EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.2.2022

COM(2022) 46 final

2022/0032(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Puolijohdesirut ovat keskeisiä digitaalitalouden kannalta. Niitä tarvitaan digitaalisissa tuotteissa, kuten älypuhelimissa ja autoissa, terveydenhuollon, energia-alan, tietoliikenteen ja automaation kriittisissä sovelluksissa ja infrastruktuureissa ja useimmilla muilla teollisuuden aloilla. Ne ovat keskeisessä asemassa myös tekoälyn ja 5G/6G-viestinnän kaltaisten tulevaisuuden keskeisten digitaaliteknologioiden kannalta. Ilman siruja ei ole mitään digitaalistakaan.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana Euroopassa on ilmennyt sirujen toimitushäiriöitä, mikä on aiheuttanut sirupulaa useilla talouden aloilla. Tällä voi olla vakavia yhteiskunnallisia seurauksia. Nämä toimitushäiriöt uhkaavat Euroopassa monia aloja, kuten autoteollisuutta, energiasektoria, viestintäalaa ja terveyhdenhuoltoa, sekä puolustus-, turvallisuus- ja avaruusalan kaltaisia strategisia aloja. Samalla markkinoille on alkanut ilmaantua väärennettyjä siruja, mikä vaarantaa elektronisten laitteiden ja järjestelmien turvallisuuden.

Nykyinen kriisi on tuonut esiin rakenteellisia haavoittuvuuksia Euroopan arvoketjuissa. Maailmanlaajuinen puolijohdepula on paljastanut Euroopan riippuvuuden tarjonnasta rajoitetulta määrältä yrityksiä tietyiltä maantieteellisiltä alueilta sekä sen haavoittuvuuden siltä osin kuin on kyse kolmansien maiden vientirajoituksista ja muista häiriöistä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Lisäksi tätä riippuvuutta pahentavat erittäin suuret esteet tämän alan markkinoille pääsyssä sekä alan pääomaintensiteetti. Laskennallisesti tehokkaimmat sirut edellyttävät esimerkiksi valmistusta muutaman nanometrin (nm) tarkkuudella. 1 Tällaisten laitosten rakentaminen edellyttää vähintään 15 miljardin euron ennakkoinvestointeja. 2 Lisäksi kestää kolme vuotta ennen kuin saavutetaan riittävän tuoton varmistava tuotantovalmius. 3 Tällaisten sirujen suunnittelukustannukset voivat vaihdella 0,5 miljardista eurosta reilusti yli 1,0 miljardiin euroon. Alan tutkimus- ja kehitysintensiteetti (t&k) on korkea, yli 15 prosenttia. 4

Eurooppalaiset toimijat investoivat nykyisin pääasiassa t&k-toimintaan, mutta eivät riittävästi saadakseen siitä teollisia hyötyjä. Tällainen t&k on keskeisessä asemassa seuraavan sukupolven laskentatehokkaiden sirujen tuotannossa tarvittavien puolijohdeteknologioiden miniatyrisoinnin mahdollistajana. Euroopassa on maailman johtavia tutkimus- ja teknologiaorganisaatioita. Monia eurooppalaisia t&k-tuloksia hyödynnetään kuitenkin teollisesti unionin ulkopuolella.

Unioni on vahvassa asemassa puolijohdekomponenttien suunnittelussa tehoelektroniikassa, radiotaajuuslaitteissa, analogisissa laitteissa sekä autoteollisuudessa ja valmistusteollisuudessa laajalti käytetyissä antureissa ja mikro-ohjaimissa. Sillä ei ole yhtä vahvaa asemaa digitaalilogiikan (prosessorit ja muisti) suunnittelussa, mistä on tulossa välttämätöntä datan, tekoälyn ja yhteenliitettävyyden yleistyessä entistä enemmän.

Unioni on myös erittäin hyvässä asemassa suurissa sirutehtaissa tarvittavien materiaalien ja laitteiston suhteen, ja monilla yrityksillä on keskeinen rooli toimitusketjun tietyissä osissa. Teollisuuden käyttösektorit ovat vahvoja ja monipuolisia, esimerkkeinä autoteollisuus, teollisuusautomaatio, terveydenhuolto, energiasektori ja viestintä. Yhteistyö arvoketjussa on kuitenkin heikkoa.

Unionin kokonaismarkkinaosuus puolijohteiden maailmanmarkkinoista on arvoltaan 10 prosenttia 5 eli selvästi alle sen taloudellisen painoarvon. Vaikka unionilla on maailmanlaajuisesti vahva asema materiaalien ja laitteiden valmistuksessa, se on erittäin riippuvainen EU:n ulkopuolisista toimittajista sirujen suunnittelussa, valmistuksessa, pakkaamisessa, testauksessa ja kokoonpanossa.

Tällä hetkellä puolijohteet ovat merkittävien geostrategisten intressien ja maailmanlaajuisen teknologisen kilpailun keskiössä. Useat maat haluavat turvata edistyneimpien sirujen toimitusvarmuuden, mikä on edellytys niiden kyvylle toimia (taloudellisesti, teollisesti ja sotilaallisesti) ja edistää digitalisaatiota. Kaikilla maailman tärkeimmillä alueilla investoidaan voimakkaasti ja otetaan käyttöön tukitoimenpiteitä, joiden avulla tuotantokapasiteettia pystytään innovoimaan ja vahvistamaan.

Unionilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa johtoasema tulevaisuuden sirumarkkinoilla. Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa osuutensa maailman tuotannosta 20 prosenttiin arvossa laskettuna vuoteen 2030 mennessä. 6 Tavoitteena ei ole ainoastaan vähentää riippuvuutta vaan myös tarttua taloudellisiin mahdollisuuksiin, sillä puolijohteiden maailmanmarkkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan ennen vuosikymmenen loppua, mikä lisää puolijohde-ekosysteemin ja koko teollisuuden kilpailukykyä Euroopan kansalaisille tarkoitettujen innovatiivisten tuotteiden avulla.

Uusia markkinasuuntauksia ja mahdollisuuksia on syntymässä. Puolijohdeyritykset suunnittelevat yhä useammin räätälöityjä siruja loppukäyttäjäyritysten kanssa optimoimalla laitteistoa ja ohjelmistoa järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi. Tekoäly, reunalaskenta ja teollisuudenalojen digitalisaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia Euroopan teknologian tulevalle kilpailukyvylle ja johtoasemalle teollisuudessa.

Samaan aikaan teknologia kehittyy jatkuvasti. Miniatyrisointi jatkuu kohti yhä pienempiä solmuja valtavirran prosessiteknologioissa (FinFET ja FDSOI) Mooren lain 7 mukaisesti ja energiatehokkaammilla ratkaisuilla on suuri kysyntä, jotta jatkuvasti kasvava jalostusjalanjälki pystytään pitämään kestävällä tasolla. Kehittyvät laskentamallit, kuten neuromorfiset laskenta- ja kvanttiteknologiat, ovat lupaavia teknologioita uusille sovellusalueille. Uudet materiaalit, kuten piikarbidi (SiC) ja galliumnitridi (GaN), ovat olennaisen tärkeitä virranhallinnassa, esimerkiksi akkuvoiman optimaalisen käytön kannalta, erityisesti kaikenlaisissa sähköajoneuvoissa ja uusiutuvan energian tuotannossa.

Nämä perustelut liittyvät ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös).

Vision toteuttamiseen tähtäävä EU:n sirustrategia tiivistyy viiteen strategiseen tavoitteeseen:

·Euroopan olisi vahvistettava tutkimus- ja teknologiajohtajuuttaan;

·Euroopan olisi kehitettävä ja vahvistettava innovointivalmiuksiaan edistyneiden sirujen suunnittelussa, valmistuksessa ja pakkaamisessa ja muunnettava innovaatiot kaupallisiksi tuotteiksi;

·Euroopan olisi otettava käyttöön asianmukaiset puitteet tuotantokapasiteetin lisäämiseksi merkittävästi vuoteen 2030 mennessä;

·Euroopan olisi puututtava akuuttiin osaamisvajeeseen, houkutella uusia kykyjä ja tukea ammattitaitoisen työvoiman syntymistä;

·Euroopan olisi luotava syvällinen käsitys puolijohteiden maailmanlaajuisista toimitusketjuista.

·Perustaa Siruja Euroopalle -aloite, jolla tuetaan laajamittaista teknologisten valmiuksien kehittämistä ja innovointia kaikkialla unionissa, jotta voidaan kehittää ja ottaa käyttöön huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohde- ja kvanttiteknologioita, jotka vahvistavat unionin kehittyneitä suunnittelu-, järjestelmäintegrointi- ja sirujen tuotantovalmiuksia ja -taitoja, myös painottaen startup- ja scale-up-yrityksiä (pilari 1, Siruja Euroopalle -aloite).

Aloitteella luodaan erityisesti innovatiivinen virtuaalinen suunnittelualusta, jolla vahvistetaan Euroopan suunnitteluvalmiuksia ja jonka käyttöehdot ovat avoimet, syrjimättömät ja läpinäkyvät. Foorumilla edistetään käyttäjäyhteisöjen laajaa yhteistyötä suunnittelu-, startup- ja pk-yritysten, teollis- ja henkisen omaisuuden ja työkalujen toimittajien, suunnittelijoiden ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden kanssa sekä yhdistää olemassa olevat ja uudet suunnitteluvalmiudet laajennettuihin kirjastoihin ja elektronisen suunnittelun automaatioon (EDA) 10 .

Aloitteella tuetaan pilottituotantolinjoja, jotka tarjoavat kolmansille osapuolille keinot testata, validoida ja kehittää suunnittelemiaan tuotteita avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin ehdoin. Uusien kehittyneiden pilottituotantolinjojen kehittämisellä valmistaudutaan seuraavan sukupolven tuotantovalmiuksiin ja niiden validointiin.

Lisäksi aloitteella edistetään kehittyneiden teknologioiden ja teknisten valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan nopeuttaa kvanttisirujen innovatiivista kehittämistä esimerkiksi kvanttisirujen suunnittelukirjastojen, pilottituotantolinjojen sekä testaus- ja kokeilulaitosten muodossa.

Aloitteella tuetaan eri puolilla unionia sijaitsevien osaamiskeskusten verkostoa, joka tarjoaa asiantuntemusta sidosryhmille, kuten loppukäyttäjinä toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), startup-yrityksille ja vertikaalisille sektoreille, ja parantaa niiden osaamista. Osaamiskeskukset helpottavat suunnitteluinfrastruktuurin ja pilottituotantolinjojen avointa ja syrjimätöntä saatavuutta ja tehokasta käyttöä. Niistä tulee innovointia ja uusia huippulahjakkuuksia houkuttelevia keskuksia.

Aloitteen lisäksi toimilla, joilla helpotetaan velkarahoituksen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantia puolijohteiden arvoketjussa ja joita kutsutaan yhteisesti sirurahastoksi, olisi tuettava dynaamisen ja häiriönsietokykyisen puolijohde-ekosysteemin kehittämistä tarjoamalla mahdollisuuksia lisätä varojen saatavuutta, jotta voidaan tukea startup-, scale-up- ja pk-yritysten kasvua sekä investointeja koko arvoketjussa, myös puolijohteiden arvoketjuihin kuuluville yrityksille, jotka voivat käyttää aloitteen tarjoamaa rahoituksen yhdistämistä.

·Luoda kehys toimitusvarmuuden varmistamiseksi houkuttelemalla investointeja ja lisäämällä tuotantokapasiteettia puolijohteiden valmistuksessa sekä pitkälle kehitetyssä pakkaamisessa, testauksessa ja kokoonpanossa laatuaan ensimmäisten integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien avulla (pilari 2, Toimitusvarmuus).

Ehdotuksessa määritellään erityisesti kriteerit, joilla helpotetaan sellaisten erityishankkeiden toteuttamista, joilla edistetään puolijohteiden toimitusvarmuutta unionissa. Tämän vuoksi siinä eritellään kahdenlaiset laatuaan ensimmäiset laitokset 11 : integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat 12 . Jos hakemus tunnustaa laitos yhdeksi kahdenlaisista laatuaan ensimmäisistä laitoksista hyväksytään, ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot varmistavat tunnustetun laatuaan ensimmäisen laitoksen suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan liittyvien hallinnollisten hakemusten tehokkaan käsittelyn.

Komissio vastaa kyberuhkille sietokykyisten toimitusketjujen kasvavaan tarpeeseen 13 tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja yksityisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on määrittää luotettuja siruja koskevat alakohtaiset vaatimukset ja laatia yhteiset standardit, sertifiointi ja hankintavaatimukset, joita kehitetään tarvittaessa eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden tuella ja ottaen huomioon vaatimustenmukaisuuden arviointia ja markkinoiden valvontaa koskevan uuden lainsäädäntökehyksen periaatteet.

·Perustaa jäsenvaltioiden ja komission välinen koordinointimekanismi yhteistyön vahvistamiseksi jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä, puolijohteiden tarjonnan seuraamiseksi, kysynnän arvioimiseksi, sirupulan ennakoimiseksi, kriisivaiheen käynnistämiseksi ja toimien toteuttamiseksi erityisen välineistön avulla (pilari 3, Seuranta ja kriisinhallinta).

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotus on johdonmukainen suhteessa komission tiedonantoon, jolla päivitetään vuoden 2020 uutta teollisuusstrategiaa 16 toukokuussa 2021 ja jossa yksilöidään aloja, joilla strategiset riippuvuudet voivat johtaa haavoittuvuuksiin, kuten toimitusvaikeuksiin. Ehdotuksessa käsitellään tiedonannossa ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa yksilöityjä suunnitteluun, valmistukseen, pakkaamiseen, testaamiseen ja kokoonpanoon liittyviä haasteita. Tiedonannossa ilmoitetaan prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisesta allianssista 17 , jäljempänä ’allianssi’, jonka tarkoituksena on tunnistaa puutteita mikrosirujen tuotannossa sekä yritysten ja organisaatioiden kilpailukykyä parantavien teknologioiden kehittämisessä, lisätä Euroopan digitaalista riippumattomuutta ja vastata seuraavan sukupolven turvallisten, energiatehokkaiden ja tehokkaiden sirujen ja prosessorien kysyntään. Tämän asetuksen suhteen allianssilla on neuvoa-antava rooli.

Toimien täytäntöönpanon nopeuttamiseksi Siruja Euroopalle -aloitteessa säädetään uudesta oikeudellisesta välineestä, eurooppalaisesta siruinfrastruktuurikonsortiosta (European Chips Infrastructure Consortium, ECIC), joka on kehitetty erityisesti yksinkertaistamaan ja jäsentämään yksityisten ja julkisten konsortion jäsenten, erityisesti tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden, välisiä oikeussuhteita ja käymään rakenteellista vuoropuhelua komission kanssa aloitteen mukaisten toimien toteuttamiseksi. Tämä uusi oikeudellinen väline on vapaaehtoinen ja täydentää unionin muita oikeudellisia välineitä (kuten eurooppalaista digitaali-infrastruktuurikonsortiota15) joiden avulla voidaan yhdistää jäsenvaltioilta, unionin talousarviosta ja yksityisistä investoinneista saatavaa rahoitusta. Kun oikeussubjektit muodostavat julkisen ja yksityisen sektorin konsortion aloitteen mukaisten toimien täytäntöönpanoa varten, ne voivat valita soveltuvista unionin oikeudellisista välineistä sen, joka sopii parhaiten tietyn konsortion tarkoitukseen, rakenteeseen ja kokoonpanoon. Siruyhteisyritykselle on annettu tehtäväksi tiettyjen tämän aloitteen mukaisten toimien yleinen täytäntöönpano, ja se voi komission ehdotuksen 29 neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta 134 artiklassa säädetyin edellytyksin päättää, että tiettyjä toimia voivat toteuttaa ainoastaan oikeussubjektit, jotka tekevät yhteistyötä sellaisessa konsortiossa, joka voi olla muodoltaan eurooppalainen siruinfrastruktuurikonsortio tai jokin muu käytettävissä oleva unionin oikeudellinen väline konsortion perustamiseksi.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotetuilla toimenpiteillä voidaan tukea eräitä unionin tärkeimpiä toimintalinjoja, kuten vihreän kehityksen ohjelmaa 30 . Puolijohdeteknologioiden ja yleensäkin digitaaliteknologioiden käyttöönotto mahdollistaa tehokkaasti siirtymisen kestävään kehitykseen ja voi johtaa uusiin tuotteisiin sekä tehokkaampiin työskentelytapoihin, jotka edistävät vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Puolijohteiden toimitushäiriöt ja riippuvuus maailman muista alueista voivat hidastaa siirtymistä kestävään kehitykseen eurooppalaisilla toimialoilla, jotka hyötyvät digitaalisista ratkaisuista. Ehdotuksella puututaan häiriöihin ja riippuvuussuhteisiin vahvistamalla Euroopan puolijohteiden tuotantokapasiteettia. Sikäli kuin mahdollista, laitosten olisi noudatettava kaikilta osin unionin lainsäädännöstä johtuvia vaatimuksia, jotka liittyvät muun muassa ympäristövaikutusten arviointiin sekä ilmaan, veteen ja maaperään kohdistuviin päästöihin, mukaan lukien teollisuusonnettomuuksien riski ja ehkäisy, ja niiden olisi pyrittävä varmistamaan korkea energia-, resurssi- ja vesitehokkuus. Tuotantokapasiteetin lisääminen edellyttää puolijohteiden tuotantolaitosten nopeaa perustamista, mitä voidaan poikkeuksellisesti pitää erittäin tärkeän yleisen edun mukaisena, jos lupamenettelyjä koskevissa poikkeuksissa sitä edellytetään, mukaan lukien tietyt ympäristöarvioinnit, jos muut asiaa koskevissa säännöksissä säädetyt edellytykset täyttyvät. Samoin ”laatuaan ensimmäisen” käsitteeseen sisältyy mahdollisesti edellytysten täyttyminen, johon vaikuttaa myös laitoksen suunniteltu energia- tai ympäristötehokkuus.

Elektroniikkatuotteiden käyttöiän pidentäminen suunnittelemalla ne kestäviksi ja tarjoamalla päivityspalveluja vähentää niiden vaihtotiheyttä ja uusien tuotteiden tarvetta. Mikrosirumateriaalit voidaan ottaa talteen elektroniikkajätteestä. Esimerkiksi yhdistepuolijohdemateriaalien kierrättäminen on teknisesti mahdollista, tosin tällä hetkellä hyvin pienissä määrin. Ekosuunnitteludirektiivin soveltamisalan laajennuksen pohjalta laadittu kestäviä tuotteita koskeva aloite tarjoaa mahdollisen välineen tähän liittyville vaatimuksille. Komissio selvittää myös erilaisia kulutuselektroniikan takaisinotto- ja takaisinmyyntijärjestelyihin liittyviä mahdollisuuksia toimivien käytettyjen laitteiden tarjonnan lisäämiseksi.

Digitalisaation ja sähköistämisen lisääntyessä energiatehokkailla siruilla edistetään myös muuta politiikkaa muun muassa teollisuustuotannon, liikenteen ja energian aloilla, esimerkiksi tulevalla energia-alan digitalisointia koskevalla toimintasuunnitelmalla 37 . Puolijohdeteknologioiden kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Teollisuudessa ja maataloudessa sulautetaan yhä enemmän siruja robotteihin ja valmistuskoneisiin, samoin myös kuljetusajoneuvoihin ja muihin laitteisiin. Koska ehdotuksen tavoitteena on sirujen ja muiden digitaaliteknologioiden älykäs käyttö ja energiatehokkaampien sirujen tuottaminen, ehdotus vastaa poliittisia linjauksia useilla aloilla ja edistää niiden toteuttamista.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tällä asetuksella on kaksi erillistä erityistavoitetta, jotka muodostavat olennaiset osat sen yleisestä tavoitteesta luoda yhdenmukainen kehys unionin puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi. Pilarin 1 mukaisesti asetuksen ensimmäisenä erityistavoitteena on luoda puolijohdeteollisuudelle runsaasti innovointivalmiuksia sekä riittävät teknologiset valmiudet innovointien nopeuttamiseksi ja niihin mukautumiseksi. Lisäksi pilarien 2 ja 3 mukaisesti asetuksen tavoitteena on parantaa unionin häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta puolijohdeteknologioiden alalla tukemalla ja koordinoimalla investointeja edistyneiden puolijohteiden valmistusteollisuuteen (pilari 2) ja ottamalla käyttöön koordinoitu seuranta ja kriisinhallinta (pilari 3).

Ensimmäisen tavoitteen asianmukaisen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artiklan 3 kohta, 182 artiklan 1 kohta ja 183 artikla. SEUT-sopimuksen 173 artiklan 3 kohdassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan päättää erityistoimenpiteistä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia sen varmistamiseksi, että unionin teollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin kannalta tarpeelliset edellytykset täyttyvät ja että teollisuus pystyy mukautumaan nopeista innovaatiosykleistä johtuviin rakenteellisiin muutoksiin. Tämä oikeusperusta on asianmukainen useimpien aloitteeseen kuuluvien toimien osalta, kun otetaan huomioon, että tämän asetuksen pilarin 1 tavoitteena on nopeuttaa puolijohteiden tuotantoa unionin teollisuudessa, kehittää riippumattomuutta puolijohteiden toimitusketjussa, lisätä teollisia valmiuksia, helpottaa innovatiivisten startup-yritysten ja pk-yritysten kehitystä sekä kannustaa uusia investointeja innovointiin ja teknologian kehittämiseen. Aloitteen laajan luonteen vuoksi sen perustana on myös SEUT-sopimuksen osasto ”Tutkimus ja teknologinen kehittäminen sekä avaruuspolitiikka” (182 artiklan 1 kohta ja 183 artikla).

Asianmukainen oikeusperusta pilarien 2 ja 3 mukaiselle toiselle tavoitteelle on SEUT-sopimuksen 114 artikla. Tämän ehdotuksen pilarien 2 ja 3 tavoitteena on luoda yhdenmukaistettu oikeudellinen kehys unionin häiriönsietokyvyn ja toimitusvarmuuden parantamiseksi. Puolijohteiden käytöllä on ratkaiseva merkitys monilla talouden aloilla ja monissa yhteiskunnallisissa toiminnoissa, minkä vuoksi häiriönsietokykyiset toimitukset ovat olennaisen tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Näin ollen mahdollisia toimitushäiriöitä on pystyttävä ennakoimaan ja niihin on puututtava viipymättä, jotta voidaan säilyttää tuotantoketjun loppupään strategisten alojen vakaa toiminta. Kun otetaan huomioon nykyisen puolijohdepulan merkittävät taloudelliset vaikutukset, jäsenvaltiot todennäköisesti käynnistävät sääntelytoimenpiteitä vastatakseen alan rakenteellisiin haavoittuvuuksiin, jotka ovat johtaneet nykyiseen pulaan, tai reagoidakseen mahdolliseen tulevaan pulaan ja lieventääkseen sitä kriisitilanteissa. 38 Vaikka tällaiset sääntelytoimenpiteet olisivat asianmukaisia kansallisen tason puutteiden korjaamiseksi, ne voivat sisältää epäjohdonmukaisia ratkaisuja tarpeeseen vahvistaa häiriönsietokykyä ja puuttua sisämarkkinoiden mahdollisiin kriiseihin, mikä voisi johtaa alan sirpaloitumiseen. Jotta voidaan toteuttaa koordinoituja toimenpiteitä häiriönsietokyvyn parantamiseksi, tarvitaan yhdenmukaistettuja sääntöjä helpottamaan sellaisten erityishankkeiden toteuttamista, joilla edistetään puolijohteiden toimitusvarmuutta unionissa (pilari 2). Ehdotetun seuranta- ja kriisinhallintamekanismin (pilari 3) olisi oltava yhtenäinen, jotta rajat ylittävää puolijohteiden arvoketjua koskevaan kriisivalmiuteen voidaan soveltaa koordinoitua lähestymistapaa. Ehdotuksessa säädetään asianmukaisesta hallintorakenteesta ja jäsenvaltioiden välisestä unionin tason yhteistyöstä, joka tukee luottamusta, innovointia ja kasvua sisämarkkinoilla. SEUT-sopimuksen 114 artikla on näin ollen asianmukainen oikeusperusta pilareille 2 ja 3 sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

SEUT-sopimuksen muilla artikloilla tai kullakin artiklalla erikseen ei voida perustella kumpaakaan edellä mainittua tavoitetta. SEUT-sopimuksen 122 artikla ei ole merkityksellinen, sillä se ei muodosta perustaa molemmille tavoitteille, eikä se ole yhteensopiva SEUT-sopimuksen 114 ja 173 artiklan kanssa. Ehdotetut osatekijät sisältyvät yhteen säädökseen, koska kaikki toimenpiteet muodostavat yhdessä johdonmukaisen lähestymistavan vastata erilaisilla keinoilla tarpeeseen vahvistaa unionin puolijohde-ekosysteemiä.

••Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

·Ensimmäisen pilari (”Siruja Euroopalle” -aloite): Aloitteella tuetaan laajamittaista teknologisten valmiuksien kehittämistä ja innovointia koko unionissa, jotta voidaan kehittää ja ottaa käyttöön huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohde- ja kvanttiteknologioita ja korjata Euroopan kroonisia rakenteellisia heikkouksia suunnittelussa ja tuotannossa. Jäsenvaltiot käynnistivät vuonna 2018 ensimmäisen ”Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen” (IPCEI-hankkeen), jolla tuetaan rajat ylittäviä innovatiivisia hankkeita mikroelektroniikan arvoketjussa, ja suunnitteilla on myös toinen tätä alaa koskeva IPCEI-hanke 39 . Vaikka tällaisilla aloitteilla on strategista merkitystä alalle, ne eivät todennäköisesti ole tässä vaiheessa riittäviä, kun tavoitteena on luoda valmiuksia kehittämällä pilottituotantolinjoja ja suunnitteluinfrastruktuureja, jotka annetaan laajasti kaikkien kiinnostuneiden kolmansien osapuolten käyttöön koko Euroopassa ja jotka vahvistavat unionin roolia globaalissa ja keskinäiseen riippuvuuteen tukeutuvassa ekosysteemissä. Tällaisia suuren mittakaavan laitoksia voidaan rakentaa ainoastaan unionin tasolla, koska ne vaativat suuria investointeja ja osaamista.

·Toinen pilari (”Toimitusvarmuus”): Toimet, joiden tavoitteena on vauhdittaa investoimista puolijohteiden valmistukseen, voidaan suunnitella ja toteuttaa asianmukaisesti ainoastaan unionin tasolla, koska niihin tarvitaan suuria investointeja ja koska tällaiset tuotantolaitokset palvelevat lähtökohtaisesti koko sisämarkkinoita, vahvistavat koko ekosysteemiä ja takaavat toimitusvarmuuden kriisitilanteissa.

·Kolmas pilari (”Seuranta ja kriisitoiminta”): Unionin tehostetulla yhteistyöllä varmistetaan tarvittavien ja vertailukelpoisen tietojen keruu. Jäsenvaltiot ja komissio voivat yhdessä ennakoida pulaa, käynnistää kriisivaiheen, kun pula on vakava, ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kriisin ratkaisemiseksi tehokkaammin kuin olisi mahdollista erilaisten kansallisten toimenpiteiden avulla.

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

Kyseessä on ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. Asetus on sopivin oikeudellinen väline säätää ehdotuksen pilarin 1 toimista, joilla perustetaan Siruja Euroopalle ‑aloite, koska ainoastaan asetus, jonka säännökset ovat suoraan sovellettavissa, voi taata riittävän yhdenmukaisuuden, kun perustetaan ja toteutetaan unionin aloite, jonka tavoitteena on tukea tiettyä teollisuudenalaa koko sisämarkkinoilla. Asetus on tarkoituksenmukainen oikeudellinen väline myös pilaria 2 varten, koska uusia sääntöjä on sovellettava yhdenmukaisesti. Erityisesti tämä koskee integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien määritelmää sekä yhdenmukaista menettelyä näiden hyväksymiseksi ja tukemiseksi. Asetus on sopivin väline myös pilaria 3 varten, koska kyseinen osa koskee mekanismia, jolla ennakoidaan ja käsitellään puolijohdetarjonnan vakavia häiriöitä unionissa. Mekanismi ei edellytä, että säännökset saatetaan kansallisilla toimenpiteillä osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, vaan sitä sovelletaan sellaisenaan.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

•Perusoikeudet

Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 16 artiklassa määrätään elinkeinovapaudesta. Tämän ehdotuksen pilarin 1 ja 2 toimenpiteillä luodaan innovointivalmiuksia ja edistetään puolijohteiden toimitusvarmuutta, mikä voi vahvistaa elinkeinovapautta unionin oikeuden sekä kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti. Eräät pilarin 3 toimenpiteet, joita tarvitaan puolijohteiden tarjonnan vakavien häiriöiden torjumiseksi unionissa, voivat kuitenkin rajoittaa väliaikaisesti perusoikeuskirjan 16 artiklalla suojattuja elinkeinovapautta ja sopimusvapautta sekä 17 artiklalla suojattua omistusoikeutta. Näitä oikeuksia voidaan perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti rajoittaa tässä ehdotuksessa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

Velvoitteessa, jonka mukaan komissiolle on annettava erityisiä tietoja tiettyjen edellytysten täyttyessä, kunnioitetaan elinkeinovapauden (perusoikeuskirjan 16 artikla) keskeistä sisältöä eikä vaikuteta siihen suhteettomasti. Kaikki tietopyynnöt palvelevat unionin yleisen edun mukaista tavoitetta eli pyrkimystä määrittää toimenpiteet, joilla voidaan lieventää puolijohdepulasta johtuvaa kriisiä. Nämä tietopyynnöt ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska niiden avulla saadaan tietoja, joita tarvitaan käsillä olevan kriisin arvioimiseksi. Periaatteessa komissio pyytää tietoja ainoastaan asiaankuuluvilta organisaatioilta ja esittää yksittäisille yrityksille pyyntöjä vain tarvittaessa. Koska tarjontatilannetta koskevia tietoja ei ole muutoin saatavilla, ei ole muuta tehokasta tapaa saada tietoja, joita eurooppalaiset päätöksentekijät tarvitsevat toteuttaakseen lieventämistoimia. Kun otetaan huomioon puolijohdepulan vakavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset sekä lieventävien toimenpiteiden merkitys, tietopyynnöt ovat oikeassa suhteessa haluttuun tavoitteeseen nähden. Lisäksi elinkeinovapauden ja omistusoikeuden rajoittamisen vastapainona ovat asianmukaiset suojatoimet. Tietopyyntö voidaan esittää ainoastaan kriisitilanteessa, jossa komissio on aktivoinut kriisivaiheen täytäntöönpanosäädöksellä.

Ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten hyväksymistä ja priorisointia koskevassa velvoitteessa kunnioitetaan perusoikeuskirjan 16 artiklassa vahvistettujen elinkeinovapauden ja sopimusvapauden sekä perusoikeuskirjan 17 artiklassa vahvistetun omistusoikeuden keskeistä sisältöä eikä vaikuteta niihin suhteettomasti. Tämä velvoite palvelee unionin yleisen edun mukaista tavoitetta eli pyrkimystä varmistaa toiminnan jatkuminen kriittisillä sektoreilla, jotka kärsivät puolijohdepulasta johtuvista tarjontahäiriöistä. Velvoite on tarkoituksenmukainen ja tehokas keino saavuttaa tämä tavoite, koska sillä varmistetaan, että saatavilla olevat resurssit käytetään ensisijaisesti näille aloille toimitettaviin tuotteisiin. Muut toimenpiteet eivät olisi yhtä tehokkaita. On oikeasuhteista, että kriisitilanteessa puolijohteiden tuotantolaitokset, jotka ovat hakeneet hyväksymistä ”integroiduiksi tuotantolaitoksiksi” ja ”EU:n avoimiksi tilausvalmistajiksi”, sekä muut puolijohteiden tuotantolaitokset, jotka ovat hyväksyneet tällaisen mahdollisuuden julkisen tuen saamisen yhteydessä, tai puolijohteiden toimitusketjuun kuuluvat yritykset, joille kolmas maa on antanut ensisijaiseksi luokitellun tilauksen, joka vaikuttaa merkittävästi toimitusvarmuuteen kriittisillä aloilla, velvoitetaan hyväksymään ja priorisoimaan tiettyjä tilauksia. Asianmukaisilla suojatoimilla varmistetaan, että priorisointivelvoitteen mahdolliset kielteiset vaikutukset elinkeinovapauteen, sopimusvapauteen ja omistusoikeuteen eivät merkitse näiden oikeuksien rikkomista. Tiettyjen tilausten priorisointivelvoite voidaan asettaa ainoastaan kriisitilanteessa, jossa komissio on aktivoinut kriisivaiheen täytäntöönpanosäädöksellä. Asianomainen yritys voi pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen ensisijaiseksi luokiteltua tilausta, jos yritys ei pysty toteuttamaan tilausta tai jos tilauksen toteuttaminen aiheuttaisi sille kohtuutonta taloudellista rasitusta ja erityisiä vaikeuksia. Lisäksi yritys, jolle velvoite asetetaan, vapautetaan kaikesta vahingonkorvausvastuusta, joka johtuu velvoitteen noudattamisesta aiheutuvasta sopimusvelvoitteiden rikkomisesta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio arvioi tämän ehdotuksen tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia kolmen vuoden kuluttua asetuksen soveltamisen alkamispäivästä ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Arvioinnin tärkeimmät tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa, joka myös julkaistaan. Arviointia varten Euroopan puolijohdeneuvosto, jäsenvaltiot ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle tietoja sen pyynnöstä.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1.1.I luku – Yleiset määräykset

I luvussa määritellään asetuksen kohde. Siinä esitetään myös säädöksessä käytetyt määritelmät. Asetuksella luodaan kolmesta ”pilarista” muodostuva kehys Euroopan puolijohde-ekosysteemin vahvistamiseksi. Erityisesti asetuksella perustetaan Siruja Euroopalle ‑aloite, jolla luodaan tarvittavat edellytykset unionin teollisten innovointivalmiuksien vahvistamiselle (pilari 1) ja joka sisältää laatuaan ensimmäisten integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien määritelmät (pilari 2) sekä koordinointimekanismin seurantaa ja kriisitoimintaa varten (pilari 3).

1.2.II luku – Siruja Euroopalle ‑aloite

1.3.III luku – Toimitusvarmuus

III luvussa vahvistetaan puitteet integroiduille tuotantolaitoksille ja EU:n avoimille tilausvalmistajille. Integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat ovat tuotantolaitoksia, jotka tarjoavat puolijohteiden valmistusvalmiuksia ja ovat ”laatuaan ensimmäisiä” unionissa sekä edistävät toimitusvarmuutta ja häiriönsietokykyistä ekosysteemiä sisämarkkinoilla. Jotta laitos voitaisiin luokitella integroiduksi tuotantolaitokseksi ja EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi, sillä tulisi olla selkeä myönteinen vaikutus puolijohteiden arvoketjuun unionissa.

Integroidut tuotantolaitokset ovat vertikaalisesti integroituja tuotantolaitoksia, kun taas EU:n avoimet tilausvalmistajat tarjoavat merkittävän osan tuotantokapasiteetistaan muille teollisuuden toimijoille, kuten puolijohdeyrityksille, joilla ei ole omia tuotantolaitoksia (eli yrityksille, jotka suunnittelevat siruja mutta eivät valmista niitä). Investoinnit näihin laitoksiin helpottavat puolijohteiden valmistuksen kehittämistä unionissa. Jos laitos hyväksytään integroiduksi tuotantolaitokseksi ja EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi, sen katsotaan edistävän puolijohteiden toimitusvarmuutta unionissa ja olevan näin ollen yleisen edun mukainen. Toimitusvarmuuden saavuttamiseksi jäsenvaltiot voivat valtiontukisääntöjen puitteissa soveltaa tukijärjestelmiä ja antaa hallinnollista tukea, kuten nopeuttaa tällaisten laitosten suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan liittyviä hallinnollisia hakumenettelyjä. Komissio hyväksyy laitoksen integroiduksi tuotantolaitoksiksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi, jos se täyttää tässä luvussa asetetut vaatimukset. Komissio voi kumota päätöksensä, jos hyväksyntä on perustunut virheellisiin tietoihin tai jos laitos ei enää täytä kriteerejä.

1.4.IV luku – Seuranta ja kriisitoiminta

IV luku sisältää säännökset mekanismista, jolla seurataan koordinoidusti puolijohteiden arvoketjua ja reagoidaan puolijohteiden tarjontahäiriöihin, jotka vaikuttavat sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

Tämän luvun 1 jaksossa (Seuranta) kuvataan puolijohteiden arvoketjun seuranta- ja varoitusjärjestelmä. Järjestelmä perustuu jäsenvaltioiden harjoittamaan säännölliseen seurantaan, jossa tarkkaillaan erityisesti varhaisvaroitusindikaattoreita ja keskeisten markkinatoimijoiden tarjoamien palvelujen ja tavaroiden saatavuutta ja koskemattomuutta. Komissio tarjoaa perustan seurantatoimille unionin tason riskinarvioinnin avulla, jossa se yksilöi varhaisvaroitusindikaattorit. Toimialan osallistumisen varmistamiseksi jäsenvaltiot kehottavat asianomaisia sidosryhmiä ja toimialajärjestöjä ilmoittamaan kysynnän merkittävistä vaihteluista ja niiden toimitusketjun häiriöistä. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti päivityksiä ja vaihdettava havaintojaan Euroopan puolijohdeneuvostossa. Jos jäsenvaltiot saavat tiedon mahdollisesta puolijohdekriisistä tai merkityksellisen riskitekijän esiintymisestä seurantatoimiensa yhteydessä tai sidosryhmiltä saamiensa päivitysten välityksellä, niiden on varoitettava komissiota. Saatuaan varoituksen tällä tavoin tai muista lähteistä, kuten kansainvälisten kumppanien antamien tietojen välityksellä, komissio kutsuu Euroopan puolijohdeneuvoston koolle ylimääräiseen kokoukseen. Kokouksessa arvioidaan tarvetta aktivoida kriisivaihe ja keskustellaan mahdollisista koordinoiduista hankinnoista ennen pulan syntymistä. Lisäksi komissio aloittaa unionin puolesta koordinoidut kuulemiset tai yhteistyön asianomaisten kolmansien maiden kanssa yhteistyöhön pohjautuvien ratkaisujen löytämiseksi toimitusketjun häiriöihin.

Tämän luvun 2 jaksossa (Kriisivaihe) annetaan puolijohdekriisivaiheen aktivoimista koskevat säännöt ja esitetään yksityiskohtaisesti hätätoimenpiteet, joita voidaan käyttää kriisiin vastaamiseksi.

Komissio voi aktivoida kriisivaiheen täytäntöönpanosäädöksellä, jos puolijohdekriisistä on konkreettista, vakavaa ja luotettavaa näyttöä. Tällainen puolijohdekriisi syntyy, kun puolijohteiden tarjonnassa ilmenee vakavia häiriöitä, jotka johtavat merkittävään pulaan, jolla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteen tai useampaan unionin tärkeään alaan tai joka estää kriittisten alojen käyttämien keskeisten tuotteiden toimituksen, korjaamisen ja huollon. Täytäntöönpanosäädöksessä määritellään kriisivaiheen kesto tai sen jatkaminen. Ennen kriisivaiheen päättymistä komissio arvioi ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston lausunnon, olisiko kriisivaiheen aktivointia jatkettava. Kriisivaiheen aikana Euroopan puolijohdeneuvosto pitää ylimääräisiä kokouksia, joissa jäsenvaltiot voivat tehdä tiivistä yhteistyötä komission kanssa ja koordinoida puolijohteiden toimitusketjuun liittyviä kansallisia toimenpiteitä.

Kun kriisivaihe aktivoidaan, komissio voi toteuttaa tiettyjä tässä asetuksessa säädettyjä hätätoimenpiteitä. Komissio voi pyytää yrityksiä edustavilta organisaatioilta tai tarvittaessa puolijohteiden toimitusketjussa toimivilta yksittäisiltä yrityksiltä tietoja, joita tarvitaan puolijohdekriisin arvioimiseksi ja mahdollisten lieventävien toimenpiteiden yksilöimiseksi. Nämä yhteisöt ovat velvollisia toimittamaan pyydetyt tiedot komissiolle. Pyydetyt tiedot voivat koostua tiedoista, jotka koskevat yritysten tuotantovalmiuksia, tuotantokapasiteettia tai nykyisiä ensisijaisia häiriöitä. tai muista olemassa olevista tiedoista, joita tarvitaan puolijohdekriisin luonteen arvioimiseksi tai mahdollisten lieventävien tai hätätoimenpiteiden määrittämiseksi ja arvioimiseksi kansallisella tai unionin tasolla. Tarvittaessa komissio voi vaatia, että integroidut tuotantolaitokset, EU:n avoimet tilausvalmistajat, puolijohteiden tuotantolaitokset, jotka ovat aiemmin hyväksyneet tämän mahdollisuuden julkisen tuen saamisen yhteydessä, tai puolijohteiden toimitusketjuun kuuluvat yritykset, joille kolmas maa on antanut ensisijaiseksi luokitellun tilauksen, joka vaikuttaa merkittävästi toimitusvarmuuteen kriittisillä aloilla, hyväksyvät ja asettavat etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden valmistuksen kriittisiä aloja varten. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti komissio voi kahden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä toimia niiden puolesta yhteishankintayksikkönä kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden hankkimiseksi kriittisille aloille. Komissio arvioi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen pyynnön hyödyllisyyden, tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden. Kriittisten alojen määritelmän osalta tässä asetuksessa viitataan aloihin, jotka luetellaan kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi annetun komission ehdotuksen 48 liitteessä, sekä puolustusalaan ja muihin yleisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiin toimintoihin. Asetuksen mukaan komissio voi rajata hätätoimenpiteet koskemaan vain tiettyjä kyseisessä luettelossa mainittuja aloja.

1.5.V luku – Hallinnointi

V luvussa vahvistetaan unionin tason ja kansallisen tason hallintojärjestelmät. Ehdotetulla asetuksella perustetaan unionin tasolla toimiva Euroopan puolijohdeneuvosto, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komissio. Euroopan puolijohdeneuvosto antaa aloitetta koskevaa neuvontaa siruyhteisyrityksen julkisten tahojen neuvostolle (pilari 1), tarjoaa komissiolle neuvoja ja apua integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien toimintaa koskevien tietojen vaihtamiseksi (pilari 2), käsittelee ja valmistelee tiettyjen kriittisten alojen ja teknologioiden määrittämistä, käsittelee seurantaan ja kriisintoimintaan liittyviä kysymyksiä (pilari 3) sekä tukee ehdotetun asetuksen johdonmukaista soveltamista ja helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Euroopan puolijohdeneuvosto tukee komissiota kansainvälisessä yhteistyössä. Se myös koordinoi unionin oikeuden nojalla perustettuja asiaankuuluvia kriisirakenteita ja vaihtaa tietoja niiden kanssa. Euroopan puolijohdeneuvosto kokoontuu eri kokoonpanoissa ja käsittelee pilarin 1 mukaisia tehtäviään eri kokouksissa kuin pilarin 2 ja 3 mukaisia tehtäviään. Komissio voi perustaa Euroopan puolijohdeneuvostoon pysyviä tai tilapäisiä alaryhmiä ja kutsua puolijohdeteollisuuden etuja edustavia järjestöjä ja muita sidosryhmiä osallistumaan tarkkailijoina näihin alaryhmiin.

Kansallisella tasolla jäsenvaltiot nimeävät yhden tai useamman kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ja niiden joukosta kansallisen keskitetyn yhteyspisteen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.

1.6.VI, VII ja VIII luku – Loppusäännökset

VI luvussa tähdennetään kaikkien osapuolten velvollisuutta kunnioittaa arkaluonteisten liiketoimintatietojen ja liikesalaisuuksien luottamuksellisuutta. Tämä velvollisuus koskee komissiota, kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja muita jäsenvaltioiden viranomaisia sekä kaikkia edustajia ja asiantuntijoita, jotka osallistuvat Euroopan puolijohdeneuvoston kokouksiin. Luvussa vahvistetaan myös säännöt tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista ja sakoista, joita määrätään tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä, edellyttäen, että sovelletaan asianmukaisia suojatoimia. Komissio voi määrätä uhkasakkoja, jos asianomaiset yritykset eivät hyväksy ja priorisoi tiettyjä tilauksia puolijohdekriisin yhteydessä. Lisäksi komissio voi määrätä sakkoja yritykselle, joka antaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja tai ei toimita tietoja asetetussa määräajassa.

VII luvussa vahvistetaan säädösvallan ja täytäntöönpanovallan käyttöä koskevat säännöt ja edellytykset. Ehdotuksessa komissiolle siirretään valta antaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään menettelyjä ja varmistetaan, että asetusta ja delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I (siinä esitettyjen toimien osalta johdonmukaisesti aloitteen tavoitteiden kanssa) ja liitettä II (mitattavissa olevat indikaattorit sekä säännökset seuranta- ja arviointikehyksen perustamisesta tämän asetuksen täydentämiseksi), sovelletaan yhdenmukaisesti.

VIII luku sisältää muutoksia muihin säädöksiin, kuten Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaan, sekä komission velvollisuuden laatia säännöllisesti kertomuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen arviointia ja uudelleentarkastelua varten.

2022/0032 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 1 kohdan sekä 183 ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 49 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 50 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Puolijohteet ovat kaikkien digitaalisten laitteiden keskeisiä rakenneosia, olipa sitten kyse älypuhelimista ja autoista, terveydenhuollon, energia-alan, tietoliikenteen ja automaation kriittisistä sovelluksista ja infrastruktuureista tai muista teollisuuden aloista. Puolijohteet ovat olennaisen tärkeitä nykyajan talouden ja yhteiskunnan toiminnan kannalta, mutta unionissa on ilmennyt ennennäkemättömiä häiriöitä niiden tarjonnassa. Nykyinen tarjontapula on merkki siitä, että unionissa on pysyviä ja vakavia rakenteellisia puutteita puolijohteiden arvo- ja toimitusketjussa. Häiriöt ovat tältä osin paljastaneet pitkäaikaisia haavoittuvuuksia, erityisesti vahvan riippuvuuden kolmansista maista sirujen valmistuksessa ja suunnittelussa.

(2)Olisi luotava kehys, jolla parannetaan unionin häiriönsietokykyä puolijohdeteknologioiden alalla, edistetään investointeja, vahvistetaan unionin valmiuksia puolijohteiden toimitusketjun osalta ja lisätään jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä.

(3)Tällä kehyksellä on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on varmistaa unionin kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien kannalta tarpeelliset edellytykset sekä teollisuuden mukautuminen rakenteellisiin muutoksiin, jotka johtuvat nopeista innovointisykleistä ja kestävyyden tarpeesta. Ensimmäisestä tavoitteesta erillinen mutta sitä täydentävä toinen tavoite on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen unionin oikeudellinen kehys, jolla lisätään unionin häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta puolijohdeteknologioiden alalla.

(4)On tarpeen toteuttaa toimenpiteitä unionin puolijohdealan valmiuksien kehittämiseksi ja puolijohdealan vahvistamiseksi perussopimuksen 173 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Nämä toimenpiteet eivät edellytä kansallisten lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Unionin olisi tältä osin lujitettava puolijohteiden teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä ja samalla vahvistettava unionin puolijohdealan innovointivalmiuksia, vähennettävä riippuvuutta rajallisesta määrästä kolmansien maiden yrityksiä ja maantieteellisiä alueita sekä vahvistettava unionin valmiuksia suunnitella ja tuottaa kehittyneitä komponentteja. Näitä tavoitteita olisi tuettava Siruja Euroopalle ‑aloitteella, jäljempänä ’aloite’, kuromalla umpeen Euroopan kehittyneiden tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja niiden kestävän teollisen hyödyntämisen välinen kuilu. Aloitteella olisi edistettävä valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan integroida suunnittelu, tuotanto ja järjestelmät seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioissa, tehostaa keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä kaikkialla unionissa, vahvistaa puolijohteiden toimitus- ja arvoketjuja Euroopassa, palvella keskeisiä teollisuudenaloja ja luoda uusia markkinoita.

(5)Puolijohteiden käytöllä on ratkaiseva merkitys monilla talouden aloilla ja monissa yhteiskunnallisissa toiminnoissa, minkä vuoksi häiriönsietokykyiset toimitukset ovat olennaisen tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Ottaen huomioon, että puolijohdetuotteet liikkuvat laajalti yli rajojen, puolijohdetoimitusten häiriönsietokykyä ja varmuutta voidaan lisätä parhaiten perussopimuksen 114 artiklaan perustuvalla unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä. Jotta voidaan toteuttaa koordinoituja toimenpiteitä häiriönsietokyvyn parantamiseksi, tarvitaan yhdenmukaistettuja sääntöjä helpottamaan sellaisten erityishankkeiden toteuttamista, joilla edistetään puolijohteiden toimitusvarmuutta unionissa. Ehdotetun seuranta- ja kriisitoimintamekanismin olisi oltava yhtenäinen, jotta valtioiden rajat ylittävää puolijohteiden arvoketjua koskevaan kriisivalmiuteen voidaan soveltaa koordinoitua lähestymistapaa.

(6)Näiden tavoitteiden saavuttamista tuetaan hallintomekanismilla. Tällä asetuksella perustetaan unionin tasolla toimiva Euroopan puolijohdeneuvosto, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komissio. Euroopan puolijohdeneuvosto neuvoo ja avustaa komissiota erityiskysymyksissä, kuten tämän asetuksen johdonmukaisessa soveltamisessa, sekä helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja tähän asetukseen liittyvistä kysymyksistä. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi käsiteltävä eri kokouksissa eri tehtäviä, jotka kuuluvat sille tämän asetuksen eri lukujen nojalla. Korkean tason edustajat voivat osallistua eri kokouksiin eri kokoonpanoissa, ja komissio voi perustaa alaryhmiä.

(7)Koska puolijohteiden toimitusketju on luonteeltaan globaali, on tärkeää tehdä kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta unionin puolijohde-ekosysteemistä tulisi häiriönsietokykyinen. Tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien olisi myös vahvistettava unionin roolia osaamiskeskuksena paremmin toimivassa globaalissa puolijohde-ekosysteemissä, jolle on ominaista keskinäinen riippuvuus. Komission olisi Euroopan puolijohdeneuvoston avustuksella tehtävä yhteistyötä ja luotava kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan löytää ratkaisuja puolijohteiden toimitusketjun häiriöihin.

(8)Puolijohdealalle on ominaista erittäin suuret kehitys- ja innovointikustannukset ja erittäin suuret kustannukset, joita aiheutuu teollisuustuotantoa tukevien huipputason testaus- ja kokeilulaitosten rakentamisesta. Tällä on suora vaikutus unionin teollisuuden kilpailukykyyn ja innovointivalmiuksiin sekä toimitusvarmuuteen ja toimitusten häiriönsietokykyyn. Ottaen huomioon viime aikoina unionissa ja koko maailmassa vallinneesta pulasta saadut kokemukset sekä puolijohteiden arvoketjuun vaikuttavien teknologisten haasteiden ja innovointisyklien nopea kehitys on tarpeen käynnistää aloite unionin kilpailukyvyn, häiriönsietokyvyn ja innovointivalmiuksien vahvistamiseksi.

(9)On ensi sijassa jäsenvaltioiden tehtävä ylläpitää unionissa vankkaa perustaa, jolle teollisuus, kilpailukyky, kestävyys ja innovointi rakentuvat. Puolijohdealan innovointihaaste on kuitenkin luonteeltaan ja laajuudeltaan sellainen, että se vaatii unionin tasolla yhteistyössä toteutettavia toimia.

(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 51 perustetun tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma’, tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA), parantaa sen kilpailukykyä, myös teollisuuden osalta, sekä edistää kaikkea tutkimus- ja innovointitoimintaa (T&I-toimintaa) unionin strategisten prioriteettien saavuttamiseksi ja sitoumusten täyttämiseksi. Viime kädessä pyrkimyksenä on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia. Puiteohjelma on yksi unionin ensisijaisista tavoitteista, joten siihen osoitettuja kokonaismäärärahoja ei saisi vähentää. Koska puiteohjelman taloudellisia resursseja kuitenkin vähennetään, jotta voidaan vahvistaa Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman rahoituspuitteita sirualoitteen rahoittamiseksi, niiden vähentäminen olisi kompensoitava käyttämällä toista rahoituslähdettä. Näin ollen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaa varten olisi vuosiksi 2023–2027 otettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 52 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti käyttöön vähennystä vastaava määrä maksusitoumusmäärärahoja, jotka on vapautettu mainittuun puiteohjelmaan tai sen edeltäjään kuuluneiden kokonaan tai osittain toteutumatta jääneiden hankkeiden vuoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston toimielinvaltuuksia. Tällä määrällä täydennetään 0,5 miljardin euron suuruista määrää (vuoden 2018 hintoina), joka on jo mainittu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julistuksessa tutkimusohjelmaan liittyvien vapautettujen varojen uudelleenkäytöstä.

(11)Jotta unionilla olisi puolijohdeteknologioita varten tutkimus- ja innovointivalmiudet, joita se tarvitsee pitääkseen tutkimus- ja teollisuusinvestointinsa korkealla tasolla ja kuroakseen umpeen nykyisen kuilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja valmistuksen välillä, unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimiaan paremmin ja tehtävä yhteisiä investointeja. Tämän saavuttamiseksi unionin ja jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon sekä digitaalisen että vihreän siirtymän tavoitteet. Aloitteessa olisi mahdollisuuksien mukaan valtavirtaistettava ja maksimoitava puolijohdeteknologioiden soveltamisesta saatavat hyödyt kaikkien osatekijöiden ja toimien osalta, koska nämä teknologiat ovat kestävän siirtymän tehokkaita mahdollistajia, jotka voivat johtaa uusiin tuotteisiin sekä resurssien tehokkaampaan, tuloksellisempaan, puhtaampaan ja kestävämpään käyttöön, mukaan lukien energia ja materiaalit, joita tarvitaan puolijohteiden tuotannossa ja koko elinkaaren aikana.

(12)Jotta voitaisiin saavuttaa aloitteen yleinen tavoite ja ratkaista nykyisen puolijohde-ekosysteemin sekä tarjonta- että kysyntäpuolen haasteet, aloitteessa olisi oltava viisi pääasiallista osaa. Ensinnäkin aloitteella olisi Euroopan suunnitteluvalmiuksien vahvistamiseksi tuettava toimia, joilla tuetaan sellaisen virtuaalisen alustan kehittämistä, joka on saatavilla koko unionissa. Alustan olisi yhdistettävä suunnittelu-, pk- ja startup-yritysten, henkisen omaisuuden tarjoajien ja välineiden toimittajien yhteisöt tutkimus- ja teknologiaorganisaatioihin, jotta ne voisivat tarjota teknologian yhteiseen kehittämiseen perustuvia virtuaalisia prototyyppiratkaisuja. Toiseksi aloitteella olisi tuettava pilottituotantolinjojen kehittämistä ja käyttömahdollisuuksia, jotta voidaan vahvistaa toimitusvarmuutta ja toimitusten häiriönsietokykyä ja vähentää unionin riippuvuutta kolmansien maiden tuotannosta. Pilottituotantolinjojen olisi annettava teollisuudelle mahdollisuus testata, kokeilla ja validoida puolijohdeteknologioita ja järjestelmäsuunnittelun konsepteja korkeammilla teknologisen valmiuden tasoilla, jotka ylittävät tason 3 mutta alittavat tason 8, ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia mahdollisimman paljon. Unionin on tarpeen investoida pilottituotantolinjoihin yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa, jotta voidaan vastata nykyiseen rakenteelliseen haasteeseen ja markkinoiden toimintapuutteeseen, kun tällaisia laitoksia ei ole käytettävissä unionissa, mikä haittaa unionin innovointipotentiaalia ja maailmanlaajuista kilpailukykyä. Kolmanneksi, jotta voidaan tehdä investointeja vaihtoehtoisiin teknologioihin, kuten kvanttiteknologioihin, jotka edistävät puolijohdealan kehitystä, aloitteella olisi tuettava muun muassa sellaisia toimia, jotka koskevat kvanttisirujen suunnittelukirjastoja, kvanttisirujen valmistukseen tarkoitettuja pilottituotantolinjoja sekä kvanttikomponenttien testaus- ja kokeilulaitoksia. Neljänneksi aloitteella olisi tuettava puolijohteiden osaamiskeskusten perustamista kuhunkin jäsenvaltioon, jotta voidaan edistää puolijohdeteknologioiden käyttöä, antaa mahdollisuus käyttää suunnittelu- ja pilottituotantolinjalaitoksia sekä korjata osaamisvajeita kaikkialla unionissa. Julkisin varoin rahoitetun infrastruktuurin, kuten pilotti- ja testauslaitosten, sekä osaamisverkoston käyttömahdollisuutta olisi tarjottava laajalle käyttäjäjoukolle, ja niiden käyttöoikeus olisi myönnettävä suurille yrityksille avoimin ja syrjimättömin perustein ja markkinaehdoin (tai kohtuullisella katteella), kun taas pk-yrityksille tarjottaisiin etuuskohtelua tai alennettuja hintoja. Tällaiset käyttömahdollisuudet, joita tarjotaan myös kansainvälisille tutkimuskumppaneille ja kaupallisille kumppaneille, voivat johtaa laajempaan hedelmälliseen vuorovaikutukseen, taitotietoon ja huippuosaamiseen sekä helpottaa kustannusten kattamista. Viidenneksi komission olisi tiiviissä yhteistyössä Euroopan investointipankkiryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden, kuten kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa perustettava erityinen puolijohdeinvestointien tukijärjestelmä (osana investointeja helpottavia toimia, joita kutsutaan yhteisesti ”sirurahastoksi”), joka tarjoaa sekä oman pääoman ehtoisia että velkaratkaisuja, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 53 perustettuun InvestEU-rahastoon kuuluva rahoitusta yhdistävä väline. Sirurahaston toimilla olisi tuettava dynaamisen ja häiriönsietokykyisen puolijohde-ekosysteemin kehittämistä tarjoamalla mahdollisuuksia lisätä saatavilla olevia varoja, jotta voidaan tukea startup- ja pk-yritysten kasvua sekä investointeja koko arvoketjussa, myös muiden puolijohdearvoketjuun kuuluvien yritysten hyväksi. Tässä yhteydessä Euroopan innovaationeuvosto antaa lisää kohdennettua tukea avustusten ja pääomasijoitusten muodossa markkinoita luoville innovoijille, jotka ovat hyvin alttiita riskeille.

(13)Jotta voidaan poistaa nykyisten hajanaisten julkisten ja yksityisten investointien rajoitukset, helpottaa integraatiota, hedelmällistä vuorovaikutusta ja investointien tuottoa käynnissä olevissa ohjelmissa sekä toteuttaa puolijohteisiin liittyvää unionin yhteistä strategista visiota keinona, jolla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat kunnianhimoisen tavoitteensa mukaisesti varmistaa johtoaseman digitaalitaloudessa, Siruja Euroopalle ‑aloitteella olisi helpotettava parempaa koordinointia ja tiiviimpää synergiaa nykyisten rahoitusohjelmien välillä unionin tasolla ja kansallisella tasolla, parempaa koordinointia ja yhteistyötä teollisuuden ja keskeisten yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa sekä yhteisiä lisäinvestointeja jäsenvaltioiden kanssa. Aloite on suunniteltu siten, että sen toteuttamiseen kerätään resursseja unionilta, jäsenvaltioilta ja nykyisiin unionin ohjelmiin assosioituneilta kolmansilta mailta sekä yksityiseltä sektorilta. Aloitteen onnistuminen voi näin ollen perustua ainoastaan jäsenvaltioiden ja unionin yhteisiin toimiin, joilla tuetaan sekä huomattavia pääomakustannuksia että virtuaalisten suunnittelu-, testaus- ja pilotointiresurssien laajaa saatavuutta ja tietojen, taitojen ja osaamisen levittämistä. Ottaen huomioon kyseisten toimien erityispiirteet aloitteen tavoitteita, erityisesti sirurahaston toimia, olisi tarvittaessa tuettava myös InvestEU-rahastoon kuuluvasta rahoitusta yhdistävästä välineestä.

(14)Aloitteesta annettavalla tuella olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää lisäarvoa unionille.

(15)Aloitteen olisi perustuttava vahvaan tietopohjaan ja lisättävä synergioita sellaisten toimien kanssa, joita unioni ja jäsenvaltiot tukevat tällä hetkellä ohjelmilla ja toimilla, jotka koskevat puolijohteiden tutkimusta ja innovointia sekä toimitusketjun osien kehittämistä. Näitä ohjelmia ovat erityisesti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 54 perustettu Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma. Tavoitteena on vahvistaa unionin asemaa globaalina toimijana puolijohdeteknologian ja sen sovellusten alalla ja kasvattaa osuutta valmistuksesta maailmanlaajuisesti. Aloite täydentäisi näitä toimia ja toimisi tiiviissä yhteistyössä prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin kanssa.

(16)Jotta voidaan nopeuttaa aloitteen toimien toteuttamista, on tarpeen antaa mahdollisuus toteuttaa joitakin sen toimista, erityisesti pilottituotantolinjoja, uudella oikeudellisella välineellä, joka on nimeltään eurooppalainen siruinfrastruktuurikonsortio (European Chips Infrastructure Consortium, ECIC). ECICin olisi oltava oikeushenkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että kun aloitteesta haetaan rahoitusta toimiin, hakijan on oltava ECIC itse eivätkä yksittäiset yhteisöt, joista se koostuu. ECICin päätavoitteena olisi oltava tehokkaan ja rakenteellisen yhteistyön edistäminen oikeussubjektien välillä, tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot mukaan lukien. Tästä syystä ECICiin on osallistuttava vähintään kolme oikeussubjektia kolmesta jäsenvaltiosta, ja sen on toimittava julkisen ja yksityisen sektorin konsortiona, kun on kyse yksittäisestä toimesta. ECICin perustaminen ei saisi merkitä uuden unionin elimen perustamista, eikä sitä saisi kohdentaa yhteen erityiseen aloitteen toimeen. Sillä olisi paikattava unionin välineistössä oleva aukko, jotta voidaan yhdistää jäsenvaltioilta, unionin talousarviosta ja yksityisistä investoinneista saatavaa rahoitusta aloitteen toimien toteuttamiseksi. Vahvoja synergioita voidaan saavuttaa erityisesti kehittämällä eri pilottituotantolinjoja ECICin puitteissa ja yhdistämällä unionin rahoitusosuus jäsenvaltioiden ja muiden osallistujien yhteisiin resursseihin. ECICin talousarviossa, jonka jäsenvaltiot ja yksityisen sektorin osallistujat antaisivat käyttöön sen suunnitellun toimintakauden aikana, olisi noudatettava tämän aloitteen puitteissa toteutettavien toimien aikatauluja. Komission ei tulisi olla suoraan konsortion osapuolena.

(17)Aloitteen ensisijainen täytäntöönpano olisi annettava tehtäväksi siruyhteisyritykselle, sellaisena kuin se on perustettuna Horisontti Eurooppa ‑ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta siruyhteisyrityksen osalta annetulla neuvoston asetuksella XX/XX 55 .

(18)Julkinen tuki voi olla tarpeen, jotta voidaan edistää tarvittavien valmistusvalmiuksien ja niihin liittyvien suunnitteluvalmiuksien luomista ja siten turvata toimitusvarmuus unionissa. Tältä osin on tarpeen vahvistaa kriteerit, joilla helpotetaan sellaisten erityishankkeiden toteuttamista, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista, sekä erottaa toisistaan kaksi laitostyyppiä: integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat.

(19)Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi tarjottava puolijohteiden valmistusvalmiuksia, jotka ovat ”laatuaan ensimmäisiä” unionissa, ja edistettävä toimitusvarmuutta ja häiriönsietokykyistä ekosysteemiä sisämarkkinoilla. Tekijänä, joka vaikuttaa ratkaisevasti laatuaan ensimmäisen laitoksen perustamiseen, voi olla teknologiasolmu, alustamateriaali, kuten piikarbidi ja galliumnitridi, sekä muut tuoteinnovaatiot, jotka voivat tarjota paremman suorituskyvyn, prosessiteknologian tai energia- ja ympäristötehokkuuden. Unionissa ei saisi vielä olla olemassa sellaista laitosta, jolla on vastaavat valmiudet teollisessa mittakaavassa, eikä sellaisen rakentamisesta saisi olla sitoumusta, lukuun ottamatta tutkimukseen ja kehitykseen tarkoitettuja laitoksia tai pieniä tuotantolaitoksia.

(20)Jos EU:n avoin tilausvalmistaja tarjoaa tuotantokapasiteettia yrityksille, jotka eivät ole kytköksissä laitoksen toiminnanharjoittajaan, EU:n avoimen tilausvalmistajan on otettava käyttöön riittävä ja tehokas toiminnallinen eriyttäminen, pantava se täytäntöön ja ylläpidettävä sitä, jotta voidaan estää luottamuksellisten tietojen vaihto sisäisen ja ulkoisen tuotannon välillä. Tätä olisi sovellettava kaikkiin tietoihin, jotka saadaan suunnitteluprosessissa sekä alku- tai loppuvaiheen valmistusprosesseissa.

(21)Jotta laitos voitaisiin hyväksyä integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi, sen perustamisella ja toiminnalla olisi oltava selkeä myönteinen vaikutus puolijohteiden arvoketjuun unionissa, mikä koskee erityisesti puolijohteiden häiriönsietokykyistä tarjontaa käyttäjille sisämarkkinoilla. Useisiin jäsenvaltioihin kohdistuvaa vaikutusta, mukaan lukien koheesiotavoitteisiin kohdistuva vaikutus, olisi pidettävä yhtenä indikaattorina siitä, että integroidulla tuotantolaitoksella ja EU:n avoimella tilausvalmistajalla on selkeä myönteinen vaikutus puolijohteiden arvoketjuun unionissa.

(22)On tärkeää, ettei integroituihin tuotantolaitoksiin ja EU:n avoimiin tilausvalmistajiin sovelleta ekstraterritoriaalisesti kolmansien maiden asettamia julkisen palvelun velvoitteita, jotka voisivat heikentää niiden kykyä käyttää infrastruktuuriaan, ohjelmistojaan, palvelujaan, laitteistojaan, omaisuuttaan, resurssejaan, henkistä omaisuuttaan tai taitotietoaan, joita tarvitaan niiden tämän asetuksen mukaisen ensisijaisiksi luokiteltuja tilauksia koskevan velvoitteen täyttämiseen, joka niiden olisi taattava.

(23)Ottaen huomioon puolijohdeteknologioiden nopea kehitys sekä tarve vahvistaa unionin tulevaa teollista kilpailukykyä integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien olisi sitouduttava jatkamaan tehokkaita investointeja seuraavien sukupolvien puolijohteisiin muun muassa testaamalla ja kokeilemalla uutta kehitystä siten, että ne saavat ensisijaisen pääsyn Siruja Euroopalle ‑aloitteella perustetuille pilottituotantolinjoille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tosiasiallista pääsyä.

(24)Jotta hyväksyminen integroiduksi tuotantolaitokseksi ja EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi tapahtuisi yhtenäisellä ja avoimella menettelyllä, komission olisi tehtävä hyväksymispäätös sen jälkeen, kun yksittäinen yritys tai useiden yritysten konsortio on tehnyt hakemuksen. Koska suunniteltu laitos on tärkeä toteuttaa koordinoidusti ja yhteistyön pohjalta, komission olisi otettava arvioinnissaan huomioon sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden valmius tukea laitosten perustamista, johon tai joihin hakija aikoo ne perustaa. Lisäksi komissio voisi liiketoimintasuunnitelman elinkelpoisuutta arvioidessaan ottaa huomioon hakijan aiemman toiminnan tuloksellisuuden. Ottaen huomioon etuoikeudet, jotka liittyvät integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi hyväksymiseen, komission olisi valvottava, täyttävätkö laitokset, joille on myönnetty tämä asema, edelleen tässä asetuksessa säädetyt kriteerit.

(25)Koska integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat ovat merkittävä tekijä toimitusvarmuuden turvaamisessa ja häiriönsietokykyisen puolijohde-ekosysteemin mahdollistamisessa, niitä olisi pidettävä yleisen edun mukaisina. Puolijohteiden toimitusvarmuuden turvaaminen on tärkeää myös digitalisaation kannalta, joka mahdollistaa vihreän siirtymän monilla muilla aloilla. Edistääkseen puolijohteiden toimitusvarmuutta unionissa jäsenvaltiot voivat kansallisissa lupamenettelyissä antaa hallinnollista tukea ja ne saavat soveltaa tukijärjestelmiä. Tämä ei vaikuta soveltuvissa tapauksissa perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaiseen komission toimivaltaan valtiontukien alalla. Jäsenvaltioiden olisi tuettava integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien perustamista unionin oikeuden mukaisesti.

(26)Integroituja tuotantolaitoksia ja EU:n avoimia tilausvalmistajia on perustettava mahdollisimman nopeasti, ja samalla hallinnollinen rasitus on pidettävä mahdollisimman pienenä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi käsiteltävä integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan liittyvät hakemukset mahdollisimman nopeasti. Niiden olisi nimettävä viranomainen, joka helpottaa ja koordinoi lupamenettelyjä ja nimeää koordinaattorin, joka toimii hankkeen keskitettynä yhteyspisteenä. Lisäksi, jos se on tarpeen poikkeuksen myöntämiseksi neuvoston direktiivin 92/43/ETY 56 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 57 nojalla, näiden laitosten perustamista ja toimintaa voidaan pitää edellä mainituissa säädöksissä tarkoitettuna erittäin tärkeänä yleisenä etuna, mikäli muut näissä säännöksissä asetetut edellytykset täyttyvät.

(27)Sisämarkkinat hyötyisivät suuresti vihreitä, luotettavia ja turvallisia siruja koskevista yhteisistä standardeista. Tulevien älykkäiden laitteiden, järjestelmien ja yhteysalustojen on rakennuttava kehittyneille puolijohdekomponenteille, ja niiden on täytettävä ekologisuutta, luottamusta ja kyberturvallisuutta koskevat vaatimukset, jotka riippuvat pitkälti taustalla olevan teknologian ominaisuuksista. Tätä varten unionin olisi kehitettävä sertifioinnin vertailumenettelyjä ja vaadittava teollisuutta kehittämään yhdessä tällaisia menettelyjä tiettyjä aloja ja teknologioita varten, joilla voi olla suuri sosiaalinen vaikutus.

(28)Tämän perusteella komission olisi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen valmisteltava maaperää sellaisten vihreiden, luotettavien ja turvallisten sirujen ja sulautettujen järjestelmien sertifioinnille, jotka perustuvat puolijohdeteknologioihin tai joissa näitä teknologioita hyödynnetään laajasti. Niiden olisi erityisesti keskusteltava aloista ja tuotteista, jotka tarvitsevat tällaista sertifiointia, ja yksilöitävä ne.

(29)Koska puolijohteiden toimitusketjussa on rakenteellisia puutteita, jotka aiheuttavat riskin pulan syntymisestä tulevaisuudessa, tässä asetuksessa säädetään välineistä, joiden avulla voidaan soveltaa koordinoitua lähestymistapaa mahdollisten markkinahäiriöiden seurantaan ja tehokkaaseen torjuntaan.

(30)Koska puolijohteiden arvoketjut ovat monimutkaisia, nopeasti kehittyviä ja toisiinsa liittyviä ja niissä on mukana eri toimijoita, säännölliseen seurantaan on tarpeen soveltaa koordinoitua lähestymistapaa, jotta olisi paremmat mahdollisuudet vähentää riskejä, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti puolijohteiden tarjontaan. Seuratessaan puolijohteiden arvoketjua jäsenvaltioiden olisi keskityttävä varhaisvaroitusindikaattoreihin sekä keskeisten markkinatoimijoiden tarjoamien palvelujen ja tavaroiden saatavuuteen ja koskemattomuuteen, ja seurantaa olisi harjoitettava siten, ettei siitä aiheudu liiallista hallinnollista rasitusta yrityksille.

(31)Kaikki merkitykselliset havainnot, mukaan lukien asiaankuuluvien sidosryhmien ja toimialajärjestöjen toimittamat tiedot, olisi toimitettava Euroopan puolijohdeneuvostolle, jotta jäsenvaltioiden korkean tason edustajat voisivat käydä keskenään säännöllistä tietojenvaihtoa ja jotta tiedot voitaisiin integroida puolijohteiden arvoketjujen seurantakatsaukseen.

(32)On tärkeää ottaa huomioon erityiset tiedot puolijohteiden käyttäjien tarjontatilanteesta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä tärkeimmät käyttäjäryhmät kansallisilla markkinoillaan ja vaihdettava säännöllisesti tietoja niiden kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi annettava asiaankuuluville sidosryhmäorganisaatioille, mukaan lukien toimialajärjestöt ja tärkeimpien käyttäjäryhmien edustajat, mahdollisuus toimittaa tietoja kysynnän ja tarjonnan merkittävistä muutoksista sekä niiden toimitusketjun tunnetuista häiriöistä. Näihin tietoihin voisi sisältyä tietoja kriittisten puolijohteiden tai raaka-aineiden puutteesta, keskimääräistä pidemmästä toimitusajasta, jakeluviiveistä ja poikkeuksellisista hinnankorotuksista.

(33)Näiden seurantatoimien suorittamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvita tiettyjä tietoja, joita ei ole välttämättä julkisesti saatavilla, kuten tietoja yksittäisen yrityksen roolista puolijohteiden arvoketjussa. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava pyytää tällaisia tietoja asianomaiselta yritykseltä niissä rajatuissa tilanteissa, joissa se on tarpeen ja oikeasuhteista seurantatoimien suorittamiseksi.

(34)Jäsenvaltioiden olisi varoitettava komissiota, jos merkitykselliset tekijät viittaavat mahdolliseen puolijohdekriisiin. Sen varmistamiseksi, että tällaisiin kriiseihin reagoidaan koordinoidusti, komission olisi saatuaan varoituksen jäsenvaltiolta tai muista lähteistä, mukaan lukien kansainvälisiltä kumppaneilta saadut tiedot, kutsuttava Euroopan puolijohdeneuvosto koolle ylimääräiseen kokoukseen, jossa arvioidaan tarvetta aktivoida kriisivaihe ja keskustellaan siitä, onko jäsenvaltioiden asianmukaista, tarpeellista ja oikeasuhteista toteuttaa koordinoituja yhteisiä hankintoja. Komission olisi käytävä neuvotteluja ja tehtävä yhteistyötä asianomaisten kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan puuttua kansainvälisessä toimitusketjussa esiintyviin häiriöihin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ja rajoittamatta kansainvälisiä sopimuksia koskevien perussopimuksen mukaisten menettelyvaatimusten soveltamista.

(35)Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi seurannan osana lisäksi kartoitettava alueelleen sijoittautuneita yrityksiä, jotka toimivat unionissa puolijohteiden toimitusketjussa, ja ilmoitettava nämä tiedot komissiolle.

(36)Tehokkaan seurannan helpottamiseksi on tarpeen arvioida perusteellisesti puolijohteiden arvoketjun eri vaiheisiin liittyviä riskejä, mukaan lukien unionin ulkopuolelta saapuvien toimitusten alkuperään ja lähteisiin liittyvät riskit. Tällaiset riskit voivat liittyä teollisuuden kriittisiin tuotantopanoksiin ja laitteisiin, mukaan lukien mahdollisesti herkästi vahingoittuvat digitaaliset tuotteet, sekä väärennettyjen puolijohteiden mahdolliseen vaikutukseen, valmistuskapasiteettiin ja muihin riskeihin, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä tuotantoketjussa, vaarantaa sen tai vaikuttaa siihen kielteisesti. Näihin riskeihin voivat kuulua toimitusketjut, joissa on yksittäinen heikko kohta tai jotka ovat muutoin erittäin keskittyneitä. Muita merkityksellisiä tekijöitä voivat olla kriittisiä tuotantopanoksia korvaavien tuotantopanosten tai kriittisten tuotantopanosten vaihtoehtoisten lähteiden saatavuus sekä häiriönsietokykyiset ja kestävät kuljetukset. Komission olisi Euroopan puolijohdeneuvoston avustuksella laadittava unionin tason riskinarviointi ottaen huomioon myös tärkeimmiltä käyttäjäryhmiltä saadut tiedot.

(37)Jotta voidaan ennustaa puolijohteiden arvoketjun eri vaiheiden tulevia häiriöitä unionissa ja varautua niihin, komission olisi Euroopan puolijohdeneuvoston avustuksella määritettävä unionin riskinarvioinnissa käytettävät varhaisvaroitusindikaattorit. Tällaisia indikaattoreita voisivat olla puolijohteiden valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden, välituotteiden ja inhimillisen pääoman tai asianmukaisten valmistuslaitteiden saatavuus, puolijohteiden ennustettu kysyntä unionin markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla, normaalin hintavaihtelun ylittävät hinnankorotukset, onnettomuuksien, hyökkäysten, luonnonkatastrofien tai muiden vakavien tapahtumien vaikutukset, kauppapolitiikan, tullien, vientirajoitusten, kaupan esteiden ja muiden kauppaan liittyvien toimenpiteiden vaikutukset sekä keskeisten markkinatoimijoiden liiketoiminnan lopettamisen ja toimintojen siirtämisen tai niihin kohdistuvien yritysostojen vaikutukset. Jäsenvaltioiden olisi seurattava näitä varhaisvaroitusindikaattoreita.

(38)On olemassa joukko puolijohdepalveluja tai ‑tavaroita tarjoavia yrityksiä, joiden katsotaan olevan olennaisen tärkeitä unionin puolijohde-ekosysteemissä puolijohteiden tehokkaan toimitusketjun kannalta sen perusteella, kuinka monet yritykset ovat riippuvaisia niiden tuotteista, mikä on niiden osuus unionin markkinoista tai maailmanmarkkinoista, mikä on niiden merkitys riittävän tarjonnan varmistamisessa tai mitä vaikutuksia niiden tuotteiden tai palvelujen tarjonnan häiriintymisellä saattaa olla. Jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä nämä keskeiset markkinatoimijat alueellaan.

(39)Unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/452 58 4 artiklassa säädetään, että määrittäessään sitä, vaikuttaako ulkomainen suora sijoitus todennäköisesti turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, jäsenvaltiot ja komissio voivat ottaa huomioon sen mahdolliset vaikutukset kriittisiin teknologioihin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 59 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin kaksikäyttötuotteisiin, puolijohteet mukaan lukien.

(40)Jäsenvaltiot voisivat seurannan yhteydessä erityisesti tarkastella keskeisten markkinatoimijoiden palvelujen ja tavaroiden saatavuutta ja koskemattomuutta. Asianomainen jäsenvaltio voisi antaa tällaiset kysymykset Euroopan puolijohdeneuvostolle tiedoksi.

(41)Jotta unioni voisi reagoida puolijohdekriisiin nopeasti, tehokkaasti ja koordinoidusti, on tarpeen antaa päätöksentekijöille oikea-aikaisia ja ajantasaisia tietoja kehittymässä olevasta operatiivisesta tilanteesta sekä varmistaa, että on mahdollista toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä puolijohdetoimitusten turvaamiseksi kriisistä kärsiville kriittisille aloille.

(42)Puolijohdekriisivaihe olisi käynnistettävä, jos tällaisesta kriisistä on konkreettista, vakavaa ja luotettavaa näyttöä. Puolijohdekriisi syntyy, kun puolijohteiden tarjonnassa ilmenee vakavia häiriöitä, jotka johtavat merkittävään pulaan, ja kun pula aiheuttaa huomattavia viivästyksiä ja kielteisiä vaikutuksia yhdelle tai useammalle tärkeälle talouden alalle unionissa joko suoraan tai pulan heijastusvaikutusten välityksellä, kun otetaan huomioon, että unionin teollisuudenalat muodostavat vahvan puolijohteiden käyttäjäpohjan. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi puolijohdekriisi syntyy myös silloin, kun vakavat häiriöt puolijohteiden tarjonnassa johtavat merkittävään pulaan, joka estää kriittisten alojen käyttämien keskeisten tuotteiden, kuten lääkinnällisten ja diagnostisten laitteiden, toimituksen, korjaamisen ja huollon.

(43)Jotta voidaan varmistaa ripeä ja tehokas reagointi tällaiseen puolijohdekriisiin, komissiolle olisi siirrettävä valta käynnistää kriisivaihe täytäntöönpanosäädöksillä ennalta määrätyksi ajaksi ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston lausunto. Komission olisi arvioitava, onko kriisivaihetta jatkettava, ja pidennettävä sitä ennalta määrätyksi ajaksi, jos tällainen tarve todetaan, ottaen huomioon Euroopan puolijohdeneuvoston lausunto.

(44)Komission ja jäsenvaltioiden välinen tiivis yhteistyö ja puolijohteiden toimitusketjuun liittyvien kansallisten toimenpiteiden koordinointi ovat välttämättömiä kriisivaiheessa, jotta häiriöihin voidaan puuttua tarvittavalla johdonmukaisuudella, kestävyydellä ja tehokkuudella. Tätä varten Euroopan puolijohdeneuvoston olisi tarvittaessa pidettävä ylimääräisiä kokouksia. Kaikki toteutettavat toimenpiteet olisi rajattava tiukasti kriisivaiheen kestoon.

(45)Kriisivaiheen aktivoinnin yhteydessä olisi määritettävä ja toteutettava asianmukaisia, tehokkaita ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollista kansainvälisen yhteistyön jatkamista asianomaisten kumppanien kanssa kehittyvän kriisitilanteen lieventämiseksi. Komission olisi tarvittaessa pyydettävä tietoja puolijohteiden toimitusketjuun kuuluvilta yrityksiltä. Lisäksi komission olisi silloin, kun se on tarpeen ja oikeasuhteista, voitava velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen ja asettamaan sen etusijalle sekä toimia yhteishankintayksikkönä, kun jäsenvaltiot antavat siihen valtuudet. Komissio voisi rajoittaa toimenpiteet tiettyihin kriittisiin aloihin. Lisäksi Euroopan puolijohdeneuvosto voi neuvoa siinä, onko tarpeen ottaa käyttöön vientivalvontajärjestelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/479 60 nojalla. Euroopan puolijohdeneuvosto voi myös tehdä arviointeja ja antaa neuvoja asianmukaisista ja tehokkaista lisätoimenpiteistä. Kaikkien näiden hätätoimenpiteiden käytön olisi oltava oikeasuhteista ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen kyseessä olevien merkittävien häiriöiden korjaamiseksi, sikäli kuin se on unionin edun mukaista. Komission olisi tiedotettava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle toteutetuista toimenpiteistä ja niiden taustalla olevista syistä. Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan antaa lisäohjeita hätätoimenpiteiden täytäntöönpanosta ja käytöstä.

(46)Monet alat ovat kriittisiä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä kriittiset alat luetellaan kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi annetun komission ehdotuksen 61 liitteessä. Sovellettaessa tätä asetusta puolustustoimintoja ja muita yleisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä toimintoja olisi myös pidettävä kriittisenä alana. Tiettyjä toimenpiteitä olisi toteutettava ainoastaan kriittisten alojen toimitusten turvaamiseksi. Komissio voi rajata hätätoimenpiteet tiettyihin aloihin tai niiden tiettyihin osiin, jos puolijohdekriisi on häirinnyt tai uhkaa häiritä niiden toimintaa.

(47)Unioniin sijoittautuneille puolijohteiden toimitusketjuun kuuluville yrityksille voidaan esittää kriisivaiheessa tietopyyntöjä, jotta voidaan tehdä perusteellinen arviointi puolijohdekriisistä ja määrittää mahdolliset lieventävät tai hätätoimenpiteet unionin tasolla tai kansallisella tasolla. Tällaiset tiedot voivat koskea tuotantovalmiutta, tuotantokapasiteettia ja nykyisiä ensisijaisia häiriöitä ja pullonkauloja. Kyse voi olla muun muassa seuraavista näkökohdista: kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tyypilliset ja nykyiset tosiasialliset varastot unionissa sijaitsevissa yrityksen tuotantolaitoksissa ja kolmansissa maissa sijaitsevissa laitoksissa, joiden toimintaa yritys harjoittaa tai joiden kanssa sillä on sopimuksia tai joilta se tekee hankintoja; yleisimpien valmistettujen tuotteiden tyypillinen ja nykyinen tosiasiallinen keskimääräinen toimitusaika; kunkin unionissa sijaitsevan tuotantolaitoksen odotettavissa oleva tuotos seuraavien kolmen kuukauden aikana; syyt, jotka estävät koko tuotantokapasiteetin käytön; tai muut olemassa olevat tiedot, joita tarvitaan puolijohdekriisin tai mahdollisten lieventävien tai hätätoimenpiteiden luonteen arvioimiseksi kansallisella tai unionin tasolla. Kaikkien pyyntöjen olisi oltava oikeasuhteisia, niissä olisi otettava huomioon yrityksen oikeutetut tavoitteet sekä tietojen saataville antamisesta aiheutuvat kustannukset ja työmäärä, ja niissä olisi asetettava asianmukaiset määräajat pyydettyjen tietojen toimittamiselle. Yritykset olisi velvoitettava noudattamaan pyyntöä, ja niille olisi voitava määrätä seuraamuksia, jos ne eivät noudata pyyntöä tai antavat virheellisiä tietoja. Kaikkiin hankittuihin tietoihin olisi sovellettava luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä. Jos kolmas maa pyytää yritykseltä sen puolijohdetoimintaa koskevia tietoja, yrityksen olisi ilmoitettava asiasta komissiolle, jotta komissio voisi arvioida, onko komission aiheellista esittää tietopyyntö.

(48)Sen varmistamiseksi, että kriittiset alat voivat jatkaa toimintaansa kriisiaikana, ja kun se on tarpeen ja oikeasuhteista tätä tarkoitusta varten, komissio voisi velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksia ja asettamaan ne etusijalle. Tämä velvoite voidaan ulottaa koskemaan myös sellaisia puolijohdeyrityksiä, jotka ovat hyväksyneet tällaisen mahdollisuuden julkisen tuen saamisen yhteydessä. Ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskeva päätös olisi tehtävä kaikkien sovellettavien unionin oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tapauksen olosuhteet. Ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskevan velvoitteen olisi oltava ensisijainen kaikkiin yksityis- tai julkisoikeudellisiin suoritevelvoitteisiin nähden, ja siinä olisi otettava huomioon yritysten oikeutetut tavoitteet sekä tuotantojärjestyksen muutoksista aiheutuvat kustannukset ja työmäärä. Yrityksille voidaan määrätä seuraamuksia, jos ne eivät noudata ensisijaiseksi luokiteltuja tilauksia koskevaa velvoitetta.

(49)Asianomaiselle yritykselle olisi asetettava velvoite hyväksyä ensisijaiseksi luokiteltu tilaus ja asettaa se etusijalle. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yritys voisi pyytää komissiota tarkastelemaan asetettua velvoitetta uudelleen. Tätä sovellettaisiin silloin, kun laitos ei pysty ensisijaistamisesta huolimatta toteuttamaan tilausta, johtuupa se sitten riittämättömästä tuotantovalmiudesta tai tuotantokapasiteetista, tai kun tästä aiheutuisi laitokselle kohtuutonta taloudellista rasitusta ja erityisiä vaikeuksia.

(50)Sellaisessa poikkeustapauksessa, jossa unionissa puolijohteiden toimitusketjuun kuuluva yritys saa kolmannelta maalta ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskevan pyynnön, yrityksen olisi ilmoitettava tästä pyynnöstä komissiolle, jotta voidaan arvioida, olisiko komission vastaavasti asetettava ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskeva pyyntö, jos kriittisten alojen toimitusvarmuuteen kohdistuu merkittävä vaikutus ja muut tarpeellisuutta, suhteellisuutta ja laillisuutta koskevat vaatimukset täyttyvät.

(51)Koska on tärkeää varmistaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja suorittavien kriittisten alojen toimitusvarmuus, ensisijaiseksi luokitellun tilauksen suorittamista koskevan velvoitteen noudattaminen ei saisi johtaa vahingonkorvausvastuuseen kolmansia osapuolia kohtaan sopimusvelvoitteiden rikkomisista, jotka voivat johtua asianomaisen valmistajan toimintaprosessien välttämättömistä väliaikaisista muutoksista. Tämä pätee kuitenkin vain siltä osin kuin sopimusvelvoitteiden rikkominen on ollut tarpeen määrätyn priorisoinnin noudattamiseksi. Yritysten, jotka voidaan velvoittaa täyttämään ensisijaiseksi luokiteltuja tilauksia, olisi otettava tämä mahdollisuus ennakolta huomioon kaupallisten sopimustensa ehdoissa. Tämä vastuuvapautus ei vaikuta 25 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa neuvoston direktiivissä 85/374/ETY 62 säädettyyn tuotevastuuseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden säännösten soveltamista.

(52)Tiettyjen tuotteiden tuotannon ensisijaistamista koskevassa velvoitteessa kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 16 artiklassa vahvistettujen elinkeinovapauden ja sopimusvapauden sekä perusoikeuskirjan 17 artiklassa vahvistetun omistusoikeuden keskeistä sisältöä eikä vaikuteta niihin suhteettomasti. Näitä oikeuksia voidaan perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaisesti rajoittaa tässä asetuksessa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

(53)Kun kriisivaihe aktivoidaan, kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio voisi antaa komissiolle toimeksi koota kysyntä yhteen ja toimia asianomaisten jäsenvaltioiden puolesta niiden yleisen edun mukaisissa julkisissa hankinnoissa voimassa olevia unionin sääntöjä ja menettelyjä noudattaen ja komission ostovoimaa hyödyntäen. Tässä toimeksiannossa komissio voitaisiin valtuuttaa tekemään sopimuksia kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden ostamisesta tietyille kriittisille aloille. Komission olisi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen arvioitava kunkin pyynnön hyödyllisyys, tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus. Jos se ei aio noudattaa pyyntöä, sen olisi ilmoitettava asiasta asianomaisille jäsenvaltioille ja Euroopan puolijohdeneuvostolle ja perusteltava pyyntönsä. Lisäksi osallistuvilla jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus nimetä edustajia antamaan ohjeita ja neuvoja hankintamenettelyjen aikana ja hankintasopimuksia koskevissa neuvotteluissa. Ostettujen tuotteiden käyttöönoton ja käytön olisi yhä kuuluttava jäsenvaltioiden toimivaltaan.

(54)Puolijohdepulasta johtuvan kriisin aikana unionin voi olla tarpeen harkita suojatoimenpiteitä. Euroopan puolijohdeneuvosto voi ilmaisemalla näkemyksensä auttaa komissiota arviomaan, onko markkinatilanteessa kyse asetuksessa (EU) 2015/479 tarkoitetusta elintärkeiden tuotteiden merkittävästä puutteesta.

(55)Tämän asetuksen sujuvan, tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon sekä yhteistyön ja tietojenvaihdon helpottamiseksi olisi perustettava Euroopan puolijohdeneuvosto. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi neuvottava ja avustettava komissiota erityiskysymyksissä. Sen olisi muun muassa annettava Siruja Euroopalle ‑aloitetta koskevaa neuvontaa siruyhteisyrityksen julkisten tahojen neuvostolle, vaihdettava tietoja integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avoimien tilausvalmistajien toiminnasta, käsiteltävä ja valmisteltava sellaisten alojen ja teknologioiden määrittämistä, joilla voi olla suuri yhteiskunnallinen vaikutus ja vastaava merkitys turvallisuuden kannalta, mikä edellyttää luotettavien tuotteiden sertifiointia, sekä käsiteltävä koordinoitua seurantaa ja kriisinhallintaa. Lisäksi Euroopan puolijohdeneuvoston olisi varmistettava tämän asetuksen johdonmukainen soveltaminen, helpotettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja tähän asetukseen liittyvistä kysymyksistä. Euroopan puolijohdeneuvoston olisi kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tuettava komissiota kansainvälisessä yhteistyössä, myös tietojen keräämisessä ja kriisien arvioinnissa. Lisäksi Euroopan puolijohdeneuvoston olisi huolehdittava koordinoinnista, yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta unionin muiden kriisitoiminta- ja kriisivalmiusrakenteiden kanssa sen varmistamiseksi, että unioni soveltaa johdonmukaista ja koordinoitua lähestymistapaa puolijohdekriiseihin liittyviin kriisitoimiin ja kriisivalmiustoimiin.

(56)Komission edustajan olisi toimittava Euroopan puolijohdeneuvoston puheenjohtajana. Kunkin jäsenvaltion kansallisen keskitetyn yhteyspisteen olisi nimitettävä vähintään yksi korkean tason edustaja Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jäsenvaltiot voisivat myös nimittää eri edustajia Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin esimerkiksi sen perusteella, mistä tämän asetuksen luvusta puolijohdeneuvoston kokouksissa keskustellaan. Komissio voi perustaa alaryhmiä, ja sillä olisi oltava oikeus vahvistaa työjärjestelyjä siten, että se kutsuu asiantuntijoita osallistumaan kokouksiin tapauskohtaisesti tai kutsuu unionin puolijohdeteollisuuden etuja edustavia järjestöjä, kuten prosessori- ja puolijohdeteknologian teollisen allianssin, osallistumaan alaryhmiin tarkkailijoina.

(57)Euroopan puolijohdeneuvosto käsittelee II luvun mukaisia tehtäviään eri kokouksissa kuin III ja IV luvun mukaisia tehtäviään. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan toimiva ja tehokas yhteistyö Euroopan puolijohdeneuvostossa. Komissio olisi voitava helpottaa tietojenvaihtoa Euroopan puolijohdeneuvoston ja muiden unionin elinten, laitosten, virastojen ja neuvoa-antavien ryhmien välillä. Ottaen huomioon puolijohteiden tarjonnan merkitys muille aloille ja tästä johtuva koordinoinnin tarve komission olisi varmistettava, että muut unionin toimielimet ja elimet osallistuvat tarvittaessa ja asianmukaisissa tapauksissa tarkkailijoina Euroopan puolijohdeneuvoston kokouksiin, joissa käsitellään IV luvun nojalla perustettua seuranta- ja kriisitoimintamekanismia. Jotta voitaisiin jatkaa ja hyödyntää työtä, joka liittyy yhteisestä unionin välineistöstä puolijohdepulan korjaamiseksi annetun komission suosituksen täytäntöönpanoon, Euroopan puolijohdeneuvoston olisi hoidettava puolijohteita käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän tehtävät. Tämä asiantuntijaryhmä olisi lakkautettava heti, kun Euroopan puolijohdeneuvosto aloittaa toimintansa.

(58)Jäsenvaltioilla on keskeinen rooli tämän asetuksen soveltamisessa ja täytäntöönpanossa. Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi tai useampi kansallinen toimivaltainen viranomainen tämän asetuksen tehokasta täytäntöönpanoa varten ja varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on riittävä toimivalta ja resurssit. Jäsenvaltiot voivat nimetä olemassa olevan viranomaisen tai viranomaiset. Jotta voidaan lisätä organisoinnin tehokkuutta jäsenvaltioissa ja luoda virallinen yhteyspiste yleisölle ja muille osapuolille jäsenvaltioissa ja unionissa, mukaan lukien komissio ja Euroopan puolijohdeneuvosto, kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä tämän asetuksen mukaisesti nimeämiensä toimivaltaisten viranomaisten joukosta kansallinen keskitetty yhteyspiste, joka vastaa tähän asetukseen liittyvien kysymysten ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehtävän rajat ylittävän yhteistyön koordinoinnista.

(59)Jotta voidaan varmistaa toimivaltaisten viranomaisten luotettava ja rakentava yhteistyö unionin tasolla ja kansallisella tasolla, kaikkien tämän asetuksen soveltamiseen osallistuvien osapuolten olisi kunnioitettava tehtäviään suorittaessaan saamiensa tietojen ja datan luottamuksellisuutta. Komissio ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, niiden virkamiehet, toimihenkilöt ja muut näiden viranomaisten valvonnassa työskentelevät henkilöt sekä jäsenvaltioiden muiden viranomaisten virkamiehet eivät saisi ilmaista tietoja, jotka ne ovat saaneet tai joita ne ovat vaihtaneet tätä asetusta sovellettaessa ja jotka luonteensa perusteella ovat salassa pidettäviä. Tätä olisi sovellettava myös tällä asetuksella perustettuihin Euroopan puolijohdeneuvostoon ja puolijohdekomiteaan. Komission olisi tarvittaessa voitava hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään käytännön järjestelyt luottamuksellisten tietojen käsittelemiseksi tiedonkeruun yhteydessä.

(60)Tämän asetuksen nojalla asetettujen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi olisi voitava määrätä sakkoja ja uhkasakkoja. Tätä varten olisi myös vahvistettava asianmukaiset sakkojen ja uhkasakkojen tasot velvoitteiden noudattamatta jättämisen varalta. Seuraamusten täytäntöönpanon vanhentumisaikojen lisäksi sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen olisi sovellettava vanhentumisaikoja. Lisäksi komission olisi annettava asianomaiselle yritykselle tai yrityksiä edustaville organisaatioille oikeus tulla kuulluiksi.

(61)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä I teknologian muutosten ja markkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi liitteessä vahvistettujen toimien osalta tämän asetuksen tavoitteiden kanssa johdonmukaisella tavalla ja muutetaan asetuksen liitettä II mitattavissa olevien indikaattorien osalta tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 63 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(62)Tämän asetuksen yhdenmukaista täytäntöönpanoa koskevien edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta, joka koskee ECICin valintaa, menettelyä, jolla perustetaan osaamiskeskuksia ja määritellään niiden tehtävät, sekä verkoston perustamismenettelyä, jotta saavutetaan aloitteen tavoitteet. Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta käynnistää puolijohdekriisin kriisivaihe, jotta varmistetaan nopea ja koordinoitu reagoiminen, sekä täsmentää käytännön järjestelyt luottamuksellisten tietojen käsittelemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 64 mukaisesti.

63)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet puolijohdealan vahvistamiseksi unionin tasolla erityisesti seuraavin toimenpitein:

a)perustetaan Siruja Euroopalle -aloite, jäljempänä ’aloite’;

b)vahvistetaan kriteerit, joiden mukaisesti tunnustetaan laatuaan ensimmäiset integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat, jotka parantavat puolijohteiden toimitusvarmuutta unionissa, ja tuetaan niitä;

c)perustetaan jäsenvaltioiden ja komission välinen koordinointimekanismi puolijohteiden tarjonnan seuraamiseksi ja kriisitoimien toteuttamiseksi vastauksena puolijohdepulaan.

2 artikla

Määritelmät

1.Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’puolijohteella’ jompaakumpaa seuraavista:

a)yhdestä alkuaineesta, kuten piistä, tai yhdisteestä, kuten piikarbidista, koostuva materiaali, jonka sähkönjohtavuutta voidaan muuttaa, tai

b)komponentti, joka koostuu sarjasta puolijohde-, eriste- ja johdemateriaalien kerroksia, jotka on määritelty ennalta määrätyn kuvion mukaisesti, ja joka on tarkoitettu suorittamaan tarkasti määriteltyjä elektronisia tai optisia toimintoja tai molempia;

2)’sirulla’ elektronista laitetta, josta käytetään myös nimitystä ’integroitu piiri’ ja jossa useita toiminnallisia elementtejä on yhdistetty yhteen puolijohdemateriaalin kappaleeseen ja joka on yleensä muodoltaan muisti-, logiikka-, prosessori- ja analoginen laite;

3)’teknologiasolmulla’ puolijohteessa olevaa rakennetta, joka toimii transistoriporttina ja määrittää valmistusmenetelmän koon nanometreinä;

4)’puolijohteiden toimitusketjulla’ puolijohteiden tuotantoon liittyvien toimien, organisaatioiden, toimijoiden, teknologian, tietojen, resurssien ja palvelujen järjestelmää, mukaan lukien raaka-aineet, valmistuslaitteet, suunnittelu, valmistus, kokoonpano, testaus ja pakkaaminen;

5)’puolijohteiden arvoketjulla’ puolijohdetuotteeseen liittyviä toimintoja sen suunnittelusta loppukäyttöön, mukaan lukien raaka-aineet, valmistuslaitteet, tutkimus, suunnittelu, valmistus, testaus, kokoonpano ja pakkaaminen sekä lopputuotteeseen sisällyttäminen ja validointi;

6)’pilottituotantolinjalla’ kokeellista hanketta tai tointa, joka koskee korkeampia teknologisen valmiuden tasoja 3–8 ja jossa kehitetään mahdollistavaa infrastruktuuria, jota tarvitaan tuotteen tai järjestelmän testaamiseen, demonstroimiseen ja kalibroimiseen mallioletusten mukaisesti;

7)’koordinaattorilla’ oikeushenkilöä, joka on 7 artiklan mukaisesti perustetun eurooppalaisen siruinfrastruktuurikonsortion osakas ja jonka kaikki yhteenliittymän osakkaat ovat nimenneet pääasialliseksi yhteyspisteeksi konsortion ja komission välisissä suhteissa;

8)’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY 65 liitteessä olevan I osaston 2 artiklassa määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

9)’markkina-arvoltaan keskisuurella yrityksellä’ tai ’midcap-yrityksellä’ yritystä, joka ei ole pk-yritys ja joka työllistää enintään 1 500 henkilöä ja jonka henkilöstömäärä lasketaan suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 3–6 artiklan mukaisesti;

10)’laatuaan ensimmäisellä laitoksella’ teollista laitosta, joka pystyy puolijohteiden valmistukseen, mukaan lukien alku- tai loppuvaihe tai molemmat, ja joka ei ole vielä fyysisesti olemassa tai jonka rakentamiseen ei ole vielä sitouduttu unionissa, esimerkiksi teknologiasolmun, alustamateriaalin, kuten piikarbidin ja galliumnitridin, ja muiden paremman suorituskyvyn tarjoavien tuoteinnovaatioiden, prosessi-innovaatioiden tai energia- ja ympäristötehokkuuden osalta;

11)’seuraavan sukupolven siruilla’ ja ’seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioilla’ siruja ja puolijohdeteknologioita, jotka menevät nykyistä tekniikan tasoa pidemmälle ja tarjoavat merkittäviä parannuksia laskentatehoon tai energiatehokkuuteen sekä muita merkittäviä energia- ja ympäristöhyötyjä;

12)’alkuvaiheella’ kokonaisen puolijohdekiekon valmistusta;

13)’loppuvaiheella’ kunkin yksittäisen integroidun piirin pakkaamista, kokoonpanoa ja testausta;

14)’puolijohteiden käyttäjällä’ yritystä, joka tuottaa tuotteita, joihin on sisällytetty puolijohteita;

15)’keskeisillä markkinatoimijoilla’ unionin puolijohdealan yrityksiä, joiden luotettava toiminta on olennaisen tärkeää puolijohteiden toimitusketjun kannalta;

16)’kriittisellä alalla’ mitä tahansa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä koskevan komission ehdotuksen liitteessä tarkoitettua alaa, puolustusalaa sekä muita yleisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä toimintoja;

17)’kriisin kannalta merkityksellisellä tuotteella’ puolijohteita, välituotteita ja puolijohteiden tai välituotteiden valmistuksessa tarvittavia raaka-aineita, joihin puolijohdekriisi vaikuttaa tai jotka ovat strategisesti tärkeitä puolijohdekriisin tai sen taloudellisten vaikutusten korjaamiseksi;

18)’tuotantovalmiudella’ puolijohteiden valmistuslaitoksen potentiaalista tuotosta optimaalisilla resursseilla, tyypillisesti tietynkokoisten kiekkojen määrää, joka voidaan käsitellä tiettynä aikana;

19)’tuotantokapasiteetilla’ puolijohteiden valmistuslaitoksen tuotosta, tyypillisesti tietynkokoisten kiekkojen määrää, joka yleensä käsitellään tiettynä aikana.

II LUKU

Siruja Euroopalle -aloite

1 jakso

Yleiset säännökset

3 artikla
Aloitteen perustaminen

1.Aloite perustetaan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ajaksi.

2.Aloitetta tuetaan Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksella, jonka ohjeellinen enimmäismäärä on 1,65 miljardia euroa, ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja erityisesti sen erityistavoitteen 6 rahoituksella, jonka ohjeellinen enimmäismäärä on 1,65 miljardia euroa. Tämä rahoitus toteutetaan asetuksen (EU) 2021/695 ja asetuksen (EU) 2021/694 mukaisesti.

4 artikla
Aloitteen tavoitteet

1.Aloitteen yleisenä tavoitteena on tukea laajamittaista teknologisten valmiuksien kehittämistä ja innovointia kaikkialla unionissa, jotta voidaan kehittää ja ottaa käyttöön huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohde- ja kvanttiteknologioita, jotka vahvistavat unionin kehittyneitä suunnittelu-, järjestelmäintegrointi- ja sirujen tuotantovalmiuksia sekä edistävät digitaalisen ja vihreän siirtymän toteuttamista.

2.Aloitteella on seuraavat viisi toiminnallista tavoitetta:

a)kehittyneiden laajamittaisten suunnitteluvalmiuksien kehittäminen integroituja puolijohdeteknologioita varten. Tämä toiminnallinen tavoite saavutetaan

1)rakentamalla innovatiivinen virtuaalinen alusta, joka on saatavilla kaikkialla unionissa ja jossa yhdistetään olemassa olevia ja uusia suunnitteluvalmiuksia laajennettuihin kirjastoihin ja elektroniseen suunnittelun automaatioon (EDA);

2)parantamalla suunnitteluvalmiuksia jatkuvan innovatiivisen kehityksen avulla, kuten avoimeen RISC-V-arkkitehtuuriin (Reduced Instruction Set Computer Architecture) perustuvilla prosessoriarkkitehtuureilla;

3)laajentamalla puolijohde-ekosysteemiä integroimalla vertikaaliset markkinasektorit ja edistäen näin unionin vihreää, digitaalista ja innovointistrategiaa.

b)olemassa olevien kehittyneiden pilottituotantolinjojen parantaminen ja uusien kehittäminen. Tämä toiminnallinen tavoite saavutetaan

1)vahvistamalla teknologisia valmiuksia seuraavan sukupolven sirujen tuotantoteknologioiden alalla integroimalla tutkimus- ja innovointitoimia ja valmistelemalla tulevien teknologiasolmujen kehittämistä, mukaan lukien alle kahden nanometrin erittäin kehittyneet solmut, 10 nanometrin ja sitä pienempi FD-SOI-teknologia (Fully Depleted Silicon on Insulator) sekä kolmiulotteinen heterogeeninen järjestelmäintegraatio ja kehittynyt pakkaaminen;

2)tukemalla laajamittaista innovointia tarjoamalla mahdollisuus käyttää uusia tai olemassa olevia pilottituotantolinjoja sellaisten uusien suunnittelukonseptien kokeilua, testausta ja validointia varten, joilla integroidaan keskeisiä toimintoja, mukaan lukien tehoelektroniikan uudet materiaalit ja arkkitehtuurit, jotka edistävät kestävää energiaa ja sähköistä liikkumista, alhaisempaa energiankulutusta, turvallisuutta, suurempaa laskentatehoa tai joilla integroidaan läpimurtoteknologioita, kuten neuromorfisen ja sulautetun tekoälyn siruja, integroitua fotoniikkaa, grafeenia ja muita 2D-materiaalipohjaisia teknologioita;

3)tukemalla integroituja tuotantolaitoksia ja EU:n avoimia tilausvalmistajia tarjoamalla ensisijainen pääsy uusiin pilottituotantolinjoihin.

c)kehittyneen teknologian ja teknisten valmiuksien kehittäminen, jotta voidaan nopeuttaa kvanttisirujen innovatiivista kehittämistä.

d)koko unionin kattavan osaamiskeskusten verkoston luominen, jotta voidaan

1)vahvistaa valmiuksia ja tarjota sidosryhmille, kuten loppukäyttäjinä oleville pk-yrityksille ja startup-yrityksille, laaja-alaista asiantuntemusta, joka helpottaa edellä mainittujen valmiuksien ja laitosten saatavuutta ja tehokasta käyttöä;

2)puuttua osaamisvajeeseen, houkutella ja mobilisoida uusia kykyjä ja tukea riittävän ammattitaitoisen työvoiman syntymistä puolijohdealan vahvistamiseksi muun muassa työntekijöiden uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla.

e)toiminta, jota kuvataan yhteisesti sirurahaston toiminnaksi ja jolla helpotetaan startup-yritysten, scale-up-yritysten ja pk-yritysten ja muiden puolijohteiden arvoketjuun kuuluvien yritysten mahdollisuuksia saada velkarahoitusta ja oman pääoman ehtoista rahoitusta InvestEU-rahastoon kuuluvan rahoitusta yhdistävän välineen ja Euroopan innovaationeuvoston kautta, jotta voidaan

1)parantaa unionin talousarviomenojen vipuvaikutusta ja saavuttaa suuremmat kerrannaisvaikutukset yksityisen sektorin rahoituksen houkuttelemiseksi;

2)antaa tukea yrityksille, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta, ja parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden talouden häiriönsietokykyä;

3)nopeuttaa investointeja puolijohteiden valmistusteknologioiden ja sirujen suunnittelun alalla ja hankkia rahoitusta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta samalla kun parannetaan toimitusvarmuutta koko puolijohteiden arvoketjussa.

5 artikla
Aloitteen osat

1.Aloitteessa on seuraavat viisi osaa:

a)suunnitteluvalmiudet integroituja puolijohdeteknologioita varten;

b)pilottituotantolinjat innovatiivisten tuotanto-, testaus- ja kokeilulaitosten valmistelemiseksi;

c)kehittynyt teknologia ja tekniset valmiudet kvanttisiruja varten;

d)osaamiskeskusten verkosto ja osaamisen kehittäminen;

e)sirurahaston toimet, joilla helpotetaan startup-yritysten, scale-up-yritysten ja pk-yritysten ja muiden puolijohteiden arvoketjuun kuuluvien yritysten mahdollisuuksia saada velkarahoitusta ja oman pääoman ehtoista rahoitusta.

6 artikla
Synergiat unionin ohjelmien kanssa

1.Aloitteen on mahdollistettava synergiat liitteessä III tarkoitettujen unionin ohjelmien kanssa. Komissio varmistaa, että tavoitteiden saavuttamiselle ei aiheudu haittaa, kun hyödynnetään aloitteen täydentävyyttä unionin ohjelmien kanssa.

7 artikla
Eurooppalainen siruinfrastruktuurikonsortio

1.Aloitteesta rahoitettavien tukikelpoisten toimien ja muiden asiaan liittyvien tehtävien toteuttamiseksi voidaan perustaa eurooppalainen siruinfrastruktuurikonsortio (European Chips Infrastructure Consortium, ECIC) tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.ECICiä koskevat seuraavat ehdot:

a)se on oikeushenkilö siitä päivästä lähtien, jona 6 artiklassa tarkoitettu komission päätös tulee voimaan;

b)sillä on oltava yksi tai useampi sääntömääräinen kotipaikka, jonka tai joiden on sijaittava yhden tai useamman jäsenvaltion alueella;

c)sen on koostuttava vähintään kolmesta oikeussubjektista vähintään kolmessa jäsenvaltiossa, ja sen on toimittava julkisen ja yksityisen sektorin konsortiona, johon jäsenvaltiot ja yksityiset oikeussubjektit osallistuvat;

d)sen on nimitettävä koordinaattori.

3.Koordinaattorin on toimitettava komissiolle kirjallinen hakemus, jossa on oltava seuraavat tiedot:

a)komissiolle esitetty pyyntö perustaa ECIC, mukaan lukien luettelo ehdotetuista oikeussubjekteista, jotka muodostavat ECIC-konsortion;

b)luonnos ECICin perussäännöksi, joka sisältää määräykset ainakin seuraavista: perustamismenettely, osakkuus, talousarvio, sääntömääräinen kotipaikka, sovellettava lainsäädäntö ja lainkäyttövalta, tulosten omistajuus, hallinto, mukaan lukien päätöksentekomenettely, jäsenvaltioiden ja komission erityinen rooli ja tarvittaessa äänioikeus sekä purkaminen, raportointi ja vastuu.

4.Komissio arvioi ECICin perustamista koskevaa hakemusta kaikkien seuraavien kriteerien perusteella:

a)ehdotetun ECICin ja sen muodostavien oikeussubjektien asianmukainen pätevyys, taitotieto ja valmiudet puolijohteiden alalla;

b)asianmukaiset hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri, joita tarvitaan aloitteen mukaisten tukikelpoisten toimien toteuttamiseen;

c)toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

d)asianmukainen taloudellinen kannattavuus, joka vastaa sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa ja joka osoitetaan tarvittaessa mieluiten viranomaisen antamilla vakuuksilla;

e)talousarvio, jonka jäsenvaltiot ja yksityisen sektorin osallistujat antaisivat käyttöön ECICin rahoittamiseen, ja siihen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt;

f)ECICin asianmukainen kyky varmistaa teollisuuden tarpeiden kattaminen.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä ja 4 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella yhden seuraavista päätöksistä:

a)ECICin perustaminen sen jälkeen, kun se on todennut, että 3 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät;

b)hakemuksen hylkääminen, jos se katsoo, että 3 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset eivät täyty.

Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.Edellä 5 kohdassa tarkoitettu päätös on annettava tiedoksi hakijoille.

7.Päätös ECICin perustamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

8.ECICille on annettava laajat valtuudet päättää itse osakkaistaan, hallinnostaan, rahoituksestaan, talousarviostaan ja yksityiskohtaisista säännöistä, joiden mukaisesti osakkailta pyydetään rahoitusosuuksia, sekä äänioikeuksista ja työmenetelmistä. ECICin organisaation, kokoonpanon ja työmenetelmien, mukaan lukien perussäännön muutokset, on kuitenkin oltava tämän asetuksen ja Siruja Euroopalle -aloitteen tavoitteiden mukaisia ja edistettävä niitä, ja niistä on ilmoitettava komissiolle.

9.ECICin on laadittava vuotuinen toimintakertomus, joka sisältää teknisen kuvauksen sen toiminnasta ja tilinpäätöksen. Vuotuinen toimintakertomus on toimitettava komissiolle ja asetettava julkisesti saataville. Komissio voi antaa vuotuisessa toimintakertomuksessa käsiteltyjä asioita koskevia suosituksia.

8 artikla
Puolijohdealan osaamiskeskusten eurooppalainen verkosto

1.Edellä 5 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun aloitteen osaan kuuluvien toimien toteuttamiseksi voidaan perustaa puolijohdealan osaamiskeskusten eurooppalainen verkosto, jäljempänä ’verkosto’.

2.Edellä 5 artiklan d alakohdassa tarkoitetun aloitteen osan toimien toteuttamiseksi verkosto voi toteuttaa kaikki tai osan seuraavista toimista unionin teollisuuden, erityisesti pk-yritysten ja midcap-yritysten, sekä julkisen sektorin hyväksi:

a)pääsyn tarjoaminen 5 artiklan a alakohdassa tarkoitetun aloitteen osan mukaisiin suunnittelupalveluihin ja -välineisiin sekä 5 artiklan b alakohdassa tarkoitetussa aloitteen osassa tuettaviin pilottituotantolinjoihin;

b)tietoisuuden lisääminen ja tarvittavan taitotiedon, asiantuntemuksen ja taitojen tarjoaminen sidosryhmille, jotta ne voivat nopeuttaa uusien puolijohdeteknologioiden, suunnitteluvaihtoehtojen ja järjestelmäkonseptien kehittämistä ja integrointia käyttämällä tehokkaasti infrastruktuuria;

c)tietoisuuden lisääminen ja asiantuntemuksen, taitotiedon ja palvelujen tarjoaminen tai niiden saatavuuden varmistaminen, mukaan lukien järjestelmäsuunnitteluvalmius, uudet ja olemassa olevat pilottituotantolinjat ja tukitoimet, jotka ovat tarpeen tällä aloitteella tuettavien taitojen ja osaamisen kehittämiseksi;

d)asiantuntemuksen ja taitotiedon siirron helpottaminen jäsenvaltioiden ja alueiden välillä edistämällä taitojen, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ja kannustamalla yhteisiä ohjelmia;

e)puolijohdeteknologiaa koskevien erityisten koulutustoimien kehittäminen ja hallinnointi lahjakkuusreservin kehittämisen tukemiseksi unionissa.

3.Jäsenvaltioiden on nimettävä ehdokkaat osaamiskeskuksiksi kansallisten menettelyjensä sekä hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteidensa mukaisesti avoimella ja kilpaillulla prosessilla. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn osaamiskeskusten perustamiseksi, mukaan lukien valintaperusteet, ja keskusten lisätehtävät ja -toiminnot, jotka koskevat aloitteen mukaisten toimien toteuttamista, sekä menettelyn verkoston perustamiseksi ja verkoston muodostavien yksiköiden valintaa koskevien päätösten tekemiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Verkostolle on annettava laajat valtuudet vahvistaa itse organisaationsa, kokoonpanonsa ja työmenetelmänsä. Verkoston organisaation, kokoonpanon ja työmenetelmien on kuitenkin oltava tämän asetuksen ja aloitteen tavoitteiden mukaisia ja edistettävä niitä.

9 artikla
Täytäntöönpano

1.Edellä 5 artiklan a–d alakohdassa lueteltujen aloitteen osien täytäntöönpano voidaan antaa neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa XX/XX tarkoitetun siruyhteisyrityksen tehtäväksi, ja ne voidaan toteuttaa siruyhteisyrityksen työohjelmassa.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I teknologian muutosten ja markkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi siinä esitettyjen toimien osalta johdonmukaisesti 4 artiklassa vahvistettujen aloitteen tavoitteiden kanssa.

3.Aloitteen tehokkaan täytäntöönpanon ja arvioinnin varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II niiden mitattavissa olevien indikaattoreiden osalta, joiden perusteella seurataan täytäntöönpanoa ja raportoidaan aloitteen edistymisestä 4 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

III luku

Toimitusvarmuus

10 artikla
Integroidut tuotantolaitokset

1.Integroidut tuotantolaitokset ovat unionissa laatuaan ensimmäisiä puolijohteiden suunnittelu- ja valmistuslaitoksia, mukaan lukien alku- tai loppuvaihe tai molemmat, jotka edistävät toimitusvarmuutta sisämarkkinoilla.

2.Integroidun tuotantolaitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)sitä voidaan pitää laatuaan ensimmäisenä laitoksena;

b)sen perustamisella ja toiminnalla on selkeä myönteinen vaikutus unionin puolijohteiden arvoketjuun toimitusvarmuuden varmistamisen ja pätevän työvoiman lisäämisen kannalta;

c)se takaa, ettei siihen sovelleta ekstraterritoriaalisesti kolmansien maiden asettamia julkisen palvelun velvoitteita, jotka voisivat heikentää yrityksen kykyä noudattaa 21 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvoitteita, ja se sitoutuu ilmoittamaan komissiolle tällaisen velvoitteen syntymisestä;

d)se sitoutuu investoimaan seuraavan sukupolven siruihin.

3.Jotta voidaan investoida seuraavan sukupolven siruihin 2 kohdan d alakohdan mukaisesti, integroidulla tuotantolaitoksella on ensisijainen pääsy 5 artiklan b alakohdan mukaisesti perustettuihin pilottituotantolinjoihin. Tällainen ensisijainen pääsy ei saa rajoittaa muiden asiasta kiinnostuneiden yritysten tosiasiallista pääsyä pilottituotantolinjoihin.

11 artikla
EU:n avoimet tilausvalmistajat

1.EU:n avoimet tilausvalmistajat ovat unionissa laatuaan ensimmäisiä puolijohteiden alku- tai loppuvaiheen tai molempien valmistuslaitoksia, jotka tarjoavat tuotantokapasiteettia yrityksille, jotka eivät ole kytköksissä niihin, ja edistävät näin toimitusvarmuutta sisämarkkinoilla.

2.EU:n avoimen tilausvalmistajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)sitä voidaan pitää laatuaan ensimmäisenä laitoksena;

b)sen perustamisella ja toiminnalla on selkeä myönteinen vaikutus unionin puolijohteiden arvoketjuun toimitusvarmuuden varmistamisen ja pätevän työvoiman lisäämisen kannalta, kun otetaan huomioon erityisesti se, missä määrin se tarjoaa alkuvaiheen tai loppuvaiheen tai molempien tuotantokapasiteettia yrityksille, jotka eivät ole kytköksissä laitokseen, jos kysyntää on riittävästi;

c)se takaa, ettei siihen sovelleta ekstraterritoriaalisesti kolmansien maiden asettamia julkisen palvelun velvoitteita, jotka voisivat heikentää yrityksen kykyä noudattaa 21 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvoitteita, ja se sitoutuu ilmoittamaan komissiolle tällaisen velvoitteen syntymisestä;

d)se sitoutuu investoimaan seuraavan sukupolven siruihin.

3.Jos EU:n avoin tilausvalmistaja tarjoaa tuotantokapasiteettia yrityksille, jotka eivät ole kytköksissä laitoksen toiminnanharjoittajaan, sen on otettava käyttöön suunnittelu- ja valmistusprosessien riittävä ja tehokas toiminnallinen eriyttäminen ja ylläpidettävä sitä, jotta voidaan varmistaa kussakin vaiheessa saatujen tietojen suojaaminen.

4.Jotta voidaan investoida seuraavan sukupolven siruihin 2 kohdan d alakohdan mukaisesti, EU:n avoimella tilausvalmistajalla on ensisijainen pääsy 5 artiklan b alakohdan mukaisesti perustettuihin pilottituotantolinjoihin. Tällainen ensisijainen pääsy ei saa rajoittaa muiden asiasta kiinnostuneiden yritysten tosiasiallista pääsyä pilottituotantolinjoihin.

12 artikla
Hakeminen ja tunnustaminen

1.Mikä tahansa yritys tai yritysten konsortio, jäljempänä ’hakija’, voi jättää komissiolle hakemuksen hakijan suunnitteleman laitoksen tunnustamiseksi integroiduksi tuotantolaitokseksi tai EU:n avoimeksi tilausvalmistajaksi.

2.Komissio kuulee Euroopan puolijohdeneuvostoa ja arvioi hakemuksen oikeudenmukaisessa ja avoimessa menettelyssä, joka perustuu seuraaviin seikkoihin:

a)10 artiklan 2 kohdassa tai 11 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten noudattaminen;

b)liiketoimintasuunnitelma, jossa arvioidaan hankkeen taloudellista elinkelpoisuutta, mukaan lukien tiedot suunnitellusta julkisesta tuesta;

c)hakijan todistettu kokemus vastaavien laitosten asentamisesta ja käytöstä;

d)sellaisen asianmukaisen liiteasiakirjan toimittaminen, joka osoittaa sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden, johon tai joihin hakija aikoo perustaa laitoksensa, valmiuden helpottaa tällaisen laitoksen perustamista.

Komissio käsittelee hakemuksen ja tekee päätöksensä kohtuullisessa ajassa ja ilmoittaa siitä hakijalle.

3.Komissio seuraa integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avoimien tilausvalmistajien toimintaa. Jos komissio toteaa, että laitos ei enää täytä 10 artiklan 2 kohdassa tai 11 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, se ilmoittaa havainnoistaan Euroopan puolijohdeneuvostolle. Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa ja laitosta kuultuaan kumota päätöksen, jolla laitokselle myönnetään integroidun tuotantolaitoksen tai EU:n avoimen tilausvalmistajan asema.

4.Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan kumota päätöksen, jolla tunnustetaan integroidun tuotantolaitoksen tai EU:n avoimen tilausvalmistajan asema, jos tunnustaminen on perustunut hakemukseen, joka sisälsi virheellisiä tietoja.

5.Laitokset, jotka eivät enää ole integroituja tuotantolaitoksia ja EU:n avoimia tilausvalmistajia, menettävät kaikki tästä asetuksesta johtuvat oikeudet, jotka liittyvät tämän aseman tunnustamiseen.

13 artikla
Yleinen etu ja julkinen tuki

1.Integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien katsotaan edistävän puolijohteiden toimitusvarmuutta unionissa ja olevan näin ollen yleisen edun mukaisia.

2.Toimitusvarmuuden saavuttamiseksi unionissa jäsenvaltiot voivat 14 artiklan mukaisesti soveltaa tukijärjestelmiä ja antaa hallinnollista tukea integroiduille tuotantolaitoksille ja EU:n avoimille tilausvalmistajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.

14 artikla
Kansallisten lupamenettelyjen nopeuttaminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan liittyvät hallinnolliset hakemukset käsitellään tehokkaasti ja viiveettä. Tätä varten kaikkien asianomaisten kansallisten viranomaisten on varmistettava, että nämä hakemukset käsitellään niin nopeasti kuin se on oikeudellisesti mahdollista.

2.Integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat on asetettava korkeimpaan mahdolliseen asemaan kansallisessa tärkeysjärjestyksessä, mikäli tällainen asema on olemassa kansallisessa oikeudessa, ja niitä on käsiteltävä sen mukaisesti lupamenettelyissä, mukaan lukien ympäristöarviointimenettelyt, ja jos kansallisessa oikeudessa niin säädetään, alueidenkäytön suunnittelussa.

3.Puolijohteiden toimitusvarmuus voidaan katsoa direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 4 kohdassa ja 16 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuksi erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavaksi syyksi ja direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuksi yleisen edun kannalta erittäin tärkeäksi syyksi. Sen vuoksi integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien suunnittelua, rakentamista ja toimintaa voidaan pitää erittäin tärkeän yleisen edun mukaisena, mikäli muut näissä säännöksissä asetetut edellytykset täyttyvät.

4.Asianomaisen jäsenvaltion on nimettävä kutakin integroitua tuotantolaitosta ja EU:n avointa tilausvalmistajaa varten viranomainen, joka vastaa suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvien hallinnollisten hakemusten helpottamisesta ja koordinoinnista. Viranomaisen on nimitettävä koordinaattori, joka toimii integroidun tuotantolaitoksen tai EU:n avoimen tilausvalmistajan keskitettynä yhteyspisteenä. Viranomainen voi perustaa työryhmän, jossa ovat edustettuina kaikki hallinnollisten hakemusten käsittelyyn osallistuvat viranomaiset, laatimaan lupamenettelyn aikataulun ja seuraamaan ja koordinoimaan sen täytäntöönpanoa. Jos integroidun tuotantolaitoksen tai EU:n avoimen tilausvalmistajan perustaminen edellyttää päätösten tekemistä kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, asianomaisten viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tehokkaan ja toimivan keskinäisen yhteistyön ja koordinoinnin varmistamiseksi.

IV luku

Seuranta ja kriisitoiminta

1 jakso
Seuranta

15 artikla
Seuranta ja varoittaminen

1.Jäsenvaltioiden on seurattava säännöllisesti puolijohteiden arvoketjua. Niiden on erityisesti:

a)seurattava 16 artiklan mukaisesti määritettyjä varhaisvaroitusindikaattoreita;

b)seurattava 17 artiklan mukaisesti yksilöityjen keskeisten markkinatoimijoiden tarjoamien palvelujen ja tavaroiden saatavuutta ja koskemattomuutta.

Jäsenvaltioiden on toimitettava asiaa koskevat havainnot Euroopan puolijohdeneuvostolle säännöllisten päivitysten muodossa.

2.Jäsenvaltioiden on pyydettävä puolijohteiden tärkeimpiä käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä toimittamaan tietoja kysynnän merkittävistä vaihteluista ja niiden toimitusketjun tunnetuista häiriöistä. Tietojenvaihdon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä näitä päivityksiä koskevasta mekanismista ja hallinnollisista järjestelyistä.

3.Tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyt kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää tietoja yrityksiä edustavilta organisaatioilta tai puolijohteiden toimitusketjussa toimivilta yksittäisiltä yrityksiltä, jos se on tarpeen ja oikeasuhteista 1 kohdan soveltamiseksi. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tällaisessa tapauksessa kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yrityksiin, jotta pyynnöstä aiheutuva hallinnollinen taakka voidaan minimoida, ja suosittava digitaalisia ratkaisuja tällaisten tietojen hankinnassa. Kaikkia tämän kohdan nojalla saatuja tietoja on käsiteltävä 27 artiklassa säädettyä salassapitovelvollisuutta noudattaen.

4.Jos jäsenvaltio saa tiedon mahdollisesta puolijohdekriisistä tai kysynnän merkittävästä vaihtelusta tai jos sillä on konkreettista ja luotettavaa tietoa mistä tahansa muusta riskitekijästä tai tapahtumasta, sen on välittömästi varoitettava komissiota, jäljempänä ’ennakkovaroitus’.

5.Jos komissio saa tiedon mahdollisesta puolijohdekriisistä tai kysynnän merkittävästä vaihtelusta tai jos sillä on konkreettista ja luotettavaa tietoa mistä tahansa muusta riskitekijästä tai tapahtumasta jonkin jäsenvaltion 4 kohdan mukaisesti antaman varoituksen perusteella tai jonkin muun lähteen kautta, mukaan lukien kansainvälisiltä kumppaneilta saadut tiedot, se toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä seuraavat toimet:

a)kutsuu koolle Euroopan puolijohdeneuvoston ylimääräisen kokouksen koordinoimaan seuraavia toimia:

1)sen arvioiminen, onko perusteltua aktivoida 18 artiklassa tarkoitettu kriisivaihe;

2)keskustelu siitä, onko asianmukaista, tarpeellista ja oikeasuhteista, että jäsenvaltiot ostavat yhdessä puolijohteita, välituotteita tai raaka-aineita, joihin mahdollinen puolijohdekriisi vaikuttaa tai uhkaa vaikuttaa, jäljempänä ’koordinoitu hankinta’;

b)aloittaa unionin puolesta koordinoidut kuulemiset tai yhteistyön asianomaisten kolmansien maiden kanssa yhteistyöhön pohjautuvien ratkaisujen löytämiseksi toimitusketjun häiriöihin kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Tähän voi tarvittaessa sisältyä koordinointi asiaa käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla.

6.Jäsenvaltioiden on toteutettava 5 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut koordinoidut hankinnat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 66 38 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

7.Tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on koottava luettelo puolijohteiden toimitusketjussa niiden kansallisella alueella toimivista yrityksistä, mukaan lukien ei-luottamukselliset tiedot palveluista tai tavaroista sekä yhteystiedot. Niiden on ilmoitettava tästä luettelosta ja sen mahdollisista myöhemmistä päivityksistä komissiolle. Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan antaa ohjeita kerättävien tietojen täsmentämiseksi ja teknisten eritelmien ja esitysmuotojen määrittelemiseksi.

16 artikla
Unionin riskinarviointi ja varhaisvaroitusindikaattorit

1.Komissio arvioi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan riskejä, jotka voivat häiritä puolijohteiden tarjontaa, vaarantaa sen tai vaikuttaa siihen kielteisesti, jäljempänä ’unionin riskinarviointi’. Komissio määrittää unionin riskinarvioinnissa varhaisvaroitusindikaattorit.

2.Komissio tarkastelee uudelleen unionin riskinarviointia, mukaan lukien tarvittaessa varhaisvaroitusindikaattorit.

3.Seuratessaan puolijohteiden arvoketjua 15 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on seurattava komission määrittämiä varhaisvaroitusindikaattoreita.

17 artikla
Keskeiset markkinatoimijat

1.Jäsenvaltioiden on yksilöitävä puolijohteiden toimitusketjujen keskeiset markkinatoimijat kansallisella alueellaan ottaen huomioon seuraavat tekijät:

a)niiden muiden unionin yritysten lukumäärä, jotka ovat riippuvaisia markkinatoimijan tarjoamasta palvelusta tai tavarasta;

b)keskeisen markkinatoimijan unionin tai maailmanlaajuinen markkinaosuus tällaisten palvelujen tai tavaroiden markkinoilla;

c)markkinatoimijan merkitys palvelun tai tavaran riittävän tarjonnan ylläpitämisessä unionissa ottaen huomioon kyseisen palvelun tai tavaran tarjoamista koskevien vaihtoehtoisten keinojen saatavuus;

d)vaikutus, joka markkinatoimijan tarjoaman palvelun tai tavaran toimitushäiriöllä voi olla unionin puolijohteiden toimitusketjuun ja siitä riippuvaisiin markkinoihin.

2.Seuratessaan puolijohteiden arvoketjua 15 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan seurattava kyseisten keskeisten markkinatoimijoiden tarjoamien palvelujen tai tavaroiden saatavuutta ja koskemattomuutta.

2 jakso
Puolijohteiden tarjonnan kriisivaihe

18 artikla
Kriisivaiheen aktivointi

1.Puolijohdekriisin katsotaan syntyvän, kun puolijohteiden tarjonnassa ilmenee vakavia häiriöitä, jotka johtavat merkittävään pulaan ja jotka

a)aiheuttavat merkittäviä viivästyksiä tai merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhdelle tai useammalle tärkeälle talouden alalle unionissa, tai

b)estävät kriittisten alojen käyttämien keskeisten tuotteiden toimituksen, korjaamisen ja huollon.

2.Jos komission tekemä arvio antaa konkreettista, vakavaa ja luotettavaa näyttöä puolijohdekriisistä, komissio voi aktivoida kriisivaiheen täytäntöönpanosäädöksillä 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Aktivoinnin kesto on määriteltävä täytäntöönpanosäädöksessä. Tämän artiklan nojalla annettaviin täytäntöönpanosäädöksiin sovelletaan 33 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa puolijohdekriisin laajuuden ja vakavuuden vuoksi.

3.Komissio arvioi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan ennen kriisivaiheen aktivointiajan päättymistä, olisiko kriisivaiheen aktivointia jatkettava. Jos arvioinnissa todetaan, että jatkaminen on aiheellista, komissio voi jatkaa aktivointia täytäntöönpanosäädöksillä. Jatkamisen kesto on määriteltävä 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä. Komissio voi tarvittaessa päättää jatkaa kriisivaiheen aktivointia toistuvasti.

4.Kriisivaiheen aikana komissio kutsuu tarvittaessa koolle Euroopan puolijohdeneuvoston ylimääräisiä kokouksia jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä komission kanssa ja koordinoitava kaikkia puolijohteiden toimitusketjuun liittyviä kansallisia toimenpiteitä Euroopan puolijohdeneuvostossa.

5.Kun kriisivaiheen aktivointiaika on päättynyt, 20, 21 ja 22 artiklan mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä ei enää sovelleta. Komissio tarkastelee 16 artiklan 2 kohdan mukaista unionin riskinarviointia uudelleen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kriisivaiheen päättymisestä.

19 artikla
Hätätilavälineistö

1.Kun kriisivaihe on aktivoitu ja se on asianmukaista unionin puolijohdekriisin ratkaisemiseksi, komissio toteuttaa 20 artiklassa säädetyn toimenpiteen mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin. Lisäksi komissio voi toteuttaa 21 tai 22 artiklassa tai molemmissa säädetyt toimenpiteet mainituissa artikloissa säädetyin edellytyksin.

2.Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan rajoittaa 21 ja 22 artiklassa säädetyt toimenpiteet tiettyihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta on häiriintynyt tai vaarassa häiriintyä puolijohdekriisin vuoksi.

3.Kun kriisivaihe on aktivoitu ja se on asianmukaista unionin puolijohdekriisin ratkaisemiseksi, Euroopan puolijohdeneuvosto voi

a)arvioida suojatoimenpiteiden mahdollisen käyttöönoton vaikutuksia, mukaan lukien erityisesti se, vastaako markkinatilanne elintärkeän tuotteen merkittävää puutetta asetuksen (EU) 2015/479 mukaisesti, ja antaa lausunnon komissiolle;

b)arvioida muita asianmukaisia ja tehokkaita hätätoimenpiteitä ja antaa niitä koskevia neuvoja.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käytön on oltava oikeasuhteista ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tai taloudellisen toiminnan vakavien häiriöiden torjumiseksi unionissa, ja sen on oltava unionin edun mukaista. Näitä toimenpiteitä käytettäessä on vältettävä aiheuttamasta suhteetonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille.

5.Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja perustelee päätöksensä.

6.Komissio voi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan antaa ohjeita hätätoimenpiteiden täytäntöönpanosta ja käytöstä.

20 artikla
Tietojen kerääminen

1.Komissio pyytää Euroopan puolijohdeneuvostoa kuultuaan yrityksiä edustavia organisaatioita tai tarvittaessa puolijohteiden toimitusketjussa toimivia yksittäisiä yrityksiä antamaan komissiolle tietoja tuotantovalmiudestaan, tuotantokapasiteetistaan ja nykyisistä ensisijaisista häiriöistä ja antamaan muita olemassa olevia tietoja, joita tarvitaan puolijohdekriisin luonteen arvioimiseksi tai mahdollisten lieventävien tai hätätoimenpiteiden määrittämiseksi ja arvioimiseksi kansallisella tai unionin tasolla.

2.Tietopyynnössä on mainittava sen oikeusperusta, sen on oltava oikeasuhteinen tietojen tarkkuuden ja määrän sekä pyydettyihin tietoihin tutustumisen tiheyden suhteen, siinä on otettava huomioon yrityksen oikeutetut tavoitteet sekä tietojen saataville asettamisesta aiheutuvat kustannukset ja työmäärä, ja siinä on asetettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava. Siinä on myös ilmoitettava 28 artiklassa säädetyistä seuraamuksista.

3.Velvollisuus pyydettyjen tietojen antamiseen kyseessä olevan yrityksen tai yritysten yhteenliittymän puolesta on yritysten omistajilla tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden, yhtiöiden tai oikeuskelpoisuutta vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjensä mukaan on kelpoisuus edustaa niitä. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia.

4.Jos yritys antaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena tämän artiklan nojalla esitettyyn pyyntöön tai ei toimita tietoja asetetussa määräajassa, sille on määrättävä 28 artiklan mukaisesti vahvistettu sakko.

5.Jos unioniin sijoittautunut yritys saa sen puolijohdetoimintaan liittyvän tietopyynnön kolmannesta maasta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle siten, että komissio voi pyytää samankaltaisia tietoja. Komissio ilmoittaa Euroopan puolijohdeneuvostolle kolmannen maan esittämästä pyynnöstä.

21 artikla
Ensisijaisiksi luokitellut tilaukset

1.Jos se on tarpeen ja oikeasuhteista kaikkien tai tiettyjen kriittisten alojen toiminnan varmistamiseksi, komissio voi velvoittaa integroidut tuotantolaitokset ja EU:n avoimet tilausvalmistajat hyväksymään ja asettamaan etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilauksen, jäljempänä ’ensisijaiseksi luokiteltu tilaus’. Velvoite on ensisijainen kaikkiin yksityis- tai julkisoikeudellisiin suoritevelvoitteisiin nähden.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu velvoite voidaan asettaa myös muille puolijohdeyrityksille, jotka ovat hyväksyneet tällaisen mahdollisuuden julkisen tuen saamisen yhteydessä.

3.Jos unioniin sijoittautuneeseen puolijohdeyritykseen sovelletaan kolmannen maan vahvistamaa ensisijaiseksi luokiteltua tilausta koskevaa toimenpidettä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos tämä velvoite vaikuttaa merkittävästi tiettyjen kriittisten alojen toimintaan, komissio voi velvoittaa kyseisen yrityksen hyväksymään ja asettamaan etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tilaukset 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

4.Komissio vahvistaa 1, 2 ja 3 kohdan mukaiset velvoitteet päätöksellään. Päätös on tehtävä kaikkien sovellettavien unionin oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tapauksen olosuhteet, mukaan lukien tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. Päätöksessä on erityisesti otettava huomioon kyseisen yrityksen oikeutetut tavoitteet sekä tuotantojärjestyksen muutoksista aiheutuvat kustannukset ja työmäärä. Komissio ilmoittaa päätöksessään ensisijaiseksi luokitellun tilauksen oikeusperustan, vahvistaa määräajan, jonka kuluessa tilaus on toteutettava, täsmentää tarvittaessa tuotteen ja määrän sekä ilmoittaa 28 artiklassa säädetyt seuraamukset velvoitteen noudattamatta jättämisestä. Ensisijaisiksi luokitellut tilaukset on tehtävä käypään ja kohtuulliseen hintaan.

5.Asianomainen yritys on velvollinen hyväksymään ja asettamaan etusijalle ensisijaiseksi luokitellun tilauksen. Yritys voi pyytää komissiota tarkistamaan ensisijaiseksi luokiteltua tilausta, jos se katsoo sen olevan asianmukaisesti perusteltua jostakin seuraavista syistä:

a)yritys ei pysty toteuttamaan ensisijaiseksi luokiteltua tilausta riittämättömän tuotantovalmiuden tai tuotantokapasiteetin vuoksi, vaikka tilaukseen sovellettaisiin etuuskohtelua;

b)tilauksen hyväksyminen aiheuttaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen ja aiheuttaisi yritykselle erityisiä vaikeuksia.

6.Jos yritys on velvollinen hyväksymään ja asettamaan etusijalle ensisijaiseksi luokitellun tilauksen, se ei ole vastuussa sellaisista sopimusvelvoitteiden rikkomisista, jotka ovat välttämättömiä ensisijaisiksi luokiteltujen tilausten täyttämiseksi. Vastuu suljetaan pois vain siltä osin kuin sopimusvelvoitteiden rikkominen on ollut tarpeen määrätyn priorisoinnin noudattamiseksi.

22 artikla

Yhteiset hankinnat

1.Komissio voi kahden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä laatia valtuutuksen toimia yhteishankintayksikkönä osallistuvien jäsenvaltioiden, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’, puolesta kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden julkisissa hankinnoissa tietyillä kriittisillä aloilla, jäljempänä ’yhteiset hankinnat’.

2.Komissio arvioi Euroopan puolijohdeneuvostoa kuullen pyynnön hyödyllisyyden, tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden. Jos komissio ei aio noudattaa pyyntöä, se ilmoittaa asiasta asianomaisille jäsenvaltioille ja Euroopan puolijohdeneuvostolle ja perustelee kieltäytymisensä.

3.Komissio laatii ehdotuksen puitesopimukseksi, jonka osallistuvat jäsenvaltiot allekirjoittavat. Puitesopimuksessa määrätään yksityiskohtaisesti 1 kohdassa tarkoitettua yhteistä hankintaa koskevista järjestelyistä.

4.Komissio toteuttaa tämän asetuksen mukaiset hankinnat varainhoitoasetuksessa vahvistettujen, sen omia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Komissiolla voi olla mahdollisuus ja vastuu tehdä kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden puolesta talouden toimijoiden, myös yksittäisten kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tuottajien, kanssa sopimuksia, jotka koskevat tällaisten tuotteiden ostamista tai tällaisten tuotteiden tuotannon tai kehittämisen ennakkorahoitusta vastineeksi ensisijaisesta oikeudesta tulokseen.

5.Jos kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden hankintaan sisältyy rahoitusta unionin talousarviosta, talouden toimijoiden kanssa tehtävissä erityissopimuksissa voidaan vahvistaa erityisehtoja.

6.Komissio toteuttaa hankintamenettelyt ja tekee sopimukset talouden toimijoiden kanssa osallistuvien jäsenvaltioiden puolesta. Komissio pyytää osallistuvia jäsenvaltioita nimeämään edustajia, jotka osallistuvat hankintamenettelyjen valmisteluun. Ostettujen tuotteiden käyttöönotto ja käyttö säilyy osallistuvien jäsenvaltioiden vastuulla.

V luku

Hallinnointi

1 jakso

Euroopan puolijohdeneuvosto

23 artikla

Euroopan puolijohdeneuvoston perustaminen ja tehtävät

1.Perustetaan Euroopan puolijohdeneuvosto.

2.Euroopan puolijohdeneuvosto antaa komissiolle neuvoja ja apua tämän asetuksen mukaisesti ja erityisesti

a)antaa aloitetta koskevaa neuvontaa siruyhteisyrityksen julkisten tahojen neuvostolle;

b)vaihtaa tietoja integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avoimien tilausvalmistajien toiminnasta;

c)käsittelee ja valmistelee sellaisten alojen ja teknologioiden määrittämistä, joilla voi olla suuri yhteiskunnallinen vaikutus ja vastaava merkitys turvallisuuden kannalta, mikä edellyttää luotettavien tuotteiden sertifiointia;

d)käsittelee seurantaan ja kriisitoimintaan liittyviä kysymyksiä;

e)antaa neuvoja tämän asetuksen johdonmukaisesta soveltamisesta, helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja tähän asetukseen liittyvistä kysymyksistä.

3.Euroopan puolijohdeneuvosto tukee komissiota kansainvälisessä yhteistyössä, myös tietojen keräämisessä ja kriisien arvioinnissa, kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

4.Euroopan puolijohdeneuvosto varmistaa tarvittaessa koordinoinnin, yhteistyön ja tietojenvaihdon unionin oikeuden nojalla perustettujen asiaankuuluvien kriisitoiminta- ja kriisivalmiusrakenteiden kanssa.

24 artikla
Euroopan puolijohdeneuvoston rakenne

1.Euroopan puolijohdeneuvosto koostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana on komission edustaja.

2.Kukin 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kansallinen keskitetty yhteyspiste nimeää korkean tason edustajan Euroopan puolijohdeneuvostoon. Jos se on toiminnan ja asiantuntemuksen kannalta tarkoituksenmukaista, jäsenvaltiolla voi olla useampi kuin yksi edustaja suhteessa Euroopan puolijohdeneuvoston eri tehtäviin. Kullakin Euroopan puolijohdeneuvoston jäsenellä on varajäsen.

3.Euroopan puolijohdeneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä komission ehdotuksesta ja yhteisymmärryksessä sen kanssa.

4.Komissio voi perustaa pysyviä tai tilapäisiä alaryhmiä tarkastelemaan tiettyjä kysymyksiä. Komissio voi tarvittaessa kutsua puolijohdeteollisuuden etuja edustavia järjestöjä, mukaan lukien prosessori- ja puolijohdeteknologian teollinen allianssi ja puolijohteiden käyttäjät unionin tasolla, tällaisiin alaryhmiin tarkkailijoiksi. Perustetaan alaryhmä, johon kuuluu unionin tutkimus- ja teknologiaorganisaatioita ja jonka tehtävänä on tarkastella strategisia teknologiasuuntauksia koskevia erityisnäkökohtia ja raportoida niistä Euroopan puolijohdeneuvostolle.

25 artikla
Euroopan puolijohdeneuvoston toiminta

1.Euroopan puolijohdeneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin vähintään kerran vuodessa. Se voi pitää 15 ja 18 artiklassa tarkoitettuja ylimääräisiä kokouksia komission tai jäsenvaltion pyynnöstä.

2.Euroopan puolijohdeneuvosto järjestää erillisiä kokouksia 23 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tehtäviään ja 23 artiklan 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja tehtäviään varten.

3.Puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle ja laatii esityslistan tämän asetuksen mukaisten Euroopan puolijohdeneuvoston tehtävien ja sen työjärjestyksen mukaisesti. Komissio antaa hallinnollista ja analyyttistä tukea 23 artiklan mukaisille Euroopan puolijohdeneuvoston toimille.

4.Komissio voi tarvittaessa nimetä tarkkailijoita osallistumaan kokouksiin. Komissio voi kutsua esityslistalla olevan aiheen asiantuntijoita, joilla on erityisasiantuntemusta, myös asiaankuuluvista sidosryhmäorganisaatioista, osallistumaan tapauskohtaisesti Euroopan puolijohdeneuvoston kokouksiin. Komissio voi helpottaa tietojenvaihtoa Euroopan puolijohdeneuvoston ja muiden unionin elinten, laitosten, virastojen ja neuvoa-antavien ryhmien välillä. Komissio kutsuu Euroopan parlamentin edustajan tarkkailijaksi Euroopan puolijohdeneuvostoon. Komissio varmistaa, että muut asiaankuuluvat unionin toimielimet ja elimet osallistuvat tarkkailijoina Euroopan puolijohdeneuvoston kokouksiin, joissa käsitellään seurantaa ja kriisitoimintaa koskevaa IV lukua. Tarkkailijoilla ja asiantuntijoilla ei ole äänioikeutta eivätkä he saa osallistua Euroopan puolijohdeneuvoston ja sen alaryhmien lausuntojen, suositusten tai neuvojen laatimiseen.

5.Euroopan puolijohdeneuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen luottamuksellisten tietojen turvallisen käsittelyn.

2 jakso

Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset

26 artikla
Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja keskitettyjen yhteyspisteiden nimeäminen

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi kansallinen toimivaltainen viranomainen tämän asetuksen soveltamisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi kansallisella tasolla.

2.Jos jäsenvaltiot nimeävät useamman kuin yhden kansallisen toimivaltaisen viranomaisen, niiden on määriteltävä selkeästi asianomaisten viranomaisten vastuualueet ja varmistettava, että ne tekevät vaikuttavaa ja tehokasta yhteistyötä tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamisessa, myös 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen keskitetyn yhteyspisteen nimeämisen ja toiminnan osalta.

3.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi kansallinen keskitetty yhteyspiste, jäljempänä ’keskitetty yhteyspiste’, hoitamaan yhteydenpitoa, jotta voidaan varmistaa rajat ylittävä yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, komission ja Euroopan puolijohdeneuvoston kanssa. Jos jäsenvaltio nimeää vain yhden toimivaltaisen viranomaisen, kyseinen toimivaltainen viranomainen on myös keskitetty yhteyspiste.

4.Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kansallisen toimivaltaisen viranomaisen nimeämisestä ja tarvittaessa syistä useamman kuin yhden kansallisen toimivaltaisen viranomaisen nimeämiseen sekä kansallisesta keskitetystä yhteyspisteestä, mukaan lukien niiden tämän asetuksen mukaiset täsmälliset tehtävät ja vastuut, yhteystiedot ja mahdolliset myöhemmät muutokset niihin.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, mukaan lukien nimetty keskitetty yhteyspiste, käyttävät valtuuksiaan puolueettomasti, avoimesti ja oikea-aikaisesti ja että niillä on valtuudet ja riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset kuulevat tarvittaessa ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita asianomaisia kansallisia viranomaisia ja asianomaisia osapuolia ja tekevät yhteistyötä niiden kanssa. Komissio helpottaa kokemusten vaihtoa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä.

VI luku

Luottamuksellisuus ja seuraamukset

27 artikla
Luottamuksellisten tietojen käsittely

1.Komissio ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, niiden virkamiehet, toimihenkilöt ja muut näiden viranomaisten valvonnassa työskentelevät henkilöt sekä jäsenvaltioiden muiden viranomaisten virkamiehet eivät saa ilmaista tietoja, jotka ne ovat saaneet tai joita ne ovat vaihtaneet tätä asetusta sovellettaessa ja jotka luonteensa perusteella ovat salassa pidettäviä. Niiden on kunnioitettava tehtäviensä ja toimintansa yhteydessä saamiensa tietojen ja datan luottamuksellisuutta siten, että suojataan erityisesti teollis- ja tekijänoikeudet ja arkaluonteiset liiketoimintatiedot tai liikesalaisuudet. Tämä velvoite koskee kaikkia jäsenvaltioiden edustajia, tarkkailijoita, asiantuntijoita ja muita osallistujia, jotka osallistuvat Euroopan puolijohdeneuvoston kokouksiin 23 artiklan mukaisesti, sekä 33 artiklan 1 kohdan mukaisen komitean jäseniä.

2.Komissio ja jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vaihtaa luottamuksellisia tietoja sellaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden kanssa ne ovat sopineet kahden- tai monenvälisistä luottamuksellisuutta koskevista järjestelyistä riittävän luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

3.Komissio voi tietojen keräämisestä saatujen kokemusten perusteella tarvittaessa hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään käytännön järjestelyt luottamuksellisten tietojen käsittelemiseksi tämän asetuksen mukaisen tietojenvaihdon yhteydessä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

28 artikla
Seuraamukset ja sakot

1.Komissio voi päätöksellään, jos se katsotaan tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi,

a)määrätä sakkoja, jos yrityksiä edustavat organisaatiot tai yritykset tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena 20 artiklan nojalla tehtyyn pyyntöön tai eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa;

b)määrätä sakkoja, jos yritys tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ei noudata 20 artiklan 5 kohdan ja 21 artiklan 3 kohdan mukaista velvoitetta ilmoittaa komissiolle kolmannen maan asettamasta velvoitteesta;

c)määrätä uhkasakkoja, jos yritys tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ei noudata velvollisuutta asettaa etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tuotanto 21 artiklan mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa määrättävä sakko saa olla enintään 300 000 euroa.

3.Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa määrättävä uhkasakko saa olla enintään 1,5 prosenttia edellisen tilikauden keskimääräisestä päiväliikevaihdosta kultakin työpäivältä, jona 21 artiklan mukaista velvoitetta ei ole noudatettu, päätöksessä säädetystä päivästä alkaen.

4.Sakon tai uhkasakon suuruutta vahvistettaessa on otettava huomioon rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto sekä otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate.

5.Jos yritys on täyttänyt velvoitteen, jonka tehosteeksi uhkasakko määrättiin, komissio voi määrätä uhkasakon lopullisen määrän pienemmäksi kuin se olisi alkuperäisen päätöksen perusteella.

6.Euroopan unionin tuomioistuimella on rajoittamaton toimivalta tarkistaa päätökset, joilla komissio on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota määrätyn sakon tai uhkasakon taikka alentaa tai korottaa sitä.

29 artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika

1.Tämän asetuksen 28 artiklaan perustuvia komission valtuuksia koskevat vanhentumisajat seuraavasti:

a)kaksi vuotta, kun on kyse tietopyyntöä koskevien 20 artiklan säännösten rikkomisesta;

b)kaksi vuotta, kun on kyse tiedonantovelvollisuutta koskevien 20 artiklan 5 kohdan ja 21 artiklan 3 kohdan säännösten rikkomisesta;

c)kolme vuotta, kun on kyse velvollisuutta asettaa etusijalle kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tuotanto koskevien 21 artiklan säännösten rikkomisesta.

2.Vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun rikkomisen osalta aika alkaa kuitenkin kulua siitä päivästä, jona rikkominen lakkaa.

3.Kaikki toimet, joita komissio tai jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi, keskeyttävät vanhentumisajan.

4.Vanhentumisajan keskeytymistä sovelletaan kaikkiin osapuoliin, joiden katsotaan olevan vastuussa osallistumisesta rikkomiseen.

5.Vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen jokaisesta keskeytymisestä. Vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kahden vanhentumisajan pituutta vastaava määräaika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa. Tätä määräaikaa pidennetään ajalla, joksi vanhentumisaika keskeytyy siitä syystä, että komission päätöstä koskeva oikeudenkäynti on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

30 artikla
Seuraamusten täytäntöönpanon vanhentumisajat

1.Komission valtuuksiin panna täytäntöön 28 artiklan nojalla tehdyt päätökset sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.Vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona päätös on tullut lainvoimaiseksi.

3.Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoon sovellettavan vanhentumisajan keskeyttää:

a)sellaisen päätöksen antaminen tiedoksi, jolla on muutettu sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää taikka hylätty sen muuttamista koskeva hakemus;

b)komission taikka jäsenvaltion komission pyynnöstä sakon tai uhkasakon täytäntöönpanemiseksi suorittama toimi.

4.Vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen jokaisesta keskeytymisestä.

5.Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika keskeytetään ajaksi:

a)joksi on myönnetty maksuaikaa;

b)joksi maksun täytäntöönpanoa on lykätty unionin tuomioistuimen päätöksellä.

31 artikla
Oikeus tulla kuulluksi sakkoja ja uhkasakkoja määrättäessä

1.Ennen 28 artiklan mukaisen päätöksen tekemistä komissio antaa asianomaiselle yritykselle tai yrityksiä edustavalle organisaatiolle tilaisuuden tulla kuulluksi seuraavista aiheista:

a)komission alustavat havainnot, mukaan lukien kaikki seikat, joista komissio on esittänyt väitteitä;

b)toimenpiteet, jotka komissio saattaa aikoa toteuttaa tämän kohdan a alakohdan mukaisten alustavien havaintojen perusteella.

2.Yritykset ja yrityksiä edustavat organisaatiot voivat esittää huomautuksensa komission alustavista havainnoista määräajassa, jonka komissio vahvistaa alustavissa havainnoissaan ja jonka on oltava vähintään 14 päivää.

3.Komissio perustaa päätöksensä yksinomaan väitteille, joista asianomaiset yritykset ja yrityksiä edustavat organisaatiot ovat voineet esittää huomautuksensa.

4.Asianomaisten yritysten ja yrityksiä edustavien organisaatioiden puolustautumisoikeudet on täysin turvattava kaikissa menettelyissä. Asianomaisella yrityksellä tai yrityksiä edustavalla organisaatiolla on oikeus tutustua komission asiakirja-aineistoon neuvotellun tietojen luovuttamisen ehtojen mukaisesti ottaen kuitenkin huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon ei myönnetä luottamuksellisiin tietoihin eikä komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten sisäisiin asiakirjoihin. Tutustumisoikeuden piiriin ei kuulu etenkään komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten välinen kirjeenvaihto. Mikään tässä kohdassa säädetty seikka ei estä komissiota paljastamasta ja käyttämästä tietoja, jotka ovat tarpeen rikkomisen todistamiseksi.

VII luku

Säädösvallan siirto ja komiteamenettely

32 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 9 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

33 artikla

Komitea

1.Komissiota avustaa komitea (’puolijohdekomitea’). Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

VIII luku

Loppusäännökset

34 artikla

Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta annetun asetuksen (EU) 2021/694 muuttaminen

1.Muutetaan asetus (EU) 2021/694 seuraavasti:

1)Lisätään 3 artiklan 2 kohtaan f alakohta seuraavasti:

”f) Erityistavoite 6 – Puolijohteet”

2)Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Erityistavoite 6 – Puolijohteet

Erityistavoitteessa 6 – ”Puolijohteet” annettavalla unionin rahoitusosuudella on pyrittävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XX/XX 4 artiklan a–d alakohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin.”

3)    Muutetaan 9 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”9 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 8 638 000 000 euroa käypinä hintoina.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

2 076 914 000 euroa erityistavoitteeseen 1 – ”Suurteholaskenta”;

1 841 956 000 euroa erityistavoitteeseen 2 – ”Tekoäly”;

1 529 566 000 euroa erityistavoitteeseen 3 – ”Kyberturvallisuus ja luottamus”

517 347 000 euroa erityistavoitteeseen 4 – ”Pitkälle viety digitaalinen osaaminen”;

1 022 217 000 euroa erityistavoitteeseen 5 – ”Digitaalisten valmiuksien käyttöönotto ja paras käyttö sekä yhteentoimivuus”;

1 650 000 000 euroa erityistavoitteeseen 6 – ”Puolijohteet”.”

4)Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Yhteistyöhön tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden ja järjestöjen kanssa sovelletaan eritystavoitteiden 1, 2, 3 ja 6 osalta 12 artiklaa.”

5)    Korvataan 12 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Jos se on turvallisuussyistä asianmukaisesti perusteltua, työohjelmassa voidaan myös määrätä, että assosioituneisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja unioniin sijoittautuneet mutta kolmansien maiden määräysvallassa olevat oikeussubjektit voivat osallistua kaikkiin tai joihinkin erityistavoitteiden 1, 2 ja 6 mukaisiin toimiin vain, jos ne täyttävät vaatimukset, jotka kyseisten oikeussubjektien on täytettävä, jotta taataan unionin ja jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen turvaaminen ja jotta varmistetaan turvallisuusluokitelluissa asiakirjoissa olevien tietojen suojaaminen. Kyseiset vaatimukset vahvistetaan työohjelmassa.”

6)Lisätään 13 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.    Erityistavoitteen 6 synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa kuvataan asetuksen XX/XX 6 artiklassa ja liitteessä III.”

7)Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

8)”1.Ohjelma toteutetaan suoralla hallinnoinnilla varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillisellä hallinnoinnilla antamalla tiettyjä toteutustehtäviä varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille tämän asetuksen 4–8 a artiklan mukaisesti. Elimet, joille on annettu tehtäväksi ohjelman toteuttaminen, voivat poiketa tässä asetuksessa säädetyistä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ainoastaan, jos tästä poikkeamisesta säädetään perussäädöksessä, jolla kyseiset elimet perustetaan tai jolla kyseisille elimille annetaan talousarvion toteuttamistehtäviä, tai kun kyseessä ovat varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ii, iii tai v alakohdassa tarkoitetut elimet, jos siitä määrätään rahoitusosuussopimuksessa ja tällaisten elinten erityiset toiminnalliset tarpeet tai toimen luonne sitä edellyttävät.”

9)Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti:

”4. Jos asetuksen XX/XX 22 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, sovelletaan kyseisen artiklan säännöksiä.”

10)Korvataan 17 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Rahoituskelpoisia ovat ainoastaan toimet, jotka edistävät 3–8 a artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista.

11)Lisätään liitteeseen I kohta seuraavasti:

”Erityistavoite 6 – Puolijohteet

Erityistavoitteen 6 toimista säädetään asetuksen XX/XX liitteessä I.”

12)Lisätään liitteeseen II kohta seuraavasti:

”Erityistavoite 6 – Puolijohteet

Mitattavissa olevat indikaattorit, joiden avulla seurataan erityistavoitteen 6 toteuttamista ja raportoidaan sen edistymisestä, määritetään asetuksen XX/XX liitteessä II.”

13)Lisätään liitteeseen III kohta seuraavasti:

”Erityistavoite 6 – Puolijohteet    
Erityistavoitteen 6 synergiat unionin ohjelmien kanssa määritetään asetuksen XX/XX liitteessä III.”

35 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.Viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen neljän vuoden välein komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen tämän asetuksen arvioinnista ja uudelleentarkastelusta. Kertomukset julkistetaan.

2.Arviointia ja uudelleentarkastelua varten Euroopan puolijohdeneuvoston, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle sen pyytämät tiedot.

3.Kun komissio tekee arviointeja ja uudelleentarkasteluja, se ottaa huomioon Euroopan puolijohdeneuvostolta, Euroopan parlamentilta ja neuvostolta sekä muilta asiaankuuluvilta elimiltä ja muista lähteistä saadut näkemykset ja havainnot.

36 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA    

1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi    

1.2.    Toimintalohko(t)    

1.3.    Ehdotus/aloite liittyy    

1.4.    Tavoite (Tavoitteet)    

1.4.1.    Yleistavoite (Yleistavoitteet)    

1.4.2.    Erityistavoite (Erityistavoitteet)    

1.4.3.    Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset    

1.4.4.    Tulosindikaattorit    

1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut    

1.5.1.    Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu    

1.5.2.    EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.    

1.5.3.    Vastaavista toimista saadut kokemukset    

1.5.4.    Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin    

1.5.5.    Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen    

1.6.    Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset    

1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)    

2.    HALLINNOINTI    

2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt    

2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)    

2.2.1.    Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle    

2.2.2.    Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä    

2.2.3.    Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista    

2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi    

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.    Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.    Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.    Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin    

Tässä rahoitusselvityksessä esitetään talousarviovaikutukset, joita aiheutuu ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös) ja ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) 2021/2085 muuttamisesta. Se täydentää Keskeiset digitaaliteknologiat ‑yhteisyritykseen (KDT-yhteisyritys) liittyvää rahoitusselvitystä, joka on osa ehdotusta neuvoston asetukseksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman yhteisyritysten perustamisesta (COM(2021) 87, 23.2.2021).

Tässä rahoitusselvityksessä mainitut talousarviovaikutukset ovat kahdenlaisia:

Siruja Euroopalle -aloitteen menot (sirurahastoa lukuun ottamatta) ja KDT-yhteisyrityksen käynnissä olevat toimet, joita siruyhteisyrityksen on tarkoitus hallinnoida. Siruyhteisyrityksen (entinen Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys) hallinnoimat kokonaismenot ovat 4,175 miljardia euroa, joista 1,8 miljardia euroa sidottiin KDT-yhteisyrityksen kautta.

Euroopan komission henkilöstömenot, jotka liittyvät komissiolle annettujen uusien tehtävien hoitamiseen siruyhteisyrityksen valvonnassa, eurooppalaista siruinfrastruktuurikonsortiota koskevien hakemusten tarkastelussa ja niistä päättämisessä, integroitua tuotantolaitosta tai EU:n avoimia tilausvalmistajia koskevien hakemusten tarkastelussa ja niistä päättämisessä, Euroopan puolijohdeneuvoston tukemisessa ja – yhdessä jäsenvaltioiden kanssa – puolijohteiden toimitusketjujen seurannassa ja tarvittaessa toimista päättämisessä. Näitä toimintoja varten on varattu yhteensä 9 kokoaikavastaavaa henkilöä.

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1 Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2 Toimintalohko(t) 

1.1.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

¨ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 67  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.2.Tavoite (Tavoitteet)

1.2.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.2.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Perustetaan siruja Euroopalle -aloite, jolla tuetaan laajamittaista teknologisten valmiuksien kehittämistä sellaisten investointien avulla, joita tehdään unionissa perustettuihin valtioiden rajat ylittäviin ja avoimesti saatavilla oleviin innovatiivisiin infrastruktuureihin, jotta voidaan kehittää huipputason ja seuraavan sukupolven puolijohdeteknologioita, jotka vahvistavat EU:n kehittyneitä suunnittelu-, järjestelmäintegrointi- ja sirujen tuotantovalmiuksia (pilari 1, Siruja Euroopalle -aloite).

Luodaan kehys toimitusvarmuuden varmistamiseksi houkuttelemalla investointeja ja lisäämällä tuotantokapasiteettia puolijohteiden valmistuksessa sekä pitkälle kehitetyssä pakkaamisessa, testauksessa ja kokoamisessa laatuaan ensimmäisten integroitujen tuotantolaitosten ja EU:n avointen tilausvalmistajien avulla (pilari 2, Toimitusvarmuus).

Perustetaan jäsenvaltioiden ja komission välinen koordinointimekanismi yhteistyön vahvistamiseksi jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä, puolijohteiden tarjonnan seuraamiseksi, kysynnän arvioimiseksi, sirupulan tai kriisin käynnistävän tilanteen ennakoimiseksi sekä toimien toteuttamiseksi erityisen välineistön avulla (pilari 3, Varautuminen ja seuranta).

1.2.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.2.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.3.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.3.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.3.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.3.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.3.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.3.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.4.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

    voimassa siitä päivästä lähtien, kun ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolijohde-ekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä (sirusäädös) hyväksytään

    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2023–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2023–2031.

 kestoa ei ole rajattu    

1 Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

2 minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.5.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

 yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

 toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

 kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

 kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

 Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

 varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

 julkisoikeudellisille yhteisöille

 sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

 sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

 henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1 Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.1.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3 Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Ehdotuksella ei lisätä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 varattuja kokonaismenoja. EU:n talousarviosta Siruja Euroopalle -aloitteeseen osoitettava rahoitusosuus kootaan yhteen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, ja, lukuun ottamatta Euroopan innovaationeuvoston toimia, ne kanavoidaan Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykseen (eli tulevaan siruyhteisyritykseen) täytäntöönpanoa varten. Tätä varten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan luodaan kuudes erityistavoite, jota rahoitetaan

i. kohdentamalla sisäisesti uudelleen Digitaalinen Eurooppa -ohjelman nykyisiä määrärahoja

ii. käyttämällä otsakkeen 1 kohdentamatonta liikkumavaraa ja

iii. vähentämällä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion ja Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion määrärahoja.

Kohdassa 3.2.4 olevassa yhteenvetotaulukossa esitetään kattava yleiskatsaus kaikista rahoituslähteistä.

·Toimintamäärärahat, jotka on varattu tai kohdennettu uudelleen Euroopan horisontti -puiteohjelmassa käytettäväksi Siruja Euroopalle -aloitteeseen

·Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kuudennen erityistavoitteen puitteissa Siruja Euroopalle -aloitteeseen koottavat toimintamäärärahat, jotka tuleva siruyhteisyritys toteuttaa:

Tiedotustarkoituksiin: yleiskuva toteutuksesta Euroopan innovaationeuvostossa ja siruyhteisyrityksessä

A Horisontti Eurooppa

Toteutus Euroopan innovaationeuvostossa

Toteutus siruyhteisyrityksessä

Siruyhteisyritys toteuttaa 500 miljoonaa euroa, jotka on varattu Siruja Euroopalle -aloitteeseen Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen olemassa olevista määrärahoista:

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa myönnetyt 850 miljoonaa euroa toteuttaa Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys (tuleva siruyhteisyritys), ja ne jaetaan toiminta- ja tukimenoihin seuraavasti:

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen (tulevan siruyhteisyrityksen) Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa toteuttamat kokonaismäärärahat, mukaan lukien määrärahat, jotka kattavat KDT-yhteisyrityksen aiemmat toimet, jotka eivät kuulu Siruja Euroopalle ‑aloitteeseen, ovat seuraavat:

B Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa, lukuun ottamatta 125 miljoonaa euroa, jotka toteutetaan InvestEU-ohjelmassa, Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys (tuleva siruyhteisyritys) toteuttaa 1 525 miljoonaa euroa, jotka jaetaan toiminta- ja tukimenoihin seuraavasti:

Otsakkeeseen 1 kootut lisämäärärahat, jotka tuleva siruyhteisyritys toteuttaa Siruja Euroopalle -aloitetta varten, ovat yhteensä 2 375 miljoonaa euroa. Tästä summasta 850 miljoonaa euroa tulee Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja 1 525 miljoonaa euroa Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta. Määrärahat jaetaan toimintamenoihin (osasto 3) ja tukimenoihin (osasto 1 ja osasto 2) seuraavasti:

Tulevan siruyhteisyrityksen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa toteuttamat kokonaismäärärahat, mukaan lukien määrärahat, jotka kattavat KDT-yhteisyrityksen aiemmat toimet, jotka eivät kuulu Siruja Euroopalle -aloitteeseen, ovat yhteensä 4 175 miljoonaa euroa. Määrärahat jaetaan toimintamenoihin (osasto 3) ja tukimenoihin (osasto 1 ja osasto 2) seuraavasti:

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

Seuraavassa taulukossa esitetyt ohjeelliset tavoitteet ja tuotokset ovat ensimmäisiä luonnoksia, ja suurelta osin ne perustuvat ehdotetun asetuksen liitteessä II esitettyihin indikaattoreihin. Tarkempia määritelmiä odotetaan saataville myöhemmin.

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Koska kyseessä on uusi aloite, toimen hallinnointiin ei ole jo osoitettu pääosastossa henkilöstöä, joka olisi näin ollen pääosastossa uusiin tehtäviin siirrettävissä. Henkilöresurssien tarve olisi sen vuoksi katettava lisämäärärahoilla, jotka olisi myönnettävä hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä ja talousarviorajoitukset huomioon ottaen.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Seuraavassa taulukossa on lisähenkilöstö, jota asetusehdotuksen seurauksena esitetään siruyhteisyritykseen.

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna