52022PC0109

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.3.2022

COM(2022) 109 final

2022/0075(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksen (EU) 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tässä ehdotuksessa säädetään poikkeuksellisista ja kohdennetuista muutoksista Euroopan rakenne- ja investointirahastoja ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa, jäljempänä ’FEAD-rahasto’, varten kaudelle 2014–2020 luotuun oikeudelliseen kehykseen. Muutoksilla vastataan ensinnäkin Venäjän federaation hyökkäykseen Ukrainaan ja sen vaikutuksiin Euroopan unioniin ja etenkin useisiin sen itäisiin alueisiin ja toiseksi covid-19-pandemian pitkäkestoiseen vaikutukseen koko EU:ssa.

Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena EU:hun ja erityisesti useisiin sen itäisiin alueisiin kohdistuu välittömiä muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, kuten kolmansien maiden kansalaisten muuttovirtoja. Sen vuoksi on tarpeen selventää, minkälaista tukea jäsenvaltioille ja alueille voidaan antaa tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, ja estää se, että niiden käynnissä oleva työ kestävän covid-19-pandemiasta toipumisen eteen vaarantuu.

Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että jäsenvaltiot ja alueet voivat jo tukea muuttoliikkeen haasteita koskevia toimia Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan sosiaalirahaston, jäljempänä ’ESR’, sekä koheesiota ja Euroopan alueita tukevan elpymisavun, jäljempänä ’REACT-EU-väline’, kautta saataville asetettujen lisämäärärahojen puitteissa. Tällaiseen tukeen voi sisältyä investointeja infrastruktuuriin, laitteisiin ja välineisiin, tuotteisiin ja palvelujen saatavuuteen sekä koulutukseen, työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen, terveyteen, hallinnollisiin valmiuksiin, yhteisöperustaisiin ja kotihoidon palveluihin sekä syrjinnän torjuntaan liittyviin toimiin. Lisäksi voidaan tukea vastaanottojärjestelmiä, joilla täydennetään AMIF-rahastosta ja muista rahoituslähteistä annettavaa tukea. On myös syytä muistaa, että FEAD-rahastoa voidaan käyttää elintarvike- ja perushyödykeavun antamiseen niille, joihin Venäjän sotilaallinen hyökkäys vaikuttaa, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

REACT-EU-välineen lisämäärärahojen käytössä voidaan jo hyödyntää monenlaisia joustomahdollisuuksia, mutta kaikkia niistä ei sovelleta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 EAKR:lle ja ESR:lle osoitettuihin määrärahoihin. On myös aiheellista vahvistaa FEAD-rahastoa koskevia erityistoimenpiteitä, erityisesti kun otetaan huomioon kiireellinen tarve antaa perushyödykeapua niille, joihin Venäjän sotilaallinen hyökkäys vaikuttaa. Koska Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuviin muuttoliikkeen haasteisiin on vastattava kiireellisesti, on tarpeen sallia, että asiaan liittyvät toimet ovat taannehtivasti tukikelpoisia kyseisen hyökkäyksen alkamispäivästä. Lisäksi tuen joustavuutta EAKR:n ja ESR:n välillä olisi lisättävä tällaisten toimien osalta, jotta ohjelmien käytettävissä olevat rahavarat voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Jotta voidaan varmistaa myös, että FEAD-rahastoa voidaan käyttää nopeasti perushyödykeavun antamiseksi apua tarvitseville, myös kolmansien maiden kansalaisille, olisi aiheellista sallia, että jäsenvaltiot voivat muuttaa FEAD-rahastosta tuettujen ohjelmien tiettyjä osia ilman komission hyväksyntää.

Lisäksi covid-19-pandemian kesto on ollut pidempi kuin vuonna 2020 osattiin odottaa. Pandemian suorat ja välilliset vaikutukset jatkuvat edelleen kaikissa jäsenvaltioissa, ja jäsenvaltioiden on annettava pitkäaikaista julkista tukea kriisistä eniten kärsivien alueiden ja toimialojen elvyttämiseksi. Tämä aiheuttaa valtavia paineita jäsenvaltioiden talousarvioihin, minkä vuoksi näissä olosuhteissa on toteutettava lisää poikkeuksellisia toimia.

Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevien investointialoitteiden (CRII ja CRII+) mukaisilla kahdella toimenpidepaketilla, jotka hyväksyttiin keväällä 2020 asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/558, toteutettiin useita merkittäviä muutoksia, joiden avulla ennennäkemättömään tilanteeseen voitiin vastata tehokkaammin ja tarjota poikkeuksellista lisäjoustoa. Pandemiasta vähävaraisimmille aiheutuvien erityisten riskien vuoksi toiseen pakettiin sisältyi myös muutoksia asetukseen (EU) N:o 223/2014 (FEAD-asetus), jotka tehtiin asetuksella (EU) 2020/559, jolla otettiin käyttöön lisäjoustoa ja maksuvalmiutta koskevia erityistoimenpiteitä jäsenvaltioiden tukemiseksi, jotta nämä voivat torjua covid-19-pandemiaa vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston puitteissa.

Koheesiopolitiikkaan saatiin huomattavia lisämäärärahoja NextGenerationEU-välineestä REACT-EU:n kautta, josta tarjotaan apua covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen. Jäsenvaltiot voivat käyttää näitä lisävaroja myös kasvattaakseen FEAD-rahastosta tuettujen ohjelmien määrärahoja.

Uusilla joustomahdollisuuksilla ja lisävaroilla, mukaan lukien REACT-EU-välineen 50 miljardia euroa ”uutta rahaa” ja CRII- ja CRII+ -välineissä uudelleenkohdennetut 23 miljardia euroa, on ollut merkittävä myönteinen vaikutus. Esimerkiksi kiireellisiin henkilösuojainten, hengityskoneiden ja ambulanssien hankintoihin on kohdennettu uudelleen noin kahdeksan miljardia euroa. Yli 12 miljardia euroa on kohdennettu hätäavustuksiin ja matalakorkoisiin lainoihin pienyrityksille, jotta nämä voivat jatkaa toimintaansa. Siitä huolimatta pandemian kesto ja sen vaikutukset EU:n talouteen, ihmisiin, erityisesti vähävaraisimpiin, ja koko yhteiskuntaan ovat olleet laajemmat kuin alun perin osattiin odottaa. Jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvien valtavien paineiden vuoksi käytettävissä olevat varat ohjelmien kansallisen osarahoituksen takaamiseksi ovat vähentyneet.

Uusien koronavirusmuunnosten ilmaantuminen vuonna 2021, erityisesti omikronmuunnos vuoden jälkipuoliskolla, ja niistä johtunut rajoitusten laajamittainen tiukentaminen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä lisäsivät jäsenvaltioiden talouksiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia entisestään.

Jäsenvaltioiden talousarvioihin tulee kohdistumaan lisäpaineita, kun niiden on toteutettava huomattavia verotuksellisia toimia lieventääkseen energian hintojen viimeaikaisen nousun vaikutuksia vähävaraisimpiin, pieniin yrityksiin ja energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen taloudelliset vaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta ne voivat heikentää merkittävästi jäsenvaltioiden talouksien elpymistä covid-19-pandemian jälkeen.

Rahastoista myönnettävä tuki olisi saatava liikkeelle nopeasti, jotta voidaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta. Sen vuoksi on tarpeen väliaikaisena ja poikkeuksellisena toimenpiteenä ja tavanomaisissa olosuhteissa sovellettavista säännöistä poikkeamatta laajentaa väliaikainen mahdollisuus, jonka mukaan koheesiopolitiikan ohjelmien ja FEAD-rahastosta tuettujen ohjelmien täytäntöönpanon osarahoitusosuus EU:n talousarviosta voi olla 100 prosenttia, koskemaan myös meneillään olevaa tilivuotta 2021–2022.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotus on johdonmukainen Euroopan rakenne- ja investointirahastoja ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa varten luodun yleisen oikeudellisen kehyksen kanssa ja se rajoittuu asetukseen (EU) N:o 1303/2013 ja asetukseen (EU) N:o 223/2014 tehtäviin kohdennettuihin ja poikkeuksellisiin muutoksiin. Ehdotuksella myös täydennetään näihin asetuksiin aiemmin asetuksilla (EU) 2020/460, (EU) 2020/558, (EU) 2020/559, (EU) 2021/177 ja (EU) 2020/2221 tehtyjä muutoksia sekä kaikkia muita toimia, joilla pyritään vastaamaan nykyiseen ennennäkemättömään tilanteeseen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus rajoittuu asetukseen (EU) N:o 1303/2013 ja asetukseen (EU) N:o 223/2014 tehtäviin kohdennettuihin ja poikkeuksellisiin muutoksiin, ja siinä säilytetään yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan 3 kohtaan ja 177 artiklaan.

Sillä helpotetaan koheesiopolitiikan ja FEAD-varojen käyttöä Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita koskevien toimien tukemiseksi ja säädetään mahdollisuudesta 100 prosentin osarahoitusosuuteen EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja FEAD-rahaston ohjelmista tilivuonna 2021–2022.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa koheesiopolitiikan ja FEAD-rahaston varojen käyttöä jäsenvaltioissa ja alueilla, jotta voidaan tukea Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita koskevia toimia, ja säätää poikkeuksesta tällä hetkellä sovellettavista tavanomaisista osarahoitussäännöistä, jotta voidaan tarjota riittävästi joustoa olemassa olevien investointivarojen liikkeelle saamiseksi ja siten vastata covid-19-pandemian aiheuttamasta ennennäkemättömästä kansanterveyskriisistä johtuviin suoriin ja välillisiin vaikutuksiin.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa on kyse poikkeuksellisesta ja kohdennetusta muutoksesta, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen koheesiopolitiikan ja FEAD-rahaston varojen käytön helpottamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, jotta voidaan tukea Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita koskevia toimia ja säätää mahdollisuudesta 100 prosentin osarahoitukseen investointien liikkeelle saamiseksi ja siten alueiden ja yritysten kasvuun ja kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavan laajamittaisen kansanterveyskriisin torjumiseksi ja sen välttämiseksi, että vähävaraisimmille annettava tuki häiriintyy.

•Toimintatavan valinta

Asetus on asianmukainen väline koheesiopolitiikan ja FEAD-rahaston varojen käytön helpottamiseksi ja Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita koskevien toimien tukemiseksi sekä 100 prosentin osarahoitusta koskevan mahdollisuuden jatkamiseksi, mikä on tarpeen näissä ennennäkemättömissä olosuhteisissa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotus on jatkoa korkean tason keskusteluille muiden toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa. Julkista kuulemista ei järjestetä, koska vaikutustenarviointia ei tarvita.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ei sovelleta.

•Vaikutustenarviointi

Asetuksia (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 koskevien ehdotusten valmistelemiseksi on tehty vaikutustenarviointi. Nämä kohdennetut muutokset kriittiseen tilanteeseen vastaamiseksi eivät edellytä erillistä vaikutustenarviointia.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ei sovelleta.

•Perusoikeudet

Ei sovelleta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus koskee ainoastaan koheesiopolitiikan ja FEAD-rahaston ohjelmia kaudella 2014–2020, eikä sillä muuteta nykyisiä talousarviositoumuksia. Sillä nopeutetaan ohjelmien täytäntöönpanoa, ja sen odotetaan johtavan vuosien 2022 ja 2023 maksumäärärahojen etupainotteiseen suorittamiseen, mitä tasapainottaa maksutarpeiden väheneminen myöhempinä vuosina.

Ehdotettu muutos ei edellytä muutoksia neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 liitteen I mukaisiin monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisten sitoumusten ja maksujen enimmäismääriin, eikä se muuta kauden 2021–2027 maksumäärärahojen kokonaistarvetta.

Vuoden 2021 jälkipuoliskolla toimitettujen maksatushakemusten tason ja jäsenvaltioiden viimeisimpien vuotta 2022 koskevien maksuennusteiden sekä sen perusteella, miten 100 prosentin osarahoitusosuutta käytettiin tilivuonna 2020–2021, 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisen talousarviovaikutuksen tilivuonna 2021–2022 arvioidaan olevan 9 miljardia euroa maksutarpeiden aikaistumisena vuoteen 2022 ja 1 miljardin euron aikaistumisena vuoteen 2023, mikä kompensoituu maksutarpeiden vastaavalla 10 miljardin euron vähenemisellä vuonna 2024.

Jotta voidaan kuitenkin noudattaa maksujen enimmäismääriä vuosina 2022 ja 2023, ehdotuksessa esitetään, että 100 prosentin osarahoitusosuudesta johtuvien lisämaksujen kokonaismäärän enimmäismääräksi vahvistetaan 5 miljardia euroa vuonna 2022 ja 1 miljardi euroa vuonna 2023. Lisämäärät maksetaan vasta, kun kaikki tilivuotta 2021–2022 koskevat maksatushakemukset on vastaanotettu. Tarvittaessa 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta johtuvat lisämaksut suoritetaan määräsuhteessa kaikkien asianomaisten ohjelmien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Edellyttäen, että varoja on käytettävissä, komission olisi maksettava mahdollisimman pian maksut, joita ei voida suorittaa näiden enimmäismäärien vuoksi, joko hyväksymällä tilit tai myöhemmin suoritettavilla maksuilla.

Komissio seuraa tarkasti ehdotetun muutoksen vaikutusta maksumäärärahoihin vuosina 2022 ja 2023 ottaen huomioon talousarvion yleisen toteuttamisen, jäsenvaltioiden tarkistetut ennusteet sekä mahdolliset uudet tarpeet tai painopisteet. Myös turvallisuusnäkymiin liittyvän lisääntyneen epävarmuuden mahdolliset vaikutukset otetaan huomioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Toimenpiteiden toteuttamista seurataan ja niistä raportoidaan asetuksilla (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 perustettujen yleisten raportointimekanismien puitteissa.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetukseen (EU) N:o 1303/2013 ja asetukseen (EU) N:o 223/2014 ehdotetaan muutoksia, jotta

·varmistetaan, että jäsenvaltiot ja alueet voivat edelleen hyödyntää 100 prosentin EU:n osarahoitusosuutta tilivuonna 2021–2022 tekemällä tästä komissiolle ilmoituksen (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 25 a artiklan muuttaminen ja asetuksen (EU) N:o 223/2014 20 artiklan muuttaminen)

·voidaan ottaa käyttöön järjestelyt 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta johtuvien lisämaksujen suorittamiseksi talousarviosta ja vuotuisten enimmäismäärien huomioon ottamiseksi (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 25 a artiklan muuttaminen)

·voidaan lisätä EAKR:n ja ESR:n välistä joustavuutta erityisesti siltä osin kuin on kyse Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita koskevista toimista ja ottaa käyttöön osallistujia koskevat yksinkertaistetut raportointijärjestelyt (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 98 artiklan muuttaminen) sekä säätää tukikelpoisuuden alkamisesta taannehtivasti 24. helmikuuta 2022 (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65 artiklan 10 kohta)

·voidaan tarjota jäsenvaltioille joustomahdollisuuksia muuttaa FEAD-rahastosta tuettuja ohjelmia komissiolle tehtävällä ilmoituksella (asetuksen (EU) N:o 223/2014 9 artiklan muuttaminen) ja vahvistaa tukikelpoisuuden alkaminen taannehtivasti 24. helmikuuta 2022 (asetuksen (EU) N:o 223/2014 22 artiklan muuttaminen).

2022/0075 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja asetuksen (EU) 223/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 3 kohdan ja 177 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 2 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Venäjän äskettäin Ukrainaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys ja meneillään oleva aseellinen konflikti ovat muuttaneet Euroopan turvallisuustilannetta perustavanlaatuisesti. Hyökkäyksen seurauksena Euroopan unioniin ja erityisesti sen itäisiin osiin saapuu huomattava määrä ihmisiä. Tämä aiheuttaa lisähaasteita aikana, jolloin jäsenvaltioiden taloudet ovat vielä toipumassa covid-19-pandemian vaikutuksista.

(2)Jäsenvaltiot voivat jo vastata muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin rahoittamalla monenlaisia investointeja koheesiopolitiikan ohjelmiensa puitteissa Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, sekä lisämäärärahoista, jotka on asetettu saataville koheesiota ja Euroopan alueita tukevana elpymisapuna, jäljempänä ’REACT-EU-väline’, josta tarjotaan tukea covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen. Toimet voivat kattaa investointeja sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon, koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja lastenhoidon aloilla, mukaan lukien muun muassa investoinnit infrastruktuuriin, köyhien kaupunkialueiden elvyttäminen, maahantulijoiden alueellista ja koulutuksellista eristyneisyyttä vähentävät toimet ja yritysten perustaminen. Jäsenvaltiot voivat suunnata ohjelmiensa jäljellä olevia varoja uudelleen tällaisiin haasteisiin. Myös vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa, jäljempänä ’FEAD-rahasto’, voidaan käyttää elintarvike- ja perushyödykeavun antamiseen niille, joihin Venäjän sotilaallinen hyökkäys vaikuttaa, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

(3)REACT-EU-välineen lisämäärärahojen käytössä voidaan jo hyödyntää monenlaisia joustomahdollisuuksia, ja myös EAKR:lle, ESR:lle ja FEAD-rahastolle vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitettujen määrärahojen käyttöön olisi lisättävä joustovaraa. Koska Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan johtuviin muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin on reagoitava kiireellisesti, näihin haasteisiin liittyvien toimien menojen olisi oltava tukikelpoisia kyseisen hyökkäyksen alkamispäivästä. Lisäksi EAKR:n ja ESR:n käytön joustavuutta olisi lisättävä tällaisten toimien osalta, jotta ohjelmien käytettävissä olevat rahoitusvarat voidaan ottaa käyttöön nopeasti edellyttäen, että toimi on linjassa tarvittaessa muutetun toimenpideohjelman kanssa. Tämä joustomahdollisuus olisi otettava käyttöön toimille jo tarjolla olevien lisärahoitusmahdollisuuksien lisäksi. Näiden toimien osallistujia koskevia raportointijärjestelyjä olisi myös yksinkertaistettava.

(4)Sen varmistamiseksi, että apua tarvitsevat voivat edelleen viipymättä saada apua FEAD-rahastosta, on aiheellista säätää, että jäsenvaltiot voivat muuttaa mainitusta rahastosta tuettujen toimenpideohjelmien tiettyjä osia ilman komission päätöstä.

(5)Jotta käytettävissä olevan rahoituksen vaikutus voitaisiin maksimoida, koheesiopolitiikan puitteissa annettavan tuen olisi täydennettävä erityisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta, jäljempänä ’AMIF-rahasto’, rahoitettavia toimia.

(6)On syytä muistaa, että covid-19-pandemian seuraukset ovat vaikuttaneet jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Pandemian kokonaisvaikutus aiheutti erittäin suuria paineita jäsenvaltioiden talousarvioihin, sillä jäsenvaltioiden oli tehtävä yhtäkkiä huomattavasti entistä enemmän julkisia investointeja terveydenhuoltojärjestelmiin ja muihin talouden toimialoihin. Pandemia uhkasi häiritä myös vähävaraisimmille annettavaa tukea. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, joka on edellyttänyt erityisiä toimenpiteitä.

(7)Kriisin vaikutuksiin reagoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) N:o 1301/2013 3 ja (EU) N:o 1303/2013 4 muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/460 5 , jotta EAKR:stä, ESR:stä ja koheesiorahastosta, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuettujen toimenpideohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Kun talouteen ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset entisestään pahenivat unionissa, näitä kahta asetusta muutettiin jälleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/558 6 . Jotta voitiin reagoida kriisin vaikutuksiin vähävaraisimpiin, myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 223/2014 7 muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/559 8 covid-19:n puhkeamisen johdosta toteutettavien erityistoimenpiteiden käyttöön ottamiseksi FEAD-rahaston osalta. Kyseisillä muutoksilla on parannettu mahdollisuutta saada rahastojen käyttämätön tuki käyttöön ja yksinkertaistettu ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä menettelyvaatimuksia, jolloin niiden ansiosta on voitu tarjota jäsenvaltioille poikkeuksellista lisäjoustoa, jotta ne voivat keskittyä ennennäkemättömän kriisin edellyttämiin toimiin ja vastata tarpeeseen reagoida nopeasti kansanterveyskriisiin. Asetukseen (EU) N:o 1303/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2221 9 tehdyllä lisämuutoksella otettiin käyttöön huomattavia lisämäärärahoja koheesiota ja Euroopan alueita tukevana elpymisapuna, jäljempänä ’REACT-EU-väline’, josta tarjotaan apua covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen. Saman paketin yhteydessä muutettiin myös asetusta (EU) N:o 223/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/177 10 , jotta jäsenvaltiot voisivat kohdentaa näitä lisävaroja vähävaraisimmille FEAD-rahaston täytäntöönpanon yhteydessä.

(8)Vaikka kaudelle 2014–2020 myönnetyt joustomahdollisuudet ja lisäresurssit ovat auttaneet jäsenvaltioita niiden kriisi- ja elpymistoimissa, uusien koronavirusmuunnosten, etenkin omikronmuunnoksen, ilmaantuminen ja rajoitusten laajamittainen tiukentaminen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä ovat lisänneet kielteistä vaikutusta jäsenvaltioiden talouksiin ja yhteiskuntiin ja haitanneet koheesiopolitiikan ohjelmien ja FEAD-rahastosta tuettujen ohjelmien tavanomaista täytäntöönpanoa. Venäjän äskettäinen sotilaallinen hyökkäys ja siitä johtuvat muuttovirrat ovat pahentaneet näitä vaikutuksia ja uhkaavat heikentää talouksien elpymistä entisestään. Asetuksessa (EU) 2020/558 tarkoitetun mahdollisuuden mukaisesti on sen vuoksi tarpeen säätää yhden aiemmin käyttöön otetun toimenpiteen poikkeuksellisesta jatkamisesta eli jatkaa tilivuotta 2020–2021 koskevaa mahdollisuutta soveltaa 100 prosentin osarahoitusosuutta myös sitä seuraavana tilivuonna.

(9)Jotta voidaan keventää julkisiin talousarvioihin kriisitilanteen vuoksi kohdistuvaa taakkaa, nopeuttaa ohjelmien täytäntöönpanoa ja mahdollistaa tarvittavat investoinnit alueiden elvyttämiseksi, jäsenvaltioille olisi annettava poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamista EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja FEAD-rahaston ohjelmiin myös tilivuonna 2021–2022.

(10)Jotta voidaan noudattaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2022 ja 2023 vahvistettua maksujen enimmäismäärää, olisi vahvistettava enimmäismäärä kyseisinä vuosina suoritettaville maksuille, jotka johtuvat 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta EAKR:ään, koheesiorahastoon ja ESR:ään. Edellyttäen, että varoja on käytettävissä, komission olisi maksettava mahdollisimman pian maksut, joita ei voida suorittaa näiden enimmäismäärien vuoksi, joko hyväksymällä tilit tai myöhemmin suoritettavilla maksuilla. Tällaiset maksujen lykkäykset eivät saisi vaikuttaa tilien hyväksymiseen eikä niillä saisi olla muita vaikutuksia.

(11)Koska 100 prosentin osarahoituksen soveltaminen ei vaikuta merkittävästi itse toimenpideohjelmien sisältöön, on aiheellista sallia sen nopea täytäntöönpano ilman komission päätöstä, joka koskee jäsenvaltioiden toimenpideohjelman rahoitustaulukoihin tekemien muutosten hyväksymistä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin toimitettava tarkistetut rahoitustaulukot ennen kyseistä tilivuotta koskevan lopullisen maksatushakemuksen jättämistä. Mahdolliset tästä johtuvat muutokset, mukaan lukien indikaattorien arvot, voidaan tehdä osana seuraavaa ohjelmamuutosta tilivuoden päätyttyä.

(12)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli ottaa käyttöön joustotoimenpiteitä tuen myöntämisessä rahastoista, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(13)Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1303/2013 ja asetusta (EU) N:o 223/2014 olisi muutettava.

(14)Koska jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus muuttaa ohjelmiaan ajoissa, jotta ne voivat hyötyä 100 prosentin osarahoitusosuudesta tilivuonna 2021–2022, on aiheellista, että tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(15)Koska Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuviin muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin on reagoitava kiireellisesti ja covid-19-pandemian aiheuttama kansanterveyskriisi jatkuu edelleen, katsotaan tarpeelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1303/2013 seuraavasti:

(1)Lisätään 25 a artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdassa ja 120 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja neljännessä alakohdassa säädetään, maksatushakemuksissa ilmoitettuihin menoihin voidaan soveltaa 100 prosentin osarahoitusosuutta tilivuonna, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2021 ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2022, EAKR:stä, ESR:stä tai koheesiorahastosta tuetun ohjelman yhden tai useamman toimintalinjan osalta.

Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 96 artiklan 10 kohdassa säädetään, 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltaminen ei edellytä komission päätöstä ohjelman muutoksen hyväksymisestä. Jäsenvaltion on annettava tarkistetut rahoitustaulukot komissiolle tiedoksi sen jälkeen, kun seurantakomitea on ne hyväksynyt. Kyseistä 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos rahoitustaulukot on annettu komissiolle tiedoksi ennen 1 päivänä heinäkuuta 2021 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2022 päättyvää tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämistä 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kyseisen 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta johtuvien lisämaksujen kokonaismäärä saa olla enintään 5 miljardia euroa vuonna 2022 ja enintään 1 miljardi euroa vuonna 2023.

Komissio suorittaa välimaksut soveltamalla asianomaisiin toimintalinjoihin ennen toisessa alakohdassa tarkoitettua ilmoitusta sovellettavaa osarahoitusosuutta. Poiketen siitä, mitä 135 artiklan 5 kohdassa säädetään, komissio maksaa 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta johtuvat lisämäärät vastaanotettuaan kaikki tilivuotta 2021–2022 koskevat lopulliset välimaksatushakemukset, tarvittaessa määräsuhteessa kolmannessa alakohdassa vahvistettujen enimmäismäärien noudattamiseksi.

Poiketen siitä, mitä 139 artiklan 7 kohdassa säädetään, 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta johtuvat jäljellä olevat määrät, joita ei voida maksaa tilien hyväksymisen jälkeen kolmannessa alakohdassa vahvistettujen enimmäismäärien noudattamiseksi, maksetaan vuonna 2024 tai myöhemmin.”

(2)Lisätään 65 artiklan 10 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä 9 kohdassa säädetään, Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita koskevien toimien menot ovat tukikelpoisia 24 päivästä helmikuuta 2022.”

(3)Lisätään 98 artiklaan kohta 4 seuraavasti:

”4. Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita koskevia toimia voidaan rahoittaa joko EAKR:stä tai ESR:stä myös toiseen rahastoon sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Tällaisissa tapauksissa nämä toimet on ohjelmoitava kyseisen toisen rahaston erityiseen toimintalinjaan, ja niiden katsotaan edistävän tämän toisen rahaston investointiprioriteetteja.

Jos toisessa alakohdassa tarkoitetun erityisen toimintalinjan mukaisista toimista on raportoitava osallistujia koskevia tietoja, kyseisten tietojen on perustuttava tietoon perustuviin arvioihin ja ne rajoittuvat tuettujen henkilöiden ja alle 18-vuotiaiden lasten kokonaismäärään.

Tätä kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmiin.”

2 artikla

Asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 223/2014 seuraavasti:

(1)Lisätään 9 artiklan 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ensimmäistä ja toista alakohtaa sovelletaan myös toimenpideohjelmien sellaisten osien muuttamiseen, jotka koskevat Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita.”

(2)Lisätään 20 artiklaan 1 b kohta seuraavasti:

”1 b. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, maksatushakemuksissa ilmoitettuihin menoihin voidaan soveltaa 100 prosentin osarahoitusosuutta 1 päivänä heinäkuuta 2021 alkavan ja 30 päivänä kesäkuuta 2022 päättyvän tilivuoden aikana.

Poiketen siitä, mitä 9 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltaminen ei edellytä komission päätöstä ohjelman muutoksen hyväksymisestä. Jäsenvaltion on annettava liitteessä I esitettyjen toimenpideohjelmien mallien 5.1 kohdassa tarkoitettujen rahoitustaulukoiden tarkistukset komissiolle tiedoksi. Kyseistä 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos rahoitustaulukot on annettu komissiolle tiedoksi ennen 1 päivänä heinäkuuta 2021 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2022 päättyvää tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämistä 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”

(3)Lisätään 22 artiklan 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvia muuttoliikkeen haasteita koskevien toimien menot ovat tukikelpoisia 24 päivästä helmikuuta 2022.”

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM 11

EFTA-mailta 12

Ehdokasmailta 13

Kolmansilta mailta

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

2a Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

05.02.99.01 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) loppuun saattaminen

05.03.99.01 Koheesiorahaston loppuun saattaminen

07.02.99.01 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) loppuun saattaminen (ESF)

07.02.99.04 Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD-rahaston) loppuun saattaminen

Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

Ehdotettu muutos ei aiheuta muutoksia asetuksen (EU) N:o 1311/2013 liitteen I mukaisiin monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisten sitoumusten enimmäismääriin tai kauden 2021–2027 maksumäärärahojen kokonaistarpeeseen.

Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärän vuotuinen jakauma ei muutu.

Ehdotuksen uskotaan johtavan maksumäärärahojen aikaistamiseen 1. heinäkuuta 2021 alkavan ja 30. kesäkuuta 2022 päättyvän tilivuoden osalta jäljempänä esitetyn arvion mukaisesti.

Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto			2021	2022	2023	2024	2025	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
05.02.99.01 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) loppuun saattaminen 05.03.99.01 Koheesiorahaston loppuun saattaminen 07.02.99.01 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) loppuun saattaminen (ESF) 07.02.99.04 Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD-rahaston) loppuun saattaminen	Sitoumukset	(1a)	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	(2a)	0,000	5,000	1,000	-6,000	0,000	0,000
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)
	Maksut	(2b)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 14
Budjettikohta		(3)
Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1a + 1b + 3	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	= 2a + 2b + 3	0,000	5,000	1,000	-6,000	0,000	0,000

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 2a kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 4 + 6	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	= 5 + 6	0,000	5,000	1,000	-6,000	0,000	0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Pääosasto: <…….>
• Henkilöresurssit
• Muut hallintomenot
Pääosasto <…….>YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		2021	2022	2023	2024	2025	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000	0,000
	Maksut	0,000	5,000	1,000	-6,000	0,000	0,000

Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 15

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 16 …

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

X Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N 17

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 18
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Henkilöresurssien arvioitu tarve

X Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

–		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
–20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
–20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
–01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
– 01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
–Muu budjettikohta (mikä?)
–• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 19 –
–20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
–20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
–XX 01 xx yy zz 20 –	–– päätoimipaikassa –	–
–	–– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa	–
–01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
– 01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
–Muu budjettikohta (mikä?)
–YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

Ehdotus/aloite

◻ voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät. Merkittävät rahoitussuunnitelman muutokset on esitettävä Excel-taulukkona.

◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät.

Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

X rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

◻ rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N 21	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

Arvioidut vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻ vaikutukset omiin varoihin

◻ vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 22
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

(1) EUVL C , , s. .

(2) EUVL C , , s. .

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/559, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2021, asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta covid-19:n puhkeamisen johdosta toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta (EUVL L 130, 24.4.2020, s. 7).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2221, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline) (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 30).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/177, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta covid-19:n leviämiseen liittyvän kriisin torjumiseksi toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta (EUVL L 53, 16.2.2021, s. 1).

(11) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(12) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(13) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(14) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(15) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(16) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(17) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(18) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(19) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(20) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(21) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(22) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

Choose the experimental features you want to try