Esittelijä:	Maurizio MENSI
Yhteisesittelijä:	Jan PIE

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 2.5.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen CCMI:ssä	22.6.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	12.7.2023
Täysistunnon numero	580
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	170/1/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK pitää tervetulleena, että EU tunnustaa avaruuden turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden, mistä on osoituksena 10. maaliskuuta 2023 julkaistu yhteinen tiedonanto ”Turvallisuutta ja puolustusta tukeva Euroopan unionin avaruusstrategia”, jäljempänä ”strategia”.

1.2

ETSK yhtyy asiakirjassa esitettyyn yhteiseen käsitykseen uudesta geopoliittisesta tilanteesta ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamista vakavista ongelmista, avaruusresurssien ja -palvelujen kriittisestä merkityksestä sekä tarpeesta kehittää toimenpiteitä niiden suojelemiseksi ja puolustamiseksi. Tämä on välttämätön askel vakavasti otettavan eurooppalaisen avaruuspolitiikan suunnittelussa.

1.3

ETSK on samaa mieltä siitä, että ennen kuin avaruusjärjestelmien ja -palvelujen häiriönsietokykyä ja suojelua ryhdytään parantamaan, on ensisijaisen tärkeää tunnistaa niihin kohdistuvat uhat. EU:n toimielinten on varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat toimijat, mukaan lukien teollisuus, yhteiskunnalliset toimijat ja kansalaisyhteiskunta, pääsevät osallistumaan kartoitukseen ja suositusten laadintaan. On tärkeää kannustaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ymmärtämään täysimääräisesti strategiaan liittyvä yleinen etu ja hyödyt kansalaisille, jotta voidaan parantaa strategian legitimiteettiä ja vahvistaa yleisön tukea avaruusteknologian siviilisovellusten ansiosta.

1.4

ETSK kehottaa nykyisessä huolestuttavassa geopoliittisessa tilanteessa vahvistamaan unionin avaruusjärjestelmien ja -palvelujen häiriönsietokykyä ja suojelua. ETSK toteaa, että tähän liittyen haasteena on saada nykyisellään vähäisiä julkisia investointeja kasvatettua, vähentää niiden hajanaisuutta sekä edistää eurooppalaista lisäarvoa tuottavaa lähestymistapaa, sillä Eurooppa on avaruusalan julkisissa investoinneissa huomattavasti Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää jäljessä.

1.5

ETSK katsoo, että avaruusjärjestelmien ja -palvelujen häiriönsietokyvyn ja suojelun parantaminen unionissa edellyttää myös sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa, joilla tuetaan teknologista suvereniteettia ja teollisuuden kriittisten arvoketjujen häiriönsietokykyä riippumattomuuden varmistamiseksi. Tältä osin komitea suosittaa painokkaasti, että teollisuuden keskeinen rooli riippuvuuteen liittyvien ongelmien tunnistamisessa ja lieventävien toimenpiteiden määrittelyssä tunnustetaan kaikilta osin ja tuodaan esiin.

1.6

ETSK muistuttaa, että maailman johtajat tunnustavat ja vahvistavat yhä useammin, että avaruus vaikuttaa ihmiskuntaan ja tuo sille lisäarvoa eri tavoin. Euroopan avaruusala työskentelee parhaillaan eräiden aikamme polttavimpien haasteiden parissa. Se muun muassa osallistuu ilmastonmuutoksen seurantaan, edistää teknologista innovointia ja tuo konkreettisia sosioekonomisia hyötyjä kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Instituutiot, yritykset ja kansalaiset tukeutuvat yhä enemmän avaruusteknologiaan, -dataan ja -palveluihin viestinnässä, navigointi- ja paikannusjärjestelmissä sekä maan havainnoinnissa (esim. reaaliaikainen tiedonvälitys ja viestintä tapahtumapaikalta katastrofien sattuessa). Avaruudella on tärkeä merkitys kansalaisten ja Euroopan strategisen autonomian kannalta, ja se on keskeisessä asemassa maailmanlaajuisessa diplomatiassa, eurooppalaisen identiteetin tukemisessa sekä seuraavien sukupolvien inspiroimisessa ja motivoimisessa.

1.7

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti tulevaan ”EU:n avaruuslainsäädäntöön”, joka kattaa turvallisuuden, vaarattomuuden, kestävyyden ja standardoinnin ja jolla edistetään avaruusliikenteen hallintaa koskevaa tarpeellista EU:n toimintamallia (1).

1.8

ETSK on vakuuttunut siitä, että kaikki teollisuuteen (esim. kilpailukykyyn, kriittisiin teknologioihin ja toimitusketjun turvallisuuteen) liittyvät toimet on nivottava osaksi johdonmukaista Euroopan laajuista teollisuuspolitiikkaa, sillä Euroopan avaruusteollisuus on erittäin riippuvainen hyvin suppeista avoimista markkinoista.

1.9

ETSK korostaa, että vaikka erityistoimenpiteitä tarvitaan ja niistä voi olla tietyissä tilanteissa hyötyä, ne voivat olla tarkoituksenmukaisia ja kaikilta osin tehokkaita vain, jos niissä yhdistyvät räätälöity hankintapolitiikka, kunnianhimoinen ja tehokas tutkimus- ja kehityspolitiikka sekä Euroopassa kehitetyn avaruusteknologian ja -palvelujen markkinoille, myös vientimarkkinoille, saattamisen tukeminen erityisesti talousdiplomatian avulla.

1.10

ETSK on vakuuttunut siitä, että tutkimuksen ja innovoinnin kunnianhimoinen mutta myös johdonmukainen tukeminen on keskeinen perusta avaruusalan kestävyydelle ja sen kyvylle palvella julkisen politiikan tarpeita. Euroopan on tuettava tutkimusta ja innovointia entistä voimakkaammin ja johdonmukaisemmin kyetäkseen säilyttämään asemansa avaruudessa ja varmistaakseen, että unionissa on teollisuutta, joka pystyy suunnittelemaan, toimittamaan ja hyödyntämään huipputason avaruusjärjestelmiä.

1.11

Niillä aloilla, joilla kolmansien maiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys, on ETSK:n mielestä erittäin tärkeää turvata Euroopan suvereniteetti ja välttää riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista tahoista strategisilla sektoreilla. Samalla olisi edistettävä yhteistyötä ja yhteentoimivuutta siten, että yhteisenä sääntönä on vastavuoroisuus ja molemminpuolinen hyöty Yhdysvaltojen ja muiden samanmielisten kolmansien osapuolten kanssa.

1.12

ETSK katsoo, että strategian jatkoksi on toteutettava konkreettisia ja nopeita toimia kohdennetun talousarvion, toimien toteuttamisaikataulujen ja työpaikkojen luomisen (2) osalta. EU:n on laadittava tarkka etenemissuunnitelma avaruustoimintaan osallistuvien toimijoiden Euroopan laajuisen koordinoinnin pohjalta.

2.   Lausunnon tausta

2.1

Covid-19-kriisi osoitti, että Eurooppa ei ole riippumaton eikä sillä ole riittävästi määräysvaltaa kriittisen verkkoinfrastruktuurin suhteen, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut entisestään avaruuden turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden vahvistamiseen ja lujittamiseen tähtääviä toimia.

2.2

EU:n toimielinten tasolla tämä näkyy kahdesta keskeisestä virstanpylväästä:

2.2.1

Versailles’n julistuksessa, jonka Euroopan unionin johtajat antoivat 11. maaliskuuta 2022 Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta, painotetaan avaruuden merkitystä erityisesti puolustustoiminnan kannalta, sillä EU-johtajat olivat selkeästi yksimielisiä tarpeesta tehostaa avaruusteollisuuden ja -toimintojen turvallisuus- ja puolustusulottuvuutta.

2.2.2

Euroopan komissio julkaisi 21. maaliskuuta 2022 EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan johdolla turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategisen kompassin. Strategisen kompassin mukaan avaruus on yhä kiistanalaisempi alue, jolla on merkittäviä vaikutuksia puolustuksen kannalta, ja kompassi vaikuttaa Euroopan avaruusalaan monin tavoin.

2.3

Näitä EU:n aloitteita on täydennetty muilla yhteistyöohjelmilla esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ministerineuvoston kokouksen yhteydessä vuonna 2022. Kokouksessa ehdotettiin useita avaruusturvallisuutta koskevia aloitteita, joihin jäsenvaltioita kaivataan mukaan.

2.4

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on epäilemättä osoittanut avaruuden ehdottoman kriittisyyden keskeisenä voimavarana. Sota on myös osoittanut kaupallisten resurssien merkittävän ja ratkaisevan vaikutuksen julkisten resurssien ja strategioiden lisäksi. Siksi säännöllinen julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutus ja yhteistyö on tärkeää erityisesti teknisten ja operatiivisten valmiuksien osalta.

3.   Yleistä

3.1

ETSK toteaa avaruuden olevan keskeinen ja ehdottomasti kriittisen tärkeä voimavara Euroopan poliittisten päättäjien riippumattoman ja tietopohjaisen päätöksenteon ja toiminnan kannalta, kun on kyse kriisinhallinnasta ja turvallisuudesta. Tällainen päätöksenteko ja toiminta on välttämätön askel vakavasti otettavan Euroopan laajuisen avaruuspolitiikan suunnittelussa. On tärkeää kannustaa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ymmärtämään täysimääräisesti strategiaan liittyvä yleinen etu ja hyödyt kansalaisille, jotta voidaan parantaa strategian legitimiteettiä ja vahvistaa yleisön tukea avaruusteknologian siviilisovellusten ansiosta.

3.2

Eurooppa pyrkii nyt toden teolla saavuttamaan uskottavan ja turvatun autonomian avaruudessa strategisen riippumattomuutensa toteuttamiseksi, ja tästä on tulossa yhä enemmän koko maanosan yhteinen haaste. ETSK katsoo, että kaikkien toimien, olivatpa ne siviili- tai sotilastoimia, kansallisia tai Euroopan tason toimia, julkisia tai yksityisiä, on yhdenmukaisesti oltava tehokkaita ja luotettavia turvallisuusalan käyttäjien kannalta, kuten siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevassa toimintasuunnitelmassa (3) korostetaan, ja siksi on vahvistettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja mahdollisia kumppanuuksia samanmielisten maiden kanssa.

3.3

Riski siitä, että uudet uhkaavat toimijat pyrkivät vaikuttamaan avaruusjärjestelmiin ja siten satelliittien mahdollistamiin kriittisiin palveluihin, kasvaa jatkuvasti. ETSK pitääkin yhä tärkeämpänä, että Euroopan kasvava kiinnostus avaruuspohjaisia palveluja kohtaan ja riippuvuus niistä kulkee käsi kädessä sellaisten toimenpiteiden kanssa, joilla pyritään suojelemaan ja puolustamaan avaruusperusteisia voimavaroja ja palveluja, jotta eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen ei syntyisi entistäkin kriittisempiä haavoittuvuuksia.

3.4

ETSK on vakuuttunut siitä, että jäsenvaltioiden on vahvistettava toimintavapauttaan avaruudessa ja avaruusalalla itsenäisten valmiuksiensa ja voimavarojensa avulla ja siten osoitettava kantavansa kaikilta osin vastuunsa maailman rauhasta ja turvallisuudesta ja sitoutuvansa niihin täysin, ja katsoo, että tämä on yksi suorimmista ja kriittisimmistä toiminta- ja vaikuttamisvälineistä, joita jäsenvaltioilla on käytettävissään. Tätä varten niiden on taattava avaruusteollisuutensa häiriönsietokyky ja sen toimitus- ja palveluinfrastruktuurin turvallisuus kansalaistensa hyväksi. Euroopan itsenäisen ja kestävän avaruuteen pääsyn varmistaminen on tässä yhteydessä kiistaton prioriteetti.

4.   Erityistä

4.1   Avaruusuhkanäkymät

4.1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että avaruusjärjestelmiä mahdollisesti häiritseviä, heikentäviä tai tuhoavia uhkia kartoitetaan vuotuisessa avaruusuhkanäkymiä koskevassa analyysissa. Se on avainasemassa pyrittäessä ymmärtämään vihamielistä ympäristöä, jossa avaruus- ja maainfrastruktuuria ja -palveluita nykyään ja vastaisuudessa kehitetään.

4.1.2

ETSK toteaa, että tällainen arviointi auttaisi estämään sitä, että mahdollisesti vihamieliset maat tai organisaatiot saisivat hankittua arkaluonteisia voimavaroja (kuten taitoja, teknologioita, resursseja ja rakenneosia). Näin voitaisiin taata eurooppalainen hallinto ja ”arkaluonteisten voimavarojen” hallinta.

4.1.3

ETSK katsoo, että Euroopan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon on otettava Euroopan avaruusteollisuuden (suurten ja pienten toimijoiden), tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden sekä tiedeyhteisön näkemykset ja panokset huomioon vuotuisen avaruusuhkanäkymäanalyysin laatimisessa ja siihen pohjautuvien suositusten ja toimenpiteiden määrittelyssä.

4.1.4

ETSK on vakuuttunut siitä, että tällainen prosessi antaisi yksityiselle sektorille mahdollisuuden a) työstää uusia tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteitä, jotka liittyvät jo tunnettuihin tai uudenlaisiin esiin nouseviin uhkiin b) lisätä asiakkaiden ja institutionaalisten toimijoiden tietoisuutta ennaltaehkäisevien lähestymistapojen tarpeesta c) määritellä uusia normeja Euroopan tasolla ja siten edistää maailmanlaajuista standardointiprosessia d) vaihtaa parhaita käytäntöjä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä e) mukauttaa tähän saakka maan päällä sovellettuja toimintamalleja avaruusoloihin.

4.2   EU:n avaruusjärjestelmien ja -palvelujen häiriönsietokyvyn parantaminen ja suojeleminen

4.2.1   EU:n laajuinen turvallisuuskehys avaruusjärjestelmien suojelemista, tietojen jakamista ja avaruusturvallisuushäiriöihin liittyvää yhteistyötä varten

4.2.1.1

ETSK katsoo, että avaruusliikenteen hallintaa koskevat maailmanlaajuiset sääntelyaloitteet ja yksipuoliset päätökset luovat todennäköisesti haastavan ympäristön eurooppalaisille toimijoille. Euroopan ulkopuolella toteutetut uudistukset voisivat itse asiassa haitata Euroopan avaruusalan kykyä kilpailla tasapuolisin toimintaedellytyksin ja vaikuttaa sen kestävyyteen sekä vaarantaa EU:n suvereniteetin, joka on unionin yleistavoite avaruusasioissa.

4.2.1.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin on tartuttava tilaisuuteen ottaa johtava asema keskusteluissa ja luoda perusta Euroopan keskeisen avaruusinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen suojelemiselle. Toimimalla ennakoivasti ja tukemalla jäsenvaltioiden yhteistyötä hajanaisten toimien sijaan Euroopan unioni antaa Euroopan avaruusalalle mahdollisuuden käyttää sovittuja sääntöjä ja menettelyjä hyväkseen ja edistää niiden soveltamista edelleen maailmanlaajuisella tasolla. Yhdenmukaisempi ja yhteistyöhön perustuva lähestymistapa jäsenvaltioiden välillä edistäisi yhteisiä investointeja EU:n puolustukseen ja teollisuuteen laajemmin. Tältä osin yhteishankintojen mahdollisuus voisi lisätä kysyntäpuolen tehokkuutta ja edistää Euroopan avaruus- ja puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta (4).

4.2.1.3

ETSK katsoo, että ilmailu- ja avaruusalan kaltaisten teollisuudenalojen ja sekä sotilas- että siviilikäyttöön soveltuvien (”kaksikäyttö”) ja muillekin aloille leviävien teknologioiden potentiaalin vahvistamisella olisi merkittäviä vaikutuksia sekä EU:n teolliseen että sotilaalliseen kehitykseen.

4.2.1.4

Turvallisuuden ja kyberturvallisuuden osalta ETSK on täysin samaa mieltä siitä, että sisäänrakennettua turvallisuutta koskeva vaatimus on olennainen häiriönsietokyvyn kannalta. Yhteiset eurooppalaiset turvallisuusstandardit ovat niin ikään olennaisen tärkeitä, kunhan niitä käytetään käytännöllisellä tavalla, sillä määrittely- ja hyväksymismenettelyt ovat usein liian pitkiä Euroopan avaruusalan kilpailumarkkinoilla. Tämä tarkoittaa seuraavaa: a) standardeja on kehitettävä rinnakkain teknologian kehityksen kanssa b) on otettava käyttöön joustava sertifiointiprosessi c) turvallisuusvaatimukset täyttävien startup- ja pk-yritysten osallistaminen edellyttää parempaa institutionaalista tukea ja yhteistyötä toimitusketjussa d) on kehitettävä uusia standardeja.

4.2.1.5

ETSK toteaa, että direktiiviä kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (5) ja NIS 2 -direktiiviä (6) toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa sovelletaan ainoastaan jäsenvaltioiden eikä EU:n toimielinten tasolla. ETSK katsoo, että näitä direktiivejä olisi sovellettava myös EU:n resursseihin.

4.2.2   EU:n avaruusalan teknologisen itsenäisyyden vahvistaminen

4.2.2.1

ETSK kannattaa varauksetta pyrkimystä lisätä Euroopan puolustusrahaston ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman määrärahoja, sillä viimeisimpien kehitysvaiheiden osalta näyttää siltä, että EU ei ole toistaiseksi pystynyt mukauttamaan talousarviotaan ja siihen liittyviä rahoitusvälineitä niin, että ne vastaisivat sen ilmoittamia tavoitteita saattaa kehittyneet teknologiat vaaditulle valmiustasolle.

4.2.2.2

ETSK katsoo, että yhteisen työryhmän vahvistamisen yhteydessä olisi otettava käyttöön yksi yhtenäinen menettely yhden sovitun ja yhteisen kriittisten tilanteiden rekisterin luomiseksi. Euroopan avaruusteollisuuden osallistuminen menettelyyn keskeisenä sidosryhmänä on tärkeää, koska riippuvuuden vähentäminen voisi yhtä lailla sekä parantaa Euroopan suvereniteettia että edistää teollisuuden kilpailukykyä.

4.2.2.3

ETSK pohtii yhteisen työryhmän ja kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen tulevia tehtäviä ja vuorovaikutusta ja korostaa tarvetta parantaa niiden välistä synergiaa.

4.2.2.4

ETSK kannattaa uusien yhteenliittymien ja Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) perustamista avaruuden ja puolustuksen kannalta merkityksellisten teknologioiden osalta, koska ne voisivat osaltaan kasvattaa rahoitusta ja lisätä kaksoislähteiden kehittämistä ja kestävyyttä Euroopassa.

4.2.3   Turvallisuusriskien torjunta EU:n avaruusalalla

4.2.3.1

Turvallisuusriskien torjunta EU:n avaruusalalla toimitusketjujen suojelun ja toimitusvarmuuden täysin takaavien hankintasääntöjen avulla on erittäin tervetullutta.

4.2.3.2

ETSK katsoo kuitenkin, että on erityisen tärkeää, että nämä toimet sisällytetään pitkälti osaksi johdonmukaista ja Euroopan laajuista avaruusalan teollisuuspolitiikkaa.

4.2.4   Häiriönsietokyvyn parantaminen kehittämällä voimavaroja ja myös EU:n autonomista pääsyä avaruuteen

4.2.4.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että itse itseään suojelevat hyötykuormat, reagointikykyiset avaruusalusten laukaisijat, avaruustilannetietoisuusvalmiudet, kiertoradalla tapahtuva huolto ja avaruussovelluksia varten tarkoitettu suojattu suvereeni pilvipalvelu ovat häiriönsietokyvyn kannalta keskeisiä teknologioita tai voimavaroja.

4.2.4.2

ETSK katsoo, että EU:n pitkän aikavälin riippumaton pääsy avaruuteen olisi varmistettava, sillä Eurooppa ei voi olla riippuvainen kolmansista maista avaruusjärjestelmiensä käynnistämisessä ja oman avaruusinfrastruktuurinsa ylläpidossa. Tältä osin on noudatettava periaatetta, jonka mukaan eurooppalaiset kantoraketit asetetaan etusijalle institutionaalisissa laukaisuissa Euroopassa.

4.2.5   Avaruusuhkiin vastaaminen

4.2.5.1

ETSK katsoo, että uhkien havaitseminen edellyttää täysimittaisen ja autonomisen järjestelmän kehittämistä avaruusliikenteen hallintaa varten: olisi muun muassa perustettava ja tuettava Euroopan avaruusliikenteen hallintavalmiuksien (avaruusesineiden valvonta ja seuranta ja avaruusulottuvuutta koskeva tilannetietoisuus) kehittämiseen tähtääviä ohjelmalinjoja, joihin on varattu rahoitusta, ja nopeuttava kaupallisesti kannattavien, kilpailukykyisten ja skaalautuvien eurooppalaisten avaruusliikenteen hallintavalmiuksien ja avaruusesineiden valvonta- ja seurantavalmiuksien käyttöönottoa (7).

4.2.5.2

ETSK kannattaa tältä osin täysin sitä, että yhteisessä tiedonannossa painotetaan voimakkaasti avaruusulottuvuutta koskevaa tilannetietoisuutta koskevia valmiuksia, edellyttäen että kaikissa vaiheissa nojaudutaan paitsi EU:n ja sen jäsenvaltioiden valmiuksiin myös teollisuuden tukeen, asiantuntemukseen ja voimavaroihin.

4.2.5.3

ETSK kannustaa koordinoimaan jäsenvaltioiden toimia tiiviisti unionitasolla. Näin voidaan tukea tavoitetta lisätä EU:n avointa strategista riippumattomuutta transatlanttisen kumppanuusliittouman, keskeisten strategisten kumppanien, kuten Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan, kanssa tehtävän yhteistyön ja monenvälisten sitoumusten mukaisesti ja mahdollisesti tasoittaa tietä EU:n tason voimavarojen luomiselle.

4.2.5.4

ETSK tunnustaa avaruusharjoitusten olevan tärkeitä, koska eurooppalaisten välisen koordinoinnin olisi oltava vahvempaa ja tehokkaampaa ja sillä olisi oltava enemmän painoarvoa unionin liittolaisiin, erityisesti Yhdysvaltoihin, nähden. Tämä edellyttää yhteisen avaruustoimintakulttuurin rakentamista.

4.2.6   Avaruuden tehokkaampi hyödyntäminen turvallisuutta ja puolustusta varten

4.2.6.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että avaruuden entistä suurempi merkitys Euroopan puolustusvoimavaroissa tarkoittaa myös tukeutumista jo olemassa oleviin eurooppalaisiin lippulaivaohjelmiin ja niiden täydentämistä turvallisuus- ja puolustusulottuvuuksilla.

4.2.6.2

ETSK korostaa, että Copernicus-ohjelman laajentaminen niin, että se kattaisi myös turvallisuusvoimavarat, lisäisi ohjelman tavoitteita merkittävästi, ja asiaa olisi arvioitava tarkoin erityisesti suhteessa ohjelman rahoitusvalmiuksiin ja sen nykyiseen avoimen datan politiikkaan liittyviin riskeihin.

4.2.6.3

ETSK korostaa strategian merkitystä EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvien teollisten ekosysteemien kannalta. Erityisesti Copernicus-ohjelma, jota pidetään maailmanluokan vertailukohtana ilmastonmuutoksen ja ympäristön seurannassa, edistää suoraan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen liittyvien ratkaisujen löytämistä ja tukee Euroopan asemaa kansainvälisellä tasolla. Koska Copernicuksesta on tullut maailmanlaajuisesti hyväksytty standardien asettaja tieteellisen tason kuvantamiselle ja datan laadulle, sitä on tuettava edelleen tavoitteista tinkimättä.

4.2.6.4

ETSK kannattaa voimakkaasti IRIS2-ohjelmaa, joka auttaa unionia säilyttämään asemansa johtavana kansainvälisenä toimijana, jolla on vapaat toimintamahdollisuudet avaruusalalla.

4.2.6.5

ETSK on vakuuttunut siitä, että kaikki teollisuuteen (kilpailukykyyn, kriittisiin teknologioihin, toimitusketjun turvallisuuteen jne.) liittyvät toimet on nivottava osaksi johdonmukaista Euroopan laajuista teollisuuspolitiikkaa, sillä Euroopan avaruusteollisuus on erittäin riippuvainen hyvin suppeista avoimista markkinoista.

4.2.6.6

ETSK haluaa korostaa, että avaruusala on innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä ala. Euroopan avaruustoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää ammattitaidon jatkuvaa mukauttamista ja kehittämistä. Koska avaruusalalle on viime vuosina rekrytoitu runsaasti työvoimaa ja suuntauksen odotetaan jatkuvan samanlaisena lähitulevaisuudessa, konkreettiset tukitoimet, kuten EU:n avaruusakatemian perustaminen, ovat tarpeen.

4.2.7   Kumppanuustoiminta vastuullisen käyttäytymisen edistämiseksi ulkoavaruudessa

4.2.7.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että kumppanuudet ja yhteisyritykset muiden alueiden, toimijoiden ja samanmielisten kolmansien osapuolten kanssa ovat olennaisen tärkeitä avaruusperusteisten voimavarojen turvallisen, kestävän ja luotettavan käytön varmistamiseksi.

4.2.7.2

ETSK huomauttaa, että niissä tapauksissa, joissa kolmansien maiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys, sen ehdottomaksi edellytykseksi on asetettava Euroopan suvereniteetin ja riippumattomuuden säilyttäminen. Samalla on edistettävä yhteistyötä ja yhteentoimivuutta siten, että yhteisenä sääntönä on vastavuoroisuus ja molemminpuolinen hyöty Yhdysvaltojen ja muiden samanmielisten kolmansien osapuolten kanssa.

---

(1)  Kuten on todettu Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin turvallisten yhteyksien ohjelman perustamisesta vuosiksi 2023–2027” (COM(2022) 57 final – 2022/0039 (COD)) ja ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Avaruusliikenteen hallintaa koskeva EU:n toimintamalli – EU:n panos maailmanlaajuiseen haasteeseen vastaamiseksi” (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 172) ja Uusi avaruustoiminta.

(2)  Tämä koskee erityisesti naisten työllistämistä.

(3)  COM(2021) 70 final.

(4)  Kuten korostetaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla koskevan välineen perustamisesta” (COM(2022) 349 final) (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 168).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 164).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 -direktiivi) (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 80).

(7)  Kuten on todettu Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin turvallisten yhteyksien ohjelman perustamisesta vuosiksi 2023–2027” (COM(2022) 57 final – 2022/0039 (COD)) ja ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Avaruusliikenteen hallintaa koskeva EU:n toimintamalli – EU:n panos maailmanlaajuiseen haasteeseen vastaamiseksi” (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 172) ja Uusi avaruustoiminta.