EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52021PC0721

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY muuttamisesta tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen, maksuvalmiusriskin hallinnan, valvontaan liittyvän raportoinnin, säilytysyhteisö- ja säilytyspalvelujen tarjoamisen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lainojen alullepanon osalta

COM/2021/721 final

Bryssel 25.11.2021

COM(2021) 721 final

2021/0376(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY muuttamisesta tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen, maksuvalmiusriskin hallinnan, valvontaan liittyvän raportoinnin, säilytysyhteisö- ja säilytyspalvelujen tarjoamisen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lainojen alullepanon osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2021) 570 final} - {SWD(2021) 340 final} - {SWD(2021) 341 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tässä lainsäädäntöehdotuksessa esitetään muutoksia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin (direktiivi 2011/61/EU 1 ) ja soveltuvin osin siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavista yrityksistä (yhteissijoitusyritykset) annettuun direktiiviin, jäljempänä ’yhteissijoitusyrityksiä koskeva direktiivi’ (direktiivi 2009/65/EY 2 ).

Komissio on tarkastellut uudelleen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin soveltamista ja soveltamisalaa direktiivin 69 artiklan mukaisesti. Komissio katsoi, että monet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelussa esiin tuodut seikat ovat yhtä tärkeitä yhteissijoitusyritysten toiminnan kannalta. Näin ollen tällä lainsäädäntöehdotuksella pyritään käsittelemään näitä ongelmia muuttamalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä ja yhteissijoitusyrityksiä koskevaa direktiiviä niiden vaatimusten yhdenmukaisuuden lisäämiseksi.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi annettiin 8. kesäkuuta 2011 osana poliittisia toimia, jotka toteutettiin maailmanlaajuisen rahoituskriisin vuoksi, kun rahoituskriisi oli paljastanut tietynlaisessa rahastotoiminnassa heikkouksia ja haavoittuvuuksia, jotka voisivat lisätä laajempaan rahoitusjärjestelmään kohdistuvia riskejä. 3  

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevalla direktiivillä, joka on kriisin jälkeinen sääntelyaloite, pyritään johdonmukaiseen valvontaa koskevaan lähestymistapaan, joka koskee niitä riskejä, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toiminta voi aiheuttaa rahoitusjärjestelmälle tai välittää rahoitusjärjestelmään. Direktiivillä pyritään myös tarjoamaan korkeatasoinen sijoittajansuoja ja helpottamaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen EU:n markkinoiden yhdentymistä. 4 Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia vaaditaan hallinnoimaan riskejä tehokkaasti ja varmistamaan hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toiminnan riittävä avoimuus. Jos ne täyttävät nämä vaatimukset, ne voivat hoitaa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja markkinoida niitä ammattimaisille sijoittajille kaikkialla unionissa kotijäsenvaltionsa valvontaviranomaisen myöntämällä yhdellä toimiluvalla. 5 Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevasta direktiivistä on tullut pääomamarkkinaunionin 6 merkittävä pilari, sillä sijoitusrahastot pystyvät tarjoamaan pääsyn markkinapohjaisiin rahoituslähteisiin ja antamaan sijoittajille mahdollisuuden kohdentaa säästönsä paremmin valitsemalleen aikajänteelle mieltymystensä mukaisesti.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin oikeudellisen kehyksen soveltamisalaa ja toimintaa koskevassa komission arvioinnissa todetaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin vaatimukset korkeatasoisen sijoittajansuojan varmistamiseksi ovat enimmäkseen tehokkaita. 7 Eturistiriitoja koskevat säännöt sekä julkistamis- ja avoimuusvaatimukset ovat tarpeen sijoittajien suojelemiseksi. Arvonmääritystä koskevat vaatimukset, jotka ovat tarpeen kunkin sijoittajan osuuden määrittämiseksi tietystä vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminnan seuraamiseksi, ovat parantaneet varojen arvonmääritysprosessin kurinalaisuutta ja rakennetta. Sijoittajien etuja turvataan säilytysjärjestelmällä, jossa vahvistetaan säilytysyhteisöjen tehtävät ja vastuut, mukaan lukien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen säilyttäminen ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toiminnan valvonta. Sillä tuetaan myös sijoitusrahastojen markkinoiden moitteetonta toimintaa.

Rahoitusvakaus ja markkinoiden eheys ovat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin keskeisiä tavoitteita. 8 Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevalla direktiivillä on otettu käyttöön välineitä, joilla parannetaan makrotason vakauden seurantaa ja rahoitusvakausriskien valvontaa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on raportoitava valvontaviranomaisille tärkeimmistä vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin liittyvistä vastuista, niiden maksuvalmiusprofiilista ja vivutuksesta. Valvontaan liittyvällä raportoinnilla on tuettu tehokasta makrotason vakauden valvontaa, ja siitä on hyötyä markkinoiden seurannassa, mutta raportoitujen tietojen tarkkuutta voitaisiin parantaa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevalla direktiivillä on luotu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’ESMA’, koordinoima tehokas valvontayhteistyöverkosto, joka edistää Euroopan unionin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toimintaa koskevien valvontatapojen lähentymistä.

Komission arviointi osoittaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi on yleisesti ottaen saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja että EU:n laajuinen sääntelystandardien yhdenmukaistaminen on helpottanut Euroopan kollektiivisten sijoitusrahastojen markkinoiden yhdentymistä. 9 Sijoitusrahastoalan koko on noin kolminkertaistunut vuodesta 2008 eli 5,5 biljoonasta eurosta yli 15 biljoonaan euroon, ja sen varojen osuus koko rahoitusalan varoista on kasvanut merkittävästi. 10 Sillä on yhteyksiä laajempaan rahoitusalaan, minkä vuoksi on tärkeää hallita mahdollisia järjestelmäriskejä asianmukaisesti. 11  

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi sisältää yleisiä sääntöjä, jotka koskevat maksuvalmiuden hoitoa, vivutuksen käyttöä ja arvonmääritystä riskien hallitsemiseksi rahaston tasolla. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan ole riittävän täsmällisiä, jotta niillä voitaisiin ottaa täysin huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen suoran luotonantotoiminnan hallinnointiin liittyvät erityispiirteet ja käsitellä mahdollisia mikro- ja makroriskejä. Hajanainen sääntely, jossa rahastojen luotonantoa säännellään kansallisella tasolla, johtaa vaikeuksiin tunnistaa tällaisten rahastojen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat markkinoiden laajuiset vaikutukset ja reagoida niihin tehokkaasti. Lisäksi erilaiset kansalliset sääntelymallit heikentävät lainoja myöntävien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tehokkaiden sisämarkkinoiden luomista, sillä tämä edistää eri maiden sääntelyerojen hyväksikäyttöä ja eritasoista sijoittajansuojaa.

Lisäksi uudelleentarkastelussa korostettiin, että valvontaviranomaisille toimitetuissa markkinatiedoissa on puutteita tai ne eivät ole riittävän yksityiskohtaisia, mikä heikentää viranomaisten kykyä havaita laajempaan rahoitusjärjestelmään kohdistuvien riskien muodostuminen ja leviäminen. Lainsäädäntöehdotuksella pyritään parantamaan asiaankuuluvaa tiedonkeruuta ja poistamaan tehottomia raportoinnin päällekkäisyyksiä, joita voi esiintyä EU:n ja kansallisen lainsäädännön muissa säädöksissä, valvontatietoja koskevan laajemman strategian mukaisesti, kuten digitaalisen rahoituksen strategiassa 12 on ilmoitettu.

Maksuvalmiuden hoidon välineiden avulla avointen rahastojen, joihin kuuluvat avoimet vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ja kaikki yhteissijoitusyritykset, hoitajat voivat puuttua lunastuspaineisiin stressikausien markkinaolosuhteissa ja suojella paremmin sijoittajien etuja. Euroopan järjestelmäriskikomitea, jäljempänä ’EJRK’, ja ESMA suosittavat maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä ja yhteissijoitusyrityksiä koskevassa direktiivissä ei tällä hetkellä säädetä yhdenmukaistetuista maksuvalmiuden hoidon vähimmäisvälineistä. 13  

Lisäksi sijoittajien edut voitaisiin ottaa paremmin huomioon, jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin sääntöjä muutettaisiin säilytysyhteisöpalvelujen markkinoiden tehokkuuden lisäämiseksi. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin nykyistä vaatimusta, jonka mukaan säilytysyhteisön on sijaittava samassa jäsenvaltiossa kuin nimeävä unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, on vaikea täyttää pienemmillä ja keskittyneemmillä markkinoilla, joilla palveluntarjoajia on vähemmän. Kilpailun puute lisää rahastonhoitajien kustannuksia ja heikentää rahastojen rakenteiden tehokkuutta, mikä voi vaikuttaa sijoittajien tuottoihin. Sijoitusrahastojen hallinnoinnin tehokkuutta voidaan lisätä vähentämällä säilytysyhteisöjen markkinoiden keskittymistä tietyillä kansallisilla markkinoilla ja varmistamalla samalla, että palveluntarjoajat noudattavat eurooppalaisia standardeja.

On näyttöä siitä, että säilytysyhteisöt ovat joskus estyneitä hoitamasta tehtäviään, jos arvopaperikeskus säilyttää rahaston varoja. 14 Arvopaperikeskuksia ei pidetä niinä, joille säilytysyhteisö siirtää tehtäviä. 15 Tämä oikeudellinen tilanne ei kaikissa tapauksissa takaa vakaata vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen varojen säilyttäjän ja säilytysyhteisön välistä tiedonkulkua. Näin ollen säilytysyhteisöt eivät voi hoitaa valvontatehtäviään tehokkaasti, jos salkkujen liikkeistä ei ole vakaata tiedonkulkua. Tämä oikeudellinen tilanne voi heikentää sijoittajansuojaa.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja yhteissijoitusyrityksiä koskeviin oikeudellisiin kehyksiin sisältyvä tehtävien siirtämistä koskeva järjestelmä mahdollistaa sijoitussalkkujen tehokkaan hoidon ja tiettyjä maantieteellisiä markkinoita tai tiettyä omaisuuslajia koskevan tarvittavan asiantuntemuksen hankkimisen. Tällä mallilla edistetään EU:n rahastojen ja rahastonhoitajien menestystä. Samalla arvioinnissa todetaan, kuten myös ESMA katsoo, että riskienhallinnan tai salkunhoidon siirtämistä kolmansille osapuolille koskevien EU:n vaatimusten täyttämistä koskevat erilaiset kansalliset valvontakäytännöt aiheuttavat epäjohdonmukaisuuksia, jotka voivat heikentää sijoittajansuojan yleistä tasoa. 16 Sovellettavien sääntelystandardien riittämätön selkeys heikentää oikeusvarmuutta, lisää valvontatulosten eroja eikä viime kädessä takaa yhdenmukaista sijoittajansuojan tasoa koko unionissa.

Tarvittaisiin lisätoimenpiteitä, jotta direktiivin vaatimukset voitaisiin panna täytäntöön ja varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ottavat käyttöön tarvittavat henkilöresurssit hoitaakseen säilytetyt tehtävät, kun osa niiden tehtävistä on siirretty kolmansille osapuolille, ja jotta suuri osa tämän alan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa asetuksessa 17 vahvistetuista soveltamissäännöistä voitaisiin siirtää yhteissijoitusyritysten sääntelykehykseen. Näistä toimenpiteistä säädettäisiin komission täytäntöönpanosäädöksissä, kun tätä koskeva valtuutus on annettu hyväksymällä tämä direktiivien muuttamista koskeva ehdotus.

Sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin että yhteissijoitusyrityksiä koskevaan direktiiviin ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat tehtävien siirtämistä, maksuvalmiusriskin hallintaa, tietojen raportointia markkinaseurantaa varten sekä säilyttäjien sääntelyä, kun taas lainoja myöntävien sijoitusrahastojen toiminnan ja rajatylittävien säilytysyhteisöpalvelujen saatavuuden osalta olisi muutettava ainoastaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Euroopan sijoitusrahastoja koskevan lainsäädännön muuttamista koskevat ehdotukset ovat 24. syyskuuta 2020 hyväksytyn pääomamarkkinaunionia koskevan komission suunnitelman mukaisia. Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on mahdollistaa pääoman liikkuminen kaikkialla EU:ssa kuluttajien, sijoittajien ja yritysten hyödyksi niiden sijainnista riippumatta. Covid-19-kriisi on tehnyt pääomamarkkinaunionin toteuttamisesta entistä kiireellisempää, sillä markkinapohjainen rahoitus on olennaisen tärkeää Euroopan talouden elpymisen ja pitkän aikavälin kasvun palauttamisen kannalta. Ehdotetuilla lainsäädäntömuutoksilla tuettaisiin rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja edistettäisiin siten näiden tavoitteiden saavuttamista.

Tehokkaassa ja tehokkaasti valvotussa pääomamarkkinaunionissa lainoja myöntävät rahastot voivat tarjota vaihtoehtoisen rahoituslähteen eurooppalaisille yhtiöille ja pk-yrityksille, mikä antaa niille laajemman valikoiman kilpailukykyisesti hinnoiteltuja rahoitusvaihtoehtoja. 18 Näillä varoilla voidaan tukea suoraan työpaikkojen luomista, talouskasvua, innovointia ja vihreää siirtymää sekä edistää covid-19-pandemiasta toipumista. Lainoja myöntävät rahastot voivat toimia myös varautumisjärjestelynä tai häiriöiden vaimentimena rajallisen likviditeetin tapauksessa siten, että ne jatkavat lainarahoituksen tarjoamista, kun perinteisemmät luotonantajat ovat vetäytyneet markkinoilta. Näin ollen lainsäädäntöehdotukset ovat yhdenmukaisia pääomamarkkinaunionia koskevan yleisen strategian kanssa, jotta voidaan jatkaa rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden rakentamista ja parantaa eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevaan direktiiviin ehdotetuilla muutoksilla pyritään lisäksi suojelemaan paremmin sijoittajien etuja varmistamalla, että sijoitusrahastojen hoitajat, jotka siirtävät tehtävänsä kolmansille osapuolille, noudattavat samoja korkeatasoisia vaatimuksia, joita sovelletaan kaikkialla unionissa.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin muuttamista koskeva ehdotus sisältää myös toimenpiteitä, jotka koskevat maksuvalmiuden hoidon välineiden saatavuutta ja käyttöä stressikausien markkinaolosuhteissa. Maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöönoton mahdollisuus voi suojata sijoittajien rahojen arvoa, vähentää rahastoon kohdistuvia likviditeettipaineita ja lieventää laajempia järjestelmäriskien vaikutuksia markkinoiden laajuisissa stressitilanteissa. Valvontaan liittyvää raportointia koskevalla ehdotuksella edistetään rahoitusalan yhteisen data-avaruuden luomista, joka on osa digitaalisen rahoituksen strategiaa 19 . Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten ilmoittamat tiedot olisivat osa yhdennettyä tiedonkeruujärjestelmää, jolla tuotettaisiin Euroopan valvontaviranomaisille ja kansallisille valvontaviranomaisille tarkkoja, vertailukelpoisia ja oikea-aikaisia tietoja sekä minimoitaisiin kaikkien osapuolten raportointiin liittyvät kustannukset ja taakka.

Lisäksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelu vaikuttaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen (asetus (EU) 2015/760 20 ) soveltamisalaan kuuluvia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeva asetus on eurooppalainen tuoteasetus, jota tarkastellaan uudelleen samanaikaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin kanssa, ja eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen muuttamista koskeva lainsäädäntöehdotus hyväksytään samana päivänä kuin tämä ehdotus. Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hyötyvät todennäköisesti helpommasta pääsystä rajatylittäviin säilytysyhteisöpalveluihin, jos kyseiset rahastot sijaitsevat pienemmillä markkinoilla. Valvontaan liittyvää raportointia koskevien vaatimusten parantamisella olisi myös pidemmällä aikavälillä myönteinen vaikutus eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja hoitavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelytaakkaan. Arvopaperikeskusten sisällyttäminen säilytysketjuun vaikuttaisi myönteisesti sijoittajien etuihin suhteessa siihen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omistusosuuksien osuuteen, jota arvopaperikeskukset voisivat säilyttää.

Toinen eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen ja muutetun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin vuorovaikutus liittyy lainojen alullepanoa koskevaan toimintaan. Ehdotetulla direktiivillä asetettaisiin joitakin luottomarkkinoilla toimivia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevia yleisiä periaatteita. Ehdotetut kynnysarvot, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen luotonantoa rahoituslaitoksille, ovat yhdenmukaiset niihin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovellettavan hajautusrajan kanssa, joita markkinoidaan ainoastaan vähittäissijoittajille. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin ja eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen välillä on eroja, eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen tuotesääntöjä sovellettaisiin erityissäännöksenä.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Lainoja myöntävien rahastojen sisämarkkinoiden luomisen odotetaan lisäävän reaalitalouden vaihtoehtoisten rahoituslähteiden saatavuutta. Tällaisten rahastojen toiminta luottomarkkinoilla helpottaa todennäköisesti siirtymistä kestävään tulevaisuuteen, sillä rahastot sijoittavat vihreään talouteen, mikä tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelman laajempien tavoitteiden saavuttamista.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohta (aiempi EY-sopimuksen 47 artiklan 2 kohta). Valittujen toimintavaihtoehtojen ja sääntöjen erityisen rakenteen osalta asianmukainen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä ja toimintaa itsenäisenä ammatinharjoittajana koskeva 53 artiklan 1 kohta. Tällä säännellään rahoituksen välittäjiä sekä niiden sijoituspalveluja ja -toimintaa.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin ehdotetuilla parannuksilla pyritään edistämään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lainojen alullepanoon liittyviä moitteettomia prosesseja ja markkinoiden yhdentymistä tällä segmentillä ja varmistaa samalla, että rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä seurataan kokonaisuutena paremmin. Säännöt, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten maksuvalmiuden hoidon välineiden saatavuutta ja käyttöä, on yhdenmukaistettava sen varmistamiseksi, että avointen rahastojen rahastonhoitajien tai valvontaviranomaisten stressikausien markkinaolosuhteissa toteuttamat toimet ovat tehokkaampia. Helpottamalla rajatylittävien säilytysyhteisöpalvelujen tarjoamista pyritään edistämään EU:n vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden yhdentymistä ja varmistamaan korkeatasoinen sijoittajansuoja. Ehdotuksella pyritään luomaan johdonmukainen lähestymistapa Euroopan sijoitusrahastojen hoitajien ja valvontaviranomaisten tehtävien siirtämiseen.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin sääntelyn puutteita ei pystytä korjaamaan eikä näitä tavoitteita saavuttamaan jäsenvaltioiden yksipuolisilla toimilla. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi ja yhteissijoitusyrityksiä koskeva direktiivi on annettu täysin toissijaisuusperiaatetta noudattaen, ja niiden pohjimmiltaan kansainvälisinä tavoitteina on poistaa markkinoiden hajanaisuus, torjua rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä ja varmistaa korkeatasoinen sijoittajansuoja. Sääntelytavaksi valittiin direktiivi, jotta voidaan luoda asianmukainen tasapaino EU:n ja kansallisen tason välillä.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevaan direktiiviin ehdotetuilla parannuksilla täydennetään tätä sääntelyrakennetta. lisävaatimuksilla ja -selvennyksillä. Tavoitteena on säilyttää tasapaino keskeisten riskinhallintatoimenpiteiden yhdenmukaistamisen ja sen joustavuuden välillä, jota jäsenvaltioilla on sovittujen sääntelystandardien täytäntöönpanossa.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotetuissa muutoksissa noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistettua suhteellisuusperiaatetta, eikä niissä ylitetä sitä, mikä on tarpeen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sisämarkkinoiden toteuttamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla varmistetaan johdonmukainen lähestymistapa EU:n vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden makrotason vakauden valvontaan ja korkeatasoinen sijoittajansuoja.

Lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitaville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille asetettavat uudet vaatimukset on mahdollisuuksien mukaan laadittu yleisiksi periaatteiksi. Kun sääntelyvaatimukset ovat erityisiä, niillä ei tarpeettomasti häiritä olemassa olevia liiketoimintamalleja. Sijoittajansuojan osalta ehdotetut julkistamista koskevat lisävaatimukset ovat parhaiden markkinakäytäntöjen mukaisia, ja ne olisi ulotettava koskemaan unionin kaikkia sijoittajia, jotta varmistetaan sama sijoittajansuojan taso.

Ehdotuksilla, joilla mahdollistetaan säilytysyhteisöpalvelujen rajatylittävä saatavuus, muodostetaan oikea tasapaino vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja sijoittajien tarpeiden välille ja ehkäistään riskejä, jotka saattavat toteutua, jos säilytysyhteisöpalveluja ei säännellä kattavasti EU:n tasolla. Lisäksi arvopaperikeskusten sisällyttäminen säilytysketjuun on tarpeen, jotta voidaan poistaa sääntelyvaje, joka heikentää säilytysyhteisöjen kykyä hoitaa tehtäviään ja joka voi olla haitaksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten sijoittajille. Ehdotettu toimenpide on oikeasuhteinen, ja siinä otetaan huomioon jo toimiluvan saaneiden yhteisöjen asema.

Tehtävien siirtämistä koskeviin järjestelmiin ehdotetuissa selvennyksissä säilytetään näiden toimien arvokkaat piirteet ja varmistetaan, että käytössä on riittävästi henkilöresursseja sen valvomiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai yhteissijoitusyritys säilyttää sen, jolle tehtävät siirretään, ja keskeiset tehtävät.

Näin ollen lainsäädäntöehdotus on oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.

Säädöksen valinta

Tällä ehdotuksella muutetaan direktiivejä 2011/61/EU ja 2009/65/EY. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaisinta, että säädökseksi, jolla voimassa olevia sääntöjä muutetaan, valitaan direktiivi.

Tavoitteena on yhdenmukaistaa kansallisia sääntöjä, jotka lisäävät markkinoiden hajanaisuutta, aiheuttavat tehottomuutta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoilla ja heikentävät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten sijoittajien suojaa. Ehdotuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää sääntelystandardeja, jotka jäsenvaltiot voivat saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöään, mikä edistää sisämarkkinoiden yhdentymistä, parantaa markkinoiden seurantaa ja varmistaa samantasoisen sijoittajansuojan kaikkialla unionissa. Sen vuoksi direktiivi, jolla tehdään tarvittavat muutokset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja yhteissijoitusyritysten toimintaa säänteleviin nykyisiin direktiiveihin, on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Olemassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit / toimivuustarkastukset

Komissio on arvioinut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä ja todennut, että se on yleisesti ottaen toiminut hyvin ja saavuttanut suurelta osin tavoitteensa eli luonut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille tehokkaan valvontakehyksen, varmistanut korkeatasoisen sijoittajansuojan ja edistänyt EU:n vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden luomista. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin voimaantulon jälkeen markkinoilla tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi siihen voitaisiin kuitenkin tehdä parannuksia, jotka kohdistuvat niihin kehyksen osiin, joita ei ole otettu riittävästi huomioon direktiiviä laadittaessa.

Toisistaan poikkeavat kansalliset lähestymistavat vaikeuttavat palvelujen tarjoamista toisessa jäsenvaltiossa ja haittaavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sisämarkkinoiden kehittymistä. Säilytysyhteisöpalvelujen riittämätön tarjonta ja lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevat erilaiset kansalliset sääntelystandardit heikentävät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Lisäksi lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevat erilaiset kansalliset säännöt ja se, että valvontaviranomaiset eivät saa riittävästi markkinatietoja, vaikeuttavat valvontaviranomaisten mahdollisuuksia seurata rahoitusvakauteen kohdistuvaa riskiä ja säilyttää markkinoiden eheys. Samoin maksuvalmiuden hoidon välineiden erilainen saatavuus rajoittaa avointen rahastojen hoitajien tai valvontaviranomaisten mahdollisen toiminnan tehokkuutta stressikausien markkinaolosuhteissa. Lisäksi se, että valvontaviranomaiset tulkitsevat tehtävien siirtämistä koskevia sääntöjä eri tavoin, heikentää rahastonhoitajien oikeusvarmuutta ja sijoittajansuojan korkeaa tasoa erityisesti silloin, kun eurooppalaiset yhteisöt siirtävät riskienhallintaa tai salkunhoitoa Euroopan unionin ulkopuolelle.

Sidosryhmien kuuleminen

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelusta käynnistettiin 22. lokakuuta 2020 julkinen kuuleminen, johon sisältyi 102 kysymystä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelun eri näkökohdista. Se päättyi 29. tammikuuta 2021, ja siihen saatiin 132 vastausta.

Hieman yli puolet julkiseen kuulemiseen vastanneista ei ottanut kantaa siihen, onko lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevia vaatimuksia tarpeen yhdenmukaistaa. Suurimmat toimialajärjestöt kuuluivat tähän ryhmään. Vastaajista 23 prosenttia katsoi, että lisäsääntöjä ei tarvita, kun taas viranomaisten keskuudessa seitsemän kymmenestä julkiseen kuulemiseen vastanneesta jäsenvaltiosta oli sitä mieltä, että lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hallinnoivia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevat vaatimukset on yhdenmukaistettava EU:n tasolla. Ne katsoivat, että EU:n säännöt ovat tarpeen tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi ja niiden riskien käsittelemiseksi, joita tästä toiminnasta voi aiheutua. Ehdotuksessa on löydetty hyvä tasapaino niiden toimien välille, joita tarvitaan rahoitusvakauden säilyttämiseen ja unionin lainoja myöntävien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden kehityksen edistämiseen.

Vastaavasti suurin osa julkiseen kuulemiseen vastanneista viranomaisista kannatti ehdotusta selventää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin tehtävien siirtämistä koskevia sääntöjä. Sen sijaan valtaosa toimialan vastaajista pitää tehtävien siirtämistä koskevia sääntöjä riittävän selkeinä estämään postilaatikkoyhteisöjen perustamisen EU:hun. Jotkin vastaajat halusivat kuitenkin lisäselvennystä siihen, kuuluuko liiketoimintakäytäntö tehtävien siirron soveltamisalaan, sillä jäsenvaltioiden tulkinnat ovat vaihdelleet merkittävästi. Ehdotuksessa esitetään tarvittavat selvennykset säilyttäen samalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin mukaisten tehtävien siirtämistä koskevien järjestelmien edut.

Yksityisen ja julkisen sektorin sidosryhmät kannattavat laajalti maksuvalmiuden hoidon välineiden yhdenmukaistamista EU:n tasolla (yhteensä 28/40, viranomaiset 8/9 ja toimiala 15/23). Myös kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöönoton yhteydessä saa kannatusta (yhteensä 15/40, viranomaiset 5/9 ja toimiala 6/23) erityisesti tilanteissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Ne kannattavat ehdotusta maksuvalmiuden hoidon välineiden saatavuuden laajentamisesta kaikkialla unionissa ja rahastonhoitajien ja valvontaviranomaisten valtuuttamista käyttämään maksuvalmiuden hoidon välineitä stressikausien markkinaolosuhteissa.

Suurin osa sidosryhmistä (noin 70 %) ja ESMA (lausunnossaan) kannattavat arvopaperikeskusten sisällyttämistä säilytysketjuun. Ehdotus on oikeasuhteinen, sillä siinä ei vaadita säilytysyhteisöjä toteuttamaan eurooppalaisten arvopaperikeskusten asianmukaista huolellisuutta koskevaa arviointia.

Pienempiä säilytysmarkkinoita koskevan kysymyksen osalta jäsenvaltioiden viranomaiset ilmoittivat vastauksissaan julkiseen kuulemiseen kannattavansa valittua vaihtoehtoa, jonka mukaan kansallisille toimivaltaisille viranomaisille annetaan valtuudet sallia säilytysyhteisöpalvelujen hankkiminen rajojen yli. Suurin osa vastaajista ei kannattanut EU:n laajuisen säilytysyhteisötoimiluvan käyttöönottoa vedoten säilytysyhteisöjen markkinoiden keskittymisen riskiin, sijoittajansuojan heikkenemiseen ja valvontahaasteisiin. Sen vuoksi komissio ehdottaa toimenpidettä, jolla mahdollistetaan säilytysyhteisöpalvelujen rajatylittävä saatavuus siellä, missä se on tarpeen, siihen asti, kunnes tämän alan sääntelyssä on havaittu myönteistä kehitystä.

Suurin osa sidosryhmistä kannatti asteittaista lähestymistapaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja yhteissijoitusyrityksiä koskevien valvontaan liittyvää raportointia koskevien vaatimusten mahdollisiin muutoksiin. Tämä lähestymistapa hyväksytään ehdotuksessa siten, että valvontaviranomaisille annetaan tehtäväksi tehdä perusteellinen toteutettavuustutkimus, jossa tutkitaan muun muassa mahdollisia synergioita EU:n eri säädösten mukaisten valvontaan liittyvää raportointia koskevien vaatimusten välillä.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio hyödynsi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelussa ulkopuolisen toimeksisaajan laajaa valmistelutyötä, jossa ulkopuolinen toimeksisaaja teki yleisen kyselyn ja laati näyttöön perustuvan tutkimuksen 21 vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin tehokkuudesta. Komissio otti huomioon myös tulokset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelua käsitelleestä verkkokonferenssista, joka järjestettiin 25. marraskuuta 2020 ja johon osallistui Euroopan parlamentin jäsen, kansallisia valvontaviranomaisia, EJRK, ESMA sekä toimialan ja sijoittajien edustajia. Lisäksi komissio tukeutui Morningstarin tietoihin, ESMAn, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) raporteissa esitettyihin tietoihin sekä julkisesti saatavilla oleviin raportteihin, tutkimuksiin, selvityksiin, kannanottoihin ja muihin asiaankuuluviin asiakirjoihin, joita yksityiset ja julkiset sidosryhmät ovat laatineet. Komissio otti huomioon palautteen, jota oli saatu työpajoissa, kahdenvälisissä kokouksissa sekä jäsenvaltioiden ja alan sidosryhmien, mukaan lukien omaisuudenhoitajat, tuotevalmistajat, vähittäissijoittajien edustajat ja vaihtoehtoisen sijoittamisen alalla toimivat sijoitusrahastot, kuulemisessa. Lopuksi tarkasteltiin akateemista kirjallisuutta, jossa käsiteltiin erityisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin vaikutuksia markkinoihin, rahoitusvakauteen ja sijoittajansuojaan.

Vaikutustenarviointi

Tämän säädösaloitteen valmistelemiseksi on tehty vaikutustenarviointi.

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 16. heinäkuuta 2021 myönteisen lausunnon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelua varten toimitetusta vaikutustenarvioinnista ja pyysi lisäselvityksiä.

Sääntelyntarkastelulautakunnan lausunnossa esitetyt huomiot

Vaikutustenarvioinnissa esitettyjen huomautusten johdosta toteutetut toimet

Kertomuksessa olisi selvitettävä selkeämmin ongelmien laajuutta ja erityispiirteitä erityisesti lainoja myöntävien rahastojen ja säilytysyhteisöpalvelujen rajallisen tarjonnan osalta.

Rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosasto on selventänyt ongelmia yksityiskohtaisemmin.

Selitykset koskevat erityisesti

- mahdollisia järjestelmäriskejä, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden lainoja myöntävän segmentin kasvu aiheuttaa, ja kysymyksiä, jotka liittyvät lainojen alullepanoa koskevien hajanaisten kansallisten järjestelmien kehittämiseen kaikkialla unionissa;

-tilannetta niillä markkinoilla, joilla säilytysyhteisöpalvelujen tarjonta on vähäistä, ja tarvetta puuttua asiaan unionin tasolla.

Kertomuksessa ei tarkastella riittävästi kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja johdonmukaisella tavalla erityisesti lainoja myöntäviä rahastoja koskevien vaatimusten yhdenmukaistamisen osalta.

Rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosasto selvitti yksityiskohtaisemmin, millä perusteella parhaaksi katsottu vaihtoehto ja sen eri osat on valittu, ja sitä, millä perusteella hylätyt vaihtoehdot on valittu, sekä tärkeimpiä kaikkien vaihtoehtojen välisiä eroja.

Vaikutustenarvioinnissa olisi käsiteltävä yhdenmukaistamista ja riskien vähentämistä koskevien toimenpiteiden vaikutuksia sekä selvennettävä pk-yritysten rahoituskuluihin kohdistuvia vaikutuksia.

Rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosasto lisäsi selityksiä yhdenmukaistamisen vaikutuksista esimerkiksi lainan alullepanon osalta. Se myös selvitti aloitteen mahdollisia vaikutuksia markkinoihin ja pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen ja kustannuksiin.

Kertomuksessa olisi käsiteltävä tarkemmin aloja, joita voidaan yksinkertaistaa, ja esitettävä mahdollisuuksien mukaan määrittämistä koskevia tietoja.

Rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosasto toimitti hajanaista näyttöä ja mahdollisuuksien mukaan lisätietoja esimerkiksi säilytysyhteisöille ja säilytysyhteisöpalvelujen käyttäjille pienemmillä markkinoilla koituvista säästöistä.

Jos tietoja ei ollut saatavilla, rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosasto sisällytti seurannan lisämetriikkaa sen varmistamiseksi, jotta lisätietoja saadaan esimerkiksi raportoinnin osalta.

Harkittiin, ehdotetaanko vähemmän sellaisia toimenpiteitä, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka hoitavat lainoja myöntäviä rahastoja, ja jätetään loput jäsenvaltioiden harkintavaltaan. Erilaiset lainoja myöntäviä rahastoja koskevat kansalliset lähestymistavat saattavat kuitenkin johtaa siihen, että alan turvallisen ja kestävän kehityksen tukemista koskevaa tavoitetta ei saavutettaisi. Sen vuoksi valitussa vaihtoehdossa ehdotettiin rahastotoimia ja riskiprofiileja koskevaa suojatoimien vähimmäismäärää.

Pk-yritykset hyötyvät valitusta vaihtoehdosta erityisesti siksi, että lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hallinnoivia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevia vaatimuksia yhdenmukaistetaan. Sen lisäksi, että valitulla vaihtoehdolla tuetaan tällaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitamisen tehostamista, sillä pyritään mahdollistamaan, että vaihtoehtoiset sijoitusrahastot voivat myöntää lainoja yrityksille rajojen yli. Joissakin jäsenvaltioissa vaihtoehtoiset sijoitusrahastot eivät saa myöntää lainoja tai tämä oikeus on varattu paikallisille rahastoille. Tällä uudelleentarkastelulla yhdennettäisiin edelleen lainoja myöntävien rahastojen markkinoita ja luotaisiin näille rahastoille lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä avaisi vaihtoehtoisia rahoituslähteitä pk-yrityksille erityisesti silloin, kun ne eivät pysty saamaan luottoa pankeilta.

Tehtävien siirron osalta katsottiin, että antamalla ESMAlle enemmän toimivaltaa voitaisiin varmistaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevien merkityksellisten sääntöjen johdonmukaisempi täytäntöönpano unionissa. Tässä vaiheessa tätä vaihtoehtoa pidettiin kuitenkin toissijaisuusperiaatteen vastaisena. Päätelmänä oli, että ESMAn olisi saatava enemmän tietoja tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä tapauksissa, joissa riskienhallinta tai salkunhoito on siirretty unionin ulkopuolelle, ja käytettävä jo käytettävissä olevia valtuuksia, kuten vertaisarviointien tekemistä. Valitulla vaihtoehdolla pyritään varmistamaan yhdenmukainen sijoittajansuojan taso koko unionissa.

Katsottiin, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan asetuksen valvontaan liittyvää raportointia koskevia vaatimuksia tarkistettaisiin pyrkimättä synergiaan muiden olemassa olevien raportointikehysten kanssa. Valvontaan liittyvää raportointia koskevien velvoitteiden muutoksista aiheutuu väistämättä merkittäviä säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Sen vuoksi pidettiin käytännöllisempänä ehdottaa lainsäädännöllisiä muutoksia, kun on selkeämpää, mitä tarvitaan siihen, että voidaan siirtyä lähemmäs rahoitusalan yhteistä data-avaruutta. Ehdotuksella edistetään tämän tavoitteen saavuttamista ottamalla Euroopan valvontaviranomaiset ja Euroopan keskuspankki, jäljempänä ’EKP’, mukaan tutkimukseen, jossa tarkastellaan mahdollisuutta yhdistää päällekkäiset raportointia koskevat vaatimukset ja laajentaa tietojen kattavuutta markkinoiden seurannan parantamiseksi. Kun valvontaan liittyvää raportointia parannetaan, tällä olisi myönteinen vaikutus rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien seurantaan ja hallintaan.

Vastaavasti maksuvalmiusriskien hallinnan osalta tarkasteltiin eri tasoisia toimenpiteitä rahoitusvakauden varmistamiseksi. Valittu vaihtoehto on vähiten velvoittava. Avointen rahastojen rahastonhoitajat voisivat tilapäisesti keskeyttää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksien tai osakkeiden takaisinoston tai lunastuksen. Niiden olisi myös valittava vähintään yksi muu maksuvalmiuden hoidon väline ilman, että määrättäisiin mikä niistä, jolloin rahastonhoitajille jäisi lopullinen päätös siitä, minkä välineen ne voivat ottaa käyttöön olosuhteiden niin vaatiessa. Tällä toimenpiteellä tuettaisiin rahoitusjärjestelmän vakautta.

EU:n laajuisen säilytysyhteisötoimiluvan käyttöönottoa pidettiin yhtenä vaihtoehtona. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetty toteuttamiskelpoisena, sillä EU:n arvopapereita ja maksukyvyttömyyttä koskevaa lainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu. Näin ollen valitussa vaihtoehdossa ehdotetaan säilytysyhteisöpalvelujen rajatylittävän saatavuuden sallimista tarvittaessa siihen asti, kunnes unionin tason yhdenmukaistaminen on mahdollista. Valitulla vaihtoehdolla tehostettaisiin EU:n vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoita.

Lopuksi tarkasteltiin sitä, olisiko sellaisten säilytysyhteisöjen, jotka siirtävät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten varojen säilytyksen arvopaperikeskuksille, tehtävä asianmukaista huolellisuutta koskeva arviointi. Päätettiin, että tämä olisi liiallista, sillä toimiluvan saaneisiin arvopaperikeskuksiin sovelletaan jo tiukkoja alakohtaisia vaatimuksia ja valvontaa. Sen vuoksi ehdotuksessa keskitytään arvopaperikeskusten sisällyttämiseen säilytysketjuun ilman, että säilytysyhteisöille asetetaan tarpeettomia asianmukaista huolellisuutta koskevia vaatimuksia.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelussa yleisenä lähestymistapana on ehdottaa toimenpiteitä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä rahoitusvakauden, markkinoiden yhdentymisen tai sijoittajansuojan kannalta, ja käsitellä kysymyksiä, joista sidosryhmät ovat selvästi huolissaan.

Ehdotetun muutoksen, jolla mahdollistetaan säilytysyhteisöpalvelujen hankkiminen rajojen yli, odotetaan tuovan säästöjä sekä säilytysyhteisöille että säilytysyhteisöpalvelujen käyttäjille, mukaan lukien pienemmät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat. Säilytysyhteisöjen uusista toimiluvista perittävät kertaluonteiset maksut vaihtelevat jäsenvaltiosta riippuen 6 000 eurosta 9 200 euroon, ja niiden vuotuiset toimilupamaksut ovat jäsenvaltiosta riippuen 4 400–9 400 euroa. Säilytysyhteisöpalvelujen tarjoajien välisen kilpailun lisääntyminen aiheuttaa todennäköisesti painetta alentaa palvelun hintaa.

Suunnitellulla valvontatietoja koskevalla lähestymistavalla yksinkertaistetaan ja virtaviivaistaan nykyisiä raportointia koskevia velvoitteita. Se tuo pidemmän aikavälin säästöjä sen vuoksi, että sillä pyritään vähentämään niiden viranomaisten määrää, joille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ilmoittaa päällekkäisiä tietoja. Lähestymistavalla varmistetaan myös se, että muutoksista aiheutuvia kertaluonteisia kustannuksia minimoidaan mahdollisimman paljon mahdollistamalla asianmukainen etukäteissuunnittelu ja EU:n eri säädösten valvontaan liittyvää raportointia koskeva kattava näkemys ottaen huomioon digitaalisen ympäristön kehitys.

Perusoikeudet

Tällä ehdotuksella edistetään perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia. Tämän aloitteen päätavoitteena on edistää sitä, että perusoikeuskirjan 15 artiklan 2 kohdan mukainen oikeus tarjota palveluja missä tahansa jäsenvaltiossa toteutuu, ja varmistaa, ettei kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää esiinny edes välillisesti (perusoikeuskirjan 21 artiklan 2 kohdan täytäntöönpano).

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole komissioon kohdistuvia talousarviovaikutuksia.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat ja seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

Tätä direktiiviä arvioidaan viiden vuoden kuluttua päivästä, jona se on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio tukeutuu i) julkisesta kuulemisesta saatuun palautteeseen, ii) ESMAn ja valvontaviranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin ja iii) valvontaan liittyvää raportointia koskeviin tietoihin.

Komissio varmistaa sääntöjen jatkuvan noudattamisen ja täytäntöönpanon. ESMA seuraa tehtävien siirtämistä koskevien vaatimusten soveltamista uuden toimeksiantonsa perusteella, jonka mukaan se tekee vuosittain kohdennettuja vertaisarviointeja tällä alalla ja laatii kertomuksia tehtävien siirtämistä koskevien ilmoitusten analysoinnista.

ESMA kerää myös tietoja, joista on hyötyä lainan alullepanon markkinoiden ja säilytysmarkkinoiden kehityksen seurannassa. ESMA jatkaa maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöä koskevien tietojen keräämistä ja analysointia.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Direktiivin 2011/61/EU muuttaminen

Direktiivin 4 artiklaa täydennetään asetuksen (EU) N:o 909/2014 22 mukaisella ’arvopaperikeskuksen’ määritelmällä.

Direktiivin 6 artiklan 4 kohtaa muutetaan siten, että laajennetaan niiden oheispalvelujen luetteloa, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat tarjota yhteissijoitusten hoidon lisäksi. Siihen sisältyisivät muussa unionin lainsäädännössä sallitut toiminnot, kuten vertailuarvojen hallinnointi tai luotonhallinnointi.

Direktiivin 6 artiklan 6 kohtaa muutetaan siten, että saatetaan ajan tasalle viittaukset direktiivissä 2014/65/EU 23 vahvistettuihin sääntöihin, joita sovelletaan sellaisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka tarjoavat oheispalveluja.

Direktiivin 7 artiklan 2 kohtaa muutetaan sen selventämiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla olisi oltava käytössään asianmukaiset tekniset resurssit ja henkilöresurssit, kun ne hakevat vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan toimilupaa. Tämän vuoksi toimilupaa haettaessa on kuvattava yksityiskohtaisesti henkilöstöresurssit ja tekniset resurssit, joita käytetään tehtävien hoitamiseen ja niiden valvontaan, joille tehtäviä siirretään.

Direktiivin 7 artiklan 5 kohtaa täydennetään sen varmistamiseksi, että puuttuvat tiedot kerätään EU:n tasolla tehtävien siirtämistä koskevien käytäntöjen kartoittamiseksi. Sen vuoksi ehdotetaan, että ESMAlle olisi ilmoitettava tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä, joissa kolmansien maiden yhteisöille siirretään enemmän riskienhallintaa tai salkunhoitoa kuin säilytetään.

Lisätään 7 artiklan 8 kohta sen varmistamiseksi, että ESMA saa johdonmukaisia tietoja tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä. Näin ollen ehdotetaan, että ESMA valtuutetaan laatimaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa säädetään tehtävien siirtämistä koskevien ilmoitusten sisällöstä, muodosta ja toimittamista koskevista menettelyistä. Tämän alan tietoon perustuvan poliittisen päätöksenteon helpottamiseksi ESMAn on toimitettava EU:n lainsäätäjille ja komissiolle (7 artiklan 9 kohta) säännöllisesti kertomuksia, joissa analysoidaan tehtävien siirtämistä koskevia markkinakäytäntöjä, direktiivin 2011/61/EU mukaisten tehtävien siirtämistä koskevien vaatimusten noudattamista ja valvonnan lähentämistä tällä alalla.

Direktiivin 8 artiklan 1 kohdan c alakohtaa muutetaan siten, että sen mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on oltava vähintään kaksi kokoaikaista työntekijää tai kaksi henkilöä, jotka eivät ole vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palveluksessa mutta jotka ovat kuitenkin sitoutuneet harjoittamaan kyseisen hoitajan liiketoimintaa kokoaikaisesti ja joiden kotipaikka on unionissa, jotta varmistetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sisäinen vakaa vähimmäisrakenne.

Lisätään 15 artiklan 3 kohdan d alakohta, jossa edellytetään, että lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ottavat käyttöön tehokkaita lainojen myöntämistä koskevia periaatteita, menettelyjä ja prosesseja. Tässä yhteydessä niiden on arvioitava luottoriskiä sekä hallinnoitava ja seurattava lainasalkkujaan, joita olisi tarkasteltava uudelleen määräajoin.

Lisätään 15 artiklan 4 a, 4 b ja 4 c kohta rahoitusjärjestelmään kohdistuvan riskin vähentämiseksi rajoittamalla luotonantoa yhteen luotonottajaan, kun kyseinen luotonottaja on rahoituslaitos.

Lisätään 15 artiklan 4 d kohta, jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriidat kieltämällä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa myöntämästä lainaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalleen tai henkilöstölleen, säilytysyhteisölleen tai sille, jolle tehtävät siirretään.

Lisätään 15 artiklan 4 e kohta, jotta vältetään moraalikatoa koskevat tilanteet, joissa lainoja myönnetään jälkimarkkinoilla välittömästi myytäviksi. Tätä varten ehdotetaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen on pidettävä itsellään viiden prosentin taloudellinen osuus myöntämiensä ja myymiensä lainojen nimellisarvosta.

Lisätään 16 artiklan 2 a kohta, jotta vältetään maturiteettierot, jotka voivat aiheuttaa taloudellisia riskejä. Sen vuoksi ehdotetaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen on oltava rakenteeltaan suljettuja, jos ne harjoittavat lainan alullepanoa merkittävässä määrin (60 %).

Jotta mikro- ja makrovakausriskeihin voitaisiin puuttua tehokkaasti, 16 artiklaa täydennetään 2 b ja 2 c kohdalla, jotta avoimia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat poikkeustilanteissa käyttää maksuvalmiusriskin hallintaan tarvittavia välineitä. Sen lisäksi, että tällaiset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat keskeyttää lunastukset, ehdotetaan, että niiden on valittava vähintään yksi muu maksuvalmiuden hoidon väline liitteestä V, jolla yhdenmukaistetaan vähimmäisluettelo, jonka olisi oltava saatavilla kaikkialla unionissa. Direktiivin 16 artiklan 2 e kohdassa vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että tämä toteutuu niiden oikeudenkäyttöalueilla. Lisätään 2 d kohta, jossa vaaditaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönotosta tai käytöstä poistamisesta.

Direktiivin 16 artiklan 2 g ja 2 h kohdalla pyritään varmistamaan, että saman artiklan 2 b ja 2 c kohtaa sovelletaan johdonmukaisesti. Sen vuoksi ESMAn tehtävänä on laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa säädetään määritelmistä ja täsmennetään liitteessä esitettyjen maksuvalmiuden hoidon välineiden ominaisuudet, sekä laatia teknisiä sääntelystandardeja, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien suorittamaa soveltuvien maksuvalmiuden hoidon välineiden valintaa ja käyttöä.

Muutetaan 46 artiklan 2 kohdan j alakohtaa, jolla toimivaltaiset viranomaiset valtuutetaan vaatimaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä tietyn maksuvalmiuden hoidon välineen. Lisätään 47 artiklan 4 kohdan d alakohta, jossa nämä valtuudet laajennetaan koskemaan myös unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia. Ehdotetussa 50 artiklan 5 a–5 g kohdassa pyydetään toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan asiasta muille asiaankuuluville viranomaisille, ESMAlle ja EJRK:lle ennen kuin ne vaativat maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönottoa tai käytöstä poistamista. Ehdotetuissa kohdissa vahvistetaan myös tällaisten tapausten yhteistyötä koskevat periaatteet. Ehdotetulla 50 artiklan 7 kohdalla annettaisiin ESMAlle valtuudet laatia teknisiä sääntelystandardeja, joissa säädetään, milloin toimivaltaisten viranomaisten puuttuminen asiaan on perusteltua.

Direktiivin 20 artiklan 1 kohtaa muutetaan sen selventämiseksi, että tehtäviensiirtämistä koskevia järjestelyjä sovelletaan kaikkiin liitteessä I lueteltuihin toimintoihin ja 6 artiklan 4 kohdan nojalla sallittuihin oheispalveluihin. Vastaavasti 20 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ja 20 artiklan 3, 4 ja 6 kohdassa viitataan palvelujen lisäksi myös tehtäviin.

Direktiivin 21 artiklan 11 kohdan viimeistä luetelmakohtaa muutetaan siten, että arvopaperikeskukset sisällytetään säilytysketjuun, kun ne tarjoavat kilpailevia säilytyspalveluja. Näin tasapuolistetaan säilyttäjien toimintaedellytyksiä ja varmistetaan, että säilytysyhteisöillä on käytössään tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat tiedot. Ehdotetaan, että säilytysyhteisöt vapautetaan vaatimuksesta suorittaa asianmukaista huolellisuutta koskeva ennakkoarviointi silloin, kun säilytysyhteisö on arvopaperikeskus, sillä sille on tehty riittävä arviointi sen hakiessa arvopaperikeskuksen toimilupaa.

Valvonnan parantamiseksi 21 artiklan 16 kohtaa muutetaan siten, että säilytysyhteisöjen on tehtävä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaistensa lisäksi myös sen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joka on nimennyt sen säilytysyhteisöksi, sekä sen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joka hoitaa kyseistä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa.

Direktiivin 23 artiklaa täydennetään 1 ja 4 kohdalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sijoittajien kannalta lisätiedoilla, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, eli ehdoilla, jotka koskevat maksuvalmiuden hoidon välineiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai sen sidosyritysten maksettavaksi koituvien palkkioiden käyttöä, sekä säännöllisellä raportoinnilla kaikista suorista ja välillisistä palkkioista ja maksuista, jotka on suoraan tai välillisesti veloitettu tai kohdennettu vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon tai sen sijoituksiin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on myös raportoitava sijoittajille myönnettyjen lainojen salkun koostumuksesta.

Direktiivin 24 artiklan 1 kohtaa muutetaan ja 24 artiklan 2 kohdan d alakohta poistetaan siten, että poistetaan 1 kohdan rajoitukset, jotka koskevat niitä tietoja, jotka toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava saada vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta niiden hoitamista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista. Ehdotetaan, että ESMA laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi ja teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joilla korvataan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä täydentävän vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan asetuksen liitteessä IV vahvistettu nykyinen valvontaan liittyvän raportoinnin malli.

Lisätään 38 a artikla, jossa ESMAa edellytetään tekemään säännöllisesti vertaisarviointi valvontakäytännöistä, jotka koskevat tehtävien siirtämistä koskevien sääntöjen soveltamista, ja keskittymään erityisesti postilaatikkoyhteisöjen perustamisen estämiseen. Uudessa 69 b artiklassa edellytettäisiin, että komissio tarkastelee uudelleen direktiivissä 2011/61/EU säädettyä tehtävien siirtämistä koskevaa järjestelmää ja sen täytäntöönpanotoimenpiteitä ehdottaakseen tarvittavia muutoksia postilaatikkoyhteisöjen muodostamisen estämiseksi. Olisi myös arvioitava mahdollisuutta ottaa käyttöön EU:n laajuinen säilytysyhteisötoimilupa ja niiden sääntöjen toimivuutta, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka hoitavat lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja.

Valvontayhteistyötä vahvistetaan lisäämällä 50 artiklaan 5 a–5 g kohta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista käyttämään valvontavaltuuksiaan ja perustella pyyntönsä ja ilmoittaa ESMAlle ja EJRK:lle, jos rahoitusvakauteen kohdistuu riskejä. Direktiivin 50 artiklan 5 kohtaan tehtävillä muutoksilla vähennetään toimivaltaisten viranomaisten todistustaakkaa siten, että ne voivat pyytää vastaanottavia jäsenvaltion viranomaisia ryhtymään asianmukaisiin toimiin. Lisäksi ESMAlle annetaan valtuudet pyytää toimivaltaista viranomaista esittelemään ESMAn pysyvälle komitealle tapauksen, jolla voi olla rajatylittäviä vaikutuksia taikka rahoitusvakauteen tai sijoittajansuojaan kohdistuvia vaikutuksia. Direktiivin 50 artiklan 7 kohdassa ESMA myös valtuutetaan laatimaan teknisiä sääntelystandardeja, joissa säädetään, missä tilanteissa toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää maksuvalmiuden hoidon välineisiin liittyviä valtuuksiaan.

Direktiivin 61 artiklan 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia säilytysyhteisöpalvelujen hankkimisen muista jäsenvaltioista siihen saakka, kunnes toimenpiteet on toteutettu sen jälkeen, kun on tarkasteltu uudelleen tarvetta ottaa käyttöön EU:n laajuinen säilytysyhteisötoimilupa.

Liitettä I ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään 3 kohta, jotta luotonanto tunnustetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien oikeutetuksi toiminnaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehtoiset sijoitusrahastot voisivat myöntää lainoja missä tahansa unionin alueella, myös rajojen yli. Liitteeseen I lisätään 4 kohta, jolla hyväksytään se, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat hoitaa arvopaperistamiserillisyhtiöitä.

Direktiivin 21 artiklan 6 kohdan c alakohtaan, 35 artiklan 2 kohdan b alakohtaan, 36 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, 37 artiklan 7 kohdan e alakohtaan, 40 artiklan 2 kohdan b alakohtaan ja 42 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ehdotetaan muutoksia, joilla saatetaan ajan tasalle vaatimukset, jotka koskevat kolmansien maiden yhteisöjä, jotka eivät ole sijoittautuneet sellaisille oikeudenkäyttöalueille, jotka on määritetty suuririskisiksi maiksi viimeisimmän rahanpesun torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Direktiivin 36 artiklan 1 kohtaa täydennetään d alakohdalla ja 42 artiklan 1 kohtaa d alakohdalla, ja niissä säädetään, että sellaisten unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, joihin sovelletaan kansallisia sääntöjä ja jotka toimivat yksittäisissä jäsenvaltioissa, olisi täytettävä vaatimus, jonka mukaan ne eivät sijaitse kolmannessa maassa, jonka katsotaan olevan veroasioissa yhteistyöhaluton.

Direktiivin 21 artiklan 6 kohdan d alakohtaan, 35 artiklan 2 kohdan c alakohtaan, 37 artiklan 7 kohdan f alakohtaan ja 40 artiklan 2 kohdan c alakohtaan ehdotetaan muutoksia, joilla saatetaan ajan tasalle vaatimukset, jotka koskevat kolmansien maiden yhteisöjä, joilla olisi pääsy sisämarkkinoille ainoastaan, jos ne ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, joita ei ole mainittu veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa EU:n luettelossa.

Direktiivin 47 artiklan 3 kohtaa muutetaan siten, että ESMA voi julkistaa käytettävissään olevat markkinatiedot koosteena tai tiivistelmänä, mikä lieventää luottamuksellisuusvaatimusta.

Lisätään uudelleentarkastelulauseke eli 69 b artikla, jossa komissiolle annetaan valtuudet aloittaa tehtävien siirtämistä, säilytysyhteisöpalveluja ja maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöä koskevien säännösten uudelleentarkastelu. Lisäksi siinä annetaan ESMAlle tehtäväksi laatia kertomus, jonka tarkoituksena on virtaviivaistaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien valvontaan liittyvää raportointia koskevia vaatimuksia, ja käyttää sitä perustana vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 24 artiklan mukaista valvontaan liittyvää raportointia koskevien teknisten sääntelystandardien luonnosten laatimisessa.

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Ehdotetaan, että ’arvopaperikeskus’ määritellään 2 artiklan 1 kohdassa asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisesti.

Direktiivin 22 a artiklan 4 kohtaa muutetaan siten, että arvopaperikeskuksia pidetään niinä, joille säilytysyhteisö siirtää tehtäviä, jos ne tarjoavat kilpailevia säilytyspalveluja. Tällä parannetaan säilyttäjien tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja varmistetaan, että säilytysyhteisöillä on käytettävissään tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat tiedot.

Direktiivin 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa muutetaan siten, että sen mukaan yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiöllä on oltava vähintään kaksi kokoaikaista työntekijää tai kaksi henkilöä, jotka eivät ole yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön palveluksessa mutta jotka ovat kuitenkin sitoutuneet harjoittamaan kyseisen yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön liiketoimintaa kokoaikaisesti ja joiden kotipaikka on unionissa, jotta varmistetaan yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön sisäinen vakaa vähimmäisrakenne.

Direktiivin 7 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtaa ehdotetaan muutettavaksi sen selventämiseksi, että rahastoyhtiöillä on oltava toimilupaa hakiessaan asianmukaiset tekniset resurssit ja henkilöresurssit. Tämän vuoksi rahastonyhtiön on toimilupaa hakiessaan kuvattava yksityiskohtaisesti henkilöstöresurssit ja tekniset resurssit, joita se käyttää tehtäviensä hoitamiseen ja niiden valvontaan, joille tehtäviä siirretään.

Direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa selvennetään, että tehtävien siirtämistä koskevia järjestelyjä sovelletaan kaikkiin liitteessä II lueteltuihin tehtäviin ja 6 artiklan 3 kohdan nojalla sallittuihin oheispalveluihin. Vastaavasti 13 artiklan 1 kohdan b, g, h ja i alakohdassa viitataan palveluihin eikä ainoastaan tehtäviin.

Jotta direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY tehtävien siirtämistä koskevat oikeudelliset kehykset voitaisiin yhdenmukaistaa paremmin ja jotta valvontaviranomaiset voisivat tarkastella siirtämisen syitä, 13 artiklan 1 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi j alakohta, jonka mukaan yhteissijoitusyritysten on perusteltava koko siirtämistä koskeva rakenteensa objektiivisin perustein.

Direktiivin 13 artiklaa täydennetään 3 kohdalla sen varmistamiseksi, että puuttuvat tiedot kerätään ja analysoidaan EU:n tasolla tehtävien siirtämistä koskevien käytäntöjen kartoittamiseksi. Sen vuoksi ehdotetaan, että ESMAlle olisi ilmoitettava tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä, joissa kolmansien maiden yhteisöille siirretään enemmän riskienhallintaa tai salkunhoitoa kuin säilytetään.

Tämän alan tietoon perustuvan poliittisen päätöksenteon helpottamiseksi ehdotetaan, että uudessa 13 artiklan 5 kohdassa säädetään, että ESMAn on toimitettava EU:n lainsäätäjille ja komissiolle säännöllisesti kertomuksia, joissa analysoidaan markkinakäytäntöjä, jotka koskevat tehtävien siirtämistä ja direktiivin 2009/65/EY mukaisten tehtävien siirtämiseen sovellettavien vaatimusten noudattamista.

Lisätään 13 artiklan 3 kohta sen varmistamiseksi, että ESMA saa johdonmukaisia tietoja tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä. Näin ollen ehdotetaan, että ESMA valtuutetaan laatimaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa säädetään tehtävien siirtämistä koskevien ilmoitusten sisällöstä, muodosta ja toimittamista koskevista menettelyistä.

Uudessa 13 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös, jossa täsmennetään tehtävien siirtämisen edellytykset ja edellytykset, joiden täyttyessä yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiötä on pidettävä postilaatikkoyhteisönä, jonka ei enää sen vuoksi katsota olevan yhteissijoitusyrityksen hoitaja, mikä yhdenmukaistaa direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY tätä alaa koskevat säännöt.

Ehdotetaan 18 a artiklan (1 ja 2 kohta) lisäämistä, jotta sen lisäksi, että yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden on voitava keskeyttää lunastukset, niiden on valittava vähintään yksi muu maksuvalmiuden hoidon väline liitteestä II A, jolla yhdenmukaistetaan vähimmäisluettelo, jonka olisi oltava saatavilla kaikkialla EU:ssa. Uudessa 18 a artiklassa vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että tämä toteutuu niiden oikeudenkäyttöalueilla. Ehdotetussa liitteessä II A esitetään tällaisten välineiden vähimmäisluettelo. Sijoittajille annettavien hyvien tietojen varmistamiseksi ehdotetaan, että liitteessä I olevan A luettelon 1.13 kohdassa selvennetään osuuksien takaisinostoa tai lunastusta koskevat menettelyt ja ehdot sekä selvennetään olosuhteita, joissa takaisinosto tai lunastus voidaan keskeyttää tai joissa muita maksuvalmiuden hoidon välineitä voidaan ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä.

Direktiivin 18 a artiklan 3–5 kohdan tarkoituksena on varmistaa edellä mainittujen säännösten johdonmukainen soveltaminen. Sen vuoksi ESMAn tehtävänä on laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa säädetään määritelmistä ja täsmennetään liitteessä esitettyjen maksuvalmiuden hoidon välineiden ominaisuudet.

Uudessa 20 a artiklassa ehdotetaan, että otetaan käyttöön rahastoyhtiöiden säännöllistä valvontaan liittyvää raportointia koskeva velvollisuus, joka koskee niitä markkinoita ja välineitä, joilla ne käyvät kauppaa yhteissijoitusyrityksen lukuun.

Uudessa 20 b artiklassa ehdotetaan, että ESMA valtuutetaan laatimaan yhteistyössä muiden Euroopan valvontaviranomaisten ja EKP:n kanssa toteutettavuuskertomus valvontaan liittyvän raportoinnin tehokkuuden parantamisesta. Kertomuksessa annettaisiin tietoa yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden valvontaan liittyvän raportoinnin mallin mahdollisesta suunnittelusta, ja ESMAn on laadittava havaintojensa perusteella luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi ja teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi.

Direktiivin 22 a artiklan 2 kohtaa muutetaan siten, että säilytysyhteisöt vapautetaan vaatimuksesta suorittaa asianmukaista huolellisuutta koskeva ennakkoarviointi silloin, kun säilytysyhteisö on arvopaperikeskus, sillä sille on tehty riittävä arviointi sen hakiessa arvopaperikeskuksen toimilupaa.

Jotta mikro- ja makrovakausriskeihin voitaisiin puuttua tehokkaasti, 84 artiklan 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden edellytetään ilmoittavan toimivaltaisille viranomaisille maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönotosta tai käytöstä poistamisesta. Direktiivin 84 artiklan 2 kohdan b alakohtaan tehtävällä muutoksella annetaan toimivaltaisille viranomaisille valtuudet ryhtyä toimenpiteisiin ja vaatia, että yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt ottavat käyttöön tai poistavat käytöstä tietyn maksuvalmiuden hoidon välineen. Ehdotetussa 84 artiklan 3 a–3 e kohdassa pyydetään toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan asiasta muille asiaankuuluville viranomaisille, ESMAlle ja EJRK:lle ennen kuin ne vaativat maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönottoa tai käytöstä poistamista sekä vahvistamaan yhteistyön periaatteet tällaisissa tapauksissa. Ehdotetulla 84 artiklan 3 f kohdalla annettaisiin ESMAlle valtuudet laatia teknisiä sääntelystandardeja, joissa säädetään, milloin toimivaltaisten viranomaisten puuttuminen asiaan on perusteltua.

Direktiivin 84 artiklan 5 kohdassa ehdotetaan, että ESMA valtuutetaan laatimaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi siitä, miten yhteissijoitusyritykset valitsevat ja käyttävät soveltuvia maksuvalmiuden hoidon välineitä.

Direktiivin 98 artiklaa täydennetään 3 ja 4 kohdalla valvontayhteistyön vahvistamiseksi. Yhteissijoitusyrityksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista käyttämään valvontavaltuuksiaan ja perustella pyyntönsä ja ilmoittaa ESMAlle ja EJRK:lle, jos rahoitusvakauteen kohdistuu riskejä. Lisäksi ESMAlle annetaan valtuudet pyytää toimivaltaista viranomaista esittelemään ESMAlle tapauksen, jolla voi olla rajatylittäviä vaikutuksia taikka rahoitusvakauteen tai sijoittajansuojaan kohdistuvia vaikutuksia.

Ehdotetaan uutta 101 a artiklaa, jossa ESMAa edellytetään tekemään säännöllisesti vertaisarviointi valvontakäytännöistä, jotka koskevat tehtävien siirtämistä koskevien sääntöjen soveltamista, ja keskittymään erityisesti postilaatikkoyhteisöjen perustamisen estämiseen. Uudessa 110 a artiklassa edellytettäisiin, että komissio tarkastelee uudelleen tässä direktiivissä säädettyä tehtävien siirtämistä koskevaa järjestelmää ja sen täytäntöönpanotoimenpiteitä ehdottaakseen tarvittavia muutoksia postilaatikkoyhteisöjen muodostamisen estämiseksi.

Direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen voimaantuloa koskevat artiklat

Ehdotuksen 3 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioilla on 24 kuukautta muutosdirektiivin voimaantulon jälkeen aikaa antaa ja julkaista kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava täytäntöönpanotoimenpiteistä komissiolle.

Ehdotetaan, että muutosdirektiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2021/0376 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY muuttamisesta tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen, maksuvalmiusriskin hallinnan, valvontaan liittyvän raportoinnin, säilytysyhteisö- ja säilytyspalvelujen tarjoamisen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lainojen alullepanon osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 24 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU 25 69 artiklan mukaisesti tarkastellut uudelleen kyseisen direktiivin soveltamista ja soveltamisalaa ja todennut, että unionin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden yhdentämistä, korkeatasoisen sijoittajansuojan varmistamista ja rahoitusvakauden suojaamista koskevat tavoitteet on pääosin saavutettu. Kyseisessä uudelleentarkastelussa komissio kuitenkin totesi myös, että on tarpeen yhdenmukaistaa sääntöjä, joita sovelletaan lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitaviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, selkeyttää vaatimuksia, joita sovelletaan sellaisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka siirtävät tehtäviään kolmansille osapuolille, varmistaa säilyttäjien yhdenvertainen kohtelu, parantaa säilytysyhteisöpalvelujen rajatylittävää saatavuutta, optimoida valvontatietojen keruuta ja helpottaa maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöä kaikkialla unionissa. Sen vuoksi on tarpeen tehdä muutoksia, jotta voidaan korjata nämä sääntelyn puutteet ja parantaa direktiivin 2011/61/EU toimivuutta.

(2)Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten, jäljempänä ’yhteissijoitusyritykset’, hoitaminen vaatii myös vankkaa tehtävien siirtämistä koskevaa järjestelmää, säilyttäjien tasapuolista kohtelua, valvontaan liittyvän raportoinnin johdonmukaisuutta ja maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöä koskevaa yhdenmukaistettua lähestymistapaa. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY 26 , jossa vahvistetaan yhteissijoitusyritysten toimilupia ja toimintaa koskevat säännöt tehtävien siirtämisen, varojen säilyttämisen, valvontaan liittyvän raportoinnin ja maksuvalmiusriskin hallinnan aloilla.

(3)Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnan tehostamiseksi direktiivin 2011/61/EU 6 artiklan 4 kohdassa säädettyä toimiluvan saaneiden oheispalvelujen luetteloa olisi laajennettava kattamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1011 27 säännelty vertailuarvojen hallinnointi ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2021/.../EU 28 säännelty luotonhallinnointi.

(4)Oikeusvarmuuden varmistamiseksi olisi selvennettävä, että rahoitusvälineitä sisältäviä oheispalveluja tarjoaviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU 29 vahvistettuja sääntöjä. Muiden sellaisten varojen osalta, jotka eivät ole rahoitusvälineitä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia olisi vaadittava noudattamaan direktiivin 2011/61/EU vaatimuksia.

(5)Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2011/61/EU 7 ja 8 artiklassa säädettyjen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tarvitsemia henkilöresursseja koskevien vaatimusten yhdenmukainen soveltaminen, olisi selvennettävä, että toimilupaa haettaessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille tiedot henkilöresursseista ja teknisistä resursseista, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää tehtäviensä hoitamiseen ja tarvittaessa niiden valvontaan, joille tehtäviä siirretään. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla olisi oltava vähintään kaksi ylemmän johdon jäsentä, jotka ovat joko kyseisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palveluksessa kokopäiväisesti tai jotka ovat sitoutuneet hoitamaan kyseisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa kokopäiväisesti ja joiden kotipaikka on unionissa.

(6)Jotta voitaisiin laatia luotettava direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan soveltamisalaan kuuluvaa tehtävien siirtämistä unionissa koskeva yleiskatsaus ja pystyttäisiin tukemaan tiedoilla tulevia poliittisia päätöksiä tai valvontatoimia, toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jäljempänä ’ESMA’, tehtävien siirtämistä koskevat ilmoitukset silloin, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja siirtää kolmansissa maissa sijaitseville yhteisöille enemmän vaihtoehtoisen sijoitusrahaston salkunhoitoa tai riskienhallintaa koskevia tehtäviä kuin se itse hoitaa.

(7)Jotta voidaan varmistaa tehtävien siirtämistä koskevan ilmoitusmenettelyn johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 30 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa täsmennetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen ilmoitusmenettelyn vakioimiseksi tarvittavat sisältö, muoto ja menettelyt. Ilmoituslomakkeessa olisi oltava tietokentät, joista käy ilmi toimet, joista riskienhallintaa ja salkunhoitoa koskevat tehtävät koostuvat, jotta voidaan määrittää, onko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja siirtänyt enemmän tällaisia tehtäviä kuin se on säilyttänyt itsellään. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä ESMAn laatiman luonnoksen pohjalta.

(8)Direktiivin 2011/61/EU yhdenmukaisen soveltamisen tehostamiseksi olisi selvennettävä, että 20 artiklassa säädettyjä tehtävien siirtämistä koskevia sääntöjä sovelletaan kaikkiin kyseisen direktiivin liitteessä I lueteltuihin tehtäviin ja kyseisen direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin oheispalveluihin.

(9)Olisi myös vahvistettava yhteiset säännöt, joilla voidaan luoda tehokkaat lainoja myöntävien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sisämarkkinat, varmistaa yhdenmukainen sijoittajansuojan taso unionissa, mahdollistaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toiminnan kehittäminen myöntämällä lainoja kaikissa unionin jäsenvaltioissa ja helpottaa EU:n yritysten rahoituksen saantia, joka on pääomamarkkinaunionin 31 keskeinen tavoite. On kuitenkin tarpeen puuttua mahdollisiin mikro- ja makrovakausriskeihin, joita lainoja myöntävät vaihtoehtoiset sijoitusrahastot voivat aiheuttaa ja levittää laajempaan rahoitusjärjestelmään, sillä yksityiset luottomarkkinat kasvavat nopeasti. Lainoja myöntäviä rahastoja hoitaviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovellettavat säännöt olisi yhdenmukaistettava, jotta voidaan parantaa riskienhallintaa koko rahoitusmarkkinoilla ja lisätä sijoittajia koskevaa avoimuutta.

(10)Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ammattimaisen hoitamisen tukemiseksi ja rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien lieventämiseksi sellaisilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla, jotka hoitavat luotonantotoimintaa, mukaan lukien lainojen ostaminen jälkimarkkinoilta, harjoittavia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, olisi oltava tehokkaat periaatteet, menettelyt ja prosessit lainojen myöntämiseksi, luottoriskin arvioimiseksi sekä luottosalkun hallinnoimiseksi ja seuraamiseksi, ja niitä olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen.

(11)Lainoja myöntävien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja muiden rahoitusmarkkinoiden toimijoiden keskinäisten sidosten riskin rajoittamiseksi kyseisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jos luotonottaja on rahoituslaitos, olisi vaadittava hajauttamaan riskejään ja asettamaan vastuilleen tietyt rajat.

(12)Eturistiriitojen rajoittamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ja niiden henkilöstön ei pitäisi saada lainoja hoitamiltaan lainoja myöntäviltä vaihtoehtoisilta sijoitusrahastoilta. Vastaavasti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisöä ja sen henkilöstöä tai sitä, jolle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja siirtää tehtäviä, ja sen henkilöstöä olisi kiellettävä vastaanottamasta lainoja asiaankuuluvilta vaihtoehtoisilta sijoitusrahastoilta.

(13)Direktiivissä 2011/61/EU olisi tunnustettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen oikeus myöntää lainoja ja käydä näillä lainoilla kauppaa jälkimarkkinoilla. Moraalikadon välttämiseksi ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen myöntämien lainojen yleisen luoton laadun säilyttämiseksi tällaisiin lainoihin olisi sovellettava riskin säilyttämistä koskevia vaatimuksia, jotta vältetään tilanteet, joissa lainoja myönnetään yksinomaan niiden myymiseksi.

(14)Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hallussa olevat pitkäaikaiset epälikvidit lainat voivat aiheuttaa likviditeettiepätasapainoa, jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston avoin rakenne sallii sijoittajien lunastaa rahaston osuuksiaan tai osakkeitaan usein. Sen vuoksi on tarpeen lieventää maturiteettitransformaatioon liittyviä riskejä säätämällä lainoja myöntävien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen suljetusta rakenteesta, sillä suljetut rahastot eivät olisi alttiita lunastusvaatimuksille ja ne voisivat pitää myönnettyjä lainoja hallussaan erääntymiseen asti.

(15)Olisi selvennettävä, että jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan sovelletaan direktiivissä 2011/61/EU säädettyjä vaatimuksia sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luotonantotoiminnan osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 345/2013 32 , (EU) N:o 346/2013 33 ja (EU) 2015/760 34 säädettyjä vaatimuksia sekä asetuksen (EU) N:o 345/2013 3 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 346/2013 3 artiklassa vahvistettuja erityisiä tuotesääntöjä, asetuksen (EU) 2015/760 II luku olisi asetettava etusijalle suhteessa direktiivissä 2011/61/EU vahvistettuihin yleisempiin sääntöihin.

(16)Tietojen keruuta ja jakamista valvontaan liittyvän raportoinnin avulla voitaisiin parantaa valvontaviranomaisten toteuttaman markkinaseurannan tukemiseksi. Unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 35 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/834 36 , Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1011/2012 37 ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1073/2013 38 , mukaiset päällekkäiset raportointivaatimukset voitaisiin poistaa tehokkuuden parantamiseksi ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi. Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan keskuspankin, jäljempänä ’EKP’, olisi tarvittaessa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tuella arvioitava eri valvontaviranomaisten tietotarpeita, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien valvontaan liittyvän raportoinnin malliin tehtävät muutokset olisivat tehokkaita.

(17)Valmisteltaessa valvontaan liittyvää raportointia koskeviin velvoitteisiin tehtäviä tulevia muutoksia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta mahdollisesti vaadittavien tietojen laajuutta olisi laajennettava poistamalla rajoitukset, joissa keskitytään merkittäviin kauppoihin ja vastuisiin tai vastapuoliin. Jos ESMA katsoo, että salkkujen täydellinen julkistaminen valvontaviranomaisille säännöllisesti on perusteltua, direktiivin 2011/61/EU säännöksissä olisi otettava huomioon tarvittava raportoinnin soveltamisalan laajentaminen.

(18)Jotta voidaan varmistaa valvontaan liittyvää raportointia koskevien velvoitteiden johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 39 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa vahvistetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien valvontaan liittyvää raportointia koskevan menettelyn vakioimiseksi tarvittavat sisältö, muoto ja menettelyt. Teknisissä sääntelystandardeissa olisi vahvistettava valvontaan liittyvää raportointia koskevan menettelyn sisältö, muoto ja menettelyt ja korvattava siten komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 231/2013 40 vahvistettu raportointimalli. Nämä tekniset sääntelystandardit ja täytäntöönpanostandardit olisi hyväksyttävä ESMAn laatiman luonnoksen pohjalta.

(19)Valvontaan liittyvän raportoinnin yhdenmukaistamiseksi komissiolle olisi myös annettava toimivalta hyväksyä ESMAn laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien raportoinnin tietoja koskevia muotoja ja normeja sekä tiheyttä ja ajankohtaa. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset täytäntöönpanostandardit SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(20)Jotta voidaan varmistaa tehokkaampi reagointi likviditeettipaineisiin stressikausien aikana ja suojella sijoittajia paremmin, direktiivissä 2011/61/EU olisi vahvistettava säännöt, joilla pannaan täytäntöön Euroopan järjestelmäriskikomitean, jäljempänä ’EJRK’, suositukset 41 .

(21)Jotta mihin tahansa jäsenvaltioon sijoittautuneiden avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voisivat selviytyä lunastuspaineista stressikausien markkinaolosuhteissa, niitä olisi vaadittava valitsemaan vähintään yksi maksuvalmiuden hoidon väline liitteessä olevasta yhdenmukaistetusta luettelosta sen lisäksi, että ne voivat keskeyttää lunastukset. Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tekee päätöksen maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönotosta tai käytöstä poistamisesta, sen olisi ilmoitettava asiasta valvontaviranomaisille. Näin valvontaviranomaiset voisivat paremmin puuttua likviditeettijännitteiden mahdollisiin heijastusvaikutuksiin laajemmille markkinoille.

(22)Jotta sijoittajat voisivat tehdä riskinottohalukkuutensa ja likviditeettitarpeidensa mukaisen sijoituspäätöksen, niille olisi tiedotettava maksuvalmiuden hoidon välineiden käytön edellytyksistä.

(23)Jotta voidaan varmistaa avointen rahastojen hoitajien maksuvalmiusriskien hallinnan johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 42 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa täsmennetään maksuvalmiuden hoidon välineiden valinta- ja käyttömenettely markkinoiden ja valvonnan lähentämisen helpottamiseksi. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä ESMAn laatiman luonnoksen pohjalta.

(24)Sijoittajansuojan varmistamiseksi ja rahoitusvakauteen kohdistuviin riskeihin puuttumiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava pyytää, että avoimen rahaston hoitaja ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä asianmukaisen maksuvalmiuden hoidon välineen.

(25)Säilytysyhteisöt ovat tärkeässä asemassa sijoittajien etujen turvaamisessa, ja niiden olisi voitava hoitaa tehtävänsä riippumatta siitä, minkä tyyppinen säilyttäjä rahaston varoja säilyttää. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää arvopaperikeskukset säilytysketjuun, kun ne tarjoavat säilytyspalveluja vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille, jotta voidaan varmistaa, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen säilyttäjän ja säilytysyhteisön välinen tiedonkulku on kaikissa tapauksissa vakaata. Tarpeettomien toimien välttämiseksi säilytysyhteisöjen ei tulisi toteuttaa asianmukaista huolellisuutta koskevaa ennakkoarviointia, jos ne aikovat siirtää säilytyksen arvopaperikeskuksille.

(26)Valvontayhteistyön ja -tehokkuuden parantamiseksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava osoittaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaiselle viranomaiselle perusteltu pyyntö toteuttaa valvontatoimia tiettyä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa vastaan.

(27)Valvontayhteistyön parantamiseksi ESMAn olisi lisäksi voitava pyytää toimivaltaista viranomaista esittämään tapaus ESMAlle, jos kyseisellä tapauksella on rajatylittäviä vaikutuksia ja se voi vaikuttaa sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen. ESMAn tällaisia tapauksia koskevilla analyyseilla annetaan muille toimivaltaisille viranomaisille parempi käsitys käsitellyistä kysymyksistä sekä autetaan estämään vastaavia tapauksia tulevaisuudessa ja suojaamaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoiden eheyttä.

(28)Tehtävien siirtämistä koskevan valvonnan lähentämisen tukemiseksi ESMAn olisi tehtävä valvontakäytännöistä vertaisarviointi, jossa keskitytään erityisesti postilaatikkoyhteisöjen perustamisen estämiseen. ESMAn vertaisarviointeja koskeva analyysi otetaan huomioon tässä direktiivissä hyväksyttyjen toimenpiteiden uudelleentarkastelussa ja sillä ilmoitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle mahdollisista lisätoimenpiteistä, joita voidaan tarvita direktiivissä 2011/61/EU säädettyjen tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen tehokkuuden tukemiseksi.

(29)Joillakin keskittyneillä markkinoilla ei ole kilpailukykyistä säilytysyhteisöpalvelujen tarjontaa. Jotta voidaan korjata tämä palveluntarjoajien puute, joka voi johtaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien kustannusten kasvuun ja vähemmän tehokkaisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinoihin, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava sallia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hankkia muissa jäsenvaltioissa sijaitsevia säilytysyhteisöpalveluja, kun komissio arvioi direktiivin 2011/61/EU uudelleentarkastelun yhteydessä, olisiko aiheellista ehdottaa toimenpiteitä yhdennetympien markkinoiden saavuttamiseksi.

(30)Kun annetaan mahdollisuus nimetä toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut säilytysyhteisö, valvonnan olisi ulotuttava laajemmalle. Sen vuoksi säilytysyhteisöä olisi vaadittava tekemään yhteistyötä paitsi toimivaltaisten viranomaistensa myös sen nimenneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoitavan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jos kyseiset toimivaltaiset viranomaiset sijaitsevat eri jäsenvaltiossa kuin säilytysyhteisö.

(31)Sijoittajansuojan parantamiseksi olisi lisättävä tiedonkulkua vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajille. Jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajat voisivat paremmin seurata sijoitusrahaston kuluja, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi yksilöitävä maksut, jotka koituvat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai sen sidosyritysten maksettaviksi, ja raportoitava säännöllisesti kaikista maksuista ja kuluista, jotka kohdennetaan suoraan tai välillisesti vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon tai sen sijoituksiin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi myös raportoitava sijoittajille myönnettyjen lainojen salkun koostumuksesta.

(32)Markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi ja käytettävissä olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinatietojen tehokkaaksi hyödyntämiseksi ESMAn olisi voitava julkistaa hallussaan olevat markkinatiedot koosteena tai tiivistelmänä, minkä vuoksi luottamuksellisuusvaatimusta olisi lievennettävä tällaisen tietojen käytön sallimiseksi.

(33)Vaatimukset, jotka koskevat kolmansien maiden yhteisöjä, joilla on pääsy sisämarkkinoille, olisi yhdenmukaistettava niiden vaatimusten kanssa, jotka on vahvistettu vuoden 2020 veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevissa neuvoston päätelmissä 43 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/849 44 . Lisäksi sellaisten unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, joihin sovelletaan kansallisia sääntöjä ja jotka toimivat yksittäisissä jäsenvaltioissa, olisi täytettävä vaatimus, jonka mukaan ne eivät sijaitse kolmannessa maassa, jonka katsotaan olevan veroasioissa yhteistyöhaluton.

(34)Direktiivillä 2009/65/EY olisi varmistettava yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöille vertailukelpoiset ehdot, jos ei ole syytä säilyttää yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sääntelyeroja. Tämä koskee tehtävien siirtämistä koskevaa järjestelmää, säilyttäjien sääntelykohtelua, valvontaan liittyvää raportointia koskevia vaatimuksia sekä maksuvalmiuden hoidon välineiden saatavuutta ja käyttöä.

(35)Jotta voidaan varmistaa yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä koskevien sisältövaatimusten yhdenmukainen soveltaminen, olisi selvennettävä, että rahastoyhtiöiden olisi toimiluvan hakemisen hetkellä annettava toimivaltaisille viranomaisille tiedot henkilöresursseista ja teknisistä resursseista, joita ne käyttävät toimintojensa hoitamiseen ja tarvittaessa niiden valvontaan, joille tehtäviä siirretään. Rahastoyhtiöllä olisi oltava vähintään kaksi ylemmän johdon jäsentä, jotka ovat sen palveluksessa kokoaikaisesti tai harjoittavat sen liiketoimintaa kokoaikaisesti ja joiden asuinpaikka on unionissa.

(36)Direktiivin 2009/65/EY yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi selvennettävä, että kyseisen direktiivin 13 artiklassa säädettyjä tehtävien siirtämistä koskevia sääntöjä sovelletaan kaikkiin kyseisen direktiivin liitteessä II lueteltuihin tehtäviin ja kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin oheispalveluihin.

(37)Direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY oikeudellisten kehysten yhdenmukaistamiseksi tehtävien siirtämisen osalta olisi edellytettävä, että yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt perustelevat toimivaltaisille viranomaisille tehtäviensä siirtämisen ja esittävät tehtävien siirtämistä koskevat objektiiviset perusteet.

(38)Jotta voitaisiin laatia luotettava direktiivin 2009/65/EY 13 artiklan soveltamisalaan kuuluvaa tehtävien siirtämistä unionissa koskeva yleiskatsaus ja pystyttäisiin tukemaan tiedoilla tulevia poliittisia päätöksiä tai valvontatoimia, toimivaltaisten viranomaisten olisi toimitettava ESMAlle tehtävien siirtämistä koskevat ilmoitukset silloin, kun yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö siirtää kolmansissa maissa sijaitseville yhteisöille enemmän salkunhoitoa tai riskienhallintaa koskevia tehtäviä kuin se itse hoitaa.

(39)Jotta voidaan varmistaa tehtävien siirtämistä koskevan ilmoitusmenettelyn johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 45 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa täsmennetään yhteissijoitusyritysten tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen ilmoitusmenettelyn vakioimiseksi tarvittavat sisältö, muoto ja menettelyt. Ilmoituslomakkeessa olisi oltava tietokentät, joista käy ilmi toimet, joista riskienhallintaa ja salkunhoitoa koskevat tehtävät koostuvat, jotta voidaan määrittää, onko yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö siirtänyt enemmän tällaisia tehtäviä kuin se on säilyttänyt itsellään. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä ESMAn laatiman luonnoksen pohjalta.

(40)Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin ja yhteissijoitusyrityksiin sovellettavien tehtävien siirtämistä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi edelleen ja direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY yhdenmukaisemman soveltamisen saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön tehtävien kolmannelle osapuolelle siirtämistä koskevien edellytysten määrittämistä, ja edellytyksiä, joiden täyttyessä yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiötä voidaan pitää postilaatikkoyhteisönä, jolloin sitä ei voida enää pitää yhteissijoitusyrityksen hoitajana. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 46 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(41)Tällä direktiivillä pannaan täytäntöön EJRK:n suositukset 47 , joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa maksuvalmiuden hoidon välineet ja se, miten avointen rahastojen, mukaan lukien yhteissijoitusyritykset, hoitajat käyttävät niitä, jotta voidaan reagoida tehokkaammin likviditeettipaineisiin stressikausien markkinaolosuhteissa ja parantaa sijoittajansuojaa.

(42)Jotta mihin tahansa jäsenvaltioon sijoittautuneiden yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt voisivat selviytyä lunastuspaineista stressikausien markkinaolosuhteissa, niitä olisi vaadittava valitsemaan vähintään yksi maksuvalmiuden hoidon väline liitteessä olevasta yhdenmukaistetusta luettelosta sen lisäksi, että ne voivat keskeyttää lunastukset. Kun rahastoyhtiö tekee päätöksen maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönotosta tai käytöstä poistamisesta, sen olisi ilmoitettava asiasta valvontaviranomaisille. Näin valvontaviranomaiset voisivat paremmin puuttua likviditeettijännitteiden mahdollisiin heijastusvaikutuksiin laajemmille markkinoille.

(43)Jotta yhteissijoitusyritysten sijoittajat voisivat tehdä riskinottohalukkuutensa ja likviditeettitarpeidensa mukaisen sijoituspäätöksen, niille olisi tiedotettava maksuvalmiuden hoidon välineiden käytön edellytyksistä.

(44)Sijoittajansuojan varmistamiseksi ja rahoitusvakauteen kohdistuviin riskeihin puuttumiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava pyytää, että yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiö ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä asianmukaisen maksuvalmiuden hoidon välineen.

(45)Jotta voidaan varmistaa yhteissijoitusyritysten hoitajien maksuvalmiusriskien hallinnan johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 48 10–14 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa täsmennetään maksuvalmiuden hoidon välineiden valinta- ja käyttömenettely markkinoiden ja valvonnan lähentämisen helpottamiseksi. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä ESMAn laatiman luonnoksen pohjalta.

(46)Jotta voitaisiin tukea valvontaviranomaisten toteuttamaa markkinaseurantaa, olisi parannettava tietojen keräämistä ja jakamista valvontaan liittyvän raportoinnin avulla asettamalla yhteissijoitusyrityksille valvontaan liittyvää raportointia koskevia velvoitteita. Euroopan valvontaviranomaisia ja EKP:tä olisi pyydettävä tarvittaessa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tuella arvioimaan eri valvontaviranomaisten tietotarpeet ottaen huomioon muun unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön ja erityisesti asetuksen (EU) N:o 600/2014, asetuksen (EU) 2019/834, asetuksen (EU) N:o 1011/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1073/2013 mukaiset nykyiset raportointivaatimukset. Tämän valmistelutyön tulokset mahdollistaisivat tietoon perustuvan poliittisen päätöksen siitä, missä laajuudessa ja missä muodossa yhteissijoitusyritysten olisi raportoitava toimivaltaisille viranomaisille liiketoimistaan.

(47)Jotta voidaan varmistaa valvontaan liittyvää raportointia koskevien velvoitteiden johdonmukainen yhdenmukaistaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 49 10–14 ja 15 artiklan mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja, joissa vahvistetaan yhteissijoitusyritysten valvontaan liittyvää raportointia koskevan menettelyn vakioimiseksi tarvittavat sisältö, muoto ja menettelyt. Nämä tekniset sääntelystandardit olisi hyväksyttävä ESMAn laatiman luonnoksen pohjalta.

(48)Valvontaan liittyvän raportoinnin yhdenmukaistamiseksi komissiolle olisi myös annettava toimivalta hyväksyä ESMAn laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat yhteissijoitusyritysten raportoinnin tietoja koskevia muotoja ja normeja sekä tiheyttä ja ajankohtaa. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset tekniset täytäntöönpanostandardit SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(49)Sijoittajansuojan ja erityisesti sen varmistamiseksi, että yhteissijoitusyrityksen varojen säilyttäjän ja säilytysyhteisön välinen tiedonkulku on kaikissa tapauksissa vakaata, säilytysyhteisöjä koskeva järjestelmä olisi ulotettava koskemaan säilytysketjuun kuuluvia arvopaperikeskuksia, kun ne tarjoavat säilytyspalveluja yhteissijoitusyrityksille. Tarpeettomien toimien välttämiseksi säilytysyhteisöjen ei tulisi toteuttaa asianmukaista huolellisuutta koskevaa ennakkoarviointia, jos ne aikovat siirtää säilytyksen arvopaperikeskuksille.

(50)Tehtävien siirtämistä koskevan valvonnan lähentämisen tukemiseksi ESMAn olisi tehtävä valvontakäytännöistä vertaisarviointeja, joissa keskitytään erityisesti postilaatikkoyhteisöjen perustamisen estämiseen. ESMAn vertaisarviointeja koskeva analyysi otetaan huomioon tässä direktiivissä hyväksyttyjen toimenpiteiden uudelleentarkastelussa ja sillä ilmoitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle mahdollisista lisätoimenpiteistä, joita voidaan tarvita direktiivissä 2009/65/EY säädetyn tehtävien siirtämistä koskevan järjestelmän tehokkuuden tukemiseksi.

(51)Valvontayhteistyön ja -tehokkuuden parantamiseksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava osoittaa yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle perusteltu pyyntö toteuttaa valvontatoimia tiettyä yhteissijoitusyritystä vastaan.

(52)Valvontayhteistyön parantamiseksi ESMAn olisi lisäksi voitava pyytää toimivaltaista viranomaista esittämään tapaus ESMAlle, jos kyseisellä tapauksella on rajatylittäviä vaikutuksia ja se voi vaikuttaa sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen. ESMAn tällaisia tapauksia koskevilla analyyseilla annetaan muille toimivaltaisille viranomaisille parempi käsitys käsitellyistä kysymyksistä sekä autetaan estämään vastaavia tapauksia tulevaisuudessa ja suojaamaan yhteissijoitusyritysten markkinoiden eheyttä.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2011/61/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2011/61/EU seuraavasti:

1)Lisätään 4 artiklan 1 kohtaan ap alakohta seuraavasti:

”ap) ’arvopaperikeskuksella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014* 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä arvopaperikeskusta.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).”

2)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)Lisätään 4 kohtaan c ja d alakohta seuraavasti:

”c) asetuksen (EU) 2016/1011 mukainen vertailuarvojen hallinnointi;

d) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2021/.../EU mukainen luotonhallinnointi;”;

b)Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Direktiivin 2014/65/EU 2 artiklan 2 kohtaa, 15 artiklaa, 16 artiklaa, lukuun ottamatta 5 kohdan ensimmäistä alakohtaa, sekä 23, 24 ja 25 artiklaa sovelletaan, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat tarjoavat 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja palveluja.”

3)Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimilupaa hakeva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja toimittaa kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille seuraavat itseään koskevat tiedot:

a)tiedot henkilöistä, jotka tosiasiallisesti harjoittavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa, erityisesti liitteessä I tarkoitettujen toimintojen osalta, mukaan lukien

i) yksityiskohtainen kuvaus heidän asemastaan, tehtävänimikkeestään ja palvelusajastaan;

ii) kuvaus heidän raportointisuhteistaan ja vastuualueistaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sisällä ja sen ulkopuolella;

iii) yleiskatsaus heidän kullekin vastuulle varaamastaan ajasta;

iv) kuvaus heidän toimintaansa tukevista teknisistä resursseista ja henkilöresursseista;

b)tiedot sen osakkeenomistajina tai jäseninä suoraan tai välillisesti olevista luonnollista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joilla on määräosuus, sekä näiden määräosuuksien määrät;

c)toimintaohjelma, jossa esitetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan organisaatiorakenne, mukaan lukien tiedot siitä, miten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo täyttää II, III, IV luvun ja soveltuvin osin V, VI, VII ja VIII luvun mukaiset velvoitteensa, sekä yksityiskohtainen kuvaus asianmukaisista henkilöresursseista ja teknisistä resursseista, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää tähän tarkoitukseen;

d)tiedot palkka- ja palkkiopolitiikasta ja -käytännöistä 13 artiklan mukaisesti;

e)tiedot järjestelyistä, jotka on tehty tehtävien siirtämiseksi ja edelleen siirtämiseksi kolmansille osapuolille 20 artiklassa tarkoitetulla tavalla, sekä yksityiskohtainen kuvaus henkilöresursseista ja teknisistä resursseista, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on käytettävä sen seurantaan ja valvontaan, jolle tehtäviä siirretään.”;

b)Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava neljännesvuosittain arvopaperimarkkinaviranomaiselle tämän luvun mukaisesti myönnetyistä tai peruutetuista toimiluvista.

Arvopaperimarkkinaviranomainen pitää julkista keskusrekisteriä, joka sisältää tiedot kustakin tämän direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta, luettelon tällaisten hoitajien hoitamista ja/tai markkinoimista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista unionissa ja tiedot kunkin tällaisen hoitajan toimivaltaisesta viranomaisesta. Rekisteri on asetettava saataville sähköisessä muodossa.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja siirtää kolmansissa maissa sijaitseville yhteisöille enemmän salkunhoito- tai riskienhallintatoimintoja kuin se säilyttää, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vuosittain arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista tällaisista siirroista, jäljempänä ’tehtävien siirtämistä koskevat ilmoitukset’.

Tehtävien siirtämistä koskevissa ilmoituksissa on oltava seuraavat tiedot:

a)tiedot kyseisestä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajasta ja asianomaisesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta;

b)tiedot siitä, jolle tehtävät siirretään, mukaan lukien tehtävien vastaanottajan kotipaikka ja se, onko kyseessä säännelty yritys vai ei;

c)kuvaus siirretyistä salkunhoito- ja riskienhallintatoiminnoista;

d)kuvaus säilytetyistä salkunhoito- ja riskienhallintatoiminnoista;

e)muut tiedot, joita tarvitaan tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen analysoimiseksi;

f)kuvaus toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimista, mukaan lukien asiakirjatarkastukset ja paikalla tehtävät tarkastukset, sekä tällaisten toimien tulokset;

g)yksityiskohtaiset tiedot vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisen viranomaisen ja sen, jolle tehtäviä siirretään, valvontaviranomaisen välisestä yhteistyöstä.”

c)Lisätään 8 ja 9 kohta seuraavasti:

”8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään tehtävien siirtämistä koskevien ilmoitusten sisältö sekä vakiolomakkeet, -mallit ja -menettelyt tehtävien siirtämistä koskevien ilmoitusten toimittamiseksi rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. Vakiolomakkeiden ja -mallien on sisällettävä tietokentät, jotka kattavat kaikki 5 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle säännöllisesti ja vähintään joka toinen vuosi kertomuksen, jossa analysoidaan markkinakäytäntöjä, jotka koskevat tehtävien siirtämistä kolmansissa maissa sijaitseville yhteisöille sekä 7 ja 20 artiklan noudattamista.”

4)Korvataan 8 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) elleivät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa tosiasiallisesti harjoittavat henkilöt ole riittävän hyvämaineisia ja riittävän kokeneita myös sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategioiden osalta, kyseisten henkilöiden ja heidän seuraajiensa nimet on viipymättä ilmoitettava hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, ja vähintään kahden edellä mainitut edellytykset täyttävän luonnollisen henkilön, jotka ovat kyseisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palveluksessa kokoaikaisesti tai ovat sitoutuneet hoitamaan kyseisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa kokoaikaisesti ja joiden asuinpaikka on unionissa, on tehtävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan harjoittamista koskevat päätökset;”.

5)Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)Lisätään 3 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) sovellettava luotonmyöntämistoimien osalta tehokkaita toimintaperiaatteita, menettelyjä ja prosesseja luoton myöntämiseksi, luottoriskin arvioimiseksi sekä luottosalkkunsa hallinnoimiseksi ja seuraamiseksi, pidettävä kyseiset toimintaperiaatteet, menettelyt ja prosessit ajan tasalla ja tehokkaina sekä tarkasteltava niitä säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.”;

b)Lisätään 4 ja 5 kohdan väliin 4 a–4 e kohta seuraavasti:

”4 a. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston yksittäiselle luotonottajalle myöntämä laina ei ylitä 20:tä prosenttia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston pääomasta, jos luotonottaja on jokin seuraavista:

a)direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 25 kohdassa tarkoitettu rahoitusalan yritys;

b)tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai direktiivin 2009/65/EY 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetty rajoitus ei rajoita asetuksissa (EU) 2015/760 50 , (EU) N:o 345/2013 51 ja (EU) N:o 346/2013 52 vahvistettujen kynnysarvojen, rajoitusten ja edellytysten soveltamista.

4 b. Kun on kyse 4 a kohdassa säädetystä 20 prosentin sijoitusraja-arvosta:

a)sitä on alettava soveltaa viimeistään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrättynä päivänä;

b)sen soveltaminen päättyy, kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto alkaa myydä omaisuuseriään, jotta se voi hoitaa sijoittajien osuuksien tai osakkeiden lunastukset toiminta-aikansa päättymisen jälkeen;

c)sen soveltaminen keskeytetään väliaikaisesti enintään 12 kuukaudeksi, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii lisäpääomaa tai vähentää olemassa olevaa pääomaansa.

4 c. Edellä 4 b kohdan a alakohdassa tarkoitetussa soveltamispäivämäärässä on otettava huomioon niiden omaisuuserien erityispiirteet ja ominaisuudet, joihin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston on määrä sijoittaa, ja sen on oltava viimeistään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perustamisasiakirjoissa ilmoitetun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminta-ajan puolivälissä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltainen viranomainen voi sen jälkeen, kun on toimitettu asianmukaisesti perusteltu sijoitussuunnitelma, hyväksyä tämän määräajan pidentämisen enintään yhdellä vuodella.

4 d. Vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ei saa myöntää lainoja seuraaville yhteisöille:

a)sen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai sen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan henkilöstö;

b)sen säilytysyhteisö;

c)yhteisö, jolle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on siirtänyt tehtäviä 20 artiklan mukaisesti.

4 e. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen hoitama vaihtoehtoinen sijoitusrahasto säilyttää jatkuvasti viisi prosenttia niiden lainojen nimellisarvosta, jotka se on myöntänyt ja myöhemmin myynyt jälkimarkkinoilla.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä vaatimusta ei sovelleta lainoihin, jotka vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on ostanut jälkimarkkinoilta.”

6)Lisätään 16 artiklaan 2 a–2 h kohta seuraavasti:

”2 a. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen hoitama vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on suljettu, jos sen myöntämien lainojen nimellisarvo on yli 60 prosenttia sen nettoarvosta.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetty vaatimus ei rajoita asetuksissa (EU) N:o 345/2013, (EU) N:o 346/2013 ja (EU) 2015/760 vahvistettujen kynnysarvojen, rajoitusten ja edellytysten soveltamista.

2 b. Arvioituaan soveltuvuuden suhteessa noudatettuun sijoitusstrategiaan, maksuvalmiusprofiiliin ja lunastuspolitiikkaan avointa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoitavan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on valittava liitteessä V olevan luettelon 2–4 kohdasta vähintään yksi asianmukainen maksuvalmiuden hoidon väline, jota voidaan käyttää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien edun mukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on pantava täytäntöön yksityiskohtaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt kaikkien valittujen maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöön ottamiseksi ja käytöstä poistamiseksi sekä tällaisten välineiden käyttöön liittyvät operatiiviset ja hallinnolliset järjestelyt.

2 c. Avointa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoitava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien edun mukaisesti keskeyttää väliaikaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien takaisinoston tai lunastuksen tai ottaa käyttöön muita maksuvalmiuden hoidon välineitä, jotka on valittu liitteessä V esitetyn luettelon 2–4 kohdasta ja sisällytetty vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan rahastosääntöihin tai perustamiskirjoihin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu väliaikainen keskeytys on mahdollinen ainoastaan sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa olosuhteet edellyttävät sitä ja joissa keskeytys on perusteltu ottaen huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien edut.

2 d. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on viipymättä ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille 2 b kohdassa mainitun maksuvalmiuden hoidon välineen käyttöönotosta tai käytöstä poistamisesta.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava viipymättä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle kaikista tämän kohdan mukaisesti saaduista ilmoituksista.

2 e. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ainakin liitteessä V esitetyt maksuvalmiuden hoidon välineet ovat avoimia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien saatavilla.

2 f. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään liitteessä V esitettyjen maksuvalmiuden hoidon välineiden ominaisuudet.

2 g. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi perusteista, joiden perusteella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat valitsevat ja käyttävät soveltuvia maksuvalmiuden hoidon välineitä maksuvalmiusriskin hallintaan, mukaan lukien asianmukainen tiedonantovelvollisuus sijoittajia kohtaan, ottaen huomioon tällaisten välineiden kyky vähentää perusteettomia etuja sijoittajille, jotka lunastavat sijoituksensa ensin, ja lieventää rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.

2 h. Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän artiklan 2 f ja 2 g kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

7)Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

a)korvataan johdantokappale seuraavasti:

”1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka aikovat siirtää kolmansille osapuolille yhden tai useamman liitteessä I luetellun tehtävän tai 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun palvelun hoitamisen niiden lukuun, on ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, ennen kuin tehtävien siirtämistä koskevat järjestelyt tulevat voimaan. Seuraavien ehtojen on täytyttävä:”;

b)korvataan f alakohta seuraavasti:

”f) vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on pystyttävä osoittamaan, että se, jolle tehtävät siirretään, on pätevä ja kykenevä suoriutumaan kyseisistä tehtävistä ja tarjoamaan kyseisiä palveluja, että sen valinnassa on noudatettu kaikkea asianmukaista huolellisuutta ja että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on jatkuvasti tosiasiallisesti mahdollisuus valvoa siirretyn tehtävän hoitamista, antaa sille, jolle tehtävät siirretään, milloin tahansa lisäohjeita ja peruuttaa siirto välittömästi, jos se on sijoittajien edun mukaista.”;

b)Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Se, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on siirtänyt tehtäviä kolmannelle osapuolelle, tai mahdollinen toimintojen edelleen siirtäminen ei missään tapauksessa vaikuta kyseisen hoitajan vastuuseen asiakkaitaan, vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ja sen sijoittajia kohtaan, eikä kyseinen hoitaja saa siirtää tehtäviään niin laajasti, että sen ei enää käytännössä katsottaisi olevan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai palvelujen tarjoaja ja että siitä tulee postilaatikkoyhteisö.”;

c)Korvataan 4 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”4. Kolmas osapuoli saa siirtää edelleen minkä tahansa sille siirretyn tehtävän ja palveluntarjonnan, jos seuraavat ehdot täyttyvät:”.

8)Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 6 kohdan c ja d alakohta seuraavasti:

”c) kolmatta maata, johon säilytysyhteisö on sijoittautunut, ei pidetä direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan mukaisena suuririskisenä kolmantena maana;

d) jäsenvaltiot, joissa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita aiotaan markkinoida, ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltio, joka ei kuulu edellä mainittuihin, ovat tehneet säilytysyhteisön sijoittautumismaana olevan kolmannen maan kanssa sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mukaan lukien mahdolliset monenväliset verosopimukset, ja kolmatta maata ei mainita vuoden 2020 veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien 53 liitteessä I;”;

b)Muutetaan 11 kohta seuraavasti:

i) Korvataan toisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c) säilytysyhteisö on noudattanut kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta valitessaan ja nimetessään kolmannen osapuolen, jolle se haluaa siirtää osan tehtävistään, paitsi jos kyseinen kolmas osapuoli on komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/392* 1 artiklan e alakohdassa määritellyn liikkeeseenlaskevan arvopaperikeskuksen ominaisuudessa toimiva arvopaperikeskus, ja se noudattaa edelleen kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta arvioidessaan säännöllisesti ja valvoessaan jatkuvasti kolmatta osapuolta, jolle se on siirtänyt osan tehtävistään, ja kolmannen osapuolen järjestelyjä sille siirrettyjen asioiden osalta;

* Komission delegoitu asetus (EU) 2017/392, annettu 11 päivänä marraskuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 täydentämisestä arvopaperikeskusten toimilupiin, valvontaan ja toimintaan liittyviä vaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 65, 10.3.2017, s. 48).”;

ii) Korvataan viides alakohta seuraavasti:

”Tätä kohtaa sovellettaessa komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/392 1 artiklan e alakohdassa määriteltynä liikkeeseenlaskevana arvopaperikeskuksena toimivan arvopaperikeskuksen palvelujen tarjoamista ei katsota säilytysyhteisön säilytystoimintojen siirtämiseksi.”;

c)Korvataan 16 kohta seuraavasti:

”16. Säilytysyhteisön on pyynnöstä asetettava toimivaltaisten viranomaistensa, säilytysyhteisön nimenneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltaisten viranomaisten ja kyseistä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoitavan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisten viranomaisten saataville kaikki tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan ja jotka voivat olla tarpeen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisille viranomaisille. Jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaiset viranomaiset ovat eri viranomaisia kuin säilytysyhteisön toimivaltaiset viranomaiset, säilytysyhteisön toimivaltaisten viranomaisten on annettava saadut tiedot viipymättä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisille viranomaisille.”

9)Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a)Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) korvataan h alakohta seuraavasti:

”h) kuvaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiusriskien hallinnasta, myös oikeudesta vaatia lunastusta sekä normaali- että poikkeustilanteissa, mukaan lukien ilmoitus 16 artiklan 2 b kohdan mukaisesti valittujen maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttömahdollisuudesta ja ‑edellytyksistä, ja olemassa olevista sijoittajia koskevista lunastusjärjestelyistä;”;

ii) lisätään ia alakohta seuraavasti:

”ia) luettelo palkkioista ja maksuista, joita sovelletaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminnan yhteydessä ja jotka koituvat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai sen sidosyritysten maksettaviksi.”;

b)Lisätään 4 kohtaan d, e ja f alakohta seuraavasti:

”d) alullepantujen lainojen salkku;

e) neljännesvuosittain kaikki suorat ja välilliset palkkiot ja maksut, jotka on suoraan tai välillisesti veloitettu tai kohdennettu vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai sen sijoituksille;

f) neljännesvuosittain kaikki emoyritykset, tytäryritykset tai erillisyhtiöt, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan henkilöstö tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan suorat tai välilliset sidosyritykset ovat perustaneet vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoituksiin liittyen.”

10) Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on säännöllisesti raportoitava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille markkinoista ja välineistä, joilla se käy kauppaa hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun.

Sen on toimitettava tiedot välineistä, joilla se käy kauppaa, markkinoista, joiden jäsen se on tai joilla se käy aktiivisesti kauppaa, sekä kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vastuista.”;

b)Kumotaan 2 kohdan d alakohta;

c)Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon muut raportointivaatimukset, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovelletaan, ja 69 b artiklan 2 kohdan mukaisesti annetun kertomuksen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä = 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

d)Lisätään 7 kohta seuraavasti:

”7. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään

a)edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten muoto ja tietovaatimukset;

b)raportoinnin tiheys ja ajoitus.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä = 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”

11)Korvataan 35 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b) Kolmatta maata, johon unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut, ei pidetä direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan mukaisena suuririskisenä kolmantena maana.

c) Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt toimiluvan saaneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida, sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mukaan lukien mahdolliset monenväliset verosopimukset, ja kolmatta maata ei mainita vuoden 2020 veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien 54 liitteessä I.”

12)Muutetaan 36 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) Kolmatta maata, johon unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut, ei pidetä direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan mukaisena suuririskisenä kolmantena maana.”;

b)lisätään d alakohta seuraavasti:

”d) Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt toimiluvan saaneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida, sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mukaan lukien mahdolliset monenväliset verosopimukset, ja kyseistä kolmatta maata ei mainita vuoden 2020 veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I.”

13)Korvataan 37 artiklan 7 kohdan e ja f alakohta seuraavasti:

”e) Kolmatta maata, johon unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on sijoittautunut, ei pidetä direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan mukaisena suuririskisenä kolmantena maana.

f) Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt viitejäsenvaltion kanssa sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mahdolliset monenväliset verosopimukset mukaan luettuina, ja kolmatta maata ei mainita vuoden 2020 veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I.”

14)Lisätään 38 a artikla seuraavasti:

”38 a artikla

Tehtävien siirtämistä koskevan järjestelmän soveltamisen vertaisarviointi

1.Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee säännöllisesti ja vähintään kahden vuoden välein vertaisarvioinnin toimivaltaisten viranomaisten 20 artiklan soveltamiseen liittyvistä valvontatoimista. Vertaisarvioinnissa keskitytään toimenpiteisiin, joilla estetään se, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, jotka siirtävät salkunhoidon tai riskienhallinnan kolmansissa maissa sijaitseville kolmansille osapuolille, tulee postilaatikkoyhteisöjä.

2.Arvopaperimarkkinaviranomainen käyttää vertaisarviointia tehdessään avoimia menetelmiä varmistaakseen arvioitavien toimivaltaisten viranomaisten välisen objektiivisen arvioinnin ja vertailun.”

15) Korvataan 40 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b) Kolmatta maata, johon unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut, ei pidetä direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan mukaisena suuririskisenä kolmantena maana.

c) Unionin ulkopuolisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt viitejäsenvaltion ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida, sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mahdolliset monenväliset verosopimukset mukaan luettuina, ja kolmatta maata ei mainita vuoden 2020 veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I.”

16)Muutetaan 42 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) Kolmatta maata, johon unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai unionin ulkopuolelle sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittautunut, ei pidetä direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan mukaisena suuririskisenä kolmantena maana.”;

b)Lisätään d alakohta seuraavasti:

”d) Unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumismaana oleva kolmas maa on tehnyt sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa unionin ulkopuolelle sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida, sopimuksen, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mahdolliset monenväliset verosopimukset mukaan luettuina, ja kyseistä kolmatta maata ei mainita vuoden 2020 veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I.”

17)Korvataan 46 artiklan 2 kohdan j alakohta seuraavasti:

”j) valtuudet vaatia sijoittajien tai yleisön edun mukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ottamaan käyttöön tai poistamaan käytöstä maksuvalmiuden hoidon väline, jota tarkoitetaan liitteessä V olevassa 1 tai 2 kohdassa tai jonka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on valinnut 16 artiklan 2 b kohdan mukaisesti, sen mukaan, kumpi on soveltuvampi, kun otetaan huomioon kyseessä olevan avoimen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ryhmän tyyppi sekä sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen liittyvät riskit, jotka edellyttävät tätä vaatimusta.”

18)Muutetaan 47 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kaikki arvopaperimarkkinaviranomaisen, toimivaltaisten viranomaisten, pankkiviranomaisen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010* perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja järjestelmäriskikomitean välillä tämän direktiivin mukaisesti vaihdetut tiedot on katsottava salassa pidettäviksi, paitsi jos

a)arvopaperimarkkinaviranomainen tai toimivaltainen viranomainen tai muu asianomainen viranomainen tai elin ilmoittaa tietoja toimittaessaan, että kyseiset tiedot saa ilmaista;

b)ilmaiseminen on tarpeen oikeudenkäyntiä varten;

c)ilmaistuja tietoja käytetään tiivistelmässä tai koosteessa, josta yksittäisiä rahoitusmarkkinoiden toimijoita ei voida tunnistaa.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).”;

b)Lisätään 4 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) vaatia unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka markkinoivat hoitamiaan vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa, tai unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka hoitavat unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, ottamaan käyttöön tai poistamaan käytöstä liitteessä V olevassa 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan valitseman maksuvalmiuden hoidon välineen sen mukaan, kumpi on soveltuvampi, kun otetaan huomioon kyseessä olevan avoimen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyyppi ja sijoittajansuojaan tai rahoitusvakauteen liittyvät riskit, jotka edellyttävät tätä vaatimusta.”

19) Muutetaan 50 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Jos jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltu syy epäillä, että niiden valvonnan piiriin kuulumattomat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat harjoittavat tai ovat harjoittaneet tämän direktiivin vastaista toimintaa, niiden on ilmoitettava tästä mahdollisimman seikkaperäisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja mainitun hoitajan kotijäsenvaltion ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Ilmoituksen vastaanottavien viranomaisten on toteutettava asianmukaiset toimet ja ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja ilmoituksen antaneille toimivaltaisille viranomaisille näiden toimien tuloksesta ja mahdollisuuksien mukaan merkittävistä välivaiheista. Tämän kohdan soveltaminen ei rajoita ilmoituksen antaneen toimivaltaisen viranomaisen toimivaltaa.”;

b)Lisätään 5 a–5 g kohta seuraavasti:

”5 a. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle ennen 46 artiklan 2 kohdan j alakohdan tai 47 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisten valtuuksien käyttämistä.

5 b. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista käyttämään 46 artiklan 2 kohdan j alakohdassa tai 47 artiklan 4 kohdan d alakohdassa säädettyjä valtuuksia täsmentäen pyynnön syyt ja ilmoittaen niistä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle.

5 c. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei hyväksy 5 b kohdassa tarkoitettua pyyntöä, sen on ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle ja perusteltava päätöksensä.

5 d. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 5 b ja 5 c kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lausunnon 46 artiklan 2 kohdan j alakohdassa tai 47 artiklan 4 kohdan d alakohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä.

5 e. Jos toimivaltainen viranomainen ei toimi 5 d kohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon mukaisesti tai ei aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava noudattamatta jättäminen tai vastaava aikomus. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi julkistaa tiedon siitä, ettei toimivaltainen viranomainen noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen tältä osin esittämät perustelut. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille tällaisesta julkaisemisesta etukäteen.

5 f. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista käyttämään viipymättä 46 artiklan 2 kohdassa säädettyjä valtuuksia, missä yhteydessä se täsmentää pyyntönsä syyt ja ilmoittaa asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja, jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, järjestelmäriskikomitealle.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä käytetyistä valtuuksista ja havainnoistaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja, jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, järjestelmäriskikomitealle.

5 g. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää toimivaltaista viranomaista toimittamaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle selvityksiä erityisistä tapauksista, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, jotka koskevat sijoittajansuojaa tai jotka aiheuttavat rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.”;

c)Lisätään 7 kohta seuraavasti:

”7. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään, missä tilanteissa toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää 46 artiklan 2 kohdan j alakohdassa säädettyjä valtuuksia ja missä tilanteissa ne voivat esittää 5 b ja 5 f kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä. Näitä standardeja laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomaisen on otettava huomioon tällaisten valvontatoimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sijoittajansuojaan ja rahoitusvakauteen toisessa jäsenvaltiossa tai unionissa.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

20)Korvataan 61 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.  Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ei kuulu sääntelyn piiriin, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että 21 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ja toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut laitos nimetään säilytysyhteisöksi. Tämän säännöksen soveltaminen ei rajoita 21 artiklan täysimääräistä soveltamista lukuun ottamatta säilytysyhteisön sijoittautumispaikkaa koskevaa kyseisen artiklan 5 kohdan a alakohtaa.”

21)Lisätään 69 b artikla seuraavasti:

”69 b artikla

Uudelleentarkastelu

1.Komissio käynnistää viimeistään [lisätään päivämäärä = 60 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivän jälkeen] ja 38 a artiklassa tarkoitettujen arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemien vertaisarviointien ja arvopaperimarkkinaviranomaisen 7 artiklan 9 kohdan mukaisesti laatimien kertomusten jälkeen uudelleentarkastelun tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen toiminnasta ja niiden soveltamisesta saaduista kokemuksista. Uudelleentarkastelun yhteydessä on arvioitava seuraavia näkökohtia:

a)vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien maksuvalmiuden hoidon välineiden saatavuuden ja käyttöönoton vaikutus rahoitusvakauteen;

b)tämän direktiivin 7 ja 8 artiklassa säädettyjen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimilupaa koskevien vaatimusten ja 20 artiklassa säädetyn tehtävien siirtämistä koskevan järjestelmän tehokkuus siltä osin kuin on kyse postilaatikkoyhteisöjen perustamisen estämisestä unionissa;

c)lainoja myöntäviä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitaviin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovellettavien 15 artiklassa säädettyjen vaatimusten asianmukaisuus;

d)se, onko tätä direktiiviä aiheellista täydentää EU:n laajuisella säilytysyhteisötoimiluvalla.

2.Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä = 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen] yhdennetyn valvontatietojen keruun kehittämistä koskevan kertomuksen, jossa keskitytään siihen, miten

a)vähennetään omaisuudenhoitoalan ja finanssitoimialan muiden alojen raportointikehysten välisiä päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia;

b)parannetaan tietojen standardointia sekä tehostetaan niiden tietojen jakamista ja käyttöä, jotka unionin viranomaiset tai kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat jo raportoineet minkä tahansa unionin raportointikehyksen puitteissa.

3.Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee 2 kohdassa tarkoitettua kertomusta laatiessaan tiivistä yhteistyötä Euroopan keskuspankin, jäljempänä ’EKP’, muiden Euroopan valvontaviranomaisten ja tarvittaessa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun jälkeen ja arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa esitetään uudelleentarkastelun päätelmät.”

22)Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.

23)Lisätään tämän direktiivin liitteen II teksti liitteeksi V.

2 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2009/65/EY seuraavasti:

1)Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan u alakohta seuraavasti:

”u) ’arvopaperikeskuksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014* 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä arvopaperikeskusta.

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).”

2)Muutetaan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) Korvataan b ja c alakohta seuraavasti:

”b) rahastoyhtiön liiketoimintaa tosiasiallisesti harjoittavat henkilöt eivät ole riittävän hyvämaineisia eikä heillä ole riittävästi kokemusta myös sen tyyppisistä yhteissijoitusyrityksistä, joita rahastoyhtiö hoitaa; rahastoyhtiön liiketoimintaa tosiasiallisesti harjoittavien henkilöiden sekä heidän seuraajiensa nimet on viipymättä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ja vähintään kahden edellä mainitut edellytykset täyttävän luonnollisen henkilön, jotka ovat joko kyseisen rahastoyhtiön palveluksessa kokopäiväisesti tai jotka ovat sitoutuneet hoitamaan kyseisen rahastoyhtiön liiketoimintaa kokopäiväisesti ja joiden asuinpaikka on unionissa, on tehtävä rahastoyhtiön toiminnan harjoittamista koskevat päätökset;

c) toimilupahakemukseen ei ole liitetty toimintaohjelmaa, jossa esitetään ainakin rahastoyhtiön organisaatiorakenne, täsmennetään rahastoyhtiön liiketoiminnan harjoittamiseen käytettävät tekniset resurssit ja henkilöresurssit sekä tiedot rahastoyhtiön liiketoimintaa tosiasiallisesti harjoittavista henkilöistä, mukaan lukien

i) yksityiskohtainen kuvaus heidän asemastaan, tehtävänimikkeestään ja palvelusajastaan;

ii) kuvaus heidän raportointisuhteistaan ja vastuualueistaan rahastoyhtiössä ja sen ulkopuolella;

iii) yleiskatsaus heidän kullekin vastuulle varaamastaan ajasta;”;

b)Lisätään e alakohta seuraavasti:

”e) rahastoyhtiö ei anna tietoja järjestelyistä, jotka on tehty tehtävien siirtämiseksi kolmansille osapuolille 13 artiklan mukaisesti, mukaan lukien yksityiskohtainen esitys henkilöresursseista ja teknisistä resursseista, joita rahastoyhtiö käyttää sen, jolle tehtävät siirretään, seurantaan ja valvontaan.”

3)Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) korvataan johdantokappale seuraavasti:

”1. Rahastoyhtiöiden, jotka aikovat siirtää kolmansille osapuolille yhden tai useamman liitteessä II luetellun tehtävän tai 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun palvelun hoitamisen niiden lukuun, on ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, ennen kuin tehtävien siirtämistä koskevat järjestelyt tulevat voimaan. Seuraavien ehtojen on täytyttävä:”;

ii) korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) toimeksianto ei saa estää rahastoyhtiön tehokasta valvontaa eikä se varsinkaan saa estää rahastoyhtiötä toimimasta eikä hoitamasta yhteissijoitusyritystä sijoittajien ja asiakkaiden parhaan edun mukaisesti;”;

iii) korvataan g, h ja i alakohta seuraavasti:

”g) toimeksianto ei saa estää rahastoyhtiön liiketoimintaa harjoittavia henkilöitä antamasta milloin hyvänsä lisäohjeita yritykselle, jolle tehtäviä tai palvelujen tarjoaminen on siirretty, eikä peruuttamasta toimeksiantoa välittömästi, jos tämä on sijoittajien ja asiakkaiden etujen mukaista;

h) yrityksen, jolle tehtäviä tai palvelujen tarjoaminen siirretään, on siirrettävien tehtävien tai palvelujen tarjoamisen luonne huomioon ottaen oltava pätevä ja kykenevä suorittamaan kyseiset tehtävät tai tarjoamaan kyseisiä palveluja; ja

i) yhteissijoitusyritysten tarjousesitteissä on lueteltava palvelut ja tehtävät, joiden siirtoon rahastoyhtiö on saanut luvan tämän artiklan mukaisesti;”;

iv) lisätään j alakohta seuraavasti:

”j) rahastoyhtiön on voitava esittää objektiiviset perusteet kaikille tehtävien siirtämistä koskeville järjestelyille.”;

b)Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Se, että rahastoyhtiö on siirtänyt tehtäviä tai palvelujen tarjoamisen kolmansille osapuolille, ei vaikuta rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön vastuuseen. Rahastoyhtiö ei saa siirtää tehtäviään tai palvelujen tarjoamistaan niin laajasti, että sen ei enää käytännössä katsota olevan yhteissijoitusyrityksen hoitaja ja että siitä tulee postilaatikkoyhteisö.”;

c)Lisätään 3, 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”3. Jos rahastoyhtiö siirtää kolmansissa maissa sijaitseville yhteisöille enemmän salkunhoitoa tai riskienhallinta koskevia tehtäviä kuin se säilyttää, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vuosittain arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista tällaisista siirroista, jäljempänä ’tehtävien siirtämistä koskevat ilmoitukset’.

Tehtävien siirtämistä koskevissa ilmoituksissa on oltava seuraavat tiedot:

a)tiedot kyseisestä yhteissijoitusyrityksestä ja sen rahastoyhtiöstä;

b)tiedot siitä, jolle tehtävät siirretään, mukaan lukien tehtävien vastaanottajan kotipaikka ja se, onko kyseessä säännelty yritys vai ei;

c)kuvaus siirretyistä salkunhoito- ja riskienhallintatoiminnoista;

d)kuvaus säilytetyistä salkunhoito- ja riskienhallintatoiminnoista;

e)muut tiedot, joita tarvitaan tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen analysoimiseksi;

f)kuvaus toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimista, mukaan lukien asiakirjatarkastukset ja paikalla tehtävät tarkastukset, sekä tällaisten toimien tulokset;

g)yksityiskohtaiset tiedot toimivaltaisen viranomaisen ja sen, jolle tehtäviä siirretään, valvontaviranomaisen välisestä yhteistyöstä.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään tehtävien siirtämistä koskevien ilmoitusten sisältö sekä vakiolomakkeet, ‑mallit ja -menettelyt tehtävien siirtämistä koskevien ilmoitusten toimittamiseksi rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. Vakiolomakkeiden ja -mallien on sisällettävä tietokentät, jotka kattavat kaikki 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle säännöllisesti ja vähintään joka toinen vuosi kertomuksen, jossa analysoidaan markkinakäytäntöjä, jotka koskevat tehtävien siirtämistä kolmansissa maissa sijaitseville yhteisöille sekä 7 ja 13 artiklan noudattamista.

6. Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 112 a artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joilla täsmennetään

a)edellytykset 1 kohdassa asetettujen vaatimusten täyttämiseksi;

b)edellytykset, joiden täyttyessä yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön katsotaan siirtäneen toimintojaan niin laajasti, että siitä tulee postilaatikkoyhteisö, eikä sen siksi enää voida katsoa olevan yhteissijoitusyrityksen hoitaja 2 kohdassa esitetyllä tavalla.”

4)Lisätään 18 a artikla seuraavasti:

”18 a artikla

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ainakin liitteessä II A esitetyt maksuvalmiuden hoidon välineet ovat yhteissijoitusyritysten saatavilla.

2.Arvioituaan soveltuvuuden suhteessa noudatettuun sijoitusstrategiaan, maksuvalmiusprofiiliin ja lunastuspolitiikkaan rahastoyhtiön on valittava vähintään yksi asianmukainen maksuvalmiuden hoidon väline liitteessä II A olevan luettelon 2–4 kohdasta ja sisällytettävä se rahaston sääntöihin tai sijoitusyhtiön perustamisasiakirjoihin yhteissijoitusyrityksen sijoittajien edun mukaista mahdollista käyttöä varten. Rahastoyhtiön on pantava täytäntöön yksityiskohtaiset periaatteet ja menettelyt kaikkien valittujen maksuvalmiuden hoidon välineiden käyttöön ottamiseksi ja käytöstä poistamiseksi sekä tällaisten välineiden käyttöön liittyvät operatiiviset ja hallinnolliset järjestelyt.

3.Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään ja täsmennetään liitteessä II A esitettyjen maksuvalmiuden hoidon välineiden ominaisuudet.

4.Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi perusteista, joiden perusteella rahastoyhtiöt valitsevat ja käyttävät soveltuvia maksuvalmiuden hoidon välineitä maksuvalmiusriskin hallintaan, mukaan lukien asianmukaiset ilmoitukset sijoittajille, ottaen huomioon tällaisten välineiden kyky vähentää perusteettomia etuja sijoittajille, jotka lunastavat sijoituksensa ensin, ja lieventää rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.

5.Siirretään komissiolle valta hyväksyä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

5)Lisätään 20 a ja 20 b artikla seuraavasti:

”20 a artikla

1.Rahastoyhtiön on säännöllisesti raportoitava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille markkinoista ja välineistä, joilla se käy kauppaa hoitamansa yhteissijoitusyrityksen lukuun.

2.Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon muut raportointivaatimukset, joita rahastoyhtiöihin sovelletaan, ja 20 b artiklan mukaisesti annetun kertomuksen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä = 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

3.Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään

(a)edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten muoto ja tietovaatimukset;

raportoinnin tiheys ja ajoitus.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä = 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

20 b artikla

1.Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa komissiolle viimeistään [lisätään päivämäärä = 24 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen] yhdennetyn valvontatietojen keruun kehittämistä koskevan kertomuksen, jossa keskitytään siihen, miten

b)vähennetään omaisuudenhoitoalan ja finanssitoimialan muiden alojen raportointikehysten välisiä päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia; ja

c)parannetaan tietojen standardointia sekä tehostetaan niiden tietojen jakamista ja käyttöä, jotka unionin viranomaiset tai kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat jo raportoineet minkä tahansa unionin raportointikehyksen puitteissa.

2.Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta laatiessaan tiivistä yhteistyötä EKP:n, muiden Euroopan valvontaviranomaisten ja tarvittaessa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa.”

6)Muutetaan 22 a artikla seuraavasti:

a)Korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) säilytysyhteisö on noudattanut kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta valitessaan ja nimetessään kolmannen osapuolen, jolle se haluaa siirtää osan tehtävistään, paitsi jos kyseinen kolmas osapuoli on komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/392* 1 artiklan e alakohdassa määritellyn liikkeeseenlaskevan arvopaperikeskuksen ominaisuudessa toimiva arvopaperikeskus, ja se noudattaa edelleen kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta arvioidessaan säännöllisesti ja valvoessaan jatkuvasti kolmatta osapuolta, jolle se on siirtänyt osan tehtävistään, ja kolmannen osapuolen järjestelyjä sille siirrettyjen asioiden osalta;            

* Komission delegoitu asetus (EU) 2017/392, annettu 11 päivänä marraskuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 täydentämisestä arvopaperikeskusten toimilupiin, valvontaan ja toimintaan liittyviä vaatimuksia koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 65, 10.3.2017, s. 48).”;

b)Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Tätä kohtaa sovellettaessa komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/392 1 artiklan e alakohdassa määriteltynä liikkeeseenlaskevana arvopaperikeskuksena toimivan arvopaperikeskuksen palvelujen tarjoamista ei katsota säilytysyhteisön säilytystoimintojen siirtämiseksi.”

7)Korvataan 29 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) sijoitusyhtiön johtajien on oltava riittävän hyvämaineisia ja riittävän kokeneita myös sijoitusyhtiön harjoittaman liiketoiminnan lajin osalta, ja tätä varten johtajien sekä kaikkien heidän seuraajiensa nimet on viipymättä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille; vähintään kahden kokoaikaisen työntekijän tai kahden kyseisen rahastoyhtiön liiketoimintaa kokopäiväisesti hoitamaan sitoutuneen luonnollisen henkilön, joiden asuinpaikka on unionissa ja jotka täyttävät kyseiset edellytykset, on päätettävä sijoitusyhtiön liiketoiminnan harjoittamisesta; ja ’johtajilla’ tarkoitetaan henkilöitä, jotka lain tai perustamisasiakirjojen mukaan edustavat sijoitusyhtiötä tai jotka tosiasiallisesti määräävät sijoitusyhtiön toimintalinjasta;”.

8)Korvataan 84 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään:

a)yhteissijoitusyritys voi osuudenhaltijoidensa edun vuoksi väliaikaisesti keskeyttää osuuksiensa takaisinoston tai lunastamisen tai ottaa käyttöön muita 18 a artiklan 2 kohdan mukaisesti valittuja maksuvalmiuden hoidon välineitä;

b)yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat osuudenhaltijoiden tai yleisön edun vuoksi vaatia yhteissijoitusyritystä ottamaan käyttöön liitteessä II A olevassa 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun tai yhteissijoitusyrityksen 18 a artiklan 2 kohdan mukaisesti valitseman ja ilmoittaman maksuvalmiuden hoidon välineen sen mukaan, mikä on sopivampi, kun otetaan huomioon yhteissijoitusyrityksen tyyppi ja riskit, joiden vuoksi toimenpide on toteuttava.

Edellä a alakohdassa tarkoitettu keskeytys saa tulla kysymykseen vain sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa olosuhteet edellyttävät sitä ja joissa se on osuudenhaltijoiden edut huomioon ottaen perusteltua.

3. Yhteissijoitusyrityksen on ilmoitettava viipymättä kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille ja kaikkien niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa se markkinoi osuuksiaan, kun se ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun maksuvalmiuden hoidon välineen.

Yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle kaikista tämän kohdan mukaisesti vastaanotetuista ilmoituksista.

3 a. Yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta kaikkien niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa yhteissijoitusyritys markkinoi osuuksiaan, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle ennen 2 kohdan b alakohdan mukaisten valtuuksien käyttämistä.

3 b. Niiden jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen, joissa yhteissijoitusyritys markkinoi osuuksiaan, voi pyytää yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista käyttämään 2 kohdan b alakohdassa säädettyjä valtuuksia täsmentäen pyynnön syyt ja ilmoittaen siitä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle.

3 c. Jos yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei hyväksy 3 b kohdassa tarkoitettua pyyntöä, sen on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja järjestelmäriskikomitealle ja esitettävä erimielisyyden syyt.

3 d. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa 3 b ja 3 c kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille lausunnon 2 kohdan b alakohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä.

3 e. Jos toimivaltainen viranomainen ei toimi 3 d kohdassa tarkoitetun arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon mukaisesti tai ei aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava noudattamatta jättäminen tai sen aikominen. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi julkistaa tiedon siitä, ettei toimivaltainen viranomainen noudata tai aio noudattaa sen lausuntoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös tapauskohtaisesti päättää julkaista toimivaltaisen viranomaisen tältä osin esittämät perustelut. Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille tällaisesta julkaisemisesta etukäteen.

3 f. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään, missä tilanteissa toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää 2 kohdan b alakohdassa säädettyjä valtuuksia. Näitä standardeja laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomaisen on otettava huomioon tällaisten valvontatoimenpiteiden mahdolliset vaikutukset sijoittajansuojaan ja rahoitusvakauteen toisessa jäsenvaltiossa tai unionissa.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

9)Lisätään 98 artiklaan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Yhteissijoitusyrityksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista käyttämään viipymättä 2 kohdassa säädettyjä valtuuksia, täsmentäen syyt pyynnölleen ja ilmoittaen asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja, jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, järjestelmäriskikomitealle.

Yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä käytetyistä valtuuksista ja havainnoistaan yhteissijoitusyrityksen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja, jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, järjestelmäriskikomitealle.

4. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää toimivaltaista viranomaista toimittamaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle selvityksiä erityisistä tapauksista, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, jotka koskevat sijoittajansuojaa tai jotka aiheuttavat rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.”

10)Lisätään 101 a artikla seuraavasti:

”101 a artikla

1.Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee säännöllisesti ja vähintään kahden vuoden välein vertaisarvioinnin toimivaltaisten viranomaisten 13 artiklan soveltamiseen liittyvistä valvontatoimista. Vertaisarvioinnissa keskitytään toimenpiteisiin, joilla estetään se, että rahastoyhtiöistä, jotka siirtävät salkunhoidon tai riskienhallinnan kolmansissa maissa sijaitseville kolmansille osapuolille, tulee postilaatikkoyhteisöjä.

2.Arvopaperimarkkinaviranomainen käyttää vertaisarviointia tehdessään avoimia menetelmiä varmistaakseen arvioitavien toimivaltaisten viranomaisten välisen objektiivisen arvioinnin ja vertailun.”

11)Lisätään 110 a artikla seuraavasti:

”110 a artikla

Komissio käynnistää viimeistään [lisätään päivämäärä = 30 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja 101 a artiklassa tarkoitettujen vertaisarviointien ja analyysin ja arvopaperimarkkinaviranomaisen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti laatiman kertomuksen jälkeen 13 artiklassa säädetyn tehtävien siirtämistä koskevan järjestelyn uudelleentarkastelun, joka koskee postilaatikkoyhteisöjen unioniin perustamisen estämistä.”

12) Muutetaan 112 a artikla seuraavasti:

a) Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Siirretään komissiolle [lisätään tämän direktiivin voimaantulopäivä] neljän vuoden ajaksi 13 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”;

b)Korvataan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 13, 14, 18 a, 20 a, 26 b, 43, 50 a, 51, 60, 61, 62, 64, 75, 78, 81, 95 ja 111 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”;

c)Korvataan 5 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Edellä olevien 12, 13, 14, 18 a, 20 a, 26 b, 43, 50 a, 51, 60, 61, 62, 64, 75, 78, 81, 95 ja 111 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”

13)Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteen III mukaisesti.

14)Lisätään tämän direktiivin liitteen IV teksti liitteeksi II A.

3 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään [lisätään päivämäärä = 24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

2.Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä […] päivästä […]kuuta […].

3.Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

4.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).
(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).
(3)    Ks. alaviite 1 edellä.
(4)    Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin johdanto-osan 2–4 ja 94 kappale.
(5)    Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 32 artiklan 1 kohta.
(6)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma (COM(2020) 590 final).
(7)    Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU soveltamisen ja soveltamisalan arvioinnista (COM(2020) 232 final).
(8)    Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on nimettävä yksi säilytysyhteisö kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta, jotta ne voivat säilyttää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varat, seurata kassavirtoja ja varmistaa, että rahasto noudattaa asiaankuuluvia säännöksiä ja rahaston sääntöjä.
(9)    Ks. alaviite 7 edellä.
(10)    Lähde: EKP:n Statistical Data Warehouse -tietokanta. Vuonna 2008 euroalueen sijoitusrahastojen varat olivat noin 13 prosenttia kaikista rahoitusalan varoista, kun taas vuonna 2020 niiden osuus oli lähes 20 prosenttia (lähde: EKP:n Macroprudential Bulletin -julkaisu , huhtikuu 2021).
(11)    Ks. esimerkiksi Euroopan järjestelmäriskikomitean muita rahoituslaitoksia kuin pankkeja koskeva vuoden 2020 NBFI Monitor -raportti, s. 59 ja 62–63 (lähde: https://www.esrb.europa.eu/pub/pdf/reports/nbfi_monitor/esrb.202010_eunon-bankfinancialintermediationriskmonitor2020~89c25e1973.en.pdf?588be9e8391cfb17584d2a283dfe0abe).
(12)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n digitaalisen rahoituksen strategiasta (COM(2020) 591 final).
(13)    Lisäksi maksuvalmiuden hoidon vähimmäisvälineiden puuttuminen voi johtaa jäsenvaltioiden välisiin eroihin markkinoiden yhdentymisen kannalta.
(14)    Arvopaperikeskukset ovat osa kaupankäynnin jälkeisiä infrastruktuureja, ja ne ylläpitävät arvopapereiden selvitysjärjestelmiä, osallistuvat liikkeeseenlaskun eheyden valvontaan estämällä liikkeeseen laskettujen arvopapereiden aiheetonta luomista tai vähentämistä sekä liittyvät vakuuksien turvaamiseen rahapoliittisissa operaatioissa ja luottolaitosten väliseen vakuuksien turvaamiseen. Arvopaperikeskukset myös säilyttävät osallistujiensa arvopapereita.
(15)    Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 21 artiklan 11 kohdan viimeinen luetelmakohta.
(16)    ESMAn 18. elokuuta 2020 päivätty kirje Euroopan komissiolle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin uudelleentarkastelusta (lähde: esma34-32-551_esma_letter_on_aifmd_review.pdf (europa.eu) ) .
(17)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 231/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta, mukaan lukien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen valvontaan liittyvää raportointia koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset (EUVL L 83, 22.3.2013, s. 1–95).
(18)    Ks. alaviite 6 edellä.
(19)    Ks. alaviite 12 edellä.
(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 98–121).
(21)    Report on the Operation of the Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD) – Directive 2011/61/EU, (KPMG:n raportti, joulukuu 2018).
(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).
(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014).
(24)    EUVL C , , s. .
(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).
(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).
(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1–65).
(28)    EUVL C , , s. .
(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).
(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(31)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma” (COM(2020) 590 final).
(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 345/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 1–17).
(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 346/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 18–38).
(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 98–121).
(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).
(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/834, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta määritysvelvollisuuden, määritysvelvollisuuden keskeyttämisen, raportointivaatimusten, sellaisten OTC-johdannaissopimusten riskienpienentämistekniikoiden, joille ei ole tehty keskusvastapuolimääritystä, kauppatietorekisterien rekisteröinnin ja valvonnan sekä kauppatietorekistereitä koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 141, 28.5.2019, s. 42).
(37)    Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1011/2012, annettu 17 päivänä lokakuuta 2012, arvopaperien omistusta koskevista tilastoista (EUVL L 305, 1.11.2012, s. 6).
(38)    Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1073/2013, annettu 18 päivänä lokakuuta 2013, sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 73).
(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(40)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 231/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta (EUVL L 83, 22.3.2013, s. 1–95).
(41)    Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 7 päivänä joulukuuta 2017, likviditeetti- ja vipurahoitusriskeistä sijoitusrahastoissa, EJRK/2017/6, 2018/C 151/01.
(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(43)    EUVL C 64, 27.2.2020, s. 8.
(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).
(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(46)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(47)    Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, annettu 7 päivänä joulukuuta 2017, likviditeetti- ja vipurahoitusriskeistä sijoitusrahastoissa, EJRK/2017/6, 2018/C 151/01.
(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(50)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 98–121).
(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 345/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 1–17).
(52)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 346/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 18–38).
(53)    EUVL C 64, 27.2.2020, s. 8.
(54)    EUVL C 64, 27.2.2020, s. 8.
Top

Bryssel 25.11.2021

COM(2021) 721 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

direktiivien 2011/61/EU ja 2009/65/EY muuttamisesta tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen, maksuvalmiusriskin hallinnan, valvontaan liittyvän raportoinnin, säilytysyhteisö- ja säilytyspalvelujen tarjoamisen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lainojen alullepanon osalta





{SEC(2021) 570 final} - {SWD(2021) 340 final} - {SWD(2021) 341 final}


LIITE I

Lisätään liitteeseen I kohdat 3 ja 4 seuraavasti:

”3. Lainojen alullepano.

4. Arvopaperistamiserillisyhtiöiden hoitaminen.”

LIITE II

”LIITE V

AVOIMIA VAIHTOEHTOISIA SIJOITUSRAHASTOJA HOITAVIEN VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJIEN SAATAVILLA OLEVAT MAKSUVALMIUDEN HOIDON VÄLINEET

(1)Lunastuksen ja merkitsemisen keskeyttäminen: lunastuksen ja merkitsemisen keskeyttäminen merkitsee sitä, että sijoittajat eivät voi tilapäisesti lunastaa tai ostaa rahaston osakkeita.

(2)Lunastusrajoitukset: lunastusrajoitus on väliaikainen osakkeenomistajien osakkeidensa lunastamisoikeutta koskeva rajoitus. Rajoitus voi olla täydellinen, jolloin sijoittajat eivät voi lunastaa osakkeitaan lainkaan, tai osittainen, jolloin sijoittajat voivat lunastaa ainoastaan tietyn osan osakkeistaan.

(3)Irtisanomisajat: irtisanomisajalla tarkoitetaan sitä ennakkoilmoitusaikaa, joka sijoittajien on annettava rahastonhoitajille, kun he lunastavat osakkeitaan.

(4)Lunastusmaksut: lunastusmaksu on maksu, joka peritään sijoittajilta rahaston osakkeidensa lunastuksesta.

(5)Joustava hinnoittelu: joustavaa hinnoittelua voidaan käyttää sijoitusrahaston osakkeiden hinnan mukauttamiseen siten, että se vastaa sijoittajien toiminnasta johtuvien rahaston liiketoimien kustannuksia.

(6)Diluutiosuojamaksu: diluutiosuojamaksu on yksittäisiltä liiketoimeen osallistuvilta sijoittajilta perittävä maksu, joka maksetaan rahastolle ja jonka tarkoituksena on suojella jäljellä olevia sijoittajia kustannuksilta, jotka liittyvät varojen ostoihin tai myyntiin suurten sisään- tai ulosvirtausten vuoksi. Diluutiosuojamaksuun ei liity rahaston osakkeiden arvon mukauttamista.

(7)Lunastukset apporttina: apporttina tehtävässä lunastuksessa rahastonhoitaja voi täyttää lunastuspyynnön siirtämällä käteisen sijasta lunastaville osakkeenomistajille rahaston hallussa olevia arvopapereita.

(8)Side pockets -järjestelyt: side pockets -järjestelyiden avulla epälikvidit sijoitukset voidaan erottaa sijoitusrahaston jäljellä olevista likvideistä sijoituksista.”

LIITE III

Korvataan liitteessä I olevan luettelon A taulukossa oleva 1.13 kohta seuraavasti:

1.13. Osuuksien takaisinoston tai lunastuksen menettelyt ja ehdot sekä tilanteet, joissa takaisinosto tai lunastus voidaan keskeyttää tai muita maksuvalmiuden hoidon välineitä voidaan ottaa käyttöön.

 

1.13. Osuuksien takaisinoston tai lunastuksen menettelyt ja ehdot sekä tilanteet, joissa takaisinosto tai lunastus voidaan keskeyttää tai muita maksuvalmiuden hoidon välineitä voidaan ottaa käyttöön. Jos sijoitusyhtiöllä on useita alarahastoja, tiedot siitä, miten osuudenhaltija voi siirtyä alarahastosta toiseen, sekä tiedot tällaisissa tapauksissa sovellettavista maksuista.

LIITE IV

LIITE II A

YHTEISSIJOITUSYRITYSTEN SAATAVILLA OLEVAT MAKSUVALMIUDEN HOIDON VÄLINEET

(1)Lunastuksen ja merkitsemisen keskeyttäminen: lunastuksen ja merkitsemisen keskeyttäminen merkitsee sitä, että sijoittajat eivät voi tilapäisesti lunastaa tai ostaa rahaston osakkeita.

(2)Lunastusrajoitukset: lunastusrajoitus on väliaikainen osakkeenomistajien osakkeidensa lunastamisoikeutta koskeva rajoitus. Rajoitus voi olla täydellinen, jolloin sijoittajat eivät voi lunastaa osakkeitaan lainkaan, tai osittainen, jolloin sijoittajat voivat lunastaa ainoastaan tietyn osan osakkeistaan.

(3)Irtisanomisajat: irtisanomisajalla tarkoitetaan sitä ennakkoilmoitusaikaa, joka sijoittajien on annettava rahastonhoitajille, kun he lunastavat osakkeitaan.

(4)Lunastusmaksut: lunastusmaksu on maksu, joka peritään sijoittajilta rahaston osakkeidensa lunastuksesta.

(5)Joustava hinnoittelu: joustavaa hinnoittelua voidaan käyttää sijoitusrahaston osakkeiden hinnan mukauttamiseen siten, että se vastaa sijoittajien toiminnasta johtuvien rahaston liiketoimien kustannuksia.

(6)Diluutiosuojamaksu: diluutiosuojamaksu on yksittäisiltä liiketoimeen osallistuvilta sijoittajilta perittävä maksu, joka maksetaan rahastolle ja jonka tarkoituksena on suojella jäljellä olevia sijoittajia kustannuksilta, jotka liittyvät varojen ostoihin tai myyntiin suurten sisään- tai ulosvirtausten vuoksi. Diluutiosuojamaksuun ei liity rahaston osakkeiden arvon mukauttamista.

(7)Lunastukset apporttina: apporttina tehtävässä lunastuksessa rahastonhoitaja voi täyttää lunastuspyynnön siirtämällä käteisen sijasta lunastaville osakkeenomistajille rahaston hallussa olevia arvopapereita.

(8)Side pockets -järjestelyt: side pockets -järjestelyiden avulla epälikvidit sijoitukset voidaan erottaa sijoitusrahaston jäljellä olevista likvideistä sijoituksista.”

Top