EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.7.2023
COM(2023) 437 final
2023/0262(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen (EU) 2019/869 kumoamisesta
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52023PC0437
Proposal for a COUNCIL DECISION on the position to be taken on behalf of the European Union in the General Fisheries Commission for the Mediterranean and repealing Decision (EU) 2019/869
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen (EU) 2019/869 kumoamisesta
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen (EU) 2019/869 kumoamisesta
COM/2023/437 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.7.2023
COM(2023) 437 final
2023/0262(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen (EU) 2019/869 kumoamisesta
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen kohde
Tämä ehdotus koskee päätöstä Välimeren yleisen kalastuskomission kokouksissa vuosina 2024–2028 Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta, joka liittyy säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden hyväksymiseen.
2.Ehdotuksen tausta
2.1.Sopimus Välimeren yleisen kalastuskomission perustamisesta
Välimeren yleisen kalastuskomission perustamista koskevalla sopimuksella (GFCM-sopimus) pyritään varmistamaan meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö biologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristön näkökulmasta sekä vesiviljelyn kestävä kehitys sopimusalueella. GFCM-sopimus tuli voimaan vuonna 1952. Muutoksia on GFCM-sopimukseen hyväksytty vuosina 1963, 1976, 1997 ja 2014.
Unioni on GFCM-sopimuksen osapuoli, ja se on hyväksynyt sopimuksen neuvoston päätöksen 98/416/EY 1 nojalla. Myös Bulgaria, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Malta, Romania ja Slovenia ovat GFCM-sopimuksen sopimuspuolia.
2.2.Välimeren yleinen kalastuskomissio
Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) on elin, joka on perustettu GFCM-sopimuksella varmistamaan meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö biologisesta, sosiaalisesta, taloudellisesta ja ympäristön näkökulmasta sekä vesiviljelyn kestävä kehitys Välimerellä, Mustallamerellä ja niitä yhdistävillä vesialueilla. Se hyväksyy säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä vastuualueensa kalavarojen hoitamiseksi.
EU on GFCM:n jäsenenä oikeutettu osallistumaan sen päätöksentekomenettelyyn ja äänestämään päätöksistä. GFCM-sopimuksen osalta on olemassa EU:n toimivaltaa koskeva ilmoitus. EU käyttää sopimuspuoliin kuuluvien jäsenvaltioidensa äänivaltaa siten, että kun EU äänestää, EU:n jäsenvaltiot eivät äänestä, ja päinvastoin. GFCM tekee päätöksensä läsnä olevien ja äänestävien GFCM:n jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.
2.3.GFCM:n päätökset
GFCM:llä on toimivalta hyväksyä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä vastuualueensa kalastusten osalta, ja toimenpiteet sitovat sopimuspuolia.
GFCM-sopimuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimenpiteet tulevat voimaan 120 päivän kuluttua siitä päivästä, jona GFCM on ilmoittanut niistä sopimuspuolille. Jos sopimuspuoli vastustaa GFCM:n hyväksymää toimenpidettä 120 päivän kuluessa ilmoituksen saamisesta, toimenpide ei sido kyseistä sopimuspuolta. Jos yli kolmasosa sopimuspuolista esittää vastalauseen, muiden sopimuspuolten ei tarvitse ottaa käyttöön kiistanalaista toimenpidettä.
3.EU:n puolesta otettava kanta
Alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuosikokouksissa EU:n puolesta esitettävä kanta vahvistetaan nykyisin kaksiportaisella menettelyllä. EU:n kantaa koskevat monivuotiset pääperiaatteet esitetään neuvoston päätöksessä, ja kantaa mukautetaan ennen kutakin vuosikokousta komission yksiköiden epävirallisilla asiakirjoilla, jotka neuvosto hyväksyy.
GFCM:n osalta menettely on pantu täytäntöön 14. toukokuuta 2019 annetulla neuvoston päätöksellä (EU) 2019/869, jossa määritetään GFCM:ssa vuosina 2019–2023 esitettävä EU:n kanta. Päätös käsittää yleiset periaatteet, mutta siinä otetaan myös mahdollisuuksien mukaan huomioon GFCM:n erityispiirteet. Lisäksi siinä esitetään jäsenvaltioiden pyynnön mukaisesti vakiomenettely EU:n kannan vuosittaista vahvistamista varten.
Neuvoston päätöksellä (EU) 2019/869 sisällytettiin kantaan uuden yhteisen kalastuspolitiikan periaatteet, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 2 , ottaen myös huomioon yhteisen kalastuspolitiikan ulkoista ulottuvuutta käsittelevän komission tiedonannon tavoitteet 3 . Sillä myös mukautettiin EU:n kantaa Lissabonin sopimuksen mukaisesti.
Neuvoston päätöksessä (EU) 2019/869 säädetään, että EU:n kantaa arvioidaan ja tapauksen mukaan tarkistetaan ennen vuoden 2024 vuosikokousta. Sen vuoksi tässä ehdotuksessa määritellään GFCM:ssä vuosina 2024–2028 esitettävä EU:n kanta ja korvataan neuvoston päätös (EU) 2019/869.
Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon kalastuksen osalta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja erityisesti biodiversiteettistrategia 4 , ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia 5 ja Pellolta pöytään -strategia 6 . Siinä otetaan huomioon myös muovistrategia 7 ja saasteettomuustoimintasuunnitelma 8 . Lisäksi huomioon otetaan kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskeva yhteinen tiedonanto 9 .
Tässä tarkistuksessa otetaan huomioon myös Välimerta ja Mustaamerta koskevat kansainvälisen tason sitoumukset, jotka EU antoi Maltassa järjestetyn ministerikokouksen julkilausumassa (MedFish4Ever) 10 , kuten myös Sofissa annettu ministeritason julistus 11 ja GFCM:n kestävää kalastusta ja vesiviljelyä Välimerellä ja Mustallamerellä koskeva strategia vuodelle 2030 12 .
4.Oikeusperusta
4.1.Menettelyllinen oikeusperusta
4.1.1.Periaatteet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä EU:n puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.
”Säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia” kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavien kansainvälisen oikeuden sääntöjen nojalla, sekä välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 13 .
4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
GFCM on sopimuksella perustettu elin; se on perustettu GFCM-sopimuksella.
Säädökset, jotka GFCM:n on määrä antaa, ovat säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia. Suunnitellut säädökset ovat sitovia kansainvälisen oikeuden nojalla GFCM-sopimuksen 13 artiklan mukaisesti, ja ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti EU:n lainsäädännön sisältöön erityisesti seuraavien osalta:
neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008 laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 14
neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen 15 ; ja
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 16 , annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista.
Suunnitelluilla säädöksillä ei täydennetä eikä muuteta GFCM-sopimuksen institutionaalisia rakenteita.
Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
4.2.Aineellinen oikeusperusta
4.2.1.Periaatteet
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota EU:n puolesta otettava kanta koskee. Jos mainitulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.
4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät kalastukseen. Asetus (EU) N:o 1380/2013 on oikeusperusta, jossa määritellään periaatteet otettavaksi huomioon tässä kannassa.
Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohta. Päätöksellä on tarkoitus korvata neuvoston päätös (EU) 2019/869, joka koskee vuosia 2019–2023.
4.3.Päätelmä
Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.
2023/0262 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen (EU) 2019/869 kumoamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Unioni hyväksyi Välimeren yleisen kalastuskomission perustamista koskevan sopimuksen, jäljempänä ’GFCM-sopimus’, neuvoston päätöksellä 98/416/EY 17 . Myös Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Ranska, Romania ja Slovenia ovat GFCM-sopimuksen osapuolia.
(2)Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) hyväksyy toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan kalavarojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö sekä vesiviljelyn kestävä kehitys GFCM-sopimuksen alueella. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 18 edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä niiden hoitamisen tavalla, joka on sopusoinnussa taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa edellä mainittuja tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.
(4)Biodiversiteettistrategian 19 , ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian 20 ja Pellolta pöytään -strategian 21 mukaisesti on olennaisen tärkeää suojella luontoa ja kääntää ekosysteemien heikkenemisen kehityssuunta. Ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä aiheutuvat riskit eivät saa vaarantaa niiden hyödykkeiden ja palveluiden saatavuutta, joita terveet meriekosysteemit tarjoavat kalastajille, rannikkoyhteisöille ja koko ihmiskunnalle.
(5)Muovistrategiassa 22 viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä. Lisäksi saasteettomuustoimintasuunnitelman 23 tavoitteena on vähentää merten muoviroskaa 50 prosenttia ja ympäristöön päästettyjä mikromuoveja 30 prosenttia.
(6)Kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevan yhteisen tiedonannon 24 mukaan EU:n ulkoisen toiminnan keskeisiä painopisteitä ovat merten biologisen monimuotoisuuden suojelu ja säilyttäminen. EU on merkittävin toimija alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä ja kalastuselimissä maailmanlaajuisesti. Niissä EU edistää kalakantojen kestävyyttä ja läpinäkyvää tieteellisiin neuvoihin perustuvaa päätöksentekoa sekä korostaa tieteellisen tutkimuksen merkitystä. EU myös lujittaa sääntöjen noudattamista.
(7)Kuten Välimeren kalastuksen kestävyyttä käsitellyn ministerikokouksen, joka antoi 30 päivänä maaliskuuta 2017 Maltan MedFish4Ever -ministerijulistuksen, ja Mustanmeren kalastusta ja vesiviljelyä käsitellyn korkean tason konferenssin, joka antoi 7 päivänä kesäkuuta 2018 Sofian ministerijulistuksen, päätelmissä todettiin, toimenpiteiden edistäminen tietojenkeruun ja tieteellisen arvioinnin, ekosysteemilähtöisen kalastuksenhoidon, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen poistamiseen liittyvien määräysten noudattamisen, kestävän pienimuotoisen kalastuksen ja vesiviljelyn sekä laajemman yhteisvastuun ja koordinoinnin tukemiseksi ja lisäämiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa GFCM:ssä.
(8)Vuonna 2021 hyväksytyssä GFCM:n kestävää kalastusta ja vesiviljelyä Välimerellä ja Mustallamerellä koskevassa strategiassa vuodelle 2030 25 yhdistetään ja kehitetään edelleen aiempien ministeritason sitoumuksia ja prioriteetteja; keskiössä ovat myös toimet, joilla pystytään vastaamaan paremmin kasvaneisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, vieraslajit, kaikenlainen saastuminen sekä tarve vähentää ja hillitä haavoittuvien lajien poisheittämistä ja tahattomia saaliita.
(9)On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2024–2028 GFCM:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta, koska GFCM:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet voivat olla unionia sitovia ja vaikuttaa ratkaisevasti unionin säännöstön sisältöön erityisesti seuraavien osalta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 26 , neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008 27 ja neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 28 .
(10)GFCM:n kokouksissa unionin puolesta otettava kanta on vahvistettu neuvoston päätöksellä (EU) 2019/869 29 . On aiheellista kumota mainittu päätös ja antaa uusi päätös, joka kattaa vuodet 2024–2028.
(11)Koska GFCM-sopimusalueen kalavarat ovat muutostilassa ja unionin kannassa on sen vuoksi otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen GFCM:n kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vahvistettava vuosiksi 2024–2028 menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten. Kyseisten kantojen olisi oltava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisia,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) kokouksissa unionin puolesta otettava kanta määritetään tämän päätöksen liitteessä I.
2 artikla
GFCM:n kokouksissa unionin puolesta otettavan kannan vuosittain tehtävä tarkennus suoritetaan liitteen II mukaisesti.
3 artikla
Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I määritettyä unionin kantaa viimeistään vuonna 2029 pidettävää GFCM:n vuosikokousta varten.
4 artikla
Kumotaan päätös (EU) 2019/869.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu komissiolle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.7.2023
COM(2023) 437 final
LIITTEET
asiakirjaan
Ehdotus: neuvoston päätös
Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen (EU) 2019/869 kumoamisesta
LIITE I
Välimeren yleisessä kalastuskomissiossa (GFCM) unionin puolesta otettava kanta
1.PERIAATTEET
GFCM:n puitteissa unioni
(a)varmistaa, että GFCM:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen sekä aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen määräysten mukaisia;
(b)pyrkii panemaan täytäntöön 30 päivänä maaliskuuta 2017 Maltalla allekirjoitetussa MedFish4Ever -ministerijulistuksessa ja 7 päivänä kesäkuuta 2018 allekirjoitetussa Sofian ministerijulistuksessa esitetyt toimet ja sitoumukset, joiden tarkoituksena on erityisesti lisätä tietojenkeruuta ja tieteellistä arviointia, vakiinnuttaa ekosysteemilähtöinen kalastuksenhoito, kehittää määräysten noudattamisen kulttuuri laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen poistamisen osalta, tukea kestävää pienimuotoista kalastusta ja vesiviljelyä sekä varmistaa laajempi yhteisvastuu ja koordinointi Välimerellä;
(c)edistää meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisen sopimuksen tavoitteita, kuten myös biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten 15:nnessä konferenssissa (COP-15) sovittuja tavoitteita erityisesti meren biologisen monimuotoisuuden suojelun parantamisen osalta sekä sen tavoitteen osalta, jonka mukaan 30 prosenttia maapallon meristä suojellaan merisuojelualueiden avulla;
(d)edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa, mukaan lukien biodiversiteettistrategia, ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia erityisesti luonnonsuojelun osalta ja Pellolta pöytään -strategia, sekä edistää vahvempaa EU:ta maailmannäyttämöllä;
(e)edistää muovistrategian ja saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitteita erityisesti muovien ja meren saastumisen vähentämisen osalta;
(f)toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain, kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;
(g)toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien 1 mukaisesti;
(h)toimii merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen osalta EU:n kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ohjelmasta annetun yhteisen tiedonannon sekä mainittua yhteistä tiedonantoa koskevien neuvoston päätelmien tavoitteiden mukaisesti;
(i)pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti GFCM:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että GFCM:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat GFCM-yleissopimuksen mukaisia;
(j)pyrkii ottamaan kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen soveltamia parhaita käytäntöjä;
(k)pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;
(l)pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle GFCM-yleissopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;
(m)edistää koordinointia GFCM:n, olemassa olevien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja alueellisten meriyleissopimusten välillä sekä tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;
(n)edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.
2.SUUNTAVIIVAT
Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että GFCM:n puitteissa toteutetaan sen vuoden 2030 strategian mukaisesti seuraavat toimenpiteet:
(a)toimenpiteet, joilla edistetään biodiversiteetin säilyttämistä ja täysimääräistä ennallistamista, kantojen kestävyyttä sekä ilmastonmuutosta ja vieraslajeja koskevien näkökohtien sisällyttämistä päätöksentekoprosesseihin muun muassa sisällyttämällä hoitosuunnitelmiin asianmukaisia hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteitä;
(b)kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet GFCM-yleissopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella, mukaan lukien sellaisessa kalastuksessa, jossa pyydetään GFCM:n säätelemiä meren elollisia luonnonvaroja, sovellettavat suurimpia sallittuja saaliita ja kiintiöitä tai pyyntiponnistuksen säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävä enimmäistuotto. Kyseisiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin on tarvittaessa sisällyttävä erityistoimenpiteitä liikakalastuksesta kärsiviä kalakantoja varten pyyntiponnistuksen ja kalastuskapasiteetin pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 29 artiklan pohjalta silloin, kun Välimeren joidenkin kantojen tai kantaryhmien monivuotiset suunnitelmat on hyväksytty EU:n tasolla, ne olisi otettava huomioon, kun ne ovat yhteydessä mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn, kestävän enimmäistuoton saavuttamista koskevan tavoitteen täytäntöönpanoon;
(c)toimenpiteet tiedonkeruun, tieteellisen tutkimuksen ja tieteeseen perustuvien hoitopäätösten edistämiseksi, valvontakomitean vahvistamiseksi, sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi ja säännöllisten toimintaa koskevien riippumattomien arviointien edistämiseksi sekä kalastusalan ja tutkijoiden välisen yhteistyön parantamiseksi;
(d)toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi yleissopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi ja ristiinluettelointi muiden alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa, sekä toimenpiteet kalojen ja kalastustuotteiden jäljitettävyyden parantamiseksi saaliin kirjausmenettelyä koskevien vapaaehtoisten suuntaviivojen perusteella;
(e)seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet yleissopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus GFCM:n hyväksymien toimenpiteiden kanssa;
(f)toimenpiteet kalastustoiminnasta ja vesiviljelystä meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien GFCM-yleissopimusalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä ja kalojen keskeisiä elinympäristöjä koskevat suojelutoimenpiteet GFCM-yleissopimuksen ja valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;
(g)toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, mukaan lukien toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi pyydysten merkitsemistä koskevien FAO:n vapaaehtoisten suuntaviivojen perusteella;
(h)toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että jokainen evä on niissä luonnollisesti kiinni;
(i)toimet, joilla edistetään kestävän vesiviljelyn kehittämistä asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti;
(j)suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;
(k)tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;
(l)muut tekniset toimenpiteet GFCM:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella;
(m)MedFish4Ever -ministerijulistuksen ja Sofian ministerijulistuksen sitoumusten mukaiset toimenpiteet.
LIITE II
Välimeren yleisen kalastuskomission kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen
Kun GFCM:n on määrä tehdä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on ennen jokaista kyseisen elimen kokousta toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat Euroopan komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.
Tätä tarkoitusta varten Euroopan komissio toimittaa neuvostolle tai sen valmisteluelimille riittävän aikaisin ennen kutakin GFCM:n kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.
Jos jossakin GFCM:n kokouksessa – mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset – ei päästä yksimielisyyteen, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi, jotta uudet seikat voidaan ottaa huomioon unionin kannassa.