Esittelijä:

Javier GARAT PÉREZ

Lausuntopyyntö	kirje neuvoston puheenjohtajavaltiolta Espanjalta, 30.1.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	28.6.2023
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	38/6/1
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2023
Täysistunnon numero	580
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	155/0/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymää koskevaan strategiaan (1). ETSK tiedostaa tarpeen hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ja kannattaa varauksetta kestävien, uusiutuvien ja taloudellisesti kannattavien vaihtoehtoisten energiamuotojen etsimistä sekä energiariippuvuuden vähentämistä kolmansista maista. ETSK vetoaa yhteiskuntaan, yrityksiin ja erityisesti kalastusalaan, jotta nämä edistäisivät ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

1.2

ETSK muistuttaa, että kalastusala kuuluu yhtenä osana ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisratkaisuun: kalastajat tuottavat yhtä kaikkein terveellisemmistä eläinproteiineista niin, että hiilijalanjälki on yksi pienimmistä. Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin tietojen mukaan alan päästöt muodostavat 0,1–0,5 prosenttia maailman kokonaispäästöistä vuonna 2023: erityisesti eurooppalainen laivasto on pienentänyt päästöjään 50 prosentilla vuodesta 1990 (2). Näin ollen kyseessä on eurooppalaiselle yhteiskunnalle strategisesti merkittävä ala, joka on välttämätön väestön ravitsemisen ja terveellisen ruokavalion kannalta. ETSK kehottaakin jatkamaan ponnistuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

1.3

ETSK pyytää varmistamaan, että hiilestä irtautumisen aikataulu on oikein mitoitettu ja realistinen ja että eteneminen teknologioissa, logistiikassa ja lainsäädännössä kulkee samaa tahtia. Muuten toimet johtavat suhteettomaan kulujen kasvuun (jota ei ole mahdollista kompensoida kalan myyntihinnoilla, jotta kala ei muuttuisi ylellisyystuotteeksi), yritysten kaatumiseen, epävarmuuteen ja työttömyyteen. Siirtymän hinta ei saa olla kestämätön merialan eri sektoreiden yrittäjille ja työntekijöille eikä jättää ketään jälkeen.

1.4

ETSK panee merkille, että vaihtoehtoisten, innovatiivisten vihreiden teknologioiden, uusien polttoaineiden ja hiilineutraalien energianlähteiden kehitys ja yleinen saatavuus on suurin kalastusalan kohtaama haaste. Tällaisten polttoaineiden ja tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen on välttämätöntä hiilestä irtautumiseksi. ETSK katsoo, että hybriditeknologia on väliaikaisesti toimiva ratkaisu, vaikka se ei vielä tarkoita välitöntä fossiilisista polttoaineista luopumista.

1.5

ETSK korostaa, että eurooppalainen ja kansallinen hallinto voivat hyödyntää energiaratkaisupalettia ilmastohaasteisiin vastaamisessa. Tällä hetkellä kalastusalukset kulkevat sataprosenttisesti dieselillä. Asiantuntijoiden mukaan muut kuin kasveista valmistettavat uusiutuvat ja vähähiiliset polttoaineet ovat lyhyellä aikavälillä toteuttamiskelpoisin vaihtoehto, jolla kalastusalalla päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista, joskin tällaisten polttoaineiden hinta on nykyään vielä lähes kaksinkertainen dieselpohjaisiin polttoaineisiin nähden ja niitä on edelleen hyvin heikosti saatavilla. Ilmailuala kulkee omaa polkuaan kehittämällä kestäviä lentopolttoaineita. Lisäksi koska vedyn ja sähkön kaltaiset muut teknologiat soveltuvat paremmin esimerkiksi meri- ja tieliikenteeseen kuin kalastusaluksille, ETSK kehottaa antamaan selkeän poliittisen signaalin siitä, että kalastusaluksilla on meri- ja tieliikenteeseen nähden etuoikeus saada käyttöönsä tällaisia korvaavia polttoaineita. ETSK korostaa, että niin kauan kuin tällaisia vaihtoehtoisia polttoaineita ei kehitetä, ei voida saavuttaa niin vihreän kehityksen ohjelmassa kuin 55-valmiuspaketissakin asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita (3).

1.6

ETSK toteaa, että valtava kustannus, jonka hiilestä irtautuminen aiheuttaa vaikeasti sähköistettävällä alalla, kuten kalastuksessa, on paljon tarjolla olevaa eurooppalaista rahoitusta suurempi. Haasteeksi muodostuu se, miten kalastusala pidetään elinvoimaisena ja varmistetaan sen panos elintarviketurvaan. On turvattava vankka institutionaalinen tuki ja toteutettava rahoitus- ja lainatoimenpiteitä, jotka ulottuvat kaikkiin jäsenvaltioihin ja niiden laivastoihin. Tämän valossa ETSK on huolissaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) nykyisistä rajoitteista, joiden vuoksi, kuten komissiokin on todennut, se ei ole riittävä väline siirtymän toteuttamiseen. Näiden kustannusten kattamiseksi ETSK peräänkuuluttaa myös muiden rahoituslähteiden etsimistä: näitä voisivat olla Euroopan investointipankki, hiilirajamekanismien tuottamien tulojen hyödyntäminen tai energiaverotukseen liittyvien varojen uudelleenkohdentaminen kalastusalan hyväksi. ETSK muistuttaa, että Euroopassa laivaston keski-ikä on 31,5 vuotta (4), ja pyytää Euroopan komissiolta ehdotusta hiilestä irtautumista nopeuttavan hätärahaston perustamisesta. Komitea pyytää myös varmistamaan, että nykyiset toimintapolitiikat ja koheesio- ja aluekehitysvarat täydentävät toisiaan nykyistä paremmin, jotta tukea voidaan kohdentaa tehokkaammin ja vähentää alueiden välistä kilpailua.

1.7

ETSK toteaa, että mikä tahansa energialähteen muutos edellyttää uudenlaisia aluksia, jotka on suunniteltu innovatiivisesti ja joiden kapasiteetti (bruttovetoisuus) on suurempi, jotta saadaan riittävästi tilaa uudelle laitteistolle. Kalastuskapasiteetin määritelmä ja siihen liittyvät rajoitukset, jotka on määritelty yhteisessä kalastuspolitiikassa, kuitenkin vaikeuttavat tätä kehitystä. ETSK kehottaakin Euroopan komissiota tarkistamaan kalastuskapasiteetin määritelmää, jotta energiasiirtymään liittyvää uutta teknologiaa voidaan ottaa käyttöön.

1.8

Komitea suosittaa, että kunnes uudet käyttövoimateknologiat ovat kaupallisesti saatavilla ja lainsäädännöllinen kehys sallii modernisoinnin ja näiden teknologioiden asennuksen ja käytön, EU ei ottaisi käyttöön kalastuksessa käytettävään (diesel)polttoaineeseen kohdistuvaa veroa.

1.9

ETSK antaa tunnustusta komission ehdotukselle käynnistää uusi monenvälinen energiasiirtymäkumppanuus. ETSK pitää välttämättömänä, että kalastusalan lisäksi kuullaan myös ammattiyhdistyksiä, teknisiä asiantuntijoita, telakoita, insinöörejä ja satamia, jotta löydetään konkreettisia, käytännöllisiä ja kestäviä ratkaisuja. ETSK peräänkuuluttaa suunnitelmaa, jolla lujitetaan eurooppalaista kapasiteettia rakentaa ympäristöä säästäviä kalastusaluksia ja jossa pitäisi harkita telakoille myönteistä verokohtelua.

1.10

ETSK pyytää tukemaan erityisesti uusiin energialähteisiin liittyvien pilottiprojektien edistämistä, innovatiivisten arvoketjujen luontia merialalla, uusien vielä tuntemattomien teknologioiden tuontia lähemmäs käyttäjiä, uusien kestävien työpaikkojen luontia uudenlaisen teollisuustoiminnan kehittämisen ansiosta ja kiertotalouden tehostamista. ETSK kehottaa lisäksi kohdentamaan resursseja laivahenkilöstön kouluttamiseen, jotta uutta teknologiaa osataan käyttää aluksissa turvallisesti ja tehokkaasti. Ainoa tapa hallita tasapuolisesti siirtymän vaikutuksia on välttää sitä, että seuraukset kaatuvat kohtuuttomasti työntekijöiden tai yritysten niskaan.

1.11

ETSK haluaa hyödyntää tämän valmistelevan lausunnon tarjoaman tilaisuuden käsitellä hiilestä irtautumiseen liittyvää ongelmaa laajemmassa strategisessa kehyksessä. Viimeisessä luvussa kuvataan kestävää kalastusalaa EU:ssa koskeva tulevaisuuden visio, joka on tarkoitettu ohjenuoraksi komitean tuleville töille.

2.   Taustatietoa

2.1

Euroopan komissio julkaisi 21. helmikuuta 2023 EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymää koskevan strategian. Strategiassa tuodaan ilmi tarve vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja siirtyä mahdollisimman nopeasti uusiutuviin ja vähähiilisiin energialähteisiin. Tämä vastaa myös yhtä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteista, joka on saavuttaa ilmastoneutraalius EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

2.2

Komissio huomauttaa, että energia on yksi EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan tärkeimmistä kustannuseristä. Energian hinnannousun seurauksena meriliikenteessä käytettävän dieselin hinnat kaksinkertaistuivat vuonna 2022 vuoden 2021 keskihintoihin verrattuna, mikä aiheutti valtavan paineen EU:n laivaston ja vesiviljelytoiminnan taloudelliselle kannattavuudelle. Noin 40 prosenttia pienimuotoista kalastusta harjoittavan laivaston, 66 prosenttia suurimittaista kalastusta harjoittavan laivaston ja 87 prosenttia pitkän matkan laivaston toiminnasta ei ollut kannattavaa vuoden 2022 energian hintatasolla. Näin ollen toiminnan jatkuminen oli kalastus- ja vesiviljelyalalla monin paikoin riippuvainen EU:n jäsenvaltioiden tarjoamasta taloudellisesta tuesta ja EU:n tasolla käytettävissä olevista rahoitusvälineistä.

2.3

Euroopan komissio painottaa sitä, että EU:n kalastus- ja vesiviljelyala on rakenteellisesti haavoittuvainen. Tilanteen muuttamiseksi tiedonannossa esitetään useita toimintalinjoja: — energiasiirtymään liittyvät innovatiiviset teknologiat ja käytännöt — energiasiirtymää hyödyttävä kalastuksen sääntely- ja rahoituskehys — energiasiirtymään liittyvien haasteiden ja esteiden tunnistaminen ja poistaminen — energiasiirtymän helpottaminen kalastusalalla: uusien alustojen ja tutkimusten toteuttaminen.

3.   Yleistä

Päästöt

3.1

ETSK kannattaa tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja korostaa, että energiasiirtymää ja hiilestä irtautumista kalastusalalla on tarpeen vauhdittaa. Siirtymän on oltava tasapainoinen siten, että sen vaikutukset jakautuvat tasaisesti alan toimijoille ja että alan toiminta ei häiriinny. Lisäksi siirtymän on oltava toteutettavissa ja siinä on otettava huomioon laivaston erityispiirteet (etenkin alusten koko ja käyttötarkoitus), siten että tuotantorakenteessa on mahdollista ottaa käyttöön uutta teknologiaa uudenlaisia käyttövoimaratkaisuja varten.

3.2

Samaan aikaan kun meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat maailmanlaajuisella tasolla viime vuosina, EU:n kalastuslaivaston päästöt ovat pienentyneet jopa 50 prosenttia (5) energiatehokkuuden parantumisen (katso esimerkit kohdissa 4.11 ja 4.12) ja laivaston koon pienenemisen myötä. Vaikka EU on laajentunut, alusten määrä EU:ssa vuonna 2020 oli 73 716 (6) verrattuna 103 834:ään vuonna 1996, mikä on 30 000 kalastusalusta vähemmän 25 vuoden aikana. Aluksista vain 56 111 on aktiivisessa käytössä (75 % alle 12-metrisistä). EU:n luvut ovat entistä pienempiä verrattuna maailmanlaajuisiin lukuihin, sillä vuonna 2020 koko maailman laivastoon kuului arviolta 4,1 miljoonaa kalastusalusta (7). Arvioiden mukaan Kiinalla on maailman suurin kalastuslaivasto, johon kuuluu 564 000 alusta. Kalatuotantoa tarkasteltaessa Kiinan osuus oli noin 15 prosenttia vuonna 2020 ja EU:n vastaavasti 4 prosenttia koko maailman pyynnistä. Edellä mainitun valossa on tärkeää pitää eurooppalainen kalastuslaivasto modernina ja kilpailukykyisenä.

3.3

Arvioitaessa laivaston hiilidioksidipäästöjen vähenemistä ETSK pitää tärkeänä, että lähtöpisteeksi asetetaan sellainen vertailuvuosi, joka ei rankaise alaa, tunnustaa alalla jo tehdyt toimet ja kannustaa alaa edelleen kohti ilmastoneutraaliutta. ETSK panee merkille EU:n laivaston kehityksen kohti ilmastoneutraaliutta jo vuodesta 1990. Niinpä ETSK katsoo, että vuoden 2005 tai 2008 asettaminen vertailuvuodeksi kalastusalan päästövähennyksille ei tunnusta jo tapahtunutta kehitystä ja rankaisee kalatalousalaa, johon liittyy tiettyjä erityispiirteitä ja rajoitteita.

Uusiutuviin ja vähän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin energialähteisiin siirtyminen

3.4

Kalastusala on täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, mikä tarkoittaa, että ratkaisuja täytyy tarkastella keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Koska tarve ilmastonmuutoksen torjumiselle on kuitenkin suuri ja koska kalastusala hyötyy myös muiden alojen teknologisesta edistyksestä, täytyy myös kalastusalalle alkaa etsiä kiireellisesti ratkaisuja ja tukea sitä hiilestä irtautumista vauhdittavalla hätärahastolla.

3.5

ETSK katsoo, että realistisia toimenpiteitä lyhyellä aikavälillä ovat hybridimoottoreiden käyttöönotto, olemassa olevien uusiutuvien teknologioiden käyttö täydentävinä tai apuvoimanlähteinä (aurinko- ja tuulivoima sekä sähkö) sekä edistyneiden vaihtoehtoisten (muista lähteistä kuin ravinto- ja rehukasveista valmistettavien) polttoaineiden hyödyntäminen.

3.6

ETSK korostaa uusiutuvien vähähiilisten polttoaineiden hyötyä, koska ne soveltuvat perinteisiin moottoreihin sekä olemassa oleviin toimitus- ja tuotantojärjestelmiin. Lisäksi niiden jakelu voidaan toteuttaa hyödyntämällä olemassa olevia teollisuuslaitoksia, kuten jalostamoja. Ne niin ikään lisäävät Euroopan energiaomavaraisuutta, koska niiden valmistamisessa käytetään kotoperäisiä raaka-aineita eikä tuontiöljyä ja -mineraaleja, joita tarvitaan akkujen valmistamiseen. Tällaiset polttoaineet avaavat suuria mahdollisuuksia myös työpaikkojen luomiselle ja teollisuuden vaurastumiselle, ja niillä voi olla ratkaiseva rooli Euroopan talouden kehityksessä. Täytyy kuitenkin vielä pitää mielessä, että uusiutuvat vähähiiliset polttoaineet ovat toistaiseksi kalliimpia kuin diesel ja niitä on edelleen hyvin heikosti saatavilla.

3.7

ETSK korostaa, että jotkut uudet käyttövoimalähteet, kuten sähkö, kallistuivat ennen Venäjän Ukrainaan kohdistamaa hyökkäystä. Tämän vuoksi EU:n on pidettävä mielessä, että siirtyminen fossiilisista polttoaineista muihin, uusiutuviin energialähteisiin ei välttämättä tuo mukanaan kustannusten pienenemistä.

Laivaston uudistamisen tarve ja asianmukaiset rahoitusjärjestelmät

3.8

Sen lisäksi, että on tarpeen kuroa umpeen aukkoja teknisessä tietämyksessä ja innovoinnissa, eurooppalaiseen kalastuslaivastoon liittyy rajoittava sisäinen tekijä: alusten keski-ikä on yli kolmekymmentä vuotta. Tämän vuoksi laivanvarustamojen ei kannata tehdä useimpia mahdollisista modernisaatioinvestoinneista. ETSK toteaa, että pelkkä moottorin vaihtaminen ei ole yksinään riittävä eikä toteuttamiskelpoinen toimi näin vanhoissa aluksissa. Tämän takia on välttämätöntä tehdä suunnitelma EU:n laivaston uudistamiseksi niin, että mahdollistetaan kestävä kalastus moderneilla 2000-luvun aluksilla. Tämä strategia auttaisi myös parantamaan laivaston sosioekonomisia näkymiä.

3.9

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen kehittää opas ja erillinen tietokanta EU:n rahoituksesta ja rahoitusvälineistä energiasiirtymää varten. Nykyisellään EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmassa ei kuitenkaan ole erityisesti kalastukseen suunnattua osiota. Lisäksi uuden Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitukseen liittyy huomattavia rajoituksia, sillä rahastosta myönnetään vain pieniä prosentuaalisia avustuksia investointeihin laivastoissa ja tukien ehtona on alusten koko (esimerkiksi rahoitustoimenpiteet moottorin vaihtamista varten rajoittuvat ainoastaan alle 24 metrin pituisiin aluksiin). Lisäksi rahoituksen saaminen riippuu vahvasti sellaisista seikoista kuin laivaston tasapaino, onko vakavia rikkomuksia sekä kalastuskapasiteetti, joka valitettavasti edelleen on huono mittari. Edellä luetellun valossa ETSK pitää tärkeänä erillisen rahaston perustamista ja määrärahojen osoittamista laivaston modernisointia ja uudistamista varten.

Energiasiirtymän esteet

3.10

Vaihtoehtoiset energialähteet vaativat pääsääntöisesti enemmän tilaa ja muodostavat lisähaasteen aluksen turvallisuudelle. Erona muuhun merenkulkualaan kalastusalan täytyy EU:ssa noudattaa kapasiteettirajoituksia alusten bruttovetoisuudessa (tilavuus), mikä tuo lisähaasteita uusien teknologioiden asentamiselle aluksiin ja investointien tekemiselle. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että vähähiilisen teknologian käyttöönotto pienimuotoista kalastusta harjoittavissa veneissä on sitäkin vaikeampaa.

3.11

ETSK huomauttaa, että yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) mukainen kalastuskapasiteetin määritelmä on epäasianmukainen: se ei ainoastaan vaikeuta laivaston modernisointia yleisesti uuden teknologian asentamisen näkökulmasta, vaan se heikentää myös mahdollisuuksia tehdä parannuksia työoloissa ja turvallisuudessa. Aluksen kalastuskapasiteettiin lasketaan nykyisellään mukaan aluksen ruoanlaitto-, nukkuma-, wc- ja oleskelutilat, jotka eivät millään lailla liity kalojen pyydystämiseen tai säilyttämiseen. Yhteinen kalastuspolitiikka on selvästi ristiriidassa sosiaalialan lainsäädännössä (8) määriteltyjen vaatimusten, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kalastusalan työtä koskevan yleissopimuksen nro 188, kanssa.

3.12

ETSK katsoo, että energiasiirtymästrategiassa pitäisi ottaa huomioon nämä seikat ja sen myötä ehdottaa tarkistuksia kapasiteetin mittaamistavoille, jotta uuden teknologian käyttöönotto ja laivaston modernisointi olisi mahdollista. Uudet mittayksiköt, joita voitaisiin käyttää, ovat nettovetoisuus tai Norjassa ja Islannissa käytössä olevat laskentakaavat, joissa laivahenkilöstön lepäämiseen ja vapaa-aikaan tarkoitettuja tiloja ei oteta mukaan laskettaessa alukselle määrättäviä kiintiöitä tai aluksen kokoa. Näiden muutosten ansiosta olisi myös helpompaa tehdä tarvittavia asuttavuuteen liittyviä parannuksia ja siten tehdä alasta houkuttelevampi nuoremmalle työvoimalle, edistää sukupolvenvaihdosta ja helpottaa myös naisten mukaantuloa kalastusalalle.

Perinteisten polttoaineiden verotus

3.13

Koska uusien alusten rakentaminen on taloudellisesti riskialtista EU:n laivanvarustamoille, ETSK suosittelee ottamaan käyttöön politiikkoja, jotka tuovat laivanvarustamoille oikeusvarmuutta. Tästä johtuen on tärkeää jäädyttää uusien verojen asettaminen perinteisille kalastuksessa käytettäville polttoaineille (diesel), koska uudet käyttövoimateknologiat ja polttoaineet eivät ole vielä kaupallisesti saatavilla ja kunnes tarvittavien uudistuksien lainsäädäntökehykset on lopullisesti luotu. Muulla tavoin toimiminen ainoastaan vahingoittaa alaa.

EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymäkumppanuus

3.14

Alalta puuttuvat suuntaviivat, teknologiantarjoajat sekä poliittiset vastuunkantajat, jotka ohjaisivat, mihin suuntaan pitäisi edetä hiilestä irtautumiseksi. Tämän vuoksi ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen perustaa asiantuntijaryhmä, joka tarjoaa ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista vaihtoehdoista, tulevista edistysaskeleista, markkinoista jne. Erityisesti olisi tärkeää määrittää teknologiat, jotka toimivat parhaiten kussakin laivastonosassa ja eri alueilla, mahdollisesti yhdistelemällä erilaisia energianlähteitä. On niin ikään hyödyllistä järjestää tiedotus- ja valistuskampanjoita meriteollisuuden koko ketjulle hiilestä irtautumisen vauhdittamiseksi.

Sininen talous

3.15

Sininen talous kattaa kaiken merestä riippuvaisen taloudellisen toiminnan. Siniseen talouteen kuuluvat sektorit (kalastus, bioteknologia, navigointi, merenkulku, vesiviljely, telakat, toimitusketjut, logistiikka ja liikenne) ovat toisistaan riippuvaisia, koska ne perustuvat samoihin toimivalta-aloihin ja yhteiseen infrastruktuuriin (satamat, logistiikkaverkot ja sähkönjakelu) sekä meren resurssien kestävään hyödyntämiseen. ETSK painottaa tarvetta soveltaa kokonaisvaltaista strategiaa hiilestä irtautumiseen ja yritystä löytää synergioita ketjun eri vaiheissa. Lisäksi ETSK peräänkuuluttaa henkilöstöresursseja ja asianmukaista osaamista modernien alusten suunnitteluun, rakentamiseen ja ohjaamiseen. Erikoistuneen työvoiman houkuttelu alalle on välttämätöntä.

4.   Erityistä

Edistyneet polttoaineet

4.1

ETSK korostaa muista lähteistä kuin ravinto- ja rehukasveista valmistettavien edistyneiden polttoaineiden potentiaalia kiertotalouden alalla, maaseudun rannikkoalueiden autioitumisen torjunnassa ja tietysti EU:n energiariippumattomuuden vahvistamisessa. Jos tällaiset vaihtoehtoiset polttoaineet valmistetaan uusiutuvalla sähköllä, hiilidioksidin nettopäästöt niiden palamisesta moottoreissa voivat olla EU:n vahvistamien hiilineutraaliustavoitteiden mukaisesti nollatasoa.

4.2

Komissio rajoittaa eri syistä kasviperäisten biopolttoaineiden käyttöä, jolle ETSK on ilmaissut tukensa useissa lausunnoissaan. Vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämistä ja käyttöönottoa varten ei kuitenkaan ole selkeää strategiaa, mikä olisi tärkeää kalastusalan lisäksi myös muille elinkeinoaloille. Puutteita on myös sen priorisoinnissa, millä niistä aloista, joiden on vaikea irtautua hiilestä, (kalastus on yksi tällainen ala) olisi oltava etuoikeus saada käyttöönsä tällaisia polttoaineita. Tämä vaikeuttaa kalastusalan pyrkimyksiä irtautua hiilestä mahdollisimman nopeasti. ETSK huomauttaa, että uusiutuvat vähähiiliset polttoaineet ovat järkevä vaihtoehto pyrittäessä kohti hiilestä irtautumista vaikeasti sähköistettävissä olevilla aloilla, kuten kalastusalalla. Muista lähteistä kuin ravinto- ja rehukasveista valmistettavat kehittyneemmät vaihtoehtoiset polttoaineet ovat kalliimpia niukan saatavuuden ja vaativamman teknologian vuoksi. Tämän vuoksi, kuten ETSK on aiemmin korostanut (9), fossiilisten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden välisen hintaeron on kavennuttava, puhtaammista polttoaineista on tultava kohtuuhintaisempia ja niiden saatavuuden on parannuttava.

4.3

ETSK korostaa, että nykyisin saatavilla olevat biodieselit on valmistettu satokasveista (palmu-, rypsi-, soija- ja auringonkukkaöljystä), jotka eivät sovellu täydelliseen hiilestä irtautumiseen. Raaka-aineita ei myöskään ole riittävästi saatavilla. Ratkaisuna (joka ei ole vielä käytettävissä) olisi sekoittaa nykyiseen dieselöljyyn entistä enemmän e-dieseliä, joka on vihreästä sähköpohjaisesta vedystä ja talteenotetusta hiilidioksidista valmistettua synteettistä polttoainetta. Näitä sähköpolttoaineita valmistetaan hiilidioksidista, joka on otettu aiemmin talteen ilmakehästä tai hiilidioksidia tuottavista teollisista prosesseista ennen hiilidioksidin vapautumista.

4.4

Kestävien edistyneiden polttoaineiden valmistusmäärät eivät lähtökohtaisesti riitä kalastusalan tarpeisiin: arvioiden mukaan tuotannon määrä on 50 miljoonaa tonnia koko maailmassa vuonna 2050 (meriliikenne kuluttaa nykyisin noin 300 miljoonaa tonnia ja raskas maantieliikenne noin 900 miljoonaa tonnia). On kuitenkin odotettavissa, että kuorma-autot ovat siihen mennessä sähköistettyjä, jolloin voidaan toivottavasti osoittaa koko tuotanto meriliikenteen käyttöön. Euroopan kalastusalalla käytettiin vuonna 2020 noin 1 900 miljoonaa litraa dieselöljyä meriliikenteessä. On tehtävä poliittisia päätöksiä sen varmistamiseksi, että tällainen priorisointi toteutuu.

4.5

Tämän vuoksi ETSK kehottaa vauhdittamaan muista lähteistä kuin ravinto- ja rehukasveista valmistettavien edistyneiden polttoaineiden kehittämistä ja tuotantoa (10) ja tekemään selkeän poliittisen päätöksen, jolla taataan kalastusaluksille etuoikeus saada tällaisia kehittyneitä polttoaineita kohtuuhintaan.

Hiilestä irtautumisen vaihtoehdot: vaihtoehtoiset käyttövoimajärjestelmät

4.6

Eri puolilla maailmaa on kehitetty erilaisia energia-aloitteita. Suurin osa niistä on kuitenkin pilottihankkeita, joiden käynnistämiseen ja käyttöön kalastusalalla liittyy erilaisia haasteita. Lisäksi haasteena on se, että Eurooppaan ja kolmansien maiden kalastussatamiin on rakennettava infrastruktuuri kalastusalusten latausta varten samaan tapaan kuin maa-ajoneuvoja varten. ETSK suhtautuu siksi myönteisesti käynnistettyihin pilottihankkeisiin, joiden tavoitteena on aavalla merellä tapahtuva lataus poijujen tai merituulipuistojen avulla (11). Tällä tavoin sähkö- tai hybridialus voisi ladata akkunsa ilman, että sen tarvitsee rantautua satamaan.

4.7

Nesteytettyä maakaasua (LNG) käytetään jo polttoaineena meriliikenteessä, sillä sitä tuotetaan ja sitä varten on olemassa infrastruktuuri varsinkin Euroopassa. Äskettäin tehdyssä tutkimuksessa (12) kuitenkin osoitettiin, että vaikka nesteytetyllä maakaasulla toimivien moottoreiden hiilidioksidipäästöt ovat konetehoyksikköä kohti 25 prosenttia pienemmät kuin dieselöljyllä, nesteytetty maakaasu koostuu enimmäkseen metaanista, jonka kasvihuonevaikutus on paljon suurempi kuin hiilidioksidilla. Tutkimuksen arvion mukaan nesteytetyn maakaasun käytön hyödyt olisivat sadan vuoden aikana kasvihuonekaasupäästöjen osalta vain 15 prosenttia. Näin ollen nesteytetty maakaasu on tärkeä askel eteenpäin, mutta sitä ei voida pitää lopullisena ratkaisuna pitkällä aikavälillä. Lisäksi se olisi sekoitettava biometaanin ja e-metaanin kanssa. Niitä on niukasti saatavilla, ja ne ovat kalliita. Säiliöt ovat kolme kertaa tavallista suurempia, ja ne asennetaan kannelle, mistä aiheutuu kapasiteettiin ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia.

4.8

Vaikka ammoniakki ei ole myöskään kannattava vaihtoehto käyttövoimaksi, ETSK panee merkille sen merkityksen hiilestä irtautumisessa. Suurilla kalastusaluksilla käytetään yleisesti ammoniakkijäähdytysjärjestelmiä. Tämä koskee erityisesti aluksia, joilla saalis pakastetaan tai jalostetaan aluksella. Tämä energialähde on ympäristöystävällinen, sillä sen ei tiedetä aiheuttavan minkäänlaisia vaikutuksia otsonikerrokselle. Kyseessä on kuitenkin kaasu, minkä vuoksi on erittäin tärkeää parantaa kalastusalusten turvallisuutta ja ehkäistä vuotoja.

4.9

Vety (H2) ei vaikuta myöskään kannattavalta vaihtoehdolta kalastusalalla, ja sen käyttö on vaikeaa kauppa-aluksilla. Se johtuu pääasiassa siitä, että vetyä varten tarvittaisiin neljä kertaa suurempia säiliöitä kuin fossiilisia polttoaineita varten. Vetypolttokennomoottorit ansaitsevat kuitenkin erityismaininnan. Kyseessä on sähkökemiallinen laite, joka muuttaa kemiallisen energian suoraan sähköksi. Tämä sähkökemiallinen prosessi on erittäin tehokas, ja sen ympäristövaikutukset ovat hyvin pienet, varsinkin jos elektrolyysi (jota varten tarvitaan energiaa) tapahtuu käyttämällä aurinko- tai tuulisähköä. ETSK pitää mielenkiintoisena sen arvioimista, millaisia mahdollisuuksia tämän teknologian kehittäminen voisi tarjota kalastusalusten kannalta. Tämä koskee muun muassa sen hyödyntämistä lisäenergiana aluksilla.

4.10

Uusien rakennettavien alusten osalta ETSK kannustaa tutkimaan ja käyttämään kauppa-aluksille soveltuvia teknologisia ratkaisuja. Vaikuttaa esimerkiksi siltä, että metanolia voitaisiin käyttää kaksoispolttoainemoottoreissa, joissa on tarkoitus käyttää dieselpolttoainetta ja lisätä metanoliseosta sen mukaan kuin ympäristöystävällistä metanolia on saatavilla. Muita mahdollisia teknologioita ja parannuskohteita ovat purjeavusteiset kalastusalukset, hydrodynamiikan parantaminen, energiajärjestelmien parantaminen, kuten mekaanis-hydraulisten mekanismien muuttaminen sähköisiksi mekanismeiksi, ja rakentaminen ja kevyet materiaalit (esimerkiksi muut kuin metalliset troolit).

4.11

On myös korostettava, että kalastusala on tehnyt vuosikymmenten ajan yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa kalastusvälineiden suunnittelun ja tehokkuuden parantamiseksi. Tämän osalta on saavutettu merkittävää teknistä edistystä kehittämällä monia innovatiivisia kalastusmenetelmiä, jotka ovat parantaneet valikoivuutta, vähentäneet pohjakosketuksia ja/tai navigoinnin vastusta sekä polttoaineiden käyttöä (13). Yksi esimerkki innovatiivisista kalastusvälineistä ovat puolipelagiset troolit, joiden avulla voidaan välttää pohjakosketuksia, sillä niillä kalastetaan 2–5 metrin etäisyydellä pohjasta. Tällä menetelmällä on merkittävästi pienempi vaikutus pohjaekosysteemeihin, ja se tuottaa vähemmän sivusaaliita. Lisäksi tämän uuden teknologian avulla vähennetään polttoaineen kulutusta ja näin ollen saastumista ja kasvihuonekaasupäästöjä.

4.12

ETSK muistuttaa, että kalastuksen ympäristöjalanjäljen pienentäminen ei riipu ainoastaan käyttövoimaan liittyvistä toimista. EU:n olisi siksi investoitava merestä peräisin olevien tuotteiden uusiin käyttötarkoituksiin (lääkkeet, kosmetiikka jne.), jotta saalis voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. EU:n olisi myös vastaavasti kannustettava yrityksiä hankkimaan kierrätettävissä olevia materiaaleja, edistettävä aluksilla toteutettavia kiertotalousaloitteita jätteiden uudelleenkäyttöä varten ja rahoitettava ”Fishing for litter” -ohjelman (14) kaltaisia meressä olevien roskien keräämistä koskevia ohjelmia. Myös kalakantojen tilan paraneminen on vähentänyt pyyntiponnistusta ja sen seurauksena kalastusaikaa sekä polttoaineen kulutusta. Vastaavasti päästöjä voidaan vähentää optimoimalla laivaston hallinta ja logistiikka (5–50 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt) ja matkat (1–10 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt) (15).

4.13

ETSK panee merkille, että joidenkin uusien teknologioiden kalastusaluksille mahdollistama toiminta-aika on rajallinen. Esimerkiksi nykyiset sähköenergiaa käyttävät prototyypit mahdollistavat 5–6 tunnin toiminta-ajan, mikä ei riitä koko kalastuspäiväksi (joka voi kestää jopa 12–14 tuntia) useita viikkoja kestävistä kalastusmatkoista puhumattakaan. Alusten suunnittelun ja tehokkuuden parantaminen on myös tärkeää.

5.    ”Kalojen ja kalastajien ystävät”: tulevaisuuden visio kestävästä kalastusalasta EU:ssa

5.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on laatinut viime vuosina strategisia visioita useilla eri aloilla, kuten kattava elintarvikepolitiikka (16), maaseudun ja kaupunkien kestävä kehitys (17) ja hyvinvointitalous (18). ETSK:n on nyt aika laatia myös kestävää kalastusalaa EU:ssa koskeva kokonaisvaltainen pitkän aikavälin visio, jossa EU:n olisi kaikkien biologisen monimuotoisuuden, kestävän elintarvikepolitiikan, terveyden ja hyvinvoinnin, hyvien työolojen ja -ehtojen, maaseudun ja kaupunkien kestävän kehityksen ja strategisen riippumattomuuden aloilla toteutettujen toimien lisäksi sitouduttava kalastusalan hiilestä irrottamiseen, jotta voidaan turvata taloudellinen kannattavuus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman noudattamista ja Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoa varten. FAO:n sinistä siirtymää koskevan strategian mukaisesti ja ottaen huomioon, että ETSK on kehottanut edistämään laajemmin EU:n sinistä taloutta koskevaa aloitetta, komitea pitää tärkeänä kestävyysajatteluun perustuvia toimia sen takaamiseksi ja edistämiseksi, että merten tarjoamat elintarvikkeet ovat osa terveellistä, turvallista, ravitsevaa ja kohtuuhintaista ruokavaliota kaikille, jotta voidaan viime kädessä vähentää EU:n markkinoiden riippuvuutta kalan tuonnista.

5.2

ETSK haluaa hyödyntää tämän valmistelevan lausunnon tarjoaman tilaisuuden käsitellä hiilestä irtautumiseen liittyvää ongelmaa laajemmassa strategisessa kehyksessä. Kattavaa lähestymistapaa kestävän kalastusalan toteuttamiseksi olisi sovellettava kaikilla seuraavilla kuudella osa-alueella:

5.2.1   Biologinen monimuotoisuus

Vedenalaista elämää koskevan kestävän kehityksen tavoitteen nro 14 mukaisesti ja YK:n ilmastosopimuksen 15. osapuolikonferenssin tekemään historialliseen biologista monimuotoisuutta koskevaan sopimukseen (19) liittyen ETSK vahvistaa järkkymättömän sitoumuksensa tavoitteisiin säilyttää terveet ja tuottavat kalakannat ja edistää muita biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä näkökohtia kalastusalalla. Kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien lajien on saavutettava vähintään kestävän enimmäistuoton taso niin pian kuin se on mahdollista, kun otetaan huomioon erilaisten kalastuslaivastojen pitkän aikavälin taloudellisen kannattavuuden säilyttäminen. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) ja tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) arviointeja tekevillä tutkijoilla on siksi oltava käytettävissään tarvittavat resurssit puuttuvien tietojen täydentämiseksi. Riittävien tieteellisten tietojen puuttuessa kalakantojen hoitoon sovelletaan järjestelmällisesti ennalta varautumisen periaatetta, mihin kuuluu myös saaliiden pienentäminen, jos tutkijat sitä suosittelevat. Romutusohjelmiin, joiden avulla laivaston koko sovitetaan yhteen käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa ja joita varten on osoitettava riittävät talousarviovarat, liitetään tarvittaessa uudelleenkouluttautumisvaihtoehtoja miehistön jäsenille.

5.2.2   Hiilestä irtautuminen

EU:n kalastusalan on sitouduttava saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä noudattamalla Euroopan unionin vahvistamia energiakäännetavoitteita, joita tuetaan innovoinnilla ja teknologialla. Kattava tutkimus tekniikan tilanteesta ja käytettävissä olevista teknologioista on ensimmäinen askel kohti sitä, että kullekin laivastonosalle löydetään mukautettu ratkaisu (yleispätevän ratkaisun sijaan).

5.2.3   Oikeudenmukainen palkka, turvallisuus sekä työolot ja -ehdot

Kalastajille on annettava tarvittavat työkalut ja neuvot, jotta he voivat keskittyä lähestyvään väistämättömään siirtymään, mutta heitä on tuettava niin hiilestä irtautumista koskevien prosessien kuin myös laajempienkin rakennemuutosprosessien aikana. Kalastusalusten kunnostaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa alusten asuttavuutta, elinolosuhteita ja turvallisuutta ja samalla lisätä alan houkuttelevuutta ja mahdollistaa tällä tavoin sukupolvenvaihdos. Muita tarpeellisia hiilestä irtautumiseen liittyviä parannuksia ovat käyttövoimajärjestelmien ja apujärjestelmien vaihtaminen kehittyneempiin ja tehokkaampiin järjestelmiin ja sellaisten nykyaikaisten, energiatehokkaiden ja valikoivien kalastusmenetelmien käyttö, joilla ei ole – tai joilla on korkeintaan hyvin vähän – kielteisiä vaikutuksia koko ekosysteemin terveydelle ja biologiselle monimuotoisuudelle. Tätä varten EU:n tasolla on tehtävä kattava tutkimus teknologioista, joita on saatavilla kalastus- ja vesiviljelyalan energiakäännettä varten, sekä niiden kustannuksista ja hyödyistä kunkin laivastonosan ja kansallisen erityispiirteen osalta. Työntekijöiden uudelleenkouluttaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen on myös tärkeää sen varmistamiseksi, että merenkulkualan työntekijät ovat koulutettuja ja valmiita energiakäänteeseen (kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistamiseksi toteutettavan Euroopan osaamisohjelman mukaisesti). Kun otetaan huomioon kalastusalan epävarma taloudellinen tilanne monissa osissa Eurooppaa ja jatkuvasti pienenevät laivastot, on kehitettävä strategisia suunnitelmia ja välineitä, joilla parannetaan alan kilpailukykyä ja tuetaan sen kehitystä ja innovointia, jotta voidaan osaltaan turvata kalastustoiminnasta riippuvaisten ihmisten kohtuullinen elintaso.

5.2.4   Maaseudulla sijaitsevat ja syrjäiset rannikkoalueet

Vaikka monimuotoistaminen ja osittainen siirtyminen muille toimialoille, kuten virkistyskalastukseen tai muille kestävän matkailun aloille, voivat olla toteutettavissa, jos aluesuunnittelu sen sallii, on kuitenkin kiistatonta, että kalastusala on jatkossakin tärkein työllisyyden ja tulojen lähde monilla rannikolla sijaitsevilla paikkakunnilla ja alueilla paitsi aluksilla työskenteleville ihmisille myös kaikille niille, jotka työskentelevät kalastukseen liittyvillä aloilla tai liittyvissä palveluissa. Kalastuksen lopettaminen merkitsisi paitsi näiden alueiden asteittaista taantumista ja autioitumista myös eurooppalaisten yhteiskuntien perusolemuksen kannalta keskeisen ja olennaisen kulttuuriperinteen peruuttamatonta häviämistä. Kaikkien asianosaisten toimijoiden on työskenneltävä sen puolesta, että kalastusalasta viestitään myönteisemmin. Lisäksi sisätiloissa tapahtuva vesiviljely voi tarjota uusia taloudellisia mahdollisuuksia maaseutualueille.

5.2.5   Terveellinen ja kestäväpohjainen ruokavalio

Kestävä kalastus tuottaa eläinperäistä proteiinia, jonka hiilijalanjälki on pienempi ja jolla on lisäksi erinomaiset ravintoarvot. Vaikka nykyisissä eurooppalaisissa lihankulutusta koskevissa malleissa kehotetaan painottamaan määrän sijaan laatua, näin ei kuitenkaan tehdä kalan syönnin osalta, vaikka kalaa syödään yleensä ravintosuosituksia vähemmän. Viranomaisten on asetettava etusijalle kohtuuhintaisen kalan kulutuksen edistäminen koko väestön laajuisesti esimerkiksi lisäämällä vähemmän tunnettujen lajien arvostusta. Kalatuotteisiin olisi sovellettava pienempää arvonlisäverokantaa, kun otetaan huomioon, että ne ovat terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion kulmakivi (20).

5.2.6   Strateginen riippumattomuus ja vesiviljelyn rooli

Euroopan unioni tuo kolme neljäsosaa kuluttamastaan kalasta muualta. Kaupallisen epätasapainon lisäksi ongelmana on se, ettei tuontituotteiden terveysturvallisuutta voida taata järjestelmällisesti, sillä tuotteet eivät ole jäljitettävissä ”pyydyksestä lautaselle”. Tämän puutteen korjaamiseksi EU:n on hyödynnettävä kahden- ja monenvälisiä kaupallisia välineitä niin, että EU:hun voidaan tuoda ainoastaan kestäviä kala- ja äyriäistuotteita, jotka on tuotettu sellaisissa kolmansissa maissa, joiden vaatimukset vastaavat EU:n vaatimuksia ja jotka takaavat näin reilun kilpailun yhdenvertaisissa toimintaolosuhteissa. Vastaavasti myös vesiviljely pystyisi kiistatta tyydyttämään EU:n kalatuotemarkkinoiden kysynnän. Kestävä kasvu voidaan saavuttaa tarjoamalla uusille toimijoille toimintaympäristö, joka on suunniteltu asianmukaisella tavalla, ja järkeistämällä toimilupien myöntämismenettelyä, joka riippuu usein useista eri viranomaisyksiköistä tai jopa eri hallintotasoista (kansallinen, alueellinen ja paikallinen taso). Jotta EU voi taata elintarvikeomavaraisuutensa, on hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet lisätä kala- ja äyriäistuotteiden tuotantoa kestävällä tavalla.

---

(1)  COM(2023) 100 final.

(2)  Ks. Tiedot vuosittaisista päästöistä, jotka Euroopan komissio antaa vuosittain ilmastonmuutosta koskevalle Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukselle (Kioton pöytäkirja) IPCC:n suositusten mukaisesti ja joista näkyy EU:n kalastusalan päästöjen (hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulitonnit) kehitys vuosien 1990–2020 välillä (ks. taulukot 1.A(a)s4, 3s1 ja 3s2, 1.A(a)s3, 1.D).

(3)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta” (COM(2021) 562 final – 2021/0210 (COD)) (EUVL C 152, 6.4.2022, s. 145).

(4)  https://oceans-and-fisheries.ec.europa.eu/facts-and-figures/facts-and-figures-common-fisheries-policy/fishing-fleet_en

(5)  https://ebcd.org/wp-content/uploads/2021/11/Je%CC%81ro%CC%82me-UAPF.pptx

(6)  https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/bba413d1-484c-11ed-92ed-01aa75ed71a1

(7)  https://www.fao.org/3/cc0461en/online/sofia/2022/capture-fisheries-production.html

(8)  Työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvän projektin yhteydessä tehty tutkimus bruttovetoisuuden ja työntövoiman rajoittamisen sosiaalisista vaikutuksista ja mahdollisista vaihtoehdoista.

(9)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta” (COM(2021) 562 final – 2021/0210 (COD)) (EUVL C 152, 6.4.2022, s. 145).

(10)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kohti vahvaa ja kestävää EU:n leväalaa” (COM(2022) 592 final) (EUVL C 228, 29.6.2023, s. 126).

(11)  https://www.maersksupplyservice.com/2022/01/25/maersk-supply-service-launches-venture-company-stillstrom/

(12)  https://theicct.org/sites/default/files/publications/LNG%20as%20marine%20fuel%2C%20working%20paper-02_FINAL_20200416.pdf

(13)  https://www.ices.dk/news-and-events/news-archive/news/Pages/InnovativeFishingGear.aspx

(14)  https://fishingforlitter.org/

(15)  NSAC Advice Ref. 17-2122, NSAC Advice on decarbonisation of fishing fleet.

(16)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kansalaisyhteiskunnan panos kattavan EU:n elintarvikepolitiikan kehittämiseen” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 18).

(17)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kohti maaseudun ja kaupunkien kestävää kehitystä koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 105, 4.3.2022, s. 49).

(18)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tarvitsemamme kestävä talous” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 106, 31.3.2020, s. 1).

(19)  Päätös 15/4 Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys.

(20)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Terveellisten ja kestäväpohjaisten ruokavalioiden edistäminen EU:ssa” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 190, 5.6.2019, s. 9).