52021PC0653

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.10.2021

COM(2021) 653 final

2021/0336(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta

PERUSTELUT

1EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Sopimus Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyöstä 1 , jäljempänä ’sopimus’, tuli voimaan 7. elokuuta 2007. Sopimuksen XII artiklan 2 kohdassa määrätään, että se ”tehdään aluksi viideksi vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa osapuolten suostumuksella kunkin sopimuskauden viimeistä edellisen vuoden aikana suoritetun arvioinnin jälkeen”. Sopimus uusittiin viimeksi vuonna 2017, ja se on voimassa 7. elokuuta 2022 asti, elleivät osapuolet uusi sitä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.

Sen jälkeen, kun sopimus viimeksi uusittiin (päätös (EU) 2018/343 2 )), Brasilia on jatkuvasti edistynyt tieteen, teknologian ja innovoinnin (TTI) kehittämisessä. Kokonsa ja resurssiensa puolesta maata voidaan pitää Latinalaisen Amerikan ”tieteen supervaltana”. Maa on EU:n tärkein tiede-, teknologia- ja innovaatiokumppani alueella, ja tutkimus- ja innovointiyhteistyö (T&I-yhteistyö) on jatkuvasti ollut tärkeä ja positiivinen tekijä EU:n yleisissä suhteissa tähän maahan.

Yhteistyön tärkeimpiä välineitä ovat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmat. Puiteohjelmiin assosioitumattomista kolmansista maista Brasilia oli kuudenneksi aktiivisin osallistuja Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Maan osuus oli yli 25 prosenttia kaikesta Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden osallistumisesta ja onnistumisaste selvästi keskiarvoa korkeampi. Euroopan komission tekemä arviointi osoittaa selvästi, että sopimus tarjoaa tärkeän kehyksen EU:n ja Brasilian välisen yhteistyön edistämiselle yhteisillä tieteen ja teknologian prioriteettialoilla, mikä johtaa molemminpuoliseen hyötyyn.

Horisontti 2020 -puiteohjelman voimassaoloaikana 2014–2020 EU:n ja Brasilian tutkimusyhteisöjen välinen yhteistyö on johtanut muiden tulosten ohella Atlantin valtamereen liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen Atlantin valtameren tutkimusyhteenliittymän puitteissa Belémin julkilausuman pohjalta, jonka allekirjoittajina ovat Brasilian lisäksi EU ja Etelä-Afrikka. Lisäksi on tehty tärkeää yhteistyötä terveystutkimuksen alalla globaaleista haasteista (ml. zikavirus). Brasilia osallistui aktiivisesti EU:n vuonna 2016 käynnistämiin ehdotuspyyntöihin. Tässä yhteydessä on syytä mainita hedelmällinen yhteistyö covid-19-pandemian torjumiseksi. Brasilialaiset tutkimustahot osallistuvat kahteen hankkeeseen Euroopan komission käynnistämien ”poikkeustilanteeseen liittyvien ehdotuspyyntöjen” pohjalta sekä myös monenvälisiin aloitteisiin, kuten maailmanlaajuiseen tutkimusyhteistyöhön tartuntatautien alalla (GloPID-R). Lisäksi viiden viime vuoden aikana brasilialaisten tahojen positiivinen panos tutkimusinfrastruktuurihankkeisiin on edistänyt Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen tutkimusinfrastruktuurien kartoitusta.

Brasilia on keskeinen toimija tulevissa maailmanlaajuisissa ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen skenaarioissa, ja maa on arvokas kumppani biodiversiteettitutkimuksessa ja ekosysteemilähtöisissä lähestymistavoissa ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Yhteistyötä on tiivistetty vihreän kehityksen ohjelmaa ja kestävää kehitystä edistävillä aloilla kuten makean veden hoidossa ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa sitä kautta, että Brasilia osallistuu aktiivisesti BiodivERsA:n ehdotuspyyntöihin. Brasilia on ERA:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen yhteistyön keskiössä biodiversiteettitutkimuksessa. Team Europe -lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuksia uusiin toimiin ilmastoon liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien metsien tilan heikkeneminen, metsäkato ja kestävä maatalous.

Yhteistyötä on edistetty myös kestävän, vihreämmän ja turvallisemman ilmailun alalla. EU ja Brasilia ovat myös aloittaneet yhteistyön kestävien ja älykkäiden kaupunkien edistämiseksi. EU:n ja Brasilian yhteistyö digitaalisissa avainkysymyksissä, joihin kuuluvat 5G-verkot, esineiden internet ja pilvilaskenta, on Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tehnyt EU:sta Brasilian merkittävän kumppanin tällä alalla. Yhteistyö on huipentunut valokaapelin käyttöönottoon BELLA-hankkeessa, johon on saatu merkittävää rahoitusta Brasilialta. Yhteistyö tarjoaa hyviä mahdollisuuksia arvokkaisiin tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksiin muun muassa suurteho- ja kvanttilaskennan ja avaruustutkimuksen aloilla.

Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ja Brasilian tiede-, teknologia- ja innovaatioministeriön vuonna 2013 allekirjoittamaan ja vuonna 2018 uusittuun sopimukseen perustuva yhteistyöjärjestely on tehostanut kahdenvälistä yhteistyötä useilla aloilla. Näihin kuuluvat katastrofien ehkäisy ja kriisinhallinta, maastopalojen ja metsien tilan heikkenemisen seuranta kaukokartoituksen avulla, ilmastonmuutos ja kriittiset raaka-aineet.

Puiteohjelmiin assosioitumattomiin korkean tulotason kolmansiin maihin, kuten Brasiliaan, sijoittautuneet oikeussubjektit vastaavat yleensä kustannuksista, jotka aiheutuvat niiden osallistumisesta yhteistyötoimiin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että Brasilian liitto- ja osavaltiotason rahoituselinten ja Euroopan komission välisen toukokuussa 2018 allekirjoitetun hallinnollisen järjestelyn tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä niiden virastojen kanssa, jotka ovat myöntäneet rahoitusta Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteistyötoimiin osallistuville brasilialaisille oikeussubjekteille. Vastaava järjestely on tarkoitus allekirjoittaa myös Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteydessä, jotta varmistetaan tuki brasilialaisille osallistujille tässä ohjelmassa rahoitettavaksi valituissa hankkeissa.

EU:n ja Brasilian tiede- ja teknologia-asioiden yhteisen ohjauskomitean 24. maaliskuuta 2021 pidetty kokous vahvisti positiivisen dynamiikan vuoropuhelussamme kaikilla edellä mainituilla aloilla sekä mahdollisuudet jatkaa ja tehostaa kahdenvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä Horisontti Eurooppa -ohjelman (2021-2027) puitteissa. Kaikki tämä enteilee hyvää Brasilian osallistumiselle Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tuleviin missioihin ja kumppanuuksiin. Brasilia on myös tärkeällä sijalla EUH:n seuraavassa ohjelmasuunnittelussa vuosiksi 2021–2027. Useissa EU:n ja Brasilian Team Europe -aloitteissa keskitytään EU:n yleisiin tavoitteisiin. Tämä vahvistaa aseman, joka Brasilialla on EU:n strategisena tiede-, teknologia- ja innovaatiokumppanina, sekä merkittävät mahdollisuudet synergioihin.

Näistä syistä on EU:n edun mukaista uusia Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus uudeksi viiden vuoden jaksoksi.

Molemmat osapuolet vahvistivat toiveensa uusia sopimus kirjeillä, jotka oli päivätty 11. toukokuuta 2021 ja 24. toukokuuta 2021.

Uusittava sopimus vastaa asiasisällöltään täysin nykyistä sopimusta.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä aloite on täysin johdonmukainen 18. toukokuuta 2021 julkaistun komission tiedonannon ”Tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa – Euroopan kansainvälistä yhteistyötä muuttuvassa maailmassa koskeva strategia” (COM(2021)252 final/2) 3 kanssa.

Erityisen arvokas esimerkki EU:n ja Brasilian edistämästä maailmanlaajuisesta allianssista on jo mainittu Atlantin valtameren tutkimusyhteenliittymä, joka on suurelta osin toiminut esikuvana tiedonannossa esitetylle maailmanlaajuisten allianssien konseptille. Toinen hyvä esimerkki on ”Mission Innovation” -aloite (MI), 22 maan ja Euroopan unionin yhteinen maailmanlaajuinen aloite, jonka tavoitteena on vauhdittaa innovaatioponnisteluja puhtaan energian alalla. MI:n jäsenten osuus puhtaan energian tutkimukseen ja innovointiin tehtävistä maailmanlaajuisista julkisista investoinneista on yli 90 prosenttia. Sekä EU että Brasilia ovat hyvin aktiivisia jäseniä MI-aloitteessa erityisesti biopolttoaineiden alalla.

Globaalin lähestymistavan strategiassa pidetään kiinni ajatuksesta, jonka mukaan ”Brasilian […] ja muiden alueeseen kuuluvien EU:n kumppaneiden kanssa olisi pyrittävä vahvempaan yhteistyöhön sellaisilla aloilla kuin vihreä ja digitaalinen siirtymä, terveydenhuolto tai yhteisten ratkaisujen kehittäminen kestävän elpymisen varmistamiseksi. Lisääntyvä yhteistyö EU:n avaruusohjelman sekä alueelle perustettujen uusien Copernicus-keskittymien ja Galileo-keskusten kanssa on avainasemassa alueen innovoinnin ja tutkimuksen edistämisessä.”

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa vahvistetaan, että tutkimusyhteistyö on tärkeä osa EU:n ulkopolitiikkaa, ja pidetään tutkimusyhteistyötä vahvempien sosioekonomisten siteiden keskeisenä elementtinä, muun muassa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. On myös tärkeää mainita, että tutkimusta ja innovointia koskevasta globaalista lähestymistavasta annetussa komission tiedonannossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen kansainväliseen avoimuuteen ja perusarvojen kunnioittamiseen tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Tämä on muistutus monenvälisen ja kahdenvälisen yhteistyön merkityksestä eri kansainvälisten kumppaneiden kuten Brasilian kanssa. EU:n yleiset poliittiset painopisteet, kuten vihreän kehityksen ohjelma, kestävä kehitys, digitaalinen siirtymä ja globaali terveys, näkyvät EU:n kahdenvälisissä tiede-, teknologia- ja innovaatioalan suhteissa Brasiliaan erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelmassa tehtävässä yhteistyössä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

EU:n valta toimia kansainvälisesti tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla perustuu SEUT-sopimuksen 186 artiklaan. Ehdotuksen menettelyllisenä oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tämä aloite ei ole osa REFIT-ohjelmaa.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ainoastaan henkilö- ja hallintoresurssit ovat tarpeen; ne esitetään säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

Edellä esitetyn perusteella komissio pyytää, että neuvosto

– hyväksyy unionin puolesta Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisen viiden vuoden voimassaolon päätyttyä viiden vuoden lisäjaksoksi (eli 8.8.2022–7.8.2027);

– valtuuttaa neuvoston puheenjohtajan nimeämään henkilön (henkilöt), jo(i)lla on valtuudet ilmoittaa Brasilian liittotasavallan hallitukselle, että unioni on saattanut päätökseen uusitun sopimuksen voimaantulon edellyttämät sisäiset menettelyt.

2021/0336 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 186 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvosto hyväksyi päätöksellä 2005/781/EY 4 Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen 5 , jäljempänä ’sopimus’, tekemisen.

(2)Sopimuksen XII artiklan mukaisesti sopimus tulee voimaan päivänä, jona molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen kirjallisesti siitä, että sopimuksen voimaantulon edellyttämät sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen. Sopimus tehtiin aluksi viideksi vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa osapuolten suostumuksella kunkin sopimuskauden viimeistä edellisen vuoden aikana suoritetun arvioinnin jälkeen.

(3)Neuvosto hyväksyi päätöksillä 2012/646/EY 6 ja 2018/343/EU 7 sopimuksen uusimisen kulloinkin uudeksi viisivuotiskaudeksi.

(4)Sopimuspuolten välillä 11 päivänä toukokuuta 2021 ja 24 päivänä toukokuuta 2021 päivätyillä kirjeillä käydyssä kirjeenvaihdossa vahvistettiin niiden halukkuus uusia sopimus uudeksi viisivuotiskaudeksi.

(5)Sopimuksen uusiminen olisi hyväksyttävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusiminen uudeksi viisivuotiskaudeksi unionin puolesta.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet ilmoittaa unionin puolesta Brasilian liittotasavallan hallitukselle siitä, että unioni on saattanut päätökseen sopimuksen uusimisen edellyttämät sisäiset menettelynsä sopimuksen XII artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Sisältö

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoitteet

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta

1.2.Toimintalohko(t)

Erityisesti pääosastojen RTD, AGRI, CLIMA, JRC, EAC, ENER, GROW, CNECT, MARE, MOVE ja SANTE toimintastrategia ja koordinointi.

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 8

☑ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoitteet

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Tämän aloitteen myötä osapuolet voivat parantaa ja tehostaa yhteistyötään molempien kannalta tärkeillä tieteen ja teknologian aloilla.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite

Tämän päätöksen myötä molemmat osapuolet voisivat tehostaa yhteistyötään ja kehittää strategisempaa kumppanuutta lisäämällä ja laajentamalla nykyistä yhteistyötä ja vastaamalla yhdessä keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin edistäen vastavuoroista pääsyä ohjelmiin ja rahoitukseen. Sen myötä myös alueellista yhteistyötä voidaan lisätä soveltuvin osin.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Päätöksen ansiosta sekä Brasilia että Euroopan unioni voivat hyötyä vastavuoroisesti kummankin osapuolen tutkimusohjelmissa tehtävässä tutkimuksessa saavutettavista tieteellisistä ja teknologisista tuloksista sekä meneillään olevista yhteistyötoimista. Päätös mahdollistaa erityistietämyksen ja osaamisen siirron kummankin osapuolen tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja kansalaisten hyväksi.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Komission yksiköt seuraavat säännöllisesti kaikkia sopimuksen nojalla toteutettavia toimia, mihin sisältyy myös EU:n arviointi yhteistyötoimista. Tämä arviointi kattaa muun muassa seuraavat kohdat:

a) yhteistyöindikaattorit — analyysi brasilialaisten yhteisöjen lukumäärästä ja osallistumistyypistä EU:n rahoittamissa ohjelmissa (esim. ehdotusten määrä, allekirjoitettujen avustussopimusten määrä, yhteistyön pääasialliset yhteydet, pääaiheet; aikaansaadut tuotokset) ja päin vastoin (aina kun tiedot ovat saatavilla);

b) suoritusindikaattorit – EU:n puiteohjelmiin osallistuvien brasilialaisten yhteisöjen onnistumisaste verrattuna muihin EU:n ulkopuolisiin maihin sekä jäsenvaltioihin ja assosioituneisiin maihin; analyysi osallistumisen laadusta (esim. ohjelmaan osallistuvien parhaimmiksi rankattujen yliopistojen määrä, yhteistyöhankkeista tulevien patenttien ja julkaisujen määrä);

c) tiedonkeruu asianomaista tutkimusrahoitusohjelmaa laajemmalle ulottuvista yhteistyötoimista ja yhteyksistä ja arviointi näiden toimien vaikutuksesta, kuten osallistuminen monenvälisiin aloitteisiin ja työryhmiin.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Tämän päätöksen myötä osapuolet voivat edelleen parantaa ja tehostaa yhteistyötään molempien kannalta tärkeillä tieteen ja teknologian aloilla.

Tutkimus- ja innovaatioyhteistyö Brasilian ja EU:n sekä sen jäsenvaltioiden välillä on kasvanut vakaasti viime vuosina. EU:n mukanaolo antaa mahdollisuuden laajempiin ja kattavampiin toimiin, joista kaikki jäsenvaltiot hyötyvät. Tämän sopimuksen uusiminen antaa EU:lle mahdollisuuden saada helpommin käyttöön Brasiliassa tuotettua tieteellistä tietoa ja osallistua useampiin yhteistyötoimiin, jotka lisäävät tietämyksen ja teknologioiden vaihtoa. Se tarjoaa lisäksi eurooppalaisille yrityksille helpomman pääsyn Brasilian markkinoille.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Tiede- ja teknologiayhteistyöstä tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella katsotaan, että olisi molemmille osapuolille hyödyksi jatkaa tutkimusyhteistyötä Brasilian kanssa, joka on unionin strateginen kumppani tieteen ja innovoinnin alalla.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Brasilian kanssa tehdyn sopimuksen uusimista pidetään täysin johdonmukaisena kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön yleisen toimintapoliittisen kehyksen eli 18. toukokuuta 2021 julkaistun komission tiedonannon ”Tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa – Euroopan kansainvälistä yhteistyötä muuttuvassa maailmassa koskeva strategia” (COM(2021)252 final/2) kanssa.

EU:n ja Brasilian yhteistyössä pyritään erityisesti alueen Team Europe -aloitteiden kautta hyödyntämään synergiaetuja muiden unionin välineiden kanssa, mukaan lukien NDICI-väline ja komission eri alakohtaiset aloitteet erityisesti pääosastoissa EAC, CNECT, DEFIS, ENV, CLIMA ja REGIO.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Ehdotettuun toimeen tarvittava rahoitus on saatavilla Horisontti Eurooppa -ohjelmasta (hallintomäärärahat). Komissio huolehtii ehdotetun toimen koordinoinnista ja sen toteuttamisesta sisäisesti, mikä edellyttää arviolta 0,5 kokoaikavastaavaa/vuosi ehdotetun toimen keston ajaksi seuraavasti:

Vuosi 2022: 7 kuukauden palkka, 0,5 kokoaikavastaavaa (virkamies)

Vuodet 2023–2026: 12 kuukauden palkka, 0,5 kokoaikavastaavaa (virkamies)

Vuosi 2027: 5 kuukauden palkka, 0,5 kokoaikavastaavaa (virkamies)

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☑ kesto on rajattu

–☑ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 8.8.2022 ja päättyy 7.8.2027

–☑ Rahoitusvaikutukset alkavat 8.8.2022 ja päättyvät 7.8.2027

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 9

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään;

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava);

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille;

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille;

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

[…]

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Brasilian osallistumista puiteohjelmaan seurataan säännöllisesti sopimuksen VI artiklalla perustetun yhteisen ohjauskomitean kokouksissa.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Tämä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä ehdotettu aloite toteutetaan käyttämällä suoraa hallinnointia.

Koska kaikista toimen hallinnointitehtävistä vastaa komission toimihenkilö, suora hallinnointi on soveltuvin toteutustapa. Ennakoidut keskeiset tehtävät, joita ehdotetun toimen asianmukainen toteuttaminen edellyttää, kuten poliittinen vuoropuhelu, EU:n ja Brasilian tutkimus- ja innovaatioyhteistyön toimintaympäristön arviointi sekä yhteisten yhteistyöprioriteettien ja vastaavien tehtävien määrittely, kuuluvat komission täytäntöönpanoyksikölle (tutkimusta ja innovointia koskevasta globaalista lähestymistavasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä vastaavalle DG R&I:n osastolle).

Tuleva kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön tukitoimia koskeva puitesopimus voi tuoda muita organisatorisia, logistisia, hallinnollisia ja luonteeltaan neuvoa-antavia tukitehtäviä. Tukitehtävien tarkoituksena on parantaa ehdotetun toimen tehokkuutta ja tuloksellisuutta, ja komissio huolehtii niiden valvonnasta ja suorasta hallinnoinnista.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Kokoukset ja kahdenvälinen neuvonpito toteutetaan säännöllisesti, mikä mahdollistaa järjestelmällisen tiedonvaihdon ja valvonnan. Valvontajärjestelmässä ei ole todettu riskejä.

Ei sovelleta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Jos puiteohjelman toteuttamiseen tarvitaan ulkopuolisia toimeksisaajia tai jos se edellyttää rahoitusta kolmansille osapuolille, komissio tekee tarkastuksia tarvittaessa ja erityisesti, jos sillä on syytä epäillä toteutetun tai toimintakertomuksissa kuvaillun työn todenmukaisuutta.

Unionin suorittamissa tilintarkastuksissa käytetään joko unionin omaa henkilöstöä tai tarkastettavan osapuolen lainsäädännön mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia. Unioni valitsee nämä tilintarkastajat. Valinta on suoritettava siten, että vältetään kaikki mahdolliset tarkastettavan osapuolen osoittamat eturistiriidat. Komissio varmistaa myös, että tutkimustoimien toteutuksen yhteydessä suojellaan unionin taloudellisia etuja tehokkailla tarkastuksilla ja väärinkäytösten ilmetessä oikeasuhteisilla ja varoittavilla toimenpiteillä ja seuraamuksilla.

Tätä tarkoitusta varten kaikkiin puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeviin sopimuksiin on sisällyttävä tarkastuksia, toimenpiteitä ja seuraamuksia koskevat säännöt sekä viittaukset asetuksiin (EY) N:o 2988/95, 2185/96 ja 883/2013.

Sopimuksissa on oltava erityisesti seuraavat määräykset:

– erityiset sopimuslausekkeet, joilla suojellaan EU:n taloudellisia etuja toteutettavan työn valvonnan ja tarkastusten avulla,

– määräys petostentorjunnan alan hallinnollisten tarkastusten suorittamisesta asetusten (EY) N:o 2185/96 ja 883/2013 mukaisesti;

– määräys hallinnollisten seuraamusten soveltamisesta kaikkiin sopimusten täytäntöönpanoa koskeviin tahallisiin tai tuottamuksellisiin väärinkäytöksiin puiteasetuksen (EY) N:o 2988/95 mukaisesti; tässä yhteydessä voidaan soveltaa myös ns. mustaa listaa,

– maininta siitä, että väärinkäytösten ja petosten tapauksessa voidaan soveltaa perintämääräyksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 299 artiklan mukaisesti.

Lisäksi tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston vastuullinen henkilöstö toteuttaa rutiinitoimenpiteenä valvontaohjelmaa, jossa seurataan tieteellisiä ja talousarvioon liittyviä näkökohtia, ja tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikkö tekee sisäisen tarkastuksen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee tarkastuksia paikan päällä.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Otsake 1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous – Tutkimus ja innovointi – Horisontti Eurooppa	JM/EI-JM 10 .	EFTA-mailta 11	ehdokasmailta 12	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
1	01 01 01 01	EI-JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI
1	01 01 01 03	EI-JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………………………]

JM/EI-JM.

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

☑ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous – Tutkimus ja innovointi – Horisontti Eurooppa”

PO: RTD			Vuosi 2022 13	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohta	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2a)
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)
	Maksut	(2b)
·Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 14
Budjettikohta 01 01 01 01	Sitoumukset & maksut	(3)	0,044	0,076	0,076	0,076	0,076	0,032	0,380
Budjettikohta 01 01 01 03	Sitoumukset & maksut	(3)	0,004	0,012	0,012	0,012	0,012	0,008	0,060
RTD-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b +3	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440
	Maksut	=2a+2b +3	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440
	Maksut	=5+ 6	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440
	Maksut	=5+ 6	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
PO: <…….>
• Henkilöresurssit
• Muut hallintomenot
PO <….> YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440
	Maksut	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 15

Keskimäär. kustannukset

Nro

Kustannus

Nro

Kustannus

Nro

Kustannus

Nro

Kustannus

Nro

Kustannus

Nro

Kustannus

Nro

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 16 …

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2022 17

Vuosi
2023

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 18
Henkilöresurssit	0,044	0,076	0,076	0,076	0,076	0,032	0,380
Muut hallintomenot	0,004	0,012	0,012	0,012	0,012	0,008	0,060
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma	0,048	0,088	0,088	0,088	0,088	0,040	0,440

YHTEENSÄ

0,048

0,088

0,040

0,440

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)		0,35	0,5	0,5	0,5	0,5	0,25
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 19
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz 20	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkop. edustustoissa
01 01 01 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
01 01 01 12 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		0,35	0,5	0,5	0,5	0,5	0,25

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Sopimuksen VI artiklan mukaisen yhteisen ohjauskomitean kokousten valmistelu ja hallinnointi sekä työmatkat sopimuksen moitteettoman toiminnan ja täytäntöönpanon sekä säännöllisen arvioinnin varmistamiseksi

Laskelmat tehdään suhteellisesti ottaen huomioon sopimuksen kesto.

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–☑ voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät. Merkittävät rahoitussuunnitelman muutokset on esitettävä Excel-taulukkona.

–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

–☑ rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☑ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 21
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1) EUVL L 295, 11.11.2005, s. 38.

(2) EUVL L 67, 9.3.2018, s. 1.

(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa – Euroopan kansainvälistä yhteistyötä muuttuvassa maailmassa koskeva strategia (COM(2021) 252 final/2).

(4) Neuvoston päätös 2005/781/EY, tehty 6 päivänä kesäkuuta 2005, Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä (EUVL L 295, 11.11.2005, s. 37).

(5) EUVL L 295, 11.11.2005, s. 38.

(6) Neuvoston päätös 2012/646/EU, annettu 10 päivänä lokakuuta 2012, Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta (EUVL L 287, 18.10.2012, s. 4).

(7) Neuvoston päätös 2018/343/EU, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta (EUVL L 67, 9.3.2018, s. 1).

(8) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(9) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(10) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(11) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(12) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(13) Vuosi 2022 on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. Määrät vuodeksi 2022 (7 kk:n palkka 0,5 kokoaikavastaavalle); vuosiksi 2023–2026 (12 kk:n palkka 0,5 kokoaikavastaavalle); ja vuodeksi 2027 (5 kk:n palkka 0,5 kokoaikavastaavalle).

(14) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(15) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(16) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet...”

(17) Vuosi 2022 on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(18) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(19) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt; AL = paikalliset toimihenkilöt; END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö; JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(20) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(21) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Choose the experimental features you want to try