Esittelijä:

Javier DOZ ORRIT (ES–II)

Neuvonantaja(t)	Olivier VAUZELLE
Lainsäädäntömenettely	EU Law Tracker
Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 25.4.2024 Euroopan unionin neuvosto, 13.3.2024
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Euroopan komission asiakirjat	COM(2024) 23 final tiivistelmä asiakirjasta COM(…) …
Asiaan liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet	kestävän kehityksen tavoitteet 1, 4, 8, 9, 10, 12, 16 ja 17
Vastaava jaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen jaostossa	24.6.2024
Hyväksyminen täysistunnossa	11.7.2024
Täysistunnon numero	589
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	177/0/2

1.   JOHDANTO

Asetusehdotuksessa otetaan huomioon osa komission OECD:n tehtäväksi antaman arvioinnin (1) suosituksista ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa (2) esitetyistä suosituksista. Kyseisissä asiakirjoissa analysoidaan nykyisen asetuksen voimaantulon eli lokakuun 2020 jälkeen saatuja kokemuksia. Uudessa luonnoksessa velvoitetaan kaikki jäsenvaltiot ottamaan käyttöön ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismeja, edistetään käsitteiden ja menettelyjen yhdenmukaistamista ja vahvistetaan täsmälliset menettelyt ja määräajat EU:n yhteistyömekanismin toiminnalle. Ehdotuksen liitteissä on luettelo aloista, joita pidetään kriittisinä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen ylläpidon kannalta, sekä EU:n edun mukaisista ohjelmista, joiden yhteydessä ulkomaisten suorien sijoitusten on oltava julkisen valvonnan alaisia. Lopullinen päätös ulkomaisten suorien sijoitusten hyväksymisestä varauksetta tai ehdollisesti taikka niiden kieltämisestä kuuluu jäsenvaltioille.

ETSK:n mukaan ehdotetut muutokset ovat oikeansuuntaisia, sillä niillä pyritään tasapainoon ulkomaisiin suoriin sijoituksiin kannustavan lainsäädäntökehyksen säilyttämisen ja kasvavien geopoliittisten riskien torjumisen välillä edistämällä kauppa-, teollisuus- ja talouspolitiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan avointa strategista riippumattomuutta. On huomattava, että kansallisten menettelyjen ja seurantamekanismien yhdenmukaistamisen taso on riittämätön, että EU:lla ei ole vieläkään valmiuksia kieltää tiettyjä sijoituksia tai soveltaa niihin ehtoja tapauksissa, joissa ne vaikuttavat suoraan EU:n ohjelmiin tai hankkeisiin, ja että työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumista ei ole edelleenkään otettu ehdotuksessa asianmukaisesti huomioon.

ETSK katsoo, että asetuksen ehdot ja toimet on perusteltava hyvin selkeästi. Uudessa asetuksessa on vältettävä luomasta kuvaa perusteettomasta protektionismista, joka saattaisi antaa lyömäaseen niille, jotka pyrkivät horjuttamaan EU:n sitoutumista avoimeen talouteen. Avoimuudesta ja ennakoitavuudesta ei voida tinkiä.

Kun otetaan huomioon Euroopan ja koko maailman nykyinen geopoliittinen tilanne, EU:n taloudellisen turvallisuuden strategian (3) sisältö, strategiasta (4) ja vuoden 2019 asetuksesta (5) annetut ETSK:n lausunnot, avoimen strategisen riippumattomuuden käsitteiden vaikutukset turvallisuuden ja puolustuksen, teollisuuspolitiikan ja kaupan aloilla, edellä mainittujen OECD:n ja tilintarkastustuomioistuimen arviointien sisältö sekä se, että Euroopan talouksien on tarjottava suotuisat puitteet ulkomaisille sijoituksille, ETSK antaa asetusehdotuksesta seuraavat suositukset:

2.   SUOSITUKSET

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suosittelee seuraavaa:

2.1

Edistetään suoria ulkomaisia sijoituksia säätelevien kansallisten oikeudellisten normien ja jäsenvaltioiden seurantamekanismien yhdenmukaistamista. Tämä koskee erityisesti seuraavia seikkoja: Määritellään ulkomaisen sijoittajan osto-osuudet, jotka edellyttävät ulkomaisten suorien sijoitusten valvomista tai niiden kieltämistä tai rajoittamista tarvittaessa. Määritellään mahdollisimman lyhyet yhtäläiset määräajat tietopyyntöihin vastaamiselle sekä lausuntojen ja päätöslauselmien antamiselle. Laaditaan johdonmukaiset määritelmät turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle aiheutuvista riskeistä, yhdenmukaistetaan kansallisten seurantamekanismien käytäntöjä erityisesti asettamalla vakiokäytännöksi se, että sijoituksia valvotaan ennalta eli ennen niiden tekemistä, tai edistämällä ns. kultaosakkeen käyttämistä julkisen valvonnan välineenä tietyissä sallituissa sijoituksissa.

2.2

Määritellään poikkeustapaukset, joissa EU:n toimielimet voivat kieltää yhteen tai useampaan jäsenvaltioon tehtävät ulkomaiset suorat sijoitukset, rajoittaa niitä tai soveltaa niihin tiettyjä ehtoja, jos ne vaarantavat vakavasti unionin edun mukaisen ohjelman tai hankkeen tai yleisen turvallisuuden ja järjestyksen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

2.3

Vahvistetaan menettelyt, joiden avulla Euroopan komissio voisi kuultuaan asianomaisia jäsenvaltioita ja yhteisesti kaikkien niiden kanssa ja ulkomaisia sijoituksia koskevan unionin yhteistyömekanismin avulla kieltää mitkä tahansa edellisessä jaksossa määritellyt sijoitukset tai ottaa käyttöön niitä koskevia ehtoja tai rajoittavia toimenpiteitä.

2.4

Määritellään asetuksessa ne olosuhteet ja ominaispiirteet, joiden toteutuessa ulkomainen sijoitus aiheuttaa riskin EU:n edun mukaiselle ohjelmalle tai hankkeelle.

2.5

Sisällytetään asetukseen ”epäsuoran ulkomaisen sijoituksen” ja ”arvopaperisijoituksen” määritelmät, käsitellään myös kolmannen maan sijoittajan rahoitusosuutta kokonaisinvestoinnista ja täsmennetään, missä olosuhteissa tällaisia sijoituksia voidaan valvoa kansallisten seurantamekanismien ja EU:n yhteistyömekanismin avulla, jotta voitaisiin taata niiden samanlainen kohtelu kaikissa jäsenvaltioissa.

2.6

Analysoidaan ulkomaisten sijoitusten seurannan mahdollista laajentamista muihin olennaisiin valtion toiminnan ja väestön hyvinvoinnin kannalta kriittisiin infrastruktuureihin ja peruspalveluihin, mukaan lukien sosiaaliset palvelut. Joidenkin tällaisten infrastruktuurien ja palvelujen merkitys korostui covid-19-pandemian aikana.

2.7

Tarkistetaan sijoitusten seurantaan liittyviä EU:n säädöksiä eli ulkomaisia tukia koskevaa asetusta (6), yhteisön sulautuma-asetusta (7), kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevaa asetusta (8), kilpailuoikeutta ja kilpailun vastaisia käytäntöjä koskevaa lainsäädäntöä (9), kilpailua väärentäviä valtiontukia koskevaa lainsäädäntöä (10) sekä alakohtaisia säädöksiä (energia-ala (11), lentoliikenne (12) jne.), jotta ne olisivat johdonmukaisia nyt analysoitavan uuden asetuksen kanssa.

2.8

Esitetään painokas ehdotus, että kauppa-, investointi- ja assosiaatiosopimusneuvottelujen osapuolet soveltaisivat vastavuoroisuusperiaatetta sijoituksiin ja niiden seurantaan. Ainakin olisi ehdotettava, että jäsenvaltioiden käyttämillä sijoitusten seurantamekanismeilla seurataan kolmansista maista peräisin olevia sijoituksia aloilla, joilla kyseiset maat kieltävät eurooppalaiset sijoitukset tai rajoittavat niitä. Tällaisia sijoituksia olisi seurattava siinäkin tapauksessa, etteivät ne kuulu asetuksen yleisen seurannan piiriin.

2.9

Sovelletaan veroparatiiseista tuleviin sijoituksiin erityistä valvontaa, mikä edellyttää sijoittavien yhtiöiden todellisten omistajien kattavaa tuntemusta ja käytettyjen varojen laillisuuden tutkimista. Kehotetaan jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta poistaa ns. kultaiset viisumit, joiden avulla on voinut saada oleskeluluvan tai kansalaisuuden EU-maassa. Tarkastellaan ulkomaisten suorien sijoitusten virroissa tapahtuvien muutosten ja ongelmallista alkuperää olevien sijoitusten hyväksymisen tai hyväksymättä jättämisen välistä suhdetta.

2.10

Luodaan mekanismeja, joiden avulla työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat osallistua ulkomaisia sijoituksia koskevaan politiikkaan ja näiden sijoitusten valvontaan sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla. ETSK olisi otettava mukaan asetuksen arviointiin.

2.11

Vahvistetaan jäsenvaltioiden aineellisia sekä henkilöstöön ja koulutukseen liittyviä valmiuksia, jotta asetuksessa säädetyt ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan liittyvät tehtävät voidaan suorittaa tehokkaasti. Avustetaan puutteiden korjaamisessa sellaisia jäsenvaltioita, joilla ei välttämättä ole riittäviä keinoja ulkomaisten sijoitusten tehokkaaseen seurantaan ja muiden jäsenvaltioiden yhteistyömekanismin kautta pyytämien tietojen keräämiseen.

2.12

Osoitetaan komissiolle enemmän määrärahoja, ammattitaitoista henkilöstöä ja säännöllisesti ajan tasalle saatettavia teknologisia välineitä, jotta se voi selviytyä valvonnan lisääntymisestä ja koordinoinnin kasvavasta tarpeesta sekä asetuksessa säädetyn EU:n yhteistyömekanismin vahvistamisesta.

2.13

Analysoidaan perusteellisesti keinoja ja välineitä suorien ulkomaisten sijoitusten edistämiseksi strategista riippumattomuutta koskevan politiikan ja taloudellisen turvallisuuden strategian käsite- ja sääntelykehyksessä sekä pyrittäessä saavuttamaan kestävän kilpailukyvyn määritelmän mukaiset tavoitteet. Edistetään sijoitustoiminnan tasapainoista kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa myös korvaamalla suorien ulkomaisten sijoitusten valvontamekanismien soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvia kansallisia alijäämiä. Määritellään rooli, joka EU:n yhteistyömekanismilla voi olla näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja yhteistyössä kauppa- ja investointipolitiikan, teollisuuspolitiikan, kestävän kehityksen sekä puolustus- ja turvallisuuspolitiikan nivomisessa toisiinsa. Luodaan erityisiä, ulkomaisten suorien sijoitusten helpottamiseen tarkoitettuja kehyksiä sellaisten maiden kanssa, joilla on samanlaiset demokraattiset arvot.

3.   SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

Suosituksen 2.1 perustelut

3.1

Ulkomaiset sijoitukset ja erityisesti teknologisen innovaation mukanaan tuomat uudet sijoitukset tukevat osaltaan talouden kasvua ja tuottavuutta sekä kilpailukyvyn paranemista. Niitä on edistettävä unionin lainsäädännöllä. Viime vuosina useat tapahtumat ja tekijät ovat kuitenkin vahvistaneet käsitystä siitä, että on olemassa sijoituksia, joista aiheutuu enemmän riskejä kuin hyötyjä. Tällaisia tekijöitä ovat olleet muun muassa covid-19-pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen vaikutus toimitusketjuihin, geopoliittisten konfliktien lisääntyminen maailmassa samaan aikaan nationalismin ja populismin suosion kasvun kanssa, kilpailu keskeisten raaka-aineiden hallinnasta ja tuotantokapasiteetista ja innovatiivisimpien teknologioiden soveltamisesta sekä protektionismin ja aggressiivisen taloudellisen toiminnan, myös kyberavaruudessa tapahtuvan toiminnan, lisääntyminen. Euroopan turvallisuuden ja arvojen kannalta on äärimmäisen tärkeää ja kiireellistä torjua autoritaaristen toimijoiden taloudellista vaikutusta.

3.2

Esimerkiksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä teollisuus-, kauppa- ja investointipolitiikkaan sovellettavan avoimen strategisen riippumattomuuden käsitteen omaksuminen edellyttää ulkomaisten sijoitusten seurantaa EU:ssa koskevien sääntöjen ja menettelyjen parantamista. Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiassa esitettiin jo nykyisen asetuksen tarkistamista. Asetuksen soveltamisen arvioinnissa, jonka OECD teki alle kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta lokakuussa 2020, ja tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa (2023) esitetään samansuuntaisia näkemyksiä nykyisen asetuksen puutteista ja heikkouksista ja ehdotetaan muutoksia, jotka on suurelta osin sisällytetty komission ehdotukseen. Nämä liittyvät kaikkien jäsenvaltioiden velvoitteeseen soveltaa ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismeja, kehyksen peruskäsitteiden selventämiseen, jäsenvaltioiden kaikkien seurantamekanismien vaatimusten, määräaikojen ja prosessien yhdenmukaistamiseen, investointien seurantamekanismien soveltamiseen kolmansista maista peräisin olevalla pääomalla rahoitettuihin eurooppalaisiin yrityksiin sekä yhteistyömekanismin, komission arviointien ja ilmoitusprosessien parantamiseen.

3.3

Ehdotetulla asetuksella tavoiteltua yhdenmukaistamista olisi kuitenkin täydennettävä muun muassa kohdassa 2.1 mainituilla näkökohdilla, joita ovat esimerkiksi riskien määrittely, ennakkovalvonta, kansallisiin seurantamekanismeihin kuuluvat käytännöt ja ns. kultaosakkeet. Sääntelyn uudistamisen tavoitteena on oltava tasapainon säilyttäminen ulkomaisten sijoitusten helpottamisen ja niihin liittyvien riskien hallinnan välillä, mutta siinä on myös otettava huomioon, että kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen helpottaa kolmansista maista tehtäviä sijoituksia.

Suosituksen 2.2 perustelut

3.4

Ehdotuksessa uudeksi asetukseksi todetaan, että lopullinen päätös suorien ulkomaisten sijoitusten kieltämisestä, niiden rajoittamisesta tai niihin liittyvien ehtojen asettamisesta kuuluu aina jäsenvaltiolle, jossa sijoitus tehdään. Tämä on ongelmallista sikäli, että kun EU:n yhteistyömekanismi on aktivoitu ja kun komissio on antanut kielteisen lausunnon sijoituksesta, koska se saattaa vaarantaa vakavasti EU:n edun mukaisen hankkeen tai ohjelman, tai jos kyse on useampaan kuin yhteen maahan tehtävästä sijoituksesta, jonka yhteydessä suurin osa asianomaisista jäsenvaltioista katsoo sen vaarantavan kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen, jokin jäsenvaltio voi kuitenkin päättää sallia tällaisen sijoituksen tekemisen.

3.5

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen ETSK ehdottaa, että säilytetään yleinen vaatimus, jonka mukaan lopullinen päätös valvontamenettelyn kohteena olevasta ulkomaisesta suorasta sijoituksesta kuuluu jäsenvaltiolle, johon sijoitus tehdään, mutta sisällytetään uuteen asetukseen tapaukset, joissa komissio voi kohdassa 3.4 tarkoitetuissa tilanteissa ja EU:n yhteistyömekanismiin osallistuvien valtioiden enemmistöpäätöksellä tehdä erilaisen päätöksen kuin kyseinen jäsenvaltio.

Suosituksen 2.3 perustelut

3.6

Tapauksissa, joissa jäsenvaltio on erimielinen komission ja yhteistyömekanismin kanssa, olisi otettava käyttöön välimiesmenettely, jonka lopullinen päätös voisi olla Eurooppa-neuvoston vastuulla. Päätöksestä voitaisiin silti aina valittaa Euroopan unionin tuomioistuimeen. Välimiesmenettely saisi kestää enintään vuoden.

Suosituksen 2.4 perustelut

3.7

Toimivalta, jota komitea kannattaa lausunnon suosituksissa 2.2 ja 2.3 ja joka antaisi komissiolle tarkasti määritellyissä tai eritellyissä tapauksissa valtuudet kieltää ulkomainen sijoitus, lieventää siihen liittyviä riskejä tai soveltaa siihen ehtoja sen jäsenvaltion näkemyksen vastaisesti, johon investointi tehdään, edellyttää, että asetuksessa määritellään ne ominaispiirteet ja olosuhteet, joissa ulkomaiset suorat sijoitukset voivat aiheuttaa vakavan riskin unionin edun mukaiselle ohjelmalle tai hankkeelle.

Suosituksen 2.5 perustelut

3.8

Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se, että vuoden 2019 asetuksessa ei määritellä ”epäsuoran ulkomaisen sijoituksen” ja ”arvopaperisijoituksen” käsitteitä, on johtanut siihen, että jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia kriteerejä tämäntyyppisten sijoitusten seurannassa. (13) Ehdotetun uuden asetuksen 2 artiklaan ei myöskään sisälly näiden määritelmiä.

3.9

On olemassa tilanteita, joissa kummankinlaisista sijoituksista voi aiheutua riskejä, joita asetuksella pyritään välttämään tai vähentämään. Tarkoituksena ei ole puoltaa epäsuorien sijoitusten ja arvopaperisijoitusten yleistä seurantaa, mutta olisi kuitenkin suositeltavaa, että kaikissa jäsenvaltioissa olisi yhteiset kriteerit niiden kohtelulle ja että asetuksessa täsmennettäisiin ominaispiirteet ja olosuhteet, joiden toteutuessa kansallisten seurantaelinten ja EU:n yhteistyömekanismin olisi valvottava niitä.

Suosituksen 2.6 perustelut

3.10

Kriittisten toimintojen häiriönsietokykyä koskevassa direktiivissä (14) on määritelty yhteiskunnan ja taloudellisen toiminnan ylläpitämisen kannalta elintärkeiden palvelujen tarjonnan varmistamiseksi alat, joita olisi pidettävä erityisen tärkeinä unionin turvallisuuden tai yleisen järjestyksen kannalta, ja sellaisina ne olisi sisällytettävä asetuksen liitteeseen II.

3.11

Asetuksen tavoitteiden perusteella olisi myös suositeltavaa tarkastella mahdollisuutta valvoa suosituksessa 2.6 tarkoitettujen alojen lisäksi muitakin aloja, joilla on suuri vaikutus unionin arvojen, periaatteiden ja etujen säilyttämiseen, kuten koulutus, tiedotusvälineet tai sosiaaliset verkostot. On huomattava, että tässä olisi kyse toimista, joilla pyritään suojelemaan lehdistönvapautta ja muita EU:n perusoikeuskirjassa määriteltyjä perusvapauksia, kun kyseessä ovat sellaisista maista tulevien sijoittajien ostoaikeet, joissa näitä oikeuksia ei kunnioiteta. Samaan aikaan on pyrittävä siihen, että Euroopassa säilyy avoimuus eri näkökulmille. Toimenpiteet, joilla torjutaan mahdollisesti vihamielistä ulkomaista vaikuttamista ja disinformaatiomekanismeja ulkomaisten suorien sijoitusten seurannan avulla, eivät saa koskaan johtaa Euroopan sulkemiseen ja perusvapauksien rajoittamiseen.

Suosituksen 2.7 perustelut

3.12

Sen lisäksi, että edellä mainittuja normeja tarkastellaan ja tarkistetaan niiden mukauttamiseksi tämän asetuksen vaatimuksiin ja suuntaviivoihin, olisi perustettava mekanismi kaikkien ulkomaisten sijoitusten seurantaan liittyvien asetusten soveltamiseen liittyvien tietojen vaihtamista ja pysyvää jakamista varten, jotta voidaan säilyttää niiden johdonmukaisuus ja hyödyntää niiden välistä tehokasta synergiaa.

3.13

Samaa investointiprosessia koskeviin eri asetuksiin mahdollisesti perustuvien erilaisten vaatimusten yhteensovittaminen voisi vähentää liiallista byrokratiaa, joka olisi esteenä sijoittajille.

Suosituksen 2.8 perustelut

3.14

Eräät kolmannet maat kieltävät tai rajoittavat EU-maista tulevia investointeja tai soveltavat niihin ehtoja, jotka menevät tässä asetuksessa säädettyjä rajoituksia ja seurantaa pidemmälle. Tämä ei ole toivottava tilanne, ja se aiheuttaa EU:lle diplomaattista haittaa ja asettaa EU:n sijoittajat epäedulliseen asemaan.

3.15

Tarkoituksena ei ole ehdottaa, että näiden kolmansien maiden EU:n sijoituksiin soveltamia kieltoja tai rajoituksia sovellettaisiin yleisesti kyseisistä maista tuleviin sijoituksiin EU:ssa. Tietyissä tilanteissa saattaa olla tarkoituksenmukaista hyväksyä tietyt sijoitukset, jotka eivät kuulu asetuksessa tarkoitettuihin kieltoon tai rajoittamiseen johtaviin tapauksiin, vaikka vastavuoroisuus ei toteutuisikaan, esimerkiksi jos kyse on sijoituksista uusien yritysten perustamiseen tai toimintaan, johon liittyy huipputeknologiaa. Sen sijaan olisi tarkasteltava sijoituksia, joita nämä kolmannet maat tekevät EU-maissa aloilla, joilla Euroopan maihin kohdistuu kieltoja tai lisärajoituksia, jotta voidaan analysoida, liittyykö niihin erityisiä intressejä tai hyötyjä, joiden perusteella vastavuoroisuuden soveltamatta jättäminen olisi tarkoituksenmukaista. Samaan aikaan on kuitenkin toteutettava tarvittavat toimet vastavuoroisuuden periaatteen vahvistamiseksi kauppa- ja investointisopimuksissa ja niiden tarkistuksissa.

Suosituksen 2.9 perustelut

3.16

Kaikissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisissa EU:n säädöksissä (15) on korostettu tarvetta tuntea yritysten tosiasialliset omistajat ja edunsaajat niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun sijoitukset ovat peräisin veroparatiisista, koska monissa tapauksissa todellinen omistaja on piilotettu peiteyhtiöiden ketjun taakse, ja monet tällaisista yrityksistä sijaitsevat EU:n jäsenvaltioissa. Jotta voitaisiin saada tietoa yritysten todellisista omistajista ja investoitujen varojen alkuperän laillisuudesta, sijoitusten seuranta olisi ulotettava koskemaan kaikkia veroparatiiseissa sijaitsevilta yrityksiltä peräisin olevia sijoituksia.

3.17

Niin kutsuttujen kultaisten viisumien käytäntö antaa kolmansien maiden kansalaisille mahdollisuuden saada oleskelulupa tai kansalaisuus EU:n jäsenvaltiossa, jos he tekevät kyseisessä maassa tietynsuuruisen sijoituksen. Useimmissa tapauksissa sijoituksia tehdään kiinteistöalalla, mikä on vaikuttanut asuntojen hintoja nostavasti ja johtanut osaltaan siihen, että asuntojen puutteesta ja kiinteistöjen hintojen noususta on tullut joissakin maissa yksi suurimmista kansallisista ongelmista. Nämä sijoitukset eivät kuitenkaan ole valvonnan kohteena, minkä vuoksi niillä voidaan monissa tapauksissa kätkeä rahanpesutoimia. Tällaiset rahoitusvirrat voivat olla vihamielisille toimijoille portti Euroopan talouteen. EU:n olisi ehdotettava, että jäsenvaltiot harkitsevat uudelleen, onko mielekästä sallia tällaista toimintaa niiden alueella.

Suosituksen 2.10 perustelut

3.18

Asetusehdotuksen johdanto-osan 32 kappaleessa todetaan: ”tarvittaessa jäsenvaltiot tai komissio voivat ottaa huomioon asiaankuuluvat tiedot, jotka on saatu talouden toimijoilta, kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä tai työmarkkinaosapuolilta [– –] ja jotka koskevat ulkomaisia sijoituksia, jotka todennäköisesti vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen”. Ehdotuksessa ei kuitenkaan mainita, millainen menettely olisi luotava tämän periaatteen toteuttamiseksi. Tämä seikka on korjattava.

3.19

Ehdotuksessa todetaan, että komission on laadittava ja esitettävä parlamentille ja neuvostolle vuotuinen täytäntöönpanokertomus ja tehtävä arviointi viiden vuoden välein. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi saatava osallistua näiden vuotuisten täytäntöönpanokertomusten ja arviointikertomuksen valmisteluun virallisten menettelyjen kautta. ETSK:n tulisi olla yksi arviointiraportin valmisteluun osallistuvista tahoista.

Suosituksen 2.11 perustelut

3.20

Edellä mainitut asetuksen soveltamista koskevat OECD:n ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen arvioinnit ovat tuoneet esiin merkittäviä eroja eri jäsenvaltioiden valmiuksissa suorittaa seuranta-, tiedotus- ja ilmoitustehtäviä. Tällaiset erot voivat haitata niiden kykyä seurata jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja osallistua siihen, ja tämä voi heikentää EU-tasolla tapahtuvaa valvontaa. Työn koordinoinnin onnistuminen, osallistuminen tiedonvaihtoon ja kyky reagoida nopeasti riippuu asetuksen täytäntöönpanoon käytettävistä resursseista. Tämän vuoksi on asetettava tavoitteeksi, että kaikki jäsenvaltiot osoittavat riittävästi henkilö- ja aineellisia resursseja näihin prosesseihin että apua tarvitsevia autetaan.

3.21

Käytettävissä olevat välineet, prosessien joustavuus ja komission tekninen tuki mahdollistaisivat vähemmillä resursseilla selviämisen kussakin jäsenvaltiossa ja erityisesti niissä valtioissa, joilla resursseja on vähemmän.

Suosituksen 2.12 perustelut

3.22

Komission uusimmassa vuosikertomuksessa mainittu ulkomaisten liiketoimien määrän kasvu sekä ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan vaikuttavien geopoliittisten riskien lisääntyminen merkitsevät väistämättä valvontatarpeiden lisääntymistä kansallisella tasolla. Näitä tarpeita olisi tarkasteltava EU:n yhteistyömekanismin puitteissa. Tämä merkitseekin lisätyötä Euroopan komissiossa tästä työstä vastaaville tahoille.

3.23

Uusien teknologiariskien ennakoiminen on olennaisen tärkeää tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi. Tutkimustyötä arkaluonteisten teknologioiden luettelon päivittämiseksi olisi tehostettava.

Suosituksen 2.13 perustelut

3.24

Tavoitteiden, politiikkojen ja suunnitelmien kunnianhimoisuuden ja toisaalta EU:n ja sen jäsenvaltioiden niiden toteuttamiseen kohdistamien talousarviovarojen ja investointien välillä on räikeä ristiriita. Useimmissa jäsenvaltioissa investoinnit ovat riittämättömiä, ja EU:hun tehtävät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat vähentyneet viime vuosina. Tämän tilanteen ratkaisemisen pitäisi olla yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista, ja kaikissa EU:n politiikoissa ja erityisesti ulkomaisiin sijoituksiin liittyvissä politiikoissa olisi käsiteltävä sen ratkaisukeinoja.

3.25

Vaikka ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva asetus ei voi tarjota sääntelykehystä, jossa käsiteltäisiin kaikkia kohdassa 2.13 mainittuja tavoitteita ja politiikkoja, on aiheellista mainita ne tässä yhteydessä sen varmistamiseksi, että EU edistäisi niitä ja ettei asetus haittaisi niiden toteuttamista. Asetuksessa olisi kuitenkin vahvistettava yhteistyömekanismin roolia suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien tietojen ja analyysien tarjoajana ja sen suhdetta EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin ja ohjelmiin.

---

(1)   The Framework for the screening of foreign direct investment into the Union (oecd.org).

(2)   https://www.eca.europa.eu/fi/publications/SR-2023-27.

(3)  Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta, JOIN/2023/20 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52023JC0020.

(4)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta” (EUVL C, C/2024/2489, 23.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/2489/oj).

(5)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta” ( EUVL C 262, 25.7.2018, s. 94).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560, annettu 14. joulukuuta 2022, sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista (EUVL L 330, 23.12.2022, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2560/oj).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20. tammikuuta 2004 yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2004/139/oj).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/821, annettu 20. toukokuuta 2021, kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 206, 11.6.2021, http://data.europa.eu/eli/reg/2021/821/oj).

(9)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16. joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2003/1/oj).

(10)   Lainsäädäntö – Euroopan komissio (europa.eu).

(11)   Markkinat ja kuluttajat (europa.eu).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24. syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EUVL L 293, 31.10.2008, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2008/1008/oj).

(13)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 27 (2023) unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurannasta, huomautus 29, alakohdat d ja e.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14. joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2022/2557/oj).

(15)  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioissa käyttöön otettavista mekanismeista rahoitusjärjestelmän käytön estämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen ja direktiivin (EU) 2015/849 kumoamisesta, COM(2021) 423 final.