1.

korostaa Euroopan mantereen turvallisuusuhkien vakavuutta ja toteaa niiden nousseen ennennäkemättömälle tasolle sitten toisen maailmansodan; on syvästi huolissaan geopoliittisten ristiriitojen, autoritaaristen voimien uusien ja uudistettujen imperialististen ylivaltapyrkimysten, suurvaltojen systeemisen kilpailuasetelman, kansallismielisen unilateralismin ja terrorismin, myös jihadistisen terrorismin, siviilien pakkomuuttojen sekä siviilihenkilöihin ja -infrastruktuuriin kohdistettujen tahallisten iskujen leviämisen lisääntymisestä sekä siitä, että tietyt vihamieliset toimijat turvautuvat ensisijaisesti ja yhä useammin voimankäyttöön ja väkivaltaan edistääkseen poliittisia ja taloudellisia tavoitteitaan ja etujaan tai ratkaistakseen riitoja;

2.

ilmaisee tässä yhteydessä syvän huolensa Venäjän hyökkäyssotaa koskevan Yhdysvaltojen kannan ilmeisestä muutoksesta, johon on kuulunut Ukrainan avoin syyttäminen meneillään olevasta sodasta, Yhdysvaltojen sotilaallisen avun keskeyttäminen ja yritys pakottaa Ukraina luopumaan legitiimistä oikeudestaan puolustautua; pitää erittäin valitettavina kaikkia yrityksiä kiristää Ukrainan johtoa antautumaan hyökkääjävaltio Venäjälle vain siksi, että voidaan ilmoittaa niin sanotun rauhansopimuksen aikaansaamisesta, ja katsoo, että Yhdysvaltojen hallinnon nykyinen yritys neuvotella tulitauosta ja rauhansopimuksesta ilman EU:ta, jonka on viime kädessä elettävä lopputuloksen kanssa, on haitallinen, koska se voimaannuttaa vihamielistä valtiota ja osoittaa, että aggressiivisesta politiikasta ei rangaista vaan siitä palkitaan; on varovaisen optimistinen 30 päivän tulitaukosopimusta koskevan ehdotuksen suhteen; muistuttaa, että tulitauko voi olla tehokas väline vihollisuuksien keskeyttämiseksi vain, jos hyökkääjä noudattaa sitä kaikilta osin; odottaa siksi Venäjän hyväksyvän sen ja noudattavan sitä lopettamalla kaikki hyökkäykset Ukrainaa, sen sotilaallisia asemia, siviiliväestöä, infrastruktuuria ja aluetta vastaan; toteaa kuitenkin sen perusteella, että Venäjä on aiemmin rikkonut sopimuksia, että rauha voidaan saavuttaa vain antamalla Ukrainalle vahvat turvatakuut; katsoo sitä vastoin, että mikä rahansa ratkaisu, joka heikentää Ukrainan oikeutettuja pyrkimyksiä, kuten sen oikeutta valita omat turvallisuusjärjestelynsä, tai jossa ei ole uskottavia turvatakuita, voi altistaa Ukrainan ja muut Euroopan maat Venäjän uusille hyökkäyksille; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Yhdysvaltojen hallitus äänesti samassa rintamassa Venäjän hallituksen kanssa YK:n yleiskokouksen ja YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksissä päätöslauselmista, jotka koskivat Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kolmatta vuosipäivää;

3.

katsoo, että Ukrainan, Lähi-idän sekä Etelä-Kiinan meren ja Indo-Tyynenmeren alueen geopoliittiset toiminta-alueet ovat yhä tiiviimmin yhteydessä toisiinsa, koska erityisesti Venäjä ja Kiina syventävät suhteitaan, ja toteaa, että ne aiheuttavat maailmanlaajuiselle rauhalle ja turvallisuudelle sekä sääntöpohjaiselle kansainväliselle järjestykselle huomattavia haasteita, jotka kansainvälisen yhteisön on ratkaistava; korostaa, että hyökkäykset ja hybridiuhkat, joilla tähdätään muun muassa demokraattisten arvojen ja rakenteiden horjuttamiseen vaalien aikana sekä eurooppalaisten arvoihin perustuvien yhteiskuntien yhteenkuuluvuuden ja kansalaisten niihin sitoutumisen ja oikeusvaltioperiaatteen heikentämiseen, ovat lisääntyneet; katsoo, että tämä suuntaus merkitsee ajattelutavan muutosta, sillä sen logiikka on päinvastainen kuin ajatus siitä, että kansainvälistä turvallisuutta rakennetaan kansainvälisen oikeuden, sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen ja monenvälisyyden kunnioittamisen pohjalta;

4.

panee merkille maailmanlaajuisten turvallisuusuhkien muuttuvan luonteen ja korostaa diplomatian, kehitysyhteistyön sekä asevalvonnan ja aseriisunnan ratkaisevaa roolia sotilaallisten toimien rinnalla pitkäkestoisen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden varmistamisessa; panee kuitenkin merkille, että rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen tähtäävien diplomaattisten ponnistelujen vaikutus on ollut viime aikoina rajallinen; korostaa, että kestävää maailmanlaajuista rauhaa ja vakautta ei voida saavuttaa pelkästään sotilaallisin toimin, vaan se edellyttää kattavia strategioita, joilla puututaan keskeisiin epävakautta aiheuttaviin tekijöihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen, hallinnon epäonnistumisiin ja ilmastonmuutokseen; painottaa, että EU:n Global Gateway -aloite ja muut kehitysohjelmat olisi mukautettava turvallisuustavoitteisiin, millä parannettaisiin yhteiskuntien häiriönsietokykyä edistämällä osallistavaa talouskasvua, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksia;

5.

on erittäin tyytyväinen yhteiseen valkoiseen kirjaan Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä (25), jossa esitetään vahva ja kunnianhimoinen etenemissuunnitelma Euroopan turvallisuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan ripeästi täytäntöön sen useat kunnianhimoiset osatekijät ilman viivästyksiä, sillä Euroopan on kyettävä luomaan pelote hyökkääjiä vastaan ja puolustamaan itseään kaikilla rintamilla, ottamaan johtoasema ja toimimaan nopeasti turvallisuutta koskevissa asioissa ja tuottamaan puolustustarvikkeita omiin tarpeisiinsa;

6.

korostaa, että EU:n on ehdottomasti tunnustettava ja ratkaistava haasteet, jotka aiheutuvat sen turvallisuuteen kohdistuvista moninaisista ja jatkuvasti muuttuvista uhkista, ja kehitettävä tätä varten parannettuja ja uusia toimintapolitiikkoja ja toimia, joiden avulla EU ja sen jäsenvaltiot voivat yhdessä ja johdonmukaisesti vahvistaa puolustustaan Euroopassa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja niiden kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi ja parantaa valmiuttaan toimia maailmanlaajuisesti;’

7.

katsoo, että diplomatian olisi pysyttävä EU:n ulkopolitiikan kulmakivenä;

8.

muistuttaa, että on tärkeää, että EU saavuttaa strategisessa kompassissa esitetyn mukaisesti laajemman strategisen riippumattomuuden ja puolustusvalmiuden, jotta varmistetaan, että sen tavoitteet vastaavat sen jäsenvaltioiden yhteisiä ja suvereeneja etuja sekä laajempaa näkemystä Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa noudatetaan vakiintunutta sotilaallisen puolueettomuuden politiikkaa, ja kunnioittaa jokaisen jäsenvaltion oikeutta päättää itse omasta turvallisuuspolitiikastaan;

9.

korostaa, että on tärkeää jatkossakin panna täytäntöön SEU-sopimuksen keskinäistä avunantoa koskeva 42 artiklan 7 kohta, jotta varmistetaan solidaarisuus jäsenvaltioiden välillä, erityisesti niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden maantieteellinen sijainti asettaa ne suoraan alttiiksi välittömille uhille ja haasteille, ja riippumatta siitä, ovatko kyseiset maat Naton jäseniä; kehottaa ryhtymään konkreettisiin toimiin aidon EU:n solidaarisuuspolitiikan kehittämiseksi muun muassa selventämällä käytännön järjestelyjä tilanteessa, jossa jäsenvaltio aktivoi SEU 42 artiklan 7 kohdan, sekä SEU 42 artiklan 7 kohdan ja Pohjois-Atlantin sopimuksen 5 artiklan välistä johdonmukaisuutta;

10.

panee merkille kaiken kaikkiaan vähäisen edistymisen yhteisen eurooppalaisen puolustuskyvyn, teollisen kapasiteetin ja puolustusvalmiuden kehittämisessä ja liian vähäiset investoinnit niihin sen jälkeen, kun YTPP perustettiin 25 vuotta sitten; pitää valitettavana, että konkreettisia toimia ei ole vieläkään toteutettu, vaikka SEU 42 artiklan 2 kohdan mukaan tavoitteena on määritellä yhteinen unionin puolustuspolitiikka;

11.

korostaa, että vaikka vahvistammekin omaa puolustustamme, liittolaisuutemme ja yhteistyömme Yhdysvaltojen kanssa ja myös koordinointi Naton kanssa ovat edelleen äärimmäisen tärkeitä sekä voimavarojen kehittämisessä että turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtamisessa; toteaa, että Yhdysvaltojen turvallisuusprioriteetit ovat muuttuneet muilla alueilla esiintyvien haasteiden seurauksena, minkä vuoksi Euroopan on otettava täysi vastuu omasta puolustuksestaan;

12.

korostaa tarvetta aidosti yhteiselle lähestymistavalle, toimintapolitiikoille ja yhteisille toimille puolustuksen alalla sekä EU:n YTPP:tä koskevan ajattelutavan muutokselle, jotta EU voi toimia päättäväisesti ja tehokkaasti naapurustossaan ja maailmannäyttämöllä, suojella arvojaan, etujaan ja kansalaisiaan ja edistää strategisia tavoitteitaan; korostaa, että on tärkeää osoittaa, että EU on vahva ja yhtenäinen kansainvälinen toimija, joka kykenee toimimaan strategisemmin ja itsenäisemmin, puolustautumaan mahdollisilta vihollisten hyökkäyksiltä ja tukemaan kumppaneitaan sekä varmistamaan rauhan, kestävän kehityksen ja demokratian; korostaa, että on äärimmäisen tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat työtään yhteisen strategisen kulttuurin luomiseksi turvallisuus- ja puolustusalalla; korostaa, että jäsenvaltioiden on pohdittava yhdessä pelotteita koskevien toimintapolitiikkojensa ja oppiensa tulevaisuutta ja niiden mukauttamista muuttuvaan turvallisuusympäristöön Euroopassa; painottaa lisäksi, että johdonmukaisen ulko- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi EU:n on vahvistettava demokraattisia ja riippumattomia rakenteitaan, päätöksentekoprosessejaan ja operatiivista itsenäisyyttään;

13.

suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan tavoitteeseen käynnistää Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden uusi aikakausi rakentamalla todellinen Euroopan puolustusunioni; suhtautuu myönteisesti Andrius Kubiliusin nimittämiseen kaikkien aikojen ensimmäiseksi puolustuksesta ja avaruusasioista vastaavaksi komission jäseneksi, ja toteaa, että hänen tehtävänään on työskennellä yhdessä varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa; suhtautuu myönteisesti Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan julkaisemiseen;; korostaa, että kun EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat toimia Euroopan puolustusunionin määrittelemiseksi, niiden on toteutettava ensisijaisia toimenpiteitä ja valmisteltava tulevia toimia, joilla varmistetaan EU:n puolustusvalmius erityisesti Venäjän muodostamaa uhkaa silmällä pitäen ja vahvistetaan pelotekykyä ja operatiivisia suorituskykyjä sota-ajan puolustusvälineenä, samalla kun ne vastaavat siviilialan ja humanitaarisiin tarpeisiin ja hyödyntävät tällä tavoin ”kaksikäytön” konseptia;

14.

suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan 4. maaliskuuta 2025 ehdottamaan viisikohtaiseen ReArm Europe -suunnitelmaan;

15.

on tyytyväinen 6. maaliskuuta 2025 pidetyn Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen tuloksiin ja 20. maaliskuuta 2025 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmiin;

16.

on tyytyväinen siihen, että valkoisessa kirjassa otettiin huomioon parlamentin vaatimukset tarpeesta varmistaa EU:n maa-, ilma- ja merirajojen suojelu sotilaallisilta uhilta ja hybridiuhilta; antaa tunnustusta itäisen kilven (Eastern Border Shield) hyväksymisestä ja toteaa jälleen kannattavansa Baltian puolustuslinjaa (Baltic Defence Line);

17.

suhtautuu myönteisesti EU:n varautumisunionistrategian julkaisemiseen ja korostaa, että EU:n toimien on oltava kokonaisvaltaisia ja niissä on otettava huomioon kaikki turvallisuuden ulottuvuudet, kuten ulkoiset, sisäiset, sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet; uskoo vakaasti, että ainoastaan tällaisella kokonaisvaltaisella lähestymistavalla varmistetaan kestävä julkinen tuki pitkällä aikavälillä; korostaa, että valkoisessa kirjassa ja varautumisunionistrategiassa esitettyjen toimenpiteiden on täydennettävä ja vahvistettava toisiaan;

18.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita nopeuttamaan Versailles’n julistuksessa tekemiensä sitoumusten täytäntöönpanoa ja ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja turvallisuudestaan muun muassa lisäämällä strategista riippumattomuuttaan ja vahvistamalla puolustus- ja pelotekykyään erityisesti itärajoillaan; korostaa, että Nato ja transatlanttinen kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa ovat edelleen Euroopan yhteisen puolustuksen kulmakivet ja että EU:lla ja Natolla on täydentävät, johdonmukaiset ja toisiaan vahvistavat roolit kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden tukemisessa; muistuttaa, että vahvempi ja toimintakykyisempi EU turvallisuuden ja puolustuksen alalla lisää globaalia ja transatlanttista turvallisuutta ja täydentää Natoa; korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden ja koko EU:n on tehostettava toimiaan lisätyillä ja kohdennetuilla yhteisillä investoinneilla, pääasiassa EU:ssa suunniteltujen ja valmistettujen puolustukseen liittyvien tuotteiden yhteishankinnoilla ja kehittämällä lisää yhteisiä suorituskykyjä muun muassa yhdistämisen ja jakamisen avulla ja vahvistamalla tällä tavoin asevoimiaan kansallisia tai Natoon tai EU:hun liittyviä operatiivisia tarkoituksia varten; korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on varmistettava, että merkittävään ja kasvavaan osaan niiden puolustustarvikkeista ei sovelleta rajoittavia kolmansien maiden säännöksiä;

19.

on yhtä mieltä tavoitteesta vahvistaa eurooppalaista pilaria Natossa ja korostaa, että Euroopan puolustusunionin kehittäminen olisi nivottava yhteen EU:n ja Naton yhteistyön syventämisen kanssa hyödyntäen täysimittaisesti kunkin organisaation ainutlaatuisia valmiuksia;

20.

korostaa, että pelotekykyä sekä EU:n ja Naton välistä yhteistyötä on koordinoitava tiiviisti johdonmukaisten, toisiaan täydentävien ja yhteentoimivien puolustusvoimavarojen kehittämisessä ja teollisuuden tuotantokapasiteetin vahvistamisessa; korostaa, että Naton eurooppalainen pilari koostuu erityisesti sellaisten strategisten mahdollistajien tai strategisten asejärjestelmien yhteishankinnasta, jotka ovat usein liian kalliita yhdelle jäsenvaltiolle, kuten ilmatankkausvalmius, johtamisjärjestelyvalmius, hypersooniset aseet, monikerroksinen ilmatorjunta, elektronisen sodankäynnin voimavarat ja ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmät; katsoo, että eurooppalainen lisäarvo liittyy näiden mahdollistajien ja järjestelmien yhteiseen kehittämiseen tai ostamiseen, sillä niistä on yksittäisissä EU:n jäsenvaltioissa vakava puute; huomauttaa, että EU:n voimavarojen kehittäminen vahvistaa eurooppalaista pilaria Natossa ja edistää näin transatlanttista turvallisuutta; kehottaa perustamaan EU:n ja Naton välisen säännöllisen konferenssin, jotta varmistetaan tiivis koordinointi ja täydentävyys kummankin organisaation ja niihin kuuluvien valtioiden voimavarojen ja puolustusmateriaalin kehittämiseen tähtäävien toimien välillä ja vältetään samalla tarpeeton ja toimimaton päällekkäisyys; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että EU:n toimet puolustusvoimavarojen kehittämisessä ovat johdonmukaisia Naton puolustussuunnitteluprosessin tavoitteiden kanssa; kehottaa lisäksi koordinoimaan kaikkea tarvikkeiden toimittamista koskevaa Euroopan rauhanrahaston tukea Naton kanssa tehokkuuden lisäämiseksi ja tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi;

21.

painottaa, että EU:n on tehtävä Kiovan turvallisuussopimuksen mukaisesti Ukrainaa koskevia turvallisuussitoumuksia, jotta voidaan estää Venäjän uudet hyökkäykset;

22.

korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden Ukrainalle antama taloudellinen tuki on suurempi kuin minkään muun maan antama rahoitustuki, mikä kuvastaa EU:n ennennäkemätöntä sitoutumista Ukrainaan; korostaa, että EU:n roolin kaikissa Euroopan turvallisuuteen vaikuttavissa neuvotteluissa on oltava oikeassa suhteessa sen poliittiseen ja taloudelliseen painoarvoon; vahvistaa jälleen, että Euroopan turvallisuutta koskevia neuvotteluja ei voida käydä ilman EU:ta;

23.

palauttaa mieliin 20. maaliskuuta 2025 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa vahvistetaan periaate rauhan saavuttamisesta jämäkkyydellä, ja korostaa, että Ukrainan aseman on oltava mahdollisimman vahva, jotta se voi lopulta neuvotella Venäjän kanssa;

24.

korostaa, että kattavaan rauhansopimukseen, jossa kunnioitetaan Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, on liitettävä Ukrainalle annettavat vankat ja uskottavat turvatakuut, jotta estetään Venäjän hyökkäykset tulevaisuudessa; pitää myönteisinä tämän osalta aloitettuja toimia samanmielisten kumppaneiden ja Nato-kumppaneiden kanssa; suhtautuu myönteisesti 20. maaliskuuta 2025 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joissa korostetaan, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat valmiita osallistumaan turvatakuiden antamiseen, erityisesti tukemalla Ukrainan kykyä puolustautua tehokkaasti;

25.

vahvistaa horjumattoman tukensa sille, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat solidaarisia Ukrainalle Venäjän käymässä hyökkäyssodassa ja toimittavat Ukrainalle kaikki sen tarvitsemat sotilaalliset voimavarat sen tarvitsemassa ajassa, jotta Ukraina voi puolustaa itseään, karkottaa Venäjän asevoimat ja sen sijaisjoukot, tehdä lopun konfliktista, suojella suvereniteettiaan ja palauttaa alueellisen koskemattomuutensa kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa sisällä; kannattaa näin ollen täysin valkoisessa kirjassa esitettyä Ukrainaa koskevaa ”piikkisikastrategiaa”; panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Ukrainan väliset yhteiset turvallisuussitoumukset sekä useiden jäsenvaltioiden Ukrainan kanssa tekemät kahdenväliset turvallisuussopimukset; korostaa, että tällaiset sitoumukset ja sopimukset ovat osa laajempaa kansainvälisesti koordinoitua Ukrainan turvatakuupakettia, johon sisältyy G7-maiden käynnistämä monenvälinen kehys Ukrainaa koskeviin kahdenvälisiin turvallisuussitoumuksiin ja -järjestelyihin liittyviä neuvotteluja varten; katsoo, että ilman ratkaisevaa EU:n sotilaallista tukea Ukraina ei voi saavuttaa voittoa Venäjästä; kehottaa jälleen painokkaasti EU:n jäsenvaltioita täyttämään kiireellisesti sitoumuksensa ja toimittamaan Ukrainalle aseita, hävittäjiä, drooneja, ilmapuolustusta, asejärjestelmiä ja ammuksia, myös ilma-aluksesta laukaistavia risteilyohjuksia ja maasta-maahan-ohjusjärjestelmiä, ja lisäämään merkittävästi asiaankuuluvia määriä; panee merkille, että Ukrainalle toimitettiin onnistuneesti miljoona tykistöammusta neuvostossa maaliskuussa 2023 sovitun mukaisesti, vaikka toimituksessa olikin valitettava yhdeksän kuukauden viive; panee merkille EU:n tykistöammusten tuotantokapasiteetissa saavutetun merkittävän edistyksen, joka parantaa EU:n varautumista ja valmiutta tukea Ukrainaa; korostaa, että on tärkeää parantaa Ukrainan droonientorjuntakykyjä ratkaisevana tekijänä ilmauhkien torjunnassa ja operatiivisen turvallisuuden ylläpitämisessä; kehottaa tarjoamaan erikoisvälineitä ja -asiantuntemusta, jotta Ukrainan joukot voivat nopeasti tunnistaa vihamielisen droonitoiminnan, jäljittää sitä ja vastata siihen siten, että varmistetaan sekä sotilas- että siviili-infrastruktuurien vankka suojelu; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti kaikki rajoitukset, jotka estävät Ukrainaa käyttämästä länsimaisia asejärjestelmiä Venäjällä sijaitsevia legitiimejä sotilaskohteita vastaan; kehottaa neuvostoa sitoutumaan siihen, että kaikki EU:n sisä- ja ulkopuolella toteutettujen EU:n operaatioiden yhteydessä takavarikoidut puolustus- tai ampumatarvikkeet siirretään Ukrainaan; toistaa jälleen kantansa, jonka mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Naton liittolaisten olisi yhdessä ja erikseen sitouduttava tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25 prosentilla niiden BKT:stä vuosittain;

26.

tuo jälleen esiin, että Ukrainalla on luontainen oikeus valita oma tiensä, ja muistuttaa vaatimuksestaan, jonka mukaan Ukrainan ja EU:n on saatava osallistua asianmukaisesti Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiin käynnissä oleviin neuvotteluihin;

27.

antaa tunnustusta Ukrainan tukemisessa käytetylle nk. Tanskan mallille, jossa hankittavat puolustusvoimavarat tuotetaan suoraan Ukrainassa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan täyden tukensa tälle mallille ja hyödyntämään siihen liittyviä mahdollisuuksia kaikilta osin, koska Ukrainan puolustusteollisuuden valmiuksia, joiden osuus on arviolta noin 50 prosenttia, käytetään liian vähän, ja toteaa, että mallilla on molemmille osapuolille runsaasti etuja, joita ovat muun muassa varusteiden edullisempi hinta, nopeampi ja turvallisempi logistiikka sekä helpommin järjestettävissä oleva koulutus ja ylläpito;

28.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan Ukrainaa laajentamalla kansainvälistä liittoumaa, joka tukee Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin esittelemää voitonsuunnitelmaa ja rauhansuunnitelmaa, sillä tämä on ainoa toimiva keino palauttaa Ukrainan suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus kansainvälisen oikeuden pohjalta ja siten saattaa Venäjä, sen johtajat ja sen liittolaiset, erityisesti Valko-Venäjän hallinto, vastuuseen hyökkäyssodan käymisestä Ukrainaa vastaan sekä sotarikoksista ja hyökkäysrikoksesta ja varmistaa Venäjän korvaukset ja muut maksut Ukrainassa aiheutuneista laajoista vahingoista; korostaa, että kaikilla konfliktin lopettamiseen tähtäävillä aloitteilla on oltava Ukrainan ja viime kädessä sen kansan tuki;

29.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa mobilisoimaan lisää diplomaattista tukea Ukrainalle ja Venäjään kohdistetuille pakotteille käyttämällä diplomaattisten välineiden koko kirjoa ja kannustamalla EU:n jäsenvaltioita harkitsemaan toissijaisten pakotteiden määräämistä; pitää valitettavana, että Venäjän Ukrainaa vastaan käyttämistä aseista ja asejärjestelmistä on löydetty joitakin länsimaista alkuperää olevia komponentteja, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita panemaan pakotteet tiukemmin täytäntöön; peräänkuuluttaa jäsenvaltioilta lisätoimia ja yhteistyötä Venäjän varjolaivaston pysäyttämiseksi;

30.

tuomitsee jyrkästi Pohjois-Korean roolin siinä, että se avustaa Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä hyökkäyssodassa kouluttamalla pohjoiskorealaisia joukkoja ja lähettämällä niitä Venäjälle osallistumaan suoraan sotaan tai tukemaan Venäjän asevoimia; tuomitsee myös mitä jyrkimmin sen, että Pohjois-Korea toimittaa puolustustarvikkeita ja aseita aktiiviseen käyttöön taistelukentällä ja osallistuu pakotteiden kiertämiseen; pitää Pohjois-Korean toimia räikeänä kansainvälisten normien rikkomisena ja varoittaa vaarallisesta ja merkittävästä konfliktin leviämisen riskistä, jonka nämä toimet aiheuttavat Euroopalle ja laajemmalle kansainväliselle yhteisölle; korostaa erittäin huolestuttavana seikkana sitä, että Pohjois-Korea käyttää Ukrainan taistelukenttiä keinona tutkia pitkälle kehitettyjä taistelutaktiikkoja, myös droonisodankäyntiä, aikomuksenaan soveltaa näitä tekniikkoja mahdollisissa tulevissa konflikteissa; ilmaisee tyrmistyksensä siitä, että useat muut häirikkövaltiot, kuten muun muassa Iran, tukevat aktiivisesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan; tuomitsee tässä yhteydessä sen, että Iran on siirtänyt Shahed-merkkisiä drooneja, ammuksia ja ballistisia ohjuksia Venäjälle, mikä on lisännyt riskiä islamilaisen vallankumouskaartin mahdollisesta sotilaallisesta väliintulosta Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan; on vahvasti sitä mieltä, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön on reagoitava tähän lujasti diplomaattisten, sotilaallisten ja taloudellisten toimenpiteiden yhdistelmällä ja ennen kaikkea lisäämällä tukea Ukrainalle sen puolustuksen vahvistamiseksi tätä Venäjän rakentamaa häirikkövaltioiden liittoumaa vastaan; korostaa, että tässä yhteydessä on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen vuosien 2025–2029 hallinnon kanssa;

31.

korostaa Euroopan rauhanrahaston merkitystä, sillä se on ollut keskeinen väline, jonka avulla on tuettu sotilasvoimavarojen toimittamista ja koulutuksen tarjoamista Ukrainan asevoimille sekä helpotettu kaikkien sidosryhmien välistä koordinointia EU:n sotilasesikunnan alaisuudessa toimivan logistisen tuen välitysjärjestelmän välityksellä; suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan rauhanrahastoon perustetaan erityinen Ukrainan avustusrahasto, ja kehottaa lisäämään taloudellisia resursseja Ukrainalle annettavaa sotilaallista apua varten tämän välineen avulla ja tarjoamaan samaan aikaan myös keskipitkän aikavälin rahoitusnäkymiä; kehottaa Unkarin hallitusta lopettamaan välittömästi pyrkimyksensä estää EU:n Ukrainaa tukevat toimet ja olemaan käyttämättä veto-oikeuttaan EU:n pakotteiden uusimisajan pidentämiseen ja Euroopan rauhanrahastosta Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen tukeen, myös EU:n jäsenvaltioille tarkoitettuun, niiden toimittamasta sotilaallisesta avusta sovittuun korvaukseen; ilmaisee syvän huolensa siitä, että Unkarin hallitus on veto-oikeutta käyttämällä estänyt uuden menoerän käyttöönoton Ukrainan asevoimien tukemiseksi ja 6,6 miljardin euron vapauttamisen osittaisina korvauksina EU:n jäsenvaltioille, jotka antavat Ukrainalle sotilaallista tukea; kehottaa neuvostoa ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa etsimään innovatiivisia ratkaisuja, joilla voidaan ratkaista tämä pattitilanne ja korvata nämä rahoituksen leikkaukset; kannustaa jäsenvaltioita laatimaan skenaarioihin perustuvia ja ennakoitavissa olevia inventaarioita sotilasvoimavaroista, jotka voidaan toimittaa Euroopan rauhanrahaston puitteissa, jotta varmistetaan, että voimavaroja saadaan lyhyellä aikavälillä nopeasti jäsenvaltioista ja ne toimitetaan viipymättä ja että Ukrainaa pelotteen palauttamisessa tukevien voimavarojen toimittaminen pitkällä aikavälillä toteutetaan ennakoitavissa olevassa aikataulussa ja tarvittaessa koordinoidusti muiden kuin EU-maiden kanssa; arvostaa sitä, että kaikki sotilaallinen apu ja kaikki asetoimitukset Euroopan rauhanrahastosta ovat olleet täysin asevientiä koskevan EU:n yhteisen kannan, kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja humanitaarisen oikeuden mukaisia ja että niissä on varmistettu asianmukainen avoimuus ja vastuuvelvollisuus;

32.

ei hyväksy Unkarin hallituksen Venäjän-politiikkaa, sitä, että se käyttää veto-oikeutta EU:n pakotteita vastaan, eikä sitä, että se estää EU:ta antamasta Ukrainalle taloudellista ja puolustuksellista apua; katsoo, että Unkarin hallituksen toimet heikentävät Euroopan yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta; muistuttaa, että Euroopan rauhanrahaston puitteissa mailla on oikeus rahalliseen korvaukseen tarviketoimituksista Ukrainalle, ja korostaa näin ollen, että tämänhetkiset esteet, jotka koskevat 25 jäsenvaltiolle maksettavia korvauksia, joista erottuvat etenkin Puolalle vielä maksamattomat yhteensä 450 miljoonan euron korvaukset, on poistettava välittömästi;

33.

korostaa Naton Washingtonin huippukokouksen lopputulosta, joka osoitti jälleen, että Ukrainan tulevaisuus on Natossa ja että puolustusliitto tukee Ukrainan oikeutta valita omat turvallisuusjärjestelynsä ja päättää omasta tulevaisuudestaan ilman ulkopuolista sekaantumista; on samaa mieltä siitä, että sekä EU että Nato ovat osoittaneet poliittista yhtenäisyyttä solidaarisuudessaan Ukrainan kanssa ja sitoutumisessaan Ukrainan tukemiseen; toteaa jälleen olevansa sitä mieltä, että Ukraina on peruuttamattomasti tiellä kohti Nato-jäsenyyttä; suhtautuu myönteisesti liittolaisten lupaukseen antaa pitkäaikaista turvallisuusapua puolustustarvikkeiden sekä sotilaallisen avun ja koulutuksen toimittamiseksi Ukrainalle; panee merkille Naton, EU:n ja Naton välisen yhteistyön ja Nato-liittolaisten, kuten Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan, ratkaisevan roolin koordinoitaessa toimia, joilla Ukrainalle annetaan sotilaallista tukea aseiden, ampumatarvikkeiden ja kaluston toimittamisen lisäksi tiedustelutiedon ja datan muodossa;

34.

suhtautuu myönteisesti neuvoston 21. toukokuuta 2024 tekemään päätökseen, jolla varmistetaan, että nettovoitto, joka on syntynyt EU:n rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanon seurauksena EU:ssa pysäytetyistä Venäjän keskuspankin varoista saaduista ylimääräisistä tuloista, käytetään Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen lisätukeen sekä sen puolustusteollisuuden valmiuksien ja jälleenrakentamisen tukemiseen; suhtautuu myönteisesti myös neuvoston kanssa tehtyyn sopimukseen, jonka johdosta neuvosto hyväksyi 23. lokakuuta 2024 tekemällään päätöksellä rahoitusapupaketin, johon sisältyy poikkeuksellinen enintään 35 miljardin euron makrotaloudellisen rahoitusavun laina ja jonka puitteissa perustetaan Ukrainan lainayhteistyömekanismi, jossa hyödynnetään pysäytettyjen Venäjän keskuspankin varojen voitoista kerättyjä rahoitusosuuksia ja jolla tuetaan Ukrainaa EU:lta ja sen G7-kumppaneilta saatujen lainojen takaisinmaksussa enintään 45 miljardiin euroon saakka; muistuttaa kuitenkin, että tämän rahoitusavun käyttöönotto tapahtuu Ukrainan tukivälineen kautta EU:n sotilaalliseen tukeen varatun summan kustannuksella ja siinä voidaan nyt hyödyntää vain enintään 15 prosenttia pysäytetyistä Venäjän keskuspankin varoista saaduista voitoista;

35.

suhtautuu myönteisesti Ukrainaa tukevan EU:n sotilaallisen avustusoperaation (EUMAM) saavutuksiin, sillä siinä on koulutettu tähän mennessä yli 70 000 ukrainalaissotilasta EU:n alueella, ja toteaa, että tämän seurauksena EU on suurin sotilaallisen koulutuksen tarjoaja Ukrainalle ja se edistää merkittävästi Ukrainan asevoimien sotilaallisen suorituskyvyn parantamista; panee merkille uuden tavoitteen 75 000 ukrainalaissotilaan kouluttamisesta talven 2024–2025 loppuun mennessä; suhtautuu myönteisesti neuvoston 8. marraskuuta 2024 tekemään päätökseen jatkaa operaation toimeksiantoa kahdella vuodella; kehottaa laajentamaan EUMAMin taloudellisia, logistisia ja henkilöresursseja ja mukauttamaan ne Ukrainan asevoimien muuttuviin sotilaskoulutustarpeisiin, myös ilma- ja meripuolustuksen aloilla, sekä pyydettyihin pitkän aikavälin uudistustoimiin EU:n ja Ukrainan välisten yhteisten turvallisuussitoumusten mukaisesti; suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden vahvaan osallistumiseen EUMAMiin, jota voidaan kuvailla tulevien sotilaskoulutusoperaatioiden yhdeksi malliksi ja jolla edistetään pelotekykyä parantamalla merkittävästi yhteistoimintakykyä jäsenvaltioiden ja kumppanien välillä, ja kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan yhtä kunnianhimoisesti ja yhtä suurella panoksella muihin nykyisiin ja tuleviin YTPP-operaatioihin; painottaa, että EUMAMin olisi myös toimittava foorumina parhaiden käytäntöjen vaihdolle sen varmistamiseksi, että myös eurooppalaiset joukot hyötyvät Ukrainan asevoimien taistelukentältä saamista opeista; on tyytyväinen Naton Ukrainalle antaman turvallisuusavun ja -koulutuksen (NSATU) käynnistämiseen, josta ilmoitettiin Naton Washingtonin huippukokouksessa ja jonka avulla koordinoidaan Nato-liittolaisten ja kumppanien sotilaskoulutuksen ja puolustustarvikkeiden toimittamista Ukrainalle ja annetaan logistista tukea; korostaa EUMAMin ja NSATUn välisen tiiviin koordinoinnin merkitystä;

36.

antaa tunnustusta Ukrainassa toteutettavan EU:n neuvontaoperaation (EUAM) työstä sen äskettäin vahvistetun toimeksiannon toteuttamiseksi vaikeissa olosuhteissa; kehottaa EU:ta varmistamaan, että EUAMilla on toimintaansa varten asianmukaiset taloudelliset ja logistiset voimavarat sekä asiantunteva henkilöstö Ukrainan tarpeiden täyttämiseksi, ja suhtautuu myönteisesti EU:n ulkopuolisten maiden osallistumiseen tässä yhteydessä; korostaa EUAMin merkitystä ja sen roolia EU:n suurimpana jalanjälkenä paikan päällä ja toteaa, että se tarjoaa strategista neuvontaa Ukrainan kansallisille ja valtion turvallisuusviranomaisille; korostaa EUAMin keskeisiä tehtäviä järjestäytyneen ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa, julkisten palvelujen palauttamisessa vapautetuilla alueilla sekä kansainvälisten rikosten tutkinnan ja syytteeseenpanon tukemisessa EUAMin läsnäolon ja asiantuntemuksen pohjalta;

37.

korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä Ukrainan puolustusteollisuuden kanssa ja integroida se asteittain Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan (EDTIB), ja kehottaa siksi ottamaan Ukrainan puolustuksen kaikilta osin huomioon valmisteltaessa komission uusia lainsäädäntöaloitteita, joilla pyritään vahvistamaan EDTIBiä; korostaa, että olisi ryhdyttävä konkreettisiin toimiin Ukrainan integroimiseksi EU:n puolustuspolitiikkatoimiin ja -ohjelmiin Ukrainan EU-jäsenyysprosessin aikana, muun muassa mukauttamalla Ukrainan asevoimat EU:n suorituskykyvaatimuksiin ja ottamalla ne mukaan rajat ylittäviin puolustusalan teollisen ja teknologisen yhteistyön hankkeisiin ja ohjelmiin; suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että Ukrainaan on avattu EU:n puolustusalan innovaatiotoimisto, jonka tarkoituksena on määrittää Ukrainan puolustusalan innovointitarpeet ja -valmiudet, helpottaa yhteisiä aloitteita ja edistää rajat ylittävää yhteistyötä EU:n ja Ukrainan puolustusteollisuuden sidosryhmien välillä ja toimia ukrainalaisten kumppanien yhteyspisteenä sekä koordinointi- ja tiedotuskeskuksena; suhtautuu myönteisesti useiden EU:n jäsenvaltioiden käynnissä oleviin aloitteisiin yhteistyön syventämiseksi Ukrainan kanssa puolustusalan tutkimuksen ja teollisen tuotannon alalla ja kehottaa hyödyntämään edelleen Ukrainan puolustusalan innovointipotentiaalia aseiden ja ampumatarvikkeiden kehittämiseksi ja niiden tuotannon nopeuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä EU:n ja muiden länsimaisten kumppanien kanssa käyttämällä saatavilla olevia tukimekanismeja; kehottaa EU:n jäsenvaltioiden sotilasteollisuutta kunnioittamaan sitoumusta perustaa sotilaallista tuotantoa Ukrainan alueelle;

38.

painottaa tarvetta vahvistaa miinanraivausvalmiuksia Ukrainassa, jotta voidaan puuttua räjähtämättömien taisteluvälineiden ja maamiinojen laajaan esiintymiseen ja raivata miinat Ukrainan merialueilta Mustallamerellä; kannattaa kohdennettujen resurssien osoittamista kattavan miinanraivauskoulutuksen, myös edistyneiden havaitsemis- ja hävittämistekniikoiden, tukemiseen; panee merkille, että parannettu miinanraivauskapasiteetti paitsi helpottaa turvallisempia sotilasoperaatioita myös tukee sodan koettelemien siviilialueiden elpymistä ja turvallisuutta;

39.

suhtautuu myönteisesti EDISissä esitettyyn kunnianhimoiseen tavoitteeseen EU:n ja sen jäsenvaltioiden puolustusvalmiuden saavuttamisesta ja EDTIBin vahvistamisesta; pitää tältä osin elintärkeänä komission ehdotusta Euroopan puolustusteollisuusohjelman (EDIP) perustamisesta; kannattaa tavoitteita EU:n puolustusteollisuuden valmiuksien vahvistamisesta, yhteisen puolustussuunnittelun parantamisesta ja jäsenvaltioiden yhteisten hankintojen helpottamisesta edelleen voimavarojen kehittämissuunnitelmassa esitettyjen painopisteiden ja puolustuksen koordinoidussa vuosittaisessa tarkastelussa yksilöityjen yhteistyöalojen mukaisesti, jotta voidaan käynnistää Euroopan yhteistä etua koskevia puolustushankkeita erityisesti strategisten valmiuksien aloilla, kuten ilma- ja ohjuspuolustuksen alalla, sekä taata kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuus ja saatavuus ja estää puolustusalan tuotannon puutteet; tukee painokkaasti ajatusta siitä, että Euroopan puolustusteollisuuden alalla hyödynnettäisiin pääasiallisesti EU:n tason yhteistyötä, ja kannattaa EDISissä esitettyjä konkreettisia lukumääräisiä yhteistyötavoitteita, joissa keskitytään erityisesti yhteishankintoihin ja nimenomaisesti kehotetaan jäsenvaltioita hankkimaan vähintään 40 prosenttia puolustustarvikkeista yhteishankintoina vuoteen 2030 mennessä sen varmistamiseksi, että EU:n sisäisen puolustuskaupan arvo on vähintään 35 prosenttia EU:n puolustusmarkkinoiden arvosta vuoteen 2030 mennessä, ja hankkimaan puolustusalan investoinneistaan EU:n sisältä vähintään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosenttia vuoteen 2035 mennessä;

40.

korostaa jälleen pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) merkitystä EU:n puolustusvoimavarojen parantamisen ja yhdenmukaistamisen kannalta; pitää edelleen valitettavana, että jäsenvaltiot eivät vieläkään hyödynnä kaikilta osin PRY-kehystä ja että parhaillaan toteutettavien 66 hankkeen konkreettiset tulokset ovat edelleen vähäisiä; pitää niin ikään valitettavana, että parlamentille ei ole tiedotettu kuuden hankkeen lopettamisen syistä eikä hankkeiden mahdollisista tuloksista; huomauttaa, että osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyivät 20 velvoittavaa sitoumusta EU:n kunnianhimoisen puolustustavoitteen saavuttamiseksi; katsoo, että on välttämätöntä tarkastella PRY-hankkeita perusteellisesti niiden tulosten ja näkymien osalta, jotta nykyinen hankejoukko voidaan virtaviivaistaa pienemmäksi joukoksi ensisijaisia hankkeita samalla kun lopetetaan hankkeet, joissa ei ole edistytty riittävästi; ehdottaa, että PRY:n yhteyteen perustetaan prioriteettijärjestelmä, jotta voidaan tehokkaasti puuttua havaittuihin voimavarapuutteisiin ja -prioriteetteihin;

41.

suhtautuu myönteisesti komission EDIP-ehdotukseen; panee huolestuneena merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen arvion, jonka mukaan EDIPin määrärahat ovat riittämättömät, kun otetaan huomioon sen tavoitteet, ja kehottaa siksi jälleen varmistamaan puolustukseen tarvittavan rahoituksen; korostaa, että tarvitaan huomattavia talousarviotoimia, jotta EDIPillä olisi merkittävä vaikutus Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen tukeen tai aitojen EU:n puolustusvoimavarojen ja kilpailukykyisen EDTIBin kehittämiseen; suhtautuu myönteisesti siihen, että voimavarojen kehittämissuunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2023; pitää valitettavana, että voimavarojen kehittämisessä on edistytty vain vähän sen jälkeen, kun ensimmäinen kehittämissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2008; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi yhteisiä toimia oikea-aikaisen merkittävän edistyksen saavuttamiseksi hyödyntämällä täysimittaisesti ja johdonmukaisesti EU:n välineitä, myös Euroopan puolustusrahastoa, PRY:tä ja puolustuksen koordinoitua vuosittaista tarkastelua, sekä EDIP-ehdotuksessa esitettyjä välineitä;

42.

suhtautuu myönteisesti tähän mennessä toteutettuihin yhteisiin ponnisteluihin EU:n puolustusvalmiuden vahvistamiseksi toimenpiteillä, joilla vahvistetaan ja tuetaan EDTIBin mukauttamista erityisesti EDIRPA- ja ASAP-asetusten avulla, ja kehottaa panemaan ne nopeasti täytäntöön; pitää valitettavana, että EDIRPAn määrärahat ovat yhä rajalliset, ja huomauttaa, että ASAPin roolia suhteessa kunnianhimoiseen tavoitteeseen miljoonan ammuksen toimittamisesta Ukrainalle rajoitettiin neuvoston vastalauseella, joka koski ASAPin sääntelyyn liittyviä osia;

43.

suhtautuu myönteisesti toimiin ja investointeihin, joita EDTIBin yritykset ovat tähän mennessä toteuttaneet teollisen kapasiteetin vahvistamiseksi, myös EU:n välineiden tuella; korostaa, että EDTIBin valmiuksien pidemmälle menevä ja pysyvä vahvistaminen edellyttää ennen kaikkea jäsenvaltioiden tekemiä tilauksia, jotka olisi toteutettava yhteisesti, jotta varmistetaan unionin puolustusvalmius, parannetaan jäsenvaltioiden asevoimien välistä yhteistoimintakykyä ja saavutetaan mittakaavaetuja ja saadaan siten parasta vastinetta EU:n veronmaksajien rahoille; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita tehostamaan yhteisiä hankintatoimia puolustusalan investointivajeiden analyysissä havaittujen voimavarapuutteiden ja voimavarojen kehittämissuunnitelman voimavaraprioriteettien mukaisesti; korostaa, että kehityshankkeisiin liittyvät tehokkaat yhteishankinnat, erityisesti Euroopan puolustusrahaston puitteissa, edellyttävät asianomaisten järjestelmien sotilaallisten vaatimusten yhteistä määrittelyä, jotta saavutetaan riittävät mittakaavaedut; kehottaa komissiota hyödyntämään tässä yhteydessä EU:n sotilaskomitean asiantuntemusta tällaisen yhteisen määrittelyn toteuttamisessa, jotta varmistetaan sotilaallinen johdonmukaisuus teollisuuden tasolla; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisiä hankintoja, joiden tarkoituksena on luoda yleiseurooppalaisia arvoketjuja hajauttamalla tuotanto kaikkialle unioniin ja lisäämällä tällä tavoin yhteishankintojen taloudellista houkuttelevuutta, ja kehittämään samaan aikaan strategisia varatuotantovalmiuksia, jotta voidaan parantaa häiriönsietokykyä aseellisen konfliktin tapauksessa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ja komissiota pyrkimään vahvistamaan edelleen yhteishankintamekanismeja ja varmistamaan Euroopan puolustusviraston toteuttaman riittävän koordinoinnin;

44.

korostaa tarvetta tukea edelleen kehityshankkeiden muuttamista markkinakelpoisiksi ratkaisuiksi ja suhtautuu myönteisesti EDIP-ehdotuksen asiaa koskevaan säännökseen; pitää valitettavana tarpeetonta ja toimimatonta päällekkäisyyttä toimissa, jotka liittyvät tulevaa taistelupanssarivaunua ja hypersoonista torjuntahävittäjää koskeviin hankkeisiin; ilmaisee huolensa siitä, että tällaiset päällekkäisyydet haittaavat EDISissä esitettyä kunnianhimoista tavoitetta, jonka mukaan 60 prosenttia hankinnoista olisi tehtävä EDTIBiltä vuoteen 2035 mennessä, koska hajanaiset resurssit pitkittävät markkinakelpoisten ratkaisujen saavuttamiseen tarvittavaa aikaa ja johtavat siten todennäköisimmin hankintojen tekemiseen Yhdysvalloista; pitää myös valitettavina lisääntyviä viivästyksiä keskeisiä voimavaroja koskevissa hankkeissa, kuten erityisesti maataistelujärjestelmää (MGCS) koskevassa Ranskan ja Saksan hankkeessa ja tulevaa ilmataistelujärjestelmää (FCAS) koskevassa Ranskan, Saksan ja Espanjan hankkeessa, sillä ne vaarantavat myös yhdysvaltalaisten ratkaisujen tulevan hankinnan; korostaa, että kaikkia mahdollisia synergioita Euroopan puolustusrahaston kanssa olisi hyödynnettävä, mutta samalla on vältettävä toimien päällekkäisyyttä;

45.

korostaa tarvetta varmistaa, että EU:n ja Naton voimavarojen kehittämisen suunnitteluprosessien tulokset ovat johdonmukaisia; kehottaa parantamaan EU:n jäsenvaltioiden ja Nato-liittolaisten sotilaskaluston yhteentoimivuutta ja edistämään teollista yhteistyötä varmistamalla, että puolustukseen liittyvien tuotteiden komponentteja ja ammuksia koskevat tulevat EU:n oikeudelliset standardit perustuvat Naton standardeihin;

46.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen yhteistä etua koskevista eurooppalaisista puolustushankkeista sellaisten yhteisten voimavarojen kehittämiseksi, joihin yksittäisten jäsenvaltioiden rahoitusvarat eivät riitä; katsoo, että näitä hankkeita olisi käytettävä tukemaan teollisia ja teknologisia valmiuksia, jotka tukevat useiden jäsenvaltioiden yhteisiä keskeisiä painopisteitä esimerkiksi ulkorajojen suojelun ja puolustamisen, etenkin maaulottuvuuden, alalla sekä tarjoamaan tukea strategisille edellytyksille, erityisesti avaruusasioissa ja eurooppalaisessa ilmapuolustuksessa, käsiteltäessä kaikkia mahdollisia uhkia, jotta voidaan kehittää sotilaallista liikkuvuutta, erityisesti strategisia ja taktisia ilmakuljetuksia, valmiuksia syviin iskuihin, drooniteknologiaa ja droonien torjuntateknologiaa, ohjuksia ja ammuksia sekä tekoälyä, ja siten kehittää suvereenia infrastruktuuria ja kriittisiä edellytyksiä; korostaa, että on toimittava pragmaattisesti jo senkin vuoksi, että painopisteitä on paljon ja uusia resursseja on otettava käyttöön; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n olisi mahdollisuuksien mukaan keskityttävä nopeasti saatavilla oleviin ja hyviksi osoittautuneisiin eurooppalaisiin teknologioihin, joiden avulla vähennetään asteittain EU:n riippuvuuksia ja parannetaan sen turvallisuutta; korostaa tarvetta tukea yleiseurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä EU:n puolustusyhteistyössä sisällyttämällä niihin yrityksiä eri puolilla EU:ta ja parantaa alan kilpailukykyä eri keinoin, kuten yritysten sulautumilla ja edelläkävijäyrityksillä; katsoo lisäksi, että kohtuulliseen tuottoon keskittymisen asemasta EU:n puolustuspolitiikassa olisi edistettävä EU:n osaamiskeskusten kasvua;

47.

korostaa, että on täysin välttämätöntä poistaa EU:n puolustusteollisen ympäristön hajanaisuus ja toteuttaa vihdoin kokonaan puolustukseen liittyvien tuotteiden EU:n sisämarkkinat, sillä nykyinen rakenne aiheuttaa tarpeettomia päällekkäisyyksiä ja moninkertaistaa puolustusinvestointien ja niiden käytön tehottomuuden sekä vaikeuttaa rakenteellisesti puolustusvalmiuden vahvistamista; on huolestunut siitä, että puolustukseen liittyvien tuotteiden sisämarkkinoita heikentävät vieläkin näiden sisämarkkinoiden sääntöjen epäyhtenäinen soveltaminen jäsenvaltioissa ja kohtuuton vetoaminen SEUT 346 artiklassa määrättyyn poikkeukseen; tukee kehotusta todellisten puolustusalaan liittyvien tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoiden luomisesta, kuten myös Niinistön raportissa esitetään; korostaa, että tarvitaan tuoreeltaan ajan tasalle saatettu ja tehokas sääntelykehys, jolla pyritään vähentämään puolustukseen liittyvien tuotteiden markkinoille pääsyn esteitä ja siten mahdollistamaan EU:n puolustusteollisuuden lujittaminen ja se, että EU:n yritykset voivat hyödyntää täysimittaisesti liiketoimintamahdollisuuksia, kannustamaan innovointiin, lisäämään ja sujuvoittamaan rajat ylittävää yhteistyötä sekä siviili-sotilasyhteistyötä, tehostamaan tuotantoa, parantamaan toimitusvarmuutta ja varmistamaan älykkäämmät ja tuloksekkaammat julkiset investoinnit EDTIBiin; korostaa samalla, että on tärkeää säilyttää toimiva kilpailu eri kilpailijoiden välillä ja välttää oligopolit, joissa yksittäiset tarjoajat voivat vapaasti määrittää puolustustarvikkeiden hinnat ja saatavuuden; kehottaa komissiota esittämään EU:n puolustusalan sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista koskevia ehdotuksia, jotka perustuvat erityisesti puolustushankintoja ja puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoa koskevien EU:n sääntöjen arviointiin sekä nykyisen oikeudellisen kehyksen rajoitusten ja porsaanreikien tunnistamiseen ja analysointiin; kehottaa lisäksi komissiota esittämään ehdotuksia SEUT 346 artiklan tulkinnasta EU:n keskinäisriippuvaisen turvallisuusarkkitehtuurin nykytilanteen mukaisesti; kehottaa parantamaan puolustus- ja turvallisuusalan sopimusten tekomenettelyä koskevan direktiivin 2009/81/EY (26) ja EU:n sisäisiä puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevan direktiivin 2009/43/EY (27) (siirtodirektiivi) täytäntöönpanoa ja esittämään tarvittaessa EDISin perusteella ehdotuksia näiden direktiivien tarkistamiseksi;

48.

korostaa, että on tärkeää varmistaa tasapaino niiden toimien välillä, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden nykyisiä puolustusteollisuuden valmiuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja tuetaan tutkimusta ja kehitystä (T&K), joka koskee jäsenvaltioiden asevoimien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin sekä EU:n puolustusvoimavaroihin mukautettuja uusia ja innovatiivisia puolustustarvikkeita ja aseita, kuten niitä, joita YTPP-operaatiot ja EU:n nopea toimintakyky edellyttävät; korostaa, että etusijalle olisi asetettava teknologisen etulyöntiaseman säilyttäminen ja kohentaminen kohdennettujen strategisten hankkeiden avulla vastustajiimme ja kilpailijoihimme kohdistuvan pelotteen kannalta keskeisenä tekijänä; korostaa, että on tärkeää ottaa kaikki jäsenvaltiot mukaan turvallisuus- ja puolustusstrategioihin, erityisesti puolustusteollisuuden kehittämistä varten;

49.

painottaa tarvetta kehittää tehokas EU:n tason puolustusmateriaalipolitiikka, johon sisältyy toimivan ja tehokkaan ulkomaankauppaulottuvuuden luominen ja jolla pyritään niitä kumppaneita, joihin kohdistuu aggressiivisten autoritaaristen hallintojen aiheuttamia uhkia, ja estetään aseiden toimitukset epädemokraattisille aggressiivisille hallinnoille olemassa olevien EU:n kahdeksan kriteerin mukaisesti; korostaa, että SEUT 346 artiklan hyvin suppeasta ja kansallisesta tulkinnasta on tältä osin päästävä eroon;

50.

painottaa, että kansainvälisten kumppanien kanssa puolustusalalla tehtävä yhteistyö olisi rajattava samanmielisiin kumppaneihin eikä se saisi olla ristiriidassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa; muistuttaa, että riippuvuus digitaalisia elementtejä sisältävien kriittisten tuotteiden suuririskisistä toimittajista muodostaa strategisen riskin, johon olisi puututtava EU:n tasolla; kehottaa jäsenvaltioiden asiaankuuluvia viranomaisia pohtimaan, miten näitä riippuvuuksia voidaan vähentää, ja arvioimaan ja tarkastelemaan välittömästi Kiinan nykyisiä investointeja kriittiseen infrastruktuuriin, myös sähköverkkoihin, liikenneverkkoon sekä tieto- ja viestintäjärjestelmiin, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset haavoittuvuudet, jotka voivat vaikuttaa unionin turvallisuuteen ja puolustukseen;

51.

suhtautuu myönteisesti EU:n suoria ulkomaisia sijoituksia koskevan asetuksen tarkistamiseen; korostaa, että suorien ulkomaisten sijoitusten seulontamenettelyjä on vahvistettava edelleen sisällyttämällä niihin due diligence -velvoitteita, jotta tunnistetaan tapaukset, joissa valtioiden hallituksilla on vaikutusvaltaa sijoittajiin, jotka investoivat EU:n kriittiseen infrastruktuuriin, kuten Euroopan satamiin, ja merenalaisiin kaapeleihin Itämerellä, Välimerellä ja Jäämerellä SEU-sopimuksen V osaston nojalla YUTP:n puitteissa määriteltyjen unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen vastaisesti; korostaa, että tätä lähestymistapaa olisi sovellettava myös ehdokasmaihin; katsoo, että tarvitaan lisää lainsäädäntöä, jotta voidaan tehokkaasti suojella Euroopan tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjun turvallisuutta suuririskisiltä toimittajilta ja suojautua kyberavusteisilta teollis- ja tekijänoikeusvarkauksilta; kehottaa luomaan eurooppalaisen kehyksen, jonka tavoitteena on säännellä tiukasti teollis- ja tekijänoikeuksien sekä unionin turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisten teknologioiden, myös kaksikäyttötuotteiden, vientiä ja asettaa sille vähimmäisvaatimuksia ja -edellytyksiä;

52.

kannattaa puolustusalan T&K-investointien merkittävää lisäämistä painottamalla erityisesti yhteistyöaloitteita, millä vahvistetaan EU:n teknologista johtoasemaa ja kilpailukykyä puolustusalalla ja varmistetaan heijastusvaikutus siviilipuolen markkinoihin; panee tässä yhteydessä merkille, että vuonna 2022 jäsenvaltiot investoivat noin 10,7 miljardia euroa puolustusalan T&K-toimintaan; korostaa, että teknologinen kehitys kriittisillä aloilla – ilmassa, maalla, merellä, avaruudessa ja kyberulottuvuudessa – edellyttää vakaita pitkän aikavälin investointeja kaikissa jäsenvaltioissa, jotta pysytään nopean maailmanlaajuisen innovoinnin vauhdissa;

53.

korostaa, että EU:n T&K-toiminnan välineitä ja rahoitusta on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta voimavarapuutteet ja -prioriteetit voidaan käsitellä oikea-aikaisesti puolustusalan investointivajeiden analyysin ja voimavarojen kehittämissuunnitelman mukaisesti; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan Euroopan puolustusrahaston hankkeet ja rahoituksen EU:n kiireellisiin voimavaratarpeisiin sekä priorisoimaan niitä tältä pohjalta ja keskittymään kaikkein merkityksellisimpiin ja lupaavimpiin tutkimustoimiin; kehottaa lisäksi komissiota käynnistämään Euroopan puolustusrahaston perusteellisen uudelleentarkastelun sitä seuraavaa, seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvää rahoitusvälinettä silmällä pitäen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan asiaan liittyvien EU:n varojen täytäntöönpanon yhteydessä toimintatavan, johon oletusarvoisesti sisältyy pieni energia-, hiili- ja ympäristöjalanjälki, ja raportoimaan edistymisestä säännöllisesti; muistuttaa, että T&K-toimet voidaan kohdentaa ratkaisuihin, joilla parannetaan tehokkuutta, pienennetään hiilijalanjälkeä ja saadaan aikaan parhaita kestäviä käytäntöjä; suhtautuu myönteisesti asiaan liittyviin 133 miljoonan euron investointeihin, jotka esitettiin ensimmäisessä vuotuisessa työohjelmassa, mutta toteaa, että määrä on vain 11 prosenttia Euroopan puolustusrahaston vuotuisista kokonaismäärärahoista; palauttaa mieliin NextGenerationEU-välineen merkityksen ilmastotoimissa ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään kansallisten elpymissuunnitelmien resursseja sotilasinfrastruktuurinsa ylläpitokykyyn tehtäviin investointeihin;

54.

korostaa, että EU:lle on kehitettävä ennakoivampi rooli pyrittäessä ylläpitämään investointeja kaksikäyttötekniikoihin, joita voidaan käyttää sekä siviiliyhteyksissä että sotilaallisissa yhteyksissä, jotta parannetaan EU:n häiriönsietokykyä hybridiuhkia ja uusia uhkia vastaan; korostaa tarvetta tukea erityisesti uusien tuotteiden prototyyppien testausta ja keskittyä uusiin teknologioihin tiiviissä yhteistyössä Ukrainan puolustus- ja teknologia-alan toimijoiden kanssa; korostaa, että on tärkeää varmistaa tällaisiin innovaatioihin investoivien yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), taloudellinen elinkelpoisuus; kannattaa näiden teknologioiden siviilialan kaupallistamisen edistämistä keinona laajentaa markkinamahdollisuuksia ja vahvistaa eurooppalaista teollista perustaa, mikä edistää sotilas- ja siviilialan kehityksen välisiä synergioita;

55.

korostaa uusien murroksellisten teknologioiden, kuten tekoälyn, kvanttilaskennan, pilvipalvelujen ja robotiikan, tärkeää roolia puolustuksessa; korostaa, että näiden teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen edellyttävät EU:n koordinoimien investointien ja tutkimustoimien lisäämistä, jotta EU:n puolustustarvikkeiden toimittajat pysyvät innovoinnin eturintamassa; panee merkille, että komissio ei pysty tarjoamaan tutkimushankkeille oikea-aikaista rahoitusta Euroopan puolustusrahastoa koskevan nykyisen asetuksen nojalla sen pitkien täytäntöönpanosyklien vuoksi; kehottaa siksi soveltamaan uusia murroksellisia teknologioita koskeviin tutkimushankkeisiin joustavampaa ja nopeampaa lähestymistapaa, joka ilmentää alan kehityksen nopeutumista ja pohjautuu Euroopan puolustusviraston yhteydessä toimivan Euroopan puolustusalan innovaatiokeskuksen ja Yhdysvaltojen puolustusalan Defence Advanced Research Project Agency -tutkimuskeskuksen työhön; kehottaa lisäksi EU:ta toimimaan johtavassa asemassa tekoälyn sotilaallisia sovelluksia koskevan tutkimuksen edistämisessä ja tämän teknologian vastuullista kehittämistä ja käyttöä koskevien hallinnointikehysten luomisessa;

56.

kehottaa jälleen komissiota esittämään parlamentille yksityiskohtaisen analyysin riskeistä, jotka liittyvät siihen, että vastustajamme käyttävät väärin teknologioita, kuten puolijohteita, kvanttilaskentaa, lohkoketjuja, avaruusteknologiaa, tekoälyä ja bioteknologioita, mukaan lukien genomiikka, sekä luettelon ehdotetuista EU:n toimista näillä aloilla EU:n taloudellisen turvallisuuden strategian mukaisesti; on huolissaan armeijaan yhteydessä olevien kiinalaisyritysten roolista unionin kansalaisten geneettisten tietojen keräämisessä;

57.

kehottaa komissiota ehdottamaan drooneja koskevaa EU:n lainsäädäntöpakettia, jossa keskitytään droonijärjestelmiin, droonien torjuntajärjestelmiin ja lisävoimavaroihin, joka sisältää suunnitelmia ja varoja tutkimuksen ja kehittämisen edistämiseksi ja jossa otetaan oppia Ukrainan kokemuksista ja suhtaudutaan avoimesti erittäin innovatiivisten ukrainalaisyritysten osallistumiseen, ja kehottaa komissiota ehdottamaan teollista ohjelmaa, joka koskee droonijärjestelmien ja droonien torjuntajärjestelmien yhteistä kehittämistä, tuotantoa ja hankintaa, sekä asetusta droonien käytöstä siviili- ja sotilastoiminnassa;

58.

muistuttaa, että puolustukseen liittyvillä aloilla eri puolilla unionia toimivat pk-yritykset ovat Euroopan puolustusteollisuuden ja puolustusalan toimitusketjujen tukiranka ja näillä aloilla tapahtuvan innovoinnin kannalta keskeisiä toimijoita, ja korostaa, että pk-yrityksille ja erityisesti startup-yrityksille on annettava tukea puolustusalalla ja kaksikäyttötuotteiden alalla; painottaa, että EDISissä ja EDIPissä on varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille puolustusteollisuuden toimijoille koko unionissa ja edistettävä kaikkien jäsenvaltioiden suurempien ja pienempien yritysten välistä yhteistyötä sekä varmistettava, että alaa eivät hallitse vain muutaman jäsenvaltion suuryritykset; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan Euroopan puolustusalalla toimiville pk-yrityksille erityisiä mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin esimerkiksi siten, että laaditaan ennalta hyväksytty luettelo yrityksistä nopeamman osallistumismenettelyn helpottamiseksi, otetaan pk-yrityksiin sijoittavat pääomasijoitusyhtiöt mukaan hankintamenettelyihin, tuetaan pk-yritysten kasvua toteuttamalla hautomo- ja pääomainvestoinneilla, yksinkertaistetaan hankintasopimuksia koskevia tarjouksia ja toteutetaan sisäisiä toimia sopimustietojen käsittelyyn kuluvan ajan muuttamiseksi;

59.

korostaa, että on tärkeää kehittää, ylläpitää ja suojella infrastruktuuria, jota tarvitaan asevoimiemme nopean ja tehokkaan sotilaallisen liikkuvuuden varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa; painottaa tarvetta varmistaa sotilaallisen liikkuvuuden ja keskeisten palvelujen tarjoamisen mahdollistavan kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyky; toteaa, että sotilaallinen logistiikka voi edistää pelotetta viestimällä EU:n yleisestä sotilaallisesta valmiudesta; odottaa, että nämä asiat tuodaan selvästi esiin ilmoitetussa kesäkuun 2025 yhteisessä tiedonannossa sotilaallisesta liikkuvuudesta;

60.

korostaa kiireellistä tarvetta lisätä merkittävästi sotilaallista liikkuvuutta ja investoida siihen, asettaa etusijalle investoinnit sekä poistaa pullonkauloja ja korjata puuttuvia yhteyksiä; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää panna nopeasti täytäntöön hankkeita ja sääntelytoimia EU:n sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma 2.0:n mukaisesti; tukee uusia strategisia investointeja siviili- ja sotilasinfrastruktuuriin, kuten satamiin, lentoasemiin ja valtateihin, koska siten voidaan myös siirtää sujuvasti sotilaallisia yksiköitä ja tarvikkeita, mukaan lukien nopean toiminnan joukot, raskas kalusto, tavarat ja humanitaarinen apu; kehottaa komissiota toimimaan sotilaallista liikkuvuutta käsittelevän tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2025 erityiskertomuksen pohjalta ja antamaan sotilaalliselle arvioinnille suuremman merkityksen kaksikäyttöhankkeiden valintaprosessissa (28)

61.

kehottaa komissiota kehittämään sotilaallista liikkuvuutta ja logistiikkaa koskevan yhdennetyn lähestymistavan, jolla varmistetaan, että neuvoston lupaus kaikkien jäljellä olevien esteiden poistamisesta vuoteen 2026 mennessä täytetään, ja jonka lisäksi myös kasvatetaan huomattavasti EU:n investointeja sotilaallisen liikkuvuuden keskeisiin näkökohtiin; kehottaa lisäksi varmistamaan parhaillaan toteutettaville ja tarvittaville sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille asianmukaisen EU:n rahoituksen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia, joilla yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan sotilaallista liikkuvuutta koskevia menettelyjä ja lyhennetään lupien myöntämisen määräaikoja, jotta EU:n jäsenvaltiot voivat toimia nopeammin ja tehostaa reagointiaan puolustustarpeidensa ja -vastuidensa mukaisesti sekä YTPP-operaatioissa että kansallisten ja monikansallisten toimien yhteydessä; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään kolmansia maita koskevaa sotilaallisen liikkuvuuden PRY-sopimusta mallina kumppanimaiden osallistumiselle ja painottamaan PRY-hankkeiden räätälöintiä YTPP-operaatioiden tarpeisiin;

62.

arvostaa Ukrainan rajanaapureina olevien maiden pyrkimyksiä antaa Ukrainalle sotilaallista apua turvallisesti ja tehokkaasti; toteaa, että Puolan kokemus ja potentiaali sotilaallisen liikkuvuuden alalla, mukaan lukien suunnitteilla oleva keskusliikenneasema, ovat elintärkeitä koko itäisen sivustan turvallisuuden kannalta;

63.

korostaa, että geopoliittinen tilanne ja geopoliittiset uhat ovat kehittyneet edelleen nopeasti sen jälkeen, kun jäsenvaltiot hyväksyivät strategisen kompassin maaliskuussa 2022; kehottaa siksi tarkastelemaan uudelleen strategisessa kompassissa vahvistettua kattavaa yhteistä uhka-arviota, jonka pohjalta EU:n toimien painopisteet olisi määritettävä; katsoo, että tässä uudelleentarkastelussa olisi määriteltävä yhteiset näkemykset Euroopan laajuisista voimavarapuutteista, jotka olisi korjattava kahdenvälisillä, monikansallisilla tai EU:n tason ohjelmilla, rahastoilla, hankkeilla ja välineillä, ja siinä olisi vahvistettava aikataulu tämän toteuttamiselle; kehottaa lisäksi komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittelemään tämän uudelleentarkastelun pohjalta tarvittaessa ajan tasalle saatetut toimenpiteet strategista kompassia varten ja hyödyntämään tätä Euroopan puolustuksen tulevaisuutta koskevan valkoisen kirjan valmistelussa; muistuttaa, että strategisen kompassin kunnianhimoiset tavoitteet ja välitavoitteet voidaan saavuttaa vain jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten vastaavalla poliittisella tahdolla ja toiminnalla; korostaa, että strategisen kompassin ja Naton strategisen konseptin on oltava keskenään johdonmukaisia ja yhteensopivia;

64.

kehottaa komissiota ja EUH:ta varmistamaan, että ilmastonmuutosta ja puolustusta koskeva etenemissuunnitelma pannaan kaikilta osin täytäntöön ja että sitä parannetaan strategisen kompassin toimenpiteiden ajan tasalle saattamisen yhteydessä; kehottaa harkitsemaan uudelleen etenemissuunnitelman tarkistamisen määräaikoja ja erityisesti tarkistamaan sen yleistavoitteita huomattavasti vuotta 2030 aikaisemmin; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään näitä tavoitteita tukevia kansallisia rakenteita; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ehdottamaan jäsenvaltioille toimintaohjelmaa, joka koostuu etenemissuunnitelmassa esitetyistä ensisijaisista toimista, jotka voidaan panna täytäntöön lyhyellä aikavälillä;

65.

ehdottaa, että neuvosto tarkastelee uudelleen puolustus- ja turvallisuusasioissa toimivaltaisten päätöksentekoelintensä institutionaalisia puitteita ja harkitsee jäsenvaltioiden puolustusministereistä koostuvan uuden pysyvän päätöksentekoelimen perustamista rajoittamatta kuitenkaan tältä osin asianomaista toimivaltajakoa kansallisissa ministeriöissä;

66.

korostaa, että tehokas EU:n tason yhteistyö turvallisuus- ja puolustusalalla sekä nopea ja koordinoitu reagointi turvallisuushaasteisiin edellyttävät johdonmukaisuutta neuvoston ja komission eri rakenteiden välillä; korostaa lisäksi tarvetta ehkäistä päällekkäisyyksiä, taata tehokkaat julkiset investoinnit, puuttua kriittisiin voimavarapuutteisiin ja laatia johdonmukaisia turvallisuusstrategioita, jotka koskevat kumppaneita, kolmansia maita ja maailman eri alueita, sekä päätöksentekoprosesseissa että nykyisissä ja tulevissa aloitteissa; panee merkille komission jäsenten vastuualueiden epäselvän jakautumisen ja toimivaltuuksien mahdollisen päällekkäisyyden turvallisuus- ja puolustusalalla sen jälkeen, kun puolustuksesta ja avaruusasioista vastaavan komission jäsenen tehtävä perustettiin, ja kehottaa siksi komissiota rajaamaan selvästi komission jäsenten toimivaltuudet tällä alalla; kehottaa komissiota tarkastelemaan sisäisesti eri rakenteitaan, myös puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastoa (PO DEFIS) ja Euroopan puolustusvirastoa, ja niiden toimeksiantoja, jotta varmistetaan nykyisten ja tulevien YTPP-aloitteiden täydentävyys ja tehokas hallinnointi; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota osoittamaan EUH:lle lisää taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja sen varmistamiseksi, että se voi hoitaa tehokkaasti tehtävänsä EU:n ulkoasiainhallintona, kun otetaan huomioon erittäin vaativa geopoliittinen tilanne ja EUH:n rajallisiin voimavaroihin viime vuosina kohdistuneet kasvavat vaatimukset;

67.

vahvistaa jälleen, että EU:n olisi uudistettava YUTP:tä/YTPP:tä koskevaa päätöksentekoprosessiaan, jotta siitä voi tulla uskottava geopoliittinen toimija, ja korostaa, että tässä yhteydessä olisi harkittava institutionaalisia pohdintoja yksimielisyysvaatimuksen poistamisesta tästä prosessista; muistuttaa, että EU:n perussopimuskehyksessä sallitaan jo joitakin erilaisia institutionaalisia yhteistyömuotoja ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla, ja pitää valitettavana, että mahdollisuuksia tällä alalla toteutettaviin nopeisiin toimiin, joista määrätään SEU-sopimuksen siirtymälausekkeissa, on käytetty vain hyvin rajoitetusti; kehottaa neuvostoa harkitsemaan kaikkia mahdollisuuksia vahvistaa ja syventää YUTP:tä/YTPP:tä koskevaa päätöksentekoprosessiaan, jotta voidaan hyödyntää perussopimusten käyttämättömiä mahdollisuuksia; palauttaa mieliin neuvostolle esittämänsä kehotuksen siirtyä asteittain määräenemmistöpäätöksiin YUTP:n ja YTPP:n päätöksissä ainakin niillä aloilla, joilla ei ole sotilaallista merkitystä; ehdottaa lisäksi, että neuvosto pyrkisi hyödyntämään kaikilta osin siirtymälausekkeita ja sellaisten artiklojen soveltamisalaa, jotka vahvistavat EU:n solidaarisuutta ja keskinäistä avunantoa kriisitilanteissa;

68.

toistaa painokkaasti kehotuksensa vahvistaa EU:n sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaraa (MPCC) ja saavuttaa sen täysi operatiivinen valmius muun muassa tarjoamalla riittävät toimitilat, henkilöstö, parannettu johtamisjärjestely sekä tehokkaat viestintä- ja tietojärjestelmät kaikkia YTPP-operaatioita varten; korostaa, että MPCC:n osalta on saavutettava oikea-aikaisia tuloksia, kun otetaan huomioon, että strategisen kompassin kunnianhimoisen tavoitteen mukaan MPCC:n olisi toimittava EU:n ensisijaisena johtamisjärjestelyrakenteena ja kyettävä suunnittelemaan ja toteuttamaan kaikki suoraa täytäntöönpanoa sisältämättömät sotilasoperaatiot ja kaksi pienimuotoista sotilasoperaatiota tai yksi keskisuuri sotilasoperaatio sekä LIVEX-harjoituksia; painottaa, että MPCC:n on edistettävä siviili- ja sotilasalan välineiden välisiä synergioita, ja kehottaa perustamaan pidemmällä aikavälillä Euroopan tasolle siviili- ja sotilasalan välineet kattavan yhteisen siviili- ja sotilasesikunnan, jotta voidaan hyödyntää täysimittaisesti EU:n yhdennettyä lähestymistapaa kriisinhallintaan alkaen strategisesta suunnitteluvaiheesta ja ulottuen operaation varsinaiseen toteuttamiseen; katsoo, että EU:n siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (CPCC) puitteissa olisi pohdittava, miten voidaan suojella lähetettyjä joukkoja moninaisilta hybridiuhkilta ja toteuttaa pitkälle kehitettyjä operaatioita huomattavasti nykyisiä tilanteita suuremmalla riskitasolla; kehottaa komissiota, EUH:ta, MPCC:tä, CPCC:tä, EU:n sotilaskomiteaa ja EU:n sotilasesikuntaa edistämään siviili- ja sotilaskumppanien välistä uutta yhteisymmärryksen kulttuuria, kehittämään viranomaisten välistä yhteistyötä ja varmistamaan operaatioiden suunnittelua koskevien parhaiden käytäntöjen ja niihin liittyvien konseptien siirron muun muassa kehittämällä mallin parhaiden käytäntöjen luomista ja jakamista varten;

69.

toteaa jälleen tukevansa täysin nopean toimintakyvyn täyden operatiivisen toimintavalmiuden saavuttamista viimeistään vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla siten, että siihen kuuluu vähintään 5 000 sotilasta, jotka ovat käytettävissä pelastus- ja evakuointitehtäviin, etujoukkojen suorittamiin tai tilanteen vakauttamista koskeviin operaatioihin tai operaatioiden väliaikaiseen vahvistamiseen; panee merkille, että EU:n taisteluosastot, joita ei ole koskaan otettu käyttöön, vaikka ne ovat olleet toimintakykyisiä vuodesta 2007 alkaen, ovat jatkossa olennainen osa laajempaa EU:n nopean toimintakyvyn kehystä; suhtautuu myönteisesti LIVEX-harjoitusten suunnitteluun ja toteuttamiseen nopean toimintakyvyn puitteissa ja kannustaa jatkamaan tällaisia aloitteita;

70.

pitää nopeaa toimintakykyä keskeisenä tekijänä EU:n tavoitetason saavuttamisessa ja katsoo, että nopeaa toimintakykyä varten olisi osoitettava vaiheittain lisää joukkoja ja voimatekijöitä vuoden 1999 sotilaallisia voimavaroja koskevan yleistavoitteen mukaisesti; katsoo, että olisi järkevää hyödyntää valkoisen kirjan prosessia keskustelun aloittamiseksi sellaisten uusien pysyvien monikansallisten EU:n sotilasyksiköiden perustamisesta, jotka voisivat suorittaa nopeaa toimintakykyä täydentäviä tehtäviä; korostaa tarvetta jatkaa yhteistyötä Naton kanssa nopean toimintakyvyn vakiinnuttamiseksi yhteisen joukkovalikoiman periaatteen mukaisesti;

71.

kehottaa jälleen jäsenvaltioita tarkastelemaan SEU 44 artiklan täytäntöönpanoon liittyviä käytännön näkökohtia nopean toimintakyvyn toimintavalmiuteen saattamisen aikana sekä muissa asiaankuuluvissa YTPP-operaatioissa, jotta halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenvaltioiden ryhmä voi suunnitella ja toteuttaa operaation EU:n puitteissa ja helpottaa näin nopean toimintakyvyn nopeaa aktivointia; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan vähentämään hyvissä ajoin ja merkittävästi kriittisiä puutteita, joita esiintyy erityisesti nopeaan toimintakykyyn liittyvissä strategisissa mahdollistajissa, kuten strategisissa ilmakuljetuksissa, suojatuissa viestintä- ja tietojärjestelmissä, lääkintäkyvyssä, kyberpuolustusvoimavaroissa sekä tiedustelussa ja taktisessa tiedustelussa; kehottaa puolustuksesta ja avaruusasioista vastaavaa komission jäsentä harkitsemaan, että hänen ehdottamiinsa yhteistä etua koskeviin eurooppalaisiin puolustushankkeisiin sisällytettäisiin aloitteita, joilla pyritään tarjoamaan tarvittavat strategiset mahdollistajat, jotka helpottaisivat YTPP-operaatioita ja nopeaa toimintakykyä;

72.

korostaa, että välittömät tarpeet eivät voi odottaa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä; painottaa, että on kartoitettava viipymättä innovatiivisia ratkaisuja lisärahoituksen löytämiseksi, kuten investoiminen puolustusalaan, hankkeiden välillä tehtävän varojen uudelleenkohdentamisen helpottaminen ja nopeuttaminen ja mahdollisuus mukauttaa EU:n rahoituskriteerejä siten, että turvallisuuskriteereille annetaan uusi painoarvo varoja kohdennettaessa;

73.

panee tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltiot ovat lisänneet puolustusmäärärahoja ja -investointeja ja että EU:n YTPP-talousarviota on kasvatettu vuonna 2024, vaikkakin vain vähän; on vahvasti sitä mieltä, että ennennäkemättömien turvallisuusuhkien vuoksi kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olisi kiireellisesti osoitettava puolustusmenoihin Naton nykyistä kahden prosentin tavoitetta huomattavasti suurempi osuus BKT:stään; toteaa, että Naton 32 jäsenestä 23:n, mukaan lukien 16 sekä EU:hun että Natoon kuuluvaa maata, odotettiin saavuttavan vuoden 2024 loppuun mennessä Naton menotavoitteen, jonka mukaan ne käyttävät puolustusmenoihin kaksi prosenttia BKT:stään; huomauttaa, että tällaisten jäsenten määrä on kuusinkertaistunut vuodesta 2014, jolloin tavoitteeseen sitouduttiin; panee merkille, että EU:n nykyinen turvallisuutta ja puolustusta koskeva talousarvio ei nykyisen geopoliittisen mullistuksen ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vuoksi ole niiden haasteiden tasalla, joihin on vastattava lyhyellä ja pitkällä aikavälillä; suosittelee, että jäsenvaltiot lisäävät edelleen voimavaratarpeiden ja -puutteiden jatkuvan analysoinnin perusteella puolustusinvestointeja erityisesti puolustusvoimavarojen yhteishankintoihin, kun otetaan huomioon, että puolustukseen on investoitava arviolta 500 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä, ja tukee täysin tätä koskevia EDISissä asetettuja tavoitteita;

74.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään avoimen keskustelun, joka perustuu muun muassa Draghin ja Niinistön raporteissa esitettyihin suosituksiin, mukaan lukien turvallisuuteen ja puolustukseen osoitettavien resurssien lisääminen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja kaikkien vaikuttavien rahoitusvaihtoehtojen tutkiminen tätä varten sekä kansallisten puolustusmäärärahojen osien yhdistäminen EU:n tasolla, jotta voidaan synnyttää mittakaavaetuja; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita muuttamaan Euroopan rauhanrahaston rahoitusprosessia, jotta varmistetaan riittävä ja kestävä tuki kumppaneille ja liittolaisille samalla kun otetaan myös huomioon YTPP-operaatiot; kehottaa laatimaan strategian, jonka tarkoituksena on perustaa EU:n eri alueille osaamiskeskuksia tekemättä kuitenkaan Naton kanssa päällekkäistä työtä näillä aloilla, jotta edistetään innovointia ja kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista ja varmistetaan, että kunkin jäsenvaltion suorituskyvyt ja erityisosaaminen edistävät yhtenäisempää ja yhdennetympää puolustusalan teollista perustaa;

75.

suhtautuu myönteisesti uuteen Security Action for Europe (SAFE) -rahoitusvälineeseen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Euroopan puolustusvoimavaroihin tehtävien investointien lisäämisessä noudatetaan periaatetta siitä, että ostetaan enemmän mutta parempaa, ostetaan yhdessä ja ostetaan eurooppalaista; pitää valitettavana 122 artiklan käyttöä ja sitä, että parlamentti ei sen seurauksena voinut osallistua tämän välineen hyväksymiseen;

76.

suhtautuu myönteisesti säästö- ja investointiunionia koskevaan strategiaan ja odottaa, että sillä helpotetaan yksityisten säästöjen liikkeelle saamista tehokkaampien pääomamarkkinoiden toteuttamiseksi ja kanavoidaan investointeja puolustusalalle;

77.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan sellaisen puolustus-, turvallisuus- ja resilienssipankin perustamista, joka toimisi monenvälisenä luotonantolaitoksena ja jonka tarkoituksena olisi tarjota matalakorkoisia, pitkäaikaisia lainoja, joilla voidaan tukea kansallisen turvallisuuden keskeisiä painopisteitä, kuten uudelleenvarustelua, puolustusalan nykyaikaistamista, jälleenrakennustoimia Ukrainassa ja tällä hetkellä vihamielisten EU:n ulkopuolisten maiden hallinnassa olevan kriittisen infrastruktuurin takaisinostoa;

78.

muistuttaa, että solidaarisuutta, yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä koskevia EU:n tavoitteita sovelletaan myös puolustukseen; korostaa, että puolustusvoimavarojen jälleenrakentamiseen ja laajentamiseen tulevalla vuosikymmenellä tarvittavilla varoilla on merkittävä vaikutus julkisen talouden vakauteen ja kestävyyteen ja ne edellyttävät siksi EU:n tason yhteistyötä ja koordinointia todellisen puolustusalan talouspolitiikan avulla; korostaa, että puolustusinvestointien lisäysten ei pitäisi kilpailla muiden investointiprioriteettien, kuten sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, kanssa; muistuttaa lisäksi, että rahoituslinjausten olisi perustuttava koko yhteiskunnan laajuiseen häiriönsietokykyä koskevaan lähestymistapaan, minkä vuoksi niille on saatava EU:n kansalaisten laaja kannatus ja kannatuksen on oltava kestävää pitkällä aikavälillä; painottaa, että tästä syystä taloudellinen taakka on jaettava oikeudenmukaisesti erityisesti kannattavissa yrityksissä, jotka jo hyötyvät julkisesta osallistumisesta tai valtiontuista; korostaa lisäksi, että julkisia menoja olisi täydennettävä lisäämällä yksityistä rahoitusta; kehottaa komissiota pohtimaan mahdollisia finanssipoliittisia keinoja, jotka mahdollistaisivat taloudellisen taakan oikeudenmukaisemman jakamisen ja rajoittaisivat EDTIBin kilpailuhäiriöitä, jotka johtuvat valtiontuista ja markkinoita vääristävistä tarjouskilpailuista;

79.

kehottaa varmistamaan, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarjotaan aidosti keinot puolustusunionille; tukee ehdotuksia EU:n valtavista taloudellisista investoinneista Euroopan puolustukseen sekä tutkimuksen ja teknologisen innovoinnin ja kaksikäyttötuotteita koskevien hankkeiden edistämisestä Euroopan puolustusteollisuudessa, millä vahvistetaan sen kilpailukykyä ja myötävaikutetaan sekä turvallisuuteen että kestävään talouskasvuun; korostaa, että EU:n talousarviosta tehtävien puolustusinvestointien olisi ainoastaan täydennettävä jäsenvaltioiden taloudellisia toimia eikä korvattava niitä, kun otetaan erityisesti huomioon sekä EU:hun että Natoon kuuluvien maiden kunnianhimoinen tavoite investoida kaksi prosenttia BKT:stään puolustukseen; kehottaa jäsenvaltioita aikaistamaan uudelleenarviointia, joka koskee yhteisten kustannusten laajuutta ja määrittelyä, jotta voidaan lisätä yhteisvastuullisuutta ja kannustaa osallistumaan YTPP:n sotilasoperaatioihin, ja harjoituksista aiheutuneita kustannuksia strategisen kompassin mukaisesti;

80.

kehottaa komissiota hankkimaan yhteistä velkarahoitusta, jotta unionilla olisi yhteistä rahoituskapasiteettia ottaa lainaa nykyisissä ja tulevissa poikkeus- ja kriisitilanteissa, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon NextGenerationEU-välineestä saadut kokemukset, sillä unionilla on nyt kiireellinen tarve parantaa turvallisuutta ja puolustusta EU:n kansalaisten suojelemiseksi, pelotteen palauttamiseksi ja EU:n liittolaisten, ennen kaikkea Ukrainan, tukemiseksi; korostaa, että tällaisesta toiminnasta aiheutuva taakka on jaettava oikeudenmukaisesti;

81.

kehottaa lisäämään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä rahoitustukea puolustustuotteiden oikea-aikaisten toimitusten varmistamiseksi yhteishankintojen, teollisuuden koordinoinnin, varastoinnin, pk-yritysten tuen ja tuotantokapasiteetin laajentamisen avulla; korostaa, että tässä rahoituksessa olisi asetettava etusijalle erityisesti Ukrainan rajanaapureina olevat jäsenvaltiot sen suojelun parantamiseksi sekä jäsenvaltiot, joihin kohdistuu suuri tavanomaisten sotilaallisten uhkien riski, kuten Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapureina olevat jäsenvaltiot;

82.

on huolissaan EDTIBiä ja erityisesti pk-yrityksiä varten kipeästi kaivatun yksityisen rahoituksen puutteesta, joka voi johtua pitkäkestoisten viranomaissopimusten puuttumisesta tai ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien kriteerien liian kapeasta tulkinnasta; pitää siksi myönteisenä, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen selvensi 14. toukokuuta 2024, että ainoastaan kansainvälisen oikeuden nojalla kiellettyjen aseiden kanssa tekemisissä olevia yrityksiä estetään automaattisesti saamasta varoja; on tyytyväinen Niinistön raportin ehdotuksiin, joilla pyritään välttämään puolustusmenojen pirstoutumista, yhdistämään asiaan liittyviä rahoitusvirtoja ja mobilisoimaan lisää yksityisen sektorin investointeja; kehottaa komissiota arvioimaan suositukset ja esittämään konkreettisia ehdotuksia; korostaa, että puolustusteollisuuden pääsyä pääomamarkkinoille on parannettava;

83.

korostaa, että on tärkeää, että puolustusalalle voidaan myöntää EIP:n lainoja, sillä se vauhdittaa yksityisiä investointeja Euroopan puolustusteollisuuteen; suhtautuu myönteisesti EIP:n tukikelpoisuusperusteiden laajentamiseen edelleen kattamaan kaksikäyttötuotteet ja kehottaa EIP:tä toteuttamaan tältä osin lisätoimenpiteitä; korostaa, että EIP:n olisi tarkasteltava uudelleen lainanantopolitiikkaansa ja mukautettava sitä jatkuvasti, kun otetaan huomioon, että EIP:n tavoitteena on SEUT 309 artiklan mukaisesti edistää EU:n kehitystä ja tukea sen toimintapolitiikkoja, erityisesti puolustuspolitiikkaa ja EDTIBin vahvistamista; kehottaa EIP:tä arvioimaan kaksikäyttötuotteita koskevan toimintapolitiikkansa laajentamisen vaikutukset ja uudistamaan kelpoisuusluetteloaan tarpeen mukaan siten, että kaksikäyttöön liittyviä käyttötarkoituksia pidemmälle meneviä ampuma- ja puolustustarvikkeita ei enää suljeta EIP:n rahoituksen ulkopuolelle; suhtautuu myönteisesti EIP:n vuoden 2022 Euroopan strategiseen turvallisuusaloitteeseen, jonka tavoitteena on tukea kaksikäyttöön liittyvää tutkimusta, kehitystä ja innovointia sekä turvallisuusinfrastruktuuriin ja teknologiaan liittyviä hankkeita, joissa keskitytään kyberturvallisuuteen, uuteen avaruustoimintaan, tekoälyyn ja kvanttiteknologiaan;

84.

ilmaisee erittäin vakavan huolensa siitä ja tuomitsee sen, että Kiina tukee Venäjää sen hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan, erityisesti tekemällä yhteistyötä Venäjän sotilasteollisen ja -teknologisen perustan kanssa, viemällä Venäjälle kaksikäyttötuotteita ja siten, että Kiinassa toimivat yritykset ovat jatkuvasti osallisina pakotteiden välttelyssä ja kiertämisessä; ilmaisee tältä osin vakavan huolensa viimeaikaisista tiedoista, joiden mukaan Kiinan väitetään tuottavan pitkän kantaman hyökkäysdrooneja Venäjän käyttöön sen hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan, ja katsoo, että jos Kiina edelleen tukee Venäjän aseistautumispyrkimyksiä, tästä on oltava vakavia seurauksia EU:n ulkopolitiikalle suhteessa Kiinaan; pitää valitettavana Venäjän ja Kiinan välistä ”ei rajoituksia” -kumppanuutta ja ilmaisee vakavan huolensa Kiinan ja Venäjän uudistetusta sitoumuksesta vahvistaa edelleen siteitään; panee tyytyväisenä merkille neuvoston päätöksen määrätä pakotteita kiinalaisyrityksille, jotka tukevat Venäjän Ukrainassa käymää sotaa;

85.

on syvästi huolissaan Kiinan sotilasvoimavaroihin tekemistä kasvavista investoinneista ja sen toimitusketjujen militarisoinnista sen teollisuuden pönkittämiseksi samalla, kun se käyttää hyväkseen Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan luomia poliittisia ja taloudellisia mahdollisuuksia; on myös syvästi huolissaan siitä, miten EU:n riippuvuus Kiinasta vaikuttaa siihen, kuinka uskottavasti jäsenvaltiot kykenevät takaamaan kansallisen turvallisuutensa ja koko EU kykenee arvostelemaan ja torjumaan tehokkaasti Kiinan harjoittamaa taloudellista pakottamista, mahdollista pahenevaa eskalaatiota Taiwanin kanssa ja tukea Venäjälle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan tosissaan täytäntöön riskien vähentämiseen tähtäävän toimintapolitiikan, jotta voidaan hallita taloudellisista ja teknologisista yhteyksistä Kiinaan aiheutuvia riskejä; kehottaa tältä osin puuttumaan kiinalaisten tavarantoimittajien EU:n kriittiselle infrastruktuurille aiheuttamiin riskeihin ja olemaan ohjaamatta EU:n varoja tai tukia näiden toimittajien aseman edistämiseen Euroopassa;

86.

tuomitsee jyrkästi Kiinan 14. lokakuuta 2024 Taiwanin lähistöllä perusteettomasti tekemät sotaharjoitukset; tuomitsee myös Kiinan lisääntyvät vihamieliset toimet Taiwania vastaan, kuten kyberhyökkäykset, vaikuttamiskampanjat, Kiinan sotilaslentokoneiden tunkeutumisen Taiwanin tunnistusvyöhykkeelle ja merikaapelien katkaisemisen; toistaa sitoutuneensa vahvasti vallitsevan tilanteen säilyttämiseen Taiwaninsalmella ja korostaa, että mitään yrityksiä muuttaa tilannetta yksipuolisesti, erityisesti voimakeinoin tai pakottamalla, ei hyväksytä ja niihin vastataan päättäväisesti ja lujasti; kiittää Taiwanin viranomaisia maltillisesta ja hillitystä reaktiosta ja kehottaa Kiinan viranomaisia säilyttämään malttinsa ja välttämään kaikenlaisia toimia, jotka saattavat entisestään kärjistää jännitteitä Taiwaninsalmen molemmin puolin; peräänkuuluttaa säännöllistä ajatustenvaihtoa EU:n ja sen taiwanilaisten vastapuolten välillä olennaisista turvallisuuskysymyksistä sekä vahvempaa yhteistyötä disinformaation ja ulkomaisen sekaantumisen torjumiseksi; painottaa, että mikä tahansa eskalaatio Taiwaninsalmella vaikuttaisi haitallisesti Euroopan turvallisuuteen ja talouteen, ja kehottaa siksi komissiota ryhtymään laatimaan varautumissuunnitelmia ja lieventämistoimenpiteitä todennäköisten eskalaatioskenaarioiden, kuten Kiinan Taiwanille asettaman taloussaarron, pohjalta;

87.

ilmaisee syvän huolensa Kiinan Etelä-Kiinan merellä ja Indo-Tyynenmeren alueella toteuttamista yhä aggressiivisemmista toimista eli siitä, että Kiina käyttää sotilaallista ja taloudellista pakottamista, hybridisodankäynnin taktiikoita, laivastonsa ja rannikkovartioston alustensa sen naapureita vastaan kohdistamia vaarallisia manööverejä sekä saarten rakentamista esittääkseen laittomia merioikeudellisia vaateita ja uhatakseen meriväyliä; viittaa tietoihin, joiden mukaan eräs Kiinaan yhteydessä oleva alus olisi katkaissut taiwanilaisen merikaapelin tammikuun alussa 2025, ja vaatii perusteellista tutkintaa asiasta; kehottaa lisäksi Taiwania ja EU:ta vaihtamaan tietoja tällaisista välikohtauksista; toistaa, että sillä on vahva intressi merenkulun vapauden ja merenkulun turvallisuuden takaamiseen kaikkialla ja varsinkin Etelä-Kiinan merellä, ja toistaa myös tukensa niille; kehottaa Kiinan viranomaisia lopettamaan kaikki aggressiiviset ja provosoivat toimet, erityisesti Taiwaninsalmella ja Etelä-Kiinan merellä ilmassa ja merellä toteutettavat operaatiot, jotka vaarantavat Indo-Tyynenmeren alueen vakauden ja horjuttavat siten kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, alueen maiden suvereniteettia, ihmishengen turvallisuutta merellä ja merenkulun vapautta, ja noudattamaan täysin UNCLOS-yleissopimusta; panee tyytyväisenä merkille, että useat EU:n jäsenvaltiot, kuten Ranska, Alankomaat ja Saksa, ovat lisänneet merenkulun vapauteen liittyviä harjoituksiaan; toteaa, että nämä toimet ovat kansainvälisen oikeuden mukaisia, ja kehottaa lisäämään yhteistyötä ja koordinointia alueellisten kumppanien kanssa, myös toteuttamalla koordinoitu läsnäolo merialueilla -konseptin mukaisia toimia Intian valtameren luoteisosissa ja muillakin alueilla, jotta merenkulun vapauteen liittyviä operaatioita voidaan lisätä alueella;

88.

on yhä huolestunut Kiinan ja Venäjän Keski-Aasiassa harjoittamasta poliittisesta ja taloudellisesta painostuksesta ja painottaa tarvetta lisätä EU:n läsnäoloa alueella vastauksena tähän; korostaa, että EU:n intressinä on lujittaa turvallisuusyhteistyötä, taloussuhteita ja poliittisia siteitä Keski-Aasian maiden kanssa myös siksi, että voitaisiin puuttua Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistuvien pakotteiden kiertämiseen;

89.

tuomitsee mitä jyrkimmin sen, että Iran heikentää toiminnallaan vakautta Lähi-idän alueella, myös sijaisjoukkojensa avulla, ja tukee jatkuvasti terroristiryhmiä, jotka muodostavat suoran uhan alueen, Euroopan ja koko maailman turvallisuudelle; tuomitsee lisääntyvän sotilaallisen yhteistyön Iranin ja Venäjän välillä ja erityisesti niiden aikomuksen allekirjoittaa sopimus kattavasta strategisesta kumppanuudesta; ilmaisee kuitenkin täyden tukensa ja solidaarisuutensa Iranin kansalaisyhteiskunnalle ja demokraattisille voimille ja kehottaa lisäämään kansainvälisiä ponnisteluja näiden ryhmien tukemiseksi niiden taistellessa vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta; suhtautuu myönteisesti EU:n päätökseen jatkaa Iranille asetettuja pakotteita heinäkuuhun 2025 saakka, myös määräämällä Iranille seuraamuksia droonien ja ohjusten tuotannosta ja niiden toimittamisesta Venäjälle ja laajemmalle Lähi-idän alueelle; huomauttaa, että yksi pakotemahdollisuus, jota ei ole vielä hyödynnetty, on kiristää teknologian siirron rajoituksia sellaisten tuotteiden viennissä, joita ei ole luokiteltu kaksikäyttötuotteiksi;

90.

tuomitsee yksiselitteisesti Iranin hallituksen avunannon kansainvälisesti tunnustetuille terroristijärjestöille ja -verkostoille, kuten Hamasille ja Hizbollahille, jotka ovat tehneet tai yrittäneet tehdä iskuja EU:ssa ja jotka muodostavat suoran uhan Euroopan turvallisuudelle, suvereniteetille ja vakaudelle; muistuttaa tältä osin, että islamilainen vallankumouskaarti on 30:n viime vuoden aikana ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kymmeniä salamurhia ja terrori-iskuja, myös EU:n maaperällä, ja viime aikoina iskuja juutalaisia synagogia ja henkilöitä sekä Israelin suurlähetystöjä vastaan useissa EU:n jäsenvaltioissa; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tehostamaan tiedustelutietojen jakamista ja terrorismin vastaisia toimenpiteitä tulevien iskujen estämiseksi; toistaa jo kauan sitten esittämänsä kehotuksen islamilaisen vallankumouskaartin lisäämisestä terroristijärjestöjä koskevaan EU:n luetteloon ja tukee joidenkin jäsenvaltioiden tässä asiassa tekemiä aloitteita;

91.

pitää Iranin ydinaseohjelmaa yhtenä päällimmäisistä uhkista globaalille turvallisuudelle ja korostaa, että jos Iran onnistuu siirtymään ydinasevalmiuteen, vaarana on, että se kiihdyttää uhitteluaan ja tehostaa terrorismille ja ohjusten ja droonien leviämiselle valtiotasolla antamaansa tukea;

92.

tuomitsee jälleen mitä jyrkimmin terroristijärjestö Hamasin Israelia vastaan 7. lokakuuta 2023 tekemät halveksittavat terrori-iskut, jotka ovat entisestään horjuttaneet Lähi-idän alueen epävakautta, jota Iranin sijaisjoukkojen (esimerkiksi terroristijärjestöjen, kuten Hizbollah Libanonissa ja huthit Jemenissä) ja Iranin hallinnon itsensä Israelia vastaan tekemät hyökkäykset ovat pahentaneet; toistaa, että Israelilla on oikeus puolustautua, sellaisena kuin se on vahvistettu ja rajattu kansainvälisessä oikeudessa; vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki loput Hamasin hallussa olevat panttivangit; kehottaa kaikkia osapuolia lopettamaan välittömästi kaikki vihollisuudet ja noudattamaan täysin kansainvälistä oikeutta, myös kansainvälistä humanitaarista oikeutta; ilmaisee vakavan huolensa Gazan äskettäisen tulitauon kaatumisesta ja kehottaa palauttamaan tulitauon voimaan välittömästi; korostaa, että tämä on merkittävä askel siviilien viime kuukausien aikana puolin ja toisin kokeman valtavan kärsimyksen lievittämiseksi; ylistää sovittelijoiden, kuten Yhdysvaltojen, Egyptin ja Qatarin, sitoutumista ja toteaa, että niiden ponnistelut olivat ratkaisevia ensimmäisen tulitauon saavuttamisessa; kehottaa kaikkia eurooppalaisia ja kansainvälisiä toimijoita edistämään aktiivisesti uuden läpimurron saavuttamista ja valvomaan tulitauon täytäntöönpanoa ja saattamaan vastuuseen ne, jotka eivät noudata sitä;

93.

suhtautuu myönteisesti Rafahissa toteutettavan EU:n rajavalvonnan avustusoperaation käynnistämiseen uudelleen 31. tammikuuta 2025, jotta voidaan tukea palestiinalaishallintoa turvallisen siirtymisen mahdollistamisessa lääkinnällisille evakuoinneille tulitauon ensimmäisen vaiheen aikana; on valmis osallistumaan keskusteluihin tulevista konkreettisista panoksista tulitauon tukemiseksi;

94.

ilmaisee syvän huolensa Lähi-idän tilanteen sotilaallisesta eskalaatiosta, joka horjuttaa entisestään alueen vakautta; pahoittelee siviilikuolonuhrien järkyttävää määrää, väkivaltaisuuksien kiihtymisen aiheuttamia väestön pakkosiirtoja ja jatkuvaa sotilaallista voimankäyttöä; ilmaisee niin ikään vakavan huolensa Israelin puolustusvoimien Gazan alueella ja Länsirannalla meneillään olevista sotilaallisista toimista; tuomitsee sen, että Israelin puolustusvoimat on tulittanut Libanonissa olevia YK:n väliaikaisia rauhanturvajoukkoja (UNIFIL), mikä on kansainvälisen oikeuden vakava loukkaus; toteaa jälleen, että UNIFILillä, jossa on mukana 16 jäsenvaltiota, on olennainen vakauttava rooli eteläisessä Libanonissa; peräänkuuluttaa välitöntä tulitaukoa niin Gazassa kuin Libanonissakin, vihollisuuksien lopettamista, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1701 (2006) täysimittaista ja symmetristä täytäntöönpanoa sekä siviiliväestön suojelua; korostaa, että EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden on otettava suurempi vastuu ja autettava Lähi-idän hallituksia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä pysyvän ja kestävän rauhan saavuttamisessa erityisesti tukemalla edelleen kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan välillä sekä torjumalla terrorismia ja radikalisoitumista alueella; korostaa, että alueen konfliktien kehityksestä on seurauksia naapurialueilla ja Euroopassa ja se aiheuttaa EU:lle turvallisuushaasteita pelotteen tulevaisuuden, humanitaarisen oikeuden ja kriisinhallinnan kannalta;

95.

suhtautuu myönteisesti Kairon huippukokouksessa 4. maaliskuuta 2025 esitettyyn arabimaiden tukemaan elpymis- ja jälleenrakennussuunnitelmaan, joka muodostaa vahvan perustan Gazan alueen tulevaisuudesta käytäville keskusteluille; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja Välimeren alueesta vastaavaa komission jäsentä tekemään rakentavaa yhteistyötä arabikumppaneiden kanssa uskottavien ratkaisujen löytämiseksi Gazan jälleenrakentamiseen, hallintoon ja turvallisuuteen; toisaalta torjuu Trumpin Gazaa koskevan ehdotuksen, jossa jätetään huomiotta Lähi-idän epävakaat turvallisuusolosuhteet; katsoo, että tuhojen ja inhimillisen kärsimyksen laajuus Gazassa edellyttää kattavaa kansainvälistä yhteistyötä Yhdysvaltojen sekä EU:n, YK:n, arabivaltioiden ja muiden toistensa toimia täydentävien kansainvälisten kumppaneiden kesken, jotta neuvottelut voidaan aloittaa uudelleen ja jotta ne olisivat rakentavia; on sitoutunut Israelin ja alueen arabimaiden välisiin tuleviin normalisointipyrkimyksiin;

96.

kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita nimeämään Hizbollahin kokonaisuudessaan terroristijärjestöksi ja vaatimaan sen täydellistä aseistariisuntaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1701 (2006) mukaisesti; korostaa useiden valtioiden, kuten Yhdysvaltojen ja Kanadan, hiljattain tekemiä päätöksiä määrittää Samidoun terroristijärjestöksi, joka toimii Palestiinan vapautuksen kansanrintaman sijaisjoukkona; korostaa, että Samidoun kiellettiin Saksassa vuonna 2023, ja kehottaa muita EU:n jäsenvaltioita toteuttamaan vastaavia toimenpiteitä kieltämällä järjestön niiden alueella;

97.

toteaa, että Jordanian ja Syyrian välistä rajaa käytetään ylityspaikkana ase- ja huumekaupassa; painottaa, että EU:n on edelleen tuettava Jordaniaa, jota tämänhetkinen Lähi-idän kriisi on heikentänyt, ja kehottaa lisäämään Euroopan rauhanrahaston käyttöä Jordanian ja Syyrian välisen rajan suojelemiseksi;

98.

tunnustaa, että Turkki on EU:n kannalta strategisesti merkittävä maa; panee merkille, että Turkki on lisännyt läsnäoloaan alueilla, joilla EU:lla on keskeisiä turvallisuusintressejä sekä YTPP-operaatioita, ja pahoittelee Turkin roolia tiettyjen EU:n ja sen naapurialueiden kannalta huolta aiheuttavien alueiden epävakauttamisessa; viittaa Turkin itäisellä Välimerellä harjoittamaan EU:n etujen vastaiseen laittomaan toimintaan, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta, kuten UNCLOS-yleissopimusta; tuomitsee edelleen yhteisymmärryspöytäkirjojen allekirjoittamisen Turkin ja Libyan välillä kattavasta turvallisuusyhteistyöstä ja sotilaallisesta yhteistyöstä ja merialueiden rajaamisesta ja toteaa, että ne ovat yhteydessä toisiinsa ja rikkovat selvästi kansainvälistä oikeutta, asiaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja EU:n jäsenvaltioiden suvereeneja oikeuksia; pitää valitettavana, että Turkki heikentää EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden tehokkuutta, ja kehottaa jälleen Turkkia mukautumaan niihin kaikilta osin; kehottaa Turkkia olemaan heikentämättä EU:n toteuttamia YTPP-operaatioita; kehottaa jälleen Turkkia täyttämään velvoitteensa panna Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirja kaikilta osin ja syrjimättä täytäntöön kaikkien jäsenvaltioiden, myös Kyproksen tasavallan, osalta;

99.

pitää valitettavana, että liennytyspyrkimyksistä huolimatta Turkki edelleenkin pitää yllä casus belli -uhkaa Kreikkaa vastaan ja miehittää laittomasti Kyproksen tasavallan pohjoisosaa; tuomitsee jyrkästi Turkin laittoman toiminnan Kyproksessa, mukaan lukien puskurivyöhykkeen aseman loukkaaminen, Kyproksen tasavallan miehitettyjen alueiden lisääntyvä militarisointi ja Turkin pyrkimykset vahvistaa Kyproksen miehitetyn alueen separatistisen yhteisön asemaa kansainvälisen oikeuden vastaisesti, ja toteaa, että tällaiset toimet eivät edesauta YK:n johdolla käytävien neuvottelujen jatkamista; tuomitsee sen, että Turkki rikkoo jatkuvasti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 550 (1984) ja 789 (1992), joissa Turkkia kehotetaan siirtämään Varoshan alue sen laillisille asukkaille YK:n väliaikaisen hallinnon alaisuudessa tukemalla Varoshan kaupungin avaamista yleisölle; kehottaa Turkkia jälleen kerran kumoamaan sen laittomat ja yksipuoliset toimet Varoshassa; kehottaa lisäksi Turkkia vetämään joukkonsa pois Kyproksesta;

100.

kehottaa kiireellisesti käynnistämään uudelleen neuvottelut Kyproksen yhdistymisestä YK:n pääsihteerin suojeluksessa ja vahvistaa ehdottoman tukensa Kyprokselle kysymyksen ratkaisemiseksi; kehottaa Turkkia hyväksymään oikeudenmukaisen, kattavan ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun tähän kysymykseen;

101.

suhtautuu myönteisesti YK:n pääsihteerin Genevessä 18. maaliskuuta 2025 koolle kutsumaan epäviralliseen laajennettuun kokoukseen, jonka tarkoituksena oli tasoittaa tietä Kyproksen ongelmaa koskevien neuvottelujen jatkamiselle tiukasti sovitussa YK:n kehyksessä, joka on ainoa EU:n ja kansainvälisen yhteisön hyväksymä kehys, ja EU:n lainsäädännön, arvojen ja periaatteiden mukaisesti; muistuttaa, että Kyproksen jälleenyhdistyminen on EU:n prioriteetteja ja että EU on valmis tehostamaan toimiaan ja ottamaan aktiivisemman roolin YK:n johtaman prosessin tukemisessa kaikin käytettävissään olevin keinoin; kehottaa Turkkia osallistumaan rakentavasti neuvotteluihin ja palaamaan neuvottelupöytään vilpittömin aikein;

102.

kehottaa EU:ta ottamaan merkittävän roolin Välimerellä ja ryhtymään turvallisuusalan toimijaksi, joka kykenee takaamaan alueen vakauden sekä kansainvälisen oikeuden ja UNCLOS-yleissopimuksen noudattamisen; pitää tältä osin myönteisenä, että on nimitetty Välimeren alueesta vastaava komission jäsen, joka toimii varapuheenjohtajan / korkean edustajan ohjeistuksessa ja poliittisessa ohjauksessa; painottaa, että varapuheenjohtajan / korkean edustajan on tarvittaessa yhteistyössä Välimeren alueesta vastaavan komission jäsenen kanssa ja jäsenvaltioita kuullen laadittava johdonmukainen turvallisuusstrategia Välimeren aluetta ja sen naapurimaita varten, mukaan lukien Pohjois-Afrikka, Levantti ja Sahel; kehottaa tehostamaan yhteistyötä Välimeren kumppanimaiden kanssa ääriliikkeiden, terrorismin, laittoman asekaupan ja ihmiskaupan torjumiseksi;

103.

panee huolestuneena merkille muuttajien perusoikeuksien loukkaukset Libyassa, kuten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2755 (2024) korostettiin; korostaa tarvetta tarkastella YTPP-operaatioiden EUBAM Libyan ja EUNAVFOR IRINIn roolia ihmissalakuljetuksen ja -kaupan tehokkaassa torjumisessa sekä niiden toimintaa suhteessa tarpeeseen suojella muuttajien perusoikeuksia;

104.

toteaa, että Venäjän hallinnon vuodesta 2015 tukeman Bashar al-Assadin rikollisen hallinnon nopea romahdus Syyriassa on merkittävä poliittinen tappio Vladimir Putinille ja uhkaa Venäjän strategista ja sotilaallista läsnäoloa Syyriassa; muistuttaa, että Hmeimimin ja Tartusin sotilastukikohdat ovat vuodesta 2015 toimineet Venäjän voiman projisoinnin keskeisinä pisteinä Lähi-idässä ja Afrikassa; huomauttaa myös, että Hmeimimin ja Tartusin sotilastukikohdat ovat olleet elintärkeitä raskaiden aseiden ja kaluston toimituksessa ja kuljetuksessa Venäjän yksityisille sotilasalan yrityksille, kuten Wagner-ryhmälle, ja sen operaatioille Libyassa, Malissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Sudanissa; korostaa, että sotilastukikohtien menettäminen Syyriassa saattaa heikentää Venäjän operatiivista kapasiteettia ja vaikutusvaltaa Afrikassa; kehottaa sen vuoksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti tilannetta Syyriassa, asettamaan Syyrian uuteen hallintoon solmittavien siteiden ehdoksi Venäjän täydellisen vetäytymisen maasta ja estämään sen, että Venäjä perustaa uusia sotilastukikohtia muualle tällä alueella; tunnistaa tältä osin EU:lla Syyriaan nähden olevan merkittävän vipuvoiman, joka koskee poliittista tunnustamista, pakotteiden lievittämistä, kauppasopimuksia ja taloudellista tukea jälleenrakennukseen ja jonka takia EU asemoituu yhdeksi vaihtoehdoksi Turkille Syyrian tulevaisuuden muovaamisessa;

105.

ilmaisee kasvavan huolensa siitä, että Venäjä pyrkii jatkuvasti horjuttamaan EU:n itäisillä naapurialueilla sijaitsevien maiden vakautta ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän, poliittisten salamurhien, uhkausten ja aluevaltausten avulla yrittäessään vaikuttaa kielteisesti niiden EU-jäsenyyshaaveisiin ja vakauteen, ja tuomitsee nämä pyrkimykset; korostaa tarvetta vahvistaa EU:n valmiuksia puolustaa ja kehittää demokraattisia ja arvopohjaisia yhteiskuntia EU:n itäisissä naapurimaissa;

106.

vahvistaa jälleen, että EU on sitoutunut tukemaan Moldovan tasavallan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä sekä ponnisteluja rauhanomaisen, kestävän ja kokonaisvaltaisen poliittisen ratkaisun löytämiseksi Transnistrian konfliktiin; tuomitsee jyrkästi Venäjän, Venäjä-mielisten oligarkkien ja Venäjän tukemien paikallisten sijaisjoukkojen jatkuvat ja koordinoidut yritykset horjuttaa Moldovan tasavallan vakautta, kylvää eripuraa Moldovan yhteiskunnassa ja suistaa maa EU:hun johtavalta tieltä hybridi-iskuilla, energiatoimitusten välineellistämisellä, disinformaatiolla, pommiuhkauksilla ja masinoiduilla mielenosoituksilla sekä väkivallalla uhkaamalla tai sitä käyttämällä; toteaa huolestuneena, että Moldovan tasavallan turvallisuus- ja tiedustelupalvelu on kertonut Venäjän voimistaneen ennennäkemättömälle tasolle toimia, joiden tavoitteena on ankkuroida Moldova sen etupiiriin; korostaa, että tämä hybridiuhka kohdistuu demokraattisiin prosesseihin ja horjuttaa Euroopan yhdentymistä ja että sen osana on esimerkiksi vahvistettu radikaaleja separatistisia suuntauksia maan eteläosassa, erityisesti Gagauziassa, käytetty propagandaa, manipuloitu informaatioympäristöä, sekaannuttu vaaliprosessiin ja toteutettu kumouksellisia operaatioita;

107.

kehottaa jälleen Venäjää vetämään sotajoukkonsa ja -kalustonsa pois Moldovan tasavallan alueelta, varmistamaan kaikkien ammusten ja tarvikkeiden täydellisen tuhoamisen Cobasnan varikolla kansainvälisessä valvonnassa ja tukemaan rauhanomaista ratkaisua Transnistrian konfliktiin kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; kehottaa lisäämään EU:n tukea Moldovalle ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän, hybridiuhkien ja kyberhyökkäysten torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään Euroopan rauhanrahaston rahoitusta Moldovan puolustusvoimavarojen lujittamiseksi;

108.

toteaa, että Georgia joutui vuonna 2008 ensimmäisenä kokemaan Venäjän täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen ja sen pyrkimykset piirtää voimakeinoin uudelleen suvereenin valtion rajat Euroopassa; korostaa, että Venäjä on vuodesta 2008 jatkanut laitonta miehitystään Georgiassa ja tosiasiallisesti pitänyt miehitettyjä alueita määräysvallassaan; korostaa, että Venäjän sotilaallinen läsnäolo ja joukkojen merkittävä keskittäminen miehitetyillä alueilla, laiton toiminta, jatkuvat rajanmääritystoimet hallinnollisilla rajoilla ja ihmisoikeusloukkaukset Georgiassa aiheuttavat vakavan riskin maan turvallisuudelle ja Euroopan laajemmalle turvallisuuskehykselle; kehottaa jälleen Venäjää vetämään sotajoukkonsa ja -kalustonsa pois Georgian alueelta;

109.

tuomitsee jyrkästi Venäjän 25. joulukuuta 2024 toteuttaman Azerbaijan Airlinesin lennon 8243 alasampumisen, jossa sai surmansa 38 lennolla olleista 67 matkustajasta; painottaa, että tämä on jälleen yksi osoitus Venäjän hallinnon julmasta ja sotaisasta luonteesta;

110.

kehottaa EU:ta jatkamaan aktiivista työtään ja toteuttamaan tärkeiden välineidensä avulla päättäväisiä toimia sen varmistamiseksi, että Venäjä täyttää EU:n välityksellä 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen mukaiset velvoitteensa, erityisesti velvoitteensa vetää kaikki sotajoukkonsa pois Georgian miehitetyiltä alueilta, sallia kansainvälisten turvallisuusmekanismien käyttöönotto molemmilla Georgian alueilla ja EU:n tarkkailuoperaation esteetön pääsy koko Georgian alueelle sekä osallistua rakentavasti Geneven kansainvälisiin keskusteluihin ja välikohtausten ehkäisy- ja hallintamekanismeihin; kehottaa EUH:ta laatimaan kattavan raportin 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen loukkauksista, yksilöimään ja ilmoittamaan selkeästi määräykset, joita Venäjä ei vieläkään ole noudattanut, ja antamaan suosituksia;

111.

on tyytyväinen hiljattaisiin uutisiin siitä, että Armenian ja Azerbaidžanin väliset neuvottelut rauhaa ja valtioidenvälisten suhteiden luomista koskevan sopimuksen luonnoksen koko tekstistä on saatettu onnistuneesti loppuun; kiittää Armeniaa tien viitoittamisesta tekstin viimeistelylle ja kehottaa Azerbaidžanin johtoa allekirjoittamaan ja panemaan täytäntöön neuvotteluissa saavutetun rauhansopimuksen vilpittömässä mielessä;

112.

tuomitsee Azerbaidžanin jatkuvat pyrkimykset heikentää alueellisen rauhan mahdollisuutta ja sen jatkuvat uhkaukset Armeniaa vastaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita keskeyttämään kaiken Azerbaidžanille tarjottavan turvallisuuteen liittyvän, teknisen tai rahoitusavun, myös EU:n eri välineiden kautta tarjottavan avun, joka voisi edistää Azerbaidžanin hyökkäysvalmiuksien lisäämistä tai vaarantaa Armenian turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin;

113.

muistuttaa, että nyt on kulunut vuosi siitä, kun Azerbaidžan valtasi Vuoristo-Karabahin, mikä johti yli 140 000 armenialaisen pakkomuuttoon alueelta; tuomitsee EU:n ulkopuolisten maiden sotilaallisen tuen ja asetoimitukset Azerbaidžanille; huomauttaa, että Azerbaidžan on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin Vuoristo-Karabahissa; tuomitsee sen, että Azerbaidžan on tuhonnut armenialaista kulttuuriperintöä alueella; vaatii vapauttamaan kaikki 23 Azerbaidžanissa vangittuna olevaa armenialaista panttivankia, mukaan lukien Vuoristo-Karabahin entiset tosiasiallista valtaa käyttäneet viranomaiset ja vuoden 2020 sodan yhteydessä otetut sotavangit; kehottaa neuvostoa harkitsemaan kohdennettujen ja henkilöpakotteiden asettamista niille, jotka ovat vastuussa tulitauon rikkomisesta ja ihmisoikeusloukkauksista Vuoristo-Karabahissa;

114.

on ilahtunut päätöksestä hyväksyä Euroopan rauhanrahastossa ensimmäinen avustustoimenpide Armenian asevoimien tukemiseksi, koska tämä vahvistaisi Armenian häiriönsietokykyä osana turvallisuuden, itsenäisyyden ja suvereniteetin varmistamista; kehottaa lujittamaan entisestään Armenian ja EU:n välistä yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alalla erityisesti miinanraivauksessa, myös käyttämällä Euroopan rauhanrahastoa, ottaen huomioon, että Armenia harkitsee uudelleen jäsenyyttään kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestössä; pitää myönteisinä toimia, joita useat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet antaakseen puolustukseen liittyvää sotilaallista tukea Armenialle, ja kehottaa muita jäsenvaltioita harkitsemaan vastaavia aloitteita;

115.

korostaa, että EU:n olisi pikaisesti tarkasteltava Sahelia koskevaa alueellista strategiaansa alueella tapahtuneiden useiden vallankaappausten jälkeen; pitää erittäin valitettavana ranskalaisjoukkojen ja YK:n rauhanturvajoukkojen pakkolähtöä alueelta ja tuomitsee niiden sijaan yksityisten sotilasalan yritysten ja valtion tukemien sijaisjoukkojen, kuten Afrikka-joukkojen (entisen Wagner-ryhmän), läsnäolon alueella; korostaa, että näillä yksityisillä sotilasalan yrityksillä on ollut epävakauttava rooli Sahelissa ja ne ovat tukeneet useita sortohallintoja pyrkimyksenään lisätä Venäjän vaikutusvaltaa Afrikassa; huomauttaa, että Venäjä toimittaa aseita Sahelin sotilashallinnoille; panee myös merkille, että muut toimijat, kuten Turkki, ovat yhä näkyvämmin läsnä alueella; kehottaa Saheliin nimitettyä EU:n erityisedustajaa ja jäsenvaltioita jatkamaan diplomaattisia tunnusteluja ja edelleen tukemaan kansalaisyhteiskuntaa ja käyttämään varoja kehitysapuun ja humanitaariseen apuun;

116.

on huolissaan siitä, ettei EU ole reagoinut johdonmukaisesti Afrikan suurten järvien alueen kriiseihin, ja kehottaa neuvostoa arvioimaan uudelleen 20. helmikuuta 2023 hyväksyttyä Afrikan suurten järvien aluetta koskevaa uudistettua EU:n strategiaansa; pitää tärkeänä, että EU sitoutuu aidosti rauhaan alueella; panee huolestuneena merkille roolin, joka Ruandalla on ollut Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja kehottaa EU:ta asettamaan ehtoja kaikenlaiselle Ruandalle annettavalle sotilaalliselle tuelle; tuomitsee jyrkästi sen, että M23-ryhmä on vallannut Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa sijaitsevia alueita, mukaan lukien alueiden pääkaupungit Goman ja Bukavun, mikä on suoraan johtanut arviolta 3 000 siviilin kuolemaan; tuomitsee sen, että M23-ryhmän kapinalliset ovat loukanneet Kongon demokraattisen tasavallan itäosien suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta; on erittäin huolissaan miljoonien kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden humanitaarisesta tilanteesta alueella ja raiskauksen käytöstä strategisena sodankäynnin välineenä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ryhtymään Afrikan suurten järvien aluetta koskevan EU:n strategian mukaisiin selkeisiin toimiin vakauden palauttamiseksi ja tekemään yhteistyötä Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavan YK:n vakauttamisoperaation (MONUSCO) kanssa siviilien suojelemiseksi maan itäosassa; kehottaa Ruandan hallitusta vetämään joukkonsa pois Kongon demokraattisen tasavallan alueelta ja lopettamaan yhteistyön M23-ryhmän kapinallisten kanssa, myös aseiden, joukkojen ja logistiikkatuen toimittamisen; kehottaa Euroopan unionia keskeyttämään sekä raaka-aineita koskevan yhteisymmärryspöytäkirjansa soveltamisen että kaiken sotilaallisen yhteistyön Ruandan kanssa, myös Euroopan rauhanrahaston tai minkä tahansa muun mekanismin kautta, kunnes Ruanda lopettaa laittoman tukensa aseellisille ryhmille ja kunnioittaa kaikilta osin Kongon demokraattisen tasavallan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; kehottaa myös Kongon demokraattista tasavaltaa lopettamaan yhteistyönsä alueen kapinallisryhmien kanssa; tukee Luandan ja Nairobin rauhanprosessia poliittisen ratkaisun löytämiseksi konfliktiin diplomaattisin keinoin ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa jatkamaan diplomaattista yhteydenpitoa konfliktin osapuolten ja alueen muiden osapuolten kanssa ja painostamaan voimakkaammin osapuolia jatkamaan rauhanomaisia neuvotteluja muun muassa lykkäämällä EU:n turvallisuus- ja puolustusneuvotteluja Ruandan kanssa ja hyväksymällä pakotteita paikan päällä vallitsevan tilanteen ja meneillään olevien alueellisten sovitteluprosessien edistymisen mukaan;

117.

ilmaisee pettymyksensä Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston (USAID) toiminnan keskeyttämiseen ja korostaa, että tämä lisää merkittävästi turvallisuus- ja puolustushaasteita, sillä kriittisiä investointeja kriisinkestävyyteen, mukautumiseen, konfliktinestoon ja rauhanrakentamiseen on nyt vähennetty, ja kehottaa siksi EU:ta ja sen kansainvälisiä kumppaneita varmistamaan, etteivät vastustajat käytä jäljelle jäänyttä tyhjiötä hyväkseen, pohtimalla strategisesti mahdollisuuksia ottaa haltuun tiettyjä ohjelmia, jotka ovat Yhdysvaltojen hallinnon toimien seurauksena jääneet ilman rahoitusta;

118.

on huolissaan siitä, että EU:lla on Afrikan sarvessa rajallinen rooli, kun taas muiden ulkomaisten toimijoiden läsnäolo on lisääntymässä; kehottaa tarkastelemaan tätä aluetta koskevaa EU:n strategiaa, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitteet rauhan, vakauden sekä osallistavan ja kestävän talouskehityksen edistämisestä alueella; kehottaa neuvostoa, komissiota ja EUH:ta pohtimaan sitä, miten YTPP-operaatioita voitaisiin parhaiten käyttää näiden tavoitteiden edistämiseksi ja EU:n toiminnan tehostamiseksi;

119.

toteaa, että arktisella alueella on huomattava strateginen ja geopoliittinen merkitys sen kehittyvien merireittien, rikkaiden luonnonvarojen ja ilmaston lämpenemisen avaamien talouskehityksen mahdollisuuksien vuoksi samalla, kun alueesta yhä enemmän kiistellään; pitää hälyttävänä Venäjän ja Kiinan toiminnasta johtuvaa kiihtyvää militarisointia ja resursseista käytävää kilpailua alueella; tuomitsee jyrkästi Yhdysvaltojen presidentin toistuvasti antamat lausunnot hänen tavoitteestaan, että Yhdysvallat ottaisi haltuunsa Grönlannin;

120.

korostaa arktisen alueen turvallisuuden, vakauden ja yhteistyön säilyttämisen merkitystä; korostaa, että alueen on pysyttävä vapaana sotilaallisista jännitteistä ja luonnonvarojen hyödyntämisestä ja että alkuperäiskansojen oikeuksia on kunnioitettava; toistaa, että on tarpeen sisällyttää unionin arktinen politiikka YTPP:hen ja lujittaa pelote- ja puolustusvoimavaroja Naton kanssa tiiviisti koordinoiden; korostaa, että EU:n ja Naton yhteistyö on olennaisen tärkeää vastapainona Venäjän ja Kiinan kasvavalle vaikutusvallalle alueella; kehottaa käsittelemään arktisen alueen kannalta kiinnostavia kysymyksiä säännöllisesti poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean sekä neuvoston kokouksissa;

121.

korostaa, että aseellisilla konflikteilla on suhteeton ja erityinen vaikutus naisiin ja tyttöihin, erityisesti konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan osalta; korostaa, että on ehdottoman välttämätöntä varmistaa asianmukaisen terveydenhuollon tarjoaminen ja saatavuus aseellisissa konflikteissa, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että aseellisia konflikteja tarkastellaan sukupuolen näkökulmasta;

122.

muistuttaa, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja käytännön soveltaminen ulkosuhteissa sekä Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman täytäntöönpano asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti ovat EU:n pitkäaikaisia painopisteitä; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää vahvistaa naisten osallistumista konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun, rauhanneuvotteluihin, rauhanrakentamiseen ja rauhanturvaamiseen, humanitaarisiin toimiin ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakennukseen;

123.

korostaa, että sukupuolinäkökulman sisällyttäminen kaikkiin YTPP:n ulkoisiin ja sisäisiin toimiin auttaa parantamaan YTPP:n operatiivista vaikuttavuutta ja parantaa EU:n uskottavuutta sukupuolten tasa-arvon puolestapuhujana ympäri maailmaa; korostaa sen vuoksi, että on tärkeää pitää kiinni kaikista EU:n antamista sitoumuksista, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa kolmannessa EU:n toimintasuunnitelmassa (2020–2024) ja strategisessa kompassissa annetut sitoumukset; vaatii myös, että strategisen kompassin päivityksessä ehdotetaan lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvo sekä naisten täysimääräinen ja merkityksellinen osallistuminen YTPP:hen, erityisesti sotilasoperaatioihin;

124.

on ilahtunut sukupuoli- ja ihmisoikeusnäkökulmien sisällyttämisestä ja tasa-arvoneuvonantajien nimittämisestä kaikkiin YTPP-operaatioihin sekä tasa-arvoasioiden yhteyspisteiden verkoston perustamisesta; kehottaa edistämään uuden YTPP-siviilialan sopimuksen avulla naisten kattavaa osallistumista YTPP-siviilioperaatioihin;

125.

korostaa, että on tärkeää asettaa selkeitä ja saavutettavissa olevia tavoitteita, suhtautua avoimesti isäntämaan näkemyksiin ja omistajuuteen ja taata välineistö sekä tarvittavat taloudelliset, logistiset ja henkilöresurssit kuhunkin YTPP-operaatioon; korostaa myös turvallisuusympäristön heikentyneen monilla alueilla, joilla on meneillään YTPP-operaatioita; peräänkuuluttaa parannuksia YTPP-operaatioiden arvioinnin ja valvonnan hallinnointiin; kehottaa jälleen toteuttamaan YTPP-operaatioiden kattavia arviointeja ja arvioimaan erityisesti niiden toimeksiantojen realistisuutta suhteessa osoitettuihin resursseihin ja välineisiin, niiden hallinnointia, niiden henkilöstön palvelukseenotossa ja profiilien sovittamisessa vaadittuihin taitoihin käytettäviä menetelmiä, tarjouspyynnöissä sovellettavaa avoimuutta, toimia ja saavutettuja tuloksia, hyvistä käytännöistä saatuja kokemuksia ja kohdattuja vaikeuksia; painottaa erityisesti, että kaikissa operaatioissa on oltava raukeamissäännöksiä, jotta ne voidaan tarvittaessa lopettaa kestävästi; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita jatkossakin suunnittelemaan YTPP-operaatiot tehokkaasti ja sisällyttämään niihin vahvat, tulossuuntautuneet, joustavat ja modulaariset toimeksiannot, jotta ne voidaan mukauttaa isäntämaiden muuttuvaan turvallisuustilanteeseen ja muuttuviin tarpeisiin, ja ylläpitämään vahvaa kumppanuutta isäntämaiden hallituksiin, kansalaisyhteiskuntaan ja paikallisväestöön, jotta varmistetaan tarvittavien edellytysten luominen operaatioille niin, että ne voivat saavuttaa tavoitteensa pitkällä aikavälillä; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään uutta YTPP-siviilialan sopimusta niiden siviilikriisinhallintaa koskevan strategisen vision vahvistamiseen selventämällä YTPP-siviilialan roolia, vaikuttavuutta ja lisäarvoa ja määrittelemällä siviilikriisinhallinnan yhteinen tavoitetaso; kehottaa myös hyödyntämään YTPP:n siviili- ja sotilasulottuvuuksien välisiä synergioita ja täydentävyyksiä; kehottaa komissiota ja EUH:ta luomaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa jäsennellyn ja säännöllisen siviilivoimavarojen kehittämisprosessin, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden suorituskykytarpeiden käytettävyyttä, kehitetään vaatimuksia, tehdään puuteanalyysi ja tarkastellaan edistymistä säännöllisesti; katsoo, että on tarpeen laatia vakaa toimintapolitiikka, joka koskee tarvittavia välineitä ja palveluja niissä kumppanimaissa, joissa toteutetaan YTPP-siviilioperaatioita;

126.

toteaa, että YTPP-siviilioperaatioihin tarkoitettu YUTP:n talousarvio on kasvanut vain vähän vuosien 2014–2020 ja 2021–2027 monivuotisten rahoituskehysten välillä, vaikka operaatioiden määrä ja niiden tehtävät ja kustannukset ovat samanaikaisesti lisääntyneet; kehottaa lisäämään merkittävästi YUTP:n talousarvioon myönnettävää rahoitusta ja varmistamaan samalla YTPP-siviilioperaatioille osoitettujen varojen tehokkaan käytön, jotta varmistetaan, että niiden avulla voidaan tuloksellisesti vastata kriisitilanteisiin ja ennakoimattomiin tapahtumiin; kehottaa luomaan erityisen budjettikohdan tai ”siviilialan tukivälineen”, jotta kumppanimaille voidaan tarjota niiden siviilivoimavarojen parantamiseksi tarvittavat välineet ja palvelut;

127.

kehottaa jälleen EUH:ta toteuttamaan konkreettisia toimia, jotta voidaan tukea YTPP-operaatioita puolustautumisessa kyber- ja hybridihyökkäyksiltä sekä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumisessa maissa, joissa toteutetaan YTPP-operaatioita, erityisesti Länsi-Balkanilla ja itäisen kumppanuuden maissa; kehottaa komissiota ottamaan YTPP-operaatiot huomioon sen hahmotellessa eurooppalaista demokratian kilpeä, jotta voidaan torjua uhkia, joiden tarkoituksena on saattaa EU:n ulkoiset toimet huonoon valoon, ja suojella ulkomaille lähetettyä EU:n henkilöstöä; korostaa tarvetta hyödyntää eri YTPP-operaatioista saatuja kokemuksia sekä tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden operaatioiden kanssa, jotta voidaan paremmin viestiä uhkista ja tunnistaa ne niin, että ne voidaan torjua tai niihin voidaan tarvittaessa vastata hyvissä ajoin; kehottaa parantamaan reagointivalmiutta ja strategista viestintää ja tehostamaan tiedotusta – asianomaisilla paikallisilla kielillä – alueilla, joille henkilöstöä lähetetään, jotta paikallisväestölle voidaan tiedottaa paremmin YTPP-operaatioiden perusteluista, hyödyistä ja rooleista asianomaisilla alueilla ja tiedottaa myös siitä, millaisia seurauksia voi olla turvautumisesta niiden vakauden horjuttamiseen tähtäävien muiden toimijoiden, erityisesti Venäjän ja Kiinan, tukeen; kehottaa myös komissiota ja EUH:ta lisäämään YTPP-operaatioiden näkyvyyttä itäisen kumppanuuden maissa ottamalla ne mukaan poliittiseen viestintäänsä, asettamalla asiakirjat julkisesti saataville ja olemalla yhteydessä kansainväliseen lehdistöön; kehottaa komissiota ja EUH:ta mukauttamaan neuvonantoon liittyviä YTPP-operaatioiden toimeksiantoja niin, että ne sisältävät hybridisodankäynnin torjumista, kybersodankäyntiä ja julkisiin lähteisiin perustuvan tiedustelutiedon (OSINT) analysointia koskevan erityiskoulutuksen; kehottaa EUH:ta lisäämään yhteistyötä ja koordinointia samanmielisten kumppanien ja järjestöjen muiden operaatioiden, kuten YK:n rauhanturvaoperaatioiden, kanssa ulkomaiseen tiedonmanipulointiin ja häirintään tähtäävien operaatioiden torjumisessa paikan päällä;

128.

korostaa, että korruptio operaatioalueilla voi vaikuttaa kielteisesti YTPP-operaatioihin, koska se altistaa ne mainevahingolle, nielee resursseja ja pahentaa huonoa hallintoa ja hallinnollisia epäkohtia ja lisää paikallista lahjontaa, petoksia, kiristystä ja nepotismia; kehottaa ottamaan käyttöön strategioita korruption estämiseksi ja torjumiseksi, kehittämään korruption torjuntaan liittyvää asiantuntemusta ja tietämystä ja tehostamaan toimia korruptioriskien pienentämiseksi nykyisissä ja tulevissa YTPP-operaatioissa;

129.

kehottaa neuvostoa ja EUH:ta sisällyttämään YTPP-operaatioihin kulttuuriperinnön suojelua koskevan osion, jotta paikallisille kumppaneille voidaan antaa apua ja koulutusta kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja suojeluun liittyvien turvallisuushaasteiden ratkaisemisessa; toteaa, että kulttuuriperinnön suojelun ja kulttuurien välisen vuoropuhelun sisällyttäminen operaatioiden toimeksiantoihin hyödyttäisi konfliktinratkaisu- ja sovintoprosessia;

130.

korostaa tarvetta laajentaa itäisen Euroopan naapurimaissa toteutettavien YTPP-operaatioiden toimeksiantoja silloin, kun EU:n läsnäoloa on voimistuneiden turvallisuusuhkien vuoksi perusteltua lujittaa; kannustaa kaikkia jäsenvaltioita lähettämään henkilöstöä näihin operaatioihin; kannustaa myös lisäämään kolmansien maiden osallistumista näihin operaatioihin, erityisesti niiden kolmansien maiden, joissa on aiemmin menestyksekkäästi toteutettu YTPP-operaatioita; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan, miten EU:n ehdokasmaihin voidaan tarvittaessa perustaa uusia YTPP-operaatioita, tiiviissä yhteistyössä niiden kansallisten viranomaisten kanssa; kehottaa EUH:ta varmistamaan, että YTPP-operaatioiden tuki turvallisuusalan uudistuksille käsittää ministeriöiden virkamiehille annettavan koulutuksen; kehottaa EUH:ta ja Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemiaa auttamaan YTPP-operaatioiden tueksi lähetettävän siviili- ja puolustusalan henkilöstön asiantuntemuksen kehittämisessä; toteaa, että antamalla kolmansille maille mahdollisuus isännöidä YTPP-operaatioita voidaan auttaa EU:ta saavuttamaan YTPP:n tavoitteet ja osoittaa niiden valmius tarjota muille turvallisuutta osallistumalla alueen ulkopuolisiin YTPP-operaatioihin;

131.

on ilahtunut siitä, että YK:n turvallisuusneuvosto jatkoi EUFOR-joukkojen Bosnia ja Hertsegovinassa toteuttaman Althea-operaation toimeksiantoa vuoden 2025 jälkeen, ja pitää sitä vakiintuneena ja hyödylliseksi osoitettuna rauhanturvaoperaationa, joka on merkittävästi myötävaikuttanut sekä maan että alueen vakauteen; on ilahtunut myös siitä, että operaatio vastasi myönteisesti Bosnia ja Hertsegovinan turvallisuusministeriön pelastuspalveluviraston pyyntöön antaa apua kansallisille viranomaisille viimeaikaisten tulvien vaikutusten torjumiseksi; katsoo, että toimeksiannon pidentäminen kuvastaa Bosnia ja Hertsegovinan koko poliittisen kentän yhteistä sitoutumista rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen yhteistyössä EU:n kanssa; pitää myönteisenä EUFOR Althea -reservijoukkojen saapumista Bosnia ja Hertsegovinaan maaliskuun puolivälissä ja kehottaa jälleen kaikkia Bosnia ja Hertsegovinan toimijoita pidättymään kaikesta poliittisesta uhkailusta ja muista mahdollisesti haitallisista toimista, kunnioittamaan maan perustuslakia ja pyrkimään varmistamaan Bosnia ja Hertsegovinan yhdentymisen EU:hun; suhtautuu myönteisesti Kosovon joukkojen (KFOR) ja EU:n oikeusvaltio-operaation (EULEX) jatkuvaan läsnäoloon Kosovossa ja antaa tunnustusta sen roolista turvallisuuden ja vakauden lujittamisessa; kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia noudattamaan kansainvälisen oikeuden vaatimuksia sekä pidättymään häiritsevistä toimista ja estämään niitä horjuttamasta Kosovon pohjoisen alueen vakautta; kehottaa osapuolia osallistumaan EU:n välityksellä käytävään jäsenneltyyn vuoropuheluun; tuomitsee mitä jyrkimmin serbialaisten puolisotilaallisten joukkojen terrori-iskun Kosovon poliisia vastaan sekä kriittiseen infrastruktuuriin lähellä Zubin Potokia Pohjois-Kosovossa kohdistuneen hirvittävän terrori-iskun; korostaa, että näiden valitettavien terrori-iskujen tekijät on viipymättä saatettava vastuuseen teoistaan ja tuotava oikeuden eteen; kehottaa lujittamaan lisäresursseilla sekä EUFOR-joukkojen Althea-operaatiota että KFOR-joukkoja;

132.

kiittää Moldovassa toteutettavan EU:n kumppanuusoperaation (EUPM Moldova) perustamisesta ja toiminnasta ja toteaa, että se on osaltaan lujittanut maan kriisinhallintarakenteita ja parantanut sen häiriönsietokykyä kyber- ja hybridiuhkien varalta sekä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntaa; kehottaa jatkamaan operaation toimeksiantoa toukokuun 2025 jälkeen, arvioimaan sen keinojen, menetelmien ja resurssien riittävyyttä suhteessa operaation tavoitteisiin ja mukauttamaan sen resursseja arvioinnin päätelmien perusteella, jotta sen vaikuttavuutta voidaan lisätä; tunnustaa Moldovan ja Ukrainan rajalla toteutettavan EU:n rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM) tärkeän roolin autettaessa avaamaan uudelleen rautateiden tavaraliikenne Transnistrian kautta ja estettäessä lukuisia salakuljetusoperaatioita; kannustaa EUBAMia laajentamaan yhteistyötä useiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Europolin, Frontexin ja Etyjin, kanssa aseita koskevan työryhmänsä, ORIO II -yhteisoperaatioiden ja EU:n rajaturvallisuusaloitteiden kautta;

133.

suhtautuu myönteisesti Georgiassa toteutettavan EU:n tarkkailuoperaation (EUMM) rooliin Abhasian ja Etelä-Ossetian hallinnollisen rajan tilanteen tarkkailussa; tuomitsee sen, että turvallisuusalan toimijat pidättivät tilapäisesti EUMMin virkamiehiä näiden ollessa suorittamassa rutiininomaista partiointia hallinnollisella rajalla; ilmaisee syvän huolensa kaikista toimista, jotka haittaavat EUMMin toimintaa ja joilla pyritään horjuttamaan luottamusta lisääviä toimia; kehottaa neuvostoa ja EUH:ta seuraamaan tilannetta tiiviisti, edistämään EUMMin esteetöntä pääsyä Venäjän miehittämille Georgian alueille operaation toimeksiannon mukaisesti, tukemaan sen toimeksiannon jatkamista ja lujittamaan sen valmiuksia, jotta voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon paikallisväestön turvallisuus- ja humanitaariset tarpeet konfliktialueilla;

134.

pitää myönteisenä ja tukee voimakkaasti YUTP:n puitteissa Armeniassa toteutettavan EU:n siviilioperaation (EUMA) toimintaa, koska se auttaa parantamaan alueen turvallisuutta vähentämällä merkittävästi välikohtausten määrää konflikti- ja raja-alueilla ja alentamalla tällaisilla alueilla asuvaan väestöön kohdistuvaa riskitasoa; on ilahtunut siitä, että Armenia antaa apua EUMAn toimintaan alueellaan; kiittää neuvostoa päätöksestä tehostaa operaation valmiuksia ja lisätä lähetettyjen tarkkailijoiden määrää sekä pidentää lähettämisen aikataulua ja kehottaa laajentamaan edelleen sen toimintaa ja vahvistamaan sen läsnäoloa alueella, jotta voidaan luoda suotuisa toimintaympäristö EU:n tuella toteutettaville normalisointipyrkimyksille Armenian ja Azerbaidžanin välillä; vetoaa Azerbaidžaniin, jotta se päästäisi EU:n tarkkailijoita myös omalle puolelleen rajaa; tuomitsee Azerbaidžanin uhkaukset ja Venäjän kielteisen narratiivin EUMAa vastaan;

135.

katsoo, että EU:n kahdella YTPP-siviilioperaatiolla – palestiinalaisalueilla toteutettavalla EU:n poliisioperaatiolla (EUPOL COPPS) ja EU:n rajavalvonnan avustusoperaatiolla Rafahin rajanylityspaikkaa varten (EU BAM Rafah) – voi olla oleellinen rooli tuettaessa Palestiinan valtiorakenteiden kehittämispyrkimyksiä; tukee EUPOL COPPSin ja EU BAM Rafahin roolin vahvistamista 21. ja 22. maaliskuuta 2024 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti ja kahden valtion ratkaisun periaatteen ja tulevan Palestiinan valtion elinkelpoisuuden pohjalta, jotta ne voivat osallistua humanitaarisen avun toimittamisen helpottamiseen Gazan alueelle, parantaa palestiinalaishallinnon tehokkuutta Länsirannalla ja valmistella hallinnon paluuta Gazan alueelle; korostaa erityisesti tarvetta luoda vaadittavat edellytykset sille, että EU BAM Rafahin toiminta voidaan jälleen käynnistää kokonaisuudessaan, jotta se voi toimia puolueettomana kolmantena osapuolena Rafahin rajanylityspaikalla yhteistyössä palestiinalaishallinnon sekä Israelin ja Egyptin viranomaisten kanssa; odottaa, että EUPOL COPPSin ja EU BAM Rafahin toiminta-alan ja toimeksiantojen vahvistaminen paikan päällä tapahtuvan toiminnan osalta sisällytetään EU:n tulevan Lähi-idän-strategian keskeisiksi painopisteiksi; suhtautuu myönteisesti neuvoston päätökseen jatkaa näiden kahden operaation toimeksiantoja 30. kesäkuuta 2025 saakka;

136.

panee merkille, että EUTM Malin ja EUMPM Nigerin toimeksiannot sekä EUCAP Sahel Nigerin henkilöstön kenttäoperaation toimeksiannot päättyivät vuonna 2024, kun taas valmiuksien kehittämistä Sahelissa ja Malissa koskevan EU:n operaation (EUCAP Sahel Mali) ja EU:n Sahelin alueellisen neuvoa-antavan koordinointiyksikön (EU RACC) toimintaa jatketaan edelleen; toteaa, että eri kansainväliset operaatiot eivät ole pystyneet saavuttamaan tavoitettaan vakauttaa alue ja sen hauraat demokratiat tai varmistaa rauha alueella; on huolissaan EU:n Sahel-strategian epäonnistumisesta turvallisuuden ja puolustuksen osalta; ilmaisee syvän huolensa turvallisuustilanteen huonontumisesta, valtioiden jatkuvasta toimintakyvyttömyydestä ja terrorismin noususta Sahelissa; panee merkille Guineanlahden alueella toteutettavan EU:n uudentyyppisen hybridimuotoisen siviili- ja sotilasalan turvallisuus- ja puolustusaloitteen (EUSDI Guineanlahti), joka on perustettu elokuussa 2023 ja jonka tavoitteena on antaa Norsunluurannikon, Ghanan, Togon ja Beninin turvallisuus- ja puolustusjoukoille mahdollisuus parantaa niiden pohjoisten raja-alueiden vakautta ja häiriönsietokykyä; kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita tarkastelemaan tiiviisti kaikkien Afrikassa toteutettavien YTPP-operaatioiden toimeksiantoa, jotta voidaan asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja välitavoitteita kullekin operaatiolle nykyisessä poliittisessa tilanteessa sekä tutkia sitä, voitaisiinko operaatioita muuttaa niin, että ne palvelisivat tehokkaammin uutta tarkistettua moniulotteista EU:n strategiaa Afrikassa ja Sahelissa osana sen yhdennettyä lähestymistapaa; kehottaa tältä osin tarkastelemaan ensisijaisena asiana EUCAP Sahel Malin ja Sahelin EU RACC:n toimeksiantoa ja resursseja ja ehdottamaan niihin muutoksia sekä harkitsemaan tarvittaessa niiden lopettamista;

137.

suhtautuu myönteisesti siihen, että EUNAVFOR ASPIDES käynnistettiin helmikuussa 2024 EU:n sotilasoperaationa, jolla vastataan huthien kansainvälistä merenkulkua vastaan Punaisellamerellä tekemiin hyökkäyksiin niin, että voidaan edistää merenkulun vapauden suojelua ja turvata erityisesti kauppa-alusten meriturvallisuus Punaisellamerellä, Intian valtamerellä ja Persianlahdella; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään EUNAVFOR ASPIDES -operaation suorituskykyjä ja harkitsemaan sen sulauttamista EU:n ATALANTA-sotilasoperaatioon, kuten alun perin suunniteltiin, kummankin operaation tehokkuuden parantamiseksi;

138.

korostaa, että on tärkeää parantaa tiedustelutietojen jakamista ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten, myös parlamentin, välillä, jotta voidaan torjua ulkomaista sekaantumista, parantaa tilannetietoisuutta ja kyetä paremmin ennakoimaan ja torjumaan yhteiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja määrittelemään YTPP:n yhteisiä toimintalinjoja erityisesti kriisinhallinnan alalla;

139.

korostaa, että EU:n on kaikilta osin hyödynnettävä tarvittavia ensi käden tietoja sen rajojen ulkopuolella ilmenevistä globaaleista kysymyksistä, kun otetaan huomioon kasvavat geopoliittiset haasteet ja maailmanlaajuiset kriisit; antaa tunnustusta EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (EU INTCEN) ja sotilasesikunnan tiedustelusta vastaavan osaston yhtenäisen tiedon analysointikyvyn (SIAC) puitteissa yhteistyössä toteuttamista toimista sekä Euroopan unionin satelliittikeskuksen (SatCen) toimista kaikista lähteistä peräisin olevien tiedustelutietojen arviointien tuottamiseksi; kehottaa EU:n jäsenvaltioita lujittamaan EU INTCENiä, EUH:n kriisinhallintakeskusta ja EU:n SatCeniä lisäämällä niiden henkilöstöä ja taloudellisia resursseja sekä valmiuksia ja tietoturvaa; kehottaa näitä keskuksia – edellyttäen, että niillä on asianmukaiset tietoturvatoimet – hyödyntämään kokemuksia, joita on saatu Naton roolista kyberuhkia koskevan tiedustelutiedon julkis-yksityisen jakamisen helpottamisesta, ja soveltamaan tätä omalla alallaan, jolloin jäsenvaltioille voidaan tarjota lisäarvoa;

140.

kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EU INTCENiä tosiasiallisena tiedustelutietojen jakamisesta vastaavana elimenä, jotta voidaan jakaa tiedustelutietoja suojatusti, laatia yhteinen strateginen ja turvallisuuskulttuuri ja tarjota strategista tietoa; korostaa, että EU INTCEN olisi koottujen tiedustelutietojen perusteella otettava tiiviimmin mukaan EU:n toimielinten suorittamiin uhka-arviointeihin sekä digitaalisten operaatioiden ja pakotteiden kiertämisen syyllisten selvittämiseen; kehottaa jälleen edistämään järjestelmän perustamista unionin ulkopuolella ilmeneviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä koskevien tiedustelutietojen säännölliseen ja jatkuvaan siirtoon jäsenvaltioista EUH:hon ja EU:n jäsenvaltioiden välillä; korostaa suojatun viestinnän ja korkeatasoisen tietoturvan merkitystä luotettavan tiedustelutiedon kannalta ja kehottaa toteuttamaan toimia, joilla tehostetaan ja virtaviivaistetaan tätä koskevia turvallisuussääntöjä ja -määräyksiä, jotta voidaan paremmin suojata arkaluonteisia tieto-, infrastruktuuri- ja viestintäjärjestelmiä ulkomaiselta sekaantumiselta ja hyökkäyksiltä;

141.

kehottaa tekemään säännöllisiä yhteisiä uhka-arvioita jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen toimittaman tiedon pohjalta tietojen antamiseksi YTPP-alan päätöksentekoelimille ja kehottaa jälleen ottamaan kaikissa YTPP-operaatioissa käyttöön tiedustelutietojen keruuvalmiuksia, joista voitaisiin toimittaa tietoa EU INTCENille, EU:n sotilasesikunnalle (EUMS), MPCC:lle ja CPCC:lle;

142.

ilmaisee vakavan huolensa lisääntyvistä turvallisuushaasteista, jotka johtuvat kyber- ja hybridihyökkäyksistä sekä ulkomaisesta tiedonmanipuloinnista ja häirinnästä, ja toteaa, että kaikkien näiden tarkoituksena on muun muassa horjuttaa EU:n demokraattisten yhteiskuntien vakautta, etenkin kaukana mantereesta sijaitsevilla EU:n alueilla, ja EU:n jäsenvaltioiden liittolaisten vakautta sekä lietsoa kahtiajakoa, etenkin vaalien edellä; korostaa, että jäsenvaltiot ja erityisesti unionin itäisellä ulkorajalla sijaitsevat jäsenvaltiot ovat alttiita tällaiselle Venäjän ja Valko-Venäjän vihamieliselle vaikuttamiselle; suhtautuu myönteisesti edellisen EU-vaalikampanjan aikana komission, EUH:n ja parlamentin välillä hallinnollisella tasolla vakiintuneeseen institutionaaliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena oli estää vihamielisten kolmansien valtioiden ja valtiosta riippumattomien toimijoiden harjoittama laajamittainen ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä; kehottaa komissiota, EUH:ta ja parlamentin hallintoa lujittamaan valmiuksiaan lisätä häiriönsietokykyään hybridihyökkäyksiä sekä ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää vastaan; viittaa tässä yhteydessä Romanian perustuslakituomioistuimen tuoreeseen päätökseen mitätöidä presidentinvaalien ensimmäinen kierros sen jälkeen, kun oli saatu tietoja Venäjän etenkin sosiaalisen median alustoilla tekemistä laajoista hybridihyökkäyksistä; kehottaa lisäksi EUH:n ja parlamentin hallintoja tekemään tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä tutkija- ja tiedeyhteisön kanssa, jotta voidaan torjua vihamielisiä vaikuttamiskampanjoita ja hybridiuhkia, mukaan lukien uusien teknologioiden välineellistäminen;

143.

tukee luvattua eurooppalaisen demokratian kilven perustamista ja kehottaa jälleen jäsenvaltioita, komissiota ja EUH:ta harkitsemaan sellaisen hyvin resursoidun ja riippumattoman rakenteen luomista, jonka tehtävänä on tunnistaa, analysoida ja dokumentoida koko EU:hun kohdistuvia ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän uhkia, jotta voidaan havaita, jäljittää ja pyytää poistamaan harhauttavaa verkkosisältöä, lisätä tilannetietoisuutta ja uhkia koskevien tiedustelutietojen jakamista sekä kehittää ulkomaiseen tiedonmanipulointiin ja häirintään liittyviä syyllisten selvittämisvalmiuksia ja vastatoimenpiteitä; katsoo, että tämä rakenne toimisi vertailukohtana ja asiantuntevana osaamiskeskuksena jäsenvaltioiden viranomaisten ja EU:n toimielinten välisen operatiivisen tietojenvaihdon helpottamiseksi ja edistämiseksi; korostaa, että rakenne selkeyttäisi ja vahvistaisi EUH:n strategisen viestinnän jaoston ja sen työryhmien roolia EU:n ulkoasiainhallinnon strategisena elimenä ja estäisi toimien päällekkäisyyden; ottaa esille oman päätöksensä asettaa Euroopan parlamenttiin EU:n demokratian kilpeä käsittelevä erityisvaliokunta ja pitää sitä tärkeänä keinona lujittaa EU:n toimia tällä alalla;

144.

korostaa, että on tärkeää tehostaa toimia, joilla torjutaan disinformaatiota, jota ulkomaiset toimijat edistävät pyrkiessään heikentämään EU:n uskottavuutta erityisesti EU:n ehdokas- tai naapurimaissa sekä alueilla, joilla on meneillään YTPP-operaatioita; korostaa, että koordinointia EUH:n ja asiaan liittyvien EU:n virastojen, kuten EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA), ja asiaankuuluvien jäsenvaltiotason viranomaisten välillä on lisättävä huomattavasti, jotta voidaan laatia johdonmukaisia ja tehokkaita strategioita ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää vastaan; painottaa tältä osin strategisen ja ennaltaehkäisevän viestinnän tarvetta ja kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä työskentelemään tiiviisti EUH:n kanssa niin, että EU:n ulkoisten toimien näkyvyyttä, niistä saatavaa myönteistä mielikuvaa ja niiden oikeutusta voidaan lujittaa;

145.

katsoo, että tulevina vuosina hybridiuhkissa yhdistyvät informaatiosodankäynti, ketterä joukkojen liikuttelu, laajamittainen kybersodankäynti sekä kehittyvät ja murrokselliset teknologiat merenpohjasta avaruuteen saakka yhdistettynä kehittyneiden ilmatilan ja avaruuden tarkkailu- ja iskujärjestelmien käyttöönottoon ja että kaiken tämän mahdollistavat luultavasti tekoäly, kvanttilaskenta, yhä kehittyneemmät droonien parviälyteknologiat, kyberhyökkäysvalmiudet, yliääniohjusjärjestelmät, nanoteknologiat ja biologinen sodankäynti; ottaa huomioon erityisesti tekoälyn kasvavan roolin hybridisodankäynnissä ja sen mahdollisen käytön demokraattisten instituutioiden heikentämisessä, disinformaation levittämisessä, kriittisen infrastruktuurin häiritsemisessä sekä automatisoiduilla ja datavetoisilla operaatioilla tapahtuvassa yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisessa;

146.

kehottaa toteuttamaan strategisia, proaktiivisia ja koordinoituja EU-tason toimenpiteitä, joilla torjutaan hybridiuhkia ja lujitetaan kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta ja eheyttä EU:ssa niin, että voidaan vähentää riskejä ja edistää EU:n teknologista etumatkaa kriittisillä aloilla, mukaan lukien toimenpiteet suuririskisten toimittajien rajoittamiseksi tai poissulkemiseksi; pitää tässä yhteydessä merkittävänä PRY-hanketta, jonka tarkoituksena on tukea kyber- ja tietoalan koordinointikeskusta (CIDCC), jotta voidaan helpottaa EU:n operaatioiden suunnittelua ja toteuttamista kyber- ja informaatiotoimintaympäristön valmiuksilla sekä parantaa EU:n yleistä häiriönsietokykyä tällä alalla; kehottaa sen vuoksi sisällyttämään sen pysyvästi YTPP:hen;

147.

tuomitsee Venäjän ja Valko-Venäjän jatkuvat vihamieliset toimet, joilla pyritään horjuttamaan EU:ta työntämällä muuttajia pakolla EU-maiden rajalle ja joissa on kyse hybridihyökkäyksestä; kehottaa EU:ta tarkastelemaan ja päivittämään sen ulkorajojen lujittamiseen liittyviä politiikkatoimiaan, muun muassa rahoittamalla fyysisten esteiden rakentamista, koko unionin turvallisuuden parantamiseksi;

148.

suhtautuu myönteisesti kybersolidaarisuussäädökseen (29) ja sen merkitykseen jäsenvaltioiden kyberpuolustuksen voimavaroille; kannattaa tietojenvaihtoon ja analysointiin tarkoitettujen alustojen edistämistä ja kehottaa ulottamaan nämä toimet uhkia tai haavoittuvuuksia koskevien tiedustelutietojen jakamiseen rajojen yli toimivien turvaoperaatiokeskusten kanssa; kehottaa laatimaan selkeämmän rahoitussuunnitelman, jossa täsmennetään säädöksen täytäntöönpanoon käytettävien varojen määrä;

149.

on huolestunut siitä, että toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa annetun direktiivin (NIS 2 -direktiivi) (30) täytäntöönpano on viivästynyt monissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa panemaan sen nopeasti täytäntöön Euroopan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa parantamaan kyber- ja hybridiuhkiin sekä ulkomaiseen tiedonmanipulointiin ja häirintään liittyvien pakotevälineistöjen synkronointia ja käyttämään niitä entistä aktiivisemmin sekä selvittämään myös, miten voidaan ottaa käyttöön alakohtaisia pakotteita;

150.

suhtautuu myönteisesti Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta koskevan Draghin raportin havaintoihin ja suosituksiin, joissa kannustetaan jäsenvaltioita saattamaan hallinnointi- ja investointisäännöt ajan tasalle avaruustoimintaympäristössä ja erityisesti puolustukseen liittyvillä aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan asianmukaisesti tähän alaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja myös harkitsemalla jotakin muuta rahoitusvälinettä; korostaa erityisesti tarvetta kehittää uuden monivuotisen rahoituskehyksen suunnittelun yhteydessä edelleen eurooppalaista avaruusohjelmaa ottaen huomioon avaruusalan sekä puolustus- ja turvallisuusalan väliset vahvat yhteydet; korostaa, että on tärkeää parantaa komission ja Euroopan avaruusjärjestön välistä yhteistyötä, jotta vältetään toimien päällekkäisyys ja varmistetaan tehokkaampi resurssien käyttö; kehottaa myös edistämään transatlanttista yhteistyötä ja synergioita Naton kanssa, jotta varmistetaan tehokas koordinointi avaruus- ja puolustusvoimavarojen kehittämisessä;

151.

korostaa, että EU:n avaruusohjelman nykyisiin pilareihin – maailmanlaajuiseen Galileo-satelliittinavigointiohjelmaan ja Copernicus-maanhavainnointiohjelmaan – liittyy selviä kaksikäyttömahdollisuuksia avaruussovelluksia ja -palveluja kehitettäessä; korostaa, että on tärkeää perustaa IRIS2-satelliittikonstellaatio EU:n avaruusohjelman kolmanneksi pilariksi, jotta voidaan tarjota suojattuja viestintäpalveluja EU:lle ja sen jäsenvaltioille sekä laajakaistayhteyksiä Euroopan kansalaisille, yksityisille yrityksille ja valtion viranomaisille; suosittaa antamaan Taiwanille ja Ukrainalle pääsyn IRIS2-satelliittikonstellaatioon; korostaa, että satelliittiviestinnän lisäksi sellaiset alat kuin paikannus, navigointi, ajanmääritys ja maapallon havainnointi ovat olennaisen tärkeitä EU:n strategisen riippumattomuuden ja selviytymiskyvyn vahvistamiseksi; korostaa, että näiden suorituskykyjen kehittäminen edistää suoraan tehokasta kriisitoimintaa ja kriittisen infrastruktuurin suojelua; kehottaa sen vuoksi harkitsemaan uusia EU:n avaruusohjelmia niin, että EU voisi lujittaa strategista riippumattomuuttaan ja asemaansa globaalina avaruusalan voimatekijänä;

152.

panee merkille kantorakettivalmiuksien ja satelliittiviestinnän riittämättömyyden EU:ssa; korostaa, että on strategisesti tärkeää edistää ja parantaa näitä valmiuksia, jotta EU voi tehokkaasti tukea jäsenvaltioita ja YTPP-operaatioita sekä pysyä samalla häiriönsietokykyisenä ja riippumattomana; painottaa, että EU-johtoisten ratkaisujen kehittäminen tällä alalla on olennaisen tärkeää kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi ja varman ja kilpailukykyisen läsnäolon varmistamiseksi avaruusalalla;

153.

kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan avaruuden välineellistämisen kasvavaan uhkaan ja ottamaan huomioon erityisesti tiedot Venäjän edistymisestä avaruussijoitteisen ydinaseteknologian alalla, mikä rikkoisi räikeästi vuoden 1967 ulkoavaruussopimusta;

154.

korostaa, että merenkulkuun liittyvien geopoliittisten jännitteiden kasvaessa EU:n on tehostettava toimiaan merellä ottamalla johtoasema merellisessä tilannetietoisuudessa, suojelemalla kriittistä infrastruktuuria, varmistamalla, että sen meriulkorajoja valvotaan tehokkaasti sellaisten rikollisjärjestöjen torjumiseksi, jotka hyötyvät laittomien maahanmuuttajien salakuljetuksesta EU:n jäsenvaltioissa, erityisesti Välimerellä ja Atlantin valtamerellä, ja varmistamalla osaltaan merenkulun vapaus, merien viestintäyhteydet sekä alusten ja miehistön turvallisuus ja torjumalla laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta;

155.

korostaa sitoutuneensa lujittamaan EU:n roolia kansainvälisen meriturvallisuuden takaajana; korostaa tässä yhteydessä koordinoitu läsnäolo merialueilla -konseptin merkitystä, sillä se vahvistaa EU:n roolia globaalina meriturvallisuuden tarjoajana ja sen näkyvyyttä keskeisillä merialueilla, ja korostaa tähän konseptiin perustuvaa toimintaa Guineanlahdella ja Intian valtameren luoteisosassa; pyytää jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti kyseisiin aloitteisiin ja vahvistamaan sotalaivastonsa suorituskykyjä EU:n läsnäolon ja näkyvyyden lisäämiseksi maailmanlaajuisella merenkulkualalla; suosittaa laajentamaan konseptin käyttöä muille keskeisille merialueille ympäri maailmaa;

156.

ilmaisee vakavan huolensa Venäjän ja Kiinan tarkkailusta ja sabotaasista, jotka ovat kohdistuneet kriittiseen meri-infrastruktuuriin, kuten merenpohjan viestintäkaapeleihin ja offshore-energiantuotantolaitoksiin; ilmaisee erityisesti vahvan huolensa kahdelle merenalaiselle viestintäkaapelille, joista toinen yhdistää Suomen Saksaan ja toinen Ruotsin Liettuaan, alle vuorokauden sisällä 17. ja 18. marraskuuta 2024 aiheutuneista vaurioista sekä Venäjän varjolaivastoon kuuluvan säiliöaluksen Viron ja Suomen väliselle EstLink2-kaapelille 25. joulukuuta 2024 aiheuttamista vaurioista; kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön tehokkaita seuranta- ja valvontajärjestelmiä sekä alueellisten rannikkovartiostojen yhteistyötä, jotta varmistetaan tällaiseen infrastruktuuriin kohdistuvien iskujen ennaltaehkäisy ja nopea havaitseminen; suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että Nato on käynnistänyt Baltic Sentry -operaation, johon osallistuu useita jäsenvaltioita ja jonka tarkoituksena on parantaa kriittisen merenalaisen infrastruktuurin turvallisuutta Itämerellä; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kaikilta osin merenalaisten kaapeleiden turvallisuudesta ja häiriönsietokyvystä annetun New Yorkin julkilausuman sitoumuksia, myös sitä, että merikaapelilaitteita hankitaan vain liittolaismaiden yrityksiltä; kehottaa komissiota kohdentamaan riittävästi resursseja huippuluokan vedenalaisia resursseja ja puolustuskalustoa koskevaan tutkimukseen ja kehitykseen, jotta saaria voidaan suojella mahdollisilta kolmansien maiden joukkojen maahannousuilta ja hyökkäyksiltä;

157.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioiden viranomaisia ryhtymään Itämerellä ja Mustallamerellä kiireellisiin ja päättäväisiin toimiin Venäjän varjolaivastoa vastaan ja on siksi tyytyväinen uutisiin, joiden mukaan Saksa otti 21. maaliskuuta 2025 haltuunsa Venäjän öljynvientiin kohdistuvien EU:n pakotteiden kiertämiseen käytetyn Eventin-aluksen;

158.

pahoittelee asesulku- ja asevalvontajärjestelmien heikentämistä näinä geopoliittisesti epävakaina aikoina ja kehottaa tehostamaan toimia tämän suuntauksen kääntämiseksi; korostaa tässä yhteydessä kriittistä ja tuntuvaa tarvetta lisätä alueelliseen ja maailmanlaajuiseen asevalvontaan, asesulkuun ja aseriisuntaan tehtäviä investointeja keskittyen erityisesti monenvälisiin strategioihin; korostaa, että näissä strategioissa olisi käsiteltävä edellisellä vuosisadalla mereen upotettuihin räjähtämättömiin taisteluvälineisiin ja kemiallisiin aseisiin liittyviä kysymyksiä, jotka muodostavat uhan turvallisuudelle, ympäristölle, terveydelle ja taloudelle erityisesti Itämerellä, Adrianmerellä ja Pohjanmerellä;

159.

toistaa vankkumattoman tukensa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoutumiselle ydinaseiden leviämisen estämisestä tehtyyn sopimukseen ja toteaa sen olevan maailmanlaajuisen ydinsulku- ja aseriisuntajärjestelmän kulmakivi; palauttaa mieliin, että Venäjä peruutti täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen ratifiointinsa lokakuussa 2023;

160.

panee merkille, että uhka Venäjän hyökkäyksestä EU:n alueelle on ennennäkemättömän suuri, minkä vuoksi jäsenvaltioiden, erityisesti niiden, jotka sijaitsevat maantieteellisesti lähellä Venäjää ja sen liittolaista Valko-Venäjää, on tehtävä vaikeita varustelupolitiikkaansa koskevia päätöksiä ja myös arvioitava uudelleen aiempia politiikkojaan ja osallistumistaan kansainvälisiin sopimuksiin; tuomitsee jälleen Venäjän uhkaukset, joiden seurauksena jotkin jäsenvaltiot harkitsevat irtaantumista Ottawan sopimuksesta, ja toteaa, että tämä ei tarkoita yleistä muutosta EU:n politiikassa, mutta tällainen uudelleenharkinta korostaa Venäjän uhan vakavuutta ja tarvetta suojella asianmukaisesti kansalaisiamme;

161.

muistuttaa, että asesulku- ja asevalvontajärjestelmiin liittyvillä kansainvälisillä neuvotteluilla ja niiden lopputuloksilla on vaikutusta Eurooppaan ja erityisesti EU:n jäsenvaltioihin; korostaa, että on tärkeää antaa näiden järjestelmien elvyttämiseen uutta pontta; korostaa myös, että on tärkeää varmistaa, että EU ottaa aktiivisen ja rakentavan roolin ydinsulku-, asevalvonta- ja aseriisuntarakenteisiin tähtäävien kansainvälisten sääntöpohjaisten ponnistelujen edistämisessä ja lujittamisessa erityisesti joukkotuhoaseiden ja kaksikäyttöisten digitaalisten valvonta- ja manipulointivälineiden alalla;

162.

kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kaikilta osin sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä vahvistettua yhteistä kantaa 2008/944/YUTP, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2019/1560, ja panemaan tiukasti täytäntöön alueellista vakautta koskevan perusteen 4;

163.

painottaa tarvetta estää arkaluonteisten kehitteillä olevien teknologioiden ja keskeisten kaksikäyttötuotteiden, erityisesti niiden, jotka ovat EU:n turvallisuuden kannalta kriittisiä, siirtäminen huolta aiheuttaviin kohteisiin EU:n ulkopuolelle; kehottaa perustamaan ja panemaan täytäntöön EU:n laajuisia sähköisiä tulli- ja vientilupajärjestelmiä ja pitää tätä kriittisenä askeleena pyrkimyksissä parantaa näiden teknologioiden vientivalvonnan tuloksellisuutta jäsenvaltioissa;

164.

korostaa tarvetta laajentaa turvallisuusuhkia ja -riskejä koskevaa ymmärrystä EU:n kansalaisten keskuudessa, jotta voidaan kehittää uhkakuvia koskeva yhteisymmärrys ja yhdenmukaistaa niitä kaikkialla Euroopassa ja luoda kokonaisvaltainen käsitys eurooppalaisesta puolustuksesta; korostaa, että tuen saaminen demokraattisilta instituutioilta ja siten kansalaisilta on olennaisen tärkeää kehitettäessä menestyksekäs ja johdonmukainen pitkän aikavälin EU:n puolustus, mikä edellyttää tietoon perustuvaa julkista keskustelua; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehittämään erityisesti nuorille suunnattuja valistus- ja koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on parantaa tietämystä ja helpottaa keskusteluja turvallisuudesta, puolustuksesta ja asevoimien merkityksestä sekä vahvistaa yhteiskuntien häiriönsietokykyä ja valmiutta kohdata turvallisuushaasteita mahdollistaen samalla puolustusalan suurempi julkinen ja demokraattinen valvonta ja seuranta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tällaisia ohjelmia eurooppalaisen demokratian kilven puitteissa ja hyödyntämään tässä mallina kansallisia ohjelmia, kuten Ruotsin pelastustoiminta-aloitetta;

165.

suhtautuu myönteisesti EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamiseksi toteutettaviin toimiin, joita myös Niinistön raportissa ehdotetaan; toteaa, että kansalaisilla on kriisivalmiuden ja kriisinhallinnan kannalta kriittinen merkitys, mikä koskee erityisesti yksittäisten ihmisten psykologista resilienssiä ja kotitalouksien varautumista; ottaa esille myös pelastuspalveluinfrastruktuurien ja suunnittelun merkityksen hätätilanteissa; kannattaa koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa häiriönsietokykyyn siten, että EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, kansalaisyhteiskunta ja yksittäiset kansalaiset osallistuvat aktiivisesti EU:n turvallisuuskehyksen vahvistamiseen; korostaa, että suunnittelusta, resursseista ja logistiikasta vastuussa olevilla YTPP:n päätöksentekoelimillä on potentiaalia toimia siviilikriisinhallinnan ensisijaisina mahdollistajina hätätilanteissa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tutkimaan tiiviisti raportin suosituksia ja kehittämään EU:n riskinarviointi- ja valmiusstrategian ja yhteisiä harjoituksia sekä vahvistamaan EU:n ja Naton yhteistyön rajapintaa kriisitilanteita ajatellen; kehottaa kehittämään asianmukaista pelastuspalveluinfrastruktuuria ja perusteellista valmiussuunnittelua sekä varmistamaan näihin tarkoituksiin tarvittavat investoinnit, myös erillisellä EIP:n investointitakuuohjelmalla kriisinkestävää siviilipuolustusinfrastruktuuria varten;

166.

palauttaa mieliin, että terrorismi, myös jihadistinen terrorismi, on sitkeä uhka EU:n ja sen kumppanien turvallisuudelle; kehottaa EU:ta jatkamaan toimia tämän uhan ehkäisemiseksi päättäväisesti ja täyttä solidaarisuutta noudattaen, erityisesti lisäämällä koordinointia tietämyksen parantamiseksi, kehittämään varautumis- ja hallintavalmiuksia ja varmistamaan tiiviimmän vuorovaikutuksen kumppanien ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa;

167.

huomauttaa, että EU:n puolustuspolitiikan toimissa olisi otettava huomioon sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden periaatteet ja edistettävä osallistavia sotilaallisia toimintaympäristöjä, jotka ilmentävät eurooppalaisen yhteiskunnan arvoja ja monimuotoisuutta, varmistaen samalla, että kaikilla EU:n jäsenvaltioiden asevoimien jäsenillä on sukupuolesta tai taustasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet ja mahdollisuus saada tukea; muistuttaa nuorten ja nuorisojärjestöjen tärkeästä roolista rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä ja kehottaa EUH:ta sitoutumaan siihen, että nuoret otetaan järjestelmällisemmin mukaan sen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelmaan; pyytää myös kehittämään kouluttajien koulutusohjelmia sekä EU:n jäsenvaltioiden puolustusalan laitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, kuten siviiliopiskelijoille tarkoitettuja sotilaallisia kursseja, harjoituksia ja roolipelikoulutusta;

168.

painottaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on vastattava armeijan kriittisiin värväys- ja työssäpysymishaasteisiin kehittämällä koordinoituja kansallisia ja EU-tason toimia kestävän sotilaallisen työvoiman varmistamiseksi; suosittaa, että EU:n olisi tuettava jäsenvaltioita kehitettäessä politiikkatoimia, joilla parannetaan uran houkuttelevuutta ja pitkän aikavälin työssäpysymisstrategioita; painottaa, että EU:n sotilaskomitean on annettava seurantatietoja, jotka koskevat sen tehtävää kerätä ja analysoida tietoja värväykseen ja työssäpysymiseen liittyvistä kysymyksistä EU:n jäsenvaltioissa, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset toimenpiteet näihin kysymyksiin puuttumiseksi; korostaa, että sotilashenkilöstön mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukeminen siten, että painotetaan ammatillista kehittymistä ja veteraanien pitkäaikaishoitoa, on otettava asianmukaisesti huomioon puolustusunionin jatkokehittämisessä;

169.

muistuttaa, että on tärkeää järjestää yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia EU:n jäsenvaltioiden asevoimien välillä ja edistää siten yhteistoimintakykyä, jotta voidaan maksimoida valmistautuminen operaatioihin ja puuttua monenlaisiin, niin tavanomaisiin kuin epätavanomaisiinkin uhkiin; kehottaa kehittämään ja luomaan EU:n tasolla jäsenvaltioiden sotilashenkilöstön vaihto-ohjelmia, joiden tavoitteena on tarjota koulutusmahdollisuuksia ja -kokemuksia erilaisissa eurooppalaisissa sotilaallisissa toimintaympäristöissä ja rakenteissa ja siten edistää yhteisymmärrystä, yhteenkuuluvuutta ja yhteistoimintakykyä EU:n asevoimien välillä; toistaa tässä yhteydessä tukevansa nuorten upseerien vaihtoa koskevaa eurooppalaista aloitetta (sotilas-Erasmus), jota Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemia toteuttaa;

170.

korostaa strategisen kompassin kumppanuusulottuvuuden merkitystä EU:n ja sen liittolaisten ja kumppanien välisen yhteistyön vahvistamisessa ympäri maailmaa yhteisten arvojen sekä ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamisen pohjalta, jotta voidaan lujittaa käsitystä peloteperiaatteesta ja torjua ulkomaisia strategioita, joilla pyritään heikentämään EU:ta ja sen kumppaneita ja horjuttamaan sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä; kehottaa EU:ta jatkamaan turvallisuusyhteistyötä kumppanien kanssa kaikilla strategisessa kompassissa yksilöidyillä painopistealoilla, jotta voidaan erityisesti vahvistaa paikallisten turvallisuusalojen häiriönsietokykyä kriisinhallinnan alalla, torjua hybridiuhkia ja parantaa kyberturvallisuusalan laitosten valmiuksia; kehottaa myös tiivistämään kumppanien asiaan liittyvien järjestöjen yhteistyötä EU:n satelliittikeskuksen, Euroopan puolustusviraston (EDA) ja EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa; katsoo, että kumppanien ja Nato-liittolaisten osallistuminen PRY-hankkeisiin EU:n jäsenvaltioiden suostumuksella auttaa parantamaan niiden standardien yhteensopivuutta puolustusalalla sekä vaihtamaan kokemuksia, tiedustelutietoa ja teknistä asiantuntemusta eri aloilla;

171.

vahvistaa, että EU:n YTPP:ssä on aina ehdottomasti noudatettava kansainvälistä oikeutta ja tehtyjä kansainvälisiin instituutioihin perustuvia monenvälisiä päätöksiä; pitää myönteisenä, että on hyväksytty EU:n ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskeva due diligence -politiikka tuettaessa kolmansia osapuolia turvallisuusalalla, ja toteaa, että se toimii perustana turvallisuus- ja sotilaalliselle yhteistyölle kolmansien maiden kanssa tavalla, jossa noudatetaan paremmin ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta; kehottaa panemaan sen perusteellisesti täytäntöön; kehottaa jälleen tiivistämään yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten esimerkiksi YK:n ja Afrikan unionin, ja niiden yhteisillä toiminta-alueilla toteutettavien rauhanturvaoperaatioiden kanssa sekä Etyjin kanssa turvallisuuteen liittyvissä asioissa;

172.

on tyytyväinen 19. lokakuuta 2024 annettuun G7-maiden puolustusministerien yhteiseen julkilausumaan ja heidän aiejulistukseensa yhteistyön lisäämisestä puolustusalalla; korostaa EU:n vahvaa intressiä kehittää kansainvälisiä kumppanuuksia samanmielisten kumppanien kanssa tällä alalla ja tarvetta lujittaa EU:n toimia sen varmistamiseksi, että sellaiset maat, jotka joskus olivat strategisia kumppaneita ja joihin joillakin jäsenvaltioilla on edelleen vahvoja kulttuurisiteitä, eivät joudu vedetyksi systeemisten kilpailijoiden vaikutuspiiriin; muistuttaa, että taloudellisella diplomatialla on ratkaiseva rooli tässä pyrkimyksessä, sillä se on keskeinen väline yhteistyösuhteiden vahvistamisessa, vastavuoroisen hyvinvoinnin edistämisessä ja EU:n läsnäolon ja vaikutusvallan lujittamisessa, ja näin edistetään kumppanien häiriönsietokykyä ulkoisia paineita vastaan;

173.

katsoo, että on pyrittävä kaikin tavoin ylläpitämään ja mahdollisuuksien mukaan edistämään transatlanttista yhteistyötä kaikilla sotilas- ja puolustusalan sektoreilla, ja muistuttaa samalla tarpeesta edistää Euroopan puolustusta ja vahvistaa suvereniteettia;

174.

pitää tärkeänä EU:n ja Naton strategista kumppanuutta, jossa kunnioitetaan täysin sovittuja avoimuuden, vastavuoroisuuden ja osallisuuden ohjaavia periaatteita sekä kunkin organisaation päätöksenteon riippumattomuutta ja menettelyjä; korostaa, että Natolla ja EU:lla on täydentävät, johdonmukaiset ja toisiaan vahvistavat roolit kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden tukemisessa ja siten puolustustoimien päällekkäisyyden välttämisessä samalla, kun niillä on vahvaa ja läheistä yhteistyötä; suhtautuu myönteisesti siihen, että Ruotsi liittyi Natoon vuonna 2024 ja Suomi vuonna 2023, ja pitää tätä historiallisena edistysaskeleena Euroopan turvallisuuden vahvistamisessa varsinkin Itämeren alueella; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa toimimaan tiiviisti koordinoiden ja yhtenäisesti Naton pääsihteerin kanssa;

175.

kehottaa syventämään EU:n ja Naton yhteistyötä entisestään hyödyntämällä EU:n strategista kompassia ja Naton uutta strategista konseptia, myös kyberturvallisuuden, hybridisodankäynnin, terrorismin torjunnan, sotilaallisen liikkuvuuden, kaksikäyttöinfrastruktuurin, konfliktinehkäisyn ja kriisinhallinnan, sotilaallisen turvallisuusyhteistyön, kolmansien maiden harjoittaman vihamielisen ulkomaisen sekaantumisen torjunnan ja Indo-Tyynenmeren alueella sovellettavan koordinoidun lähestymistavan alalla, sekä lisäämään kansainvälisellä näyttämöllä yhteisiä toimia demokratian suojelemiseksi; tukee voimakkaasti Naton avoimien ovien politiikkaa; kehottaa EU:ta ja Natoa vahvistamaan yhteistyötä niin, että voidaan tukea yhteisten kumppanien valmiuksien kehittämistä;

176.

korostaa jatkuvaa tarvetta yhteensovittamiselle sekä EU:n että Naton jäseninä olevien valtioiden kesken sekä Naton peruskirjan 1 ja 3 artiklan mukaista velvoitetta yhteistyöhön, omien valmiuksien kehittämiseen ja keskinäiseen apuun; kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan yhteisissä turvallisuus- ja puolustusaloitteissa, jos niille ei ole vastineita Natossa, lisäämään standardointia, parantamaan yhteistoimintakykyä ja kehittämään yhteisiä toimintamenettelyjä jäsenvaltioiden ja EU:n puolustusvoimavarojen välillä;

177.

antaa tunnustusta EU:n ja Naton tiiviistä yhteistyöstä Länsi-Balkanilla esimerkiksi EUFOR-joukkojen Althea-operaatiossa ja KFOR-joukkojen sotilasoperaatioissa ja toteaa, että niillä taataan tarvittava vakaus Bosnia ja Hertsegovinassa ja Kosovossa sekä alueella laajemminkin;

178.

korostaa Mustanmeren alueen elintärkeää roolia Euroopan turvallisuusympäristössä ja kehottaa EU:ta laatimaan yhteistyössä Naton kanssa tätä aluetta koskevan kattavan strategian, jolla olisi puututtava turvallisuushaasteisiin, torjuttava hybridiuhkia, tehostettava merialan yhteistyötä ja vahvistettava alueellisia kumppanuuksia;

179.

suhtautuu myönteisesti eteläisestä naapurustosta vastaavan Naton erityisedustajan nimittämiseen sekä siihen, että Nato kiinnittää huomiota tähän alueeseen; katsoo, että on aiheellista vahvistaa koordinointia ja kuulemista eteläistä naapurustoa ja Sahelia koskevasta toimintapolitiikasta vastaavien EU-virkamiesten ja heidän Nato-kollegojensa välillä, jotta vältetään työn ja resurssien päällekkäisyys ja pirstoutuminen;

180.

suhtautuu myönteisesti Naton parlamentaarisen edustajakokouksen ehdotukseen nostaa parlamentti ”kumppanin” asemaan meneillään olevassa kumppanuusuudistuksessa; kehottaa suhteista Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen vastaavaa valtuuskuntaansa (DNAT) hyödyntämään kaikilta osin parlamentin nykyisiä ja tulevia erioikeuksia; katsoo, että DNAT on parlamentin diplomatian tärkeä väline tehostetussa EU:n ja Naton kumppanuudessa pyrittäessä vahvistamaan Naton eurooppalaista pilaria ja edistämään puolustusliiton yleisten tavoitteiden saavuttamista; katsoo, että DNAT:llä voi olla ratkaiseva rooli EU:n ja Naton yhteistyön vahvistamisessa, ehdokasmaiden ja keskeisten kumppanien demokraattisen resilienssin lujittamisessa sekä yleisesti ottaen tämän olennaisen kumppanuuden parlamentaarisen ulottuvuuden parantamisessa;

181.

katsoo, että on olennaisen tärkeää kehittää edelleen EU:n ja Yhdysvaltojen tiivistä kumppanuutta, joka perustuu keskinäiseen kunnioitukseen, demokratian, vapauden ja oikeusvaltion yhteisiin arvoihin sekä monenlaisiin yhteisiin tai risteäviin etuihin; arvostaa Yhdysvaltojen sitoutumista ja osallistumista Euroopan alueelliseen puolustukseen Pohjois-Atlantin sopimuksen ja sen 5 artiklan mukaisesti etenkin Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota huomioon ottaen; kannustaa keskinäisiin turvallisuus- ja puolustusaloitteisiin ja yhteistyöhön aseriisunnan ja asesulun, murroksellisten teknologioiden vaikutuksen, ilmastonmuutoksen, hybridiuhkien, kyberpuolustuksen, sotilaallisen liikkuvuuden, kriisinhallinnan ja strategisiin kilpailijoihin solmitun suhteen aloilla; kehottaa vahvistamaan entisestään EU:n ja Yhdysvaltojen turvallisuus- ja puolustusvuoropuhelua, joka on tärkeä väline tiiviimmässä transatlanttisessa yhteistyössä;

182.

toteaa, että Yhdysvaltojen hallinnon viimeaikaiset toimet ja lausunnot ovat entisestään lisänneet huolta Yhdysvaltojen tulevasta suhtautumisesta Venäjään, Natoon ja Euroopan turvallisuuteen; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Yhdysvaltojen hallitus äänesti samassa rintamassa Venäjän hallituksen kanssa YK:n yleiskokouksen ja YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksissä päätöslauselmista, jotka koskivat Venäjän hyökkäyssodan kolmatta vuosipäivää; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin, joilla vahvistetaan uudelleen EU:n ja Yhdysvaltojen turvallisuus- ja puolustusvuoropuhelua, joka on tärkeä väline tiiviimmässä transatlanttisessa yhteistyössä;

183.

huomauttaa, että on tärkeää lisätä yhteistyötä puolustustarvikkeiden tuotannossa ja hankinnassa muun muassa takaamalla kummankin osapuolen puolustusteollisuudelle yhtäläinen pääsy markkinoille; panee merkille tammikuussa 2024 hyväksytyn Yhdysvaltojen kansallisen puolustusteollisuusstrategian ja sen kunnianhimoisen tavoitteen syventää teollisuusyhteistyötä kumppanien kanssa; ottaa huomioon kumpaakin osapuolta mahdollisesti hyödyttävien puolustusyhteistyön alojen laajan kirjon ja puolustusyhteistyön myönteiset vaikutukset transatlanttisen kumppanuuden vahvistamiseksi geopoliittisen kilpailun lisääntyessä; painottaa kuitenkin, että tällainen yhteistyö edellyttää tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja on ristiriidassa Yhdysvaltojen kansainvälistä asekauppaa koskevan asetuksen säännösten kanssa; kehottaakin komissiota käynnistämään Yhdysvaltojen kanssa vuoropuhelun, jossa selvitetään mahdollisuuksia kehittää kumpaakin osapuolta hyödyttävää puolustusteollisuuden alan yhteistyötä tasapuoliset transatlanttiset toimintaedellytykset varmistavan oikeudellisen kehyksen pohjalta;

184.

korostaa, että yhteistyö Kanadan kanssa on ratkaisevan tärkeää EU:n turvallisuuden kannalta, ja on tyytyväinen Kanadan aktiiviseen rooliin Ukrainan tukemisessa; katsoo, että kahdenvälinen turvallisuus- ja puolustusvuoropuhelu ja tuleva turvallisuus- ja puolustuskumppanuus luovat perustan tiiviimmälle turvallisuus- ja puolustusyhteistyölle, myös asianmukaisissa aloitteissa, joilla tehostetaan puolustusteollisuuden tuotantoa;

185.

ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan merkittävän panoksen Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle sekä sen sitoutumisen yhteisiin puolustustavoitteisiin ja toteaa, että nämä parantavat yhteistä turvallisuutta kaikkialla Euroopassa; suhtautuu myönteisesti vahvaan yhteistyöhön EU:n, EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä Ukrainan tukemisessa sekä kahdenvälisiin sopimuksiin, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan väliseen Trinity House -sopimukseen puolustusyhteistyön syventämisestä; on ilahtunut siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasioista, Kansainyhteisöön liittyvistä asioista ja kehitysasioista vastaava ministeri osallistui EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen lokakuussa 2024; kehottaa EU:ta ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa pikaisesti parantamaan puolustusyhteistyötään ja tiivistämään turvallisuuskumppanuuttaan allekirjoittamalla yhteisen julkilausuman, joka sisältää konkreettisia sitoumuksia ja jäsennellyn vuoropuhelun EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistyön lujittamiseksi kaikissa niiden Euroopan mantereella kohtaamissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa haasteissa; korostaa tässä yhteydessä tiiviimmän yhteistyön merkitystä tietojen ja tiedustelutietojen jakamisessa, terrorismin torjunnassa, sotilaallisessa liikkuvuudessa, turvallisuus- ja puolustusaloitteissa, kriisinhallinnassa, kyberpuolustuksessa, hybridiuhkissa ja ulkomaisessa tiedonmanipuloinnissa ja häirinnässä sekä puututtaessa yhteisesti yhteisiin uhkiin, kuten joukkotuhoaseiden leviämiseen;

186.

katsoo, että on olennaisen tärkeää edistyä käytännön yhteistyössä virallistamalla yhteinen julkilausuma turvallisuus- ja puolustuskumppanuudesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, sillä näin voidaan vahvistaa Euroopan turvallisuutta ja Naton eurooppalaista pilaria erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan huomioon ottaen; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kutsumaan Yhdistyneen kuningaskunnan säännöllisesti ulkoministerien (ja puolustusministerien) epävirallisiin neuvoston kokouksiin keskustelemaan yhteistä etua koskevista kysymyksistä ja suojaamaan samalla kaikilta osin EU:n päätöksenteon riippumattomuuden;

187.

uskoo, että EU:n turvallisuus on läheisesti kytköksissä sen välittömien eurooppalaisten naapurien turvallisuuteen ja että EU:n intressinä on asettaa sen laajentumispolitiikka etusijalle ja lujittaa sen etelä- ja itäeurooppalaisten naapurien, erityisesti ehdokasmaiden, vakautta; kehottaa vahvistamaan sotilaallista turvallisuusyhteistyötä, mukaan lukien siviili- ja sotilasalan sekä poliisi- ja sotilasalan yhteistyö, ehdokasmaiden ja kumppanien kanssa etenkin sellaisilla aloilla kuin häiriönsietokyky, kyberturvallisuus, hybridiuhkat, rajaturvallisuus, terrorismin torjunta ja disinformaation torjunta; toteaa jälleen tarpeen tehdä tiivistä yhteistyötä Naton kanssa tässä asiassa; suhtautuu myönteisesti turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden allekirjoittamiseen EU:n ja Pohjois-Makedonian välillä 19. marraskuuta sekä EU:n ja Albanian välillä 18. joulukuuta 2024;

188.

korostaa, että unionin olisi helpotettava niiden eurooppalaisten kumppanien, jotka ovat YTPP:hen liittyvissä asioissa hyvin samalla tavoin suuntautuneita, eli varsinkin Länsi-Balkanin maiden osallistumista nykyisiin ja tuleviin puolustusalaan liittyviin ohjelmiin; vahvistaa, että ehdokasmaiden tehokas osallistuminen helpottaisi huomattavasti niiden liittymisprosessia lisäämällä niiden teollisia ja operatiivisia valmiuksia puolustusalalla ja parantaisi siten yhteistoimintakykyä EU:n jäsenvaltioiden asevoimien kanssa; katsoo, että Länsi-Balkanin ehdokasmaiden kattava osallistaminen EU:n puolustusaloitteisiin olisi strateginen investointi ja myös olennainen osa EU:n pyrkimyksiä torjua näissä maissa masinoitua yhä itsetietoisempaa toimintaa ja ulkomaista sekaantumista;

189.

kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään edelleen Euroopan rauhanrahastoa turvallisuuspalvelujen koulutukseen ja varusteluun niissä Kaakkois- ja Itä-Euroopan kumppanimaissa, joissa toteutetaan YTPP-operaatioita, erityisesti sotilaspoliisin ja lääketieteellisen ja lainvalvontainfrastruktuurin osalta, sekä lisäämään tiedustelutietojen vaihtoa koskevia valmiuksia suojattujen viestintäyhteyksien avulla;

190.

korostaa EU:n ja Afrikan suhteiden merkitystä Euroopan turvallisuudelle; katsoo, että on olennaisen tärkeää tehostaa huomattavasti EU:n kumppanuuksia Afrikan maiden kanssa;

191.

korostaa Indo-Tyynenmeren alueen strategista merkitystä EU:n puolustuskehyksessä ja toteaa, että on välttämätöntä puuttua kasvaviin turvallisuushuoliin, jotka liittyvät Kiinan toimiin alueella ja niiden laajempiin vaikutuksiin globaalin vakauden kannalta; pitää olennaisen tärkeänä lujittaa EU:n läsnäoloa ja kumppanuuksia tällä alueella; on myös tietoinen Taiwanin johtavasta roolista huipputeknologian kehittämisessä ja sen laajasta kokemuksesta, jota se on saanut puolustautuessaan Kiinan hybridihyökkäyksiltä, disinformaatiolta sekä ulkomaiselta tiedonmanipuloinnilta ja häirinnältä, ja toteaa, että tämä olisi otettava päällimmäisenä huomioon arvioitaessa mahdollisuuksia lujittaa monenvälistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä;

192.

painottaa, että EU:n on ehdottomasti luotava kestävämpää yhteistä turvallisuutta alueellisten liittolaisten ja kumppanien verkostossa, joka muodostaa tavanomaisen perustan sen toiminnalle alueella; on erittäin tyytyväinen äskettäiseen turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden allekirjoittamiseen EU:n ja Japanin välillä 1. marraskuuta sekä EU:n ja Etelä-Korean välillä 4. marraskuuta 2024; turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden solmimiseen; katsoo, että EU:n ja Japanin sekä EU:n ja Etelä-Korean strategisen ja puolustuskumppanuuden pidemmälle menevä syventäminen ja säännöllisen vuoropuhelun ja yhteistyön kehittäminen sekä valmiuksien kehittäminen muiden Indo-Tyynenmeren alueen samanmielisten maiden, kuten Australian, Uuden-Seelannin ja Taiwanin, kanssa ovat avainasemassa yhteisen turvallisuuden edistämisessä; kehottaa jälleen EU:ta lisäämään yhteydenpitoaan alueen kehittyvien strategisten kumppanien, kuten Indonesian ja Vietnamin, kanssa;

193.

korostaa EU:n ja Intian välisen kumppanuuden merkitystä ja katsoo, että komission puheenjohtajan ja komission jäsenten kollegion merkittävä vierailu Intiaan 27. ja 28. helmikuuta 2025 merkitsi uuden luvun alkamista EU:n ja Intian välisten suhteiden historiassa ja vahvisti tätä strategista yhteyttä ja sen hyödyntämätöntä potentiaalia; korostaa mahdollisuuksia, joita voidaan saada kumppanuutemme syventämisestä muun muassa tiiviimpien turvallisuus- ja puolustusalan kuulemisten avulla;

194.

korostaa, että YTPP:n vahvistaminen poliittisena painopisteenä kymmenennellä vaalikaudella sekä puolustuspolitiikan ja -ohjelmien menojen lisääminen EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa edellyttävät kattavaa parlamentaarista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta;

195.

kehottaa tässä yhteydessä vahvistamaan parlamentin valvontaroolia sekä lainsäätäjän ja budjettivallan käyttäjän roolia yhä useammissa puolustusaloitteissa EU:n eri toimielimissä ja erityisesti YTPP:n puitteissa tehtävässä työssä muun muassa lujittamalla säännöllistä vuoropuhelua, vaihtamalla tietoja ja pitämällä pysyvät viestintäkanavat avoimina varapuheenjohtajan / korkean edustajan, puolustuksesta ja avaruusasioista vastaavan komission jäsenen ja asiasta vastaavien parlamentin elinten välillä; suosittaa antamaan asiasta vastaaville parlamentin valiokunnille säännöllisesti ajantasaisia tiedustelutietoja;

196.

pitää valitettavana, että ilman mahdollisuutta tutustua tietoihin parlamentti ei pysty asianmukaisesti valvomaan PRY-hankkeita; toistaa jäsenvaltioille antamansa kehotuksen toimittaa parlamentille PRY-hankkeita käsittelevä täytäntöönpanokertomus vähintään kahdesti vuodessa; kehottaa lisäksi jälleen EUH:ta raportoimaan säännöllisesti ja kattavasti strategisen kompassin ja muiden turvallisuus- ja puolustusalan aloitteiden ja ohjelmien täytäntöönpanosta sekä niiden arvioinnista parlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunnalle; korostaa tarvetta parantaa puolustusteollisuutta käsittelevien asetusten täytäntöönpanon valvontaa ottamalla käyttöön menettely delegoituja säädöksiä varten;

°

° °

197.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komission puheenjohtajalle ja toimivaltaisille komission jäsenille, YK:n pääsihteerille, Naton pääsihteerille, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, EU:n turvallisuus- ja puolustusvirastoille sekä jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden hallituksille ja parlamenteille.