EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.7.2025

COM(2025) 524 final

2025/0524(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi annetun asetuksen (EU) 2021/1119 muuttamisesta

{SWD(2025) 524 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Aloite liittyy moniin muihin politiikan aloihin, sillä kaikkien EU:n toimien ja politiikkojen olisi edistettävä EU:n kilpailukykyä, kestävää tulevaisuutta ja oikeudenmukaista siirtymää ilmastoneutraaliuteen. Kilpailukykykompassin ja puhtaan teollisen kehityksen ohjelman myötä komissio on asettanut suunnan kohti EU:n talouden dynaamisuuden elvyttämistä kasvu- ja hyvinvointistrategialla, jossa yhdistyvät ilmasto- ja kilpailukykypolitiikka. Kilpailukykyistä teollisuutta ja laadukkaita työpaikkoja koskevassa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa esitetään työsuunnitelma, jolla tuetaan yrityksiä ja luodaan niille asianmukaiset olosuhteet, jotta ne voivat saavuttaa yhteiset vähähiilistämistavoitteet ja hyötyä nopeasti kasvavista nettonollateknologioiden maailmanlaajuisista markkinoista. Kyseisten markkinoiden ennustetaan kolminkertaistuvan maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä, jolloin niiden vuotuinen arvo olisi noin 600 miljardia euroa. 6 Jotta voidaan saavuttaa EU:n teollisuuden pitkän aikavälin kilpailukyky sen siirtyessä ilmastoneutraaliuteen, puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa esitetään useita toimenpiteitä. Niitä ovat esimerkiksi uusi puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehys, teollisuuden vähähiilistämispankin perustaminen, jonka tarkoituksena on myöntää jopa 100 miljardia euroa rahoitusta innovatiivisille vähähiilistämishankkeille, sekä tarkistettu julkisten hankintojen kehys puhtaiden teknologioiden ja tuotteiden edelläkävijämarkkinoiden kehittämisen tukemiseksi. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa esitetään myös aloitteita, joilla parannetaan kriittisten materiaalien saatavuutta, edistetään kiertotalouteen perustuvia tuotantomenetelmiä ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n teollisuudelle. Innovoinnilla on keskeinen rooli kaikissa näissä toimissa, sillä se edistää läpimurtoteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, nopeuttaa teollisuuden muutosta ja antaa EU:n yrityksille mahdollisuuden johtaa maailmanlaajuista nettonollataloutta. Unioni pyrkii lisäämään kestävää ja häiriönsietokykyistä tuotantoa Euroopassa, ja sen olisi luotava asianmukaiset olosuhteet yksityisten ja julkisten investointien houkuttelemiseksi koko arvoketjussa. Nämä toimet auttavat EU:n teollisuutta uudistumaan ja pienentämään samalla ympäristöjalanjälkeään sekä vahvistavat toimitusketjujen häiriönsietokykyä.

Euroopassa ja koko maailmassa toimiville yrityksille luodaan todelliset tasapuoliset toimintaedellytykset, kun muut maat ottavat käyttöön oman hiilen hinnoittelunsa, mikä myös nostaisi maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden tasoa. Komission kansainvälistä hiilen markkina- ja hinnoitteludiplomatiaa käsittelevä työryhmä jatkaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa, tukee niitä hiilimarkkinoiden perustamisessa ja kehittää hiilen hinnoittelua koskevaa maailmanlaajuista lähestymistapaa. Nykyisen siirtymävaiheen jälkeen hiilirajamekanismia (CBAM) sovelletaan lopullisessa järjestelmässään vuodesta 2026 alkaen. Hiilirajamekanismilla varmistetaan, että tiettyjen EU:hun tuotujen tavaroiden tuotannossa syntyneistä hiilipäästöistä maksetaan hinta. Näin taataan, että tuontituotteiden hiilen hinta vastaa kotimaisen tuotannon hiilen hintaa, ja voidaan olla varmoja, ettei EU:n ilmastotavoitteita vaaranneta. Lisäksi 2. heinäkuuta annetussa tiedonannossa puhtaan teollisen kehityksen ohjelman toteuttamisesta ilmoitettiin lisätoimenpiteistä, joilla vähennetään hiilivuodon riskiä eurooppalaisten CBAM-tavaroiden viejien kannalta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Unionin laajuisella vuoden 2040 ilmastotavoitteella on vaikutuksia koko EU:n talouteen. Tavoite ohjaa useita EU:n politiikkoja, ja se edellyttää EU:n tason toimia muillakin aloilla kuin ilmastopolitiikassa. Koordinoitujen toimien avulla voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset valmiudet toimia ja hyödyntää EU:n sisämarkkinoita kustannustehokkaan muutoksen vauhdittajana. Lisäksi koordinoidut EU:n tason ilmastotoimet ovat tärkeitä kansainvälisten ilmastotoimien kannalta, erityisesti kun pyritään määrittämään Pariisin sopimuksen mukainen EU:n kansallisesti määritelty panos, joka on määrä ilmoittaa syksyllä 2025.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksen tavoitteena on näyttää suuntaa määrittelemällä tarkempi etenemissuunnitelma kohti ilmastoneutraaliutta. Siinä ei säädetä erityisistä politiikoista, teknologioista tai toimenpiteistä, vaan jätetään jäsenvaltioille joustovaraa ja otetaan huomioon sääntelykehys kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2040 ilmastotavoitetta koskevaan tiedonantoon liitetyssä vaikutustenarviointiraportissa 9 todettiin, että 90–95 prosentin vähennys (vaihtoehto 3) oli oikeasuhteisin, kun otetaan huomioon EU:n talouden saattaminen ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä ja EU:n osallistuminen maailmanlaajuisiin ilmastotoimiin Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden mukaisesti. Lämpötilatavoitteina on rajoittaa lämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisen kauden tasoon verrattuna ja jatkaa toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisen kauden tasoon verrattuna.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

•Vaikutustenarviointi

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2025/0524 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi annetun asetuksen (EU) 2021/1119 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 18 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 19 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssissa vuoden 2023 lopussa tehdyn Pariisin sopimuksen 20 mukaisen ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset 21 osoittivat, että osapuolet laativat yhä tehokkaampia ilmastopolitiikkoja mutta että lisäksi tarvitaan kiireellisiä lisätoimia, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista kaikkialla maailmassa.

(2)Hyväksymällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 22 unioni on kirjannut lainsäädäntöön sitovan tavoitteen koko talouden laajuisesta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä siten, että nettopäästöt vähennetään nollaan kyseiseen ajankohtaan mennessä, sekä pyrkimyksen saavuttaa negatiiviset päästöt sen jälkeen, vahvistanut sitovan unionin laajuisen ilmastoa koskevan välitavoitteen vuodelle 2030 ja säätänyt unionin laajuisen ilmastoa koskevan välitavoitteen asettamisesta vuodelle 2040.

(3)Komissio esitti 6 päivänä helmikuuta 2024 antamassaan tiedonannossa ”Turvattu tulevaisuus – Euroopan vuoden 2040 ilmastotavoite sekä eteneminen kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä kestävässä, oikeudenmukaisessa ja vauraassa yhteiskunnassa” 23 vuoden 2040 suositelluksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tavoite on yhdenmukainen ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan tieteellisen lausunnon kanssa ja perustuu yksityiskohtaiseen vaikutustenarviointiin.

(4)Ehdottaessaan unionin vuoden 2040 ilmastotavoitetta komissio otti huomioon seuraavat seikat: paras käytettävissä oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja neuvottelukunnan uusimmat raportit, sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset, mukaan lukien toimimatta jättämisen kustannukset, tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä kaikille, kustannustehokkuus ja taloudellinen tehokkuus, unionin talouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä hiilivuodolle eniten alttiina olevien alojen, kilpailukyky, parhaat käytettävissä olevat kustannustehokkaat, turvalliset ja skaalautuvat teknologiat, energiatehokkuus ja energiatehokkuus etusijalle -periaate, energian kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä, tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan, tarve ylläpitää, hoitaa ja lisätä luonnollisia nieluja pitkällä aikavälillä sekä suojella ja palauttaa biologista monimuotoisuutta, myös meriympäristössä, investointitarpeet ja -mahdollisuudet, kansainvälinen kehitys sekä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi toteutetut toimet ja nykyiset tiedot kaudeksi 2030–2050 ennustetusta ohjeellisesta unionin kasvihuonekaasubudjetista.

(5)Jotta vuoden 2040 ilmastotavoite voidaan saavuttaa, on muun muassa pantava sovittu vuoteen 2030 ulottuva toimintakehys kaikilta osin täytäntöön, varmistettava ja tuettava Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä, huolehdittava parhaisiin käytettävissä oleviin kustannustehokkaisiin, turvallisiin ja skaalautuviin teknologioihin perustuvista siirtymätoimista, kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota oikeudenmukaiseen siirtymään, jossa ketään ei jätetä jälkeen, varmistettava tasapuolinen kilpailu kansainvälisten kumppaneiden kanssa, irrotettava energiajärjestelmä hiilestä hiilettömien ja vähähiilisten energiaratkaisujen avulla (mukaan lukien uusiutuvat energialähteet, ydinvoima, energiatehokkuus, varastointi, hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja hyötykäyttö, hiilenpoistot, geoterminen energia ja vesivoima sekä kaikki muut nykyiset ja tulevat nettonolla-energiateknologiat) ja järjestettävä strateginen vuoropuhelu vuoden 2030 jälkeisestä kehyksestä kaikkien asiaankuuluvien alojen kanssa. Puhtaan teollisen kehityksen ohjelman myötä EU luo edellytykset onnistuneelle siirtymälle. Se keskittyy sekä vähähiilistämiseen että teollisuuden uudistamiseen, mukaan lukien Euroopan teollisuuden tukimekanismit, julkisen ja yksityisen rahoituksen parempi saatavuus, maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ja selkeät mahdollistavat edellytykset puhtaiden teknologioiden käyttöönotolle ja laajentamiselle, jotta voidaan vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä ja innovointia EU:ssa.

(6)Kun otetaan huomioon vuoteen 2050 ulottuva ilmastoneutraaliustavoite, kasvihuonekaasujen päästöjä olisi vähennettävä ja poistumia lisättävä vuoteen 2040 mennessä niin, että kasvihuonekaasujen nettopäästöjä eli päästöjä poistumien vähentämisen jälkeen vähennetään koko talouden laajuisesti 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.

(7)Etusijalle olisi asetettava unionin sisäinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, jota täydennetään lisäämällä poistumia sekä luonnollisten että teknologisten ratkaisujen avulla. Vuoden 2030 jälkeistä kehystä kehitettäessä olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota bruttopäästövähennysten vaikutukseen verrattuna luonnollisiin ja teknologisiin poistumiin. Luontoon perustuvilla ja teollisilla poistumilla on yhä suurempi merkitys unionin taloudessa tulevina vuosikymmeninä, kun otetaan huomioon tarve tasapainottaa kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja negatiiviset päästöt sen jälkeen. Kannustimia kehitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 24 uudelleentarkastelun yhteydessä vuonna 2026, jolloin komissio aikoo säätää EU:n päästökauppajärjestelmässä pysyvistä unionin sisäisistä hiilenpoistoista, joilla kompensoidaan päästöjen vähentämisen kannalta vaikeiden alojen jäännöspäästöjä.

(8)Unioni on ottanut käyttöön sääntelykehyksen saavuttaakseen vuoden 2030 ilmastotavoitteen. Kyseisen tavoitteen täytäntöön panemiseksi annettuun lainsäädäntöön kuuluvat muun muassa direktiivi 2003/87/EY, jolla toteutetaan EU:n päästökauppajärjestelmä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842 25 , jolla otettiin käyttöön kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841 26 , jolla asetetaan nettohiilipoistoja koskevat tavoitteet maankäyttöalalle. Komission olisi arvioitava, miten asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä olisi tarpeen muuttaa, jotta vuoden 2040 ilmastotavoite voitaisiin saavuttaa. Tulevaa rakennetta suunnitellessaan komission olisi laadittava yksityiskohtaisia vaikutustenarviointeja, joissa arvioidaan muun muassa vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja harkittava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista, tarvittaessa myös lainsäädäntöehdotuksia. Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon useita tekijöitä, jotta voidaan edistää vuoden 2040 tavoitteen saavuttamista. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukainen korkealaatuisten kansainvälisten hyvitysten mahdollinen rajallinen panos vuoden 2040 tavoitteen saavuttamiseksi Pariisin sopimuksen kansainvälisten laskentasääntöjen mukaisesti 2030-luvun jälkipuoliskolla, unionin sisäiset pysyvät poistot (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi bioenergian tuotannossa (BioCSS) ja suoraan ilmasta (DACCS)) EU:n päästökauppajärjestelmässä ja suuremmat joustomahdollisuudet eri aloilla. Sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi tulevan rakenteen olisi perustuttava kattaviin vaikutustenarviointeihin. Tulevan rakenteen olisi myös edistettävä lähentymistä ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden, mukaan lukien saarten ja syrjäisimpien alueiden, erityispiirteet.

(9)Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on vuoden 2040 unionin laajuisen ilmastotavoitteen asettaminen, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(10)Sen vuoksi asetusta (EU) 2021/1119 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2021/1119 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2021/1119 seuraavasti:

1) Lisätään 1 artiklan toiseen kohtaan virke seuraavasti:

”Tässä asetuksessa asetetaan vuoteen 2040 ulottuva sitova unionin tavoite.”

2) Korvataan 4 artiklan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”3. Jotta 2 artiklan 1 kohdassa asetettu ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa, vuoteen 2040 ulottuvana sitovana unionin ilmastotavoitteena on kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.

4. Komissio tarkastelee vuoden 2030 jälkeiset näkymät huomioon ottaen uudelleen asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, jotta tämän artiklan 3 kohdassa asetettu tavoite ja 2 artiklan 1 kohdassa asetettu ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa, ja se harkitsee tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin perusteella perussopimusten mukaisesti.

Joitakin mahdollistavia politiikkoja on jo pantu täytäntöön ja niiden vaikutus on jo nähtävissä, mutta tämä ei vielä toteudu kaikkien politiikkojen osalta. Komissio pyrkii nopeuttamaan mahdollistavan kehyksen täytäntöönpanoa ja vahvistamaan sitä, jotta voidaan varmistaa, että edellytykset Euroopan teollisuuden ja kansalaisten tukemiseksi koko siirtymän ajan täyttyvät EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Jotta tämän artiklan 3 kohdassa asetettu tavoite voidaan saavuttaa, komissio varmistaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä, että lainsäädäntöehdotuksissa otetaan asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)vuodesta 2036 alkaen Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukainen korkealaatuisten kansainvälisten hyvitysten mahdollinen rajallinen panos vuoden 2040 tavoitteen saavuttamiseksi on 3 prosenttia EU:n vuoden 1990 nettopäästöistä, ja se tukee EU:ta ja kolmansia maita kasvihuonekaasujen nettovähennysten kehityspoluilla, jotka vastaavat Pariisin sopimuksen sitoumusta maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja toimien jatkamisesta nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna – tällaisten hyvitysten alkuperästä, laatukriteereistä ja muista niiden hankintaa ja käyttöä koskevista ehdoista on säädettävä unionin lainsäädännössä;

b)EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset unionin sisäiset pysyvät poistumat, joilla kompensoidaan päästöjen vähentämisen kannalta vaikeiden alojen jäännöspäästöjä;

c)suuremmat joustomahdollisuudet eri aloilla ilmastotavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi kustannustehokkaalla tavalla;

d)jäsenvaltioiden vuoden 2030 jälkeisissä tavoitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon kustannustehokkuus ja yhteisvastuu kansalliset olosuhteet huomioon ottaen;

e)paras käytettävissä oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n ja neuvottelukunnan uusimmat raportit;

f)sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset;

g)toimimatta jättämisen kustannukset ja toiminnan hyödyt keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

h)tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä kaikille;

i)yksinkertaistaminen, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus, taloudellinen tehokkuus ja taloudellinen turvallisuus;

j)ilmastotoimet investointien ja innovoinnin vauhdittajana;

k)tarve vahvistaa unionin talouden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä hiilivuodolle eniten alttiina olevien alojen, maailmanlaajuista kilpailukykyä, jotta voidaan varmistaa tasapuolinen kilpailu;

l)parhaat käytettävissä olevat kustannustehokkaat, turvalliset ja skaalautuvat teknologiat;

m)energian kohtuuhintaisuus, toimitusvarmuus, energiatehokkuus ja energiatehokkuus etusijalle -periaate;

n)oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

o)tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan;

p)tarve ylläpitää, hoitaa ja lisätä luonnollisia nieluja pitkällä aikavälillä sekä suojella ja palauttaa biologista monimuotoisuutta sekä ottaa huomioon epävarmuudet, jotka liittyvät etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maankäytön alalla;

q)investointitarpeet ja -mahdollisuudet, mukaan lukien julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuus;

r)kansainvälinen kehitys sekä Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja UNFCCC:n perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi toteutetut toimet sekä unionin kumppaneilleen antama tuki ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 27  

✓ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–    Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

✓ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2025 ja päättyy vuonna 2026,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 28   

✓ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–✓ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–    toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1,1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3,1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4,1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 35

Lisäresursseja ei tarvita. Aloitteen hallinnointia jatkaa nykyinen ryhmä. Lisähenkilöstöä ei tarvita.

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotuksen/aloitteen

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutuksia omiin varoihin

–    vaikutuksia muihin tuloihin

–    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

4.2.Data

4.3.Digitaaliset ratkaisut

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

(1)    COM(2025) 30 final.

(2)    Draghin raportti EU:n kilpailukyvystä.

(3)    COM(2024) 63 final.

(4)    SWD(2024) 63 final.

(5)    SWD(2024) 63 final.

(6)    COM(2024) 163 final.

(7)     COM(2025) 79 final.

(8)    COM(2025) 96 final.

(9)    SWD(2024) 63 final.

(10)    Ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta, ”Scientific advice for the determination of an EU-wide 2040 climate target and a greenhouse gas budget for 2030-2050”, DOI: 10.2800/609405.

(11)    Ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta, ”Towards EU climate neutrality: progress, policy gaps and opportunities, Assessment Report 2024”, DOI:10.2800/216446.

(12)    Ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta, ”Scientific advice for amending the European Climate Law – Setting climate goals to strengthen EU strategic priorities”, DOI: 10.2800/1978453.

(13)    SEC(2024) 64 final.

(14)    COM(2024) 196 final.

(15)    EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.

(16)    COM(2025) 274 final.

(17)    Kuten asiakirjaan ”Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Vuoden 2024 kertomus EU:n ilmastotoimista” (SWD(2024) 249 final, COM(2024) 498 final) liitetyissä teknisissä tiedoissa todetaan.

(18)    EUVL C , , s. .

(19)    EUVL C , , s. .

(20)    EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(21)    Päätös 1/CMA.5.

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1119/oj).

(23)    COM(2024) 63 final.

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2003/87/oj).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/842/oj).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/841/oj).

(27)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(28)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx

(29)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(30)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(31)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(32)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(33)    Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.

(34)    Tarvittavat määrärahat olisi määritettävä käyttämällä vuosittaisia keskimääräisiä kustannuksia, jotka ovat saatavilla asianmukaisella BUDGpedia-verkkosivulla.

(35)    Ilmoittakaa taulukon alla, kuinka monta ilmoitettuun määrään kuuluvaa kokoaikaista työntekijää on jo osoitettu toimen hallinnointiin ja/tai voidaan uudelleenjärjestelyjen tuloksena osoittaa pääosastossanne ja mitkä ovat nettotarpeet.

(36)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.