Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52023AB0004

    Euroopan keskuspankin lausunto, annettu 1 päivänä helmikuuta 2023, ehdotuksesta asetukseksi asetusten (EU) N:o 260/2012 ja (EU) 2021/1230 muuttamisesta euromääräisten pikasiirtojen osalta (CON/2023/4) 2023/C 106/02

    CON/2023/4

    EUVL C 106, 22.3.2023, p. 2–5 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    22.3.2023   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 106/2

    EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO,

    annettu 1 päivänä helmikuuta 2023,

    ehdotuksesta asetukseksi asetusten (EU) N:o 260/2012 ja (EU) 2021/1230 muuttamisesta euromääräisten pikasiirtojen osalta

    (CON/2023/4)

    (2023/C 106/02)

    Johdanto ja oikeusperusta

    Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti 16 päivänä marraskuuta 2022 Euroopan unionin neuvostolta ja 24 päivänä marraskuuta 2022 Euroopan parlamentilta pyynnöt antaa lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 260/2012 ja (EU) 2021/1230 muuttamisesta euromääräisten pikasiirtojen osalta (1) (jäljempänä asetusehdotus).

    EKP:n toimivalta antaa lausunto perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 127 artiklan 4 kohtaan ja 282 artiklan 5 kohtaan, koska asetusehdotus sisältää Euroopan keskuspankin SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 3.1 artiklan mukaiseen toimivaltaan kuuluvia säännöksiä, jotka liittyvät erityisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmän perustehtävään edistää maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa. Tämän lausunnon on antanut EKP:n neuvosto Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 17.5 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

    1.   Yleiset huomiot

    1.1.

    		 EKP suhtautuu erittäin myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen edistää pikamaksujen tarjoamista ja käyttöönottoa. Ne määritellään tilisiirroiksi, joilla siirretty summa hyvitetään EU:ssa euromääräisenä maksunsaajan maksutilille kymmenen sekunnin kuluessa maksutoimeksiannon vastaanottamisesta. Aloite sopii hyvin yhteen eurojärjestelmän pienten maksujen strategian kanssa (2). Strategian pääkohdat ovat seuraavat: a) yleiseurooppalaisen ratkaisun kehittäminen kauppapaikoissa suoritettavia pieniä maksuja varten, b) pikamaksujen täysimittainen käyttöönotto, c) rajat ylittävien maksujen kehittäminen EU:n ulkopuolella ja d) innovoinnin, digitalisaation ja eurooppalaisen maksuekosysteemin tukeminen.

    1.2.

    		 Maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistämiseksi on olennaisen tärkeää puuttua epäyhtenäisyyteen liittyviin ongelmiin yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA). Pikamaksut eivät ole vielä käytettävissä kaikilla SEPAan kuuluvilla lainkäyttöalueilla yhtäläisin ehdoin. Tässä tilanteessa toimenpiteet, joilla yhdenmukaistetaan edelleen pikamaksujen tarjontaa SEPAan kuuluvilla lainkäyttöalueilla, lisäisivät kuluttajien valinnanvaraa ja edistäisivät innovointia, turvallisuutta ja avointa strategista riippumattomuutta eurooppalaisten maksujen alalla. Vastaavasti toimenpiteitä, joilla voidaan edistää tehokkuutta kaikissa SEPA-maissa, olisi myös tuettava siinä määrin kuin tietosuojalainsäädännön noudattaminen varmistetaan. Mahdollisuutta ottaa käyttöön standardoituja ja/tai mahdollisesti keskitettyjä yleiseurooppalaisia ratkaisuja poikkeavuutta koskeviin tarkastuksiin, joita maksupalveluntarjoajat tarjoavat ennen pikamaksujen hyväksymistä tai ennen kuin varat hyvitetään maksunsaajan tilille, olisi tutkittava esimerkiksi siten, että eurojärjestelmä hyödyntää keskusasemaansa pikamaksuympäristössä, jolloin se voi tavoittaa kaikki asianomaiset vastapuolet.

    1.3.

    		 Pikamaksujen tarjonta ja käyttöönotto ovat lisääntyneet unionissa sen jälkeen, kun SEPA-pikatilisiirtojärjestelmä (SCT Inst) otettiin käyttöön vuonna 2017, mutta siitä ei ole vielä tullut uutta normaalia, kuten olisi voitu odottaa. EKP kannustaa edelleen markkinaosapuolia ottamaan pikamaksut käyttöön koko Euroopan laajuisesti ja tukemaan niiden mahdollisimman nopeaa käyttöönottoa loppukäyttäjien parissa. EKP tarjosi käyttöön marraskuussa 2018 TARGET-pikamaksujärjestelmän (TIPS), jonka ansiosta maksupalveluntarjoajien on helpompi tarjota pikamaksuja ja mahdollista suorittaa pikamaksut välittömästi, turvallisesti ja milloin tahansa. Vuodesta 2022 alkaen kaikkien maksupalveluntarjoajien, jotka osallistuvat SCT Inst -järjestelmään ja ovat tavoitettavissa TARGET2-järjestelmässä, on oltava tavoitettavissa myös TIPS-järjestelmässä, mikä edistää pikamaksuja teknisen markkinainfrastruktuurin tasolla tarjoavien maksupalveluntarjoajien tavoitettavuutta (tai yhteen toimivuutta) koko Euroopassa.

    1.4.

    		 EKP panee merkille, että sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset ja maksulaitokset, joiden olisi muutoin tarjottava kaikille maksupalvelunkäyttäjilleen maksupalvelua pikamaksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen, on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne eivät voi osallistua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/26/EY (3) (jäljempänä maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskeva direktiivi) mukaisesti nimettyihin selvitysjärjestelmiin (4). EKP:n käsityksen mukaan, jos maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskevan direktiivin soveltamisalaa laajennetaan siten, että se kattaa myös sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset ja maksulaitokset, näiden maksupalveluntarjoajien olisi myös noudatettava vaatimusta tarjota kaikille maksupalvelunkäyttäjilleen maksupalvelu pikamaksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen, sillä ne osallistuisivat suoraan kyseisen direktiivin mukaisesti nimettyihin selvitysjärjestelmiin.

    EKP kannattaa vaatimusta, jonka mukaan asianomaisten maksupalveluntarjoajien on tarjottava pikamaksuja vastaavin kustannuksin kuin tavallisia tilisiirtoja. EKP suhtautuu myönteisesti myös sellaisen pakotteiden seurantaa koskevan yksinkertaistetun prosessin käyttöönottoon, jolla korvataan nykyinen transaktioihin perustuva malli heikentämättä kuitenkaan pakotteiden seurannan tehokkuutta. Lisäksi EKP tukee ehdotusta sellaisen palvelun käyttöönotosta, jolla havaitaan maksunsaajan kansainvälisen pankkitilinumeron (IBAN) ja nimen väliset poikkeavuudet. Tällainen palvelu voi vähentää pikamaksuihin liittyviä virheitä ja petoksia. Palvelusta perittävä maksu ja oikeus päättää olla käyttämättä palvelua voivat yhdessä johtaa tämän maksajien lisäsuojan vähäiseen käyttöön, samalla kun maksupalveluntarjoajien maksettavaksi tulevat palvelun kehittämisestä aiheutuvat kulut. Poikkeavuuksien tarkistamista koskevan palvelun toteuttamista koskevat vaatimukset eivät ole liian pakottavia, minkä vuoksi markkinoilla säilyy mahdollisuus kehittää ratkaisuja. Yhdenmukaistettu lähestymistapa ehkäisisi kuitenkin mahdollisia epäyhtenäisyyteen liittyviä ongelmia. On myös tärkeää varmistaa, että markkinoilla on riittävästi aikaa kehittää ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, jotka eivät vaikuta haitallisesti pikamaksujen nopeuteen, sillä muuten pikamaksujen käyttöönotto myyntipisteessä voi osoittautua haasteeksi.

    2.   Erityiset huomiot

    2.1.   Määritellyt termit

    Tietyt asetusehdotuksessa määritellyt termit a) voi olla tarpeen yhdenmukaistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2366 (5) (jäljempänä maksupalveludirektiivi, lyhyesti PSD2-direktiivi) määriteltyjen termien kanssa ja b) voivat edellyttää muutoksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/92/EU (6) (jäljempänä maksutilidirektiivi, lyhyesti PAD-direktiivi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2019/882 (7) (jäljempänä esteettömyyttä koskeva eurooppalainen säädös, lyhyesti EAA). Eritoten maksutilitunnisteen määritelmä, sellaisena kuin se esitetään asetusehdotuksessa, olisi sama kuin PSD2-direktiivissä määritelty ”yksilöllinen tunniste” (8). Tästä syystä EKP ehdottaa, että unionin lainsäätäjä harkitsisi saman terminologian käyttöä asetusehdotuksessa. Lisäksi ”tilisiirto” on jo määritelty maksutilidirektiivissä (9). EKP ehdottaa johdonmukaisuuden vuoksi, että tämä määritelmä muutetaan vastaamaan asetusehdotukseen sisältyvän termin ”pikasiirto” määritelmää. Maksutilidirektiivissä (10) korostetaan tältä osin tarvetta varmistaa, että siihen sisältyvät määritelmät vastaavat PSD2-direktiiviin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 260/2012 sisältyviä määritelmiä (11). Lisäksi EAA sisältää termin ”maksupääte” määritelmän, joka vastaa merkitykseltään asetusehdotukseen sisältyvän termin ”maksupalvelunkäyttäjän rajapinta” määritelmää. EKP ehdottaa, että unionin lainsäätäjä harkitsisi EAA:n muuttamista niin, että termin ”maksupääte” määritelmä muutetaan vastaamaan termin ”maksupalvelunkäyttäjän rajapinta” määritelmää. Systemaattisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että asetusehdotukseen sisältyvät termit otetaan huomioon PSD2-direktiivin tulevien muutosten yhteydessä.

    2.2.   Maksunsaajan nimen ja maksutilitunnisteen väliset poikkeavuudet

    Asetusehdotukseen liitettyjen perustelujen mukaan maksupalveluntarjoajat voivat veloittaa lisämaksun maksunsaajan nimen ja maksutilitunnisteen välillä havaittujen poikkeavuuksien ilmoittamista koskevan palvelun käytöstä (12). Poikkeavuuksien havaitsemisesta perittävällä lisämaksulla voisi yhtäältä olla maksupalvelunkäyttäjien toimiin liittyvä ehkäisevä vaikutus, mikä ei välttämättä edistä pikamaksujen tarjoamista ja käyttöönottoa. Toisaalta tällainen poikkeavuuksien tarkistaminen on erittäin tärkeää pikamaksujen yhteydessä. Tästä syystä asetusehdotusta olisi muutettava, jotta vältetään se, että maksupalvelunkäyttäjät joko eivät käytä pikamaksuja tai päättävät olla käyttämättä poikkeavuuksien tarkistamista koskevaa palvelua siihen liittyvien maksujen vuoksi. Asetusehdotuksessa asetetaan maksupalveluntarjoajille velvoite tarjota tätä palvelua, mistä aiheutuu niille investointikustannuksia. Näin on siitä riippumatta, miten maksupalvelunkäyttäjät alkavat hyödyntää palvelua. Joissakin jäsenvaltioissa (esim. Alankomaissa) on jo käytössä pakollinen maksunsaajan nimen perusteella tehtävä IBAN-tilinumeron tarkastus, jonka kaikki maksupalveluntarjoajat tarjoavat kotimaisten tilien IBAN-tilinumeroiden osalta ilman lisäkustannuksia. Yhdenmukaistettu lähestymistapa tällaisiin IBAN-tilinumeron tarkastuksiin kaikissa SEPA-maissa voi olla hyödyllinen ja kustannustehokkaampi, ja voi mahdollisesti johtaa esimerkiksi yhteisen järjestelmän käyttöönottoon ja/tai palvelun tarjoamiseen keskitetysti.

    2.3.   Pikamaksujen seuranta unionin pakotteiden suhteen

    Asianomaisten maksupalveluntarjoajien on toteutettava unionin pakotteiden suhteen tehtävää seurantaa koskevat tarkastukset välittömästi sen jälkeen, kun SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisesti hyväksytty uusi rajoittava toimenpide on tullut voimaan (13). Tältä osin EKP haluaa tuoda esiin kolme seikkaa.

    Ensinnäkin asetusehdotuksessa ei vapauteta asianomaista maksupalveluntarjoajaa velvoitteesta noudattaa asiaankuuluvia kansallisia pakotteita, joita sovelletaan asianomaiseen henkilöön, elimeen tai yhteisöön.

    Toiseksi SEUT 215 artiklan mukaisesti hyväksytyt rajoittavat toimenpiteet voivat tulla voimaan päivänä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai niiden julkaisemista seuraavana päivänä. Sen varmistamiseksi, että asianomaiset maksupalveluntarjoajat soveltavat näitä rajoittavia toimenpiteitä viipymättä, EKP ehdottaa, että asianomaiset maksupalveluntarjoajat velvoitetaan tekemään tällaiset tarkistukset välittömästi sen jälkeen, kun rajoittavat toimenpiteet on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (eikä välittömästi niiden voimaantulon jälkeen), mikä helpottaisi velvoitteen noudattamista kaikissa tapauksissa, joissa voimaantulopäivä on myöhäisempi kuin julkaisupäivä.

    Kolmanneksi ja oikeusvarmuuden takaamiseksi EKP tiedostaa, että oikeushenkilötunnisteilla voisi olla hyödyllinen rooli unionin pakotteiden suhteen tehtävässä seurannassa ja/tai maailmanlaajuisena vastapuolen tunnisteena poikkeavuuksien tarkistamista koskevan palvelun osalta. Uusimmissa talouspoliittisen komitean (EPC) ohjeissa, jotka koskevat EPC-maksujärjestelmän sääntökirjojen suunniteltua siirtämistä ISO 20022 -viestistandardin vuoden 2019 versioon marraskuuhun 2023 mennessä, mainitaan LEI-tunnus vaihtoehtoisena tunnisteena muulle kuin yksityiselle osapuolelle (14). Tällä puututtaisiin teknisiin esteisiin EPC-maksujärjestelmän tasolla. Vaikka LEI-tunnusten käyttö riippuu niiden laajemmasta täytäntöönpanosta, viittaus LEI-tunnusten mahdolliseen käyttöön ehdotetussa pakotteiden suhteen tehtävää seurantaa koskevassa säännöksessä osoittaisi, että Euroopan unioni tukee tämän maailmanlaajuisen standardin käyttöä ja edistämistä.

    2.4.   Rikkomisesta johtuvat menettelyt

    Jotta vältettäisiin tilanne, jossa SCT Inst -järjestelmän suunniteltu käyttökatko johtaisi tahattomasti siihen, että maksupalveluntarjoajat rikkovat unionin lainsäädäntöä, EKP ehdottaa, että asetusehdotukseen sisällytetään varauma. EKP ehdottaakin, että maksupalveluntarjoajat vapautetaan rikkomisesta johtuvista menettelyistä siinä erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa, että SCT Inst -järjestelmä on lyhyen aikaa pois käytöstä sen hallintoelimen hyväksymän käyttökatkon mukaisesti eikä pikamaksuja voida näin ollen käsitellä.

    Niiltä osin kuin EKP suosittaa asetusehdotusta muutettavaksi, tarkat muutosehdotukset perusteluineen on esitetty teknisessä työasiakirjassa. Tekninen työasiakirja on luettavissa englanninkielisenä EUR-Lex-verkkosivustolla.

    Tehty Frankfurt am Mainissa 1 päivänä helmikuuta 2023.

    EKP:n puheenjohtaja

    Christine LAGARDE

    (1)  COM(2022) 546 final.

    (2)  Ks. eurojärjestelmän pienten maksujen strategia, joka on saatavilla EKP:n verkkosivuilla osoitteessa www.ecb.europa.eu

    (3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45).

    (4)  Asetusehdotuksen 1 artiklan 2 kohta.

    (5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EC, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta ja direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

    (6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 214).

    (7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

    (8)  Ks. PSD2-direktiivin 4 artiklan 33 alakohta.

    (9)  Ks. maksutilidirektiivin 2 artiklan 20 alakohta.

    (10)  Ks. PAD-direktiivin johdanto-osan 14 kappale.

    (11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).

    (12)  Asetusehdotuksen perustelujen s. 10.

    (13)  Ks. asetusehdotuksen 1 artiklan 2 alakohta.

    (14)  Ks. ohjeet, jotka ovat saatavilla EPC:n verkkosivustolla osoitteessa www.europeanpaymentscouncil.eu.

    Top