52024AE1290

Este documento é um excerto do sítio EUR-Lex

EUROPA
Eur-Lex Página inicial
EUR-Lex - 52024AE1290 - PT

Ajuda

Conselhos para pesquisar

Necessita de mais opções de pesquisa? Utilize a Pesquisa avançada

Documento 52024AE1290

Ajuda

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Komission kertomus – Kertomus kilpailupolitiikasta 2023 (COM(2024) 115 final)

EESC 2024/01290

EUVL C, C/2025/118, 10.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/118/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/118/oj

HTML

PDF — JO que faz fé

Assinatura eletrónica

Como verificar a autenticidade do Jornal Oficial

Euroopan unionin
virallinen lehti

C-sarja

C/2025/118

10.1.2025

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto

Komission kertomus – Kertomus kilpailupolitiikasta 2023

(COM(2024) 115 final)

(C/2025/118)

Esittelijä:

Giuseppe GUERINI

Neuvonantaja	Samuel CORNELLA (esittelijän neuvonantaja)
Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 29.5.2024
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	1.10.2024
Hyväksyminen täysistunnossa	23.10.2024
Täysistunnon numero	591
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	246/0/5

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) pitää hyvin merkityksellisenä työtä, jonka Euroopan komissio teki vuonna 2023 laatiakseen tiedonannon, jossa käsitellään ratkaisevan tärkeää kilpailulainsäädännön käsitettä eli merkityksellisiä markkinoita, joilla on keskeinen rooli määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksissa, yrityskeskittymien analysoinnissa ja valtiontukien valvonnassa.

1.2

ETSK katsoo, että nykyisiä tilapäisiä kriisi- ja siirtymäpuitteita olisi arvioitava perusteellisesti, jotta voidaan päättää, onko aiheellista luopua niistä asteittain vuonna 2025, kuten tällä hetkellä on suunniteltu, vai olisiko hyödyllistä sisällyttää tavanomaisiin valtiontukisääntöihin joitakin vihreän siirtymän kannalta hyödyllisiksi osoittautuneita näkökohtia, erityisesti menettelyllisiä parannuksia.

1.3

ETSK toteaa, että on pohdittava, miten voidaan säilyttää sisämarkkinat ja välttää valtiontukien mahdollisesti aiheuttamat haitalliset kilpailunvääristymät niin, että samalla varmistetaan eurooppalaisten yritysten maailmanlaajuinen kilpailukyky. Tämän erityisen kysymyksen osalta ETSK kehottaa pohtimaan tärkeää tekstikohtaa Enrico Lettan laatimassa raportissa Much more than a market: Unionin olisi kehitettävä rohkeita ja innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla saatetaan tasapainoon yhtäältä tarve ottaa nopeasti käyttöön elinkeinoelämälle suunnattua kohdennettua kansallista julkista tukea – siltä osin kuin sillä puututaan oikeasuhteisella tavalla markkinoiden toimintapuutteisiin – ja toisaalta tarve estää sisämarkkinoiden pirstoutuminen. Yksi keino tämän ongelman ratkaisemiseksi voisi olla tasapainon löytäminen kansallisella tasolla tapahtuvan valtiontukien tiukemman soveltamisen ja EU-tason rahoitustuen asteittaisen laajentamisen välillä. Voitaisiin erityisesti luoda valtiontukia koskeva rahoitusosuuksien mekanismi, joka velvoittaa jäsenvaltiot osoittamaan osan kansallisesta rahoituksestaan yleiseurooppalaisten aloitteiden ja investointien rahoittamiseen.

1.4

1.5

ETSK kehottaa komissiota pohtimaan seikkaperäisesti toista merkityksellistä kohtaa Enrico Lettan raportissa sisämarkkinoista. Kohdan mukaan yhteisötalouden koko potentiaalin hyödyntämiseksi on harkittava useita poliittisia toimenpiteitä. Ensinnäkin on helpotettava yhteisötalouden toimijoiden rahoituksensaantimahdollisuuksia niiden koko elinkaaren ajan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi voitaisiin muun muassa soveltaa valtiontukea koskevaa yleistä ryhmäpoikkeusasetusta yhteiskunnallisiin yrityksiin ja arvioida uudelleen sääntöjä, jotka koskevat epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden palkkaamiseen myönnettävää tukea.

1.6

ETSK pitää erittäin mielenkiintoisena ajatusta mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavasta yleiseurooppalaisesta julkisesta valtiontukirahastosta (State aid sovereign fund), kuten Lettan raportissa ehdotetaan, sillä se voisi olla hyödyllinen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta.

1.7

Yleisesti ottaen ETSK toteaa, että on pohdittava, miten voidaan säilyttää sisämarkkinat ja välttää haitalliset kilpailunvääristymät niin, että samalla varmistetaan eurooppalaisten yritysten maailmanlaajuinen kilpailukyky. Tämä tarkoittaisi tarvittaessa asianmukaisia mukautuksia, jos muut globaalit toimijat ottavat käyttöön kohdennettuja tukitoimenpiteitä, joista esimerkkinä mainittakoon Yhdysvalloissa hyväksytty inflaation hillitsemistä koskeva laki.

1.8

ETSK kannustaa komissiota syventymään meneillään olevaan arviointiin, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1/2003 (2) ja sen täytäntöönpanosäädöksen, asetuksen (EY) N:o 773/2004 (3), mahdollista muuttamista, jotta voidaan edelleen turvata näiden 2000-luvun alussa annettujen asetusten alkuperäiset tavoitteet kilpailusääntöjen soveltamisen yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi kaikkialla EU:ssa.

1.9

ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota yleiseen suuntaukseen, joka osoittaa SEUT-sopimuksen 101 artiklan rikkomiseen liittyvien sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien hakemusten määrän vähentyneen viime vuosina, ja ehdottaa, että tätä kysymystä käsiteltäisiin vuonna 2025 julkaistavassa vuotuisessa kilpailukertomuksessa, joka koskee kilpailupolitiikkaa vuonna 2024, vaikka sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevat tapaukset ovat viime aikoina hieman lisääntyneet. Markkinoiden jakaminen, asiakkaiden jakaminen ja tarjouskeinottelu ovat merkittäviä esteitä sekä vapaalle kilpailulle että talouskasvulle, ja sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevat ohjelmat ovat olleet aiemmin erittäin hyödyllisiä kartellien paljastamisessa, kunnes sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien hakemusten määrä on viime vuosina alkanut laskea. Tähän on mahdollisesti syynä kilpailuoikeuden yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon helpottuminen, mikä vähentää lähtökohtaisesti sakkolievennys- ja sakkovapautusohjelmien houkuttelevuutta.

1.10

ETSK suhtautuu myönteisesti sellaisia yrityskeskittymätapauksia koskevaan yksinkertaistamispakettiin, jotka eivät näytä aiheuttavan vakavia kilpailuongelmia. Kyseiset yksinkertaistukset täyttävät oikeasuhteisuuden vaatimuksen, sillä ne vähentävät liiketoimista ilmoittamiseen tarvittavien tietojen määrää. Kyseisillä säännöillä vähennetään yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitetta ja kilpailuviranomaisten hallinnollista taakkaa tapauksissa, jotka eivät näytä aiheuttavan vakavaa haittaa kilpailulle.

2. Johdanto ja taustaa

2.1

Euroopan komissio julkaisi 6. maaliskuuta 2024 kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksensa, joka on osoitettu neuvostolle, Euroopan parlamentille, alueiden komitealle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja jossa kuvataan kilpailupolitiikan keskeisiä osatekijöitä vuonna 2023.

2.2

Kertomuksen johdannossa komissio korostaa, että kilpailu- ja valtiontukisäännöissä on otettava asianmukaisesti huomioon kasvavat maailmanlaajuiset geopoliittiset jännitteet ja erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jatkuminen sekä talouden ja markkinoiden digitalisaation eteneminen.

2.3

Komissio huomauttaa myös, että se on neuvoston pyynnöstä toteuttanut tutkimuksen nykyisten valtiontukisääntöjen vaikutuksista sisämarkkinoiden eheyteen ja EU:n kilpailukykyyn ja analysoinut erityisesti erilaisten tilapäisten puitteiden nojalla viime vuosina myönnettyjä valtiontukia.

2.4

Komissio toteaa niin ikään, että digimarkkinasäädöksen uusia sääntöjä on sovellettu toukokuusta 2023 lähtien digitaalisten markkinoiden avoimuuden ja kilpailullisuuden säilyttämiseksi. Samanaikaisesti kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen kanssa julkaistiin digimarkkinasäädöksen 35 artiklan mukainen kattava selvitys toimista, joita komissio on toteuttanut digimarkkinasäädöksen puitteissa.

2.5

Komissio kuvailee ja selittää kertomuksessaan muita keskeisiä kehityskulkuja, joista esimerkkeinä mainittakoon i) merkityksellisten markkinoiden käsitettä koskevaan uuteen tiedonantoon liittyvä työskentely, ii) käynnissä oleva pohdinta SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanoa koskevan järjestelmän mahdollisesta nykyaikaistamisesta asetuksen (EY) N:o 1/2003 mukaisesti, iii) sellaisista yritysten välisistä sulautumisista ilmoittamista koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen, jotka ensi näkemältä vaikuttavat ongelmattomilta kilpailun kannalta ja jotka voidaan hyväksyä ensimmäisessä vaiheessa.

2.6

Toinen edellä mainitun mukainen merkityksellinen kehityskulku koskee ulkomaisia tukia koskevan asetuksen mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien voimaantuloa lokakuusta 2023 alkaen. Asetus otettiin käyttöön tietyille Euroopan unionin ulkopuolisille yrityksille myönnettyjen julkisten tukien aiheuttamien markkinavääristymien torjumiseksi.

2.7

Todettakoon lisäksi, että Mario Draghin 9. syyskuuta esittämässä kilpailukykyä käsittelevässä raportissa vahvistetaan, että nykyiset kilpailusäännöt ovat säilyttäneet asianmukaisen kilpailun tason Euroopan markkinoilla ja että niillä on tässä suhteessa keskeinen rooli. Näitä samaisia sääntöjä voitaisiin kuitenkin mukauttaa asteittain, jotta voidaan sekä varmistaa eurooppalaisten yritysten kilpailukyky maailmanlaajuisesti että ottaa asianmukaisesti huomioon useiden digitaalisten palvelujen markkinoiden muuttuva rakenne.

3. Yleiset ja erityiset huomiot

3.1

ETSK korostaa Euroopan komission vuonna 2023 tekemän työn merkitystä, kun kyse on tiedonannosta, jossa käsitellään ratkaisevan tärkeää kilpailulainsäädännön käsitettä eli merkityksellisiä markkinoita. Käsitteillä ”merkitykselliset tuotemarkkinat” ja ”merkitykselliset maantieteelliset markkinat” on perustavanlaatuinen merkitys sekä määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapausten että yritysten välisten sulautumien analysoinnin ja valtiontukien valvonnan kannalta.

3.2

Aiempaa (1997) tiedonantoa merkityksellisistä markkinoista on mukautettu asianmukaisesti erityisesti digitalisaation osalta muuttuneeseen taloudelliseen ja teknologiseen tilanteeseen. Merkityksellisten markkinoiden mukautetun määritelmän ansiosta komission lähestymistapa on nykyaikaisempi, erityisesti suhteessa digitaalisiin markkinoihin sekä markkinoihin, joilla investoidaan merkittävästi tutkimukseen ja kehittämiseen.

3.3

Kuten ETSK on jo aiemmissakin lausunnoissaan todennut, se on tyytyväinen siihen, että komissio on hyväksynyt ensin covid-19-kriisiä ja sen jälkeen Ukrainan kriisiä koskevat tilapäiset valtiontukipuitteet ja jatkanut sittemmin niiden voimassaoloa. Tilapäiset puitteet ovat olleet keskeisessä asemassa eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemisessa kahden toisiaan seuranneen ennennäkemättömän taloudellisen laskukauden aikana.

3.4

ETSK panee merkille poikkeuksellisen nopeuden, jolla Euroopan komissio antoi alun perin päätökset tukijärjestelmien hyväksymiseksi covid-19-kriisin akuuteimmassa vaiheessa, ja myös vuoden 2023 aikana osoitetun hallinnollisen tehokkuuden. Tuona vuonna Ukrainan tilapäisten kriisipuitteiden ja tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden nojalla tehtiin jopa 220 päätöstä, vaikka jäsenvaltioiden myöntämä tuki oli vähentynyt jyrkästi tilapäisten puitteiden soveltamisen alkuvaiheeseen verrattuna.

3.5

Samalla ETSK panee merkille, kuten useat osapuolet ovat huomauttaneet, että valtiontukisääntöjen soveltamisessa sallittu huomattava joustavuus voi johtaa kilpailun vääristymiseen eri jäsenvaltioista peräisin olevien yritysten välillä, mikä saattaa haitata sisämarkkinoiden lujittamista.

3.6

ETSK katsookin, että nykyisiä tilapäisiä kriisi- ja siirtymäpuitteita olisi arvioitava perusteellisesti, jotta voidaan päättää, onko aiheellista luopua niistä asteittain vuonna 2025, kuten tällä hetkellä on suunniteltu, vai olisiko hyödyllistä sisällyttää tavanomaisiin valtiontukisääntöihin joitakin kyseisten puitteiden näkökohtia, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi vihreän siirtymän kannalta, erityisesti mitä tulee menettelyllisiin parannuksiin.

3.7

Kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta käy ilmi, että tiedot valtiontuesta, jota on myönnetty kaksien äskettäisten tilapäisten puitteiden nojalla, osoittavat tukien myöntämisen keskittymisen muutamiin jäsenvaltioihin. Samainen analyysi osoittaa kuitenkin, että tilapäisten puitteiden nojalla hyväksytty tuki on ollut oikeasuhteista kriisin aiheuttamaan vahinkoon nähden. Tukia on käytetty eri tavoin eri puolilla EU:ta ensinnäkin siksi, että Ukrainan sotaan liittyviä haittoja ei ole koettu yhtenäisellä tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, toiseksi koska jäsenvaltioiden välillä on veronmaksukapasiteettiin liittyviä eroja ja lisäksi koska energiakriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin eri tavoin.

3.8

ETSK toteaa, että on pohdittava, miten voidaan säilyttää sisämarkkinat ja välttää haitalliset kilpailunvääristymät niin, että samalla varmistetaan eurooppalaisten yritysten maailmanlaajuinen kilpailukyky. Tämä tarkoittaisi tarpeen mukaan asianmukaisia mukautuksia, jos muut globaalit toimijat ottavat käyttöön kohdennettuja tukitoimenpiteitä, joista esimerkkinä mainittakoon Yhdysvalloissa hyväksytty inflaation hillitsemistä koskeva laki.

3.9

Tämän nimenomaisen kysymyksen osalta ETSK kehottaa komissiota ja kaikkia EU:n toimielimiä tarkastelemaan kahta merkittävää tekstikohtaa Much More Than a Market -raportissa, jonka Enrico Letta on laatinut neuvoston pyynnöstä ja joka julkaistiin 17. huhtikuuta 2024. Raportin mukaan unionin olisi kehitettävä rohkeita ja innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla saatetaan tasapainoon yhtäältä tarve ottaa nopeasti käyttöön elinkeinoelämälle suunnattua kohdennettua kansallista julkista tukea – siltä osin kuin sillä puututaan oikeasuhteisella tavalla markkinoiden toimintapuutteisiin – ja toisaalta tarve estää sisämarkkinoiden pirstoutuminen. Yksi keino tämän ongelman ratkaisemiseksi voisi olla tasapainon löytäminen kansallisella tasolla tapahtuvan valtiontukien tiukemman soveltamisen ja EU-tason rahoitustuen asteittaisen laajentamisen välillä. Voitaisiin erityisesti luoda valtiontukia koskeva rahoitusosuuksien mekanismi, joka velvoittaa jäsenvaltiot osoittamaan osan kansallisesta rahoituksestaan yleiseurooppalaisten aloitteiden ja investointien rahoittamiseen. Yleiseurooppalaisen julkisen valtiontukirahaston perustaminen voisi osoittautua hyödylliseksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamisen että sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamisen kannalta.

3.10

ETSK suhtautuu myönteisesti sekä tavanomaisille aloille että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyville palveluille myönnettävän vähämerkityksisen tuen enimmäismäärien mukauttamiseen 200 000 eurosta 300 000 euroon ja 500 000 eurosta 750 000 euroon kolmen vuoden aikana. Vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää korotettiin myös kalastus- ja vesiviljelyalan osalta lokakuussa 2023 (30 000 eurosta 40 000 euroon kolmen vuoden aikana) asetuksella (EU) 2023/2391. Eurooppalaiset yritykset olivat jo pitkään pyytäneet enimmäismäärien mukauttamista, jonka komissio toteutti toteutuneen inflaation ja tuleville vuosille ennustetun inflaation perusteella, ja se on näin ollen tervetullut. ETSK kannattaa myös siirtymistä vuodesta 2026 alkaen kansalliseen tukirekisteriin jäsenvaltioissa ja toivoo, että rekisterin avulla voidaan vähitellen varmistaa sekä parempi oikeusvarmuus viranomaisille että pienempi säännösten noudattamisesta eurooppalaisille yrityksille aiheutuva rasite.

3.11

ETSK suhtautuu myönteisesti kesäkuussa 2023 hyväksyttyyn, yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen tehtyyn kohdennettuun muutokseen, jolla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tukemista. ETSK katsoo kuitenkin, että valtiontukisäännöillä olisi myös edistettävä kolmatta ja yhtä tärkeää siirtymää – sosiaalista siirtymää. Komitea kehottaakin komissiota pohtimaan seikkaperäisesti toista merkityksellistä kohtaa Enrico Lettan raportissa sisämarkkinoista. Kohdan mukaan yhteisötalouden koko potentiaalin hyödyntämiseksi on harkittava useita poliittisia toimenpiteitä. Ensinnäkin on helpotettava yhteisötalouden toimijoiden rahoituksensaantimahdollisuuksia niiden koko elinkaaren ajan. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi voitaisiin muun muassa soveltaa valtiontukea koskevaa yleistä ryhmäpoikkeusasetusta yhteiskunnallisiin yrityksiin ja arvioida uudelleen sääntöjä, jotka koskevat epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden palkkaamiseen myönnettävää tukea.

3.12

ETSK kannustaa komissiota syventymään asetuksen (EY) N:o 1/2003 ja sen täytäntöönpanosäädöksen, asetuksen (EY) N:o 773/2004, mahdolliseen muuttamiseen, jotta voidaan jatkossakin turvata näiden 2000-luvun alussa annettujen asetusten alkuperäiset tavoitteet kilpailusääntöjen soveltamisen yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi. Koska yli 20 vuotta on kulunut siitä, kun on siirrytty hajautettuun SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan täytäntöönpanojärjestelmään, joka korvasi aiemman, asetuksen N:o 17/62 (4) mukaisen keskitetyn ennakkoilmoitusjärjestelmän, on perusteltua ja varmasti hyödyllistä pohtia järjestelmän nykyaikaistamista, kun otetaan huomioon digitalisoitujen markkinoiden nykyinen rakenne ja kilpailuoikeuden rikkomista koskevien tutkimusten monimutkaistuminen.

3.13

Mitä tulee SEUT-sopimuksen 101 artiklan täytäntöönpanoa koskevaan nykyiseen oikeudelliseen kehykseen, ETSK toteaa, että vuotuisessa kilpailukertomuksessa ei keskitytä yksityiskohtaisesti sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien hakemusten ja kartellitapausten väliseen suhteeseen. Kun otetaan huomioon viimeaikaiset kehityssuuntaukset, jotka osoittavat sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien hakemusten määrän vähentyneen viime vuosina, on toivottavaa, että tätä kysymystä käsitellään vuoden 2025 kertomuksessa (vaikka sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevat tapaukset ovatkin viime aikoina hieman lisääntyneet). Markkinoiden jakaminen, asiakkaiden jakaminen ja tarjouskeinottelu ovat merkittäviä esteitä sekä vapaalle kilpailulle että talouskasvulle, ja sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevat ohjelmat ovat olleet aiemmin erittäin hyödyllisiä kartellien paljastamisessa, kunnes sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien hakemusten määrä on viime vuosina alkanut laskea. Tällaiseen vähentymiseen on mahdollisesti syynä kilpailuoikeuden yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon helpottuminen, mikä mahdollisesti vähentää lähtökohtaisesti sakkolievennys- ja sakkovapautusohjelmien houkuttelevuutta.

3.14

ETSK on tyytyväinen siihen, että digimarkkinasäädös tuli voimaan toukokuussa 2023. Säädöksellä yhdenmukaistetaan portinvartijoiden velvoitteita kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan yhtäältä lisätä digitaalialan kilpailullisuutta ja toisaalta vähentää epäoikeudenmukaisia käytäntöjä verkkoalustasektorilla. Alaa koskevalla erityislainsäädännöllä, kuten digimarkkinasäädöksellä, on näin ollen oma roolinsa, joka täydentää kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa ja tehostaa oikeudellista kehystä sisämarkkinoiden sekä loppukäyttäjien hyvinvoinnin eduksi.

3.15

Myönteistä kehitystä on myös ensi näkemältä ongelmattomien yrityskeskittymien tarkastelun yksinkertaistamiseen tähtäävä toimenpiteiden paketti, jolla vähennetään liiketoimista ilmoittamiseen tarvittavien tietojen määrää 1. syyskuuta 2023 alkaen. Sääntöihin tehdyt muutokset vaikuttavat oikeasuhteisilta ja tehokkailta, sillä ne vähentävät yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitetta ja kilpailuviranomaisten hallinnollista taakkaa tapauksissa, jotka eivät aiheuta vakavaa haittaa kilpailulle.

3.16

ETSK huomauttaa, että ulkomaisia tukia koskevalla asetuksella, joka tuli voimaan vuoden 2023 alussa ja johon sisältyy erityinen täytäntöönpanoasetus heinäkuusta 2023 lähtien, voitaisiin mahdollisesti kuroa umpeen sääntelyvaje ja luoda sääntelykehys ja oikeusperustat, joita tarvitaan sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden myöntämien tukien torjumiseksi, jotka voisivat vääristää kilpailua ja haitata sisämarkkinoiden ja niillä toimivien yritysten kilpailukykyä.

3.17

ETSK toteaa lisäksi, ettei kilpailu ole aina mahdollista etenkään tietyillä markkinoilla ja tietyillä maaseutualueilla tai syrjäseuduilla, joilla resurssien niukkuus ja kannattavuus johtavat markkinoiden tehottomuuteen (tai jopa niiden puutteelliseen toimintaan) siitä aiheutuvine merkittävine sosiaalisine vaikutuksineen, jotka olisi huomioitava ja joita olisi mitattava nykyistä paremmin. Kyse on tällöin esimerkiksi lisääntyvästä energiaköyhyydestä tietyillä alueilla tai peruspalvelujen puutteesta tietyillä maaseutualueilla. Tällaiset markkinoiden tehottomuuteen johtavat olosuhteet olisi otettava huomioon pitäen mielessä niiden vaikutukset sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.

Bryssel 23. lokakuuta 2024.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) Komission asetus (EU) 2023/2391, annettu 4 päivänä lokakuuta 2023, asetusten (EU) N:o 717/2014, (EU) N:o 1407/2013, (EU) N:o 1408/2013 ja (EU) N:o 360/2012 muuttamisesta kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen myönnettävän vähämerkityksisen tuen osalta sekä asetuksen (EU) N:o 717/2014 muuttamisesta yksittäiselle yritykselle myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärän, keston ja muiden seikkojen osalta (EUVL L, 2023/2391, 5.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2391/oj).

(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ( EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(3) Komission asetus (EY) N:o 773/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ( EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18).

(4) Asetus N:o 17, Perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan ensimmäinen täytäntöönpanoasetus (EYVL 13, 21.2.1962, s. 204).

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/118/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)

Início

Escolha as funcionalidades experimentais que pretende experimentar