EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.12.2021

COM(2021) 759 final

2021/0394(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla

{SEC(2021) 580 final} - {SWD(2021) 392 final} - {SWD(2021) 393 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•    Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

·varmistaa sähköisten viestintävälineiden saatavuus ja käyttö rajatylittävissä asioissa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten sekä asianomaisten EU:n oikeus- ja sisäasioiden virastojen ja elinten välillä siltä osin kuin tällaisesta viestinnästä säädetään oikeudellista yhteistyötä koskevissa EU:n oikeudellisissa välineissä;

·mahdollistaa sähköisten viestintävälineiden käyttö rajatylittävissä asioissa luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sekä tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten välillä, lukuun ottamatta asiakirjojen tiedoksiantoa koskevien asetusten 3 soveltamisalaan kuuluvia tapauksia;

·helpottaa rajatylittävien siviili- ja rikosoikeudellisten menettelyjen osapuolten osallistumista suullisiin kuulemisiin videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla muissa tarkoituksissa kuin siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa; 4

·varmistaa, ettei asiakirjoja hylätä tai ettei niiden oikeudellista pätevyyttä kiistetä pelkästään siksi, että ne ovat sähköisessä muodossa (puuttumatta tuomioistuinten valtuuksiin päättää asiakirjojen pätevyydestä, hyväksyttävyydestä ja todistusvoimasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti);

·varmistaa sähköisten allekirjoitusten ja leimojen pätevyys ja hyväksyttävyys rajatylittävään oikeudelliseen yhteistyöhön ja oikeussuojan saatavuuteen liittyvässä sähköisessä viestinnässä.

•    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

·tarkastelemalla siviili- ja kauppaoikeuden alan välineiden keskeisten säännösten modernisointimahdollisuuksia oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteen mukaisesti; ja

·pohtimalla, mihin muihin rikosoikeudellisen yhteistyön välineisiin voitaisiin alkaa soveltaa sähköisen todistusaineiston digitaalista vaihtojärjestelmää (eEDES) 12 .

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Oikeusperusta

Digitaalisten viestintäkanavien käyttö rajatylittävissä oikeudellisissa menettelyissä helpottaisi yhteistyötä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Näin ollen tämän aloitteen oikeusperustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’ 19 , 81 artiklan 1 kohta ja 82 artiklan 2 kohta.

Digitaalisten viestintäkanavien käyttö helpottaisi oikeudellista yhteistyötä ja oikeussuojan tehokasta saatavuutta siviilioikeudellisissa asioissa SEUT-sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan mukaisesti. SEUT-sopimuksen 82 artiklan 1 kohdan muodostaman oikeusperustan nojalla unioni voi helpottaa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä rikosoikeudellisissa menettelyissä ja päätösten täytäntöönpanossa.

•    Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•    Suhteellisuusperiaate

•    Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Sidosryhmien kuuleminen

•    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

 •    Vaikutustenarviointi 22

Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin yksi muu kuin lainsäädännöllinen toimintavaihtoehto ja yksi lainsäädännöllinen toimintavaihtoehto, jolla on kolme alavaihtoehtoa. Muut käsitellyt vaihtoehdot hylättiin varhaisessa vaiheessa. Kampanja, jolla oli tarkoitus edistää digitaalisten välineiden ja e-CODEX-järjestelmän käyttöä rajatylittäviin oikeudellisiin menettelyihin liittyvässä viestinnässä, hylättiin, koska sen ei katsottu muodostavan todellista vaihtoehtoa sääntelytoimelle ja koska se voitaisiin toteuttaa joka tapauksessa osana perusskenaariota. Vaihtoehtoa, jossa sähköinen tiedonvaihto olisi toteutettu keskitetyn EU:n järjestelmän välityksellä, ei pidetty asianmukaisena, koska sitä oli vaikea perustella suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden näkökulmasta. Lisäksi tässä vaihtoehdossa kaikki tiedot ja asiakirjat tallennettaisiin komission tai järjestelmää hallinnoivan toimijan (kuten eu-LISAn) infrastruktuuriin, vaikka ne eivät olisi rajatylittävän tiedonvaihdon osapuolia. Keskitetty järjestelmä loisi myös yksittäisen pisteen, jonka toimintahäiriö keskeyttäisi koko palvelun, sillä kaikki tiedot tallennettaisiin yhteen paikkaan, kun taas hajautetussa järjestelmässä kukin jäsenvaltio tallentaa tiedot erikseen.

Muussa kuin lainsäädännöllisessä vaihtoehdossa jäsenvaltioita kannustettaisiin käyttämään e-CODEX-järjestelmää digitaalista rajatylittävää viestintää ja oikeussuojan saatavuuden varmistamista varten. Jäsenvaltioita voitaisiin kannustaa komission suosituksella noudattamaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa sähköisten viestintämenetelmien, kuten videoneuvottelujen, sekä sähköisten asiakirjojen, leimojen ja allekirjoitusten käyttöön. Tämä lähestymistapa perustuisi vapaaehtoisuuteen, joten jäsenvaltiot voisivat kehittää vapaasti omia digitaalisia välineitään. Tällainen toimi voisi olla teknisesti ja toiminnallisesti toteutuskelpoinen. Kustannustehokkuus riippuisi yksittäisten jäsenvaltioiden lähestymistavasta digitalisointiin sekä niiden tarpeista ja resursseista. Sen osalta, missä määrin tämän vaihtoehdon avulla saavutettaisiin ehdotuksen tavoitteet, voidaan kuitenkin todeta, ettei suositus takaisi digitaalisten viestintävälineiden tosiasiallista täytäntöönpanoa, digitaalisen kanavan yhteentoimivuutta, sähköisten asiakirjojen hyväksymistä tai luottamuspalvelujen käyttöä ja tunnustamista koskevia yhteisiä standardeja.

Lainsäädännöllisessä vaihtoehdossa hyväksytään lainsäädäntötoimia (asetus ja direktiivi). Asetus sisältää säännöt, joilla luodaan turvallinen e-CODEX-järjestelmään perustuva sähköinen kanava (joka todettiin soveltuvimmaksi tekniseksi ratkaisuksi e-CODEX-järjestelmää koskevasta komission ehdotuksesta tehdyssä vaikutustenarvioinnissa). Tätä hajautetun tietojärjestelmän muodostavaa kanavaa käytetään viestinnässä sekä tietojen ja asiakirjojen vaihdossa tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten välillä ja tarvittaessa asianomaisten EU:n oikeus- ja sisäasioiden virastojen ja elinten kanssa. Luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sekä jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten välisen viestinnän tueksi säädetään sääntöjä, joilla säännellään muun muassa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä. Rekisterinpitäjien ja tietojen käsittelijöiden vastuut määritellään. Tämän vaihtoehdon perustana on olettamus siitä, että eurooppalaisten tutkintamääräysten vaihtoa ja asiakirjojen tiedoksiantoa tai todisteiden vastaanottamista varten tarkoitetut tietojärjestelmät, sellaisina kuin ne ovat komission kehittäminä, ulotetaan kattamaan kaikki EU:n oikeudellisen yhteistyön välineissä säännelty rajatylittävä oikeudellinen viestintä. Jäsenvaltiot voivat yhdistää kansallisen tietojärjestelmänsä hajautettuun verkkoon tai käyttää komission kehittämää ja ilmaiseksi tarjottavaa ohjelmistoratkaisua. Tämä mahdollistaa suoran viestinnän menettelyihin osallistuvien tuomioistuinten ja/tai toimivaltaisten viranomaisten välillä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävää rajatylittävää yhteistyötä koskevien EU:n välineiden mukaisesti. Lainsäädännöllisen vaihtoehdon puitteissa tarkasteltiin kolmea alavaihtoehtoa, jotka olivat a) digitaalisen kanavan pakollinen tai vapaaehtoinen käyttö, b) luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä koskevan sähköisen viestinnän pakollinen tai vapaaehtoinen hyväksyntä ja c) sääntelyyn perustuva tai muuhun kuin sääntelyyn perustuva lähestymistapa luottamuspalvelujen käyttöön ja tunnustamiseen. Direktiivillä muutetaan nykyisiä puitepäätöksiä ja direktiivejä niiden sovittamiseksi yhteen asetuksen säännösten kanssa.

Kun toimintavaihtoehtoja ja alavaihtoehtoja vertailtiin ja arvioitiin suhteessa ehdotuksen tavoitteisiin, parhaimpana vaihtoehtona pidettiin lainsäädännöllistä vaihtoehtoa. Tässä vaihtoehdossa digitaalisen viestinnän käyttö säädetään pakolliseksi (lukuun ottamatta perusteltuja poikkeuksia) tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten välisessä (sekä niiden ja EU:n oikeus- ja sisäasioiden virastojen ja elinten välisessä) viestinnässä. Siinä myös velvoitetaan tuomioistuimia ja toimivaltaisia viranomaisia hyväksymään sähköinen viestintä luonnollisilta henkilöiltä ja oikeushenkilöiltä ja luodaan oikeusperusta videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käytölle suullisissa kuulemisissa rajatylittävissä asioissa sekä luottamuspalvelujen käytölle ja tunnustamiselle.

Vaikka tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä sähköinen viestintä luonnollisilta henkilöiltä ja oikeushenkilöiltä, digitaalisen kanavan käyttö on vapaaehtoista luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat käyttää halutessaan vapaasti perinteisiä viestintävälineitä, kuten paperiasiakirjoja.

Digitaalisen viestintäkanavan käytöllä voidaan odottaa olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se vähentää paperin ja postipalvelujen käyttöä. Nämä ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa sähköisten viestintävälineiden käyttöönottoon sekä videoneuvottelujen ja etäviestinnän käytön todennäköiseen lisääntymiseen paikan päällä järjestettävien kuulemisten sijaan. Vaikka voidaan olettaa, että laitteiden valmistus ja käyttö kuluttavat energiaa, ympäristöön kohdistuva kokonaisvaikutus on myönteinen.

Mitä tulee taloudellisiin vaikutuksiin, velvollisuus ottaa käyttöön digitaalinen kanava edellyttäisi jäsenvaltioilta uusia investointeja sellaisen infrastruktuurin kehittämiseen, jota tarvitaan vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi e-CODEX-järjestelmän kanssa. Investointien suuruus riippuisi jäsenvaltioiden digitalisaation nykyisestä tasosta ja siitä, millä tasolla ne ovat mukana e-CODEX-hankkeessa, sekä nykyisten ratkaisujen yhteensopivuudesta ja kansallisen lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista käyttää sähköisiä tiedonsiirtokanavia. Pitkällä aikavälillä oikeudenkäytön digitalisointi vähentäisi kuitenkin merkittävästi kustannuksia, joita kansallisille oikeusjärjestelmille aiheutuu rajatylittävistä menettelyistä. Se vaikuttaisi myös myönteisesti digitalisointiprosessiin kansallisella tasolla.

Digitaalisten välineiden käyttöönotto oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa vaikuttaa luonnollisiin henkilöihin ja yrityksiin, myös pk-yrityksiin. Mahdollisuus kirjata vaateita ja viestiä digitaalisesti tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa sekä mahdollisuus osallistua suullisiin kuulemisiin videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla helpottaa oikeussuojan saatavuutta rajatylittävissä menettelyissä. Tämä on sen ansiota, että luonnolliset henkilöt voivat joustavammin nostaa kanteita tuomioistuimissa ja osallistua toisessa jäsenvaltiossa järjestettäviin kuulemisiin. Yritykset, myös pk-yritykset, hyötyvät myös oikeussuojan paremmasta saatavuudesta ja oikeuksiensa tehokkaammasta suojelusta, jolla odotetaan olevan myönteinen ja tehostava vaikutus rajatylittävään kaupankäyntiin.

Menettelyihin liittyvien kustannusten vähenemisellä on epäsuoria vaikutuksia, sillä se parantaa yritysten, myös pk-yritysten, kilpailukykyä. EU:n tasolla saavutettavien keskimääräisten vuotuisten kokonaissäästöjen arvioidaan olevan 23 372 900 euroa postikulujen osalta ja 2 216 160 euroa paperikulujen osalta eli yhteensä 25 589 060 euroa. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt säästävät 4 098 600 euroa postikuluissa ja 388 800 euroa paperikuluissa.

Viestinnän nopeutumisen ansiosta luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt säästävät EU:n tasolla 2 700 000 päivää vuodessa keskimääräisissä toimitusajoissa. Koska keskimääräinen toimitusaika lyhenee nollaan päivään, menettelyjen kesto lyhenee kokonaisuudessaan 15 389 999 päivällä vuodessa. Luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille tai pk-yrityksille ei aiheutuisi lisäkustannuksia digitaalisen viestintäkanavan käytöstä kyseessä olevassa oikeudellisessa menettelyssä. Sitä varten tarvitaan ainoastaan tietokone ja internetyhteys. Tuomioistuinten ja toimivaltaisten viranomaisten välisen viestinnän digitalisointi keventää hallinnollista taakkaa. Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen tasolla saatava hyöty on 874 henkilötyövuotta.

•    Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•    Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset ovat melko rajalliset: yhteensä 8 100 000 euroa vuodessa eli 300 000 vuodessa jäsenvaltiota kohti. Asennuskustannukset ovat ensimmäisen kahden vuoden aikana 100 000 euroa vuodessa jäsenvaltiota kohti. Tähän sisältyvät laitekustannukset ja laitteiden määrittämistä varten tarvittavat henkilöstöresurssit. Jäljelle jäävät 200 000 euroa tarvitaan tukipalvelujen tarjoamiseen lisääntyvälle määrälle käyttäjiä. Kolmannesta vuodesta alkaen laite- ja asennuskustannuksia ei enää ole, vaan ainoat kustannukset liittyvät käyttäjätukeen ja järjestelmän ylläpitoon. Sen arvioidaan maksavan 300 000 euroa vuodessa. e-CODEX-järjestelmä on avoimen lähdekoodin ratkaisu, jota voitaisiin hyödyntää maksutta. Jäsenvaltioiden on tarkoitus maksaa nämä kustannukset kansallisista talousarvioistaan, mutta ne voivat kuitenkin hakea EU:n rahoitustukea asiaankuuluvista rahoitusohjelmista, kuten oikeusalan ohjelmasta ja koheesiopolitiikan välineistä. On korostettava, että joillakin jäsenvaltioilla on jo käytössään e-CODEX-järjestelmän kokeiluversio, jota ne voivat käyttää uudelleen ja hyödyntää uusia määriteltyjä tarkoituksia varten.

5.LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Hajautettua tietojärjestelmää kehitetään edelleen komission hyväksymillä täytäntöönpanosäädöksillä tämän asetuksen soveltamiseksi. Täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetaan

·tekniset eritelmät, joissa määritellään sähköiset viestintämenetelmät hajautettua tietojärjestelmää varten;

·tekniset eritelmät viestintäprotokollia varten;

·tietoturvatavoitteet ja asiaankuuluvat tekniset toimenpiteet, joilla varmistetaan hajautetussa tietojärjestelmässä toteutettavan tietojen käsittelyn ja välittämisen tietoturvaa koskevat vähimmäisstandardit ja korkea kyberturvallisuuden taso;

·saatavuutta koskevat vähimmäistavoitteet ja mahdolliset siihen liittyvät tekniset vaatimukset hajautetun tietojärjestelmän tarjoamien palvelujen osalta.

Euroopan oikeusportaaliin luodaan eurooppalainen sähköinen yhteyspiste muokkaamalla vähäisten vaateiden esittämistä varten jo kehitettyä e-CODEX-ratkaisua.

•    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2021/0394 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 2 kohdan e ja f alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio totesi oikeudenkäytön digitalisoinnista Euroopan unionissa 2 päivänä joulukuuta 2020 antamassaan tiedonannossa 29 , että rajatylittäviä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskeva unionin lainsäädäntökehys on nykyaikaistettava oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteen mukaisesti niin, että samalla varmistetaan kaikki tarvittavat suojatoimet sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

(2)Luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeussuojan saatavuuden helpottaminen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön helpottaminen kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston kolmanteen osaan kirjatun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen päätavoitteisiin.

(3)Oikeudellisen yhteistyön ja oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi viestintää toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien unionin virastot ja elimet, välillä sekä toimivaltaisten viranomaisten ja luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden välillä säänteleviä unionin säädöksiä olisi täydennettävä edellytyksillä, jotka koskevat tällaisen viestinnän toteuttamista digitaalisten välineiden avulla.

(4)Tällä asetuksella pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan oikeudellisia menettelyjä ja parantamaan oikeussuojan saatavuutta digitalisoimalla nykyiset viestintäkanavat. Sen odotetaan tuottavan kustannus- ja aikasäästöjä, keventävän hallinnollista taakkaa ja parantavan kaikkien rajatylittävään yhteistyöhön osallistuvien viranomaisten kykyä selviytyä ylivoimaisista esteistä. Toimivaltaisten viranomaisten välisessä viestinnässä käytettävien kanavien digitalisoinnin odotetaan vähentävän asioiden käsittelyyn liittyviä viivästyksiä, minkä uskotaan hyödyttävän luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä. Tämä on myös erityisen tärkeää rajatylittävissä rikosoikeudellisissa menettelyissä, jotka liittyvät unionin rikollisuuden torjuntaa koskevaan toimintaan. Tältä osin digitaalisten viestintäkanavien mahdollistama korkea turvallisuuden taso merkitsee edistysaskelta, joka parantaa myös asianosaisten henkilöiden oikeuksien turvaamista sekä heidän yksityisyytensä ja henkilötietojensa suojelua.

(5)Asianmukaisten kanavien kehittäminen on tärkeää, jotta oikeuslaitoksille taataan mahdollisuus tehdä tehokasta digitaalista yhteistyötä. Siksi on olennaisen tärkeää perustaa unionin tasolla tietotekninen väline, joka mahdollistaa käsiteltävään asiaan liittyvien tietojen nopean, suoran, yhteentoimivan, luotettavan ja turvallisen rajatylittävän sähköisen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(6)On olemassa välineitä, jotka on kehitetty oikeudellisiin asioihin liittyvien tietojen digitaalista vaihtoa varten. Ne eivät korvaa jäsenvaltioissa jo olemassa olevia nykyisiä tietojärjestelmiä tai edellytä niihin tehtäviä kalliita muutoksia. Tärkein tällainen tähän mennessä kehitetty väline on e-CODEX-järjestelmä.

(7)Odotettavissa on, että rajatylittävän viestinnän digitaalisten kanavien luominen edistää suoraan oikeussuojan parempaa saatavuutta siten, että se antaa luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille mahdollisuuden suojella oikeuksiaan, varmistaa vaateidensa käsittelyn, panna vireille menettelyjä ja vaihtaa oikeudelliseen asiaan liittyviä tietoja digitaalisessa muodossa oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa menettelyissä, jotka kuuluvat unionin lainsäädännön soveltamisalaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

(8)Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava kirjallisen viestinnän digitalisointi sellaisissa unionin säädösten soveltamisalaan kuuluvissa siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Nämä säädökset olisi lueteltava tämän asetuksen liitteissä. Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava myös kirjallinen viestintä toimivaltaisten viranomaisten sekä unionin virastojen ja elinten, kuten Eurojustin, välillä, jos siitä säädetään liitteessä II luetelluissa säädöksissä. Lisäksi se, katsotaanko asialla olevan rajatylittäviä vaikutuksia, olisi määriteltävä tämän asetuksen liitteissä I ja II lueteltujen säädösten nojalla. Jos tämän asetuksen liitteissä I ja II luetelluissa välineissä todetaan nimenomaisesti, että toimivaltaisten viranomaisten välistä viestintämenettelyä olisi säänneltävä kansallisessa lainsäädännössä, tätä asetusta ei tulisi soveltaa.

(9)Tätä asetusta ei tulisi soveltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 30 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 31 nojalla tapahtuvaan asiakirjojen tiedoksiantoon eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 32 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 33 nojalla tapahtuvaan todisteiden vastaanottamiseen, sillä näissä asetuksissa säädetään jo omia oikeudellisen yhteistyön digitalisointia koskevia sääntöjä.

(10)Rajatylittäviin siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvän jäsenvaltioiden välisen turvallisen, nopean, yhteentoimivan, luottamuksellisen ja luotettavan viestinnän varmistamiseksi olisi käytettävä kaikkia asianmukaisia nykyaikaisia viestintätekniikoita edellyttäen, että ne täyttävät tietyt vastaanotetun asiakirjan eheyttä ja luotettavuutta ja viestintään osallistuvien tahojen tunnistamista koskevat vaatimukset. Tämän vuoksi olisi käytettävä turvallista ja luotettavaa hajautettua tietojärjestelmää. Näin ollen tällainen tietojärjestelmä on perustettava rajatylittäviin oikeudellisiin menettelyihin liittyvää tiedonvaihtoa varten. Tämän tietojärjestelmän hajautettu luonne mahdollistaisi turvallisen tiedonvaihdon yksinomaan kahden jäsenvaltion välillä ilman, että mikään unionin toimielin on osallisena kyseisen tiedonvaihdon asiasisällössä.

(11)Hajautetun tietojärjestelmän olisi koostuttava jäsenvaltioiden sekä unionin virastojen ja elinten taustajärjestelmistä ja nämä järjestelmät yhteen liittävistä yhteentoimivista yhteyspisteistä. Hajautetun tietojärjestelmän yhteyspisteiden olisi perustuttava e-CODEX-järjestelmään.

(12)Tämän asetuksen soveltamista varten jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää kansallisen tietojärjestelmän sijaan komission kehittämää ohjelmistoa, jäljempänä ’viitesovellus’. Komission olisi vastattava tämän viitesovelluksen luomisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteiden mukaisesti. Komission olisi suunniteltava viitesovellus ja kehitettävä ja ylläpidettävä sitä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 34 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 35 säädettyjä tietosuojavaatimuksia ja ‑periaatteita, erityisesti sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita ja korkeaa kyberturvallisuuden tasoa. Viitesovelluksen olisi myös sisällettävä asianmukaiset tekniset toimenpiteet ja mahdollistettava tarvittavat organisatoriset toimenpiteet rajatylittäviin oikeudellisiin menettelyihin liittyvän tiedonvaihdon asianmukaisen turvallisuus- ja yhteentoimivuustason varmistamiseksi.

(13)Jotta kantajille voidaan tarjota tukea nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti, kirjallisen viestinnän sellaisten toimivaltaisten viranomaisten, kuten tuomioistuinten ja keskusviranomaisten, välillä, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 36 ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 37 mukaisesti, olisi tapahduttava pääsääntöisesti hajautetun tietojärjestelmän välityksellä. Joustavuuden varmistamiseksi poikkeustapauksissa voidaan käyttää muita viestintävälineitä, jos niiden katsotaan olevan asianmukaisempia. Hajautettua tietojärjestelmää olisi kuitenkin pidettävä aina asianmukaisimpana välineenä lomakkeiden vaihtamiseen tämän asetuksen liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä vahvistettujen toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(14)Tietojen toimittaminen hajautetun tietojärjestelmän välityksellä voi olla mahdotonta järjestelmähäiriön vuoksi tai siksi, että toimittaminen digitaalisten välineiden avulla ei ole käytännössä mahdollista siirrettävän asian luonteen vuoksi (esimerkiksi fyysinen tai aineellinen todistusaineisto). Kun hajautettua tietojärjestelmää ei käytetä, viestintä olisi toteutettava tarkoituksenmukaisimmalla vaihtoehtoisella tavalla. Tällaisten vaihtoehtoisten tapojen olisi tarkoitettava muun muassa toimituksen mahdollisimman nopeaa lähettämistä turvallisella tavalla muita turvallisia sähköisiä keinoja käyttäen tai postipalvelun välityksellä.

(15)Oikeudellisen yhteistyön joustavuuden varmistamiseksi tietyissä rajatylittävissä oikeudellisissa menettelyissä voi olla asianmukaisempaa käyttää muita viestintävälineitä. Se voi olla asianmukaista erityisesti suorassa viestinnässä tuomioistuinten välillä neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 38 nojalla ja suorassa viestinnässä toimivaltaisten viranomaisten välillä rikosoikeudellisia asioita koskevien unionin säädösten nojalla. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää epävirallisempia välineitä, kuten sähköpostia.

(16)Unionin vastuulla olevien hajautetun tietojärjestelmän osien osalta järjestelmän osien hallinnasta vastaavalla yksiköllä olisi oltava riittävät resurssit näiden osien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(17)Jotta voidaan helpottaa luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden mahdollisuutta kääntyä toimivaltaisten viranomaisten puoleen, tällä asetuksella olisi perustettava osaksi hajautettua tietojärjestelmää unionin tason yhteyspiste, jäljempänä ’eurooppalainen sähköinen yhteyspiste’, jonka välityksellä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden olisi voitava kirjata vaateita, käynnistää pyyntöjä, lähettää ja vastaanottaa menettelyjen kannalta merkityksellisiä tietoja ja viestiä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen olisi sijaittava Euroopan oikeusportaalissa, joka on oikeudellisten tietojen ja palvelujen keskitetty asiointipiste unionissa.

(18)Jäsenvaltioiden olisi vastattava sellaisten kansallisten sähköisten portaalien, jäljempänä ’kansalliset tietotekniset portaalit’, perustamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, joita käytetään sähköisessä viestinnässä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sekä liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisissa menettelyissä toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(19)Sähköistä viestintää olisi käytettävä vaihtoehtona nykyisille viestintävälineille luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden rajatylittäviin asioihin liittyvässä viestinnässä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Jotta varmistetaan, että oikeussuojan digitaalinen saatavuus ei syvennä entisestään digitaalista kuilua, olisi kuitenkin jätettävä asianomaisten luonnollisten henkilöiden päätettäväksi, käyttävätkö he viestintävälineenä tässä asetuksessa säädettyä sähköistä viestintää vai muita viestintävälineitä. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan ottaa huomioon erityiset olosuhteet, jotka koskevat muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia tai vanhuksia, joilla ei ehkä ole digitaalisten palvelujen käyttämistä varten tarvittavia teknisiä välineitä tai digitaalisia taitoja.

(20)Jotta voitaisiin tehostaa hajautetun tietojärjestelmän, eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen ja mahdollisten kansallisten tietoteknisten portaalien välityksellä tapahtuvaa sähköistä rajatylittävää viestintää ja asiakirjojen toimittamista, tällaisten asiakirjojen oikeusvaikutuksia ja hyväksyttävyyttä oikeudenkäynnissä ei saisi kieltää pelkästään asiakirjojen sähköisen muodon vuoksi. Tämä periaate ei saisi kuitenkaan vaikuttaa sellaisten asiakirjojen oikeusvaikutuksia tai hyväksyttävyyttä koskevaan arviointiin, jotka voivat toimia todisteina kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Se ei myöskään saisi vaikuttaa asiakirjojen muuntamista koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön.

(21)Jotta voitaisiin helpottaa suullisia kuulemisia sellaisissa siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa, jonka avulla osapuolet voivat osallistua tällaisiin kuulemisiin. Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettavan kuulemisen pyytämiseen ja järjestämiseen olisi sovellettava videoneuvottelun järjestämisestä vastaavan jäsenvaltion lainsäädäntöä. Kuulemisen järjestämisestä videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla ei pitäisi kieltäytyä pelkästään sen perusteella, että etäviestintätekniikan käyttöä säänteleviä kansallisia sääntöjä ei ole olemassa. Tällaisissa tapauksissa olisi sovellettava soveltuvin osin kansallisen lainsäädännön parhaiten soveltuvia sääntöjä, kuten todisteiden vastaanottamista koskevia sääntöjä.

(22)Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä, jos tällaisesta käytöstä on jo säädetty liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä.

(23)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 910/2014 39 vahvistetaan unionin yhteinen sääntelykehys, jonka nojalla tunnustetaan sähköisen tunnistamisen menetelmät ja sähköiset luottamuspalvelut (sähköiset allekirjoitukset, sähköiset leimat, aikaleimat, sähköiset jakelupalvelut ja verkkosivustojen todentaminen), joilla tunnustetaan yli rajojen olevan sama oikeudellinen asema kuin niiden fyysisillä vastineilla. Näin ollen tässä asetuksessa olisi sovellettava eIDAS-luottamuspalveluja digitaalista viestintää varten.

(24)Jotta voitaisiin helpottaa maksujen maksamista sellaisissa unionin säädösten soveltamisalaan kuuluvissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, maksujen sähköisen maksamisen olisi oltava mahdollista verkkoympäristössä koko unionissa laajasti käytettävissä olevilla maksutavoilla, joita ovat esimerkiksi luottokortit, pankkikortit, verkkolompakot ja tilisiirrot.

(25)Jotta voidaan varmistaa kaikkien tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja sovittaa siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia asioita koskevat unionin nykyiset säädökset yhteen tämän asetuksen kanssa, on muutettava seuraavia säädöksiä: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006 40 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007 41 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 655/2014 42 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805 43 . Näiden muutosten tarkoituksena on varmistaa, että viestintä tapahtuu tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Muutoksista siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia asioita koskeviin direktiiveihin ja puitepäätöksiin säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä .../... [muutosdirektiivi] 44 .

(26)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 45 22 ja 23 kohdan mukaisesti komission olisi arvioitava tätä asetusta kunkin tämän asetuksen liitteissä I ja II luetellun säädöksen erityisten seurantajärjestelyjen avulla kerättyjen tietojen perusteella, jotta tämän asetuksen todellisia vaikutuksia ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta voitaisiin arvioida.

(27)Komission taustajärjestelmäksi kehittämällä viitesovelluksella olisi kerättävä ohjelman avulla seurantaa varten tarvittavat tiedot, ja tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää kansallista tietojärjestelmää komission kehittämän viitesovelluksen sijaan, kyseinen järjestelmä voidaan varustaa ohjelmalla kyseisten tietojen keräämiseksi, ja tässä tapauksessa kyseiset tiedot olisi toimitettava komissiolle.

(28)Tällaisissa tapauksissa, joissa tietoja ei voida kerätä automaattisesti, ja tietojen keruuseen liittyvän hallinnollisen taakan keventämistä varten kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä vähintään yksi tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen seurantanäytteen keräämistä varten. Tällä tavoin nimetyn tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen tehtäväksi olisi annettava sellaisten omia menettelyjään koskevien tietojen kerääminen ja toimittaminen komissiolle, joiden olisi tarjottava arvio kyseessä olevan jäsenvaltion tasolla tämän asetuksen arvioimista varten tarvittavista tiedoista. Nimetyn tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi edustettava tämän asetuksen soveltamisalaa siltä osin kuin asetus kattaa siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia asioita koskevat unionin välineet. Aloilla, joilla muut viranomaiset kuin tuomioistuimet tai syyttäjät, kuten notaarit, katsotaan tässä asetuksessa tarkoitetuiksi toimivaltaisiksi viranomaisiksi, nimeämiseen liittyvän seurantanäytteen olisi kuvastettava myös näiden viranomaisten toteuttamaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa.

(29)Tämän asetuksen soveltaminen ei saisi vaikuttaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa 46 ja unionin lainsäädännössä, kuten menettelyllisiä oikeuksia koskevissa direktiiveissä 47 , säädettyihin menettelyllisiin oikeuksiin eikä varsinkaan oikeuteen käyttää tulkkia, oikeuteen käyttää asianajajaa, oikeuteen tutustua asiakirja-aineistoon, oikeuteen saada oikeusapua tai oikeuteen olla läsnä oikeudenkäynnissä.

(30)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 48 sovelletaan hajautetun tietojärjestelmän puitteissa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Jotta voitaisiin selkiyttää vastuuta hajautetun tietojärjestelmän välityksellä lähetettyjen tai vastaanotettujen henkilötietojen käsittelystä, tässä asetuksessa olisi ilmoitettava henkilötietojen rekisterinpitäjä. Tätä varten kunkin lähettävän tai vastaanottavan toimijan olisi katsottava määritelleen erikseen henkilötietojen käsittelyä koskevan tarkoituksen ja välineet.

(31)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset hajautetun tietojärjestelmän perustamisen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 49 mukaisesti.

(32)Rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön digitalisointia ei voida riittävällä tavalla saavuttaa, jos jäsenvaltiot toimivat yksin. Tämä johtuu muun muassa siitä, ettei jäsenvaltioiden sekä unionin virastojen ja elinten tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta ole takeita. Sen sijaan digitalisointi voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla unionin koordinoidun toiminnan ansiosta. Näin ollen unioni voi ryhtyä toimiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa säädetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(33)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(34)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitussa pöytäkirjassa olevan 4 artiklan soveltamista.]

TAI

[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut [... päivätyllä kirjeellä] haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

(35)Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän antoi lausuntonsa [...],

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde ja soveltamisala

1.Tällä asetuksella vahvistetaan oikeudellinen kehys toimivaltaisten viranomaisten väliselle sähköiselle viestinnälle siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia asioita koskevaan yhteistyöhön liittyvissä menettelyissä sekä luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten väliselle sähköiselle viestinnälle siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisiin asioihin liittyvissä menettelyissä.

Lisäksi tällä asetuksella vahvistetaan säännöt, jotka koskevat

(a)videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä muissa tarkoituksissa kuin asetuksen (EU) 2020/1783 mukaisessa todisteiden vastaanottamisessa;

(b)sähköisten luottamuspalvelujen käyttöä;

(c)sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutuksia;

(d)maksujen sähköistä maksamista.

2.Tätä asetusta sovelletaan

(a)sähköiseen viestintään toimivaltaisten viranomaisten välillä liitteissä I ja II lueteltujen säädösten puitteissa;

(b)sähköiseen viestintään luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä ja maksujen sähköiseen maksamiseen rajatylittävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa liitteessä I lueteltujen säädösten puitteissa; ja

(c)videoneuvotteluihin liitteissä I ja II lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä tai muissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joissa yksi osapuolista sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)’toimivaltaisilla viranomaisilla’ tuomioistuimia, yleisiä syyttäjiä, unionin virastoja ja elimiä sekä muita viranomaisia, jotka osallistuvat oikeudellisen yhteistyön menettelyihin liitteissä I ja II lueteltujen säädösten säännösten mukaisesti;

(2)’sähköisellä viestinnällä’ digitaalista tiedonvaihtoa, joka tapahtuu internetin tai jonkin muun sähköisen viestintäverkon välityksellä;

(3)’sähköisellä asiakirjalla’ asiakirjaa, joka toimitetaan osana sähköistä viestintää, mukaan lukien skannatut paperiasiakirjat;

(4)’hajautetulla tietojärjestelmällä’ turvallisen ja luotettavan rajatylittävän tiedonvaihdon mahdollistavaa sellaisten kansallisten tietojärjestelmien ja yhteentoimivien yhteyspisteiden verkostoa, joista kukin jäsenvaltio tai unionin virasto tai elin vastaa ja joita ne hallinnoivat erikseen;

(5)’eurooppalaisella sähköisellä yhteyspisteellä’ hajautettuun tietojärjestelmään kuuluvaa yhteentoimivaa yhteyspistettä, joka on luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden käytettävissä koko unionissa;

(6) ’maksuilla’ toimivaltaisten viranomaisten liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisissa menettelyissä perimiä maksuja.

II LUKU
VIESTINTÄ TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ

3 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten välillä käytettävät viestintävälineet

1.Toimivaltaisten viranomaisten välinen kirjallinen viestintä liitteissä I ja II lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan lukien näissä säädöksissä säädetty lomakkeiden vaihto, on toteutettava turvallisen ja luotettavan hajautetun tietojärjestelmän välityksellä.

2.Jos sähköinen viestintä 1 kohdan mukaisesti ei ole mahdollista hajautetun tietojärjestelmän häiriön, toimitetun aineiston luonteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, toimittaminen on tehtävä nopeimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla vaihtoehtoisella tavalla ottaen huomioon tarve varmistaa luotettava ja turvallinen tiedonvaihto.

3.Jos hajautettu tietojärjestelmä ei sovellu käytettäväksi kyseessä olevaan viestintään liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi, voidaan käyttää mitä tahansa muuta viestintävälinettä.

4.Tämän artiklan 3 kohtaa ei sovelleta liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä säädettyyn lomakkeiden vaihtoon.

III LUKU
VIESTINTÄ LUONNOLLISTEN HENKILÖIDEN TAI OIKEUSHENKILÖIDEN JA TOIMIVALTAISTEN VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA

4 artikla
Eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen perustaminen

1.Eurooppalainen sähköinen yhteyspiste perustetaan Euroopan oikeusportaaliin käytettäväksi luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten välisessä viestinnässä liitteessä I lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

2.Komissio on vastuussa eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen teknisestä hallinnoinnista, kehittämisestä, ylläpidosta, turvallisuudesta ja tuesta.

3.Eurooppalainen sähköinen yhteyspiste tarjoaa luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille mahdollisuuden kirjata vaateita, käynnistää pyyntöjä, lähettää ja vastaanottaa menettelyjen kannalta asiaankuuluvia tietoja ja viestiä toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

5 artikla
Luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä käytettävät viestintävälineet

1.Liitteessä I lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluva luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ja toimivaltaisten viranomaisten välinen kirjallinen viestintä voidaan toteuttaa seuraavien sähköisten välineiden avulla:

(a)eurooppalainen sähköinen yhteyspiste; tai

(b)kansalliset tietotekniset portaalit, jos ne ovat saatavilla.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on viestittävä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kanssa eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen välityksellä, jos kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on antanut etukäteen nimenomaisen suostumuksensa tämän viestintävälineen käyttöä varten. 

3.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun viestinnän katsotaan vastaavan kirjallista viestintää sovellettavien menettelysääntöjen mukaisesti.

6 artikla
Velvollisuus hyväksyä sähköinen viestintä

Toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sähköinen viestintä, joka toimitetaan käyttämällä eurooppalaista sähköistä yhteyspistettä tai kansallisia tietoteknisiä portaaleja, jos ne ovat saatavilla.

IV LUKU
KUULEMINEN VIDEONEUVOTTELUN TAI MUUN ETÄVIESTINTÄTEKNIIKAN AVULLA

7 artikla
Kuuleminen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa

1.Rajoittamatta sellaisten erityisten säännösten soveltamista, joilla säännellään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisissa menettelyissä, ja sellaisen osapuolen pyynnöstä, joka on osallisena näiden säädösten soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä tai muissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joissa yksi osapuolista sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa, tai kyseisen osapuolen laillisen tai valtuutetun edustajan pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten on sallittava osapuolen osallistuminen kuulemiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla edellyttäen, että

(a)tällainen tekniikka on käytettävissä; ja

(b)menettelyjen toiselle osapuolelle tai toisille osapuolille on annettu mahdollisuus lausua mielipiteensä videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käytöstä.

2.Toimivaltainen viranomainen voi hylätä pyynnön järjestää suullinen kuuleminen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, jos tällaisten tekniikoiden käyttö ei sovi yhteen asiaan liittyvien erityisolosuhteiden kanssa.

3.Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia omasta aloitteestaan osapuolten osallistumisen kuulemisiin videoneuvottelun avulla edellyttäen, että kaikille menettelyjen osapuolille annetaan mahdollisuus lausua mielipiteensä videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käytöstä.

4.Tämän asetuksen nojalla videoneuvottelun pyytämistä ja järjestämistä säännellään videoneuvottelun järjestävän jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä.

5.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut pyynnöt voidaan toimittaa käyttämällä eurooppalaista sähköistä yhteyspistettä tai kansallisia tietoteknisiä portaaleja, jos ne ovat saatavilla.

8 artikla
Kuuleminen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla rikosoikeudellisissa menettelyissä

1.Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pyytää kuulla epäiltyä, syytettyä tai tuomittua henkilöä liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisissa menettelyissä, toimivaltaisen viranomaisen on sallittava kyseisten henkilöiden osallistuminen kuulemiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla edellyttäen, että

(a)tällainen tekniikka on käytettävissä;

(b)tällaisen tekniikan käyttö on perusteltua asiaan liittyvien erityisolosuhteiden kannalta;

(c)epäillyt, syytetyt tai tuomitut henkilöt ovat ilmaisseet suostumuksensa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön. Epäillyllä tai syytetyllä henkilöllä on oltava mahdollisuus kysyä neuvoa asianajajalta direktiivin 2013/48/EU mukaisesti ennen suostumuksensa ilmaisemista videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön.

2.Edellä oleva 1 kohta ei vaikuta säännöksiin, joilla säännellään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä liitteessä II luetelluissa säädöksissä.

3.Tämän asetuksen nojalla videoneuvottelun järjestämistä säännellään videoneuvottelun järjestävän jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä.

4.Epäiltyjen, syytettyjen tai tuomittujen henkilöiden ja heidän asianajajansa välisen viestinnän luottamuksellisuus on varmistettava ennen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla järjestettävää kuulemista ja sen aikana.

5.Ennen lapsen kuulemista videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla asiasta on ilmoitettava viipymättä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/800 50 3 artiklan 2 kohdassa määritellyille vanhempainvastuunkantajille tai kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle muulle sopivalle aikuiselle. Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon lapsen etu, kun se päättää, järjestetäänkö lapsen kuuleminen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla.

6.Jos jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetään jäsenvaltion sisäisiin asioihin liittyvien kuulemisten nauhoittamisesta, samoja sääntöjä sovelletaan myös rajatylittäviä asioita koskeviin kuulemisiin, jotka järjestetään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tällaiset nauhoitukset säilytetään turvallisesti ja että niitä ei levitetä julkisesti.

7.Epäillyllä, syytetyllä ja tuomitulla henkilöllä on kansallisen lainsäädännön mukainen oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos tätä artiklaa rikotaan.

V LUKU
LUOTTAMUSPALVELUT, SÄHKÖISTEN ASIAKIRJOJEN OIKEUSVAIKUTUKSET JA MAKSUJEN SÄHKÖINEN MAKSAMINEN

9 artikla
Sähköiset allekirjoitukset ja leimat

1.Tämän asetuksen mukaiseen sähköiseen viestintään sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 910/2014 vahvistettuja yleisiä oikeudellisia puitteita luottamuspalvelujen käytölle.

2.Jos tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti osana sähköistä viestintää toimitetussa asiakirjassa on oltava tai on leima tai käsin kirjoitettu allekirjoitus, niiden sijasta voidaan käyttää asetuksessa (EU) N:o 910/2014 määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa tai hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta.

3.Jos tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti osana sähköistä viestintää toimitetussa asiakirjassa on oltava tai on leima tai käsin kirjoitettu allekirjoitus, niiden sijasta voidaan käyttää asetuksessa (EU) N:o 910/2014 määriteltyjä kehittyneitä sähköisiä leimoja, kehittyneitä sähköisiä allekirjoituksia, hyväksyttyjä sähköisiä leimoja tai hyväksyttyjä sähköisiä allekirjoituksia.

10 artikla
Sähköisten asiakirjojen oikeusvaikutukset

Osana sähköistä viestintää toimitettavien asiakirjojen oikeusvaikutuksia tai hyväksyttävyyttä liitteessä I ja II lueteltujen säädösten mukaisissa rajatylittävissä oikeudellisissa menettelyissä ei saa kieltää pelkästään sen vuoksi, että asiakirjat ovat sähköisessä muodossa.

11 artikla
Maksujen sähköinen maksaminen

1.Jäsenvaltioiden on tarjottava mahdollisuus maksujen sähköiseen maksamiseen, jonka on oltava mahdollista myös muista jäsenvaltioista kuin siitä, jossa toimivaltainen viranomainen sijaitsee.

2.Jäsenvaltioiden on tarjottava tekniset välineet, joiden avulla edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksut voidaan maksaa käyttämällä eurooppalaista sähköistä yhteyspistettä.

VI LUKU
MENETTELYSÄÄNNÖKSET JA ARVIOINTI

12 artikla
Komission hyväksymät täytäntöönpanosäädökset

1.Komissio hyväksyy hajautetun tietojärjestelmän perustamisesta täytäntöönpanosäädöksiä, joilla se määrittelee

(a)tekniset eritelmät, joissa määritellään sähköiset viestintämenetelmät hajautettua tietojärjestelmää varten;

(b)tekniset eritelmät viestintäprotokollia varten;

(c)tietoturvatavoitteet ja asiaankuuluvat tekniset toimenpiteet, joilla varmistetaan hajautetussa tietojärjestelmässä toteutettavan tietojen käsittelyn ja välittämisen tietoturvaa koskevat vähimmäisstandardit ja korkea kyberturvallisuuden taso;

(d)saatavuutta koskevat vähimmäistavoitteet ja mahdolliset siihen liittyvät tekniset vaatimukset hajautetun tietojärjestelmän tarjoamien palvelujen osalta.

2.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 16 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Täytäntöönpanosäädökset, joilla perustetaan hajautettu tietojärjestelmä liitteessä I olevassa 3 ja 4 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten ja liitteessä II olevassa 2, 6 ja 10 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten, on hyväksyttävä [kahden vuoden kuluessa voimaantulosta].

4.Täytäntöönpanosäädökset, joilla perustetaan hajautettu tietojärjestelmä liitteessä I olevassa 1, 8 ja 9 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten ja liitteessä II olevassa 11 kohdassa lueteltua säädöstä varten, on hyväksyttävä [kolmen vuoden kuluessa voimaantulosta].

5.Täytäntöönpanosäädökset, joilla perustetaan hajautettu tietojärjestelmä liitteessä I olevassa 6, 10 ja 11 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten ja liitteessä II olevassa 3, 4, 5 ja 9 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten, on hyväksyttävä [viiden vuoden kuluessa voimaantulosta].

6.Täytäntöönpanosäädökset, joilla perustetaan hajautettu tietojärjestelmä liitteessä I olevassa 2, 5, 7 ja 12 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten ja liitteessä II olevassa 1, 7 ja 8 kohdassa lueteltuja säädöksiä varten, on hyväksyttävä [kuuden vuoden kuluessa voimaantulosta].

13 artikla
Viitesovellus

1.Komissio vastaa sellaisen viitesovelluksen luomisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä, jota jäsenvaltiot voivat päättää käyttää taustajärjestelmänään kansallisen tietojärjestelmän sijaan. Viitesovelluksen luominen, ylläpito ja kehittäminen rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.

2.Komissio tarjoaa viitesovelluksen sekä sen ylläpidon ja tuen maksutta.

14 artikla
Hajautetun tietojärjestelmän, eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen ja kansallisten tietoteknisten portaalien kustannukset

1.Kukin jäsenvaltio vastaa sen alueella sijaitsevien hajautetun tietojärjestelmän yhteyspisteiden asentamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.

2.Kukin jäsenvaltio vastaa sen kansallisten tietojärjestelmien perustamisesta ja mukauttamisesta yhteentoimiviksi yhteyspisteiden kanssa aiheutuvista kustannuksista sekä kyseisten järjestelmien hallinnointi-, toiminta- ja ylläpitokustannuksista.

3.Jäsenvaltioita ei saa estää hakemasta apurahoja asiaankuuluvista unionin rahoitusohjelmista edellä 1 ja 2 kohdassa mainittujen toimintojen tukemista varten.

4.Unionin virastot ja elimet vastaavat niiden vastuulla olevien hajautetun tietojärjestelmän osien asentamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.

5.Unionin virastot ja elimet vastaavat niiden asiainhallintajärjestelmien perustamisesta ja mukauttamisesta yhteentoimiviksi yhteyspisteiden kanssa aiheutuvista kustannuksista sekä kyseisten järjestelmien hallinnointi-, toiminta- ja ylläpitokustannuksista.

6.Komissio vastaa kaikista eurooppalaiseen sähköiseen yhteyspisteeseen liittyvistä kustannuksista.

15 artikla
Toimitettujen tietojen suojaaminen

1.Toimivaltainen viranomainen katsotaan asetuksessa (EU) 2016/679, asetuksessa (EU) 2018/1725 tai direktiivissä (EU) 2016/680 tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi hajautetun tietojärjestelmän välityksellä lähetettyjen tai vastaanotettujen tietojen käsittelyn osalta.

2.Komissio katsotaan asetuksessa (EU) 2018/1725 tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen välityksellä tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn osalta.

3.Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että rajatylittävissä oikeudellisissa menettelyissä toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle toimitetut tiedot, jotka on luokiteltu luottamuksellisiksi siinä jäsenvaltiossa, josta tiedot lähetetään, säilyvät luottamuksellisina sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, johon tiedot lähetetään.

16 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 51 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

17 artikla
Seuranta ja arviointi

1.Komissio laatii arvioinnin tästä asetuksesta joka viides vuosi 25 artiklassa tarkoitetusta soveltamisen alkamispäivästä lähtien ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jota tukevat jäsenvaltioiden toimittamat ja komission keräämät tiedot.

2.Jollei unionin muiden säädösten nojalla sovelleta vastaavaa ilmoitusmenettelyä, jäsenvaltioiden on toimitettava [...] 2025 lähtien komissiolle vuosittain tämän asetuksen toiminnan ja soveltamisen arvioinnin kannalta asiaankuuluvat tiedot

(a)tämän asetuksen 14 artiklan 2 kohdan nojalla aiheutuneista kustannuksista;

(b)liitteessä I olevassa 3, 4 ja 8 kohdassa ja liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisten ensimmäisen oikeusasteen menettelyjen kestosta alkaen siitä päivästä, jolloin toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut hakemuksen, siihen päivään saakka, jona päätös on tehty.

3.Kukin jäsenvaltio nimeää yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, jonka tehtävänä on toimittaa komissiolle vuosittain seuraavat tiedot:

(a)sellaisten kyseisen viranomaisten käsittelemien asioiden lukumäärä, joissa viestintä järjestettiin muulla tavoin kuin hajautetun tietojärjestelmän avulla 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(b)sellaisten kyseisen viranomaisten järjestämien kuulemisten lukumäärä, joissa videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa käytettiin suullisiin kuulemisiin 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

4.Viitesovelluksella ja kansallisella taustajärjestelmällä, jos se on varustettu tällaisella ohjelmalla, on kerättävä ohjelman avulla 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot ja toimitettava ne komissiolle vuosittain.

18 artikla
Komissiolle toimitettavat tiedot

5.Jäsenvaltioiden on toimitettava [kuuden kuukauden kuluessa voimaantulosta] komissiolle seuraavat tiedot, jotta ne voidaan asettaa saataville Euroopan oikeusportaalissa:

(a)tiedot kansallisista tietoteknisistä portaaleista, jos ne ovat saatavilla;

(b)kuvaus videoneuvotteluihin sovellettavista kansallisista säädöksistä ja menettelyistä;

(c)tiedot maksuista rajatylittävissä asioissa;

(d)tiedot maksujen maksamiseen rajatylittävissä asioissa käytettävissä olevista sähköisistä maksutavoista.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä näitä tietoja koskevista muutoksista.

6.Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle, jos ne voivat ottaa hajautetun tietojärjestelmän käyttöön aiemmin kuin tässä asetuksessa edellytetään. Komissio asettaa tällaiset tiedot saataville sähköisesti erityisesti Euroopan oikeusportaalin välityksellä.

VII LUKU
MUUTOKSET YHTEISTYÖTÄ SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDELLISISSA ASIOISSA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN

19 artikla
Muutokset asetukseen (EY) N:o 1896/2006 52

Muutetaan asetus (EY) N:o 1896/2006 seuraavasti:

1) Korvataan 7 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Hakemus on tehtävä paperimuodossa tai käyttäen asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 53* 5 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintävälineitä tai muita määräyksen antavan jäsenvaltion hyväksymiä ja määräyksen antavan tuomioistuimen käytettävissä olevia viestintävälineitä, myös sähköisiä.”

2) Korvataan 7 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”6. Kantajan tai tarvittaessa hänen edustajansa on allekirjoitettava hakemus. Jos hakemus tehdään 5 kohdan mukaisesti sähköisesti, se on allekirjoitettava asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 54* 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sähköinen allekirjoitus on tunnustettava määräyksen antavassa jäsenvaltiossa, eikä sille voida asettaa lisäedellytyksiä.”

3) Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a) korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Vastine on toimitettava paperimuodossa tai käyttäen asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 55* 5 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintävälineitä tai muita määräyksen antavan jäsenvaltion hyväksymiä ja määräyksen antaneen tuomioistuimen käytettävissä olevia viestintävälineitä, myös sähköisiä.”

b) korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”5. Vastaajan tai hänen mahdollisen edustajansa on allekirjoitettava vastine. Jos hakemus toimitetaan sähköisesti tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti, se on allekirjoitettava asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 56* 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämä sähköinen allekirjoitus on tunnustettava määräyksen antaneessa jäsenvaltiossa, eikä sille voida asettaa lisäedellytyksiä.”

20 artikla
Muutokset asetukseen (EY) N:o 861/2007 57

Muutetaan asetus (EY) N:o 861/2007 seuraavasti:

1) Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kantaja aloittaa eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn täyttämällä tämän asetuksen liitteen I mukaisen vakiomuotoisen vaatimuslomakkeen A ja toimittamalla sen toimivaltaiseen tuomioistuimeen joko suoraan, postitse tai käyttämällä asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 58* 5 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintävälineitä tai muuta sellaista toimitustapaa, kuten faksia tai sähköpostia, joka hyväksytään siinä jäsenvaltiossa, jossa menettely aloitetaan. Vaatimuslomakkeessa on mainittava vaatimuksen tueksi esitetyt todisteet ja sen mukana on tarvittaessa toimitettava asiaan liittyvät asiakirjatodisteet.”

2) Korvataan 15 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianosaiset voivat maksaa oikeudenkäyntimaksut sähköisesti sellaisten etämaksujärjestelmien avulla, jotka mahdollistavat sen, että asianosaiset voivat maksaa maksut myös muusta kuin siitä jäsenvaltiosta käsin, jossa tuomioistuin sijaitsee, asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 59* 11 artiklan mukaisesti.”

21 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 655/2014 60

Muutetaan asetus (EU) N:o 655/2014 seuraavasti:

1) Korvataan 8 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Hakemus ja liiteasiakirjat voidaan toimittaa mitä tahansa sen jäsenvaltion menettelysäännöissä, jossa hakemus tehdään, hyväksyttyä viestintäkeinoa käyttäen, myös sähköisesti, tai käyttäen asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 61* 5 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintävälineitä.”

2) Korvataan 17 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Hakemusta koskevasta päätöksestä ilmoitetaan velkojalle alkuperäjäsenvaltion lainsäädännössä vastaavia kansallisia määräyksiä varten säädetyn menettelyn mukaisesti tai käyttäen asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 62* 5 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintävälineitä.”

3) Korvataan 29 artikla seuraavasti:

”29 artikla 
Asiakirjojen toimittaminen

1. Kun tässä asetuksessa säädetään asiakirjojen toimittamisesta tämän artiklan mukaisesti, niiden toimittaminen tapahtuu viranomaisten välisessä viestinnässä asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 63* mukaisesti tai velkojien suorittamassa viestinnässä millä tahansa sopivalla tavalla edellyttäen, että vastaanotetun asiakirjan sisältö vastaa täysin toimitetun asiakirjan sisältöä ja että kaikki sen sisältämä tieto on helposti luettavissa.

2. Asiakirjat tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaanottaneen tuomioistuimen tai viranomaisen on asiakirjan vastaanottamispäivää seuraavan työpäivän päättymiseen mennessä lähetettävä

a) asiakirjat toimittaneelle viranomaiselle vastaanottotodistus asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 64* 3 artiklan mukaisesti; tai

b) asiakirjat toimittaneelle velkojalle tai pankille vastaanottotodistus nopeinta mahdollista toimitustapaa käyttäen.

Asiakirjat tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaanottaneen tuomioistuimen tai viranomaisen on käytettävä vakiolomaketta, joka on vahvistettu 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen hyväksytyllä täytäntöönpanosäädöksellä.”

4) Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hakemus, joka koskee 33, 34 tai 35 artiklan mukaista oikeussuojakeinoa, on tehtävä käyttäen oikeussuojakeinolomaketta, joka on vahvistettu 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen hyväksytyllä täytäntöönpanosäädöksellä.

Hakemus voidaan tehdä milloin tahansa ja toimittaa

a) mitä tahansa sen jäsenvaltion menettelysäännöissä, jossa hakemus tehdään, hyväksyttyä viestintäkeinoa käyttäen, myös sähköisesti;

b) asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 65* 5 artiklassa säädettyjä sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.”

b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa velallinen on toimittanut hakemuksen 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 35 artiklan 3 kohdan nojalla, hakemusta koskeva päätös on tehtävä sen jälkeen, kun kummallekin osapuolelle on annettu tilaisuus esittää kantansa, mukaan lukien sellaisin asianmukaisin viestintäteknologian keinoin, jotka ovat käytettävissä ja hyväksyttyjä kunkin kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 66* nojalla.”

22 artikla
Muutokset asetukseen (EU) 2015/848 67

Muutetaan asetus (EU) 2015/848 seuraavasti:

1) Korvataan 42 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteistyö on toteutettava asetuksen (EU) .../... [tämä asetus]* 3 artiklan mukaisesti.”

2) Korvataan 53 artikla seuraavasti:

”53 artikla 
Oikeus saatavien ilmoittamiseen

Ulkomaiset velkojat voivat ilmoittaa saatavansa maksukyvyttömyysmenettelyssä millä tahansa menettelyn aloitusvaltion lainsäädännössä hyväksytyllä viestintäkeinolla tai asetuksen (EU) .../.... [tämä asetus] 68* 5 artiklassa säädetyillä sähköisillä viestintävälineillä.

Lakimiehen tai muun oikeusalan ammattilaisen käyttäminen ei ole pakollista pelkästään saatavia ilmoitettaessa.”

3) Korvataan 57 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteistyö on toteutettava asetuksen (EU) .../... [tämä asetus]* 3 artiklan mukaisesti.”

VIII LUKU

MUUTOKSET YHTEISTYÖTÄ RIKOSOIKEUDELLISISSA ASIOISSA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN

23 artikla
Muutokset asetukseen (EU) 2018/1805 69  

Muutetaan asetus (EU) 2018/1805 seuraavasti:

1) Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäädyttämispäätös lähetetään jäädyttämistodistuksen avulla. Jäädyttämispäätöksen antava viranomainen lähettää tämän asetuksen 6 artiklassa säädetyn jäädyttämistodistuksen suoraan täytäntöönpanoviranomaiselle tai tarvittaessa tämän asetuksen 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle keskusviranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 70* 3 artiklan mukaisesti.”

2) Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Täytäntöönpanoviranomaisen on ilmoitettava päätöksen antaneelle viranomaiselle jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta ja esitettävä kuvaus jäädytetystä omaisuudesta ja jos mahdollista annettava arvio sen arvosta. Ilmoittamisen on tapahduttava asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 71* 3 artiklan mukaisesti, ja se on tehtävä viipymättä sen jälkeen, kun täytäntöönpanoviranomaiselle on ilmoitettu, että jäädyttämispäätös on pantu täytäntöön.”

3) Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Päätös kieltäytyä jäädyttämispäätöksen tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta on tehtävä viipymättä, ja siitä on ilmoitettava välittömästi päätöksen antaneelle viranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 72* 3 artiklan mukaisesti.”

4) Korvataan 9 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Täytäntöönpanoviranomaisen on ilmoitettava jäädyttämispäätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään päätöksen antaneelle viranomaiselle viipymättä asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 73* 3 artiklan mukaisesti.”

5) Korvataan 10 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Täytäntöönpanoviranomaisen on välittömästi ilmoitettava päätöksen antaneelle viranomaiselle jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä ja täsmennettävä lykkäämisen perusteet ja mahdollisuuksien mukaan lykkäämisen arvioitu kesto asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 74* 3 artiklan mukaisesti.

3. Kun perustetta lykkäämiselle ei enää ole, täytäntöönpanoviranomaisen on välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet jäädyttämispäätöksen panemiseksi täytäntöön ja ilmoitettava siitä päätöksen antaneelle viranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 75* 3 artiklan mukaisesti.”

6) Korvataan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Täytäntöönpanoviranomainen voi asiaan liittyvät olosuhteet huomioon ottaen esittää päätöksen antaneelle viranomaiselle perustellun pyynnön omaisuuden jäädyttämisajan rajoittamiseksi. Tällainen pyyntö, johon on liitetty kaikki olennaiset lisätiedot, lähetetään asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 76* 3 artiklan mukaisesti.” Tutkiessaan tällaista pyyntöä päätöksen antavan viranomaisen on otettava huomioon kaikki intressit, myös täytäntöönpanoviranomaisen intressit. Päätöksen antavan viranomaisen on vastattava pyyntöön mahdollisimman nopeasti. Jos päätöksen antava viranomainen ei suostu tällaiseen rajoitukseen, sen on ilmoitettava täytäntöönpanoviranomaiselle syynsä siihen. Tällöin omaisuus pysyy jäädytettynä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos päätöksen antava viranomainen ei vastaa kuuden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, täytäntöönpanoviranomaisella ei enää ole velvoitetta panna jäädyttämispäätöstä täytäntöön.”

7) Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös lähetetään menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen avulla. Päätöksen antava viranomainen lähettää tämän asetuksen 17 artiklassa tarkoitetun menetetyksi tuomitsemista koskevan todistuksen suoraan täytäntöönpanoviranomaiselle tai tarvittaessa tämän asetuksen 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle keskusviranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 77* 3 artiklan mukaisesti.”

8) Korvataan 16 artiklan 3 kohdan johdantovirke seuraavasti:

”Päätöksen antaneen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava täytäntöönpanoviranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 78* 3 artiklan mukaisesti, jos – –.”

9) Korvataan 18 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Kun menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen täytäntöönpano on saatu päätökseen, täytäntöönpanoviranomaisen on ilmoitettava täytäntöönpanon tuloksista päätöksen antaneelle viranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 79* 3 artiklan mukaisesti.”

10) Korvataan 19 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Päätös kieltäytyä menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta on tehtävä viipymättä, ja siitä on ilmoitettava välittömästi päätöksen antaneelle viranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 80* 3 artiklan mukaisesti.”

11) Korvataan 20 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Täytäntöönpanoviranomaisen on ilmoitettava menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään päätöksen antaneelle viranomaiselle viipymättä asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 81* 3 artiklan mukaisesti.”

12) Korvataan 21 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Täytäntöönpanoviranomaisen on viipymättä ilmoitettava päätöksen antaneelle viranomaiselle päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisestä ja täsmennettävä lykkäämisen perusteet ja mahdollisuuksien mukaan lykkäämisen arvioitu kesto asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 82* 3 artiklan mukaisesti.”

13) Korvataan 21 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kun lykkäämisen peruste on lakannut, täytäntöönpanoviranomaisen on toteutettava viipymättä tarvittavat toimenpiteet päätöksen panemiseksi täytäntöön ja ilmoitettava siitä päätöksen antaneelle viranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 83* 3 artiklan mukaisesti.”

14) Korvataan 27 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Päätöksen antaneen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava täytäntöönpanoviranomaiselle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 84* 3 artiklan mukaisesti jäädyttämispäätöksen tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen takaisin vetämisestä ja ratkaisusta tai toimenpiteestä, jonka seurauksena jäädyttämispäätös tai menetetyksi tuomitsemista koskeva päätös on vedettävä takaisin.

3. Täytäntöönpanoviranomaisen on lopetettava jäädyttämispäätöksen tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen täytäntöönpano siltä osin kuin täytäntöönpanoa ei vielä ole saatu päätökseen heti, kun päätöksen antanut viranomainen on ilmoittanut sille takaisin vetämisestä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti. Täytäntöönpanoviranomaisen on viipymättä lähetettävä vahvistus täytäntöönpanon lopettamisesta päätöksen antaneelle valtiolle asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 85* 3 artiklan mukaisesti.”

15) Korvataan 31 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Kuulemiset tai ainakin niiden tulos tallennetaan asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] 86* 3 artiklan mukaisesti.”

IX LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla
Siirtymäsäännökset

1.Jäsenvaltioiden on aloitettava 3 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun hajautetun tietojärjestelmän käyttö sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa, kun on kulunut kaksi vuotta 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä.

Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä hajautettua tietojärjestelmää menettelyissä, jotka pannaan vireille ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

2.Jäsenvaltioiden on aloitettava 3 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun hajautetun tietojärjestelmän käyttö sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa, kun on kulunut kaksi vuotta 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä.

Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä hajautettua tietojärjestelmää menettelyissä, jotka pannaan vireille ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

3.Jäsenvaltioiden on aloitettava 3 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun hajautetun tietojärjestelmän käyttö sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa, kun on kulunut kaksi vuotta 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä.

Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä hajautettua tietojärjestelmää menettelyissä, jotka pannaan vireille ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

4.Jäsenvaltioiden on aloitettava 3 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun hajautetun tietojärjestelmän käyttö sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa, kun on kulunut kaksi vuotta 12 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä.

Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä hajautettua tietojärjestelmää menettelyissä, jotka pannaan vireille ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

25 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan  päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa, kun on kulunut kaksi vuotta voimaantulopäivästä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

SISÄLLYSLUETTELO

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3. Ehdotus/aloite liittyy 

☒ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 87  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☒ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2022 ja päättyy vuonna 2029 97 ,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 98  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.5.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–☒    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.6.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻    vaikutukset omiin varoihin

◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Euroopan unionin perusoikeuskirja (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391–407).

(2)    COM(2021) 700 final.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1784, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 40–78) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta (EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79–120).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1783, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (todisteiden vastaanottaminen) (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 1–39).    

(5)    COM(2020) 710 final.

(6)    Tässä asetusehdotuksessa oletusarvoisen digitaalisuuden periaate olisi ymmärrettävä keinona parantaa viestinnän tehokkuutta ja häiriönsietokykyä sekä vähentää kustannuksia ja hallinnollista taakkaa siten, että digitaalinen viestintäkanava vahvistetaan ensisijaiseksi viestintäkanavaksi.

(7)    COM(2020) 690 final.

(8)    COM(2020) 712 final.

(9)    COM/2018/225 final – 2018/0108 (COD).

(10)    Neuvoston päätelmät Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta 2020/C 202 I/01 (EUVL C 202 I, 16.6.2020, s. 1–12).

(11)    Neuvoston päätelmät aiheesta ”Oikeussuojan saatavuus – digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen” 2020/C 342 I/01 (EUVL C 342 I, 14.10.2020, s. 1–7).

(12)    Pantu täytäntöön rikosoikeudellisten toimien tehostamisesta kybertoimintaympäristössä 9 päivänä kesäkuuta 2016 annettujen neuvoston päätelmien perusteella.

(13)    Neuvoston päätelmät aiheesta ”Eurooppalainen pidätysmääräys ja luovuttamismenettelyt – tämänhetkiset haasteet ja jatkotoimet” 2020/C 419/09 (EUVL C 419, 4.12.2020, s. 23–30).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73–114).

(15)    COM(2021) 281 final.

(16)    JOIN(2020) 18 final.

(17)    COM(2020) 823 final.

(18)    COM(2020) 713 final.

(19)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 47–390).

(20)    SWD(2021) 392.

(21)    https://data.europa.eu/doi/10.2838/118529

(22)    SWD(2021) 392.

(23)    Tärkein EU:n tasolla tähän mennessä kehitetty tietotekninen työkalu, joka on tarkoitettu oikeusalan tietojen ja palvelujen keskitetyksi asiointipisteeksi.

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39–98).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89–131).

(27)    SWD(2021) 392.

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1–34).

(29)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Oikeudenkäytön digitalisointi Euroopan unionissa – Välineet mahdollisuuksien hyödyntämiseen, COM(2020) 710 final.

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1784, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 40).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta (EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1783, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (todisteiden vastaanottaminen) (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 1).

(33)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (EYVL L 174, 27.6.2001, s. 1).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(36)    Neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa (EUVL L 7, 10.1.2009, s. 1–79).

(37)    Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (EUVL L 178, 2.7.2019, s. 1).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73–114).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta (EUVL L 399, 30.12.2006, s. 1).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 1).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 655/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 59).

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 1).

(44) *     EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 2003/8/EY, neuvoston puitepäätösten 2002/465/YOS, 2002/584/YOS, 2003/577/YOS, 2005/214/YOS, 2006/783/YOS, 2008/909/YOS, 2008/947/YOS, 2009/829/YOS ja 2009/948/YOS ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnin osalta.

(45)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(46)    Euroopan unionin perusoikeuskirja (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391–407).

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 280, 26.10.2010, s. 1–7); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/13/EU, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 142, 1.6.2012, s. 1–10); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/48/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin (EUVL L 294, 6.11.2013, s. 1–12); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/343, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 65, 11.3.2016, s. 1–11); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/800, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1–20); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1919, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille (EUVL L 297, 4.11.2016, s. 1–8).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/800, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1–20).

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13–18).

(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta (EUVL L 399, 30.12.2006, s. 1).

(53) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(54) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(55) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(56) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(57)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 1).

(58) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(59) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(60)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 655/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 59).

(61) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(62) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(63) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(64) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(65) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(66)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19).

(67) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(68)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 1).

(69) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(70) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(71) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(72) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(73) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(74) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(75) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(76) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(77) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(78) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(79) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(80) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(81) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(82) *     Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU) oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (COM(2021) 759).

(83) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(84) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(85) *     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...] oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (EUVL L ...).

(86)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(87)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1–34).

(88)    SWD(2021) 392.

(89)    https://www.e-codex.eu/

(90)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1784, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 40–78).

(91)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1783, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (todisteiden vastaanottaminen) (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 405, 2.12.2020, s. 1–39).

(92)    COM(2020) 710 final.

(93)    Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI rajatylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävästä tietokoneistetusta viestintäjärjestelmästä (e-CODEX-järjestelmä) ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (COM(2020) 712 final).

(94)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73–114).

(95)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/693, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, oikeusalan ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1382/2013 kumoamisesta (EUVL L 156, 5.5.2021, s. 21–38).

(96)    Kaikki vuoden 2027 jälkeiset toimet riippuvat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä saatavilla olevista määrärahoista, ja näillä toimilla ei ennakoida tulevaa komission ehdotusta vuoden 2027 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

(97)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(98)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(99)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(100)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(101)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(102)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(103)    CNECT-pääosasto asettaa määrärahat JUST-pääosaston saataville asiaankuuluvien työohjelmien hyväksymisen jälkeen.

(104)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(105)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(106)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(107)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(108)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(109)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.12.2021

COM(2021) 759 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla

{SEC(2021) 580 final} - {SWD(2021) 392 final} - {SWD(2021) 393 final}

LIITE 1
Yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeudellista asioissa koskevat säädökset

(1)Neuvoston direktiivi 2002/8/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset.

(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta.

(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1896/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta.

(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä.

(5)Neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa.

(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta.

(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu).

(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 655/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä.

(10)Neuvoston asetus (EU) 2016/1103, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2016, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa.

(11)Neuvoston asetus (EU) 2016/1104, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2016, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa.

(12)Neuvoston asetus (EU) 2019/1111, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2019, tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta.

LIITE 2
Yhteistyötä rikosoikeudellisissa asioissa koskevat säädökset

(1)Neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, yhteisistä tutkintaryhmistä.

(2)Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä.

(3)Neuvoston puitepäätös 2003/577/YOS, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa.

(4)Neuvoston puitepäätös 2005/214/YOS, tehty 24 päivänä helmikuuta 2005, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin.

(5)Neuvoston puitepäätös 2006/783/YOS, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin.

(6)Neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa.

(7)Neuvoston puitepäätös 2008/947/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin valvontatoimenpiteiden ja vaihtoehtoisten seuraamusten valvomiseksi.

(8)Neuvoston puitepäätös 2009/829/YOS, tehty 23 päivänä lokakuuta 2009, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona.

(9)Neuvoston puitepäätös 2009/948/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta.

(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/41/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä.

(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1805, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta.