Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille: Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta 2023”

(COM(2022) 780 final)

(2023/C 146/10)

Yleisesittelijä:

Gonçalo LOBO XAVIER

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 19.12.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen täysistunnossa	23.2.2023
Täysistunnon numero	576
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	196/2/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti kestävää kasvua koskevan vuotuisen selvityksen 2023 keskeisiin poliittisiin painopisteisiin, joiden avulla toteutetaan kilpailukykyisen kestävyyden neljää ulottuvuutta. Nykyinen tilanne ja skenaariot huomioon ottaen on selvää, että heikossa asemassa olevia kotitalouksia on tuettava lyhyellä aikavälillä niiden suojelemiseksi energiakriisin pahimmilta vaikutuksilta. Samanaikaisesti tulee jatkaa energiatehokkuuden yleistä edistämistä Euroopan unionissa. ETSK katsoo, että keskipitkän ja pitkän aikavälin politiikoilla olisi vauhditettava digitaalista ja vihreää siirtymää. Komitea katsoo myös, että unionin on tasapainotettava energian kysyntä siten, että energiaa säästetään talviajaksi ja että vältetään kustannusten nousua. On ratkaisevan tärkeää tukea toimenpiteitä, joilla lisätään tehokkuutta kaikilla aloilla. Tämä on tehtävä turvaten samalla sisämarkkinoiden eheys ja varmistaen makrotalouden vakaus sekä johdonmukainen finanssi- ja rahapolitiikka.

1.2

ETSK on tietoinen siitä, että vuonna 2023 talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa hallitsee elpymis- ja palautumissuunnitelmien tehokas täytäntöönpano. Suunnitelmissa painottuvat voimakkaasti jäsenvaltioiden politiikkaohjelmat, joiden avulla niiden on voitava vauhdittaa talouttaan. ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin käydä vuoropuheluja jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2023 alussa. Vuoropuhelut voivat olla muodoltaan komission ja jäsenvaltioiden välisiä perusteellisia keskusteluja, joiden on tarkoitus vaikuttaa maakohtaisiin suosituksiin. ETSK uskoo, että tällaiset vuoropuhelut ovat omiaan parantamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa ja takaamaan, että maakohtaisissa suosituksissa huomioidaan ja yksilöidään paremmin mahdolliset huolenaiheet.

1.3

ETSK kehottaa varmistamaan oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot ja toimivan kilpailun sekä ottamaan entistä paremmin huomioon kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet, jotta sisämarkkinoiden toimintaa voidaan parantaa. Tämä on entistäkin tärkeämpää sodan ja energiakriisin oloissa. Komitea kannattaa kehotusta ryhtyä toimiin sisämarkkinoiden tehostamiseksi. ETSK uskoo viimeaikaisten häiriöiden korostavan tarvetta koordinoida vahvasti finanssipolitiikkoja, joiden tulee olla terveellä pohjalla, ja rakentaa hyvinä aikoina finanssipoliittisia puskureita, joita voidaan käyttää laskusuhdanteessa. Samanaikaisesti tulee korjata sosiaalisia puutteita, sillä ne voivat vaarantaa talouskasvun keskipitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikalla olisi pyrittävä saavuttamaan maltillisella tasolla oleva julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema ja varmistamaan julkisen talouden kestävyys asteittaisen vakauttamisen sekä kestävää kasvua edistävien investointien ja uudistusten avulla.

1.4

ETSK kehottaa parantamaan jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja peräänkuuluttaa rohkeita päätöksiä, joilla luodaan kannustimia välttää EU:n energiariippuvuutta erityisesti Venäjästä. Tällainen riippuvuus voisi vaarantaa unionin edut, ja siihen on puututtava arkailematta.

1.5

ETSK kehottaa käsittelemään inflaatiokysymystä maltillisesti, realistisesti ja tasapainoisesti, jotta kaikki tahot saadaan mukaan etsimään ratkaisua, joka hyödyttää koko unionia. Kilpailuviranomaisten on pyrittävä hyvin aktiivisesti varmistamaan hintojen avoimuus ja oltava valppaina markkinoiden mahdollisten toimintapuutteiden varalta. Hallitusten on huolehdittava siitä, että niiden lausunnot perustuvat parhaaseen mahdolliseen empiiriseen analyysiin, ja vältettävä kritisoimasta kaupallisia toimijoita perusteettomasti, sillä se voi johtaa kansalaisten, yritysten ja työmarkkinaosapuolten välisiin konflikteihin. ETSK on myös sitä mieltä, että ongelma saadaan ratkaistua vain, jos hallitukset, yritykset ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta toimivat yhdessä. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden on pyrittävä selvästi ja herkeämättä nimenomaan siihen, että käytettävissä olevat taloudelliset ja muut julkiset resurssit hyödynnetään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä on ratkaisevan tärkeää uusien ja laadukkaiden investointien varmistamiseksi.

1.6

ETSK painottaa edelleen, että järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa (työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot), Euroopan parlamenttia ja kansallisia parlamentteja on kuultava laajemmin koko EU-ohjausjakson ajan, jotta kansallinen sitoutuminen olisi vahvempaa. Komitea katsoo, että sekä ohjausjaksoprosessi että elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano hyötyisivät ETSK:ssa edustettuina olevien organisaatioiden paremmasta ja järjestelmällisemmästä osallistamisesta. Toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon tarvitaan realismia.

1.7

ETSK tiedostaa myös tarpeen investoida osaamiseen ja teollisten tavoitteiden edistämiseen, jotta voidaan todella hyödyntää Euroopalla olevia vahvuuksia. On tehtävä etenkin kansalaisia hyödyttäviä investointeja innovointiin ja tieteeseen.

1.8

ETSK kehottaa komissiota parantamaan viestintää kansalaisten kanssa. Vahvan, luotettavan ja yhtenäisen viestin välittäminen haasteista ja siitä, miten unioni pyrkii ratkaisemaan ne, on olennaisen tärkeää kansalaisten kannalta ja auttaa välttämään väärinkäsityksiä Euroopan yhdentymishankkeesta. Viestinnän parantamiseen investoiminen (eikä ETSK tarkoita mainostamista) voisi olla hyödyllistä muutoksen aikaansaamiseksi Eurooppa-hankkeen vastaisessa retoriikassa, ja sen tulisi olla ensisijainen tavoite. ETSK suhtautuukin myönteisesti myös komission aloitteeseen esittää tänä vuonna tiedonanto työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta EU:ssa ja ehdotus neuvoston suositukseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolista kansallisella tasolla. On olennaisen tärkeää parantaa samanaikaisesti sekä viestintää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kuulemista.

2.   Taustaa

2.1

Ei ole salaisuus, että Euroopassa eletään nyt vaikeinta ajanjaksoa 70 vuoteen. Unionilla on ratkottavanaan monia mutkikkaita taloudellisia ja sosiaalisia haasteita Venäjän käydessä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Sota kalvaa jatkuvasti Euroopan taloutta, sillä energialaskut ovat kasvaneet jyrkästi, inflaatio on korkealla, tavarantoimitukset takeltelevat, velkamäärät kasvavat ja lainakustannukset nousevat. Onkin aika tehdä päätöksiä siitä, millainen on maailman menestyksekkäimpiin kuuluvan sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista edistystä tukevan hankkeen tulevaisuus.

2.2

Komissio hyväksyi 22. marraskuuta 2022 vuoden 2023 EU-ohjausjaksoon liittyvän syyspaketin, jossa esitetään, millä tavoin näihin haasteisiin voidaan vastata yhdessä ja miten eurooppalaisia talouksia voidaan vahvistaa pitkällä aikavälillä koordinoimalla talous-, finanssi-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Tavoitteena on varmistaa kohtuuhintaisen energian riittävä saanti, turvata talous- ja rahoitusvakaus, suojella heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja yrityksiä, edistää kasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä saada vihreä ja digitaalinen siirtymä toteutettua.

2.3

Vuotuisessa selvityksessä kestävästä kasvusta 2023 esitetään tulevan vuoden poliittiset painopisteet sekä suunnitelma tämän koordinoinnin tehostamiseksi, jotta voidaan lieventää kielteisiä vaikutuksia, vastata vallitseviin haasteisiin ja parantaa yhteiskunnan ja talouden häiriönsietokykyä edistäen samalla kestävää ja osallistavaa kasvua YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kilpailukykyisen kestävyyden parantamisen neljä painopistettä ovat ympäristökestävyyden, tuottavuuden, oikeudenmukaisuuden sekä makrotalouden vakauden edistäminen.

2.4

Talous- ja työllisyyspoliittisessa ohjelmassa olisi keskityttävä auttamaan kansalaisia ja yrityksiä, jotta nämä selviävät energiakustannusten kasvuun ja energian saatavuuteen liittyvistä haasteista. Samanaikaisesti tulee jatkaa toimia kestävän kasvun sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi ja kohentaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja talouden häiriönsietokykyä.

2.5

Keväällä 2023 on odotettavissa tähän periaatteeseen pohjautuvia ehdotuksia maakohtaisiksi suosituksiksi. Maaraporteissa keskitytään seuraaviin näkökohtiin: — yhteenvedon kaltainen mutta kattava yleiskuva taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä sekä jäsenvaltioiden haasteista; — yleiskatsaus kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanotilanteeseen; — jatkossakin maltillinen ote maakohtaisiin suosituksiin.

2.6

Komissio on laatinut euroaluetta varten viisi suositusta vuodeksi 2023: a) Koordinoidaan finanssipolitiikkaa. b) Jatketaan julkisia investointeja. c) Seurataan palkka- ja sosiaalipolitiikkaa. d) Parannetaan liiketoimintaympäristöä. e) Turvataan makrotalouden vakaus.

3.   Erityistä

3.1   Talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen

3.1.1

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso on edelleen jäsenvaltioiden politiikkojen tehokkaamman koordinoinnin tärkein ja vakiintunut kehys. Koordinointi on tuottanut tulosta, sillä EU:n talouden elpyminen covid-19-pandemian jälkeen on ollut nopeinta sitten sodan jälkeisen nousukauden ja unionin työmarkkinoiden häiriönsietokyky on osoittautunut hyväksi, sillä työllisyys on noussut ennätyksellisen korkeaksi. ETSK on EU-ohjausjakson sekä elpymis- ja palautumistukivälineen (myös siihen lisätyn REPowerEU-osion) täytäntöönpanon yhteydessä jatkossakin keskeisessä asemassa, kun on kyse muutosprosessista kilpailukykyisen kestävyyden saavuttamiseksi. Tämän mukaisesti ETSK ajaa edelleen sitä, että järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa kuultaisiin yhä laajemmin koko EU-ohjausjakson ajan, jotta voidaan ottaa huomioon yhteiskunnan eri toimijoiden erilaiset intressit ja vahvistaa kansallista sitoutumista.

3.1.2

ETSK kuulee parhaillaan jäsenvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajia saadakseen niiltä asiaa koskevia suosituksia (1). ETSK suhtautuukin myönteisesti komission heinäkuussa 2022 julkistamaan aloitteeseen (2) esittää tänä vuonna tiedonanto työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta EU:ssa ja ehdotus neuvoston suositukseksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolista kansallisella tasolla.

3.1.3

ETSK kannustaa Euroopan komissiota laajentamaan EU-ohjausjakson puitteissa toimivien foorumien työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille tarjoamia osallistumismahdollisuuksia ja luomaan foorumeille selkeän kehyksen, jotta niiden kautta voidaan jakaa tietoa ja osallistaa kyseisiä tahoja ja jotta näistä tulisi aidosti merkittäviä toimijoita finanssi-, talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan koordinoinnissa EU:n tasolla.

3.2   Geopoliittinen kriisi – Ukrainan sota

3.2.1

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan koituu EU:n taloudelle ja yhteiskunnalle monia uusia taloudellisia ongelmia, jotka vaikuttavat unionin yleiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen vakauteen ja energiahuoltoon. EU:n täytyy edelleen tavoitella sekä kilpailukykyistä kestävyyttä että yhteiskunnan ja talouden häiriönsietokykyä. Aivan lähitulevaisuudessa tarvitaan tukitoimenpiteitä, joilla lievennetään Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutuksia eurooppalaisiin ihmisiin ja yrityksiin, etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) sekä pieni- ja keskituloisiin.

3.2.2

Erityisen suuri merkitys on energiakriisillä: yhdessä erittäin korkean inflaatiotason kanssa sillä on huomattava vaikutus pitkällä aikavälillä. ETSK korostaa tässä yhteydessä tarvetta ryhtyä välittömästi toimiin, jotta tilanne ei pahenisi entisestään lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, ja huolehtia samaan aikaan siitä, että vihreä siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti. Monissa maissa energiantuotanto ei vastaa energiankulutusta.

3.2.3

ETSK:n näkemyksen mukaan eräiden maiden hallituksilla, jotka eivät ole vielä laatineet omaa energiantuotantoa koskevia suunnitelmia, on edelleen selvitettävää mahdollisuuksissa lisätä tuotantoa ja hyödyntää tietyissä maissa tarjolla olevia olosuhteita ja resursseja, kuten aurinko-, aalto- ja tuulienergiaa. Yksi syy tähän on se, että monissa jäsenvaltioissa lainsäädäntö on yhä liian monimutkaista tai huonosti laadittua ja byrokratia kohtuutonta. Tämä ei edistä vihreän energian tuotantoa, johon on kuitenkin valtavat mahdollisuudet. On uskallettava toteuttaa tarvittavat yhteiset toimet. Tämä edellyttää investointeja erityisesti yksityiseltä sektorilta, mutta julkisetkin investoinnit ovat edelleen erittäin tärkeitä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, tulevan vaurauden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä EU:n strategisen riippumattomuuden parantamiseksi. Tämä näkökohta tulee ottaa huomioon myös koheesiopolitiikassa.

3.3   Inflaatio

3.3.1

Etenkin energian hintojen jyrkästä noususta johtuva korkea inflaatio vaikuttaa erittäin kielteisesti työntekijöihin ja yrityksiin, rahoitusvakauteen, ostovoimapariteettiin sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen vakauteen. Inflaatio on maailmassa ja EU:ssa sekä alkuperältään että ratkaisuiltaan monimutkainen ilmiö. Sitä ruokkivat välittömimmin ja eniten sellaiset tekijät kuin tarjonnan pullonkaulat maailman elpyessä nopeasti pandemian aiheuttamasta taantumasta elvyttävän rahapolitiikan oloissa sekä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan juontuva energiakriisi. Inflaatio koettelee kaikkia talouden toimijoita ja väestöryhmiä, erityisesti heikoimpia ja huonoimmassa asemassa olevia. Työntekijöiden ja kuluttajien ostovoima heikkenee, ja monien yritysten voittomarginaalit pienenevät. Vain keinottelijoiden ja tiettyjen talouden alojen, kuten energia-alan, voitot kasvavat tuntuvasti. Jäsenvaltiot ovat ottaneet inflaation kurissa pitämiseksi käyttöön erilaisia hillintäkeinoja, joihin kuuluvat muun muassa tuki hintojen nousun ehkäisemiseksi elintarvikealalla, toimet palkkojen pitämiseksi tasapainossa sekä talouspoliittiset keinot. Asetetut tavoitteet ja ratkaisu, jolla turvattaisiin taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi, ovat vielä kaukana.

3.3.2

Kilpailuviranomaisten on pyrittävä hyvin aktiivisesti varmistamaan hintojen avoimuus ja oltava valppaina markkinoiden mahdollisten toimintapuutteiden varalta. Hallitusten on huolehdittava siitä, että niiden lausunnot perustuvat parhaaseen mahdolliseen empiiriseen analyysiin, ja vältettävä kritisoimasta kaupallisia toimijoita perusteettomasti, sillä se voi johtaa kansalaisten, yritysten ja työmarkkinaosapuolten välisiin konflikteihin.

3.3.3

Inflaation torjunnan on oltava EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten koordinoidun talouspolitiikan ensisijainen tavoite. Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansallisten keskuspankkien on otettava rahapolitiikkaa tiukentaessaan huomioon, ettei inflaatiokehitys johdu liiallisesta kysynnästä, ja vältettävä sitä, että niiden päätökset johtaisivat uuteen taantumaan. ETSK kannustaa EKP:ta alentamaan pohjainflaatiota vaarantamatta kuitenkaan EU:n talouden elpymistä. Edellä mainittujen riskien vuoksi EKP:n olisi edettävä rahapolitiikan normalisoinnissa varovasti (3). EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten on otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä ja pahiten kärsineitä yrityksiä. Kolmikantaneuvotteluista, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta ja työehtosopimusneuvotteluista on tultava keskeisiä välineitä, joita hyödynnetään, kun pyritään puuttumaan inflaatiokriisiin oikeudenmukaisen taakanjaon avulla ja suunnittelemaan toimenpiteitä kriisin voittamiseksi talouden eri aloilla. ETSK kannattaakin energian hintajarrun kaltaisia toimenpiteitä inflaatiokehityksen hillitsemiseksi.

3.4   EU:n ympäristötavoitteet ja energiakriisi

3.4.1

ETSK toteaa jälleen saman, minkä se on todennut viime kuukausinakin: uusista kriiseistä huolimatta emme voi luopua EU:n tasolla asetetuista tavoitteista, jotka koskevat hiilestä irtautumista ja ympäristökestävyyttä. Yritysten ja työntekijöiden edellytyksiä on vahvistettava ja kaikkia kansalaisia on autettava yli vaikeuksista, jotta unionin pitkän aikavälin ympäristötavoitteet saavutettaisiin.

3.4.2

ETSK suhtautuukin myönteisesti toimenpiteisiin, joilla koordinoidaan energian hintoja inflaatiokehityksen hillitsemiseksi. Alempien energian hintojen tulee kuulua EU:n talouspolitiikan ensisijaisiin tavoitteisiin. ETSK kannattaa hintakattojen asettamista sähkölle ja kaasulle ja muistuttaa peräänkuuluttaneensa aiemmissa lausunnoissaan ja päätöslauselmissaan huutokauppaan perustuvan sähkön tukkumarkkinoiden marginaalihinnoittelujärjestelmän pikaista uudistamista, koska se on luontaisesti inflaatiota kiihdyttävä. Investoinnit vihreään energiaan ovat olennaisen tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

3.4.3

Komissio on esittänyt REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta riippumaton Venäjän kaasu- ja öljytoimituksista, ja ETSK on ilmaissut kannattavansa lähestymistapaa, jonka neljä pilaria ovat energian säästäminen, kaasun tuonnin monipuolistaminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen nopeuttamalla siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin ja rahoitukseen liittyvät ratkaisut (4). Samaan aikaan ETSK kehottaa pitämään huolen siitä, että niin kuluttajat kuin teollisuuskin saavat energiaa mahdollisimman kohtuullisin kustannuksin. Komitea toteaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien muuttaminen erityisen REPowerEU-luvun liittämiseksi niihin tarjoaa jäsenvaltioille lisätilaisuuden kuulla järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa ja ottaa sen näkemykset huomioon.

3.4.4

ETSK korostaa, että lisäaloitteet saattavat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että vihreää siirtymää varten saadaan käyttöön riittävästi yksityistä ja julkista pääomaa. ETSK pitää myös ehdottoman tarpeellisena, että yhtenä ensisijaisena tavoitteena on parantaa nykyisten rahoitusvarojen käytön koordinointia. Tästä asiasta olisi erittäin hyödyllistä viestiä kansalaisille, jotta heidät saadaan mukaan edistämään yhteistä tavoitetta.

3.5   Sosiaali- ja talouskriisi ja osaamisen ja pätevien henkilöiden puute

3.5.1

Vaikka EU:n työttömyysaste on vain 6 prosenttia, edelleen on vaikeaa löytää ihmisiä, joilla on talouden elpymisen ja häiriönsietokyvyn sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamisen edellyttämää osaamista. Joissakin maissa on huutava pula ammattitaitoisesta työvoimasta monissa keskeisissä ammateissa, mikä johtuu erityisesti siitä, että monet nuoret lähtevät kotimaastaan työn perässä. Keskeistä koulutusta tulee edistää, mutta merkittävä osa ammattitaitoisista työntekijöistä menetetään koulutuksen jälkeen. EU:n riippumattomuuteen tähtäävän strategian tukemiseksi osia tuotannosta halutaan palauttaa Eurooppaan, mutta Euroopassa ei ole riittävästi osaajia työskentelemään näissä tehtaissa. Tähän tilanteeseen on etsittävä ratkaisuja jatkuvasti.

3.5.2

ETSK korostaa, että laadukkaiden työpaikkojen tarjoaminen on yksi parhaista tavoista houkutella korkeasti koulutettuja ihmisiä. Toimeentuloon riittävän kohtuullisen palkan maksaminen, virallisten työsuhteiden varmistaminen epävarmojen työolojen välttämiseksi, kattavien täydennyskoulutusohjelmien tarjoaminen, erinomaiset terveys- ja turvallisuusolot, pyrkimys sukupuolten tasapuoliseen edustukseen sekä riittävä sosiaalinen suojelu kansallisella tasolla ovat paitsi tavoitteita sinänsä luovat myös perustan suotuisalle taloudelliselle ja poliittiselle kehitykselle. Lisäksi ETSK kehottaa soveltamaan koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä vastuullisesti sellaisia politiikkoja, jotka ovat tasapainoisia ja joissa yhdistellään julkisen ja yksityisen sektorin koulutusjärjestelmiä, jotta käytettävissä olevat taloudelliset resurssit tulevat paremmin hyödynnetyiksi.

3.6   Julkiset ja yksityiset investoinnit ja velka

3.6.1

EU:ssa tarvitaan kiireellisesti yhä enemmän julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta pystytään saavuttamaan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitalisaatioon liittyvät tavoitteet, nopeuttamaan energiasiirtymää ja vastaamaan strategisen riippumattomuuden uusiin haasteisiin. Yhtäältä on tarpeen, että unioni kuroo umpeen viime vuosikymmenen investointivajetta, ja toisaalta taas, että enemmistö jäsenvaltioista pienentää julkista alijäämäänsä ja velkaansa. Tämä on tehtävä hyvin tasapainoisesti mutta päättäväisesti.

3.6.2

Komitea katsoo kuitenkin, että ennen kuin julkisiin investointeihin ja yksityisten investointien edistämiseen käytettäviä EU:n varoja ryhdytään lisäämään poikkeuksellisella tavalla on olennaisen tärkeää hyödyntää kokonaan eri ohjelmien – rakenne- ja koheesiorahastojen, elpymis- ja palautumistukivälineen, InvestEU-ohjelman jne. – kaikki nykyiset resurssit. Tätä varten olisi huolehdittava siitä, että resursseja voidaan sekä tavoitteiden että täytäntöönpanon määräaikojen osalta käyttää mahdollisimman joustavasti mutta kuitenkin siten, että asianmukaista täytäntöönpanoa valvotaan tiukasti. ETSK katsoo, että ajatus jäsenvaltioiden yhteisistä hankkeista voisi olla mielenkiintoinen investointien ja rakenneuudistusten edistämiseksi.

3.6.3

ETSK korostaa, että pääomamarkkina- ja pankkiunionin valmiiksi saattamisessa on edistyttävä, jotta voidaan taata vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämien erittäin suurten investointien rahoittamiseksi ratkaisevan tärkeiden rahoitusalan ja -markkinoiden moitteeton toiminta. Pääomamarkkinaunionin ja pankkiunionin syventämisen avulla voitaisiin paitsi luoda pohja kestävän rahoituksen ohjelmalle myös vahvistaa rahoituskanavia, edistää investointitoimintaa ja parantaa häiriönsietokykyä.

3.6.4

Sekä covid-19-kriisi että Venäjän hyökkäys on vaikuttanut hyvin kielteisesti ulkoiseen tasapainoon. ETSK kehottaa lisäämään investointeja, sillä ne ovat tärkein EU:n kilpailukykyä edistävä tekijä.

3.6.5

ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tehokkaammin jo käytettävissä olevia resursseja ennen kuin ne pyytävät uusia. Lisäksi komitea kehottaa joustavoittamaan EU:n rahoitusvarojen käyttöä, jotta niitä voidaan kohdentaa uudelleen, ellei niitä pystytä käyttämään alkuperäisiin tarkoituksiinsa tai jos sosiaaliset, taloudelliset, ympäristöön tai puolustukseen liittyvät haasteet edellyttävät mukautuksia. EU:n olisi myös luotava tarvittaessa asianmukaiset edellytykset ja välineet julkisten investointien lisäämiseksi ja suurempien yksityisten investointien käyttöön saamisen helpottamiseksi. Tässä yhteydessä on pyrittävä yhteisiin strategisiin ja riippumattomuutta koskeviin tavoitteisiin, eikä EU:n sisämarkkinoiden toimintaa saa vaarantaa tai horjuttaa. ETSK korostaa myös, että myönnettyjen varojen käyttöä on tehostettava: jäsenvaltioiden on sitouduttava tekemään selkoa siitä, missä ja miten varat on käytetty. Lisäksi ETSK kiinnittää huomiota tehokkaaseen tulojen keräämiseen pyrittäessä varmistamaan julkistalouden kestävyys. Esimerkiksi aggressiivinen verosuunnittelu ja verovilppi aiheuttavat niin ikään vakavaa vahinkoa julkiselle taloudelle. Kestävä ja osallistava kasvu on kaiken kaikkiaan paras vakaan julkistalouden perusta. Edellä esitetystä huolimatta vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman loppuun saattaminen sekä tavoite saavuttaa strateginen riippumattomuus energia-alalla ja teollisuudessa sisämarkkinoiden perusperiaatteita kunnioittaen edellyttävät EU-rahoituksen lisäämistä, kuten ETSK esittää toukokuussa 2022 antamassaan päätöslauselmassa (5).

---

(1)  Yhteenveto kuulemisen tuloksista ja selkeät suositukset esitetään oma-aloitteisessa lausunnossa, jonka täysistunto saa hyväksyttäväkseen huhtikuussa 2023.

ETSK:n oma-aloitteinen lausunto ”ETSK:n suositukset talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson perusteelliseksi uudistamiseksi” (ECO/600), joka esitetään hyväksyttäväksi huhtikuussa 2023.

(2)  Tarkastelukertomus elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta, 29.7.2022.

(3)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Lisähuomioita euroalueen talouspolitiikasta 2022” (EUVL C 75, 28.2.2023, s. 43).

(4)  ETSK:n lausunto ”REPowerEU-suunnitelma”, annettu 21. syyskuuta 2022 (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 185).

(5)  EUVL C 323, 26.8.2022, s. 1.