EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.10.2022

COM(2022) 541 final

2022/0345(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

yhdyskuntajätevesien käsittelystä (uudelleenlaadittu teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2022) 541 final} - {SWD(2022) 541 final} - {SWD(2022) 544 final}

SISÄLLYSLUETTELO

PERUSTELUT    2

1.EHDOTUKSEN TAUSTA2

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE5

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET7

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET13

5.LISÄTIEDOT13

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•     Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettu direktiivi 1 (yhdyskuntajätevesidirektiivi) hyväksyttiin vuonna 1991. Direktiivin tarkoituksena on suojella ympäristöä yhdyskuntajätevesien sekä tiettyjen teollisuudenalojen jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuvilta haitoilta. Jäsenvaltioita edellytetään varmistamaan, että kaikkien yli 2 000 asukkaan taajamien jätevedet kerätään ja käsitellään EU:n vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on myös nimettävä direktiivissä esitettyjen perusteiden mukaisesti ”haavoittumiselle alttiit alueet”, joilla sovelletaan tiukempia vaatimuksia ja määräaikoja. Lisäksi jäsenvaltiot raportoivat joka toinen vuosi direktiivin täytäntöönpanosta. Komissio julkaisee nämä tiedot joka toinen vuosi laadittavissa kertomuksissa.

Direktiivin perusteellinen REFIT-arviointi 2 , jäljempänä ’arviointi’, saatiin päätökseen vuonna 2019, ja siinä todettiin, että direktiivin täytäntöönpano on johtanut epäpuhtauspäästöjen merkittävään vähenemiseen. Koko EU:ssa noin 22 000 kaupungin jätevedet, joiden yhteenlasketun kuormituksen asukasvastineluku (avl) 3 on noin 520 miljoonaa, käsitellään keskitetyissä järjestelmissä. Vaikutukset EU:n järvien, jokien ja merien laatuun ovat näkyviä ja konkreettisia.

Yksi direktiivin vaikuttavuuden keskeisistä syistä on sen vaatimusten yksinkertaisuus, joka mahdollistaa suoraviivaisen täytäntöönpanon. Tällä hetkellä 98 prosenttia EU:n jätevesistä kerätään asianmukaisesti ja 92 prosenttia käsitellään asianmukaisesti, vaikka muutamilla jäsenvaltioilla on edelleen vaikeuksia noudattaa vaatimuksia täysimääräisesti. EU:n varoilla tuetaan merkittävällä tavalla jäsenvaltioita tarvittavien investointien toteuttamisessa. Vuosittain keskimäärin 2 miljardia euroa osoitetaan vesihuolto- ja sanitaatioinvestointeihin EU:ssa. Arvioinnin perusteella tämä lähestymistapa, jossa yhdistyvät täytäntöönpanon valvonta ja taloudellinen tuki, on tuottanut tulosta ja auttanut varmistamaan, että direktiivin noudattamisaste on pysynyt korkeana.

Jätevesihuollon toiminnanharjoittajat ovat pääasiassa toimivaltaisten viranomaisten omistamia julkisia yrityksiä (60 %). Ne voivat olla myös toimivaltaisen viranomaisen puolesta toimivia yksityisiä yrityksiä tai yhteisyrityksiä. Ne toimivat niin kutsutuilla kytkösmarkkinoilla, sillä julkiseen verkostoon liittyneet asukkaat ja yritykset eivät pysty valitsemaan palveluntuottajaa. Sekä arviointi että kuulemisprosessi vahvisti, että ala pääasiassa mukautuu lakisääteisiin vaatimuksiin.

Arvioinnissa määritettiin kolme keskeistä jäljellä olevien haasteiden kokonaisuutta, joiden perusteella määriteltiin ongelmat vaikutustenarviointia varten:

1. Yhdyskuntalähteistä edelleen ympäristöön päätyvä kuormitus: direktiivissä keskitytään kotitalousperäisiin epäpuhtauspäästöihin ja niiden keräämiseen ja käsittelyyn keskitetyissä laitoksissa. Muihin yhdyskuntaperäisiin epäpuhtauksien lähteisiin (pienemmät taajamat, joiden avl on alle 2 000, hajautetut käsittelyjärjestelmät tai sadevesien aiheuttama kuormitus) on kiinnitetty vähemmän huomiota, mutta nyt niistä on tulossa merkittävimpiä kuormituslähteitä. Joidenkin epäpuhtauksien käsittelyn raja-arvot ovat nyt vanhentuneet suhteessa tekniikan kehitykseen vuoden 1991 jälkeen, minkä lisäksi esiin on noussut uusia epäpuhtauksia, kuten mikromuovit tai mikroepäpuhtaudet, jotka voivat olla haitallisia ympäristölle tai ihmisten terveydelle jo hyvin alhaisina pitoisuuksina.

2. Direktiivin yhdenmukaistaminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa 4 : direktiivin antamisen jälkeen on ilmennyt uusia yhteiskunnallisia haasteita. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan kunnianhimoisia politiikkatavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kiertotalouden periaatteiden edistämiseksi EU:n taloudessa ja ympäristön tilan heikkenemisen vähentämiseksi. Jätevesialalla tarvitaan lisätoimia, jotta ala voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään (34,45 miljoonaa tonnia hiilidioksidia/vuosi – noin 0,86 % EU:n kokonaispäästöistä), vähentää energiankulutustaan (noin 0,8 % energian kokonaiskulutuksesta EU:ssa) ja lisätä kiertotalouden osuutta parantamalla lietteen käsittelyä (erityisesti parantamalla typen ja fosforin sekä mahdollisesti arvokkaan orgaanisen aineksen talteenottoa) ja käsitellyn veden turvallisempaa uudelleenkäyttöä.

3. Riittämätön ja epäyhdenmukainen hallinnointi: arvioinnissa ja OECD:n tutkimuksissa on käynyt ilmi, että toiminnanharjoittajien suoritustaso ja avoimuus vaihtelee suuresti. Tilintarkastustuomioistuimen laatimassa kertomuksessa 5 todettiin myös, että ”saastuttaja maksaa” -periaatetta ei sovelleta riittävästi. Seuranta- ja raportointimenetelmiä voitaisiin parantaa merkittävästi lisäämällä digitalisaatiota. Lisäksi viimeaikainen covid-19-kriisi on osoittanut, että jätevedet ovat erittäin nopea ja luotettava kansanterveyden kannalta hyödyllisen tiedon lähde, kunhan kansanterveydestä ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välinen koordinointi on toimivaa.

Direktiivin tarkistaminen on yksi saasteettomuustoimintasuunnitelman tavoitteista. Tarkistamisen päätavoitteena on vastata edellä mainittuihin haasteisiin kustannustehokkaasti ja pitää direktiivi samalla mahdollisimman yksinkertaisena, jotta sen vaatimusten asianmukainen täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta voidaan varmistaa.

•    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Yhdyskuntajätevesidirektiivin tarkistamisen odotetaan vähentävän edelleen yhdyskuntalähteistä ympäristöön päätyvää kuormitusta. Tässä mielessä se on suoraan yhteydessä ympäristönlaatunormeista annettuun direktiiviin 6 ja pohjavesidirektiiviin 7 sisältyvien pilaavien aineiden luetteloiden tarkistamiseen; nämä kaksi ovat vesipolitiikan puitedirektiivin 8 ”tytärdirektiivejä”, joilla säännellään pilaavien aineiden hyväksyttäviä määriä pinta- ja pohjavesimuodostumissa. Yhdyskuntajätevesidirektiivin tarkistamisella on myönteinen vaikutus meristrategiapuitedirektiivin 9 tuleviin tarkistuksiin ja uimavesidirektiivin 10   tarkistamiseen . Se on myös yhteydessä teollisuuden päästödirektiivin 11   tarkistukseen ja siihen liittyvään E-PRTR-asetuksen 12 uudelleentarkasteluun, sillä joitakin teollisuuden päästöjä johdetaan julkisiin keräysverkostoihin. Yhdyskuntajätevesidirektiivin tarkistamiseen sisältyvät lisätoimet erityisesti lääkkeiden ja henkilökohtaisen hygienian tuotteiden käytöstä aiheutuvien mikroepäpuhtauksien vähentämiseksi edistävät kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian ja lääkestrategian 13 moitteetonta täytäntöönpanoa.

Kiertotalouden toimintasuunnitelmassa 14 todetaan selvästi, että yhdyskuntajätevesiala on tuotava paremmin osaksi kiertotaloutta. Tämä koskee erityisesti puhdistamolietedirektiiviä 15 , jolla säännellään puhdistamolietteen käyttöä maataloudessa ja jolla on vaikutuksia vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n maaperästrategiassa ilmoitettuun maaperän terveyttä koskevaan ehdotukseen.

Direktiivillä on suoria yhteyksiä biodiversiteettistrategiaan, sillä vesien pilaantumisen vähentämisellä on suora myönteinen vaikutus ekosysteemeihin. Kaupunkien viherryttämistoimet, kuten luonnon ennallistamista koskevasta laista 16 johtuvat toimet, voivat paitsi luoda hyvän elinympäristön pölyttäjille, linnuille ja muille lajeille, myös auttaa suoraan hallitsemaan sadevesiä ja niihin liittyvää kuormitusta ja parantaa samalla yleistä elämänlaatua. Kaupunkialueiden vedenlaadun ja vesimäärien parempi hallinta edistää myös ilmastonmuutokseen sopeutumista.

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Uusi geopoliittinen todellisuus edellyttää, että EU nopeuttaa merkittävästi siirtymistä puhtaaseen energiaan, jotta se voi lopettaa riippuvuutensa epäluotettavista toimittajista ja hinnoiltaan epävakaista fossiilisista polttoaineista. Direktiivin tarkistamisen odotetaan edistävän suoraan näiden tavoitteiden saavuttamista asettamalla selkeän ja mitattavissa olevan tavoitteen jätevesialan energianeutraaliudesta vuoteen 2040 mennessä, mikä vastaa myös REPowerEU-suunnitelmassa 17 ja uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin muuttamisesta vuonna 2022 annetussa säädösehdotuksessa COM(2022)222 asetettuja tavoitteita. Mainitussa säädösehdotuksessa jätevedenpuhdistamot nimettiin jo uusiutuvan energian ydinkehittämisalueiksi. Edistyneimpien jäsenvaltioiden kokemukset osoittavat, että alan energianeutraalius voidaan saavuttaa toimenpiteillä, joilla parannetaan energiatehokkuutta ”energiatehokkuus etusijalle” -periaatteen mukaisesti, ja tuottamalla uusiutuvia energialähteitä, erityisesti lietteestä tuotettua biokaasua, jolla voidaan korvata maakaasun tuonti.

Tämä tavoite vastaa täysin EU:n ilmastolakiin 18 sisältyvää EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta yhdessä taakanjakoasetukseen 19 sisältyvän edellytyksen kanssa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Se on myös yhdenmukainen energiatehokkuusdirektiivin 20 uudelleenlaatimisesta jokin aika sitten annetun ehdotuksen, johon sisältyy kaikkien julkisten elinten energiankulutuksen vuotuinen 1,7 prosentin vähennystavoite, uusiutuvan energian direktiivin 21 (RED II) tarkistamisesta vuonna 2021 annetun ehdotuksen sekä REPowerEU-suunnitelman kanssa, johon sisältyy tiukempi tavoite uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Aloitteella voitaisiin myös edistää REPowerEU-suunnitelman tavoitetta lisätä biometaanin tuotantoa EU:ssa 35 miljardiin kuutiometriin vuonna 2030 sekä komission vuonna 2021 antamaa ehdotusta asetukseksi metaanipäästöjen vähentämisestä (COM(2021) 805) .

Tämän direktiivin tarkistaminen on myös täysin linjassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (CoFE) lopullisten ehdotusten kanssa, erityisesti saastumisen torjuntaa koskevien ehdotusten ja näistä varsinkin ehdotuksen 2.7 kanssa, jossa edellytetään veden lähteiden suojelemista ja jokien ja valtamerten saastumiseen puuttumista muun muassa tutkimalla ja torjumalla mikromuovipäästöjä.

Lisäksi tällä ehdotuksella edistetään suoraan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 22 periaatetta 20. EU on myös sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja sen kestävän kehityksen tavoitteisiin, kuten kestävän kehityksen tavoitteeseen 6, joka koskee riittävän ja yhtäläisen sanitaation ja hygienian takaamista kaikille.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Oikeusperusta

Nykyinen yhdyskuntajätevesidirektiivi perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 23 , jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 192 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan unionin ympäristöpolitiikalla pyritään suojelun korkeaan tasoon unionin eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen. Unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle sekä periaatteille, joiden mukaan ennalta ehkäiseviin toimiin olisi ryhdyttävä, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja saastuttajan olisi maksettava. Jätevesihuollon alalla toteutettavissa toimissa on näin ollen noudatettava näitä keskeisiä säännöksiä ja otettava huomioon jäsenvaltioiden kanssa jaettu toimivalta. Tämä tarkoittaa, että EU voi antaa lainsäädäntöä ainoastaan otettuaan asianmukaisesti huomioon tarpeellisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet.

•    Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

EU:n toimet ovat edelleen olennaisia sen varmistamiseksi, että kaikki EU:n asukkaat voivat hyötyä jokien, järvien, pohjavesien ja merien paremmasta vedenlaadusta. Koska 60 prosenttia EU:n vesimuodostumista on valtioiden rajat ylittäviä, sama suojelun taso on tarpeen varmistaa kaikkialla ja samassa tahdissa, jotta voidaan välttää se riski, että joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimykset vaarantuvat siksi, että toisissa jäsenvaltioissa ei tapahdu edistystä. Arvioinnissa kävi ilmi, että useimmissa jäsenvaltioissa direktiivi oli ainutlaatuinen tekijä, joka kannusti investoimaan vaadittuihin infrastruktuureihin.

Arvioinnissa vahvistettiin myös, että EU:n toimilla voidaan varmistaa ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun yhtäläinen taso kaikissa jäsenvaltioissa. Yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpanon viimeisten 30 vuoden aikana uimavesien (jotka liittyvät matkailuun ja virkistykseen), juomaveden tuottamiseen käytettävän raakaveden ja ylipäänsä vesimuodostumien laatu on joko pysynyt ennallaan tai useissa tapauksissa parantunut. Viimeaikainen covid-19-pandemia on tuonut esiin jäsenvaltioiden keskinäisen riippuvuuden, kun on kyse virusten leviämisestä. Varmistamalla taudinaiheuttajiin liittyvien tekijöiden tehokkaan, nopean ja yhdenmukaisen jäljittämisen jätevesistä hyödytettäisiin koko EU:ta. Ilman EU:n yhdenmukaistettuja ja yhdennettyjä toimia mahdollisuudet uudentyyppisten virusten jäljittämiseen ja muiden merkityksellisten terveysmuuttujien seuraamiseen jätevesissä saatettaisiin hyödyntää vain muutamissa, todennäköisesti edistyneimmissä jäsenvaltioissa.

Kaikille EU:n asukkaille olisi taattava parempi sanitaatiopalvelujen saatavuus. Lisäksi kaikille olisi taattava yhtäläinen keskeisten tietojen saatavuus (jätevesihuollon toiminnanharjoittajien taloudellisesta suorituskyvystä ja ympäristönsuojelun tasosta). Ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat kaikkiin jäsenvaltioihin ja erityisesti niiden vesioloihin. Sadeolot ovat muuttuneet, mikä yhdessä tulvien kanssa lisää käsittelemättömien sadevesien (rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen ja hulevesien) aiheuttamaa pilaantumisriskiä. Myös uutta huolta aiheuttavia epäpuhtauksia, kuten mikroepäpuhtauksia tai mikromuoveja, esiintyy kaikissa jäsenvaltioissa. Vastaavasti yhdyskuntalähteistä edelleen ympäristöön päätyvä kuormitus vaikuttaa vedenlaatuun kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi tunnistettujen ongelmien taustatekijät ovat hyvin samankaltaisia eri jäsenvaltioissa.

Arviointi osoitti myös, että EU:n standardit ovat ratkaiseva tekijä kehitettäessä maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä EU:n vesialaa. Direktiivin antamisen jälkeen on syntynyt useita merkittäviä kansainvälisen tason johtavia toimijoita jätevesien käsittelyn alalla, ja ne vievät palvelujaan ympäri maailmaa. EU:n standardien nykyaikaistamisen esimerkiksi ottamalla käyttöön mikroepäpuhtauksia tai energiankäyttöä koskevia uusia vaatimuksia kannustaisi innovointiin ja toisi viime kädessä mittakaavaetuja.

•    Suhteellisuusperiaate

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto sisältää oikeasuhteisen toimenpidepaketin, joka tarjoaa kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen joukossa parasta vastinetta rahoille (ks. tarkemmin vaikutustenarvioinnin kohta 7.1). Erityistä huomiota kiinnitettiin optimaalisen ratkaisun löytämiseen seuraavin perustein:

·kustannus- ja hyötyanalyysi (tai mikroepäpuhtauksien tapauksessa kustannustehokkuusanalyysi, koska rahallisten hyötyjen määrittämiseen ei ollut luotettavaa menetelmää): kunkin yksittäisen parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon sisältyvän toimenpiteen rahalliset hyödyt ovat järjestelmällisesti kustannuksia suuremmat kaikissa jäsenvaltioissa;

·hallinnollisen rasitteen vähentäminen ja täytäntöönpanokelpoisuus: kohdentamalla toimet rajattuun määrään laitoksia ja taajamia voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia keskeisten muuttujien, kuten kuormituksen vähentämisen, energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen, osalta ja samalla säilyttää hallinnollisen rasitteen oikeasuhteisuus sekä varmistaa kattava täytäntöönpanokelpoisuus.

·riskiperusteisen lähestymistavan käyttöönotto useimpien ehdotettujen toimenpiteiden osalta, mikä auttaa varmistamaan, että investointeja tehdään siellä, missä niitä tarvitaan.

Kansallisille tai paikallisille viranomaisille jätettiin joustovaraa tilanteissa, joissa on tarpeen löytää paikallisesti optimaaliset ratkaisut. Tämä koskee esimerkiksi energianeutraaliustavoitteen saavuttamista tai sadevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämistä kokonaisvaltaisten vesienhallintasuunnitelmien avulla.

•    Toimintatavan valinta

Aloitteen tavoite voidaan parhaiten saavuttaa laatimalla uudelleen direktiivi, joka on asianmukaisin oikeudellinen väline yhdyskuntajätevesien keräämisen ja käsittelyn sääntelemiseksi, kuten REFIT-arviointi osoittaa.

Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita saavuttamaan siinä asetetut tavoitteet ja ottamaan toimenpiteet osaksi kansallisia aineellisen oikeuden ja prosessioikeuden järjestelmiään. Lisäksi direktiivi tarjoaa jäsenvaltioille enemmän valinnanvapautta EU:n toimenpiteiden toteuttamisessa kuin asetus, koska jäsenvaltiot voivat itse valita direktiivin sisältämien toimenpiteiden toteuttamiseen parhaiten soveltuvat välineet. 

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Yhdyskuntajätevesidirektiivin REFIT-arviointi tehtiin vuonna 2019. Arvioinnissa yksilöityjen kolmen tärkeimmän haasteen lisäksi (ks. edellä) direktiivin vaikuttavuuden arviointi osoitti, että sen avulla on onnistuttu vähentämään säänneltyjen epäpuhtauksien yhdyskuntalähteistä (kotitalouksien/taajamien jätevesistä ja vastaavista teollisuuden päästöistä) peräisin olevaa pistekuormitusta. Käsitellyn jäteveden biokemiallinen hapenkulutus väheni 61 prosenttia, typen määrä 32 prosenttia ja fosforin määrä 44 prosenttia koko EU:ssa vuosina 1990–2014. Tämä on selvästi parantanut EU:n vesimuodostumien laatua.

Johdonmukaisuuden arviointi osoitti, että direktiivi on yleisesti ottaen sisäisesti johdonmukainen. Yhdyskuntajätevesidirektiivi toimii yleisesti ottaen synergiassa muiden EU:n säädösten kanssa ja edistää voimakkaasti vesipolitiikan puitedirektiivin, uimavesidirektiivin ja juomavesidirektiivin 24 tavoitteiden saavuttamista. Yhdyskuntajätevesidirektiivin soveltamisalaan kuuluvat toiminnot ovat joiltain osin päällekkäisiä teollisuuden päästödirektiivin kanssa. Yleisesti ottaen johdonmukaisuudessa uudempien EU:n säädösten kanssa ei ole ongelmia; sen sijaan yhdyskuntajätevesidirektiivin johdonmukaisuutta ilmasto- ja energiapolitiikan kanssa olisi mahdollista parantaa jonkin verran.

Merkityksellisyys- ja vaikuttavuusanalyysi osoitti, että toimia on jatkettava erityisesti siksi, että epäasianmukaisesti käsitelty tai käsittelemätön yhdyskuntajätevesi on edelleen yksi tärkeimmistä syistä sille, että EU:n vedet eivät saavuta vähintään hyvää tilaa vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti. Lisäksi tiedeyhteisö, poliittiset päättäjät ja suuri yleisö pitävät kasvavaa näyttöä uutta huolta aiheuttavista epäpuhtauksista, jollaisia ovat esimerkiksi vesistöissä esiintyvät mikroepäpuhtaudet, kuten lääkeaineet ja mikromuovit, yhä tärkeämpänä ongelmana.

Kiertotalouden mahdollisuuksien osalta yhdyskuntajätevesidirektiivi sisältää vain rajallisia säännöksiä jäteveden ja lietteen uudelleenkäytöstä tai arvokkaiden ainesosien hyödyntämisestä. Niitä ei ole koskaan pantu tiukasti täytäntöön, mikä johtuu osittain vahvojen yhdenmukaistettujen standardien puuttumisesta EU:n tasolla sekä ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvista riskeistä.

EU:n tason lisäarvon arviointi, jossa tarkasteltiin muun muassa sitä, onko yhdyskuntajätevesidirektiivi toissijaisuusperiaatteen mukainen, osoitti sidosryhmien olevan laajalti sitä mieltä, että direktiiviä tarvitaan edelleen ja että sen poistamisella olisi kielteisiä vaikutuksia. Direktiivin tuella noin 60:tä prosenttia EU:n valtioiden rajat ylittävistä vesialueista suojellaan jätevesipäästöjen haitallisilta vaikutuksilta. Arvioinnissa tunnistettiin myös erilaisia mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ja digitalisaation parempaan käyttöön, ja ne sisällytettiin direktiivin uudelleentarkasteluun.

Arviointia paranneltiin sääntelyntarkastelulautakunnan ehdotusten perusteella (17. heinäkuuta 2019 annettu lausunto) erityisesti seuraavien seikkojen osalta: tärkeimmät syyt vaikeuksille noudattaa direktiiviä joissakin jäsenvaltioissa, EU:n vesien laatuun vaikuttava laajempi konteksti sekä uusien epäpuhtauksien torjunnan tärkeys. Päätelmiä vahvistettiin ja kunkin jäsenvaltion tilanteesta annettiin tarkempia tietoja.

•    Sidosryhmien kuuleminen

Arvioinnista ja myöhemmin vaikutustenarvioinnista järjestettiin perusteellinen kuulemisprosessi, johon sisältyi erilaisia kuulemisstrategian mukaisia kuulemistoimia. Sidosryhmien kuulemiseksi valittuja menetelmiä olivat puolistrukturoidut haastattelut, interaktiiviset työpajat, laaja julkinen verkkokuuleminen, jonka tarkoituksena oli tavoittaa laaja joukko sidosryhmiä useista eri aiheista, sekä kirjallinen kuuleminen, jossa käsiteltiin mallintamista koskevia asiatietoja ja oletuksia. Lopuksi järjestettiin sidosryhmien päätöskonferenssi, jossa kerättiin näkemyksiä komission ehdottamista toimintavaihtoehdoista.

Julkinen verkkokuuleminen kesti 12 viikkoa 28. huhtikuuta – 21. heinäkuuta 2021 välisenä aikana. Vastauksia saatiin yhteensä 285 ja kannanottoja 57. Julkisessa verkkokuulemisessa kerättiin vastaajien näkemyksiä jätevesien aiheuttamaan kuormitukseen liittyvistä ongelmista ja siitä, miten näihin ongelmiin voitaisiin parhaiten puuttua. Kysymyksissä osallistujia pyydettiin pisteyttämään väittämät tai ehdotetut toimenpiteet asteikolla 1–5 (täysin eri mieltä/vähiten tehokas – täysin samaa mieltä/tehokkain).

Jäsenvaltioita kuultiin useaan otteeseen. Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa järjestetyssä erityiskokouksessa kartoitettiin parhaita käytäntöjä ja mahdollisia vaihtoehtoja prosessin alussa. Tätä täydennettiin vuonna 2020 kunkin jäsenvaltion erillisellä kuulemisella vakaan perusskenaarion laatimiseksi (ks. jäljempänä). Lisäksi vuonna 2021 järjestettiin neljä temaattista verkkotyöpajaa, joissa käsiteltiin i) seurantaa ja raportointia, ii) jätevettä ja lietettä, iii) kustannuksia ja hyötyjä sekä iv) kokonaisvaltaista veden seurantaa. Virtuaalinen sidosryhmien päätöskonferenssi järjestettiin 26. lokakuuta 2021, ja siellä esiteltiin keskeiset vaihtoehdot sekä vaikutustenarvioinnin alustavat tulokset (312 osallistujaa 226 organisaatiosta ja 27 jäsenvaltiosta).

Sidosryhmät olivat yleisesti ottaen laajalti yhtä mieltä siitä, että direktiiviä on tarkistettava ja nykyaikaistettava, sekä vaikutustenarvioinnissa huomioon otettavista keskeisistä vaihtoehdoista. Sidosryhmät kannattavat yleisesti ottaen laajalti parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon sisältyviä toimenpiteitä, vaikka joitakin erojakin on eri vaihtoehtojen ja sidosryhmien välillä.

Sidosryhmät olivat esimerkiksi pitkälti yhtä mieltä siitä, että jätevesien mikroepäpuhtauksiin on puututtava. Mikroepäpuhtauksien poistoa kannattivat kaikki sidosryhmät, myös vesialaan liittyvät yritykset, lukuun ottamatta joitakin liike-elämän sidosryhmiä (jotka edustivat kemian- ja lääketeollisuutta). Useimmat sidosryhmät korostivat myös kuormituksen lähteellä toteutettavien toimenpiteiden merkitystä sekä tarvetta soveltaa paremmin saastuttaja maksaa -periaatetta asettamalla tuottajat taloudellisesti vastuuseen kustannuksista, jotka liittyvät mikroepäpuhtauksien poiston edellyttämiin lisäkäsittelyihin. Laajennettu tuottajavastuu sai laajaa kannatusta useimmilta sidosryhmiltä, lukuun ottamatta lääke- ja kemianteollisuutta, jotka eivät yleisesti ottaen kannata tällaista järjestelmää, erityisesti sillä perusteella, että taloudellinen vastuu olisi joko jaettava kaikkien ketjuun osallistuvien toimijoiden kesken (teollisuudesta kuluttajiin) tai annettava viranomaisille.

Energiakatselmukset saivat laajaa kannatusta, kun taas EU:n tason energianeutraaliustavoitteet saivat vähemmän tukea jäsenvaltioilta ja paikallisviranomaisilta kuin muilta sidosryhmiltä. Merkittävimmiltä vesialan edustajilta saadussa lisäpalautteessa ilmaistiin valmiutta ottaa käyttöön sekä energia- että ilmastoneutraaliustavoitteille lyhyempi määräaika (2030) kuin tässä kertomuksessa on esitetty. Edistyneimmät jäsenvaltiot kannattivat selkeästi omia tavoitettaan vastaavia EU:n laajuisia tavoitteita. Sidosryhmät pyysivät myös selkeyttämään joitakin näkökohtia, kuten rehevöitymiselle alttiiden alueiden määrittämisperusteita.

•    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Sidosryhmien kuulemisen lisäksi vaikutustenarvioinnin laadinnassa käytettiin seuraavia keskeisiä tietolähteitä:

JRC:n kehittämät mallit: JRC on kehittänyt useiden vuosien ajan EU:n veden laatua ja määrää koskevia malleja. Näitä malleja sovellettiin arviointiin ja vaikutustenarviointiin liittyviin toimintapoliittisiin kysymyksiin.

Asiantuntijoiden kuuleminen: JRC:n ja ympäristöasioiden pääosaston johtamaa pientä asiantuntijakonsortiota kuultiin tietyissä toimintapoliittisissa kysymyksissä (kiinteistökohtaiset järjestelmät, mikrobilääkeresistenssi, sekaviemärien ylivuodot ja hulevedet, ravinteet, mikromuovit ja kasvihuonekaasupäästöt). Kustakin aiheesta laadittiin raportti, jota käytettiin suoraan vaikutustenarvioinnissa tai JRC:n mallin parantamiseen. Kaikki raportit on tarkoitus julkaista lähikuukausina.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuki: Ympäristöasioiden pääosasto teki yhteistyötä OECD:n kanssa kehittääkseen menetelmän hyötyjen määrittämiseksi vaikutustenarviointia varten. OECD on myös laatinut useita raportteja REFIT-arvioinnin tueksi. Lisäksi OECD analysoi avoimuuteen ja hallinnointiin liittyviä kysymyksiä.

Jäsenvaltioiden perusteellinen kuuleminen: kullekin jäsenvaltiolle järjestettiin vuonna 2020 erillinen kuuleminen vakaan perusskenaarion laatimiseksi ja näytön keräämiseksi parhaista käytännöistä. Kustakin maasta tehtiin esitäytetty muistio, johon sisältyi hypoteesi, jota JRC aikoi käyttää mallinnuksen yhteydessä. Kaikki jäsenvaltiot antoivat lisätietoja tämän kuulemisen aikana.

Vaikutustenarvioinnin tueksi ulkopuolisten konsulttien kanssa tehtiin kaksi sopimusta, joista toinen koski yleistä vaikutustenarviointia ja toinen mikroepäpuhtauksia koskevan laajennetun tuottajavastuujärjestelmän toteutettavuutta.

•    Vaikutustenarviointi

Asiasta tehtiin vaikutustenarviointi. Tiivistelmä ja sääntelyntarkastelulautakunnan 3. kesäkuuta 2022 päivätty myönteinen lausunto ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa: Komission asiakirjarekisteri (europa.eu)  

Kutakin arvioinnissa esitettyä ongelmaa varten määriteltiin toimintavaihtoehtoja, jotka perustuivat jäsenvaltioissa käytössä oleviin parhaisiin käytäntöihin ja sidosryhmien perusteelliseen kuulemiseen. Vaihtoehdot, jotka eivät saaneet sidosryhmiltä kannatusta tai joiden täytäntöönpano olisi liian monimutkaista, hylättiin varhaisessa vaiheessa. Eri tavoitetasoja kehiteltiin matalasta tavoitetasosta (toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan suurempiin laitoksiin) korkeaan tavoitetasoon (samat toimenpiteet, mutta sovellettuina myös pienempiin laitoksiin) 25 , joiden välissä keskitaso perustui riskiperusteiseen lähestymistapaan (toimenpiteitä otetaan käyttöön vain, jos ympäristöön tai ihmisten terveyteen kohdistuu riskejä).

Joidenkin kysymysten osalta kuulemisessa kävi ilmi, että vaihtoehdot ovat rajallisia – tämä koski esimerkiksi hajautettuja (kiinteistökohtaisia) käsittelyjärjestelmiä, avoimuutta ja terveyteen liittyvien muuttujien seurantaa. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti joidenkin ongelmien (rankkasateet, energiankäyttö) osalta jätettiin riittävästi joustovaraa kustannustehokkaimpien ratkaisujen määrittämiseksi paikallistasolla.

Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin käyttämällä JRC:n kehittämää mallia, joka kehitettiin ja jota käytettiin jo REFIT-arviointia varten. Vertailukohdiksi kehitettiin perusskenaario (jossa oletetaan, että kaikkia nykyisen direktiivin vaatimuksia noudatetaan täysin, ja asetetaan lisämääräaikoja joillekin jäsenvaltioille) sekä toteuttavissa oleva maksimiskenaario.

Jokaisen ongelman osalta parhaaksi arvioitu vaihtoehto valittiin useiden kriteerien perusteella: kustannukset/hyödyt, kustannukset/vaikuttavuus, miten paljon ratkaisu edistäisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteuttamista, vesistökuormituksen vähentyminen, täytäntöönpanokelpoisuus ja hallinnollisen rasitteen vähentyminen. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto sisältää oikeasuhteisen toimenpidepaketin, joka tarjoaa kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen joukossa parasta vastinetta rahoille.

Seuraavia keskeisiä toimenpiteitä sovelletaan asteittain vuoteen 2040 saakka.

Direktiivin soveltamisalaa laajennetaan kattamaan kaikki taajamat, joiden avl on yli 1 000.

Hajautettuja (kiinteistökohtaisia) käsittelyjärjestelmiä varten kehitetään uusia standardeja, ja jäsenvaltioiden on otettava käyttöön näiden järjestelmien tehokkaat tarkastukset.

Sadevesistä aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi jäsenvaltioiden on laadittava ja pantava täytäntöön kokonaisvaltaiset vesienhallintasuunnitelmat kaikissa suurissa taajamissa sekä yli 10 000 avl:n taajamissa, joissa ympäristöön kohdistuu riskejä. Etusijalle asetetaan ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten vihreät infrastruktuurit, sekä nykyisten keräys-, varastointi- ja käsittelyjärjestelmien optimointi hyödyntämällä paremmin digitalisaatiota selkeästi määriteltyjen standardien ja eritelmien pohjalta.

Ravinnepäästöjä vähennetään tiukentamalla typen ja fosforin käsittelyä koskevia raja-arvoja. Uusia standardeja sovelletaan säännönmukaisesti kaikkiin suurempiin laitoksiin, joiden avl on yli 100 000, mutta myös kaikkiin laitoksin, joiden avl on yli 10 000 ja jotka sijaitsevat rehevöitymiselle alttiilla alueilla.

Lisäkäsittelyä edellyttäville mikroepäpuhtauksille vahvistetaan uudet raja-arvot. Niitä sovelletaan ensin kaikkiin suuriin laitoksiin ja sen jälkeen laitoksiin, joiden avl on yli 10 000 ja joissa ympäristöön tai ihmisten terveyteen kohdistuu riskejä selkeiden ja yksinkertaisten kriteerien perusteella.

Lääkevalmisteille ja henkilökohtaisen hygienian tuotteille, jotka ovat kaksi pääasiallista haitallisten mikroepäpuhtauksien lähdettä, otetaan käyttöön tuottajavastuujärjestelmä kattamaan mikroepäpuhtauksista aiheutuvat ylimääräiset käsittelykustannukset. Samalla se toimii kannustimena vähemmän haitallisten tuotteiden saattamiselle EU:n markkinoille. 26  

Jäsenvaltioiden on seurattava ja jäljitettävä paremmin teollisuus- ja laitosperäisiä epäpuhtauksia niiden syntylähteellä. Tarkoituksena on lisätä mahdollisuuksia lietteen ja käsitellyn veden uudelleenkäyttöön sekä vähentää riskejä sille, että ympäristöön johdetaan aineita, joita ei pystytä poistamaan käsittelyssä, tai että puhdistamoille aiheutuu toimintahäiriöitä.

Kaikille yli 10 000 avl:n jätevedenpuhdistamoille asetetaan kansallisen tason energianeutraaliustavoite vuoteen 2040 mennessä joissakin jäsenvaltioissa jo käytössä olevien parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Tarkemmin sanottuna alan energiankulutuksen on vastattava alan uusiutuvan energian tuotantoa. Tavoitteen edistämiseksi kaikille yli 10 000 avl:n jätevedenpuhdistamoille on tehtävä energiakatselmukset 27 .

Alan hallinnoinnin parantamiseksi jätevesihuollon toiminnanharjoittajia pyydetään seuraamaan keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ja asettamaan ne avoimesti saataville.

Sanitaation saatavuutta parannetaan tavalla, joka on täysin johdonmukainen äskettäin hyväksytyn tarkistetun juomavesidirektiivin kanssa, jossa myös veden saatavuutta on parannettu.

Seurantaa ja raportointia parannetaan siten, että digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää paremmin. 

Jäsenvaltioiden on organisoitava terveys- ja jätevesiasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaistensa välinen yhteistyö keskeisten kansanterveyteen liittyvien muuttujien, kuten SARS-CoV-2-viruksen, esiintymistä koskevan jatkuvan seurannan käyttöönottamiseksi.

Aikahorisontiksi valittiin vuosi 2040, jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa tarvittavien investointien tekemiseen. Lisäksi asetetaan välitavoitteita, joiden avulla varmistetaan direktiivin asteittainen täytäntöönpano ja pidetään huolta, että toimiin ryhdytään varhaisessa vaiheessa, jos joissakin jäsenvaltioissa ilmenee viivästyksiä.

Vuonna 2040, kun kaikkien toimenpiteiden odotetaan olevan käytössä, parhaaksi arvioidun vaihtoehdon keskeiset vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti:

·Perusskenaarioon verrattuna vesistöjen kokonaiskuormitus vähenisi 4,8 miljoonan avl:n verran (eli 105 014 tonnia) BOD:n osalta, 56,4 miljoonan avl:n verran (eli 229 999 tonnia) typen osalta, 49,6 miljoonan avl:n verran (eli 29 678 tonnia) fosforin osalta, 77,4 miljoonan avl:n verran mikroepäpuhtauksien myrkkykuormituksen osalta ja 24,8 miljoonan avl:n verran E. coli -bakteerien osalta. Mikromuovipäästöt vähenisivät 9 prosenttia pääasiassa sadevesien parempaan hallintaan tähtäävien toimien ansiosta.

·Energianeutraaliuden saavuttamiseksi suunnitelluilla toimenpiteillä ja typen poiston myötä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin 4,86 miljoonalla tonnilla (37,32 % alan vältettävissä olevista päästöistä), mikä vastaisi EU:n ilmastolain ja 55-valmiuspaketin tavoitteita.

·Vuodesta 2040 alkaen kokonaiskustannukset olisivat 3,848 miljardia euroa vuodessa, mikä on vähemmän kuin odotettavissa olevat rahalliset hyödyt (vuoteen 2040 mennessä 6,643 miljardia euroa vuodessa). Tämä pitää paikkansa sekä koko EU:n että kunkin jäsenvaltion tasolla. Lisäkustannukset katetaan arvion mukaan vesimaksujen (51 %), julkisten määrärahojen (22 %) ja uuden mikroepäpuhtauksien käsittelyä koskevan tuottajavastuujärjestelmän (27 %) yhdistelmällä.

Yhdyskuntajätevesidirektiivin muutokset vaikuttavat suoraan jätevesihuollon toiminnanharjoittajiin, jotka ovat vastuussa eri jätevirtojen keräyksestä, käsittelystä, seurannasta ja asianmukaisesta johtamisesta ympäristöön. Lisäinvestointeja tarvitaan erityisesti ravinteiden hallinnan parantamiseksi mutta myös mikroepäpuhtauksien käsittelemiseksi. Investointeja tarvitaan myös energianeutraaliuden saavuttamiseksi, vaikka nämä investoinnit olisivatkin kannattavia keskipitkällä/pitkällä aikavälillä.

Lisäksi muutokset vaikuttavat asukkaisiin, koska nämä maksavat vesimaksut ja verot, joilla tuetaan jätevedenkäsittelytoimintaa. Vuoteen 2040 mennessä vesimaksujen odotetaan nousevan keskimäärin 2,3 prosenttia EU:n tasolla, joskin jäsenvaltioiden välillä on joitakin rahoitusstrategioihin liittyviä eroja. Kuten vaikutustenarvioinnissa esitetään, tämä ennustettu korotus ei vaikuta vesihuoltopalvelujen yleiseen kohtuuhintaisuuteen missään jäsenvaltiossa. On olennaista varmistaa avoin tiedonsaanti jätevesien käsittelytoiminnasta, myös vesi-, energia- ja ilmastoasioiden välisten yhteyksien osalta. Asukkaat hyötyvät puhtaasta juoma- ja uimavedestä, vesien ekologisen tilan paranemisesta, biodiversiteetin säilymisestä ja terveysviranomaisten reaktiokyvyn paranemisesta mahdollisten epidemioiden varalta.

Veteen ja käsittelyteknologiaan erikoistunut teollisuus hyötyy suoraan tiukemmista standardeista ja toimenpiteistä, joilla direktiivin soveltamisalaa laajennetaan pienempiin taajamiin, optimoidaan toimintaa sekä vähennetään energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusien käsittelytekniikoiden kehittämiseksi ja samalla energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Se myös kiihdyttää innovointia, minkä seurauksena EU:n vesiala säilyttää suhteellisen etunsa. Henkilökohtaisen hygienian tuotteita valmistavan teollisuuden ja lääketeollisuuden on perustettava uusia tuottajavastuujärjestöjä ja rahoitettava niiden toimintaa. Nämä teollisuudenalat voivat joko siirtää uudet kustannukset tuotteidensa hintoihin (enimmäiskorotus 0,59 %) tai pienentää kyseisten tuotteiden voittomarginaaleja (keskimääräinen enimmäisvaikutus 0,7 %).

•    Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tarkistettuun direktiiviin sisällytetään joitakin selvennyksiä ja yksinkertaistuksia REFIT-arvioinnin päätelmien mukaisesti. Tämä koskee esimerkiksi sadevesiä ja kiinteistökohtaisia järjestelmiä, joiden osalta uusissa vaatimuksissa selvennetään, mitä jäsenvaltioilta odotetaan. Direktiivistä poistetaan joitain vanhentuneita artikloja, kuten mahdollisuus nimetä kuormitusta kestäviä alueita tai lieventää vaatimuksia rannikkoalueilla – kumpaakin näistä mahdollisuuksista hyödynnettiin vain yhden jäsenvaltion yhdellä alueella. Lisäksi raportointia on pyritty rajoittamaan olennaisiin seikkoihin, joita käytetään vaatimustenmukaisuuden arviointiin tai päästövähennysten edistymisen seurantaan. Näiden toimien ja digitaalisten välineiden käytön odotetaan vähentävän hallinnollista taakkaa ja parantavan kerättyjen tietojen laatua ja ajantasaisuutta.

•    Perusoikeudet

Ehdotuksen odotetaan parantavan perusoikeuksia parantamalla erityisesti syrjäytyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia sanitaatioon tavalla, joka on täysin johdonmukainen äskettäin tarkistetun juomavesidirektiivin kanssa (mukaan lukien vastaavat veden saatavuutta koskevat säännökset).

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tämän ehdotuksen talousarviovaikutuksia sekä tarvittavia henkilöstö- ja hallintoresursseja koskeva rahoitusselvitys on sisällytetty saasteettomuuspakettia koskevaan rahoitusselvitykseen, joka esitetään osana ehdotusta pinta- ja pohjavesiin vaikuttavien pilaavien aineiden luetteloiden tarkistamisesta.

5.LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Taulukossa 2 esitetään yhteenveto parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon sisältyvien keskeisten toimien toteuttamissuunnitelmasta. Uusia seurantatoimia otetaan käyttöön vuoteen 2025 mennessä: nämä koskevat teollisuus- ja laitosperäisiä päästöjä, terveyteen liittyviä muuttujia, toiminnanharjoittajien keskeisiä suorituskykyindikaattoreita sekä avoimuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Käyttöön on tällöin otettu kansallisia ja EU:n tietokantoja, jotka sisältävät kaikki vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen tarvittavat tiedot, ja ”haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet ihmiset” on tunnistettu ja sanitaation saatavuuden parantamiseksi on tehty toimia.

Jäsenvaltioiden kertomuksista voidaan poimia erilaisia onnistumisen mittaamiseen käytettäviä indikaattoreita:

·nykyinen noudattamisaste ja etäisyys tavoitteeseen jäsenvaltio- ja käsittelytasolla, mikä antaa erinomaisen yleiskuvan direktiivin täytäntöönpanosta;

·monessako laitoksessa on otettu käyttöön ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poistoon tarkoitettu lisäkäsittely, sekä typpi- ja fosforipäästöjen ja myrkyllisen kuormituksen väheneminen tämän seurauksena;

·jäsenvaltioiden energiankäyttö ja siihen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt;

·montako taajamaa kuuluu rankkasateiden aiheuttamia ylivuotoja ja hulevesiä koskevien kokonaisvaltaisten hallintasuunnitelmien piiriin ja ovatko ne EU:n tavoitteen mukaisia;

·toimenpiteet, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet parantaakseen sanitaation saatavuutta ja kiinteistökohtaisten järjestelmien valvontaa, sekä yhteenveto keskeisistä jäsenvaltioiden seuraamista terveysindikaattoreista.

Myös muita tietoja käytetään yhdyskuntajätevesidirektiivin vaikutusten tarkempaan mittaamiseen. Näitä ovat erityisesti vastaanottavien vesistöjen (joet, järvet ja meret) veden laatua koskevat tiedot, joita kerätään vesipolitiikan puitedirektiivin ja meristarategiapuitedirektiivin yhteydessä. Vaikutustenarvioinnin liitteessä 10 on lisätietoja mahdollisista muuttujista, jotka voitaisiin sisällyttää raportointiin, jotta direktiivin noudattamista ja sen onnistumista voidaan arvioida.

Tarkistetun direktiivin ensimmäinen perusteellinen arviointi on tarkoitus tehdä vuoteen 2030 mennessä, jolloin suurin osa suurempiin laitoksiin tehtävistä investoinneista olisi pitänyt jo toteuttaa. Tämän ensimmäisen arvioinnin perusteella voitaisiin arvioida tarkistetun direktiivin onnistumista ja sen täytäntöönpanoon liittyviä jäljellä olevia haasteita. Tarvittaessa voitaisiin harkita korjaavia toimenpiteitä tarkistetun direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Toinen arviointi olisi mahdollista tehdä ennen vuotta 2040 direktiivin mahdollisen uudelleentarkastelun valmistelemiseksi.

Taulukko 2: Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon keskeisten toimenpiteiden toteuttamissuunnitelma

•    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1 artikla – Kohde

Direktiivin tavoitteita laajennettiin kattamaan ympäristönsuojelun lisäksi ihmisten terveyden suojelu, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, alan hallinnoinnin ja avoimuuden parantaminen, sanitaation saatavuuden parantaminen sekä äskettäisen covid-kriisin seurauksena kansanterveyden kannalta merkityksellisten muuttujien säännöllinen seuranta yhdyskuntajätevesissä.

2 artikla – Määritelmät

Nykyisiä määritelmiä on selkeytetty hieman REFIT-arvioinnin päätelmien perusteella. Direktiiviin on lisätty useita uusiin velvoitteisiin liittyviä määritelmiä, kuten ’hulevesi’, ’rankkasateiden aiheuttama ylivuoto’, ’sekaviemäri’ ja ’erillisviemäri’, ’ravinteiden poisto’ ja ’mikroepäpuhtauksien poisto’, ’mikroepäpuhtaus’, ’sanitaatio’, ’mikrobilääkeresistenssi’ jne.

3 artikla – Keräysjärjestelmät

Velvollisuus perustaa yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmä ulotetaan koskemaan kaikkia taajamia, joiden avl on vähintään 1 000. Otetaan käyttöön uusi velvoite sen varmistamiseksi, että kotitaloudet on liitetty keräysjärjestelmään, jos sellainen on.

4 artikla – Kiinteistökohtaiset järjestelmät (uusi)

Tämä on uusi artikla, jolla korvataan osittain entinen 3 artikla. Mahdollisuus käyttää kiinteistökohtaisia järjestelmiä säilytetään, mutta se rajoitetaan poikkeustapauksiin. Tätä varten on otettu käyttöön uusia velvoitteita:

kiinteistökohtaiset järjestelmät on suunniteltava ja hyväksyttävä asianmukaisesti ja niitä on myös valvottava asianmukaisesti;

niiden käytölle on esitettävä yksityiskohtaiset perustelut, jos niissä käsitellään yli 2 prosenttia raportoidusta kuormituksesta taajamissa, joiden avl on vähintään 2 000.

5 artikla – Kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat (uusi)

Tässä uudessa artiklassa velvoitetaan laatimaan paikallisesti kokonaisvaltaisia yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmia sadevesien (hulevesien sekä rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen) aiheuttaman kuormituksen torjumiseksi. Suunnitelmien ohjeellinen sisältö ja niiden ohjeelliset tavoitteet, jotka on mukautettava paikallisiin olosuhteisiin, perustuvat käytössä oleviin parhaisiin käytäntöihin, ja ne esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä V. Suunnitelmat on laadittava kaikille taajamille, joiden avl on vähintään 100 000, ja kaikille taajamille, joiden avl on 10 000–100 000 ja joissa rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot tai hulevedet aiheuttavat riskin ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

6 artikla – Biologinen käsittely (entinen 4 artikla)

Velvollisuus käsitellä yhdyskuntajätevedet biologisesti ennen niiden johtamista ympäristöön ulotetaan koskemaan kaikkia taajamia, joiden avl on vähintään 1 000 (nykyisessä direktiivissä tämä koskee vähintään 2 000 avl:n taajamia).

7 artikla – Ravinteiden poisto (entinen 5 artikla)

Tämän artiklan keskeisiä vaatimuksia on muutettu niin, että ravinteiden poisto on nyt pakollista kaikissa suuremmissa puhdistamoissa, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta. Ravinteiden poistoa jätevesistä ennen niiden johtamista ympäristöön edellytetään myös taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000 ja jotka sijaitsevat jäsenvaltioiden määrittämillä rehevöitymiselle alttiilla alueilla.

Jäsenvaltioiden on määritettävä alueellaan sijaitsevat rehevöitymiselle alttiit alueet päivittämällä entisen 5 artiklan mukaisesti laadittua ”haavoittumiselle alttiiden alueiden” luetteloa. Muut tämän artiklan velvoitteet on säilytetty ja saatettu ajan tasalle.

8 artikla – Mikroepäpuhtauksien poisto (uusi)

Tässä uudessa artiklassa säädetään velvollisuudesta ottaa käyttöön yhdyskuntajätevesien lisäkäsittely mahdollisimman laajan mikroepäpuhtauksien kirjon poistamiseksi. Tämä käsittely on otettava käyttöön kaikissa vähintään 100 000 avl:n kuormitusta käsittelevissä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa viimeistään 31. joulukuuta 2035. Lisäksi se on otettava käyttöön 31. joulukuuta 2040 mennessä kaikissa taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000, alueilla, joilla mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertyminen aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Jäsenvaltioiden on määritettävä tällaiset alueellaan sijaitsevat alueet tässä artiklassa määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

9 artikla – Laajennettu tuottajavastuu (uusi)

Tässä uudessa artiklassa tuottajat (myös maahantuojat) velvoitetaan osallistumaan direktiivin 8 artiklassa säädetyn mikroepäpuhtauksien poiston kustannusten kattamiseen, jos ne saattavat jäsenvaltioiden kansallisille markkinoille tuotteita, jotka elinkaarensa lopussa aiheuttavat yhdyskuntajätevesiin mikroepäpuhtauskuormitusta. Maksuosuus vahvistetaan markkinoille saatettujen tuotteiden määrien ja myrkyllisyyden perusteella.

10 artikla – Tuottajavastuujärjestöjä koskevat vähimmäisvaatimukset (uusi)

Tässä artiklassa vahvistetaan tuottajavastuujärjestöjä koskevat 9 artiklan 5 kohdan mukaiset vähimmäisvaatimukset.

11 artikla – Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen energianeutraalius (uusi)

Tässä uudessa artiklassa esitetään velvoite, jonka mukaan kansallisella tasolla on saavutettava energianeutraalius kaikkien yli 10 000 avl:n puhdistamojen osalta. Jäsenvaltioiden on huolehdittava 31. joulukuuta 2040 mennessä, että kansallisella tasolla kaikkien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen tuottaman uusiutuvan energian vuotuinen kokonaismäärä vastaa kyseisten puhdistamojen vuotuista energian kokonaiskulutusta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille tehdään säännöllisin väliajoin energiakatselmuksia, joissa keskitytään erityisesti biokaasun tuotantomahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen yhdessä metaanipäästöjen vähentämisen kanssa.

12 artikla – Rajat ylittävä yhteistyö (entinen 9 artikla)

Tätä artiklaa on muutettu hieman: siihen on lisätty uusi 2 kohta, jossa edellytetään, että komissio kutsutaan tarvittaessa tukemaan jäsenvaltioiden välisiä keskusteluja. Myös 1 kohtaa on muutettu lisäämällä siihen velvollisuus ilmoittaa välittömästi satunnaispäästöstä. Näin otetaan huomioon viimeaikainen Oder-joen tapaus.

13 artikla – Paikalliset ilmasto-olot (entinen 10 artikla)

Artiklaa on päivitetty ainoastaan artiklojen uuden numeroinnin vuoksi.

14 artikla – Teollisuus- ja laitosjätevesien johtaminen (entinen 11 artikla)

Artiklaa on muutettu sen varmistamiseksi, että ennen luvan myöntämistä teollisuus- ja laitosjätevesien johtamiselle yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmiin toimivaltaiset viranomaiset kuulevat niiden yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajia, joihin nämä jätevedet vaikuttavat. Lisäksi on varmistettava teollisuus- ja laitosperäisten epäpuhtauksien säännöllinen seuranta puhdistamojen sisäänotto- ja purkuvaiheessa, jotta asianmukaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa mahdollisen kuormituksen lähteen tai lähteiden tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Näihin kuuluu tarvittaessa myönnetyn luvan peruuttaminen.

15 artikla – Veden uudelleenkäyttö ja yhdyskuntajätevesien johtaminen ympäristöön (entinen 12 artikla)

Artiklan 1 kohtaa on muutettu: Jäsenvaltioiden edellytetään edistettävän järjestelmällisesti kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa käsiteltyjen jätevesien uudelleenkäyttöä.

Artiklan 3 kohdassa velvollisuus edellyttää lupaa jätevesien johtamiselle yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ympäristöön laajennetaan nyt koskemaan kaikkia taajamia, joiden avl on vähintään 1 000.

16 artikla – Biohajoava teollisuus- ja laitosjätevesi (entinen 13 artikla)

Artiklan 1 kohta on saatettu ajan tasalle (uusi numerointi). Artiklan 2 kohtaa on muutettu sen varmistamiseksi, että tällaisten jätevesien johtamista koskevat kansallisella tasolla vahvistetut vaatimukset vastaavat vähintään direktiivin liitteessä I olevassa B osassa vahvistettuja vaatimuksia.

17 artikla – Yhdyskuntajätevesien seuranta (uusi)

Tällä uudella artiklalla perustetaan kansallinen yhdyskuntajätevesien seurantajärjestelmä, jossa seurataan kansanterveyden kannalta merkityksellisiä muuttujia yhdyskuntajätevesissä. Tätä varten jäsenvaltioiden on perustettava 1. tammikuuta 2025 mennessä koordinointirakenne kansanterveysasioista ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavien viranomaisten välille. Tämä rakenne määrittää seurattavat muuttujat, seurantatiheyden ja sovellettavan menetelmän.

Lisäksi siihen asti, kunnes toimivaltaiset kansanterveysviranomaiset toteavat, että SARS-CoV-2-pandemia ei ole riski väestölle, on seurattava yhdyskuntajätevesiä, jotka kattavat vähintään 70 prosenttia maan väestöstä.

Jäsenvaltioiden on myös seurattava säännöllisesti mikrobilääkeresistenssiä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden purkuvaiheessa kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000.

18 artikla – Riskinarviointi ja riskinhallinta (uusi)

Tämä on uusi artikla. Jäsenvaltioilla on velvollisuus arvioida yhdyskuntajätevesien ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheuttamat riskit ja tarvittaessa toteuttaa tämän direktiivin vähimmäisvaatimusten lisäksi lisätoimenpiteitä näihin riskeihin puuttumiseksi. Tällaisia toimenpiteitä olisivat tarvittaessa alle 1 000 avl:n taajamien jätevesien kerääminen ja käsittely, ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poisto taajamissa, joiden avl on alle 10 000, sekä lisätoimet sadevesien aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi alle 10 000 avl:n taajamissa.

19 artikla – Sanitaation saatavuus (uusi)

Tämä on uusi artikla. Jäsenvaltioiden edellytetään parantavan ja ylläpitävän sanitaatiopalvelujen saatavuutta kaikille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille.

Jäsenvaltioiden on 31. joulukuuta 2027 mennessä myös tunnistettava ne ihmisryhmät, joille ei ole saatavilla sanitaatiopalveluja tai niiden saatavuus on rajallinen, arvioitava mahdollisuuksia parantaa tällaisten ihmisten mahdollisuuksia käyttää sanitaatiopalveluja ja edistettävä vapaasti ja turvallisesti käytettävissä olevien saniteettitilojen perustamista julkisiin tiloihin kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000.

20 artikla – Liete (entinen 14 artikla)

Tämä artikla on saatettu ajan tasalle: liete on käsiteltävä, kierrätettävä ja otettava talteen aina kun se on tarkoituksenmukaista jätepuitedirektiivissä 28 määritellyn jätehierarkian sekä puhdistamolietedirektiivin 29 vaatimusten mukaisesti, ja se on loppukäsiteltävä jätepuitedirektiivin vaatimusten mukaisesti. Jotta voidaan varmistaa korkea talteenottoaste erityisesti kriittisten aineiden, kuten fosforin, osalta, komissiolle annetaan valtuudet vahvistaa talteenoton vähimmäisosuudet.

21 artikla – Seuranta (entinen 15 artikla)

Uusia velvoitteita otetaan käyttöön: Jäsenvaltioiden on nyt seurattava hulevesistä sekä rankkasateiden aiheuttamista ylivuodoista aiheutuvaa kuormitusta, tällä direktiivillä säänneltyjen epäpuhtauksien pitoisuuksia ja kuormitusta yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen purkuvaiheessa sekä mikromuovien esiintymistä (myös lietteessä). Lisäksi tiettyjä teollisuus- ja laitosperäisiä epäpuhtauksia on seurattava säännöllisesti jätevedenpuhdistamojen sisäänotto- ja purkuvaiheessa 13 artiklan mukaisesti.

22 artikla – Täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot (entinen 16 artikla)

Tämä on uusi artikla. Raportointia koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan ja ne korvataan uudella järjestelmällä, joka ei edellytä varsinaista raportointia vaan Euroopan ympäristökeskuksen ja komission saatavilla olevien kansallisten tietoaineistojen säännöllistä päivittämistä. Näin varmistetaan, että järjestelmästä tulee tehokkaampi, kun vältetään pitkä viive ilmoitettujen tietojen viitepäivämäärän ja tosiasiallisen raportointipäivän välillä.

Artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot laativat tietoaineistoja, joihin kerätään yhdyskuntajätevesiin liittyviä merkityksellisiä tietoja tämän direktiivin mukaisesti. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi seuraamalla tämän direktiivin liitteissä lueteltujen muuttujien arvoja, mikrobilääkeresistenssiä, merkityksellisiä terveysmuuttujia jne. mutta myös sanitaation saatavuuden varmistamiseksi toteutettuja toimenpiteitä jne.

Nämä tietoaineistot on laadittava niin, että ne ovat johdonmukaisia uudelleenlaaditun juomavesidirektiivin 30 18 artiklan nojalla laadittujen tietokokonaisuuksien kanssa. Artiklassa säädetään myös Euroopan ympäristökeskuksen antamasta tuesta.

23 artikla – Kansallinen täytäntöönpano-ohjelma (entinen 17 artikla)

Artiklaa on muutettu. Velvoite laatia kansallinen ohjelma tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi säilytetään, ja artiklassa säädetään ohjelman vähimmäissisällöstä. Näihin ohjelmiin on sisällyttävä vähintään i) arvio direktiivin täytäntöönpanoasteesta suhteessa sen eri velvoitteisiin; ii) kartoitus ja suunnitelmat täytäntöönpanon edellyttämistä investoinneista; iii) arvio investoinneista, joita tarvitaan nykyisten yhdyskuntajäteveden käsittelyinfrastruktuurien uudistamiseen; ja iv) mahdollisten rahoituslähteiden yksilöinti.

Jäsenvaltioiden on päivitettävä kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa vähintään viiden vuoden välein ja toimitettava ne komissiolle, paitsi jos ne voivat osoittaa täyttävänsä direktiivin 3, 4, 6, 7 ja 8 artiklan vaatimukset.

24 artikla – Tiedottaminen yleisölle (uusi)

Tämä on uusi artikla. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät ja ajantasaiset tiedot yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä ovat saatavilla verkossa. Keskeisten tietojen on myös oltava vähintään kerran vuodessa kaikkien keräysjärjestelmään liitettyjen henkilöiden saatavilla tarkoituksenmukaisimmassa muodossa, esimerkiksi laskuissa. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi se, missä määrin yhdyskuntajätevesien käsittelyinfrastruktuurit ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia, sekä kyseisen kotitalouden vuosittain kerätyn ja käsitellyn yhdyskuntajäteveden määrä.

25 artikla – Oikeussuojan saatavuus (uusi)

Tämä uusi artikla on perusoikeuskirjan 47 artiklan mukainen, ja sillä pannaan täytäntöön Århusin yleissopimus oikeussuojan saatavuuden osalta. Yleisön ja kansalaisjärjestöjen olisi voitava tarkastella oikeudellisesti jäsenvaltioiden tämän direktiivin perusteella tekemien päätösten laillisuutta.

26 artikla – Korvaukset (uusi)

Direktiiviin lisätään korvauksia koskeva uusi artikla, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jos terveyshaitta on kokonaan tai osittain aiheutunut tämän direktiivin nojalla käyttöön otettujen kansallisten toimenpiteiden rikkomisesta, yleisö, jota asia koskee, voi vaatia ja saada korvausta kyseisestä terveyshaitasta asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta ja, mikäli nämä ovat yksilöitävissä, rikkomisesta vastuussa olevilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä.

27 artikla – Siirretyn säädösvallan käyttäminen (uusi)

Tämä on uusi vakioartikla delegoitujen säädösten hyväksymisestä.

28 artikla – Komitea (entinen 18 artikla)

Tämä on uusi vakioartikla täytäntöönpanosäädösten hyväksymisestä.

29 artikla – Seuraamukset (uusi)

Tässä artiklassa täsmennetään seuraamusten vähimmäissisältö, jotta seuraamukset olisivat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin annetun direktiivin 2008/99/EY 31 soveltamista.

30 artikla – Arviointi (uusi)

Tässä uudessa artiklassa vahvistetaan puitteet direktiivin tuleville arvioinneille (komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti). Ensimmäinen arviointi on tarkoitus tehdä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt.

31 artikla – Uudelleentarkastelu (uusi)

Komissio antaa vähintään joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen ja liittää siihen tarvittaessa asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia.

32 artikla – Kumoaminen ja siirtymäsäännökset (uusi)

Tämä artikla on uusi, ja siinä otetaan käyttöön säännöksiä, joilla otetaan huomioon Mayotten erityistilanne ja varmistetaan aiemman 5 artiklan mukaisen ympäristönsuojelun tason säilyttäminen, kunnes 7 artiklan uudet vaatimukset tulevat voimaan.

33 artikla – Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä (entinen 19 artikla)

Tämä artikla noudattaa vakiomallia.

34 artikla – Voimaantulo (uusi)

Tämä artikla noudattaa vakiomallia. Artiklan nojalla direktiivi tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

35 artikla – Osoitus (entinen 20 artikla)

Artiklaa ei ole muutettu.

Entinen artikla 6 on poistettu

Tämä artikla on poistettu yksinkertaistamisen vuoksi, sillä jäsenvaltiot käyttävät käytännössä vain harvoin mahdollisuutta nimetä ”kuormitusta kestäviä alueita”. Lisäksi tämän vaihtoehdon säilyttäminen direktiivin tarkistetussa tekstissä heikentäisi direktiivin tarkistamisella tavoiteltua yleistä ympäristönsuojelun tasoa.

Entinen artikla 7 on poistettu

Velvollisuus käsitellä yhdyskuntajätevedet asianmukaisesti ennen vesistöön johtamista merkitsee sitä, että jäsenvaltioiden on noudatettava voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä, joten tämän säännöksen merkitys on (oikeudellisesti) rajallinen. Tavoite varmistaa yhdyskuntajätevesien asianmukainen käsittely 31. joulukuuta 2027 mennessä säilytetään ainoastaan Mayotten osalta siirtymäsäännöksenä.

Entinen artikla 8 on poistettu

Tämä artikla on poistettu, koska se on vanhentunut – jäsenvaltioiden on nyt noudatettava 4 artiklan vaatimuksia. Tämä artikla liittyi myös ”kuormitusta kestäviin alueisiin”, jotka on poistettu direktiivistä.

Liite I

A osa – Keräysjärjestelmät

Ei muutoksia.

B osa – Yhdyskuntajäteveden johtaminen puhdistamoista vesistöön

Saatettu ajan tasalle lisäämällä uusia viittauksia ja vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat biologista käsittelyä (taulukko 1), ravinteiden poistoa (taulukko 2) ja mikroepäpuhtauksien poistoa (uusi taulukko 3).

C osa – Teollisuus- ja laitosjätevesien johtaminen

Muutettu – nyt tässä osassa säädetään vähimmäisvaatimuksista, joiden perusteella teollisuus- ja laitosjätevesien johtamiselle voidaan myöntää 13 artiklassa tarkoitettu lupa. Lisäksi esitetään yhteys teollisuuden päästödirektiiviin 32 .

D osa – Seurannan ja tulosten arvioinnin menetelmät

Käsitellyn yhdyskuntajäteveden seurantaa koskevia vaatimuksia on päivitetty. Taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000, vaaditaan vähintään yksi näyte päivässä.

Liite II

Tämä A osa vastaa aiemmin liitteessä II annettuja perusteita ”haavoittumiselle alttiiden alueiden” määrittämiseksi – ne on säilytetty ja päivitetty. Lisäksi on lisätty luettelo alueista, joita jäsenvaltioiden on pidettävä rehevöitymiselle alttiina.

Liite III – Luettelo 9 artiklan mukaisista laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvista tuotteista (uusi)

Laajennettua tuottajavastuuta koskeva 9 artikla kattaa tuotteet, jotka kuuluvat jonkin tässä liitteessä luetellun EU:n säädöksen soveltamisalaan (lääkkeet ja kosmetiikka).

Liite IV – Teollisuudenalat

Entinen liite III – ei muutoksia.

Liite V – 5 artiklan mukaisten kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien sisältö (uusi)

Tässä liitteessä luetellaan 5 artiklan mukaisesti laaditun kokonaisvaltaisen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelman vähimmäissisältö. Suunnitelmiin on sisällyttävä analyysi lähtötilanteesta yhdyskuntajätevedenpuhdistamon keräysalueella, tavoitteiden määrittely rankkasateiden aiheuttamista ylivuodoista ja hulevesistä aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi kyseisellä alueella sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden määrittely.

Tavoitteisiin on sisällyttävä i) ohjeellinen tavoite, jonka mukaan rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen osuus ei ylitä yhtä prosenttia vuosittain kerätyn yhdyskuntajäteveden määrästä ja kuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa laskettuna; ja ii) asteittainen luopuminen käsittelemättömien hulevesien johtamisesta ympäristöön erillisten keräysjärjestelmien kautta, ellei voida osoittaa, että kyseisten hulevesien laatu on riittävä eivätkä ne vaikuta haitallisesti vastaanottavien vesien laatuun.

Liite VI – Yleisölle annettavat tiedot (uusi)

Tässä liitteessä kuvataan yksityiskohtaisesti tiedot, jotka on annettava yleisölle uuden 24 artiklan nojalla.

Liite VII (uusi)

Tämä on vakiomuotoinen liite, jossa luetellaan kumottu direktiivi ja siihen tehdyt muutokset sekä päivämäärät niiden saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamiselle.

Liite VIII (uusi)

Tämä on uusi vastaavuustaulukko neuvoston direktiivin 91/271/ETY ja uuden uudelleenlaaditun direktiiviehdotuksen välillä.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

2022/0345 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

yhdyskuntajätevesien käsittelystä (uudelleenlaadittu teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottaaottavat huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ⌦ unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ⌫ ja erityisesti sen 130 s ⌦ 192 artiklan⌫ ⌦ 1 kohdan ⌫,

ottaaottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaaottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 33 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 34 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo, ettäkatsovat seuraavaa:

⇩ uusi

(1)Neuvoston direktiiviä 91/271/ETY 35 on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin 36 . Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu direktiivi olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

Pohjanmeren ja muiden yhteisön vesistöjen suojelusta 28 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa neuvoston päätöslauselmassa 37 kehotettiin komissiota tekemään ehdotukset tarvittaviksi yhteisön toimenpiteiksi yhdyskuntajätevesien käsittelemiseksi,

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)

yhden jäsenvaltion puutteellisesta jätevesien käsittelystä aiheutuva vesien pilaantuminen vaikuttaa usein muiden jäsenvaltioiden vesiin; sen vuoksi 130 r artiklan mukaisesti toimet yhteisön tasolla ovat tarpeen,

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 3 kappale

puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien päästöistä ympäristölle aiheutuvien haittojen estämiseksi tarvitaan yleisesti yhdyskuntajätevesien biologista käsittelyä,

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 4 kappale

on tarpeen vaatia haavoittumiselle alttiilla alueilla tehokkaampaa käsittelyä; joillakin vähemmän alttiilla alueilla voidaan katsoa mekaanisen käsittelyn riittävän,

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 5 kappale

yleisin säännöin tai säännöksin tai erityisluvin olisi säädettävä teollisuusjätevesien johtamista viemäriverkkoon sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tulevien jätevesipäästöjen ja jätevesilietteen sijoittamista,

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 6 kappale

asianmukaiset vaatimukset olisi asetettava tiettyjen teollisuudenalojen biologisesti hajoavan jäteveden päästöille, joita ei johdeta yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin ennen vesistöön johtamista,

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 7 kappale

olisi edistettävä jäteveden käsittelyssä muodostuvan lietteen uudelleen käyttöä; lietteen johtaminen pintavesiin olisi saatava loppumaan;

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 8 kappale

ympäristön suojelemiseksi jätevesien johtamisen haitoilta on tarkkailtava puhdistamoja, purkuvesistöjä sekä lietteen sijoittamista,

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 9 kappale

on tärkeää huolehtia, että yleisön saataville annetaan jäteveden johtamista ja lietteen käyttöä koskevaa tietoa määräajoin ilmestyvin tiedottein,

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 10 kappale

jäsenvaltioiden olisi laadittava ja esitettävä komissiolle kansalliset ohjelmat tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi, ja

🡻 91/271/ETY, johdanto-osan 11 kappale

olisi asetettava komitea avustamaan komissiota kysymyksissä, jotka koskevat tämän direktiivin täytäntöönpanemista ja mukauttamista tekniikan kehitykseen,

⇩ uusi

(2)Direktiivissä 91/271/ETY vahvistetaan oikeudellinen kehys yhdyskuntajätevesien keräämiselle, käsittelylle ja johtamiselle ympäristöön sekä tiettyjen teollisuudenalojen biohajoavien jätevesien johtamiselle ympäristöön. Sen tavoitteena on suojella ympäristöä puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien haitallisilta vaikutuksilta. Tässä direktiivissä olisi edelleen pyrittävä samaan tavoitteeseen ja edistettävä samalla kansanterveyden suojelua esimerkiksi silloin, kun yhdyskuntajätevesiä johdetaan uimavesiin tai juomaveden ottoon käytettäviin vesistöihin tai kun yhdyskuntajätevettä käytetään indikaattorina kansanterveyden kannalta merkityksellisten muuttujien osalta. Sillä olisi myös parannettava sanitaation sekä yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelytoiminnan hallinnointiin liittyvien keskeisten tietojen saatavuutta. Lisäksi tällä direktiivillä olisi edistettävä yhdyskuntajätevesien keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen asteittaista lakkauttamista erityisesti vähentämällä edelleen typpipäästöjä mutta myös edistämällä energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa; näin sen avulla edistettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 38 vahvistettua vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta.

(3)Komissio arvioi neuvoston direktiiviä 91/271/ETY vuonna 2019 sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman 39 puitteissa, jäljempänä ’arviointi’. Arvioinnin perusteella kävi selväksi, että tietyt direktiivin säännökset oli saatettava ajan tasalle. Arvioinnissa nousi esille kolme tärkeää yhdyskuntajätevesiin liittyvää kuormituslähdettä, joiden aiheuttamaa pilaantumista voitaisiin ehkäistä: rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot ja hulevedet, mahdollisesti heikosti toimivat kiinteistökohtaiset järjestelmät (eli järjestelmät, joissa käsitellään talousjätevettä, jota ei johdeta keräysjärjestelmiin) sekä pienet taajamat, jotka eivät tällä hetkellä kuulu kokonaan direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan. Nämä kolme kuormituslähdettä aiheuttavat merkittävää ympäristöpainetta unionin pintavesimuodostumille. Arviointikertomuksessa korostettiin myös tarvetta parantaa yhdyskuntajätevesiin liittyvän toiminnan avoimuutta ja hallinnointia, hyödyntää mahdollisuudet uusiutuvan energian kehittämiseen jätevesialalla ja toteuttaa konkreettisia toimia energianeutraaliuden saavuttamiseksi ja tätä kautta ilmastoneutraaliuden edistämiseksi sekä yhdenmukaistaa terveyteen liittyvien muuttujien, kuten covid-19-viruksen ja sen muunnosten, seurantaa yhdyskuntajätevesissä kansanterveystoimien tukemiseksi.

(4)Pienet taajamat aiheuttavat merkittävää painetta 11 prosenttiin unionin pintavesimuodostumista 40 . Jotta tällaisten taajamien aiheuttamaa kuormitusta voitaisiin torjua paremmin ja estää käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien johtaminen ympäristöön, tämän direktiivin soveltamisalaan olisi sisällytettävä kaikki taajamat, joiden asukasvastineluku (avl) on vähintään 1 000.

(5)Jotta voidaan varmistaa yhdyskuntajätevesien tehokas käsittely ennen niiden johtamista ympäristöön, kaikki yhdyskuntajätevedet olisi kerättävä keskitettyihin keräysjärjestelmiin vähintään 1 000 avl:n taajamissa. Jos keräysjärjestelmä on jo käytössä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki yhdyskuntajätevesien lähteet on liitetty siihen.

(6)Jos voidaan osoittaa, että keskitetyn yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmän perustaminen ei tuottaisi ympäristöhyötyjä tai se aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, jäsenvaltioille olisi poikkeuksellisesti sallittava kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttö yhdyskuntajätevesien käsittelyyn, kunhan varmistetaan, että käsittely vastaa tasoltaan biologista käsittelyä ja ravinteiden poistoa. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi perustettava kansalliset rekisterit alueellaan käytettävien kiinteistökohtaisten järjestelmien kartoittamiseksi ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaiset järjestelmät on suunniteltu ja niitä ylläpidetään asianmukaisesti ja että niiden vaatimustenmukaisuutta valvotaan säännöllisesti. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että yhdyskuntajätevesien keräämiseen ja varastointiin käytettävät kiinteistökohtaiset järjestelmät ovat vedenpitäviä ja tiiviitä ja että järjestelmiä valvotaan ja tarkastetaan säännöllisin väliajoin.

(7)Rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot ja hulevedet muodostavat sateiden yhteydessä edelleen merkittävän ympäristöön päätyvän kuormituksen lähteen. Kuormituksen odotetaan kasvavan kaupungistumisen ja ilmastonmuutokseen liittyvän sadeolojen asteittaisen muutoksen yhteisvaikutusten vuoksi. Ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi olisi määriteltävä paikallisella tasolla ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet. Niiden olisi perustuttava kokonaisvaltaiseen määrälliseen ja laadulliseen vesienhallintaan kaupunkialueilla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikille taajamille, joiden avl on vähintään 100 000, laaditaan kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma paikallistasolla, koska tällaiset taajamat aiheuttavat merkittävän osan kuormituksesta. Lisäksi kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat olisi laadittava myös taajamille, joiden avl on 10 000–100 000 ja joissa rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot tai hulevedet muodostavat riskin ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

(8)Jotta kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien kustannustehokkuus voidaan varmistaa, niiden perustana on tärkeää käyttää kehittyneiden kaupunkialueiden parhaita käytäntöjä. Sen vuoksi harkittavien toimenpiteiden olisi perustuttava paikallisten olosuhteiden perusteelliseen analyysiin, ja niissä olisi suosittava ennaltaehkäisyyn perustuvaa lähestymistapaa, jossa pyritään rajoittamaan puhtaan sadeveden keräämistä ja optimoimaan olemassa olevan infrastruktuurin käyttö. Olisi suosittava vihreitä ratkaisuja, ja uuden harmaan infrastruktuurin rakentamista olisi harkittava vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Jotta ympäristöä, erityisesti rannikko- ja meriympäristöä, sekä ihmisten terveyttä voidaan suojella puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien aiheuttamilta haitoilta, kaikkien vähintään 1 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevedet olisi käsiteltävä biologisesti.

(9)Arviointi osoitti, että direktiivin 91/271/ETY täytäntöönpano vähensi merkittävästi typpi- ja fosforipäästöjä. Arvioinnin mukaan yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista kulkeutuu kuitenkin edelleen ympäristöön merkittäviä määriä näitä epäpuhtauksia, mikä johtaa suoraan unionin vesistöjen ja merien rehevöitymiseen. Osa näistä päästöistä voidaan välttää, sillä tekniikan kehitys ja käytössä olevat parhaat käytännöt osoittavat, että direktiivissä 91/271/ETY vahvistetut typen ja fosforin päästöjen raja-arvot ovat vanhentuneita ja niitä olisi tiukennettava. Ravinteiden poisto olisi määrättävä systemaattisesti pakolliseksi kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, joiden avl on vähintään 100 000, koska tällaiset laitokset ovat merkittävä nykyisten typpi- ja fosforipäästöjen lähde.

(10)Ravinteiden poiston olisi oltava pakollista myös taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000 ja jotka johtavat jätevetensä rehevöityneille tai rehevöitymisvaarassa oleville alueille. Jotta voidaan varmistaa, että rehevöitymistä rajoittavia toimia koordinoidaan rehevöitymisvaarassa olevien vesistöjen koko valuma-alueen tasolla, tässä direktiivissä olisi lueteltava alueet, joilla rehevöityminen katsotaan ongelmaksi tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi asiaankuuluvien unionin säädösten välillä jäsenvaltioiden olisi lisäksi yksilöitävä muut niiden alueella sijaitsevat rehevöityneet tai rehevöitymisvaarassa olevat alueet erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 41 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY 42 ja neuvoston direktiivin 91/676/ETY 43 nojalla kerättyjen tietojen perusteella. Raja-arvojen tiukentaminen, rehevöitymiselle alttiiden alueiden johdonmukaisempi ja kattavampi määrittäminen sekä velvoite varmistaa ravinteiden poisto kaikissa suurissa laitoksissa edistävät yhdessä rehevöitymisen rajoittamista. Koska tämä edellyttää lisäinvestointeja kansallisella tasolla, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi aikaa tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen.

(11)Tuore tieteellinen tieto, jota käytetään useiden komission strategioiden perustana 44 , korostaa tarvetta torjua mikroepäpuhtauksia, joita havaitaan nykyään kaikissa unionin vesissä. Jotkin näistä mikroepäpuhtauksista ovat jopa pieninä määrinä vaarallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön lisäkäsittely eli mikroepäpuhtauksien poisto, jolla varmistetaan, että yhdyskuntajätevedestä poistetaan laaja kirjo mikroepäpuhtauksia. Mikroepäpuhtauksien poistossa olisi keskityttävä ensin orgaanisiin mikroepäpuhtauksiin, jotka muodostavat merkittävän osan päästöistä ja joita varten on jo kehitetty poistotekniikoita. Mikroepäpuhtauksien poisto olisi määrättävä pakolliseksi ennalta varautumisen ja riskitekijöiden perusteella. Sen vuoksi kaikkien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen, joiden avl on vähintään 100 000, olisi otettava käyttöön mikroepäpuhtauksien poisto, koska kyseiset laitokset ovat merkittävä ympäristöön päätyvien mikroepäpuhtauksien lähde ja koska mikroepäpuhtauksien poistaminen on kustannustehokasta tämän kokoluokan yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa. Taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000, jäsenvaltioilta olisi edellytettävä mikroepäpuhtauksien poistoa alueilla, jotka on määritelty alttiiksi mikroepäpuhtauksien aiheuttamalle pilaantumiselle selkein perustein, jotka olisi täsmennettävä. Tällaisiksi alueiksi olisi määriteltävä kohteet, joissa vesistöihin johdetun käsitellyn yhdyskuntajäteveden laimennussuhde on pieni tai joissa vastaanottavia vesimuodostumia käytetään juomaveden tuotantoon tai uimavesinä. Jos jäsenvaltiot tahtovat välttää vaatimuksen pakollisesta mikroepäpuhtauksien poistosta taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000, niitä olisi vaadittava osoittamaan standardoidun riskinarvioinnin perusteella, ettei ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheudu riskejä. Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa suunnitella ja toteuttaa tarvittavat infrastruktuurit, vaatimusta mikroepäpuhtauksien poistosta olisi sovellettava asteittain vuoteen 2040 saakka ja sille olisi määriteltävä selkeät välitavoitteet.

(12)Jotta varmistetaan, että jätevedenpuhdistamoista ympäristöön johdetut vedet täyttävät jatkuvasti biologista käsittelyä sekä ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poistoa koskevat vaatimukset, niistä olisi otettava näytteitä tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti, ja kyseisten näytteiden muuttujien arvojen olisi oltava direktiivissä vahvistettujen arvojen mukaisia. Näytteiden tulosten mahdollisen teknisen vaihtelun huomioon ottamiseksi olisi vahvistettava enimmäismäärä näytteille, joissa muuttujien arvot eivät ole vaatimusten mukaisia.

(13)Käsittely mikroepäpuhtauksien poistamiseksi yhdyskuntajätevedestä aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka liittyvät esimerkiksi seurantaan ja uusiin kehittyneisiin laitteistoihin, joita on asennettava tiettyihin yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin. Näiden lisäkustannusten kattamiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan 2 kohdassa esitetyn saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti on olennaista, että tuottajat, jotka saattavat unionin markkinoille tuotteita, joiden sisältämät ainesosat päätyvät elinkaarensa lopussa yhdyskuntajätevesiin mikroepäpuhtauksina, ottavat vastuun oman elinkeinotoimintansa yhteydessä tuotettujen ainesosien poistamiseksi tarvittavasta lisäkäsittelystä. Laajennettu tuottajavastuujärjestelmä on asianmukaisin keino tämän saavuttamiseksi, koska se rajoittaisi veronmaksajiin ja vesimaksuihin kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia ja kannustaisi samalla kehittämään ympäristöystävällisempiä tuotteita. Lääkeaineet ja kosmetiikkajäämät ovat tällä hetkellä tärkeimpiä lisäkäsittelyä (mikroepäpuhtauksien poistoa) edellyttäviä mikroepäpuhtauksien lähteitä yhdyskuntajätevesissä. Sen vuoksi laajennettua tuottajavastuuta olisi sovellettava näihin kahteen tuoteryhmään.

(14)Laajennettua tuottajavastuuta koskevista velvoitteista olisi kuitenkin oltava mahdollista saada vapautus silloin, kun tuotteita saatetaan markkinoille pieninä määrinä eli alle 2 tonnia, koska tällaisissa tapauksissa tuottajalle koituva hallinnollinen lisärasitus olisi suhteeton ympäristöhyötyihin verrattuna. Vapautus olisi voitava myöntää myös siinä tapauksessa, että tuottaja voi todistaa, ettei tuotteesta aiheudu mikroepäpuhtauksia sen elinkaaren lopussa. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi tapauksissa, joissa voidaan osoittaa, että tuotteen jäämät ovat jätevesissä ja ympäristössä nopeasti biohajoavia tai että ne eivät päädy yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä yksityiskohtaisten kriteerien vahvistamiseksi sellaisten markkinoille saatettujen tuotteiden määrittämiseksi, joista ei aiheudu mikroepäpuhtauksia jätevesiin niiden elinkaaren lopussa. Näitä kriteerejä laatiessaan komission olisi otettava huomioon tieteellinen tai muu saatavilla oleva tekninen tieto, mukaan lukien asiaa koskevat kansainväliset standardit.

(15)Mahdollisten sisämarkkinoiden vääristymien välttämiseksi tässä direktiivissä olisi vahvistettava laajennetun tuottajavastuun täytäntöönpanoa koskevat vähimmäisvaatimukset, kun taas järjestelmän käytännön toteutuksesta olisi päätettävä kansallisella tasolla. Tuottajien maksuosuuksien olisi oltava oikeassa suhteessa niiden markkinoille saattamien tuotteiden määriin ja jäämien vaarallisuuteen. Maksuosuuksien olisi katettava kustannukset, jotka aiheutuvat mikroepäpuhtauksien seurantatoimista, markkinoille saatettujen tuotteiden määriä ja vaarallisuutta koskevien tilastotietojen keruusta, raportoinnista ja puolueettomasta todentamisesta sekä tehokkaasta tämän direktiivin mukaisesta mikroepäpuhtauksien poistosta yhdyskuntajätevesistä, mutta ne eivät saisi ylittää näitä kustannuksia. Koska yhdyskuntajätevedet käsitellään kollektiivisesti, on aiheellista esittää vaatimus, jonka mukaan tuottajien olisi liityttävä keskitettyyn organisaatioon, joka voi huolehtia laajennetun tuottajavastuun mukaisista velvoitteista niiden puolesta.

(16)Arvioinnissa kävi myös ilmi, että jätevesialalla on mahdollisuus vähentää merkittävästi omaa energiankulutustaan ja tuottaa uusiutuvaa energiaa esimerkiksi hyödyntämällä paremmin yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen pinta-aloja aurinkoenergian tuotantoon tai tuottamalla biokaasua lietteestä. Arviointi osoitti myös, että ilman selkeitä oikeudellisia velvoitteita alalta voidaan odottaa vain osittaista edistystä. Tätä taustaa vasten jäsenvaltioita olisi vaadittava varmistamaan, että kaikkien niiden alueella sijaitsevien, vähintään 10 000 avl:n kuormitusta käsittelevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen vuotuinen energian kokonaiskulutus ei ylitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 45 2 artiklan 1 kohdassa annetun määritelmän mukaisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantoa kyseisissä jätevedenpuhdistamoissa. Tavoite olisi pyrittävä saavuttamaan asteittain välitavoitteiden kautta 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä. Tämän energianeutraaliustavoitteen saavuttaminen auttaa vähentämään alan vältettävissä olevia kasvihuonekaasupäästöjä 46 prosenttia ja tukee samalla vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden ja niihin liittyvien kansallisten ja unionin tavoitteiden, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/842 46 vahvistettujen tavoitteiden, saavuttamista. Biokaasun tai aurinkoenergian tuotannon edistäminen EU:n alueella yhdessä energiatehokkuustoimenpiteiden tehostamisen kanssa noudattaen energiatehokkuus etusijalle -periaatetta 47 , joka tarkoittaa kustannustehokkaiden energiatehokkuustoimenpiteiden ottamista mahdollisimman tarkasti huomioon energiapolitiikan muotoilussa ja asiaankuuluvissa investointipäätöksissä, auttaa myös vähentämään unionin energiariippuvuutta, mikä on yksi komission RepowerEU-suunnitelmassa 48 esitetyistä tavoitteista. Se on myös linjassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844 49 ja direktiivin (EU) 2018/2001 kanssa, joissa yhdyskuntajätevesien käsittelypaikat luokitellaan uusiutuvan energian ydinkehittämisalueiksi, mikä tarkoittaa paikkaa, joka on nimetty erityisen sopivaksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantolaitosten perustamiseen. Jotta energianeutraaliustavoite voidaan saavuttaa kunkin yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ja keräysjärjestelmän kannalta optimaalisilla toimenpiteillä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 50 8 artiklan mukaiset energiakatselmukset suoritetaan joka neljäs vuosi. Katselmuksissa olisi muun muassa määritettävä mahdollisuudet uusiutuvan energian kustannustehokkaaseen käyttöön tai tuotantoon direktiivin 2012/27/EU liitteessä VI vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

(17)Koska vesien pilaantumisen rajatylittävä luonne edellyttää yhteistyötä naapureina olevien jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden välillä tällaisen pilaantumisen torjumiseksi ja sen selvittämiseksi, miten pilaantumista aiheuttaviin päästölähteisiin voidaan puuttua, jäsenvaltioita olisi vaadittava ilmoittamaan toisilleen tai kolmannelle maalle, jos jossain jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa tapahtuneista yhdyskuntajätevesien päästöistä aiheutunut merkittävä vesien pilaantuminen vaikuttaa tosiasiallisesti tai todennäköisesti toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan veden laatuun. Jos kyseinen satunnaispäästö vaikuttaa merkittävästi alajuoksulla sijaitseviin vesimuodostumiin, ilmoitus olisi tehtävä välittömästi. Asiasta olisi ilmoitettava komissiolle, ja sen olisi tarvittaessa osallistuttava kokouksiin jäsenvaltioiden pyynnöstä. On myös tärkeää puuttua rajat ylittäviin päästöihin kolmansista maista, jotka jakavat samat vesimuodostumat joidenkin jäsenvaltioiden kanssa. Yhteistyötä ja koordinointia kolmansien maiden kanssa niistä tai niihin kulkeutuvien päästöjen torjumiseksi voidaan toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) rajavesistösopimuksen 51 tai muiden asiaankuuluvien alueellisten yleissopimusten, kuten alueellisten meri- tai jokisopimusten, puitteissa.

(18)Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämän direktiivin vaatimusten noudattamiseksi rakennetut yhdyskuntajätevedenpuhdistamot suunnitellaan ja rakennetaan ja niitä käytetään ja ylläpidetään siten, että niiden riittävän tehokas toiminta voidaan taata kaikissa tavanomaisissa paikallisissa ilmasto-oloissa.

(19)Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin johdetaan myös muuta kuin talousjätevettä, mukaan lukien teollisuusjätevesiä, jotka voivat sisältää useita epäpuhtauksia, jotka eivät nimenomaisesti kuulu direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan, kuten raskasmetallit, mikromuovit, mikroepäpuhtaudet ja muut kemikaalit. Useimmissa tapauksissa tällaiset epäpuhtaudet tunnetaan ja niitä ymmärretään huonosti, mutta ne saattavat paitsi haitata käsittelyprosessia ja aiheuttaa vastaanottavien vesistöjen pilaantumista, myös estää lietteen talteenottoa ja käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi seurattava säännöllisesti yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin ja niistä edelleen vesistöihin johdettuja teollisuus- ja laitosperäisiä epäpuhtauksia ja raportoitava niistä. Jotta teollisuus- ja laitosjätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä sen alkulähteellä, keräysjärjestelmiin liitetyiltä teollisuuslaitoksilta tai yrityksiltä olisi edellytettävä ennakkolupaa jäteveden päästämiselle keräysjärjestelmään. Ennen tällaisten lupien myöntämistä olisi kuultava toiminnanharjoittajia, jotka vastaavat teollisuus- ja laitosjätevettä vastaanottavista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, ja näillä olisi oltava mahdollisuus tutustua myönnettyihin lupiin, jotta ne voivat mukauttaa käsittelyprosesseja. Tämä on tarpeen myös sen varmistamiseksi, että keräysjärjestelmät ja jätevedenpuhdistamot ovat teknisesti valmiita vastaanottamaan ja käsittelemään saapuvia epäpuhtauksia. Jos puhdistamolle tulevassa jätevedessä havaitaan teollisuus- ja laitosperäisiä epäpuhtauksia, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi niiden lähteellä tehostamalla epäpuhtauksien seurantaa keräysjärjestelmissä, jotta niiden lähteet voidaan tunnistaa, ja tarvittaessa tarkistamalla asiaankuuluville yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille myönnettyjä lupia. Unionin vesivaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, mikä on johtanut pysyvään tai tilapäiseen veden niukkuuteen joillakin unionin alueilla. Unionin kykyä vastata vesivaroihin kohdistuviin kasvaviin paineisiin voitaisiin parantaa laajentamalla käsitellyn yhdyskuntajäteveden uudelleenkäyttöä, mikä rajoittaisi makean veden ottoa pinta- ja pohjavesimuodostumista. Tästä syystä käsitellyn yhdyskuntajäteveden uudelleenkäyttöä olisi edistettävä ja toteutettava aina kun se on tarkoituksenmukaista ottaen samalla huomioon tarve varmistaa, että direktiivissä 2000/60/EY määritellyt vastaanottavien vesien hyvää ekologista ja kemiallista tilaa koskevat tavoitteet saavutetaan. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevien vaatimusten tiukentaminen ja toimet, joilla parannetaan epäpuhtauksien tarkkailua, seurantaa ja vähentämistä niiden lähteellä, vaikuttavat käsitellyn yhdyskuntajäteveden laatuun ja tukevat näin ollen veden uudelleenkäyttöä. Jos vettä käytetään uudelleen maatalouden keinokasteluun, se olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/741 52 mukaisesti.

(20)Tämän direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon ja erityisesti päästöraja-arvojen noudattamisen varmistamiseksi on tärkeää seurata käsiteltyjä yhdyskuntajätevesiä, jotka johdetaan ympäristöön. Seuranta olisi toteutettava perustamalla kansallisella tasolla pakollinen ennakkolupajärjestelmä käsitellyn yhdyskuntajäteveden johtamiseksi ympäristöön. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille, jotka käyttävät muovista kantoainetta hyödyntävää tekniikkaa, olisi lisäksi olennaista sisällyttää vesien johtamislupiin erityisiä velvoitteita valvoa ja ehkäistä jatkuvasti kantoainekappaleiden tahatonta päätymistä ympäristöön.

(21)Tiettyjen teollisuudenalojen biohajoavien teollisuus- ja laitosjätevesien johtamiselle suoraan ympäristöön olisi ympäristönsuojelun varmistamiseksi edellytettävä kansallisen tason ennakkolupaa ja asianmukaisten vaatimusten täyttämistä. Näillä vaatimuksilla olisi varmistettava, että tiettyjen teollisuudenalojen suoraan ympäristöön johdetuille jätevesille tehdään tarpeen mukaan biologinen käsittely sekä ravinteiden ja mikroepäpuhtauksien poisto ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.

(22)SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaan unionin toiminta täydentää kansallista politiikkaa ja sillä pyritään parantamaan kansanterveyttä ja ehkäisemään sairauksia. Jotta voidaan varmistaa yhdyskuntajätevesistä saatavien merkityksellisten kansanterveystietojen optimaalinen käyttö, yhdyskuntajätevesiä olisi ryhdyttävä seuraamaan ja tätä seurantaa olisi käytettävä ennaltaehkäisy- tai varhaisvaroitustarkoituksiin, esimerkiksi tiettyjen virusten havaitsemiseksi yhdyskuntajätevesissä epidemioiden tai pandemioiden puhkeamisen merkkinä. Jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä jatkuva vuoropuhelu ja koordinointi kansanterveydestä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä. Tämän koordinoinnin puitteissa olisi laadittava luettelo kansanterveyden kannalta merkityksellisistä muuttujista, joita olisi seurattava yhdyskuntajätevesissä, sekä näytteenottotiheys ja -paikka. Tämä toiminta hyödyntää ja täydentää muita kansanterveyden suojeluun liittyviä unionin aloitteita, kuten ympäristön seurantaa, johon sisältyy jätevesien seuranta 53 . Covid-19-pandemian aikana kerättyjen tietojen sekä yhteisestä lähestymistavasta SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten järjestelmälliseen seurantaan jätevesissä EU:ssa annetun komission suosituksen 54 , jäljempänä ’suositus’, täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella jäsenvaltiot olisi velvoitettava seuraamaan SARS-CoV-2-virukseen ja sen muunnoksiin liittyviä terveysmuuttujia säännöllisesti. Käytettyjen menetelmien yhdenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten seurantaa koskevassa suosituksessa esitettyjä näytteenotto- ja analyysimenetelmiä.

(23)Unioni pitää tärkeänä puuttua mikrobilääkeresistenssiin, ja se hyväksyi vuonna 2017 Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi 55 . Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan jätevesi on tunnistettu ja todistettu merkittäväksi mikrobilääkeaineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden sekä mikrobilääkeresistenttien bakteerien ja niiden geenien lähteeksi. Lisätiedon saamiseksi mikrobilääkeresistenssin tärkeimmistä lähteistä on tarpeen ottaa käyttöön mikrobilääkeresistenssin esiintymistä yhdyskuntajätevesissä koskeva seurantavelvoite, jotta tieteellistä tietämystä asiasta voidaan edelleen parantaa ja toteuttaa mahdollisesti asianmukaisia toimia tulevaisuudessa.

(24)Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi jäsenvaltioiden olisi kartoitettava yhdyskuntajätevesien käsittelyn aiheuttamat riskit. Jäsenvaltioiden olisi tämän kartoituksen perusteella ja tapauksen mukaan unionin vesilainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi toteutettava yhdyskuntajätevesien keräämisen ja käsittelyn osalta tiukempia toimenpiteitä kuin mitä tässä direktiivissä säädettyjen vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi vaaditaan. Näihin tiukempiin toimenpiteisiin voi tilanteen mukaan kuulua muun muassa keräysjärjestelmien perustaminen, kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien laatiminen tai yhdyskuntajätevesien biologinen käsittely, ravinteiden poisto tai mikroepäpuhtauksien poisto sellaisissa taajamissa tai yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, joiden avl on pienempi kuin säädetyt vähimmäisarvot, joiden perusteella näitä toimenpiteitä edellytetään. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön tehokkaampi käsittely kuin mitä vaaditaan vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi tai käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien desinfioimiseksi, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/7/EY 56 vaatimukset täyttyvät.

(25)Kestävän kehityksen tavoitteessa 6 ja siihen liittyvässä alatavoitteessa edellytetään, että jäsenvaltioiden pitää ”taata vuoteen 2030 mennessä riittävä ja yhtäläinen sanitaatio ja hygienia kaikille ja lopettaa avokäymälät kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä huono-osaisten tarpeisiin” 57 . Lisäksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 58 periaatteen 20 mukaan jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, kuten vesihuoltoon ja puhtaanapitoon. Tätä taustaa vasten samoin kuin WHO:n sanitaatiota ja terveyttä koskevien suositusten 59 sekä vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan 60 määräysten mukaisesti jäsenvaltioiden olisi puututtava sanitaation saatavuuteen kansallisella tasolla. Toimien tavoitteena olisi oltava parantaa sanitaation saatavuutta kaikille, esimerkiksi rakentamalla saniteettitiloja julkisiin tiloihin sekä edistämällä maksutonta ja/tai kaikkien kannalta kohtuuhintaista pääsyä asianmukaisiin saniteettitiloihin julkishallinnon tiloissa ja julkisissa rakennuksissa. Saniteettitilojen olisi mahdollistettava virtsan, ulosteiden ja kuukautisveren turvallinen kerääminen ja hävittäminen. Tilojen turvallisuudesta olisi pidettävä huolta, mikä tarkoittaa, että niitä olisi voitava käyttää kaikkina aikoina, myös kun on kyse henkilöistä, joilla on erityistarpeita (kuten lapset, ikääntyneet, vammaiset ja asunnottomat henkilöt), että ne olisi sijoitettava paikkoihin, joissa käyttäjien turvallisuuteen kohdistuu mahdollisimman vähän riskejä, ja että niiden olisi oltava hygieenisiä ja teknisesti turvallisia käyttää. Saniteettitiloja olisi myös oltava riittävä määrä sen varmistamiseksi, että ihmisten tarpeet täytetään ja etteivät odotusajat ole kohtuuttoman pitkiä.

(26)Komission 7 päivänä lokakuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Tasa-arvon unioni: Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” tunnustettiin vähemmistökulttuurien, kuten romanien ja travellerien, erityistilanne riippumatta siitä, ovatko he paikallaan pysyviä vai eivät, ja erityisesti sanitaatiopalvelujen puute sekä kehotettiin parantamaan peruspalvelujen tosiasiallista yhdenvertaista saatavuutta. Yleisesti ottaen on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sanitaation saatavuuden parantamiseksi kyseisten ryhmien parissa. On tärkeää, että tällaiset ryhmät määritellään yhdenmukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 61 16 artiklan 1 kohdan kanssa. Toimenpiteitä, joilla parannetaan sanitaation saatavuutta haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien kannalta, voisivat olla esimerkiksi pääsy saniteettitiloihin julkisissa tiloissa ilmaiseksi tai alhaista palvelumaksua vastaan, liityntöjen kehittäminen tai ylläpitäminen asianmukaisiin yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmiin sekä tiedottaminen lähimmistä saniteettitiloista.

(27)Turvallista juomavettä ja sanitaatiota koskevien EU:n ihmisoikeussuuntaviivojen 62 mukaan erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naisten ja tyttöjen tarpeisiin, koska he ovat erityisen alttiita hyökkäyksille, seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, häirinnälle ja muille turvallisuusuhkille, kun he käyttävät saniteettitiloja kodin ulkopuolella. Tämä vastaa vesidiplomatiasta annettuja neuvoston päätelmiä 63 , joissa vahvistetaan, että vesidiplomatiaan on tärkeää sisällyttää sukupuolinäkökulma. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja tyttöihin haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan tai ylläpidetään sanitaation turvallista saatavuutta heidän kannaltaan.

(28)Arvioinnissa todettiin, että lietteen käsittelyä voitaisiin parantaa, jotta se vastaisi paremmin direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa määriteltyjä kiertotalouden ja jätehierarkian periaatteita. Toimet, joilla pyritään paremmin seuraamaan ja vähentämään teollisuus- ja laitosjätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvia päästöjä niiden lähteellä, auttavat parantamaan tuotetun lietteen laatua ja varmistamaan sen turvallisen käytön maataloudessa. Ravinteille, kuten kriittiseksi aineeksi katsotulle fosforille, olisi määriteltävä unionin tasolla talteenoton vähimmäisosuudet, jotta varmistetaan niiden asianmukainen ja turvallinen talteenotto lietteestä.

(29)Lisäseurantaa vaaditaan, jotta uusien vaatimusten noudattamista voidaan valvoa mikroepäpuhtauksien, teollisuus- ja laitosperäisten epäpuhtauksien, energianeutraaliuden, kasvihuonekaasupäästöjen, rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen ja hulevesien osalta. Mikroepäpuhtauksien vähentämiseen yhdyskuntajätevesistä käytetyn mikroepäpuhtauksien poiston tehokkuuden todentamiseksi riittää, että seurataan rajoitettua määrää edustavia mikroepäpuhtauksia. Seurantatiheydet olisi määritettävä nykyisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti käyttäen mallina Sveitsin nykyisiä käytäntöjä. Nämä velvoitteet olisi kustannustehokkuuden varmistamiseksi suhteutettava yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen ja taajamien kokoon. Seurannan avulla saadaan myös tietoja kahdeksannessa ympäristöalan toimintaohjelmassa 64 perustettua yleistä ympäristön seurantakehystä ja erityisesti sen perustana olevaa saasteettomuuden seurantakehystä 65 varten.

(30)Direktiivin täytäntöönpanoa koskevaa raportointia olisi parannettava ja yksinkertaistettava hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi poistamalla velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle kahden vuoden välein ja komission on julkaistava kertomus joka toinen vuosi. Se olisi korvattava vaatimuksella, jonka mukaan jäsenvaltioiden on Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuella parannettava direktiivin 91/271/ETY nojalla perustettuja nykyisiä kansallisia standardoituja tietoaineistoja ja saatettava ne säännöllisesti ajan tasalle. Komissiolle ja EEA:lle olisi annettava pysyvä pääsy kansallisiin tietokantoihin. Jotta voidaan varmistaa, että tämän direktiivin soveltamisesta on saatavilla kattavat tiedot, tietoaineistoihin olisi sisällyttävä tiedot siitä, noudattavatko yhdyskuntajätevedenpuhdistamot käsittelyvaatimuksia (kyllä/ei, päästettyjen epäpuhtauksien kuormitukset ja pitoisuudet), miten hyvin energianeutraaliustavoitteet on saavutettu, mitkä ovat yli 10 000 avl:n jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt sekä mitä toimenpiteitä jäsenvaltiot ovat toteuttaneet rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen/hulevesien, sanitaation saatavuuden ja kiinteistökohtaisten järjestelmien käytön osalta. Samalla olisi varmistettava täysi johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 66 kanssa tietojen käytön optimoimiseksi ja täyden avoimuuden tukemiseksi.

(31)Tämän direktiivin oikea-aikaisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi on olennaista, että jäsenvaltiot laativat kansallisen täytäntöönpano-ohjelman, johon sisältyy pitkän aikavälin suunnitelma tarvittavista investoinneista sekä rahoitusstrategia. Nämä kansalliset ohjelmat olisi raportoitava komissiolle. Hallinnollisen taakan rajoittamiseksi tätä vaatimusta ei pitäisi soveltaa jäsenvaltioihin, joissa jätevesien keruuta ja käsittelyä koskevien keskeisten velvoitteiden noudattamisen taso on yli 95 prosenttia.

(32)Yhdyskuntajätevesien keräys ja käsittely on alana erityinen, koska alalla vallitsevat kytkösmarkkinat, eli asukkaat ja pienet yritykset on liitetty keräysjärjestelmään ilman mahdollisuutta valita palveluntarjoajaa. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että toiminnanharjoittajien keskeiset suorituskykyindikaattorit, kuten saavutettu käsittelytaso, käsittelykustannukset, käytetty ja tuotettu energia sekä tähän liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ja hiilijalanjälki, ovat julkisesti saatavilla. Jotta yleisö saisi enemmän tietoa yhdyskuntajätevesien käsittelyn vaikutuksista, keskeiset tiedot kunkin kotitalouden vuotuisista jäteveden keruu- ja käsittelykustannuksista olisi esitettävä helposti saavutettavassa muodossa, esimerkiksi laskuissa, ja muiden yksityiskohtaisten tietojen olisi oltava saatavilla verkossa toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustolla.

(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/4/EY 67 taataan ympäristötiedon saatavuus jäsenvaltioissa tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa vuonna 1998 tehdyn yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) mukaisesti. Århusin yleissopimus sisältää laajoja velvoitteita, jotka liittyvät sekä ympäristötietojen pyyntöön perustuvaan saatavuuteen että kyseisten tietojen aktiiviseen levittämiseen. On tärkeää, että kun säädetään velvoitteesta asettaa tiedot yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä yleisön saataville verkossa käyttäjäystävällisellä tavalla, tämän direktiivin tiedonsaantia ja tietojen jakamista koskevia järjestelyjä koskevilla säännöksillä täydennetään kyseistä direktiiviä eikä luoda erillistä sääntelykehystä.

(34)Tämän direktiivin vaikuttavuus ja sen tavoite suojella kansanterveyttä unionin ympäristöpolitiikan puitteissa edellyttävät, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt tai tapauksen mukaan näiden asianmukaisesti perustetut organisaatiot voivat vedota tähän direktiiviin tuomioistuinkäsittelyssä ja että kansalliset tuomioistuimet voivat ottaa tämän direktiivin huomioon unionin oikeuden osana voidakseen muun muassa tarvittaessa valvoa kansallisen viranomaisen päätöksiä. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltioiden tuomioistuinten tehtävänä on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti varmistaa unionin oikeuden mukaisten yksilön oikeuksien oikeussuoja. SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus säätää tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Lisäksi Århusin yleissopimuksen mukaisesti niillä yleisön jäsenillä, joita asia koskee, olisi oltava muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus, joka on riittävä suojelemaan yksilön oikeutta elää terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävän laadukkaassa ympäristössä.

(35)Jotta tätä direktiiviä voidaan mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteiden tiettyjä osia siltä osin kuin on kyse vaatimuksista, jotka koskevat biologista käsittelyä, ravinteiden poistoa ja mikroepäpuhtauksien poistoa sekä erityislupia, joita edellytetään teollisuus- ja laitosjätevesien johtamiseksi keräysjärjestelmiin ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin, sekä delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla vähimmäistavoitteet lietteestä peräisin olevan fosforin ja typen uudelleenkäytölle ja kierrätykselle. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)Tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelua koskevien standardien hyväksymiseksi, seuranta- ja arviointimenetelmien hyväksymiseksi mikroepäpuhtauksien poiston indikaattoreille, yhteisten edellytysten ja kriteerien vahvistamiseksi sille, millä perusteella tiettyjä tuotteita voidaan vapauttaa laajennetusta tuottajavastuusta, kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien laatimista tukevien menetelmien ja yhdyskuntajätevesissä esiintyvien mikrobilääkeresistenssin ja mikromuovien mittaamiseen tarkoitettujen menetelmien vahvistamiseksi sekä tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevien tietojen, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava ja jotka EEA kokoaa, muodon ja esitystavan hyväksymiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 68 mukaisesti.

(37)Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niissä olisi otettava huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityispiirteet.

(38)Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 69 mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseisen arvioinnin olisi perustuttava tämän direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin sekä merkityksellisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin. Arvioinnissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen tarpeeseen mukauttaa laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden luetteloa, kun otetaan huomioon markkinoille saatettujen tuotteiden valikoiman kehittyminen, lisääntynyt tietämys mikroepäpuhtauksien esiintymisestä jätevesissä ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä uusien seurantavelvoitteiden myötä saatavat tiedot mikroepäpuhtauksien esiintymisestä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa.

(39)Direktiivissä 91/271/ETY säädetään erityisistä Mayottea koskevista määräajoista, koska siitä tuli vuonna 2014 SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettu unionin syrjäisimpiin alueisiin kuuluva alue. Sen vuoksi keräysjärjestelmien perustamista ja vähintään 2 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevesien biologista käsittelyä koskevien velvoitteiden soveltamista olisi lykättävä Mayotten osalta.

(40)Ympäristönsuojelun jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot säilyttävät vähintään nykyisen ravinteiden poiston tason, kunnes fosforin ja typen vähentämistä koskevia uusia vaatimuksia aletaan soveltaa. Sen vuoksi neuvoston direktiivin 91/271/EY 5 artiklaa olisi edelleen sovellettava, kunnes kyseisiä uusia vaatimuksia aletaan soveltaa.

(41)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat ympäristön ja kansanterveyden suojelu, ilmastoneutraaliuden saavuttaminen jätevesien keräys- ja käsittelytoiminnassa, sanitaation saatavuuden parantaminen sekä kansanterveyden kannalta merkityksellisten muuttujien säännöllisen seurannan varmistaminen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(42)Velvollisuuden saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoituttava säännöksiin, joilla muutetaan aiemman direktiivin säännöksiä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aiempaan direktiiviin.

(43)Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä [VII] olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä luetellut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

ON ANTANUTOVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

⌦ Kohde ⌫

Tämä direktiivi koskee ⌦ Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat ⌫ yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista sekä tiettyjen teollisuudenalojen jätevesien käsittelyä ja vesistöön johtamista. Direktiivin ⌦ ja joiden ⌫ tarkoituksena on suojella ympäristöä edellä mainittujen jätevesien johtamisesta aiheutuvilta haitoilta ⇨ ja ihmisten terveyttä sekä samalla lakkauttaa asteittain yhdyskuntajätevesien keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja parantaa näiden toimintojen energiatasetta. Siinä vahvistetaan myös sääntöjä, jotka koskevat sanitaation saatavuutta, yhdyskuntajäteveden käsittelystä vastaavan toimialan läpinäkyvyyttä sekä säännöllistä seurantaa, jolla selvitetään kansanterveyden kannalta merkityksellisten muuttujien esiintymistä yhdyskuntajätevesissä ⇦.

2 artikla

⌦ Määritelmät ⌫

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)’yhdyskuntajätevedellä’ talousjätevettä, tai talous- ja teollisuusjäteveden ⇨ talousjäteveden ja teollisuus- ja laitosjäteveden seosta tai talousjäteveden ⇦ ja/tai huleveden seosta;

2) ’talousjätevedellä’ asuntojen ja laitosten ⇨ asumispalvelujen ⇦ jätevesiä, jotka ovat peräisin pääasiassa ihmisten aineenvaihdunnasta ja kotitalouden toimista;

3)’teollisuusjätevedellä’ ⇨ ’teollisuus- ja laitosjätevedellä’ ⇦ teollisuustuotantoon ja muuhun elinkeinon harjoittamiseen käytettyjen kiinteistöjen jätevettä, ⇨ joka johdetaan keräysjärjestelmiin ⇦ ⌦ kiinteistöistä, joita käytetään johonkin seuraavista tarkoituksista: ⌫

⌦ a) elinkeinotoiminta ⌫ joka ei ole talousjätevettä tai hulevettä;

⇩ uusi

b) laitoskäyttö;

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

⌦ c) teollinen toiminta; ⌫

4) ’taajamalla’ aluetta, jossa on niin tiheä asutus ja/tai niin runsaasti yritystoimintaa ⇨ jonka yhdyskuntajätevesistä aiheutuva kuormitus on niin korkea (vähintään 10 avl hehtaaria kohden) ⇦, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan;

⇩ uusi

5) ’hulevedellä’ sadevettä, jota kerätään taajamissa sekaviemäreihin tai erillisviemäreihin;

6) ’rankkasateiden aiheuttamalla ylivuodolla’ käsittelemättömän yhdyskuntajäteveden päätymistä sekaviemäreistä vesistöihin sateiden seurauksena;

🡻 91/271/ETY

7)5 ’keräysjärjestelmällä’ yhdyskuntajätevesien keräämiseen ja johtamiseen käytettävää viemärijärjestelmää;

⇩ uusi

8) ’sekaviemärillä’ viemäriä, jota käytetään yhdyskuntajätevesien keräämiseen ja johtamiseen;

9) ’erillisviemärillä’ viemäriä, jota käytetään jonkin seuraavista keräämiseen ja johtamiseen erikseen:

a) talousjätevesi;

b) teollisuus- ja laitosjätevesi;

c) talousjäteveden ja teollisuus- ja laitosjäteveden seos;

d) taajamien sadevedet;

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

6. 10) ’yhdellä avl:llä (asukasvastineluvulla)’ ⌦ ’asukasvastineluvulla’ (avl) ⌫ ⇨ yksikköä, joka vastaa yhden ihmisen aiheuttamaa keskimääräistä potentiaalista jätevesikuormitusta vuorokaudessa; 1 avl tarkoittaa ⇦ sellaista orgaanista biologisesti hajoavaa kuormitusta, jonka viiden vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus (BOD5) on 60 grammaa happea vuorokaudessa;

7.’mekaanisella käsittelyllä’ sellaista kiintoaineen laskeutusta fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin tai muuta yhdyskuntajäteveden käsittelyä, jossa laitokseen tulevan jäteveden BOD5-arvo laskee vähintään 20 prosentilla ja kiintoainepitoisuus vähintään 50 prosentilla ennen vesistöön johtamista;

8. 11) ’biologisella käsittelyllä’ yhdyskuntajätevesien käsittelyä menetelmällä, jossa on yleensä biologisessa käsittelyssä ⌦ biologinen käsittely ja ⌫ jälkiselkeytys, tai ⌦ muulla menetelmällä ⌫ muuta menetelmää, joka täyttää liitteen I taulukossa 1 esitetyt vaatimukset;

9. 9 ’asianmukaisella käsittelyllä’ yhdyskuntajätevesien käsittelyä sellaisilla menetelmillä tai siten, että purkuvesistö täyttää johtamisen jälkeen tämän tai muiden yhteisön direktiivien asiaa koskevat laatutavoitteet ja säännökset;

⇩ uusi

12) ’ravinteiden poistolla’ yhdyskuntajätevesien käsittelyä menetelmällä, jolla jätevedestä poistetaan typpeä ja fosforia;

13) ’mikroepäpuhtauksien poistolla’ yhdyskuntajätevesien käsittelyä menetelmällä, jolla jätevedestä poistetaan laaja kirjo mikroepäpuhtauksia;

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

10. 14) ’lietteellä’ ⇨ kiinteää, puolikiinteää tai nestemäistä jätettä, jota syntyy yhdyskuntajätevesien käsittelystä ⇦ yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista kertyvää käsiteltyä tai käsittelemätöntä jätevesilietettä;

11. 15) ’rehevöitymisellä’ sellaista ravinteiden, erityisesti typpi- tai fosforiyhdisteiden veteen rikastumista, joka aiheuttaa ⌦ kiihdyttää ⌫ levien ja muiden korkeampien ⌦ kehittyneempien ⌫ kasvilajien kasvua ja aiheuttaa veden eliötasapainon häiriintymistä ja veden laatuvaihteluja;

12. 12 ’suistolla’ joen suulla olevaa makean veden ja rannikkovesien välistä siirtymäaluetta. Jäsenvaltioiden on määriteltävä suistojen ulommat (merenpuoleiset) rajat 17 artiklan 1 ja 2 kohdan säännösten tämän mukaan direktiivin täytäntöön panemiseksi laatimassaan ohjelmassa;

13.13 ’rannikkovesillä’ laskuveden rajan tai suiston ulkopuolella olevia vesiä.

⇩ uusi

70 16) ’mikroepäpuhtaudella’ ainetta, sen hajoamistuotteet mukaan lukien, joka esiintyy ympäristössä ja yhdyskuntajätevedessä yleensä alle milligrammoina litrassa mitattavina pitoisuuksina ja jota voidaan pitää vaarallisena ihmisten terveydelle tai ympäristölle minkä tahansa asetuksen (EY) liitteessä I olevissa 3 ja 4 osassa vahvistetun perusteen nojalla;

17) ’laimennussuhteella’ vastaanottavan vesistön vuotuista virtaamaa purkupaikan kohdalla suhteessa puhdistamolta vuosittain kyseiseen purkupaikkaan johdetun yhdyskuntajäteveden tilavuuteen;

18) ’tuottajalla’ valmistajaa, maahantuojaa tai jakelijaa, joka saattaa tuotteita ammattimaisesti jäsenvaltion markkinoille, myös direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyjen etäsopimusten perusteella;

19) ’tuottajavastuujärjestöllä’ järjestöä, jonka tuottajat ovat perustaneet yhdessä täyttääkseen 9 artiklan mukaiset velvoitteensa;

20) ’sanitaatiolla’ infrastruktuuria ja palveluja ihmisten virtsan, ulosteiden ja kuukautisveren turvallista hävittämistä varten;

21) ’mikrobilääkeresistenssillä’ mikro-organismien kykyä selviytyä tai kasvaa sellaisessa mikrobilääkepitoisuudessa, joka tavallisesti riittää estämään samaan lajiin kuuluvien mikro-organismien kasvun tai tappamaan ne;

22) ’yleisöllä, jota asia koskee’ yleisöä, johon tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa koskevat päätöksentekomenettelyt vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat tai jonka etua ne koskevat, mukaan lukien ihmisten terveyden tai ympäristön suojelua edistävät kansalaisjärjestöt;

23) ’muovisella kantoaineella’ yhdyskuntajätevesien käsittelyssä tarvittavien bakteerien kasvualustana käytettyjä muovikappaleita;

24) ’markkinoille saattamisella’ tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville jäsenvaltion markkinoilla.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

3 artikla

⌦ Keräysjärjestelmät ⌫

1.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ⌦ kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 2 000, noudatetaan seuraavia vaatimuksia: ⌫

⌦ a) niissä on keräysjärjestelmät; ⌫

⇨ b) kaikki niiden talousjätevesien lähteet on liitetty keräysjärjestelmään. ⇦

–31 päivään joulukuuta 2000 mennessä taajamissa, joiden asukasvastineluku (avl) on suurempi kuin 15000, ja

–31 päivään joulukuuta 2005 mennessä taajamissa, joiden avl on 2000-15000.

Jos yhdyskuntajätevedet johdetaan vesistöihin, joita pidetään 5 artiklassa määriteltyinä ’haavoittumiselle alttiina alueina’, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröintijärjestelmä on käytössä 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 10000.

🡻 2013/64/EU, 1 art. 1 kohta (mukautettu)

1 a)    Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, Ranskan on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan Mayotten, jäljempänä ’Mayotte’, osalta varmistettava, että kaikissa taajamissa on yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmät

–31 päivään joulukuuta 2020 mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 10000 ja jotka kattavat vähintään 70 prosenttia Mayotten tuottamasta kuormituksesta;

–31 päivään joulukuuta 2027 mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 2000.

⇩ uusi

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä, että kaikissa taajamissa, joiden avl on 1 000–2 000, noudatetaan seuraavia vaatimuksia:

a) niissä on keräysjärjestelmät;

b) kaikki niiden talousjätevesien lähteet on liitetty keräysjärjestelmään.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta (mukautettu)

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen Kkeräysjärjestelmien on täytettävä liitteessä I olevassa A kohdassa osassa vahvistetut vaatimukset. Komissio voi muuttaa näitä vaatimuksia. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

4 artikla

⌦ Kiinteistökohtaiset järjestelmät ⌫

⌦ 1. Poiketen siitä, mitä 3 artiklassa säädetään, ⌫ jJos keräysjärjestelmän rakentaminen ei ⇨ poikkeuksellisesti ⇦ ole perusteltua, joko siksi, ettei siitä olisi hyötyä ympäristölle, tai erittäin korkeiden kustannusten takia, ⌦ jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdyskuntajätevesien käsittelyyn käytetään kiinteistökohtaisia järjestelmiä⌫ on käytettävä erillisjärjestelmiä tai muita asianmukaisia järjestelmiä, joilla saavutetaan yhtä hyvä ympäristönsuojelun taso.

⇩ uusi

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kiinteistökohtaiset järjestelmät suunnitellaan ja niitä käytetään ja ylläpidetään siten, että voidaan varmistaa vähintään samantasoinen käsittely kuin 6 ja 7 artiklassa tarkoitetuilla biologisella käsittelyllä ja ravinteiden poistolla.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että taajamat, joissa käytetään kiinteistökohtaisia järjestelmiä, kirjataan julkiseen rekisteriin ja että asianomainen viranomainen tarkastaa nämä järjestelmät säännöllisesti.

3. Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelua, käyttöä ja ylläpitoa koskevat vähimmäisvaatimukset ja täsmentämällä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja säännöllisiä tarkastuksia koskevat vaatimukset.

4. Jos jäsenvaltiossa käsitellään kiinteistökohtaisissa järjestelmissä yli 2 prosenttia vähintään 2 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevesistä, kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset perustelut kiinteistökohtaisten järjestelmien käytölle kussakin taajamassa. Perusteluissa on

a) osoitettava, että 1 kohdassa säädetyt kiinteistökohtaisten järjestelmien käyttöä koskevat ehdot täyttyvät;

b) kuvattava 2 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet;

c) osoitettava, että 3 kohdassa tarkoitettuja vähimmäisvaatimuksia noudatetaan, jos komissio on käyttänyt sille kyseisen kohdan nojalla siirrettyä valtaa.

5. Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan, missä muodossa 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 artikla

Kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että taajamille, joiden avl on vähintään 100 000, laaditaan kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.

2. Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä laadittava luettelo taajamista, joiden avl on 10 000–100 000 ja joissa aiempien tietojen ja uusimpien ilmastoennusteiden perusteella täyttyy yksi tai useampi seuraavista perusteista:

a) rankkasateiden aiheuttamat ylivuodot tai hulevedet muodostavat riskin ympäristölle tai ihmisten terveydelle;

b) rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen osuus on yli 1 prosenttia vuosittain kerätystä yhdyskuntajätevesikuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa laskettuna;

c) jotakin seuraavista vaatimuksista ei voida täyttää rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen tai hulevesien vuoksi:

i) direktiivin (EU) 2020/2184 5 artiklassa vahvistetut vaatimukset;

ii) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/7/EY 71 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetut vaatimukset;

iii) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY 72 3 artiklassa vahvistetut vaatimukset;

iv) direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa vahvistetut ympäristötavoitteet.

Jäsenvaltioiden on tarkistettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu luettelo viiden vuoden välein sen laatimisen jälkeen ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitetuille taajamille laaditaan kokonaisvaltainen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelma 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä.

4. Kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat on asetettava pyynnöstä komission saataville.

5. Kokonaisvaltaisiin yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmiin on sisällytettävä vähintään liitteessä V esitetyt tiedot.

6. Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan

a) menetelmät liitteessä V olevassa 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden määrittämiseksi;

b) menetelmät vaihtoehtoisten indikaattorien määrittämiseksi sen todentamiseksi, onko liitteessä V olevassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kuormituksen vähentämistä koskeva ohjeellinen tavoite saavutettu;

c) muoto, jossa kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat on asetettava pyynnöstä komission saataville 4 kohdan mukaisesti.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa 7 tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kokonaisvaltaiset yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmat tarkistetaan viiden vuoden välein niiden laatimisen jälkeen ja saatetaan tarvittaessa ajan tasalle.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

64 artikla

⌦ Biologinen käsittely ⌫

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ⌦ vähintään 2 000 avl:n taajamien ⌫ viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä ⌦ käsitellään ⌫ biologisesti ⇨ 3 kohdan mukaisesti ⇦ tai vastaavalla tavalla seuraavasti: ⌦ ennen vesistöön johtamista. ⌫ 

–31 päivään joulukuuta 2000 mennessä purkupaikasta riippumatta taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 15000;

–31 päivään joulukuuta 2005 mennessä purkupaikasta riippumatta taajamissa, joiden avl on 10000-15000;

–31 päivään joulukuuta 2005 mennessä taajamissa, joiden avl on 2000-10000 ja joiden jätevedet johdetaan sisävesiin tai suistoihin.

⇩ uusi

Ensimmäisessä kohdassa säädettyä velvoitetta ei sovelleta ennen 31 päivää joulukuuta 2027 taajamiin, joiden avl on 2 000–10 000 ja jotka johtavat jätevetensä rannikkoalueille.

🡻 2013/64/EU, 1 art. 2 kohta (mukautettu)

1 a)    Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, Ranskan on Mayotten osalta varmistettava, että viemäröidyt yhdyskuntajätevedet käsitellään ennen vesistöön johtamista biologisesti tai vastaavalla tavalla seuraavasti:

–31 päivään joulukuuta 2020 mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 15000 ja jotka yhdessä 5 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettujen taajamien kanssa kattavat vähintään 70 prosenttia Mayotten tuottamasta kuormituksesta;

–31 päivään joulukuuta 2027 mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 2000.

⇩ uusi

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 1 000–2 000 avl:n taajamien viemäröidyt yhdyskuntajätevedet käsitellään biologisesti 3 kohdan mukaisesti tai vastaavalla tavalla ennen ympäristöön johtamista 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.

3. Tämän direktiivin 21 artiklan ja liitteessä I olevan D osan mukaisesti otettujen näytteiden muuttujien arvojen on oltava liitteessä I olevan B osan taulukossa 1 esitettyjen arvojen mukaisia. Sallittu enimmäismäärä näytteille, joiden muuttujien arvot eivät ole liitteessä I olevan B osan taulukon 1 arvojen mukaisia, vahvistetaan liitteessä I olevan D osan taulukossa 4.

🡻 91/271/ETY

2.    Jos yksityiskohtaisin tutkimuksin osoitetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristöhaittoja, voidaan soveltaa 1 kohdassa säädettyjä lievempiä käsittelyvaatimuksia, jos taajaman jätevedet johdetaan korkealla vuoristossa (yli 1500 metriä merenpinnasta) sijaitseviin vesiin ja jätevesien tehokas biologinen käsittely on vaikeaa alhaisten lämpötilojen vuoksi.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

3.    Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yhdyskuntajätevesien on täytettävä liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut vaatimukset. Komissio voi muuttaa näitä vaatimuksia. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

4.    Asukasvastinelukuna esitetty kuormitus on laskettava suurimman ⌦ yhdyskuntajäteveden ⌫puhdistamolle vuoden aikana tulevan viikon keskikuormituksen perusteella, lukuun ottamatta poikkeuksellisia, esimerkiksi rankkasateista johtuvia, tilanteita.

75 artikla

⌦ Ravinteiden poisto ⌫

⇩ uusi

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto tehdään ympäristöön johdettaville jätevesille 50 prosentissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta ja jotka eivät ole ottaneet käyttöön ravinteiden poistoa [...] päivään [....]kuuta [....] [OP please insert the date = the date of entry into force of this Directive] mennessä.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto on otettu käyttöön kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

1.    Jäsenvaltioiden on 2 kohdan soveltamiseksi määriteltävä 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä haavoittumiselle alttiit alueet liitteessä II vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti.

⇩ uusi

2. Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä laadittava luettelo alueellaan sijaitsevista rehevöitymiselle alttiista alueista ja saatettava kyseinen luettelo ajan tasalle joka viides vuosi 31 päivästä joulukuuta 2030 alkaen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä liitteessä II määritellyt alueet.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä vaatimusta ei sovelleta, jos jäsenvaltion koko alueella on käytössä 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

32.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ⇨ 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä 50 prosentissa taajamista, joiden avl on 10 000–100 000 ja jotka johtavat jätevetensä 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille mutta eivät ole ottaneet käyttöön ravinteiden poistoa [...] päivään [....]kuuta [....] [OP please insert the date = the date of entry into force of this Directive] mennessä, viemäröidyille jätevesille tehdään 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto ennen kuin ne johdetaan kyseisille alueille ⇦ kaikkia viemäröityjä yli 10 000 avl:n taajamien jätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin 4 artiklassa säädettyä tehokkaammin viimeistään 31 päivästä joulukuuta 1998 alkaen.

⇩ uusi

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä kaikkien 10 000–100 000 avl:n taajamien viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 4 kohdan mukainen ravinteiden poisto ennen niiden johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille.

🡻 2013/64/EU, 1 art. 3 kohta (mukautettu)

2 a)    Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, Ranskan on Mayotten osalta varmistettava, että viemäröidyt yhdyskuntajätevedet käsitellään ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin 4 artiklassa säädettyä tehokkaammin 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä taajamissa, joiden avl on suurempi kuin 10000 ja jotka yhdessä 4 artiklassa tarkoitettujen taajamien kanssa kattavat vähintään 70 prosenttia Mayotten tuottamasta kuormituksesta.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

3.    Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen yhdyskuntajätevesien vesistöön johtamisen on täytettävä liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut olennaiset vaatimukset. Komissio voi muuttaa näitä vaatimuksia. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

⇩ uusi

4. Tämän direktiivin 21 artiklan ja liitteessä I olevan D osan mukaisesti otettujen näytteiden muuttujien arvojen on oltava liitteessä I olevan B osan taulukossa 2 esitettyjen arvojen mukaisia. Sallittu enimmäismäärä näytteille, joiden muuttujien arvot eivät ole liitteessä I olevan B osan taulukon 2 arvojen mukaisia, vahvistetaan liitteessä I olevan D osan taulukossa 4.

Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevia B ja D osaa toisessa alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten ja menetelmien mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

54.    Edellä 2 ja 3 kohdassa asetettuja laitoskohtaisia vaatimuksia ei kuitenkaan tarvitse soveltaa haavoittumiselle alttiilla alueilla ⇨ Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvällä alueella sijaitsevaan yksittäiseen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoon ei sovelleta 3 ja 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ⇦, jos voidaan osoittaa, että alueen kaikille yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille ⌦ yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille ⌫ tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta poistetaan kummastakin vähintään 75 prosenttia.

⇩ uusi

a) 82,5 prosenttia fosforin ja 80 prosenttia typen kokonaiskuormituksesta 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä;

b) 90 prosenttia fosforin ja 85 prosenttia typen kokonaiskuormituksesta 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

65.    Edellä 32, 3 ⇨ 4 ⇦ ja 54 kohdassa tarkoitettujen säännösten tulee koskea myös ⇨ jätevesiä, jotka johdetaan vähintään 10 000 avl:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvän ⇦ haavoittumiselle ⌦ rehevöitymiselle ⌫ alttiin vesistön ⌦ alueen ⌫ valuma-alueellea sijaitsevia jätevedenpuhdistamoita, joiden jätevedet osaltaan aiheuttavat vesistön pilaantumista.

Jos edellä tarkoitetut valuma-alueet sijaitsevat kokonaan tai osittain toisen jäsenvaltion alueella, sovelletaan 9 artiklaa.

6.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että haavoittumiselle alttiiden alueiden määrittäminen otetaan tarkasteltavaksi vähintään neljän vuoden välein.

7.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ⇨ kun 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisällytetään alueita kyseisessä kohdassa edellytettyjen säännöllisten päivitysten yhteydessä, tällaisella alueella sijaitsevista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettavat jätevedet täyttävät 3 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset seitsemän vuoden kuluessa siitä, kun kyseiset alueet on sisällytetty luetteloon ⇦ 6 kohdassa säädetyn tarkastelun perusteella haavoittumiselle alttiiksi määritetyillä alueilla tilanne on seitsemän vuoden kuluessa edellä esitettyjen vaatimusten mukainen.

8.    Jäsenvaltion ei tarvitse määrittää haavoittumiselle alttiita alueita tämän direktiivin soveltamista varten, jos se toteuttaa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun käsittelyn koko alueellaan.

⇩ uusi

8 artikla

Mikroepäpuhtauksien poisto

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto tehdään 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä 50 prosentille jätevesistä, jotka johdetaan ympäristöön sellaisista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto on 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä otettu käyttöön kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta.

2. Jäsenvaltioiden on laadittava 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä luettelo alueistaan, joilla mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertyminen aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Jäsenvaltioiden on tarkistettava luettelo sen laatimisen jälkeen viiden vuoden välein ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun luetteloon on sisällytettävä seuraavat alueet, jollei riskinarvioinnin perusteella voida osoittaa, ettei ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheudu vaaraa kyseisillä alueilla:

a) vesimuodostumat, joita käytetään direktiivin (EU) 2020/2184 2 artiklan 1 alakohdassa määritellyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon;

b) uimavedet, jotka kuuluvat direktiivin 2006/7/EY soveltamisalaan;

c) järvet direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 5 alakohdassa annetun määritelmän mukaisesti;

d) joet direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 4 alakohdassa annetun määritelmän mukaisesti tai muut virtaavat vedet, joissa laimennussuhde on alle 10;

e) alueet, joilla harjoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 73 4 artiklan 25 alakohdassa määriteltyä vesiviljelytoimintaa;

f) alueet, joilla lisäkäsittely on tarpeen direktiiveissä 2000/60/EY ja 2008/105/EY vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi.

Toisessa alakohdassa tarkoitettu riskinarviointi on toimitettava pyynnöstä komissiolle.

3. Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun riskinarvioinnin muoto ja siinä käytettävä menetelmä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä 50 prosentissa taajamista, joiden avl on 10 000–100 000, viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto ennen johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä kaikkien 10 000–100 000 avl:n taajamien viemäröidyille yhdyskuntajätevesille tehdään 5 kohdan mukainen mikroepäpuhtauksien poisto ennen johtamista 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyville alueille.

5. Tämän direktiivin 21 artiklan ja liitteessä I olevan D osan mukaisesti otettujen näytteiden muuttujien arvojen on oltava liitteessä I olevan B osan taulukossa 3 esitettyjen arvojen mukaisia. Sallittu enimmäismäärä näytteille, joiden muuttujien arvot eivät ole liitteessä I olevan B osan taulukon 3 arvojen mukaisia, vahvistetaan liitteessä I olevan D osan taulukossa 4.

Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevia B ja D osaa toisessa alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten ja menetelmien mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen.

6. Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan seuranta- ja näytteenottomenetelmät, joita jäsenvaltioiden on käytettävä määrittääkseen liitteessä I olevan B osan taulukossa 3 esitettyjen indikaattoreiden esiintymisen ja määrät yhdyskuntajätevedessä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

🡻 91/271/ETY

6 artikla

1.    Tämän artiklan 2 kohtaa varten jäsenvaltiot voivat määrittää 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä kuormitusta kestävät alueet liitteessä II vahvistettujen arviointiperusteiden mukaisesti.

2.    Jätevesiä, jotka johdetaan 10000-150000 avl:n taajamista rannikkovesiin sekä 2000-10000 avl:n taajamista suistoihin 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla, ei tarvitse käsitellä yhtä tehokkaasti kuin 4 kohdassa säädetään, edellyttäen että:

–jätevedet käsitellään ainakin 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti mekaanisesti ja toteutetaan liitteessä I olevassa D kohdassa vahvistettu tarkastusmenettely;

–monipuolisin tutkimuksin osoitetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristöhaittoja.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarvittavat tiedot edellä tarkoitetuista tutkimuksista.

3.    Jos komissio toteaa, ettei 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä täytetä, sen on tehtävä neuvostolle aiheellinen ehdotus.

4.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että luettelo kuormitusta kestävistä alueista otetaan tarkasteltavaksi vähintään joka neljäs vuosi.

5.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että sellaisilla alueilla, joita ei enää pidetä kuormitusta kestävinä, tilanne saatetaan seitsemän vuoden kuluessa 4 ja 5 artiklan vaatimuksia vastaavaksi.

7 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että taajamien keräysjärjestelmiin tulevia jätevesiä on käsiteltävä viimeistään 31 päivästä joulukuuta 2005 alkaen ennen vesistöön johtamista asianmukaisella tavalla 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

–kun sisävesiin ja suistoihin johdetaan jätevettä alle 2000 avl:n taajamista;

–kun rannikkovesiin johdetaan jätevettä alle 10000 avl:n taajamista.

🡻 2013/64/EU, 1 art. 4 kohta

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa säädetty määräaika on Mayotten osalta 31 päivä joulukuuta 2027.

🡻 91/271/ETY

8 artikla

1.    Jäsenvaltiot voivat teknisistä vaikeuksista johtuvissa poikkeustapauksissa ja maantieteellisesti rajattujen väestöryhmien osalta pyytää komissiolta lisäaikaa 4 artiklan vaatimusten täyttämiseksi.

2.    Pyynnössä, joka on yksityiskohtaisesti perusteltava, on selostettava ilmenneet tekniset vaikeudet ja tehtävä ehdotus toimenpideohjelmaksi ja asianmukaiseksi aikatauluksi tämän direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä aikataulu on sisällytettävä 17 artiklassa tarkoitettuun täytäntöönpanoa koskevaan ohjelmaan.

3.    Ainoastaan tekniset perusteet voidaan hyväksyä ja 1 kohdassa tarkoitettu lisäaika voidaan myöntää enintään 31 päivään joulukuuta 2005 asti.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

4.    Komissio tutkii lisäaikapyynnön ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

🡻 91/271/ETY

5.    Poikkeuksellisissa oloissa, jos voidaan osoittaa, ettei tehokkaammasta jäteveden käsittelystä ole ympäristölle hyötyä, voidaan yli 150000 avl:n taajamista kuormitusta kestäviin vesiin johdettavat jätevedet käsitellä noudattaen 6 artiklassa säädettyä menettelyä 10000-150000 avl:n taajamien jätevesiä varten.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

Tällaisissa tilanteissa jäsenvaltioiden on etukäteen toimitettava komissiolle asiaan liittyvät asiakirjat. Komissio tutkii tapauksen ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

⇩ uusi

9 artikla

Laajennettu tuottajavastuu

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että liitteessä III lueteltuja tuotteita markkinoille saattavilla tuottajilla on laajennettu tuottajavastuu.

Näillä toimenpiteillä on varmistettava, että kyseiset tuottajat kattavat

a)kaikki 8 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat yhdyskuntajätevesien mikroepäpuhtauksien poistosta, jolla poistetaan kyseisten tuottajien markkinoille saattamista tuotteista ja niiden jäämistä johtuvia mikroepäpuhtauksia, ja 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen mikroepäpuhtauksien seurannasta;

b)markkinoille saatettuja tuotteita koskevien tietojen keräämisestä ja todentamisesta aiheutuvat kustannukset; sekä

c)    muut kyseisten tuottajien laajennetun tuottajavastuun toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

2. Jäsenvaltioiden on vapautettava tuottaja 1 kohdan mukaisesta laajennetusta tuottajavastuusta, jos tämä voi osoittaa jonkin seuraavista:

a) sen markkinoille saattaman tuotteen määrä on alle kaksi tonnia vuodessa;

b) sen markkinoille saattamista tuotteista ei aiheudu niiden elinkaaren lopussa mikroepäpuhtauksia jätevesiin.

3. Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet 2 kohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen yhdenmukaiselle soveltamiselle tiettyihin tuoteryhmiin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tuottajat toteuttavat laajennettua tuottajavastuutaan kollektiivisesti sitoutumalla tuottajavastuujärjestöön.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) 1 kohdassa tarkoitetut tuottajat toimittavat tuottajavastuujärjestöille kerran vuodessa seuraavat tiedot:

i) liitteessä III lueteltujen tuotteiden vuotuiset määrät, jotka ne saattavat markkinoille elinkeinotoimintansa yhteydessä;

ii) tiedot i alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vaarallisuudesta jätevesissä niiden elinkaaren lopussa;

iii) tarvittaessa luettelo 2 kohdan mukaisesti vapautetuista tuotteista;

b) 1 kohdassa tarkoitetut tuottajat osallistuvat tuottajavastuujärjestöjen rahoitukseen laajennetusta tuottajavastuustaan aiheutuvien kustannusten kattamiseksi;

c) kunkin tuottajan b alakohdassa tarkoitettu maksuosuus määritetään sen mukaan, millaisia määriä markkinoille saatettuja tuotteita esiintyy jätevesissä ja miten vaarallisia ne siellä ovat;

d) tuottajavastuujärjestöille tehdään vuosittain riippumaton tarkastus, jossa tarkastellaan niiden varainhoitoa, mukaan lukien niiden kyky kattaa 4 kohdassa tarkoitetut kustannukset, a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen laatu ja riittävyys sekä b alakohdan mukaisesti kerättyjen maksuosuuksien riittävyys.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden roolit ja vastuut on määritelty selkeästi, ja tämä kattaa 1 kohdassa tarkoitetut tuottajat, tuottajavastuujärjestöt, yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen yksityiset tai julkiset toiminnanharjoittajat sekä paikalliset toimivaltaiset viranomaiset;

b) yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat tavoitteet vahvistetaan niin, että noudatetaan 8 artiklan 1, 4 ja 5 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia ja määräaikoja sekä muita määrällisiä tai laadullisia tavoitteita, joita pidetään merkityksellisinä laajennetun tuottajavastuun täytäntöönpanon kannalta;

c) käytössä on raportointijärjestelmä, jolla kerätään tietoja tuottajien jäsenvaltion markkinoille saattamista 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista, jäteveden mikroepäpuhtauksien poistoa koskevia tietoja sekä muita b alakohdan soveltamisen kannalta merkityksellisiä tietoja.

10 artikla

Tuottajavastuujärjestöjä koskevat vähimmäisvaatimukset

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustettu tuottajavastuujärjestö täyttää seuraavat vaatimukset:

a) sen maantieteellinen kattavuus on selkeästi määritelty ja johdonmukainen 8 artiklassa säädettyjen vaatimusten kanssa;

b) sillä on tarvittavat taloudelliset ja organisatoriset resurssit täyttää laajennettua tuottajavastuuta koskevat tuottajien velvoitteet;

c) se asettaa julkisesti saataville seuraavat tiedot:

i) järjestön omistajat ja jäsenet;

ii) tuottajien maksamat maksuosuudet;

iii) toimet, joita se toteuttaa vuosittain, mukaan lukien selkeät tiedot siitä, miten sen rahavaroja käytetään.

2. Jäsenvaltioiden on luotava riittävä seuranta- ja valvontakehys sen varmistamiseksi, että tuottajavastuujärjestöt täyttävät velvoitteensa, että niiden varoja käytetään asianmukaisesti ja että kaikki toimijat, joita laajennettu tuottajavastuu koskee, raportoivat luotettavat tiedot toimivaltaisille viranomaisille ja pyydettäessä tuottajavastuujärjestöille.

3. Jos jonkin jäsenvaltion alueella on useita tuottajavastuujärjestöjä, asianomaisen jäsenvaltion on nimitettävä vähintään yksi yksityisistä eduista riippumaton elin tai nimettävä viranomainen valvomaan täytäntöönpanoa.

4. Jäsenvaltion on varmistettava, että toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneet tuottajat, jotka saattavat tuotteita sen markkinoille:

a) nimeävät sen alueelle sijoittautuneen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön valtuutetuksi edustajaksi laajennettua tuottajan vastuuta koskevien velvoitteiden täyttämiseksi sen alueella; tai

b) toteuttavat a alakohtaa vastaavia toimenpiteitä.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava säännöllinen vuoropuhelu laajennetun tuottajavastuun täytäntöönpanoon osallistuvien asiaankuuluvien sidosryhmien välillä, mukaan lukien tuottajat ja jakelijat, tuottajavastuujärjestöt, yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen yksityiset tai julkiset toiminnanharjoittajat, paikallisviranomaiset ja kansalaisjärjestöt.

11 artikla

Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen energianeutraalius

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille ja keräysjärjestelmille tehdään energiakatselmukset joka neljäs vuosi. Energiakatselmukset on toteutettava direktiivin 2012/27/EU 8 artiklan mukaisesti ja niissä on tarkasteltava mahdollisuuksia uusiutuvan energian kustannustehokkaaseen käyttöön tai tuotantoon niin, että keskitytään erityisesti biokaasun tuotantomahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen yhdessä metaanipäästöjen vähentämisen kanssa. Ensimmäiset katselmukset on tehtävä

a)    31 päivään joulukuuta 2025 mennessä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille, jotka käsittelevät vähintään 100 000 avl:n kuormitusta, sekä niihin liitetyille keräysjärjestelmille;

b)    31 päivään joulukuuta 2030 mennessä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille, jotka käsittelevät 10 000–100 000 avl:n kuormitusta, sekä niihin liitetyille keräysjärjestelmille;

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että vähintään 10 000 avl:n kuormitusta käsittelevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen tuottaman direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vuotuinen kokonaismäärä vastaa kansallisella tasolla vähintään

a)    50 prosenttia tällaisten laitosten vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä;

b)    75 prosenttia tällaisten laitosten vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä;

c)    100 prosenttia tällaisten laitosten vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

129 artikla

⌦ Rajat ylittävä yhteistyö ⌫

1. Jos jonkin jäsenvaltion ⇨ tai kolmannen maan ⇦ yhdyskuntajätevedet aiheuttavat haittoja toisen jäsenvaltion alueella oleviin vesiin, sen jäsenvaltion, jonka vesiin haitta kohdistuu, voi ilmoittaa ⇨ on ilmoitettava ⇦ asiasta kyseiselle toiselle jäsenvaltiolle ⇨ tai kolmannelle maalle ⇦ ja komissiolle.

⇩ uusi

Jos kyseinen satunnaispäästö voi vaikuttaa merkittävästi alajuoksulla sijaitseviin vesimuodostumiin, kyseinen ilmoitus on tehtävä välittömästi.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

Niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on tarvittaessa yhdessä komission kanssa järjestettävä tarvittava yhteistyö ⇨ toimittava yhteistyössä ⇦ ⌦ kyseisten ⌫ jätevesipäästöjen ⌦ tunnistamiseksi ⌫ ja tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavien päästölähteillä suoritettavien vesiensuojelutoimenpiteiden määrittämiseksi.

⇩ uusi

2. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesta yhteistyöstä. Komissio osallistuu tällaiseen yhteistyöhön asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

1310 artikla

⌦ Paikalliset ilmasto-olot ⌫

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jätevedenpuhdistamot suunnitellaan ja rakennetaan 64, 75, 6 ja 7 ⇨ 8 ⇦ artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti ⇨ noudattamiseksi rakennetut yhdyskuntajätevedenpuhdistamot suunnitellaan ja rakennetaan ⇦ ja niitä käytetään ja hoidetaan siten, että puhdistamojen riittävän tehokas toiminta taataan kaikissa tavanomaisissa ⇨ paikallisissa ⇦ ilmasto-oloissa. Puhdistamon suunnittelussa on otettava huomioon kuormituksen vaihtelut eri vuodenaikoina.

1411 artikla

⌦ Teollisuus- ja laitosjätevesien johtaminen ⌫

1.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä ⇨ teollisuus- ja laitosjätevesien ⇦ ⌦ johtaminen ⌫ ⇨ keräysjärjestelmiin ja ⇦ ⌦ yhdyskuntajätevedenpuhdistamoihin edellyttää ⌫ säädöksin tai toimivaltaisen viranomaisen ⌦ myöntämää erityislupaa ⌫ tai asianomaisen toimielimen myöntämin erityisluvin säädellään teollisuusjätevesien johtamista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

2.    Säädösten ja/tai lupamenettelyn on täytettävä liitteessä I olevassa C kohdassa vahvistetut vaatimukset. Komissio voi muuttaa näitä vaatimuksia. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

⇩ uusi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen

a) kuulee ennen erityislupien myöntämistä toiminnanharjoittajia, jotka vastaavat niistä keräysjärjestelmistä ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista, joihin teollisuus- ja laitosjätevedet johdetaan;

b) antaa teollisuus- ja laitosjätevesiä vastaanottavien keräysjärjestelmien ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajille mahdollisuuden tutustua pyynnöstä keräysalueilleen myönnettyihin erityislupiin.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, mukaan lukien erityisluvan uudelleentarkastelu, 1 kohdassa tarkoitettuihin teollisuus- ja laitosjätevesiin sisältyvän kuormituksen lähteiden tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi mahdollisuuksien mukaan, jos ilmenee jokin seuraavista tilanteista:

a) yhdyskuntajätevedenpuhdistamon sisäänotto- ja purkuvaiheessa on havaittu epäpuhtauksia 21 artiklan 3 kohdan mukaisessa seurannassa;

b) yhdyskuntajätevesien käsittelyssä syntyvää lietettä on tarkoitus käyttää neuvoston direktiivin 86/278/ETY 74 mukaisesti;

c) käsiteltyä yhdyskuntajätevettä on tarkoitus käyttää uudelleen asetuksen (EU) 2020/741 mukaisesti;

d) vastaanottavia vesimuodostumia käytetään direktiivin (EU) 2020/2184 2 artiklan 1 alakohdassa määritellyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon;

e) keräysjärjestelmään tai yhdyskuntajätevedenpuhdistamoon johdetun teollisuus- ja laitosjäteveden epäpuhtaudet vaarantavat kyseisen järjestelmän tai puhdistamon toiminnan.

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen erityislupien on täytettävä liitteessä I olevassa C osassa vahvistetut vaatimukset. Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevaa C osaa sen mukauttamiseksi ympäristönsuojeluun liittyvään tekniikan ja tieteen kehitykseen.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

43.    Säädökset ja lupamenettely ⌦ Erityisluvat, joihin viitataan 1 kohdassa, ⌫ on säännöllisesti otettava uudelleen arvioitavaksi ja niitä on tarvittaessa muutettava ⇨ vähintään joka kuudes vuosi ⇦.

1512 artikla

⌦ Veden uudelleenkäyttö ja yhdyskuntajätevesien johtaminen ympäristöön ⌫

1.    Käsitellyt jätevedet on käytettävä uudelleen aina kun se on tarkoituksenmukaista. Uudelleenkäyttö on toteutettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja.

⇩ uusi

1.    Jäsenvaltioiden on edistettävä järjestelmällisesti kaikissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa käsiteltyjen jätevesien uudelleenkäyttöä. Jos käsiteltyä jätevettä käytetään uudelleen maatalouden keinokasteluun, sen on täytettävä asetuksessa (EU) 2020/741 vahvistetut vaatimukset.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta (mukautettu)

⇨ uusi

2.    Toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten ⇨ Jäsenvaltioiden ⇦ on huolehdittava, että säädöksin tai erityisluvin säädellään yhdyskuntajätevesien johtamiseenta ⌦ yhdyskuntajäteveden ⌫puhdistamoilta ⌦ vaaditaan erityislupa ⌫. ⇨  Luvan avulla varmistetaan, että liitteessä I olevassa B osassa säädetyt vaatimukset täyttyvät. ⇦

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

3.    Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa 2000–10000 avl:n taajamien jätevesien johtamista sisävesiin ja suistoihin sekä yli 10000 avl:n taajamien jätevesien johtamista koskevissa säädöksissä tai erityisluvissa on oltava liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaiset ehdot. Komissio voi muuttaa näitä vaatimuksia. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

34.    Säädökset ja/tai luvat ⌦ Erityisluvat, joihin viitataan 2 kohdassa, ⌫ on säännöllisesti otettava uudelleen arvioitavaksi ⇨ vähintään joka kuudes vuosi ⇦ ja niitä on tarvittaessa muutettava.

1613 artikla

⌦ Biohajoava teollisuus- ja laitosjätevesi ⌫

1.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä liitteessä III lueteltujen teollisuudenalojen vähintään 4000 avl:n laitoksista tulevan biologisesti hajoavan teollisuusjäteveden, jota ei johdeta yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin, on täytettävä ennen vesistöön johtamista säädöksissä vahvistetut ja/tai toimivaltaisen viranomaisen tai asianomaisen toimielimen asettamat ehdot.

2.    Jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen tai asianomaisen toimielimen on 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä asetettava jätevesien vesistöön johtamista varten kyseisen teollisuudenalan ominaisuuksiin soveltuvat vaatimukset.

3.    Komission on tehtävä vertailu jäsenvaltioiden vaatimuksista 31 päivään joulukuuta 1994 mennessä. Sen on julkaistava tuloksista kertomus ja tehtävä tarvittaessa aiheelliset ehdotukset.

⇩ uusi

Jäsenvaltioiden on vahvistettava biohajoavien teollisuus- ja laitosjätevesien johtamista koskevat vaatimukset, jotka soveltuvat kyseisen toimialan luonteeseen ja joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso kuin liitteessä I olevassa B osassa esitetyillä vaatimuksilla.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)jätevesi on peräisin laitoksista, joissa käsitellään vähintään 4 000 avl:n kuormitusta ja jotka kuuluvat liitteessä IV lueteltuihin teollisuudenaloihin eivätkä harjoita mitään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU 75 liitteessä I lueteltua toimintaa;

b)jätevesiä ei johdeta yhdyskuntajätevedenpuhdistamoon ennen kuin ne päästetään vesistöön (suora päästö).

17 artikla

Yhdyskuntajätevesien seuranta

1. Jäsenvaltioiden on seurattava seuraavien kansanterveyteen liittyvien muuttujien esiintymistä yhdyskuntajätevesissä:

a)    SARS-CoV-2-virus ja sen muunnokset;

b)    poliovirus;

c)    influenssavirus;

d)    uudet taudinaiheuttajat;

e)    uutta huolta aiheuttavat epäpuhtaudet;

f)    muut kansanterveyteen liittyvät muuttujat, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pitävät seurannan kannalta merkityksellisinä.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jokaisen jäsenvaltion on perustettava kansallinen järjestelmä kansanterveysasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välistä pysyvää yhteistyötä ja koordinointia varten seuraavien tehtävien osalta:  

a) sellaisten muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen kansanterveyteen liittyvien muuttujien yksilöinti, joita on seurattava yhdyskuntajätevesissä;

b) yhdyskuntajätevesien näytteenotto- ja analysointipaikan ja -tiheyden määrittäminen kunkin 1 kohdan mukaisesti yksilöidyn kansanterveyteen liittyvän muuttujan osalta ottaen huomioon saatavilla olevat terveystiedot ja kansanterveystietoihin liittyvät tarpeet sekä tarvittaessa paikalliset epidemiologiset tilanteet;

c) seurantatulosten asianmukaisen ja oikea-aikaisen viestinnän järjestäminen kansanterveydestä vastaaville toimivaltaisille viranomaisille ja unionin alustoille, jos tällaisia alustoja on saatavilla.

3. Kun jäsenvaltion kansanterveysasioista vastaava toimivaltainen viranomainen julistaa SARS-CoV-2:n aiheuttaman kansanterveysuhan, SARS-CoV-2:n ja sen muunnosten esiintymistä on seurattava yhdyskuntajätevesissä, jotka kattavat vähintään 70 prosenttia maan väestöstä, ja vähintään 100 000 avl:n taajamissa on otettava vähintään yksi näyte viikossa. Seurantaa jatketaan, kunnes kyseinen toimivaltainen viranomainen toteaa SARS-CoV-2:n aiheuttaman kansanterveysuhan päättyneen.

Sen määrittämiseksi, onko kyseessä kansanterveysuhka, toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen arviot, kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisesti tehdyt Maailman terveysjärjestön (WHO) päätökset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen.../... 76 + 23 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyt komission päätökset.

4. Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2025 mennessä varmistettava, että taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000, mikrobilääkeresistenssiä seurataan vähintään kahdesti vuodessa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa sekä tarvittaessa keräysjärjestelmissä.

Komissio hyväksyy 28 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla varmistetaan tämän direktiivin yhdenmukainen soveltaminen ottamalla käyttöön yhdenmukaistettu menetelmä mikrobilääkeresistenssin mittaamiseksi yhdyskuntajätevesissä.

5. Tässä artiklassa tarkoitetun seurannan tulokset on raportoitava 22 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti.

18 artikla

Riskinarviointi ja riskinhallinta

1. Jäsenvaltioiden on määritettävä viimeistään [...] päivään [....]kuuta [....] [OP please insert the date = the last day of the second year after the date of entry in force of this Directive] mennessä riskit, joita yhdyskuntajätevesien johtaminen ympäristöön aiheuttaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle ja jotka liittyvät ainakin seuraaviin tekijöihin:

a) sellaisen vesimuodostuman laatu, jota käytetään direktiivin (EU) 2020/2184 2 artiklan 1 alakohdassa määritellyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon;

b) direktiivin 2006/7/EY soveltamisalaan kuuluvan uimaveden laatu;

c) vesimuodostuman hyvä ekologinen tila direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 22 alakohdassa annetun määritelmän mukaisesti;

d) sellaisen vesimuodostuman laatu, jossa harjoitetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 25 alakohdassa määriteltyä vesiviljelytoimintaa.

2. Jos on havaittu riskejä 1 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä puuttuakseen niihin, mukaan lukien tarvittaessa seuraavat toimenpiteet:

a) 3 artiklan mukaisten keräysjärjestelmien perustaminen taajamiin, joiden avl on alle 1 000;

b) 6 artiklan mukaisen yhdyskuntajätevesien biologisen käsittelyn ottaminen käyttöön taajamissa, joiden avl on alle 1 000;

c) 7 artiklan mukaisen yhdyskuntajätevesien ravinteiden poiston ottaminen käyttöön taajamissa, joiden avl on alle 10 000;

d) 8 artiklan mukaisen yhdyskuntajätevesien mikroepäpuhtauksien poiston ottaminen käyttöön taajamissa, joiden avl on alle 10 000;

e) 5 artiklan mukaisten kokonaisvaltaisten yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmien laatiminen alle 10 000 avl:n taajamille ja liitteessä V tarkoitettujen toimenpiteiden käyttöönotto;

f) liitteessä 1 olevassa B osassa vahvistettuja vaatimuksia tiukempien vaatimusten soveltaminen kerättyjen yhdyskuntajätevesien käsittelyyn.

3. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritettua riskinarviointia on tarkasteltava uudelleen viiden vuoden välein. Yhteenveto havaituista riskeistä ja kuvaus tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä on sisällytettävä 23 artiklassa tarkoitettuihin kansallisiin täytäntöönpano-ohjelmiin ja toimitettava pyynnöstä komissiolle.

19 artikla

Sanitaation saatavuus

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sanitaatiopalvelujen saatavuuden parantamiseksi kaikille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.

Tätä varten jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä

a)    tunnistettava ihmisryhmät, joille ei ole saatavilla sanitaatiopalveluja tai niiden saatavuus on rajallinen, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjäytyneet ryhmät, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen;

b)    arvioitava mahdollisuuksia parantaa a alakohdassa tarkoitettujen ihmisryhmien mahdollisuuksia käyttää sanitaatiopalveluja;

c)    kannustettava kaikkia taajamia, joiden avl on vähintään 10 000, perustamaan julkisiin tiloihin riittävä määrä saniteettitiloja, jotka ovat vapaasti ja erityisesti naisten kannalta turvallisesti käytettävissä.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

2014 artikla

⌦ Liete ⌫

1.    Jäteveden käsittelyssä muodostuva liete on käytettävä uudelleen aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Uudelleenkäyttö on toteutettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja.

2.    Toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten on huolehdittava, että lietteen päästämistä yhdyskuntien jätevesipuhdistamoista säädellään yleisin ohjein, ilmoitusmenettelyin tai luvin viimeistään 31 päivästä joulukuuta 1988 alkaen.

3.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että lietteen päästäminen pintavesiin laivoista, putkissa johtamalla tai muilla keinoin lopetetaan 31 päivään joulukuuta 1998 mennessä.

4.    Siihen asti kun 3 kohdassa tarkoitettu lietteen päästäminen on lopetettu, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että myrkyllisten, hajoamattomien tai biologisesti rikastuvien aineiden kokonaismäärää pintavesiin päästettävässä lietteessä säädellään päästöjä koskevin luvin ja määrää pienennetään vaiheittain.

⇩ uusi

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lietteen käsittelytavat ovat direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädetyn jätehierarkian mukaisia. Käsittelytavoissa on maksimoitava jätteen syntymisen ehkäiseminen sekä resurssien uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä minimoitava haitalliset ympäristövaikutukset.

2. Komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla lietteestä peräisin olevan fosforin ja typen uudelleenkäytölle ja kierrätykselle vähimmäistavoitteet, jotta voidaan ottaa huomioon fosforin ja typen talteenottamiseksi lietteestä käytettävissä olevat teknologiat.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

2115 artikla

⌦ Seuranta ⌫

1.    ⌦ Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ⌫ Toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten on tarkkailtava: toimivaltaiset viranomaiset tarkkailevat

a)yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista tulevia päästöjä ⌦ yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettuja jätevesiä ⌫ liitteessä I olevassan D ⌦ osassa ⌫ kohdan mukaisin tarkastuksin ⇨vahvistettujen seurantaa ja tulosten arviointia koskevien menetelmien mukaisesti⇦ sen todentamiseksi, että liitteessä I olevassa B ⌦ osassa ⌫ kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät; ⇨ tähän seurantaan on sisällytettävä liitteessä I olevassa B osassa lueteltujen muuttujien kuormitukset ja pitoisuudet; ⇦

b)pintavesiin päästettävien lietteiden määrää, ja koostumusta ⇨ sekä sitä, minne se sijoitetaan;⇦.

⇩ uusi

c)sitä, minne käsitellyt yhdyskuntajätevedet päätyvät, mukaan lukien uudelleenkäytetyn veden osuus;

d)yli 10 000 avl:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen tuottamien kasvihuonekaasujen ja niiden käyttämän ja tuottaman energian määrää.

🡻 91/271/ETY

2.    Toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten on tarkkailtava vesistöjä, joihin johdetaan jätevettä yhdyskuntien puhdistamoista sekä 13 artiklassa tarkoitettuja teollisuusjätevesiä, kun voidaan olettaa, että ne vaikuttavat merkittävästi vastaanottavaan ympäristöön.

3.    Kun on kyse 6 artiklassa tarkoitetusta jäteveden johtamisesta ja lietteen päästämisestä pintavesiin, jäsenvaltioiden on tarkkailtava ja suoritettava asian vaatimat muut selvitykset sen todentamiseksi, etteivät päästöt aiheuta ympäristöhaittoja.

4.    Jäsenvaltioiden on säilytettävä toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti keräämät tiedot ja toimitettava tiedot komissiolle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun komission pyyntö on saatu.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

5.    Komissio voi laatia 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua tarkkailua koskevat ohjeet 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

⇩ uusi

2.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset seuraavat vesistöihin johdetuista rankkasateiden aiheuttamista ylivuodoista ja hulevesistä aiheutuvia epäpuhtauksien pitoisuuksia ja epäpuhtauskuormitusta kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000.

3. Kaikissa taajamissa, joiden avl on yli 10 000, jäsenvaltioiden on seurattava yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa seuraavien tekijöiden pitoisuuksia ja kuormitusta yhdyskuntajätevesissä:

a) epäpuhtaudet, jotka on lueteltu seuraavissa:

i) direktiivin 2000/60/EY liitteet VIII ja X, direktiivin 2008/105/EY liite, direktiivin 2006/118/EY liite I ja direktiivin 2006/118/EY liitteessä II oleva B osa;

ii) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2455/2001/EY 77 liite;

iii) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 78 liite II;

iv) direktiivin 86/278/ETY liitteet I ja II.

b) direktiivin (EU) 2020/2184 liitteessä III olevassa B osassa luetellut muuttujat, jos yhdyskuntajätevedet johdetaan kyseisen direktiivin 8 artiklassa tarkoitetulle vedenmuodostumisalueelle;

c) mikromuovit.

Jäsenvaltioiden on seurattava mikromuovien esiintymistä lietteessä kaikissa taajamissa, joiden avl on yli 10 000.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu seuranta on suoritettava seuraavin väliajoin:

a) taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000, vähintään kaksi näytettä vuodessa siten, että näytteiden välillä on enintään 6 kuukautta;

b) taajamissa, joiden avl on 10 000–100 000, vähintään yksi näyte joka toinen vuosi.

Komissiolle siirretään valta antaa 28 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joilla varmistetaan tämän direktiivin yhdenmukainen soveltaminen ottamalla käyttöön menetelmät mikromuovien mittaamiseksi yhdyskuntajätevesissä ja lietteessä.

🡻 91/271/ETY

16 artikla

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että asianomaiset viranomaiset tai toimielimet julkaisevat joka toinen vuosi tilannekatsauksen yhdyskuntajätevesien ja lietteen päästämisestä alueillaan, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta ympäristöä koskevan tiedon saannin vapaudesta 7 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/313/ETY 79 säännösten soveltamista. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä kertomukset komissiolle, kun ne on julkaistu.

⇩ uusi

22 artikla

Täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

1. Jäsenvaltioiden on Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) avustamana

a) laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää 21 artiklan mukaisesti kerätyt tiedot, mukaan lukien tiedot 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista muuttujista, sekä testien tulokset suhteessa liitteessä I olevassa D osassa vahvistettuihin hyväksymis- ja hylkäysperusteisiin, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;

b) laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, josta käy ilmi 3 artiklan mukaisesti kerätyn ja käsitellyn yhdyskuntajäteveden prosenttiosuus, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;

c) laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot 4 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä sekä tiedot siitä, mikä prosenttiosuus yli 2 000 avl:n taajamien yhdyskuntajätevesistä käsitellään kiinteistökohtaisissa järjestelmissä, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;

d) laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot kerättyjen näytteiden lukumäärästä sekä niiden liitteessä I olevan D osan mukaisesti otettujen näytteiden lukumäärästä, jotka eivät ole täyttäneet vaatimuksia;

e) laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot kunkin vähintään 10 000 avl:n yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kasvihuonekaasupäästöistä eriteltyinä eri kaasujen mukaan, tiedot käytetyn energian ja tuotetun uusiutuvan energian kokonaismääristä kunkin tällaisen puhdistamon osalta sekä laskelma 11 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden toteutumisasteesta, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;

f) laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot liitteessä V olevan 3 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;

g) laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tulokset 17 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetusta seurannasta, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien vuosittain;

h) laadittava 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä tietoaineisto, johon sisältyy 7 artiklan 2 kohdan mukainen luettelo rehevöitymiselle alttiista alueista, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien joka viides vuosi;

i) laadittava 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tietoaineisto, joka sisältää 8 artiklan 2 kohdan mukaisen luettelon alueista, joilla mikroepäpuhtauksien pitoisuudet tai kertyminen aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai ympäristölle, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien joka viides vuosi;

j) laadittava 12 päivään tammikuuta 2029 mennessä tietoaineisto, joka sisältää tiedot toimenpiteistä, joita on toteutettu sanitaation saatavuuden parantamiseksi 19 artiklan mukaisesti, mukaan lukien tiedot siitä, mikä osuus jäsenvaltion väestöstä on sanitaatiopalvelujen piirissä, ja päivitettävä kyseiset tiedot siitä lähtien joka kuudes vuosi.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tietoaineistot ovat pysyvästi komission ja EEA:n saatavilla.

3. Tämän artiklan nojalla edellytetyssä raportoinnissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 166/2006 5 artiklan mukaisesti ilmoittamat tiedot.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta EEA asettaa merkitykselliset tiedot yleisön saataville asetuksella (EY) N:o 2006/166 perustetun epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin kautta.

4. Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa tarkennetaan, missä muodossa 1 kohdan mukaisesti kootut tiedot on toimitettava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

2317 artikla

⌦ Kansallinen täytäntöönpano-ohjelma ⌫

1.    Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 1993 ⇨ [...] päivään [....]kuuta [....] [OP please insert date = the last day of the twenty-third month after the date of entry into force of this Directive], ⇦ mennessä laadittava ⌦ tätä direktiiviä koskeva kansallinen täytäntöönpano-ohjelma ⌫ ohjelma tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi.

⇩ uusi

Ohjelmaan on sisällyttävä

a) arvio 3–8 artiklan täytäntöönpanoasteesta;

b) kartoitus ja suunnitelmat tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä investoinneista kunkin taajaman osalta, mukaan lukien alustava taloudellinen arvio sekä investointien priorisointi taajaman koon ja käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien aiheuttamien ympäristövaikutusten perusteella;

c) arvio investoinneista, joita tarvitaan nykyisten yhdyskuntajätevesi-infrastruktuurien, kuten keräysjärjestelmien, uudistamiseen niiden iän ja poistoasteen perusteella;

d) mahdollisten julkisen rahoituksen lähteiden yksilöinti tai ainakin viittaus sellaisiin, jos julkista rahoitusta tarvitaan käyttömaksujen täydentämiseksi.

🡻 2013/64/EU, 1 art. 5 kohdan a alakohta (mukautettu)

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, Ranskan on Mayotten osalta laadittava ohjelma tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi 30 päivään kesäkuuta 2014 mennessä.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

2.    Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tieto tästä ohjelmasta 30 päivään kesäkuuta 1994 mennessä.

🡻 2013/64/EU, 1 art. 5 kohdan b alakohta (mukautettu)

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, Ranskan on Mayotten osalta annettava komissiolle tieto tästä ohjelmasta 30 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

⇩ uusi

2.    Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset täytäntöönpano-ohjelmansa komissiolle viimeistään [...] päivänä [....]kuuta [....] [OP: please insert the date = the last day of the thirty-fifth month after the date of entry into force of this Directive], paitsi jos ne osoittavat 21 artiklassa tarkoitettujen seurantatulosten perusteella täyttävänsä 3–8 artiklan vaatimukset.

🡻 91/271/ETY

3.    Jäsenvaltioiden on toimitettava tarvittaessa joka toinen vuosi 30 päivään kesäkuuta mennessä ajantasalle saatetut 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

⇩ uusi

3. Jäsenvaltioiden on päivitettävä kansalliset täytäntöönpano-ohjelmansa vähintään joka viides vuosi. Niiden on toimitettava ne komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta, paitsi jos ne voivat osoittaa täyttävänsä 3–8 artiklan vaatimukset.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

4.    Komissio laatii kansallisten toimenpideohjelmien raportointimenetelmät ja -mallit 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen. Mainittua menettelyä noudatetaan näitä menetelmiä ja malleja muutettaessa.

⇩ uusi

4.    Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan, miten ja missä muodossa kansalliset täytäntöönpano-ohjelmat on toimitettava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

🡻 91/271/ETY

5.    Komission on joka toinen vuosi tarkastettava ja arvioitava 2 ja 3 kohdan mukaisesti saadut tiedot ja julkaistava niistä kertomus.

⇩ uusi

24 artikla

Tiedottaminen yleisölle

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät ja ajantasaiset tiedot yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä ovat kunkin taajaman osalta yleisön saatavilla verkossa käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa. Saataville on asetettava vähintään liitteessä VI luetellut tiedot.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on perustellusta pyynnöstä toimitettava myös muilla keinoin.

2. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki keräysjärjestelmiin liitetyt henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa seuraavat tiedot tarkoituksenmukaisimmassa muodossa, kuten laskun yhteydessä tai älysovelluksen kautta, ilman että heidän tarvitsee pyytää niitä erikseen:

a) tiedot siitä, täyttääkö yhdyskuntajätevesien keräys ja käsittely 3, 4, 6, 7 ja 8 artiklassa esitetyt vaatimukset, mukaan lukien vertailu vastaanottaviin vesistöihin päästettyjen epäpuhtauksien mitattujen määrien ja liitteessä I olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 vahvistettujen raja-arvojen välillä;

b) kyseisen kotitalouden tai muun asiakkaan vuosittain tai laskutuskauden aikana kerätyn ja käsitellyn yhdyskuntajäteveden määrä tai arvioitu määrä kuutiometreinä ja vuosittaiset suuntaukset sekä yhdyskuntajätevesien keräämisen ja käsittelyn hinta kotitaloudelle (kustannukset litraa ja kuutiometriä kohti);

c) vertailu kyseisen kotitalouden vuosittain kerätyistä ja käsitellyistä yhdyskuntajäteveden määristä ja laskelma keskimääräisistä kotitalouskohtaisista yhdyskuntajäteveden määristä kyseisessä taajamassa;

d) linkki 1 kohdassa tarkoitettuun verkkosisältöön.

3. Komissio voi antaa delegoituja säädöksiä 27 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen muuttaakseen 2 kohtaa ja liitettä VI, jotta yleisön saataville verkossa asetettuja ja keräysjärjestelmiin liitetyille henkilöille annettavia tietoja koskevia vaatimuksia voidaan päivittää ja mukauttaa tämän alan tekniikan kehitykseen ja tietojen saatavuuteen.

4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään, miten ja missä muodossa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Oikeussuojan saatavuus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisen oikeusjärjestelmän mukaisesti niillä yleisön jäsenillä, joita asia koskee, on mahdollisuus saattaa tämän direktiivin 6, 7 tai 8 artiklan soveltamisalaan kuuluvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuus uudelleen tutkittavaksi tuomioistuimessa tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) asia koskee riittävästi kyseessä olevaa yleisöä;

b) kyseessä oleva yleisö väittää oikeuttaan heikennettävän, jos jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä edellytetään tällaista ennakkoehtoa.

Tutkintamenettely on toteutettava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle, ja siinä on myös säädettävä asianmukaisista ja tehokkaista oikeussuojamekanismeista, mukaan lukien tarvittaessa kieltomääräykset.

2. Jäsenvaltioiden on määritettävä, missä vaiheessa 1 kohdassa tarkoitetut päätökset, toimet tai laiminlyönnit voidaan saattaa uudelleen tutkittaviksi.

26 artikla

Korvaukset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos ihmisten terveydelle on aiheutunut haittaa tämän direktiivin nojalla hyväksyttyjen kansallisten toimenpiteiden rikkomisen seurauksena, yksilöillä, joita asia koskee, on oikeus vaatia ja saada korvausta kärsimästään haitasta asianomaisilta luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä ja tarvittaessa rikkomisesta vastuussa olevilta toimivaltaisilta viranomaisilta.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osana yleisöä, jota asia koskee, valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka edistävät ihmisten terveyden tai ympäristön suojelua ja jotka täyttävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset, voivat edustaa yksilöitä, joita asia koskee, ja nostaa ryhmäkanteita korvauksen saamiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että haittaa kärsineet yksilöt ja tässä kohdassa tarkoitetut valtiosta riippumattomat järjestöt eivät voi nostaa kannetta haitan aiheuttaneesta rikkomuksesta kahdesti.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että korvausvaatimuksia koskevat kansalliset säännöt ja menettelyt suunnitellaan ja niitä sovelletaan siten, että ne eivät tee mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi 1 kohdassa tarkoitetun rikkomuksen aiheuttaman haitan korvaamista koskevan oikeuden käyttämistä.

4. Jos esitetään 1 kohdan mukainen korvausvaatimus, jonka tueksi esitetään todisteet, joiden perusteella voidaan olettaa, että aiheutuneen haitan ja rikkomuksen välillä on syy-yhteys, jäsenvaltioiden on varmistettava, että rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuulla on osoittaa, että rikkominen ei aiheuttanut haittaa tai myötävaikuttanut sen syntymiseen.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettujen korvauskanteiden nostamisen vanhentumisaika on vähintään viisi vuotta. Tämä määräaika ei saa alkaa kulua ennen kuin rikkominen on päättynyt ja korvausta hakeva henkilö tietää kärsineensä haittaa rikkomisesta 1 kohdan mukaisesti.

27 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Komissiolle siirretään [...] päivästä [....]kuuta [....] [OP please insert the date = the date of entry into force of this Directive] viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 4 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 14 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 4 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 14 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa ja 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 4 kohdan, 8 artiklan 5 kohdan, 14 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 2 kohdan tai 24 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

🡻 1882/2003, 3 art. ja liitteen III 21 kohta (mukautettu)

2818 artikla

⌦ Komitea ⌫

1.    Komissiota avustaa ⌦ yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen sekä direktiivin täytäntöönpanoa käsittelevä ⌫ komitea.

🡻 1137/2008, 1 art. ja liitteen 4.2 kohta

2.    Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3.    Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

⇩ uusi

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

29 artikla

Seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Tarvittaessa on voitava määrätä taloudellisia seuraamuksia, jotka on suhteutettu rikkomiseen syyllistyneen oikeushenkilön liikevaihtoon tai luonnollisen henkilön palkkaan ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityispiirteet.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan mukaisesti vahvistetuissa seuraamuksissa otetaan soveltuvin osin asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

   a) rikkomisen luonne, vakavuus ja laajuus;

b) rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c) väestö tai ympäristö, johon rikkominen vaikuttaa, ottaen huomioon myös rikkomisen vaikutus ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason saavuttamista koskevaan tavoitteeseen.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut säännökset ja toimenpiteet sekä kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset komissiolle ilman aiheetonta viivytystä.

30 artikla

Arviointi

1. Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2030 ja 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä tätä direktiiviä koskevan arvioinnin, joka perustuu erityisesti seuraaviin seikkoihin:

a) tämän direktiivin täytäntöönpanosta saadut kokemukset;

b) 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tietoaineistot;

c) asiaankuuluvat tieteelliset, analyyttiset ja epidemiologiset tiedot, mukaan lukien unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulokset;

d) WHO:n suositukset, jos niitä on käytettävissä;

e) analyysi mahdollisesta tarpeesta mukauttaa laajennetun tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden luetteloa, kun otetaan huomioon markkinoille saatettujen tuotteiden valikoiman kehittyminen, lisääntynyt tietämys mikroepäpuhtauksien esiintymisestä jätevesissä ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä uusien seurantavelvoitteiden myötä saatavat tiedot mikroepäpuhtauksien esiintymisestä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sisäänotto- ja purkuvaiheessa.

Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin keskeisistä tuloksista.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseen tarvittavat tiedot.

31 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen ja liittää siihen tarvittaessa asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia.

🡹

32 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1. Direktiivi 91/271/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tämän direktiivin liitteessä VII olevassa A osassa luetelluilla säädöksillä, kumotaan [...] päivästä [....]kuuta [....] [OP please insert the date = the first day of the twenty-fourth month after the date of entry into force of this directive], sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä VII olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä luetellut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

⇩ uusi

2. Direktiivin 3 artiklan 1 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan Mayotteen 31 päivästä joulukuuta 2027.

3. Neuvoston direktiivin 91/271/EY 5 artiklaa sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2035 asti sellaisiin yhdyskuntajätevesiin, jotka käsitellään ennen ympäristöön johtamista vähintään 100 000 avl:n kuormitusta käsittelevissä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa ja joiden ei tarvitse täyttää 7 artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.

Neuvoston direktiivin 91/271/EY 5 artiklaa sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2040 asti sellaisiin yhdyskuntajätevesiin, jotka ovat peräisin 10 000–100 000 avl:n taajamista ja joiden ei tarvitse täyttää 7 artiklan 3 kohdassa asetettuja vaatimuksia 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä.

🡹

4. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä [VIII] olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

3319 artikla

⌦ Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ⌫

1.    Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin ⇨ [...] artiklan sekä liitteiden [...] [refer to the articles and annexes which have been amended in substance by comparison with the repealed Directives] ⇦ noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ⇨ [...] päivänä [....]kuuta [....] [OP please insert the date = the last day of the twenty-third month after the date of entry into force of this Directive] ⇦ 30 päivänä kesäkuuta 1993. Niiden on ilmoitettava tästä ⌦ viipymättä toimitettava kyseiset säännökset kirjallisina ⌫ komissiolle viipymättä.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä ⌦ Kyseisissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä ⌫ on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä ⌦ tällainen ⌫ viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan virallisesti. ⌦ Niissä on myös mainittava, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset tällä direktiivillä kumottuun direktiiviin on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. ⌫ Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ⌦ ja maininnat ⌫ tehdään.

23.    Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista ⌦ säännellyistä ⌫ kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

🡹

34 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen [...] artiklaa ja liitteitä [...] [refer to the articles and annexes which are unchanged by comparison with the repealed Directive] sovelletaan […] päivästä […]kuuta [….] [OP please insert the date = the first day of the twenty-fourth month after the date of entry into force of this Directive].

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

3520 artikla

⌦ Osoitus ⌫

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

(1)    EYVL L 135, 30.5.1991.

(2)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD (2019) 700, Evaluation of the Council Directive 91/271/EEC of 21 May 1991, concerning urban waste-water treatment.

(3)    Kuormituksen mittaamiseen käytettävä vakioyksikkö on ”asukasvastineluku” (avl). Se kuvaa yhden henkilön päivässä aiheuttamaa keskimääräistä kuormitusta. EU:n asukkaiden päästöjen lisäksi keskitetyt käsittelylaitokset käsittelevät myös julkisiin keräysverkostoihin liitettyjen pk-yritysten jätevesiä.

(4)    COM(2019) 640 final.

(5)    Erityiskertomus 12/2021: Saastuttaja maksaa ‑periaate: soveltaminen epäjohdonmukaista EU:n ympäristöpolitiikoissa ja -toimissa.

(6)    EUVL L 348, 24.12.2008.

(7)    EUVL L 372, 27.12.2006.

(8)    EYVL L 327, 22.12.2000.

(9)    EUVL L 164, 25.6.2008.

(10)    EUVL L 64, 4.3.2006.

(11)    EUVL L 334, 17.12.2010.

(12)    EUVL L 33, 4.2.2006.

(13)    COM(2020) 761 final.

(14)    COM(2020) 98 final.

(15)    EYVL L 181, 4.7.1986.

(16)    COM(2022) 304 final.

(17)    COM(2022) 108 final.

(18)    EUVL L 243, 9.7.2021.

(19)    EUVL L 156, 19.6.2018.

(20)    EUVL L 315, 14.11.2012.

(21)    COM(2021) 557 final.

(22)    COM(2021) 102 final.

(23)    EUVL C 326, 26.10.2012

(24)    EUVL L 435, 23.12.2020.

(25)    ”Suurempien” laitosten alarajaksi vahvistettiin 100 000 avl sillä perusteella, että suhteellisen pieni määrä (974) ”suurempia” laitoksia käsittelee 46 prosenttia syntyneestä kuormituksesta. Myös toinen, 10 000 avl:n raja-arvo vahvistettiin, koska 81 prosenttia kuormituksesta käsitellään 7 527 laitoksessa, joiden avl on yli 10 000.

(26)    Suunniteltu järjestelmä muistuttaisi kiinteiden jätteiden käsittelyä koskevia järjestelmiä: maahantuojat ja tuottajat olisivat taloudellisesti vastuussa tuotteidensa aiheuttaman kuormituksen käsittelystä. Tässä tapauksessa mikroepäpuhtauksien pääasiallisia lähteitä ovat lääkkeet ja henkilökohtaisen hygienian tuotteet.

(27)    Energiakatselmuksissa määritetään järjestelmällisesti mahdollisuudet uusiutuvan energian kustannustehokkaaseen käyttöön tai tuotantoon energiatehokkuusdirektiivin uudelleenlaatimisesta annetun komission ehdotuksen (COM(2021) 558 final) liitteessä VI esitettyjen kriteerien mukaisesti.

(28)    EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3–30.

(29)    EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6–12.

(30)    EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1–62.

(31)    EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28–37.

(32)    EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17–119.

(33)    EUVL C […], […], s. […].

(34)    EUVL C […], […], s. […].

(35)    Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(36)    Ks. liitteessä VII oleva A osa.

(37)    EYVL N:o C 209, 9.8.1988, s. 3

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(39)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Executive Summary of the Evaluation of the Council Directive 91/271/EEC of 21 May 1991, concerning urban waste-water treatment (SWD(2019) 701 final).

(40)    EEA:n raportti ”European waters: Assessment of status and pressures 2018”, N:o 7/2018.

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(43)    Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(44)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa (COM/2018/028 final); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Euroopan unionin strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin (COM(2019) 128 final); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (COM(2020) 667 final); Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021) 400 final).

(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

(47)    Komission suositus (EU) 2021/1749, annettu 28 päivänä syyskuuta 2021, energiatehokkuudesta etusijalle: periaatteesta käytäntöön – Suuntaviivat ja esimerkkejä periaatteen noudattamiseksi päätöksenteossa energia-alalla ja sen ulkopuolella.

(48)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: REPowerEU-suunnitelma (COM(2022)230 final).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(51)    UNECE:n yleissopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä sellaisena kuin se on muutettuna, sekä päätös VI/3, jolla selvennetään liittymismenettelyä.

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/741, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 32).

(53)    Komission tiedonanto EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta seuraavana vaiheena Euroopan terveysunionin loppuun saattamiseksi (COM(2021)576 final).

(54)    Komission suositus (EU) 2021/472, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2021, yhteisestä lähestymistavasta SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten järjestelmälliseen seurantaan jätevesissä EU:ssa (EUVL L 98, 19.3.2021, s. 3).

(55)    Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi (COM(2017) 0339 final).

(56)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).

(57)    Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma ( A/70/L.1 ).

(58)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta (COM(2017) 250 final).

(59)    WHO Guidelines on Sanitation and Health, 2018.

(60)    Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja vuoden 1992 yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä, tehty 17 päivänä kesäkuuta 1999.

(61)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 1).

(62)    EU:n ihmisoikeussuuntaviivat: turvallinen juomavesi ja sanitaatio (10145/19).

(63)    Neuvoston päätelmät vesidiplomatiasta (13991/18).

(64)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/591, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta (EUVL L 114, 12.4.2022, s. 22).

(65)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” (COM(2021) 400 final).

(66)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1–17).

(67)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26–32).

(68)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(69)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(70)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(71)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).

(72)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).

(73)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(74)    Neuvoston direktiivi 86/278/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6).

(75)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(76)    + Julkaisutoimisto lisää tekstiin asiakirjassa PE-CONS 40/22 (2020/0322(COD)) olevan asetuksen numeron ja alaviitteeseen kyseisen asetuksen numeron, päivämäärän, nimen ja julkaisuviitteen.

(77)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2455/2001/EY, tehty 20 päivänä marraskuuta 2001, vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden luettelon vahvistamisesta ja direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(78)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

(79)    EYVL N:o L 158, 23.6.1990, s. 56

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.10.2022

COM(2022) 541 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI


yhdyskuntajätevesien käsittelystä (uudelleenlaadittu teksti)

{SEC(2022) 541 final} - {SWD(2022) 541 final} - {SWD(2022) 544 final}

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

LIITE 1

YHDYSKUNTAJÄTEVESIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

A.Keräysjärjestelmät 1

Keräysjärjestelmissä on otettava huomioon jäteveden käsittelyvaatimukset.

Keräysjärjestelmien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on käytettävä parasta saatavilla olevaa teknistä tietämystä liiallisia kustannuksia välttäen ja kiinnittäen erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin:

–yhdyskuntajätevesien määrä ja ominaisuudet;

–vuotojen estäminen;

–⇨ rankkasateiden aiheuttamista ylivuodoista ⇦ myrskytulvista aiheutuvan vesien pilaantumisen rajoittaminen.

B.Yhdyskuntajäteveden johtaminen ⌦ puhdistamoista ⌫ vesistöön 2

1.    Jätevedenpuhdistamot on suunniteltava tai muutettava sellaisiksi, että puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä, vesistöön johdettavasta jätevedestä voidaan ottaa edustavat näytteet.

2.    Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta ⌦ Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ⌫ johdettavan jäteveden on 6,4 ja 75 ⇨ ja 8 ⇦ artiklan mukaisesti täytettävä taulukossa 1 esitetyt vaatimukset.

3.    Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen ⌦ Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista ympäristöön ⌫ sellaisiin haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin, jotka liitteessä II olevan A kohdan a alakohdan määritelmän mukaan ovat rehevöityviä, johdettavien ⌦ 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa sekä 8 artiklassa tarkoitettujen ⌫ jätevesien on ⌦ kyseisten artiklojen mukaisesti täytettävä 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten ⌫ lisäksi täytettävä tämän liitteen taulukossa 2 esitetyt vaatimukset.

⇩ uusi

4. Tämän direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ja 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvistä yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettujen vesien on täytettävä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi taulukossa 3 esitetyt vaatimukset.

5. Muovista kantoainetta käyttävien yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen vesien johtamislupiin on sisällytettävä velvollisuus valvoa ja ehkäistä jatkuvasti kantoainekappaleiden tahatonta päätymistä ympäristöön.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

64.    Taulukossa Taulukoissa 1, tai 2 ⇨ ja 3 ⇦ esitettyjä ⌦ vahvistettuja ⌫ vaatimuksia ankarampia vaatimuksia sovelletaan, jos ne ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että vastaanottavien vesien laatu täyttää muiden asiaa koskevien direktiivien ⌦ 2000/60/EY, 2008/56/EY, 2008/105/EY ja 2006/7/EY ⌫vaatimukset.

75.    Yhdyskuntajätevesien päästöpaikat ⌦ purkupaikat ⌫ on valittava mahdollisuuksien mukaan siten, että vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

C.⌦ Erityisluvat teollisuus- ja laitosjätevesien johtamista varten ⌫ Teollisuusjätevedet

Keräysjärjestelmiin ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin johdettavat teollisuusjätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla:

–keräysjärjestelmien ja puhdistamojen työntekijöiden terveyden suojelemiseksi;

–keräysjärjestelmien, puhdistamoiden ja niihin liittyvien laitteiden vaurioitumisen estämiseksi;

–jäteveden ja lietteen käsittelyprosessien toiminnan vaikeutumisen estämiseksi;

–puhdistamon päästöistä ympäristöön kohdistuvien haittojen estämiseksi tai muiden yhteisön direktiivien purkuvesistöä koskevien vaatimusten täyttämiseksi;

–lietteen turvallisen, ympäristön kannalta hyväksyttävän sijoituksen varmistamiseksi.

⇩ uusi

1. Tämän direktiivin 14 artiklassa tarkoitetun erityisluvan avulla on varmistettava, että

a)teollisuus- ja laitosjätevesiin sisältyvät epäpuhtaudet eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, eivät vahingoita keräysjärjestelmiä, jätevedenpuhdistamoja tai niihin liittyviä laitteistoja eivätkä estä käsitellyn veden uudelleenkäyttöä ja lietteen talteenottoa;

b)teollisuus- ja laitosjätevesiin sisältyvät epäpuhtaudet eivät aiheuta terveyshaittoja keräysjärjestelmissä ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa työskentelevälle henkilöstölle;

c)yhdyskuntajätevedenpuhdistamot pystyvät poistamaan teollisuus- ja laitosjätevesiin sisältyviä epäpuhtauksia vedestä;

d)kun yhdyskuntajätevedenpuhdistamo käsittelee sellaisen laitoksen jätevesiä, jolla on direktiivin 2010/75/EU 4 artiklassa tarkoitettu lupa, kyseisen puhdistamon ympäristöön johtamista jätevesistä aiheutuva epäpuhtauskuormitus ei ylitä epäpuhtauskuormitusta, joka päätyisi ympäristöön, jos jätevedet johdettaisiin ympäristöön suoraan laitoksesta noudattaen mainitun direktiivin 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettuja päästöjen raja-arvoja ja mainitun direktiivin 18 artiklan mukaisesti toteutettuja mahdollisia lisätoimenpiteitä;

e)yhdyskuntajätevedenpuhdistamosta peräisin oleva epäpuhtauskuormitus ei heikennä vastaanottavan vesimuodostuman hyvää ekologista tilaa tai potentiaalia tai hyvää kemiallista tilaa eikä estä kyseistä vesimuodostumaa saavuttamasta tällaista tilaa direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

2. Erityisluvassa on oltava liite, jossa osoitetaan, että kaikki 1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät. Jos teollisuus- ja laitosjäteveden, yhdyskuntajätevedenpuhdistamon tai vastaanottavan vesimuodostuman ominaisuudet muuttuvat merkittävästi, erityislupien määräyksiä on päivitettävä sen varmistamiseksi, että kyseiset edellytykset täyttyvät edelleen.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

D.Tarkkailun ⌦ Seurannan ⌫ ja tulosten arvioinnin ⌦ menetelmät ⌫ toteutusmallit

1.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että sovellettava ⌦ seurantamenetelmä täyttää kohdissa 2–5 säädetyt vaatimukset ⌫ tarkkailumenetelmä on ainakin jäljempänä esitettyjen vaatimusten mukainen.

Muita kuin 2, 3 ja 4 kohdassa esitettyjä ⌦ tarkoitettuja ⌫ menetelmiä voidaan käyttää, jos voidaan osoittaa, että niiden avulla saavutetaan samanlaiset tulokset.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asianmukaiset tiedot käytettävästä ⌦ seurantamenetelmästä ⌫ menetelmästä. Jos komissio katsoo, että menetelmä ei täytä 2, 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä, se tekee neuvostolle aiheelliset ehdotukset.

2.    Tässä direktiivissä vahvistettujen vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten valvomiseksi on⌦ Yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä on ⌫ samoista hyvin valituista kohdista kerättävä virtaamaan verrannolliset ⇨ suhteutetut tai aikaperusteiset ⇦ 24 tunnin kokoomanäytteet ⌦ samasta tarkasti määritellystä kohdasta ⌫puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä.⇨ Mikroepäpuhtauksien seurannassa käytettävien aikaperusteisten näytteiden on kuitenkin oltava 48 tunnin näytteitä. ⇦

On noudatettava hyvää kansainvälistä laboratoriokäytäntöä, jolla pyritään vähentämään näytteiden muuttumista näytteenoton ja analysoinnin välillä.

3.    Näytteiden vuotuinen vähimmäismäärä on määriteltävä puhdistamojen koon mukaan ja näytteet on otettava säännöllisin väliajoin seuraavasti:

4.    Käsitellyn jäteveden oletetaan täyttävän vaatimukset, jos kukin tarkkailusuure ⇨ vesinäytteistä mitattu muuttuja ⇦ täyttää ⇨ erikseen tarkasteltuna ⇦ sitä koskevat vaatimukset seuraavasti:

a)tarkkailtaessa taulukossa 1 sekä 2 artiklan 7 alakohdassa määriteltyjen muuttujien noudattamista, ⌦ osalta ⌫ sellaisten näytteiden ⌦ enimmäismäärä ⌫, jotka eivät vastaa kyseisiä pitoisuudentta ja/tai poistotehona koskevia vaatimuksia, lukumäärä ei saa ylittää taulukossa 1 sekä 2 artiklan 7 alakohdassa mainittuja ja ⌦ täsmennetään ⌫ taulukossa 43 määriteltyjä arvoja;

b)taulukossa 1 esitettyjen muuttujien osalta enimmäispitoisuudet ⌦ voivat ⌫ voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ⇨ toimintaolosuhteissa otetuissa näytteissä, jotka eivät täytä vaatimuksia, ⇦ ylittyä enintään 100 %:llaprosentilla,. ⇨ lukuun ottamatta kiintoainetta, jonka ⇦ Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 150 prosenttiin%:iin asti;

c)taulukossa 2 määriteltyjen muuttujien osalta arvot on saavutettava kutakin tarkkailusuuretta koskevina vuosikeskiarvoina ⇨ näytteiden kunkin muuttujan vuotuisen keskiarvon on oltava taulukossa esitettyjen arvojen mukainen ⇦. ⇨ Paikallisista olosuhteista riippuen käytetään yhtä tai kumpaakin muuttujaa. Sovelletaan pitoisuutta tai vähimmäispoistotehoa koskevia arvoja; ⇦

⇩ uusi

d)taulukossa 3 määriteltyjen muuttujien osalta kunkin näytteen on oltava kyseisessä taulukossa esitettyjen arvojen mukainen.

🡻 91/271/ETY

⇨ uusi

5.    ⇨ Näytteet on otettava siten, että ne edustavat kuormitusta kuivissa sääolosuhteissa. ⇦ Veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat ⇨ rankkasateiden aiheuttamista ⇦ poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista.

⇩ uusi

6. Ympäristöön johdettavaa lammikoitua jätevettä koskevat analyysit on tehtävä suodatetuista näytteistä; tällaisista vesistä otettujen suodattamattomien vesinäytteiden kiintoaineen kokonaispitoisuus saa kuitenkin olla enintään 150 mg/l.

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

⇩ uusi

Huomautus 1: Tämä muuttuja voidaan korvata orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) tai kokonaishapenkulutuksen (TOD) määrityksellä, mikäli BOD5:n ja korvaavan muuttujan välinen suhde voidaan määrittää.

Huomautus 2: Jäsenvaltioiden on mitattava joko kemiallinen hapenkulutus (COD) tai orgaanisen hiilen kokonaismäärä.

Huomautus 3: Tämä vaatimus on valinnainen.

🡻 91/271/ETY

Lammikoitua jätevettä koskevat analyysit on tehtävä suodatetuista näytteistä; suodattamattomien vesinäytteiden kiintoainepitoisuus saa kuitenkin olla enintään 150 mg/l

🡻 98/15/EY 1 art. ja liite (mukautettu)

🡺1 98/15/EY 1 artikla ja liite, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisulla EUVL L 189, 17.7.2015, s. 41.

🡺2 98/15/EY 1 artikla ja liite, sellaisena kuin se on muutettuna oikaisulla EYVL L 139, 2.6.1999, s. 34.

⇨ uusi

Taulukko 2:

🡺1 Liitteessä II olevan A kohdan a alakohdassa määritellyille rehevöitymiselle alttiille alueille joutuvia yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjä ⇨ Tämän direktiivin 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista ⇦ ⌦ yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettavan jäteveden ravinteiden poistoa ⌫ koskevat vaatimukset. 🡸 Paikallisista olosuhteista riippuen käytetään yhtä tai kumpaakin muuttujaa. On käytettävä pitoisuuden tai poistotehon ⌦ Sovelletaan pitoisuutta tai poistotehoa koskevia ⌫ arvoja.

⇩ uusi

Huomautus 1: Vähimmäispoistotehon laskennassa ei oteta huomioon typen luonnollista pidättymistä.

Taulukko 3: Tämän direktiivin 8 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista yhdyskuntajätevedenpuhdistamoista johdettavan jäteveden mikroepäpuhtauksien poistoa koskevat vaatimukset.

Huomautus 1: Seuraavien a ja b kohdassa tarkoitettujen orgaanisten aineiden pitoisuus on mitattava.

a)    Luokka 1 (erittäin helposti käsiteltävät aineet):

i) amisulpridi (CAS-numero: 71675-85-9),

ii) karbamatsepiini (CAS-numero: 298-46-4),

iii) sitalopraami (CAS-numero: 59729-33-8),

iv) klaritromysiini (CAS-numero: 81103-11-9),

v) diklofenaakki (CAS-numero: 15307-86-5),

vi) hydroklooritiatsidi (CAS-numero: 58-93-5),

vii) metoprololi (CAS-numero: 37350-58-6),

viii) venlafaksiini (CAS-numero: 93413-69-5),

b)    Luokka 2 (helposti poistettavat aineet):

i) bentsotriatsoli (CAS-numero: 95-14-7),

ii) kandesartaani (CAS-numero: 139481-59-7),

iii) irbesartaani (CAS-numero: 138402-11-6),

iv) 4-metyylibentsotriatsolin (CAS-numero: 29878-31-7) ja 6-metyylibentsotriatsolin (CAS-numero: 136-85-6) seos.

Huomautus 2: Poistoteho on laskettava vähintään kuuden aineen osalta. Luokkaan 1 kuuluvia aineita on oltava kaksi kertaa niin monta kuin luokkaan 2 kuuluvia aineita. Jos vähemmän kuin kuusi ainetta voidaan mitata riittävinä pitoisuuksina, toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa nimettävä muita aineita, joiden perusteella vähimmäispoistoteho voidaan laskea. Kaikkien laskelmassa käytettyjen aineiden poistotehojen keskiarvoa on käytettävä sen arvioimiseksi, onko vaadittu 80 prosentin vähimmäispoistoteho saavutettu.

🡻 91/271/ETY

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

LIITE 2

⌦ REHEVÖITYMISELLE ALTTIIT ALUEET ⌫

PERUSTEET HAAVOITTUMISELLE ALTTIIDEN JA KUORMITUSTA KESTÄVIEN ALUEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

A. Haavoittumiselle alttiit alueet

⇩ uusi

1. Itämeren, Mustanmeren, direktiivin 2008/56/EY nojalla rehevöitymiselle alttiiksi määriteltyjen Pohjanmeren osien ja direktiivin 2008/56/EY nojalla rehevöitymiselle alttiiksi määriteltyjen Adrianmeren osien valuma-alueilla sijaitsevat alueet;

🡻 91/271/ETY (mukautettu)

⇨ uusi

Vesistö, joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä, on määriteltävä haavoittumiselle alttiiksi alueeksi:

2.(a)luonnon mMakeavetiset luonnonjärvet, muut sisävesistöt, suistot ja sellaiset rannikkovedet, jotka on todettu rehevöityneiksi tai jotka saattavat lähitulevaisuudessa rehevöityä, jollei suojelutoimiin ryhdytä.

Seuraavat ryhmät voidaan ottaa ⇨ on otettava ⇦ huomioon harkittaessa, mitä ravinnetta jäteveden käsittelyssä olisi jäteveden jatkokäsittelyn avulla vähennettävä:

ai)järvet ja sellaiset joet, jotka laskevat järviin/altaisiin/suljettuihin lahtiin, joissa veden vaihtuminen on todettu vähäiseksi ja joissa voi tapahtua ravinteiden rikastumista. Näillä alueilla jäteveden käsittelyyn tulisi sisältyä fosforin poisto, ellei voida osoittaa, että fosforin poistolla ei ole vaikutusta rehevöitymiseen. Suurten taajamien jätevesien osalta voidaan harkita myös typen poistoa;

bii)suistot, merenlahdet ja muut rannikkovedet, joissa veden on todettu vaihtuvan huonosti, tai joihin johdetaan suuria ravinnemääriä. Pienistä taajamista tulevalla kuormituksella on yleensä vain vähäinen merkitys tällaisilla alueilla, mutta suurten taajamien jätevesien käsittelyyn olisi sisällytettävä fosforin ja/tai typen poisto, ellei voida osoittaa, että poistolla ei ole vaikutusta rehevöitymiseen;

3.b)Jjuomaveden valmistukseen käytettävät sisävesien ⌦ makeat ⌫ pintavedet, joiden nitraattipitoisuus voi olla suurempi kuin direktiivin (EU) 2020/2184 jäsenvaltioissa juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista 16 päivänä kesäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/440/ETY 11 asiaa koskevissa säännöksissä on vahvistettu, jollei ⇨ suojatoimenpiteitä ⇦ toimenpiteitä toteuteta;

4.c)Aalueet, joilla neuvoston direktiivien noudattamiseksi tarvitaan ⇨ muiden unionin ympäristöalan säädösten noudattamiseksi ⇦ ⌦ tehokkaampaa käsittelyä kuin ⌫ tämän direktiivin 4 ⇨ 7 ⇦ artiklassa säädettyä tehokkaampaa käsittelyä ⌦ on säädetty, ⌫ ⇨ mikä koskee erityisesti sellaisia direktiivin 2000/60/EY soveltamisalaan kuuluvia vesimuodostumia, joissa ei mahdollisesti pystytä säilyttämään tai saavuttamaan hyvää ekologista tilaa tai potentiaalia ⇦.

⇩ uusi

5. Muut alueet, joiden jäsenvaltiot katsovat olevan alttiita rehevöitymiselle.

🡻 91/271/ETY

B. Kuormitusta kestävät alueet

Merialue tai muu alue voidaan määritellä kuormitusta kestäväksi alueeksi, jos jätevesien päästäminen ei aiheuta ympäristöhaittoja alueen pinnanmuodostuksen, hydrologian tai hydraulisten erityispiirteiden takia.

Määritellessään kuormitusta kestäviä alueita jäsenvaltioiden on otettava huomioon vaara kuormituksen kulkeutumisesta sellaisille läheisille alueille, joissa se voi vahingoittaa ympäristöä. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon kansallisen lainkäyttövaltansa ulkopuolella olevat haavoittumiselle alttiit vesistöt.

Seuraavat ryhmät on otettava huomioon määritettäessä kuormitusta kestäviä alueita:

avoimet merenlahdet, suistot ja muut rannikkovedet, joissa vesi vaihtuu hyvin ja joita rehevöityminen tai hapen puute eivät uhkaa eivätkä todennäköisesti tule uhkaamaan yhdyskuntajätevesien päästämisen vuoksi.

⇩ uusi

LIITE 3

LUETTELO LAAJENNETUN TUOTTAJAVASTUUN PIIRIIN KUULUVISTA TUOTTEISTA

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY 12 soveltamisalaan kuuluvat ihmisille tarkoitetut lääkkeet.

2. Kosmeettisista valmisteista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 13 soveltamisalaan kuuluvat kosmeettiset valmisteet.

🡻 91/271/ETY

LIITE 4

TEOLLISUUDENALAT

1.    Maidonjalostus

2.    Hedelmä- ja vihannestuotteiden valmistus

3.    Virvoitusjuomien valmistus ja pullotus

4.    Perunanjalostus

5.    Lihateollisuus

6.    Panimot

7.    Alkoholin ja alkoholijuomien valmistus

8.    Eläinten rehun valmistus kasveista

9.    Gelatiinin ja liiman valmistus vuodista, nahoista ja luista

10.    Mallastehtaat

11.    Kalanjalostus

⇩ uusi

LIITE 5

KOKONAISVALTAISTEN YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN HALLINTASUUNNITELMIEN SISÄLTÖ

1. Analyysi lähtötilanteesta kyseisen taajaman yhdyskuntajätevedenpuhdistamon keräysalueella, mukaan lukien vähintään seuraavat tiedot:

a) yksityiskohtainen kuvaus keräysjärjestelmien verkostosta, kyseisen verkoston varastointikapasiteetista yhdyskuntajätevesien ja hulevesien osalta sekä nykyisestä yhdyskuntajätevesien käsittelykapasiteetista sateiden aikana;

b) dynaaminen analyysi hulevesien ja yhdyskuntajätevesien virtauksista sateiden aikana hydrologisten, hydraulisten ja veden laatua koskevien mallien perusteella, joissa otetaan huomioon uusimmat ilmastoennusteet, sekä arvio vastaanottaviin vesistöihin sateiden myötä päätyvästä epäpuhtauskuormituksesta.

2. Tavoitteet rankkasateiden aiheuttamista ylivuodoista ja hulevesistä aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi, mukaan lukien seuraavat:

a) ohjeellinen tavoite, jonka mukaan rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen osuus ei ylitä yhtä prosenttia vuosittain kerätystä yhdyskuntajätevesikuormituksesta kuivissa sääolosuhteissa laskettuna;

tämä ohjeellinen tavoite on saavutettava

i) 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä kaikissa taajamissa, joiden avl on vähintään 100 000;

ii) 31 päivään joulukuuta 2040 mennessä 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellyissä taajamissa, joiden avl on vähintään 10 000;

b) asteittainen luopuminen käsittelemättömien hulevesien johtamisesta ympäristöön erillisten keräysverkostojen kautta, ellei voida osoittaa, että kyseinen johtaminen ei vaikuta haitallisesti vastaanottavien vesien laatuun.

3. Toimenpiteet, jotka toteutetaan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selkeä erittely asiaankuuluvista toimijoista ja näiden vastuualueista kokonaisvaltaisen suunnitelman täytäntöönpanossa.

4. Arvioidessaan 3 kohdan nojalla toteutettavia toimenpiteitä jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon ainakin seuraavat seikat:

a) ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joilla pyritään estämään puhtaan sadeveden pääsy keräysjärjestelmiin, mikä tarkoittaa muun muassa toimenpiteitä, joilla edistetään luonnollista vedenpidätystä tai sadeveden talteenottoa, sekä toimenpiteitä, joilla lisätään viheralueita tai rajoitetaan vettä läpäisemättömien pintojen määrää taajamissa;

b) toimenpiteet, joilla parannetaan nykyisen infrastruktuurin, kuten keräysjärjestelmien, varastointikapasiteetin ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen, hallinnointia ja optimoidaan niiden käyttöä, jotta voidaan varmistaa, että saastuneet sadevedet kerätään ja käsitellään ja että käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien päästöt vastaanottaviin vesistöihin minimoidaan;

c) mahdolliset täydentävät lieventävät toimenpiteet, jos tällaisia tarvitaan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien yhdyskuntajätevesien keräys-, varastointi- ja käsittelyinfrastruktuurin mukauttaminen tai uusien infrastruktuurien rakentaminen, jolloin etusijalla ovat vihreät infrastruktuurit, kuten kasvillisuuden peittämät ojat, käsittelykosteikot ja varastointilammikot, jotka on suunniteltu tukemaan biologista monimuotoisuutta. Veden uudelleenkäyttöä on tarvittaessa harkittava 5 artiklassa tarkoitetun kokonaisvaltaisen yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä.

LIITE 6

YLEISÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT

1) Toimivaltainen viranomainen ja yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelypalveluista vastaava(t) toiminnanharjoittaja(t), mukaan lukien tiedot toiminnanharjoittajien omistusrakenteesta ja niiden yhteystiedot.

2) Taajaman tuottama yhdyskuntajätevesien kokonaiskuormitus asukasvastinelukuna (avl) ilmaistuna sekä yksityiskohtaiset tiedot siitä, mikä osuus kuormituksesta (prosentteina):

a) kerätään ja käsitellään yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa;

b) käsitellään rekisteröidyissä kiinteistökohtaisissa järjestelmissä;

c) ei ole keräyksen tai käsittelyn piirissä.

3) Tarvittaessa perustelut sille, miksi tiettyä osuutta yhdyskuntajätevesistä ei kerätä tai käsitellä.

4) Tiedot taajamasta kuhunkin vastaanottavaan vesistöön johdetun yhdyskuntajäteveden laadusta, mukaan lukien seuraavat tiedot:

a) kunkin yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ympäristöön päästämien 21 artiklassa tarkoitettujen epäpuhtauksien vuosittaiset keskipitoisuudet ja kuormitus;

b) arvio kiinteistökohtaisten järjestelmien aiheuttamasta kuormituksesta liitteen I taulukoissa 1 ja 2 tarkoitettujen muuttujien osalta;

c) arvio sekaviemäri- ja erillisviemärijärjestelmien kautta johdettujen hulevesien ja rankkasateiden aiheuttamien ylivuotojen aiheuttamasta kuormituksesta liitteen I taulukoissa 1 ja 2 tarkoitettujen muuttujien osalta.

5) Kaikki vuotuiset investointi- ja toimintakustannukset eriteltyinä keräys- ja käsittelykustannuksiin, vuotuiset kokonaiskustannukset, jotka liittyvät henkilöstöön, energiaan, tarvikkeisiin, hallintoon ja muihin kustannuksiin, sekä keskimääräiset vuotuiset investointi- ja toimintakustannukset kotitaloutta ja kerätyn ja käsitellyn yhdyskuntajäteveden kuutiometriä kohti;

6) Tiedot siitä, miten 5 kohdassa tarkoitetut kustannukset katetaan, ja jos kustannukset katetaan tariffijärjestelmällä, tiedot joko kerättyjen ja käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien kuutiometrikohtaisen hinnan tai toimitetun veden kuutiometrikohtaisen hinnan kustannusrakenteesta, johon sisältyvät kiinteät ja muuttuvat kustannukset sekä erittely kustannusten jakautumisesta keräys-, käsittely-, hallinto- ja muiden kustannusten välillä.

7) Yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelyinfrastruktuuria koskevat investointisuunnitelmat taajamatasolla, niiden ennakoidut vaikutukset yhdyskuntajätevesipalvelujen maksuihin sekä tavoitellut taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt.

8) Seuraavat tiedot kunkin taajamassa sijaitsevan yhdyskuntajätevedenpuhdistamon osalta:

a) käsitelty kokonaiskuormitus (avl) ja yhdyskuntajätevesien käsittelyyn tarvittu energia (kWh yhteensä ja kuutiometriä kohti);

b) vuosittain tuotetun uusiutuvan energian kokonaismäärä (GWh/vuosi) ja erittely energialähteen mukaan;

c) yhdyskuntajätevedenpuhdistamon toiminnassa vuosittain tuotetut tai vältetyt päästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina.

9) Yhdyskuntajätevesien keräys- ja käsittelyinfrastruktuurien toiminnasta kussakin taajamassa vuosittain syntyvät tai vältetyt kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (hiilidioksidiekvivalenttitonneina) sekä, jos mahdollista, kyseisten infrastruktuurien rakentamisen aikana syntyneet kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (hiilidioksidiekvivalenttitonneina).

10) Yhteenveto tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista asioista tehtyjen valitusten luonteesta ja määrästä sekä yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen toiminnanharjoittajien antamista vastauksista.

🡹

LIITE 7

A osa

Kumottu direktiivi
ja luettelo sen muutoksista
([19] artiklassa tarkoitetut)

B osa

Määräajat saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

____________

LIITE 8

Vastaavuustaulukko

_____________

(1)    Koska ei ole mahdollista rakentaa keräysjärjestelmiä ja käsittelylaitoksia, joissa kaikki jätevedet voidaan käsitellä, esimerkiksi rankkasateista johtuvissa tilanteissa, jäsenvaltioiden on päätettävä toimenpiteistä, joilla rajoitetaan myrskytulvista aiheutuvaa vesien pilaantumista. Nämä toimenpiteet voivat perustua laimentumiseen tai käsittelymahdollisuuteen kuivan ajan jätevesivirtaamaan verrattuna tai sallittavaan ylivuotokertojen vuotuiseen enimmäismäärään

(2)

   Koska ei ole mahdollista rakentaa keräysjärjestelmiä ja käsittelylaitoksia, joissa kaikki jätevedet voidaan käsitellä, esimerkiksi rankkasateista johtuvissa tilanteissa, jäsenvaltioiden on päätettävä toimenpiteistä, joilla rajoitetaan myrskytulvista aiheutuvaa vesien pilaantumista. Nämä toimenpiteet voivat perustua laimentumiseen tai käsittelymahdollisuuteen kuivan ajan jätevesivirtaamaan verrattuna tai sallittavaan ylivuotokertojen vuotuiseen enimmäismäärään

(3)    Poistoteho lasketaan ⌦ suhteessa ⌫ puhdistamolle ⌦ tulevaan kuormitukseen ⌫ tulevasta kuormituksesta.

(4)    BOD5:n määritys voidaan korvata orgaanisen hiilen kokonaismäärän (TOC) tai hapentarpeen kokonaismäärän (TOD) määrityksellä, mikäli BOD5:n ja korvaavan suureen välinen suhde voidaan määrittää.

(5)    Tämä vaatimus on valinnainen.

(6)    Tämä vaatimus on valinnainen.

(7)    Poistoteho lasketaan suhteessa puhdistuslaitokseen tulevan jäteveden arvoihin ⌦ puhdistamolle tulevaan kuormitukseen ⌫.

(8)    Kokonaistyppi tarkoittaa Kjeldahl-typen (orgaanisen ja ammoniakkitypen), nitraattitypen ja nitriittitypen summaa.

(9)    Pitoisuusarvot ovat liitteessä I olevan D kohdan 4 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja vuosikeskiarvoja. Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan todistaa liitteessä I olevan D kohdan 1 alakohdan mukaisesti, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin kokonaistypen kaikkien näytteiden päivittäinen keskiarvo ei saa olla yli 20 mg/l, kun laitoksen biologisen reaktorin poistoveden lämpötila on vähintään 12 °C. Lämpötilaan liittyvä ehto voidaan korvata toiminta-ajan rajoituksella alueellisten ilmasto-olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

(10)    Pitoisuusarvot ovat liitteessä I olevan D kohdan 4 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja vuosikeskiarvoja. Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan todistaa liitteessä I olevan D kohdan 1 alakohdan mukaisesti, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin kokonaistypen kaikkien näytteiden päivittäinen keskiarvo ei saa olla yli 20 mg/l, kun laitoksen biologisen reaktorin poistoveden lämpötila on vähintään 12 °C. Lämpötilaan liittyvä ehto voidaan korvata toiminta-ajan rajoituksella alueellisten ilmasto-olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

(11)    EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 26, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 79/869/ETY (EYVL N:o L 271, 29.10.1979, s. 44)

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59).