EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 16.12.2025
COM(2025) 1027 final
2025/0412(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON SUOSITUS
uudesta eurooppalaisesta Bauhausista
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52025DC1027
Proposal for a COUNCIL RECOMMENDATION on the New European Bauhaus
Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS uudesta eurooppalaisesta Bauhausista
Ehdotus NEUVOSTON SUOSITUS uudesta eurooppalaisesta Bauhausista
COM/2025/1027 final
EUROOPAN KOMISSIO
Strasbourg 16.12.2025
COM(2025) 1027 final
2025/0412(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON SUOSITUS
uudesta eurooppalaisesta Bauhausista
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteena on tukea Euroopan siirtymää kohti osallistavampaa ja kestävämpää tulevaisuutta tuottamalla konkreettisia myönteisiä muutoksia käytännön tasolla. Aloite edistää kestävyyttä, selviytymiskykyä, esteettisyyttä, osallisuutta, saavutettavuutta ja kohtuuhintaisuutta näyttöön perustuvan lähestymistavan avulla. Aloite perustuu Euroopan rikkaaseen kulttuuriperintöön ja monimuotoisuuteen ja vahvistaa samalla puhtaita teollisuudenaloja ja tulevaisuuden teknologioita. 1 Kuten komissio ilmoitti poliittisissa suuntaviivoissaan vuosiksi 2025–2029, se kehittää uutta eurooppalaista Bauhausia edelleen ja laajentaa sen yhteisöä.
Sekä Euroopan parlamentti 2 että EU:n jäsenvaltiot 3 ovat johdonmukaisesti osoittaneet vahvaa tukea uudelle eurooppalaiselle Bauhausille. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 4 sekä Euroopan alueiden komitea 5 ovat antaneet aloitteesta myönteisiä lausuntoja. Uusi eurooppalainen Bauhaus on herättänyt innostusta ruohonjuuritasolla, ja sillä on vankka jäsenpohjainen yhteisö, johon kuuluu lähes 2 000 paikallista ja kansainvälistä organisaatiota. Yhteisöön kuuluu voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, kulttuuriyhteisöjä, viranomaisia ja yrityksiä, jotka yhdessä tavoittavat miljoonia ihmisiä.
Tämä ehdotus neuvoston suositukseksi sekä komission tiedonanto uudesta eurooppalaisesta Bauhausista liittyvät kohtuuhintaista asumista koskevaan eurooppalaiseen suunnitelmaan, eurooppalaiseen asuntotuotantostrategiaan ja yleisiin taloudellisiin etuihin liittyviä palveluja koskevien valtiontukisääntöjen tarkistamiseen.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Uusi eurooppalainen Bauhaus yhdistää puhtaan siirtymän ja kestävän kilpailukyvyn elinympäristöihimme ja kokemuksiimme ja edistää useiden aloitteiden saavuttamista, mukaan lukien puhtaan teollisuuden ohjelma, kiertotalouden toimintaohjelma, vesiresilienssistrategia, eurooppalainen valtamerisopimus ja EU:n biotalousstrategia 6 . Lisäksi aloitteella edistetään koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa ja kulttuuria koskevaa EU:n strategista kehystä (kulttuurikompassi) ja täydennetään kaupunkiagendaa, yhdennettyä eurooppalaista ilmastokestävyyskehystä, osaamisunionia sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Aidosti monialaisen, innovatiivisen ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistapansa ansiosta uusi eurooppalainen Bauhaus edistää useita komission painopisteitä.
Uusi eurooppalainen Bauhaus tukee kestävää ja kilpailukykyistä taloutta edistämällä hiilestä irtautumista rakennetussa ympäristössä, nopeuttamalla siirtymistä puhtaaseen ja halvempaan energiaan sekä edistämällä kiertotalouden mukaista suunnittelua ja kestäviä malleja eri talouden aloilla. Uusi eurooppalainen Bauhaus kannustaa myös innovointiin ja osaamisen kehittämiseen puhdasta siirtymää varten ja inspiroi kestäviä käytäntöjä maailmanlaajuisesti, myös Ukrainan jälleenrakennuspyrkimyksiä varten. Aloite vahvistaa Euroopan sosiaalista mallia esimerkiksi edistämällä asuntojen kohtuuhintaisuutta ja parantamalla elämänlaatua, ja se auttaa suojelemaan Euroopan kulttuuriperintöä. Asettamalla ihmiset ja sidosryhmät muutoksen keskiöön osallistumisen ja yhteiskehittämisen avulla uusi eurooppalainen Bauhaus edistää luovuuden, osallisuuden ja vuoropuhelun kulttuuria, joka viime kädessä vahvistaa luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja eurooppalaisiin arvoihin varmistaen myös, että tuotetut tulokset vastaavat yhteiskunnan ja sidosryhmien todellisuutta ja vaatimuksia.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotus neuvoston suositukseksi perustuu SEUT-sopimuksen 292 artiklaan, jonka nojalla neuvostolle annetaan valtuudet hyväksyä suosituksia komission ehdotuksesta. Vaikka uusi eurooppalainen Bauhaus perustuu kolmeen erottamattomaan arvoon – kestävyyteen, osallisuuteen ja estetiikkaan – tässä suosituksessa keskitytään puhtaaseen siirtymään.
SEUT-sopimuksen 192 artikla tarjoaa lainsäädäntökehyksen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Se on myös linjassa uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteen kanssa tuoda Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja puhtaan teollisuuden ohjelma lähemmäksi ihmisiä. Kestävyyden painottaminen on ilmeistä koko suosituksessa, jossa korostetaan kestäviä rakentamisen käytäntöjä, energiatehokkuutta ja resurssien hallintaa. Nämä tekijät kuvastavat SEUT-sopimuksen 191 artiklassa esitettyjä ympäristötavoitteita, joilla tuetaan ympäristön laadun säilyttämistä ja sen parantamista.
Vaikka uusi eurooppalainen Bauhaus edistää useita unionin tavoitteita, kuten sosiaalista osallisuutta ja kulttuuriperintöä SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti, tämän suosituksen kaikkia osatekijöitä leimaava vahva kestävyyspainotus saa johdonmukaisen oikeudellisen perustan SEUT-sopimuksen 192 artiklasta. Tämä kestävyyspainotus helpottaa uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen sisällyttämistä ympäristöpolitiikkaan tarjoamalla ei-sitovia ohjeita näiden periaatteiden juurruttamiseksi kansallisella ja paikallisella tasolla ja edistämällä siten unionin yleisiä ympäristötavoitteita osallistavalla tavalla, jossa kansalaisten saaman kokemuksen laatu otetaan huomioon.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Tämä ehdotus on SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen, ja siinä kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa. Haasteet, joihin uudella eurooppalaisella Bauhausilla vastataan (kiertotalous, kestävyys ja innovointi rakennetussa ympäristössä; kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen osallistavien prosessien avulla demokraattisten, osallistavien, saavutettavien ja selviytymiskykyisten asuinalueiden vahvistamiseksi; koulutuksen, taiteen ja kulttuurin muutosvoiman valjastaminen luovuuden ja innovoinnin edistämiseksi) ovat EU:n laajuisia ja toisiinsa liittyviä.
Näiden tavoitteiden saavuttaminen riippuu rajatylittävistä mahdollistajista: Euroopan laajuinen uusi eurooppalainen Bauhaus -yhteisö ja ruohonjuuritason osallistuminen; koordinointi ja monitasoinen hallinto kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimien yhdenmukaistamiseksi ja vertaisoppimisen, rahoituksen saatavuuden ja investointien mahdollistamiseksi, mukaan lukien EU:n, kansallisten ja yksityisten lähteiden yhdistäminen sekä yhteinen tietämys- ja näyttöpohja vaikutusten mittaamiseksi ja parhaiden käytäntöjen skaalaamiseksi.
EU:n tason suositus on näin ollen tehokkaampi kuin yksittäiset kansalliset toimet, koska se mahdollistaa koordinoinnin, hedelmällisen vuorovaikutuksen ja politiikan johdonmukaisuuden toimien edistämisessä jäsenvaltioissa toissijaisuusperiaatetta ja kansallisia olosuhteita kaikilta osin kunnioittaen. Samalla saadaan hyötyjä EU:n tason tuesta, rahoitusmahdollisuuksista ja vertaisoppimisesta. Tämä aloite mahdollistaa ei-sitovan koordinoinnin ja ohjeistuksen uuden eurooppalaisen Bauhausin valtavirtaistamisen nopeuttamiseksi politiikoissa, rahoitusvälineissä, vertaisoppimisessa, toisintamisessa ja investoinneissa. Aloite auttaa näin jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteet nopeammin ja tehokkaammin kunnioittaen kaikilta osin niiden toimivaltaa sekä alue- ja paikallisviranomaisten roolia. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti uusi eurooppalainen Bauhaus tukeutuu jäsenvaltioiden kykyyn räätälöidä lähestymistapansa omien hallintojärjestelmiensä ja alueellisten realiteettiensa mukaisiksi varmistaen, että EU:n tuki täydentää kansallisia valintoja ja vahvistaa tehokasta käytännön tason toteutusta.
Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen koordinointi ja monitasoinen hallinto keskittyvät jäsenvaltioiden perustamiin kansallisiin yhteyspisteisiin, jotka edistävät hallinnon eri tasojen ja sektoreiden välisen koordinoinnin tehostamista, sekä EU:n koordinoituihin ohjeisiin, joilla autetaan jakamaan hyviä käytäntöjä ja tukemaan uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanoa kansallisella ja paikallisella tasolla.
•Suhteellisuusperiaate
Tämä ehdotus on SEU-sopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ehdotetun neuvoston suosituksen sisältö tai muoto ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotetuissa toimissa kunnioitetaan jäsenvaltioiden käytäntöjä ja järjestelmien monimuotoisuutta kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioiden mahdolliset sitoumukset ovat luonteeltaan vapaaehtoisia, ja jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää sitoumusten toimeenpanon tavasta.
•Toimintatavan valinta
SEUT-sopimuksen 292 artiklan mukainen neuvoston suositus on asianmukainen väline, jonka avulla neuvosto voi kehottaa vapaaehtoisiin sitoumuksiin, joissa kunnioitetaan kansallista ja paikallista toimivaltaa rakennetussa ympäristössä ja luodaan johdonmukainen EU:n tason kehys. Määräävämmät välineet olisivat suhteettomia koordinointi- ja fasilitointitavoitteisiin nähden ja rajoittaisivat erilaisia kansallisia ja paikallisia olosuhteita. Tämä ehdotus neuvoston suositukseksi hyväksytään yhdessä uutta eurooppalaista Bauhausia koskevan komission tiedonannon kanssa, jossa esitetään suosituksen tausta ja jäsenvaltioiden rooli uuden eurooppalaisen Bauhausin hallinnoinnissa. Tiedonanto ei kuitenkaan yksin riitä osoittamaan jäsenvaltioiden erityistä ja tärkeää roolia tulevissa uuden eurooppalaisen Bauhausin toimissa todellisen käytännön tason muutoksen aikaansaamiseksi. Vaikka neuvoston suositus ei ole sitova sääntelyväline, se ilmaisee jäsenvaltioiden sitoutumisen suositukseen sisällytettyihin toimenpiteisiin ja tarjoaa vahvan poliittisen perustan yhteistyölle tällä alalla kunnioittaen samalla kaikilta osin jäsenvaltioiden toimivaltaa.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Sidosryhmien kuuleminen
Syyskuun 19. päivänä 2025 käynnistettiin kannanottopyyntö, jonka tarkoituksena oli kerätä palautetta sekä komission tiedonannosta että ehdotuksesta neuvoston suositukseksi uudesta eurooppalaisesta Bauhausista. Kannanottopyyntö asetettiin saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä ”Kerro mielipiteesi” -verkkosivustolla, jotta voitiin tavoittaa laaja kirjo sidosryhmiä. Kannanottopyyntöön vastasi yhteensä 88 henkilöä 24 maasta, joista 17 oli EU:n jäsenvaltioita. Eniten vastauksia toimittivat yksityishenkilöt (21,5 prosenttia vastaajista, sekä EU:n että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia), seuraavaksi eniten kansalaisjärjestöt (17 prosenttia vastaajista) ja viranomaiset, korkeakoulut/tutkimuslaitokset ja yritykset (yhteensä 12,5 prosenttia vastaajista).
Vastauksissa korostettiin tarvetta vahvistaa paikallishallinnon ja kuntien valmiuksia selkeillä kehyksillä, joilla tuetaan valmiuksien kehittämistä ja osallistavaa suunnittelua. Erityistä huomiota kiinnitettiin maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden pieniin kuntiin. Joissakin kannanotoissa korostettiin myös tarvetta parantaa uuden eurooppalaisen Bauhausin viestintää ja näkyvyyttä, jotta aloite olisi yleisölle ja paikallisviranomaisille helpommin saavutettava ja ymmärrettävä. Monet vastaajat vaativat myös kulttuuri- ja koulutusulottuvuuden vahvistamista tukemalla taiteilijoita, suunnittelijoita ja luovia aloja uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen ilmaisemiseksi ja levittämiseksi. Useimmat vastaajat vahvistivat, että uuden eurooppalaisen Bauhausin olisi asetettava etusijalle kohtuuhintaiset asumisratkaisut, jotka ovat energiatehokkaita, ilmastokestäviä ja sosiaalisesti osallistavia, samalla kun kannustetaan peruskorjausta, ylöspäin suuntautuvaa laajentamista ja nykyisen rakennuskannan uudelleenkäyttöä. Terveys- ja hyvinvointikriteerien sisällyttämisestä suunnitteluun ja kaupunkipolitiikkaan saatiin toistuvaa palautetta. Palaute koski esimerkiksi selkeämpää keskittymistä sisäilman laatuun, ilmanvaihtoon ja melun vähentämiseen. Useissa kannanotoissa korostettiin kaupunkien viheralueiden tarvetta ja luontopohjaisten ratkaisujen, kuten taskumetsien, viherkattojen ja viherseinien sisällyttämistä kaupunki-infrastruktuuriin. Erityisesti useat elinkeinoelämän toimijat tukivat myös biopohjaisten, kiertotalouteen perustuvien ja vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun ja kipsin, käytön edistämistä. Useat kansalaisjärjestö- ja viranomaisvastaajat vaativat myös uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen ja periaatteiden valtavirtaistamista ja sisällyttämistä EU:n tason ja kansalliseen kaupunki- ja ympäristöpolitiikkaan. Lisäksi useat viranomaisia ja tutkimusorganisaatioita edustavat vastaajat korostivat, että uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan selkeitä indikaattoreita ja arviointivälineitä.
Kannanottopyynnön lisäksi järjestettiin useita kohdennettuja kuulemisia seuraavien tahojen kanssa:
·uusi eurooppalainen Bauhaus -välineen komission asiantuntijaryhmä (26. syyskuuta 2025)
·Green Cities -verkosto (8. lokakuuta 2025)
·uusi eurooppalainen Bauhaus -yhteisö (verkkoseminaari, 10. lokakuuta 2025)
·Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)
·jäsenvaltioiden edustajat, erityisesti uuden eurooppalaisen Bauhausin kansalliset yhteyspisteet, uuden eurooppalaisen Bauhausin Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman tutkimusta ja innovointia koskevat kansalliset yhteyspisteet, Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman strateginen ohjelmakomitea, ympäristöasiantuntijat sekä uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanosta koheesiopolitiikassa vastaavat hallintoviranomaiset (25. lokakuuta 2025, 5. marraskuuta 2025 ja kolme kohdennettua jatkokuulemista 3.–4. marraskuuta 2025).
•Vaikutustenarviointi
Vaikutustenarviointia ei tehty, koska ehdotetut toimet täydentävät jäsenvaltioiden aloitteita ja ovat vapaaehtoisia, ja vaikutusten odotetaan olevan laaja-alaisia. Ehdotuksen kehittämistä edisti sidosryhmien johdonmukainen osallistuminen osana osallistavaa lähestymistapaa, jäsenvaltioiden kuuleminen, julkinen kuuleminen ja lukuisat sidosryhmäkuulemiset.
•Perusoikeudet
Ehdotetussa neuvoston suosituksessa kunnioitetaan EU:n perusoikeuksia. Sillä edistetään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita 7 , erityisesti ympäristönsuojelua, syrjimättömyyttä, vammaisten henkilöiden sopeutumista yhteiskuntaan, koulutusta ja hyvää hallintoa.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Tämä aloite ei vaadi lisäresursseja EU:n talousarviosta, mutta tämän suosituksen toimenpiteillä mobilisoidaan rahoituslähteitä EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla.
5.LISÄTIEDOT
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten selitykset
Ehdotuksessa korostetaan jäsenvaltioiden keskeistä roolia uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen edistämisessä ja korostetaan, että on tärkeää tavoitella kestävämpiä, osallistavampia ja kauniimpia asuinalueita ja yhteisöjä. Esimerkiksi edistämällä kiertotaloutta ja ilmastoystävällisiä rakennuskäytäntöjä jäsenvaltiot voivat vähentää merkittävästi rakennusten ympäristövaikutuksia EU:n laajuisten hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden mukaisesti. Yhteisölähtöisiin ratkaisuihin ja osallistaviin prosesseihin kannustaminen vahvistaa paikallisdemokratiaa ja voimaannuttaa kansalaisia, mikä lujittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta demokraattisiin instituutioihin.
Koulutuksen, taiteen ja kulttuurin muutosvoima on keskeinen innovaatioiden ja kestävyyden edistämisessä. Sisällyttämällä uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot kulttuurialoitteisiin ja koulutusjärjestelmiin jäsenvaltiot voivat kehittää laadukkaan arkkitehtuurin ja suunnittelun kulttuuria, joka vastaa paikallisyhteisöjen tarpeita ja rikastuttaa niiden elinympäristöjä.
Uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta merkityksellisten taitojen parantaminen kohdennettujen koulutusohjelmien avulla antaa yksilöille tarvittavaa asiantuntemusta, jotta he voivat panna kestävät käytännöt tehokkaasti täytäntöön ja kehittää osallistavia ympäristöjä, jotka ovat vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden saavutettavissa. Jäsenvaltioilla on ratkaiseva rooli näiden taitojen kehittämisen tukemisessa ja sen varmistamisessa, että työvoima on valmistautunut tulevaisuuteen.
Tiedon tarjoaminen ja uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteisön laajentaminen edistää sitoutumisen ja yhteistyön lisäämistä hyödyntämällä erilaisia näkökulmia, jotta voidaan innovoida ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään kokeneiden uuden eurooppalaisen Bauhausin toimijoiden potentiaalia uusiin hankkeisiin innostamisessa ja aloitteen vaikutusten laajentamisessa.
Rahoituksen ja investointien saatavuuden helpottaminen on ratkaisevan tärkeää uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden laajentamiseksi. Nykyisten rahoitusmahdollisuuksien optimointi mahdollistaa uuden eurooppalaisen Bauhausin mukaisten hankkeiden tarjoamat konkreettiset ja muutosvoimaiset parannukset asuinalueilla ja paikallisyhteisöissä.
Menestyksekkäiden uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden tietämyksen jakaminen ja toisintaminen antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden nopeuttaa siirtymistä kestäviin asuinalueisiin ottamalla käyttöön hyväksi todettuja toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä. Tämä yhteistyöhön perustuva lähestymistapa varmistaa jatkuvan oppimisen ja toiminnan mukauttamisen eri alueilla.
Lisäksi tehokkaalla monitasoisella hallinnoinnilla, jossa uuden eurooppalaisen Bauhausin kansallisilla yhteyspisteillä on keskeinen rooli, varmistetaan toimien koordinointi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Hallinnon monialaisuutta ja kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä jäsenvaltiot voivat maksimoida uuden eurooppalaisen Bauhausin vaikutuksen ja edistää kestävää ja myönteisempää näkemystä tulevaisuudesta.
2025/0412 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON SUOSITUS
uudesta eurooppalaisesta Bauhausista
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 ja 192 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteena on panna täytäntöön puhdas siirtymä ja puhtaan teollisuuden ohjelma konkreettisilla hankkeilla, jotka parantavat jokapäiväistä elämää ratkaisuilla, joissa kestävyys yhdistetään hyvään suunnitteluun, osallisuuteen, saavutettavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen ja joilla lisätään teollisten ekosysteemien innovointia kilpailukyvyn vapauttamiseksi sekä kunnioitetaan ja edistetään Euroopan kulttuuriperintöä ja paikkojen ja kulttuurien monimuotoisuutta. Tukemalla yhteiskehittämisprosesseja paikallisyhteisöjen, sidosryhmien ja yritysten kanssa aloitteella edistetään ratkaisuja, jotka on räätälöity yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita tukee laaja kansalaisten joukko ja joita voidaan toisintaa ja laajentaa samankaltaisissa yhteyksissä kaikkialla EU:ssa.
(2)Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2021 tiedonannon 8 , jossa esitellään uuden eurooppalaisen Bauhausin käsite ja tavoitteet. Tiedonantoa ohjaavat kolme erottamatonta arvoa (kestävyys, osallisuus ja estetiikka) ja kolme periaatetta (monitasoinen sitoutuminen, osallistava lähestymistapa ja monialaisuus).
(3)Sekä Euroopan parlamentti 9 että EU:n jäsenvaltiot 10 ovat johdonmukaisesti osoittaneet vahvaa tukea uudelle eurooppalaiselle Bauhausille. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 11 ja Euroopan alueiden komitea 12 ovat antaneet aloitteesta myönteisiä lausuntoja.
(4)Uusi eurooppalainen Bauhaus on rakentanut viidessä vuodessa vankan, jäsenpohjaisen yhteisön 13 , johon kuuluu lähes 2 000 paikallista ja kansainvälistä organisaatiota. Yhteisöön kuuluu voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, kulttuuriyhteisöjä, viranomaisia ja yrityksiä. Yli 700:aa hanketta on jo tuettu. Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä on osoitettu uutta eurooppalaista Bauhausia varten 1,4 miljardia euroa. Suurin osa rahoituksesta on peräisin koheesiopolitiikasta (yli 840 miljoonaa euroa) ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta (yli 530 miljoonaa euroa). Muihin EU:n ohjelmiin (Life, sisämarkkinaohjelma, Digitaalinen Eurooppa ja COSME) osoitetaan noin 26 miljoonaa euroa.
(5)Euroopan komission vuosien 2024–2029 poliittisissa suuntaviivoissa 14 uusi eurooppalainen Bauhaus on osa komission painopistealuetta ”Ihmisten tukeminen ja yhteiskuntiemme ja sosiaalisen mallimme vahvistaminen”, jonka tavoitteena on yhdistää kestävyys osallisuuteen ja kohtuuhintaisuuteen sekä luovuus innovointiin. Uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteisön laajentaminen edistäisi tätä tavoitetta ja varmistaisi, että asiaankuuluvat sidosryhmät voivat osallistua tehokkaasti.
(6)Uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot ja periaatteet voivat auttaa EU:ta siirtymään kohti kilpailukykyisempää ja kestävämpää tulevaisuutta. Sisällyttämällä uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot nykyisiin rakennettua ympäristöä koskeviin kansallisiin ja paikallisiin strategioihin jäsenvaltiot voivat muuttaa puhtaan ja digitaalisen siirtymän konkreettisiksi mahdollisuuksiksi kansalaisille ja yrityksille kaikkialla Euroopassa. Vahvistamalla innovointia, teollista huippuosaamista ja taitoja uusi eurooppalainen Bauhaus voi auttaa luomaan häiriönsietokykyisiä arvoketjuja ja laadukkaita työpaikkoja kaikkialla Euroopassa ja varmistaa, että puhdas siirtymä vahvistaa Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Tällainen integrointi ja valtavirtaistaminen ovat kuitenkin tällä hetkellä epäyhdenmukaisessa asemassa eri puolilla unionia, mikä johtaa sidosryhmien ja viranomaisten epätasaisiin mahdollisuuksiin erityisesti paikallisella tasolla. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää monitasoisen ja monialaisen hallinnon nykyisiä hyviä käytäntöjä. Uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot ja periaatteet on valtavirtaistettava kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin ja rahoitusvälineisiin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta voidaan tukea asuinalueiden uudistamista ja vahvistaa niiden sosiaalista rakennetta sekä edistää rakennetun ympäristön ja asiaankuuluvien alojen arvoja ja periaatteita.
(7)Jäsenvaltioilla on käytettävissään useita välineitä 15 , joiden avulla ne voivat sisällyttää kestävää, osallistavaa, saavutettavaa ja kohtuuhintaista rakennettua ympäristöä edistäviä uuden eurooppalaisen Bauhausin arvoja ja periaatteita kansallisiin rakennusten perusparannussuunnitelmiinsa, alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiinsa, ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmiinsa ja muihin kansallisiin tai EU:n tason suunnitelmiin ja strategioihin. Näitä välineitä voidaan käyttää tukemaan uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteiden valtavirtaistamista ja integrointia yhdennetyn lähestymistavan avulla ja edistämään erilaisten tavoitteiden, kuten energiatehokkuuden, hiilestä irtautumisen, ilmastokestävyyden, vesiresilienssin, kohtuuhintaisuuden, kestävyyden ja saavutettavuuden, keskinäisiä synergioita erityisesti asuinalueiden uudistamisen yhteydessä.
(8)Rakennetussa ympäristössä on hyvät mahdollisuudet resurssien tehokkaampaan käyttöön. Tällä hetkellä rakennusten rakentaminen, käyttö ja kunnostaminen edellyttävät merkittäviä määriä energia- ja mineraalivaroja, joiden osuus on 42 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta, 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, 50 prosenttia materiaalien kokonaisotosta ja 35 prosenttia EU:n kokonaisjätemäärästä. 16 Nämä toimet lisäävät myös vedenkulutusta ja pahentavat ilman, veden ja maaperän pilaantumista, melusaastetta, maankäyttöä, maaperän sulkemista ja kaupunkirakenteen hajautumista.
(9)Saavuttaakseen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteensa EU on hyväksynyt useita säädöksiä rakennusten ympäristö- ja ilmastojalanjäljen pienentämiseksi niiden koko elinkaaren aikana. Säädöksiä täydennetään useilla muilla kuin lainsäädännöllisillä toimintapoliittisilla aloitteilla, jotka ulottuvat laskentamenetelmistä ja -välineistä toimialakohtaisiin kehityspolkuihin, suunnitelmiin, strategioihin ja rahoitukseen, mukaan lukien komission tammikuussa 2026 julkaistava elinkaariajattelun tukemista Euroopan rakennusten hiilestä irtautumisessa koskeva asiakirja, toimisto- ja asuinrakennuksia koskevien keskeisten kestävyysindikaattoreiden yhteinen kehys 17 tai säännöt, jotka koskevat EU:n talousarviomenojen yhdenmukaistamista ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti 18 . Nämä ja EU:n biotalousstrategia 19 auttavat poistamaan markkinoille pääsyn esteitä ja tukevat vähähiilisten, kiertotalouteen perustuvien, puhtaiden ja biopohjaisten rakennusmateriaalien ja puhtaiden teknologioiden edelläkävijämarkkinoiden luomista ja tukevat siten kestäviä liiketoimintamalleja, kestäviä ja häiriönsietokykyisiä teollisuuden ekosysteemejä, työpaikkoja ja arvonmuodostusta EU:ssa.
(10)Uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeet parantavat rakennus-, vesi- ja biotalousteollisuuden kilpailukykyä ja innovatiivisuutta edistämällä hiilettömään kiertotalouteen ja luontopositiiviseen suunnitteluun liittyvien teknologioiden prototyyppien luomista ja laajentamista, optimoimalla rakennusmenetelmiä, käsittelemällä standardeja ja vähentämällä kustannuksia innovatiivisten materiaalien markkinoiden luomiseksi. Näin tuetaan resurssitehokasta, kustannustehokasta ja innovatiivista kasvua ja varmistetaan samalla rajallisten luonnonvarojen kestävä käyttö.
(11)Rakennetun ympäristön – rakennusten, kaupunkimaisemien, julkisten tilojen ja viheralueiden – tehokkaampi käyttö tukee olemassa olevan rakennuskannan sopeuttamista ihmisten tila- ja saavutettavuustarpeisiin maapallon sietokykyä kunnioittaen. Rakennetun tilan tehokkaan käytön priorisointi peruskorjauksen tai kunnostamisen 20 kautta purkamisen ja uudisrakentamisen sijasta sekä uudet sosiaaliset käytännöt tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia pienentää rakennuskannan ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä 21 , tarjota kohtuuhintaisia ja kestäviä asuntoja kaikille, hidastaa kaupunkirakenteen hajautumista ja maaperän sulkemista sekä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyväksyntää samalla kun suojellaan kulttuuriperintöä.
(12)Paikallisyhteisöt ovat ilmastouhkien ja ympäristön pilaantumisen kielteisten vaikutusten etulinjassa. Yhteisvaikutus muiden tekijöiden, kuten maaperän sulkemisen ja huonolaatuisen ilman, veden ja maaperän, kanssa pahentaa helleaaltoja, tulvia, maastopaloja ja maanjäristyksiä. Vuosien 2011 ja 2021 välillä Euroopassa mahdollisesti tulva-alttiilla jokialueilla asuva ihmismäärä kasvoi yli 935 000 henkilöllä. 22 ETA-maissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa asui vuosina 2017–2019 keskimäärin 119 000 ihmistä vuodessa alueilla, joiden arvioitiin palaneen maastopaloissa. 23 Normeja, jotka koskevat rakennusten mukauttamista ilmastonmuutokseen 24 , tulvien ja maastopalojen ehkäisemistä, viheralueita sekä kaupunkiekosysteemien ennallistamista, voitaisiin sisällyttää sääntely- ja rahoitusvälineisiin sekä niihin liittyvään koulutukseen paikallisen selviytymiskyvyn ja kriisivalmiuden tukemiseksi. 25
(13)Vihersiniset infrastruktuurit ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisen, biologisen monimuotoisuuden ja kansanterveyden kannalta. Kaupunkialueiden julkisen tilan uudelleenkohdentamista ja uudelleensuunnittelua uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen mukaisesti voidaan tukea yhdennetyillä kaupunkiliikenteen konsepteilla (esimerkiksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmilla), jotka mahdollistavat nämä muutokset ja ylläpitävät samalla työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuutta. Kadut ja julkiset tilat mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja ilmastotoimet sen sijaan, että ne olisivat vain läpikulkukäytäviä.
(14)EU:n politiikkoihin kuuluu erityisiä toimenpiteitä ja välineitä heikommassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi erityisesti energia- ja liikenneköyhyyden, ilmansaasteiden, puhtaan juomaveden saatavuuden ja sanitaation osalta. Uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeet edistävät ympäristö- ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja vahvistavat samalla sosiaalista osallisuutta, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja rikosten, kuten sukupuolistuneen väkivallan, ehkäisemistä.
(15)Osallistuminen on uuden eurooppalaisen Bauhausin perusperiaate. Sen hankkeet, rahoitus, digitaaliset välineet ja valmiuksien kehittäminen ovat hyviä esimerkkejä osallistumista ja paikallisdemokratiaa koskevien politiikkojen ja käytäntöjen edistämisestä, tukemisesta ja niihin kannustamisesta, erityisesti alue- ja kaupunkisuunnittelun sekä asuinalueiden muutoksen yhteydessä.
(16)Kaupunkien kehittämisprosesseihin osallistuminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia sekä yhteisöille että hankekehittäjille. Kansalaisten, myös energiaköyhien tai muuten heikommassa asemassa olevien, aito osallistuminen hankkeiden suunnitteluun ja hallinnointiin lisää luottamusta, säilyttää demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja vahvistaa yhteiskuntarakennetta. Tällainen osallistuminen kansalaiskokousten ja yhteissuunnittelutyöpajojen avulla ankkuroi hankkeita paikalliseen todellisuuteen ja ehkäisee tokenismia edistäen selviytymiskykyä ja osallistavia yhteiskuntia. Hankekehittäjien näkökulmasta yhteisöjen ja sidosryhmien sitoutuminen voi johtaa nopeutettuihin lupaprosesseihin, hankkeiden sujuvampaan toteuttamiseen ja viime kädessä yhteisön antamaan hyväksyntään ja pienempiin riskeihin.
(17)Hyödyntämällä digitaalisia välineitä, kuten EU:n paikalliset digitaaliset kaksoset -välinettä, kehittyneitä tekoälymalleja jälleenrakentamista varten, digitaalisia rakennuspäiväkirjoja ja purkamista edeltäviä digitaalisia tarkastuksia, yleisön osallistuminen päätöksentekoon ja politiikan kehittämiseen muuttuu avoimemmaksi, tehokkaammaksi ja toimivammaksi. Viranomaisten operatiivisten valmiuksien vahvistaminen nykyisten resurssien ja alustojen, kuten vertaisoppimismahdollisuuksien ja teknisen tuen, avulla varmistaa tehokkaan ohjeistuksen ja tuen uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen ja periaatteiden täytäntöönpanossa, yhteisölähtöisten ratkaisujen edistämisessä ja yhteiskunnallisen selviytymiskyvyn parantamisessa.
(18)Rakennusalan osaamisen puute erityisesti kiertotalouden ja kestävän rakentamisen alalla on rakennusteollisuuden kannalta merkittävä kysymys. Komissio käynnisti vuonna 2022 kestävän rakentamisen taitoja käsittelevän uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemian, jolla edistetään laajempia toimia rakennusekosysteemin työntekijöiden osaamisen parantamisen ja uudelleenkoulutuksen nopeuttamiseksi ja alan puhtaan siirtymän tukemiseksi. Komissio laajentaa uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemiaa ja kehittää siitä uuden eurooppalaisen Bauhausin ydininfrastruktuurin tietämystä, tutkimusta, turvallista kokeilua, innovointia sekä osaamisen kehittämistä varten. Uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemia tarjoaa myös dynaamisen linkin sen varmistamiseksi, että kaikki uuden eurooppalaisen Bauhausin tutkimus- ja innovointivälineen puitteissa tuotettu tieto kanavoidaan osaamistoimintaan, valmiuksien kehittämiseen ja soveltavaan innovointiin. Uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemia kehittää uuden eurooppalaisen Bauhausin investointien edistämisvälineen, jonka tavoitteena on houkutella ja helpottaa yksityisen ja sekarahoituksen kohdentamista innovatiivisiin uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeisiin.
(19)Davosin julistuksessa Towards a high-quality Baukultur for Europe (Kohti korkeatasoista eurooppalaista rakennuskulttuuria) tunnustetaan säilyttämisen, suunnittelun ja rakentamisen kulttuuriset näkökohdat ja vahvistetaan korkealaatuinen rakennuskulttuuri (arkkitehtuurin kulttuuri) poliittiseksi painopisteeksi. Neuvoston päätelmissä kulttuurista, korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen keskeisinä osina, joka hyväksyttiin 29.–30. marraskuuta 2021, jäsenvaltioita ja komissiota kehotettiin edistämään rakennettuun ympäristöön kulttuuri- ja laatulähtöistä sekä osallistavaa toimintatapaa ja soveltamaan suunnittelu-, rakennus-, suojelu-, ennallistamis-, kunnostus- ja uudelleenkäyttöprosesseihin korkealaatuisia standardeja.
(20)Uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeet osoittavat, että taiteilijoiden työskentely teknologisissa ja tieteellisissä ympäristöissä synnyttää paradigmoja muuttavaa yhteistyötä, joka johtaa innovointiin ja konkreettisiin tuotoksiin. Kulttuurikompassista 12. marraskuuta 2025 annetussa komission tiedonannossa tunnustetaan, että yhteisen arkkitehtuurin ja suunnittelun kulttuurin edistäminen sekä investoinnit laadukkaisiin elinympäristöihin kaikille uuden eurooppalaisen Bauhausin kaltaisten hankkeiden avulla ovat keskeisiä tavoitteita. Taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten rooli muutoksentekijöinä ja innovoijina on olennaisen tärkeä uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen tulkitsemisessa ja käytännön täytäntöönpanossa. Heidän osallistamisensa ja rahoituksen saatavuus ovat kuitenkin edelleen riittämättömiä, erityisesti pienten toimijoiden osalta, mikä rajoittaa heidän visioidensa ja luovien lähestymistapojensa hyödyntämistä kaikilta osin. Kulttuuri- ja luovien alojen sekä taiteen, tieteen ja teknologian välisten siilojen purkaminen on edelleen haaste, johon on vastattava luomalla ja tukemalla enemmän monialaisia ja poikkitieteellisiä yhteistyömahdollisuuksia.
(21)Vuodesta 2025 alkaen uuden eurooppalaisen Bauhausin oma rahoitusväline, uusi eurooppalainen Bauhaus -väline, on ankkuroitu Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmaan. Sen tavoitteena on lisätä vaikuttavuutta ja avoimuutta sekä yksinkertaistaa hakijoiden rahoituksen saantia. Uusi eurooppalainen Bauhaus -väline toimii vuoteen 2027 asti ja tarjoaa taloudellista tukea ja strategisen kehyksen uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteiden saavuttamiseksi. Uuden eurooppalaisen Bauhausin koordinointivälineen etenemissuunnitelmassa esitetään suunnitellut toimet ja strategiset suuntaviivat vuosille 2025–2027. 26 Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmasta osoitetaan tutkimukselle ja innovoinnille noin 120 miljoonan euron vuotuiset varat. Käyttöönottoon ja tekniseen apuun keskittyvän täydentävän ratkaisujen käyttöönottoa tukevan osion odotetaan hyödyntävän samantasoisia investointeja, ja sitä tuetaan muista EU:n ohjelmista sekä jäsenvaltioista ja yksityisistä lähteistä. Jäsenvaltiot soveltavat jo uuden eurooppalaisen Bauhausin arvoja ja periaatteita rahoitusohjelmissaan monin tavoin, jotka heijastavat niiden ainutlaatuista kontekstia, perintöä ja yhteisöllisyyttä. Kaikki jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet uuden eurooppalaisen Bauhausin ainakin yhteen vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmistaan. Uuden eurooppalaisen Bauhausin kestävän rahoituksen varmistaminen pitkällä aikavälillä on olennaisen tärkeää erityisesti siirryttäessä seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen.
(22)Muutoshankkeiden on houkuteltava myös yksityistä rahoitusta. Vuonna 2024 kehitettiin uuden eurooppalaisen Bauhausin investointisuuntaviivat, joiden tarkoituksena on auttaa sijoittajia mukauttamaan hankkeensa uuden eurooppalaisen Bauhausin arvoihin ja periaatteisiin Euroopan rakennetun ympäristön muuttamiseksi. Suuntaviivat laadittiin tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission ja Euroopan alueiden hankkeille annettavan yhteisen avun, Joint Assistance to Support Projects in European Regions (JASPERS), kanssa. Euroopan parlamentin pilottihankkeen 27 tuella sekä Euroopan innovaationeuvoston, jäljempänä ’EIC’, liiketoiminnan nopeuttamispalveluista, eli EIC:n markkinapaikasta ja Horisontti Results Platform -tulosfoorumista, saatujen kokemusten pohjalta komissio perustaa neuvontakeskuksen. Kyseessä on interaktiivinen foorumi, jonka tavoitteena on helpottaa rahoitusta etsivien pienten hankkeiden ja yhteisötalouden sijoittajien, filantropiaorganisaatioiden sekä muiden yksityisten ja julkisten sijoittajien kohtaamista. EU:n kestävyysluokittelu 28 auttaa sijoittajia myös kartoittamaan ympäristön kannalta kestäviä rakennus- ja peruskorjaushankkeita.
(23)Uusi eurooppalainen Bauhaus -kompassi 29 toimii ohjaavana kehyksenä sille, miten uuden eurooppalaisen Bauhausin arvoja ja periaatteita sovelletaan käytännössä. Uusi eurooppalainen Bauhaus -tulos- ja vaikutuskeskus 30 on perustettu keräämään, analysoimaan ja erittelemään saatuja kokemuksia sekä uuden eurooppalaisen Bauhausin tuottamia välineitä ja tietoja. Hankkeen toteuttajille ja päätöksentekijöille kehitettiin uuden eurooppalaisen Bauhausin itsearviointimenetelmä 31 , jolla helpotetaan hankkeen tuloksellisuuden itsearviointia uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen osalta. Komissio laatii myös keskeiset suorituskykyindikaattorit uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden muutosvaikutusten mittaamiseksi ja kehittää uuden eurooppalaisen Bauhausin tunnuksen, jolla lisätään uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden näkyvyyttä, tuetaan jäsenvaltioita uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden ja käytäntöjen edistämisessä ja helpotetaan markkinoiden yhdentymistä tarjoamalla standardoitu kehys ja kriteerit kaikille jäsenvaltioille. Näiden välineiden johdonmukainen käyttö jäsenvaltioissa vähentää hajanaisuutta ja edistää täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta, parantaa kilpailukykyä sisämarkkinoilla sekä levittää skaalautuvia ja toistettavissa olevia ratkaisuja kaikkialla Euroopassa inspiraatioiden ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen avulla.
(24)Euroopan komissio on kehittänyt yhdessä uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteisön kanssa tukirakenteita, jotka edistävät sitoutumista ja yhteistyötä. Uuden eurooppalaisen Bauhausin Local Chapters ovat itse organisoituja paikkalähtöisiä uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteisön jäsenten ryhmiä, jotka edistävät uuden eurooppalaisen Bauhausin toteuttamista paikallisissa ympäristöissä. NEB Labit ovat yhteisön jäsenten perustamia aloitteen ajatus- ja toimintahautomoita, joissa välineitä ja ratkaisuja luodaan, kehitetään prototyyppiasteelle ja testataan. Uusia NEB Labeja perustetaan tärkeimpien aiheiden käsittelyä varten. Kohtuuhintaisen asumisen kysymyksiä käsittelemään perustetaan oma NEB Lab, jossa kerätään parhaita käytäntöjä innovatiivisista menetelmistä, kuten tehdasvalmisteisesta rakentamisesta, materiaalia lisäävästä valmistuksesta, tiivistämisestä ja asumisratkaisuista muita heikommassa asemassa oleville ryhmille tai innovatiivisista saavutettavuutta edistävistä mukautuksista. Euroopan komissio perustaa Euroopan asuntoyhteenliittymän, joka toimii yhteistyön, keskinäisen oppimisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon keskuksena tuoden yhteen kaikki hallinnon tasot. Tämä yhteenliittymä edistää synergioita uuden eurooppalaisen Bauhausin toimijoiden ja uuden eurooppalaisen Bauhausin yhteisön jäsenten välillä, mukaan lukien asumiseen liittyvä NEB Lab.
(25)Uuden eurooppalaisen Bauhausin koordinointi ja monitasoinen hallinto ovat kehittyneet yhdessä aloitteen kanssa. Vuonna 2021 jäsenvaltiot perustivat uuden eurooppalaisen Bauhausin kansallisia yhteyspisteitä toteuttaakseen uutta eurooppalaista Bauhausia kansallisella tasolla ja koordinoidakseen sen eri alojen rajat ylittävää toimintaa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan 32 ankkuroidun uusi eurooppalainen Bauhaus -välineen perustamisen myötä perustettiin myös uuden eurooppalaisen Bauhausin tutkimusta ja innovointia koskevia kansallisia yhteyspisteitä. Molemmat verkostot ovat keskeisessä asemassa uusi eurooppalainen Bauhaus -välineen valmistelussa ja täytäntöönpanossa, ja niissä käsitellään yhdessä sen tutkimus- ja innovointitoimia ja käyttöönottoa koskevia komponentteja. Lisäksi perustettiin erikoistunut verkosto, jolla tuetaan hallintoviranomaisia, jotka toteuttavat uutta eurooppalaista Bauhausia koheesiopolitiikassa 33 . Eri verkkojen välistä koordinointia ja synergioita on kuitenkin lisättävä johdonmukaisuuden ja vaikutusten varmistamiseksi.
(26)Uusi eurooppalainen Bauhaus innostaa myös kolmansia maita, ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen voi edistää tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Komissio ja EU:n edustustot kolmansissa maissa tekevät yhteistyötä edistääkseen uuden eurooppalaisen Bauhausin toimintatapaa EU:n ulkopuolella erityisesti perustamalla uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemiakeskuksia EU:n ulkopuolelle. Uusi eurooppalainen Bauhaus on tukenut erityisesti Ukrainan kestävää ja osallistavaa jälleenrakennusta. Uusi eurooppalainen Bauhaus on mahdollistanut useita hankkeita EU:n ohjelmien, kuten Life-ohjelman, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Euroopan alueellisen yhteistyön, kautta. Näihin hankkeisiin kuuluvat esimerkiksi Tšernihivin elementtitalojen kiertotalousperusteinen peruskorjaus, kestävän maankäytön aloitteet Tonavan alueen Interreg-ohjelmassa sekä kaupunkien viheralueiden ennallistaminen Mustanmeren alueella. NEB Labit ja palkinnot edistävät innovointia ja yhteiskehittämistä, esimerkkeinä Future School for Ukraine ja Public Infrastructure Lab. Ukrainan sidosryhmät ja viranomaiset ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta uuden eurooppalaisen Bauhausin toimintatapaan jälleenrakennusaloitteissaan, ja niiden tukemiseksi tulisi tehdä lisää toimenpiteitä. Komission ja EU:n jäsenvaltioiden lisätuki antaisi niille mahdollisuuden nopeuttaa kestävää ja osallistavaa jälleenrakennusta yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa.
(27)Komissio seuraa uuden eurooppalaisen Bauhausin edistymistä jäsenvaltioiden edustajien, erityisesti NEB-aloitteen kansallisten yhteyspisteiden, kanssa järjestettävissä säännöllisissä kokouksissa. Komissio aikoo tukea jäsenvaltioita uuden eurooppalaisen Bauhausin toteutuksessa kansallisella tasolla ja on ilmoittanut tukitoimistaan ja tulevista painopisteistään 16. joulukuuta 2025 annetussa komission tiedonannossa. 34 Uudessa eurooppalaisessa Bauhausissa nämä painopisteet muutetaan päivittäisen elämän konkreettisiksi parannuksiksi, joilla tuetaan parempaa asuinalueiden suunnittelua, terveellisempiä ympäristöjä ja osallistavampia julkisia tiloja.
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
1.Uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen ja periaatteiden valtavirtaistaminen
a)Suositellaan, että jäsenvaltiot sisällyttävät asianmukaisella toimivaltatasolla ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen uuden eurooppalaisen Bauhausin (NEB) arvot ja periaatteet asiaankuuluviin, asuinalueita ja laajempaa rakennettua ympäristöä koskeviin politiikkoihinsa ja rahoitusvälineisiinsä. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään onnistuneista hankkeista, aloitteista ja hallintorakenteista saatuja oppeja ja omaksumaan strateginen toimintatapa, kun ne edistävät NEB-aloitetta kansallisella, paikallisella ja alueellisella tasolla ja kartoittavat kaikki asiaankuuluvat politiikat, rahoitusvälineet sekä keskeiset toimijat ja verkostot, jotka tulee ottaa mukaan NEB-aloitteen valtavirtaistamiseen;
b)Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään ja edistämään uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemian tarjoamia tukivälineitä sekä NEB-tunnusta edistääkseen kohtuuhintaista, kestävää ja laadukasta muutosta rakennetussa ympäristössä ja muilla aloilla, jotta menetelmien, käytäntöjen ja innovatiivisten lähestymistapojen yhdenmukaistamista voitaisiin tukea kaikkialla Euroopassa.
2.Rakennetun ympäristön kestävyysperusteisuuden edistäminen
Suositetaan, että jäsenvaltiot
a)edistävät puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa, ilmastoneutraalia ja häiriönsietokykyistä, energia- ja vesitehokasta rakennettua ympäristöä ja tukevat siten kohtuuhintaista ja kestävää asumista
1)pohtimalla, kuinka julkisia hankintoja voidaan käyttää rakennusten kestävän, kiertotalouden ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kunnostamisen ja rakentamisen edistämisessä;
2)soveltamalla koko elinkaaren hiililähestymistapaa rakennusten rakentamisessa ja kunnostamisessa komission antamien ohjeiden mukaisesti sekä käyttämällä tukitoimenpiteitä 35 rakennusalan koko elinkaaren hiilidioksidipäästöjen tehokkaaseen vähentämiseen yhdenmukaistetun unionin kehyksen ja menetelmien avulla 36 ;
3)omissa kansallisissa rakennusten perusparannussuunnitelmissaan sekä asiaankuuluvissa kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa rakennuksiin liittyvissä strategioissa, asettamalla etusijalle rakennusten energia- ja vesitehokkuuden, kohtuuhintaisuuden ja kestävyyden, erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien kotitaloukset huomioiden;
4)edistämällä uudisrakennusten sekä peruskorjattavien rakennusten suunnittelu ja valmistelu toteutetaan veden ja sähkön älykästä mittaamista ja hallintaa varten samalla varmistaen veden säästämisen 37 ja rakennusten toimintakustannusten vähentämisen sekä sähköajoneuvojen latausmahdollisuudet;
5)selvittämällä, miten kannustimilla voitaisiin edistää vesiresilienssiä ja vesitehokkuutta ja varmistaa resurssien kiertotalouden periaatteiden mukainen käyttö koko rakennetussa ympäristössä.
b)kehittävät ratkaisuja kilpailukykyisen ja kestävän biotalousalan hyödyntämättömän potentiaalin avaamiseksi, tukien hyväksyntää ja käyttöönottoa markkinoilla sekä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa työllisyyden ja kasvun edistämiseksi, erityisesti rakennettua ympäristöä ja tekstiilialaa koskien, kuten EU:n biotalousstrategiassa on esitetty
1)tarkastelemalla, tarjoavatko markkinat ja verotus asianmukaisia kannustimia kestävälle tuotannolle ja kulutukselle, jotta tuettaisiin asianmukaista siirtymää fossiilipohjaisten materiaalien käytöstä kiertotalouteen perustuviin biopohjaisiin materiaaleihin ja puhtaisiin resursseihin;
2)arvioimalla, miten ja missä määrin julkisia hankintoja käytetään markkinamahdollisuuksien luomiseen biopohjaisen rakentamisen sekä puhtaiden teknologioiden ja resurssien tukemiseksi, EU:n käynnissä olevien yksinkertaistamis- ja virtaviivaistamispyrkimysten 38 mukaisesti;
3)kartoittamalla ja poistamalla sääntelyesteitä sekä muita markkinoillepääsyn esteitä innovatiivisilta rakentamismenetelmiltä ja -materiaaleilta, kuten vähähiilisiltä ja biopohjaisilta materiaaleilta, tehdasvalmisteiselta rakentamiselta ja materiaalia lisäävältä valmistukselta, sekä ilmoittamalla Euroopan komissiolle kansallisista säännöistä ja tulkinnoista sekä ristiriitaisista EU-säännöistä johtuvasta markkinoiden pirstoutumisesta Euroopan biotalouden sääntelyviranomaisten ja innovoijien foorumin sekä Korkean tason rakennusfoorumin kautta;
c)priorisoivat ja edistävät rakennetun ympäristön tehokasta käyttöä alueidenkäytön suunnittelua ja kehittämistä koskevissa päätöksissä, tavoitteena edistää sosiaalista ja kohtuuhintaista asumista, ehkäistä alueellista eriytymistä ja tukea asuinalueiden elävöittämistä, myös maaseutualueilla, erityisesti seuraavin keinoin:
1)kartoittamalla tyhjillään olevia rakennuksia ja niiden soveltuvuutta riittävyystoimenpiteisiin ja asettamalla nämä tiedot toimivaltaisten viranomaisten ja rakennusalan toimijoiden saataville; kannustamalla tyhjillään olevien rakennusten muuntamista kohtuuhintaisiksi, kestäviksi ja laadukkaiksi asunnoiksi hyödyntämällä peruskorjaamista, laajentamista, kunnostamista tai käyttötarkoituksen muuttamista tai mukauttamalla rakennettuja tiloja kotitalouksien muuttuvia tarpeita vastaaviksi; selvittämällä, voisiko maaseudun asuinalueiden alihyödynnettyä asumispotentiaalia ottaa käyttöön parantamalla niiden saavutettavuutta ja liikenneyhteyksiä;
2)sujuvoittamalla, yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla erityisesti rakennusten peruskorjausten, ylöspäin suuntautuvien laajennusten ja kestävän kunnostamisen kaavoitus- ja rakennuslupamenettelyjä, millä voidaan lisätä asuntotarjontaa;
3)helpottamalla NEB-aloitteen hyvien käytäntöjen ja mallien kehittämistä, kuten komission digitaalisen luettelon avulla kehittämien häiriönsietokykyistä asumista koskevien mallien avulla.
d)edistävät NEB-aloitteen arvoja ja periaatteita, joilla vahvistetaan asuinalueiden ja yhteisöjen kriisivalmiutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen aiheuttamista terveysriskeistä ja luonnonkatastrofeista erityisesti seuraavilla tavoilla:
1)integroimalla järjestelmällisesti luontopohjaisia ratkaisuja, luonnon ennallistamista ja vesiresilienssiä, katastrofien ja kriisien ehkäisyä ja niihin varautumista, erityisesti maastopaloja, vesistöjä, tulvariskejä ja kaupunkien puiden latvuston hallintaa sekä vaikutusten kohteena olevien alueiden kestävää elpymistä koskevat toimenpiteet aluesuunnitteluun, sekä edistää niitä kehittämällä valmiuksia yhdessä kaikkien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja tarjoamalla koulutusmoduuleja asiaankuuluvia tutkintoja ja ammatillista koulutusta varten;
2)edistämällä kaupunkien viheralueiden ja latvuspeiton jakautumisen arviointia eri kaupungeissa, tarkastelemalla, miten suunniteltu tuleva kehitys integroi kaupunkien viheralueet aktiivisesti eri paikkakuntien ja alueiden rakennuksiin ja infrastruktuuriin ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia;
3)edistämällä NEB Local Chaptereita paikallisviranomaisten ja asiaankuuluvien toimijoiden kanssa asuinalueiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi, yhteisöjen osaamisen lisäämiseksi ja yhteisölähtöisten ratkaisujen yhteissuunnittelua hyödyntämällä muun muassa digitaalisia ja tieteellisiä välineitä, kuten skenaarioihin perustuvaa analyysia;
4)kuulemalla asiaankuuluvia sidosryhmiä, mukaan lukien vakuutusyhtiöitä, tarkoituksena tarkastella ja arvioida uudelleen build back the same -periaatteeseen perustuvia käytäntöjä siten, että ne vastaavat paremmin muuttuvia ilmasto-olosuhteita;
5)selvittämällä rahoitusvälineisiin liittyviä toimenpiteitä, joilla autetaan hillitsemään ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttamia kielteisiä terveysvaikutuksia, kuten lämpöaltistusta, ilman saastumista, melua ja viheralueille pääsyn puutetta, kiinnittäen erityistä huomiota herkkien väestöryhmien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien suhteettomaan altistumiseen.
e)kannustavat digitaalisten ratkaisujen käyttöön kiertotalouden ja energiatehokkuuden edistämiseksi kilpailukykyisen puhtaan siirtymän tukena, erityisesti
1)edistämällä digitaalisen tuotepassin, energiatehokkuustodistusten, digitaalisten rakennuslupien, digitaalisten rakennuspäiväkirjojen, purkamista edeltävien digitaalisten tarkastusten ja muiden digitaalisten ratkaisujen kaltaisten välineiden käyttöönottoa hiilen elinkaaren seurannassa ja yhteisten digitaalisten infrastruktuurien ja välineiden edistämisessä dataan perustuvan päätöksenteon tukemiseksi älykkäässä kaupunkisuunnittelussa sekä energian ja liikkuvuuden hallinnassa sekä vesihuollossa synergiassa digitaalinen vuosikymmen -ohjelman kanssa;
2)edistämällä oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteita, joihin sisältyvät saavutettavuus, yhteentoimivuus sekä energia- ja vesitehokas tieto- ja viestintäteknologia kaupunkisuunnittelussa, sekä tukemalla samalla yksinkertaistamista digitaalisella työkalupakilla, joka sisältää mallipohjaisen lupamenettelyn, ”rule-as-code” vaatimustenmukaisuuden sekä yhden kerran raportointiperiaatteen.
3.Osallistumisen, paikallisdemokratian ja digitaalisten yhteissuunnitteluvälineiden lisääminen kaupunkien ja lähialueiden kestävässä kehittämisessä
Suositetaan, että jäsenvaltiot
a)pohjaavat toimintaansa uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemiakeskuksen tuloksiin ja vaikutuksiin 39 , jotta NEB-projektien tulokset voidaan asteittain integroida käyttäjien näkökulmiin julkisten tilojen suunnittelussa ja/tai muuntamisessa, ja jotta energia- ja vesitietoisia yhteisöjä, kansalaisten johtamia peruskorjaushankkeita ja puhtaan energian yhteiskäytön hankkeita voidaan tukea ja edistää vahvistaen paikallisten toimijoiden asemaa ja etsien osallistavia, yhteisölähtöisiä ratkaisuja;
b)edistävät NEB-hankkeita ja toimintatapoja, jotka tukevat paikallista demokratiaa, osallisuutta ja osallistumista kaupunkisuunnittelussa ja lähiökehityksessä, tukemalla innovatiivisia yhteisöjen osallistamismenetelmiä lähiötasolla ja siten edistäen demokratiakilven toteuttamista käytännössä;
c)kuulevat ja osallistavat vammaisia henkilöitä ja ikääntyneitä tukien itsenäistä elämää, yhteisöön osallisuutta sekä suunnittelusta lähtien saavutettavia ratkaisuja;
d)edistävät naisten mielekästä osallistumista ja sukupuolisensitiivistä lähestymistapaa julkisten tilojen ja asuinalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä osallistavan ja turvallisen ympäristön saavuttamiseksi;
e)vahvistavat asiaankuuluvien viranomaisten operatiivisia valmiuksia tarjota tehokasta ohjausta ja tukea NEB-aloitteen arvojen ja periaatteiden oppimiseen, NEB-aloitteen välineiden käyttämiseen ja NEB-rahoitusvälineiden neuvontaan. Hyödyntävät tähän Euroopan komission tarjoamia mahdollisuuksia, kuten
1) EU:n paikalliset digitaaliset kaksoset -välinettä ja jälleenrakentamista koskevia paikallinen digitaalinen -ratkaisuja;
2)teknisen tuen välinettä 40 ;
3)julkishallinnon yhteistyötä koskevaa vaihto-ohjelmaa (PACE) 41 ;
4) vertaisoppimiseen pohjautuvia mahdollisuuksia, joita tarjoavat
·koheesiopolitiikka, erityisesti NEB-yhteisö REGIO P2P:n puitteissa, NEB-aloitteeseen liittyvien hyvien käytäntöjen ja tiedon vaihtamiseksi hallintoviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien tahojen kesken sekä kannustamaan lisäsijoituksiin NEB-aloitteen puitteissa vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikkaohjelmien aikana;
·eurooppalaisen kaupunkialoitteen valmiuksien kehittämistä koskeva osa-alue, jolla tuetaan sekä kaupunkeja että hallintoviranomaisia NEB-aloitteen arvojen ja periaatteiden valtavirtaistamisessa kestävän kaupunkikehityksen strategioihin;
·NEB-aloitteen täytäntöönpanon edistäminen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman uuden eurooppalaisen Bauhausin tutkimus- ja innovointitoimien sekä NEB-aloitteen kansallisten yhteyspisteiden tuella -hanke 42 ;
·EU:n osallistavan ja keskustelevan demokratian osaamiskeskus 43 ja siihen liittyvä kansallisten asiantuntijalaitosten verkosto.
4.Koulutuksen, taiteen ja kulttuurin muutosvoiman hyödyntäminen puhtaassa siirtymässä
Suositetaan, että jäsenvaltiot
a)tunnustavat ja tukevat kulttuurista osallistumista sekä taiteilijoiden, luovien ammattilaisten ja kulttuurivetoisten kokeilujen panosta innovoinnin, paikallisen kehityksen ja luovien ratkaisujen edistäjänä puhtaan siirtymän tukemiseksi (kulttuurikompassin mukaisesti) sekä edistävät paremmin NEB-aloitteen mahdollisuuksia kulttuuri- ja luovilla aloilla;
b)tukevat komission ehdotusta vahvistaa Euroopan kulttuuripääkaupunkeja tavalla, joka on synergiassa uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen ja periaatteiden kanssa sekä toteuttavat laadukasta eurooppalaista rakennuskulttuuria koskevan vuoden 2018 Davosin julistuksen (”Towards a high-quality Baukultur for Europe”) 44 sitoumukset sisällyttää säilyttämisen, suunnittelun ja rakentamisen kulttuurinäkökohdat asiaankuuluviin kansallisiin strategioihin. Seuraavat vuonna 2021 annettuja neuvoston päätelmiä kulttuurista, korkeatasoisesta arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä uusi eurooppalainen Bauhaus ‑aloitteen keskeisinä osina sisällyttämällä uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot ja periaatteet arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä koskeviin kansallisiin toimintapolitiikkoihin;
c)edistävät ja tarvittaessa elvyttävät alkuperäiskansojen tietoja ja käsityötaitoja, erityisesti kulttuuriperintörakennusten hyödyntämisessä, ja inspiroivat innovaatioita, jotka voivat yhdistää menneitä ja nykyisiä teknologioita ja osallistaa kulttuurialaa ja luovia aloja;
d)edistävät uusi eurooppalainen Bauhaus -reittiä DiscoverEU:ssa;
e)tukevat koulutusohjelmia ja opetussuunnitelmia, joissa otetaan huomioon uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot ja periaatteet kouluissa ja korkeakouluissa.
5.Osaamisen, innovointivalmiuksien ja taitojen parantaminen uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemian välineiden ja aloitteiden avulla
Jäsenvaltioita kannustetaan
a)edistämään ja helpottamaan uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemian kautta kehitettyjen tietojen, innovointivälineiden ja koulutusohjelmien käyttöönottoa, jotta siirtymistä kestävään rakennusekosysteemiin ja puhtaisiin ratkaisuihin voidaan tukea sekä ottaa käyttöön uusia uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemiakeskuksia ja laajentaa nykyisiä, pyrkimyksenä kehittää uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemiakeskuksia kaikkiin jäsenvaltioihin;
b)edistämään uuden eurooppalaisen Bauhausin tutkimusyhteistyötä opiskelijoiden keskuudessa erilaisilla rakennettuihin ja luonnonympäristöihin liittyvillä aloilla, kuten arkkitehtuurissa, tekniikan alalla ja suunnittelussa;
c)tukemaan komissiota sellaisten uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden kartoittamisessa, jotka pannaan täytäntöön eri EU:n, kansallisten tai alueellisten rahoitusvälineiden kautta – myös yhteistyössä hallinnoitavien rahoitusvälineiden avulla – ja hyvien käytäntöjen jakamisessa, ja tukemaan komissiota sellaisten keskeisten tulosindikaattoreiden kehittämisessä, joilla mitataan uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeiden muutosvaikutuksia ja niiden kestävää kasvua ja vaurautta edistäviä hyötyjä, ja sisällytetään ne tarvittaessa niiden politiikkoihin ja toimiin;
d)integroimaan uuden eurooppalaisen Bauhausin arvot ja periaatteet osaamisvajeita korjaavien kansallisten ja alueellisten strategioiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sekä osaamissopimuksen mukaisiin laajamittaisiin ja paikallisiin osaamiskumppanuuksiin, erityisesti rakennusalan laajamittaiseen kumppanuuteen;
e)tukemaan ja edistämään uuden eurooppalaisen Bauhausin kannalta merkityksellistä ammatillista koulutusta sekä uudelleen- ja täydennyskoulutusohjelmia, erityisesti EIT:n ja Erasmus+-ohjelman puitteissa kehitettyjä ohjelmia.
6.Tiedon lisääminen uudesta eurooppalaisesta Bauhausista ja sen yhteisöstä ja niihin osallistumisen tukeminen
Jäsenvaltioita kannustetaan
a)tukemaan hankkeita, jotka saavat Euroopan komission kehittämän ja pilotoiman NEB-tunnuksen, myös neuvontapalvelujen kautta, tarjoamalla näkyvyyttä ja helpottamalla rahoituksen saatavuutta sekä tunnustamalla NEB-tunnuksen laatukriteeriksi rahoitusohjelmissa ja -hauissa;
b)tukemaan komissiota sen pyrkimyksissä laajentaa ja monipuolistaa NEB-yhteisöä ja keskustelemaan maansa NEB-yhteisöön kuuluvien jäsenten kanssa ymmärtääkseen ja tukeakseen niiden tarpeita ja ehdotuksia, luomaan synergioita myös asiaankuuluvien kansallisten ja alueellisten toimien kanssa, myös lisäämällä tietoa NEB-aloitteesta ja sen mahdollisuuksista tiedeyhteisölle, ammattilaisille, teollisuudelle, kansalaisyhteiskunnalle ja viranomaisille;
c)kehittämään mahdollisuuksien mukaan kansallisia NEB-palkintoja tai NEB-kategorioita asiaankuuluviin kansallisiin palkintoihin synergiassa EU:n NEB-palkintojen kanssa;
d)lisäämään tietoa joka toinen vuosi järjestettävästä NEB-festivaalista ja kannustamaan jäsenvaltioiden asiaankuuluvia sidosryhmiä osallistumaan siihen, ja varmistamaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten oheistapahtumien järjestäminen kaikissa jäsenvaltioissa.
7.Määrärahojen ja investointien saatavuuden parantaminen
Jäsenvaltioita kannustetaan
a)hyödyntämään NEB-välineen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia sekä tutkimuksen ja innovoinnin että käyttöönoton osa-alueilla lisäämällä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja mahdollisten edunsaajien tietoja, tukemalla niitä osallistumisessa ja antamalla komissiolle palautetta välineen parantamiseksi. Varmistamaan rahoitus pitkällä aikavälillä, myös seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;
b)täyttämään sitoumukset panna uusi eurooppalainen Bauhaus täytäntöön koheesiopolitiikan ohjelmissa käynnistämällä konkreettisia ehdotuspyyntöjä uuden eurooppalaisen Bauhausin täytäntöönpanoon asiaankuuluvilla politiikan aloilla hiljattain tehdyn väliarvioinnin mukaisesti muun muassa maksimoimalla yksityiset investoinnit uuden eurooppalaisen Bauhausin alueellisen kehityksen mallin (NED TDM) rahoitusvälineen kautta. Hyödyntämään koheesiopolitiikan ohjelmia erityisesti yhden uuden eurooppalaisen Bauhausin kärkiesittelyhankkeen kehittämiseksi kussakin jäsenvaltiossa.
8.Tehokkaan NEB-aloitteen monitasoisen hallinnon ja NEB-aloitteen kansallisten yhteyspisteiden keskeisen roolin vahvistaminen
Suositetaan, että jäsenvaltiot
a)tunnustavat NEB-aloitteen kansallisten yhteyspisteiden keskeisen koordinointiroolin NEB-aloitteen kansallisen tason hallinnoinnissa ja edistävät sitä sekä tukevat niiden valmiuksia myös synergiassa tulevan EU:n asuntoallianssin kanssa, jotta varmistetaan uuden eurooppalaisen Bauhausin toimintaperiaatteiden johdonmukaisuus ja integrointi. Selkiyttävät yhdessä komission kanssa NEB-aloitteen kansallisten yhteyspisteiden ydintehtävien määrittelyä ja määrittelevät tarvittaessa muita maakohtaisia rooleja. Järjestävät NEB-aloitteen kansallisten yhteyspisteiden välisen kokouksen kunkin Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakauden aikana yhdessä asiaankuuluvien kokousten kanssa;
b)varmistavat NEB-aloitteen kansallisen tason monialaisen ja monitasoisen hallinnon, joka perustuu olemassa oleviin hyviin käytäntöihin, koordinoimalla ja valtavirtaistamalla NEB-aloitteen arvoja ja periaatteita NEB-aloitteeseen liittyvien rahoituksen ja poliittisten aloitteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Helpottavat koordinointia ja yhteistyötä NEB-aloitteen kansallisten yhteyspisteiden ja muiden asiaankuuluvien verkostojen, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman NEB-aloitteen tutkimus- ja innovointihankkeiden kansallisten yhteyspisteiden ja koheesiopolitiikan hallintoviranomaisten välillä;
c)edistävät NEB-aloitteen toimintatavan ja välineiden käyttöä asiaankuuluvissa kansainvälisissä vaihdoissa kolmansien maiden kanssa. Tukevat erityisesti Ukrainan pitkäjänteistä ja osallistavaa jälleenrakennusta pilotti- ja esittelyhankkeiden avulla – esimerkiksi kouluihin, julkisiin tiloihin, kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja kiertotalouteen perustuvaan jälleenrakentamiseen liittyen – sekä tiedon tuottamisen ja vaihdon kautta, ja lisäksi lujittavat tulevaa uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemiakeskusta Ukrainassa sidosryhmien ja paikallisviranomaisten osaamis- ja tukikeskuksena valmiuksien kehittämiseksi sekä innovatiivisten, monistettavien ratkaisujen jakamiseksi.
Tehty Strasbourgissa
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
Euroopan unionin perusoikeuskirja (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 389–405).