EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.11.2022

COM(2022) 675 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EU globaali terveysstrategia











Paremmat terveysolot kaikille muuttuvassa maailmassa

1.Johdanto

Viime vuosien kokemukset erityisesti covid-19-pandemiasta ovat korostaneet enemmän kuin koskaan, että terveyskysymykset eivät tunne rajoja, vaan ne ovat maailmanlaajuisesti yhteisiä. Kansalaisten hyvinvointi ja elämä, yhteiskuntien ja talouksien vauraus ja vakaus sekä kestävä kehitys riippuvat kaikki siitä, miten terveyskysymyksiä käsitellään tästä näkökulmasta. Globaali terveys on olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa, geopoliittisesti kriittinen osa-alue ja keskeisessä asemassa EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta.

EU:n viimeisimmän vuonna 2010 EU:sta ja globaalista terveydestä annetun tiedonannon 1 jälkeen terveyteen liittyvät haasteet ovat olleet nopeassa murroksessa – yhtä nopeasti muuttuvassa geopoliittisessa toimintaympäristössä. Globaaliin terveyteen vaikuttavat ennennäkemättömällä tavalla maapallon kolme kriisiä, ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen. Sen vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti kaikkein haavoittuvimpiin maihin ja ihmisiin. Samanaikaisesti on syntynyt esimerkiksi tutkimuksen tai digitalisaation myötä uusia mahdollisuuksia. Tarvitaan vankka maailmanlaajuinen terveysstrategia uutta yhtenäistä, tuloksellista ja kohdennettua maailmanlaajuisesti harjoitettavaa politiikkaa varten. 

Maailman väestömäärä ylitti äskettäin 8 miljardin rajapyykin, ja eliniänodote nousee koko maailmassa, joten kaikkien terveys ja hyvinvointi elinkaaren kaikissa vaiheissa ansaitsee ensisijaisen huomion.

Tämä strategia muodostaa ulkoisen ulottuvuuden Euroopan terveysunionille, jonka tarkoituksena on suojella eurooppalaisten hyvinvointia ja heidän terveysjärjestelmiensä muutosjoustavuutta. Se on myös keskeinen osa Global Gateway -strategiaa 2 , jossa kumppanimaiden kanssa kehitetään yhteiseen vastuuseen ja omistajuuteen perustuvia yhdenvertaisia kumppanuuksia.

EU:n johtava asema covid-19-pandemian torjunnassa on osoittanut, että se voi edistää merkittävästi maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamista Team Europe -lähestymistavalla 3 (ks. laatikko A). Tämän strategian pääviesti on se, että EU aikoo ottaa enemmän vastuuta ja syventää johtajuuttaan mahdollisimman hyvien terveysolojen saavuttamiseksi. Strategia perustuu yhteisvastuun ja yhdenvertaisuuden kaltaisiin perusarvoihin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Haasteet ovat huomattavia. Maailmassa on paljon ratkaisemattomia terveysongelmia, koska edistymisessä kohti muun muassa vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin 4 kirjattuja yleismaailmallisia terveystavoitteita on otettu takapakkia monissa maissa: yhteensä maat ovat toteuttaneet vain noin neljäsosan niistä toimista, joita tarvitaan kestävän kehityksen terveystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Merkittävät tartuntataudit ovat suuri rasite monille maille, ja korkea lapsi- ja äitiyskuolleisuus sekä aliravitsemus herättävät edelleen huolta useissa muissa maissa. On myös olennaisen tärkeää vahvistaa maailman terveysturvallisuutta nopeasti ja kattavasti, jotta voidaan paremmin ehkäistä tulevia pandemioita ja parantaa kykyä selviytyä niistä. Terveydenhuoltoalan laadukkaalla riskivalmiudella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia muiden avainalojen häiriönsietokykyyn.

Jotta voidaan edistää kaikkien ihmisten terveysolojen parantamista muuttuvassa maailmassa, tarvitaan erilaista lähestymistapaa alkaen siitä, mitä on tehtävä. Tämän vuoksi strategiassa keskitytään kolmeen keskeiseen painopisteeseen.

Alkaen perustekijöistä ensimmäiset kaksi olennaista painopistettä ovat kaikkien ihmisten hyvinvointiin panostaminen sekä yleisen sairausvakuutusturvan saavuttaminen ja terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen. Näiden kahden tavoitteen saavuttamiseksi on muutettava toiminnan painopistettä, koska toimintaympäristö on hyvin erilainen kuin vuonna 2010:

-Perinteisten heikon terveyden taustasyiden, kuten köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden, lisäksi on käsiteltävä yhdennetysti muita terveysongelmien aiheuttajia, kuten ilmastonmuutosta, ympäristön pilaantumista, humanitaarisia kriisejä tai ruokaturvattomuutta, joita erilaiset kriisit, kuten Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama hyökkäyssota, pahentavat. Tästä syystä on erittäin tärkeää hyödyntää monia eri politiikkoja globaalien terveystoimien suunnittelussa.

-Terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmien kasvavat haasteet, kuten mikrobilääkeresistenssi ja mielenterveyden haasteet, tai muuttuvat haasteet, kuten työvoiman epätasapaino ja resurssipula, on asetettava etusijalle, samalla kun hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla tutkimuksen ja digitalisaation kaltaisten merkittävien mahdollistajien tarjoamia uusia terveyteen liittyviä mahdollisuuksia, tekoälyn käyttö mukaan luettuna.

Kolmas keskeinen painopiste on nykyisten ja tulevien terveysuhkien torjunta, johon on myös kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tämä edellyttää rokotteiden ja muiden vastatoimien saatavuuden tasapuolistamista; yhteinen terveys -lähestymistapaa 9 , jossa tarkastellaan ihmiskunnan, ilmaston, ympäristön ja eläinten välistä monimutkaista yhteyttä; tehokkaampaa tautien maailmanlaajuista seurantaa; ja tiukempia kansainvälisiä sääntöjä ja vahvempia yhteistyömekanismeja terveyden alalla.

Samalla kun muutetaan painotusta sen suhteen, mitä olisi tehtävä, tarvitaan yhtä perustavanlaatuinen muutos sen suhteen, miten se tehdään. On syntymässä uusi terveysasioiden maailmanjärjestys – ja EU:n on osallistuttava strategisemmin ja tuloksellisemmin sen muovaamiseen.

EU:lla on ainutlaatuista potentiaalia edistää kansainvälistä yhteistyötä. Kumppanuuksien laajentaminen monenlaisiin sidosryhmiin on äärimmäisen tärkeää. Tällä edistetään terveysalan suvereniteettia selviytymiskyvyn ja avoimen strategisen riippumattomuuden lisäämiseksi, mitä kumppaneiden poliittinen sitoutuneisuus ja vastuunotto tukevat. EU:n suhteissa kansainvälisiin kumppaneihin on pidettävä ohjenuorana tämän strategian mukaisia yhteisiä painotuksia.

Vahvistaakseen EU:n asemaa voimakkaana ja tuloksellisena toimijana komissio ja jäsenvaltiot varmistavat globaalia terveyttä koskevien kansallisten ja EU:n strategioiden synergiavaikutukset. Ne myös tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä noudattaen Team Europe -lähestymistapaa, jossa otetaan käyttöön uusia mekanismeja, jotta politiikkoja, toimia ja rahoitusta voidaan koordinoida paremmin niiden vaikutuksen maksimoimiseksi, ja ne puhuvat ja toimivat yhtenäisesti.

Globaali hallinta edellyttää uudenlaista painotusta vahvan ja nopeasti reagoivan monenvälisen järjestelmän säilyttämiseksi. Tämän järjestelmän ytimen muodostaa kestävällä tavalla rahoitettu mutta samalla vastuuvelvollinen ja tehokas Maailman terveysjärjestö (WHO). Yhteistä linjaa olisi haettava syventämällä yhteistyötä G7- ja G20-maiden sekä muiden maailmanlaajuisten, alueellisten ja kahdenvälisten kumppaneiden kanssa. EU:n olisi ohjattava välttämätöntä prosessia globaalin hallinnan nykyisten puutteiden korjaamiseksi siten, että vältetään päällekkäisyydet ja varmistetaan toiminnan johdonmukaisuus. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin, hyväntekeväisyysjärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa tämän strategian tavoitteiden tukemiseksi.

Tuloksellinen rahoitus on toinen strategian keskeinen osatekijä. EU ja sen jäsenvaltiot yhdessä kuuluvat globaalin terveyden suurimpiin rahoittajiin, olipa kyse sitten globaaleista julkishyödykkeistä (kansainvälisten järjestöjen ja globaalia terveyttä koskevien aloitteiden rahoittamisesta), kehitysavusta tai humanitaarisesta avusta 10 . Tämän strategian tavoitteet edellyttävät voimakasta poliittista sitoumusta maailmanlaajuisesti samoin kuin huomattavaa resurssien sitomista. EU:n taloudellisessa tuessa noudatetaan uutta lähestymistapaa, johon kuuluvat innovatiivinen rahoitus, yhteisinvestoinnit kumppaneiden kanssa ja rahoituksen yhdistäminen muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. EU:n vaikutusvallan globaalien terveystoimien suunnittelussa on vastattava sen globaalin terveyden puolustajana antamaa taloudellista tukea.

Strategian menestyminen riippuu luonnollisestikin kumppaneiden panoksesta, mutta EU kantaa oman vastuunsa. Tähän sisältyy myös unionin terveydenhuollon valmiuksien ja toimintakyvyn parantaminen osana Euroopan terveysunionia, koska EU:ssa terveysasioissa tapahtuva kehitys vaikuttaa kumppaneihin kaikkialla maailmassa ja päinvastoin. EU:ssa jatketaan yleisen sairausvakuutusturvan ja vahvan EU:n terveysturvallisuutta koskevan kehyksen kehittämistä edistämällä vireillä tai valmisteilla olevia keskeisiä aloitteita. Näihin kuuluvat EU:n syöväntorjuntasuunnitelma 11 , Euroopan lääkestrategia 12 ja suunnitteilla oleva eurooppalainen terveysdata-avaruus 13 . Terveysuhkien kattavamman torjumisen mahdollistavat uuden rajatylittäviä terveysuhkia koskevan lainsäädännön täytäntöönpano 14 , Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ja Euroopan lääkeviraston toimeksiantojen vahvistaminen, uuden terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen työ lääketieteellisiin vastatoimiin liittyvän valmius- ja reagointikapasiteetin parantamiseksi 15 ja yhteinen terveys -verkosto, jossa torjutaan kaikkia patogeenisiä uhkia yhdennetyn valvonnan avulla 16 . Parempi terveydenhuolto, avoin strateginen riippumattomuus terveysalan arvoketjuissa ja mikrobilääkeresistenssiä koskevat voimakkaat toimet muodostavat myös vankan perustan EU:n vahvalle asemalle maailmanlaajuisesti. EU tukee jatkossakin jäsenvaltioita terveysalan uudistusten ja investointien toteuttamisessa elpymis- ja palautumistukivälineen avulla. Lisäksi pannaan täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 17 ja etenkin saasteettomuustoimintasuunnitelma 18 ja kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, joilla voidaan torjua heikon terveyden taustalla vaikuttavia syitä EU:ssa. Kaikki tämä työ yhdessä uuden strategian kanssa muodostaa saumattoman jatkumon terveyden suojelulle EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

Strategia sisältää vuoteen 2030 ulottuvan toimintasuunnitelman. Siinä määritetään kolme poliittista painopistettä, vahvistetaan 20 globaalia terveyttä koskevaa perusperiaatetta, esitetään konkreettisia toimintalinjoja näiden periaatteiden soveltamiseksi käytännössä ja luodaan uusi seurantakehys EU:n politiikkojen ja rahoituksen tehokkuuden ja vaikutuksen arvioimiseksi. Siinä esitetään pääpiirteittäin, mitä komissio aikoo tehdä ja mitä se kehottaa jäsenvaltioita tekemään. Tässä yhteydessä noudatetaan tiukasti komission ja jäsenvaltioiden perussopimuksissa määrättyjä toimivaltuuksia ja institutionaalisia rooleja 19 . Tulevien toimien havainnollistamiseksi liitteessä 1 luetellaan joitain keskeisiä hankkeita tämän strategian tueksi maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

Strategiassa on hyödynnetty Euroopan parlamentin, neuvoston puheenjohtajamaiden, vuonna 2020 julkaistun Civil society shadow Global Health Strategy -strategian 20 ja muiden keskeisten sidosryhmien merkittävää panosta muun muassa laajan julkisen kuulemisen yhteydessä. Tätä strategiaa olisi luettava yhdessä samanaikaisesti sen kanssa julkaistun ensimmäisen terveysalan valmiustasoa koskevan tilannekatsauksen 21 kanssa.

2.Globaalia terveyttä koskevat EU:n painopisteet

Strategiassa vahvistetaan sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kehityspolitiikkaa koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen 22 sekä erityisesti sellaisilla aloilla toteuttaviin toimiin, jotka ovat hyvän terveyden kulmakiviä. Jotta tässä pyrkimyksessä onnistuttaisiin, strategiassa ehdotetaan keskeisiin painopisteisiin perustuvaa uutta lähestymistapaa.

Komissio aikookin keskittyä toimissaan kolmeen toisiinsa liittyvään painopisteeseen 23 ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin:

1) ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen koko elinkaaren aikana;

2) terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen ja yleisen sairausvakuutusturvan edistäminen; ja 

3) terveysuhkien, kuten pandemioiden, ehkäiseminen ja torjuminen soveltamalla yhteinen terveys -lähestymistapaa.

2.1 Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen koko elinkaaren aikana

EU keskittää yhteiset voimavaransa ja tekee yhteistyötä muiden maiden kanssa, jotta kunnianhimoiset terveyteen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet ja etenkin tavoite 3 (taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille), tavoite 5 (saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo) ja tavoite 10 (vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä) voidaan saavuttaa maailmanlaajuisesti.

Tämän vuoksi komissio noudattaa seuraavia perusperiaatteita ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin:

Perusperiaate 1: Asetetaan etusijalle heikon terveyden perussyiden torjuminen ja kiinnitetään erityistä huomiota naisten ja tyttöjen oikeuksiin sekä haavoittuvassa tai epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin.

Terveyden parantamiseen tähtäävissä toimissa on perinteisesti keskitytty tiettyjen sairauksien torjumiseen. Tämän työn on jatkuttava. Jollei käsitellä heikon terveyden perussyitä, jotka alun perin altistavat ihmisiä sairauksille, heikko terveys vaivaa kuitenkin jatkossakin laajoja väestönosia, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia. Tässä strategiassa onkin uutta se, että siinä otetaan ensisijaisesti huomioon terveydentilaan vaikuttavat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät – kuten köyhyys ja syrjintä, ikä, ravitsemus ja terveelliset ruokavaliot, sosiaalinen suojelu, koulutus, hoiva, vesi- ja jätevesijärjestelmät ja hygienia sekä työterveys – sekä muihin aloihin liittyvät tekijät, kuten terveet ekosysteemit, saastuminen tai altistuminen kemikaaleille ja jätteille ja energian toimitusvarmuuteen kohdistuvat uhat. Tämä edellyttää myös yhdennettyä ”terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistapaa (ks. jakso 3).

Strategian täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa noudatetaan ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Tähän sisältyy myös erityisen huomion kiinnittäminen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin.

Perusperiaate 2: Parannetaan kaikkien keskeisten terveyspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta terveyden edistämisestä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kohtuuhintaiseen laadukkaaseen hoitoon sekä kuntoutuksesta ja palliatiivisesta hoidosta tartuntatautien ja muiden tautien ehkäisemiseen.

Muutosjoustavat julkiset terveysohjelmat ovat erittäin tärkeitä tautien, erityisesti tartuntatautien ja laiminlyötyjen trooppisten tautien, torjunnassa ja muiden kuin tartuntatautien riskitekijöiden käsittelyssä. Samanaikaisesti on lisättävä ennalta ehkäiseviä toimia ja resursseja sekä tehostettava tutkimusta, jotta voidaan vastata muiden kuin tartuntatautien ja muiden terveyshäiriöiden kasvavaan haasteeseen.

Näiden kahden perusperiaatteen pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØKiinnitetään erityistä huomiota heikon terveyden taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöstä johtuviin perussyihin ”terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistavan avulla.

ØKoko strategiassa noudatetaan ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota naisten, lasten ja nuorten tarpeisiin ja oikeuksiin sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen EU:n toimintasuunnitelman 24 ja nuorisotoimintasuunnitelman 25 mukaisesti sekä vammaisiin vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 26 mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään myös muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten hlbtiq-henkilöiden 27 , iäkkäiden, maahanmuuttajien, pakolaisten ja maan sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden, mahdollisuuksiin saada terveydenhuoltopalveluja, myös luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien katastrofien ja ilmastonmuutoksen vaikutusten yhteydessä.

ØJohdetaan edelleen toimia erilaisten tartuntatautien, etenkin aidsin, tuberkuloosin, malarian, polion ja ebolan, ja laiminlyötyjen trooppisten tautien torjumiseksi 28 . Tähän sisältyvät investoinnit, joita tehdään yhdessä kumppanimaiden kanssa ja tutkimus- ja kehitysyhteistyön ja globaalia terveyttä koskevien aloitteiden, kuten aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnan maailmanlaajuisen rahaston 29 , kautta 30 .

ØAutetaan ehkäisemään ja hallitsemaan tarttumattomia tauteja, mikä on entistä tärkeämpää ikääntyvässä maailmassa, jossa yli 65- ja yli 80-vuotiaiden osuus maapallon väestöstä kasvaa koko ajan. EU aikoo tukea tätä WHO:n yleistä sairausvakuutusturvaa koskevan kumppanuuden 31 32 kautta ja soveltaa monialaisia lähestymistapoja, joissa käsitellään päihteiden väärinkäytön, ruokavalion, fyysisen passiivisuuden ja ilmansaasteiden kaltaisia merkittäviä riskitekijöitä. Tämä koskee erityisesti syöpää.

ØTuetaan lastentautien vastaisten rokotusten ottamista , ja tuetaan aiempaa enemmän aikuisiän terveyttä muun muassa jatkamalla voimakasta tukea kansainväliselle Gavi-rokoteallianssille 33 34 , joka auttaa lisäämään rokotteiden tasapuolista ja kestävää käyttöä.

ØVarmistetaan innovatiivisten rokotteiden, hoitojen ja diagnostiikan kehittäminen ja käyttö uusiin, nykyisiin tai laiminlyötyihin tartuntatauteihin ja muihin tauteihin muun muassa järjestämällä rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuuteen kuuluvasta EU:n ja Afrikan globaalin terveyden EDCTP3 –yhteisyrityksestä (EDCTP3) 35 , joka edistää tutkimusta, valmiuksien kehittämistä ja sääntely-ympäristön vahvistamista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

ØLisätään tukea seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien palvelujen ja oikeuksien yhdenvertaisen saatavuuden edistämiselle 36 keskittyen erityisesti naisiin, tyttöihin, nuoriin ja vammaisiin. Tähän kuuluu muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia Afrikassa koskevan Team Europe -aloitteen laatiminen ja Yhdistyneiden kansakuntien väestöohjelmarahaston (UNFPA) Supplies Partnership -kumppanuuden 37 tukeminen. Näillä toimilla pyritään vaikuttamaan sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan, haitallisiin käytäntöihin, tyydyttymättömiin perhesuunnittelutarpeisiin, ennalta ehkäistävissä olevaan äitiyskuolleisuuteen ja sukupuolten eriarvoisuuteen. Työ perustuu siihen, että varmistetaan laadukkaiden palvelujen, tuotteiden ja tiedon yhdenvertainen saatavuus muun muassa vahvistamalla terveydenhuoltojärjestelmiä yleisen sairausvakuutusturvan edistämiseksi ja parantamalla nuorisolle sopivien palvelujen saatavuutta.

ØTuetaan terveyttä, ravitsemusta, mielenterveyttä ja yhteisöille annettavaa psykososiaalista tukea (luonnon tai ihmisen aiheuttamien) kriisitilanteiden aikana ja niiden jälkeen. Tätä tukea annetaan tavoilla, joilla vähennetään humanitaarisiin kriiseihin liittyvää kuolleisuutta, sairastuvuutta, vammoja ja sairauksia 38 .

2.2 Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen ja yleisen sairausvakuutusturvan edistäminen 

Strategian keskeinen painopiste on tehokkaiden, muutosjoustavien ja helposti saatavilla olevien terveydenhuoltojärjestelmien kehittäminen kaikilta keskeisiltä osilta (palvelujen tuottaminen, työvoima, terveystietojärjestelmät, olennaisten lääkkeiden saatavuus, rahoitus ja johtajuus/hallinnointi). Edistämällä yleistä sairausvakuutusturvaa yhdenvertaisella tavalla varmistetaan suoja taloudellisten riskien varalta, laadukkaiden keskeisten terveydenhuoltopalvelujen sekä turvallisten, tehokkaiden, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten olennaisten lääkkeiden ja rokotteiden saatavuus.

Tämän vuoksi komissio noudattaa seuraavia perusperiaatteita ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin:

Perusperiaate 3: Parannetaan perusterveydenhuoltoa lisäämällä sen kriisikapasiteettia 39 , ja lisätään keskeisiä kansanterveydellisiä valmiuksia kansainvälisen terveyssäännöstön 40 vaatimusten täyttämiseksi.

Pandemia on osoittanut, miten tärkeää on olla käytettävissä riittävästi lääketieteellistä kapasiteettia arvioida ja hoitaa niin tuntuvasti kasvanutta potilasmäärää, että se muodostaa haasteen terveydenhuoltojärjestelmien tavanomaiselle toiminnalle. Tämän asian asettaminen etusijalle EU:n toimissa on uutta, ja se tuottaa huomattavaa lisäarvoa: kapasiteetin riittämättömyys on ensimmäinen este pandemioiden ja muiden terveysuhkien leviämiselle. Tukemalla perusterveydenhuoltoa autetaan myös tarttumattomien tautien hallinnassa.

Tämän perusperiaatteen pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØPyritään yhdessä kumppanimaiden kanssa laajentamaan terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuutta kahdenvälisten ja alueellisten ohjelmien avulla 41 . Näiden palvelujen tulisi kattaa sekä ennaltaehkäisy että hoito, ja niissä olisi huomioitava erityisesti köyhät ja syrjäytyneet väestöryhmät. WHO:n yleistä sairausvakuutusturvaa koskeva kumppanuus mahdollistaa kohdennetun teknisen tuen 119 maan ohjaamiseksi kansallisten kestävän kehityksen terveystavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien kansallisten toimien yhdenmukaistamisessa.

ØKannustetaan investoimaan terveydenhuoltojärjestelmiin ottamalla käyttöön kohdennettuja kannustimia ja lisäämällä vastuuvelvollisuutta 42 .  EU:n tulisi pitää terveydenhuoltojärjestelmien ja kansanterveyden parantamista kumppaneiden kanssa tehtävän kansainvälisen yhteistyön keskeisenä osana, myös rahoitusavun osalta.

ØVahvistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä kahdenvälisten maaohjelmien kautta etenkin tukemalla sellaisten sosiaalista suojelua koskevien minimisääntöjen laatimista, joihin sisältyy olennaisen terveydenhuollon tasapuolinen saatavuus.

ØEdistetään lääkinnällisiä laitteita ja teknologioita koskevia kansainvälisiä standardeja siten, että komissio osallistuu kansainvälisten järjestöjen ja elinten työhön, ja edistetään korkeatasoisia laatu-, tehokkuus- ja turvallisuusstandardeja ja sääntelynäkökohtiin liittyvää koulutusta Euroopan lääkeviraston tuella ja yhteistyössä WHO:n kanssa. 

Perusperiaate 4: Edistetään digitalisaatiota perusedellytyksenä.

Tämän perusperiaatteen pohjalta EU osoittaa johtajuutta globaalia terveyttä edistävillä digitaalisilla toimilla, joilla muovataan meneillään olevaa digitalisaatiota tasapuolisella tavalla 43 :

ØOikaistaan ali-investoimista matalan ja keskitulotason maiden sähköisiin terveyspalveluihin sähköisiä terveyspalveluja koskevalla Team Europe -aloitteella samojen periaatteiden pohjalta, joihin perustuu suunnitteilla oleva eurooppalainen terveysdata-avaruus. Tässä on tarkoitus pyrkiä muutosvaikutukseen, joka edistää yleistä sairausvakuutusturvaa, perusterveydenhuoltoa, pandemiavalmiutta ja -toimia, diagnostiikkaa ja yksilöllistettyä hoitoa sekä hoidon jatkuvuutta. Hyvä esimerkki on se, että sähköisillä terveyspalveluilla voidaan helpottaa erityisasiantuntemuksen saatavuutta myös maantieteellisesti syrjäisillä alueilla esimerkiksi terveysalan mobiilisovellusten (mHealth) ja etäpalvelujen avulla. Tuetaan kansallisten ja alueellisten strategioiden, kuten Afrikan unionin / Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tekeillä olevien digitaalisten terveysstrategioiden, kehittämistä ja/tai toteuttamista.

ØHyödynnetään sitä uraauurtavaa työtä, jota EU on tehnyt terveystietoja koskevan sääntelyn, digitaalisten todistusten, pilvipalvelujen käytön tietojen jakamiseen, tietosuojan ja yksityisyyden suojan osalta. EU hyödyntää terveysdatan maailmanlaajuista potentiaalia suunnitteilla olevan eurooppalaisen terveysdata-avaruuden periaatteiden mukaisesti ja edistää uuden teknologian, kuten tekoälyn, käyttöä diagnosoinnin ja hoitojen parantamiseksi koko maailmassa.

ØOsallistutaan sähköisten terveyspalvelujen ekosysteemin muokkaamiseen maailmanlaajuisella tasolla (säännöt, normit, standardit, yhteentoimivuus) hyödyntäen eurooppalaisia esimerkkejä ja parhaita käytäntöjä (esimerkkinä EU:n digitaalinen koronatodistus). Lisäksi tuetaan kansainvälisiä sääntöjä, jotka ovat yhteensopivia EU:n kehyksen kanssa ja helpottavat yksilökeskeistä terveystietojen hallintaa ja suojelua. 

Perusperiaate 5: Tehostetaan globaalia terveyttä koskevaa tutkimusta sellaisten teknologioiden ja vastatoimien kehittämiseksi, jotka ovat tarpeen terveyden parantamiseksi.

Tutkimus on myös keskeisessä asemassa terveysolojen parantamisessa. Diagnostiikan ja hoitojen kehitystä voidaan edistää merkittävästi hyödyntämällä koko maailman tutkimustoimintaa. Covid-19-rokotteiden menestyksen mallilla globaalia terveyttä koskevalla tutkimustoiminnalla voidaan edistää muutosta sen varmistamiseksi, että tutkimus ja innovointi hyödyttävät ihmisiä kaikkialla maailmassa.

Tämän perusperiaatteen pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØLaajennetaan kansainvälistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä tekemällä tutkimustiedosta mahdollisimman avointa, vakioitua ja yhteentoimivaa ja edistämällä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä yhteisen edun mukaisesti. Tämä on linjassa komission tiedonannon ”Tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa” ja asiaa koskevien neuvoston päätelmien kanssa.

ØTuetaan tutkimusta päästä päähän luomalla tutkimukselle suotuisat olosuhteet ja vahvistamalla koko arvoketjua perustutkimuksesta esikliiniseen ja kliiniseen tutkimukseen, jotta tiedon ja tutkimusnäytön tuottamista saadaan lähennettyä niiden soveltamiseen.

ØTuetaan sääntelyn, tuotannon, hankintojen ja toimitusten suunnittelua, jotta matalan ja keskitulotason maissa tehtävä tutkimus on relevanttia paikallisen lääke- ja terveysteknologiatuotannon kannalta.

ØOsallistutaan vastavuoroiseen valmiuksien kehittämiseen yhteisyritysten, kuten globaalia terveyttä edistävän Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten tutkimusten yhteistyökumppanuuden, kautta yhteistyön tiivistämiseksi entisestään matalan ja keskitulotason maiden kanssa 44 .

ØHyödynnetään teollista ulottuvuutta paikallisen tuotantokapasiteetin vahvistamiseksi ja varmistetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden tehokas yhteistyö.

ØLisätään tukea kansainvälisille prosesseille, joilla vahvistetaan poliittisten toimien tieteellistä perustaa, kuten kemikaaleja, jätteitä ja saastumista käsittelevän tiedepoliittisen paneelin (Science-Policy Panel on Chemicals, Waste and Pollution) perustamiselle.

Perusperiaate 6: Korjataan työvoiman epätasapainoa ja edistetään osaamista.

Tähän strategiaan sisältyvillä terveydenhuollon työvoimaan liittyvillä toimilla sekä edistetään tarvittavan osaamisen kehittämistä että vastataan työvoimapulasta aiheutuviin haasteisiin. Tämä edellyttää pitkän aikavälin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon työmarkkinaosapuolet osallistuvat, maiden välistä yhteistyötä ja sen myöntämistä, että ongelmat ovat pahimpia sairaanhoitajien ja avustavien hoitohenkilöiden tehtäväalueilla ja vaikuttavat suhteettomasti naisiin.

ØVahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä ja rekrytointia koskevien kansainvälisten sitoumusten noudattamista, kehitetään työvoimaa ja työvoimavirtoja koskevaa luotettavaa seurantaa ja tiedonkeruuta.

ØEdistetään molempia osapuolia hyödyttäviä, terveydenhuoltoalan työvoimapulaan liittyviä liikkuvuusjärjestelyjä kumppaneiden kanssa 45 edistämällä kiertomuuttoa ja torjumalla aivovuotoa sekä myös hyödyntämällä osaamispakettia ja etenkin tulevia osaamiskumppanuuksia kumppanimaiden kanssa.

ØTuetaan kumppanimaita terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksessa, rekrytoinnissa ja työn aloittamisessa sekä ammatillisessa kehittämisessä asianmukaisilla koulutusohjelmilla ja avustavan henkilöstön ammattikoulutusohjelmilla, joita toteutetaan yhdessä muiden avunantajien kanssa. Samalla kunnioitetaan kumppanimaiden tarvetta pitää kiinni osaavista terveydenhuollon työntekijöistään. Team Europe -aloite ”Opportunity Driven Vocational Training” 46 auttaa analysoimaan teknisten profiilien tarvetta ja antamaan tarvittavaa koulutusta.

ØTuetaan osaamissopimuksen ja alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman mukaisesti toimivia kumppanuuksia, jotta voidaan lisätä ymmärtämystä terveydenhuolto- ja hoiva-alan erityisistä osaamistarpeista ja kehittää niihin sopivia koulutusratkaisuja.

2.3 Terveysuhkien, kuten pandemioiden, ehkäiseminen ja torjuminen yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti

Terveysuhkien torjunnasta on tullut ensiarvoisen tärkeää. Maailma on siirtymässä aikakauteen, joka voi hyvinkin olla pandemioiden aikakausi 47 . Tämä johtuu nykypäivän yhteiskuntien keskinäisistä yhteyksistä ja vuorovaikutuksesta ilmaston, ympäristön ja eläinten kanssa. Terveysuhkia voivat aiheuttaa erilaiset tekijät, kuten ympäristön saastuminen ja kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhkat (CBRN), mikä edellyttää kattavaa, kaikki vaarat käsittävää lähestymistapaa. Komissio listasi heinäkuussa 2022 48 kolme merkittävintä rajat ylittävää terveysuhkaa (suuren pandemiariskin taudinaiheuttajat, kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhkat sekä mikrobilääkeresistenssi), joihin on varauduttava. Sitä olisi pidettävä ohjenuorana sekä sisäisissä että ulkoisissa toimissa.

EU otti pandemiasta heti opikseen ja antoi uuden asetuksen valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja paransi varautumista ja reagointia lääketieteellisten vastatoimien alalla. Tähän kuului etenkin terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustaminen. Tämän strategian kanssa samanaikaisesti julkaistussa terveysalan valmiustasoa koskevassa tilannekatsauksessa kuvataan tällaisten vastatoimenpiteiden osalta myös maailmanlaajuisella tasolla toteutettuja voimakkaita toimia.

Toimia on jatkettava, koska kuten pandemiavalmiutta ja -torjuntaa käsittelevä riippumaton paneeli 49 on painottanut, tehtävää on vielä paljon ennen kuin maailma on kollektiivisesti tässä asiassa valmis. Strategiassa jatketaankin covid-19-pandemian ja sen jälkiseurausten torjumista ja kehitetään kolmen viime vuoden aikana saatujen kokemusten pohjalta kattavaa lähestymistapaa maailman terveysturvallisuuden takaamiseksi.

Johtaakseen näitä maailmanlaajuisia toimia komissio noudattaa seuraavia perusperiaatteita ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin:

Perusperiaate 7: Parannetaan terveysuhkien ehkäisemiseen, niihin varautumiseen ja reagoimiseen sekä niiden varhaiseen havaitsemiseen liittyviä valmiuksia maailmanlaajuisesti.

Covid-19 on osoittanut, miten tärkeitä varautuminen ja hyvät torjuntavalmiudet sekä riittävä rahoitus ovat ihmishenkien pelastamiselle. Pandemia on myös osoittanut, että miljardien käyttäminen näihin valmiuksiin olisi pelastanut lukemattomia ihmishenkiä. Jatkossa on erittäin tärkeää järjestää WHO:lle kestävä rahoitus ja edistää innovatiivisia tapoja rahoitusvajeen korjaamiseksi, kuten pandemiarahasto 50 , jota komissio ja jotkin jäsenvaltiot olivat perustamassa ja jonka merkittäviä rahoittajia ne ovat.

EU:n olisi jatkossakin keskityttävä parantamaan bioturvallisuus- ja bioturvaamistoimia asiaa käsittelevissä instituutioissa sekä lisäämään yleisön tietoisuutta ja henkilöstön koulutusta.

Näiden perusperiaatteiden pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØAsetetaan terveysturvallisuus etusijalle globaalien terveystoimien suunnittelussa esimerkiksi suunnittelemalla ja toteuttamalla Afrikan kanssa terveysturvallisuutta käsittelevä Team Europe -aloite 51 . Siinä tulisi käyttää yhteinen terveys -lähestymistapaa, jotta voidaan vahvistaa järjestelmiä ja valmiuksia, joilla ehkäistään ja torjutaan kestävällä ja riskitietoisella tavalla tartuntatauti- ja muita terveysuhkia, mukaan lukien ympäristön saastumisesta ja mikrobilääkeresistenssistä johtuvat uhat, ja varaudutaan niihin (ks. jäljempänä myös periaate 11). 

ØTuetaan alueellisia ja kansallisia toimia, joilla vahvistetaan lääkealan järjestelmiä ja rokotteiden sekä muiden lääkinnällisten tuotteiden ja teknologioiden valmistuskapasiteettia laadun, turvallisuuden, tasapuolisen saatavuuden ja terveysalan suvereniteetin parantamiseksi. Tämän vuoksi vauhditetaan käynnissä olevaa Team Europe -aloitetta, jolla edistetään rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologian valmistusta ja saatavuutta Afrikassa 52 , sekä näiden tuotteiden valmistusta ja terveydenhuoltoa koskevaa EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuutta 53 . EU investoi terveyshyödykkeiden markkinoiden vahvistamiseen sekä päästä päähän -hankintajärjestelmien ja toimitusketjun hallinnan tukemiseen, myös niiden läpinäkyvyyteen ja valvontaan. Se hyödyntää tässä muun muassa yritysten tukiverkostoja, joilla edistetään yhteyksien luomista, vuorovaikutusta markkinapaikoilla ja teollisuuden toimijoiden vuoropuhelua.

ØMonipuolistetaan ja kehitetään EU:n toimitusketjujen kapasiteettia kriittisten välineiden ja vastatoimien, diagnostiikan ja hoitojen osalta kohdennetuilla toimilla, jotta vältetään toimitusvaikeudet ja turvataan maailmanlaajuisten toimittajien toiminta. Tämä parantaa EU:n strategista häiriönsietokykyä ja, mikä tärkeää, lisää lääketieteellisten vastatoimien maailmanlaajuista tarjontaa, mikä puolestaan parantaa tällaisten tuotteiden saatavuutta kumppanimaissa ja avaa yhteistyömahdollisuuksia.

ØKehitetään valmiuksia vaarallisten jätteiden ja aineiden 54  varhaiseen havaitsemiseen sekä asianmukaiseen ja kestävään käsittelyyn unionin pelastuspalvelumekanismin yhteydessä tehtävän työn pohjalta. Lisäksi vahvistetaan bioturvallisuus- ja bioturvaamistoimia koskevaa lainsäädäntökehystä kaikissa asianomaisissa instituutioissa. Tietoisuuden lisäämistä ja henkilöstön koulutusta olisi edistettävä CBRN-riskien hallinnan EU-osaamiskeskusten 55 ja niiden 63 kumppanimaassa toteuttamien toimien avulla.

ØTuetaan sellaisen kattavan humanitaarisen avustusjärjestelmän kehittämistä epidemioita varten, joka kattaa myös EU:n ulkopuoliset alueet ja jossa hyödynnetään unionin pelastuspalvelumekanismia ja Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiuksia.

ØTuetaan edelleen siviilien suojelusta aseellisissa selkkauksissa annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2286 56 täytäntöönpanoa vaatimalla kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista, tukemalla pyrkimyksiä saattaa lääkintähenkilöstöön ja hoitoinfrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten tekijät vastuuseen sekä tukemalla terveydenhuollon jatkuvuutta ja saatavuutta aseellisissa selkkauksissa.

ØLaajennetaan ja vahvistetaan eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia tutkimuskumppanuuksia, mukaan lukien kliinisen tutkimuksen foorumit, joiden toiminta voidaan kohdentaa helposti uusiin taudinaiheuttajiin, jotta saataisiin ajoissa toimivia lääketieteellisiä vastatoimia.

Perusperiaate 8: Pyritään luomaan pysyvä maailmanlaajuinen mekanismi, jolla edistetään rokotteiden ja lääketieteellisten vastatoimien kehittämistä ja yhdenvertaista saatavuutta alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa.

Yksi covid-19-pandemian tärkeimmistä opetuksista on se, että lääketieteellisten vastatoimien yhdenvertainen saatavuus on keskeistä pandemiavalmiuden ja -toimien kannalta. Tämä edellyttää pysyvää ratkaisua, jossa hyödynnetään ACT Accelerator -yhteistyötä, puitteita pandeemiseen influenssaan valmistautumiseksi 57 ja muita asiaan liittyviä kokemuksia.

Jotta tehokkaita lääketieteellisiä vastatoimia olisi käytettävissä nopeasti, taudinaiheuttajat on tunnistettava jo varhaisessa vaiheessa tehokkaan valvonnan avulla, ja tehokkaita tutkimusalustoja on oltava valmiina tuottamaan tarvittavaa näyttöä vastatoimien nopeaa kehittämistä ja käyttöönottoa varten. Tätä tukevat suotuisa tutkimusympäristö kliinisen tutkimuksen foorumeineen, joiden toiminta voidaan kohdentaa nopeasti uusiin tauteihin, ja toimiva sääntely-ympäristö kliinistä tutkimusta varten.

Perusperiaate 9: Neuvotellaan tehokas ja oikeudellisesti sitova pandemiasopimus, joka on yhteinen terveys -lähestymistavan ja vahvistetun kansainvälisen terveyssäännöstön mukainen.

Tällä korjataan pandemiavalmiutta ja -toimia koskevissa kansainvälisissä säännöissä olevia puutteita siten, että maat velvoitetaan ja WHO valtuutetaan raportoimaan pandemiauhkista nopeasti ja tutkimaan niitä 58 . Pandemiasopimukseen olisi sisällyttävä mikrobilääkeresistenssiä koskevia konkreettisia määräyksiä 59 .

Perusperiaate 10: Rakennetaan vahva maailmanlaajuinen yhteistyöhön perustuva valvontaverkosto, jotta taudinaiheuttajat voidaan havaita paremmin ja voidaan ryhtyä toimenpiteisiin niitä vastaan. 

Strategialla tuetaan sellaisen uuden luotettavan verkoston luomista, jossa tarkkaillaan ja havaitaan taudinaiheuttajia riskialueilla ja paitsi tunnistetaan uhkia myös annetaan neuvoja tarvittavia toimia varten. EU:n edustustot maailmalla tukisivat tätä työtä, joka täydentää olemassa olevien verkostojen yhteenliittämistä koskevaa G7-maiden aloitetta 60 . Toimiin sisältyy ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä koskevien valvontajärjestelmien digitalisoiminen ja yhdistäminen, laboratoriokapasiteetin ja genomisekvensointivalmiuksien vahvistaminen sekä työvoiman kouluttaminen.

Perusperiaate 11: Sovelletaan kattavaa yhteinen terveys -lähestymistapaa ja tehostetaan mikrobilääkeresistenssin torjuntaa.

Kahdesta erittäin merkittävästä haasteesta on tullut entistä kiireellisempiä viime vuosina. Ensimmäinen niistä koskee eläinten, ympäristön ja ihmisten monimutkaisia kytköksiä ja niiden seurauksia, joiden käsittely edellyttää monialaista ja yhdennettyä yhteinen terveys -lähestymistapaa. Muun muassa laajojen pandemioiden riski on kasvanut etenkin maankäytön muutosten, ympäristön pilaantumisen, monimutkaisten elintarviketuotantojärjestelmien ja kasvaneen kaupankäynnin ja matkailun seurauksena. Matalan ja keskitulotason maita rasittavat laiminlyödyt saasteperäiset tai paikalliset taudit, joista useimmat saattavat olla zoonoottisia tai ilma-, vesi- tai vektorivälitteisiä.

Toinen on mikrobilääkeresistenssin muodostama huomaamaton pandemia, jonka WHO on luokitellut 10 suurimman globaalin terveysuhkan joukkoon. 61 Mikrobilääkeresistenssi pahentaa myös pandemioita. Mikrobilääkkeet myös saastuttavat ympäristöä ja vaikuttavat biologiseen monimuotoisuuteen 62 . Maiden, instituutioiden ja globaalien sidosryhmien on viipymättä käsiteltävä näitä haasteita yhdessä ja kokonaisvaltaisesti.

Tämän perusperiaatteen pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØTehostetaan työtä nelikon kanssa, johon kuuluvat WHO, Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), Maailman eläintautijärjestö (OIE) ja Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP), yhteinen terveys -toimintasuunnitelman toteuttamiseksi.

ØPyritään ”perusteelliseen ennaltaehkäisyyn” 63   siten, että uhkat tunnistetaan ja niitä aletaan torjua ennen kuin taudinaiheuttajat siirtyvät eläimistä ihmisiin eikä vasta sitten, kun tauti on puhjennut ihmisillä, ja parannetaan valmiuksia ehkäistä saasteperäisiä terveysuhkia.

ØKomissio aikoo tarkastella voimassa olevia kansainvälisiä yleissopimuksia, jotka vaikuttavat mahdollisten pandemioiden alkuvaiheisiin, selvittääkseen, voitaisiinko niiden määräyksiä tai täytäntöönpanosuunnitelmia vahvistaa siten, että ne tukisivat yhteinen terveys -lähestymistapaa 64 .

ØPyritään sisällyttämään mikrobilääkeresistenssiä koskevia konkreettisia määräyksiä pandemiasopimukseen.

ØTuetaan innovatiivisten lääketieteellisten mikrobilääkeresistenssin vastatoimien, kuten mikrobilääkkeiden, rokotteiden ja diagnostiikan, kehittämistä ja saatavuutta 65 .

3.Uusi sisäinen hallinto globaalien terveyshaasteiden ratkaisemiseksi

Tämän strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä yhtenäisempää työskentelytapaa komissiossa sekä jäsenvaltioiden ja kumppaneiden kanssa. Tämä johtuu siitä, että maailman terveysoloja muokkaavat yhä enemmän eri politiikat (kuten ilmastoon, ympäristöön, ravitsemukseen, elintarviketurvaan, sosiaaliseen suojeluun, väestönkehitykseen, koulutukseen, tutkimukseen, humanitaariseen apuun, rahoitusalaan, kauppaan, teollisuuteen tai ulkoasioihin ja turvallisuuteen liittyvät politiikat), jotka joko vaikuttavat terveyteen tai tarjoavat ratkaisuja terveyshaasteisiin. EU:n ja jäsenvaltioiden eri virastot ja elimet sekä eri rahoituslaitokset ovat aktiivisesti niissä mukana. Strategian ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen ja siihen sisältyvän uuden ”terveys kaikissa politiikoissa” -periaatteen tosiasiallinen noudattaminen edellyttävät parempaa koordinointia kaikkien osapuolten välillä.

Perusperiaate 12: Yhdistetään tuloksellisella tavalla kaikki globaaliin terveyteen vaikuttavat politiikat ja toimet komissiossa, EU:n virastoissa ja EU:n rahoituslaitoksissa.

Komissio ottaa globaalia terveyttä koskevat näkökohdat huomioon kaikilla EU:n politiikanaloilla, jotka vaikuttavat globaaliin terveyteen, tehostamalla sisäisen koordinoinnin kartoitusta ja vastuita, käytäntöjä ja välineitä ja niiden vaikutusta tämän strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tähän sisältyy toimintalinjoja seuraavilla keskeisillä politiikanaloilla:

ØPyritään ilmastoneutraaliuteen koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä parantamalla sopeutumiskykyä, vahvistamalla ilmastokestävyyttä ja vähentämällä haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen mukaisesti. 

ØTuetaan kunnianhimoisia maailmanlaajuisia toimia luontokadon, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan, ilman, veden ja maaperän saastumisen sekä myrkyllisille aineille altistumisen torjumiseksi. Edistetään yhteinen terveys -lähestymistapaa biologista monimuotoisuutta käsittelevässä YK:n konferenssissa (COP15) sovittavassa maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä ja maailmanlaajuisissa toimissa, joilla torjutaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laitonta kauppaa zoonoosien riskin pienentämiseksi. Tuetaan maaperän biologista monimuotoisuutta, kansainvälisiä pyrkimyksiä vähentää ilmansaasteita ja päästöjä koko maailmassa, keskeisten kansainvälisten sopimusten sekä kemikaalien ja jätteiden käsittelyä vuodesta 2020 alkaen koskevan kansainvälisen mekanismin edistämistä, neuvotteluja uudesta, oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta muovin aiheuttaman saastumisen lopettamiseksi sekä kunnianhimoisten tulosten asettamista veden ja terveyden suhteen vuonna 2023 järjestettävässä YK:n vesikonferenssissa.

ØEdistetään tehokkaita työterveys- ja turvallisuusstandardeja kaikkialla maailmassa jatkamalla Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa pyrkimyksiä sisällyttää oikeus turvallisiin ja terveellisiin työoloihin työelämän perusperiaatteita ja ‑oikeuksia koskevaan ILO:n kehykseen.

ØLisätään humanitaarista apua alueille ja väestöryhmille, joilla esiintyy eniten elintarviketurvattomuutta ja aliravitsemusta, seurataan elintarvikkeiden hintoja ja käytetään varastoja apua tarvitsevien maiden hyväksi, kuten todetaan maaliskuussa 2022 julkaistussa komission tiedonannossa elintarviketurvan varmistamisesta ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistamisesta 66 ja lannoitteita koskevassa tiedonannossa. Omaksutaan systeeminen lähestymistapa vauhdittamalla siirtymistä kestävään elintarvikejärjestelmään, joka voi tuoda mukanaan terveydellisiä, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia hyötyjä.

ØHyödynnetään koulutusinvestointeja terveyden tukemiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä koulutuksen muuttamista käsitelleessä YK:n huippukokouksessa annettujen sitoumusten mukaisesti ja painotetaan kumppanimaiden kanssa toteuttavissa ohjelmissa varhaiskasvatusta, terveyskasvatusta, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä kouluruokailua.

ØTehostetaan globaaliin terveyteen hätä- ja kriisitilanteissa liittyvää humanitaarista apua ja pelastuspalvelutoimintaa lisäämällä EU:n hätäavun koordinointikeskuksen ja Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiuksien operatiivisia ja analyyttisia valmiuksia sekä valvonta- ja viestintävalmiuksia sekä sijoittamalla kriisialueille enemmän kansanterveyden asiantuntijoita. Tuetaan katastrofihallinnan valmiuksien kehittämistä ASEANin humanitaarisen avun koordinointikeskuksen (AHA-keskus) kaltaisten järjestöjen kanssa. Lisätään terveyteen liittyviä toimintavalmiuksia unionin pelastuspalvelumekanismissa; kehitetään uusia lääketieteellisiä ja CBRN-valmiuksia Euroopan pelastuspalvelureservissä ja RescEU-varastossa; ja tehostetaan yhteistyötä WHO:n kanssa hätätilanteiden toimissa ja tuetaan myös jatkossa sen työtä, joka koskee standardien kehittämistä ja luokitusprosesseja maailmanlaajuisesti käytettäviä hätälääkintäryhmiä varten.

ØPyritään saamaan julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmät toimimaan globaalin terveyden hyväksi erilaisissa rahoitukseen liittyvissä toimissa i) edistämällä kansallisten ja ulkomaisten yritysten terveyttä edistävää toimintaa siten, että terveysvaikutukset sisällytetään muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaan EU:n direktiiviin 67 ; ii) tekemällä yhteistyötä kansainvälisten rahoitus- ja luokituslaitosten kanssa, jotta ne ottavat samat terveyskriteerit huomioon päätöksissään ja iii) pyrkimällä saamaan Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sisällyttämään terveysinvestoinnit maiden makrotalouden vakautta koskevaan säännölliseen arviointiinsa, mikä kannustaisi investoimaan kansanterveyteen.

ØVarmistetaan, että kansainvälinen kauppapolitiikka toimii globaalin terveyden hyväksi, jotta kansainväliset lääkkeiden toimitusketjut eivät katkea ja kumppanit saavat lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita ja palveluja, vahvistamalla terveydenhuoltojärjestelmien muutosjoustavuutta Maailman kauppajärjestön (WTO) kauppa- ja terveysaloitteen 68 kautta ja jakamalla WTO-kumppaneiden kanssa kokemuksia kaupan helpottamisesta. Tähän liittyen WTO-kumppaneiden kanssa tehdään vuosittain tilannearvio pandemiasta opituista asioista ja seurataan, miten on pantu täytäntöön teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyä sopimusta 69 (TRIPS) koskeva WTO:n ministerikokouksen päätös, joka mahdollistaa luvan myöntämisen covid-19-rokotteiden valmistukseen ja vientiin nopeasti ja yksinkertaistetusti ilman patentin haltijan suostumusta. EU aikoo keskustella rakentavasti siitä, laajennetaanko tämä mekanismi koskemaan covid-19-taudin hoitoa ja diagnostiikkaa, ja tukea rokotteiden ja muiden tuotteiden valmistuskapasiteetin lisäämistä kehitysmaissa. 

ØKorkean edustajan tukena laaditaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja edistetään tämän politiikan toteuttamista kaikilta osin sisällyttämällä terveys kumppaneiden kanssa kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi käytävään vuoropuheluun. Ulkoinen toiminta voi toimia globaalia terveyttä edistävänä tekijänä esimerkiksi kartoitettaessa ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia. Globaali terveys olisi yhdistettävä muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten ympäristöön, muuttoliikkeeseen, väestökehitykseen tai elintarviketurvaan. Tulevissa toimintalinjoissa olisi i) tuettava pandemioiden valvontamekanismien luomista kolmansiin maihin; ii) levitettävä vastavuoroisesti tietoa kumppaneiden suunnitelmista edistää ulkopolitiikkaan ja kauppaan liittyviä tavoitteita terveysasioiden kautta; iii) varmistettava yhteistyö samanmielisten kumppaneiden kanssa Genevessä, New Yorkissa ja kaikkialla maailmassa; ja iv) ehkäistävä ja torjuttava ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää, jossa globaalia terveyttä voidaan käyttää aseena. Tehokas viestintä terveyttä koskevista EU:n toimista on osoittautunut tässä hyvin hyödylliseksi välineeksi.

ØVarmistetaan EU:n edustustojen aktiivinen rooli tämän strategian täytäntöönpanossa. Covid-19-pandemian aikana EU:n edustustot ovat osoittautuneet tehokkaaksi lähteeksi keräämällä terveyteen liittyvää tietoa ympäri maailmaa ja viestimällä EU:n painopisteistä, samalla kun ne ovat lisänneet poliittista tietoisuutta. EU:n edustustojen roolia on vahvistettava varmistamalla niiden erityisasiantuntemus geostrategisesti tärkeillä terveyteen liittyvillä alueilla. Mahdollisuuksia vahvistaa terveyteen liittyvää erityisasiantuntemusta edustustoissa myös asiantuntijoiden komennusten avulla aiotaan selvittää.

Perusperiaate 13: Parannetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikkojen ja toimien kytkemistä yhteen ja koordinointia, jotta ne puhuvat yhdellä äänellä ja toimivat maailmanlaajuisesti tehokkaalla tavalla.

EU:n johtajuudella on ollut keskeinen merkitys covid-19-pandemian maailmanlaajuisessa torjunnassa Team Europe -lähestymistavan ansiosta EU:n ja jäsenvaltioiden toimiessa kukin oman toimivaltansa mukaisesti. Tämän johtajuuden vahvistaminen on olennaista, jotta voidaan tehostaa EU:n vaikutusta globaaliin terveyteen ja muovata uutta terveysasioiden maailmanjärjestystä EU:n perusarvojen mukaiseksi. EU:n jäsenvaltiot ja sidosryhmät ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että tämä edellyttää tiiviimpää käytännön koordinointia, jossa paitsi kunnioitetaan kunkin toimivaltaa, myös helpotetaan päätöksentekoa vakiintuneiden, sääntöjen mukaisten kanavien kautta.

Tässä strategiassa ehdotetaan EU:n jäsenvaltioiden ajatusten pohjalta, että koordinoinnin parantamiseen vuonna 2023 määritetään käytännön tapoja 70 seuraavien toimintalinjojen mukaisesti:

ØVarmistetaan globaalia terveyttä koskevien kansallisten ja EU:n strategioiden synergiat.

ØHelpotetaan informaation ja analyysitiedon vaihtamista EU:n ja jäsenvaltioiden välillä monissa globaalin terveyden kannalta keskeisissä paikoissa (Bryssel, jäsenvaltioiden pääkaupungit, Geneve ja New York). Kahdessa viimeksi mainitussa olisi lisättävä terveyteen liittyviä valmiuksia ja/tai asiantuntemusta. Tämä pohjautuu neuvoston puheenjohtajavaltion Tšekin esiin nostamaa tarvetta koskevaan aloitteeseen.

ØKerätään jäsenvaltioiden näkemyksiä kannanmuodostuksen helpottamiseksi esimerkiksi säännöllisillä kyselyillä tietyistä aiheista.

ØKartoitetaan jatkuvasti EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisiä toimia ja rahoitustoimia, jotta saadaan parempi käsitys siitä, mitä toimia on tekeillä, ja varat voidaan sitoa strategian painopisteisiin. Tarvittaessa harkitaan yhteisten ministerikokousten käyttämistä apuna terveyden, rahoituksen, ulkoasioiden ja kehityksen aloilla.

ØParannetaan alkuvaiheen koordinointia jäsenvaltioiden kanssa erityisesti foorumeilla, joihin kaikki jäsenvaltiot eivät osallistu suoraan (esim. G7, G20 ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)).

ØLisätään EU:n koordinointia ja liittoutumista EU:n asianmukaisen läsnäolon ja päätöksentekoroolin varmistamiseksi kansainvälisissä järjestöissä.

ØVahvistetaan ulkoista viestintää strategiasta, jotta EU:n ja sen jäsenvaltioiden työ saa asianmukaista tunnustusta. Käytetään Team Europe -lähestymistapaa ”tavaramerkkinä” tehokkaille terveyttä koskeville EU:n toimille Global Gateway -strategian mukaisesti.

4.Uusi monenvälinen hallinto uutta terveysasioiden maailmanjärjestystä varten 

Vuoden 2010 tiedonannon jälkeen on alkanut kehittyä uusi terveysasioiden maailmanjärjestys: jatkuvasti muuttuva järjestelmä monine uusine sidosryhmineen ja aloitteineen, jotka muovaavat globaalia terveyttä koskevia suhteita uudelleen monitahoisessa geopoliittisessa tilanteessa. Covid-19-pandemia on osoittanut, mikä on olennaista, minkä on muututtava ja mitä puuttuu globaalia terveyttä koskevan tehokkaan hallinnon aikaansaamiseksi. Komissio noudattaa seuraavia perusperiaatteita ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin:

Perusperiaate 14: Tuetaan vahvempaa, tehokasta ja vastuuvelvollista WHO:ta.

Kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ovat WHO:n jäseniä. Vaikka EU ei muodollisesti olekaan WHO:n jäsen, WHO on aina saanut EU:n vankan tuen myös silloin, kun sen asema on ollut vaakalaudalla. Covid-19-pandemia on osoittanut, että WHO on monenvälisen terveysjärjestelmän korvaamaton kulmakivi, mutta samalla se on myös paljastanut tiettyjä puutteita. Tällä strategialla olisi pyrittävä turvaamaan WHO:n johtajuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistaminen entisestään ja yhdenmukaistamaan EU:n ja WHO:n painopisteitä.

Etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat: 

ØHaetaan EU:lle virallista tarkkailija-asemaa täysine osallistumisoikeuksineen ensimmäisenä askeleena kohti WHO:n täysjäsenyyttä.

ØEdistetään WHO:n rahoituksen saattamista entistä kestävämmälle pohjalle kauteen 2030–2031 mennessä 75. Maailman terveyskokouksen päätösten 71 mukaisesti.

ØEdistetään WHO:n uudistamista sen hallinnon, tehokkuuden, vastuuvelvollisuuden ja sääntöjen noudattamisen valvonnan vahvistamiseksi sen jäsenvetoisen luonteen mukaisesti.

ØVahvistetaan WHO:n keskittymistä sen normatiiviseen tehtävään aloilla, joilla on maailmanlaajuista merkitystä, alkaen kansainvälisen terveyssäännöstön vahvistamisesta ja tulevan pandemiasopimuksen aikaansaamisesta vuoteen 2024 mennessä. Tarkastellaan myös muita aloja, kuten terveystiedon hallintaan ja työvoimaan liittyviä kysymyksiä.

ØLisätään yhteistyötä WHO:n kanssa Euroopan keskustasolla ja alueellisella tasolla käyttäen edellä mainittuja kartoitusmekanismeja EU:n ja WHO:n painopisteiden lähentämiseksi toisiinsa. Nämä yhteiset tavoitteet ohjaavat EU:n huomattavaa vapaaehtoista rahoitusta WHO:lle. Vuosina 2020 ja 2021 komission vapaaehtoiset rahoitusosuudet olivat kaikkiaan neljänneksi suurimpia, ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden osuus WHO:n talousarviosta oli yli 20 prosenttia, mikä teki niistä WHO:n suurimman rahoittajan 72 .

Perusperiaate 15: Ohjataan uutta globaalia terveyttä koskevaa hallintoa korjaamalla puutteita ja varmistamalla toimien johdonmukaisuus.

Kuten covid-19-pandemian aikana jälleen nähtiin, globaalia terveyttä koskeva hallinto (alan instituutiot, toimijat, säännöt ja rahoituskanavat) kaipaa vahvistamista sen varmistamiseksi, että i) terveyshaasteiden käsittelemiseen on tarvittavat mekanismit, ja ii) globaalin terveyden alalla toimivat lukuisat elimet toimivat riittävän hyvin yhdessä, jotta vältetään päällekkäisyyksiä ja pirstaloitumista, jotka hankaloittavat tuloksellisten ja tehokkaiden toimien toteuttamista terveyshaasteiden ratkaisemiseksi.

Lyhyellä aikavälillä Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmä, G7, G20 ja OECD ovat olleet merkittäviä maailmanlaajuisen toiminnan alullepanijoita. Hyvä esimerkki tästä on G7-ryhmän pandemiavalmiutta koskeva sopimus 73 , jolla pyritään taudinaiheuttajien globaalin valvontaverkoston puuttuessa yhdistämään olemassa olevat osittaiset verkostot. Toinen hyvä esimerkki on G20-ryhmästä alkunsa saanut pandemiarahasto 74 , jolla täytetään välittömiä rahoitusvajeita globaalilla, alueellisella ja kansallisella tasolla.

Pitemmällä aikavälillä vahva globaalia terveyttä koskeva hallinto edellyttää nykyisten puutteiden korjaamista ja johdonmukaisuuden varmistamista. Sen lisäksi, että pyritään saamaan aikaan pandemiasopimus (ks. jakso 2.3), etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØPyritään pysyvän yhteistyön ja terveys- ja rahoitusnäkökohtien synergiavaikutusten aikaansaamiseen. Tavoitteena on terveys- ja rahoituspolitiikkojen välinen pysyvä järjestely, jolla voidaan käsitellä tehokkaasti globaaliin terveyteen ja maailmantalouteen kohdistuvia uhkia. Tässä hyödynnetään G20-ryhmän Joint Health and Financing Task Force -työryhmän tekemää työtä. Tällaisessa järjestelyssä arvioitaisiin globaaliin terveyteen kohdistuvien uhkien ja haavoittuvuustekijöiden taloudellisia vaikutuksia ja yksilöitäisiin, mitä valtioiden johdon olisi tehtävä ollakseen paremmin valmistautuneita mahdolliseen kriisiin. Sillä myös saataisiin liikkeelle tarvittavaa rahoitusta sen jälkeen, kun WHO on julistanut pandemiahätätilan, jotta maat voivat paremmin hallita pandemian taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

ØVahvistetaan globaalia terveyttä koskevien aloitteiden yhdenmukaistamista ja koordinointia niiden tehokkuuden maksimoimiseksi, sekä etsitään pysyviä ratkaisuja 75 , joissa voidaan yhdistää tai laajentaa useiden nykyisten terveysrahastojen toimia, ja jatketaan tällaisten rahastojen ydintoiminnan merkittävää rahoittamista 76 .

ØVarmistetaan, että globaalia terveyttä koskevat haasteet pysyvät globaalin asialistan kärjessä ja että johtavassa asemassa olevat toimijat ovat rakenteellisesti osallisina globaalia terveyttä koskevan työn viemisessä eteenpäin WHO:n johdolla ja kantavat vastuuta erikseen ja yhdessä. Tuetaan rakennetta, johon osallistuu tarvittaessa valtion- ja hallitusten päämiehiä, parhaillaan käytävien monenvälisten keskustelujen yhteydessä.

Perusperiaate 16: Vahvistetaan EU:n asemaa kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä.

EU ja sen jäsenvaltiot antavat Team Europe -lähestymistavalla huomattavaa rahoitusta kaikille keskeisille kansainvälisille instituutioille ja globaalia terveyttä koskeville aloitteille. Onkin tärkeää varmistaa, että tämän rahoituksen myötä saadaan vastaavaa päätösvaltaa, jotta tämän strategian tavoitteet voidaan saavuttaa.

Etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØEU:n toimien vaikutuksen lisäämiseksi varmistetaan kaikissa instituutioissa ja elimissä sellainen osallistumisen taso ja päätöksentekoasema, jotka vastaavat EU:n ja sen jäsenvaltioiden antamaa rahoitusta.

ØSeurataan EU:n rahoitusta kansainvälisille järjestöille, elimille ja aloitteille ja sitä, miten se tukee EU:n painopisteitä.

ØLaaditaan suunnitelma EU:n vaikutusvallan lisäämiseksi entisestään kohtuullisen ajan kuluessa aina, jos EU:n vaikutus toimielimissä ja elimissä ei vastaa sen rahoitusosuutta. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että rahoitus ja vaikutusvalta ovat linjassa.

5.Unionin strategisten terveyskumppanuuksien laajentaminen ja muutoksia sen suhteissa eri sidosryhmiin

Globaaliin terveyteen liittyvät suuret maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät EU:n kumppanuuksien laajentamista, missä hyödynnetään EU:n ainutlaatuista potentiaalia edistää kansainvälistä yhteistyötä.

Komissio noudattaa seuraavia perusperiaatteita ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin:

Perusperiaate 17: Laajennetaan yhdenvertaisuuteen, yhteiseen omistajuuteen ja etuun sekä strategisiin painopisteisiin perustuvia kumppanuuksia.

Global Gateway -strategian tavoitteena on syventää mielekkäitä ja molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia monien erilaisten perinteisten ja uusien kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Terveys on keskeinen osa tätä. EU jatkaa kumppanuuksien kehittämistä tukeakseen terveysolojen parantamista kaikkialla maailmassa. Tässä kiinnitetään erityistä huomiota maihin, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat muita heikompia.

EU:n suhteiden kumppaneihin on perustuttava omistajuuteen. EU:n ja sen kumppaneiden on kannettava oma vastuunsa, jotta voidaan saavuttaa terveysalan suvereniteetti.

EU:n kahdenväliset suhteet perustuvat jatkuvaan yhteistyöhön monenlaisten kumppaneiden ja vastapuolten kanssa. Niihin kuuluu kansallisia terveysviranomaisia, kansanterveysalan instituutioita ja muita näitä asioita käsitteleviä elimiä. EU aikoo kannustaa kumppanimaita mielekkään kumppanuuden hengessä tekemään ja täyttämään kunnianhimoisia sitoumuksia, joilla pyritään ehkäisemään terveysuhkia, parantamaan terveyttä ja investoimaan koko niiden väestölle tarkoitettuihin terveyspalveluihin. Näin lisätään pitkällä aikavälillä kansallisten varojen sitomista terveysalalle. Tähän sisältyy esimerkiksi eteneminen kohti Afrikan unionin vuonna 2001 antamassa Abujan julistuksessa 77 asetettua tavoitetta osoittaa Afrikassa ”vähintään 15 prosenttia vuosittaisesta talousarviosta terveydenhuoltoalan parantamiseen ottaen samalla huomioon tarvittava julkisen talouden liikkumavara”.

EU laajentaa terveyteen liittyviä alueellisia kumppanuuksiaan. Alueellisella ulottuvuudella on suuri merkitys globaalin terveyden kannalta, ja alueellisilla sidosryhmillä on yhä tärkeämpi tehtävä. Alueellisten terveyskumppanuuksien syventäminen esimerkiksi Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella samoin kuin etelä–etelä-yhteistyön tukeminen on tärkeää.

Helmikuussa 2022 järjestetyssä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa lujitettiin EU:n ja Afrikan terveyskumppanuutta, johon perustuu viisi Team Europe -aloitetta afrikkalaisten kumppaneiden kanssa 78 . EU on myös sitoutunut EU:n ja Afrikan globaalin terveyden EDCTP 3 -yhteisyritykseen. Se perustuu Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuuteen, jossa on mukana 15 EU:n jäsenvaltiota, 21 Afrikan maata ja muita julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita, jotka edustavat teollisuutta, hyväntekeväisyysjärjestöjä tai EU:n ja Afrikan ulkopuolisia maita.

Valmisteilla on Latinalaista Amerikkaa ja Karibian aluetta koskeva alueellinen Team Europe -aloite 79 , jossa keskitytään 1) yksityisen sektorin osallistamiseen, 2) alueellisten toimitusketjujen, kaupan yhdentymisen ja liiketoimintaympäristön parantamiseen, 3) sääntelyn vahvistamiseen, 4) kysynnän vakiinnuttamiseen ja yhteishankintoihin, 5) tieteelliseen yhteistyöhön, 6) pandemiavalmiuteen ja terveysturvallisuuteen sekä 7) muihin terveyteen liittyviin asioihin (terveystiedot, digitaaliset ja kehitteillä olevat teknologiat, tarttumattomat taudit jne.). Tässä kumppanuudessa tuetaan meneillään olevia alueellisia hankkeita, etenkin omavaraisuutta terveysasioissa koskevaa suunnitelmaa, jonka Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisö (CELAC) hyväksyi syyskuussa 2021 ja jossa esitetään toimia rokotteiden ja lääkkeiden valmistuskapasiteetin lisäämiseksi alueella. Keskeinen kumppani tässä on yleisamerikkalainen terveysjärjestö (PAHO).

Indopasifista aluetta koskevan EU:n yhteistyöstrategian mukaisesti EU jatkaa indopasifisen alueen kumppaneiden kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa niiden ja etenkin alueen vähiten kehittyneiden maiden valmiuksia, terveysalan suvereniteettia ja pandemiavalmiutta. EU aikoo lisätä tartuntatauteja koskevaa tutkimusyhteistyötä Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelman yhteydessä. Lääkestrategiansa mukaisesti EU aikoo vahvistaa monenvälistä yhteistyötä turvallisten ja monipuolisten lääkkeisiin ja terveyteen liittyvien teollisuuden toimitusketjujen varmistamiseksi, jotta helpotetaan laadukkaiden lääkkeiden ja terveydenhoitotuotteiden saatavuutta. EU aikoo selvittää yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisen yhteistyön lisäämismahdollisuuksia EU:n ja ASEANin välillä siten, että tiivistettäisiin alueellisten terveystoimijoiden yhteyksiä, esimerkkinä ASEANin keskus kansanterveydellisten hätätilanteiden ja uusien tautien varalta (ACPHEED).

EU pitää naapurimaidensa terveydenhuoltojärjestelmien muutosjoustavuutta edelleen ensiarvoisen tärkeänä. Se auttaa aktiivisesti kumppaneitaan Länsi-Balkanilla ja naapurialueilla kohentamaan terveydenhuoltonsa tasoa ja vähentämään todennäköisyyttä, että rajoja jouduttaisiin jatkossa sulkemaan terveyshätätilanteiden vuoksi. EU myös tukee ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita, kuten Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa, terveyslainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa EU:n terveyslainsäädännön kanssa ja valmiuksissa panna se täytäntöön. Tähän käytetään tukena EU:n virastoja (ECDC ja EMA) ja etenkin rajat ylittäviä terveysuhkia koskevan EU:n säännöstön täytäntöönpanoa EU:n vaatimusten mukaisesti, kenttäepidemiologian koulutusohjelmaa, jolla parannetaan kansallisen julkisen terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia naapurimaissa ja Länsi-Balkanilla, mikrobilääkeresistenssiä koskevien yhteinen terveys -lähestymistapojen edistämistä, valvontajärjestelmien ja julkisen terveydenhuollon mikrobiologisten valmiuksien vahvistamista sekä alueellista yhteistyötä epidemioiden varhaistunnistuksen, riskinarvioinnin, varautumisen ja toiminnan sekä kansanterveydellisten hätätilanteiden osalta.

Länsi-Balkanin kumppaneita ja Ukrainaa on pyydetty liittymään terveysturvakomiteaan tarkkailijoina, ja Länsi-Balkanin maat ovat kaikki allekirjoittaneet EU:n lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintaa koskevan sopimuksen.

Yhdysvallat on keskeinen kumppani globaalia terveyttä koskevissa asioissa, mistä ovat osoituksena EU:n ja Yhdysvaltojen toimintasuunnitelma ”U.S.-EU Agenda for Beating the Global Pandemic: Vaccinating the World, Saving Lives Now, and Building Back Better Health Security” 80 , kansanterveysuhkia koskeva hallinnollinen järjestely Yhdysvaltojen terveys- ja sosiaalipalveluministeriön kanssa 81 , mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä transatlanttinen erityistyöryhmä 82 , covid-19-rokotteiden ja -lääkkeiden valmistusta ja toimitusketjuja käsittelevä EU:n ja Yhdysvaltojen työryhmä 83 sekä koordinointi Yhdysvaltojen kehitysyhteistyöviraston kanssa. EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuutta olisi laajennettava kattamaan terveyskysymyksiä monipuolisemmin perustamalla EU:n ja Yhdysvaltojen terveysyhteistyön työryhmä, jonka alaan kuuluisivat terveysturvallisuus, syöpäpolitiikka ja globaalia terveyttä koskeva hallinto.

Kehitettäessä monenvälisiä lähestymistapoja maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemiseen tiivis yhteistyö samanhenkisten kumppaneiden ja avunantajien, kuten Kanadan, Japanin ja Yhdistyneen kuningaskunnan, kanssa on jatkossakin hyvin tärkeää muun muassa terveysjärjestelmien vahvistamisen, yhdenvertaisuuden ja yleisen sairausvakuutusturvan kaltaisissa kysymyksissä. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus tekee yhteistyötä muiden kolmansissa maissa toimivien tautienehkäisykeskusten kanssa, mukaan lukien Yhdysvaltojen tautienehkäisy- ja -valvontakeskus.

Tämän perusperiaatteen pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØKeskitytään kaikilla alueilla kumppaneihin, jotka ovat eniten avun tarpeessa ja joissa voidaan saavuttaa paikallisia tuloksia. Tässä otetaan huomioon erityishaasteet, kuten konfliktitilanteet, ja edistetään yhteistyötä, jossa valtion hallinto ottaa vastuuta ja edistää tuen tuloksellisuutta.

ØNostetaan terveys entistä tärkeämmälle sijalle naapurialueiden osalta ja ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille annettavassa tuessa. Pysytään tukena Ukrainalle ja Moldovalle, joiden terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu valtavia paineita Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi, ja annetaan monipuolista tukea sodanjälkeisiin jälleenrakennustoimiin, joilla niiden terveydenhuoltojärjestelmiä nykyaikaistetaan ja rakennetaan uudelleen.

ØKäytetään EU:n vahvuuksia ainutlaatuisissa alueellisissa elimissä (kuten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) ja Euroopan lääkevirasto (EMA)), jotka voivat tehdä maailmanlaajuista yhteistyötä muiden alueellisten aloitteiden yhteydessä jakamalla EU:n dataa, tieteellistä tietoa ja tietämystä sekä puolestaan hyötyä EU:n ulkopuolisesta asiantuntemuksesta. Tämä lujittaisi yhteistyötä Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja Afrikan lääkeviraston kaltaisten elinten ja naapurialueiden vastaavien toimijoiden kanssa sekä Latinalaisessa Amerikassa ja indopasifisella alueella toteutettavissa ohjelmissa (kuten Kaakkois-Aasian pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevassa ohjelmassa, joka auttaa ASEAN-maita vahvistamaan kansallisia valmiuksia torjua covid-19-tautia).

Perusperiaate 18: Vahvistetaan yhteistyötä keskeisten maailmanlaajuisten terveysalan sidosryhmien kanssa

Jotkin maailmanlaajuisesti toimivat kansalais- ja hyväntekeväisyysjärjestöt, maailmanlaajuiset terveysaloitteet (kuten maailmanlaajuinen rahasto, Gavi ja CEPI), YK:n elimet (kuten UNFPA, Unicef ja UNAIDS), monenväliset kehityspankit ja yksityiset sidosryhmät antavat enemmän rahoitusta kuin monet avunantajamaat yksinään. Yhteistyö näiden sidosryhmien kanssa on keskeistä toimien koordinoinnin ja täydentävyyden varmistamiseksi. Yhteistyö kaikenlaisten kansalaisjärjestöjen (myös nuorisojärjestöjen), potilasjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, kansanedustuslaitosten ja yhteisöjen kanssa laajemminkin on hyvin tärkeää, jotta EU voi ilmaista tukevansa solidaarisuutta ja demokratiaa ja keskittävänsä huomionsa avoimeen ja läpinäkyvään hallintotapaan ja ihmisoikeuksiin. Yhtä tärkeää on yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja toimien paikallinen mukauttaminen, mikä saattaa parantaa niiden tuloksellisuutta. Yksityisellä sektorilla on ratkaiseva asema erityisesti lääke-, bioteknologia- tai terveysteknologiateollisuudessa ja kehitettäessä digitaalisia ratkaisuja omavaraisuuden lisäämiseksi.

Tämän perusperiaatteen pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØJatketaan vahvojen kumppanuuksien kehittämistä maailmanlaajuisten terveysalan sidosryhmien kanssa, ja näin i) edistetään yhteisiä ensisijaisia tavoitteita; ii) autetaan julkisen sektorin tavoitteiden saavuttamisessa; ja iv) vältetään pirstaloitumista, joka saattaa heikentää globaalia terveyttä koskevien toimien tuloksellisuutta. EU tukee tällaisten organisaatioiden pyrkimyksiä parantaa toimiensa koordinointia, välttää päällekkäisyyksiä ja maksimoida paikallinen vaikutus. EU kampanjoi jatkossakin vahvan yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden määrittelyn puolesta esimerkiksi terveyttä ja hyvinvointia koskevan toimintasuunnitelman Global Action Plan for Healthy Lives and Well-being for All  84 yhteydessä.

ØTuetaan edelleen kansalaisyhteiskunnan vahvistamista strategian kumppanina ja ihmisten asemaa ja mielipiteitä oman terveytensä turvaamisessa muun muassa edellyttämällä, että hallitukset ja terveyspalvelujen tarjoajat kantavat vastuunsa. EU ulottaa tämän tuen koskemaan yhteisöjen osallistumista kaikkiin terveyteen liittyviin prosesseihin. Yhteisöt ovat avainasemassa, ja toimien paikallinen mukauttaminen voi tukea niiden tuloksellisuutta.

ØVarmistetaan, että yksityinen sektori ja terveysteollisuus otetaan asianmukaisesti huomioon ja mukaan toiminnan eri muotoihin, mukaan lukien hyödykkeiden tuotanto, palvelujen tuottaminen ja tuen antaminen.

6.Rahoitus

Terveysjärjestelmien alirahoitukseen liittyvät riskit kävivät selvemmiksi kuin koskaan covid-19-pandemian yhteydessä. Pandemian seurauksena globaalin terveyden rahoitus on kasvanut ennennäkemättömällä tavalla ja tietoisuus ympäristön pilaantumisen torjumista ja luonnonsuojelua koskevien ennalta ehkäisevien toimien tärkeydestä on lisääntynyt. Näitä rahoitustoimia on jatkettava, minkä lisäksi on varmistettava, että niillä edistetään asianmukaisesti ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kohenemista, terveysjärjestelmien vahvistamista ja terveysuhkien maailmanlaajuista torjumista.

Komissio noudattaa seuraavia perusperiaatteita ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään samoin:

Perusperiaate 19: Lisätään globaaliin terveyteen kohdistettua EU:n rahoitusta, jolla on mahdollisimman suuri vaikutus.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi investoitava globaaliin terveyteen ennakoitavalla ja kestävällä tavalla, joka on oikeassa suhteessa tarpeisiin ja tavoitteisiin. On tärkeää huomata, että tulokset määräytyvät paitsi sen mukaan, miten paljon rahoitusta EU antaa, myös sen mukaan, miten sitä annetaan. EU:n taloudellisen tuen vaikutuksia on siten tarpeen seurata tarkemmin. Lisäksi on hyödynnettävä muita rahoituslähteitä, kuten kumppaneiden omaa rahoitusta, ja käytettävä myös uusia rahoitusvälineitä, jotta strategian kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

Tämän perusperiaatteen pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØPriorisoidaan globaalia terveyttä kaikissa kyseeseen tulevissa EU:n talousarvion rahoitusohjelmissa, kuten EU4Health-ohjelmassa, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön Globaali Eurooppa -välineessä, liittymistä valmistelevassa tukivälineessä ja teknisen avun ja tiedonvaihdon ohjelmassa. Budjettituki on jatkossakin keskeinen väline, jolla ohjataan tarvittaessa kansallisia politiikkoja ja uudistuksia sekä varmistetaan tiivis vuoropuhelu politiikasta kumppanimaiden kanssa.

ØTäytetään globaalin terveyden rahoittamista koskeva EU:n sitoumus monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. EU on sitoutunut osoittamaan ainakin 20 prosenttia naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön Globaali Eurooppa -välineen virallisesta kehitysavustaan inhimilliseen kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen 85 . EU on ohjelmoinut välineestä kaudelle 2021–2027 tähän mennessä yli 4,4 miljardia euroa 86 avustuksina globaaliin terveyteen kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla, ja rahoitus olisi toteutettava tämän strategian mukaisesti.

ØEtsitään tehokkaan Team Europe -lähestymistavan avulla uusia rahoitustapoja, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden varoja voidaan yhdistää mahdollisimman suuren vaikutuksen aikaansaamiseksi. EU kannustaa jäsenvaltioita lisäämään globaalia terveyttä koskevaa rahoitusta tämän strategian painopisteiden mukaisesti.

ØKannustetaan käyttämään innovatiivisia rahoitusvälineitä, ja hyödynnetään Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussaa (EKKR+), joka helpottaa sekarahoituksen ja talousarviotakuiden saantia. EKKR+:n avoimeen rakenteeseen kuuluva inhimillisen kehityksen erityisosio tarjoaa mahdollisuuksia terveysalan investointien lisäämiseen. Komissio aikoo yhdessä Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa luoda maailmanlaajuiselle terveysalan rahoitukselle puitteet, jotka on sovitettu yhteen EU:n ja kumppanimaiden painopisteiden sekä kummankin pankin toimeksiannon kanssa. Kannustetaan yksityisiä sijoittajia osallistumaan tarvittaessa näihin toimiin EU:n painopisteiden mukaisesti.

ØSuositaan yhteisinvestointialoitteita paikallisten kumppanien kanssa ja rahoituksen yhdistämistä muiden kansainvälisten sidosryhmien kanssa. EU:n on vaikutettava eri rahastojen ja aloitteiden tulevaisuuteen osallistumalla tiiviisti niiden hallinnointiin ja vaikuttamalla niiden painopisteisiin, rahavirtoihin ja toimiin. EU kannustaa ja auttaa kumppanimaita kotimaisten resurssien mobilisoinnissa ja niiden tuloksellisuuden lisäämisessä julkisen rahoituksen kestävimpänä lähteenä.

ØPyritään lisäämään maiden saatavilla olevaa rahoitusta monenvälisten kehityspankkien lainoilla ja lisäämään kestävän rahoituksen tarjontaa esimerkiksi kanavoimalla erityisnosto-oikeuksia Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) köyhyydenvähentämis- ja talouskasvurahastoon sekä IMF:n selviytymiskykyä ja kestävyyttä edistävään rahastoon niiden rahoituskapasiteetin lisäämiseksi.

ØEU aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistää uusia rahoitusmenetelmiä, kuten velkojen pääomittamisia tai lainojen ostoja, joissa velka muunnetaan investoinneiksi terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksiin ja uusiin ihmishenkiä pelastaviin ohjelmiin. Tällaisia transaktioita voitaisiin helpottaa takauksilla ja muilla kuin markkinaehtoisilla lainoilla yhteistyössä kehitysrahoituslaitosten kanssa, jotta saataville tulisi valtion rahoitusta ja luotaisiin kannustimia terveysjärjestelmien uudistamiseen. Lisäämällä tuloja ympäristöverotuksen avulla olisi mahdollista vähentää velkarahoitusta ja mobilisoida varoja julkisiin terveydenhuoltopalveluihin. Maita olisi kannustettava varmistamaan mahdollisuuksien mukaan, että saastuttajat vastaavat aiheuttamansa ympäristön pilaantumisen kustannuksista.

ØMonipuolistetaan kotimaista terveysrahoitusta, tuetaan terveysrahoituksen ja -järjestelmien uudistuksia sekä maissa että eri globaalia terveyttä koskevien aloitteiden yhteydessä ja parannetaan julkisten menojen hallinnointia.

ØSeurataan matalan ja keskitulotason maita hyödyttäviä terveyteen liittyviä menoja etenkin julkisen kehitysavun yhteydessä sekä kotimaisen rahoituksen ja muiden avunantajien rahoituksen suuntauksia.

7.    Tuleva toimintamalli: vastuuvelvollisuus seurannan ja arvioinnin avulla

Tämän strategian ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistavaa ja kokonaisvaltaista prosessia. Se edellyttää Team Europe -lähestymistavan mukaisesti toteutettavaa pitkäkestoista toimintaa ja tiivistä vuorovaikutusta kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti. Tämän strategian toteuttamista tukevat huomattavasti toimivat kumppanuudet jäsenvaltioiden, kumppanimaiden, kansalaisjärjestöjen nuorisojärjestöt mukaan lukien, maailmanlaajuisten ja alueellisten sidosryhmien, kansainvälisten rahoituslaitosten, tiedeyhteisön ja yksityisen sektorin kanssa.

Perusperiaate 20: Arvioidaan edistystä ja varmistetaan globaalia terveyttä koskevien EU:n toimien vastuuvelvollisuus pysyvän seurannan ja arvioinnin avulla.

Tämän perusperiaatteen pohjalta etusijalle asetetaan seuraavat toimintalinjat:

ØStrategian täytäntöönpanoa seurataan käyttämällä mittareita ja keskeisiä indikaattoreita, jotka kehitetään vuonna 2023 EU4Health-hankkeen tuella. Niiden avulla aletaan seurata vuodesta 2020 alkaen toteutettuja toimia. Mittarit ja indikaattorit yhdistetään suoraan toimiin ja terveystuloksiin, jotka vastaavat EU:n painopisteitä, ja niistä tiedotetaan julkisesti. 87 Tavoitteena on arvioida EU:n toimien ja rahoituksen vaikutusta ja pystyä mukauttamaan niitä tarvittaessa, jotta voidaan saavuttaa strategian tavoitteet ja EU:n tavoitteet laajemminkin.

ØKomissio tekee väliarvioinnin ja myös loppuarvioinnin strategian täytäntöönpanosta vuonna 2030.

ØKomissio pitää Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja kansalaisyhteiskuntaa tiiviisti ajan tasalla rahoituksesta ja täytäntöönpanon edistymisestä järjestämällä säännöllisiä korkean tason tapaamisia ja julkaisemalla kertomuksen lähtökohtaisesti joka toinen vuosi. EU aikoo erityisesti käydä suunnitelmallista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa vuosittaisessa globaalin terveyspolitiikan foorumin prosessissa keskustellakseen strategian täytäntöönpanosta ja tehdäkseen tarvittavia mukautuksia.

8.    Päätelmät

Kunnianhimoinen globaalin terveyden strategia on ensiarvoisen tärkeä maailmassa, jossa taudit eivät pysähdy maiden rajoihin ja jossa terveys on olennaista ihmisten hyvinvoinnin suojelemiseksi sekä yhteiskuntien vakauden ja kestävän kehityksen turvaamiseksi monitahoisessa geopoliittisessa toimintaympäristössä.

Tämä strategia rakentuu yhdenvertaisuuden, yhteisvastuun ja ihmisoikeuksien perustalle kumppanuuden hengessä, ja sen käyttövoimana on päättäväisyys lujittaa maailmanlaajuista hallintoa. Siinä asetetaan kolme poliittista painopistettä, esitetään 20 perusperiaatetta ja määritellään konkreettisia toimintalinjoja, joilla edistetään kaikkien parempaa terveyttä muuttuvassa maailmassa.

Strategialla pyritään vuoteen 2030 mennessä kääntämään kehityksen suunta ja kuromaan umpeen välimatka vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyvien yleismaailmallisten terveystavoitteiden saavuttamisessa. Tämä tehdään keskittymällä perusasioihin (terveysjärjestelmien vahvistamiseen, yleiseen sairausvakuutusturvaan, perusterveydenhuoltoon, kansanterveyteen ja terveyden taustatekijöihin), korjaamalla työvoiman epätasapainoa ja kiinnittämällä erityistä huomiota naisiin, tyttöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin.

Digitalisaatio ja tutkimus ovat keskeisiä mahdollistavia tekijöitä, ja ne muovaavat meneillään olevaa digitalisaatiota ja innovaatiopotentiaalia tasapuolisesti.

Terveysturvallisuuden alalla voidaan ottaa jättiharppaus eteenpäin luomalla pysyvä mekanismi, joka edistää yhdenvertaisuutta rokotteiden ja muiden välineiden kehittämisessä ja saatavuudessa, maailmanlaajuinen seurantaverkosto täysin yhteinen terveys -periaatteen mukaisesti ja vankat kansainväliset säännöt, jotka sisältävät tehostettuja toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.

EU osoittaa jatkossakin johtajuutta globaalin terveyden alalla ja pyrkii muokkaamaan syntymässä olevaa uutta terveysasioiden maailmanjärjestystä, jonka ytimen muodostaa aiempaa tehokkaampi ja vastuuvelvollinen WHO, jossa EU:lla on virallinen tarkkailija-asema. Uusiin etenemistapoihin kuuluvat maailmanlaajuisen hallinnon puutteiden korjaaminen luomalla pysyvä yhteys globaalin terveyden ja rahoitustoimien välille, varmistamalla, että tärkeimmät poliittiset johtajat kiinnittävät terveyskysymyksiin jatkuvaa huomiota ja turvaamalla riittävä rahoitus. Merkittävä muutos terveysturvallisuuden parantamiseksi koko maailmassa on mahdollista, kun valjastetaan maailmanlaajuiset terveysalan sidosryhmät ja yksityiset aloitteet edistämään yhteisiä tavoitteita välttäen päällekkäisyyksiä ja varmistamalla toiminnan johdonmukaisuus monenvälisessä terveysjärjestelmässä.

EU:n kansainvälisiä kumppanuuksia laajennetaan uuden Global Gateway -strategian mukaisesti kumppaneiden yhteisen omistajuuden ja vastuun pohjalta. Tavoitteena tässä on edistää terveysalan suvereniteettia, parantaa selviytymiskykyä ja lisätä riippumattomuutta kohdentamalla toimet niihin maihin, jotka ovat eniten avun tarpeessa ja joissa toimilla voidaan saada aikaan suurin vaikutus, sekä saada terveyttä koskevilla painopistealoilla aikaan tuloksia, jotka ovat EU:n laajempienkin etujen mukaisia.

Team Europe -lähestymistavan mukaisesti EU puhuu yhdellä kuuluvalla äänellä, varmistaa globaalia terveyttä koskevien kansallisten ja EU:n strategioiden synergiavaikutukset, käyttää kaikkia (sekä sisäisiä että ulkoisia) politiikkoja globaalin terveyden edistämiseen ja varmistaa tiiviin koordinoinnin jäsenvaltioiden kanssa, jotta poliittiset toimet ja rahoitus kytketään uusiin painopisteisiin.

EU lisää globaalia terveyttä koskevan merkittävän taloudellisen panoksensa vaikuttavuutta entisestään käyttämällä innovatiivista rahoitusta, yhdistämällä rahoitusta kansainvälisesti ja tekemällä yhteisinvestointeja kumppanimaiden kanssa.

Perustamalla vankan ja läpinäkyvän seurantajärjestelmän, jossa kartoitetaan EU:n toimia ja niiden vaikutuksia sidosryhmien avulla, varmistetaan EU:n toiminnan vastuuvelvollisuus globaalin terveyden elintärkeällä alalla ja maksimoidaan EU:n tuki- ja vaikutusmahdollisuudet.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita, Euroopan parlamenttia, muita eurooppalaisia elimiä, sidosryhmiä ja kumppaneita kaikkialla maailmassa osallistumaan näihin toimiin ja tekemään tästä kunnianhimoisesta strategiasta totta, jotta voidaan turvata paremmat terveysolot kaikille muuttuvassa maailmassa.

LIITE 1: Keskeiset hankkeet

Tässä liitteessä esitettyyn luetteloon, joka ei ole tyhjentävä, sisältyvät hankkeet tukevat strategiassa mainittuja toimintalinjoja.

(1)

COM(2010) 128 final, 31.3.2010.

(2)

  https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/stronger-europe-world/global-gateway_fi

(3)

”Team Europe -lähestymistapa” viittaa toimintamalliin, jossa toimintaan osallistuvat sekä EU:n toimielimet että jotkin tai kaikki EU:n jäsenvaltiot toimivaltuuksiensa mukaisesti.

(4)

  https://www.un.org/sustainabledevelopment/development-agenda/

(5)

  https://global-health-summit.europa.eu/rome-declaration_en

(6)

Keskeiset tiedot ja luvut ovat nähtävissä verkkosivulla https://civil-protection-humanitarian-aid.ec.europa.eu/what/civil-protection/eu-civil-protection-mechanism_en#facts--figures .

(7)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 11.

(8)

  EU develops strategic reserves for chemical, biological and radio-nuclear emergencies (europa.eu)

(9)

OHHLEP:n (One Health High-Level Panel) määritelmä yhteinen terveys -lähestymistavalle esitetään kokonaisuudessaan verkkosivulla https://www.who.int/news/item/01-12-2021-tripartite-and-unep-support-ohhlep-s-definition-of-one-health  

Euroopan tulevaisuutta koskevan kuulemisen yhteydessä kansalaiset ehdottivat yhteinen terveys -lähestymistapaa: ”omaksutaan kokonaisvaltainen lähestymistapa terveyteen, käsitellään sairauksien ja hoitojen lisäksi terveysosaamista ja ennaltaehkäisyä ja edistetään yhteistä ymmärrystä sairaiden tai vammaisten henkilöiden kohtaamista haasteista yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti. Olisi painotettava, että yhteinen terveys -lähestymistapa on horisontaalinen perusperiaate, joka kattaa kaikki EU:n politiikat.”.

(10)

OECD:n kehitysapukomitean tietojen mukaan: https://www.oecd.org/dac/development-assistance-committee/  

(11)

  Euroopan syöväntorjuntasuunnitelma | Euroopan komissio (europa.eu) . Tätä tukee EU:n syöpäohjelma ( EU:n Syöpä | Euroopan komissio (europa.eu) ).

(12)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020DC0761&from=FI

(13)

  Eurooppalainen terveysdata-avaruus (europa.eu)

(14)

  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2022/06/23/provisional-agreement-on-new-eu-law-on-serious-cross-border-threats-to-health/

(15)

Terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen.

(16)

Ks. liitteessä 1 mainittu rahoitushanke 2.

(17)

  Euroopan vihreän kehityksen ohjelma | Euroopan komissio (europa.eu)

(18)

  Saasteettomuustoimintasuunnitelma (europa.eu)

(19)

Tähän asiakirjaan sisältyvät viittaukset EU:hun olisi ymmärrettävä tämän periaatteen mukaisesti.

(20)

  https://www.ghadvocates.eu/wp-content/uploads/Global-Health-Strategy.pdf

(21)

  https://health.ec.europa.eu/health-emergency-preparedness-and-response-hera/key-documents_en  

(22)

  european-consensus-on-development-final-20170626_en.pdf

(23)

Nämä painopisteet vastaavat pitkälti WHO:n kolmen miljarditavoitteen ohjelmaa: https://www.who.int/about/what-we-do/thirteenth-general-programme-of-work-2019---2023  

(24)

Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva kolmas EU:n toimintasuunnitelma (GAP III): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52020JC0017  

(25)

EU:n nuorisotoimintasuunnitelma: https://international-partnerships.ec.europa.eu/document/fe1bcd30-58da-4a37-ab2a-61848789da60_en

(26)

  https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8376&furtherPubs=yes

(27)

  Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025 | Euroopan komissio (europa.eu)

(28)

Laiminlyötyihin trooppisiin tauteihin luetaan 20 erilaista tautia, joita esiintyy pääasiassa trooppisilla alueilla ja jotka vaikuttavat enimmäkseen köyhissä yhteisöissä eläviin yli miljardiin ihmiseen. Niitä kutsutaan ”laiminlyödyiksi”, koska niihin ei kiinnitetä juurikaan huomiota globaalien terveystoimien suunnittelussa.

(29)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 7.

(30)

  https://www.theglobalfund.org/en/  

(31)

  https://extranet.who.int/uhcpartnership/  

(32)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 8.

(33)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 9.

(34)

https://www.gavi.org/

(35)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 18.

(36)

Kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen (2017) mukaisesti: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A42017Y0630%2801%29

(37)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 6.

(38)

  Pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto, Terveys: Yleiset suuntaviivat, 2014 .

(39)

Tällä tarkoitetaan terveydenhuoltojärjestelmän kykyä varautua hoidon tarpeen äkilliseen voimakkaaseen kasvuun ja selviytyä siitä.

(40)

Nämä ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä vaatimuksia, jotka terveysjärjestelmien on täytettävä ja joiden tavoitteena on ”tautien kansainvälisen leviämisen ehkäisy, torjunta ja hallinta käyttäen kansanterveydellisiä keinoja”. Ks. International Health Regulations (2005) Third Edition (who.int)

(41)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 20.

(42)

Ks. Kickbusch, Ilona ym., https://urldefense.com/v3/__https://globalchallenges.org/wp-content/uploads/2021/12/A-new-understanding-of-global-heath-security-UPDATED.pdf__;!!DOxrgLBm!FfwKtCBNDEEFdv0Lhhm84mxHTFJ8hsQ0BQMCPJAfrez0deRI_jLni1swaTgq5XZ7EBHjoJF3f4CdHtU7soD0FII0igpx4g7IYurdHQ$ . Lahjoitusvaroilla ja teknisellä avulla on aina oma asemansa, mutta (tukea koskevien, taloudellisten, poliittisten ja geopoliittisten) rakenteiden on kannustettava selkeästi ymmärrettyyn kansalliseen vastuunottoon.

(43)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 3.

(44)

Ks. liitteessä 1 mainitut hankkeet 12 ja 19.

(45)

Tätä tukee liitteessä 1 mainittu hanke 4.

(46)

Ks. https://europa.eu/capacity4dev/tei-jp-tracker/ .

(47)

Professori Peter Piot, jota siteerataan verkkosivulla https://ec.europa.eu/research-and-innovation/en/horizon-magazine/how-we-prepare-age-pandemics .

(48)

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_22_4474

(49)

WHO:n pääjohtaja perusti pandemiavalmiutta ja -torjuntaa käsittelevän riippumattoman paneelin Maailman terveyskokouksen päätöslauselman WHA73.1 johdosta: https://theindependentpanel.org/

(50)

https://www.worldbank.org/en/programs/financial-intermediary-fund-for-pandemic-prevention-preparedness-and-response-ppr-fif

(51)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 15.

(52)

  https://europa.eu/capacity4dev/tei-jp-tracker/tei/manufacturing-and-access-vaccines-medicines-and-health-technology-products-africa  

(53)

  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_3890  

(54)

Mukaan lukien jätekuljetukset (europa.eu)

(55)

  https://cbrn-risk-mitigation.network.europa.eu/index_en  

(56)

http://unscr.com/en/resolutions/2286

(57)

https://www.who.int/initiatives/pandemic-influenza-preparedness-framework

(58)

  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2022/03/03/council-gives-green-light-to-start-negotiations-on-international-pandemic-treaty/

(59)

Ks. myös jäljempänä periaate 11.

(60)

G7 Pact for Pandemic Readiness: https://www.g7germany.de/resource/blob/974430/2042052/2d5b55bcdfc0f1aa46b979566288e9a5/2022-05-20-pact-for-pandemic-readniness-data.pdf?download=1  

(61)

  https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/antimicrobial-resistance  

(62)

Ks. EU:n biodiversiteettistrategia (COM(2020) 380), Pellolta pöytään -strategia (COM(2020) 381) ja saasteettomuustoimintasuunnitelma (COM(2021) 400).

(63)

  https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)00948-X/fulltext  

(64)

Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus; biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus ja siihen liittyvä Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta; Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi vakavasta kuivuudesta ja/tai aavikoitumisesta kärsivissä maissa, erityisesti Afrikassa; vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä; ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus

(65)

 Ks. myös periaatteet 7 ja 9.

(66)

https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:5391557a-aaa2-11ec-83e1-01aa75ed71a1.0002.02/DOC_1&format=PDF

(67)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta ( https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014L0095&from=FI ).

(68)

  WTO | Ministerial conferences - Twelfth WTO Ministerial Conference - Geneva Switzerland

(69)

  https://www.wto.org/english/tratop_e/trips_e/trips_e.htm  

(70)

Liitteessä 1 mainittuun hankkeeseen 1 sisältyvällä EU4Health-ohjelman tuella.

(71)

WHA75(8): https://apps.who.int/gb/ebwha/pdf_files/WHA75/A75(8)-en.pdf  

(72)

Lähde: WHO | Programme Budget Web Portal . Vierailtu 3. marraskuuta 2022.

(73)

https://www.g7germany.de/resource/blob/974430/2042058/5651daa321517b089cdccfaffd1e37a1/2022-05-20-g7-health-ministers-communique-data.pdf

(74)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 10.

(75)

Kuten Lancet-asiantuntijaryhmä on ehdottanut, ks. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(22)01585-9/fulltext

(76)

Kolmen rahoitusikkunan osalta: taudintorjuntahyödykkeet, pandemiavalmius ja -toimet sekä perusterveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen matalan ja keskitulotason maissa.

(77)

  https://au.int/sites/default/files/pages/32894-file-2001-abuja-declaration.pdf

(78)

Ks. liitteessä 1 mainitut hankkeet 13, 14, 15, 16 ja 17.

(79)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 19, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_3890

(80)

  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/statement_21_4846  

(81)

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/STATEMENT_21_4846

(82)

Tämä on muuttunut sittemmin monenväliseksi aloitteeksi, johon osallistuu myös muita kumppaneita (Kanada, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta).

(83)

  CIPR - USA-EU Joint Statement on Covid-19 Manufacturing and Supply Chain Taskforce (europa.eu)

(84)

  https://www.who.int/initiatives/sdg3-global-action-plan  

(85)

  european-consensus-on-development-final-20170626_en (5).pdf

(86)

Edellyttäen vuotuisessa talousarviomenettelyissä käytettävissä olevia varoja.

(87)

Ks. liitteessä 1 mainittu hanke 5.