EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 16.12.2025

COM(2025) 991 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Eurooppalainen asuntotuotantostrategia: kilpailukykyisempi ja tuottavampi rakennusteollisuus

1Rakennusalan ekosysteemin kilpailukyvyn vahvistaminen 

Euroopassa on asumisen kohtuuhintaisuuteen liittyvä rakenteellinen haaste. Euroopan asuntorakentamisstrategia on komission kohtuuhintaisen asumisen paketin teollinen pilari ja näin olennainen osa pakettia, jonka tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia kaikille eurooppalaisille. Strategiassa keskitytään rakennusteollisuuden kilpailukyvyn, tuottavuuden ja innovaatioiden vahvistamiseen. Rakennustuotteita ja -palveluja sisämarkkinoilla koskevat yhdenmukaistetut säännöt edistävät EU:n toimintakehystä, mutta asuminen kuuluu kuitenkin edelleen ensisijaisesti jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien toimivaltaan ja vastuualueeseen. Tämän vuoksi asuntokysymyksen ratkaisemiseen tarvitaan EU:n toimielinten sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisviranomaisten, rahoituslaitosten ja teollisuuden sidosryhmien yhteisiä toimia.

Asuntokriisin taustalla on useita tekijöitä, joista osa liittyy rakennusteollisuuteen. Asuntopulaan ovat osaltaan vaikuttaneet kysynnän muutokset, asuntotarjonnan vähäisyys, rakennuskustannusten nousu ja jatkuvat tuottavuuserot. Kolmanneksella EU:n alueista rakentamisella ei ole onnistuttu vastaamaan väestökehityksen mukaiseen kasvavaan kysyntään. Komission ennusteiden mukaan kotitalouksien määrä kasvaa näillä alueilla entisestään. Väestön paineeseen vastaamiseksi Euroopassa tulisi lisätä seuraavan vuosikymmenen aikana 650 000 asuntoa vuodessa tällä hetkellä rakennettavien 1,6 miljoonan asunnon lisäksi. 1 Kohtuuhintaisten, kestävien, häiriönsietokykyisten ja laadukkaiden asuntojen tarjonnan lisäämiseksi tarvitaan myös nykyisen asuntojen perusparannusasteen kaksinkertaistamista ja asuinrakennuskannan energiatehokkuuden yleistä parantamista 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Asuntopula nostaa sekä vuokra- että omistusasuntojen hintoja. Vuodesta 2013 lähtien asuntojen nimellishinnat ovat nousseet yli 60 prosenttia kaikkialla EU:ssa, eli nopeammin kuin tulot, mikä vaikuttaa suoraan yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen. Suurin asuntoihin liittyvä paine kohdistuu suurkaupunkialueisiin ja matkailukohteisiin.

Vastatakseen asumisen kohtuuhintaisuutta koskevaan haasteeseen Euroopan unionin on puututtava asuntojen tarjonnan ja kysynnän väliseen kuiluun muiden kohtuuhintaista asumista koskevaan eurooppalaiseen suunnitelmaan 2 sisältyvien toimenpiteiden rinnalla. Rakennusteollisuudelle täytyy luoda asianmukaiset perusedellytykset, jotta ala voi toimia kohtuuhintaisen, kestävän, häiriönsietokykyisen ja laadukkaan asumisen mahdollistajana. Koko rakennusalan ekosysteemin 3 tuottavuuden, kapasiteetin ja kilpailukyvyn parantaminen mahdollistaa asuntotarjonnan lisäämisen ja unionin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen.

Rakennusalan ekosysteemillä on tärkeä tehtävä tarjota laadukkaita asuntoja Euroopan unionin kansalaisille, minkä lisäksi sen avulla voidaan edistää Euroopan taloutta ja kasvua merkittävästi. Se on yksi EU:n kolmesta suurimmasta teollisesta ekosysteemistä. Suurimman osuuden rakennusalan ekosysteemistä muodostavat pk-yritykset, pääasiassa mikroyritykset, joiden osuus alalla toimivista yrityksistä on 99 prosenttia. Alan ekosysteemi kattaa monimutkaisen ja toisiinsa liittyvän arvoketjun raaka-aineista ja rakennustuotteista tuotesuunnittelun, rakentamisen, peruskorjauksen ja rakennusten ylläpidon eri vaiheisiin. Merkittävä osa rakennusalan ekosysteemistä toimii julkisella sektorilla julkisten rakennus- ja maa- ja vesirakentamishankkeiden sekä sosiaalisen asuntotuotannon investointien parissa. Alan 6,6 miljoonaa yritystä tarjoaa työtä 27 miljoonalle ihmiselle ja tuottaa 12 prosenttia EU:n bruttoarvonlisäyksestä. 4  

Ekosysteemin nykyinen suorituskyky ei kuitenkaan saavuta täyttä potentiaaliaan. Rakennusalalla tuottavuus on laskenut kaikista teollisista sektoreista eniten vuodesta 2019 lähtien. Rakennuskustannukset ovat nousseet inflaatiota nopeammin, sillä korkeat materiaali- ja työvoimakustannukset eivät ole tasaantuneet tehokkuusparannuksista huolimatta. Lisäksi rakennusala on edelleen vähiten digitalisoitunut teollinen ekosysteemi Euroopassa, sillä vain 55 prosenttia alan yrityksistä hyödyntää kehittyneitä digitaaliteknologioita, kun muissa ekosysteemeissä keskiarvo on 76 prosenttia. 5 Alle 10 prosenttia alan yrityksistä suunnittelee pitkän aikavälin investointeja digitaaliseen siirtymään. Rakennusteollisuuden työn tuottavuus työtuntia kohti on laskenut 8 prosenttia vuodesta 2019 alkaen 6 , kun taas EU:n talous on kokonaisuudessaan kasvanut hiukan. Tämä tuottavuusero on heikentänyt sekä asumisen kohtuuhintaisuutta että teollisuuden kilpailukykyä.

Rakennusteollisuudessa pystyttäisiin vähentämään päästöjä merkittävästi. Alan osuus EU:n jätteentuotannosta on yli 35 prosenttia ja kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä 5–12 prosenttia. 7 Vähähiilisten ja biopohjaisten rakennusaineiden käyttö voi auttaa vähentämään rakennusten hiilipäästöjä 8 noin 40 prosenttia. 9 Kasvihuonekaasupäästöjen ja fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentämisessä sekä ilmanlaadun parantamisessa nykyisen rakennuskannan perusparannuksen tehostaminen on olennaisen tärkeää.

Keskeisenä haasteena on varmistaa, että kaikkien rakennusalan ekosysteemissä toimivien sidosryhmien kustannuksia saadaan vähennettyä. Tätä varten tarvitaan yksinkertaistamistoimenpiteitä, joilla lisätään digitalisaatiota koko arvoketjussa ja kevennetään kaikkien mukana olevien toimijoiden hallinnollista taakkaa. Lisäksi säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia täytyy vähentää yhdenmukaistamalla sääntöjä ja erityisesti nopeuttamalla standardointia. Komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset seuraavat alan kilpailun vastaisia toimia tarkasti.

Rakennusalan ekosysteemin kilpailukykyä voidaan parantaa monin keinoin. Hallinnollisen taakan keventämisellä ja lupamenettelyjen nopeuttamisella voidaan tehostaa rakennustöiden toteutusta sekä yksityisillä että julkisilla asuntomarkkinoilla. Innovaatioiden ja uusien teknologioiden käyttöönotto saavat mikroyritykset mukaan digitalisaation ja tuottavuuden nousuvirtaan. Innovatiivisten rakennustuotteiden ja -menetelmien markkinaosuuden kasvu voi parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa innovaatioiden lisääntymistä. Kierrätysmateriaalien ja rakennusjätteen markkinoiden kehittyminen parantaa raaka-aineiden saatavuutta ja lisää rakennusteollisuuden häiriönsietokykyä. Arvoketjussa tarvittavien ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntä, mukaan lukien digitalisaatioon ja automaatioon liittyvä osaaminen, parantaa todennäköisesti alan imagoa työnantajana ja houkuttelee näin enemmän naisia ja nuoria. Lisäksi jatkuvien sääntelyerojen ratkaiseminen tukee todellisten yhtenäismarkkinoiden luomista rakennus- ja asennuspalveluissa.

Rakennusalan ekosysteemin koko tuottavuuspotentiaali saadaan käyttöön toteuttamalla toimia neljällä ensisijaisella alueella:

·asuntoja koskevien lupa- ja hallintomenettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisointi

·tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tukeminen ja laajentaminen rakentamisessa innovatiivisten tuotteiden ja uusien teknologioiden käyttöönottamiseksi yhtenäismarkkinoilla

·raaka-aineiden ja uusiomateriaalien saatavuuden varmistaminen vakaan, kohtuuhintaisen ja kestävän materiaalitarjonnan varmistamiseksi

·palvelujen ja taitojen saatavuuden varmistaminen puuttumalla työvoimapulaan, poistamalla rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen esteitä ja edistämällä ammattilaisten ja työntekijöiden liikkuvuutta.

Tämä strategia perustuu rakennustuoteasetuksen äskettäiseen uudistukseen. 10 Hyväksytyt rakennustuoteasetuksen mukaiset standardit, jotka ovat linjassa tänään vuosille 2026–2029 julkaistun rakennustuoteasetuksen mukaisen työsuunnitelman 11 kanssa, tukevat olennaisesti yhtenäismarkkinoiden yhdenmukaistamista. Tällä saavutetaan sisämarkkinastrategian 12 ja rakennusteollisuuden siirtymäpolkua 13 koskevien suositusten tavoitteet vihreämmän, digitaalisemman, häiriönsietokykyisemmän ja kilpailukykyisemmän rakennusalan ekosysteemin saavuttamiseksi.

2Ekosysteemin yksinkertaistaminen ja digitalisointi

Rakennusalan ekosysteemin koko potentiaali voidaan hyödyntää vasta, kun on selvitetty, miten kaikkien toimijoiden toimintaa voidaan helpottaa ja nopeuttaa. Ensisijaisesti on puututtava oikeudellisen kehyksen monimutkaisuuteen ja rajoittavuuteen sekä digitalisaation vähäiseen käyttöönottoon.

Asuntorakentamista ja sen kehittämistä ohjaavat erilaiset säännöt ja määräykset, joita ovat muun muassa rakentamismääräykset, maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka sekä ympäristönormit. Suurin osa asuntotarjontaan vaikuttavista säännöistä määritellään jäsenvaltioissa, myös alueellisella ja paikallisella tasolla. Näiden sääntöjen avulla ylläpidetään turvallisuutta ja elämänlaatua, edistetään sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita sekä suojellaan ympäristöä ja kulttuuriperintöä. Sääntelyn kasautuminen, monimutkaisuus ja pirstaleisuus aiheuttaa kuitenkin usein merkittäviä rajoitteita, kuluja, viivästyksiä ja epävarmuutta, mikä kasvattaa rakentamisen kokonaiskustannuksia. Hallinnollinen monimutkaisuus johtaa usein tahattomiin asuntotarjonnan rajoituksiin.

Monimutkaiset, rajoittavat, hitaat ja epävarmat lupamenettelyt kasvattavat entisestään asuntorakentamisen kustannuksia ja rajoittavat rakentamisen kokonaisvolyymia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. 14 Rakennusluvat ovat keskeisessä roolissa monitasoisen sääntelykehyksen noudattamisen varmistamisessa 15 , mutta niiden monimutkaisuus, hajanaisuus ja määrän kasvu aiheuttavat tehottomuutta, vähentävät investointeja ja hidastavat innovatiivisten rakennusmenetelmien, kuten esivalmistuksen ja 3D-tulostuksen, käyttöönottoa. 16  

Haasteena on siis löytää oikea tasapaino tarvittavan valvonnan, ehtojen ja rajoitusten sekä menettelyjen tehokkuuden välillä.

Hankkeiden kehittäjät kaikkialla EU:ssa kohtaavat useita haasteita asuinrakennusten lupaprosessin aikana. 17 Kansalliset ja paikalliset säädökset ovat usein hajanaisia ja monimutkaisia, eikä viranomaisilla ole selkeitä vastausmääräaikoja. Hakijoiden on usein hankittava useita erillisiä alalupia, ja kansallisten ja paikallisten sääntöjen tulkinta on usein epäjohdonmukaista. Hakuvaihe voi kestää kolmesta 24 kuukauteen, ja se vaihtelee suuresti sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä. Valitusvaihe voi pitkittää prosessia vielä entisestään. Nämä viivästykset lisäävät erityisesti pk-yritysten kustannuksia ja epävarmuutta merkittävästi, mikä tekee asuntohankkeista riskialttiimpia ja vähemmän houkuttelevia sijoittajille. Uudistustarpeesta on laaja yksimielisyys, mutta EU:n lupakäytännöistä ei ole kattavaa yleiskuvaa, eikä edistymisen seuraamiseksi ja politiikan ohjaamiseksi ole vakiintunutta ja vertailukelpoista perustasoa.

Digitalisaation suhteen eurooppalainen rakennusala on muihin ekosysteemeihin verrattuna jäljessä kaikissa rakennustöiden elinkaaren vaiheissa. Tämä tarkoittaa suunnittelua, kaavoitusta ja lupia, rakentamista, käyttöä, perusparantamista ja käyttöiän lopun mahdollisuuksia. Digitalisaatio edistyy eri puolilla EU:ta edelleen epätasaisesti, koska jäsenvaltiot soveltavat erilaisia hallintotapoja ja toimivat teknologian kehittyneisyyden eri tasoilla. 18 Lisäksi järjestelmien puutteellinen integraatio ja yhteensopivuus vaikeuttavat luotettavan tiedon keräämistä rakennuksista ja materiaaleista. Nämä tiedot ovat keskeisiä kestävän rakennusteollisuuden ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toiminnan laajentamisen kannalta. Rakennusalalla voitaisiin ottaa käyttöön nyt vielä hyödyntämätöntä potentiaalia luomalla yhtenäinen kehys, jossa yhdistettäisiin digitaaliset lupamenettelyt, digitaalinen tuotepassi (uuden rakennustuoteasetuksen mukaisesti) ja digitaaliset rakennuspäiväkirjat.

Hallintomenettelyjen nykyaikaistaminen ja rajoitusten, erityisesti rakennusteollisuutta ja peruskunnostamista koskevien, vähentäminen voisi toimia erityisesti pk-yrityksissä tehokkaana katalysaattorina alan laajemman digitalisaation tuomille tuottavuusparannuksille. Sen lisäksi, että tämä tekisi lupamenettelystä nopeamman ja tehokkaamman, se parantaisi tietojen yhteiskäyttöä ja läpinäkyvyyttä koko rakentamisen arvoketjussa.

2.1Lupamenettelyjen yksinkertaistaminen

Lupavaatimusten yksinkertaistaminen ja lupaprosessien digitalisointi voisivat tuoda lisää varmuutta ja siten huomattavia taloudellisia hyötyjä. Prahassa tehdyssä tapaustutkimuksessa arvioitiin, että pitkittynyt asuinrakentamisen lupamenettely lisää rakennuskustannuksia noin 16,5 prosenttia. 19 Rakennustietomallinnuksen 20 kaltaisten digitaalisten välineiden on jo todettu pystyvän vähentämään hallinnollista taakkaa ja lyhentämään päätöksentekoaikoja sekä julkisissa että yksityisissä asuntohankkeissa. Digitaalisten työkalujen käytön hyödyt ovat jo nähtävillä selkeästi niissä jäsenvaltioissa, joissa työkaluja hyödynnetään laajasti. Suomessa käyttöön otetut rakennustietomallinnukseen pohjautuvat lupamenettelyt 21 ovat osaltaan lyhentäneet käsittelyaikoja, lisänneet läpinäkyvyyttä ja parantaneet tietojen laatua.

Lupamenettelyjen yksinkertaistamisen ensimmäisiä vaiheita ovat ympäristölainsäädännöstä aiheutuvan hallinnollisen taakan yksinkertaistaminen 22 sekä ympäristöarviointien nopeuttamista koskeva lainsäädäntöehdotus 23 . Jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään tämän kokonaisuuden määräyksiä mahdollisimman laajasti, jotta asuntorakentamisen ja siihen liittyvän infrastruktuurin suunnittelu-, kaavoitus- ja lupaprosesseja voidaan nopeuttaa.

Komissio pyrkii vastaamaan erityisesti asuntoprojekteihin liittyviin haasteisiin toteuttamalla tutkimuksen, jossa arvioidaan kattavasti rakennuslupamenettelyjä kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Joulukuusta 2025 lokakuuhun 2026 kestävässä hankkeessa selvitetään kansallisten lupamenettelyjen digitalisaation astetta ja tarkastellaan lainsäädännön ja teknisten vaatimusten vaikutuksia asuntotarjontaan, mukaan lukien uudisrakennukset, rakennusten perusparannukset ja käyttötarkoituksen muutokset. Siinä arvioidaan sovellettavien asetusten päällekkäisyyksiä ja menettelyjen tärkeimpiä tehottomuuksia ja pullonkauloja. Samalla selvitetään, miten vaatimukset vaikuttavat rakennusteollisuuden kilpailukykyyn EU27-maissa, ja kartoitetaan kansalliset toimet, jotka tähtäävät lupamenettelyiden yksinkertaistamiseen, nopeuttamiseen tai digitalisointiin. Erityistä huomiota kiinnitetään pienten ja mikroyritysten kohtaamiin esteisiin.

Tutkimus tukee komission tulevaa työtä, mukaan lukien vuoden 2027 asuntotarjontaa koskevan yksinkertaistamispaketin ja kohtuuhintaista asumista koskevan lain valmisteluja. Lisäksi komissio voi tämän arvioinnin tulosten perusteella laatia ohjeita ja parhaita käytäntöjä, joilla autetaan jäsenvaltioita toissijaisuusperiaatetta noudattaen ottamaan sisämarkkinoilla käyttöön virtaviivaisia ja täysin digitaalisia lupajärjestelmiä. Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä yksinkertaistamisen lisäämiseksi ja seuraa edistymistä jäsenvaltioissa, tarvittaessa myös tulevan eurooppalaisen asuntoallianssin kautta.

Jäsenvaltiot voivat hyötyä EU:n tuesta pyrkimyksissään yksinkertaistaa ja digitalisoida lupamenettelyjä. Teknisen tuen välineellä 24 jäsenvaltioille voidaan tarjota teknistä ja rahoitustukea tarvittavan hallinnollisen kapasiteetin rakentamiseen sekä vaadittujen uudistusten toteuttamiseen. Vuonna 2024 julkaistussa Digital Building Permits Toolkit for Public Authorities -julkaisussa annetaan käytännön vinkkejä. Julkaisun avulla pyritään edistämään rakennustietomallinnukseen perustuvia lupamenettelyitä ja antamaan paikallisviranomaisille konkreettisia välineitä.

2.2Digitalisaation edistäminen rakennusalan ekosysteemissä

Rakennusalan ekosysteemiä on yksinkertaistettava digitalisaation avulla, jotta ennustettavuutta voidaan parantaa ja kaikkien toimijoiden toimintaa nopeuttaa. Euroopan komissio on sitoutunut tukemaan edelleen digitaaliteknologian lisääntyvää käyttöönottoa rakennusalan ekosysteemissä. 

Monia digitaalisia työkaluja on jo käytössä ja uusia kehitetään, mutta niiden yhteentoimivuus on vielä riittämätöntä. Yhteentoimivuuden parantamisella saavutetaan merkittäviä tehokkuushyötyjä. Se tukee kertaluonteisten tietojärjestelmien ja tiedonvaihdon sujuvuutta rakennushankkeen elinkaaren aikana, alkaen suunnittelusta ja lupamenettelyistä jatkuen asennusvaiheen kautta käyttövaiheeseen ja käyttöiän loppuun. Yhteentoimivuus paitsi lisää lupamenettelyn tehokkuutta myös mahdollistaa sääntöjen yhdenmukaisemman soveltamisen sekä tukee energiatehokkuustavoitteita ja kiertotaloutta. Validoitujen tietojen uudelleenkäyttö eri järjestelmissä keventää arkkitehtien, insinöörien ja rakennuttajien hallinnollista taakkaa. Samalla viranomaiset pystyvät valvomaan turvallisuus-, esteettömyys-, energiatehokkuus-, vesiresilienssi- ja kestävyysvaatimusten noudattamista entistä tehokkaammin.

Uudella rakennustuoteasetuksella on keskeinen rooli, kun pyritään tukemaan tietovirtojen digitaalistamista rakentamisessa. Rakennustuoteasetuksessa edellytetään, että kaikki rakennustuotetiedot (mukaan lukien tekniset tiedot, palotekniset ominaisuudet, turvallisuustiedot, ympäristövaikutukset ja muut asiaankuuluvat tiedot) annetaan yhteentoimivassa digitaalisessa suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa.

Digitaalinen tuotepassi, joka tulee uuden rakennustuoteasetuksen myötä vuodesta 2028 alkaen 25 pakolliseksi, mahdollistaa näiden tietojen käytön erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten rakennusten suunnitteluun, markkinavalvontaan tai digitaalisiin rakennuspäiväkirjoihin myöhemmissä peruskorjauksissa. Digitaalisen tuotepassin avulla paperiasiakirjat, kansalliset tietokannat ja hajautetut PDF-dokumentit korvataan yhtenäisellä EU:n laajuisella digitaalisella järjestelmällä, jolloin luotettavat ja varmennetut tuotetiedot ovat kaikkien sidosryhmien käytettävissä koneluettavassa muodossa. Näin ollen se yksinkertaistaa menettelyjä, vähentää hallinnollisia kuluja ja lisää avoimuutta. 26 Digitaalinen tuotepassi helpottaa suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja viranomaisten pääsyä vertailukelpoiseen tietoon tuotteiden teknisestä ja ympäristötehokkuudesta. Digitaalinen tuotepassi parantaa kiertotaloutta rakennusteollisuudessa, sillä se sujuvoittaa materiaalien uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä koskevien tietojen jakamista purkamista edeltävissä tarkastuksissa. Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen parempi tiedonjako tukee vähähiilisten rakennustuotteiden, kuten biopohjaisten tuotteiden, edelläkävijämarkkinoiden kehittymistä.

Digitaalisen tuotepassin täydentämiseksi ja parhaisiin käytäntöihin sekä kerättyyn aineistoon perustuen komissio tukee digitaalisten rakennuspäiväkirjojen 27 yhdenmukaista käyttöönottoa kaikkialla EU:ssa. Digitaalisista rakennuspäiväkirjoista voi tulla ainoa rakennuksiin liittyvä tietolähde niiden suunnittelusta ja rakentamisesta peruskorjaukseen ja purkamiseen, mikä parantaa päätöksentekoa rakennusten elinkaaren kaikissa vaiheissa. Yhteen liitetyn digitaalisen ekosysteemin toteuttamiseksi komissio valmistelee digitaalisen rakennuspäiväkirjan standardin standardointipyyntöä. Lisäksi komissio edistää digitaalisten rakennuspäiväkirjojen välistä datanvaihto- ja yhdistämismekanismia. Tällä mekanismilla voidaan edistää energia- ja vesitehokkuutta, kiertotaloutta rakentamisessa ja peruskorjaamista.

Tavoitteena on ennen kaikkea yhdistää digitaaliset välineet, kuten rakennustuotteiden digitaalinen tuotepassi, digitaaliset rakennuspäiväkirjat, digitaaliset lupajärjestelmät ja purkamista edeltävät tarkastukset. Näin voidaan varmistaa järjestelmien yhteentoimivuus ja hyödyntää digitalisaation koko potentiaali rakennusalan ekosysteemissä. Rakennusekosysteemissä toimivat yritykset voivat tulevaisuudessa hyödyntää myös eurooppalaisen yrityslompakon tarjoamia toimintoja helpottaakseen ja nopeuttaakseen toimintaansa. Sitä voidaan käyttää – synergiassa digitaalisen tuotepassin kanssa – muun muassa lomakkeita ja lupia varten mahdollistamaan saumattomasti yhteentoimiva menettelyt sisämarkkinoilla. Tämä edellyttää kaikkien tietosuojasääntöjen noudattamista ja kyberturvallisuuden tiukkojen standardien huomioimista.

Alan digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi komissio edistää tekoälyn soveltamisstrategian 28 mukaista tekoäly ensin -periaatetta. Periaatteella edistetään tekoälyteknologioiden käyttöönottoa valmistuksessa, tekniikan alalla ja rakennusteollisuudessa suunnittelun, rakentamisen sekä käyttöiän lopun prosessien tehostamiseksi. Tärkeimpiin käyttötarkoituksiin kuuluvat tekoälyn tuottamat BIM-mallit olemassa olevista rakennuksista, rakennuslupien automaattinen vaatimustenmukaisuuden tarkastus sekä tekoälyn tukema maankäytön suunnittelu ja suunnittelun optimointi.

Lisäksi komissio jatkaa yhteistyötä EU BIM Task Groupin sekä julkisia ostajia koskevan aloitteen 29 alaisen BIM and Public Procurement -yhteisön kanssa. Yhteistyön tavoitteena on lisätä viranomaisten rakennustietomallinnuksen hyödyntämistä, koska he määrittävät, valvovat ja yhdenmukaistavat digitaalisia standardeja hankinta- ja lupaprosesseissa.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja sidosryhmiä hyödyntämään useita käytettävissä olevia rahoitusvälineitä 30 parhaalla mahdollisella tavalla. Näillä välineillä tuetaan rakennusteollisuuden digitaalisia uudistuksia, kuten digitaalisten rakennuslupajärjestelmien luomista ja julkisen sektorin datainfrastruktuurien nykyaikaistamista. Lisäksi niillä tuetaan automatisoidun vaatimustenmukaisuuden tarkistuksen ja rakennusten digitaalisten kaksosten hyödyntämisen mahdollistavien data-avaruuksien ja tekoälyvälineiden käyttöönottoa. Kaikki nämä edistävät entistä tehokkaampaa, datavetoisempaa ja kestävämpää rakennusekosysteemiä.

3Innovoinnin vauhdittaminen ja rakennusmarkkinoiden nykyaikaistaminen

Euroopan investointipankin (EIP) vuoden 2024 investointitutkimuksen 31 mukaan vain 24 prosenttia rakennusyrityksistä ilmoitti ottaneensa käyttöön uusia tuotteita, prosesseja tai palveluja vuonna 2023, mikä alittaa selvästi muiden alojen EU:n keskiarvon, joka on 32 prosenttia. Lisäksi sekä viimeaikaisissa että pitkän aikavälin odotetuissa digitalisaatioon tehtävissä investoinneissa rakennusala sijoittuu EU:n 14 teollisen ekosysteemin joukossa viimeiseksi. 32 Tähän vaikuttaa pk-yritysten suuri osuus EU:n rakennusalan ekosysteemistä, koska pk-yrityksillä on tyypillisesti vähemmän taloudellista ja inhimillistä pääomaa, jolla digitaalista siirtymää voitaisiin vauhdittaa. 33

Innovaatiovaje hidastaa tuottavuutta ja rajoittaa alan kykyä vastata kasvaviin asuntotarpeisiin sekä ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Ilman vahvempaa innovaatioekosysteemiä EU voi menettää markkina-alueensa globaaleille kilpailijoille esimerkiksi modulaarirakenteiden, vähähiilisten materiaalien (biopohjaiset, uudelleenkäytetyt ja kierrätetyt) sekä älykkäiden rakennusteknologioiden aloilla.

Tarjontapuolen avaaminen: teollisten ja digitaalisten innovaatioiden laajentamistarve

Kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton tehostaminen rakennusteollisuuden kaikilla osa-alueilla voi parantaa nopeutta, kustannustehokkuutta ja kestävyyttä merkittävästi. Keskeisiin innovaatioihin kuuluvat automatisoitu ja robottirakentaminen, 3D-tulostus, tehdasvalmisteinen ja modulaarinen rakentaminen, vähähiiliset materiaalit (biopohjaiset materiaalit mukaan lukien) sekä tekoälyn soveltaminen suunnittelussa, hankehallinnossa ja kiinteistöjen käytössä. Monet näistä innovaatioista syntyvät digitaalisissa scale-up-yrityksissä ja pk-yrityksissä.

Näistä erityisesti tehdasvalmisteiset ja modulaariset rakennus- ja kunnostusratkaisut tarjoavat selkeimmät mahdollisuudet lisätä asuntotarjontaa nopeasti. 34 , 35 Rakennusprosessin siirtäminen suurilta osin kontrolloituihin tehdasympäristöihin 36 vähentää virheitä, tehostaa tuotantoa ja lyhentää rakentamisen aikatauluja. Tämä tekee tehdasvalmisteisista ratkaisuista erityisen houkuttelevia sosiaalisessa ja kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa, jossa nopeus, laatu ja kustannustehokkuus ovat avainasemassa. 37 Lisäksi modulaarisia komponentteja voidaan usein purkaa ja käyttää uudelleen, mikä edistää kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta. Uuden eurooppalaisen Bauhausin puitteissa komissio laatii vakiomalliluettelon, jolla tuetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa ja pyritään helpottamaan lupien myöntämistä.

Asuntotuotannon lisäksi modulaaristen ja tehdasvalmisteisten järjestelmien kysyntä kasvaa myös kriisialueiden jälleenrakentamisessa, kuten Ukrainassa ja Gazassa, sekä alueilla, joihin äärimmäiset sää- ja ilmastoilmiöt tai muut luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet. EU:n yrityksillä on jo vahvat tekniset valmiudet, ja niistä voisi tulla maailmanlaajuisia johtajia näillä laajenevilla markkinoilla, jos esteitä vähennetään ja standardeja yhdenmukaistetaan. 38

Näiden innovaatioiden laajentaminen on kuitenkin edelleen vaikeaa. Euroopan unionissa on 27 kansalliset rakennusmääräykset sekä erilaista alueellista sääntelyä, mikä aiheuttaa markkinoiden sirpaloitumista ja vaikeuttaa innovaatioiden laajentamista. Yhdenmukaistettujen standardien puute heikentää luotettavuutta, lisää riskejä ja kasvattaa tuottajien ja hankkeiden toteuttajien rahoituskuluja. Lisäksi kasvua hillitsevät tehdasvalmisteisten ratkaisujen suurten alkuinvestointien tarve sekä epävarma kysyntä ja rajallinen vakuutuskate. 39 Asuinrakennusten rakentamisen arvioitu vuosikasvu voisi olla 4,5 prosenttia 40 , jos tehdasvalmisteiseen rakennusteollisuuteen liittyviä esteitä purettaisiin.

Kysyntäpuolen vauhdittaminen: kestävän ja häiriönsietokykyisen rakentamisen markkinoiden luominen

Tarjontapuolen innovaatioiden tukemiseksi EU:n on myös lisättävä kestävien, häiriönsietokykyisten ja innovatiivisten tuotteiden kysyntää markkinoilla. Ilmastoneutraaliuteen siirtyminen lisää vähähiilisten materiaalien, kuten vähähiilisen sementin, vähähiilisen betonin, vähäpäästöisen teräksen, tuotteiden kierrätysmateriaalin osuuden, biopohjaisten ja uudelleenkäytettyjen tuotteiden tarvetta.

Komissio vahvistaa tätä muutosta ottamalla teollisuutta vauhdittavassa säädöksessä käyttöön kestävyys- ja häiriönsietovaatimuksia, joita sovelletaan EU:ssa valmistettavien vähähiilisten tuotteiden julkisissa hankinnoissa. Toimenpiteillä kannustetaan innovointiin ja ylläpidetään samalla EU:n ympäristö- ja sosiaalinormeja. Rakennustuotteiden kriteerit, määritelmät ja merkinnät määritellään rakennustuoteasetuksessa.

Samalla julkisia hankintoja koskevan direktiivin tulevalla tarkistuksella helpotetaan tarjouskilpailujen kestävyyttä ja autetaan luomaan vakaata kysyntää vähähiilisille (myös biopohjaisille) rakennustuotteille ja innovatiivisille menetelmille, kuten pk-yritysten usein tuottamille uusille modulaarirakenneratkaisuille. Uudelleentarkasteluprosessissa käsitellään muun muassa alihankintaa koskevia kysymyksiä, kuten urakoitsijoiden vastuita ja pätevyyksiä sekä toimitusketjujen läpinäkyvyyttä, mikä helpottaa väärinkäytösten torjuntaa ja tukee vilpittömässä mielessä toimivia rakennusteollisuuden työnantajia. EU:n laajojen julkisten hankintojen markkinoiden hyödyntäminen voi vähentää yksityisten investointien riskiä, nopeuttaa tuotantokapasiteettia ja alentaa kustannuksia mittakaavaetujen avulla. 41 Lisäksi biotalousstrategian 42 mukaisilla aloitteilla tuetaan rakentamista yhtenä biopohjaisten tuotteiden edelläkävijämarkkinoista.

Hiilenpoistoa ja hiiliviljelyä koskevalla unionin sertifiointikehyksellä kehitetään biotalousstrategian tavoitteiden mukaisesti sertifiointi pitkäkestoisen biogeenisen hiilen varastoinnille rakennuksissa. Tämä lisää alan biopohjaisten ratkaisujen ympäristöhyötyjen näkyvyyttä ja niiden markkinakysyntää.

3.1Innovaatioiden käyttöönoton lisääminen sääntelykehyksen nykyaikaistamisen avulla

Uusi rakennustuoteasetus on merkittävä edistysaskel kohti nykyaikaisempaa ja innovaatiomyönteisempää sääntelykehystä. Uusi säädöskehys helpottaa erilaisiin teknisiin ja sääntelyyn liittyviin tarpeisiin, kuten ympäristökysymyksiin ja digitalisaatioon, vastaamista.

Komissio pyrkii rakennustuoteasetuksen lainsäädäntöprosessin 43 avulla päivittämään kaikki viimeisten 25 vuoden aikana kehitetyt yhdenmukaistetut standardit ja laajentamaan kattavuutta kaikkiin asiaankuuluviin tuoteperheisiin vuoteen 2033 mennessä. Prosessi tarjoaa kattavan perustan tehokkaan ja nopean standardointikehityksen takaamiseksi. Sementin kaltaisia tärkeimpiä materiaaleja koskevien standardien kehitys asetetaan etusijalle, jotta materiaalit voidaan toimittaa ajoissa. Prosessilla nopeutetaan tuotestandardien yhdenmukaistamista sisämarkkinoilla ja pienennetään siten hallinnollista taakkaa ja helpotetaan kestävämpien tuotteiden markkinoille tuomista, mikä on ratkaisevan tärkeää erityisesti rakennusalan ekosysteemin pk-yrityksille.

Nämä uudet standardit helpottavat turvallisten, esteettömien ja ympäristöystävällisten rakennusten rakentamista, tukevat sisämarkkinoita ja vähentävät kustannuksia mittakaavaetujen avulla. On ratkaisevan tärkeää, että rakennustuoteasetuksella tuetaan siirtymää ohjailevista kansallisista rakennusmääräyksistä suoritusperusteisiin standardeihin, mikä lisää innovatiivisiin rakennusmenetelmiin tarvittavaa joustavuutta. Komissio asettaa tehdasvalmisteisia tuotteita, rakennusjärjestelmiä ja modulaarisia yksiköitä koskevien erityisstandardien kehittämisen etusijalle ja luo näille tuotteille yhtenäismarkkinat, jotta toimipaikan ulkopuolisia ja modulaarisia järjestelmiä voitaisiin ottaa käyttöön yli valtiorajojen. Pk-yritykset ovat asianmukaisesti edustettuina standardien kehitystyössä, ja komissio varmistaa, että yhdenmukaistetuista standardeista ja sovellettavista delegoiduista säädöksistä ei aiheudu ylikuormitusta pk-yrityksille.

Komissio antaa ohjeita modulaarisesta ja muualla kuin paikan päällä tapahtuvasta rakentamisesta, jotta säädökset voidaan toteuttaa käytännössä. Niihin kuuluvat muun muassa parhaat käytännöt ja onnistuneet konseptitodistukset siitä, miten modulaariset konseptit parantavat turvallisuutta, esteettömyyttä, kestävyyttä, purkamisnopeutta ja kohtuuhintaisuutta, ja niillä tuetaan laajempaa käyttöönottoa sekä uusissa rakennuksissa että peruskorjauksissa 44 . Nämä ohjeet perustuvat Life-ohjelman siirtyminen puhtaaseen energiaan ‑alaohjelman puitteissa kehitettyihin onnistuneisiin hankkeisiin, jotka koskevat modulaarista ja muualla kuin paikan päällä tapahtuvaa rakentamista 45 . Nämä toimet sisältyvät myös uuden eurooppalaisen Bauhausin kansainväliseen pilariin, johon kuuluu Ukrainan jälleenrakentamiseen ja sodan jälkeiseen kestävän ja kriisinsietokykyisen elpymisen parhaiden käytäntöjen levittämiseen tähtääviä hankkeita.

Lisäksi komissio varmistaa, että eurokoodien toisella sukupolvella 46 tuetaan innovaatioita sisällyttämällä siihen esimerkiksi olemassa olevien rakenteiden arviointi- ja uudelleenkäyttövälineitä sekä innovatiivisten materiaalien, kuten kuituvahvisteisten polymeerikomposiittirakenteiden ja jännitettyjen kalvorakenteiden, käytön mahdollistavia välineitä.

Näillä toimilla luodaan innovaation ja kysynnän myönteinen kierre: Yhdenmukaiset sisämarkkinat kestäville rakennustuotteille tarjoavat innovaattoreille luottamusta tehdä investointeja, ja ympäristöä säästävät hankinta- ja teollisuuspolitiikat puolestaan luovat markkinoille vetovoimaa, jota tarvitaan tuotannon laajentamiseen. Rakentamisen sääntelyn ja teknologisen perustan nykyaikaistamisen ansiosta Eurooppa voi tarjota kohtuuhintaisempia, kestävämpiä ja laadukkaampia asuntoja paljon aikaisempaa nopeammin.

3.2 Innovatiivisten rakennusmateriaalien ja -tuotteiden käyttöönoton lisääminen

Jotta Euroopan rakennusala voi vastata nopeamman, ympäristöystävällisemmän ja kohtuuhintaisemman rakentamisen kasvavaan kysyntään, sen on nopeutettava investointeja innovatiivisiin materiaaleihin, tuotteisiin ja teknologioihin mahdollisimman pian. Tällä voidaan tukea resurssitehokasta, kustannustehokasta ja innovatiivista kasvua ja varmistaa samalla, että rajallisia luonnonvaroja käytetään kestävästi.

Edistys on edelleen hidasta, ja sitä rajoittavat korkeat kehityskustannukset, hajanainen sääntely ja varovainen rahoitus. Tämän seurauksena kuilu markkinoiden nykyisten tarpeiden ja teollisuuden tämänhetkisten tarjontamahdollisuuksien välillä kasvaa. Tilanne vaikuttaa ensisijaisesti pk-yrityksiin niiden suuriin yrityksiin nähden heikentyneen investointikapasiteetin vuoksi.

Jotta tämä kuilu voitaisiin kuroa umpeen, Euroopan investointipankki on ilmoittanut 400 miljoonan euron luottokiintiöstä, joka on tarkoitettu asumisen arvoketjussa toimiville yrityksille, myös pk-yrityksille, aina materiaalien tuottajista rakennusalan yrityksiin ja laitevalmistajiin. Tämä aloite toteutetaan InvestEU:n tuella, ja sen avulla rahoitetaan uusia teknologioita, joilla voidaan puuttua korkeisiin rakennus- ja kehityskustannuksiin ja nopeuttaa uusien asuntokantojen tarjontaa. Sillä tuetaan digitalisaatiota, automaatiota ja tekoälysovelluksia koskevia innovaatioita ja pyritään parantamaan suunnittelun ja rakentamisen laatua. Sen soveltamisalaan kuuluu innovatiivisia rakennustekniikoita, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevia innovatiivisia ratkaisuja, materiaaleja koskevia innovaatioita (lasi, sementti, betoni, rakennusteräs, keramiikka, puutuotteet jne.) sekä laitevalmistajien investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, mukaan lukien robotiikkaan ja älykkäisiin rakennuskoneisiin.

Euroopan investointipankin luottokiintiön lisäksi EIP-ryhmän, kansallisten kehityspankkien, Euroopan neuvoston kehityspankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja muiden rahoituslaitosten muodostamaan uuteen kohtuuhintaisia ja kestäviä asuntoja koskevaan yleiseurooppalaiseen investointijärjestelyyn sisällytetään arvoketjuihin perustuva lähestymistapa, joka kattaa kaiken aina rakennusalan innovaatioista kiinteistökehityksen laajempiin näkökulmiin. Tällä pyritään lisäämään yksityisiä investointeja julkisten investointien maksimoimisen avulla. Järjestely lisää sosiaaliseen, kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen liittyvien sijoitusmahdollisuuksien näkyvyyttä, millä pyritään houkuttamaan useampia sijoittajia ja hankkeiden toteuttajia.

Yksityisten investointien liikkeelle saaminen edellyttää myös sellaisten sääntelyesteiden poistamista, jotka tällä hetkellä estävät uusien teknologioiden laajentumisen rajojen yli. Tähän puuttuakseen komissio käynnistää kilpailukyvyn koordinointivälineen puitteissa pilottihankkeen, jossa keskitytään muualla kuin paikan päällä tapahtuvaan ja modulaariseen rakentamiseen. Tällä pilottihankkeella pyritään tukemaan rajatylittäviä, useiden valtioiden yhteishankkeita ja puuttumaan sääntelyn hajanaisuuteen, joka estää muualla kuin paikan päällä tapahtuvan ja modulaarisen rakentamisen riittävän laajentumisen.

Pilottihankkeella tuetaan osallistuvien jäsenvaltioiden sääntelykehyksien yhdenmukaistamista ja helpotetaan siten muualla kuin paikan päällä valmistettavien rakennustuotteiden ja -komponenttien vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Kilpailukyvyn koordinointiväline tarjoaa samanaikaisesti myös kohdennettua taloudellista tukea, jolla pyritään vahvistamaan toimitusketjuja ja parantamaan teollisia valmiuksia. Kysyntäpuolella sen avulla otetaan käyttöön täydentäviä toimenpiteitä, joilla lisätään innovatiivisten rakennusratkaisujen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä julkisilla ja yksityisillä markkinoilla. Lisäksi sillä edistetään kohtuuhintaisten asuntojen riittävää ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä tarjontaa kaikkialla EU:ssa.

Nykyisillä EU:n ohjelmilla tulee jatkossakin olemaan keskeinen rooli rakennusalan innovoinnin vauhdittamisessa. Uusi eurooppalainen Bauhaus 47  tukee myös tulevaisuudessa laadukkaiden, kohtuuhintaisten ja kestävien asuntojen tarjoamista politiikkojen, tietojen ja rahoituksen avulla. Tällä pyritään mahdollistamaan innovaatiota ja tarjoamaan kohdennettua tukea rakennusalan ekosysteemille, jotta siinä voidaan ottaa käyttöön yhdennettyjä ja osallistavia ratkaisuja. Myös Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta (NEB-välineen ja Built4People‐kumppanuuden kautta) rahoitetaan edelleen tutkimus‑, kehitys‑ ja demonstraatiohankkeita, joissa keskitytään kehittyneisiin materiaaleihin, rakennusalan kiertotalouteen ja digitaaliseen siirtymään. Näiden välineiden avulla innovaatiot voidaan saattaa laboratorioista laajamittaiseen käyttöön, mikä vahvistaa Euroopan johtoasemaa kestävän rakentamisen alalla.

Koheesiopolitiikalla tuetaan kohdennettuja investointeja alueellisiin innovaatioekosysteemeihin ja helpotetaan huippuratkaisujen käyttöönottoa, minkä vuoksi se voi myös osaltaan nopeuttaa innovatiivisten rakennusmateriaalien ja -tuotteiden käyttöönottoa. Yhdessä näillä toimenpiteillä pyritään lisäämään innovatiivisten rakennusratkaisujen tarjontaa ja kysyntää, jotta Euroopan rakennusala voi toimia nopeammin, älykkäämmin ja kestävämmin. Niiden avulla luodaan myös uusia mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille koko rakentamisen arvoketjussa.

4Rakennusmateriaalien vakaan saatavuuden varmistaminen

Materiaalikustannusten nousu ja esteet uusiomateriaalien käytölle

Epävakaat raaka-ainetoimitukset, kustannusten nousu ja uusiomateriaalien hajanainen saatavuus aiheuttavat Euroopan rakennusalalle yhä enemmän paineita. Tärkeimpien rakennustuotteiden hinnat ovat nousseet jyrkästi vuosien 2020–2024 välillä. Esimerkiksi betonin hinta on noussut 28 prosenttia ja keramiikan, kuten tiilien ja kattolaattojen, hinta 45 prosenttia 48 . Materiaalien osuus asuntorakentamisen kokonaiskustannuksista on 30–40 prosenttia, ja nämä suuntaukset vaikuttavat asuntojen hintoihin suoraan ja vaikeuttavat rakennussuunnittelun ennustamista. Häiriöt toimitusketjuissa sekä puute kriittisistä tuotantopanoksista ja materiaalien kattavista saatavuustiedoista pahentavat ongelmaa entisestään, minkä vuoksi rakennuttajien on vaikea ennakoida puutteita tai hintapiikkejä.  49

Tämä haaste kohdistuu myös uusiomateriaaleihin: useissa säädöksissä, kuten rakennustuoteasetuksessa, rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä 50 ja muissa ilmastoa koskevissa laeissa 51 , kierrätettyjen tai vähähiilisten tuotteiden tuotantoa ja käyttöä kannustetaan. Erityisesti EU:n kehykseen 52 ja rakennustuoteasetuksen tietoihin perustuva uusien rakennusten elinkaarenaikainen ilmakehän lämmityspotentiaalin laskenta lisää kestävien rakennustuotteiden kysyntää. Yhä useammista taloudellisista kannustimista huolimatta käyttöönotto on edelleen vähäistä: vain 0,7 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä valmistellaan uudelleenkäyttöä varten, ja keskeisten materiaalien kierrätysaste on edelleen alhainen (esimerkiksi kipsi 10 prosenttia ja lasi 6 prosenttia) 53 . Yksi suurimmista esteistä on Euroopan markkinoiden riittämättömät tiedot purkupaikoilla syntyvistä materiaaleista, mikä estää tehokkaiden uusioraaka-ainemarkkinoiden kehittymisen. Toinen suuri este ovat hajanaiset tai puuttuvat jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat kriteerit 54 , mikä aiheuttaa uusiomateriaalien rajatylittävää liikkuvuutta ehkäiseviä hallinnollisia esteitä.

Ensiö- ja uusiomateriaalien saatavuutta vahvistavat toimenpiteet

Rakentamiseen käytettävien ensiöraaka-aineiden vakaan saatavuuden varmistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vastata kasvavaan asuntokysyntään ja täyttää EU:n ilmastotavoitteet. Komissio vastaa tähän monitasoisella toimintamallilla. Nykyisillä aloitteilla, kuten EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä 55 , kohtuuhintaista energiaa koskevalla toimintasuunnitelmalla 56 , teräs- ja metallialan toimintasuunnitelmalla 57 ja RESourceEU-toimintasuunnitelmalla 58 , pyritään vähentämään tuotantopanoskustannuksia ja parantamaan rakennusmateriaaleihin liittyvää ennustettavuutta.

Viimeisten 15 vuoden aikana EU:n strategisten alojen kriittisten raaka-aineiden kartoitus ja seuranta ovat mahdollistaneet vajeiden ennakoinnin ja toimenpiteiden toteuttamisen, jotta toimitushäiriöiden riskiä on voitu pienentää 59 . Monet näistä materiaaleista, kuten maasälpä, boori, kiviainekset, kipsi, kvartsihiekka, kalkkikivi ja perliitti, ovat erityisen tärkeitä rakentamisen kannalta. Komissio seuraa Euroopan rakennusalan seurantakeskuksen (European Construction Observatory) 60 kautta näitä ja muita merkityksellisiä materiaaleja ja tuotteita (kuten terästä) yksityiskohtaisemmin ja raportoi niiden saatavuudesta ja hinnoista 61 .

Uusiomateriaalien osalta komissio pyrkii luomaan toimivat sisämarkkinat uudelleenkäytettäville ja kierrätetyille tuotteille. Yhdenmukaistettujen jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteerien avulla materiaalit muutetaan jätteistä arvokkaiksi tuotteiksi, mikä helpottaa rajat ylittävää kauppaa ja mahdollistaa niiden käytön sekä uudisrakentamisessa että korjauksissa. Yhteinen tutkimuskeskus kehittää jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia kriteereitä rakennus- ja purkujätteestä peräisin oleville runkoaineille. Lisäksi kiertotaloussäädöksessä puututaan jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteereiden hajanaisuuteen, ja sen avulla helpotetaan uusiomateriaalien käyttöönottoa myös rakennustuotteiden valmistuksessa.

Jätepuitedirektiivin 62 mukaisesti jäsenmailla on velvollisuus edistää rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttöä. Tämän vuoksi monet jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet pakollisia purku- ja kunnostustöitä edeltäviä tarkastuksia ja keränneet tietoja saatavilla olevasta materiaaleista. Purkutöitä edeltävillä tarkastuksilla voidaan lisätä avoimuutta ja helpottaa uusiomateriaalimarkkinoiden syntymistä ja tuoda purkupaikoilta saatavat materiaalit niitä tarvitsevien valmistajien saataville. Näiden tietojen koko potentiaalia voidaan kuitenkin hyödyntää vasta sitten, kun tiedot toimitetaan digitaalisesti ja julkistetaan, jolloin alalla voidaan kerätä, hankkia ja ennakoida uusiomateriaalien saatavuutta.

Parhaillaan tehtävän vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella komissio kehittää kiertotaloussäädöksen avulla digitaalisen eurooppalaisen rakennusresurssien arviointialustan (DECRA), jonka avulla yhdistetään kansallisia tietokantoja ja tarjotaan tietoa purkutöitä edeltävistä kartoituksista. Näin asiaankuuluvat tiedot voidaan tarjota haettavassa ja koneellisesti luettavassa muodossa. Avoimuuden lisäämisen ansiosta valmistajat voivat löytää uusiomateriaalien lähteet nopeammin, mikä vähentää riippuvuutta ensiömateriaaleista ja pienentää tuotantokustannuksia. Niille jäsenvaltioille, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön purkutöitä edeltävien kartoitusten tarjontajärjestelmää, kyseessä on investointi, jonka uusiomateriaalien lisääntyvän käytön edut kuitenkin korvaavat suurelta osin. Komissio tarkastelee myös vuoden 2026 kolmanteen neljännekseen mennessä etuja, joita tarkastusten pakolliseksi tekeminen tuottaa. Tätä varten se ottaa käyttöön vähimmäisjoukon pakollisia ja vapaaehtoisia tietopisteitä, jotka ovat digitaalisesti saatavilla. Samalla se pyrkii pitämään hallinnolliset rasitteet mahdollisimman vähäisinä.

Uudella rakennustuoteasetuksella tuotestandardeihin sisällytetään kierrätettyyn sisältöön ja kiertotalouteen liittyviä näkökohtia (korjattavuus, uudelleenkäytettävyys, kierrätettävyys ja elinkaaren pidentäminen), millä paikataan jäljelle jääneitä puutteita. Sillä myös varmistetaan, että uudelleenkäytetyt ja kierrätetyt tuotteet voivat kilpailla tasavertaisesti ensiöraaka-aineiden kanssa kaikkialla EU:ssa. Yhdessä näillä toimenpiteillä pyritään vakauttamaan materiaalitarjontaa, vapauttamaan uusioraaka-aineiden potentiaalia, pienentämään kustannuksia ja tukemaan kestävämpää, vastustuskykyisempää ja kiertotalouden mukaista rakennusalaa.

Kiertotalouteen liittyvien näkökohtien täydellinen integroiminen tarjoaa yrityksille säästömahdollisuuksia, vähentää riippuvuutta kolmansista maista alalla tarvittaviin raaka-aineisiin liittyen ja edistää hiilestä irtautumista vähentämällä ensiöraaka-aineiden louhintaa ja jalostusta.

5Palvelujen saatavuuden varmistaminen ja osaamisen parantaminen 

Rakennus- ja asennuspalvelujen EU:n sisämarkkinaintegraatio on edelleen matalalla tasolla. Rakentamista toteutetaan edelleen pääasiassa kansallisella tasolla, ja 90 prosenttia yrityksistä, joista suurin osa on pk-yrityksiä, tarjoaa rakennuspalveluja vain paikallisesti. Rakennusalan ekosysteemin osuus EU:n bruttoarvonlisäyksestä on noin 12 prosenttia, mutta rakentamispalveluiden rajatylittävä toiminta on vähäistä: rakennusalan palvelujen integraatio kaupankäyntiin on vain yhden prosentin tasolla. Rakennuspalvelujen vähäisen integraation syitä ovat muun muassa toimilupia rajoittava kansallinen sääntely, säänneltyjen ammattien suuri määrä alalla sekä ammattipätevyyden, todistusten ja näyttötutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen monimutkaisuus. Nämä esteet rajoittavat asiakkaiden liiketoimintamahdollisuuksia ja valintoja ja ehkäisevät rakennuspalvelujen rajatylittävän siirtämisen sinne, missä niille on eniten tarvetta. Rakennuspalvelujen esteiden vähentäminen kasvattaisi EU:n bruttoarvonlisäystä huomattavasti 63 .

Työvoiman osalta työvoimapula ja osaamisvaje ovat olleet rakennusalan rakenteellisia ongelmia jo pitkään ja haitanneet tuotantoa alalla. Viime vuosina kokonaistuotantoaan haittaavasta työvoimapulasta raportoineiden yritysten osuus on ollut tasaisen korkea: 25–30 prosenttia vuoden 2023 alusta lähtien 64 . Lisäksi rakennusalan ekosysteemi kärsii huonosta julkisesta kuvasta, joka liittyy heikkoon työsuhdeturvaan ja työn epävakauteen, rankkoihin työoloihin sekä terveys- ja turvallisuusriskeihin. Rakentamista pidetään myös edelleen stereotyyppisenä ”miesten työnä” 65 . Tämä aiheuttaa rakennusyrityksille epävarmuutta ja korkeita työvoimakustannuksia, mikä puolestaan lisää asuinrakentamisen kustannuksia.

Sekä asuntojen kysynnän kasvu että vihreä ja digitaalinen siirtymä lisäävät merkittävästi erikoistumista ja erityisen hyvää ammattitaitoa vaativien palveluammattien kysyntää 66 . Samanaikaisesti nämä taitovaatimusten muutokset, joissa on näkyvissä tekoälyn, robottien ja modulaarisen suunnittelun käyttöön liittyvien taitojen kasvava tarve, saattavat toimia houkuttimena nuorille ja parantaa sukupuolten välistä tasapainoa. Oppisopimuskoulutuksen jatkuvat tukitoimet ovat tältä osin olennaisia, ja niihin liittyy myös naisille kohdennettu viestintä. Eniten tarvittuja taitoja koskevan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarjoaminen rakennustyöläisille sekä rakennuspalvelujen sisämarkkinoiden toteuttaminen tukevat osaltaan työvoiman tarjontaa ja takaavat valmiudet asuntorakentamiseen.

Lisäksi kolmansista maista tulevalla kohdennetulla laillisella liikkuvuudella on suuri merkitys, ja sen avulla voidaan täydentää osaajien löytymistä unionin sisältä. Äskettäin hyväksytyllä EU:n osaamisreservillä pyritään helpottamaan EU:n ulkopuolisista maista tulevien taitotasoltaan erilaisten työnhakijoiden rekrytointia aloille, joilla on pulaa työntekijöistä, ja rakennusalalla on yksi työntekijöitä kipeimmin kaipaavista aloista 67 . Muita tapoja tukea EU:hun suuntautuvia laillisia väyliä ovat osaamiskumppanuudet 68 , tarkistettu EU:n yhdistelmälupadirektiivi ja ensimmäinen EU:n viisumipolitiikan strategia 69 . Osana oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta koskevaa pakettia (vuoden 2026 kolmas neljännes) komissio aikoo ehdottaa myös yhteisiä sääntöjä, joilla yksinkertaistetaan kolmansien maiden kansalaisten pätevyyksien tunnustamisen ja osaamisen validoinnin käsittelymenettelyjä. Tällä pyritään lisäämään johdonmukaisuutta ja avoimuutta ja selkeyttämään menettelyjä sekä työntekijöiden, työnantajien että viranomaisten kannalta.

5.1Esteiden poistaminen rakennuspalvelujen sisämarkkinoilta

Komissio on sitoutunut poistamaan esteitä rakennuspalvelujen rajatylittävältä tarjoamiselta. Tavoitteena on maksimoida sisämarkkinoiden potentiaali rakennus- ja asennuspalvelujen osalta ja lisätä alan tuottavuutta.  Tämä koskee erityisesti raja-alueita, joilla rakennusalan pk-yritykset eivät pysty hyödyntämään lähimarkkinoitaan valtioiden rajojen yli. Lisäksi osaamisunionia koskevassa tiedonannossa 70 ilmoitettiin osaamisen siirrettävyyttä koskevasta aloitteesta, jolla avataan työntekijöille ja yrityksille enemmän mahdollisuuksia hyödyntää sisämarkkinoiden koko potentiaalia. Yksi sen keskeisistä toimista – joka esitellään osana oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta koskevaa pakettia – on laajentaa säänneltyjen ammattien automaattista tunnustamista yhteisten koulutuspuitteiden kautta kattamaan uusia ammatteja sekä nykyaikaistaa ja virtaviivaistaa säänneltyjen ammattien tunnustamisprosesseja erityisesti digitaalisten välineiden avulla, mikä voisi muun muassa helpottaa ja lyhentää menettelyjä.

Toinen tärkeä toimi on sääntelemättömien ammattien tutkintojen avoimuutta ja vertailtavuutta koskevien vaihtoehtojen tarkastelu ja koordinoidun ja yhteentoimivan EU:n kehyksen edistäminen turvallista ja rajatylittävää tunnustamista varten.

Rakennuspalvelusäädöksen tavoitteena on edistää rakennus- ja asennuspalvelujen vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Tähän pyritään varmistamalla, että yritykset, yrittäjät ja ammattilaiset, joilla on kotijäsenvaltiossaan toimilupa, voivat tarjota palveluja helpommin myös muissa jäsenvaltioissa ja että sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan. Aloitteella pyritään edistämään yritysten ja yrittäjien liiketoimintaympäristön ennustettavuutta ja vakautta ja tuetaan myös pk-yritysten rajatylittävää toimintaa.

5.2Rakennusalan ekosysteemin osaamisvajeeseen puuttuminen

Komissio on sitoutunut tukemaan asianmukaisten taitojen kehittämistä rakennusalan ekosysteemissä. Näillä toimilla pyritään vastaamaan työvoiman ja osaamisen kasvavaan tarpeeseen asuntorakentamisen ja muiden rakennustöiden alueella. Esimerkiksi rakennusalaa koskevassa laaja-alaisessa osaamiskumppanuudessa 71 on luotu yhteinen sitoutumismalli: teollisten ekosysteemien tärkeimmät toimijat, mukaan lukien järjestöt ja asiaankuuluvat viranomaiset, sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja investoimaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Toimilla pyritään erityisesti luomaan synergioita, jotta mahdollisimman monet pk-yritysten työntekijät voisivat osallistua tällaisiin koulutuksiin. rakennusalaa koskeva laaja-alainen osaamiskumppanuus pyrkii toimillaan tarjoamaan täydennys- ja uudelleenkoulutusta 30 prosentille koko alan työntekijöistä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa koulutetaan vuosittain kolme miljoonaa rakennusalan työntekijää.

Rakennusalan ammatillista koulutusta nykyaikaistava Blueprint Alliance 72  kehittää vuonna 2026 koulutustoimia kiireellisiin osaamistarpeisiin ja vuonna 2028 pitkän aikavälin osaamistarpeisiin. Näihin kuuluvat muun muassa oppisopimuskoulutustarjonnan vahvistamisen kaltaiset aloitteet, joilla pyritään parantamaan ekosysteemin imagoa ja houkutellaan yhä enemmän nuoria osaajia ja naisia. Yhdessä tämän tiedonannon kanssa komissio julkaisi analyyttisen kertomuksen, jossa kartoitetaan rakennusalan nykyisiä ja tulevia osaamis- ja työvoimatarpeita 73 vuotta 2030 silmällä pitäen. Tällä kertomuksella korjataan puutteita hajanaisissa osaamista koskevissa tiedoissa ja tarjotaan näyttöä osaamiseen liittyviä rakennusalan ekosysteemin tulevia politiikkoja varten.

Komissio tukee toimenpiteitä näitä myös muilla toimilla, joilla pilotoidaan osaamisen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä pitkälle meneviä perusparannuksia koskevien hyvien käytäntöjen jakamista, rakennustiedon mallintamista ja kiertotalouden mukaista rakentamista. Näitä toimia toteutetaan useiden komission aloitteiden kautta, kuten BUILD UP Skills -aloitteen, rakennusalan ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden ja eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän kautta. Komissio kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Euroopan sosiaalirahasto plussaa ja kansallista julkista rahoitusta parhaalla mahdollisella tavalla, jotta alalla voidaan tarjota tulevaisuuteen valmistavaa uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta.

NEB Academy -hanke tulee myös nopeuttamaan rakennusalan ekosysteemin ammattilaisten täydennys- ja uudelleenkouluttamista ja tukee näin siirtymää kohti uudistamiseen ja kiertotalouteen perustuvaa materiaalien käytön järjestelmää. NEB Academy -hankkeen laajentamisella ja lujittamisella tuetaan edelleen tiedon, taitojen ja innovaation kehittämistä, ja tähän kuuluu myös startup-yritysten ja innovatiivisten tuotteiden testiympäristöjen tukeminen.

6Toteutus yhteistyössä

Euroopan kilpailukyvyn parantaminen rakennusalan ekosysteemin elvyttämisen avulla edellyttää sitä, että tästä hajanaisesta ja resurssivaltaisesta alasta tulee nykyaikainen, kilpailukykyinen, digitaalinen ja kestävä teollinen ekosysteemi. Tuottavampi rakennusalan ekosysteemi lisää rakentamisen intensiteettiä, joka muun muassa tekee asuntotarjonnasta kohtuuhintaisempaa.

Komissio seuraa jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kanssa alan tilannetta, häiriönsietokykyä, tuottavuutta ja meneillään olevaa hiilestä irtautumista. Rakennusalaa käsittelevä korkean tason foorumi 74 toimii tärkeimpänä alustana, jolla voidaan viestiä edelleen strategiassa esitetyistä toimista sekä seurata alan taloudellista suorituskykyä ja sen osuutta asuntotarjontakuilun kaventamisessa. Rakennusalaa käsittelevä korkean tason foorumi huolehtii synergioista eurooppalaisen asuntoallianssin kanssa, josta on ilmoitettu Euroopan kohtuuhintaista asumista koskevassa suunnitelmassa. Allianssi tarjoaa alustan, jolla voidaan seurata lupa- ja hallintomenettelyihin liittyvien kansallisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

Tämä on kollektiivinen pyrkimys. Sekä jäsenvaltioilla, alue- ja paikallisviranomaisilla, teollisuudella, työmarkkinaosapuolilla että rahoituslaitoksilla on oma tehtävänsä. Yhteistyötä tekemällä Eurooppa voi muuttaa rakennusalan ekosysteeminsä todelliseksi kilpailukyvyn veturiksi, joka rakentaa kotien lisäksi myös häiriönsietokykyä, mahdollisuuksia ja luottamusta Euroopan tulevaisuuteen.

(1)

Ks. Balouktsi et al. (2025): Housing investment needs in the EU. JRC Science for Policy Brief.

(2)

COM(2025) 1025 – Kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen suunnitelma.

(3)

Ekosysteemin rakenteen kuvaus ja yksityiskohdat: swd-annual-single-market-report-2021_en.pdf.

(4)

Industrial ecosystems indicators dashboard (pohjautuu Eurostatin tietoihin).

(5)

  Investment Survey 2024, European Union Overview (EIP 2024) .

(6)

Euroopan keskuspankki.

(7)

  Buildings and construction - Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SMEs .

(8)

  BIOBUILD‑hanke – Thermal Solutions for Green Buildings .

(9)

  Paving the way for lowering embodied carbon emissions in the building and construction sector | Clean Technologies and Environmental Policy .

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/3110, annettu 27 päivänä marraskuuta 2024, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta. EUVL L, 2024/3110, 18.12.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/3110/oj .

(11)

COM(2025) 772.

(12)

Sisämarkkinat: Euroopan kotimarkkinat epävarmassa maailmassa Strategia sisämarkkinoiden yksinkertaistamiseksi, sujuvoittamiseksi ja vahvistamiseksi – Euroopan komission tiedonanto, COM(2025) 500.

(13)

Transition Pathway for Construction, SWD European Commission (2023) - DocsRoom - Euroopan komissio .

(14)

B-Ready in the EU. https://openknowledge.worldbank.org/collections/9969d01c-9434-483c-bb5d-d8a8416e77b3  

(15)

Muita lupamenettelyjä voidaan soveltaa: kaavoituslupa tietyn toiminnon kehittämiseksi, lohkomislupa maa-alueen jakamiseksi tonteiksi, ympäristölupa suurille hankkeille tai toimintalupa, joka mahdollistaa tietyn taloudellisen toiminnan.

(16)

  https://doi.org/10.1080/09613218.2024.2400467 .

(17)

Questionnaire on building permit process and digital building permits – summary report, Euroopan komissio, 2025 + Call for Evidence.

(18)

Joissakin maissa on käytössä hajautettu järjestelmä, jossa kunnalliset viranomaiset myöntävät rakennuslupia (esim. Itävalta), kun taas toisissa on kehitetty keskitettyjä kansallisia alustoja (esim. Viro). Lisäksi vain jotkin jäsenvaltiot, kuten Suomi ja Viro, hyödyntävät verkossa toimivia lupajärjestelmiä ja integroivat yhä enemmän rakennustietomallinnusta (Building Information Modelling, BIM) prosesseihinsa.

(19)

Lukavec, M., Čáp, V., & Čermáková, K. (2024). How permitting process length influences development costs and real estate prices. Economics and Environment, 89(2), 768–768.

(20)

Rakennustietomallinnukseen pohjautuvat lupamenettelyt tarkoittavat rakennustietomallinnuksen hyödyntämistä rakennuslupaprosessissa. Hakijat toimittavat kolmiulotteisen BIM-mallin, joka mahdollistaa rakennusmääräysten ja sääntelyn noudattamisen automaattisen tarkastamisen sekä mallin kytkemisen ympäröivien rakennusten ja infrastruktuurin digitaaliseen kaksoseen. Järjestelmän avulla vaatimustenmukaisuuden todentamisprosessissa voidaan siirtyä manuaalisesta puoliautomaattiseen tarkistukseen.

(21)

Järvenpään kaupungin arvion mukaan tarkastusten keskimääräinen kesto voidaan lyhentää automatisoimalla 1–5 minuuttiin tavanomaisessa kerrostalohankkeessa, kun 2D-PDF-piirustusten manuaalisiin tarkastuksiin kuluu 1–2 päivää. Automatisoitujen tarkastusten ja vaatimusten mukaisen tietosisällön sisältävien IFC-mallien hyödyntäminen lyhentää rakennuslupahakemuksen kokonaiskäsittelyajan arviolta 40 arkipäivästä 10 arkipäivään.

(22)

COM(2025)980 Simplifying for sustainable competitiveness.

(23)

COM(2025)984. Tähän sisältyy lainsäädännön muutoksia ja ehdotus ympäristövaikutusten arviointien nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi esimerkiksi välttämällä moninkertaisia arviointeja pienissä muutoksissa tai laajennuksissa. Arvioinnit koskevat muun muassa uusien asuinrakennusten, kohtuuhintaisten tai sosiaalisten rakennusten sekä niitä palvelevan sosiaalisen infrastruktuurin suunnittelua ja rakentamista.

(24)

Teknisen tuen väline on EU:n ohjelma, joka tarjoaa EU:n jäsenvaltioille räätälöityä teknistä asiantuntemusta uudistusten suunnittelua ja toteuttamista varten. Teknisen tuen välinettä käytettiin hiljattain rakennustietomallinnuksen täytäntöönpanoon julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi pilottihankkeiden perustamiseen Kreikassa ja Espanjassa.

(25)

Horisontaalinen digitaalinen tuotepassijärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2027 alussa. Rakennustuoteasetuksen delegoitu säädös digitaalisen tuotepassin täytäntöönpanosta laaditaan, ja digitaalisesta tuotepassista tulee pakollinen yhdenmukaistettujen standardien ja eurooppalaisten arviointiasiakirjojen kattamille rakennustuotteille 18 kuukautta myöhemmin vuoteen 2028 mennessä. Ensimmäiset tuotteet ovat sementti- ja rakenteellisia metallituotteita ja sen jälkeen seuraavat ikkunoita ja ovia.

(26)

Tarkistetun rakennustuoteasetuksen mukaisiin digitalisointitoimiin sisältyy sähköisen tietojärjestelmän käyttöönotto, johon tallennetaan suoritustasoilmoitus, vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kaikkien yhdenmukaistettujen tuotteiden käyttöohjeet. Tämän järjestelmän avulla pääsy ilmoituksiin helpottuu, ja rakennustuotteiden käyttäjät saavat tiedot aiempaa nopeammin. Tämän odotetaan keventävän hallinnollista taakkaa 310 miljoonalla eurolla.

(27)

Digitaalinen rakennuspäiväkirja on keskitetty digitaalinen arkisto, johon tallennetaan kaikki rakennuksen olennaiset tiedot sen suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien koko sen elinkaaren ajan, mukaan lukien eri toiminnot, kunnossapito ja mahdollinen peruskorjaus. Digitaalisilla rakennuspäiväkirjoilla pyritään luomaan yhtenäinen tietolähde rakennustiedoille. Tämä parantaa tiedonhallintaa, lisää avoimuutta ja tukee omistajien, käyttäjien, rahoituslaitosten ja viranomaisten tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

(28)

Tekoälyn soveltamisstrategia, COM(2025) 723 final.

(29)

  https://public-buyers-community.ec.europa.eu/communities/bim-and-public-procurement .

(30)

Elpymis- ja palautumistukiväline, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelma.

(31)

  Investment Survey 2024, European Union Overview (EIP 2024) .

(32)

Vuotuinen sisämarkkinaraportti 2022, Euroopan komissio.

(33)

  https://ec.europa.eu/eurostat/web/interactive-publications/digitalisation-2025 .

(34)

Erityisesti Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaisissa maissa, joissa asuntopula on vakava, tehdasvalmisteiset menetelmät tarjoavat yhä useammin toimivan ratkaisun nopeaan ja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

(35)

Euroopan komissio: DG for Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SMEs, Market potential of offsite construction for housing supply – Report, Publications Office of the European Union, 2025.

(36)

Tehdastuotantoon siirtyminen avaa rakennusteollisuuteen uusia työprofiileja ja lisää alan houkuttelevuutta, mikä auttaa vastaamaan työvoimapulaan ja edistämään naisten osallistumista.

(37)

Market potential of offsite construction for housing supply – Ecorys – Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston tilaamana, 2025.

(38)

Ukrainan meneillään oleva jälleenrakennus tarjoaa hyödyllisiä oppeja: uusien asuntojen rakentamiskäytännöissä hyödynnetään usein innovaatioita, jotka liittyvät purkujätteen käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön, rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön sekä modulaarirakenteisiin. Monissa tapauksissa niitä voitaisiin toistaa muiden sodan runtelemien alueiden, kuten Gazan, jälleenrakentamisessa. Monet näistä innovaatioista voisivat osoittautua hyödyllisiksi myös EU:n rakennuskäytännöissä ja tukea EU:n asuntotarjontavajeen umpeen kuromisessa.

(39)

Kannanottopyyntö.

(40)

  Monitoring industrial ecosystems – Construction Analytical Report 2024 (Euroopan komissio) .

(41)

Esimerkiksi vuoden 2026 viimeiselle vuosineljännekselle suunnitellulla kehittyneitä materiaaleja koskevalla säädöksellä tuetaan tutkimusta ja innovointia, laajennetaan tuotantokapasiteettia EU:ssa ja yksinkertaistetaan kehittyneiden materiaalien sääntelyprosesseja. Siinä keskitytään erityisesti materiaaleihin, jotka ovat olennaisia vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta eri aloilla, myös rakennusteollisuudessa. Biotalousstrategiassa esitetään toimenpiteitä innovatiivisten biopohjaisten rakennusratkaisujen teknisten esteiden vähentämiseksi ja siten niiden kaupallisen käyttöönoton lisäämiseksi.

Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle (COM(2023) 62).

(42)

EU:n kilpailukykyisen ja kestävän biotalouden strategiakehys – SWD(2025) 895.

(43)

Rakennustuoteasetuksen lainsäädäntöprosessi on komission, jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja standardointiorganisaatioiden yhteistyössä toteuttama toimi, jolla tuetaan rakennustuoteasetuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon tarvittavien standardointipyyntöjen ja säädösten laatimista.

(44)

Muita käynnissä olevia hankkeita: https://joint-research-centre.ec.europa.eu/projects-and-activities/iresist-home/ongoing-projects_en.

(45)

Esimerkki: LIFE Giga Regio Factory, https://www.energiesprong.org/projects/giga-regio-factory.

(46)

Eurokoodiin kuuluu kymmenen vapaaehtoista eurooppalaista standardia, EN 1990 – EN 1999, joissa on vahvistettu yhteinen lähestymistapa rakennusten ja muiden maa- ja vesirakennustöiden sekä rakennustuotteiden suunnitteluun.

(47)

  https://new-european-bauhaus.europa.eu/index_en?prefLang=fi .

(48)

Lähde: Eurostat.

(49)

Kannanottopyyntö.

(50)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaaadittu) (EUVL L, 2024/1275, 8.5.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1275/oj ).

(51)

Tällaisia ovat esimerkiksi eurooppalainen päästökauppajärjestelmä suurille päästöjen aiheuttajille (ETS1), energiatehokkuusdirektiivi sekä EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä ja hiilen vähentämissuunnitelmiin liittyvä kansallinen lainsäädäntö.

(52)

Komission delegoitu asetus, jolla muutetaan direktiivin 2024/1275/EU liitettä III ja vahvistetaan unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten.

(53)

  Yhteisen tutkimuskeskuksen julkaisutietokanta, ”Techno-economic and environmental assessment of construction and demolition waste management in the European Union”.

(54)

Niin kutsuttujen jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteerien on täytyttävä, jotta oikeudellisesti jätteeksi luokitellut rakennusten purkupaikoilta peräisin olevat materiaalit voidaan ottaa jatkokäyttöön. Jätepuitedirektiivissä on määritetty tiettyjä tekijöitä (laatukriteerit, tuotosmateriaalit, käsittelyprosessit...), jotka on sisällytettävä tällaisiin kriteereihin, joita jäsenvaltiot voivat vahvistaa. Jos jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia kriteereitä ei ole tai jos ne eroavat toisistaan eri jäsenvaltioiden tai alueiden välillä, tämä haittaa uusiomateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä.

(55)

EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä (2024) pyritään varmistamaan kriittisten raaka-aineiden varma ja kestävä saatavuus EU:n strategisilla aloilla, kuten puhtaan energian ja digitaaliteknologian aloilla.

(56)

Energian hinnat ovat tärkein materiaalien hintoja nostava tekijä, ja tämän vuoksi kohtuuhintaista energiaa koskevalla toimintasuunnitelmalla (2025) pyritään tekemään energiakustannuksista ennustettavampia ja kohtuuhintaisempia, vähentämään materiaalikustannuksia ja parantamaan kilpailukykyä.

(57)

 Teräs- ja metallialan toimintasuunnitelmassa (2025) keskitytään luomaan vähähiilisen teräksen edelläkävijämarkkinoita, lisäämään kiertotaloutta, tasaamaan kansainvälisiä toimintaedellytyksiä ja lisäämään investointeja näillä aloilla.

(58)

COM(2025) 945, RESourceEU Action Plan Accelerating our critical raw materials strategy to adapt to a new reality.

(59)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1252, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024, puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi.

(60)

https://single-market-economy.ec.europa.eu/sectors/construction/european-construction-observatory-eco_en.

(61)

Erityistä huomiota kiinnitetään kunkin valitun materiaalin tuontiin, tuotantoon, vientiin ja hintoihin. Siinä yksilöidään kyseisiä raaka-aineita käyttävät tuoteperheet ja näiden materiaalien vaihteluista eniten kärsivät teollisuudenalat.

(62)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta.

(63)

IFO-instituutti, Building a Stronger Single Market: Potential for Deeper Integration of the Services Sector within the EU, Econpol Policy Report 52/2024.

(64)

Eurostat.

(65)

Vuonna 2024 naisten osuus rakennusalan työntekijöistä (NACE F) oli 10,6 prosenttia (Eurostat).

(66)

  Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, ”The greening of the EU construction sector” . 

(67)

Osaajareservistä tulee ensimmäinen EU:n laajuinen verkkoalusta, joka on avoin kaikille kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat työskennellä laillisesti unionissa, ja jolle osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat alueelleen sijoittautuneiden työnantajien avoimia työpaikkoja.

(68)

Tähän mennessä osaamiskumppanuudet on perustettu Marokon, Tunisian, Egyptin, Pakistanin ja Bangladeshin kanssa. Nämä kumppanuudet tarjoavat poliittisen ja rahoituskehyksen Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja keskeisten kumppanimaiden väliseen liikkuvuuteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvän yhteistyön vahvistamiseksi.

(69)

Suunniteltu julkaistavaksi tammikuussa 2026. Sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan koulutettujen työntekijöiden saapumista kolmansista maista.

(70)

https://commission.europa.eu/topics/eu-competitiveness/union-skills_fi.

(71)

Osa osaamissopimuskumppanuutta – https://pact-for-skills.ec.europa.eu/about/industrial-ecosystems-and-partnerships_en.

(72)

  Blueprint for sectoral cooperation on skills – Employment, Social Affairs and Inclusion.

(73)

An analytical report on skills in the European construction sector – Euroopan rakennusalan seurantakeskus.

(74)

  https://single-market-economy.ec.europa.eu/sectors/construction/construction-transition-pathway_en .