Esittelijä:	Jarmila DUBRAVSKÁ
Yhteisesittelijä:	Veselin MITOV

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 24.1.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	28.6.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	13.7.2023
Täysistunnon numero	580
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	182/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission kunnianhimoista tiedonantoa (1), jolla vastataan luonnonvaraisten pölyttäjien vähenemiseen EU:ssa. Komitea katsoo kuitenkin, että viisi vuotta alkuperäisen aloitteen esittämisen jälkeen ei ole edistytty riittävästi etenkään poliittisten toimien edistämiseksi tarvittavien tietojen hankkimisessa. ETSK panee merkille, että ehdotettujen toimien täytäntöönpanon hallinnointi ei ole selkeää, ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään nyt esitetyn tiedonannon ripeästi.

1.2

Pölyttäjien määrän väheneminen johtuu moninaisista tekijöistä, joita ovat muun muassa riittämättömät ravintolähteet, viljelykiertokäytäntöjen puuttuminen, torjunta-aineiden käytön hallinta eri jäsenvaltioissa, torjunta-aineiden käyttö maatalousmaahehtaaria kohti, kaupunkien ja maaseudun asukkaiden toiminta, alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien hyönteis- ja kasvilajien leviäminen, saalistajat, mehiläishoitajien hoitomenetelmät, tauteja aiheuttavat infektiot, virukset mukaan luettuina, ja ilmastonmuutosnäkökohdat. Komitea suhtautuu myönteisesti yleiseurooppalaisen pölyttäjien seuranta- ja hallintajärjestelmän (EU-PoMS) käyttöönottoon.

1.3

ETSK katsoo, että on ratkaisevan tärkeää parantaa kaikkien jäsenvaltioiden hallinnollisia valmiuksia ja vahvistaa viranomaisten, yksityisten sidosryhmien, tutkimuslaitosten ja maatalouden sidosryhmien välistä yhteistyötä. Komitea tuo myös esiin alan erikoistuneiden ammattilaisten puutteen.

1.4

Komitea kehottaa painokkaasti myöntämään merkittävää rahoitusta tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan, jotta voidaan koota yhteen olennaisia tieteellisiä tietoja ja toteuttaa asianmukaisia aloitteita pölyttäjäpopulaatioiden vähenemisen pysäyttämiseksi, myös Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä. EU:n tason koordinointi on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että kansalliset tiedot kootaan yhteen ja analysoidaan pölyttäjiä käsittelevällä EU:n foorumilla, joka mahdollistaa tietojen avoimen saatavuuden.

1.5

ETSK kehottaa luomaan pölyttäjäystävällisiä kaupunkialueita koskevan ohjelman ja strategian, joilla tehostetaan maankäytön hallintakäytäntöjä pölyttäjien monimuotoisuuden edistämiseksi ja luontotyyppien suojelemiseksi kaupunkialueilla ja kaupunkien lähialueilla.

1.6

Merkittävän edistymisen aikaansaamiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden on pikaisesti jaettava tietämystä ja keskitettävä tutkimusta kestäväpohjaisiin maatalouskäytäntöihin ja tehokkaisiin integroidun torjunnan menetelmiin.

1.7

ETSK kehottaa antamaan viljelijöille kansallisten ja alueellisten maatilojen neuvontajärjestelmien kautta asianmukaista koulutusta ympäristötoimenpiteistä, jotka kattavat sellaisten vähäriskisten torjunta-aineiden käytön, joista ei aiheudu haittaa pölyttäjille, sekä integroidun torjunnan. Tarvitaan myös koulutusohjelmia, joilla pyritään lisäämään tietämystä pölyttäjien ekologiasta, tunnistamisesta ja elinympäristöjen ennallistamisesta.

1.8

Komitea peräänkuuluttaa EU:n tutkimusta, jossa tavoitteena on tarjota tarkkoja tietoja televiestintäantennien aiheuttaman sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta luonnonvaraisiin pölyttäjiin niiden luonnollisissa elinympäristöissä sekä tarvittavista poliittisista toimenpiteistä pölyttäjien tehokkaan suojelun varmistamiseksi.

1.9

ETSK painottaa tarvetta luoda valosaastetta kaikkialla EU:ssa mittaava mittari, jossa hyödynnetään satelliittitietoja, jotta voidaan arvioida ja tarkkailla pölyttäjiin kohdistuvia alueellisia ja paikallisia vaikutuksia.

1.10

Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio on pyytänyt alueiden komitealta tukea pölyttäjiä koskevan aloitteen täytäntöönpanemiseksi, mutta on pettynyt siihen, ettei ETSK:ta ole tähän mennessä mainittu kertaakaan näissä kahdessa aloitteessa, etenkin kun on kyse sen valmiuksista edistää strategiaa eri sidosryhmäluokkien keskuudessa muun muassa lisäämällä tietoisuutta kansallisten työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kansalaisten keskuudessa.

1.11

Komitea korostaa, että tarvitaan asianmukaista rahoitusta, jotta voidaan vastata komission tiedonannossa esitettyihin odotuksiin ja varmistaa luonnonvaraisten pölyttäjien suojeluun vaikuttavien eri politiikkatoimien ja välineiden johdonmukaisuus. On myös saatava käyttöön rahoitusta, jotta voidaan parantaa suurelle yleisölle suunnattua tiedotusta pölyttäjien vähenemisestä ja sen vaikutuksista elämäämme sekä toimimatta jättämisen vaikutuksista tuleviin sukupolviin.

1.12

Järeiden toimenpiteiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää luonnonvaraisten pölyttäjien suojelemiseksi torjunta-aineiden riskinarviointiprosessin ja käyttövaiheen aikana. ETSK kehottaa lisäämään avoimuutta torjunta-aineiden käytön suhteen EU:ssa ja kolmansissa maissa.

1.13

Toimivin ratkaisu on päästä maailmanlaajuiseen sopimukseen synteettisten torjunta-aineiden käytön vähentämisestä ja varmistaa samalla yleismaailmallinen sitoutuminen ja oikeudenmukainen kilpailu. Vaikka tämä vaikuttaa vaikealta tehtävältä, kokonaisvaltainen lähestymistapa on tarpeen ja kansainvälisiin neuvotteluihin on panostettava entistä enemmän. On muun muassa käytävä vakavaa keskustelua sellaisten torjunta-aineiden vientikiellosta, joiden käyttö on EU:ssa jo kielletty.

2.   Yleistä

2.1

Pölyttäjien ja niiden tarjoamien ekosysteemipalvelujen olennaisten hyötyjen tunnustaminen on ratkaisevan tärkeää useiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pölyttäjät ovat ratkaisevan tärkeä indikaattori ympäristömme terveyden määrittämisessä ja tuottavat välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia hyötyjä.

2.2

Komissio on laatinut pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen tarkistuksen, jolla pyritään vastaamaan luonnonvaraisten pölyttäjien vähenemissuuntaukseen EU:ssa. ETSK kannattaa tavoitteiltaan kunnianhimoista tiedonantoa, mutta toteaa, että viisi vuotta alkuperäisen aloitteen jälkeen on saatu aikaan vain vähän edistymistä, erityisesti sen suhteen, että käytettävissä olisivat kaikki tarvittavat tiedot, joilla todella edistettäisiin poliittisia toimia.

2.3

Pölyttäjät ovat paitsi olennainen osa toimivia ekosysteemejä myös elämän perusta maapallolla. Tuhansista tunnetuista luonnonvaraisten pölyttäjien lajeista parhaiten tunnettuja ovat mehiläiset. Erilaiset tekijät vaikuttavat luonnonvaraisten pölyttäjien vähenemiseen, ja ETSK korostaa, että niiden suojelemiseksi on tärkeää soveltaa ennalta varautumisen periaatetta.

2.4

ETSK suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyihin kunnianhimoisiin suunnitelmiin, mutta toteaa, että kyseessä on pitkä luettelo tulevista hankkeista, joita varten on varattava riittävästi aikaa. ETSK olisi aikapaineen vuoksi odottanut selkeitä lyhyen aikavälin toimenpiteitä ja toimia, jotka perustuisivat tähän mennessä saatuihin kokemuksiin ja joissa tukeuduttaisiin pölyttäjiä koskevasta alkuperäisestä aloitteesta laadittuun kertomukseen (2). Komitea korostaa, että kaikissa jäsenvaltioissa tarvitaan monialaisia ja samalla välittömiä toimia, ja suhtautuu myönteisesti yleiseurooppalaisen pölyttäjien seuranta- ja hallintajärjestelmän (EU-PoMS) käyttöönottoon.

2.5

ETSK kehottaa jäsenvaltioita sopimaan pikaisesti toimista, jotka on toteutettava lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja sitoutumaan niihin, ja odottaa, että tässä tarkasteltava tiedonanto hyväksytään ripeästi.

2.6   Pölyttäjien vähenemiseen vaikuttavat tekijät

2.6.1

Pölyttäjien esiintymiseen luonnossa vaikuttavat monet tekijät (3). Tärkeimpiä ovat ympäristö, viljelykierron puuttuminen ja viljelijöiden keskittyminen tuotannon maksimointiin, mutta myös kaupunkien ja maaseudun asukkaiden toiminta. Pölyttäjien vähenemisen voidaan katsoa johtuvan myös muista tekijöistä, kuten riittämättömistä ravintolähteistä, alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien haitallisten hyönteis- ja kasvilajien aiheuttamasta häirinnästä ja leviämisestä, saalistajista, torjunta-aineiden käytön hallinnasta maaseutu- ja kaupunkialueilla, mehiläispesiä koskevista mehiläishoitajien hoitokäytännöistä sekä ennen kaikkea tauteja aiheuttavista infektioista, virukset mukaan luettuina, ja ilmastonmuutokseen liittyvistä tekijöistä.

2.6.2

Komitea toteaa, että pölyttäjien vähenemisen ja maatalousmaahehtaarikohtaisen torjunta-aineiden käytön sekä elintarviketuotannon välillä on selvä yhteys jäsenvaltioissa (4). Jäsenvaltioiden myöntämät poikkeusluvat torjunta-aineiden käytölle hätätilanteen perusteella ovat esimerkki käytännön ongelmista, jotka liittyvät kasvinsuojelun tehokkaaseen hallinnointiin ja tuotannon laadun ja määrän varmistamiseen. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on arvioinut, että vain noin kolmanneksessa poikkeustilanteista, jotka koskivat hätätilanteeseen perustuvia poikkeuksia neonikotinoidien käytön suhteen, oli ollut saatavilla vaihtoehtoja. ETSK muistuttaa Euroopan unionin tuomioistuimen 19. tammikuuta 2023 asiassa C-162/21 antamasta päätöksestä, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät voi myöntää hätätilanteen perusteella uusia poikkeuslupia neonikotinoideja sisältäville tuotteille.

3.   PAINOPISTE I: Pölyttäjien vähenemistä sekä sen syitä ja seurauksia koskevan tietämyksen parantaminen

3.1

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden hallinnollisia valmiuksia sekä viranomaisten ja yksityisten sidosryhmien, kuten tutkimuslaitosten ja tutkijoiden, välistä yhteistyötä on kiireellisesti lisättävä maataloussektoria unohtamatta.

3.2

On ratkaisevan tärkeää jakaa tietämystä ja asiantuntemusta ja toteuttaa yhteisiä toimia eri sidosryhmien välillä, jotta voidaan suunnitella kustannustehokkaita toimenpiteitä ja hyödyntää synergioita. Tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää tehokasta yhteistyötä poliittisten päättäjien, sidosryhmien ja suuren yleisön välillä.

3.3

ETSK panee merkille, että pölyttäjäpopulaatioiden vähenemisen ohella alalla on pula asiantuntijoista. Kansallisia toimia tiedonkeruun varmistamiseksi sekä tietojen kokoamista ja analysointia on koordinoitava EU:n tasolla pölyttäjiä käsittelevällä EU:n foorumilla, jolla helpotetaan tietojen avointa saatavuutta. Tällaisen foorumin kautta yksityishenkilöt voivat osallistua yhteisiin toimiin ja luoda avoimen lähdekoodin tietoyhteisön sekä varmennettujen algoritmien ja mallien rekisterin.

3.4

Komitea kehottaa myöntämään konkreettista ja merkittävää rahoitusta tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan, jotta voidaan kerätä kaikki tarvittava tieteellinen tieto ja toteuttaa asianmukaiset aloitteet pölyttäjien vähenemisen pysäyttämiseksi.

3.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että alkuperäisen aloitteen hyväksymisen jälkeen komissio sisällytti erillisen pölyttäjiä koskevan luvun Horisontti 2020 -puiteohjelman vuosien 2018–2020 työohjelmaan. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta on osoitettava lisärahoitusta pölyttäjiä koskevaan tutkimukseen, myös muun muassa vähenemisen syiden tutkimukseen sekä pölyttäjälajien ja -populaatioiden seurantaan EU:ssa, kaupunkialueet mukaan luettuina.

4.   PAINOPISTE II: Pölyttäjien suojelun parantaminen ja niiden vähenemiseen johtavien syiden torjuminen

4.1

ETSK on tietoinen pölyttäjistä saatavilla olevien tietojen merkityksestä, jotta voidaan tarkemmin määritellä strategioita pölyttäjien suojelemiseksi, ja odottaa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla konkreettisia ja mitattavissa olevia tavoitteita pölyttäjäkantojen ja elinympäristöjen palauttamiseksi EU:ssa.

4.2

ETSK katsoo, että keskeisen tärkeä alustava toimi olisi kartoittaa pölyttäjien nykyiset ja mahdolliset kaupunkielinympäristöt ja -verkostot, ja kannattaa komission aloitetta, jolla kannustetaan kaupunkeja ottamaan käyttöön pölyttäjille suotuisia kaupunkeja koskeva opas (5). Lisäksi ETSK kannattaa ohjelman ja vision laatimista pölyttäjille suotuisille kaupungeille, maankäytön hallinnan tehostamista pölyttäjien monimuotoisuuden edistämiseksi ja luontoalueiden suojelemista kaupunkialueilla ja kaupunkien lähialueilla. Komitea on jo aiemmin todennut, että ”[m]aankäyttöä on suunniteltava huolellisesti kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan oikea tasapaino kilpailukyvyn ja kestävyyden välillä, ja on tarjottava tarvittavat rahoitusmahdollisuudet” (6).

4.3

Pölyttäjien määrän ja runsauden vakauttamiseksi maaseudulla on olennaisen tärkeää luoda sopivat olosuhteet maatalousmaan hoidon avulla. ETSK korostaa, että kestävämpiä elintarvikejärjestelmiä ei voida saavuttaa ilman julkisia toimintapolitiikkoja, joilla viljelijöille tarjotaan riittävää taloudellista tukea. YMP:stä annettava rahoitus ei ole ainoa mahdollinen keino hallinnoida tukea.

4.4

Kaikkia toimenpiteitä, joilla osaltaan tähdätään pölyttäjien levinneisyyden vakauttamiseen, on arvioitava realistisesti. Keskenään mahdollisesti ristiriitaiset toimenpiteet on suljettava pois, ja asianmukaisia toimenpiteitä on edistettävä järjestelmällisesti. ETSK katsoo, että ehdotettujen toimien täytäntöönpanon hallinnointi ei ole selkeää ja että eri jäsenvaltioiden toimet poikkeavat toisistaan merkittävästi.

4.5

Suuri vaihtelu torjunta-aineiden maatalousmaahehtaarikohtaisessa käytössä eri jäsenvaltioissa johtaa eroihin paitsi luonnonsuojelussa myös tuotannossa. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi pikaisesti laajennettava tietämyksen jakamista ja suunnattava tutkimustoimintaa agroekologiaan, torjunta-aineiden kestävään käyttöön ja integroidun torjunnan hyviin käytäntöihin.

4.6

ETSK suosittaa, että otetaan käyttöön avoin valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan, että tuontielintarvikkeissa noudatetaan samoja torjunta-ainejäämien enimmäismääriä, jotka on asetettu unionissa tuotettaville elintarvikkeille. Komitea on jo kehottanut komissiota panemaan nopeasti täytäntöön normien vastavuoroisuuden, jotta voidaan vähentää eurooppalaisten viljelijöiden asemaan vaikuttavia kilpailuvääristymiä (7). Kuluttajia olisi suojeltava, ja laadukkaita tuotteita olisi tarjottava kohtuullisin hinnoin.

4.7

ETSK kehottaa antamaan viljelijöille kansallisten ja alueellisten maatilojen neuvontajärjestelmien kautta asianmukaista koulutusta ympäristötoimenpiteistä, jotka kattavat vähäriskisten torjunta-aineiden käytön ja integroidun torjunnan.

4.8

Pölyttäjäkantojen tilaa koskevia indikaattoreita on kehitettävä vuoteen 2024 mennessä, jotta indikaattoreita voidaan arvioida YMP:n puitteissa. Olennainen askel on tehdä kattava arviointi YMP:n vaikutuksesta pölyttäjien vähenemisen estämiseen ja kannustaa käytäntöjä, joilla tämä väheneminen voidaan pysäyttää. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä YMP:n puitteissa annettavien teknisen avun varojen suuntaamista pölyttäjien hyväksi ja käytettävä samalla lisävaroja kuluttajien ja ympäristön suojeluun.

4.9

Kukkakaistaleet ovat hyvä reservaatti eri pölyttäjälajeille ja edistävät epäilemättä osaltaan pölyttäjien suojelua. Nämä kaistaleet voivat kuitenkin olla riski mehiläisille ja muille pölyttäjille, jos ne on kylvetty lähelle pohjavettä ja torjunta-aineita on edelleen jäljellä maaperässä. Tarvittaisiinkin varoja kukkakaistaleita koskevan selkeän menetelmän tutkimiseen ja kehittämiseen.

4.10

Tiettyjen tieteellisten tutkimusten (8) mukaan televiestintäantennien lähettämä sähkömagneettinen säteily voi vaikuttaa luonnonvaraisten pölyttäjien kantaan niiden luonnollisissa elinympäristöissä. Lisäksi vuonna 2018 Euroopan komission terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tiedekomitea (SCHEER) luokitteli ympäristöön kielteisesti vaikuttavan sähkömagneettisen (erityisesti 5G:hen liittyvän) säteilyn riskin korkeimmaksi mahdolliseksi (9). Eklipse-ohjelmassa tehdyt lisäarvioinnit sekä riippumattomat tutkijat ovat vahvistaneet, että sähkömagneettiset kentät voivat mahdollisesti vahingoittaa hyönteispopulaatioita (10). Komitea perää EU:n tutkimusta, joka tarjoaa tarkkoja tietoja tästä asiasta ja tarvittavista politiikkatoimista pölyttäjien tehokkaan suojelun varmistamiseksi.

4.11

ETSK pitää tarpeellisena kehittää satelliittitietoihin perustuva EU:n laajuinen valosaastemittari pölyttäjiin kohdistuvien alueellisten ja paikallisten vaikutusten arvioimiseksi ja seuraamiseksi.

4.12

EU:n koheesiopolitiikan puitteissa myönnettäviä varoja voidaan käyttää, jotta investoidaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kestävän kaupunkikehityksen varmistamiseen, kuten luontopohjaisen vihreän infrastruktuurin käyttöönottoon pölyttäjiä varten. ETSK suhtautuu tältä osin myönteisesti komission suositukseen 11.2.

5.   PAINOPISTE III: Yhteiskunnan aktivoiminen sekä strategisen suunnittelun ja yhteistyön edistäminen kaikilla tasoilla

5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission pyyntöön saada alueiden komitealta tukea pölyttäjiä koskevan aloitteen täytäntöönpanoon paikallis- ja alueviranomaisten keskuudessa. Komitea on kuitenkin pettynyt siihen, ettei ETSK:ta ole mainittu kertaakaan tässä aloitteessa (11) eikä alkuperäisessä aloitteessa (12), etenkin kun on kyse sen roolista EU:n kansalaisyhteiskunnan edustajana. Komitea katsoo, että ETSK:lle olisi annettava erityisiä tehtäviä tämän strategian edistämiseksi eri sidosryhmäluokkien keskuudessa, muun muassa lisäämällä tietoisuutta kansallisten työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kansalaisten keskuudessa.

5.2

Olisi hyödynnettävä erityisiä viestintävälineitä, jotta lisätään kansalaisten tietoisuutta pölyttäjien vähenemisestä ja sen vaikutuksista elämäämme – sekä toimien toteuttamatta jättämisen vaikutuksista (mukaan lukien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset tuleville sukupolville) – ja jotta edistetään tiedotuskampanjoita julkisessa mediassa kaikissa jäsenvaltioissa. On saatava käyttöön rahoitusta, jotta suurelle yleisölle suunnattua tiedotusta voidaan parantaa muun muassa sosiaalisen median ja parhaaseen katseluaikaan lähetettävien lyhyiden tv-mainosten avulla.

5.3

ETSK tunnustaa pölyttäjiä koskevan halukkaiden maiden liittoutuman (13) (Coalition of the Willing on Pollinators) tärkeän roolin. Liittoutuma on EU-johtoinen foorumi, johon kuuluvat jäsenmaat ovat sitoutuneet vaihtamaan tietoja ja parhaita käytäntöjä, tekemään tutkimusta pölyttäjien säilyttämisestä ja tarjoamaan keskinäistä apua ja yhteistyötä.

5.4

ETSK peräänkuuluttaa koulutusohjelmia, joilla pyritään lisäämään tietämystä pölyttäjien ekologiasta, tunnistamisesta ja elinympäristöjen ennallistamisesta maatalousneuvojien, viljelijöiden, metsänhoitajien, maankäyttäjien ja maisemasuunnittelijoiden keskuudessa.

6.   Loppuhuomiot

6.1

Komissio on laatinut luettelon 42 priorisoidusta toimesta täsmällisine määräaikoineen. On aiheellista vahvistaa yksityiskohtainen aikataulu ehdotettujen toimien valmistelua ja myöhempää testausta varten. Näin laadittua aikataulua on helpompi valvoa, minkä lisäksi sitä on kaikkien osallistujien kannalta helpompi noudattaa.

6.2

ETSK katsoo, että tehokas yhteistyö ja resurssien asianmukainen kohdentaminen ovat ratkaisevia, jotta voidaan varmistaa luonnonvaraisten pölyttäjien suojeluun vaikuttavien erilaisten poliittisten toimenpiteiden ja välineiden johdonmukaisuus. Komitea korostaa rahoituksen mukauttamisen merkitystä, jotta voidaan vastata komission tiedonannossa esitettyihin odotuksiin.

6.3

Luonnonvaraisten pölyttäjien suojelemiseksi tarvitaan entistä parempia suojatoimia sekä torjunta-aineiden riskinarviointiprosessin että torjunta-aineiden käyttövaiheen aikana. Jos torjunta-aineiden käyttöön puuttumiseksi ei ryhdytä toteuttamaan rohkeaa strategiaa, mehiläisten ja muiden pölyttäjien tulevaisuus, koko ekosysteemi ja EU:n asukkaiden elintarviketurva vaarantuvat. Torjunta-aineiden tosiasiallista käyttöä EU:ssa koskevaa avoimuutta on lisättävä.

6.4

Komitea katsoo, että tehokkain lähestymistapa ja ihanteellisin ratkaisu on saada aikaan maailmanlaajuinen sopimus synteettisten torjunta-aineiden käytön vähentämisestä yleismaailmallisen sitoutumisen ja oikeudenmukaisen taloudellisen kilpailun varmistamiseksi. Vaikka tämä vaikuttaakin epäonnistumiseen tuomitulta yritykseltä, kokonaisvaltainen lähestymistapa on tarpeen ja toimia kansainvälisissä neuvotteluissa on tehostettava. On muun muassa käytävä vakavaa keskustelua siitä, tulisiko sellaisten torjunta-aineiden vienti kolmansiin maihin kieltää, jotka ovat EU:ssa jo käyttökiellossa.

---

(1)  COM(2023) 35 final.

(2)  COM(2021) 261 final.

(3)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Eurooppalainen kansalaisaloite – Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 100, 16.3.2023, s. 45).

(4)  Eurostat, Agri-environmental indicator – consumption of pesticides.

(5)  Euroopan komissio, A guide for pollinator-friendly cities.

(6)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/841 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse soveltamisalasta, vaatimusten noudattamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, jäsenvaltioiden tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2030 ja sitoutumisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen yhteisesti vuoteen 2035 mennessä maankäytön, metsätalouden ja maatalouden sektorilla sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta seurannan, raportoinnin, edistymisen seurannan ja uudelleentarkastelun osalta” (COM(2021) 554 final) (EUVL C 152, 6.4.2022, s. 192).

(7)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja asetuksen (EU) 2021/2115 muuttamisesta” (COM(2022) 305 final – 2022/0196 (COD)) (EUVL C 100, 16.3.2023, s. 137).

(8)  Electromagnetic radiation of mobile telecommunication antennas affects the abundance and composition of wild pollinators.

(9)  SCHEER, Statement on emerging health and environmental issues (2018).

(10)  Risk to pollinators from anthropogenic electro-magnetic radiation (EMR).

(11)  COM(2023) 35 final.

(12)  COM(2018) 395 final.

(13)  Coalition of the Willing on Pollinators, Promote Pollinators.