudet digitaaliset toiminnot; ·järjestelmän integrointi ja tiedonsiirto; ·hakemusten rekisteröinti ja käsittely; ·monialainen tietoperustainen johtaminen; ·asiakasneuvonta ja -viestintä; ·käytettävyys, suorituskyky ja automaatio.
85	P3C1R4 – Työllisyys ja työmarkkinat – Monitieteelliset palvelut nuorille (Ohjaamo-palvelut)	Tavoite	Terveydenhuolto-, sosiaali- ja/tai koulutuspalvelujen tarjoamiseen Ohjaamon keskitetyissä neuvontakeskuksissa osoitettujen henkilöiden lukumäärä	Terveydenhuolto-, sosiaali- ja/tai koulutuspalvelujen tarjoamiseen Ohjaamon keskitetyissä neuvontakeskuksissa osoitettujen henkilöiden lukumäärä	Henkilötyövuosien määrä	0	100	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään 100 henkilöä (henkilötyövuotta) on nimetty tarjoamaan terveys-, sosiaali- ja/tai koulutuspalveluja Ohjaamon keskitetyissä neuvontakeskuksissa.
89	P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyky, tuottavuus ja hyvinvointi työssä	Välitavoite	Työkykytiimit uusissa kunnissa tarjottavan työkykyohjelman ja uusilla hyvinvointialueilla tarjottavan yksilöllisen työnvälitys- ja tukimallipalvelun tarjoamiseksi	Työkykytiimit uusissa kunnissa tarjottavan työkykyohjelman ja uusilla hyvinvointialueilla tarjottavan yksilöllisen työnvälitys- ja tukimallipalvelun tarjoamiseksi				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Työkykyryhmiä on tarjottava työkykyohjelman tarjoamista varten viidessä uudessa kunnassa, ja henkilökohtaista sijoittumis- ja tukimallipalvelua on tarjottava kuudella uudella hyvinvointialueella.
90	P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyky, tuottavuus ja työhyvinvointi	Tavoite	Työkyvyn edistämistoimiin osallistuneiden työpaikkojen tai työterveyshuollon yksiköiden lukumäärä		Lukumäärä	0	2 000	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2025	Työkyvyn edistämistoimiin on osallistuttava vähintään 2000 työpaikkaa tai työterveyshuollon yksikköä.

J. KOMPONENTTI P3C2: OSAAMISTASON NOSTAMINEN JA JATKUVAN OPPIMISEN UUDISTAMINEN

Tämä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti vastaa globalisaation sekä teknologisten ja väestörakenteen muutosten aiheuttamiin haasteisiin, jotka vaikuttavat Suomen talouteen ja uhkaavat työllisyyttä. Työikäisten ihmisten, myös matalan osaamistason työntekijöiden, taitojen kehittäminen (uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla) työmarkkinoiden kannalta merkityksellisillä aloilla on keskeistä työvoiman työllistettävyyden vahvistamiseksi yhä digitaalisemmassa ja vihreämmässä taloudessa.

Tämän komponentin kokonaistavoitteena on parantaa Suomen osaamistasoa ja tehostaa korkeakoulutusjärjestelmää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komponenttiin kuuluvat seuraavat toimet: i) jatkuvan oppimisen uudistus tulevaisuuden osaamistarpeiden täyttämiseksi; ii) investoiminen jatkuvan oppimisen digitalisointiin; iii) korkea-asteen opiskelijapaikkojen määrän lisääminen; ja iv) investoinnit korkea-asteen koulutuksen digitalisointiin ja nykyaikaistamiseen Ahvenanmaalla.

Komponentilla tuetaan sujuvampia siirtymiä työelämän ja koulutuksen välillä. Sillä parannetaan erityisesti aliedustettujen ryhmien työehtoja ja annetaan keskeisillä talouden aloilla toimiville henkilöille mahdollisuus ottaa vastaan uusia tehtäviä.

J.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P3C2R1): Jatkuvan oppimisen uudistus

Uudistuksen tavoitteena on tukea jatkuvaa oppimista. Toimenpide koostuu seuraavista osista: i) jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustaminen uudistuksen täytäntöönpanon edistämiseksi; ii) luodaan järjestelmä työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi; iii) sellaisten koulutusohjelmien toteuttaminen, joilla tuetaan digitaalista siirtymää, uusien työskentelytapojen ymmärtämistä sekä oikeudenmukaista siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan; ja iv) koulutuksen järjestäminen ammatinvalinnanohjauspalveluja varten.

Investointi 1 (P3C2I1): Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma

Tämän investoinnin tavoitteena on toteuttaa laaja digitalisaatio-ohjelma jatkuvaa oppimista tukevien digitaalisten palvelujen ja tietoresurssien kehittämiseksi. Toimenpiteessä luodaan digitaalisia palveluja jatkuvaa oppimista varten.

Investointi 2 (P3C2I2): Koulutustason parantaminen lisäämällä aloituspaikkoja korkea-asteen koulutuksessa

Investoinnin tavoitteena on nostaa koulutustasoa lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää. Tällä pyritään edistämään talouden elpymistä ja lieventämään covid-19-pandemian kielteisiä vaikutuksia nopeuttamalla nuorten pääsyä korkea-asteen koulutukseen.

Toimenpiteellä lisätään vähintään 600 opiskelupaikkaa korkea-asteen oppilaitoksiin, jotka tarjoavat tutkinto-opintoja työvoimapulasta kärsiville ammattialoille. Näitä aloja ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus, teknologia sekä tieto- ja viestintätekniikka. Kaikki valitut ammattialat edistävät elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon onnistumista. Investointi kattaa opiskelijoiden korkea-asteen oppilaitoksessa saamasta koulutuksesta aiheutuvat kustannukset opintojen koko keston ajan.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2022.

Investointi 3 (P3C2I3): Koulutuksen digitalisointi Ahvenanmaalla

Investoinnin tavoitteena on parantaa koulutusjärjestelmän tarjoamien taitojen laatua, tarjota mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä tukea työpaikkojen luomista ja yrittäjyyttä Ahvenanmaalla. Toimenpide koostuu korkea-asteen opintojen digitalisoinnista ja kahden uuden kandidaatin- ja maisterintutkinto-ohjelman luomisesta digitalisaation, automaation ja uusiutuvan energian aloilla.

J.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
91	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Välitavoite	Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain voimaantulo	Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain voimaantulo. Lakiin sisältyvät ainakin seuraavat tiedot: I) palvelukeskuksen organisaatio ja rakenne; II) tehtävä ja tavoitteet; III) koulutus- ja osaamispalvelujen rahoitus. Palvelukeskuksen perustamisen tavoitteena on uudistaa palvelujärjestelmää siten, että työikäisen väestön taitojen kehittäminen liittyy tiiviimmin työelämän tarpeisiin sekä alueellisten elinkeinojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus suunnitellaan edistämään osaamisen kehittämistä työikäisen väestön keskuudessa ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.
92	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Välitavoite	Työvoima- ja osaamistarpeiden keskipitkän aikavälin ennakointimallin valmiiksi saattaminen	Keskipitkän aikavälin ennakointimalli on käytössä				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointijärjestelmä on valmis ja toiminnassa. Mallilla vahvistetaan valmiuksia ennakoida työikäisen väestön tarvitsemaa osaamista. Malliin on määrä sisältyä työvoiman kysynnän ja koulutus- ja osaamistarpeiden keskipitkän aikavälin ennustaminen sekä arvio työvoiman eri tarjontavirtojen kehityksestä (eri koulutustasoilla suoritettujen tutkintojen määrän arviointi, ammatillisen siirtymän kehityksen arviointi sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työvoimapotentiaalin arviointi).
93	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Välitavoite	Julkaistaan ensimmäinen hakumenettely koulutuksen tarjoamiseksi digitaalisten ja vihreiden taitojen vahvistamiseksi	Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Käynnistetään ensimmäinen hakumenettely, joka koskee koulutuksen tarjoamista, jotta voidaan vastata työelämän muutoksiin, myös digitalisointiin ja vihreään siirtymään. Vähintään 20 prosenttia koulutuksesta kohdennetaan tukemaan erityisesti digitaalista siirtymää (15 %) ja oikeudenmukaista siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan (5 %). Tätä varten hakumenettelyjen tai tarjouskilpailumenettelyjen tehtävänmääritykseen sisällytetään valinta-/tukikelpoisuusperusteet, jotka vastaavat seuraavia elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen liitteissä VI ja VII vahvistettuja sovellettavia tukitoimialoja: vihreän osaamisen ja työllisyyden sekä vihreän talouden edistäminen (01) sekä tuki digitaalisten taitojen kehittämiseen (108).
94	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Tavoite	Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet työelämän muutoksiin valmistavaan koulutukseen, myös digitalisointiin ja vihreään siirtymään.		Lukumäärä	0	7 800	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Koulutusohjelmiin on osallistunut vähintään 7800 henkilöä, joista 1500 kuuluu aliedustettuihin ryhmiin. Vähintään 20 prosenttia koulutuksesta on kohdennettava erityisesti digitaalisen siirtymän ja oikeudenmukaisen hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen tukemiseen.
95	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Tavoite	Ammatinvalinnanohjauksen jatkokoulutukseen osallistuneiden lukumäärä		Lukumäärä	0	300	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään 300 henkilön on saatava uraohjausta koskevaa jatkokoulutusta, joka on erikoistunut jompaankumpaan seuraavista: opettajien digitaaliset taidot, kieli- ja kulttuuritietoisuus, vihreä siirtymä tai sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
96	P3C2I1 – Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma	Välitavoite	Jatkuvan oppimisen digitaalisten palvelujen tietotekniikka-arkkitehtuurin valmiiksi saattaminen	Tietotekniikka-arkkitehtuuri on valmis ja toiminnassa				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Digitaalisia jatkuvan oppimisen palveluja varten on kehitetty tietotekniikka-arkkitehtuuri, ja se on täysin toimintavalmis. Sillä luodaan puitteet resurssien kohdentamisen suunnittelulle ja palvelujen tarjoamisen nykyisten käytäntöjen virtaviivaistamiselle asiakaslähtöisten jatkuvan oppimisen digitaalisten palvelujen luomiseksi. Siinä otetaan tämän vuoksi huomioon kaikki tietotekniikan kehittämisen kannalta tarpeelliset näkökohdat, kuten liiketoimintavalmiudet, komponentit, sovellukset, käyttäjäryhmät ja dataobjektit. Tietotekniikka-arkkitehtuuri on perusta nykyisten digitaalisten palvelujen päivittämiselle ja uusien digitaalisten palvelujen kehittämiselle, ja siihen sisältyy luettelo kehitettävistä palveluista.
97	P3C2I1 – Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma	Tavoite	Jatkuvan oppimisen digitaaliset palvelut		Lukumäärä	0	15	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Saatavilla on oltava vähintään 15 välitavoitteessa 96 tarkoitetussa tietoteknisessä arkkitehtuurissa määriteltyä ja lueteltua digitaalista palvelua.
98	P3C2I2 – Koulutustason parantaminen lisäämällä aloituspaikkoja korkea-asteen koulutuksessa	Tavoite	Lisätään opiskelijoiden sisäänottoa korkea-asteen oppilaitoksiin		Lukumäärä	0	600	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Korkea-asteen oppilaitokset lisäävät kandidaatin tutkinto-ohjelmien aloituspaikkoja vuonna 2022 vähintään 600:lla, minkä tarkoituksena on tukea Suomen kestävän kasvun ohjelman toteuttamista ja vastata työvoimapulaan. Tämän odotetaan täydentävän kansallista rahoitusta, joka on jo myönnetty korkea-asteen oppilaitosten sisäänoton lisäämiseen vuodesta 2020 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen odotetaan sopivan vuoden 2021 loppuun mennessä siitä, mitkä opintoalat ja mihin korkeakouluihin ne kohdennetaan. Opiskelupaikkojen lisäykset kohdennetaan aloille, joilla koulutuksen kysyntä on suurinta ja joilla osaamisesta on pulaa. Valintaperusteina ovat muun muassa alueellinen ja kansallinen työvoiman kysyntä, koulutuksen kysyntä ja se, miten tehokkaasti ohjelmat tukevat tulevaisuuden uusia osaamistarpeita; tässä yhteydessä painopisteinä ovat terveydenhuoltoala, edistynyt teknologia sekä tieto- ja viestintätekniikka. Uusien opiskelijoiden odotetaan aloittavan opintonsa tutkinto-ohjelmissa viimeistään syksyllä 2022 (akateeminen vuosi 2022/2023). Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa, että opiskelijoiden sisäänottomäärä on kasvanut, vertaamalla opiskelijoiden sisäänottoa vuonna 2022 perustasoon, joksi on määritelty vuosina 2017–2019 paikan vastaanottaneiden enimmäismäärä.
99	P3C2I3 – Koulutuksen digitalisointi Ahvenanmaalla	Välitavoite	Korkea-asteen koulutuksen digitalisointi Ahvenanmaalla	Verkko- tai hybridiopintoja on tarjolla enemmän				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Ahvenanmaan yliopistossa otetaan käyttöön yksi uusi maisteriohjelma ja kaksi uutta kandidaattiohjelmaa, jotka tarjoavat verkko- tai hybridiopintoja. Lisäksi etäopiskelua varten tarjotaan liikkeenjohdon ja sairaanhoidon tutkintoja.

K. KOMPONENTTI P3C3: TKI, TUTKIMUSINFRASTRUKTUURI JA PILOTOINTI

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä komponentilla vastataan tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (TKI) alan haasteisiin. Vaikka Suomi on Euroopan innovaatioiden tulostaulun mukaan ollut vuosikausia yksi innovaatiojohtajista, investoinnit tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan, erityisesti yksityisen sektorin investoinnit TKI-toimintaan, ovat 2010-luvulla supistuneet. Suomen toisena haasteena on tarve tehostaa julkisten TKI-yksikköjen sisäistä ja TKI-toimintaan osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen välistä yhteistyötä, myös kansainvälisellä tasolla.

Komponentin tavoitteena on vahvistaa osaltaan TKI-intensiteettiä ja kasvattaa TKI-menojen osuutta Suomessa nykyisestä 2,9 prosentista (2019) 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuoteen 2030 mennessä) sekä nostaa TKI-toimintojen tavoitetasoa keväällä 2020 hyväksytyn tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden kansallisen tiekartan mukaisesti. Tätä varten komponentissa ehdotetaan kahta investointipakettia, joilla pyritään edistämään vihreää siirtymää ja investoimaan kestävää kasvua ja digitalisaatiota tukevaan tutkimus- ja innovointi-infrastruktuuriin.

Vihreää siirtymää edistävä paketti sisältää investointeja, joilla tuetaan johtavien yritysten hankkeita, vauhditetaan avainaloja ja vahvistetaan osaamista avainaloilla sekä tuetaan innovatiivisia kasvuyrityksiä (investoinnit 1–4 jäljempänä).

Sen varmistamiseksi, että tähän komponenttiin kuuluvat investoinnit ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä tukikelpoisuuden ehdoissa suljetaan pois seuraavat toimet: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä toiminta, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 5 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 6 ; iii) kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 7 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 8 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia toimia. Seuraavien T & K & I-toimien katsotaan olevan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia: i) ne T & K & I-toimet, jotka johtavat teknologianeutraaliin lopputulokseen niiden soveltamisen tasolla; ii) ne T & K & I-toimet, joilla tuetaan vaihtoehtoja, joilla on vähäiset ympäristövaikutukset ja joita varten niitä on olemassa; tai iii) ne T & K & I-toimet, joissa keskitytään ensisijaisesti kehittämään vaihtoehtoja, joilla on mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset alalla, sellaisia toimintoja varten, joille ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähävaikutteista vaihtoehtoa.

Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistämiskokonaisuus sisältää investointeja paikallisten ja kansallisten tutkimusinfrastruktuurien sekä innovaatioinfrastruktuurien kehittämiseen.

Komponentti vastaa osaltaan maakohtaisiin suosituksiin, joiden mukaan olisi keskitettävä investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin, vähähiiliseen talouteen ja energiaan siirtymiseen ja kestävään liikenteeseen (maakohtainen suositus 3/2019) sekä keskitettävä investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin; (maakohtainen suositus 3/2020).

K.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1 (P3C3I1): Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – veturihankkeet

Investoinnin tavoitteena on tukea Business Finlandin hallinnoiman ohjelman kautta yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden välisiä kumppanuuksia, joilla tuetaan yritysten kilpailukykyä ja tutkimus- ja kehitystoiminnan tehokkuutta. Investoinnilla tuetaan uusien alojen, tuotteiden, yritysten ja toimintamallien luomista sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimustulosten käyttöä yritysten tarpeisiin keskittyen vihreää siirtymää tukeviin aloihin.

Investointi 2 (P3C3I2): Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen – Suomen Akatemia

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää vihreää siirtymää tukevia TKI-toimia Suomen Akatemian hallinnoiman ohjelman avulla. Toimenpiteessä tuetaan tutkimusklustereita, lisätään asiantuntemusta ja tuetaan liiketoiminnan uudistamista TKI-investoinneilla, tukemalla tutkimusorganisaatioita ja edistämällä TKI-toimijoiden kumppanuuksia.

Investointi 3 (P3C3I3): Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen – Business Finland

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää – Business Finlandin hallinnoiman järjestelmän kautta – vihreää siirtymää tukevia TKI-toimia. Toimenpiteessä tuetaan tutkimusklustereita ja liiketoiminnan uudistamista tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investoinneilla, tukemalla tutkimusorganisaatioita ja -yrityksiä sekä edistämällä tutkimus-, kehitys- ja innovointialan toimijoiden kumppanuuksia.

Investointi 4 (P3C3I4): Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen

Investoinnin tavoitteena on lisätä pienten ja keskisuurten yritysten investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, jotta voidaan tukea niiden varautumista digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Toimenpide koostuu kohdennetusta tuesta yrityksille, joilla on suuri kasvupotentiaali ja jotka kehittävät ratkaisuja vihreää siirtymää varten.

Investointi 5 (P3C3I5): Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tämän investoinnin tavoitteena on rahoittaa paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista tai rakentamista painottaen vihreää ja digitaalista siirtymää. Toimenpiteessä annetaan taloudellista tukea paikallisille tutkimusinfrastruktuureille.

Investointi 6 (P3C3I6): Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit

Tämän investoinnin tavoitteena on rahoittaa kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista tai rakentamista painottaen vihreää ja digitaalista siirtymää. Toimenpide koostuu taloudellisesta tuesta kansallisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen, ja merkittävä osa tuesta osoitetaan digitalisaatioon.

Investointi 7 (P3C3I7): Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureihin

Investoinnin tavoitteena on tukea sellaisten innovoinnin testausympäristöjen luomista, joissa keskitytään vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Toimenpiteellä tuetaan sellaisten ympäristöjen luomista ja sellaisten ratkaisujen testaamista, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja digitalisaatiota todellisissa käyttäjäolosuhteissa. Tällaisia ympäristöjä voivat olla muun muassa kaupunkien, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden erilaiset tutkimusinfrastruktuurit tai yritysten ja muiden toimijoiden yhdessä rakentamat innovointiympäristöt.

K.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
100	P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet	Välitavoite	Veturihankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen	Business Finland julkaisee hakumenettelyn				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Business Finland käynnistää veturihankkeita koskevan hakumenettelyn. Tukikelpoisuus-/valintaperusteissa edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 022 mukaisesti. Tukikelpoisuusperusteilla myös varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.
101	P3C3I 1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituspaketti – Johtavat yritykset	Tavoite	Avustusten myöntäminen veturihankkeisiin		Lukumäärä	0	5	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Business Finland ilmoittaa vähintään viiden avustuksen myöntämisestä välitavoitteessa 100 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti valituille veturihankkeille.
102	P3C3I 1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituspaketti – Johtavat yritykset	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit					TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava hankeraportit hankkeista, joille on myönnetty kumulatiivisesti vähintään 90000000 euroa.
103	P3C3I 2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen akatemia)	Välitavoite	Suomen Akatemia julkaisee ensimmäisen hakumenettelyn, joka koskee avainalojen osaamisen lisäämiseen kohdennettuja tutkimushankkeita	Suomen Akatemian ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Suomen Akatemia käynnistää ensimmäisen hakumenettelyn tutkimusrahoituksesta, jossa keskitytään vihreän siirtymän avainaloihin ja teknologioihin tarkoituksena edistää taitotiedon käyttöä ja jakamista sekä parantaa kumppanuuksien ja ekosysteemien laatua ja tehokkuutta. Tukikelpoisuus-/valintaperusteissa edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 022 mukaisesti. Ohjelman on määrä kattaa kaikki tieteenalat ja sektorit, mukaan lukien vetytalous, suuren lisäarvon biotuotteet ja päästöttömät energiajärjestelmät, sekä data-analyysiin ja yhteiskuntatieteisiin liittyvä osaaminen. Tukikelpoisuusperusteilla myös varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista.
104	P3C3I 2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen akatemia)	Tavoite	Suomen Akatemian myöntämä apuraha avainalojen osaamisen lisäämiseen tähtääville tutkimushankkeille		Lukumäärä	0	25	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Suomen Akatemian ilmoitus vähintään 25 avustuksen myöntämisestä tutkimushankkeille, jotka on valittu välitavoitteessa 103 esitettyjen perusteiden mukaisesti. Kaikki hakumenettelyt perustuvat välitavoitteessa 103 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin.
105	P3C3I 2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen akatemia)	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit	Toimitetut hankeraportit				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava hankeraportit hankkeista, joille on myönnetty yhteensä vähintään 40500000 euroa.
106	P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)	Välitavoite	Business Finland julkaisee hakumenettelyn, joka koskee avainalojen osaamisen lisäämiseen tähtääviä TKI-hankkeita	Business Finland julkaisee hakumenettelyn				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Business Finland käynnistää hakumenettelyn TKI-hankkeille, joilla pyritään lisäämään osaamista vihreän siirtymän avainaloilla, joihin sisältyvät vetytalous, suuren lisäarvon biotuotteet ja päästöttömät energiajärjestelmät, sekä esimerkiksi data-analyysiä ja yhteiskuntatieteitä koskevaa osaamista, joka liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen. Tukikelpoisuus-/valintaperusteissa edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 022 mukaisesti. Tukikelpoisuusperusteilla myös varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.
107	P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)	Tavoite	Business Finland myöntää avustukset TKI-hankkeille, joiden tavoitteena on lisätä avainalojen osaamista		Lukumäärä	0	10	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Business Finland ilmoittaa vähintään 10 avustuksen myöntämisestä välitavoitteessa 106 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti valituille TKI-hankkeille.
108	P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit	Toimitetut hankeraportit				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava hankeraportit hankkeista, joille on myönnetty yhteensä vähintään 22500000 euroa.
109	P3C3I4 - TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen	Välitavoite	Business Finland julkaisee hakumenettelyn, joka koskee innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen tähtääviä TKI-hankkeita	Business Finland julkaisee hakumenettelyn				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Business Finland käynnistää hakumenettelyn, joka koskee innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen osoitettua TKI-rahoitusta. Tukikelpoisuus-/valintaperusteissa edellytetään, että tutkimus kohdistuu vähähiiliseen talouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastokestävyyteen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI olevan tukitoimialan 022 mukaisesti. Tukikelpoisuusperusteilla myös varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamista. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.
110	P3C3I4 - TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen	Tavoite	Avustusten myöntäminen innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen		Lukumäärä	0	22	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Business Finland ilmoittaa vähintään 22 avustuksen myöntämisestä innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen välitavoitteessa 109 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti.
111	P3C3I4 - TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit	Toimitetut hankeraportit				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava hankeraportit hankkeista, joille on myönnetty yhteensä vähintään 16200000 euroa.
112	P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit	Välitavoite	Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen	Suomen Akatemia julkaisee hakumenettelyn				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Suomen Akatemia käynnistää paikallisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä koskevan hakumenettelyn. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Valintaperusteisiin sisältyy hankkeiden vaikutus kestävään kehitykseen, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.
113	P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit	Tavoite	Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamiseen ja kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen		Lukumäärä	0	10	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2022	Suomen Akatemian ilmoitus vähintään 10 avustuksen myöntämisestä hankkeille, jotka on valittu välitavoitteessa 112 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti.
114	P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit	Toimitetut hankeraportit				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava hankeraportit hankkeista, joille on myönnetty yhteensä vähintään 22725000 euroa.
115	P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit	Välitavoite	Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen	Suomen Akatemia julkaisee hakumenettelyn				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Suomen Akatemia käynnistää kansallisia tutkimusinfrastruktuureja koskevan hakumenettelyn. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Valintaperusteisiin sisältyy hankkeiden vaikutus kestävään kehitykseen, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Hankkeita valittaessa on myös varmistettava, että vähintään 8000000 euroa osoitetaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VII olevan tukitoimialan 009a (Investoinnit digitaalialaan liittyviin T & I-toimiin) mukaisesti.
116	P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit	Tavoite	Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamiseen ja kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen		Lukumäärä	0	6	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Suomen Akatemian ilmoitus vähintään 6 avustuksen myöntämisestä hankkeille, jotka on valittu välitavoitteessa 115 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti.
117	P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit	Toimitetut hankeraportit				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava hankeraportit hankkeista, joille on myönnetty yhteensä vähintään 18000000 euroa.
118	P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – kilpailukykyinen rahoitus innovaatioinfrastruktuureille	Välitavoite	Innovaatio-infrastruktuurien kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen	Business Finland julkaisee hakumenettelyn				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Business Finland käynnistää innovaatioinfrastruktuurien kehittämistä koskevan hakumenettelyn. Tukikelpoisuus-/valintaperusteilla varmistetaan, että toimessa keskitytään yritysten digitalisointiin suoraan liittyvien tekijöiden edistämiseen (elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VII olevan tukitoimialan 019 mukaisesti). Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Hankkeita, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei rahoiteta. Päästökauppajärjestelmään kuuluvan yrityksen ehdottamaa hanketta voidaan rahoittaa vain, jos se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.
119	P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – kilpailukykyinen rahoitus innovaatioinfrastruktuureille	Tavoite	Innovaatioinfrastruktuurien kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen		Lukumäärä	0	3	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Business Finland ilmoittaa vähintään kolmen avustuksen myöntämisestä välitavoitteessa 118 määriteltyjen tukikelpoisuus-/valintaperusteiden mukaisesti valituille hankkeille.
120	P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – kilpailukykyinen rahoitus innovaatioinfrastruktuureille	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit	Toimitetut hankeraportit				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava hankeraportit hankkeista, joille on myönnetty yhteensä vähintään 18675000 euroa.

L. KOMPONENTTI P3C4: KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN JA KASVUN VAUHDITTAMINEN KORONAKRIISISTÄ KÄRSINEILLÄ ALOILLA

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on lisätä vientivalmiuksia tekemällä alakohtaisia investointeja, jotka perustuvat Suomen vahvuuksiin ja kansainväliseen markkinapotentiaaliin. Toisena tavoitteena on tukea kulttuurialan ja luovan alan elpymistä ja kestävää uudistamista. Kulttuurialalla ja luovilla aloilla on luovaa asiantuntemusta, ja ne luovat ja kaupallistavat teollis- ja tekijänoikeuksia. Tämä edistää innovointia ja luo lisäarvoa myös muilla aloilla. Lisäksi tämän komponentin toimilla tuetaan Suomen matkailualan uudistamista palvelujen viennin lisäämiseksi. Suomen pk-yritysten osuus viennistä on vain 16 prosenttia, joka on vertailumaita heikompi lukema. Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen ja innovaatioiden kaupallistaminen edellyttävät usein lisärahoitusta, jota monilta pk-yrityksiltä puuttuu. Luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla sekä matkailualalla on lisämahdollisuuksia viennin, erityisesti palvelualan, kasvun tukemiseen.

Komponentilla edistetään maakohtaisen suosituksen 3/2020 noudattamista; sen mukaan olisi toteutettava toimenpiteitä reaalitalouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, likviditeetin lisäämiseksi; aikaistettava toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistettävä yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi sekä keskitettävä investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin.

L.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Investointi 1 (P3C4I1): Kasvun kiihdyttämisohjelma pienille yrityksille

Tämän investoinnin tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten mikro- ja/tai pienyritysten kasvua ja parantaa niiden kansainvälistymisvalmiuksia. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä mikroyrityksille tai pienille yrityksille muun muassa niihin liittyviä uusia digitaalisia ratkaisuja, vihreää siirtymää ja TKI-toimia varten.

Investointi 2 (P3C4I2): Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea yritysten kansainvälistä kasvua. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä i) vähähiiliseen talouteen, kiertotalouteen ja teollisuuden digitaaliseen uudistamiseen sekä teollisuuspalvelujen viennin lisäämiseen, ii) raskaiden hyötyajoneuvojen sähköisen liikenteen ekosysteemiin, iii) terveys- ja hyvinvointiasiantuntemukseen ja -teknologiaan sekä iv) vesialan asiantuntemuksen kasvuun ja vientiin.

Investointi 3 (P3C4I3): Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea kulttuurialan ja luovien alojen kasvua vahvoina potentiaalisina talouskasvun moottoreina. Investointi koostuu avustusten myöntämisestä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimiville yhteisöille.

Investointi 4 (P3C4I4): Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen

Investoinnin tavoitteena on edistää kestävää kasvua ja innovointia matkailualalla. Investointi koostuu digitaalisten palvelujen tarjoamisesta matkailualan tukemiseksi sekä T & K & I-rahoituksesta tutkimus-, kokeilu- ja kehityshankkeille, joilla tuetaan matkailualan liiketoiminnan ja innovaatioiden kaupallistamista.

L.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)				Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä		Neljännes	Vuosi
121	P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma	Välitavoite	Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien tukemista koskevan hakumenettelyn julkaiseminen	Ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen					TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Ensimmäisen yritysten kansainvälistymisvalmiuksien tukemista koskevan hakumenettelyn käynnistäminen Tukikelpoisuus-/valintaperusteilla varmistetaan, että valituilla hankkeilla on merkittävä digitalisaatiovaikutus, mukaan lukien erityisesti digitaaliteknologian ja digitaalisten toimintatapojen käyttö pienyritysten liiketoiminnassa ja kansainvälistymistoimissa.
123	P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma	Tavoite	Toimitetut hankeraportit		Lukumäärä	0		110	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään 110 hankeraporttia hankkeista, joita tuetaan tässä toimenpiteessä tarkoitetun hakumenettelyn perusteella.
124	P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat	Välitavoite	Kolmen ensimmäisen kansainvälisen kasvun avainohjelmiin liittyvän hakumenettelyn julkaiseminen	Kolmen ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen					TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmien osalta käynnistetään vähintään kolme hakumenettelyä, jotka koskevat muun muassa seuraavia: ·Teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teollisen palveluviennin kasvattamisen ohjelma ·Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi; ·Terveys- ja hyvinvointiosaaminen ja -teknologia terveysalan kasvustrategian tiekartan tueksi; ·Vesihuollon osaamisen kasvu- ja vientiohjelma. Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
125	P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat	Välitavoite	Avustusten myöntäminen kaikille kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmiin kuuluville hankkeille	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä					NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2023	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä hakumenettelyjen perusteella valituille hankkeille. Kaikki hakumenettelyt perustuvat välitavoitteessa 124 ilmoitettuihin tukikelpoisuus-/valintakriteereihin.
126	P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat	Tavoite	Toimitetut hankeraportit		Lukumäärä	0		40	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään 40 hankeraporttia hankkeista, joita tuetaan tässä toimenpiteessä tarkoitettujen hakumenettelyjen perusteella.
127	P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki	Välitavoite	Julkaistaan kaksi hakumenettelyä, jotka koskevat kulttuurialan ja luovien alojen uudistamista tukevia hankkeita ja joista toinen koskee kehittämistukea ja toinen pilottitukea	Ensimmäisen kehittämistukea koskevan hakumenettelyn ja ensimmäisen pilottitukea koskevan hakumenettelyn julkaiseminen					NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2021	Ensimmäiset kaksi hakumenettelyä (toisen toteuttaa Business Finland, toisen opetus- ja kulttuuriministeriö) käynnistetään. Tavoitteena on elvyttää, kasvattaa ja kansainvälistää luovia aloja painottaen digitalisaatiota ja innovointia. Tukikelpoisuus-/valintaperusteilla varmistetaan, että toimessa keskitytään yritysten digitalisointiin suoraan liittyvien tekijöiden edistämiseen (elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VII olevan tukitoimialan 015 mukaisesti). Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä myös se, että hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
128	P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki	Välitavoite	Uusien hakumenettelyjen julkaiseminen	Uusien hakumenettelyjen julkaiseminen					NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Uusien hakumenettelyjen julkaiseminen välitavoitteessa 127 tarkoitettujen tukikelpoisuus-/valintakriteerien mukaisesti.
129	P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki	Tavoite	Toimitetut hankeraportit		Lukumäärä	0		131	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään 131 hankeraporttia hankkeista, joita tuetaan tässä toimenpiteessä tarkoitettujen hakumenettelyjen perusteella.
130	P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen	Välitavoite	Matkailualan TKI-hankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen	Business Finland julkaisee hakumenettelyn					TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Business Finland käynnistää matkailualan tutkimus-, kehitys- ja innovointirahoitusta koskevan hakumenettelyn. Valintaperusteissa keskitytään kestävän kasvun ja innovoinnin edistämiseen matkailualalla. Rahoitus kohdennetaan tutkimus-, kokeilu- ja kehityshankkeisiin, joilla tuetaan matkailualan liiketoiminnan ja innovaatioiden kaupallistamista esimerkiksi digitaalisen ja vihreän siirtymän, ennakoinnin ja ennustamisen, kestävän matkailun, virtuaalimatkailun ja kuluttajaymmärryksen aihepiireissä. Tukikelpoisuus-/valintaperusteilla varmistetaan, että toimessa keskitytään yritysten digitalisointiin suoraan liittyvien tekijöiden edistämiseen (elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VII olevan tukitoimialan 015 mukaisesti). Tukikelpoisuusperusteilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä myös se, että hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
131	P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen	Tavoite	Toimitetut hankeraportit		Lukumäärä	0		14	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Tuensaajayhteisöjen on toimitettava vähintään 14 hankeraporttia hankkeista, joita tuetaan tässä toimenpiteessä tarkoitetun hakumenettelyn perusteella.
132	P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen	Välitavoite	Toimenpiteet matkailualan kestävän kasvun edistämiseksi	Matkailualan digitaalisen hiilijalanjälkilaskurin saatavuus verkossa; asetetaan hiilijalanjälkilaskureiden käyttäjien saataville koulutusmateriaalia; matkailualan tietopohjaista hallinnointia koskevan käsikirjan ja koulutuspolkujen asettaminen saataville; valikoitujen matkareittien tarjoaminen; Visit Finland -datakeskuksen asettaminen saataville					NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Välitavoitteen on sisällettävä seuraavat osatekijät: ·Matkailupalvelujen digitaalisen hiilijalanjälkilaskurin on oltava käytettävissä verkossa. Käyttäjille tarkoitetun digitaalisen jalanjälkilaskurin käyttöä koskeva koulutusmateriaali on julkaistava. ·Tietoon perustuvaa hallinnointia koskevan kansallisen toimintamallin perusteella matkailualan yrityksille ja alueille on asetettava saataville käsikirja ja valmennusohjelmia. ·Saataville on asetettava sisällön automatisointialusta – Visit Finland Data Hub – ja vähintään kymmenen valittua matkareittiä Suomeen tutustumiseksi.

PILARI 4: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

M. KOMPONENTTI P4C1: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN SAATAVUUDEN VAHVISTAMINEN JA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN

Tämä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti koskee useita sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen liittyviä haasteita. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus on Suomessa hajanaista. Palvelujärjestelmän ja sen digitaalisten ratkaisujen hajanaisuus aiheuttaa haasteita tarvittavien ratkaisujen kehittämiselle väestön terveyteen liittyviin ja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Sen vuoksi tämän komponentin tavoitteena on parantaa terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta koko maassa ja poistaa covid-19-pandemiasta aiheutunut palvelujen tarjontavaje. Komponentilla edistetään seitsemän vuorokauden hoitotakuu-uudistuksen täytäntöönpanoa. Uudistuksessa lyhennetään perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon määräajat seitsemään päivään nykyisestä kolmen kuukauden määräajasta. Lisäksi sillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan terveys- ja sosiaalipalvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Lisäksi tavoitteena on parantaa terveydenhuolto- ja sosiaalihenkilöstön työoloja ja hyvinvointia. Komponenttiin kuuluu uudistus ja investointeja, jotka tukevat toisiaan. Uudistuksella edistetään sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen valmistelua. Investoinneilla on seuraavat tavoitteet: i) hoitotakuun täytäntöönpano (mukaan lukien mielenterveyspalvelut) ja covid-19-pandemiasta johtuvan palvelusuman purkaminen; ii) vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja sosiaali- ja terveystarpeiden varhaista tunnistamista osana hoitotakuun täytäntöönpanoa; iii) tietopohjan vahvistaminen ja ohjauksen parantaminen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kustannustehokkuuden tukemiseksi; iv) digitaalisten innovaatioiden käyttöönotto hoitotakuupalvelun muodossa; ja v) otetaan Ahvenanmaalla käyttöön asiakaslähtöinen digitaalinen hoitotietojärjestelmä.

Komponentilla edistetään sellaisten maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuden ja yhdenvertaisen saatavuuden parantamista (maakohtainen suositus 1 2019) ja terveydenhuollon työntekijäpulaan puuttumista terveydenhuoltojärjestelmän muutosjoustavuuden vahvistamiseksi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseksi (maakohtainen suositus 1 2020).

M.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P4C1R1): Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista

Tämän toimenpiteen tavoitteena on osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua parantaa terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta edistämällä hoitotakuun toteutumista. Uudistuksella tuetaan seuraavia toimintoja: i) hoitotakuun täytäntöönpano ja palvelujen tarjonnan vahvistaminen; ii) vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeiden ennaltaehkäisyä ja varhaista tunnistamista ja iii) vahvistetaan tietopohjaa ja parannetaan ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen kustannustehokkuuden tukemiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön ja siihen liittyvän lainsäädännön voimaantulosta annetun lain odotetaan tulleen voimaan 1. heinäkuuta 2021. Uudistus sisältää useita säädöksiä Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi. Niiden pohjalta perustetaan 22 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueiden on määrä vastata sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen tarjoamisesta. Niiden on tarkoitus olla toiminnassa 1. tammikuuta 2023 mennessä.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2023 mennessä.

Investointi 1 (P4C1I1): Hoitotakuun edistäminen ja covid-19-pandemiasta johtuvan palvelusuman purkaminen

Investoinnilla pyritään lyhentämään kiireettömän hoidon odotusaikoja. Toimenpiteellä lyhennetään kiireettömään perusterveydenhuoltoon pääsyn odotusaikaa.

Investointi 2 (P4C1I2): Terveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia. Toimenpide koostuu monialaisten palvelunhallintamallien tarjoamisesta hyvinvointialueen tasolla.

Investointi 3 (P4C1I3): Tietopohja sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kustannustehokkuuden lisäämiseksi

Tällä investoinnilla pyritään parantamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta. Toimenpide koostuu kansallisen hoitotakuun seurantajärjestelmän käytön lisäämisestä perusterveydenhuollon rekisterin kautta sekä tutkimusten, menetelmien ja indikaattoreiden tuottamisesta yhdestä tai useammasta seuraavista: kustannukset, tehokkuus tai kustannustehokkuus sosiaali- tai terveydenhuoltoalalla.

Investointi 4 (P4C1I4): Digitaalisten innovaatioiden käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa

Tällä investoinnilla pyritään lisäämään terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sähköisten palvelujen käyttöä. Toimenpide koostuu digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla.

Investointi 5 (P4C1I5): Uuden digitaalisen terveydenhuoltotietojärjestelmän käyttöönotto Ahvenanmaalla

Investoinnin tavoitteena on luoda Ahvenanmaalle nykyaikainen terveydenhuollon tietojärjestelmä terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa varten. Toimenpide koostuu terveydenhuollon tietojärjestelmästä.

M.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
133	P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista	Välitavoite	Hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistamista koskevan ensimmäisen lainsäädäntökehyksen voimaantulo	Säädöksiin sisältyvät säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo				KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2021	Voimaan tulee ensimmäinen säädöskokonaisuus, jossa vahvistetaan hyvinvointialueiden perustaminen ja sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistaminen seuraavasti: -Perustetaan 22 hyvinvointialuetta, joiden terveys-, sosiaali- ja pelastuspalvelutehtävät kuuluivat kuntien ja kuntayhtymien vastuulle. -Oikeudellisen vastuun siirtäminen terveydenhuollon, sosiaali- ja pelastuspalvelujen sekä muiden sosiaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen ja tehtävien järjestämisestä; -Järjestetään pelastustoimen palvelut hyvinvointialueilla erillisenä toimialana, joka toimii terveydenhuolto- ja sosiaalitoimen rinnalla.
134	P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista	Välitavoite	Hyvinvointialueiden perustamisen sekä sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistamisen päätökseen saattavan lisälainsäädännön voimaantulo	Lisäsäädöksiin sisältyvät säännökset, joista ilmenee niiden voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Voimaan tulee toinen säädöskokonaisuus, jossa saatetaan päätökseen hyvinvointialueiden perustaminen ja sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistaminen seuraavasti: -Laaditaan hyvinvointialueiden hallintosäännöt, hallintomenettelyt ja organisaatiorakenteet; -Siirretään sairaanhoitopiirien ja erikoissairaanhoitopiirien toiminta sekä opiskelijahuollon sosiaalityöntekijöiden ja psykologien palvelut hyvinvointialueille (sekä hyvinvointialueet että kunnat vastaavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä); -Siirretään terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstö ja heidän tehtävänsä kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden alaisuuteen; -Perustetaan hyvinvointialueiden toiminnan rahoitusmekanismi keskushallinnolta ja palvelujen käyttäjiltä kerätyistä maksuista; -Perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida terveys- ja sosiaalipalveluvelvoitteiden täyttämistä sekä tukea terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallista ohjausta ja johtamista.
135	P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista	Välitavoite	Hyvinvointialueiden saattaminen toimintavalmiiksi ja kykeneviksi vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä	Sosiaali- ja terveysministeriön raportti, jossa vahvistetaan, että hyvinvointialueet ovat toimintavalmiita ja valmiita panemaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen täytäntöön				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet perustetaan ja ovat valmiina toimintaan sote-uudistuksen toteutuksen suunnittelua ja valmistelua koskevan tiekartan mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii hyvinvointialueiden perustamista tukevien toimenpiteiden täytäntöönpanon ja vahvistaa sen raportissa. Tämä koskee seuraavia aloja: Hallinto, 2) hallinto, 3) rahoitus ja 4) palvelut.
136	P4C1I1 – Edistetään hoitotakuun toteutumista ja puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa palveluvelkaa	Tavoite	Niiden kiireettömien perusterveydenhuoltokäyntien osuus, jotka saavuttavat hoidon saatavuudelle asetetun 7 päivän määräajan		% (prosenttiosuus)	66	77	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Kiireettömien perusterveydenhuoltokäyntien, jotka saavuttavat hoidon saamiselle asetetun seitsemän päivän määräajan, osuus on nostettava 77 prosenttiin.
137	P4C1I2 – Terveysongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen	Välitavoite	Kaikilla hyvinvointialueilla tarjottavat alueelliset monialaiset palvelunhallintamallit	Kaikilla hyvinvointialueilla tarjottavat alueelliset monialaiset palvelujen hallintamallit				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2024	Kaikilla hyvinvointialueilla on tarjottava alueellisia monialaisia palvelujen hallintamalleja (mukaan lukien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä kulttuuri-, urheilu- ja luontopalvelut).
138	P4C1I3 – Tietopohja sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kustannustehokkuuden lisäämiseksi	Välitavoite	Kansallinen päivittäin päivitettävä hoitotakuun seurantajärjestelmä, jota käytetään kaikilla hyvinvointialueilla	Kansallinen päivittäin päivitettävä hoitotakuun seurantajärjestelmä, jota käytetään kaikilla hyvinvointialueilla.				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Kaikilla hyvinvointialueilla on käytettävä päivittäistä päivitettyä kansallista järjestelmää hoitotakuun seuraamiseksi perusterveydenhuollon rekisterin kautta. Lisäksi tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin voi sisältyä tutkimusten, menetelmien ja indikaattoreiden tuottaminen yhdestä tai useammasta seuraavista: kustannukset, tehokkuus tai kustannustehokkuus sosiaali- tai terveydenhuoltoalalla.
139	P4C1I4 – Otetaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset innovaatiot	Tavoite	Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja käyttävän väestön osuuden kasvu		% (prosenttiosuus)	26	35	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sähköisiä palveluja käyttävän väestön (vähintään 20-vuotiaat) osuuden on noustava 35 prosenttiin. Lisäksi edunsaajien on toimitettava loppuraportit uusista digitaalisista ammatillisista ja hallinnollisista ratkaisuista sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla.
140	P4C1I5 – Uuden digitaalisen terveydenhuoltotietojärjestelmän käyttöönotto Ahvenanmaalla	Tavoite	Niiden viranomaisten lukumäärä, jotka ovat rekisteröineet käyttäjiä uuteen terveydenhuollon tietojärjestelmään		Viranomaisten määrä	0	19	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Ainakin seuraavilla viranomaisilla on oltava yksi tai useampi rekisteröitynyt käyttäjä Ahvenanmaan uudessa terveydenhuollon tietojärjestelmässä: ·Ahvenanmaan terveydenhuoltopalvelut: tähän voi sisältyä muun muassa perusterveydenhuolto, erikoisterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut, hammashoito, laboratoriopalvelut, kuntoutus ja fysioterapia sekä kotihoito. ·16 kuntaa ja ·2 kuntayhtymää Järjestelmän on katettava hoitoprosessien dokumentointi, lääkemääräykset, lääketieteellisiin päätöksiin liittyvä apu, asiakkaan kliiniset tiedot, ohjaaminen erityispalveluihin, ajankäyttö, tietotekniikan peruslaadun seuranta ja asiakastuotannon seuranta.

PILARI 5. REPowerEU-suunnitelma

N. KOMPONENTTI P5C1. REPowerEU-suunnitelma

REPowerEU-luku auttaa vastaamaan haasteeseen, joka koskee riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista. Komponentin tavoitteina on edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa sekä lisätä vihreää siirtymää koskevaa tutkimusta ja kehitystä. Näiden tavoitteiden odotetaan edistävän osaltaan EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista, Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä tavoitetta kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta Suomen energiapaletissa. Kaikilla kolmella REPowerEU-luvun investoinnilla on rajat ylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus tai vaikutus. Erityisesti toimenpide ”Investoinnit puhtaaseen siirtymään” ja toimenpide ”Merituulivoima Ahvenanmaalla” edistävät energiahuollon turvaamista koko unionissa, kun taas toimenpide ”Vihreän siirtymän T & K” edistää työvoiman vihreiden taitojen kehittämistä unionissa.

REPowerEU-luku auttaa vastaamaan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittämistä tutkimukseen ja innovointiin, vähähiiliseen talouteen ja energiaan siirtymiseen (maakohtainen suositus 3/2019), investointien keskittämistä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön (maakohtainen suositus 3/2020), yleisen riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa muun muassa lupamenettelyjen nopeuttamisella, teollisuuden vähähiilistämiseen tehtävien julkisten ja yksityisten investointien lisäämistä (maakohtainen suositus 3/2022 ja maakohtainen suositus 4/2023) sekä sellaisten politiikkatoimien tehostamista, joiden tarkoituksena on vihreän siirtymän edellyttämän osaamisen tuottaminen ja hankkiminen (maakohtainen suositus 4/2023).

N.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (P5C1R1): Vihreään siirtymään liittyvät luvat

Uudistuksen tavoitteena on lyhentää uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien ympäristölupamenettelyjen käsittelyaikoja Suomessa. Tämä toimenpide koostuu ympäristölupamenettelyjä, digitaalisten prosessien toteuttamiseen myönnettävää taloudellista tukea ja ympäristövaikutusten arviointia koskevien pyyntöjen käsittelyä koskevien säädösten voimaantulosta.

Investointi 1 (P5C1I1): Investoinnit puhtaaseen siirtymään

Investoinnin tavoitteena on edistää uusien puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa energian tuotannossa ja käytössä tai uusiutuvan vedyn tuotantoa ja varastointia kaupallisessa mittakaavassa. Toimenpide koostuu avustusten myöntämisestä laajamittaisille uusiutuvan energian hankkeille tai vedyn arvoketjun eri vaiheissa toteutettaville hankkeille uusiutuvan vedyn tuotantoa varten.

Investointi 2 (P5C1I2): Vihreää siirtymää koskeva T & K

Investoinnin tavoitteena on tukea T & K-toimia, joissa keskitytään uusiutuvan energian ratkaisujen edistämiseen Suomessa. Toimenpide koostuu taloudellisen tuen myöntämisestä tutkimuksen avaamiseen, tutkijoiden osoittamiseen ja väitöskirjatutkijoiden virkojen jakamiseen REPowerEU-suunnitelmaan liittyvillä aihealueilla, tutkimusinfrastruktuuriin ja puhdasta energiaa koskeviin etenemissuunnitelmiin.

Investointi 3 (P5C1I3): Merituulivoima Ahvenanmaalla

Investoinnin tavoitteena on tukea tuulivoiman tuotantoa Ahvenanmaan itsehallintoalueella. Toimenpide koostuu merituulivoimaraporttien toimittamisesta.

N.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu sellaisen rahoitustuen osalta, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
141	P5C1R1: Vihreään siirtymään liittyvät luvat	Tavoite	Ympäristövaikutusten arviointien päätelmät		Lukumäärä	0	228	NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Arviointiselostuksesta on tehtävä perustellut päätelmät tai annettava perustellut lausunnot vähintään 228 ympäristövaikutusten arvioinnista 1 päivän tammikuuta 2023 jälkeen.
143	P5C1R1: Vihreään siirtymään liittyvät luvat	Välitavoite	Uutta ympäristölupamenettelyä koskevien säädösten voimaantulo	Säädöksissä oleva säännös, josta käy ilmi säädösten voimaantulo				NELJÄS VUOSINELJÄNNES	2025	Säädökset, jotka ovat tarpeen uuden ympäristölupamenettelyn käyttöön ottamiseksi ja ympäristölupia koskevan vastuun siirtämiseksi alueellisilta viranomaisilta yhdelle kansalliselle viranomaiselle, tulevat voimaan.
144	P5C1R1: Vihreään siirtymään liittyvät luvat	Välitavoite	Ympäristölupiin liittyvät digitaaliset palvelut	Ympäristölupiin liittyvät digitaaliset palvelut				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Ympäristölupiin liittyviä digitaalisia palveluja on saatavilla: I) asiakkailla on oltava sähköinen pääsy keskitettyyn asiointipisteeseen, ja ii) viranomaisilla on oltava pääsy digitaalisiin palveluihin tietojen siirtoa ja päätöksentekoa varten.
145	P5C1I1: Investoinnit puhtaaseen siirtymään	Välitavoite	Puhtaan siirtymän hankkeita koskevan hakumenettelyn käynnistäminen	Hakumenettelyn julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Uusien puhtaiden teknologioiden käyttöönottoon energian tuotannossa ja käytössä liittyviä hankkeita ja/tai uusiutuvan vedyn tuotannon ja varastoinnin kehittämisen edistämistä kaupallisessa laajuudessa koskevan hakumenettelyn käynnistäminen. Tehtävänmääritykseen sisältyvät tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan poissulkemisluetteloa käyttämällä, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevan teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisia ja vastaavat vaatimusta EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
146	P5C1I1: Investoinnit puhtaaseen siirtymään	Välitavoite	Kaikkien avustusten myöntäminen puhtaan siirtymän hankkeille	Ilmoitus kaikkien avustusten myöntämisestä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kaikki hankkeet, jotka liittyvät uusien puhtaiden teknologioiden käyttöönottoon energian tuotannossa ja käytössä ja/tai uusiutuvan vedyn tuotannon ja varastoinnin kehittämisen edistämiseen kaupallisessa laajuudessa, valitaan välitavoitteen 145 mukaan käynnistetyn hakumenettelyn perusteiden mukaisesti. Kaikki rahoituksen myöntämistä koskevat päätökset annetaan hakumenettelyn kautta valittujen hankkeiden hakijoille.
147	P5C1I1: Investoinnit puhtaaseen siirtymään	Välitavoite	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tuensaajayhteisöt toimittavat hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit. Hankkeiden on vastattava uuden uusiutuvan energian kapasiteetin tai varastointikapasiteetin lisäystä, joka on vähintään 39 MW/MWp.
148	P5C1I2: Vihreää siirtymää koskeva T & K	Välitavoite	Tarkastusraportti annettu	Tarkastusraportti annettu				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen tarkastusraportti puhtaan energian tutkimukseen tarkoitetun uuden laitoksen rakentamisesta.
149	P5C1I2: Vihreää siirtymää koskeva T & K	Tavoite	Tutkijoiden valitseminen REPowerEU-ohjelmaan liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan		Valittujen tutkijoiden lukumäärä	0	35	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Tutkimuksen avaaminen käynnistetään kolmella aihealueella, joita ovat i) sähkön varastointi ja puhtaan energian nopeuttaminen, ii) energiatehokkuus ja teollisuuden hiilestä irtautuminen ja iii) uusiutuvan vedyn talous. VTT:n on osoitettava vähintään 35 tutkijaa näille kolmelle aihealueelle.
150	P5C1I2: Vihreää siirtymää koskeva T & K	Tavoite	Tohtorikoulutettavien valitseminen Luken tutkijakouluohjelmaan		Lukumäärä	0	4	KOLMAS VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään neljä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijakouluohjelman tohtorikoulutettavien paikkaa osoitetaan REPowerEU-ohjelmaan liittyville aihealueille, kuten i) tuuli- ja aurinkovoimaan, ii) energianlähteiden käytön datavetoiseen optimointiin ja iii) resurssitehokkuuteen, REPowerEU-osaamisen kehittämisen edistämiseksi.
151	P5C1I2: Vihreää siirtymää koskeva T & K	Välitavoite	Puhdasta energiaa koskevien tiekarttojen julkaiseminen	Puhtaan energian järjestelmien kehittämistä ja uusiutuvan energian järjestelmiä koskevien etenemissuunnitelmien julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Puhtaan energian järjestelmien kehittämistä koskeva etenemissuunnitelma on julkaistava. Uusia uusiutuvan energian järjestelmiä koskeva etenemissuunnitelma, johon sisältyy arviointi aurinko- ja tuulienergian kasvun vaikutuksista maa-, rannikko- ja merialueilla, on julkaistava.
152	P5C1I3: Merituulivoima Ahvenanmaalla	Välitavoite	Raporttien toimittaminen	Raporttien toimittaminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Ahvenanmaan merituulivoimaraportit on toimitettava, ja niiden on katettava vähintään seuraavat alueet: I) kehittyvät vetymarkkinat ja tuleva yhdentyminen tuulivoimapotentiaaliin ja ii) ratkaisut tuulivoimapotentiaalin sekä sähkön ja mahdollisen tulevan vedyn rajatylittävän siirron integroimiseksi Ahvenanmaalta.

2.Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 1 949 227 000 euroa.

REPowerEU-luvun arvioidut kokonaiskustannukset ovat 127 090 000 euroa. Erityisesti asetuksen (EU) 2023/435 21 c artiklan 3 kohdan b–e alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat 127 090 000 euroa. Mikään REPowerEU-luvun sisältävään muutettuun Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluva toimenpide ei kuulu asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan.

2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI

1.Rahoitustuki

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

1.1.Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
2	P1C1R2 – Energiajärjestelmän murros – Energiaverotuksen uudistaminen teknologiakehitys huomioivaksi	Välitavoite	Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain voimaantulo
3	P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit	Välitavoite	Ensimmäisen energiainfrastruktuurihankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen
6	P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan	Välitavoite	Ensimmäisen uuteen energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevan hakumenettelyn julkaiseminen
14	P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus	Välitavoite	Valtioneuvoston periaatepäätöksen hyväksyminen kiertotaloutta koskevan strategisen ohjelman täytäntöönpanosta
16	P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen	Välitavoite	Ensimmäisen vähäpäästöisen vedyn tuotantoa ja hyödyntämistä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä koskevan kansallisen hakumenettelyn julkaiseminen
19	P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen	Välitavoite	Julkaistaan ensimmäinen ehdotuspyyntö teollisuuden prosessien suorasta sähköistämisestä ja vähähiilistämisestä teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi
22	P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys	Välitavoite	Julkaistaan ensimmäinen hakumenettely, joka koskee jätemateriaalien ja sivuvirtojen uudelleenkäyttöä edistäviä investointihankkeita
31	P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma	Välitavoite	Vähähiilisen rakennetun ympäristön tukemista koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen
34	P1C4R1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta	Välitavoite	Valtioneuvoston periaatepäätöksen LVM/2021/62 hyväksyminen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
35	P1C4R1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta	Välitavoite	Kotimaan liikenteen päästöjä vähentäviä kansallisia lisätoimenpiteitä koskevan hallituksen päätöksen julkaiseminen
37	P1C4R2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Kestävän liikenteen verouudistus	Välitavoite	Tuloverolakiin tehtyjen liikenteen työsuhde-etuja koskevien muutosten (1205/2020) voimaantulo
52	P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet	Välitavoite	Täsmämetsätalouden hankkeita koskevan ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen
71	P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta	Välitavoite	Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta annetun lain voimaantulo
72	P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta	Välitavoite	Tarkastus- ja valvontatietojärjestelmä: elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot
91	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Välitavoite	Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain voimaantulo
96	P3C2I1 – Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma	Välitavoite	Jatkuvan oppimisen digitaalisten palvelujen tietotekniikka-arkkitehtuurin valmiiksi saattaminen
103	P3C3I 2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen akatemia)	Välitavoite	Suomen Akatemia julkaisee ensimmäisen hakumenettelyn, joka koskee avainalojen osaamisen lisäämiseen kohdennettuja tutkimushankkeita
115	P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit	Välitavoite	Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen
127	P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki	Välitavoite	Julkaistaan kaksi hakumenettelyä, jotka koskevat kulttuurialan ja luovien alojen uudistamista tukevia hankkeita ja joista toinen koskee kehittämistukea ja toinen pilottitukea
133	P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista	Välitavoite	Hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistamista koskevan ensimmäisen lainsäädäntökehyksen voimaantulo
Erän suuruus			YHTEENSÄ 273 307 672 EUROA

1.2.Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
9	P1C1I3 – Energiajärjestelmän murros – Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus	Välitavoite	Uusiutuvaan energiaan Ahvenanmaalla tehtäviä investointeja koskevan ensimmäisen hakumenettelyn julkaiseminen
11	P1C2R1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen	Välitavoite	Uudistetun ilmastolain voimaantulo
26	P1C3R2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma	Välitavoite	Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelman julkaiseminen
38	P1C4R2 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Kestävän liikenteen verouudistus	Välitavoite	Niiden tuloverolakiin (1205/2020) tehtyjen lakimuutosten voimaantulo, jotka koskevat täyssähköauton tai ladattavan hybridiauton lataamiseen liittyvää verovapautusta
39	P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -vedyn jakelu- ja tankkausinfrastruktuuri	Välitavoite	Sähkö- ja vetyajoneuvojen jakeluinfrastruktuurin parantamista koskevien tarjouskilpailuiden julkaiseminen
48	P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys	Välitavoite	Hyväksytään kipsin toimitusta, kuljetusta ja jakelua koskevat hankkeet
55	P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen	Välitavoite	Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) mallintamislaitteiden testauslaboratorio on toiminnassa
58	P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke	Välitavoite	Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) mallintamislaitteiden testauslaboratorio on toiminnassa
61	P2C2I1 – Digitalous – Reaaliaikatalousohjelma (RTE)	Välitavoite	Luodaan elinkelpoinen minimiekosysteemi (MVE), ja se on toimintavalmis
64	P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen	Tavoite	Mikroelektroniikkahankkeet hyväksytään
66	P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen	Välitavoite	Hyväksytään hankkeet, joilla kehitetään 6G-, tekoäly- ja kvanttilaskentaa
72 a	P2C2R2 – Elpymis- ja palautumissuunnitelman uudistusten ja investointien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden tehostaminen kehittämällä tietojärjestelmiä, hallintoa, valvontaa ja tarkastusta	Välitavoite	Riskienhallinnasta ja valvonnasta unionin taloudellisten etujen suojaamisen ja sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi annetun valtiovarainministeriön asetuksen voimaantulo sekä elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoelinten koordinaatioelimen suuntaviivojen julkaiseminen.
77	P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli	Välitavoite	Työnhakijan palveluprosessin pohjoismaista työvoimapalvelumallia säätelevän julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevan lain voimaantulo
81	P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen	Välitavoite	Opiskelijoita, tutkijoita ja harjoittelijoita koskevan lainsäädännön (719/2018) muutosten voimaantulo
83	P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen	Välitavoite	Luodaan nopeutettu menettely erityisasiantuntijoita, kasvuyrittäjiä ja heidän mukanaan tulevia perheenjäseniä varten.
93	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Välitavoite	Julkaistaan ensimmäinen hakumenettely koulutuksen tarjoamiseksi digitaalisten ja vihreiden taitojen vahvistamiseksi
98	P3C2I2 – Koulutustason parantaminen lisäämällä aloituspaikkoja korkea-asteen koulutuksessa	Tavoite	Lisätään opiskelijoiden sisäänottoa korkea-asteen oppilaitoksiin
100	P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet	Välitavoite	Veturihankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen
106	P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)	Välitavoite	Business Finland julkaisee hakumenettelyn, joka koskee avainalojen osaamisen lisäämiseen tähtääviä TKI-hankkeita
109	P3C3I4 - TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen	Välitavoite	Business Finland julkaisee hakumenettelyn, joka koskee innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen tähtääviä TKI-hankkeita
112	P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit	Välitavoite	Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen
113	P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit	Tavoite	Paikallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamiseen ja kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen
116	P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit	Tavoite	Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uudistamiseen ja kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen
118	P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille	Välitavoite	Innovaatio-infrastruktuurien kehittämistä koskevan hakumenettelyn julkaiseminen
121	P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma	Välitavoite	Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien tukemista koskevan hakumenettelyn julkaiseminen
124	P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat	Välitavoite	Kolmen ensimmäisen kansainvälisen kasvun avainohjelmiin liittyvän hakumenettelyn julkaiseminen
130	P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen	Välitavoite	Matkailualan TKI-hankkeita koskevan hakumenettelyn julkaiseminen
Erän suuruus			YHTEENSÄ 43 694 0643 EUROA

1.3.Kolmas vaihe (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
7	P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan	Välitavoite	Kaikkien energiateknologiaan tehtäviä investointeja koskevien avustusten myöntäminen
20	P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen	Välitavoite	Kaikkien teollisuuden prosessien suoran sähköistämisen ja vähähiilistämisen hankkeita koskevien avustusten myöntäminen
23	P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys	Välitavoite	Kaikkien avustusten myöntäminen uudelleenkäyttö- ja kierrätyshankkeisiin
47	P1C5R1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen	Välitavoite	Muutetun luonnonsuojelulain voimaantulo
50	P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys	Välitavoite	Hyväksytään ravinteiden kierrätys- ja hyödyntämishankkeet
53	P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet	Välitavoite	Kaikkien avustusten myöntäminen rahoitettaviksi valituille täsmämetsätalouden hankkeille
68	P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen	Välitavoite	Huoneistotietojärjestelmän kattavuuden laajentamista koskevan lainsäädännön antaminen
79	P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli	Välitavoite	Kaikki viisi pohjoismaisen työvoimapalvelumallin edellyttämää digitaalista toimintoa on sisällytetty julkisten työvoimapalvelujen (TE-PES) tietojärjestelmään, ja ne ovat toiminnassa
80	P3C1R2 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työttömyyspäivärahan lisäpäivien poistaminen	Välitavoite	Työttömyysturvan lisäpäivien asteittaista lakkauttamista koskevien työttömyysturvalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo
82	P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen	Välitavoite	Ulkomaalaislakiin (301/2004) tehtyjen muutosten voimaantulo
92	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Välitavoite	Työvoima- ja osaamistarpeiden keskipitkän aikavälin ennakointimallin valmiiksi saattaminen
101	P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet	Tavoite	Avustusten myöntäminen veturihankkeisiin
104	P3C3I2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituksen kokonaisuus – Avainalojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen Akatemia)	Tavoite	Suomen Akatemian myöntämä apuraha avainalojen osaamisen lisäämiseen tähtääville tutkimushankkeille
107	P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)	Tavoite	Business Finland myöntää avustukset TKI-hankkeille, joiden tavoitteena on lisätä avainalojen osaamista
110	P3C3I4 - TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen	Tavoite	Avustusten myöntäminen innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen
119	P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille	Tavoite	Innovaatioinfrastruktuurien kehittämiseen suunnattujen avustusten myöntäminen
125	P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat	Välitavoite	Avustusten myöntäminen kaikille kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmiin kuuluville hankkeille
134	P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista	Välitavoite	Hyvinvointialueiden perustamisen sekä sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistamisen päätökseen saattavan lisälainsäädännön voimaantulo
135	P4C1R1 – Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua edistetään hoitotakuun toteutumista	Välitavoite	Hyvinvointialueiden saattaminen toimintavalmiiksi ja kykeneviksi vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä
145	P5C1I1 – REPowerEU – Investoinnit puhtaaseen siirtymään	Välitavoite	Puhtaan siirtymän hankkeita koskevan hakumenettelyn käynnistäminen
146	P5C1I1 – Investoinnit puhtaaseen siirtymään	Välitavoite	Kaikkien avustusten myöntäminen puhtaan siirtymän hankkeille
150	P5C1I2 – REPowerEU – vihreää siirtymää koskeva T & K	Tavoite	Tohtorikoulutettavien valitseminen Luken tutkijakouluohjelmaan
Erän suuruus			YHTEENSÄ 282 978 419 EUROA

1.4.Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
1	P1C1R1 – Energiajärjestelmän muutos – Hiilen energiakäytön vähentäminen vuoteen 2026 mennessä	Tavoite	Hiilen energiakäytön vähentäminen vuoteen 2026 mennessä vuoteen 2019 verrattuna
4	P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit	Välitavoite	Energiainfrastruktuurihankkeita koskevien uusien hakumenettelyjen julkaiseminen
13	P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus	Välitavoite	Säädöksen (säädösten) voimaantulo
15	P1C2R2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Kiertotalouden strateginen edistäminen ja jätelain uudistus	Välitavoite	Kiertotalouden vihreän kehityksen ohjelmaan hyväksytyt sidosryhmät
17	P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
24	P1C2I3 – Vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys	Tavoite	Toimitetut hankeraportit
32	P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma	Välitavoite	Vähähiilisen rakennetun ympäristön tukemista koskevien uusien hakumenettelyjen julkaiseminen
59	P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke	Tavoite	Radiopohjaisella ERTMS-järjestelmällä varustettu testirata
62	P2C2I1 – Digitalous – Reaaliaikatalousohjelma (RTE)	Välitavoite	Mietintö digitaalisten liiketoimintatietojen vaihdosta
75	P2C3I1 – Kyberturvallisuuden siviilitaito	Välitavoite	Kyberturvallisuuskoulutuksen digitaalinen alusta
78	P3C1R1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Pohjoismainen työvoimapalvelumalli	Tavoite	Julkisten työvoimapalvelujen tekemien työnhakuhaastattelujen määrä
84	P3C1R3 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen	Tavoite	Työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupahakemusten keskimääräisen käsittelyajan lyhentäminen
89	P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyky, tuottavuus ja hyvinvointi työssä	Välitavoite	Työkykytiimit uusissa kunnissa tarjottavan työkykyohjelman ja uusilla hyvinvointialueilla tarjottavan yksilöllisen työnvälitys- ja tukimallipalvelun tarjoamiseksi
90	P3C1I1 – Työllisyys ja työmarkkinat – Työkyky, tuottavuus ja työhyvinvointi	Tavoite	Työkyvyn edistämistoimiin osallistuneiden työpaikkojen tai työterveyshuollon yksiköiden lukumäärä
95	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Tavoite	Ammatinvalinnanohjauksen jatkokoulutukseen osallistuneiden lukumäärä
128	P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki	Välitavoite	Uusien hakumenettelyjen julkaiseminen
129	P3C4I3 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki	Tavoite	Toimitetut hankeraportit
131	P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen	Tavoite	Toimitetut hankeraportit
132	P3C4I4 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Matkailualan kestävyyden ja digitalisaation kasvun tukeminen	Välitavoite	Toimenpiteet matkailualan kestävän kasvun edistämiseksi
137	P4C1I2 – Terveysongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen	Välitavoite	Kaikilla hyvinvointialueilla tarjottavat alueelliset monialaiset palvelunhallintamallit
Erän suuruus			YHTEENSÄ 308 577 468 EUROA

1.5.Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
12	P1C2R1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Ilmastolain uudistus ja teollisuuden vähähiilistäminen	Välitavoite	Päivitetyn ilmasto- ja energiastrategian, keskipitkän aikavälin ilmastonmuutospoliittisen suunnitelman ja vähähiilisyyttä koskevien alakohtaisten etenemissuunnitelmien julkaiseminen
40	P1C4I1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Julkiset liikennesähkön ja -vedyn jakelu- ja tankkausinfrastruktuuri	Tavoite	Sähköajoneuvojen latureihin ja/tai vetytankkauspisteisiin sidotut määrärahat
49	P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys	Tavoite	Kipsikäsitellyt pellot
51	P1C5I1 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys	Tavoite	Toimitetut hankeraportit
54	P1C5I2 – Ympäristökestävyys ja luontopohjaiset ratkaisut – Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet	Tavoite	Toimitetut hankeraportit
63	P2C2I2 – Datatalouden ja digitalisaation vauhdittaminen – Virtual Finland	Välitavoite	Virtuaalinen Suomi-alusta
67	P2C2I3 – Kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) vauhdittaminen	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
69	P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen	Välitavoite	Säädösten voimaantulo
73	P2C3R1 – Rahanpesun ehkäisemisen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen	Välitavoite	Säädösten voimaantulo
76	P2C3I2 – Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta	Tavoite	Kyberturvallisuusharjoitusten määrä
85	P3C1R4 – Työllisyys ja työmarkkinat – Monialaiset palvelut nuorille (Ohjaamo-palvelut)	Tavoite	Terveydenhuolto-, sosiaali- ja/tai koulutuspalvelujen tarjoamiseen Ohjaamon keskitetyissä neuvontakeskuksissa osoitettujen henkilöiden lukumäärä
97	P3C2I1 – Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma	Tavoite	Jatkuvan oppimisen digitaaliset palvelut
108	P3C3I3 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Business Finland)	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
111	P3C3I4 - TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – Innovatiivisten kasvuyritysten tukeminen	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
120	P3C3I7 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kilpailtu rahoitus innovaatioinfrastruktuureille	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
126	P3C4I2 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kansainvälisen kasvun kärkialaohjelmat	Tavoite	Toimitetut hankeraportit
136	P4C1I1 – Edistetään hoitotakuun toteutumista ja puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa palveluvelkaa	Tavoite	Niiden kiireettömien perusterveydenhuoltokäyntien osuus, jotka saavuttavat hoidon saatavuudelle asetetun 7 päivän määräajan
138	P4C1I3 – Tietopohja sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kustannustehokkuuden lisäämiseksi	Välitavoite	Kaikilla hyvinvointialueilla käytetyn hoitotakuun kansallinen reaaliaikainen seurantajärjestelmä
139	P4C1I4 – Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönotto	Tavoite	Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja käyttävän väestön osuuden kasvu
141	P5C1R1 – REPowerEU – Vihreään siirtymään liittyvät luvat	Tavoite	Ympäristövaikutusten arviointien päätelmät
143	P5C1R1 – REPowerEU – Vihreään siirtymään liittyvät luvat	Välitavoite	Uutta ympäristölupamenettelyä koskevien säädösten voimaantulo
149	P5C1I2 – REPowerEU – vihreää siirtymää koskeva T & K	Tavoite	Tutkijoiden valitseminen REPowerEU-ohjelmaan liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan
Erän suuruus			YHTEENSÄ 316 340 688 EUROA

1.6.Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
5	P1C1I1 – Energiajärjestelmän murros – Energiainfrastruktuuri-investoinnit	Tavoite	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu
8	P1C1I2 – Energiajärjestelmän murros – Investoinnit uuteen energiateknologiaan	Tavoite	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu
10	P1C1I3 – Energiajärjestelmän murros – Ahvenanmaan investointi- ja uudistuskokonaisuus	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
18	P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen	Tavoite	Lopullisten tuensaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
18 a	P1C2I1 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen	Välitavoite	Ministeriö on saattanut investoinnin päätökseen
21	P1C2I2 – Vihreää ja digitaalista siirtymää tukevat teollisuuden uudistukset ja investoinnit – Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen	Tavoite	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu
25	P1C3R1 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – maankäyttö- ja rakennuslain uudistus	Välitavoite	Säädöksen (säädösten) voimaantulo
33	P1C3I2 – Rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen – Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma	Välitavoite	Tehdyt rahoituksen myöntämispäätökset, toimitetut hankeraportit ja julkaistu ohjelmaraportti
36	P1C4R1 – Yhdyskuntien ja liikenteen vähähiiliset ratkaisut – Fossiilittoman liikenteen tiekartta	Tavoite	Kotimaan liikenteen päästöjen vähentäminen vähintään 24,5 prosentilla vuoteen 2025 mennessä vuoteen 2005 verrattuna
57	P2C1I1 – Digitaalinen infrastruktuuri – Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden kehittäminen	Tavoite	Suurnopeuslaajakaistahankkeet (100/100 Mbit/s)
60	P2C1I2 – Liikenne ja maankäyttö – Digirata-hanke	Välitavoite	ERMTS-järjestelmällä varustettu kaupallinen pilottirata
70	P2C2R1 – Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen	Välitavoite	Asuin- ja liikekiinteistöjä koskevan tietojärjestelmän kattavuuden laajentaminen asunto-osakeyhtiöitä koskevien tietojen osalta
74	P2C3R1 – Rahanpesun ehkäisemisen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen	Välitavoite	Ohjausryhmän loppuraportti
94	P3C2R1– Jatkuvan oppimisen uudistus	Tavoite	Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet työelämän muutoksiin valmistavaan koulutukseen, myös digitalisointiin ja vihreään siirtymään.
99	P3C2I3 – Koulutuksen digitalisointi Ahvenanmaalla	Välitavoite	Korkea-asteen koulutuksen digitalisointi Ahvenanmaalla
102	P3C3I1 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus – Veturihankkeet	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
105	P3C3I 2 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoituspaketti – keskeisten alojen vauhdittaminen ja osaamisen vahvistaminen (Suomen akatemia)	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
114	P3C3I5 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin edistäminen – Paikalliset tutkimusinfrastruktuurit	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
117	P3C3I6 – TKI, tutkimusinfrastruktuuri ja pilotointi – Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurien edistäminen – Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit	Välitavoite	Toimitetut hankeraportit
123	P3C4I1 – Kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvun vauhdittaminen koronakriisistä kärsineillä aloilla – Kasvun kiihdyttämisohjelma	Tavoite	Toimitetut hankeraportit
140	P4C1I5 – Uuden digitaalisen terveydenhuoltotietojärjestelmän käyttöönotto Ahvenanmaalla	Tavoite	Niiden julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus, jotka ovat rekisteröityneet uuden terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttäjiksi
144	P5C1R1 – REPowerEU – Vihreään siirtymään liittyvät luvat	Välitavoite	Ympäristölupiin liittyvät digitaaliset palvelut
147	P5C1I1 – REPowerEU – Investoinnit puhtaaseen siirtymään	Välitavoite	Hankkeen päättämistä koskevat ilmoitukset tai hankeraportit toimitettu
148	P5C1I2 – REPowerEU – vihreää siirtymää koskeva T & K	Välitavoite	Tarkastusraportti annettu
151	P5C1I2 – REPowerEU – vihreää siirtymää koskeva T & K	Välitavoite	Puhdasta energiaa koskevien tiekarttojen julkaiseminen
152	P5C1I3 – REPowerEU – Merituulivoima Ahvenanmaalla	Välitavoite	Raporttien toimittaminen
Erän suuruus			YHTEENSÄ 330 914 964 EUROA

3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannassa ja täytäntöönpanossa noudatetaan seuraavia järjestelyjä:

·Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano-, seuranta- ja raportointiprosessi toteutetaan Suomen hallituksen korkeimmalla tasolla; siitä huolehtii ministerityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Sen tehtävänä on ohjata ja seurata Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettavan Suomen kestävän kasvun ohjelman täytäntöönpanoa. Ministerityöryhmä seuraa ohjelmaan liittyvien uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa myös poliittisella tasolla ja käsittelee siihen liittyviä elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikan kysymyksiä.

·Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelman täytäntöönpanoa koordinoi hallinnollisesti ministeriöiden välinen koordinaatioryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä ja jonka puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriö. Suomen elpymis- ja palautumisohjelman koordinointiin, hallinnointiin, valvontaan ja tarkastukseen liittyvät keskustason tehtävät suoritetaan yhdessä valtiovarainministeriön kanssa.

·Suunnitelman täytäntöönpanossa ja seurannassa valtiovarainministeriötä tukee tekninen sihteeristö, joka toimii valtiovarainministeriön alaisuudessa Valtiokonttorin yhteydessä. Tekninen sihteeristö toimii kansallisen tason yhteyselimenä suunnitelman täytäntöönpanosta ja seurannasta vastaavien ministeriöiden ja virastojen välillä.

·Valtiovarainministeriö seuraa säännöllisesti uudistuksiin ja investointeihin liittyvien tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamista asianomaisten vastuuviranomaisten (työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Business Finland, Energiavirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset jne.) keräämien ja raportoimien tietojen perusteella.

·Valtiovarainministeriön vastuulla on valtiovarain controller -toiminnon välityksellä toteuttaa valvonta ja tarkastukset sekä laatia yhteenveto suoritetuista tarkastuksista. Se määrittelee tarkastusstrategian ja suorittaa sekä valvontajärjestelmien että hankkeiden ja toimenpiteiden tarkastukset. Eri ministeriöt ja virastot, jotka vastaavat uudistuksista ja investoinneista, ovat kukin toimivaltansa puitteissa vastuussa valvonnasta, tarkastuksista, oikaisuista ja takaisinperinnästä.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa täyden pääsyn perustana oleviin tietoihin

Suomi ottaa käyttöön seuraavat järjestelyt, jotta se voi antaa komissiolle rajoittamattoman pääsyn merkityksellisiin taustatietoihin:

·Valtiovarainministeriö, joka toimii Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman keskuskoordinaatioelimenä, kerää tietoa suunnitelmasta rahoitettavien uudistusten ja investointien välitavoitteiksi ja tavoitteiksi valittujen indikaattoreiden mukaisesta edistymisestä. Tiedot toimitetaan paikallisella tasolla, ja ne kootaan keskitetysti kansallisella tasolla erityiseen tietojärjestelmään. Niitä käytetään välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen edistymisen seurantaan. Tietojärjestelmää käytetään myös laadullisten rahoitustietojen ja muiden pakollisten tietojen, kuten lopullisia tuensaajia koskevien pakollisten tietojen tietovarastona. Tekninen sihteeristö poimii tiedot tietojärjestelmästä ja raportoi niistä valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriön EU-sihteeristö valmistelee Euroopan komissiolle toimitettavat maksupyynnöt.

·Kun tämän liitteen osiossa 2 olevassa 1 jaksossa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Suomen on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle rahoitusosuuden maksamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö. Suomi varmistaa, että komissio saa pyynnöstä rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1) Lukuun ottamatta a) toimintoja ja varoja, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot, ja b) ii alakohdan mukaisia toimintoja ja varoja, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on tilapäistä ja teknisesti väistämätöntä, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(2) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(3) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(4) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(5) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(6) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(7) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

(8) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä on toimitettava näyttöä laitoskohtaisesti.

Top

Choose the experimental features you want to try