This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52023DC0077
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL AND THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE on Member States implementation of the Council Directive 2006/117/EURATOM on the supervision and control of shipments of radioactive waste and spent fuel Fourth Report
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE Neljäs kertomus radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetun neuvoston direktiivin 2006/117/Euratom täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE Neljäs kertomus radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetun neuvoston direktiivin 2006/117/Euratom täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa
COM/2023/77 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 16.2.2023
COM(2023) 77 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE
Neljäs kertomus radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetun neuvoston direktiivin 2006/117/Euratom täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa
{SWD(2023) 43 final}
Sisällysluettelo
1.Johdanto
1.1.Taustaa
2.Asiaa koskeva lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano
2.1.Direktiivin täytäntöönpano
2.2.Neuvoa-antavan komitean lausunto
2.3.Toimivaltaiset viranomaiset
3.Havainnot
3.1.Tilastot (2018–2020)
4.Jatkotoimet ja jatkuva parantaminen
5.Päätelmät
1.Johdanto
Neuvoston direktiivissä 2006/117/Euratom 1 , jäljempänä ’direktiivi’, säädetään valtioiden rajat ylittävien radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvontaa ja tarkkailua koskevasta yhteisön järjestelmästä, jonka tavoitteena on varmistaa väestön asianmukainen suojelu. Direktiivillä varmistetaan, että jäsenvaltioille, joita asia koskee, tiedotetaan niiden alueelle tai niiden alueen kautta tapahtuvista radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirroista, sekä säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta suostua siirtoihin tai perustella suostumuksen epääminen.
2 3 4 5 Kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja raportoineet komissiolle direktiivin täytäntöönpanosta joka kolmas vuosi 25 päivästä joulukuuta 2011 lähtien direktiivin 20 artiklan mukaisesti. Viime raportointijaksolla jäsenvaltiot toimittivat tuoreimmat kansalliset raporttinsa, jotka koskevat vuosia 2018–2020. Komissio on laatinut näiden kertomusten perusteella 20 artiklan mukaisesti tämän yhteenvetokertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ottaen huomioon neuvoa-antavan komitean lausunnon ja kiinnittäen erityistä huomiota luvattomiin siirtoihin ja ilmoittamattomaan radioaktiiviseen jätteeseen liittyviin jälleensiirtoihin.
Tämä kertomus on jatkoa komission kolmannelle kertomukselle 6 , joka koski vuosia 2015–2017. Kertomuksessa annetaan yleiskuva käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirroista ja niitä koskevista luvista yhteisössä Kertomuksen päätelmien perustana olevat tarkat tiedot esitetään oheisena annettavassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.
1.1.Taustaa
Kaikki EU:n jäsenvaltiot tuottavat radioaktiivisia jätteitä, joita syntyy joko laitoksista, kuten ydinvoimaloista ja tutkimusreaktoreista, tai toiminnoista, kuten radioisotooppisovelluksista lääketieteessä, teollisuudessa, maataloudessa, tutkimuksessa ja koulutuksessa.
Myös ydinreaktoreiden toiminnasta syntyy käytettyä ydinpolttoainetta eli polttoainetta, joka on säteilytetty reaktorin sydämessä ja poistettu sieltä pysyvästi. Se voidaan joko säilyttää jälleenkäsiteltävänä materiaalina tai hävittää loppusijoitettavana radioaktiivisena jätteenä, jolle ei ole enää käyttöä.
Vuonna 2020 (raportointijakson lopussa) ydinenergian osuus EU:n 27 jäsenvaltiossa tuotetusta sähköstä oli 24,6 prosenttia. 7 Käytössä olevia ydinvoimalaitosten reaktoreita oli yhteensä hieman yli sata 13 jäsenvaltiossa 8 .
Kun käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä syntyy, aineet varastoidaan turvallisesti ennen mahdollista (jälleen)käsittelyä ja loppusijoitusta. Tällaisten materiaalien turvallinen huolto voi edellyttää niiden liikuttelua eli siirtoa niistä toimipaikosta, joissa niitä on syntynyt tai joissa niitä on huollettu. Materiaaleja siirretään useimmissa jäsenvaltioissa niiden ydinohjelmien laajuudesta riippumatta. Siirrot suoritetaan pääasiassa maanteitse, rautateitse tai meritse ja joissakin tapauksissa ilmateitse.
Radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen tuonti, vienti ja kauttakulku jäsenvaltioiden kautta ovat yleisiä käytäntöjä EU:ssa.
2.Asiaa koskeva lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano
Radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen ja vastuullinen huolto, mukaan lukien näiden aineiden turvallinen siirtäminen jäsenvaltioiden alueella ja niiden ulkopuolella, on sekä kansainväliseen että EU:n oikeuteen perustuva velvoite.
Tärkein alan viiteasiakirja kansainvälisellä tasolla on käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yleissopimus 9 , jäljempänä ’yleissopimus’. Muiden säännösten ohella yleissopimuksessa asetetaan sopimuspuolille valtioiden rajat ylittävien käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtojen (tuonti, vienti, kauttakulku) turvallisuutta koskevia velvoitteita. Yleissopimus velvoittaa kaikkia valtioiden rajat ylittäviin siirtoihin osallistuvia sopimuspuolia toteuttamaan asiaankuuluvat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nämä siirrot tapahtuvat yleissopimuksen säännösten ja asiaankuuluvien sitovien kansainvälisten välineiden mukaisesti. Yleissopimuksen 10 osapuolina ovat nyt kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota sekä Euratom-yhteisö. Tämä osoittaa, että ne ovat sitoutuneet varmistamaan käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallisuuden korkean tason niiden syntymisestä loppukäsittelyyn saakka.
EU:n tasolla kokonaisvaltainen lainsäädäntökehys varmistaa, että työntekijöiden ja väestön terveyttä suojellaan ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta, myös käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtojen aikana. Nykyinen kehys koostuu direktiivistä sekä neuvoston direktiiveistä 2013/59/Euratom 11 , jäljempänä ’turvallisuutta koskevat perusnormit’, ja 2011/70/Euratom 12 , jäljempänä ’radioaktiivista jätettä koskeva direktiivi’, jotka vaikuttavat direktiivin soveltamisalaan.
Ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevassa EU:n lainsäädäntökehyksessä direktiivi kattaa erityisesti siviililaitoksissa ja -toiminnassa syntyvän radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen valtioiden rajat ylittävien siirtojen lakisääteiset luvat ja menettelynäkökohdat. Yleisenä tavoitteena on edistää suojelua ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta valvomalla ja tarkkailemalla käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtoja. Direktiiviä sovelletaan, kun
·käytetyn ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen jätteen alkuperämaa tai määrämaa taikka mikä tahansa kauttakulkumaa on EU:n jäsenvaltio
·käytetyn ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen jätteen siirron (eli lähetyksen) koko ja pitoisuustaso ylittävät turvallisuutta koskevissa perusnormeissa vahvistetut rajat.
Jos siirtoa ei voida suorittaa loppuun tai jos siirtoa koskevia ehtoja ei noudateta direktiivin mukaisesti, alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että haltija 13 ottaa kyseisen materiaalin takaisin, jollei jokin vaihtoehtoinen turvallinen järjestely ole mahdollinen. Toimivaltaisten viranomaisten on myös varmistettava, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä. Haltija vastaa kustannuksista tapauksissa, joissa siirtoa ei voi tai saa suorittaa loppuun. 14
15 Jos käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtoa koskeva lupa evätään, i) epääminen on perusteltava direktiivissä vahvistettujen kriteereiden mukaisesti, ii) se ei saa olla sattumanvaraista ja iii) sen on perustuttava asiaa koskevaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen oikeuteen. Jäsenvaltioiden tekemissä suostumusta tai epäämistä koskevissa päätöksissä on noudatettava yleissopimuksen määräyksiä ja direktiivissä vahvistettuja säännöksiä, joissa kielletään radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen vienti määräpaikkaan, joka sijaitsee leveyspiirin 60° eteläistä leveyttä eteläpuolella, Afrikan, Karibian tai Tyynenmeren valtioon tai sellaiseen kolmanteen maahan, jolla ei ole tarvittavia resursseja, jotta se voisi huolehtia radioaktiivisesta jätteestä tai käytetystä ydinpolttoaineesta turvallisesti.
16 17 Sen lisäksi, että jäsenvaltiot raportoivat kolmen vuoden välein komissiolle, jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosittain komissiolle ja neuvoa-antavalle komitealle kaikista luvattomista siirroista kolmansiin maihin ja toimitettava komissiolle yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot sekä kaikki nopeaan yhteydenpitoon tarvittavat tiedot.
2.1.Direktiivin täytäntöönpano
18 19 20 Direktiivissä edellytetään, että kaikissa sen soveltamisalaan kuuluvissa siirroissa (mukaan lukien tuonti, vienti ja kauttakulku sekä jäsenvaltioiden välillä että yhteisöön ja sen ulkopuolelta) käytetään vakioasiakirjaa. Vakioasiakirja vahvistettiin vuonna 2008 komission päätöksellä, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2011. Vakioasiakirja sisältää lomakkeet seuraaviin tarkoituksiin:
·Käytetyn ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen jätteen siirtolupahakemus
·Hakemuksen vastaanottovahvistus – käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä koskevia puuttuvia tietoja koskeva pyyntö
·Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten suostumus radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen siirtoon tai sen epääminen
·Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen siirtolupa
·Radioaktiivisen jätteen lähetyksen kuvaus ja kolliluettelo
·Radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen vastaanottovahvistus.
Kun näitä aineita on tarkoitus kuljettaa kolmansiin maihin loppusijoitettavaksi, jäsenvaltioiden on radioaktiivista jätettä koskevan direktiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti lisäksi sovellettava komission direktiivin 2006/117/Euratom 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrittämiä, siirtoja koskevia kriteerejä ja sovellettavaa komission suositusta 21 .
2.2.Neuvoa-antavan komitean lausunto
Neuvoa-antavan komitean XII kokous pidettiin 7. marraskuuta 2022 Luxemburgissa. Kokouksessa keskusteltiin tämän kertomuksen luonnoksesta ja sen ohessa annettavasta komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta. Neuvoa-antava komitea antoi myönteisen lausunnon.
2.3.Toimivaltaiset viranomaiset
22 Kaikki jäsenvaltiot ovat heinäkuusta 2022 lähtien toimittaneet tiedot direktiivin 5 artiklan 13 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisistaan.
Luettelo jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista on liitetty kertomuksen ohessa olevaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan.
3.Havainnot
Komissio totesi, että jäsenvaltiot eivät tällä raportointikaudella ilmoittaneet valtioiden rajat ylittävien radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen keskeytymisistä.
Jäsenvaltiot eivät raportoineet yhtään ongelmaa, joka olisi kuulunut 4 artiklan ”Luvattomiin siirtoihin ja ilmoittamattomaan radioaktiiviseen jätteeseen liittyvä jälleensiirto”, 12 artiklan ”Siirron keskeytyminen” tai 16 artiklan ”Vientikiellot” 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan. Raportoitujen tietojen perusteella EU:n alueella ei siis tehty raportointijaksolla yhtään luvatonta siirtoa.
Raportointijaksolla ilmoitettiin neljä suostumuksen epäämistapausta:
·Eräs jäsenvaltio epäsi suostumuksensa kahdessa tapauksessa, koska loppukäsittelylaitokset eivät tilapäisesti olleet käytettävissä.
·Eräs jäsenvaltio epäsi suostumuksensa kahteen saastuneen romumetallin kauttakulkuun. Se katsoi, että hakemukset eivät kuuluneet direktiivin soveltamisalaan 23 . Tällaiset kauttakulut suoritettiin säännönmukaisesti kuitenkin sovellettavan paikallisen lainsäädännön puitteissa.
Kolme jäsenvaltiota (Kroatia, Kypros ja Malta) ei ole ilmoittanut yhdestäkään luvanvaraisesta siirrosta alueellaan direktiivin raportointivelvoitteen tultua voimaan.
Tarkasteltavana olevalla raportointijaksolla EU:ssa suoritetut valtioiden rajat ylittävät radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot esitellään tarkasti oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.
3.1.Tilastot (2018–2020)
Tässä osassa luodaan katsaus siirtolupia ja siirtoja koskeviin tilastoihin.
Kaavio 1. Lupien kokonaismäärä
Jaksolla 2018–2020 kaikkiaan 21 jäsenvaltiota ilmoitti myöntäneensä 195 lupaa ja luvan saaneita siirtoja oli 1770. Lupa kattaa yleensä useita siirtoja, ja luvan kesto saattaa olla pitempi kuin tämän kertomuksen kattama ajanjakso.
Kaavio 2. Siirtojen määrä
Luvan saaneista siirroista 98 prosenttia (1 732 siirtoa) koski radioaktiivista jätettä ja 2 prosenttia (38 siirtoa) käytettyä ydinpolttoainetta.
Suurin osa luvista ja siirroista koski yhteisön sisäisiä siirtoja. Kaiken kaikkiaan 92,6 prosenttia siirroista oli yhteisön sisäisiä (luokka MM), kun taas 2,7 prosenttia oli vientiä (luokka ME) ja 4,7 prosenttia tuontia (luokka IM).
Tilastojen mukaan kaikista yhteisön sisäisistä radioaktiivisen jätteen siirroista 79 prosentissa jäte oli peräisin ydinteollisuudesta ja 21 prosentissa muusta kuin ydinteollisuudesta (kuten lääketieteen alalta ja tutkimustoiminnasta).
Siirtojen päätarkoituksia olivat radioaktiivisen jätteen käsittely (kuten tilavuuden vähentäminen tai pakkaus) siihen tarkoitetuissa laitoksissa ja radioaktiivisen jätteen tai käytetyn ydinpolttoaineen palautus alkuperämaahan käsittelyn jälkeen. Maista eniten lupia myönsivät Ruotsi ja Saksa, sekä alkuperämaana että määrämaana.
Käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen tarkoituksena oli joko jälleenkäsittely tai palautus alkuperämaahan.
Kaavio 3. Radioaktiivisen jätteen siirrot: yhteisön sisäiset siirrot (MM), vienti (ME) ja tuonti (IM)
Kaavio 4. Käytetyn ydinpolttoaineen siirrot: yhteisön sisäiset siirrot (MM), vienti (ME) ja tuonti (IM)
4.Jatkotoimet ja jatkuva parantaminen
Kolmannessa komission kertomuksessa direktiivin täytäntöönpanosta tuotiin esiin kaksi kehitystarvetta: vakioasiakirjasta on tehtävä enemmän raportointimallin vaatimusten mukainen ja on seurattava turvallisuutta koskevien perusnormien vaikutuksia valtioiden rajat ylittävien siirtojen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseen.
Jatkotoimena ensin mainittuun seikkaan komissio on ehdottanut erään jäsenvaltion ehdotuksen perusteella vakioasiakirjan tarkistamista direktiivin 17 artiklan 2 kohdan ja 21 artiklan mukaisesti. Tavoitteena on sisällyttää alkuperäisiä siirtoja koskevat tiedot muutettuun vakioasiakirjaan. Tämän ansiosta asianomaisten jäsenvaltioiden olisi helpompi jäljittää siirtoja palautussiirtojen yhteydessä. Lisäksi komissio on esitellyt digitaalisen vakioasiakirjan, kuten kaksi jäsenvaltiota ehdotti.
24 Turvallisuutta koskevista perusnormeista direktiivin täytäntöönpanoon kohdistuvien mahdollisten vaikutusten osalta komissio ei havainnut merkittäviä ongelmia. Ilmoitettu tapaus, jossa jäsenvaltio epäsi suostumuksensa kahteen radioaktiivisen jätteen kauttakulkuun, herätti kuitenkin merkittävän kysymyksen direktiivin soveltamisesta. Jäsenvaltioilla oli eri näkemyksiä siitä, kuuluvatko valtioiden rajat ylittävät käsiteltäväksi ja kierrätettäväksi aiotun saastuneen romumetallin siirrot direktiivin soveltamisalaan silloin, kun jäsenvaltion valvontaelin luokittelee tällaisen materiaalin radioaktiiviseksi jätteeksi. Jos valvontaelin valvoo radioaktiivisena jätteenä alkuperä- tai määrämaan säädösten ja määräysten mukaisesti radioaktiivista materiaalia, jolle alkuperämaa ja määrämaa eivät ole suunnitelleet mitään jatkokäyttöä, kyseinen materiaali katsotaan radioaktiivisen jätteen määritelmän mukaan direktiivin mukaiseksi radioaktiiviseksi jätteeksi. Näin ollen komissio katsoisi, että tällaisissa tapauksissa suostumus olisi annettava, vaikka kauttakulkumaa ei olisi määritellyt tällaista materiaalia radioaktiiviseksi jätteeksi.
25 26 Lisäksi eräs jäsenvaltio ilmoitti pitävänsä parhaimpana, että luonnossa esiintyvien radioaktiivisten aineiden (NORM-aineiden) siirtojen katsotaan aina kuuluvan neuvoston direktiivin 2006/117/Euratom soveltamisalaan. Tämän osalta komissio muistuttaa, että oikeudellisesta näkökulmasta kaikki luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita sisältävä jäte, joka edellyttää viranomaisvalvontaa ja joka luokitellaan radioaktiiviseksi jätteeksi, kuuluu direktiivin soveltamisalaan.
Neuvoa-antava komitea kehotti XII kokouksessaan komissiota harkitsemaan vakioasiakirjan päivittämistä. Vakioasiakirjaan olisi erityisesti sisällytettävä jätteen alkuperää koskevia tietoja eli viittaus alkuperäisiin siirtoihin.
5.Päätelmät
Panemalla direktiivi täytäntöön varmistettiin, että kaikki radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen valtioiden rajat ylittävät siirrot tapahtuivat yhteisössä kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden (myös kauttakulkumaiden) toimivaltaisten viranomaisten ennalta antamalla suostumuksella ja vakioasiakirjaa käyttämällä. Kaikki jäsenvaltiot toimittivat säännöllisesti komissiolle kaikkiin määritellyn raportointijakson (kolmen vuoden) aikana tehtyihin luvallisiin siirtoihin liittyvät tiedot. Näin radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonta ja tarkkailu voitiin taata kaikkialla yhteisössä. Tätä varten on edelleen suositeltavaa, joskaan ei pakollista, käyttää saatavilla olevaa raportointimallia. Sen avulla tiedonhaku oli vaivatonta ja vähennettiin tietojen väärintulkinnan vaaraa.
Kaiken kaikkiaan komissio katsoo, että Euratomin voimassa oleva lainsäädäntökehys, joka koostuu direktiivistä, turvallisuutta koskevista perusnormeista ja radioaktiivista jätettä koskevasta direktiivistä, takasi turvallisuuden korkean tason ionisoivasta säteilystä aiheutuvien riskien varalle EU:n alueella valtioiden rajat ylittävien siirtojen yhteydessä. Komissio toteaa kuitenkin, että mahdolliset jäsenvaltioiden väliset erot radioaktiivisen jätteen määrittelemisessä saattavat aiheuttaa ongelmia tietojen ja suostumuksen antamiseen liittyvässä prosessissa. Nykyisessä tilanteessa on parantamisen varaa ja aiheellista tutkia vaihtoehtoja, joilla määritelmiä voitaisiin yhdenmukaistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
Neuvoston direktiivi 2006/117/Euratom, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta (EUVL L 337, 5.12.2006, s. 21–32).
Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Kolmas kertomus radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetun neuvoston direktiivin 2006/117/EURATOM täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa, COM(2019) 633 final, 17.12.2019, ja SWD(2019) 437 final.
’Haltijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla ennen radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirron suorittamista on sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukainen vastuu näistä materiaaleista ja joka suunnittelee suorittavansa siirron vastaanottajalle (direktiivin 5 artiklan 9 kohta).
Komission päätös, tehty 5 päivänä maaliskuuta 2008, neuvoston direktiivissä 2006/117/Euratom tarkoitetusta vakioasiakirjasta radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvontaa ja tarkkailua varten (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 793), (2008/312/Euratom) (EUVL L 107, 17.4.2008, s. 32–59).