EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 10.3.2026

COM(2026) 115 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

kansalaisten energiapaketista

{SWD(2026) 115 final}

Kansalaisten energiapaketti – Kohtuuhintaista energiaa kaikille

Kaikkien eurooppalaisten saatavilla pitäisi olla kohtuuhintaista puhdasta energiaa tavalla, joka takaa asumisen mukavuuden ja kestävyyden. Kohtuuhintainen energia on välttämätön edellytys turvalliselle, ihmisarvoiselle elämänlaadulle, jossa ei kärsitä köyhyydestä. Se on myös keskeistä oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden varmistamisen kannalta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta ja kaikkien sukupolvien tilanteessa. Jos energian hinnat ovat liian korkeat, koko talous kärsii – kulutus laskee ja yritystoiminta hidastuu. Kansalaisten energiapaketilla on tarkoitus puuttua juuri tähän.

Varmin tapa hankkia kohtuuhintaista energiaa on tukeutua puhtaaseen energiaan, jota Eurooppa voi tuottaa itse. Siksi on lisättävä eurooppalaisten mahdollisuuksia siirtyä kaasusta sähköpohjaisiin puhtaampiin vaihtoehtoihin. Sähköistäminen alentaa ja vakauttaa hintoja ajan mittaan lisäten samalla Euroopan riippumattomuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyä. Jäsenvaltioiden tehtävänä tässä yhteydessä on luoda oikeanlaisia kohdennettuja kannustimia – esimerkiksi tehdä sähkön käytöstä houkuttelevampaa verokannustimien ja alhaisempien verojen avulla.

Joustavuuden ansiosta älymittareilla varustetut kodit voivat käyttää energiaa silloin, kun sähköä on runsaasti saatavilla ja se on halvempaa. Sähköajoneuvojen älykäs ja kaksisuuntainen lataus voi tukea tätä joustavuutta entisestään. Jotta tämä toimisi, kansalaisten saatavilla on oltava luotettavaa tietoa ja erilaisiin (myös vammaisten) tarpeisiin mukautettua neuvontaa, kohtuuhintaista teknologiaa sekä palveluja, jotka palkitsevat käyttäjiä sähkönkulutuksen siirtämisestä huippuajoilta edullisemmille ajanjaksoille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä digitaalisesta syrjäytymisestä kärsiviin ryhmiin. Tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen 1 mukaan EU:n energiankuluttajat haluavat parantaa haavoittuvassa asemassa olevien ja energiaköyhyydestä kärsivien kuluttajien suojelua sekä lisätä energialaskujen selkeyttä ja läpinäkyvyyttä.

Kansalaisten – esimerkiksi viljelijöiden, maaseudun asukkaiden, pienyritysten omistajien tai päiväkotien– pitäisi voida tehdä yhteistyötä tuottaakseen ja jakaakseen itse tuottamaansa energiaa. Tämä vähentäisi paikallisiin energiaverkkoihin kohdistuvaa painetta ja ehkäisisi tarpeettomia energiainfrastruktuuri-investointeja. Energiayhteisöjen perustamista koskevien taloudellisten ja teknisten vaatimusten olisi oltava selkeitä ja yksinkertaisia. Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen hyödyttää myös eurooppalaisia puhtaiden teknologioiden valmistajia ja sähköntoimittajia, sillä innovatiivisten tuotteiden (kuten lämpöpumppujen) ja palvelujen (kuten sosiaaliperusteisten leasingjärjestelyjen ja maalämmön palvelumallin eli HaaS-palvelun, heat-as-a-service) kasvava kysyntä tuo investointivarmuutta ja auttaa lisäämään kasvua näillä työmarkkinoilla. Nämä innovatiiviset teknologiat parantavat myös energian ja veden välistä yhteyttä eli ns. energia-vesi-nexusta erityisesti kuivuuden ja helleaaltojen aikana ja auttavat siten pienentämään energialaskuja 2 .

Kansalaisten energiapaketilla pyritään puuttumaan myös energiaköyhyyteen. Liian monet EU:n kansalaiset kärsivät tällä hetkellä tästä vakavasta tilanteesta, joka vaikuttaa suhteettomasti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin sekä maaseutualueisiin, syrjä-alueisiin, syrjäisimpiin alueisiin ja saariin. Vuonna 2024 lähes 10 prosenttia EU:n kansalaisista ei pystynyt lämmittämään kotiaan riittävästi talvella, ja kesällä taas jäähdytystarpeet kasvavat monissa kodeissa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä siirtyminen halvempaan sähköiseen lämmitykseen ja jäähdytykseen tai kaukojärjestelmiin uusiutuvan energian pohjalta on olennaista energiaköyhyyden ja asumismenojen vähentämiseksi.

Tätä varten on jo olemassa vankka joukko EU:n lakeja, mutta niiden täytäntöönpano on edelleen epätasaista. EU:n lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen on keskeistä sen varmistamiseksi, että kansalaiset voivat hyödyntää oikeuksiaan kaikilta osin. Paikallisviranomaiset ovat avainasemassa kansalaisten tukemisessa energiasiirtymässä tarjoamalla hallinnollista, teknistä ja taloudellista neuvontaa erityisesti silloin, kun on kyse energiaköyhyyteen puuttumisesta ja sellaisten ryhmien tavoittamisesta, joilla on erityistarpeita. Tämä tiedonanto täydentää muita kohtuuhintaista energiaa koskevia komission aloitteita 3 . Sen tarkoituksena on tehostaa yhteisiä toimia hallinnon kaikilla tasoilla ja saada aikaan tuloksia Euroopan kansalaisten hyväksi. Tätä varten siinä esitetään konkreettisia toimia, joilla pyritään i) pienentämään kotitalouksien energialaskuja, ii) suojelemaan kuluttajia ja lisäämään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan, iii) torjumaan energiaköyhyyttä ja iv) panemaan tehokkaasti täytäntöön olemassa oleva EU:n lainsäädäntö.

Pilari I: Kotitalouksien energialaskujen pienentäminen

Korkeat energianhinnat vahingoittavat Euroopan taloutta ja kansalaisia. Kotitalouksien sähkönhinnat nousivat jyrkästi kriisin aikana ja ovat edelleen korkealla, mikä vahingoittaa suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. EU:n kotitalouksien sähkön vähittäishinnat ovat 36 prosenttia vuosien 2014–2020 keskiarvoa korkeammat ja kaasun vähittäishinnat 68 prosenttia saman ajanjakson keskiarvoa korkeammat. Vertailukohtana voidaan pitää inflaatiota, joka oli samalla ajanjaksolla 26 prosenttia, mikä tarkoittaa, että hinnat ovat nousseet 10 prosenttia inflaatiokorjauksen jälkeen.

Kansalaisten energialaskuihin vaikuttavat verkkomaksut, kansalliset verot ja maksut, energian tukkuhinta ja yksilöllisen kulutuksen taso. Kansalliset energiaverot ja verkkomaksujen laskenta ovat pääasiassa jäsenvaltioiden ja niiden sääntelyviranomaisten vastuulla, mikä antaa niille työkaluja parantaa energialaskujen kohtuuhintaisuutta. Siksi komissio ehdottaa tältä osin neljää konkreettista toimea.

Toimi 1: Sähköön kohdistuvien verojen ja maksujen alentaminen EU:n vähimmäistasolle kotitalouksien osalta

Sähköön kohdistuvat verot ja maksut muodostavat keskimäärin 25 prosenttia kotitalouksien sähkönhinnasta ja 15 prosenttia yritysten sähkönhinnasta. Jäsenvaltiot voivat alentaa kansallisia energiaveroja ja ‑maksuja, mukaan lukien ylimääräiset verot ja maksut, jotka eivät liity energiaan (esim. sähkölaskuihin lisätyt yleisradiotoimintaan liittyvät maksut 4 ). Energiaan liittymättömien kustannusten poistaminen pienentää kaikkien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien, sähkölaskua.

Osa jäsenvaltioista 5 on alentanut tai on alentamassa veroastetta energiavaltaisille teollisuudenaloille. Verotuksen alentaminen osoittautui tehokkaaksi myös energialaskujen tilapäisessä hillitsemisessä energiakriisin aikana, erityisesti silloin, kun sähkön vähittäishinta oli huomattavasti kaasun vähittäishintaa korkeampi. Nykyisen energiaverotusdirektiivin ja arvonlisäverodirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat joustavasti alentaa vähimmäisveroasteita valmisteverolle ja arvonlisäverolle sähkön hintojen osalta. Tämä vaikuttaisi välittömästi sähkön hintoihin ja myös auttaisi nopeuttamaan loppukäytön sähköistämistä.

Toimi 2: Paikallisten kuluttajien verkkokustannusten alentaminen

Kuluttajien maksamat verkkotariffit kattavat kustannukset, joita aiheutuu energian siirtämisestä heidän koteihinsa. Verkkotariffien osuus sähkönhinnoista on neljäsosasta kolmasosaan, ja ne ovat keskeisessä asemassa energian kohtuuhintaisuuden kannalta. EU:n lainsäädännöllä suojellaan kuluttajia edellyttämällä, että verkonhaltijoiden kuluttajilta perimät maksut ovat kustannuksia vastaavia ja läpinäkyviä, että niissä otetaan huomioon verkon turvallisuuden ja joustavuuden tarve ja että ne vastaavat tosiasiallisesti toteutuneita kustannuksia. 6 Tariffien ja niihin liittyvien kustannusten hyväksyminen kuuluu riippumattomille kansallisille sääntelyviranomaisille.

Energiayhteisöt, jotka tuottavat energiaa omaan käyttöönsä tai jakavat sitä naapuriensa kanssa, voivat auttaa vähentämään paikallisten verkkojen käyttöä ja välttämään investointeja ylimääräiseen infrastruktuuriin. Joustavuus suhteessa verkkotariffeihin, jotka pienentävät energiayhteisöjen ja energiaansa jakavien kansalaisten energialaskuja, kannustaisi paikalliseen energiantuotantoon ja ‑kulutukseen ja hyödyttäisi kaikkia verkonkäyttäjiä.

Komissio julkaisi vuonna 2025 verkkotariffeja koskevat ohjeet 7 , joilla autetaan kansallisia sääntelyviranomaisia pitämään verkkomaksut – ja siten myös kuluttajien laskut – alhaisina. Ohjeiden nopea täytäntöönpano auttaisi alentamaan kaikkien kuluttajien verkkomaksuja. Komissio kannustaa sääntelyviranomaisia soveltamaan tiukkaa lähestymistapaa, kun ne arvioivat kustannuksia ja tuloja, ja ottamaan kaikilta osin huomioon mahdollisuuden korvata kalliita infrastruktuuri-investointeja joustavuudella ja kysyntäjoustolla. Verkkotariffeja koskevien ohjeiden jatkotoimena komissio tekee yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa energiasiirtymän nopeuttamiseksi muun muassa palkitsemalla energiayhteisöjen ja energian jakamisen myönteisistä vaikutuksista.

 
Toimi 3: Puhtaiden ja energiatehokkaiden teknologioiden käytön edistäminen

Vuonna 2023 EU:n kotitaloudet käyttivät energiaa eniten asuntojen lämmitykseen (62,5 % energian loppukulutuksesta asuntosektorilla) ja seuraavaksi eniten veden lämmitykseen (15,1 %). 8  EU:n energiamerkkeihin liittyy jo nyt säästöpotentiaalia, ja ne antavat kuluttajille hyödyllisiä neuvoja esimerkiksi kodinkoneita koskevissa ostopäätöksissä. 9  Energialaskuja pystytään pienentämään kotitalouksien energianhallintajärjestelmien ja nykyaikaisten energiaälykkäiden laitteiden avulla. Siirtyminen sähköiseen liikkumiseen tarjoaa lisämahdollisuuksia vähentää energiakustannuksia sähköajoneuvojen älykkään ja kaksisuuntaisen lataamisen avulla, mikä antaa kotitalouksille mahdollisuuksia optimoida sähkönkäyttöä. Niitä pidetään kuitenkin usein liian kalliina, pääasiassa korkeiden etukäteismaksujen vuoksi. Osa jäsenvaltioista on puuttunut tähän ottamalla käyttöön innovatiivisia rahoitusmalleja, kuten leasing-vuokrauksen sosiaalisin perustein 10 . Tietyillä markkinoilla yritykset tarjoavat asiakkailleen puhtaita lämmitysjärjestelmiä (joihin sisältyy kunnossapito) antamalla kuluttajille mahdollisuuden maksaa kustannukset joustavina kuukausierinä 11 . Kehitteillä on myös avustuksia pidemmälle meneviä järjestelmiä, mutta useimmissa tapauksissa niitä ei ole vielä otettu laajasti käyttöön.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja yrityksiä menemään pelkkiin avustuksiin perustuvaa toimintamallia pidemmälle ja kehittämään innovatiivisia energiapalveluja ja rahoitusratkaisuja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi järjestelmät, joissa sosiaaliperusteiseen leasing-vuokraukseen yhdistetään mahdollisuus kattaa alkuvaiheen pääomakustannukset, lämmön tarjoaminen palveluna 12 tai joustavat tariffit lämpöpumppujen ja ylläpitokustannusten osalta. Tämä parantaisi EU:n kansalaisten mahdollisuuksia käyttää puhtaita, energia- ja vesitehokkaita teknologioita, kohentaisi elämänlaatua esimerkiksi vähentämällä saastumista ja parantamalla sisätilojen viihtyisyyttä ja terveellisyyttä ja pienentäisi energialaskuja. Asianmukaisesti suunnitellut järjestelmät, joissa yhdistetään julkista ja yksityistä rahoitusta sekä asetetaan etusijalle energiaköyhyydestä kärsivät ihmiset ja muut heikommassa asemassa olevat ryhmät, vaikuttavat myönteisesti pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin, joissa energiakustannusten osuus kotitalouden kokonaistuloista voi olla suhteettoman suuri. Samoin olisi tuettava investointeja puhtaiden tai energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoon kantaverkon ulkopuolisissa tilanteissa. Tulevalla puhtaan energian investointistrategialla 13 komissio pyrkii saamaan liikkeelle yksityisiä energiatehokkuusinvestointeja.

Toimi 4: Kuluttajien mahdollisuuksien lisääminen saada halvin tarjous ja vaihtaa toimittajaa nopeasti

EU:n lainsäädännössä kansalaisille annetaan oikeus siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia energiantarjoajia. 14 Kansalaisten arvioidaan kuitenkin menettävän keskimäärin 152 euroa vuosittain siksi, että he eivät hyödynnä tätä mahdollisuutta. 15 Yksi syy tähän on läpinäkyvyyden puute: kaikki olemassa olevat vertailuvälineet eivät välttämättä ole riittäviä tältä osin, ja vaikka välittäjäalustat voivat helpottaa vaihtamista, niiden liiketoimintamallit eivät aina ole selkeitä, mikä voi vaarantaa läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että energiantoimittajat antavat asiakkailleen vähintään kerran vuodessa edullisimpia hintoja koskevaa neuvontaa asiakkaiden oman energiankäytön perusteella ja ottavat käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmän, joka ilmoittaa, jos asiakkaan energiankulutus uhkaa ylittää merkittävästi sopimuksen tekohetkellä oletetun tason, sekä silloin, jos saataville tulee edullisempi tarjous. 16  Tällaiset palvelut, jotka vastaavat muilla aloilla 17 tarjottavia palveluja, antaisivat kuluttajille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja muuttaa sopimustaan (esim. joustavasta kiinteäksi), mikä vaikuttaisi myönteisesti heidän laskuihinsa.

Kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus saada selkeää tietoa sopimuksistaan. Heille olisi toimitettava tiivis yhteenveto hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai jatkamista. Jotta voidaan varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevat kuluttajat – myös ne kuluttajat, joilla ei ole digitaitoja tai ‑välineitä – voivat tosiasiallisesti käyttää oikeuksiaan, toimittajien olisi toimitettava tämä yhteenveto maksutta saavutettavassa muodossa ja useiden kanavien kautta. Komissio antaa ohjeita keskeisistä sopimusehdoista ja kannustaa toimittajia toimittamaan vakiomuotoisen yhteenvedon.

Toimittajien vaihtamisessa on myös tarpeettomia teknisiä esteitä. Niihin puuttumiseksi komissio aikoo vahvistaa toimittajia koskevat tekniset säännöt, joilla varmistetaan, että vaihtamiseen liittyvät back-office‑toiminnot on mahdollista toteuttaa 24 tunnin kuluessa kaikkialla EU:ssa. Lisäksi älymittareiden kattava käyttöönotto jäsenvaltioissa on keskeistä: jotta kansalaiset voisivat käyttää oikeuksiaan tai hyödyntää joustopalveluja (ks. toimi 6), heillä on oltava selvä käsitys kuluttamastaan energiasta.

Pilari II: Kuluttajien suojelu ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Toimi 5: Oman energiantuotannon ja energian jakamisen edistäminen kansalaisten keskuudessa

Kansalaiset voivat päättää yhdistää voimansa ja perustaa energiayhteisön voidakseen hallinnoida yhteisiä investointeja sekä tuottaa ja kuluttaa uusiutuvaa energiaa esimerkiksi aurinkopaneelien, tuuliturbiinien ja kaukolämpöjärjestelmien avulla. Tämä on EU:n lainsäädännössä turvattu oikeus 18 . Euroopassa toimii tällä hetkellä yli 8 000 energiayhteisöä 19 , mutta hyödyntämätöntä potentiaalia on valtavasti erityisesti maaseutualueilla. Kyse voi olla esimerkiksi uusiutuvan energian tuottamisesta, mukaan lukien biokaasu ja bimetaani, tai paikallisesta jätehuollosta. Yhteisiä hyötyjä voidaan saavuttaa myös jakamalla energiaa. Tämä mahdollistaa sen, että itse tuotetusta uusiutuvasta energiasta hyötyy suoraan laajempi joukko ihmisiä, kuten vuokralaiset, pienituloiset kotitaloudet ja ne, joilla ei ole soveltuvaa tilaa. Oma tuotanto ja energian jakaminen lisäävät riippumattomuutta, takaavat kohtuulliset ja vakaammat hinnat ja tekevät energiajärjestelmästä tehokkaamman.

Vuoteen 2030 mennessä yli 16 miljoonaa kotitaloutta ja 630 000 pk-yritystä voisi tuottaa omaa uusiutuvaa energiaa. 20  Kotitalouksien muodostamien yhteisöjen asennettu uusiutuvan energian kapasiteetti on mahdollista jopa kymmenkertaistaa 21 . Yksittäiset kotitaloudet, jotka tuottavat ja kuluttavat omaa aurinkoenergiaansa, voivat saavuttaa 260–550 euron vuosittaiset säästöt. Tuuli- ja aurinkoenergiaa yhdisteleville kotitalouksien muodostamille yhteisöille vuosittaiset säästöt voivat olla 440–930 euroa. 22

Jotta tämä potentiaali voidaan saavuttaa, energiayhteisöille on annettava mahdollisuus jakaa sähköä ilman kohtuuttomia toimittajamaksuja, myydä ylijäämäenergiaa ja hyödyntää mahdollisuuksiaan tasapainottaa korkeaa tai alhaista markkinakysyntää. Hallinnolliset vaatimukset on minimoitava. Lisäksi olisi tarjottava kohdennettua tukea saatavuuden varmistamiseksi energiaköyhille ja haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille. Komissio tukee jäsenvaltioita tässä pyrkimyksessä laatimalla energiayhteisöjä koskevan toimintasuunnitelman.

Toimi 6: Joustavuuden edistäminen vähittäissopimuksilla

Kuluttajat, joilla on joustava vähittäissopimus, voivat saada merkittäviä säästöjä. Tietyissä tapauksissa sähkölasku voi pienentyä jopa 40 prosenttia, kun lämmityksen kysyntää siirretään ajoille, jolloin sähkön hinta on alhainen. 23 Tämä on yksi syy siihen, miksi kysyntäjoustoa olisi edistettävä aktiivisesti kaikkialla EU:ssa. Hyötyjä ovat muun muassa sähköntuotannon väheneminen ja verkkokustannusten aleneminen sekä vähäisempi tarve kapasiteettia tukeville toimenpiteille. Mahdolliset säästöt ovat arviolta 2,7 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2030 mennessä. 24  

Näiden hyötyjen toteutuminen edellyttää sen varmistamista, että joustavia vähittäissopimuksia on laajalti saatavilla, että hinnoittelu on kuluttajille läpinäkyvää ja että heillä on mahdollisuus saada luotettavaa tietoa ja kohdennettua neuvontaa omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan toimitussopimuksen valintaan liittyen ja että käytössä ovat kaikki tarvittavat tekniset välineet. Älykkäät mittausjärjestelmät ovat avainasemassa, koska ne tarjoavat joustavuuden edellyttämän datan. Merkityksellisen datan tehokas saatavuus helpottaa myös automaation lisäämistä ja parantaa siten kuluttajakokemusta varmistaen samalla vahvan tietosuojan.

Joustavuuden edistäminen tarkoittaa myös esteiden poistamista joustopalvelujen tarjoajilta – eli yrityksiltä, jotka palkitsevat asiakkaansa sähkönkäytön siirtämisestä huippuajoilta edullisemmille ajanjaksoille, mikä vähentää paikallisiin sähköverkkoihin kohdistuvaa rasitusta. Komissio antaa ohjeita, jotka auttavat poistamaan tällaisia esteitä, kuten lannistimia tai epäsopivia hintasignaaleja.

EU:n ulkopuolella Australian Solar Sharer Offer tarjoaa kotitalouksille nollakustanteista sähköä aikoina, jolloin aurinkoenergian tuotanto on runsasta. EU:ssa sähköntoimittajat ovat myös kehittäneet tarjouksia nollakustanteisesta sähköstä. Jäsenvaltiot saattavat haluta tutkia vastaavia EU:n sääntelykehykseen mukautettuja mekanismeja, joiden avulla kansalaiset voivat hyötyä suoraan puhtaasta siirtymästä siten, että laskut saadaan alenemaan ilman aurinkopaneeleihin tehtävää ennakkoinvestointia, ja jotka kannustavat kysyntäpuolen joustavuuteen, sovittavat kulutuksen yhteen uusiutuvan energian runsaan tuotannon jaksojen kanssa, parantavat verkon tehokkuutta ja vahvistavat yleistä tukea hiilestä irtautumiselle tekemällä energiasiirtymän eduista näkyviä ja konkreettisia.

Toimi 7: Kuluttajien luottamuksen vahvistaminen

Energiankuluttajiin kohdistetaan aggressiivista telemarkkinointia, tai heidän on joskus vaikea saada selkoa energiamarkkinoista. Tämä vähentää luottamusta markkinoihin ja rajoittaa mahdollisuuksia hyötyä halvemmista vaihtoehdoista tai innovatiivisemmista palveluista. 26  

Asiakkaille tarjottavien energiapalvelujen laadun parantamiseksi komissio tekee yhteistyötä kuluttajajärjestöjen, energiantoimittajien ja sääntelyviranomaisten kanssa laatiakseen uuden, energiantoimittajille tarkoitetun palvelusäännöstön ensimmäisenä askeleena sopimattomien markkinointikäytäntöjen torjunnassa. Säännöstö antaa energiantoimittajille mahdollisuuden sitoutua vapaaehtoisesti ylittämään nykyiset vaatimukset. Tähän kuuluvat tehokas valitusten käsittely, haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien – kuten maaseutualueilla asuvien kuluttajien – toimitusten keskeyttämisen ehkäiseminen soveltamalla pidempiä irtisanomisaikoja ja räätälöityjä maksusuunnitelmia ja varmistamalla vähimmäistoimitukset sekä edullisimpia hintoja koskevan neuvonnan antaminen ja varhaisvaroitusjärjestelmien käyttöönotto (ks. toimi 4). Säännöstö toimii luotettavuusmerkkinä, jolla energiantoimittajat viestivät kuluttajille, että nämä voivat odottaa läpinäkyviä, oikeudenmukaisia palveluja. Osassa jäsenvaltioista 27 tällaista säännöstöä sovelletaan jo menestyksekkäästi myös valvoen sen noudattamista. Jäsenvaltiot voivat itse päättää, pannaanko tällainen säännöstö täytäntöön kansallisella tasolla ja miten täytäntöönpano tapahtuu.

Tekoäly ja digitalisaatio tuovat mukanaan monia etuja, kuten energiansäästöjä ja energialaskujen pienentymistä, mutta ne myös asettavat uusia haasteita. Sen vuoksi komissio arvioi, ovatko nykyiset säännöt tältä osin tarkoituksenmukaisia.

Luottamus markkinoihin kärsii, jos energiantoimittajat eivät suojele itseään epävakailta hinnoilta. Jos energiantoimittaja joutuu lopettamaan toimintansa, asiakkaat voivat menettää mahdolliset ennakkomaksut ja saattavat joutua tekemään epäedullisemman sopimuksen. Tämän estämiseksi komissio antaa kansallisille sääntelyviranomaisille ohjeet siitä, miten ne voivat varmistaa, että energiantoimittajat laativat asianmukaiset riskienhallinta- ja suojausstrategiat, jotta sähkön vähittäismarkkinat pysyvät vakaina ja luotettavina.

Pilari III: Energiaköyhyyden ja haavoittuvuuden torjuminen

Energiasiirtymässä keskeisessä asemassa ovat oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Haavoittuvassa asemassa olevien ja energiaköyhyydestä kärsivien kuluttajien suojelu on viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen 28 mukaan eurooppalaisten tärkein prioriteetti. Energiaköyhyys, liian kallis asuminen ja sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen rajallinen saatavuus voivat lisätä haavoittuvuusriskejä. EU laatii parhaillaan ensimmäistä köyhyyden vastaista EU:n strategiaa, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä saamaan olennaista suojelua ja palveluja, puuttua köyhyyden perimmäisiin syihin ja myötävaikuttaa köyhyyden poistamiseen vuoteen 2050 mennessä. Kun energiaa on kaikkien saatavilla keskeisenä palveluna, haavoittuvuus ja köyhyys vähenevät EU:ssa.

Toimi 8: Voimien yhdistäminen energiaköyhyyden vähentämiseksi

Vuonna 2024 noin 42 miljoonaa eurooppalaista (9,2 % EU:n väestöstä) ei pystynyt lämmittämään kotiaan riittävästi. 29 Tämä on vakava ja kestämätön tilanne, joka koskettaa liian monia EU:n kansalaisia ja vaikuttaa suhteettomasti köyhyyden tai syrjinnän vaarassa oleviin perheisiin ja väestöryhmiin.

EU:n oikeudellisessa kehyksessä edellytetään, että jäsenvaltiot puuttuvat energiaköyhyyteen ja suojelevat haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia toteuttamalla poliittisia toimenpiteitä ja konkreettisia toimia. Komission arviointi 30 päivitetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista osoittaa kuitenkin, että näitä sääntöjä pannaan täytäntöön epätasaisesti eri puolilla EU:ta. Tämä johtuu osittain siitä, että haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien ja energiaköyhyydestä kärsivien ihmisten tunnistaminen ja tavoittaminen sekä tarpeiden muuntaminen tehokkaiksi tukitoimenpiteiksi on vaikeaa, koska sekä energiaköyhyys että haavoittuvuus on monitahoista. Komissio auttaa jäsenvaltioita tekemään kansallisista suunnitelmistaan kunnianhimoisempia ja vähentämään energiaköyhyyttä antamalla lisäohjeita sekä jakamalla hyviä, toistettavissa olevia käytäntöjä. Näissä keskitytään onnistuneisiin kansallisiin ja paikallisiin lähestymistapoihin, joilla puututaan energiaköyhyyteen ja ristiriitaisiin kannustimiin 31 , samalla kun varmistetaan, että kannustimet energiansäästöön ja energiatehokkuuteen säilyvät myös kotitalouksille, jotka saavat sosiaalietuuksia energialaskujensa kattamiseksi. Komissio auttaa jäsenvaltioita myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2024/1275 mukaisesti laatimaan vuoden 2026 loppuun mennessä kansalliset rakennusten perusparannussuunnitelmansa. Niissä yksilöidään energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset, joissa heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset asuvat, ja määritellään räätälöityjä politiikkoja, joilla heitä autetaan pienentämään energialaskujaan ja lisäämään kotiensa asumismukavuutta niin talvella kuin kesällä. Suunnitelmilla pyritään myös valtavirtaistamaan perusparannusten yhteydessä esteettömyys ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kannalta. 

Sosiaalisen ilmastorahaston 32 ja koheesiopolitiikan rahastojen 33 puitteissa toteutettavien energiaköyhyyshankkeiden ja energiaköyhyyden neuvontakeskuksen kautta paikallistasolla tarjottavan muun tuen lisäksi komissio käynnistää Life-ohjelman 34 puitteissa uuden ehdotuspyynnön sellaisten hankkeiden rahoittamiseksi, joilla tuetaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia energiaköyhyyden torjunnassa kymmenen jo käynnissä olevan hankkeen pohjalta. Tämä lisää muiden toimijoiden mahdollisuuksia suunnitella ja laajentaa kohdennettuja toimenpiteitä, joilla energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille tarjotaan kestäviä ratkaisuja kohtuuhintaisen energian hankkimiseksi ja elinolojen parantamiseksi. Lisäksi komissio antaa ohjeita keinoista suojella haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia ja energiaköyhyydestä kärsiviä ihmisiä maakaasuverkkojen käytöstä poistamisen aikana.

Toimi 9: Haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten suojaaminen energiatoimitusten katkaisemiselta

Monet EU:n kansalaiset – mukaan lukien kansalaiset, jotka jo kärsivät energiaköyhyydestä – eivät pysty maksamaan energialaskujaan, mikä on heille vakava huolenaihe. Riski sähkö- ja kaasutoimitusten katkaisemisesta vaikuttaa vakavasti heidän elämänlaatuunsa ja terveyteensä, myös mielenterveyteen. Vuonna 2024 noin 31 miljoonaa eurooppalaista ei maksanut kaasu-, sähkö- tai vesilaskuaan ajoissa 36 .

Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelyviranomaisten, energiantoimittajien, kuluttajajärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa , jotta kansallisella tasolla perustettaisiin järjestelmiä varhaisten varoitusmerkkien tunnistamiseksi silloin, kun kotitalouksilla on vaikeuksia maksaa energialaskujaan. Tavoitteena on auttaa energiayhtiöitä puuttumaan asiaan ja tarjoamaan tällaisille kotitalouksille tukea ennen kuin ongelma pahenee. Lisäksi komissio aikoo edistää hyviä käytäntöjä energiansaannin katkaisujen ehkäisemiseksi ja niiltä suojautumiseksi, kuten velanhallintajärjestelyjä.

Pilari IV: Olemassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpano

Euroopan kansalaiset hyötyvät vahvasta kuluttajansuojasta EU:n lainsäädännön ansiosta. Täytäntöönpano on kuitenkin edelleen epätasaista. Ilman vahvaa täytäntöönpanoa kentällä EU:n tavoitteiden ja ihmisten kokemusten välinen kuilu pysyy yllä. Paikallisviranomaisilla on keskeinen rooli kansalaisten tukemisessa ja yhteydenpidossa heihin. Ne eivät kuitenkaan aina osallistu riittävästi politiikan kehittämiseen, eikä niillä aina ole valtuuksia tai keinoja toteuttaa toimenpiteitä kansalaisten hyväksi.

Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa auttaakseen EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa ja sen noudattamisen valvonnassa erityisesti antamalla ohjeita ja tekemällä teknisiä analyysejä energiayhteisöistä ja itse tuotetun energian kulutuksesta. Tähän sisältyvät myös energiayhteisöjä koskevan toimintasuunnitelman laatiminen, haavoittuvassa asemassa olevien ja energiaköyhyydestä kärsivien asiakkaiden suojeleminen energiatoimitusten katkaisemiselta ja sinä aikana kun kaasun käytöstä luovutaan asteittain; yhteenveto keskeisistä sopimusehdoista, toimittajan riskien hallinta, markkinapohjaiset vähittäishinnat, joustavuudesta maksettava korvaus vähittäissopimuksissa sekä toimittajan vaihtamista koskevat tekniset säännöt.

Täytäntöönpanossa on tietenkin otettava huomioon kaikki eri sidosryhmät. Siksi kaikkien tässä tiedonannossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaisen tärkeää, että komissio, jäsenvaltiot ja kansalaiset sekä kansalaisyhteiskunta, sääntelyviranomaiset, teollisuus ja tiedeyhteisö ovat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Tätä varten komissio virtaviivaistaa nykyisiä aloitteita ja lisää olemassa olevien tukivälineiden – kuten kansalaisten energianeuvontakeskuksen, energiaköyhyyden neuvontakeskuksen, kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen, EU:n saarialoitteen (EU Islands Initiative), siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita koskevan aloitteen ja energiankäyttötottumuksia koskevan foorumin (Energy Behaviour Forum) – näkyvyyttä sekä päivittää nykyisen kansalaisten energiafoorumin yhteyspisteeksi, joka jakaa parhaita käytäntöjä ja seuraa täytäntöönpanon edistymistä. Lisäksi komissio antaa jäsenvaltioille ohjeita, jotta ne voivat lisätä kaupunkien vaikutusmahdollisuuksia ja auttaa hyödyntämään paikallisviranomaisten koko potentiaalin puhtaaseen energiaan siirtymisessä. Komissio kiinnittää kansallisten kuluttajajärjestöjen kautta erityistä huomiota kansalaisten osallistumiseen ja varmistaa, että kuluttajat saavat tietoa oikeuksistaan ja EU:n energiamarkkinoilla tarjolla olevista mahdollisuuksista.

(1)

  Flash-eurobarometri 566 , Consumer behaviour in the energy transition, joulukuu 2025.

(2)

Euroopan vesiresilienssistrategia, COM/2025/280 final.

(3)

 Näitä ovat puhtaan teollisen kehityksen ohjelma , kohtuuhintaista energiaa koskeva toimintasuunnitelma , kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen suunnitelma , Euroopan verkkopaketti ja EU:n kaupunkiagenda sekä tulevat sähköistämisstrategia, lämmitys- ja jäähdytysstrategia ja energia-alan digitalisaatiota koskeva strateginen etenemissuunnitelma.

(4)

Italiassa, Kreikassa ja Portugalissa sähkölaskuihin lisätään yleisradiotoimintaan liittyviä maksuja.

(5)

Saksa ja Ranska.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (uudelleenlaadittu).

(7)

  Tiedonanto – Ohjeet tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavista verkkomaksuista energiajärjestelmän kustannusten vähentämiseksi , C(2025) 4010 final.

(8)

Eurostat, Energy consumption in households , kesäkuu 2025.

(9)

  Europeans attitudes towards energy policies – Syyskuu 2024 – Eurobarometri-tutkimus . Yli kolme neljäsosaa vastaajista oli käyttänyt EU:n energiamerkkiä viiden viime vuoden aikana.

(10)

Esimerkiksi Ranskassa on käynnistetty toinen sähköajoneuvoja koskeva sosiaaliperusteinen leasing-järjestelmä. Latviassa valtion omistama yhtiö tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille rahoitusvaroja lainojen, takausten ja riskipääomarahastoihin tehtävien investointien kautta.

(11)

 Yksityisten energiatehokkuusinvestointien liikkeelle saamisesta annetun komission suosituksen liitteessä esitetyt hyvät käytännöt. COM(2026) 1526, suositus.

(12)

 Liiketoimintamalli (heat-as-a-service, HaaS), jossa asiakkaat maksavat käyttämästään lämmöstä infrastruktuurin tai polttoaineen sijaan.

(13)

COM(2026) 116 Puhtaan energian investointistrategia.

(14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (uudelleenlaadittu), 4 ja 12 artikla.

(15)

ACER, Annual Report on the Results of Monitoring the Internal Electricity and Natural Gas Markets in 2021 .

(16)

 Ks. myös toimi 7.

(17)

Televiestintäalalla palveluntarjoajien on annettava asiakkaille edullisimpia hintoja koskevaa neuvontaa vähintään vuosittain, mikä saattaa kannustaa asiakkaita muuttamaan sopimustaan.

(18)

Direktiivin (EU) 2019/944 16 artikla ja direktiivin (EU) 2018/2001 22 artikla.

(19)

 Arvio perustuu käsitteen laajaan tulkintaan, joka ei rajoitu pelkästään EU:n määritelmiin.

(20)

EnTECin tutkimus kansalaisten tuottamaan energiaan liittyvistä mahdollisuuksista (tulossa).

(21)

Yhteisöenergian osuus voisi olla jopa 90 GW, mikä vastaa 8:aa prosenttia uusiutuvan sähkön kokonaistuotannosta EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Ks. EnTECin tutkimus kansalaisten tuottamaan energiaan liittyvistä mahdollisuuksista (tulossa).

(22)

 Kustannussäästöt on laskettu vuosien 2020 ja 2022 tukku- ja vähittäismarkkinahintojen perusteella. Kun itse tuotettu sähkö kulutetaan sähköverkkoa käyttäen, sovelletaan kaikkia verkkotariffeja ja veroja.

(23)

  ACERin vuoden 2025 markkinaseurantaraportin tietojen ja komission omien laskelmien perusteella.

(24)

  Demand-side flexibility: Quantification of benefits in the EU ; DNV & smartEn, syyskuu 2022.

(25)

ACERin vuoden 2025 markkinaseurantaraportin (Rewarding Flexibility: How retail contract choice can help unlock consumer flexibility) tietojen sekä komission omien laskelmien perusteella sähkönkuluttajat voisivat saavuttaa jopa 40 prosentin säästöt vaihtamalla dynaamisen hinnan sopimukseen ja hallitsemalla kulutustaan aktiivisesti.

(26)

  Eurobarometri-tutkimuksessa parannuskohteena mainitaan sopimattomat kaupalliset menettelyt. Vastaajista 82 prosenttia luottaisi energiantoimittajiin enemmän, jos ne sitoutuisivat virallisesti sertifioituihin kuluttajan oikeuksia koskeviin käytännesääntöihin. 

(27)

Esimerkiksi Alankomaat, Irlanti ja Ranska.

(28)

  Flash-eurobarometri 566 , Consumer behaviour in the energy transition, joulukuu 2025.

(29)

Eurostat, Population unable to keep home adequately warm by poverty status , helmikuu 2026.

(30)

  SWD(2025) 140 final .

(31)

Tällaisia jakautuneita kannustimia ilmenee silloin, kun vuokranantajilla ei ole motivaatiota parantaa asumista, koska vuokralaiset saavat suurimman osan hyödyistä mutta eivät voi tehdä muutoksia itse.

(32)

Vuosina 2026–2032 sosiaalisesta ilmastorahastosta myönnetään enimmillään 86,7 miljardia euroa sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ja pienyritysten auttamiseen, joihin energia- ja liikennekustannusten nousu vaikuttaa eniten.  

(33)

 Koheesiopolitiikan nykyaikaistamista koskevassa asetuksessa jäsenvaltioita kannustetaan lisäämään kohtuuhintaisen ja kestävän asumisen rahoittamista keskittyen energiaköyhyydestä kärsiviin kotitalouksiin.

(34)

  Life-ohjelman monivuotinen työohjelma vuosiksi 2025–2027 .

(35)

  EUR-LEX 32023H2407 .

(36)

Eurostat, Arrears on utility bills , helmikuu 2026.