52021PC0625

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52021PC0625 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52021PC0625

Help

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

COM/2021/625 final

HTML

DOC

PDF

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 5.10.2021

COM(2021) 625 final

2021/0319(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 285 final}

2021/0319 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Covid-19-pandemia on vaikuttanut vahingollisesti Viron talouteen. Vuonna 2019 Viron bruttokansantuote (BKT asukasta kohti) oli 67 prosenttia EU:n keskiarvosta. Komission kesän 2021 talousennusteen mukaan Viron reaalinen BKT supistui 2,9 prosenttia vuonna 2020. Sen odotetaan nousevan 1,8 prosenttia kumulatiivisesti vuosina 2020 ja 2021. Keskipitkän aikavälin taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavia pitkäaikaisia näkökohtia ovat väestön ikääntyminen, alueelliset ja sosiaaliset erot, suhteellisen alhainen resurssituottavuus ja kasvihuonekaasupäästöjen suuri intensiteetti.

(2)Neuvosto antoi Virolle 9 päivänä heinäkuuta 2019 ja 20 päivänä heinäkuuta 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia. Neuvosto suositteli Virolle erityisesti, että tämä parantaa sosiaalisten turvaverkkojen riittävyyttä, mukaan lukien työttömyyskorvausjärjestelmän kattavuuden laajentaminen, ja sosiaalipalvelujen kohtuuhintaista ja integroitua saatavuutta sekä toteuttaa toimenpiteitä sukupuolten välisen palkkaeron kaventamiseksi, myös parantamalla palkkauksen läpinäkyvyyttä. Se suositteli myös, että parannetaan terveydenhuoltojärjestelmän saatavuutta ja selviytymiskykyä, muun muassa puuttumalla terveydenhuollon työvoimapulaan, vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja varmistamalla kriittisten lääkinnällisten tuotteiden tarjonta. Lisäksi se suositteli, että puututaan osaamisvajeeseen ja edistetään innovointia parantamalla koulutusjärjestelmän valmiuksia ja työmarkkinarelevanssia. Virolle suositeltiin myös, että se keskittäisi investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti yritysten digitalisointiin, tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien pienten ja keskisuurten yritysten innovointivalmiuksien tukeminen, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, resurssitehokkuuteen sekä kestävään liikenteeseen, jotta hiilen käytöstä voidaan luopua asteittain taloudessa. Lisäksi neuvosto suositteli, että varmistetaan rahoituksen riittävä saanti ja nopeutetaan pyrkimyksiä varmistaa rahanpesun torjuntasäännöstön tehokas valvonta ja noudattaminen. Covid-19-kriisin torjumiseksi Virolle suositeltiin, että se toteuttaisi kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi tuloksellisesti ja talouden ylläpitämiseksi ja harjoittaisi taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla, kun lisätään investointeja. Arvioituaan edistymistä kyseisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisajankohtana komissio katsoo, että suositus, jonka mukaan olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi tuloksellisesti, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi, on pantu kaikilta osin täytäntöön. Lisäksi se katsoo, että huomattavaa edistystä on saavutettu niiden suositusten suhteen, jotka koskevat investointien keskittämistä energiaverkkojen yhteenliitäntöihin.

(3)Euroalueen talouspolitiikasta annetussa neuvoston suosituksessa euroalueen jäsenvaltioille suositettiin, että ne toteuttaisivat, osin elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta, toimia muun muassa sen varmistamiseksi, että politiikan viritys tukee elpymistä, ja edistäisivät edelleen lähentymistä, palautumiskykyä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua. Neuvoston suosituksessa kehotettiin euroalueen jäsenvaltioita myös vahvistamaan kansallisia institutionaalisia kehyksiä, varmistamaan makrotalouden vakaus, saattamaan valmiiksi talous- ja rahaliitto ja vahvistamaan euron kansainvälistä asemaa.

(4)Viro toimitti 18 päivänä kesäkuuta komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Sitä ennen oli toteutettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kansallinen omavastuullisuus tukee niiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja kestävää vaikutusta kansallisella tasolla sekä niiden uskottavuutta Euroopan tasolla. Komissio on arvioinut asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjen arviointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

(5)Elpymis- ja palautumissuunnitelmilla olisi pyrittävä asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 2 perustetun Euroopan unionin elpymisvälineen yleisiin tavoitteisiin, jotta voidaan tukea covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä. Niillä olisi edistettävä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria.

(6)Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano merkitsee koordinoitua pyrkimystä, joka pitää sisällään uudistuksia ja investointeja kaikkialla unionissa. Koordinoidun ja samanaikaisen täytäntöönpanon sekä rajatylittävien ja useita maita kattavien hankkeiden toteuttamisen kautta tällaiset uudistukset ja investoinnit vahvistavat toisiaan ja luovat myönteisiä heijastusvaikutuksia unionissa. Sen vuoksi noin kolmannes tukivälineen vaikutuksesta jäsenvaltioiden kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtuu muiden jäsenvaltioiden heijastusvaikutuksista.

Kuutta pilaria tukeva tasapainoinen ratkaisu

(7)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.1 mukaisesti kattavan ja riittävän tasapainoisen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kohdistuvan ratkaisun, joka tukee asianmukaisesti kaikkia mainitun asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja sille osoitetut määrärahat.

(8)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään kaikkia kuutta pilaria. Elpymis- ja palautumissuunnitelman kuudella komponentilla puututaan yhteen tai useampaan pilariin. Tällaisella lähestymistavalla voidaan osaltaan varmistaa, että kukin pilari katetaan kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti. Vihreää siirtymää koskevan ensimmäisen pilarin edistämistä on tarkoitus tukea toimenpiteillä, joilla kannustetaan uusiutuvan energian käyttöön, rakennusten peruskorjauksiin niiden energiatehokkuuden parantamiseksi, julkisen liikenteen yhteyksien parantamiseen ja vihreän vedyn käyttöön, sekä tukemalla yleisesti vihreän siirtymän nopeuttamista yrityksissä, mukaan lukien kyseisen siirtymän edellyttämä osaaminen. Investointien ja uudistusten, joilla pyritään digitalisoimaan julkinen sektori ja liike-elämä sekä parantamaan digitaitotasoa, odotetaan edistävän digitaalista muutosta koskevan toisen pilarin tavoitteen saavuttamista.

(9)Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan edistävän makrotalouden suorituskyvyn parantamista lieventämällä covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä parantavan samalla viennin kilpailukykyä, innovointia ja yrittäjyyttä digitaalisten ja vihreiden ratkaisujen kautta. Tämä tukee älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, jotka kuuluvat kolmanteen pilariin. Neljättä pilaria, joka koskee sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, edistetään parantamalla julkisten palvelujen saatavuutta digitalisoinnin kautta, parantamalla verkkoyhteyksiä erityisesti maaseutualueilla pyrkimyksenä kaventaa digitaalista kuilua, parantamalla liikenneyhteyksiä sekä luomalla kestäviä työpaikkoja ja taitoja eri puolilla Viroa.

(10)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään terveyttä ja taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista selviytymiskykyä, jotka kuuluvat viidenteen pilariin. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa keskitytään erityisesti suoraan terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn ja saatavuuden parantamiseen. Se sisältää myös toimenpiteitä sosiaalipalvelujen saatavuuden parantamiseksi Virossa. Kuudetta pilaria, joka koskee seuraavan sukupolven politiikkoja, tuetaan toimenpiteillä, joilla pyritään auttamaan nuoria saamaan jalansijaa työmarkkinoilta palkkatuen, koulutustuen ja koulutusjärjestelmän rakennemuutosten kautta, jotta voidaan parantaa tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ja lisätä naisten osallistumista ja osuutta tällaisessa koulutuksessa ja koko alalla yleensä.

Vastaaminen kaikkiin tai merkittävään osaan maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyistä haasteista

(11)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.2 mukaisesti vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan (luokitus A) Virolle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, tai muissa komission talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöidyistä haasteista. Pandemian johdosta toteutettavia välittömiä finanssipoliittisia toimia koskevien suositusten voidaan katsoa jäävän Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että Viro on yleisesti ottaen vastannut asianmukaisesti ja riittävästi välittömään tarpeeseen tukea taloutta finanssipoliittisin keinoin vuosina 2020 ja 2021 vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen mukaisesti.

(12)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat vaihtelevassa määrin vastaamaan kaikkiin tai huomattavaan osaan neuvoston Virolle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 antamissa maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista. Tämä koskee erityisesti vihreän siirtymän alalla digitaitoja ja yritysten digitalisoinnin tukemista, terveydenhuollon alalla terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä ja saatavuutta, sosiaalisen osallisuuden alalla kohtuuhintaisten ja integroitujen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta sekä rahanpesun torjunnan alalla analyyttisiä valmiuksia rahanpesun torjuntasäännöstön puitteissa.

(13)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan investoimista vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen yrityksissä. Tämä edistää osaltaan asiaan liittyviä maakohtaisia suosituksia. Kyseisiä toimenpiteitä ovat erityisesti vihreän vedyn kaltaisten innovatiivisten vihreiden teknologioiden kehittäminen, vihreät taidot ja digitaidot osaamisvajeen kaventamiseksi sekä rahoitustukijärjestelmät, jotta virolaisten yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, olisi helpompi edistyä vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteessa ja saada rahoitusta. Energia-alan uudistusten ja investointien avulla pyritään kannustamaan uusiutuvan energian käyttöönottoon, parantamaan rakennusten energiatehokkuutta ja luopumaan hiilen käytöstä taloudessa, mukaan lukien erilaiset tavoitteet ja toimet öljyliuskeen käytöstä luopumiseksi asteittain. Liikennealan toimenpiteiden odotetaan auttavan vähentämään päästöjä ja kannustamaan kestävien liikennemuotojen käyttöön. Uudistukset kattavat verkotetun ja yhteiskäyttöön perustuvan liikkuvuuden kehittämisen Tallinnan pääkaupunkiseudulla yleisen joukkoliikennejärjestelmän avulla ja ratojen sähköistämisen. Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan osaltaan kehittävän rajatylittävää Rail Baltic -hanketta, joka yhdistää Baltian kolme pääkaupunkia ja maata Puolaan ja sitä kautta myös unionin muihin maihin, sillä se sisältää investointeja rauta- ja raitioteihin sekä pyöräteihin ja jalkakäytäviin, jotka johtavat asemille ja Rail Baltic -multimodaaliterminaaliin.

(14)Uudistuksilla ja investoinneilla, joilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa, puututaan terveydenhuollon työvoimapulaan, nykyaikaistetaan sähköisten terveyspalvelujen hallinnointia ja lujitetaan terveydenhuollon infrastruktuureja, mukaan lukien Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen rakentaminen, on tarkoitus parantaa terveydenhuoltojärjestelmän saatavuutta ja selviytymiskykyä. Sosiaalipalvelujen saatavuuden odotetaan paranevan pitkäaikaishoitoa koskevilla toimenpiteillä, mukaan lukien ne, joilla nykyaikaistetaan ja yksinkertaistetaan tukijärjestelmää, joka on tarkoitettu lapsille, joilla on suurempia hoitotarpeita, ja toimintasuunnitelmalla, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen integroimista. Sukupuolten välisen palkkaeron kaventamista koskevilla toimenpiteillä on tarkoitus edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Investointien, joilla tuetaan nuoria, jotta nämä saisivat työkokemusta ja voisivat parantaa osaamistaan, odotetaan vähentävän osaamisvajetta ja lievittävän nuorisotyöttömyyttä. Työttömyysvakuutusetuuden keston pidentäminen 60 päivällä tapauksissa, joissa työmarkkinaolosuhteet ovat epäsuotuisat, vahvistaa sosiaalista turvaverkkoa jossain määrin. Uudistusten ja investointien, jotka toteutetaan terveydenhuollon alalla, sosiaalialalla ja digitalisoinnin alalla, odotetaan myös osaltaan vähentävän alueellisia eroja.

(15)Viimeaikaisten rahanpesun vastaisten toimenpiteiden täydennyksenä elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteen, jolla pyritään perustamaan strategisen analyysin keskus rahanpesun selvittelykeskuksen yhteyteen. Tavoitteena on operatiivisemmin tunnistaa rahanpesuriskit, vastata niihin ja ehkäistä niitä ja siten vahvistaa osaltaan rahanpesun torjuntasäännöstöä.

(16)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa perustan lisäuudistusten toteuttamiselle sosiaali- ja terveysalalla, jotta voidaan puuttua terveydenhuollon työvoimapulaan, parantaa pitkäaikaishoidon laatua ja saatavuutta kaikille, joilla on hoitotarpeita, laajentaa työttömyyskorvauksen kattavuutta ja kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa erityisesti parantamalla palkkauksen läpinäkyvyyttä. Elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältämät toimenpiteet, joilla edistetään hiilen käytöstä luopumista taloudessa, liittyvät pääasiassa investointeihin. Oletuksena on, että konkreettiset uudistustoimet öljyliuskeen käytöstä luopumiseksi asteittain vahvistetaan energia-alan kansallisessa kehityssuunnitelmassa vasta vuoden 2025 lopulla.

Kasvupotentiaalia, työpaikkojen syntymistä sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä tukeva vaikutus

(17)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.3 mukaisesti suuria vaikutuksia (luokitus A) Viron kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon muun muassa siten, että se edistää lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa.

(18)Komission yksiköiden simulaatiot osoittavat, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on yhdessä muiden Euroopan unionin elpymisvälineen toimenpiteiden kanssa mahdollista kasvattaa Viron BKT:tä 0,9–1,3 prosenttia vuoteen 2026 mennessä, kun ei oteta huomioon rakenneuudistusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat olla huomattavia.

(19)Uudistusten ja investointien, jotka tehdään uusiutuvaan energiaan, kestävään liikkuvuuteen ja julkisten palvelujen lisädigitalisointiin, odotetaan edistävän kestävää kasvua ja työllisyyttä keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Toimenpiteillä, joilla pyritään kehittämään vihreitä teknologioita sekä edistämään energiatehokkuutta ja hiilen käytöstä luopumista teollisuudessa, myös vihreän vedyn kaltaisten kehitteillä olevien uusien teknologioiden käyttöönottoa, edistetään osaltaan hiilen käytöstä luopumista ja siten talouden selviytymiskykyä.

(20)Toimenpiteiden, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, odotetaan lisäävän yritysten innovointia sekä tutkimusta ja kehitystä. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta, talouden kilpailukykyä ja työpaikkoja samalla, kun edistetään rakennemuutoksia taloudessa ja luodaan perusta paremmalle selviytymiskyvylle päivitetyn Euroopan teollisuusstrategian mukaisesti. Talouden rakenteen odotettua nykyaikaistamista olisi tuettava toimenpiteillä, joilla edistetään vihreitä taitoja ja digitaitoja, jotta voidaan parantaa työvoiman taitotasoa ja ratkaista Viron pitkäaikainen haaste eli osaamisen kohtaanto-ongelma. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy tuki suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen rakentamiseen. Tämän odotetaan osaltaan kaventavan maaseutu- ja kaupunkialueiden välistä digitaalista kuilua. Investoinneilla, joilla kannustetaan kestävien liikennemuotojen käyttöönottoon ja digitaalisen yhteenliittämisen parantamiseen, pyritään edistämään sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

(21)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla tartutaan merkityksellisiin työllisyyteen liittyviin, sosiaalisiin ja terveysalan haasteisiin, ja sen odotetaan edistävän Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. Toimenpiteillä, joilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa, lisätään terveydenhuollon työvoimaa sekä parannetaan terveysalan infrastruktuureja ja sähköisten terveyspalvelujen järjestelmää, pyritään parantamaan terveydenhuollon saatavuutta. Tällä tavoin voidaan osaltaan puuttua täyttymättömien lääketieteellisten tarpeiden pitkäaikaiseen haasteeseen. Nuorten työllisyyttä koskevilla toimenpiteillä pyritään tukemaan nuoria, jotta nämä saisivat työkokemusta, voisivat parantaa osaamistasoaan ja vahvistaa maan kasvupotentiaalia. Toimenpiteiden tuloksena Viron sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyvyn odotetaan paranevan.

”Ei merkittävää haittaa” -periaate

(22)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.4 mukaisesti varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 3 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa (”ei merkittävää haittaa” -periaate) ympäristötavoitteille (luokitus A).

(23)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kutakin toimenpidettä arvioidaan järjestelmällisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta vasten Euroopan komission ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta antamien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti. Toimitetut tiedot tukevat arviointia, jonka mukaan toimenpiteet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset. Niissä esimerkiksi selitetään yksityiskohtaisesti, miten kiertotalouden näkökohdat olisi otettava huomioon rakennushankkeiden yhteydessä.

(24)Joissakin toimenpiteissä, joissa hanke- tai kiinnostuksenilmaisupyynnöt ovat välttämättömiä tiettyjen hankkeiden valitsemiseksi tulevaisuudessa, tai toimenpiteissä, joilla tarjotaan vihreän rahaston kaltaisia rahoitusvälineitä, ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen olisi tarkistettava varmistamalla erityisesti kyseisiin toimenpiteisiin liittyvien asianmukaisten välitavoitteiden avulla, että hanke- tai kiinnostuksenilmaisupyyntöjen tehtävänmääritys estää sellaisten toimien valinnan, joista voisi aiheutua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille.

Vihreän siirtymän edistäminen, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien

(25)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.5 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 41,5 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista mainitun asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten mainitun asetuksen 17 artiklassa edellytetään, elpymis- ja palautumissuunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan vuosiksi 2021–2030.

(26)Viron elpymis- ja palautumissuunnitelma edistää vihreää siirtymää kolmella osa-alueella: yritysten vihreä siirtymä, kestävä energia ja energiatehokkuus sekä kestävä liikenne. Hiilen käytöstä luopuminen taloudessa on yksi Viron suurimmista haasteista. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa vahvistetaan maalle selkeä kehityspolku tavoitteineen ja toimineen, jotka koskevat öljyliuskeen käytöstä luopumista asteittain energia-alalla ja jotka on määrä vahvistaa energia-alan kansallisessa kehityssuunnitelmassa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kannustetaan uusiutuvan energian käyttöön poistamalla hallinnollisia esteitä, parantamalla verkkoa ja helpottamalla yhteyksiä siihen sekä pilotoimalla energian varastointiratkaisuja. Elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on myös tarkoitus edistää vihreän vedyn teknologioiden käyttöönottoa koko arvoketjun pituudelta tuotannosta kulutukseen. Tavoitteena on lisätä liikenteen kestävyyttä luomalla uusia yhteyksiä erilaisten kestävien liikennemuotojen välillä. Painopisteinä ovat rautatiet ja aktiiviset liikkumismuodot, kuten pyöräily. Elinkeinoalan vihreää siirtymää olisi tuettava kehittämällä vihreitä teknologioita, lisäämällä vähähiiliseen ja ilmastoneutraaliin talouteen liittyviä tutkimus- ja innovointivalmiuksia sekä parantamalla resurssitehokkuutta. Tarkoituksena on tukea nykyaikaistamista ja muutoksia liiketoimintamalleissa valmistusteollisuuden yrityksissä sekä parantaa vihreään siirtymään liittyviä taitoja. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on vahva kiertotalouden mukainen liiketoimintanäkökulma. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan ei sisälly toimenpiteitä, joiden tavoitteena on luonnon monimuotoisuus. Jotkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävistä toimenpiteistä voivat kuitenkin olla hyödyllisiä myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta, koska ilmastonmuutos on yksi suurimmista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista uhkista.

(27)Elpymis- ja palautumissuunnitelmalla tuetaan hiilen käytöstä luopumista Virossa ja energiasiirtymää koskevia tavoitteita, jotka on vahvistettu vuoden 2030 kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa, sekä vuotta 2050 silmällä pitäen. Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä pyritään siihen, että uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksessa on 42 prosenttia. Tämä on Viron unionin tason tavoite vuodelle 2030. Sähköverkkoon ja sähkönvarastointiin tehtävillä investoinneilla autetaan Viroa saavuttamaan tämä tavoite. Lisäksi Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmassa tuetaan tasoltaan vähintään melko perusteellista rakennusten peruskorjausta, joka tuottaisi vähintään 30 prosentin primäärienergiasäästöt. Tämän on tarkoitus vauhdittaa Viron vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteita ja pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa. Kestävää liikennettä koskevilla toimenpiteillä tuetaan henkilöautokannasta peräisin olevien päästöjen vähentämistä ilmanlaadun parantamiseksi ja kannustetaan rautatieliikenteen kaltaisten kestävien liikennemuotojen käyttöön.

Digitaalisen muutoksen edistäminen

(28)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.6 mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 21,5 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista mainitun asetuksen liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.

(29)Elpymis- ja palautumissuunnitelma edistää digitaalista muutosta pääosin kahdella osa-alueella: yritysten digitaalinen muutos ja julkisten palvelujen lisänykyaikaistaminen. Jotta voidaan auttaa eri alojen yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, tarttumaan digitaaliteknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää sellaisen investointijärjestelmän luomisen, josta yritykset saavat rahoitustukea digitaalisen muutoksen eri näkökohtiin aina tutkimuksesta ja kehityksestä ja strategioiden kehittämisestä teknologioiden käyttöönottoon. Tämä investointia täydennetään kahdella toimenpiteellä, joilla pyritään edistämään digitaalista muutosta rakennusalalla ja maanteiden tavaraliikenteen alalla, joilla digitaaliteknologioiden potentiaalia ei tähän saakka ole hyödynnetty riittävästi. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelmalla edistetään keskeisiä digitaitoja toteuttamalla tiedotustoimia, jotka on suunnattu pienten ja keskisuurten yritysten johtajille, ja tukemalla tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijoiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta.

(30)Viro on julkisten palvelujen digitalisoinnin edelläkävijä, ja elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään antamaan uutta vauhtia hallinnon digitaaliselle muutokselle. Ehdotetut uudistukset ja investoinnit kattavat seuraavaa: valtion tietojärjestelmien osan migroituminen tietoturvalliseen pilvipalveluun, uusien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen yksinkertaisten ja tehokkaampien julkisten palvelujen varmistamiseksi sekä kansalaisille että yrityksille sekä tietojärjestelmien ja datan hallinnan uudelleenorganisointi julkisissa laitoksissa Lisäksi oletuksena on, että investoinnilla, jolla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen käyttöönottoa alueilla, joilla markkinoiden toiminnassa on puutteita, voidaan vähentää digitaalista kuilua ja varmistaa, että kaikki kansalaiset voivat hyötyä kaavaillusta edistyksestä digitaalisten julkisten palvelujen tarjonnassa Virossa.

Pysyvät vaikutukset

(31)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.7 mukaisesti pysyviä vaikutuksia Virossa.

(32)Suunniteltujen uudistusten täytäntöönpanon odotetaan johtavan rakenteellisiin muutoksiin. Erityisesti uudistuksilla, joilla pyritään edistämään vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia kasvupotentiaaliin ja talouden muutokseen, koska ne lisäävät tehokkuutta, työpaikkoja ja tuottavuutta. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää uudistuksia, joilla pyritään edistämään energiatehokkuutta ja vähentämään uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien sääntelyesteitä. Tämän odotetaan parantavan markkinoiden toimintaa siten, että saadaan aikaan yksityisiä investointeja. Uudistusten, joissa painopisteenä ovat digitaaliset julkiset palvelut, odotetaan osaltaan parantavan julkisen hallinnon tehokkuutta entisestään ja hyödyttävän sekä kansalaisia että yrityksiä. Uudistusten, joilla pyritään edistämään digitaitojen kehittämistä, odotetaan kaventavan pysyvästi virolaisten yritysten osaamisvajetta. Sukupuolten välisen palkkaeron kaventamista koskevien lisätoimien odotetaan parantavan sukupuolten tasa-arvoa ja talouden kasvua.

(33)Myös terveyteen liittyvien toimenpiteiden odotetaan tuovan mukanaan myönteisen rakennemuutoksen toimintapolitiikkoihin tai laitoksiin. Erityisesti terveydenhuollon uudistusten odotetaan parantavan terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vähentävän alueellisia eroja palvelujen tarjonnassa. Tämä parantaa osaltaan terveystuloksia.

(34)Rakennemuutoksia odotetaan myös kaavailtujen investointien toteuttamisesta pääasiassa niiden myönteisten vaikutusten kautta, joita investoinneilla on kilpailukykyyn. Investoinneilla, joilla edistetään digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa rakennusalalla ja maanteiden tavaraliikenteen alalla, odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia. Investointi, jolla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen käyttöönottoa alueilla, joilla markkinoiden toiminnassa on puutteita, auttaa vähentämään digitaalista kuilua kaupunki- ja maaseutualueiden välillä. Oletuksena on, että myös investoinneilla liikenneinfrastruktuuriin, kuten rauta- ja raitioteihin, rautatieasemiin ja pyöräteihin, on pysyviä vaikutuksia liikkuvuuteen. Niiden odotetaan helpottavan vaihtoja kestävien liikennemuotojen välillä.

(35)Elpymis- ja palautumissuunnitelman pysyviä vaikutuksia voidaan lisätä myös suunnitelman ja muiden, myös koheesiopolitiikan varoin rahoitettavien ohjelmien yhteisvaikutuksella, erityisesti vastaamalla merkittävällä tavalla syvään juurtuneisiin alueellisiin haasteisiin ja edistämällä tasapainoista kehitystä.

Seuranta ja täytäntöönpano

(36)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia (luokitus A) takaamaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.8 mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen.

(37)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetään hallinnollinen organisaatio sen täytäntöönpanoa varten sen prosessin mukaisesti, joka on vahvistettu rakennerahastojen hallinnoinnin yhteydessä. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa annetaan yleiskatsaus kaavailtuihin seuranta- ja raportointijärjestelyihin ja yksilöidään toimijat ja niiden roolit ja vastuut. Valtion tukipalvelukeskus toimii hallinnointi- ja koordinointielimenä. Se muodostaa yhdessä valtiovarainministeriön kanssa keskitetyt yksiköt, jotka vastaavat koordinoinnista, seurannasta ja arvioinnista, kun taas vastuuministeriöt vastaavat uudistusten ja investointien toteuttamisesta ja seurannasta omilla vastuualoillaan.

(38)Välitavoitteet ja tavoitteet, jotka liittyvät elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältämiin uudistus- ja investointitoimenpiteisiin, ovat selkeitä ja realistisia, ja kyseisille välitavoitteille ja tavoitteille ehdotetut indikaattorit ovat merkityksellisiä, hyväksyttäviä ja luotettavia. Elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältämiä toimenpiteitä tuetaan välitavoitteilla ja tavoitteilla, jotka kattavat koko täytäntöönpanokauden. Joskin useita hankkeita, muun muassa kaikkein suurin investointi, on ajoitettu vuoteen 2026. Välitavoitteet ja tavoitteet koskevat myös jo toteutettuja toimenpiteitä, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisia. Kyseisten välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen ajallaan on tarpeen maksupyynnön perustelemiseksi.

(39)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukivälineestä annettavasta rahoitustuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille asetuksen (EU) 2021/241 34 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden auttamiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa täytäntöönpanossa voidaan pyytää teknistä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 4 perustetusta teknisen tuen välineestä.

Kustannukset

(40)Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.9 mukaisesti kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(41)Viro on toimittanut erilliset kustannusarviot kaikista elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista. Kustannusarviot on validoinut valtion tukipalvelukeskuksen tukikehitysosaston avustusten hallinnoinnista vastaava yksikkö, joka on sisäinen hallintoelin. Kustannuserittely on yleisesti ottaen yksityiskohtainen ja hyvin perusteltu. Elpymis- ja palautumissuunnitelman kattamien rahoitusjärjestelmien katsotaan olevan oikeassa suhteessa vastaavien sektorien kokoon nähden Virossa, ja niiden kustannusten katsotaan olevan kohtuullisia ja uskottavia. Muiden toimenpiteiden osalta annetaan vertailuja samankaltaisista aikaisemmista investoinneista. Kustannusarvioiden ja niiden perustana olevien keskeisten asiakirjojen arviointi osoittaa, että suurin osa kustannuksista on hyvin perusteltuja ja kohtuullisia. Rahoitettaviksi ehdotetut määrät katsottiin asianmukaisiksi, joskin toisinaan melko suuriksi aikaisempaan kokemukseen tai vertailukelpoisiin hankkeisiin nähden. Tästä syystä perustelujen katsotaan olevan vain jossakin määrin uskottavat. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on kustannustehokkuusperiaatteen mukainen ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

(42)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ja tähän päätökseen sisältyvät lisätoimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.10 mukaisesti asianmukaisia (luokitus A) ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan asetuksen nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ja on odotettavissa, että järjestelyjen avulla voidaan tuloksellisesti välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Tämä ei vaikuta sellaisten muiden välineiden ja työkalujen soveltamiseen, joilla edistetään ja valvotaan unionin lainsäädännön noudattamista, mukaan lukien korruption, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä unionin talousarvion suojaamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 5 mukaisesti.

(43)Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut valvontajärjestelmä ja -järjestelyt perustuvat vankkoihin prosesseihin ja rakenteisiin, joita käytetään rakennerahastojen täytäntöönpanoa koskevassa nykyisessä kansallisessa kehyksessä. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on kuvattu selkeästi toimijat sekä niiden roolit ja vastuualueet sisäisen valvonnan tehtävien suorittamisessa. Valvontajärjestelmä ja muut asiaankuuluvat järjestelyt, mukaan lukien kaikki asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen standardoitujen luokkien datan keräämiseen ja saataville asettamiseen liittyvät järjestelyt, ovat riittävät. Näin voidaan ehkäistä ja havaita varojen käyttöön liittyviä lahjonta-, petos- ja eturistiriitatapauksia ja toteuttaa niiden suhteen korjaavia toimia sekä välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen (EU) 2021/241 mukaisesti ja muista unionin ohjelmista.

(44)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kaavaillaan, että kaikkien elpymis- ja palautumissuunnitelman toteutukseen osallistuvien laitosten olisi käytettävä olemassa olevaa integroitua tietojärjestelmää eli rakennerahastojen käyttöjärjestelmää ja että kaikki elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat hankkeet olisi tallennettava kyseiseen tietojärjestelmään. Rakennerahastojen käyttöjärjestelmään olisi tallennettava hankekohtaiset tiedot, kuten hakijan tiedot, yleiset hanketiedot, tavoite, budjetti, rahoituslähteet, väliaikaiset ja lopulliset välitavoitteet ja tavoitteet, toteutusta koskevat tiedot, maksut ja noudattamatta jättämistä koskevat menettelyt. Siihen olisi kirjattava myös kaikki hankkeita ja hallinto- ja valvontajärjestelmiä koskevat tarkastukset, ja sen olisi tuettava asetuksen (EU) 2021/241 mukaista tarvittavaa tarkastamista ja raportointia eri toimenpiteiden, välitavoitteiden ja tavoitteiden osalta.

(45)Elpymis- ja palautumissuunnitelman toteutuksesta ja koordinoinnista vastaavien keskitettyjen yksiköiden eli valtiovarainministeriön ja valtion tukipalvelukeskuksen sekä asiaankuuluvien alakohtaisten ministeriöiden hallinnollinen kapasiteetti on riittävä niiden roolien ja tehtävien suorittamiseksi. Ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä on tarkoitus antaa asetus, jossa vahvistetaan asetuksen (EU) 2021/241 täytäntöönpanoon osallistuvien eri elinten oikeudellinen valtuutus. Tätä koskeva välitavoite olisi sisällytettävä suunnitelmaan.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman johdonmukaisuus

(46)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy jossakin määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.11 mukaisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

(47)Elpymis- ja palautumissuunnitelman kukin komponentti on johdonmukainen, ja eri komponenttien välillä on temaattisia kytköksiä ja synergioita. Tämä koskee erityisesti komponentteja, jotka liittyvät digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään. Joillakin aloilla johdonmukaisuutta ei kuitenkaan ole saavutettu kaikilta osin. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää merkittäviä investointeja vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämiseksi ja talouskasvun tukemiseksi. Useammilla sosiaalista turvaverkkoa vahvistavilla uudistuksilla, erityisesti työttömyysvakuutusetuuksien kattavuuden laajentamisella, voitaisiin osaltaan vaimentaa mahdollisia tiettyihin ryhmiin kohdistuvia haittavaikutuksia. Terveysalan infrastruktuureihin tehtäviin merkittäviin investointeihin olisi voitu liittää toimenpiteitä, jotka nostavat terveydenhuollon työntekijöiden lukumäärää vahvemmin työvoimapulan lievittämiseksi. Pitkäaikaishoitoa on tarkoitus edistää useilla eri toimenpiteillä. Johdonmukaisuus ja kytkökset näiden toimenpiteiden välillä olisivat kuitenkin voineet olla paremmat, jos olisi valittu laajempia uudistuksia pitkäaikaishoidon saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältämät toimenpiteet, joilla edistetään hiilen käytöstä luopumista taloudessa, liittyvät pääasiassa investointeihin. Oletuksena kuitenkin on, että konkreettiset toimet öljyliuskeen käytöstä luopumiseksi asteittain vahvistetaan energia-alan kansallisessa kehityssuunnitelmassa vasta vuoden 2025 lopulla. Laajempia uudistuksia, kuten vihreää verotusta, ei ole suunnitteilla. Elpymis- ja palautumissuunnitelma on yleisesti ottaen vahvempi investointien kuin uudistusten osalta.

Tasa-arvo

(48)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden odotetaan auttavan Viroa puuttumaan haasteisiin, joita esiintyy sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien alalla. Niitä ovat muun muassa ne, jotka joilla pyritään suoraan ja välillisesti kaventamaan sukupuolten välistä palkkaeroa sekä vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin, esimerkiksi tekemään elinympäristöstä esteettömämpi. Digitaitoja koskevalla toimenpiteellä on tarkoitus lisätä naisten osuutta tieto- ja viestintäteknologian alalla ja siten puuttua sukupuolen mukaiseen segregaatioon työmarkkinoilla. Nuorisotyöllisyyden tukemiseen tehtävällä investoinnilla autetaan nuoria saamaan jalansijaa työmarkkinoilla ja edistetään siten nuorten sosiaalista osallisuutta. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvillä uudistuksilla ja investoinneilla on tarkoitus vähentää olemassa olevia sosiaalisia, taloudellisia ja alueellisia eroja. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa viitataan lainsäädäntö- ja politiikka-aloitteisiin, joiden odotetaan täydentävän suunnitelmaan sisältyviä uudistuksia ja investointeja.

Turvallisuutta koskeva itsearviointi

(49)Viro ei ole toimittanut turvallisuutta koskevaa itsearviointia asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti, koska se ei ole katsonut sitä tarpeelliseksi.

Rajatylittävät ja useita maita kattavat hankkeet

(50)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää Rail Baltic Tallinn -terminaalin rakentamisen. Rail Baltic on rajatylittävä hanke, joka yhdistää Baltian kolme pääkaupunkia ja maata Puolaan ja sitä kautta myös unionin muihin maihin. Tarkoituksena on myös tehdä yhteistyötä Suomen kanssa toimenpiteen toteutusvaiheessa, jotta voidaan kehittää digiavustaja digitaalisia julkisia palveluja varten.

Kuulemismenettely

(51)Elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelun aikana Viro kuuli tärkeimpiä sidosryhmiä ja suurta yleisöä. Valmisteluvaiheessa järjestettiin kaksi sidosryhmäseminaareja (joulukuu 2020 ja huhtikuu 2021). Seminaarit oli kohdennettu temaattisesti seuraaville sidosryhmille: paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt, nuorisojärjestöt ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman lopullisesta luonnoksesta kuultiin suurta yleisöä toukokuussa 2021.

(52)Viro aikoo ottaa sidosryhmiltä kuulemisen aikana kerätyt näkemykset huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelman kattamien toimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä. Asianomaisten toimijoiden sitoutumisen varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki asianomaiset paikallisviranomaiset ja sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistuvat suunnitelmaan sisältyvien investointien ja uudistusten täytäntöönpanoon niiden toteutuksen alusta loppuun.

Myönteinen arvio

(53)Koska komissio antaa Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, tässä päätöksessä olisi mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan ja liitteen V mukaisesti vahvistettava suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville suunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.

Rahoitusosuus

(54)Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaiskustannukset ovat arviolta 982 490 000 euroa. Koska elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit ja koska elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Viron käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus, Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin Viron käytettävissä olevan rahoitusosuuden kokonaismäärä.

(55)Laskelmaa Viron enimmäisrahoitusosuudesta on määrä päivittää 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi mainitun asetuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti Viron saataville olisi asetettava nyt tietty määrä, joka ei ylitä mainitun asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua enimmäisrahoitusosuutta, jotta oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä. Enimmäisrahoitusosuuden päivittämisen jälkeen neuvoston olisi komission ehdotuksesta tarvittaessa muutettava tätä päätöstä ilman aiheetonta viivytystä niin, että se sisältää päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden, joka on laskettu mainitun asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(56)Annettava tuki rahoitetaan neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 6 5 artiklaan perustuvalla komission unionin puolesta toteuttamalla lainanotolla. Tuki olisi maksettava erissä heti, kun Viro on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet.

(57)Viro on pyytänyt ennakkomaksua, joka on 13 prosenttia rahoitusosuudesta. Kyseinen määrä olisi asetettava Viron saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen, jäljempänä ’rahoitussopimus’, mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan.

(58)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin elpymis- ja palautumistukivälineen nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvion hyväksyminen

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Tämän päätöksen liitteessä esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.

2 artikla
Rahoitusosuus

1.Unioni asettaa Viron saataville 969 299 213 euron 7 suuruisen rahoitusosuuden tukena, jota ei makseta takaisin. Tästä määrästä 759 545 893 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jos asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn päivityksen tuloksena Viron päivitetty enimmäisrahoitusosuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 969 299 213 euroa, sen saataville asetetaan vielä 209 753 320 euroa niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana. Jos asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn päivityksen tuloksena Viron päivitetty enimmäisrahoitusosuus on alle 969 299 213 euroa, päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden ja 759 545 893 euron määrän välinen erotus asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä asetuksen (EU) 2021/241 20 artiklan 8 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.

2.Komissio asettaa unionin rahoitusosuuden Viron saataville erissä tämän päätöksen liitteen mukaisesti. Rahoitusosuudesta 126 008 898 euroa eli 13 prosenttia asetetaan saataville ennakkomaksuna. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.

3.Ennakkomaksu vapautetaan saataville rahoitussopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan. Ennakkomaksut kuitataan vähentämällä ne maksueristä suhteellisesti.

4.Rahoitussopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Viro on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset sitoumukset tulevat voimaan, tuen maksamisen edellytyksenä on, että Viro saavuttaa välitavoitteet ja tavoitteet viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

3 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Viron tasavallalle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(2) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1).

(6) Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(7) Tämä määrä vastaa määrärahoja, joista on vähennetty Viron suhteellinen osuus asetuksen (EU) 2021/241 6 artiklan 2 kohdan mukaisista menoista, mainitun asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti laskettuna.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 5.10.2021

COM(2021) 625 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 285 final}

LIITE

OSIO 1: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1.Uudistusten ja investointien kuvaus

A. KOMPONENTTI 1: Yritysten digitalisaatio

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on edistää virolaisten yritysten digitalisaatiota ja kilpailukykyä erityisesti vientimarkkinoilla. Siitä annetaan taloudellista tukea kaikkien alojen yrityksille keskittyen pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin niiden digitalisaation eri vaiheissa sekä edistetään erityisesti digitaalisten ratkaisujen hyväksymistä ja käyttöönottoa rakennusalalla ja maanteiden tavaraliikenteessä. Lisäksi komponentilla edistetään keskeisiä digitaitoja toteuttamalla tiedotustoimia, jotka on suunnattu pienten ja keskisuurten yritysten johtajille, ja tukemalla tieto- ja viestintäteknologian (ITC) asiantuntijoiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta.

Toimet, joilla pyritään tukemaan vientimahdollisuuksien tunnistamista ja edistettäessä virolaisia yrityksiä ulkomailla, toteutetaan synergiassa Enterprise Estonian toiminnan kanssa.

Komponentilla tuetaan maakohtaisia suosituksia investoinneista digitaaliseen muutokseen (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020) ja osaamisvajetta koskevia maakohtaisia suosituksia (maakohtainen suositus 2 vuonna 2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti.

A.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

1.1.Investoinnit: Digitalisaatio yrityksissä

Toimenpiteen tavoitteena on edistää yritysten digitalisaatiota keskittyen erityisesti pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin.

Toimenpide koostuu taloudellisen tuen myöntämisestä Virossa sijaitseville pk- ja mikroyrityksille kaikilta sektoreilta niiden digitalisaation kannalta merkityksellisiin toimintoihin ja investointeihin. Tämä rahoitustuki, jota täydennetään yritysten omilla varoilla, kattaa yhden tai useamman seuraavista seikoista:

-digitaaliteknologian käyttöönotto,

-teollisten datapilvien kehittäminen,

-teollinen tutkimus-, kehitys-, testaus- ja pilottitoiminta,

-toteutettavuustutkimukset, neuvonta- ja tukipalvelut,

-henkilöstön koulutus.

Rahoitus jaetaan avointen ehdotuspyyntöjen kautta.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide vastaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), ehdotuspyyntöjä koskeviin ohjeisiin sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; 1 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; 2 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 3 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 4 koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

1.2.Investoinnit: Sähköisen rakentamisen kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on nopeuttaa rakennusalan digitalisaatiota tuottavuuden lisäämiseksi, ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi ja rakennusten laadun parantamiseksi. Tämän investoinnin odotetaan myös edistävän tietojen laajempaa ja tehokkaampaa jakamista sidosryhmien kesken.

Toimenpide koostuu kolmesta eri osa-alueesta:

(I)ohjelmistoliittymien kehittäminen kansallisen sähköisen rakentamisen alustan (joka kehittyy talous- ja viestintäministeriön rakennus- ja asumisosaston vastuulla) ja alalla käytettävien olemassa olevien julkisten ja yksityisten tietojärjestelmien välille muun muassa sen todentamisen automatisoimiseksi, että rakennukset noudattavat erilaisia lakisääteisiä vaatimuksia, sekä todistusten ja lupien toimittamiseen; Tähän sisältyy sähköisen rakennusalustan käyttäjien kouluttaminen (myös koulutusmateriaalin kehittäminen);

(II)tuki rakennusalan ja rakennusten kunnossapidon digitalisointiin liittyvien kansainvälisten standardien ja parhaiden käytäntöjen käyttöönotolle muun muassa ottamalla käyttöön rakennustiedon luokitusjärjestelmä, perustamalla rakennusmateriaaleja ja rakennusalan tuotteita koskeva tietokanta ja ottamalla käyttöön rakennustiedon mallintaminen (Building Information Modelling) kiinteistöjen kunnossapidon alalla;

(III) Tuki hankkeille (jotka on valittu avoimilla ehdotuspyynnöillä), joilla pyritään toteuttamaan digitaalisia rakennustyökaluja ja kehittämään (myös prototyyppiä) innovatiivisia yksityisiä ja julkisia palveluja, jotka liittyvät kansalliseen sähköisen rakentamisen foorumiin.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

1.3.Investoinnit: Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on tukea tietojen vaihdon digitalisointia maanteiden tavaraliikenteessä ottamalla käyttöön sähköisiä rahtikirjoja sähköisistä kuljetustiedoista annetun asetuksen (EU) 2020/1056 mukaisesti ja edistää siten sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

Toimenpiteellä tuetaan seuraavia:

(I)palveluntarjoajat, jotka perustavat eFTI-alustoja digitaalisten rahtikirjojen käyttöönoton mahdollistamiseksi (eCMR – sähköinen lähetysilmoitus),

(II)kuljetus- ja logistiikkayritykset järjestelmiensä ja prosessiensa vuorovaikutuksessa eFTI-alustojen kanssa, jotta ne voivat käyttää digitaalisia rahtikirjoja (eCMR).

Vastaavat hankkeet valitaan kahden erillisen ehdotuspyynnön perusteella.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

1.4.Uudistus: Osaamisen uudistaminen yritysten digitalisaatiota varten

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yritysten johdon valmiuksia ohjata ja edistää digitaalista siirtymää sekä varmistaa, että käytettävissä on riittävästi tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisia, joilla on ajantasaiset taidot ja tiedot, jotta virolaiset yritykset voivat hyödyntää täysin digitaalisen siirtymän tarjoamat mahdollisuudet. Sen tavoitteena on myös tarjota uusia uramahdollisuuksia sekä työntekijöille että työttömille parantamalla tieto- ja viestintätekniikan alan osaamista ja uudelleenkoulutusta sekä tunnustamalla paremmin virallisen oppimisen ulkopuolella hankitut taidot. Toimenpiteellä pyritään myös lisäämään naisten osallistumista tieto- ja viestintätekniikan alan koulutukseen ja ammatteihin.

Toimenpide koostuu seuraavista neljästä osa-alueesta:

(I)yritysten (erityisesti pk-yritysten) johtajien koulutus heidän tieto- ja viestintäteknisten taitojensa ja tietämyksensä lisäämiseksi ja tieto- ja viestintätekniikan käytöstä mahdollisesti saatavien hyötyjen lisäämiseksi,

(II)tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden koulutuksen sisällön ja organisoinnin tarkistaminen ottaen huomioon uusin tekninen kehitys, kyberturvallisuuden kasvava merkitys ja yritysten tarpeet,

(III) pilottihanke tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden pätevyyskehyksen uudelleensuunnittelua varten,

(IV) tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden täydennyskoulutus ja uudelleenkoulutus, myös kyberturvallisuuden alalla.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

1.5.Uudistus: Yritysten kilpailukyvyn tukeminen ulkomaisilla markkinoilla

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä virolaisten yritysten, erityisesti tieto- ja viestintätekniikka-alan yritysten, vientikapasiteettia ja kilpailukykyä. Toimenpiteen odotetaan olevan erityisen merkityksellinen pk-yrityksille. Sen on myös hyödynnettävä digitaalisten välineiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Toimenpide koostuu kolmesta alatoimenpiteestä:

(I)tiettyihin maihin tai tietyille alueille suunnattujen vientistrategioiden kehittäminen;

(II)keskeisillä vientimarkkinoilla sijaitsevien liiketoimintakeskusten perustaminen;

(III) virolaisten tuotteiden ja palvelujen edistäminen (erityisesti tieto- ja viestintätekniikka-alalta) fyysisten, virtuaalisten tai hybridimatkojen ja -tapahtumien avulla.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

1.5.1.Osauudistus: Maa- ja aluekohtaiset strategiat

Tämä osauudistus koostuu kattavista vientistrategioista, jotka koskevat keskeisiä kohdemaita ja -alueita eli niitä, joilla on suuri kasvupotentiaali virolaisille yrityksille. Niihin on sisällytettävä erityisiä lukuja tieto- ja viestintätekniikan alan vientimahdollisuuksista ja laajemmin digitaalisista ratkaisuista, jotka on kehitetty eri sovellusaloilla (kuten hallinto, koulutus tai liikenne).

Näillä strategioilla pyritään antamaan neuvontaa kyseisille markkinoille tuleville tai jo toimiville yrityksille.

Strategioissa käsiteltävät maat ja alueet yksilöidään tämän alatoimenpiteen täytäntöönpanon yhteydessä tehtävän analyysin avulla.

Tämä toimenpide toteutetaan synergiassa muun muassa Enterprise Estonian toiminnan kanssa.

1.5.2.Osauudistus: Innovatiiviset liiketoimintakeskukset keskeisillä vientimarkkinoilla

Osauudistuksessa perustetaan yrityskeskuksia seitsemään ulkomaahan (unionin sisällä ja/tai sen ulkopuolella), joita pidetään tärkeinä vientimarkkinoina. Näissä liiketoimintakeskuksissa on oltava asianmukaiset laitteet fyysisiä, virtuaalisia ja hybridikokouksia, vastaanottoja ja esityksiä varten, joita virolaiset yritykset järjestävät kaikilla tietyille markkinoille suunnatuilla aloilla. Näitä laitteita voidaan käyttää myös tapahtumien ulkopuolella, jotta ne voidaan ottaa käyttöön klusterin tai tietyn yrityksen mahdollisille asiakkaille Virossa. Liikekeskusten on osaltaan edistettävä virolaisia yrityksiä, tuettava niitä paikallisesti niiden vientitoiminnassa ja autettava houkuttelemaan ulkomaisia sijoittajia. Liiketoimintakeskusten toiminta toteutetaan synergiassa Enterprise Estonian muun muassa muiden kumppaneiden toiminnan kanssa.

Liiketoimintakeskusten sijainti on määritettävä tämän alatoimenpiteen täytäntöönpanon yhteydessä tehtävän analyysin perusteella.

1.5.3.Osauudistus: Maailmanlaajuiset sähköisen viennin vaikutusryhmät ja virtuaaliset vaiheet

Tällä osauudistuksella perustetaan sekä viranomaisten että muiden sidosryhmien, erityisesti yksityisten yritysten, edustajista koostuvia ryhmiä ja tuetaan virolaisten tuotteiden ja palvelujen edistämistä (erityisesti tieto- ja viestintätekniikka-alalta) näiden ryhmien toimesta tekemällä missioita ja osallistumalla fyysisiin, virtuaalisiin tai hybriditapahtumiin.

Tämän alauudistuksen täytäntöönpanoon sisältyy myös virolaisten tuotteiden ja palvelujen edistämisen vahvistaminen suurtapahtumien yhteydessä digitaalisten välineiden avulla. Niin kutsutuilla ”virtuaalivaiheilla” luodaan enemmän osallistumismahdollisuuksia virolaisille sidosryhmille ja esitellään Viron digitaalisia ratkaisuja. Nämä ”virtuaalivaiheet” koostuvat teknisistä ratkaisuista, joissa yhdistetään fyysisiä ja digitaalisia elementtejä, jotta Virossa järjestettävä vientitapahtuma voi tavoittaa maailmanlaajuisia yleisöjä, tai virolaiset viejät voivat osallistua ulkomailla järjestettäviin maailmanlaajuisiin tapahtumiin.

Tämä toimenpide toteutetaan synergiassa muun muassa Enterprise Estonian toiminnan kanssa.

A.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
1	1.1 Digitaalinen muutos yrityksissä	Välitavoite	Ehdotuspyyntö, jossa on myöntämisperusteet ja myöntämisehdot	Ehdotuspyyntöilmoituksen julkaiseminen				Q2.	2022	Talous- ja viestintäministeriö julkaisee yritysten digitalisaation tukemista koskevan ehdotuspyynnön ja myöntämisperusteet. Tuen myöntämisperusteet ja -edellytykset määritellään virolaisten yritysten tarpeita ja toimenpiteen odotettua vaikutusta koskevan analyysin perusteella. Tukikelpoisuuskriteereillä on myös varmistettava, että valitut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
2	1.1 Digitaalinen muutos yrityksissä	Tavoite	Avustusten myöntäminen		Niiden yritysten lukumäärä, joille on myönnetty avustus	0	110	Q4.	2023	Niiden yritysten lukumäärä, joille talous- ja viestintäministeriö myöntää avustuksia tukeakseen digitalisaatiota ehdotuspyynnön mukaisesti.
3	1.1 Digitaalinen muutos yrityksissä	Tavoite	Avustusten myöntäminen		Niiden yritysten lukumäärä, joille on myönnetty avustus	110	230	Q4.	2025	Niiden yritysten lukumäärä, joille talous- ja viestintäministeriö myöntää avustuksia tukeakseen digitalisaatiota ehdotuspyynnön mukaisesti.
4	1.2 Sähköisen rakentamisen kehittäminen	Välitavoite	Digitaaliteknologian käyttöä rakennusalalla koskevien kansainvälisten standardien ja parhaiden käytäntöjen hyväksyminen	Kansainvälisten standardien ja parhaiden käytäntöjen hyväksyminen				Q4.	2024	Talous- ja viestintäministeriö johtaa ja koordinoi työtä, joka koskee digitaaliteknologian käyttöä rakennusalalla ja rakennusten hallinnoinnissa koskevien kansainvälisten standardien ja parhaiden käytäntöjen hyväksymistä, ottamalla käyttöön rakennustiedon luokitusjärjestelmä, luomalla julkisesti saatavilla oleva tietokanta rakennusmateriaaleja ja rakennustuotteita varten ja ottamalla käyttöön kiinteistötietojen mallintamisen kiinteistöjen kunnossapidon alalla.
5	1.2 Sähköisen rakentamisen kehittäminen	Välitavoite	Julkisten palvelujen saatavuus sähköisen rakentamisen alustalla	Sähköisen rakennusalustan ja siihen liittyvien julkisten palvelujen välisten rajapintojen käyttöönotto				Q4.	2025	Sähköisen rakentamisen kehittämissuunnitelmassa esitetyt julkiset palvelut on kehitettävä, toteutettava ja julkaistava sähköisen rakentamisen alustalla. Myös koulutusmateriaali on asetettava käyttäjien saataville. Tähän sisältyvät rakennettuun ympäristöön liittyvät palvelut, kuten rakennus- ja rakennusluvat, rakennusrekisteri (logbook) ja peruskorjauspassi.
6	1.2 Sähköisen rakentamisen kehittäminen	Tavoite	Kehittämis- ja prototyyppihankkeiden loppuun saattaminen		Loppuun saatettujen hankkeiden lukumäärä	0	120	Q4.	2025	Niiden loppuun saatettujen hankkeiden lukumäärä, joissa kehitetään ja/tai toteutetaan digitaalisia rakennustyökaluja ja innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen prototyyppejä, jotka perustuvat sähköisen rakentamisen alustaan.
7	1.3 Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen	Tavoite	eFTI-alustojen (eFTI) kehittäminen		Käynnistettyjen hankkeiden lukumäärä	0	5	Q2.	2023	Sellaisten eFTI-alustaa kehittävien hankkeiden lukumäärä, joista on tehty myönteinen avustuspäätös.
8	1.3 Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen	Tavoite	sähköisen lähetysilmoituksen (ECMR) käyttöliittymän kehittäminen		Käynnistettyjen hankkeiden lukumäärä	0	270	Q4.	2024	Niiden hankkeiden lukumäärä, joiden ansiosta liikenteen ja logistiikan toimijat voivat olla yhteydessä eFTI-alustoihin ja käyttää eCMR:ää ja jotka ovat saaneet myönteisen avustuspäätöksen.
9	1.3 Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen	Tavoite	Loppuun saatettujen hankkeiden kokonaismäärä		Loppuun saatettujen hankkeiden lukumäärä	0	275	Q4.	2025	Niiden eFTI- ja eCMR-hankkeiden määrä, jotka ovat edistäneet digitaalisten rahtikirjojen käyttöönottoa.
10	1.3 Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen	Välitavoite	Digitaalisten rahtikirjojen kehittämisen ja käyttöönoton jälkiarviointi	Talous- ja viestintäministeriön jälkiarviointikertomuksen hyväksyminen				Q2.	2026	Ulkopuolinen elin analysoi tukitoimenpiteen vaikutusta maanteiden tavaraliikenteeseen ja laatii arviointikertomuksen, jonka talous- ja viestintäministeriö hyväksyy.
11	1.4 Osaamisuudistus yritysten digitalisaatiota varten	Välitavoite	Digitaalisten taitojen kehittämisen tukemista koskevat ehdot vahvistavan sekundaarilainsäädännön voimaantulo	Johdetun oikeuden voimaantulo				Q2.	2022	Tuen hakemiseen ja jakamiseen tarvittava sekundaarilainsäädäntö tulee voimaan. Tuen edellytykset vahvistetaan ministeriön asetuksella, joka sovitetaan yhteen valtiovarainministeriön ja valtion yhteisen palvelukeskuksen kanssa. Ministeriön päätös koostuu seuraavista osista: – toimenpiteen tavoite, – tuettujen toimien kuvaus, – tuensaaja- ja kohderyhmät – täytäntöönpanon edellytykset, – tukikelpoiset kustannukset ja käytetyt yksinkertaistukset, – maksuehdot, – raportointia ja seurantaa koskevat edellytykset.
12	1.4 Osaamisuudistus yritysten digitalisaatiota varten	Tavoite	Osallistuminen koulutukseen		Osallistujamäärä	0	500	Q4.	2023	Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet tämän toimenpiteen mukaisesti tuettuihin koulutustoimiin, joihin kuuluu pk-yritysjohtajien tietoisuuden lisääminen sekä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden täydennys- ja uudelleenkoulutus. Näihin koulutustoimiin osallistuvista henkilöistä vähintään 35 prosenttia on naisia.
13	1.4 Osaamisuudistus yritysten digitalisaatiota varten	Tavoite	Koulutuksen loppuun saattaminen		Osallistujamäärä	0	2000	Q2.	2026	Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat suorittaneet koulutuskurssinsa tämän toimenpiteen mukaisesti tuettujen koulutustoimien kautta, mukaan lukien pk-yritysten johtajien tietoisuuden lisääminen sekä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden täydennys- ja uudelleenkoulutus. Vähintään 35 prosenttia koulutuksen suorittaneista osallistujista on naisia.
14	1.4 Osaamisuudistus yritysten digitalisaatiota varten	Tavoite	Uusien täydennys- ja uudelleenkoulutusmoduulien lukumäärä		Viron koulutustietojärjestelmään (EHIS) rekisteröityjen opetussuunnitelmien lukumäärä.	0	5	Q4.	2023	Niiden täydennys- ja uudelleenkoulutusmoduulien lukumäärä, jotka on kehitetty yksityiskohtaiseen koulutussisältöön, rakenteeseen ja koulutusmateriaaliin digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen tarjoamiseksi. Näitä moduuleja varten laaditut uudet opetussuunnitelmat rekisteröidään Viron koulutuksen tietojärjestelmään (EHIS).
15	1.4 Osaamisuudistus yritysten digitalisaatiota varten	Tavoite	Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden pätevyysvaatimusten tarkistaminen.		Analysoitujen ja tarvittaessa mukautettujen pätevyysvaatimusten määrä	0	5	Q4.	2024	Kansalliseen pätevyysvaatimusten rekisteriin sisältyvien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden vakiintuneiden pätevyysstandardien määrä, jotka on analysoitu ja mukautettu tarpeen mukaan.
16	1.5 Tuki yritysten kilpailukyvylle ulkomaisilla markkinoilla 1.5.1 Maa- ja aluekohtaiset strategiat	Välitavoite	Strategioiden laatimisen valmistelu	Valmistelutehtävien loppuun saattaminen				Q2.	2022	Vientistrategioiden laatimiseen tarvittavat valmistelutehtävät on saatettava päätökseen. Näihin tehtäviin kuuluvat seuraavat: – analyysi siitä, mitkä ulkoiset markkinat ovat tärkeitä strategioiden kehittämiseksi, – analyysi yritysten eduista, – vientiyritysten tarpeiden kartoitus niiden kilpailukyvyn parantamiseksi vientimarkkinoilla, tarpeiden tärkeysjärjestys.
17	1.5 Tuki yritysten kilpailukyvylle ulkomaisilla markkinoilla 1.5.1 Maa- ja aluekohtaiset strategiat	Välitavoite	Tutkimusten hankinta	Sopimusten allekirjoittaminen				Q2.	2024	Ulkoministeriö tekee tarjouksia sellaisten strategioiden ja tuotepakettien laatimiseksi, joiden tarkoituksena on saada yksityiskohtaisia markkinatietoja ulkomaisista markkinoista. Vastaavat sopimukset allekirjoitetaan.
18	1.5 Tuki yritysten kilpailukyvylle ulkomaisilla markkinoilla 1.5.1 Maa- ja aluekohtaiset strategiat	Tavoite	Maa- ja aluekohtaisten vientistrategioiden lukumäärä		Julkaistujen strategioiden määrä	0	13	Q2.	2026	Kehitettävien kansallisten ja/tai alueellisten vientistrategioiden lukumäärä. Näihin strategioihin on sisällyttävä kattavia analyyseja ja ennakoivaa älykästä neuvontaa ulkomaisille markkinoille tuleville ja niillä toimiville yrityksille.
19	1.5 Tuki yritysten kilpailukyvylle ulkomaisilla markkinoilla 1.5.2 Innovatiiviset liiketoimintakeskukset keskeisillä vientimarkkinoilla	Välitavoite	Valmisteleva analyysi liiketoimintakeskusten sisällön ja sijainnin määrittelemiseksi	Valmistelevan analyysin tekeminen				Q2.	2022	Ulkoasiainministeriö laatii valmistelevan analyysin, jonka avulla voidaan määritellä yrityskeskusten sisältö ja sijainti. Analyysistä on käytävä ilmi, mihin perustaa liiketoimintakeskuksia virolaisten tuotteiden ja palvelujen kysynnän lisäämiseksi vientimarkkinoilla.
20	1.5 Tuki yritysten kilpailukyvylle ulkomaisilla markkinoilla 1.5.2 Innovatiiviset liiketoimintakeskukset keskeisillä vientimarkkinoilla	Tavoite	Avattujen yrityskeskusten lukumäärä		Yrityskeskusten lukumäärä	0	7	Q2.	2026	Niiden liikekeskusten lukumäärä, jotka ulkoasiainministeriö on avannut tukemaan yrityksiä merkittäville vientimarkkinoille pääsyssä ja niillä toimimisessa sekä auttamaan niitä edistämään virolaisten tuotteiden ja palvelujen myyntiä tavalla, jossa otetaan huomioon paikallisen liiketoimintaympäristön ja kulttuurin erityispiirteet.
21	1.5 Tuki yritysten kilpailukyvylle ulkomaisilla markkinoilla 1.5.3 Maailmanlaajuiset sähköisen viennin vaikutusryhmät ja virtuaalivaiheet	Välitavoite	Vaikutusryhmien perustaminen ja kohteiden valinta maailmanlaajuisia digitaalisia missioita varten	Päätökset vaikutusryhmien kokoonpanosta ja maailmanlaajuisten digitaalisten missioiden kohteista				Q2.	2022	Ulkoasiainministeriö valitsee analyysin perusteella globaalit digitaaliset matkakohteet ja vaikutusryhmät lisätäkseen Viron digitaalisten palvelujen viennin lisäarvoa, lisätäkseen virolaisten yritysten, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkayritysten, vientikapasiteettia ja houkutellakseen lisää ulkomaisia investointeja innovointiin.
22	1.5 Tuki yritysten kilpailukyvylle ulkomaisilla markkinoilla 1.5.3 Maailmanlaajuiset sähköisen viennin vaikutusryhmät ja virtuaalivaiheet	Tavoite	Maailmanlaajuisten vaikutusryhmien tekemien tarkastuskäyntien lukumäärä ja niiden merkittävien tapahtumien määrä, joissa Viro oli edustettuna ”virtuaalivaiheissa”		Tehtyjen virkamatkojen ja tapahtumien kokonaismäärä	0	29	Q2.	2026	Ulkoministeriön perustamien maailmanlaajuisten vaikutusryhmien on tehtävä vähintään 14 matkaa lisätäkseen Viron digitaalisten palvelujen viennin lisäarvoa, lisätäkseen virolaisten yritysten, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkayritysten, vientikapasiteettia ja houkutellakseen lisää ulkomaisia investointeja innovointiin. Viroa on edustettava ”virtuaalivaiheissa” vähintään 15 tapahtumassa.

B. KOMPONENTTI 2: Vihreän siirtymän nopeuttaminen yrityksissä

B.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin tavoitteena on vauhdittaa Viron yrityssektorin vihreää siirtymää ja tarttua sen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Komponentti koostuu kahdesta uudistuksesta ja kuudesta investoinnista, ja sen tavoitteena on tukea vihreän teknologian kehittämistä, lisätä vihreää tutkimus- ja kehitystoimintaa ja innovointivalmiuksia sekä resurssitehokkuutta, ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja parantaa osaamista ja asiantuntemusta vihreään siirtymään liittyvillä aloilla. Tämän komponentin toimenpiteillä pyritään vihreään siirtymään kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jolla puututaan keskeisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja helpotetaan teknologisia ja käyttäytymiseen liittyviä läpimurtoja yrityssektorin kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimenpiteillä tuetaan myös pääomamarkkinoiden ja liiketoimintaympäristön kehittämistä edelleen.

Komponentilla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten innovointivalmiuksien tukemista koskevien maakohtaisten suositusten noudattamista ja investointien keskittämistä vihreään siirtymään, rahoituksen riittävän saannin varmistamista (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020) ja osaamisvajetta (maakohtainen suositus 2 vuonna 2019).

2.1.Uudistus: Yritysten vihreä siirtymä

Uudistuksen tavoitteena on parantaa vihreää siirtymää yrityssektorilla, jolla odotetaan olevan taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia hyötyjä tekemällä nykyisistä yrityksistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä (resurssitehokkuus, uudet vihreän siirtymän sertifikaatit ja tuotteiden markkinoille saattamista koskevat luvat) ja tukemalla uusien vihreän teknologian yritysten perustamista (vihreän teknologian kehittäminen ja käyttöönotto, uudet mahdollisuudet hyödyntää biovaroja).

Uudistuksessa perustetaan laajapohjainen vihreän siirtymän työryhmä edistämään vihreän teknologian sidosryhmien välistä yhteistyötä ja annetaan lainsäädäntöä, jota tarvitaan viiden täydentävän investoinnin toteuttamiseksi: 1. Vihreät taidot yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi; 2. Vihreän teknologian kehittämisohjelmat; 3. Valmistusyritysten liiketoimintamallien nykyaikaistaminen; 4. Resurssitehokkaan vihreän teknologian käyttöönotto; ja 5. Vihreä rahasto.

Uudistus liittyy komponenttiin 1, koska digitalisaatio ja automaatio edistävät vihreän teknologian kehittämistä ja vihreää siirtymää yrityssektorilla.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

2.2.Investoinnit: Vihreät taidot yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi

Investoinnin tavoitteena on varmistaa, että saatavilla on korkealaatuista asiantuntemusta vihreän siirtymän toteuttamiseksi yrityksissä. Investointi koostuu aikuisten ajantasaisten täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmien käyttöönotosta, korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen opinto-ohjelmien nykyaikaistamisesta sekä mikro-osaamista tarjoavien joustavampien koulutusohjelmien kehittämisestä ja pilotoinnista vihreän talouden tulevat tarpeet huomioon ottaen.

Vihreät taidot määritellään taidoiksi, joita tarvitaan sellaisiin työpaikkoihin, jotka edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja parantavat energia- ja resurssitehokkuutta, ja niihin sisältyy kiertotalouden periaatteiden laajempi käyttöönotto. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa on päivitettävä ammattistandardeja ja taitoprofiileja ja tarvittaessa kehitettävä uusia profiileja, joissa täsmennetään odotetut oppimistulokset ja valitaan alat, joilla on suurin vaikutus vihreään siirtymään. Uudelleenkoulutusmahdollisuuksia on tarjottava henkilöille, jotka työskentelevät aloilla, joihin vihreä siirtymä jo vaikuttaa (energia, liikenne, jätehuolto, Uudet toimialat ja alat, joilla on potentiaalia luoda vihreään siirtymään perustuvia tai siihen liittyviä työpaikkoja) ja ne, jotka haluavat muuttaa uraansa.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

2.3.Investoinnit: Vihreän teknologian kehittämisohjelmat

Investoinnilla pyritään edistämään yritysten vihreää siirtymää edistämällä innovatiivisten vihreiden teknologioiden kehittämistä ja levittämistä. Investointien odotetaan lisäävän tutkimusintensiivisten vihreän teknologian yritysten määrää markkinoilla ja tukevan startup-yritysten ekosysteemiä. Investointi koostuu tuesta startup-yrityksille ja kehitysklustereille, joissa keskitytään yhdennettyihin vihreän teknologian ratkaisuihin erilaisten kehityspalvelujen (kuten kiihdyttimien, yrityshautomoiden, liiketoiminnan kehittämisen, prototyyppien kehittämisen ja pilotoinnin) kautta ja parannetaan yhteistyötä markkinoilla jo toimivien eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä (korkeakoulut, yritykset, muut sidosryhmät).

Investoinnissa keskitytään energia- ja resurssitehokkuuteen, kiertotalouden edistämiseen, uusiin liiketoimintamalleihin, digitalisaatioon ja automatisointiin. Investoinnista tuettavien hankkeiden on edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja resurssien tuottavuuden lisäämistä Virossa.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

2.4.Investoinnit: Tuotantoyritysten liiketoimintamallien nykyaikaistaminen

Investoinnin tavoitteena on tukea valmistusteollisuuden liiketoimintamallien muutosta, jotta voidaan varmistaa, että virolaiset tuotteet ovat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden, myös kiertotalouden periaatteiden, mukaisia, ja parantaa valmistusyritysten kilpailukykyä. Toimenpiteellä tuetaan hankkeita, joilla nykyaikaistetaan teollisuusyritysten liiketoimintamalleja ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin liittyen. Hankkeet valitaan ehdotuspyynnön perusteella.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide vastaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), ehdotuspyynnön tarjouseritelmään sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; 5 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; 6 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 7 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 8 koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

2.5.Investoinnit: Resurssitehokkaan vihreän teknologian käyttöönotto

Investoinnin tavoitteena on parantaa yritysten resurssitehokkuutta, energiatehokkuus mukaan luettuna, kiinnittäen erityistä huomiota alikäytettyjen bioresurssien, kuten jäämien ja sivutuotteiden, hyödyntämiseen. Investoinnilla pyritään tukemaan yritysten tuotantoteknologiaan ja tuotekehitykseen liittyvää innovointia ja edistämään kiertotalouden ratkaisuja.

Toimenpiteellä tuetaan kahdenlaisia investointeja:

-resurssitehokkaan vihreän teknologian edistäminen teollisuuslaitoksissa;

-bioresurssien hyödyntäminen.

Hankkeet valitaan ehdotuspyynnön perusteella. Avustusten saajien pääasiallisia valintaperusteita ovat merkityksellisyyden mukaan tehokkuus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, resurssitehokkuus, kustannustehokkuus, jäämien ja jätteiden syntymisen vähentäminen, bioresursseille syntyvä lisäarvo ja kehitettävien ratkaisujen innovatiivisuus.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide vastaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), ehdotuspyynnön tarjouseritelmään sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; 9 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; 10 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 11 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 12 koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

2.6.Investoinnit: Vihreä rahasto

Investoinnin tavoitteena on tarjota pääomaa uusien vihreiden teknologioiden kehittämiseen strategisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi energia, maatalous, elintarviketeollisuus, liikenne ja logistiikka, materiaalit ja kemianteollisuus. Vihreästä rahastosta myönnetään rahoitusta yrityksille ja aloille, joiden tuotteille, palveluille tai prosesseille on ominaista tutkimusintensiivinen vihreä teknologia ja joiden toiminta edistää ympäristöongelmien ratkaisemista ja sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen tai teknologioiden kehittämistä, joilla vähennetään tai otetaan talteen kasvihuonekaasupäästöjä tai jotka perustuvat ekologisen suunnittelun vaatimuksiin. Investoinnit on tehtävä kestäviin hankkeisiin ottaen huomioon EU:n luokitusjärjestelmäasetus.

Toimenpide toteutetaan rahoitusvälineenä osana laajempaa vihreän teknologian investointiohjelmaa, jossa tarjotaan pääomasijoituksia yrityksille suorien osakesijoitusten muodossa ja julkisen rahastonhoitajan SmartCap hallinnoimien riskipääomarahastojen kautta.

Toimenpiteen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen. Viron ja SmartCapin välillä allekirjoitetussa oikeudellisessa sopimuksessa ja sitä seuranneessa vihreän rahaston investointipolitiikassa

I.edellytetään, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; sekä

II.vaaditaan yrityksiä, jotka ovat saaneet yli 50 prosenttia tuloistaan edellisen tilikauden aikana seuraavista toiminnoista ja/tai varoista, hyväksymään ja julkaisemaan vihreää siirtymää koskevat suunnitelmat: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien loppupään käyttö; 13 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; 14 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 15 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 16 koskevat toiminnot ja varat; ja iv) toiminnot ja omaisuus, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; sekä

III.edellytetään, että SmartCap tarkistaa tuensaajan asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisen kaikkien liiketoimien osalta, mukaan lukien toimet, jotka on vapautettu kestävyysarvioinnista.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

2.7.Investoinnit: Luodaan mahdollisuuksia uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vihreän vetyteknologian käyttöönotolle

Investoinnin tavoitteena on tukea vedyn integroitujen arvoketjujen käyttöönottoa ja kokeilua energian tuotannosta ja toimitusratkaisuista loppukulutukseen eri sovellusaloilla.

Tuettavat hankkeet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella. Ehdotuspyyntö on avoin kaikille talouden aloille. Vedyn tuottamiseen käytettävä sähkö on tuotettava uusiutuvalla energialla ja vihreän vedyn kulutuksen on tapahduttava Virossa.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide vastaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), ehdotuspyynnön tarjouseritelmään sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; 17 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; 18 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 19 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 20 koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

B.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Mittayksikkö	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)		Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
						Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
23	2.1 Yritysten vihreä siirtymä	Välitavoite	Vihreän siirtymän työryhmän perustaminen vihreän siirtymän täytäntöönpanoa ja seurantaa varten	Työryhmän ja työryhmien perustaminen			<<<<<<<<<<<<<<<<<	Q4.	2021	Ympäristöministeriö uudistaa nykyisen vihreän teknologian työryhmän (joka perustettiin vuonna 2020) elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreää siirtymää käsitteleväksi työryhmäksi, jotta voidaan koordinoida yritysten vihreää siirtymää koskevia toimenpiteitä ja parantaa julkisen sektorin, sidosryhmien ja eturyhmien välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Erityistoimenpiteitä varten perustetaan tarvittavat työryhmät.
24	2.1 Yritysten vihreä siirtymä	Välitavoite	Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen vihreän siirtymän työryhmässä	Kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma hyväksytty				Q4.	2022	Vihreän siirtymän työryhmä tarkastelee uudelleen nykyisiä kiertotaloustoimia ja erilaisia toimintasuunnitelmia yhdeksi kiertotalouden toimintasuunnitelmaksi, joka johtaa Viron siirtymistä kiertotalouteen.
25	2.2 Vihreät taidot yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi	Välitavoite	Vihreän osaamisen kehittämiseen myönnettävän tuen ehdot vahvistavan sekundaarilainsäädännön voimaantulo	Johdetun oikeuden voimaantulo				Q2.	2022	Tuen hakemiseen ja jakamiseen tarvittava sekundaarilainsäädäntö tulee voimaan. Sen on sisällettävä säännöksiä, joilla varmistetaan, että kaikki tämän toimenpiteen nojalla tuetut toimet keskitetään aloille, joilla edistetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista.
26	2.2 Vihreät taidot yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi	Tavoite	Täydennys- ja uudelleenkoulutusmoduulien lukumäärä		Moduulien lukumäärä	0	5	Q4.	2023	Kehitettyjen täydennys- ja uudelleenkoulutusmoduulien lukumäärä, mukaan lukien yksityiskohtainen koulutussisältö, rakenne ja koulutusmateriaali vihreään osaamiseen liittyvän koulutuksen tarjoamiseksi.
27	2.2 Vihreät taidot yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi	Tavoite	Koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmiin osallistuvat henkilöt		Osallistujamäärä	0	2830	Q2.	2026	Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat suorittaneet yhden tämän toimenpiteen avulla tuetuista kursseista.
28	2.3 Vihreän teknologian kehittämisohjelma	Välitavoite	Työryhmän perustaminen kehitysohjelman suunnittelua ja laatimista varten	Projektipäällikön palvelukseenotto ja työryhmän perustaminen				Q4.	2021	On otettava palvelukseen projektipäällikkö ja perustettava laaja sidosryhmien ryhmä koordinoimaan investointien suunnittelua ja toteuttamista. Hankkeen johtajan tehtävät on määriteltävä tietojen keräämiseksi markkinatoimijoilta sekä tarvittavien tukitoimenpiteiden ja hankintojen suunnittelemiseksi. Työryhmä koostuu yrittäjyyden kehittämiseen osallistuvista osapuolista, ja se sitoutuu kokoontumaan vähintään kolme kertaa vuodessa arvioimaan investointeihin liittyvän toiminnan kehitystä ja antamaan suosituksia jatkotoimiksi. Työryhmä laatii määräykset, jotka koskevat kehittämisohjelmasta tuettavien toimien valintaa siten, että varmistetaan, että kullakin toimella edistetään suoraan joko kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista.
29	2.3 Vihreän teknologian kehittämisohjelma	Välitavoite	Vihreän teknologian kehittämisohjelman perustaminen	Allekirjoitetut sopimukset kaikista kehitysklustereista ja tukitoimenpiteistä, jotka on suunniteltu ja avattu				Q2.	2024	Vähintään viittä kehitysklusteria koskevat julkiset hankintamenettelyt on saatettava päätökseen ja sopimukset on tehtävä voittaneiden osapuolten kanssa. Tukitoimet on suunniteltava ja niiden ensimmäiset kierrokset on avattava vähintään kymmenelle startup-yritykselle. Valintamenettelyillä on varmistettava, että kullakin tuetulla toimella edistetään suoraan joko kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista.
30	2.3 Vihreän teknologian kehittämisohjelma	Tavoite	Vihreän teknologian kehittämisohjelmasta tuettujen klusterien lukumäärä		Klusterien lukumäärä	0	5	Q2.	2026	Kehittämisohjelmasta tuettujen klusterien lukumäärä.
31	2.3 Vihreän teknologian kehittämisohjelma	Tavoite	Vihreän teknologian kehittämisohjelmasta tuettujen ja yksityisiä investointeja saaneiden startup-yritysten lukumäärä		Startup-yritysten lukumäärä	0	10	Q2.	2026	Kehittämisohjelmasta tuettujen startup-yritysten lukumäärä, jotka ovat saaneet rahoitusta yksityisiltä sijoittajilta kehittämisohjelman aikana tai sen jälkeen.
32	2.4 Valmistusyritysten liiketoimintamallien nykyaikaistaminen	Välitavoite	Tukikelpoisuutta koskevista ehdoista ja edellytyksistä annetun ministeriön asetuksen voimaantulo	Ministeriön asetuksen voimaantulo				Q2.	2022	Tuen myöntämisen edellytyksistä säädetään asiasta vastaavan ministerin asetuksella. Asetettuihin vaatimuksiin on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet sen varmistamiseksi, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset poissulkemisluettelon avulla ja noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä. Valinta-/tukikelpoisuuskriteereissä on täsmennettävä, että tuetuilla toimilla ja/tai yrityksillä edistetään ilmastoneutraalia taloutta, sopeutumiskykyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, mukaan lukien kiertotalouden tavoitteet, kuten kiertotalouden periaatteiden täytäntöönpano yrityksen sisällä, kuljetus ja varastointi uusille säätiöille.
33	2.4 Valmistusyritysten liiketoimintamallien nykyaikaistaminen	Tavoite	Tuettujen hankkeiden lukumäärä		Hankkeiden määrä	0	70	Q4.	2025	Hankkeet, jotka ovat saaneet avustusta ehdotuspyynnössä vahvistettujen tukikelpoisuusehtojen mukaisesti, jotta voidaan ottaa käyttöön liiketoimintamalleja, joilla tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen, sopeutumiskykyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, mukaan lukien kiertotalouden tavoitteet.
34	2.5 Resurssitehokkaan vihreän teknologian käyttöönotto	Välitavoite	Avustuksia koskevan ehdotuspyynnön julkaiseminen	Avustuksia koskevien ehdotuspyyntöilmoitusten julkaiseminen				Q2.	2022	Resurssitehokkaan vihreän teknologian ja bioresurssien hyödyntämisen tukemista koskeva ehdotuspyyntö julkaistaan, ja se on avoin hakemuksille, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet sen varmistamiseksi, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaiset poissulkemisluettelon avulla ja asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisesti. Valinta-/tukikelpoisuuskriteereissä on täsmennettävä, että tuetuilla toimilla ja/tai yrityksillä edistetään ilmastoneutraalia taloutta, sopeutumiskykyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
35	2.5 Resurssitehokkaan vihreän teknologian käyttöönotto	Tavoite	Ehdotuspyynnön perusteella tehtyjen sopimusten lukumäärä		Hankintasopimukset	0	25	Q4.	2023	Hankintasopimusten tekeminen vähintään 25:lle tarjouskilpailun perusteella valitulle hankkeelle, teollisuuslaitosten vihreälle teknologialle ja bioresurssien hyödyntämiselle tarjouseritelmän mukaisesti
36	2.5 Resurssitehokkaan vihreän teknologian käyttöönotto	Tavoite	Loppuun saatettujen hankkeiden lukumäärä		Hankkeiden määrä	0	25	Q2.	2026	Niiden loppuun saatettujen hankkeiden lukumäärä, joilla pyritään parantamaan resurssitehokkuutta parantamalla vihreää teknologiaa ja biovaroja ehdotuspyyntöjen ja vahvistettujen tukikelpoisuuskriteerien perusteella.
37	2.6 Vihreä rahasto	Välitavoite	Talous- ja viestintäministeriön ja SmartCapin välisen sopimuksen allekirjoittaminen	Sopimuksen allekirjoittaminen				Q4.	2021	Talous- ja viestintäministeriö ja SmartCap allekirjoittavat vihreän rahaston hallinnointia koskevan sopimuksen, joka sisältää – investointitavoitteet, joilla investoidaan yrityksiin ja toimiin, jotka edistävät ilmastoneutraalia taloutta ja parantavat kykyä sietää ilmastonmuutosta, mukaan lukien tiedotustoimet, – tukikelpoisuuskriteerit, jotka koskevat tukea saavien tuensaajien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
38	2.6 Vihreä rahasto	Välitavoite	Investointipolitiikkaa koskevan asiakirjan hyväksyminen SmartCapissa	SmartCapin hyväksymä sijoituspolitiikkaa koskeva asiakirja				Q4.	2021	SmartCap hyväksyy vihreän rahaston investointipolitiikan talous- ja viestintäministeriön ja SmartCapin välillä allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti, mukaan lukien investointitavoitteet ja tukikelpoisuuskriteerit sen varmistamiseksi, että tämän toimenpiteen nojalla tuetut tuensaajat noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) noudatetaan kestävyysarviointia käyttämällä, vaatimusta siitä, että noudatetaan asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä, sekä vaatimusta, jonka mukaan tuensaajille, jotka ovat saaneet yli 50 prosenttia tuloistaan edellisen varainhoitovuoden aikana, on otettava käyttöön vihreitä varoja koskevat suunnitelmat ja otettava ne käyttöön.
39	2.6 Vihreä rahasto	Tavoite	Riskipääomarahastoihin tehtyjen sijoitusten tai yrityksiin tehtyjen pääomasijoitusten määrä		Sijoitetun pääoman määrä (euroa)	0	60 000 000	Q4.	2024	Vihreä rahasto sijoittaa vähintään 60 miljoonaa euroa riskipääomarahastoihin tai yrityksiin investointipolitiikan mukaisesti.
40	2.6 Vihreä rahasto	Tavoite	Riskipääomarahastoihin tehtyjen sijoitusten tai yrityksiin tehtyjen pääomasijoitusten määrä		Sijoitetun pääoman määrä (euroa)	60 000 000	100 000 000	Q2.	2026	Vihreä rahasto sijoittaa vähintään 100 miljoonaa euroa riskipääomarahastoihin tai yrityksiin investointipolitiikan mukaisesti.
41	2.7 Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vihreän vetyteknologian käyttöönottomahdollisuuksien luominen	Välitavoite	Tuen myöntämisehdoista ja -edellytyksistä annetun ministeriön asetuksen voimaantulo	Ministeriön asetuksen voimaantulo				Q4.	2022	Hankkeiden valintaperusteiden kehittäminen ja integroituun vihreää vetyteknologiaan liittyville hankkeille myönnettävän tuen myöntämisedellytyksistä annetun ministerin asetuksen voimaantulo. Tämän tuen tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valittujen hankkeiden tavoitteet ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
42	2.7 Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vihreän vetyteknologian käyttöönottomahdollisuuksien luominen	Välitavoite	Teknologiat ja laitteet kattavien vihreän vedyn arvoketjujen luomiseksi	Teknologian ja laitteiden hankinta, asentaminen ja käyttöönotto				Q1.	2025	Ehdotuspyynnön perusteella valittujen hankkeiden toteuttajien on ostettava, asennettava ja otettava käyttöön vihreän vedyn tuotantoon tarvittavat laitteet.
43	2.7 Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vihreän vetyteknologian käyttöönottomahdollisuuksien luominen	Tavoite	Uusiutuviin energialähteisiin perustuville vihreän vedyn teknologioille myönnetyt avustukset, joiden määrä on vähintään 49,49 miljoonaa euroa		euro	0	49 490 000	Q2.	2026	Uusiutuviin energialähteisiin perustuviin vihreää vetyä koskeviin teknologioihin tehtäviin investointeihin investointipolitiikan mukaisesti myönnetään avustuksia, joiden määrä on vähintään 49,49 miljoonaa euroa.

C. KOMPONENTTI 3: Digitaalinen tila

Tällä Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla, joka perustuu digitaaliteknologian onnistuneeseen käyttöönottoon julkisten palvelujen tarjoamiseksi Virossa viime vuosina, pyritään parantamaan julkishallinnon digitaalisia palveluja edelleen erityisesti käyttäjäkeskeisyyden ja häiriönsietokyvyn osalta (myös kasvavien kyberturvallisuusuhkien vuoksi). Komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, joiden avulla voidaan hyödyntää uusimman teknologian, erityisesti tekoälyn, tarjoamia mahdollisuuksia mutta myös merkittäviä sekä etupään että taustapalvelujen uudelleensuunnittelua. Ne hyödyttävät sekä kansalaisia että yrityksiä. Maan rahanpesun torjuntavalmiuksien vahvistamiseksi on suunniteltu erityistoimia. Tuen, jolla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoa maaseutualueilla, odotetaan myös varmistavan verkkopalvelujen laajemman saatavuuden ja yleisemmin edistävän maan digitalisaation jatkumista.

Komponentilla tuetaan maakohtaisia suosituksia investoinneista digitaaliseen siirtymään (maakohtainen suositus 3 vuonna 2020) ja rahanpesun torjuntaa koskevasta kehyksestä (maakohtainen suositus 1 vuonna 2019 ja maakohtainen suositus 4 vuonna 2020).

C.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

3.1.Uudistus: Datan hallinnan ja avoimen datan osaamiskeskuksen perustaminen ja kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Viron viranomaisten keräämien ja hallussa olevien tietojen hallintaa. Sen tavoitteena on parantaa datan laatua, lisätä sen käyttöä päätöksenteossa ja lisätä sen saatavuutta avoimena datana, jotta myös muut sidosryhmät voivat käyttää sitä uudelleen.

Toimenpide koostuu seuraavista osista:

-Viron tilastokeskuksen (virallisten tilastojen tuottamisesta vastaava Viron valtion virasto) perustaminen koordinoimaan ja tukemaan tietohallinnon kehittämistä muissa viranomaisissa,

-tiedonhallinnan ja tiedonjakovälineiden/tietojärjestelmien kehittäminen,

-sellaisten hankkeiden toteuttaminen, joilla pyritään parantamaan viranomaisten hallussa olevan datan laatua ja lisäämään avoimen datan saatavuutta.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

3.2.Uudistus: Tapahtumapalvelujen ja ennakoivien digitaalisten julkisten palvelujen kehittäminen yksityishenkilöille

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa julkisten palvelujen tarjoamisen tehokkuutta ja vähentää kansalaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

Toimenpiteen tarkoituksena on suunnitella uudelleen joukko julkisia palveluja (ja niiden perustana olevia tietoteknisiä järjestelmiä), jotta ne voidaan tarjota automaattisesti ja ennakoivasti kansalaisten kokemien elämän- tai liiketoimintatapahtumien perusteella (esim. avioliitto, lapsen syntyminen tai yrityksen perustaminen). Sen on erityisesti mahdollistettava tietotekniikkajärjestelmien parempi integrointi eri viranomaisten välillä ja edistettävä yhden kerran periaatteen täytäntöönpanoa.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

3.3.Uudistus: Tapahtumapalvelujen ja yrittäjien digitaalisen palveluväylän kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa julkisten palvelujen tarjoamisen tehokkuutta ja laatua ja vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa.

Toimenpiteeseen kuuluu yhden digitaalisen palveluväylän perustaminen julkisten palvelujen tarjoamiseksi yrittäjille ja useiden palvelujen (ja niiden perustana olevien tietojärjestelmien) uudelleensuunnittelu, jotta ne voidaan liittää palveluväylään, palvelujen käyttäjäystävällisyyden tukeminen, yhden kerran periaatteen täytäntöönpano ja mahdollisuuksien mukaan ennakoiva tietojen toimittaminen yritysten kokemien tapahtumien perusteella.

Siinä on otettava huomioon yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta tietojen, menettelyjen sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen tarjoamista varten annetun asetuksen (EU) 2018/1724 täytäntöönpanon yhteydessä kehitetyt ratkaisut.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

3.4.Investoinnit: #Bürokratt-ohjelma (kansallinen virtuaaliavustajafoorumi ja ekosysteemi)

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa julkisten palvelujen käyttäjäystävällisyyttä ja saatavuutta Virossa.

Toimenpide koostuu puhe- ja tekstipohjaisen tekoälyn virtuaaliavustajan kehittämisestä julkisten verkkopalvelujen saatavuutta varten. Työ perustuu vuosina 2020 ja 2021 jo toteutettuihin pilottihankkeisiin.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

3.5.Investoinnit: Digitaalisten peruspalvelujen uudelleenjärjestely ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Viron viranomaisten tietotekniikkajärjestelmien ja -palvelujen häiriönsietokykyä, turvallisuutta ja luotettavuutta siirtymällä yksityiseen pilvipalveluun ja tekemällä kattavia turvallisuustestejä.

Toimenpide koostuu seuraavista osista:

-perustetaan uusi julkinen elin, joka vastaa julkisten laitosten tietoteknisten peruspalvelujen ja infrastruktuurien keskushallinnasta,

-Uuden turvallisuustestauskapasiteetin perustaminen Viron tietojärjestelmästä vastaavaan viranomaiseen (RIA),

-yksityisen pilvipalveluinfrastruktuurin resurssien hankinta,

-nykyisten tietojärjestelmien siirtäminen yksityiseen pilvipalveluun,

-viranomaisten käyttämien uusien pilvipohjaisten tietojärjestelmien sekä olemassa olevien tietojärjestelmien turvallisuuden kattava testaus,

-data-suurlähetystön valmiuksien kehittäminen (eli ulkomailla käyttöön otetut tietotekniset vastaanottovalmiudet, joilla varmistetaan kriittisten tietokantojen jatkuva saatavuus katastrofitilanteissa) Luxemburgissa vuosina 2017–2020 toteutetun pilottihankkeen pohjalta,

-yksityisen pilvipalvelun laajentaminen datalähetystöön niin, että pilvipalveluun siirtyvät järjestelmät voidaan sijoittaa myös datalähetystöön ja käyttää sieltä käsin,

-kriittisten järjestelmien siirtäminen suurlähetystöjen infrastruktuuriin.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

3.6.Uudistus: Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen strategisen analyysin laatimisesta Virossa

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahanpesun selvittelykeskuksen valmiuksia tunnistaa rahanpesujärjestelmät ja -kanavat varhaisessa vaiheessa.

Toimenpiteellä perustetaan rahanpesun selvittelykeskukseen strategisten analyysien keskus. Tämän strategisen analyysin keskuksen odotetaan mahdollistavan entistä operatiivisemman ja tehokkaamman rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisen ja havaitsemisen. Strategisen analyysin keskuksen ryhmä vastaa erityisesti eritelmien kehittämisestä uutta tietoteknistä välinettä varten, joka perustuu eri lähteistä saataviin tietoihin. Strategisen analyysin keskus saattaa myös havaita tarvittavat lainsäädännölliset muutokset.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

3.7.Investoinnit: Tietojärjestelmä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen reaaliaikaista strategista analysointia varten

Uudistuksen 3.6 täytäntöönpanon yhteydessä tehdyn analyysin perusteella investoinneilla pyritään tarjoamaan rahanpesun selvittelykeskukselle uusi erityinen tietotekniikkajärjestelmä, joka mahdollistaa eri viranomaisilta saatavien tietojen hyödyntämisen ja mahdollisten rahanpesujärjestelmien ja -kanavien reaaliaikaisen tunnistamisen. Toimenpide koostuu uuden tietojärjestelmän kehittämisestä.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

3.8.Investoinnit: Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen rakentaminen

Investoinnin tavoitteena on parantaa kotitalouksien ja sosioekonomisesti merkittävien laitosten, kuten sairaaloiden, koulujen, julkisten palvelujen ja yritysten, pääsyä erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkoihin (VHCN), jotka tarjoavat vähintään 100 Mbit/s:n yhteydet.

Toimenpide koostuu taloudellisen tuen myöntämisestä erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen käyttöönottoon alueilla, joilla markkinat eivät toimi (komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 52 artiklan säännösten mukaisesti). Rahoituksen myöntämisessä käytetyillä tukikelpoisuus- ja valintaperusteilla on varmistettava asianmukainen alueellinen tasapaino.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

C.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
44	3.1 Tiedonhallinnan ja avoimen datan osaamiskeskuksen perustaminen ja kehittäminen	Välitavoite	Tiedonhallintaryhmän perustaminen tilastotoimistoon, talous- ja viestintäministeriöön ja valtion tietojärjestelmästä vastaavaan viranomaiseen	Tarvittavan organisaatiorakenteen luominen tiedonhallinnan koordinointia varten				Q4.	2021	Viron tilastokeskuksen tiedonhallintaryhmän perustaminen rekrytoimalla asiantuntijahenkilöstöä, jonka tehtävänä on koordinoida tiedonhallintakehystä ja tukea muita viranomaisia. Lisäksi perustetaan toimia talous- ja viestintäministeriöön ja valtion tietojärjestelmästä vastaavaan virastoon kehittämishankkeiden toteuttamista varten. Vuoden 2021 loppuun mennessä näissä kolmessa yksikössä on otettava palvelukseen vähintään viisi henkilöä.
45	3.1 Tiedonhallinnan ja avoimen datan osaamiskeskuksen perustaminen ja kehittäminen	Tavoite	Tietojen laadun parantamiseen tähtäävien hankkeiden loppuun saattaminen		Hankkeiden määrä	0	430	Q2.	2025	Niiden loppuun saatettujen hankkeiden lukumäärä, jotka edistävät julkisten laitosten tietojen parempaa uudelleenkäytettävyyttä, sekä tietokantojen ja tietokokonaisuuksien ajantasaiset ja tarkat kuvaukset.
46	3.1 Tiedonhallinnan ja avoimen datan osaamiskeskuksen perustaminen ja kehittäminen	Tavoite	Datakokonaisuuksien julkaiseminen kansallisessa avoimen datan portaalissa		Julkaistujen tietokokonaisuuksien lukumäärä	707	2600	Q4.	2025	Kansallisessa avoimen datan portaalissa julkistettujen ja siten EU:n avoimen datan portaalista saatavilla olevien datajoukkojen määrää lisätään 707:stä 13 päivänä elokuuta 2021 2600:een.
47	3.2 Tapahtumapalvelujen ja ennakoivien digitaalisten julkisten palvelujen kehittäminen yksityishenkilöille	Tavoite	Henkilökohtaiseen elämään liittyvien tapahtumien ja/tai ennakoivien palvelujen käynnistäminen		Toiminnassa olevien palvelujen lukumäärä	0	2	Q4.	2022	Verkossa käyttöön otettujen kansalaisten elämäntapahtumapalvelujen ja/tai ennakoivien palvelujen lukumäärä. Palvelujen tarjoamisen mahdollistavien vastaavien tietotekniikkaratkaisujen on oltava toimivia ainakin tietyn palvelun perusosissa, ja niitä kehitetään edelleen toimenpiteen täytäntöönpanon aikana. Asianomaisten palvelujen valinnan on perustuttava henkilökohtaisen elämäntapahtumien ja ennakoivien palvelujen kehittämissuunnitelmaan.
48	3.2 Tapahtumapalvelujen ja ennakoivien digitaalisten julkisten palvelujen kehittäminen yksityishenkilöille	Tavoite	Henkilökohtaiseen elämään liittyvien tapahtumien ja/tai ennakoivien palvelujen käynnistäminen		Toiminnassa olevien palvelujen lukumäärä	2	10	Q4.	2025	Verkossa käyttöön otettujen kansalaisten elämäntapahtumapalvelujen ja/tai ennakoivien palvelujen lukumäärä. Palvelujen tarjoamisen mahdollistavien vastaavien tietotekniikkaratkaisujen on oltava toimivia ainakin tietyn palvelun perusosissa, ja niitä kehitetään edelleen toimenpiteen täytäntöönpanon aikana. Asianomaisten palvelujen valinnan on perustuttava henkilökohtaisen elämäntapahtumien ja ennakoivien palvelujen kehittämissuunnitelmaan.
49	3.3 Tapahtumapalvelujen ja digitaalisen palveluväylän kehittäminen yrittäjille	Tavoite	Liiketapahtumapalvelujen ja palveluväylän toteuttamista edistävien tietoteknisten kehityssuuntien käyttöönotto		Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka ovat onnistuneet ottamaan uusia kehityssuuntauksia käyttöön verkossa	0	1	Q4.	2022	Niiden tietoteknisten kehittämishankkeiden lukumäärä, jotka ovat edistäneet yritystapahtumapalvelujen ja palveluväylän toteuttamista ja jotka ovat onnistuneet ottamaan uusia kehityssuuntia käyttöön verkossa. Näiden kehittämishankkeiden on liityttävä joko suoraan yrittäjien digitaalisen palveluväylän kehittämiseen tai liiketoimintatapahtumien palvelujen kehittämiseen, mihin sisältyy lisäksi erilaisten asiaan liittyvien järjestelmien kehittäminen digitaalisen palveluväylän yhteyteen. Kunkin kehittämishankkeen tuloksena on saatava valmiiksi vähintään mahdollisimman toimiva tietotekniikkaratkaisu (ts. tietoteknisen ratkaisun on oltava toiminnassa ainakin loppukäyttäjien (yrittäjien) perusosissa, ja sen on kyettävä antamaan palautetta jatkokehitystarpeista uudistuksen toteuttamisen aikana tai sen jälkeen).
50	3.3 Tapahtumapalvelujen ja digitaalisen palveluväylän kehittäminen yrittäjille	Tavoite	Liiketapahtumapalvelujen ja palveluväylän toteuttamista edistävien tietoteknisten kehityssuuntien käyttöönotto		Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka ovat onnistuneet ottamaan uusia kehityssuuntauksia käyttöön verkossa	1	10	Q4.	2025	Niiden tietoteknisten kehittämishankkeiden lukumäärä, jotka ovat edistäneet yritystapahtumapalvelujen ja palveluväylän toteuttamista ja jotka ovat onnistuneet ottamaan uusia kehityssuuntia käyttöön verkossa. Näiden kehittämishankkeiden on liityttävä joko suoraan yrittäjien digitaalisen palveluväylän kehittämiseen tai liiketoimintatapahtumien palvelujen kehittämiseen, mihin sisältyy lisäksi erilaisten asiaan liittyvien järjestelmien kehittäminen digitaalisen palveluväylän yhteyteen. Kunkin kehittämishankkeen tuloksena on saatava valmiiksi vähintään mahdollisimman toimiva tietotekniikkaratkaisu (ts. tietoteknisen ratkaisun on oltava toiminnassa ainakin loppukäyttäjien (yrittäjien) perusosissa, ja sen on kyettävä antamaan palautetta jatkokehitystarpeista uudistuksen toteuttamisen aikana tai sen jälkeen).
51	3.4 #Bürokratt-ohjelma (kansallinen virtuaaliavustajafoorumi ja ekosysteemi)	Tavoite	Digitaalisten julkisten palvelujen saatavuus virtuaalisen avustaja-alustan kautta		Virtuaaliavustajan kautta saatavilla olevien julkisten digitaalisten palvelujen määrä	0	1	Q2.	2022	Virtuaaliavustajan alustan kautta saatavilla olevien digitaalisten julkisten palvelujen määrä.
52	3.4 #Bürokratt-ohjelma (kansallinen virtuaaliavustajafoorumi ja ekosysteemi)	Tavoite	Bürokrattin virtuaaliavustajan käyttöönotto digitaalisissa julkisissa palveluympäristöissä		Palveluympäristöjen lukumäärä	0	18	Q4.	2025	Niiden palveluympäristöjen lukumäärä, joissa virtuaaliavustajan on oltava toiminnassa. Palveluympäristöllä tarkoitetaan viranomaisten verkkosivustoa.
53	3.4 #Bürokratt-ohjelma (kansallinen virtuaaliavustajafoorumi ja ekosysteemi)	Tavoite	Digitaalisten julkisten palvelujen saatavuus virtuaalisen avustaja-alustan kautta		Virtuaaliavustajan kautta saatavilla olevien julkisten digitaalisten palvelujen määrä	1	20	Q4.	2025	Virtuaaliavustajan alustan kautta saatavilla olevien digitaalisten julkisten palvelujen määrä.
54	3.5 digitaalisten peruspalvelujen uudelleenkonfigurointi ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Välitavoite	Keskitetysti toimitettujen/jaettujen tietotekniikkatukipalvelujen kehittäminen	Yhteisten palvelinten isännöinti- ja tietokonetyöasemapalvelujen avaaminen viranomaisille				Q3.	2022	Keskitetysti tarjottavat/jaetut tietotekniset peruspalvelut ovat uusien käyttäjien (ministeriöiden ja muiden viranomaisten) tilaamia.
55	3.5 digitaalisten peruspalvelujen uudelleenkonfigurointi ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Tavoite	Kansallisten yksityisten pilvipalveluinfrastruktuurien käyttöönotto viranomaisten toimesta		Kansallisiin yksityisiin pilvipalveluihin siirrettyjen tietojärjestelmien lukumäärä	0	10	Q4.	2023	Niiden tietojärjestelmien lukumäärä, joiden osalta siirtyminen yksityiseen pilvipalveluinfrastruktuuriin on saatettava päätökseen.
56	3.5 digitaalisten peruspalvelujen uudelleenkonfigurointi ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Välitavoite	Pilvipalveluinfrastruktuurin laajentaminen datalähetystöön	Kansallisen yksityisen pilvipalvelun laajentaminen Viron datalähetystön infrastruktuuriin on saatettu päätökseen				Q4.	2023	Datalähetystöstä on voitava isännöidä ja käyttää tietojärjestelmiä, jotka siirtyvät yksityiseen pilveen. Tätä varten hankitaan ja perustetaan uusia laitteistoja ja lisenssejä.
57	3.5 digitaalisten peruspalvelujen uudelleenkonfigurointi ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Tavoite	Kriittisten järjestelmien siirtäminen datalähetystön kansalliseen pilvi-infrastruktuuriin		Kriittisten järjestelmien lukumäärä	0	10	Q4.	2024	Niiden kriittisten järjestelmien määrä, jotka on siirretty kansalliseen pilvipalvelujen suurlähetystöinfrastruktuuriin ja -alustaan. Kriittiset järjestelmät ovat valtion kestävyyden kannalta elintärkeitä järjestelmiä.
58	3.5 digitaalisten peruspalvelujen uudelleenkonfigurointi ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Tavoite	Viranomaisten tietojärjestelmien keskitetty turvallisuustestaus		Tehtyjen testien lukumäärä	0	16	Q4.	2024	Tietojärjestelmästä vastaavan viranomaisen suorittamien kattavien turvallisuustestien lukumäärä – testitulokset on esitettävä selosteissa.
59	3.6 rahanpesun ja terrorismin rahoituksen strategisen analyysin laatiminen Virossa	Välitavoite	Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevan lain muutoksen sekä muiden strategisen analyysin keskuksen edellyttämien lainsäädännöllisten, hallinnollisten ja sopimusmuutosten voimaantulo	Lain säännös, josta ilmenee muutetun säädöksen voimaantulopäivä ja muiden lainsäädäntö-, hallinto- ja sopimusoikeudellisten toimien voimaantulopäivä				Q4.	2024	Seuraavat vaiheet on saatettava päätökseen, jotta strategisen analyysin keskus voi tutustua rahanpesun ja terrorismin rahoituksen havaitsemiseen ja ehkäisemiseen liittyviin tietoihin ja käsitellä niitä: 1) Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan lain muutos julkaistaan Riigi Teatajassa, ja se tulee voimaan, 2) kansallisten tietokokonaisuuksien perussääntöön tehtävät muutokset tulevat voimaan, 3) sopimuspuolet allekirjoittavat rahanpesun selvittelykeskuksen tiedonvaihtosopimusten ehtojen muutokset.
60	3.7 tietojärjestelmä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen reaaliaikaista strategista analysointia varten	Välitavoite	Uuden reaaliaikaisen tieto- ja viestintätekniikan analysointijärjestelmän kehittäminen strategisen analyysin keskusta varten ja toimittaminen rahanpesun selvittelykeskukselle	Uuden tieto- ja viestintätekniikan toimittaminen rahanpesun selvittelykeskukselle				Q2.	2026	On saatettava päätökseen sellaisen tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmän kehittäminen, joka mahdollistaa reaaliaikaisen analyysin rahanpesun havaitsemiseksi ja estämiseksi. Järjestelmän on oltava toiminnassa ja rahanpesun selvittelykeskuksen on käytettävä sitä.
61	3.8 Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen rakentaminen	Tavoite	Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkon käyttöönotto uusiin toimipaikkoihin		Paikkojen lukumäärä	0	4000	Q4.	2023	VHCN:n kattamien uusien toimipaikkojen (asuinpaikat, yritykset, toimipaikat) lukumäärä (ja joilla on näin ollen mahdollisuus päästä vähintään 100 Mbit/s:n liittymään) toimenpiteen ansiosta.
62	3.8 Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen rakentaminen	Tavoite	Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkon käyttöönotto uusiin toimipaikkoihin		Paikkojen lukumäärä	4000	8097	Q4.	2025	VHCN:n kattamien muiden toimipaikkojen (asuin-, liike- ja toimipaikkojen) lukumäärä (ja joilla on näin ollen mahdollisuus päästä vähintään 100 Mbit/s:n liittymään) toimenpiteen ansiosta.

D. KOMPONENTTI 4: Energia ja energiatehokkuus

Tämä Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti vastaa energia-alan hiilestä irtautumisen haasteeseen. Komponentin tavoitteena on vähentää riippuvuutta öljyliuskeesta, kannustaa uusiutuvan energian käyttöönottoon ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta.

Komponentilla tuetaan maakohtaista suositusta, jonka mukaan investoinnit keskitetään energiainfrastruktuuriin sekä resurssi- ja energiatehokkuuteen ja edistetään talouden asteittaista hiilestä irtautumista (maakohtainen suositus 3 vuosina 2019 ja 2020).

D.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

4.1.Uudistus: Energiatehokkuuden edistäminen

Uudistuksen tavoitteena on vähentää energiatehokkaiden peruskorjausten hallinnollisia esteitä antamalla asunto-osuuskunnille, kotitalouksille ja paikallishallinnoille neuvoja lainsäädännöstä, teknisistä näkökohdista ja peruskorjausten rahoituksesta. Uudistuksella tuetaan myös innovatiivisten ratkaisujen, kuten esivalmistettuja elementtejä hyödyntävien peruskorjausten, käyttöä, jotta voidaan lisätä peruskorjauskapasiteettia ja pienentää rakennuskannan hiilijalanjälkeä (myötävaikuttamalla materiaaleihin ja varmistamalla laatu). Uudistuksella pyritään nostamaan kunnostusastetta alueilla, joilla kiinteistöjen arvo on alhaisempi.

Toimenpide koostuu alueellisen neuvoa-antavan verkoston perustamisesta ja teknisten konsulttien kouluttamisesta, jotta voidaan tarjota tarvittavaa tietoa ja kannustaa peruskorjauksiin. Energiatehokkuutta parantaviin peruskorjauksiin liittyvien tietojen saatavuus on varmistettava perustamalla erityinen verkkosivusto ja digitaaliset välineet, joilla helpotetaan peruskorjauksen tulosten, kustannusten ja hyötyjen ymmärtämistä. Osa liittyy Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman komponenttiin 1 sisältyvään rakennusdatan digitalisointia koskevaan toimenpiteeseen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

4.2.Investoinnit: Tuki asuinrakennusten kunnostamiseen

Toimenpiteen tavoitteena on edistää asuinrakennusten pitkälle meneviä peruskorjauksia energiatehokkuuden lisäämiseksi, energiankulutuksen vähentämiseksi ja asukkaiden elinolojen parantamiseksi. Tavoitteena on myös nostaa kunnostusastetta alueilla, joilla kiinteistöjen arvo on alhaisempi.

Tukea on annettava asunto-osuuskunnille sellaisia peruskorjauksia varten, joilla saavutetaan parannus vähintään yhdessä energiatehokkuusluokassa tai, kun kyseessä ovat täydelliset peruskorjaukset, vähintään energiatehokkuusluokka C. Peruskorjausten on vastattava vähintään keskisyviä peruskorjauksia, joiden keskimääräinen primäärienergian säästö on vähintään 30 prosenttia. Sovelletaan eriytettyjä alueellisia tukiprosentteja: 30 prosenttia Tallinnassa ja Tartossa, 40 prosenttia Tallinnaa ja Tarttoa ympäröivillä alueilla kiinteistöhinnan perusteella ja 50 prosenttia kaikilla muilla alueilla. Tallinnan ja Tarton ulkopuolella asuntoyhdistykset voivat toteuttaa osittaisia kunnostustöitä estääkseen rakennuksen teknisen kunnon heikkenemisen, jolloin tuen määrän on oltava alhaisempi. Lisäksi Viro aikoo osana kansallisia pitkän aikavälin strategioitaan rahoittaa täydentäviä peruskorjaustoimenpiteitä Euroopan aluekehitysrahastosta ja REACT-EU-välineestä.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

4.3.Investoinnit: Tuki pienten asuinrakennusten kunnostamiseen

Toimenpiteen tavoitteena on edistää yksityisasuntojen pitkälle meneviä perusparannuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi, energiankulutuksen vähentämiseksi ja asukkaiden elinolojen parantamiseksi. Tavoitteena on myös nostaa kunnostusastetta alueilla, joilla kiinteistöjen arvo on alhaisempi.

Yksityisille omistajille on annettava tukea peruskorjauksiin, joilla saavutetaan parannus vähintään yhdessä energiatehokkuusluokassa tai, kun kyseessä ovat täydelliset peruskorjaukset, vähintään energiamerkintäluokka C, ja jotka vastaavat vähintään keskimääräisiä peruskorjauksia, joiden keskimääräinen primäärienergian säästö on vähintään 30 prosenttia. Sovelletaan eriytettyjä alueellisia tukiprosentteja: 30 prosenttia Tallinnassa ja Tartossa, 40 prosenttia Tallinnaa ja Tarttoa ympäröivillä alueilla kiinteistöhinnan perusteella ja 50 prosenttia kaikilla muilla alueilla. Tässä toimenpiteessä asunto (asuminen) määritellään ”asunnoksi tai asunnoiksi yhdessä rakennuksessa tai erillisessä rakennuksessa, joka on tarkoitettu samalle kotitaloudelle koko vuoden ajan” (Eurostatin mukaan).

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

4.4.Uudistus: Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa

Tämän toimenpiteen tavoitteena on edistää vähähiilisen energiantuotannon ja -kulutuksen vähentämistä Virossa päivittämällä Viron energiapolitiikan tavoitteita ja toimia (mukaan lukien ne, jotka liittyvät öljyliuskeesta luopumiseen) ja poistamalla hallinnollisia esteitä uusiutuvan energian tuotantolaitoksilta.

Energia-alan kansallinen kehittämissuunnitelma on saatettava ajan tasalle, ja siihen on sisällytettävä uusiutuvan energian tuotantoa, energiatehokkuutta ja toimitusvarmuutta koskevat tavoitteet. Suunnitelma sisältää myös toimia, joilla vähennetään riippuvuutta öljyliuskeesta Viron energiasektorilla, ja tavoitteita, jotka koskevat öljyliuskeen asteittaista lopettamista energia-alalla.

Uudistukseen kuuluu myös tarvittavan lainsäädännön antaminen ja ohjemateriaalien laatiminen uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin käyttöönoton nopeuttamiseksi sekä toimet, joilla lievennetään tuulipuistoihin sovellettavia puolustukseen liittyviä korkeusrajoituksia.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

4.5.Investoinnit: Ohjelma sähköverkon vahvistamiseksi uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (kuten suojautuminen myrskyiltä)

Toimenpiteen tavoitteena on edistää Viron sähköntuotannon irtautumista hiilestä lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoon käytettävissä olevaa liitäntäkapasiteettia.

Tämän toimenpiteen mukaisesti siirtoverkonhaltijan siirtoverkkoon tekemät investoinnit on yhteisrahoitettava siten, että verkkoon lisätään vähintään 310 megawattia lisää liittymiskapasiteettia.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

4.6.Investoinnit: Teollisuuden energiantuotannon edistämistä koskeva ohjelma

Toimenpiteellä pyritään tehostamaan sähköjärjestelmää kannustamalla tuottamaan sähköä, joka on lähellä kulutusta. Toimenpiteellä on kannustettava uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuotantoa teollisuusalueilla tai niiden lähialueilla osarahoittamalla tarvittavaa verkkoyhteyttä. Tämän toimenpiteen mukaisesti yritysten investointeja uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteetin liittämiseksi verkkoon tuetaan avustuksilla. Sen varmistamiseksi, että toimenpide vastaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), hanke-ehdotuspyyntöjä koskeviin ohjeisiin sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; 21 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; 22 iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 23 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 24 koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

4.7.Investoinnit: Energian varastointia koskeva pilottiohjelma

Edellä mainittujen toimenpiteiden täydentämiseksi, öljyliuskeen vaiheittaista lopettamista ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä tuetaan uusiutuvan energian varastointia koskevia pilottihankkeita.

Toimenpiteen tavoitteena on kokeilla uusiutuvan energian varastointia Virossa. Pilottihankkeessa hankitun tietämyksen odotetaan muodostavan perustan tuleville nollatuki-investoinneille varastointilaitoksiin. Tämän toimenpiteen mukaisesti avustuksia myönnetään yrityksille, jotka investoivat uusiutuvan energian varastointilaitoksiin.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

D.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
63	4.1 Energiatehokkuuden edistäminen	Välitavoite	SA Kredexin/Enterprise Estonian ja läänin kehityskeskusten välisen yhteistyösopimuksen tekeminen	SA KredExin/Enterpise Estonian ja läänin kehityskeskusten välisen yhteistyösopimuksen tekeminen				Q4.	2022	SA KredEx/Enterpise Estonia tekee yhteistyösopimuksen sellaisten läänin kehittämiskeskusten kanssa, joiden kussakin kreivikunnassa SA KredEx/Enterpise Estonia tarjoaa vähintään yhden läänin kehittämiskeskuksen koulutettua asiantuntijaa, joka antaa neuvoja peruskorjauksesta.
64	4.1 Energiatehokkuuden edistäminen	Välitavoite	Digitaaliset välineet, joilla helpotetaan peruskorjaustietojen saatavuutta, mukaan lukien peruskorjauksen tulosten visualisointi ja peruskorjauksen kustannusten arviointi, on otettu käyttöön	Toimiva käyttäjäystävällinen peruskorjaussivusto ja hinnoittelumallit				Q4.	2024	SA KredEx/Enterprise Estonia päivittää asumisen kotisivun, jotta voidaan varmistaa nopeat, ajantasaiset ja toiminnalliset tiedot peruskorjauksesta kiinnostuneille ja hakijoille. Digitaalisia verkkotyökaluja on asetettava saataville, jotta peruskorjauksesta kiinnostuneet tahot voivat visualisoida mahdolliset tulokset ja laskea mahdolliset kustannukset tukijärjestelmiä käyttäen ja ilman, kun ne lisäävät rakennukseensa liittyviä parametreja.
65	4.2 Asuntorakennusten kunnostamisen tukeminen	Välitavoite	Asuinrakennusten kunnostusavustuksia koskevien hakupyyntöjen julkaiseminen	Asuntojen kunnostusapurahoja koskevien pyyntöjen julkaiseminen				Q2.	2022	SA KredEx/Enterprise Estonia julkaisee hakemuspyynnöt asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Tuki on eriytettävä alueiden välillä kiinteistön arvon perusteella siten, että tukiprosentti on suurempi alueilla, joilla kiinteistön keskimääräinen arvo on alhainen. Tukea myönnetään peruskorjaushankkeille, joilla saavutetaan parannus vähintään yhteen energiatehokkuusluokkaan tai, kun kyseessä ovat täydelliset peruskorjaukset, vähintään energiatehokkuusluokkaan C. Peruskorjaukset vastaavat vähintään keskimääräisiä peruskorjauksia, joiden keskimääräinen primäärienergian säästö on vähintään 30 prosenttia Euroopan komission suosituksen (EU) 2019/786 mukaisesti. Tulokset on varmennettava energiatehokkuustodistuksilla ennakko- ja jälkikäteen.
66	4.2 Asuntorakennusten kunnostamisen tukeminen	Tavoite	Asunnot, joiden energiatehokkuus on parantunut		Asuntojen lukumäärä	0	2600	Q4.	2024	Vähintään 2 600 asuntoa on kunnostettava ja niiden on saavutettava parannus vähintään yhteen energiatehokkuusluokkaan tai, kun kyseessä ovat täydelliset peruskorjaukset, vähintään energiatehokkuusluokkaan C. Peruskorjausten on vastattava vähintään keskisyviä peruskorjauksia, joiden keskimääräinen primäärienergian säästö on vähintään 30 prosenttia Euroopan komission suosituksen (EU) 2019/786 mukaisesti. Tulokset on varmennettava energiatehokkuustodistuksilla ennakko- ja jälkikäteen.
67	4.2 Asuntorakennusten kunnostamisen tukeminen	Tavoite	Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu vuotuinen vähennys	Ei sovelleta	hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa	0	2200	Q2.	2026	Vuotuisia päästöjä on säästetty vähintään 2 200 hiilidioksidiekvivalenttitonnilla. Tavoite mitataan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisenä kaikkien vuoteen 2024 mennessä päätökseen saatettujen korjaushankkeiden summana. Kunkin korjatun rakennuksen energiatehokkuusluokka on mitattava viimeistään vuonna 2025; Ja niiden vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu tämän perusteella. Perustason on viitattava rakennuksen arvioituihin kasvihuonekaasupäästöihin ennen peruskorjausta. On arvioitava, onko tukitoimenpiteen toimet toteutettu ja ovatko asuntoyhdistykset toimittaneet kaikki tarvittavat asiakirjat (kuten energiatehokkuustodistus, auditointi). Kasvihuonekaasupäästövähennysten tuloksen laskennan on perustuttava malliin SA Kredex/Enterprise Estonia energiankulutuksen osalta ja muihin asiaankuuluviin tietoihin. Saavutetut tulokset on saavutettava tukitoimien päätyttyä.
68	4.3 Tuki pienten asuinrakennusten kunnostamiseen	Välitavoite	Julkaistut kunnostusapurahapyynnöt	Ehdotuspyyntöjen julkaiseminen				Q2.	2022	SA KredEx/Enterprise Estonia julkaisee hakemuspyynnöt yksityisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Tuki on eriytettävä alueiden välillä kiinteistön arvon perusteella siten, että tukiprosentti on suurempi alueilla, joilla kiinteistön keskimääräinen arvo on alhainen. Tukea myönnetään peruskorjaushankkeille, joilla parannetaan energiatehokkuutta tai, kun kyseessä ovat täydelliset peruskorjaukset, vähintään energiatehokkuusluokka C. Tulokset on sertifioitava etukäteen ja jälkikäteen SA KredEx -energiatehokkuuslaskelmilla.
69	4.3 Tuki pienten asuinrakennusten kunnostamiseen	Tavoite	Asunnot, joiden energiatehokkuus on parantunut		Asuntojen lukumäärä	0	80	Q4.	2024	Vähintään 80 asuntoa on kunnostettava ja niillä on saavutettava energiatehokkuuden paraneminen tai täydellisten korjausten tapauksessa vähintään energiatehokkuusluokka C. Tulokset on varmennettava energiatehokkuutta koskevilla ennakko- ja jälkikäteisillä energiatehokkuuslaskelmilla.
70	4.4 Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa	Välitavoite	Hallituksen päätös investoinneista, joita tarvitaan lievittämään tuulipuistoihin sovellettavia puolustukseen liittyviä korkeusrajoituksia	Hallituksen päätöksen tekeminen				Q2.	2021	Hallitus tekee päätöksen tarvittavista investoinneista tuulipuistoja koskevien puolustukseen liittyvien korkeusrajoitusten lieventämiseksi.
71	4.4 Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa	Välitavoite	Hallituksen päätöksen tekeminen energia-alan kansallisen kehittämissuunnitelman valmisteluprosessin aloittamisesta, vastuuhenkilöiden nimeämisestä ja määräajoista	Hallituksen päätöksen tekeminen				Q4.	2021	Hallituksen päätös energia-alan kansallisen kehittämissuunnitelman valmisteluprosessin käynnistämisestä hyväksytään, ja siinä määritellään vastuuyksikkö tai -yksiköt ja asetetaan asiaankuuluvat määräajat. Kehittämissuunnitelmassa on käsiteltävä muun muassa tavoitteita, jotka koskevat uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä, energiatehokkuutta ja toimitusvarmuuden ylläpitämistä ja parantamista sekä öljyliuskeen käytön lopettamista sähköntuotannossa vuonna 2035 ja liuskeöljyn tuotannon asteittaista lopettamista vuoteen 2040 mennessä.
72	4.4 Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa	Välitavoite	Asiaa koskevan primaari- ja/tai sekundaarilainsäädännön voimaantulo ja ohjeaineiston julkaiseminen uusiutuvan energian tuotantolaitosten ja energiavarastojen asentamisen esteiden vähentämiseksi	Lain säännös, josta käy ilmi asiaa koskevan primaarioikeuden voimaantulo ja/tai sekundäärilainsäädännön voimaantulo sekä ohjeaineiston julkaiseminen				Q4.	2024	Uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten ja energiavarastojen perustamisen helpottamiseksi ja kannustamiseksi tarvittavat ohjemateriaalit on julkaistava, ja asiaa koskeva primaari- ja/tai sekundaarilainsäädäntö tulee voimaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamista haittaavien esteiden poistamiseksi, kuten lupamenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja muiden merkityksellisten esteiden poistamiseksi.
73	4.4 Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa	Välitavoite	Hallitus hyväksyy energia-alan kansallisen kehittämissuunnitelman	Hallituksen hyväksymä asiakirja				Q4.	2025	Hallitus hyväksyy energia-alan kansallisen kehittämissuunnitelman. Suunnitelmaan on sisällyttävä toimet, jotka liittyvät öljyliuskeen käytöstä sähköntuotannossa vuonna 2035 ja liuskeöljyn tuotannosta luopumiseen vuoteen 2040 mennessä. Siihen on sisällytettävä myös tavoitteet, jotka koskevat sähköntuotantokapasiteetin korvaamista uusiutuvalla energialla.
74	4.5 Sähköverkon vahvistamista koskeva ohjelma uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (kuten suojautuminen myrskyiltä)	Välitavoite	Verkkoinvestointien yhteisrahoitussopimuksen allekirjoittaminen siirtoverkonhaltijan kanssa	Siirtoverkonhaltijan kanssa tehtävän sopimuksen allekirjoittaminen				Q1.	2022	Talous- ja viestintäministeriö ja Elering AS tekevät sähköverkkoon tehtävien investointien yhteisrahoitussopimuksen. Sopimuksessa on esitettävä odotetut tulokset ja määräajat.
75	4.5 Sähköverkon vahvistamista koskeva ohjelma uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (kuten myrskyjen sietokyvyn parantaminen)	Tavoite	Siirtoverkkoon tehtävien investointien kautta luotu uusiutuvan energian liitäntäkapasiteetin lisäys		Lisäyhteyskapasiteetti (MW)	0	310	Q2.	2026	Lisätään uusiutuvan energian laitosten liitäntäkapasiteettia Viron sähkönsiirtoverkossa vähintään 310 MW:lla.
76	4.6 Energiantuotannon edistämisohjelma teollisuusalueilla	Välitavoite	Teollisuuslaitosten energiantuotannon edistämishankkeita koskevan ehdotuspyynnön julkaiseminen	Ehdotuspyyntö julkaistu				Q4.	2022	Ympäristöinvestointikeskus julkaisee avoimen ehdotuspyynnön, jolla tuetaan uusiutuvista energialähteistä teollisuuslaitoksissa sähköä tuottavien yritysten verkkoon liittymisestä aiheutuvia kustannuksia. Ehdotuspyynnön on perustuttava hankkeiden valintaperusteisiin ja myöntämisehtoihin, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
77	4.6 Energiantuotannon edistämisohjelma teollisuusalueilla	Tavoite	Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön lisäkapasiteetti verkkoon liitetyillä teollisuusalueilla tai niiden läheisyydessä		Luotu yhteyskapasiteetti (MW)	0	28	Q2.	2026	Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön lisäkapasiteetti vähintään 28 MW:n teollisuuslaitoksissa tai niiden läheisyydessä.
78	4.7 Energian varastointia koskeva pilottiohjelma	Välitavoite	Energian varastointia koskevaa pilottiohjelmaa koskevan ehdotuspyynnön julkaiseminen	Ehdotuspyyntö julkaistu				Q4.	2022	Ympäristöalan investointikeskus julkaisee avoimen ehdotuspyynnön energian varastointia koskevien pilottiohjelmien tukemiseksi. Ehdotuspyynnön on perustuttava hankkeiden valintaperusteisiin ja myöntämisehtoihin, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Valinta-/tukikelpoisuuskriteereissä on täsmennettävä, että tuetuilla toimilla ja/tai yrityksillä edistetään ilmastoneutraalia taloutta, ilmastonmuutoksen sietokykyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, mukaan lukien kiertotalouden tavoitteet.
79	4.7 Energian varastointia koskeva pilottiohjelma	Tavoite	Investointituesta johtuva lämmönvarastointikapasiteetin lisäys		Asennettu kapasiteetti (m³)	0	35 000	Q2.	2026	Investointitukijärjestelmän on johdettava vähintään 35 000 m³:n lämpövaraston asentamiseen kaukolämpöjärjestelmiin.
80	4.7 Energian varastointia koskeva pilottiohjelma	Tavoite	Investointituesta johtuva sähkön varastointikapasiteetin lisäys		Asennettu kapasiteetti (MW)	0	4 MW	Q2.	2026	Investointitukijärjestelmän on johdettava vähintään 4 megawatin sähkönvarastointikapasiteetin asentamiseen.

E. KOMPONENTTI 5: Kestävä liikenne

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla pyritään vastaamaan liikennealan hiilestä irtautumisen haasteeseen. Komponentin tavoitteena on vähentää päästöjä ja kannustaa kestävien liikennemuotojen käyttöönottoon.

Komponenttiin sisältyvät uudistus ja investoinnit auttavat kehittämään rajatylittävää Rail Baltic -hanketta, joka yhdistää Baltian kolme pääkaupunkia ja maata Puolaan ja sitä kautta myös unionin muihin maihin. Komponentilla toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on yhdistää Rail Baltic muihin kansallisiin rautateihin ja muihin TEN-T-solmukohtiin (Tallinnan lentoasema ja vanha satama) ja helpottaa pääsyä sen paikallisiin pysäkkeihin jalkaisin tai polkupyörällä.

Komponentilla tuetaan maakohtaista suositusta, jonka mukaan investoinnit keskitetään resurssitehokkuuteen ja kestävään liikenteeseen, joilla edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä (maakohtainen suositus 3 vuosina 2019 ja 2020).

E.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

5.1.Uudistus: Turvallisen, vihreän, kilpailukykyisen, tarveperusteisen ja kestävän liikenne- ja energiainfrastruktuurin käyttöönotto

Uudistuksen tavoitteena on vähentää liikennealan hiilidioksidipäästöjä ja kannustaa kestävien liikennemuotojen käyttöönottoon.

Toimenpide koostuu uuden liikenne- ja liikkuvuussuunnitelman ja siihen liittyvän täytäntöönpanosuunnitelman hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa keskitytään liikennejärjestelmien ympäristöjalanjäljen pienentämiseen, ja siihen sisältyy toimenpiteitä, joilla kehitetään yhteenliitettyä ja jaettua liikkuvuutta kaupunkialueilla henkilöautojen kustannuksella ja edistetään kattavan kehyksen luomista kevyelle liikkuvuudelle (jalan- tai polkupyörällä) suurten kaupunkikeskusten ulkopuolisilla alueilla. Suunnitelmaan on sisällyttävä rautatieinvestointeja, jotka on suunnattava matkojen nopeuden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä henkilö- että tavaraliikenteen yhteyksien lisäämiseen. Tämän suunnitelman keskeisiin toimiin, jotka toteutetaan elpymis- ja palautumistukivälineen aikataulussa, kuuluvat sähköistetyn rautatien rakentaminen Tallinnasta Tarttoon ja sen laajentaminen sekä Tallinnan pääkaupunkialueen julkisen liikennejärjestelmän yhdenmukaistaminen (lippujärjestelmät ja hinnoittelu).

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

5.2.Investoinnit: Tallinnan ja Rohukülan länsiosan rakentaminen

Investoinnin tarkoituksena on yhdistää Läänemaa läntisen alueen rautatieyhteydet Tallinnaan ja kansainvälisiin TEN-T-yhteyksiin, kuten Tallinnan lentoasemaan, Rail Balticiin ja Tallinnan vanhasta satamasta lähteviin lauttayhteyksiin.

Kansallista rataverkon haltijaa Eesti Raudteea tuetaan yhden radan sähköistetyn rautatien 15 kilometrin pituisen osuuden rakentamisessa Turban asemien (jossa nykyinen yhteys päättyy) ja Ristin välille. Jäljellä oleva rata on Rohukülan asema, joka on lauttasatama Hiiumaan ja Vormsiin, ja se on tarkoitus rahoittaa EAKR:stä ja kansallisesta talousarviosta, ja se on määrä saada valmiiksi vuonna 2026. Tallinnan ja Rohukülan välisen rautatien kokonaispituuden loppuun saattaminen yhdistää läntisen alueen Tallinnan kansainvälisiin TEN-T-solmukohtiin.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

5.3.Investoinnit: Rail Baltic -yhteisterminaalin rakentaminen Tallinnaan

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä kestävän liikkuvuuden osuutta Tallinnan alueella.

Tallinnan terminaalin odotetaan olevan Rail Balticin lähtökohta. Terminaali koostuu terminaalirakennuksesta, rautatieinfrastruktuurista ja sitä ympäröivästä infrastruktuurista, ja terminaalirakennus rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä. Loput on tarkoitus rahoittaa Verkkojen Eurooppa -välineestä.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

5.4.Investoinnit: Tallinnan vanhan sataman raitiovaunulinjan rakentaminen

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä kestävän liikkuvuuden osuutta Tallinnan alueella. Tätä varten toimenpiteellä pyritään yhdistämään Rail Baltic -meriyhteydet Pohjoismaihin Tallinnan vanhan sataman kautta.

Tallinnan kaupungin liikenneviranomaiselle, joka vastaa julkisen liikenteen harjoittamisesta Tallinnassa, annetaan tukea noin kahden kilometrin pituisen uuden raitiotielinjan rakentamiseen Tallinnan lentoaseman, Rail Balticin keskuksen, kaupungin keskustan, vanhan sataman ja alueellisen rautatieaseman yhdistämiseksi.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

5.5.Investoinnit: Kuntien investoinnit polkupyöriin ja kulkuväyliin

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää autoriippuvuutta ja lisätä kestävää liikkuvuutta kolmen suuren kaupunkikeskuksen (Tallinna, Tartto ja Pärnu) ulkopuolisilla alueilla, joilla kuntien taloudelliset valmiudet ovat esteenä turvallisten ja ilmastoystävällisten polkupyörä- ja jalankulkukäytävien kehittämiselle.

Kunnille on annettava tukea polku- ja kävelyteiden 24 kilometrin pituisen infrastruktuurin rakentamiseen, jotta varmistetaan julkisten palvelujen, myös julkisen liikenteen, ja työpaikkojen turvallinen ja kestävä saatavuus. Huomiota kiinnitetään myös Rail Balticin paikallisiin pysäkkeihin ja yhteyksiin nykyiseen pyöräily- ja jalankulkuverkostoon.

Toimenpide täydentää samankaltaista EAKR:stä rahoitettavaa toimenpidettä, joka auttaa lisäämään polkupyöräliikennettä Tallinnan, Tarton ja Pärnun kolmessa suuressa kaupunkikeskuksessa.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

E.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteet)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
81	5.1 Turvallisten, ympäristöystävällisten, kilpailukykyisten, tarveperusteisten ja kestävien liikenne- ja energiainfrastruktuurien käyttöönotto	Välitavoite	Hallitus hyväksyy liikenteen ja liikkumisen kehittämissuunnitelman 2021–2035	Liikenteen ja liikkuvuuden kehittämissuunnitelman 2021–2035 hyväksyminen				Q1.	2022	Hallitus hyväksyy liikenteen ja liikkumisen kehittämissuunnitelman vuosiksi 2021–2035. Siihen sisältyy Tallinnan pääkaupungin alueen yhteisen liikennejärjestelmän luominen, toimet paikallisen biometaanin käyttöönoton helpottamiseksi, toimet kestävän ja aktiivisen kaupunkiliikenteen kehittämiseksi suurissa kaupungeissa yhdennettyjen liikennekäytävien logiikan mukaisesti, multimodaalisen infrastruktuurin suunnittelu, rautatieyhteyksien, nopeuksien ja turvallisuuden lisääminen, meriliikennealan kilpailukyvyn ja ympäristönäkökohtien parantaminen sekä sen multimodaalinen yhdistäminen sekä nopeamman ja turvallisemman maantieliikenteen kehittäminen. Suunnitelmaan on sisällyttävä tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 700 000 tonnilla (tai 30 prosentilla) vuoden 2018 tasoon verrattuna ja uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamiseksi liikennealalla kulutetusta energiasta 24 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
82	5.1 Turvallisten, ympäristöystävällisten, kilpailukykyisten, tarveperusteisten ja kestävien liikenne- ja energiainfrastruktuurien käyttöönotto	Välitavoite	Vuosien 2021–2035 liikenne- ja liikkuvuussuunnitelman ympäristöystävällisen ja kestävän julkisen liikenteen kehittämistä koskevan täytäntöönpanosuunnitelman hyväksyminen	Täytäntöönpanosuunnitelman hyväksyminen				Q4.	2022	Liikenne- ja liikkuvuussuunnitelman 2021–2035 ohjauskomitea hyväksyy täytäntöönpanosuunnitelman. Siihen sisältyy Tallinnan pääkaupungin alueen yhteisen liikennejärjestelmän luominen, toimet paikallisen biometaanin käyttöönoton helpottamiseksi, toimet kestävän ja aktiivisen kaupunkiliikenteen kehittämiseksi suurissa kaupungeissa yhdennettyjen liikennekäytävien logiikan mukaisesti, multimodaalisen infrastruktuurin suunnittelu, rautatieyhteyksien, nopeuksien ja turvallisuuden lisääminen, meriliikennealan kilpailukyvyn, ympäristöystävällisemmän ja multimodaalisen yhdistämisen parantaminen sekä tieliikenteen nopeampi ja turvallisempi kehittäminen. Täytäntöönpanosuunnitelman on sisällettävä vastuussa olevan ministerin vuosittainen raportointivelvollisuus hallitukselle.
83	5.1 Turvallisten, ympäristöystävällisten, kilpailukykyisten, tarveperusteisten ja kestävien liikenne- ja energiainfrastruktuurien käyttöönotto	Välitavoite	Liikenteen ja liikkuvuuden kehittämissuunnitelman 2021–2035 täytäntöönpano	Useiden liikenteen ja liikkumisen kehittämissuunnitelman 2021–2035 keskeisten toimenpiteiden täytäntöönpano saatettu päätökseen				Q2.	2026	Liikenteen ja liikkumisen kehittämissuunnitelman keskeisten toimenpiteiden täytäntöönpano on saatettava päätökseen, mukaan lukien sähköistettyjen rautatielinjojen rakentaminen Tallinnasta Tarttoon sekä julkisen liikenteen järjestelmän yhdenmukaistaminen Tallinnan pääkaupunkialueella (mukaan lukien yhteiset lipunmyynti- ja hinnoittelujärjestelmät).
84	5.2 Lounaisen Tallinnan ja Rohukülan välisen rautatieosuuden rakentaminen	Välitavoite	Rautateiden rakentamissopimuksen tekeminen rautatien rakentamiseksi Turba-Ellamaan ja Ellamaa-Ristin osuuksille	Sopimus allekirjoitettu				Q2.	2022	Sopimus tehdään sähköistetyn rautatieradan rakentamisesta Turba-Ellamaan ja Ellamaa-Ristin rataosuuksille niiden kokonaispituudella.
85	5.2 Lounaisen Tallinnan ja Rohukülan välisen rautatieosuuden rakentaminen	Tavoite	Uuden rautatien valmiiksi saattaminen (liikennevalmius)		Rautatiekilometrit	0	15	Q4.	2024	Matkustajaliikenteeseen valmiin sähköistetyn rautatieradan valmistuminen Turban ja Ristin välillä Tallinnan ja Rohukülan välisellä radalla Länsi-Virolaisrautateiden yhdistämiseksi Tallinnan vanhaan satamaan ja Tallinnan lentoasemalle.
86	5.3 Rail Balticin multimodaalisen terminaalin rakentaminen Tallinnaan	Välitavoite	Sopimuksen tekeminen Rail Baltic -rautatieterminaalin rakentamisesta Tallinnaan	Sopimus allekirjoitettu				Q1.	2022	Rail Baltic Ülemisten multimodaaliterminaalin arkkitehtoninen ja tekninen suunnittelu on saatettava päätökseen ja hankintaviranomaisen Rail Baltic Estonia OÜ:n on hyväksyttävä se, ja rakennusurakkaa koskeva sopimus on allekirjoitettava terminaalirakennuksen rakentajan kanssa.
87	5.3 Rail Balticin multimodaalisen terminaalin rakentaminen Tallinnaan	Välitavoite	Terminaalin kauttakulun loppuun saattaminen	Kevyt liikennetunneli terminaalin ollessa luvallinen				Q4.	2024	Kuluttajansuoja- ja tekninen valvontaviranomainen myöntää luvan käyttää tunnelia, joka yhdistää Pietarin tien Tallinnan lentoasemaan Ülemisten terminaalin alapuolella.
88	5.3 Rail Balticin multimodaalisen terminaalin rakentaminen Tallinnaan	Välitavoite	Uuden rautatieaseman valmistuminen	Valmiit rakennustyöt				Q1.	2026	Rail Baltic Ülemisten multimodaaliterminaalin rakennustyöt on saatettava päätökseen ja kaikki tarvittavat käyttöluvat on hankittava.
89	5.4 Tallinnan vanhan satamaraitiovaunulinjan rakentaminen	Välitavoite	Raitiotien rakennushankkeen valmistuminen	Hankesuunnitelman hyväksyminen				Q4.	2021	Tallinnan kaupunkisuunnittelu- ja erityisalojen komitea hyväksyy raitiotien rakennushankkeen suunnittelun.
90	5.4 Tallinnan vanhan satamaraitiovaunulinjan rakentaminen	Välitavoite	Urakkasopimuksen tekeminen	Raitiotielinjan rakentamista koskeva sopimus allekirjoitettu				Q2.	2022	Tallinn Urban Planning and Utilities Boardin ja Gonsiori-kadun ja Põhja Puiesteen välisen raitiotielinjan rakennuttajan välinen rakentamista koskeva sopimus
91	5.4 Tallinnan vanhan satamaraitiovaunulinjan rakentaminen	Tavoite	Uusi raitiotie käytössä		Raitiotielinjan mittarit	0	2500	Q2.	2024	2 500 metrin pituinen raitiotieosuus on täytettävä ja otettava käyttöön Tallinnan kaupungin antaman kirjeen mukaisesti.
92	5.5 kuntien investoinnit pyörä- ja kävelyteihin	Välitavoite	Avustuksia koskeva ehdotuspyyntö	Avustuksia koskevan ehdotuspyynnön julkaiseminen				Q4.	2022	Kuntien on julkaistava avoin investointipyyntö pyörä- ja kävelyteihin.
93	5.5 kuntien investoinnit pyörä- ja kävelyteihin	Tavoite	Pyörä- ja kävelytieinfrastruktuurit valmiit		Pyörä- ja kävelyteiden pituus (km)	0	24	Q4.	2025	Tukijärjestelmän tuloksena on rakennettava vähintään 24 kilometriä polkupyörää ja kulkuväyliä. Nämä ovat yleensä uusia tapoja. Perustelluissa tapauksissa on sallittava olemassa olevien pyörä- ja kävelyteiden rekonstruointi, esimerkiksi jos olemassa olevan kulkutien leveys ei vastaa vaatimuksia, minkä vuoksi kävely- ja pyöräilijöiden on mahdotonta liikkua samanaikaisesti turvallisella ja häiriöttömällä tavalla.

F. KOMPONENTTI 6: Terveydenhuolto ja sosiaalinen suojelu

Tällä Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla pyritään vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyyn ja saatavuuteen, sosiaalisen turvaverkon riittävyyteen, sosiaalipalvelujen saatavuuteen ja nuorisotyöttömyyteen. Komponenttiin sisältyvillä toimenpiteillä puututaan terveydenhuoltoalan työvoimapulaan, vahvistetaan perus- ja sairaalahoitoa, pidennetään työttömyysvakuutusetuuksien kestoa korkean työttömyyden kausina, parannetaan sosiaalipalvelujen saatavuutta, puututaan nuorisotyöttömyyteen ja pienennetään sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Komponentilla tuetaan maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat terveydenhuoltojärjestelmän saavutettavuuden ja selviytymiskyvyn parantamista muun muassa puuttumalla terveydenhuollon työntekijöiden puutteeseen, vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja varmistamalla kriittisten lääkinnällisten tuotteiden tarjonta (maakohtainen suositus 1 vuonna 2020), sosiaalisen turvaverkon parantamista, sosiaalipalvelujen integroidun saatavuuden parantamista (maakohtainen suositus 2 vuonna 2019 ja maakohtainen suositus 2 vuonna 2020) ja sukupuolten palkkaerojen kaventamista, myös parantamalla palkkojen läpinäkyvyyttä (maakohtainen suositus 2 vuonna 2019).

F.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

6.1.Uudistus: Kattava muutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa

Uudistuksen tavoitteena on parantaa Viron terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä, myös selviytyä kriiseistä, ja varmistaa näin, että ihmiset saavat laadukasta ja integroitua terveydenhuoltoa koko Virossa. Uudistus koostuu seuraavista osista:

(I)Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 on hyväksyttävä sairaalan kehittämissuunnitelma, jossa esitetään konsolidoitu sairaalaverkko tehokkuuden ja infrastruktuurin parantamiseksi ja määritellään sairaaloiden erikoistuminen, jotta voidaan vähentää täyttämättömien lääketieteellisten hoitotarpeiden suurta määrää.

(II)Terveydenhuollon työvoimapulaan on puututtava kolmella toimenpiteellä:

a.Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 hyväksytään strategiakehys, jossa hahmotellaan terveyspalvelujen, erityisesti erikoissairaanhoidon, tarjoamista terveydenhuollon eri aloilla, fyysisten ja henkilöresurssien jakamista sekä rahoitusmekanismia, jolla varmistetaan laadukkaan terveydenhuollon tarjoaminen koko maassa. Vuoteen 2023 mennessä hoitokoulutukseen pääsyä on lisättävä viidellä prosentilla vuoteen 2020 verrattuna.

b.Lääkäreitä, sairaanhoitajia ja proviisoreja koskevaa korvausjärjestelmää on muutettava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2023 terveydenhuoltohenkilöstön kannustamiseksi työskentelemään syrjäisillä alueilla.

c.Sosiaaliministeriön ja Tarton yliopiston välistä sopimusta muutetaan siten, että siinä vahvistetaan vaatimukset maahanpääsyn asteittaisesta lisäämisestä tietyissä ammateissa, joissa on pulaa, erityisesti yleislääkäreillä, psykiatreilla ja sisäisillä sairauksilla. Muutos tulee voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

6.2.Investoinnit: Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen

Investoinnilla pyritään edistämään Viron sairaalaverkoston optimointia, lisäämään tehokkuutta ja vähentämään täyttämätöntä erikoishoidon tarvetta, joka on yksi unionin suurimmista. Investointi koostuu Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen rakentamisesta osaamiskeskukseksi Viroon, jossa korkealaatuista terveydenhuoltoa tarjotaan nykyaikaisessa ja turvallisessa ympäristössä kahdelle kolmasosalle Viron väestöstä. Pohjois-Viron lääkintäkeskus perustetaan yhdistämällä kaksi olemassa olevaa Tallinnan sairaalaa, erityisesti Itä- ja Länsi-Tallinnan keskussairaalat. Sairaalarakennusten vähenemisen odotetaan parantavan tarjottavia palveluja, ja uuden nykyaikaisen laitoksen odotetaan auttavan selviytymään kasvavasta potilasmäärästä aiheutuvista paineista ja parantavan terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta ja laatua sekä tukevan terveydenhuoltohenkilöstön pysymistä työssä Virossa. Elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan kampuksen rakentamista vain osittain.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

6.3.Uudistus: Perusterveydenhuollon vahvistaminen

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa yleisen sairaanhoidon saatavuus, parantaa hoidon jatkuvuutta ja tehdä perusterveydenhuollosta joustavampi ja ihmiskeskeisempi. Uudistus koostuu kolmesta alatoimenpiteestä. Ensinnäkin erikoissairaanhoidon saatavuuden parantamiseksi sähköisen kuulemisen käyttöä perusterveydenhuollossa laajennettiin 30 päivänä syyskuuta 2020, jolloin potilas saa neuvoja erikoislääkäriltä ilman henkilökohtaista neuvontaa. Toiseksi 31 päivänä maaliskuuta 2021 tuli voimaan lainsäädäntö, jolla parannetaan terveydenhuollon saatavuutta lisäämällä yleislääkäreiden tuen tasoa ja muuttamalla yleisen sairaanhoidon rahoitusmallia, jotta työskentely syrjäisillä alueilla sijaitsevissa perusterveydenhuollon keskuksissa olisi houkuttelevampaa. Kolmanneksi terveyspalvelusta annettua lakia on muutettava potilasluettelon hallinnoinnin osalta, varmistettava perusterveydenhuollon jatkuvuus ja ulotettava sairaanhoitajien oikeus määrätä lääkkeitä potilaisiin.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

6.4.Uudistus: Sähköisen terveydenhuollon hallinnon uudistaminen

Uudistuksen tavoitteena on päivittää sähköisen terveydenhuollon hallintokehystä, jotta voidaan vastata paremmin terveydenhuoltojärjestelmän tarpeisiin ja varmistaa digitaalisten ratkaisujen kehittäminen kestävän terveydenhuoltojärjestelmän tukemiseksi Virossa. Uudistuksessa hyväksytään nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän tieto- ja viestintätekniikan tarkistettu kansallinen hallintomalli, jotta voidaan luoda tulevaisuuteen suuntautuva uusi sähköisen terveydenhuollon hallintomalli ja edistää kumppaneiden välistä yhteisymmärrystä roolien ja vastuualueiden jakamisesta sähköisen terveydenhuollon alalla.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2023 mennessä.

6.5.Investoinnit: Monikäyttöisten lääkintähelikoptereiden valmiuksien kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on varmistaa, että kiireellistä lääkinnällistä apua edellyttävissä tilanteissa (kuten raskaat liikenneonnettomuudet, laajamittaiset pelastustapahtumat ja aluksilla annettava lääkintäapu) terveydenhuollon palvelut ovat nopeasti niiden saatavilla, jotka asuvat syrjäisillä alueilla, erityisesti saarilta, erikoistuneiden helikoptereiden kautta. Investointi koostuu kahden monitoimisen lääkintähelikoptereiden hankinnasta, mukaan lukien lisälaitteet, huoltotarvikkeet ja helikoptereiden käyttämiseen tarvittavan henkilöstön peruskoulutus, sekä laskeutumispaikkojen rakentamisesta ensiapukeskuksiin. Tällä toimenpiteellä ei odoteta olevan merkittävää haittaa ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti monikäyttöhelikoptereilla on oltava paras saatavilla oleva teknologia, jolla on vähiten ympäristövaikutuksia alalla.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

6.6.Investoinnit: Työmarkkinatoimenpiteiden toteuttaminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi

Investoinnin tavoitteena on auttaa nuoria, joilla on vähän työkokemusta, pääsemään työelämään. My First Job -järjestelmää (M1T) koskevassa lainsäädännössä on kaksi osaa: Työnantajalle maksettu palkkatuki ja nuoren koulutuskustannusten korvaaminen. Palkkatuki ja koulutusavustus (enintään 2 500 euroa) maksetaan työnantajalle, joka työllistää 16–29-vuotiaan nuoren, joka on ilmoittautunut työttömäksi ja jolla ei ole lainkaan tai vain lyhytaikaista työkokemusta. M1T-toimenpide on integroitava muihin palveluihin, erityisesti nuorille ja työnantajille työsuhteen alkamisen jälkeen annettavaan jatkotukeen. Tavoitteena on erityisesti estää työsuhteen ennenaikainen päättyminen ja määrittää yhteistyössä työnantajan ja nuoren kanssa nuoren koulutustarpeet. Kesäkuun 30 päivään 2022 mennessä on esitettävä vahvistettu nuorisotakuun toimintasuunnitelma, jolla tuetaan investoinnin toteuttamista lisätoimenpitein, joilla tuetaan nuoria työttömiä. Siihen sisältyy erityisesti toimenpiteitä, joilla parannetaan nuorten taitoja, määritellään toimia nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi, mukaan lukien NEET-tilanteen tavoittaminen ja ehkäiseminen, ja määritellään keskeiset osapuolet ja niiden roolit nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

6.7.Uudistus: Työttömyysvakuutusetuuksien voimassaoloajan pidentäminen

Uudistuksen tavoitteena on vastata pitkäaikaiseen haasteeseen, joka liittyy sosiaalisen turvaverkon riittävyyden parantamiseen. Uudistuksessa otetaan käyttöön mekanismi, jolla aktivoidaan työttömyysvakuutusetuuksien voimassaoloajan pidentäminen 60 päivällä erityisesti silloin, kun rekisteröity työttömyysaste ylittää työttömyyden tason, joka ei kiihdytä inflaatiota / työttömyyden tason, jolla palkkainflaatio ei kiihdy (NAIRU/NAWRU) huomattavan suurella marginaalilla. Pidennysmekanismista ja marginaalista, joka saa olla enintään 2 prosenttia, sovitaan työmarkkinaosapuolten kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Toimenpiteen tarkoituksena on auttaa ihmisiä selviytymään pidemmästä työttömyysjaksosta vaikeissa työmarkkinaolosuhteissa.

Uudistus on pantava täytäntöön viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.

6.8.Uudistus: Pitkäaikaishoito

Uudistuksen tavoitteena on parantaa pitkäaikaishoidon tarjontaa. Uudistus koostuu seuraavista osista:

i) Sosiaalihuoltolakiin tehtävillä muutoksilla vahvistetaan pitkäaikaishoidon määritelmä ja edellytetään, että paikallisviranomaiset ottavat huomioon periaatteen, jonka mukaan henkilön on voitava asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista hänen tavanomaisessa asuinympäristössään siten, että saatavilla on riittävästi laadukkaita palveluja. Muutokset tulevat voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.

ii) Integroidun sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamista koskevassa toimintasuunnitelmassa on määrättävä integroidun hoitomallin luomisesta koko Virossa, vahvistettava asianomaisten toimijoiden tehtävät ja vastuut sekä määriteltävä järjestelmän rahoitus. Toimintasuunnitelma on hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

iii) Sosiaalisen suojelun ministerin asetuksessa määritellään niiden hoitopalvelujen suunnittelu ja ominaisuudet, joita paikallisviranomaiset tarjoavat henkilöille, joilla on vähäisempi hoitotarve, sekä edellytykset niiden toteuttamiselle. Siihen on erityisesti sisällyttävä asianmukaiset investoinnit ja paikallisviranomaisten palvelujen kehittäminen itsenäisen elämän mahdollistamiseksi ikääntyneille, joilla on vähäisempi hoitotarve, ja vammaisille henkilöille itsenäisen elämän tukemiseksi. Sosiaaliturvaministerin asetus viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

iv) Lainsäädäntömuutoksilla, joilla pyritään parantamaan sellaisten lasten tukijärjestelmää, joilla on suurempi hoitotarve, on voitava nykyaikaistaa ja integroida palveluja lapsille, joilla on suurempi hoitotarve. Erityisesti terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen suojeluun ja työllisyyteen liittyvät palvelut on integroitava, jotta voidaan tarjota kattavaa tukea hoitotaakasta kärsiville perheille. Nykyistä tukijärjestelmää on yksinkertaistettava ja hoitotarpeiden arviointeja yhdenmukaistettava niin, että vanhemmilla on turvallinen yhteyspiste ensineuvontaa ja -tukea varten. Lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025.

6.9.Uudistus: Sukupuolten palkkaeron kaventaminen

Uudistuksen tavoitteena on kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja. Uudistuksessa hyväksytään hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma vuosiksi 2023-2030 ja pannaan se täytäntöön ja otetaan käyttöön sukupuolten palkkaeroja koskeva digitaalinen väline.

Hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma hyväksytään viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2024, ja siinä vahvistetaan strategiset tavoitteet sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi, sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on hahmoteltava toimenpiteitä sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi erityisesti lisäämällä palkkauksen avoimuutta, vähentämällä sukupuolistereotypioiden esiintyvyyttä ja kielteisiä vaikutuksia naisten ja miesten elämään ja päätöksiin, myös koulutus- ja uravalintojen osalta ja huolehtimalla hoitotaakasta, sekä tukemalla sukupuolten tasa-arvoa koskevan lain tehokkaampaa täytäntöönpanoa.

Viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2024 otetaan käyttöön sukupuolten palkkaeroja koskeva digitaalinen väline, joka tarjoaa työnantajille yksinkertaisen ja helpon välineen saada ja analysoida tietoja sukupuolten palkkaerosta ja sen mahdollisista syistä organisaatioissaan ja auttaa heitä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja toteuttamaan tehokkaita toimia samapalkkaisuuden periaatteen täytäntöönpanemiseksi ja sukupuolten palkkaeron pienentämiseksi.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2024 mennessä.

F.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
94	6.1 Kokonaismuutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Välitavoite	Sairaalaverkoston kehittämissuunnitelmaa koskevan valtioneuvoston asetuksen voimaantulo	Asetuksen voimaantulo				Q4.	2024	Asetuksen voimaantulo: – vahvistetaan luettelo alueellisista, keskus-, paikallis- ja kuntoutussairaaloista, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet käyttää terveydenhuoltopalveluja; – sairaalaverkoston lujittamiseksi tarvittavat vaatimukset, tavoitteet ja toimet; – sairaaloiden luetteloon sisältyvien sairaaloiden rakentamiseen, kunnostamiseen ja uudelleenprofilointiin tarvittavat investoinnit.
95	6.1 Kokonaismuutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Välitavoite	Terveydenhuoltoalan työvoimapulan ratkaisemista koskevan strategiakehyksen hyväksyminen	Terveys- ja työministeri hyväksyy terveydenhuoltoalan työvoimapulan ratkaisemista koskevan strategiakehyksen				Q4.	2022	Terveydenhuoltoalan työvoimapulan ratkaisemista koskevassa strategisessa kehyksessä on esitettävä terveydenhuollon eri alojen, erityisesti erikoissairaanhoidon, järjestämiseen liittyvät toimenpiteet, — fyysisten ja henkilöresurssien osoittaminen terveydenhuollon tarjonnan varmistamiseksi koko alueella, rahoitus-, hallinto- ja tietojenvaihtomekanismit, joilla varmistetaan tuloksellisuus koko maassa.
96	6.1 Kokonaismuutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Välitavoite	Työterveys-, työ- ja terveysministerin asetus palveluorganisaatiosta annetusta laista, jolla muutetaan lääkäreiden, sairaanhoitajien ja proviisorien korvausjärjestelmää, tulee voimaan	Terveydenhuolto-, työ- ja terveysministerin asetus palveluorganisaatiosta annetun lain voimaantulosta				Q1.	2023	Voimaan tulee palveluorganisaatiosta annettu terveys-, työ- ja terveysministerin asetus, jolla parannetaan lääkäreiden, sairaanhoitajien ja farmaseuttien korvausjärjestelmää terveydenhuoltohenkilöstön kannustamiseksi työskentelemään syrjäisillä alueilla.
97	6.1 Kokonaismuutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Tavoite	Pääsy sairaanhoitajakoulutukseen		Hoitokoulutukseen päästettyjen henkilöiden prosentuaalinen kasvu	0	5	Q4.	2023	Hoitokoulutukseen osallistumista on lisätty viidellä prosentilla vuoteen 2020 verrattuna.
98	6.1 Kokonaismuutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Välitavoite	Sosiaaliministeriön ja Tarton yliopiston välisen, lääkäripulasta tietyillä erikoisaloilla tehdyn sopimuksen muuttamisesta annetun ministerin asetuksen voimaantulo	Ministerin asetuksen voimaantulo ja sosiaaliministeriön ja Tarton yliopiston välinen sopimus				Q2.	2026	Voimaan tulee ministeriön asetus, jolla muutetaan sosiaaliministeriön ja Tarton yliopiston välistä sopimusta, jossa vahvistetaan vaatimukset maahanpääsyn asteittaisesta lisäämisestä tietyissä ammateissa, joissa on pulaa, erityisesti yleislääkäreillä, psykiatreilla ja sisäisillä sairauksilla.
99	6.2 Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Pohjois-Viron lääkintäkeskuksen suunnittelusopimuksen allekirjoittaminen	Mallisopimuksen allekirjoittaminen				Q4.	2021	Sairaalan omistaja hankintaviranomainen allekirjoittaa Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen suunnittelua koskevan sopimuksen. Sopimukseen on sisällyttävä rakentamista varten tarvittavien lupien hankkiminen.
100	6.2 Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen louhinta-, vesi- ja sähköhuoltoa sekä betonin lujitettuja rakenteita koskevien sopimusten allekirjoittaminen	Sopimusten allekirjoittaminen				Q4.	2023	Sairaalan omistajana olevan hankintaviranomaisen on allekirjoitettava sopimukset, jotka koskevat – kaivaustyöt ja yhteydet vesihuoltoon, jäteveden keruuinfrastruktuuriin ja sähköön; sekä – vahvistetut betonirakenteet.
101	6.2 Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Pohjois-Viron lääkintäkeskuksen rakentamista koskevan sopimuksen allekirjoittaminen	Sopimuksen allekirjoittaminen				Q1.	2024	Sairaalan omistajana olevan hankintaviranomaisen on allekirjoitettava sopimus Pohjois-Virossa sijaitsevan lääkintäkeskuksen rakentamisesta, mukaan lukien rakennuksen teknisten järjestelmien asentaminen, erityisesti lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, lämpimään veteen, valaistukseen ja sähköntuotantoon, mittaus-, seuranta- ja valvontajärjestelmiin sekä sisätiloihin liittyvät työt.
102	6.2 Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Tavoite	10 prosenttia rakennusurakan volyymista täyttyy		Rakentamisen edistyminen	0 %	10 %	Q4.	2024	Välitavoitteessa 101 mainitusta rakennusurakasta 10 prosenttia on täytetty, kun tienrakentaja on vahvistanut, että 10 prosenttia sopimuksessa määritellyistä rakennustöistä on saatettu päätökseen, hankintaviranomainen on hyväksynyt rakennustyöt ja mahdolliset puutteet on havaittu yhdessä niiden korjaamiselle asetetun määräajan kanssa.
103	6.2 Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Tavoite	50 prosenttia rakennusurakan volyymista täyttyy		Rakentamisen edistyminen	10 %	50 %	Q4.	2025	Välitavoitteessa 101 mainitusta rakennusurakasta 50 prosenttia on täytetty, kun tienrakentaja on vahvistanut, että 50 prosenttia sopimuksessa määritellyistä rakennustöistä on toteutettu, hankintaviranomainen on hyväksynyt rakennustyöt ja mahdolliset puutteet on havaittu yhdessä niiden korjaamiselle asetetun määräajan kanssa.
104	6.2 Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Sopimus Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen varustamisesta sen saattamiseksi täysin toimintakykyiseksi allekirjoitetaan	Sopimuksen allekirjoittaminen				Q2.	2025	Sairaalan omistajana olevan hankintaviranomaisen on rakennustöiden valmistuttua allekirjoitettava sopimus, joka koskee kaikkien niiden laitteiden (kuten sairaaloiden vuoteiden ja lääkinnällisten laitteiden) toimittamista sairaalalle, jotka ovat tarpeen sairaalan saattamiseksi täyteen toimintavalmiuteen.
105	6.2 Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Rakennustöiden loppuun saattaminen	Todistus rakennustöiden valmistumisesta				Q2.	2026	Sairaalan omistaja hankintaviranomainen saa urakoitsijalta todistuksen rakennustöiden valmistumisesta. Hankintaviranomaisen on osoitettava, että se on aloittanut menettelyn todistuksen antamiseksi siitä, että rakennus on saatettu päätökseen ja että se on asiaa koskevien säännösten mukainen. .
106	6.3 Perusterveydenhuollon vahvistaminen	Välitavoite	Hallituksen asetus, jolla muutetaan Viron sairausvakuutuskassan luetteloa erityissairaanhoidon saatavuudesta, tulee voimaan	Lainsäädäntömuutosten voimaantulo Hallituksen asetukseen				Q3.	2020	Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joilla parannetaan erikoishoidon saatavuutta laajentamalla sähköisen kuulemisen käyttöä perusterveydenhuollossa siten, että potilaat saavat neuvoja erikoislääkäriltä ilman henkilökohtaista neuvontaa.
107	6.3 Perusterveydenhuollon vahvistaminen	Välitavoite	Viron sairausvakuutuskassan terveydenhuoltopalvelujen luettelon muuttamisesta annettuun hallituksen asetukseen tehtyjen muutosten voimaantulo	Hallituksen asetukseen tehtyjen lakimuutosten voimaantulo				Q1.	2021	Voimaan tulevat lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat yleislääkäreiden kiinteiden kustannusten ja palvelujen rahoittamista, jotta voidaan lisätä resurssien kohdentamista ensisijaiseen lääketieteelliseen toimintaan suurkaupunkialueiden ulkopuolella, erityisesti syrjäisillä alueilla, ja parantaa potilaiden mahdollisuuksia käyttää diagnostiikka- ja seulontapalveluja.
108	6.3 Perusterveydenhuollon vahvistaminen	Välitavoite	Terveyspalvelusta annettuun lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo	Lain voimaantuloon liittyvä säännös				Q1.	2023	Terveydenhuollon organisaatiosta annettuun lakiin tehdyt muutokset, joilla muutetaan potilasluettelon hallinnointia, varmistetaan perusterveydenhuollon jatkuvuus ja laajennetaan sairaanhoitajien lääkkeiden määräämistä koskevat oikeudet koskemaan potilaita, tulevat voimaan.
109	6.4 Sähköisen terveydenhuollon hallinnon uudistaminen	Välitavoite	Sähköisen terveydenhuollon hallintokehyksen ja sen täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen	”Eesti tervise IKT juhtimise raamistik” -valmistelukunnan ohjauskomitea hyväksyy sähköisen terveydenhuollon hallintokehystä koskevan ehdotuksen ja täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman				Q2.	2023	Hyväksytään hallintokehystä ja täytäntöönpanon etenemissuunnitelmaa koskeva ehdotus, jolla päivitetään sähköisten terveyspalvelujen hallintokehystä ja koordinoidaan sähköisten terveyspalvelujen kehittämistä.
110	6.5 Monikäyttöisten lääkintähelikoptereiden valmiuksien kehittäminen	Välitavoite	Monikäyttöisiä lääkintähelikopterivalmiuksia koskevien hankintasopimusten tekeminen	Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekeminen				Q4.	2023	Viron poliisin ja rajavartiolaitoksen allekirjoittamat sopimukset hätähelikoptereiden ostamisesta ja lentotuki- ja laskeutumispaikkojen rakentamisesta ambulanssin helikopteripalvelua varten. Erikoishelikoptereiden ostamiseksi on etsittävä parasta teknologiaa, jonka avulla voidaan noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01).
111	6.5 Monikäyttöisten lääkintähelikoptereiden valmiuksien kehittäminen	Tavoite	Helikoptereiden vastaanotto		Helikopterien lukumäärä	0	2	Q1.	2025	Kahden helikopterin toimitus, jonka Viron poliisi- ja rajavartiolaitos on hyväksynyt
112	6.5 Monikäyttöisten lääkintähelikoptereiden valmiuksien kehittäminen	Tavoite	Rakennettujen tai laajennettujen lentotukien loppuun saattaminen		Helikopteritukikohtien lukumäärä	0	2	Q2.	2026	Kaksi helikopterin lentotukikohtaa/laskupaikkaa on rakennettava/laajennettava ja niiden on oltava käyttövalmiita, mistä on osoituksena se, että Viron poliisi- ja rajavartiolaitos on virallisesti hyväksynyt sopimuksen täyttämisen.
113	6.6 Työmarkkinatoimenpiteiden toteuttaminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi	Välitavoite	Terveyden- ja työministerin asetus My First Job -järjestelmän vahvistamiseksi tulee voimaan	Terveys- ja työministerin asetuksen voimaantulo				Q1.	2022	Voimaan tulee terveys- ja työministerin asetus, jossa määritellään järjestelmän ominaispiirteet ja sen täytäntöönpanon edellytykset, rahoitus ja kohderyhmä mukaan luettuina. Järjestelmän tavoitteena on antaa nuorille, joilla ei ole työkokemusta tai joilla on vähän työkokemusta, mahdollisuus hankkia työkokemusta ja parantaa taitojaan työmarkkinoille osallistumista varten.
114	6.6 – Työmarkkinatoimenpiteiden toteuttaminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi	Välitavoite	Nuorisotakuuta koskeva toimintasuunnitelma	Hallitus hyväksyy vahvistetun nuorisotakuuta koskevan toimintasuunnitelman				Q2.	2022	Hallitus hyväksyy muutetun nuorisotakuun toimintasuunnitelman nuorten työllisyyden tukemiseksi. Tässä toimintasuunnitelmassa on – sisältää toimenpiteitä nuorten taitojen parantamiseksi, – määritellään toimet, joilla ehkäistään ja puututaan nuorisotyöttömyyteen, mukaan lukien NEET-tilanteen tavoittaminen ja ehkäiseminen – määritellään keskeiset osapuolet ja niiden rooli nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä ja torjunnassa.
115	6.6 – Työmarkkinatoimenpiteiden toteuttaminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi	Tavoite	My First Job -järjestelmään osallistuvien nuorten lukumäärä		Osallistujamäärä	0	3178	Q4.	2025	Vähintään 3 178 16–29-vuotiasta nuorta on osallistunut My First Job -järjestelmään (osallistujien kumulatiivinen määrä).
116	6.7 Työttömyysvakuutusetuuksien keston pidentäminen	Välitavoite	Työttömyyspalveluja ja -etuuksia koskevaan lakiin ja työttömyysvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaantulo	Lainsäädäntömuutosten voimaantulo				Q2.	2023	Lain muutokset, joissa säädetään pysyvästä mekanismista, jolla aktivoidaan työttömyysvakuutusetuuksien voimassaoloajan pidentäminen 60 päivällä, tulevat voimaan erityisesti silloin, kun rekisteröity työttömyysaste ylittää huomattavan marginaalin ei-kiihdyttävän inflaatio-/työttömyysasteen. Pidennysmekanismista ja marginaalista, joka saa olla enintään 2 prosenttia, sovitaan työmarkkinaosapuolten kanssa käytävässä vuoropuhelussa.
117	6.8 Pitkäaikaishoito	Välitavoite	Sosiaalihuoltolakiin tehtyjen muutosten voimaantulo	Lainsäädäntömuutosten voimaantulo				Q2.	2022	Voimaan tulevat sosiaalihuoltolakiin tehdyt lainsäädäntömuutokset, joissa säädetään pitkäaikaishoidon käsitteestä ja edellytetään, että paikallisviranomaiset ottavat huomioon periaatteen, jonka mukaan henkilön on voitava asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista hänen tavanomaisessa asuinympäristössään siten, että saatavilla on riittävästi laadukkaita palveluja.
118	6.8 Pitkäaikaishoito	Välitavoite	Integroitua hoitomallia koskeva toimintasuunnitelma	Toimintasuunnitelman hyväksyminen				Q4.	2022	Sosiaaliministeriö hyväksyy toimintasuunnitelman, jossa määrätään integroidun hoitomallin käyttöönotosta koko Virossa sekä järjestelmän tulevaan rahoitusmalliin osallistuvien toimijoiden tehtävistä ja vastuualueista.
119	6.8 Pitkäaikaishoito	Välitavoite	Sosiaalisen suojelun ministerin asetuksen voimaantulo	Sosiaalisen suojelun ministerin asetuksen voimaantulo				Q4.	2024	Sosiaalisen suojelun ministerin asetuksessa määritellään niiden palvelujen suunnittelu ja ominaisuudet, joita paikallisviranomaiset tarjoavat henkilöille, joilla on vähäisempi hoitotarve, sekä palvelujen toteuttamisen edellytykset. Siihen on sisällytettävä erityisesti paikallisviranomaisten investoinnit ja palvelujen kehittäminen itsenäisen elämän mahdollistamiseksi ikääntyneille, joilla on vähäisempi hoitotarve, ja vammaisille henkilöille itsenäisen elämän tukemiseksi.
120	6.8 Pitkäaikaishoito	Välitavoite	Suurista hoitotarpeista kärsivien lasten tukijärjestelmää koskevien lainsäädäntömuutosten voimaantulo	Lainsäädäntömuutosten voimaantulo				Q1.	2025	Sellaisten lainsäädäntömuutosten voimaantulo, joilla pyritään nykyaikaistamaan ja integroimaan palveluja lapsille, joilla on suurempi hoitotarve. Näitä osia ovat erityisesti seuraavat: terveys-, koulutus-, sosiaaliturva- ja työllisyysalojen palvelut on integroitava, jotta voidaan tarjota kattavaa tukea hoitotaakasta kärsiville perheille, ja nykyistä tukijärjestelmää on yksinkertaistettava ja hoitotarpeiden arviointia yhdenmukaistettava niin, että vanhemmilla on turvallinen yhteyspiste ensineuvontaa ja -tukea varten.
121	6.9 Sukupuolten palkkaeron kaventaminen	Välitavoite	Hallituksen hyväksymä hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma vuosiksi 2023–2030	Hyvinvoinnin kehittämissuunnitelman hyväksyminen				Q1.	2024	Suunnitelmassa esitetään toimenpiteet sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi.
122	6.9 Sukupuolten palkkaeron kaventaminen	Välitavoite	Sukupuolten palkkaeroja koskeva digitaalinen väline	Sukupuolten palkkaeroa koskevan välineen prototyypin kehittäminen				Q4.	2022	Työnantajille kehitetään sukupuolten palkkaeroa koskevan välineen prototyyppi, jonka tarkoituksena on tarjota työnantajille tietoa sukupuolten palkkaerosta ja sen mahdollisista syistä organisaatioissaan ja siten tukea tietoon perustuvien päätösten tekemistä ja tehokkaiden toimien toteuttamista samapalkkaisuuden periaatteen täytäntöönpanemiseksi ja sukupuolten palkkaeron pienentämiseksi.
123	6.9 Sukupuolten palkkaeron kaventaminen	Välitavoite	Sukupuolten palkkaeroja koskeva digitaalinen väline	Sukupuolten palkkaeroja koskevan digitaalisen välineen käyttöönotto				Q1.	2024	Sukupuolten palkkaeroja koskevan digitaalisen välineen on oltava työnantajien käytettävissä, jotta ne saisivat tietoja sukupuolten palkkaerosta ja sen mahdollisista syistä organisaatioissaan ja siten tukemaan tietoon perustuvien päätösten tekemistä ja tehokkaiden toimien toteuttamista samapalkkaisuuden periaatteen täytäntöönpanemiseksi ja sukupuolten palkkaeron pienentämiseksi.

G. Tarkastus ja valvonta

G.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistuksen tavoitteena on luoda oikeudellinen kehys elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Siinä määritellään asianomaisten julkisten yhteisöjen tehtävät suunnitelman täytäntöönpanossa ja se, miten nämä elimet hoitavat tehtävänsä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.

G.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mittayksikkö

Perustaso

Päämäärä

Vuosineljännes

Vuosi

124

Suunnitelman seuranta ja täytäntöönpano

Välitavoite

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan oikeudellisesta kehyksestä annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulo.

Hallituksen asetuksen voimaantulo

Q4.

2021

Säädöskehys Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa ja seurantaa varten on tullut voimaan ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä.

Asetuksessa on määriteltävä ainakin Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvat viranomaiset ja niiden tehtävät, mukaan lukien valtiovarainministeriön, alakohtaisten ministeriöiden ja valtion yhteisen palvelukeskuksen tehtävät.

2.Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 982 490 000 euroa.

OSIO 2: RAHOITUSTUKI

1.Rahoitusosuus

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

23	2,1 Yritysten vihreä siirtymä	Välitavoite	Vihreän siirtymän työryhmän perustaminen vihreän siirtymän täytäntöönpanoa ja seurantaa varten
28	2.3. Vihreän teknologian kehittämisohjelmat	Välitavoite	Työryhmän perustaminen kehitysohjelman suunnittelua ja laatimista varten
37	2.6. Vihreä rahasto	Välitavoite	Talous- ja viestintäministeriön ja SmartCapin välisen sopimuksen allekirjoittaminen
38	2.6. Vihreä rahasto	Välitavoite	Investointipolitiikkaa koskevan asiakirjan hyväksyminen SmartCapissa
44	3,1 Datan hallinnan ja avoimen datan osaamiskeskuksen perustaminen ja kehittäminen	Välitavoite	Tiedonhallintaryhmän perustaminen tilastotoimistoon, talous- ja viestintäministeriöön ja valtion tietojärjestelmästä vastaavaan viranomaiseen
70	4.4. Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa	Välitavoite	Hallituksen päätös investoinneista, joita tarvitaan lievittämään tuulipuistoihin sovellettavia puolustukseen liittyviä korkeusrajoituksia
71	4.4. Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa	Välitavoite	Hallituksen päätöksen tekeminen energia-alan kansallisen kehittämissuunnitelman valmisteluprosessin aloittamisesta, vastuuhenkilöiden nimeämisestä ja määräajoista
74	4.5. Ohjelma sähköverkon vahvistamiseksi uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (kuten suojautuminen myrskyiltä)	Välitavoite	Verkkoinvestointien yhteisrahoitussopimuksen allekirjoittaminen siirtoverkonhaltijan kanssa
81	5.1. Turvallisen, vihreän, kilpailukykyisen, tarveperusteisen ja kestävän liikenne- ja energiainfrastruktuurin käyttöönotto	Välitavoite	Hallitus hyväksyy liikenteen ja liikkumisen kehittämissuunnitelman 2021–2035
86	5.3. Rail Baltic -yhteisterminaalin rakentaminen Tallinnaan	Välitavoite	Sopimuksen tekeminen Rail Baltic -rautatieterminaalin rakentamisesta Tallinnaan
89	5.4. Tallinnan vanhan sataman raitiovaunulinjan rakentaminen	Välitavoite	Raitiotien rakennushankkeen valmistuminen
99	6.2. Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Pohjois-Viron lääkintäkeskuksen suunnittelusopimuksen allekirjoittaminen
106	6,3 Perusterveydenhuollon vahvistaminen	Välitavoite	Hallituksen asetus, jolla muutetaan Viron sairausvakuutuskassan luetteloa erityissairaanhoidon saatavuudesta, tulee voimaan
107	6,3 Perusterveydenhuollon vahvistaminen	Välitavoite	Viron sairausvakuutuskassan terveydenhuoltopalvelujen luettelon muuttamisesta annettuun hallituksen asetukseen tehtyjen muutosten voimaantulo
113	6,6 Työmarkkinatoimenpiteiden toteuttaminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi	Välitavoite	Terveyden- ja työministerin asetus My First Job -järjestelmän vahvistamiseksi tulee voimaan
124	Tarkastus ja valvonta	Välitavoite	Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan oikeudellisesta kehyksestä annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulo.
		Erän suuruus	145 394 882 euroa

Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

1	1.1. Digitalisaatio yrityksissä	Välitavoite	Ehdotuspyyntö, jossa on myöntämisperusteet ja myöntämisehdot
11	1.4. Osaamisen uudistaminen yritysten digitalisaatiota varten	Välitavoite	Digitaalisten taitojen kehittämisen tukemista koskevat ehdot vahvistavan sekundaarilainsäädännön voimaantulo
16	1.5.1. Yritysten kilpailukyvyn tukeminen ulkomaisilla markkinoilla – Maa- ja aluekohtaiset strategiat	Välitavoite	Strategioiden laatimisen valmistelu
19	1.5.2. Yritysten kilpailukyvyn tukeminen ulkomaisilla markkinoilla – Innovatiiviset liiketoimintakeskukset keskeisillä vientimarkkinoilla	Välitavoite	Valmisteleva analyysi liiketoimintakeskusten sisällön ja sijainnin määrittelemiseksi
21	1.5.3. Yritysten kilpailukyvyn tukeminen ulkomaisilla markkinoilla – maailmanlaajuiset sähköisen viennin vaikutusryhmät ja virtuaalivaiheet	Välitavoite	Vaikutusryhmien perustaminen ja kohteiden valinta maailmanlaajuisia digitaalisia missioita varten
25	2.2. Vihreät taidot yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi	Välitavoite	Vihreän osaamisen kehittämiseen myönnettävän tuen ehdot vahvistavan sekundaarilainsäädännön voimaantulo
32	2,4 Tuotantoyritysten liiketoimintamallien nykyaikaistaminen	Välitavoite	Tukikelpoisuutta koskevista ehdoista ja edellytyksistä annetun ministeriön asetuksen voimaantulo
34	2.5. Resurssitehokkaan vihreän teknologian käyttöönotto	Välitavoite	Avustuksia koskevan ehdotuspyynnön julkaiseminen
51	3,4 #Bürokratt-ohjelma (kansallinen virtuaaliavustajafoorumi ja ekosysteemi)	Tavoite	Digitaalisten julkisten palvelujen saatavuus virtuaalisen avustaja-alustan kautta
54	3.5. Digitaalisten peruspalvelujen uudelleenjärjestely ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Välitavoite	Keskitetysti toimitettujen/jaettujen tietotekniikkatukipalvelujen kehittäminen
65	4.2. Tuki asuinrakennusten kunnostamiseen	Välitavoite	Asuinrakennusten kunnostusavustuksia koskevien hakupyyntöjen julkaiseminen
68	4.3. Tuki pienten asuinrakennusten kunnostamiseen	Välitavoite	Julkaistut kunnostusapurahapyynnöt
84	5.2. Tallinnan ja Rohukülan länsiosan rakentaminen	Välitavoite	Rautateiden rakentamissopimuksen tekeminen rautatien rakentamiseksi Turba-Ellamaan ja Ellamaa-Ristin osuuksille
90	5.4. Tallinnan vanhan sataman raitiovaunulinjan rakentaminen	Välitavoite	Urakkasopimuksen tekeminen
114	6,6 Työmarkkinatoimenpiteiden toteuttaminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi	Välitavoite	Nuorisotakuuta koskeva toimintasuunnitelma
117	6,8 Pitkäaikaishoito	Välitavoite	Sosiaalihuoltolakiin tehtyjen muutosten voimaantulo
		Erän suuruus	145 394 882 euroa

Kolmas erä (tuki. jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

7	1.3. Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen	Tavoite	eFTI-alustojen (eFTI) kehittäminen
24	2,1 Yritysten vihreä siirtymä	Välitavoite	Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen vihreän siirtymän työryhmässä
41	2.7. Luodaan mahdollisuuksia uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vihreän vetyteknologian käyttöönotolle	Välitavoite	Tuen myöntämisehdoista ja -edellytyksistä annetun ministeriön asetuksen voimaantulo
47	3,2 Tapahtumapalvelujen ja ennakoivien digitaalisten julkisten palvelujen kehittäminen yksityishenkilöille	Tavoite	Henkilökohtaiseen elämään liittyvien tapahtumien ja/tai ennakoivien palvelujen käynnistäminen
49	3.3. Tapahtumapalvelujen ja yrittäjien digitaalisen palveluväylän kehittäminen	Tavoite	Liiketapahtumapalvelujen ja palveluväylän toteuttamista edistävien tietoteknisten kehityssuuntien käyttöönotto
63	4.1. Energiatehokkuuden edistäminen	Välitavoite	SA Kredexin/Enterprise Estonian ja läänin kehityskeskusten välisen yhteistyösopimuksen tekeminen
76	4.6. Teollisuuden energiantuotannon edistämistä koskeva ohjelma	Välitavoite	Teollisuuslaitosten energiantuotannon edistämishankkeita koskevan ehdotuspyynnön julkaiseminen
78	4.7. Energian varastointia koskeva pilottiohjelma	Välitavoite	Energian varastointia koskevaa pilottiohjelmaa koskevan ehdotuspyynnön julkaiseminen
82	5.1. Turvallisen, vihreän, kilpailukykyisen, tarveperusteisen ja kestävän liikenne- ja energiainfrastruktuurin käyttöönotto	Välitavoite	Vuosien 2021–2035 liikenne- ja liikkuvuussuunnitelman ympäristöystävällisen ja kestävän julkisen liikenteen kehittämistä koskevan täytäntöönpanosuunnitelman hyväksyminen
92	5.5. Kuntien investoinnit polkupyöriin ja kulkuväyliin	Välitavoite	Avustuksia koskeva ehdotuspyyntö
95	6.1. Kattava muutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Välitavoite	Terveydenhuoltoalan työvoimapulan ratkaisemista koskevan strategiakehyksen hyväksyminen
96	6.1. Kattava muutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Välitavoite	Työterveys-, työ- ja terveysministerin asetus palveluorganisaatiosta annetusta laista, jolla muutetaan lääkäreiden, sairaanhoitajien ja proviisorien korvausjärjestelmää, tulee voimaan
108	6,3 Perusterveydenhuollon vahvistaminen	Välitavoite	Terveyspalvelusta annettuun lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo
109	6,4 Sähköisen terveydenhuollon hallinnon uudistaminen	Välitavoite	Sähköisen terveydenhuollon hallintokehyksen ja sen täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen
116	6,7 Työttömyysvakuutusetuuksien voimassaoloajan pidentäminen	Välitavoite	Työttömyyspalveluja ja -etuuksia koskevaan lakiin ja työttömyysvakuutuslakiin tehtyjen muutosten voimaantulo
118	6,8 Pitkäaikaishoito	Välitavoite	Integroitua hoitomallia koskeva toimintasuunnitelma
122	6.9. Sukupuolten palkkaeron kaventaminen	Välitavoite	Sukupuolten palkkaeroja koskeva digitaalinen väline
		Erän suuruus	145 394 882 euroa

Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

2	1.1. Digitalisaatio yrityksissä	Tavoite	Avustusten myöntäminen
12	1.4. Osaamisen uudistaminen yritysten digitalisaatiota varten	Tavoite	Osallistuminen koulutukseen
14	1.4. Osaamisen uudistaminen yritysten digitalisaatiota varten	Tavoite	Uusien täydennys- ja uudelleenkoulutusmoduulien lukumäärä
17	1.5.1. Yritysten kilpailukyvyn tukeminen ulkomaisilla markkinoilla – Maa- ja aluekohtaiset strategiat	Välitavoite	Tutkimusten hankinta
26	2.2. Vihreät taidot yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi	Tavoite	Täydennys- ja uudelleenkoulutusmoduulien lukumäärä
29	2.3. Vihreän teknologian kehittämisohjelmat	Välitavoite	Vihreän teknologian kehittämisohjelman perustaminen
35	2.5. Resurssitehokkaan vihreän teknologian käyttöönotto	Tavoite	Ehdotuspyynnön perusteella tehtyjen sopimusten lukumäärä
55	3.5. Digitaalisten peruspalvelujen uudelleenjärjestely ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Tavoite	Kansallisten yksityisten pilvipalveluinfrastruktuurien käyttöönotto viranomaisten toimesta
56	3.5. Digitaalisten peruspalvelujen uudelleenjärjestely ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Välitavoite	Pilvipalveluinfrastruktuurin laajentaminen datalähetystöön
61	3.8. Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen rakentaminen	Tavoite	Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkon käyttöönotto uusiin toimipaikkoihin
91	5.4. Tallinnan vanhan sataman raitiovaunulinjan rakentaminen	Tavoite	Uusi raitiotie käytössä
97	6.1. Kattava muutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Tavoite	Pääsy sairaanhoitajakoulutukseen
100	6.2. Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen louhinta-, vesi- ja sähköhuoltoa sekä betonin lujitettuja rakenteita koskevien sopimusten allekirjoittaminen
101	6.2. Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Pohjois-Viron lääkintäkeskuksen rakentamista koskevan sopimuksen allekirjoittaminen
110	6.5. Monikäyttöisten lääkintähelikoptereiden valmiuksien kehittäminen	Välitavoite	Monikäyttöisiä lääkintähelikopterivalmiuksia koskevien hankintasopimusten tekeminen
121	6.9. Sukupuolten palkkaeron kaventaminen	Välitavoite	Hallituksen hyväksymä hyvinvoinnin kehittämissuunnitelma vuosiksi 2023–2030
123	6.9. Sukupuolten palkkaeron kaventaminen	Välitavoite	Sukupuolten palkkaeroja koskeva digitaalinen väline
		Erän suuruus	145 394 882 euroa

Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

4	1.2. Sähköisen rakentamisen kehittäminen	Välitavoite	Digitaaliteknologian käyttöä rakennusalalla koskevien kansainvälisten standardien ja parhaiden käytäntöjen hyväksyminen
8	1.3. Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen	Tavoite	sähköisen lähetysilmoituksen (ECMR) käyttöliittymän kehittäminen
15	1.4. Osaamisen uudistaminen yritysten digitalisaatiota varten	Tavoite	Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden pätevyysvaatimusten tarkistaminen.
39	2.6. Vihreä rahasto	Tavoite	Riskipääomarahastoihin tehtyjen sijoitusten tai yrityksiin tehtyjen pääomasijoitusten määrä
42	2.7. Luodaan mahdollisuuksia uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vihreän vetyteknologian käyttöönotolle	Välitavoite	Teknologiat ja laitteet kattavien vihreän vedyn arvoketjujen luomiseksi
57	3.5. Digitaalisten peruspalvelujen uudelleenjärjestely ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Tavoite	Kriittisten järjestelmien siirtäminen datalähetystön kansalliseen pilvi-infrastruktuuriin
58	3.5. Digitaalisten peruspalvelujen uudelleenjärjestely ja turvallinen siirtyminen pilvipalveluinfrastruktuuriin	Tavoite	Viranomaisten tietojärjestelmien keskitetty turvallisuustestaus
59	3.6. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen strategisen analyysin laatimisesta Virossa	Välitavoite	Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä koskevan lain muutoksen sekä muiden strategisen analyysin keskuksen edellyttämien lainsäädännöllisten, hallinnollisten ja sopimusmuutosten voimaantulo
64	4.1. Energiatehokkuuden edistäminen	Välitavoite	Digitaaliset välineet, joilla helpotetaan peruskorjaustietojen saatavuutta, mukaan lukien peruskorjauksen tulosten visualisointi ja peruskorjauksen kustannusten arviointi, on otettu käyttöön
66	4.2. Tuki asuinrakennusten kunnostamiseen	Tavoite	Asunnot, joiden energiatehokkuus on parantunut
69	4.3. Tuki pienten asuinrakennusten kunnostamiseen	Tavoite	Asunnot, joiden energiatehokkuus on parantunut
72	4.4. Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa	Välitavoite	Asiaa koskevan primaari- ja/tai sekundaarilainsäädännön voimaantulo ja ohjeaineiston julkaiseminen uusiutuvan energian tuotantolaitosten ja energiavarastojen asentamisen esteiden vähentämiseksi
85	5.2. Tallinnan ja Rohukülan länsiosan rakentaminen	Tavoite	Uuden rautatien valmiiksi saattaminen (liikennevalmius)
87	5.3. Rail Baltic -yhteisterminaalin rakentaminen Tallinnaan	Välitavoite	Terminaalin kauttakulun loppuun saattaminen
94	6.1. Kattava muutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Välitavoite	Sairaalaverkoston kehittämissuunnitelmaa koskevan valtioneuvoston asetuksen voimaantulo
102	6.2. Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Tavoite	10 prosenttia rakennusurakan volyymista täyttyy
111	6.5. Monikäyttöisten lääkintähelikoptereiden valmiuksien kehittäminen	Tavoite	Helikoptereiden vastaanotto
119	6,8 Pitkäaikaishoito	Välitavoite	Sosiaalisen suojelun ministerin asetuksen voimaantulo
120	6,8 Pitkäaikaishoito	Välitavoite	Suurista hoitotarpeista kärsivien lasten tukijärjestelmää koskevien lainsäädäntömuutosten voimaantulo
		Erän suuruus	145 394 882 euroa

Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

3	1.1. Digitalisaatio yrityksissä	Tavoite	Avustusten myöntäminen
5	1.2. Sähköisen rakentamisen kehittäminen	Välitavoite	Julkisten palvelujen saatavuus sähköisen rakentamisen alustalla
6	1.2. Sähköisen rakentamisen kehittäminen	Tavoite	Kehittämis- ja prototyyppihankkeiden loppuun saattaminen
9	1.3. Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen	Tavoite	Loppuun saatettujen hankkeiden kokonaismäärä
33	2,4 Tuotantoyritysten liiketoimintamallien nykyaikaistaminen	Tavoite	Tuettujen hankkeiden lukumäärä
45	3,1 Datan hallinnan ja avoimen datan osaamiskeskuksen perustaminen ja kehittäminen	Tavoite	Tietojen laadun parantamiseen tähtäävien hankkeiden loppuun saattaminen
46	3,1 Datan hallinnan ja avoimen datan osaamiskeskuksen perustaminen ja kehittäminen	Tavoite	Datakokonaisuuksien julkaiseminen kansallisessa avoimen datan portaalissa
48	3,2 Tapahtumapalvelujen ja ennakoivien digitaalisten julkisten palvelujen kehittäminen yksityishenkilöille	Tavoite	Henkilökohtaisten tapahtumien ja ennakoivien palvelujen käynnistäminen
50	3.3. Tapahtumapalvelujen ja yrittäjien digitaalisen palveluväylän kehittäminen	Tavoite	Liiketapahtumapalvelujen ja palveluväylän toteuttamista edistävien tietoteknisten kehityssuuntien käyttöönotto
52	3,4 #Bürokratt-ohjelma (kansallinen virtuaaliavustajafoorumi ja ekosysteemi)	Tavoite	Bürokrattin virtuaaliavustajan käyttöönotto digitaalisissa julkisissa palveluympäristöissä
53	3,4 #Bürokratt-ohjelma (kansallinen virtuaaliavustajafoorumi ja ekosysteemi)	Tavoite	Digitaalisten julkisten palvelujen saatavuus virtuaalisen avustaja-alustan kautta
62	3.8. Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen rakentaminen	Tavoite	Erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkon käyttöönotto uusiin toimipaikkoihin
73	4.4. Vihreän siirtymän edistäminen energiataloudessa	Välitavoite	Hallitus hyväksyy energia-alan kansallisen kehittämissuunnitelman
93	5.5. Kuntien investoinnit polkupyöriin ja kulkuväyliin	Tavoite	Pyörä- ja kävelytieinfrastruktuurit valmiit
103	6.2. Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Tavoite	50 prosenttia rakennusurakan volyymista täyttyy
104	6.2. Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Sopimus Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen varustamisesta sen saattamiseksi täysin toimintakykyiseksi allekirjoitetaan
115	6.6. Työmarkkinatoimenpiteiden toteuttaminen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi	Tavoite	My First Job -järjestelmään osallistuvien nuorten lukumäärä
		Erän suuruus	145 394 882 euroa

Seitsemäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi

10	1.3. Digitaalisten rahtikirjapalvelujen kehittäminen	Välitavoite	Digitaalisten rahtikirjojen kehittämisen ja käyttöönoton jälkiarviointi
13	1.4. Osaamisen uudistaminen yritysten digitalisaatiota varten	Tavoite	Koulutuksen loppuun saattaminen
18	1.5.1. Yritysten kilpailukyvyn tukeminen ulkomaisilla markkinoilla – Maa- ja aluekohtaiset strategiat	Tavoite	Maa- ja aluekohtaisten vientistrategioiden lukumäärä
20	1.5.2. Yritysten kilpailukyvyn tukeminen ulkomaisilla markkinoilla – Innovatiiviset liiketoimintakeskukset keskeisillä vientimarkkinoilla	Tavoite	Avattujen yrityskeskusten lukumäärä
22	1.5.3. Yritysten kilpailukyvyn tukeminen ulkomaisilla markkinoilla – maailmanlaajuiset sähköisen viennin vaikutusryhmät ja virtuaalivaiheet	Tavoite	Maailmanlaajuisten vaikutusryhmien tekemien tarkastuskäyntien lukumäärä ja niiden merkittävien tapahtumien määrä, joissa Viro oli edustettuna ”virtuaalivaiheissa”
27	2.2. Vihreät taidot yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi	Tavoite	Koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmiin osallistuvat henkilöt
30	2.3. Vihreän teknologian kehittämisohjelmat	Tavoite	Vihreän teknologian kehittämisohjelmasta tuettujen klusterien lukumäärä
31	2.3. Vihreän teknologian kehittämisohjelmat	Tavoite	Vihreän teknologian kehittämisohjelmasta tuettujen ja yksityisiä investointeja saaneiden startup-yritysten lukumäärä
36	2.5. Resurssitehokkaan vihreän teknologian käyttöönotto	Tavoite	Loppuun saatettujen hankkeiden lukumäärä
40	2.6. Vihreä rahasto	Tavoite	Riskipääomarahastoihin tehtyjen sijoitusten tai yrityksiin tehtyjen pääomasijoitusten määrä
43	2.7. Luodaan mahdollisuuksia uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vihreän vetyteknologian käyttöönotolle	Tavoite	Uusiutuviin energialähteisiin perustuville vihreän vedyn teknologioille myönnetyt avustukset, joiden määrä on vähintään 49,49 miljoonaa euroa
60	3.7. Tietojärjestelmä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen reaaliaikaista strategista analysointia varten	Välitavoite	Uuden reaaliaikaisen tieto- ja viestintätekniikan analysointijärjestelmän kehittäminen strategisen analyysin keskusta varten ja toimittaminen rahanpesun selvittelykeskukselle
67	4.2. Tuki asuinrakennusten kunnostamiseen	Tavoite	Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu vuotuinen vähennys
75	4.5. Ohjelma sähköverkon vahvistamiseksi uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (kuten suojautuminen myrskyiltä)	Tavoite	Siirtoverkkoon tehtävien investointien kautta luotu uusiutuvan energian liitäntäkapasiteetin lisäys
77	4.6. Teollisuuden energiantuotannon edistämistä koskeva ohjelma	Tavoite	Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön lisäkapasiteetti verkkoon liitetyillä teollisuusalueilla tai niiden läheisyydessä
79	4.7. Energian varastointia koskeva pilottiohjelma	Tavoite	Investointituesta johtuva lämmönvarastointikapasiteetin lisäys
80	4.7. Energian varastointia koskeva pilottiohjelma	Tavoite	Investointituesta johtuva sähkön varastointikapasiteetin lisäys
83	5.1. Turvallisen, vihreän, kilpailukykyisen, tarveperusteisen ja kestävän liikenne- ja energiainfrastruktuurin käyttöönotto	Välitavoite	Liikenteen ja liikkuvuuden kehittämissuunnitelman 2021–2035 täytäntöönpano
88	5.3. Rail Baltic -yhteisterminaalin rakentaminen Tallinnaan	Välitavoite	Uuden rautatieaseman valmistuminen
98	6.1. Kattava muutos terveydenhuollon organisaatiossa Virossa	Välitavoite	Sosiaaliministeriön ja Tarton yliopiston välisen, lääkäripulasta tietyillä erikoisaloilla tehdyn sopimuksen muuttamisesta annetun ministerin asetuksen voimaantulo
105	6.2. Pohjois-Viron lääketieteellisen kampuksen perustaminen	Välitavoite	Rakennustöiden loppuun saattaminen
112	6.5. Monikäyttöisten lääkintähelikoptereiden valmiuksien kehittäminen	Tavoite	Rakennettujen tai laajennettujen lentotukien loppuun saattaminen
		Erän suuruus	96 929 921 euroa

OSIO 3: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta ja täytäntöönpano toteutetaan seuraavien järjestelyjen mukaisesti:

Johtava ministeriö ja valtion yhteinen palvelukeskus huolehtivat elpymis- ja palautumissuunnitelman yleisestä koordinoinnista, seurannasta ja täytäntöönpanosta. Valtion yhteisen palvelukeskuksen tehtävänä on hoitaa hallintoviranomaisen tehtävät. Valtiovarainministeriön budjettiosasto vastaa seurannasta ja arvioinnista yhteistyössä valtion yhteisen palvelukeskuksen kanssa.

Alakohtaiset ministeriöt ja virastot hoitavat niille osoitettuja velvollisuuksia, jotka liittyvät suunnitelman täytäntöönpanoon. Niiden yksiköt tukevat myös toimivaltaansa kuuluvien hankkeiden edistymisen seurantaa ja tekevät tiivistä yhteistyötä valtion yhteisen palvelukeskuksen ja valtiovarainministeriön kanssa. Tätä varten nykyistä rakennerahastojen toimintajärjestelmää (SFOS) käytetään kaikkien suunnitelman täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvien tietojen tallentamiseen.

Valtiovarainministeriön varainhoidon valvonnasta vastaava osasto, tarkastusviranomainen, suorittaa käyttöön otettujen hallinto- ja valvontajärjestelmien säännöllisiä tarkastuksia. Se laatii myös yhteenvedon maksupyyntöjen yhteydessä tehdyistä tarkastuksista. Tarkastusviranomainen toimii myös petostentorjunnan koordinointiyksikön isäntänä.

Kaikki kansalliset ja ulkoiset lähteet on budjetoitava yhdessä alakohtaisiin ohjelmiin, jotta voidaan seurata avoimesti alakohtaista rahoitusta ja havaita riskit ja estää kaksinkertainen rahoitus.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä taustatiedot

Hallintoviranomaisena toimiva State Shared Service Center vastaa maksupyyntöjen esittämisestä Euroopan komissiolle ja sellaisen johdon vahvistuslausuman laatimisesta, jolla se vahvistaa, että varat on käytetty aiottuun tarkoitukseen, että tiedot ovat täydellisiä, tarkkoja ja luotettavia ja että valvontajärjestelmä antaa tarvittavan varmuuden. Lisäksi valtiovarainministeriö huolehtii seurannasta ja arvioinnista yhteistyössä valtion yhteisen palvelukeskuksen kanssa.

Suunnitelman täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvät tiedot tallennetaan olemassa olevaan yhdennettyyn tietojärjestelmään eli rakennerahastojen toimintajärjestelmään (SFOS). SFOS-järjestelmä mukautetaan asetuksen (EU) 2021/241 vaatimuksiin, jotka koskevat tiedonkeruuta, edistymiskertomuksia ja maksupyyntöjä, mukaan lukien indikaattorien ja muiden välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen osoittamiseksi ja niistä raportoimiseksi tarvittavien tietojen kerääminen. Kaikkien suunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden on käytettävä SFOS-järjestelmää. SFOS-järjestelmässä olevia tietoja on jatkuvasti päivitettävä suunnitelman edistymisestä ja tuloksista, mukaan lukien havaitut puutteet ja kaikki toteutetut korjaavat toimet.

Kun tämän liitteen 2.1 jaksossa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Viron on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö rahoitusosuuden maksamiseksi. Viron on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysimääräinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(2) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(3) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(4) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(5) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(6) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(7) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(8) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(9) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(10) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(11)

Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(12) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(13) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(14) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(15) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(16) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(17) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(18) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(19) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(20) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(21) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(22) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(23) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

(24) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.

Top

Choose the experimental features you want to try