Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja direktiivin 2008/99/EY korvaamisesta”

(COM(2021) 851 final – 2021/0422 (COD))

(2022/C 290/23)

Esittelijä:	Arnaud SCHWARTZ
Toinen esittelijä:	Ozlem YILDIRIM

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 2.5.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 2 kohta
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	8.3.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23.3.2022
Täysistunnon nro	568
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	215/3/6

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta tarkistaa direktiiviä ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja korvata direktiivi 2008/99/EY, sillä näin voidaan korjata nykyisen direktiivin suurimmat puutteet ja pyrkiä torjumaan ympäristörikollisuuden kasvusuuntausta Euroopassa.

1.2

ETSK toteaa, että ehdotuksen soveltamisalaa ei ole muutettu, vaan se perustuu edelleen rikosluetteloon, eikä siihen sisälly erillistä määritelmää yleiselle ympäristövahinko- tai ympäristön vaarantamisrikokselle. ETSK katsoo, että rikosluetteloa pitäisi laajentaa kattamaan mahdollisimman monenlaisia rikostyyppejä, jotta direktiiviä ei tarvitsisi tarkistaa jälleen pikaisesti sen voimaantulon jälkeen ja jotta voitaisiin välttää tietynlaisen ympäristöön kohdistuvan rikollisen toiminnan jääminen rankaisematta.

1.3

ETSK panee merkille kiireellisen tarpeen parantaa ympäristörikoslainsäädännön täytäntöönpanoa Euroopassa ja toteaa, että ympäristörikosdirektiivi, jossa on selkeämmät säännökset, edistää parempaa täytäntöönpanoa. ETSK katsoo, että ehdotetut seikat, jotka otetaan huomioon arvioitaessa, onko vahinko huomattava, eivät ole riittäviä ja että tarkemmat ohjeet saattavat olla tarpeen. Lisäksi erillinen ”huomattavan vahingon” määritelmä olisi selkeämpi.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti ympäristötuhon mainitsemiseen johdanto-osassa. Se olisi kuitenkin ETSK:n mielestä aiheellista sisällyttää direktiivin varsinaiseen toiminnalliseen osaan.

1.5

ETSK on tyytyväinen yksityishenkilöille määrättävien enimmäisrangaistusten ja oikeushenkilöille määrättävien enimmäisseuraamusten vähimmäistasojen asettamiseen. Jotta seuraamukset olisivat todella tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia, rajoja olisi kuitenkin ETSK:n mielestä korotettava huomattavasti.

1.6

ETSK kannustaa komissiota arvioimaan mahdollisuuksia laajentaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaa ympäristörikoksiin ja luoda näin ”Euroopan vihreä syyttäjänvirasto”, joka auttaisi osaltaan torjumaan sellaisia ympäristörikoksia, joilla tiedetään olevan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

1.7

ETSK korostaa tarvetta vahvistaa rikosprosessiketjua ja EU:n ympäristörikoslainsäädännön täytäntöönpanoa. Komitea toistaa asiakokonaisuuteen NAT/767 kuuluvassa tiedonannossa ”Ympäristörikosdirektiivin arviointi” (1) esittämänsä suosituksen, että EU:n jäsenvaltiot perustaisivat ympäristörikollisuuteen erikoistuneita poliisivoimia, syyttäjiä, tuomareita ja tuomioistuimia. ETSK uskoo, että ympäristörikosdirektiivi voi olla tehokas vain, jos tähän varataan riittävät resurssit ja järjestetään koulutusta jäsenvaltiotasolla.

2.   Taustaa

2.1

Ympäristörikollisuus on maailman neljänneksi tuottavin rikollisuuden ala, ja Eurojust on havainnut sen lisääntyvän Euroopan unionissa (2). Vaikka ympäristörikoksia koskevien rajat ylittävien tuomioiden määrä ei ole kasvanut merkittävästi, Euroopassa tehtyjen ympäristörikosten määrä sen sijaan on kasvanut.

2.2

Euroopan komissio julkaisi 15. joulukuuta 2021 ehdotuksen ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin annetun direktiivin tarkistamisesta ja direktiivin 2008/99/EY korvaamisesta.

2.3

Direktiivin tavoitteena on vahvistaa yhteiset vähimmäissäännöt ympäristörikosten kriminalisoimiseksi korjaamalla nykyisen direktiivin 2008/99/EY puutteet.

2.4

Komissio julkaisi direktiiviä 2008/99/EY koskevan arviointinsa vuonna 2020 (3). Arvioinnissa havaittiin merkittäviä puutteita, jotka liittyivät käytännön täytäntöönpanoon, soveltamisalan rajoihin, rikosten määritelmiin, seuraamusten tasoihin, oikeudellisen terminologian epäselvyyteen, rajatylittävän yhteistyön puutteeseen, oikeushenkilöiden vastuujärjestelmään ja muihin direktiivin osa-alueisiin.

2.5

Ehdotetun direktiivin tavoitteena on parantaa tutkinta- ja syytetoimien tehokkuutta päivittämällä direktiivin soveltamisala ja selventämällä tai poistamalla ympäristörikollisuuden määritelmissä käytettyjä epämääräisiä termejä, varmistaa tehokkaat, varoittavat ja oikeasuhteiset seuraamustyypit ja -tasot ympäristörikosten osalta, edistää rajat ylittävää tutkintaa ja syytteeseenpanoa, parantaa ympäristörikollisuutta koskevaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa parantamalla tilastotietojen keruuta ja levittämistä sekä parantaa kansallisten rikosprosessiketjujen operatiivista tehokkuutta tutkinnan, syytetoimien ja seuraamusten edistämiseksi.

2.6

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 83 artiklan 2 kohtaan, joka – toisin kuin aiempi, ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa käytetty oikeusperusta – liittyy vahvemmin ympäristörikollisuuden rajatylittävään luonteeseen ja jossa annetaan EU:lle toimivalta vahvistaa rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt.

2.7

Ehdotuksen tavoitteena on näin ollen yhdenmukaistaa rikosoikeuden käyttäminen viimeisenä keinona EU:n koko ympäristölainsäädännön ja -säännöstön, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma mukaan luettuna, noudattamisen varmistamisessa, niin että samalla kunnioitetaan EU:n tavoitteita kestävästä kehityksestä, paremmasta ympäristön laadusta ja saastuttaja maksaa -periaatteesta.

3.   Yleiset huomiot

3.1

ETSK kannattaa komission ehdotusta tarkistaa direktiiviä ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja korvata direktiivi 2008/99/EY, sillä näin voidaan korjata nykyisen direktiivin suurimmat puutteet ja pyrkiä torjumaan ympäristörikollisuuden kasvusuuntausta Euroopassa.

3.2

ETSK korostaa Euroopan unionin kansainvälistä johtajanroolia maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristösuojelussa. ETSK on sitä mieltä, että ympäristörikosten ja järjestäytyneen ympäristörikollisuuden torjuminen Euroopan tasolla on ratkaisevan tärkeä osa-alue tässä johtajanroolissa, ja korostaa tarvetta lisätä yhteistyötä EU:n naapurimaiden ja muiden kolmansien maiden kanssa.

3.3

ETSK katsoo, että tarkistus on tervetullut aloite, joka auttaa torjumaan ympäristörikosten ja järjestäytyneen ympäristörikollisuuden lisääntymistä Euroopassa. Komitea kannattaa päätöstä korvata kokonaan vanha ympäristörikosdirektiivi, joka ei toimi, sen sijaan että sitä muutettaisiin.

3.4

ETSK panee merkille kiireellisen tarpeen parantaa ympäristörikoslainsäädännön täytäntöönpanoa Euroopassa ja toteaa, että ympäristörikosdirektiivi, jossa on selkeämmät säännökset, edistää jatkossa parempaa täytäntöönpanoa. Lisäksi ETSK kannattaa vahvasti velvoitteita panna konkreettisesti täytäntöön kansalliset strategiat, raportointivelvollisuudet sekä resursseja, koulutusta ja tutkintavälineitä koskevat vähimmäisvaatimukset.

3.5

ETSK suhtautuu myönteisesti ympäristörikosdirektiivin soveltamisalan laajentamiseen ehdotetulla tavalla. Komitea toteaa, että ehdotettu tarkistus ”laittoman” määritelmään poistaa merkittävän epäselvyyttä aiheuttavan tekijän ja että ehdotus rikosluettelon huomattavasta laajentamisesta mahdollistaa EU:n ympäristösäännöstön suojelemisen paljon nykyistä paremmin.

3.6

ETSK korostaa, että ehdotuksesta puuttuu erillisen yleisen ympäristövahinko- tai ympäristön vaarantamisrikoksen määritelmä. Ehdotuksessa laajennetaan merkittävästi ympäristörikosdirektiivin soveltamisalaa, mutta sidotaan soveltamisala silti edelleen useisiin muihin oikeudenaloihin ja EU:n johdettuun lainsäädäntöön, jolloin se on riippuvainen muun muassa hallinto-oikeudesta eikä näin ollen ota huomioon tulevaisuuden vaatimuksia. ETSK toteaa, että ehdotetun tyhjentävän rikosluettelon päivittäminen tulevaisuudessa saattaa edellyttää uusia lainsäädäntämenettelyjä.

3.7

ETSK suhtautuu myönteisesti ympäristötuhon mainitsemiseen johdanto-osassa. Ympäristötuho olisi kuitenkin ETSK:n mielestä aiheellista sisällyttää direktiivin varsinaiseen toiminnalliseen osaan. Lisäksi ETSK korostaa, että viitattaessa ympäristötuhoon on noudatettava sanamuotoa, jota ympäristötuhon oikeudellista määritelmää käsitellyt riippumaton asiantuntijapaneeli ehdotti kesäkuussa 2021 (4). ETSK suosittaa, että ympäristötuhoon viitataan laittomana tai mielivaltaisena tekona, johon on syyllistytty tietoisena siitä, että teko aiheuttaa erittäin todennäköisesti vakavaa ja joko laaja-alaista tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle. ETSK katsoo, että johdanto-osassa olisi aiheellista mainita aseelliset selkkaukset, ja toteaa, että ne täyttävät käytännössä lähes aina ympäristötuhon määritelmän. ETSK pitää valitettavana, ettei mitään ehdotetuista toimenpiteistä tai ratkaisuista ole sovellettu tai voida soveltaa kyseisiin tapauksiin.

3.8

Komitea on esittänyt direktiivin tarkistamista koskevia suosituksiaan asiakokonaisuuteen NAT/767 kuuluvassa tiedonannossaan ”Ympäristörikosdirektiivin arviointi”. Nyt julkaistun ehdotuksen valossa ETSK toistaa aiemmat suosituksensa, joiden mukaan ympäristörikosdirektiivin tarkistusta olisi hyödynnettävä tilaisuutena kriminalisoida yleisesti ympäristön vaarantaminen, aloittaa viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden jatkuva vuoropuhelu ja laajentaa ympäristörikoslainsäädännön soveltamisalaa niin, että se kattaa ympäristöön liittyvän kyberrikollisuuden.

3.9

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristörikoksia hyödynnetään yhä enemmän korruption keinona tai korruptioon liittyvänä osatekijänä taikka rahanpesun esirikoksena. Samalla kun EU:n talousarviosta osoitetaan yhä enemmän varoja vihreään siirtymään, on odotettavissa, että myös näiden varojen käyttöön liittyvän tällaisen rikollisen toiminnan riski kasvaa. Jätehuolto on yksi korkean riskin aloista, mutta myös monilla muilla ympäristönsuojeluun vaikuttavilla aloilla voi esiintyä korruptiota, rahanpesua ja petoksia. ETSK kannattaa näiden riskien mainitsemista johdanto-osassa, mutta kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että enemmän resursseja on kohdistettava näiden rikosten havaitsemiseen ja tutkimiseen sekä lainvalvontaviranomaisten kouluttamiseen ja siihen, että kansalaisyhteiskunta ja toimittajat pääsevät käsiksi tietoihin, joista tällainen toiminta voi paljastua.

3.10

Komitea korosti asiakokonaisuuteen NAT/824 kuuluvassa tiedonannossaan ”Ympäristönsuojelu perusoikeuksien kunnioittamisen ennakkoedellytyksenä” (5), että EU:n on kiireellisesti annettava ehdotus yritysten kestävää hallintotapaa käsitteleväksi direktiiviksi ja strategisten häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden (Strategic Lawsuit Against Public Participation, SLAPP) vastaiseksi lainsäädännöksi, jotta voidaan suojella ympäristönsuojelijoita, toimittajia ja väärinkäytösten paljastajia. ETSK toistaa nämä suositukset ja on tyytyväinen ympäristörikoksista ilmoittavien tai tutkinnassa avustavien henkilöiden suojelusta annetun säännöksen lisäämiseen.

3.11

ETSK on tyytyväinen rangaistusten ja seuraamusten vähimmäistasojen yhdenmukaistamiseen, rikollisen toiminnan ulottamiseen koskemaan törkeää huolimattomuutta ja vaarantamisrikoksia, koventamis- ja lieventämisperusteiden asettamiseen sekä lisärangaistusten ja -seuraamusten mainitsemiseen.

3.12

ETSK kannattaa yritysten vastuusta ympäristövahingoista annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä 2020/2027(INI) esitettyä kehotusta ja kannustaa komissiota arvioimaan mahdollisuuksia laajentaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaa ympäristörikoksiin ja luoda näin ”Euroopan vihreä syyttäjänvirasto”, joka auttaisi tukemaan sellaisia ympäristörikoksia, joilla tiedetään olevan yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lisäksi ETSK pyytää komissiota arvioimaan mahdollisuutta laajentaa Euroopan petostentorjuntaviraston toimeksiantoa niin, että se voi tehdä ympäristörikoksia koskevia hallinnollisia tutkimuksia.

4.   Erityiset huomiot

4.1   Rangaistukset ja seuraamukset

4.1.1

ETSK on tyytyväinen yksityishenkilöille määrättävien enimmäisrangaistusten ja oikeushenkilöille määrättävien enimmäisseuraamusten vähimmäistasojen asettamiseen. Lisäksi ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa katsotaan tarpeelliseksi sallia samanaikaisten hallinnollisten ja rikosoikeudellisten sakkojen määrääminen sekä varojen jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen, sillä näin noudatetaan perusperiaatetta, jonka mukaan samasta rikoksesta ei saa syyttää kahdesti. Jotta seuraamukset olisivat todella tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia, niiden rajoja olisi kuitenkin ETSK:n mielestä korotettava huomattavasti. Ympäristölainsäädännön rikkomisesta määrättävien seuraamusten tason asettaminen muilla EU:n oikeuden aloilla – kuten kilpailuoikeuden alalla – määrättäviä seuraamuksia alemmaksi antaa väärän signaalin siitä, millä tärkeyssijalla EU:n ympäristölainsäädäntö on, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja vuoden ja vuoden 2030 ilmastotavoitteet mukaan luettuina.

4.2   Ympäristörikokset

4.2.1

ETSK kannattaa yritysten vastuusta ympäristövahingoista annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä 2020/2027(INI) (6) komissiolle esitettyä kehotusta arvioida mahdollisuutta sisällyttää ympäristörikokset SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan tyhjentävään luetteloon, jossa on kymmenen rikollisuuden alaa.

4.2.2

ETSK kannattaa sitä, että rikosluetteloa on laajennettu ehdotuksessa ympäristörikosdirektiiviksi. Erityisen tyytyväinen komitea on tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU rikkomistapausten lisäämiseen.

4.2.3

ETSK katsoo, että rikosluetteloa pitäisi laajentaa kattamaan mahdollisimman monenlaisia rikostyyppejä, jotta direktiiviä ei tarvitsisi tarkistaa jälleen pikaisesti sen voimaantulon jälkeen ja jotta voitaisiin välttää tietynlaisen ympäristöön kohdistuvan rikollisen toiminnan jääminen rankaisematta. ETSK kannustaa lainsäätäjiä ehdottamaan, että rikoksiksi luokiteltavien tekojen luetteloon lisätään kaikenlaiset laittomat ja tahalliset teot sekä törkeä huolimattomuus.

4.3   Huomattavan vahingon määritelmä

4.3.1

Kun otetaan huomioon, että vanhan ympäristörikosdirektiivin mukaisen ”huomattavan vahingon” käsitteen katsottiin olevan merkittävä este tehokkaalle tutkinnalle ja syytteeseenpanolle, ETSK katsoo, että ehdotetut seikat, jotka otetaan huomioon arvioitaessa, onko vahinko huomattava, eivät ole riittäviä ja että tarkemmat ohjeet saattavat olla tarpeen. Erillinen ”huomattavan vahingon” määritelmä olisi selkeämpi. Se voisi edistää merkittävästi kipeästi kaivattua ympäristörikosdirektiivin määritelmien, muuttujien ja käsitysten sisäistä yhdenmukaisuutta.

4.4   Oikeushenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu

4.4.1

ETSK toteaa, että yhtiöiden ja emoyhtiöiden vastuuta säännellään hyvin eri tavoin eri jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä, mutta pitää silti harmillisena, että komission ehdotuksessa ei ole tarkistettu oikeushenkilöiden vastuuta koskevaa alkuperäistä sanamuotoa yhdenmukaisempaan suuntaan.

4.4.2

ETSK korostaa yritysten vastuusta ympäristövahingoista annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä 2020/2027(INI) esitettyä näkemystä, että yritysten olisi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vastattava aiheuttamiensa välittömien ympäristöhaittojen kustannuksista täysimääräisesti, jotta yrityksillä olisi kannustimia ottaa huomioon toimintansa ulkoiset ympäristövaikutukset ja välttää niihin liittyvien kustannusten ulkoistaminen.

4.4.3

ETSK on huolissaan siitä, että valtion viranomaisten vastuu on nimenomaisesti poissuljettu, ja katsoo, ettei ympäristörikoksiin syyllistyneiden syytteeseen asettamiselle pitäisi olla mitään esteitä, varsinkin tilanteissa, kun luvat on saatu lahjomalla viranomaisia.

4.5   Vuorovaikutus yleisön kanssa

4.5.1

ETSK on tyytyväinen väärinkäytösten paljastajien ja ympäristörikoksista ilmoittavien tai tutkinnassa avustavien henkilöiden suojelusta annetun säännöksen lisäämiseen. Komitea painottaa, että suurella yleisöllä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on merkittävä rooli ympäristörikosten havaitsemisessa ja niistä ilmoittamisessa, ja korostaa, että viranomaisten on vahvistettava ympäristön puolustajien suojelua ja lisättävä vuoropuhelua näiden kanssa. Komitea korostaa, että ympäristörikoksista ilmoittavien tai tutkinnassa avustavien henkilöiden suojelu on ulotettava koskemaan luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä.

4.5.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa on kiinnitetty huomiota ympäristörikoksista ilmoittavien tai tutkinnassa avustavien henkilöiden suojeluun. Viime vuosina kovan painostuksen tai jopa väkivallan kohteeksi ovat kuitenkin joutuneet väärinkäytösten paljastajien lisäksi myös ympäristöaktivistit ja ympäristörikoksista raportoivat tutkivat toimittajat. Komitea pyytääkin Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikissa jäsenvaltioissa suojellaan riittävällä tavalla väärinkäytösten paljastajia mutta myös niitä, jotka voivat auttaa näiden tietojen tuomisessa julkisuuteen, kuten aktivisteja ja toimittajia.

4.5.3

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että yleisöllä, jota asia koskee, on oikeus osallistua menettelyihin. Komitea korostaa, että tätä oikeutta on tärkeää soveltaa ja tulkita Århusin yleissopimuksen (7) 2 artiklan 5 kohdan valossa. Koska ympäristö ei voi puolustaa itseään tai edustaa itseään tuomioistuimessa, ETSK pitää tärkeänä, että taataan yleisön asianmukainen pääsy oikeuteen Århusin yleissopimuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.5.4

ETSK kannustaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita myös lisäämään tukeaan ympäristönsuojelijoille Euroopan unionin ulkopuolella diplomaattisten kanavien, Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) ja kansalaisyhteiskuntakontaktien kautta.

4.5.5

ETSK suosittaa, että kansalaisyhteiskunta otetaan mukaan uuden ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanoon.

4.5.6

ETSK toistaa, että ”rikosprosessiketju” on vain loppupuoli koko ympäristörikollisuusilmiön tapahtumaketjusta ja sen kohtelusta (vrt. rikosten tekeminen, niiden havaitseminen, niistä ilmoittaminen, syyttäminen ja rankaiseminen). Asiakokonaisuuteen NAT/767 kuuluvaa tiedonantoa edeltävät tutkimukset osoittivat ketjun alkupuoliskossa valtavia sarjoittaisia aukkoja, jotka johtuvat pääasiassa siitä, että yhteiskunnan tieto ja käsitykset ympäristörikoksista vaihtelevat. Ongelman selittäminen koko yhteiskunnalle ja tietoisuuden lisääminen on keskeisen tärkeää, jotta voidaan kehittää yhteiskunnallista vastuuta, jonka puuttuminen puolestaan heikentää täytäntöönpanoketjun tehokkuutta. Tarvitaan koulutusta ja viestintää, ja tässä kansalaisyhteiskunnan panos on olennaisen tärkeä.

4.6   Rikosprosessiketju

4.6.1

ETSK suhtautuu myönteisesti säännöksiin ennaltaehkäisystä, resursseista, koulutuksesta, tutkintakeinoista, rajatylittävästä yhteistyöstä ja kansallisista strategioista. Komitea toistaa asiakokonaisuuteen NAT/767 kuuluvassa tiedonannossa esittämänsä suosituksen, että EU:n jäsenvaltiot perustaisivat ympäristörikollisuuteen erikoistuneita poliisivoimia, syyttäjiä, tuomareita ja tuomioistuimia. Kuten nykyisen ympäristörikosdirektiivin arvioinnin yhteydessä sidosryhmien kuulemisissa ja tiedeyhteisöjen taholta todettiin, ympäristörikosten ja järjestäytyneen ympäristörikollisuuden torjumiseen käytettävissä olevan asiantuntemuksen vähyys ja resurssien niukkuus jäsenvaltioissa ovat suuria esteitä havaitsemiselle, syytteeseenpanolle ja noudattamisen valvonnalle. ETSK uskoo, että ympäristörikosdirektiivi voi olla tehokas vain, jos tähän varataan riittävät resurssit ja järjestetään koulutusta jäsenvaltiotasolla. ETSK katsoo, että ehdotetut ympäristörikosdirektiivin kansalliset strategiat ovat myönteinen ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

4.6.2

ETSK katsoo, että ympäristötiedon, myös oikeushenkilöiden tekemiä rikoksia koskevien tietojen, ilmoittaminen yritysten raportoidessa vuosittain muista kuin taloudellisista tiedoista voisi olla tärkeä osa yritysten yhteiskuntavastuuta.

4.7   Koulutus

4.7.1

ETSK korostaa, että koulutukseen on kuuluttava sekä kansallisten viranomaisten kouluttaminen että yleisön valistaminen. ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ympäristörikosten torjunnan tehostamisesta ja kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tehokkaammin luomalla ammattilaisverkostoja, kehittämällä uusia havaitsemis- ja täytäntöönpanovälineitä ja tarkistamalla tuomareiden ja syyttäjien koulutusohjelmia. ETSK katsoo kuitenkin, että koulutusohjelmien ei pitäisi koskea yksinomaan kansallisten viranomaisten osallistumista rikosprosessiketjuun, vaan ne olisi kohdistettava laajemmalle yleisölle.

4.8   Tietojen toimittaminen ja rikostilastot

4.8.1

ETSK kannattaa suunniteltuja tiedonkeruu- ja raportointivelvoitteita. Komitea korostaa kuitenkin Eurojustin raporttia (8), jossa todetaan ja osoitetaan, että yleisesti hyväksytyn ympäristörikoksen määritelmän puuttuminen asettaa haasteita merkityksellisten tietojen ja rikostilastojen keräämisen näkökulmasta.

4.8.2

ETSK pitää tervetulleena komission sitoumusta antaa joka toinen vuosi kertomus jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista ja korostaa, että joka toinen vuosi tehtävässä ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arvioinnissa olisi otettava huomioon täydentävänä tietona vuotuiset kansalliset rikostilastot.

5.   Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja rahoituksen toteuttaminen

5.1

Ympäristörikokset ennen kaikkea vahingoittavat ympäristöä ja terveyttä, mutta ne myös vääristävät kilpailua ja kiertotaloutta, ehdyttävät julkisia varoja ennallistamis- ja korjaamiskustannusten ulkoistamisen kautta ja köyhdyttävät veronmaksajien kukkaroa kiertämällä saastuttaja maksaa -periaatetta. Ilman kunnollista noudattamisen valvontaa ja ympäristön vahingoittamisesta määrättäviä seuraamuksia, jotka voivat olla myös rikosoikeudellisia, ympäristörikokset heikentävät koko Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tehokkuutta. ETSK katsookin, että resurssit, jotka tarvitaan ympäristörikosdirektiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon, korvautuvat EU:n ja jäsenvaltioiden julkisiin varoihin kohdistuvilla myönteisillä vaikutuksilla.

6.   Alueellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet

6.1

ETSK panee merkille, että ympäristölainsäädännön noudattamatta jättäminen liittyy käytännössä aina paikallisiin tai kunnallisiin taikka pienimuotoisiin ja aluetasoa alempiin tilanteisiin, vaikka niiden vaikutukset saattavat olla laaja-alaisia. Esimerkiksi pilaantumisen lähteet eivät ole vain tarkkarajaisia, intensiivisiä tai hajanaisia vaan myös lisääntyviä ja kumulatiivisia.

6.2

Havaitsemis- ja ilmoittamisvaiheita olisi vahvistettava, ja niissä olisi noudatettava paikkalähtöistä lähestymistapaa. Tähän alueelliseen haasteeseen olisi osoitettava haasteen tasalla olevat tekniset laitteet, henkilö- ja osaamisresurssit, toiminnallinen vastuu, budjetti ja rahoitus.

---

(1)  NAT/767 – Ympäristörikosdirektiivin arviointi (tiedonanto).

(2)  Ympäristörikollisuuteen liittyvää tapaustyöskentelyä koskeva Eurojustin raportti – tammikuu 2021.

(3)  SWD(2020) 259 final, annettu 28. lokakuuta 2020.

(4)  Stop Ecocide Foundation, kesäkuu 2021, Independent Expert Panel for the Legal Definition of Ecocide, Commentary and Core Text.

(5)  NAT/824 – Ympäristönsuojelu perusoikeuksien kunnioittamisen ennakkoedellytyksenä (tiedonanto).

(6)  Euroopan parlamentin mietintö 2020/2027(INI).

(7)  Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa.

(8)  Ympäristörikollisuuteen liittyvää tapaustyöskentelyä koskeva Eurojustin raportti – tammikuu 2021.