EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.9.2021

COM(2021) 579 final

2021/0297(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 kumoamisesta

{SEC(2021) 330 final} - {SWD(2021) 266 final} - {SWD(2021) 267 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unioni on myöntänyt vuodesta 1971 kehitysmaille 1 tullietuuksia yleisessä tullietuusjärjestelmässä, jäljempänä ’GSP-järjestelmä’. GSP-järjestelmä on osa yhteistä kauppapolitiikkaa EU:n ulkoisesta toiminnasta annettujen yleisten määräysten mukaisesti. 2  

GSP on yksi tärkeimmistä EU:n kaupan välineistä, jolla autetaan kehitysmaita integroitumaan maailmantalouteen, vähennetään köyhyyttä ja tuetaan kestävää kehitystä edistämällä keskeisiä ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa. GSP-järjestelmä koostuu seuraavista kolmesta järjestelystä:

·Vakio-GSP on matalan ja alemman keskitulotason maita varten. Sen avulla alennetaan tullimaksuja tai poistetaan ne kokonaan kahdessa kolmasosassa EU:n tullinimikkeistä.

·GSP+ on kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävä erityinen kannustusjärjestely, jossa tullit alennetaan 0 prosenttiin yleisesti ottaen samoissa tullinimikkeissä kuin vakio-GSP:ssä. Se myönnetään heikossa asemassa oleville matalan ja alemman keskitulotason maille, jotka panevat täytäntöön 27 kansainvälistä yleissopimusta ihmisoikeuksista, työntekijöiden oikeuksista, ympäristönsuojelusta ja hyvästä hallinnosta.

·EBA (Kaikki paitsi aseet) on vähiten kehittyneitä maita koskeva erityisjärjestely, jossa niille annetaan kaikkia tuotteita koskeva tulliton ja kiintiötön pääsy EU:n markkinoille aseita ja ampumatarvikkeita lukuun ottamatta.

(a)helpottamalla GSP+-järjestelyyn pääsyä yhä useampien vähiten kehittyneiden maiden osalta, jotka jäävät EBA-järjestelyn ulkopuolelle;

(b)mukauttamalla tuotteiden kynnysarvoja siten, että etuudet kohdennetaan paremmin vähemmän kilpailukykyisiin tuotteisiin ja maihin;

(c)ottamalla huomioon muuttuvat prioriteetit, kuten ne, jotka tukevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ulottamalla negatiivinen ehdollisuus koskemaan myös ympäristöä ja hyvää hallintoa koskevia yleissopimuksia;

(d)saattamalla kansainvälisiä yleissopimuksia koskevat luettelot ajan tasalle kohdennetusti ja hallittavasti vaarantamatta kuitenkaan seurantaprosessia;

(e)tekemällä etuuksien peruuttamisprosessista joustavampi kiireellisissä tapauksissa;

(f)tehostamalla GSP+-sitoumusten seurantaa ja täytäntöönpanoa esimerkiksi lisäämällä avoimuutta ja asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista, myös sääntöjen noudattamatta jättämistä koskevia kanteluita varten hiljattain perustetun keskitetyn yhteyspisteen kautta.

Aloite on osa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

GSP-järjestelmän yleiset tavoitteet ovat yhdenmukaisia komission 18. helmikuuta 2021 antamassa tiedonannossa Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka 3 vahvistettujen analyysien ja näkökulmien kanssa. Kauppapolitiikan uudelleentarkastelussa vahvistetaan, että GSP-järjestelmän tarkastelun tavoitteena on lisätä edelleen kehitysmaiden kaupankäyntimahdollisuuksia, jotta voidaan vähentää köyhyyttä ja luoda työpaikkoja kansainvälisten arvojen ja periaatteiden pohjalta. Lisäksi siinä pannaan merkille, että on EU:n edun mukaista tukea heikommassa asemassa olevien kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen, tukea monenvälisyyttä ja varmistaa yleismaailmallisten arvojen kunnioittaminen painottaen ilmasto- ja ympäristöhaasteita ja ollen samalla valmis toimimaan päättäväisesti etujensa puolustamiseksi.

Aloite on yhdenmukainen kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen (CTEO) ja keskitetyn yhteyspisteen (SEP) perustamisen, toimitusketjun due diligence -prosessia koskevan lainsäädännön meneillään olevan kehittämisen, äskettäin perustetun EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän sekä käynnissä olevan kehitysyhteistyön ohjelmasuunnittelun kanssa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

GSP-järjestelmän jatkaminen on osa EU:n poliittista sitoumusta tukea kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti, mikä näkyy YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, joihin kaikki Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenet ovat sitoutuneet. GSP-järjestelmän tavoitteet ovat yhdenmukaisia EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuuden kanssa, joka on keskeinen osa kehitysyhteistyön myönteisten vaikutusten ja tuloksellisuuden lisäämiseen tähtääviä EU:n toimia. 4  Lisäksi se on johdonmukainen niiden perussopimuksen määräysten kanssa, jotka koskevat kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämistä ulkoisen toiminnan avulla, sekä tuontia sääntelevien kauppaa koskevien määräysten, EU:n vihreän kehityksen ohjelman aloitteiden sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Uuden GSP-asetuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artikla, jossa vahvistetaan EU:n yhteinen kauppapolitiikka.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Yhteinen kauppapolitiikka mainitaan SEUT-sopimuksen 3 artiklassa yhtenä unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvana alana.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

•Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatetta noudatetaan, koska ehdotukseen sisältyy vain vähäisiä vaikuttavuutta ja tehokkuutta koskevia mukautuksia. Ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi, jonka 3 luvussa (Miksi EU:n olisi toimittava?), 6 luvussa (Mitä toimintavaihtoehtojen vaikutukset ovat?) ja 7 luvussa (Toimintavaihtoehtojen vertailu) käsitellään oikeasuhteisuutta. Aloitteen käytännön vaikutuksia käsitellään lainsäädäntöehdotuksen liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin liitteessä 3 (Kehen asia vaikuttaa ja miten?). Ehdotukseen sisältyvät politiikkavalinnat kuvataan liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin 8 luvussa (Parhaaksi arvioidut vaihtoehdot), ja ne voidaan tiivistää seuraavasti:

–Säilytetään nykyinen rakenne, joka koostuu kolmesta järjestelystä.

–Muutetaan haavoittuvuutta (taloudellista tukikelpoisuutta) koskevia kriteerejä GSP+-järjestelyssä, jotta vähiten kehittyneiden maiden luokasta nousevat maat voivat liittyä GSP+-järjestelyyn.

–Tarkastellaan uudelleen tuotteiden graduaation kynnysarvoja.

–Ulotetaan negatiivinen ehdollisuus koskemaan myös ympäristöä ja hyvää hallintoa koskevia yleissopimuksia ja tarkistetaan kansainvälisiä yleissopimuksia koskevaa luetteloa.

–Laajennetaan ja parannetaan peruuttamista koskevaa menettelyä (suoritetaan sosioekonomisten vaikutusten arviointi, säädetään nopean toiminnan mekanismista, joka voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisen vakavien rikkomisten yhteydessä, laajennetaan välineen soveltamisalaa niin, että se kattaa myös ympäristöä ja hyvää hallintoa koskevien yleissopimusten periaatteet ja muut alat, jotka liittyvät esimerkiksi muuttoliikkeeseen).

–Parannetaan avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista ja virtaviivaistetaan seurantajaksoa (raportointi kolmen vuoden välein).

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

GSP-järjestelmästä ja ehdotetuista uudistusvaihtoehdoista järjestettiin avoin julkinen kuuleminen 11. maaliskuuta 2020 ja 15. heinäkuuta 2020 välisenä aikana. Yksityiskohtainen yhteenveto sidosryhmien kuulemisesta on liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin liitteessä 2.

Julkiseen kuulemiseen saatiin 512 vastausta. Vastaajista 54 prosenttia oli EU:n sidosryhmiä, 41 prosenttia GSP-maista ja loput 5 prosenttia muista maista (kuten Yhdistynyt kuningaskunta). Vastaajatyypin mukaan jaoteltuna suurin osa vastauksista tuli yrityksiltä/elinkeinoelämän järjestöiltä (28 prosenttia). Seuraavina tulevat liike-elämän järjestöt (24 prosenttia), EU:n kansalaiset (17 prosenttia), julkinen sektori (12 prosenttia), kansalaisyhteiskunta (kansalaisjärjestöt, ympäristö- ja kuluttajajärjestöt sekä tiedeyhteisö, 8 prosenttia) ja muut (mukaan lukien ammattiliitot, 7 prosenttia).

Suuri enemmistö eli noin 70 prosenttia vastaajista katsoo, että kansainvälinen kauppa voi edistää merkittävästi köyhyyden poistamista kehitysmaissa, 10 prosenttia uskoo, että sen vaikutus voi olla vähäinen, ja 17 prosenttia katsoo, että se ei voi edistää köyhyyden lievittämistä. GSP-maiden näkemykset kaupan köyhyyttä lievittävästä roolista ovat selvästi myönteisempiä. Näistä vastaajista 92 prosenttia toteaa, että kaupalla voi olla merkittävä vaikutus, kun taas EU:n vastaajista tätä mieltä on 52 prosenttia. Sitä vastoin 19 prosenttia EU:n vastaajista katsoo, että kauppa ei voi auttaa köyhyyden poistamisessa, kun vastaava osuus GSP-maissa on 2 prosenttia. Kysymykseen siitä, miten kauppa vaikuttaa köyhyyden lievittämiseen, useimmat vastaajat viittasivat työpaikkojen luomiseen ja pitkällä aikavälillä osaamisen kehittämiseen viennin kautta.

Keskimäärin GSP-järjestelmällä katsotaan olevan myönteisiä vaikutuksia kaikilla kestävän kehityksen aloilla.

Vastaajista 86 prosenttia pitää tärkeänä, että EU seuraa edelleen 27 kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanon tasoa GSP+-edunsaajamaissa, kun taas 8 prosenttia pitää sitä merkityksettömänä. Vastaajat katsovat, että monet tietolähteet tarjoavat hyödyllistä tietoa, jonka avulla komissio voi seurata kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoa. Tärkeimpiä lähteitä ovat yleissopimusten valvontaelinten eli YK:n, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja muiden kansainvälisten järjestöjen raportit, ja hieman niitä vähäisempi merkitys on edunsaajamaiden liike-elämän ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen toimittamilla tiedoilla.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

BKP Economic Advisors GmbH teki ulkopuolisen tutkimuksen, jäljempänä ’tutkimus’, joka pohjautui vaikutustenarvioinnin luonnokseen. Tutkimuksen loppuraportti julkaistiin toukokuussa 2021, ja se on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. 7 Tutkimuksessa seurattiin väliarvioinnin päätelmiä ja keskityttiin useisiin toimintavaihtoehtoihin, joilla voitaisiin parantaa GSP-välineen yleisten tavoitteiden saavuttamista. Siinä otettiin huomioon nykyinen kirjallisuus ja edellä kuvatun avoimen julkisen kuulemisen tulokset. Tiivistelmä tutkimuksen suosituksista on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. 8

Asiaa tukevan tutkimuksen tulokset esiteltiin GSP-asiantuntijaryhmälle seuraavina ajankohtina: 20. lokakuuta 2020, 7. joulukuuta 2020 ja 23. helmikuuta 2021. Kansainvälisen kaupan valiokunnalle (INTA) ne esitettiin suljetuin ovin järjestetyssä teknisessä esityksessä 12. huhtikuuta 2021.

•Vaikutustenarviointi

(1)GSP-järjestelyt ja edunsaajamaat (maakohtainen graduaatio)

Tässä ryhmässä tarkastellaan GSP-edunsaajien määrän jatkuvaa vähentymistä. Maat voivat menettää pääsyn GSP-järjestelmään, jos ne tekevät vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa tai jos ne siirtyvät ylemmän keskitulotason maiden luokkaan. Vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtoja yleisen tullietuusjärjestelmän kolmiportaisen rakenteen ja järjestelmän maakohtaisen kattavuuden muuttamiseksi. Tutkimus osoittaa, ettei ole mitään pakottavaa syytä muuttaa GSP-järjestelmän nykyistä rakennetta tai maakohtaista kattavuutta, koska järjestelmä on jo keskittynyt apua eniten tarvitseviin maihin ja kolmitasoinen rakenne vastaa edunsaajien erilaisiin kehitystarpeisiin.

Vaihtoehto, joka edistää eniten köyhyyden poistamista koskevaa yleistä tavoitetta ja kehitysmaiden viennin lisäämistä koskevaa erityistavoitetta, on muuttaa GSP+-järjestelyssä olevia taloudellista haavoittuvuutta koskevia kriteereitä. Tällä vaihtoehdolla pyritään lieventämään merkittäviä kielteisiä seurauksia, joita aiheutuu EBA-etuuksien menettämisestä sen jälkeen, kun maa on noussut vähiten kehittyneiden maiden luokasta.

Katkeamattomalla pääsyllä GSP-järjestelmään (etenkin GSP+-järjestelyyn) on merkitystä sille suhteellisen suurelle määrälle vähiten kehittyneitä maita, jonka odotetaan menettävän EBA-asemansa tulevina vuosina. Asiaa tukevassa tutkimuksessa todetaan, että niistä 12 maasta, jotka todennäköisesti jäävät EBA-järjestelyn ulkopuolelle seuraavan asetuksen voimassaoloaikana, kuudelle aiheutuu todennäköisesti merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tämä koskee erityisesti Bangladeshia.

Sen vuoksi asiaa tukevassa tutkimuksessa ja vaikutustenarvioinnissa ehdotetaan seuraavia vaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että kaikki EBA-maat, joiden odotetaan nousevan vähiten kehittyneiden maiden luokasta, voisivat siirtyä GSP+-järjestelyyn: 1) säilytetään nykyinen rakenne, joka koostuu kolmesta järjestelystä ja 2) muutetaan haavoittuvuutta (taloudellista tukikelpoisuutta) koskevia kriteerejä, jotta useammat vähiten kehittyneiden maiden luokasta nousevat maat voivat liittyä GSP+-järjestelyyn.

(2)Tuotekate ja tuotteiden graduaatiomekanismi

Asiaa tukevassa tutkimuksessa ja vaikutustenarvioinnissa analysoitiin, kohdistuuko graduaatiomekanismi riittävän hyvin kilpailukykyisimpiin tuotteisiin 9 ja kilpailukykyisimpiin maihin (vaihtoehto laajentaa tuotteiden graduaatiomekanismi koskemaan vakio-GSP:n lisäksi GSP+- tai EBA-edunsaajia). Lisäksi niissä arvioitiin, kuvastaako tuotekate GSP-edunsaajien vientipotentiaalia.

Sosioekonomisessa analyysissa todettiin, että graduaatiomekanismin nykyinen määritelmä voitaisiin säilyttää ja että sitä voitaisiin edelleen soveltaa ainoastaan vakio-GSP-järjestelyyn. Merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei havaita, jos tuotteiden graduaatio ulotetaan koskemaan GSP+- tai EBA-edunsaajamaita tai jos tuotekate ulotetaan koskemaan uusia aloja ja tuotteita.

Sen vuoksi ehdotetaan, että tuotteiden graduaatio säilytetään ainoastaan vakio-GSP:n osalta, mutta tuotteiden graduaatiota koskevia kynnysarvoja tarkastellaan uudelleen. Ehdotetaan, että nykyinen jaksoon kohdistuva graduaatiomenetelmä säilytetään ja että tuotteiden graduaatiota koskevia kynnysarvoja alennetaan 10 prosenttiyksikköä.

(3)Tullietuuksien saamisen/säilyttämisen ehdollisuus

GSP:n ehdollisuus on edelleen yksi tärkeimmistä EU:n välineistä, joilla edistetään ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sekä työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja hyvän hallintotavan kunnioittamista GSP-edunsaajamaissa. Maa ei saisi hyötyä etuuskohtelujärjestelyistä, jos se toimii tavalla, joka on vastoin kansainvälisiä normeja ja periaatteita ja siten myös sen omia kehitystarpeita. Vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtoja, jotka koskevat positiivisen ja negatiivisen ehdollisuuden laajentamista, GSP-järjestelmän kannalta merkityksellisten yleissopimusten luettelon muuttamista ja etuuksien peruuttamisprosessin muuttamista.

Väliarvioinnin ja sitä tukevan tutkimuksen perusteella tärkein päätelmä on laajentaa negatiivinen ehdollisuus (eli nykyisen GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 19 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiset peruuttamista koskevat säännökset) koskemaan myös ympäristöä ja hyvää hallintoa koskevia yleissopimuksia (tällä hetkellä se koskee vain keskeisiä ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevia YK:n ja ILO:n yleissopimuksia). Toisena tavoitteena on vahvistaa GSP-järjestelmän vaikutusta kestävään kehitykseen päivittämällä kansainvälisten yleissopimusten luetteloa ja parantamalla peruuttamista koskevaa menettelyä.

Ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskeviin yleissopimuksiin tällä hetkellä sovellettavista GSP:n valvonta- ja peruuttamismekanismeista saadut kokemukset viittaavat siihen, että negatiivisen ehdollisuuden laajentaminen ympäristöä ja hyvää hallintoa koskeviin yleissopimuksiin loisi vastaavat mahdollisuudet käsitellä kyseisiä aihealueita koskevia kysymyksiä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukemiseksi ja edistäen EU:n vihreän toimintaohjelman myötävaikutusta GSP-edunsaajamaihin.

GSP-järjestelmän peruuttamista koskevasta menettelystä tähän mennessä saadut kokemukset osoittavat, että lopullisen päätöksen tekeminen voi olla hidasta. Kaikkien aiempien peruuttamista koskevien päätösten tekeminen kesti jopa kaksi vuotta, mukaan lukien peruuttamista edeltävät tutkimuksen valmisteluvaiheet. Poikkeuksellisen vakavat rikkomiset edellyttävät kuitenkin, että komissiolla on keinot reagoida nopeasti. Sen vuoksi ehdotetaan nopean toiminnan mekanismia, jossa otetaan huomioon edunsaajamaan erityisolosuhteet.

EBA-etuuksien väliaikaisesta ja osittaisesta peruuttamisesta 10 Kambodžalta vuonna 2020 saadut kokemukset ovat osoittaneet, että etuuksien peruuttamisen sosioekonomisia vaikutuksia asianomaisilla tuotannonaloilla on tarpeen arvioida huolellisesti, jotta ei vahingoiteta heikoimmassa asemassa olevaa väestönosaa.

(4)Avoimuus GSP-sitoumusten seurannassa ja täytäntöönpanossa

Komissio nimitti heinäkuussa 2020 kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen, jonka tehtävänä on kauppapolitiikan parempi täytäntöönpano. Tähän liittyen komissio käynnisti marraskuussa 2020 uuden kantelumekanismin, jäljempänä ’keskitetty yhteyspiste’, jolla se pyrkii tehostamaan kauppasitoumusten täytäntöönpanoa ja sen valvontaa. Komissio saa keskitetyn yhteyspisteen kautta kanteluita erilaisista kauppapolitiikkaan liittyvistä seikoista, kuten GSP-sitoumusten rikkomisesta. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää tämä uusi kantelujärjestelmä GSP-asetukseen erityisesti peruuttamista koskevan menettelyn osalta.

Sidosryhmät, joita kuultiin vuoden 2018 väliarvioinnin ja vuoden 2021 asiaa tukevan tutkimuksen yhteydessä, toivat esiin tarpeen parantaa avoimuutta ja viestintää GSP-järjestelmän seurannan ja täytäntöönpanon eri vaiheissa. Tämä voisi auttaa vahvistamaan seurantajärjestelmää ja edistää tehokkaampaa vuoropuhelua edunsaajamaiden kanssa sekä vahvistaa sidosryhmien osallistumista GSP-järjestelmään.

Vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtoja, jotka koskevat seurantaprosessin parantamista ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista sekä GSP+-seurantajakson mukauttamista. Sen vuoksi ehdotetaan, että seurantaprosessia varten julkaistaan suuntaviivat, jotka koskevat mukana olevia toimijoita ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia. Lainsäädäntöehdotuksessa selvennetään, mitä tarkoitetaan eri tietolähteiden laajalla sisällyttämisellä GSP+-järjestelmään seurantaa varten ja ehdotetaan, että GSP-seurantasyklin kestoa muutetaan kahdesta kolmeen vuoteen.

(5)Suojatoimenpiteiden käyttö

Asiaa tukevassa tutkimuksessa ja vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan kahta vaihtoehtoa automaattisten suojatoimenpiteiden soveltamisalan laajentamiseksi. Ne koskevat tuotekatetta ja GSP-edunsaajia. Päätelmänä on, että kumpikaan niistä ei johtaisi tämän mekanismin soveltamisen kasvamiseen. Näin ollen suojamekanismiin ei näytä olevan tarpeen tehdä suuria muutoksia. Sen vuoksi ehdotetaan, että tehdään vain seuraavat tekniset mukautukset ja parannukset, joilla pyritään sovittamaan automaattiset suojatoimenpiteet paremmin tuotteiden graduaatioon: 1) Tuonnin kasvu GSP-jaksojen tasolla olisi laskettava tuontiarvon eikä tuontimäärien perusteella, koska kunkin jakson tuotteet ovat heterogeenisiä. Näin voitaisiin paremmin kirjata lisääntynyt tuonti, joka voisi vahingoittaa EU:n taloutta. 2) Automaattisia suojatoimenpiteitä ja tuotteiden graduaatiota koskevat kynnysarvot olisi yhdenmukaistettava, jotta varmistetaan näiden kahden mekanismin keskinäinen täydentävyys.

Parhaaksi arvioitujen vaihtoehtojen kokonaisvaikutus

Ehdotettujen toimintavaihtoehtojen taloudelliset ja muut kuin taloudelliset (sosiaaliset sekä ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvät) kokonaisvaikutukset ovat rajalliset, koska nykyinen GSP-järjestelmän kolmiportainen rakenne ehdotetaan säilytettäväksi. Näin on pyritty rajoittamaan tarkasti reaalisen BKT:n, hyvinvoinnin, EU:hun suuntautuvan kokonaisviennin ja valtion tulojen odotettua supistumista, joka voisi kohdistua vakio-GSP- tai GSP+-edunsaajamaihin, jos nykyinen rakenne muuttuu perusskenaarioon verrattuna. Jos yleinen vakio-GSP- ja/tai GSP+-järjestely lakkautetaan, viennin odotetaan vähenevän merkittävästi tietyillä aloilla, kuten tekstiilien ja vaatteiden, nahkan ja jalkineiden, maatalouselintarvikkeiden, kemikaalien, kumin ja muovien aloilla. Asiaa tukevan tutkimuksen taloudellinen analyysi on tehty yleisen tasapainon malliin perustuvien simulaatioiden avulla. Siinä on havaittu (kaikissa muissa skenaarioissa kuin GSP-järjestelmän nykyisen rakenteen säilyttämisessä) negatiivinen vaikutus sekä EU:n että GSP-edunsaajien (vaikutus voi olla joillakin näistä suurempi kuin muilla) 11 BKT:hen ja kauppaan, ja se tukee tätä perusvalintaa järjestelmän ja sen nykyisen rakenteen jatkuvuuden puolesta.

Päätös rakentaa silta kohti GSP+-järjestelyä niille vähiten kehittyneille maille, jotka joutuvat EBA-järjestelyn ulkopuolelle, (muuttamalla GSP+-järjestelyn taloudellisia tukikelpoisuutta koskevia kriteerejä) vahvistaa jatkuvuutta ja vähentää vähiten kehittyneisiin maihin mahdollisesti kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

Mahdollisiin (osittaisiin tai alakohtaisiin) peruuttamisiin liittyvän ehdollisuuden aktiivisemmalla käytöllä odotetaan olevan myönteinen vaikutus GSP-järjestelmän tehokkuuteen, koska se edistäisi GSP-järjestelmän kestävän kehityksen tavoitetta. Se olisi myös johdonmukaista EU:n muiden politiikkojen kanssa, erityisesti kehitysyhteistyön, ihmisoikeuksien ja sosiaalisten kysymysten edistämisen sekä EU:n Agenda 2030 -toimintaohjelman edistämisen kanssa.

Yleinen vaikutus poliittisiin suhteisiin

Jatkamalla GSP-järjestelmää ehdotetuilla kohdennetuilla muutoksilla EU lähettää merkittävän kannustavan signaalin kehityskumppaneille ja ylläpitää olennaista foorumia edunsaajamaiden kanssa tehtävälle yhteistyölle, jotta voidaan saada aikaan muutos, joka on johdonmukainen EU:n arvojen ja kehityspolitiikan johdonmukaisuuden kanssa.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Hyötyjä ja kustannuksia koskevat täydelliset taulukot ovat ehdotuksen liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin liitteessä 3. Ehdotettujen tavoitteiden mahdollisia hyötyjä on vaikea arvioida määrällisesti, koska niihin liittyy usein teknisiä parannuksia GSP-järjestelmän nykyiseen rakenteeseen ja säännöksiin, jotta voidaan maksimoida järjestelmän tehokkuus ja vaikuttavuus ja lisätä edunsaajamaiden mahdollisuuksia kestävään talouskehitykseen. Järjestelmän ennakoitavuuden ja vakauden varmistamiseksi tässä ehdotuksessa säilytetään nykytilanne, jos muutokseen ei ole pakottavaa syytä. Aloitteessa ehdotetuilla muutoksilla on seuraavat käytännön vaikutukset, hyödyt ja niihin liittyvät kustannukset suhteessa perustasoon ryhmäkohtaisesti:

(g)Järjestelyt ja maakohtainen kattavuus: Kaikki EBA-järjestelyn ulkopuolelle joutuvat maat olisivat lähtökohtaisesti oikeutettuja GSP+-järjestelyyn, jos niiden viranomaiset sitä pyytävät. Tämä on lieventävä toimenpide. Hyötyjä ei odoteta, mutta sillä pyritään välttämään tappioita ja vakavia kielteisiä taloudellisia vaikutuksia, jotka aiheutuisivat vähiten kehittyneiden maiden luokasta nousevien maille, jotka menettäisivät EBA-etuuskohtelun. Lisäksi se tukee GSP-järjestelmän kehitystavoitetta varmistamalla, että apua eniten tarvitsevat maat pääsevät edelleen järjestelmän piiriin. Samalla järjestelmää yksinkertaistettaisiin jonkin verran ja asiaankuuluvien perusteiden laskentaan ja seurantaan liittyvää hallinnollista rasitetta vähennettäisiin.

(h)Tuotekate ja tuotteiden graduaatio: Tuotteiden graduaatiota koskevia kynnysarvoja muuttamalla pyritään lisäämään tuotteiden graduaatiomekanismin tehokkaampaa kohdentamista kilpailukykyisiin tuotteisiin. Tämän odotetaan parantavan järjestelmän kohdentamista eniten apua tarvitseviin tuotteisiin ja maihin.

(i)Ehdollisuus: Negatiivisen ehdollisuuden laajentaminen edistää osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaa kannustamalla GSP-edunsaajamaita parantamaan ilmasto- ja ympäristösopimusten täytäntöönpanoa ja parantamaan hyvää hallintotapaa kaikissa edunsaajamaissa. GSP-järjestelmällä voi olla tässä keskeinen rooli, sillä ympäristön pilaantuminen vaikuttaa eniten kehitysmaihin. Tämä johtuu luonnonvaroista (kuten tekstiileistä) riippuvaisten tuotteiden laajasta tuotannosta ja ympäristölainsäädännön ja -ohjelmien puutteesta kyseisissä maissa. Kansainvälisten yleissopimusten luettelon päivittäminen tarkoittaa, että keskeisiin ihmisoikeuksiin (kuten vammaisten oikeuksiin ja lasten oikeuksiin) ja normeihin (esimerkiksi työsuojelutarkastusten alalla) kiinnitetään enemmän huomiota. Lisäksi on tuettava ilmastotoimia sisällyttämällä niihin Pariisin sopimus (ja poistamalla vanhentunut Kioton pöytäkirja).

Ennen etuuksien peruuttamista toteutettavan vaikutustenarvioinnin avulla voidaan tasapainottaa yleisen tullietuusjärjestelmän yleisiä tavoitteita, jotka ovat köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tukeminen. Vaikutustenarvioinnilla varmistetaan erityisesti, että mahdollinen peruuttaminen mukautetaan edunsaajamaan olosuhteisiin, sen talouden kehittämistarpeisiin ja mahdollisten peruuttamistoimenpiteiden sosioekonomisiin vaikutuksiin.

Nopeammalla peruuttamismenettelyllä otetaan käyttöön erityisväline sellaisia erityistilanteita varten, joille on ominaista poikkeuksellisen vakavat rikkomiset ja jotka edellyttävät välitöntä reagointia. Tämä lisää myös peruuttamisen tehokkuutta lisäämällä tuensaajiin kohdistuvaa painetta reagoida havaittuihin huolenaiheisiin.

(j)Avoimuus: GSP+-järjestelyn seurantasyklin pidentäminen parantaa vaikuttavuutta ja tehokkuutta lähentämällä GSP+-järjestelyn seurantasykliä kansainvälisten yleissopimusten asianomaisten elinten sykliin ja antamalla edunsaajamaille enemmän aikaa käsitellä yleissopimusten täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia.

(k)Suojatoimenpiteet: Ehdotetuilla teknisillä muutoksilla varmistetaan johdonmukaisuus eri toimenpiteiden välillä EU:n talouden suojelemiseksi, yksinkertaistetaan automaattista suojamenettelyä ja vähennetään hallinnollista rasitetta.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotetusta asetuksesta ei aiheudu menoja EU:n talousarvioon. Asetuksen soveltaminen johtaa kuitenkin tullitulojen menetykseen. Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen (2019) 12 perusteella laskettuna ehdotetun GSP-asetuksen mukaiset etuudet aiheuttavat unionille 2 977,6 miljoonan euron tulonmenetykset. Uudella asetuksella säilytettäisiin suurelta osin nykyiset etuudet, mutta lisättäisiin yksittäisten tuoteluokkien etuuksien graduaatiota koskevia edellytyksiä. Näin ollen uuden asetuksen mukaiset tulonmenetykset olisivat hieman alhaisemmat kuin nykyisessä asetuksessa. 13 Tulomenetyksiä vähentäisi myös se, että maat menettävät järjestelmän mukaisen tukikelpoisuutensa, koska ne siirtyvät ylemmän keskitulotason maiden luokkaan tai ne allekirjoittavat vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa.

Jäljempänä esitettävä ehdotus sisältää yksityiskohtaisen rahoitusselvityksen.

Kokonaisvaikutus hallintokustannuksiin

Ehdotuksessa korostetaan toiminnan jatkuvuutta, minkä vuoksi arvioidaan yleisesti, että EU:n ja edunsaajamaiden hallinnollinen rasite on kohtuullinen. Parhaaksi arvioiduissa vaihtoehdoissa tällainen vaikutus on todennäköisesti ehdollisuutta koskevilla ehdotuksilla ja niiden vuoksi tarpeellisella tehostetulla seurannalla. Erityisesti ehdollisuutta koskevassa ryhmässä (lisätietoja vaikutustenarvioinnin 6.3.1 kohdassa) seuraavat toimintavaihtoehdot voivat aiheuttaa hallinnollisia lisäkustannuksia: uusien yleissopimusten lisääminen ehtona GSP-järjestelmän soveltamisen jatkumiselle; negatiivisen ehdollisuuden laajentaminen ympäristöä ja hyvää hallintoa koskeviin yleissopimuksiin; peruuttamista koskevan menettelyn keston lyhentäminen poikkeuksellisissa olosuhteissa; sosioekonomisten vaikutusten arvioinnin valmistelu lisätoimenpiteenä GSP-järjestelmän peruuttamista koskevan menettelyn aloittamisen jälkeen tai sellaisten tekijöiden lisääminen, jotka liittyvät velvoitteeseen ottaa takaisin edunsaajamaan omat kansalaiset, lisäisi hallinnollisia kustannuksia (lähinnä henkilöstön osallistumista). Päätöksellä olla laajentamatta positiivisen ehdollisuuden – velvoite ratifioida yleissopimukset ja merkittävät seurantavelvoitteet – soveltaminen vakio-GSP- ja EBA-edunsaajamaihin vältetään hallinnolliset rasitteet (arvioidaan vaikutustenarvioinnin taulukossa 6).

Seurantaa koskevilla toimintavaihtoehdoilla (lisätietoja vaikutustenarvioinnin kohdassa 6.4) on myös suora vaikutus hallinnollisiin kustannuksiin. Ne voivat erityisesti johtaa EU:n hallinnollisten tehtävien lisääntymiseen. Tätä on kuitenkin vaikea ilmaista määrällisesti, koska kyseessä on nykyisten käytäntöjen koonnos. Kyseinen tarkistus olisi myös myönnytys sidosryhmille, kuten ammattiliitoille ja kansalaisjärjestöille, jotka vaativat aktiivisempaa roolia seurantaprosessissa.

Muut kustannukset aiheutuisivat teknisestä avusta ja tuesta, jota unioni antaisi tukeakseen GSP-edunsaajamaiden institutionaalisten valmiuksien vahvistamista kansainvälisten yleissopimusten ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa. Näitä kustannuksia on kuitenkin vaikea arvioida, koska asiaa koskevia tietoja ei tällä hetkellä ole riittävästi saatavilla.

Seurantajakson pidentäminen kahdesta kolmeen vuoteen vähentäisi sekä EU:n että edunsaajamaiden hallinnollista taakkaa.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tämän ehdotuksen liitteessä VIII on yksityiskohtainen vastaavuustaulukko.

Yksittäisiä säännöksiä kommentoidaan yksityiskohtaisesti seuraavasti:

I luku Yleiset säännökset:

Asetuksen 2 artiklaan lisätään kantelun (13) ja alueellisen (14) sekä laajennetun (15) kumulaation määritelmät.

Asetuksen 3 artiklan 2 kohtaan lisätään mahdollisuus päivittää GSP-järjestelmään oikeutettujen maiden luetteloa niiden kauppa- ja kehitystarpeissa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. Muita sisällöllisiä muutoksia ei ehdoteta.

II luku Vakiojärjestely (vakio-GSP):

Poistetaan 4 artiklan 3 kohta, koska se oli siirtymälauseke vuoden 2012 asetusta varten. Muita sisällöllisiä muutoksia ei ehdoteta.

III luku Erityinen kannustusjärjestely: (GSP+)

Asetuksen 9 artiklan 1 kohdan d alakohtaan lisätään vaatimus, jonka mukaan GSP+-ehdokasmaiden on esitettävä toimintasuunnitelma GSP-yleissopimusten panemiseksi tosiasiallisesti täytäntöön osana GSP+-hakemusta.

Asetuksen 9 artiklan 2 kohta poistetaan, koska se liittyy GSP+-järjestelyn vientikilpailukykyyn liittyvään haavoittuvuutta koskevaan kriteeriin, joka ehdotetaan poistettavaksi asiaa tukevan tutkimuksen ja vaikutustenarvioinnin perusteella.

Lisätään 10 artiklaan 8 kohta, jossa säädetään siirtymäjärjestelyistä nykyisiä GSP+-edunsaajamaita varten, joiden olisi haettava uudelleen oikeutta järjestelyyn täyttääkseen GSP+-järjestelyä koskevat uudet vaatimukset (kuuden muun yleissopimuksen ratifiointi, joita ehdotetaan lisättäväksi GSP+-yleissopimusten luetteloon).

Muutetaan 14 artiklassa oleva raportointijakso kolmeen vuoteen, jotta kertomus olisi virtaviivaisempi ja sopisi paremmin yhteen valvontaelinten kertomusten aikataulun kanssa.

Asetuksen 15 artiklan 9 kohdassa otetaan käyttöön säännös, jonka mukaan komissio voi peruuttamista ehdottaessaan tarkastella väliaikaisen peruuttamisen sosioekonomisia vaikutuksia edunsaajamaassa.

Asetuksen 16 artiklassa säädetään mahdollisuudesta laajentaa peruuttamistoimenpiteiden soveltamisalaa, jos ilmenee uusia syitä tai rikkomisia.

IV luku Erityisjärjestely (EBA):

Asetuksen 18 artiklan 2 ja 3 kohta poistetaan, koska ne eivät ole enää tarpeen.

V luku Väliaikainen peruuttaminen:

Asetuksen 19 artiklan 1 kohdan c alakohdassa otetaan käyttöön omien kansalaisten paluuseen liittyvä peruuttamismenettely.

Asetuksen 19 artiklan 10 kohdassa otetaan käyttöön säännös, jonka mukaan komissio voi peruuttamista ehdottaessaan tarkastella väliaikaisen peruuttamisen sosioekonomisia vaikutuksia edunsaajamaassa.

Lisätään 19 artiklaan 14 kohta, jotta peruuttamisen soveltamisalan tarkistaminen tai sen soveltamisen lykkääminen tai keskeyttäminen olisi joustavampaa poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maailmanlaajuisessa terveyteen liittyvässä hätätilanteessa.

Lisätään 19 artiklaan 16 ja 17 kohta, jotta voidaan säätää nopeasta peruuttamismenettelystä tapauksissa, joissa asianomaisia yleissopimuksia rikotaan vakavasti ja edunsaajamaan erityisolosuhteet edellyttävät nopeaa toimintaa.

Asetuksen 20 artiklassa säädetään mahdollisuudesta laajentaa peruuttamistoimenpiteiden soveltamisalaa, jos ilmenee uusia syitä tai rikkomisia.

VI luku Suoja- ja valvontatoimenpiteet:

Asetuksen 29 artiklan 1 kohdassa poistetaan säännös, joka koski suojakynnysten määrittämistä tuontimäärien perusteella, ja korvataan se tuontiarvoon perustuvilla laskelmilla.

VII luku Yhteiset säännökset:

Asetuksen 33 artiklan 3 ja 4 kohdassa otetaan käyttöön erityinen menettely sen varmistamiseksi, että kumulaatio vastaa pyynnön esittäneen maan kauppa-, rahoitus- ja kehitystarpeita.

Asetuksen 40 artiklassa pidennetään parlamentille ja neuvostolle annettavan raportoinnin määräaikaa kahdesta kolmeen vuoteen.

VIII luku Loppusäännökset:

Liiteluettelo:

Liite I: Aiemman GSP-asetuksen liitteen I ja liitteen II, III ja IV positiiviset osat korvaavassa liitteessä esitetään luettelo GSP-järjestelmään oikeutetuista maista ja järjestelystä, johon ne kuuluvat. GSP-järjestelmään oikeutettujen maiden luettelosta poistetaan ne maat, joita ei katsota GSP-järjestelmän piiriin kuuluviksi kehitysmaiksi (Venäjä, Kiina, Hongkong, Macao). Näin varmistetaan, että GSP-järjestelmä hyödyttää vain kehitysmaita, joilla on samanlaiset kauppa-, rahoitus- ja kehitystarpeet.

Liite II: Sisältää luettelon maista, joiden GSP-etuudet on peruutettu. Luettelo korvaa edellisissä liitteissä II, III ja IV olevat vastaavat erityiset luettelot.

Liite III: Esitetään luettelo tuotteista, joihin sovelletaan GSP- ja GSP+-järjestelyjä.

Liite IV (entinen liite VI): Muutetaan tuotteiden graduaatio- ja suojakynnysarvoja alaspäin 10 prosentilla, jotta ne voidaan kohdentaa paremmin kilpailukykyisiin tuotteisiin.

Liite V (entinen liite V): Poistetaan edellä esitetty vientikilpailukykyyn liittyvää haavoittuvuutta koskeva kriteeri.

Liite VI (Entinen liite VIII): Lisätään kuusi uutta kansainvälistä yleissopimusta asiaa tukevan tutkimuksen ja vaikutustenarvioinnin mukaisesti.

Liite VII: Esitetään luettelo tuotteista, joihin sovelletaan ainoastaan GSP+-järjestelyjä.

Liite VIII (Entinen liite X): Sisältää vastaavuustaulukon.

2021/0297 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unioni on vuodesta 1971 myöntänyt kehitysmaille tullietuuksia yleisessä tullietuusjärjestelmässään, jäljempänä ’GSP-järjestelmä’.

(2)Unionin yhteisessä kauppapolitiikassa noudatetaan niitä periaatteita ja tähdätään niihin tavoitteisiin, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa esitetyissä unionin ulkoista toimintaa koskevissa yleisissä määräyksissä.

(3)Unionin yhteisen kauppapolitiikan on vastattava ja tuettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa vahvistettuja kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteita, joita ovat erityisesti köyhyyden poistaminen sekä talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon edistäminen kehitysmaissa. Sen on noudatettava Maailman kauppajärjestön (WTO) vaatimuksia ja erityisesti tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) nojalla vuonna 1979 tehtyä päätöstä erityis- ja suosituimmuuskohtelusta, vastavuoroisuudesta ja kehitysmaiden täydellisemmästä osallistumisesta (ns. ”oikeuttamislauseke”), jonka mukaan WTO:n jäsenet voivat myöntää kehitysmaille erillis- ja suosituimmuuskohtelun.

(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 978/2012 14 säädetään, että GSP-järjestelmää sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2023, lukuun ottamatta vähiten kehittyneitä maita koskevaa erityisjärjestelyjä, joita kyseinen voimassaolon päättymispäivä ei koske. Sen jälkeen GSP-järjestelmän soveltamisen olisi jatkuttava 10 vuoden ajan tässä asetuksessa säädetystä tullietuuksien soveltamisen alkamispäivästä, lukuun ottamatta vähiten kehittyneitä maita koskevaa erityisjärjestelyä, jonka soveltamista olisi jatkettava ilman voimassaolon päättymispäivää. 

(5)GSP-järjestelmän yleisinä tavoitteina on tukea köyhyyden poistamista sen kaikissa muodoissa Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteen 17.12 mukaisesti sekä edistää kestävän kehityksen toimintaohjelmaa aiheuttamatta haittaa EU:n teollisuuden eduille. GSP-järjestelmän vuoden 2018 väliarvioinnissa ja tämän asetuksen perustana olevaa vaikutustenarviointia tukevassa vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että asetuksen (EU) N:o 978/2012 mukainen GSP-kehys on saavuttanut kyseiset keskeiset tavoitteet, jotka olivat neuvoston asetukseen (EY) N:o 732/2008 15 vuonna 2012 tehdyn uudistuksen keskiössä. 

(6)Kyseiset tavoitteet ovat edelleen merkityksellisiä nykyisessä globaalissa tilanteessa, ja ne ovat johdonmukaiset komission hiljattain laatimassa tiedonannossa ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka” 16 , jäljempänä ’kauppapolitiikan uudelleentarkastelua koskeva tiedonanto’ vahvistettujen analyysien ja näkökulmien kanssa Kauppapolitiikan uudelleentarkastelua koskevan tiedonannon mukaan ”EU:n strategisen edun mukaista on tukea haavoittuvien kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen” ja ”EU:n on kaikilta osin hyödynnettävä avoimuutensa ja sisämarkkinoidensa houkuttelevuuden antamaa voimaa” tukeakseen monenvälisyyttä ja varmistaakseen yleismaailmallisten arvojen kunnioittamisen. Kauppapolitiikan uudelleentarkastelua koskevassa tiedonannossa korostetaan, että GSP-järjestelmä edistää ”keskeisten ihmisoikeuksien ja työntekijän oikeuksien kunnioittamista” ja että yksi sen keskeisistä tavoitteista ”on lisätä edelleen kehitysmaiden kaupankäyntimahdollisuuksia, jotta voidaan vähentää köyhyyttä ja luoda työpaikkoja, joissa kunnioitetaan kansainvälisiä arvoja ja periaatteita”. Lisäksi GSP-järjestelmän olisi autettava edunsaajia toipumaan covid-19-pandemian vaikutuksista ja rakentamaan taloutensa uudelleen kestävällä tavalla, myös kansainvälisten ihmisoikeuksien sekä työtä, ympäristöä ja hyvää hallintotapaa koskevien normien osalta. Olisi varmistettava johdonmukaisuus GSP-järjestelmän ja sen tavoitteiden sekä edunsaajamaille annettavan avun välillä noudattaen unionin kehityspolitiikan johdonmukaisuutta, joka on keskeinen osa kehitysyhteistyön myönteisten vaikutusten ja tuloksellisuuden lisäämiseen tähtääviä unionin toimia 17 .

(7)GSP-järjestelmässä olisi myönnettävä kehitysmaille etuuskohteluun oikeuttava pääsy unionin markkinoille ja tuettava siten kyseisiä maita köyhyyden vähentämisessä ja hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen saavuttamisessa ja edistämisessä auttamalla niitä hankkimaan kansainvälisestä kaupasta lisätuloja, jotka voidaan sijoittaa uudelleen maiden oman kehityksen hyväksi, ja lisäksi monipuolistamaan talouttaan. GSP-järjestelmän tullietuuksilla olisi ennen kaikkea autettava sellaisia kehitysmaita, joilla on suuremmat kehitys-, kauppa- ja rahoitustarpeet.

(8)GSP-järjestelmä olisi jaettava perusjärjestelyyn, jäljempänä ’vakio-GSP’, ja kahteen erityisjärjestelyyn, joista toinen on kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusjärjestely, jäljempänä ’GSP+’, ja toinen vähiten kehittyneitä maita koskeva erityinen kannustusjärjestely, jäljempänä ’EBA’. Näin ollen viimeisten kymmenen vuoden aikana käytetty rakenne säilyy muuttumattomana, koska sitä pidetään onnistuneena ratkaisuna ja koska siinä keskitytään apua eniten tarvitseviin maihin ja puututaan edunsaajien erilaisiin kehitystarpeisiin.

(9)Oikeus vakio-GSP:hen olisi myönnettävä kaikille niille kehitysmaille, joilla on samat kehitystarpeet ja jotka ovat samanlaisessa talouskehityksen vaiheessa. Ilmaisulle ”kehitysmaa” ei ole WTO:n tasolla vahvistettua määritelmää, joten GSP-järjestelmään oikeutettujen kehittyvien maiden luettelon määrittäminen jätetään etuuskohtelun myöntävien maiden tehtäväksi. Maita, jotka ovat onnistuneet siirtymään keskusjohtoisesta taloudesta markkinatalouteen ja joilla on vahva asema kansainvälisessä kaupassa, kuten Kiina, Hongkong, Macao ja Venäjä, ei pitäisi katsoa kehitysmaiksi GSP-järjestelmässä, minkä vuoksi ne olisi poistettava GSP-järjestelmään oikeutettujen maiden luettelosta. Maailmanpankin korkean tulotason maiksi tai ylemmän keskitulotason maiksi luokittelemat maat pystyvät asukasta kohden lasketun tulotason ansiosta saavuttamaan korkeamman monipuolistamisasteen ilman GSP-järjestelmän tullietuuksia. Niiden talouskehitys on eri vaiheessa, joten niillä ei ole samoja kehitys-, kauppa- ja rahoitustarpeita kuin alhaisemman tulotason kehitysmailla tai heikommassa asemassa olevilla kehittyvillä mailla. Näin ollen niitä on kohdeltava eri tavalla, jotta estettäisiin perusteeton syrjintä. Niille ei tulisi sen vuoksi antaa oikeutta vakio-GSP:hen. Lisäksi jos korkean tulotason maat tai ylemmän keskitulotason maat käyttäisivät GSP-järjestelmässä myönnettäviä tullietuuksia, muita heikommassa asemassa olevista köyhemmistä maista tulevaan tuontiin kohdistuisi enemmän kilpailupainetta, mistä voisi aiheutua perusteetonta rasitusta kyseisille muita heikommassa asemassa oleville kehitysmaille. Vakio-GSP:ssä olisi otettava huomioon kehitys-, kauppa- ja rahoitustarpeiden muuttuva luonne ja varmistaa, että oikeus järjestelyyn voidaan myöntää, jos maan tilanne muuttuu.

(10)Vakio-GSP:ssä myönnettäviä tullietuuksia ei johdonmukaisuuden vuoksi tulisi ulottaa koskemaan sellaisia kehitysmaita, jotka ovat edunsaajina unionin kanssa tehdyssä etuuskohteluun oikeuttavassa markkinoillepääsyjärjestelyssä, jonka tullietuudet ovat vähintään samantasoiset kuin GSP-järjestelmässä käytännössä kaiken kaupan osalta. Jotta kuitenkin edunsaajamaalle ja talouden toimijoille annettaisiin aikaa tehdä asiaankuuluvat mukautukset, oikeuden myöntämistä vakio-GSP:hen olisi jatkettava kahden vuoden ajan etuuskohteluun oikeuttavan markkinoillepääsyjärjestelyn soveltamisen alkamispäivästä lähtien.

(11)Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävä erityinen kannustusjärjestely (GSP+) perustuu kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen käsitteeseen, sellaisena kuin se ilmaistaan erilaisissa kansainvälisissä yleissopimuksissa ja asiakirjoissa, kuten Yhdistyneiden kansakuntien julistuksessa oikeudesta kehitykseen (1986), ympäristöä ja kehitystä koskevassa Rion julistuksessa (1992), työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa (1998), Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksessa (2000), kestävää kehitystä koskevassa Johannesburgin julistuksessa (2002), työn tulevaisuutta koskevassa ILO:n satavuotisjulistuksessa (2019), YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen päätösasiakirjassa ”kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030” (2015), yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa sekä ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen mukaisessa Pariisin ilmastosopimuksessa. Näin ollen kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevan erityisen kannustusjärjestelyn lisätullietuudet olisi myönnettävä sellaisille kehitysmaille, jotka ovat yksipuolisen vientipohjan vuoksi taloudellisesti haavoittuvia ja jotka ovat ratifioineet keskeiset ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ilmastoa ja ympäristönsuojelua sekä hyvää hallintotapaa koskevat kansainväliset yleissopimukset ja ovat sitoutuneet varmistamaan niiden tosiasialliseen täytäntöönpanon. Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävän erityisen kannustusjärjestelyn olisi autettava kyseisiä maita kantamaan näiden yleissopimusten ratifioinnista ja tosiasiallisesta täytäntöönpanosta johtuvat lisävastuut. GSP-järjestelmän kannalta merkityksellisten yleissopimusten luetteloa olisi päivitettävä, jotta se vastaisi paremmin keskeisten kansainvälisten välineiden ja normien kehitystä ja omaksuisi ennakoivan lähestymistavan kestävään kehitykseen kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030 -toimintaohjelman 18 mukaisesti. Näin ollen luetteloon lisätään seuraavat yleissopimukset: Pariisin ilmastosopimus (2015), joka korvaa Kioton pöytäkirjan; yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista; lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin; ILO:n yleissopimus nro 81 ammattientarkastuksesta teollisuudessa ja kaupassa; ILO:n yleissopimus nro 144 kolmikantaneuvotteluista, joiden tarkoituksena on edistää työtä koskevien kansainvälisten normien noudattamista; kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen YK:n yleissopimus.

(12)YK:n vahvistamasta vähiten kehittyneiden maiden luokasta nousevia maita olisi kannustettava etenemään kohti kestävää kehitystä. Tätä varten olisi taloudellista haavoittuvuutta koskevista kriteereistä, joiden perusteella kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevaa erityistä kannustusjärjestelyä voidaan soveltaa, tehtävä lievempiä kuin asetuksessa (EU) N:o 978/2012, jotta useampi maa voisi nousta vähiten kehittyneiden maiden luokasta.

(13)Etuuksien tarkoituksena olisi oltava talouskasvun edistäminen kestävän kehityksen tarpeet huomioon ottaen. Siksi asianomaisiin edunsaajamaihin sovellettavat arvotullit olisi jätettävä väliaikaisesti kantamatta kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevassa erityisessä kannustusjärjestelyssä. Myös paljoustullit olisi jätettävä väliaikaisesti kantamatta, jollei niitä kanneta yhdessä arvotullin kanssa.

(14)Niiden maiden, jotka täyttävät kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävän erityisen kannustusjärjestelyn kriteerit, olisi voitava saada lisätullietuuksia, jos komissio niiden hakemuksen saatuaan vahvistaa, että asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät.

(15)Maiden, joille on myönnetty oikeus kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevaan erityiseen kannustusjärjestelyyn asetuksen (EU) N:o 978/2012 mukaisesti, olisi jätettävä uusi hakemus kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä. Jotta kuitenkin jatkuvuus ja oikeusvarmuus varmistettaisiin talouden toimijoille, asetuksessa (EU) N:o 978/2012 säädetyt kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevassa erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettävät tullietuudet on pidettävä voimassa sen ajan, jona niiden hakemusta arvioidaan. Hakijamaiden pyyntöihin saada teknistä ja taloudellista apua yleissopimusten ratifiointiin ja täytäntöönpanoon voidaan suhtautua myönteisesti.

(16)Komission ja tarvittaessa Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi seurattava ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten ratifiointitilannetta ja niiden tosiasiallista täytäntöönpanoa tutkimalla asiaankuuluvia tietoja ja etenkin kyseisten yleissopimusten nojalla perustettujen asiaankuuluvien valvontaelinten päätelmiä ja suosituksia, jos niitä on saatavilla. Komission olisi kolmen vuoden välein esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus kyseisten yleissopimusten ratifiointitilanteesta, näiden yleissopimusten mukaisten raportointivelvoitteiden täyttämisestä edunsaajamaissa sekä yleissopimusten käytännön täytäntöönpanon edistymisestä.

(17)Asiaankuuluvien valvontaelinten raportit ovat olennaisen tärkeitä täytäntöönpanon seuraamisen sekä, soveltuvin osin, tullietuuksien peruuttamisen kannalta. Tällaisia raportteja voidaan kuitenkin täydentää muilla komission käytettävissä olevilla tiedoilla, mukaan lukien kahden- tai monenvälisten teknisen avun ohjelmien yhteydessä saadut tiedot ja muista tietolähteistä saadut tiedot, edellyttäen että ne ovat tarkkoja ja luotettavia. Niitä voivat olla Euroopan parlamentilta ja neuvostolta, valtioiden hallituksilta, kansainvälisiltä järjestöiltä, kansalaisyhteiskunnalta tai työmarkkinaosapuolilta saadut tiedot taikka keskitetyn asiointipisteen kautta vastaanotetuista kanteluista saadut tiedot, edellyttäen että ne täyttävät asiaankuuluvat vaatimukset. Seurantaprosessin aikana havaitut puutteet voivat auttaa komissiota kohdentamaan tulevien kehitysohjelmien suunnittelua paremmin.

(18)Komissio nimitti heinäkuussa 2020 kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen, jonka tehtävänä on valvoa kauppasääntöjen täytäntöönpanoa. Tähän liittyen komissio käynnisti marraskuussa 2020 uuden kantelumekanismin, jäljempänä ’keskitetty yhteyspiste’, jolla se pyrkii tehostamaan kauppasitoumusten täytäntöönpanoa ja sen valvontaa. Komissio saa keskitetyn yhteyspisteen kautta kanteluita erilaisista kauppapolitiikkaan liittyvistä seikoista, kuten GSP-sitoumusten rikkomisesta. Tällainen uusi kantelujärjestelmä olisi sisällytettävä tähän asetukseen.

(19)Vähiten kehittyneitä maita koskevassa erityisjärjestelyssä, jäljempänä ’EBA’, olisi edelleen myönnettävä tulliton pääsy unionin markkinoille sellaisille tuotteille, jotka ovat YK:n vähiten kehittyneiksi maiksi tunnustamien ja luokittelemien maiden alkuperätuotteita, lukuun ottamatta asekauppaa. Jos YK ei enää luokittele maata vähiten kehittyneisiin maihin, olisi otettava käyttöön siirtymäaika kyseisessä järjestelyssä myönnettävien tullietuuksien lopettamisesta mahdollisesti aiheutuvien kielteisten vaikutusten tasaamiseksi. Vähiten kehittyneitä maita koskevassa erityisjärjestelyssä olisi edelleen myönnettävä tullietuuksia niille vähiten kehittyneille maille, jotka saavat etuuksia jostakin muusta unionin kanssa tehdystä etuuskohteluun oikeuttavasta markkinoillepääsyjärjestelystä.

(20)Vakio-GSP:ssä tullietuudet olisi edelleenkin eriytettävä arkoihin tuotteisiin ja muihin kuin arkoihin tuotteisiin, jotta voitaisiin ottaa huomioon samoja tuotteita unionissa valmistavien alojen tilanne.

(21)Muiden kuin arkojen tuotteiden yhteisen tullitariffin tullien väliaikaista kantamatta jättämättä olisi jatkettava ja arkojen tuotteiden tulleja olisi alennettava sen varmistamiseksi, että käyttöaste pysyy tyydyttävänä, samalla kun otetaan huomioon asianomaisten unionin tuotannonalojen tilanne.

(22)Tällaisen tullinalennuksen olisi oltava riittävän suuri, jotta se kannustaisi kaupan alan toimijoita hyödyntämään GSP-järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Arvotullien yleisen alennuksen olisi tämän vuoksi oltava kiinteä 3,5 prosenttiyksikköä suosituimmuustullista, kun taas tekstiilien ja tekstiilituotteiden arvotullin alennuksen olisi oltava 20 prosenttia. Paljoustulleja olisi alennettava 30 prosentilla. Jos vähimmäistulli on vahvistettu, sitä ei tulisi soveltaa.

(23)Tullit olisi jätettävä väliaikaisesti kantamatta kokonaan, jos etuuskohtelun mukainen arvotulli on yksittäisen tuonti-ilmoituksen osalta enintään yksi prosentti tai paljoustulli enintään kaksi euroa, koska tällaisten tullien kantokustannukset saattaisivat olla suuremmat kuin niistä saatavat tulot.

(24)Tuotteiden graduaation perustana olisi oltava yhteisen tullitariffin jaksoihin ja ryhmiin liittyvät kriteerit. Tuotteiden graduaatiota olisi sovellettava jaksoon tai jakson osaan, jotta esiintyisi vähemmän sellaisia tapauksia, joissa graduaation kohteena olevat tuotteet ovat epäyhtenäisiä. Jaksoon tai (ryhmistä koostuvaan) jakson osaan kohdistuvaa graduaatiota olisi sovellettava edunsaajamaan osalta silloin, kun kyseinen jakso täyttää graduaatiolle vahvistetut kriteerit kolmena peräkkäisenä vuotena; tarkoituksena on lisätä näin graduaation ennustettavuutta ja oikeudenmukaisuutta poistamalla tuontitilastoissa esiintyvien suurten ja poikkeuksellisten vaihtelujen vaikutus. Tuotteiden graduaatiota ei pitäisi soveltaa kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevan erityisen kannustusjärjestelyn (GSP+) edunsaajamaihin eikä vähiten kehittyneitä maita koskevan erityisjärjestelyn (EBA) edunsaajamaihin, koska ne ovat suppean ja yksipuolisen vientipohjansa takia taloudelliselta profiililtaan muita heikommassa asemassa.Tässä asetuksessa säädettyjä tullietuuksia sovelletaan edunsaajamaan alkuperätuotteisiin unionin tullikoodeksissa ja kyseisellä tullikoodeksilla annetun toimivallan mukaisesti hyväksytyissä säädöksissä säädettyjen alkuperäsääntöjen mukaisesti ja erityisesti komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2015/2446 19 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/2447 20 säädettyjen alkuperäsääntöjen mukaisesti. Eri alueellisiin ryhmiin kuuluvien maiden välinen alueellinen kumulaatio ja laajennettu kumulaatio olisi myönnettävä, jos hakemuksen jättävä edunsaajamaa esittää riittävän näytön siitä, että kumulaatio vastaa sen kehitys-, rahoitus- ja kauppatarpeita ja johtaa siten muun muassa talouskasvuun, köyhyyden poistamiseen, viennin monipuolistumiseen ja teollistumiseen, ja jos se ei vaikuta kielteisesti muiden maiden, erityisesti EBA-edunsaajamaiden, tilanteeseen. Kun komissio arvioi, vastaako kumulaatio pyynnön esittäneen maan kehitys-, rahoitus- ja kauppatarpeita, sen olisi otettava huomioon edunsaajamaan riippuvuus toimittajamaasta ja tulevat näkymät kyseisten tuotteiden osalta.

(25)GSP-järjestelmän mukaisten järjestelyjen väliaikaisen peruuttamisen perusteisiin olisi kuuluttava kansainvälisissä yleissopimuksissa vahvistettujen periaatteiden, kuten keskeiset ihmisoikeudet (mukaan lukien tietyt kyseisissä yleissopimuksissa vahvistetut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteet) ja työntekijöiden oikeudet, ilmaston ja ympäristön suojelu sekä hyvä hallinto, vakava ja järjestelmällinen rikkominen, jotta kyseisten yleissopimusten tavoitteita edistettäisiin. Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettävät tullietuudet olisi peruutettava väliaikaisesti, jos edunsaajamaa ei noudata velvoittavaa sitoumustaan pitää voimassa kyseisten yleissopimusten ratifiointi ja tosiasiallinen täytäntöönpano tai noudattaa kyseisissä yleissopimuksissa määrättyjä raportointivaatimuksia, tai jos edunsaajamaa ei tee yhteistyötä tässä asetuksessa säädetyissä unionin seurantamenettelyissä. Väliaikaista peruuttamista olisi jatkettava, kunnes sen perusteena olevat syyt eivät enää täyty. Tilanteissa, joissa rikkomiset ovat poikkeuksellisen vakavia, komissiolla olisi oltava valtuudet reagoida nopeasti hyväksymällä toimenpiteitä lyhyemmässä ajassa. Lapsityövoiman käyttöä koskevan unionin nollatoleranssin mukaisesti tilapäisen peruuttamisen syihin olisi sisällytettävä sellaisten tavaroiden vienti, jotka on valmistettu kansainvälisesti kielletyllä lapsityövoimalla, sekä pakkotyö, mukaan lukien orja- ja vankityövoima, liitteessä VI olevien asiaa koskevien yleissopimusten mukaisesti.

(26)Hallittu kansainvälinen muuttoliike voi tuoda merkittäviä etuja muuttajien lähtö- ja määrämaille ja edistää niiden kestävän kehityksen tarpeita. Kauppa-, kehitys- ja muuttoliikepolitiikkojen välistä johdonmukaisuutta lisäämällä voidaan varmistaa, että muuttoliikkeestä saatava hyöty koituu sekä lähtö- että määrämaille. Tältä osin on olennaisen tärkeää, että sekä lähtö- että määrämaat vastaavat yhteisiin haasteisiin, mukaan lukien yhteistyön tehostaminen omien kansalaisten takaisinotossa ja heidän kestävässä uudelleenkotouttamisessa lähtömaahan, jotta voidaan erityisesti välttää lähtömaiden aktiiviväestön jatkuva kato ja sen aiheuttamat pitkän aikavälin kehitysvaikutukset sekä varmistaa muuttajien ihmisarvoinen kohtelu.

(27)Palauttaminen, takaisinotto ja uudelleenkotouttaminen ovat unionin ja sen kumppaneiden yhteinen haaste. Jokaisella valtiolla on kansainvälisen tapaoikeuden ja monenvälisten kansainvälisten yleissopimusten, kuten Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitetun kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen, nojalla velvollisuus ottaa takaisin omat kansalaisensa. Kestävän uudelleenkotouttamisen ja valmiuksien kehittämisen parantaminen vahvistaisi merkittävästi kumppanimaiden paikallista kehitystä.

(28)Asetuksen (EU) N:o 978/2012 ja sitä edeltäneiden säädösten nojalla tullietuudet on peruutettu Valko-Venäjän (peruuttaminen kokonaan) ja Kambodžan (osittainen peruuttaminen) alkuperätuotteilta, koska ne ovat rikkoneet tiettyjen ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevien yleissopimusten periaatteita vakavasti ja järjestelmällisesti. Etuuksien peruuttamisen syyt ovat edelleen voimassa, joten väliaikainen peruuttaminen olisi pidettävä voimassa Valko-Venäjän ja Kambodžan osalta tämän asetuksen nojalla.

(29)Jotta kohdentamisen, johdonmukaisuuden ja avoimuuden parantamista koskevat tarpeet saataisiin tasapainoon yksipuolisen tullietuusjärjestelmän avulla toteutettavien kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon edistämistoimien kanssa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, kun tämän asetuksen liitteisiin tehdään muutoksia tai kun tullietuuksia peruutetaan väliaikaisesti asiaankuuluvissa yleissopimuksissa vahvistettujen ihmisoikeutta ja työtekijöiden oikeutta, ilmaston ja ympäristön suojelua sekä hyvää hallintoa koskevien periaatteiden vakavan ja järjestelmällisen noudattamatta jättämisen vuoksi tai muiden tässä asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien syiden vuoksi taikka kun annetaan menettelysääntöjä kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettäviä tullietuuksia koskevien hakemusten tekemisestä, väliaikaisesta peruuttamisesta ja suojatoimenpidetutkimuksista, jotta yhdenmukaiset ja yksityiskohtaiset tekniset järjestelyt voitaisiin vahvistaa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 21 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Jotta talouden toimijoille taataan vakaat puitteet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti silloin, kun väliaikaista peruuttamista koskeva päätös kumotaan kiireellistä menettelyä noudattaen ennen kuin kyseisen päätöksen soveltaminen alkaa, jos väliaikaisen peruuttamisen syyt eivät enää päde. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä väliaikaisen peruuttamisen vahvistavan säädöksen soveltamisen alkamispäivän lykkäämiseksi tai sen soveltamisalan muuttamiseksi terveyteen liittyvää maailmanlaajuista hätätilaa tai muita poikkeuksellisia olosuhteita koskevista syistä.

(30)Jotta tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano voitaisiin varmistaa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 22 mukaisesti.

(31)Sellaiset täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat tiettyihin GSP-jaksoihin sovellettavien tullietuuksien keskeyttämistä edunsaajamaiden osalta ja väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn vireillepanoa, olisi hyväksyttävä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen kyseisten säädösten luonne ja vaikutukset huomioon ottaen.

(32)Tarkastelumenettelyä olisi noudatettava sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, jotka koskevat suojatoimenpidetutkimuksia ja tullietuusjärjestelyjen keskeyttämistä, kun tuonti saattaa aiheuttaa vakavia häiriöitä unionin markkinoille.

(33)GSP-järjestelmän eheyden ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä silloin, kun asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka koskevat tulliasioihin liittyvien menettelyjen ja velvollisuuksien noudattamatta jättämisestä johtuvaa väliaikaista peruuttamista, asian kiireellisyys sitä ehdottomasti edellyttää.

(34)Jotta talouden toimijoille voitaisiin tarjota vakaat puitteet kuuden kuukauden pituisen enimmäismääräajan päättyessä, komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä silloin, kun asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka koskevat tulliasioihin liittyvien menettelyjen ja velvollisuuksien noudattamatta jättämisestä johtuvien väliaikaisten peruutusten lopettamista tai jatkamista, asian kiireellisyys sitä ehdottomasti edellyttää.

(35)Komission olisi myös hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä silloin, kun suojatoimenpidetutkimuksia koskevissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tämä on välttämätöntä unionin tuottajien vaikeasti korjattavaan taloudellisen tilanteen ja/tai rahoitustilanteen heikkenemiseen liittyvistä erittäin kiireellisistä syistä.

(36)Komission olisi raportoitava asiaankuuluvien institutionaalisten komiteoiden kautta Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tämän asetuksen mukaisen GSP-järjestelmän vaikutuksista. Komission olisi 1 päivään tammikuuta 2030 mennessä annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen soveltamisesta keskipitkällä aikavälillä ja arvioitava tarvetta tarkastella GSP-järjestelmää uudelleen. Kertomus on tarpeen, jotta voidaan analysoida GSP-järjestelmän vaikutusta edunsaajien kehitys-, kauppa- ja rahoitustarpeisiin, kahdenväliseen kauppaan ja unionin tullituloihin kiinnittäen erityistä huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin.

(37)Sen vuoksi asetus (EU) N:o 978/2012 olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

1.Yleistä tullietuusjärjestelmää, jäljempänä ’GSP-järjestelmä’, jossa unioni myöntää etuuskohteluun oikeuttavan pääsyn markkinoilleen, sovelletaan tämän asetuksen mukaisesti.

2.GSP-järjestelmässä on seuraavat tullietuusjärjestelyt:

(a)vakiojärjestely, jäljempänä ’vakio-GSP’;

(b)kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävä erityinen kannustusjärjestely (GSP+);

(c)vähiten kehittyneitä maita koskeva Kaikki paitsi aseet -erityisjärjestely, jäljempänä ’EBA’.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’mailla’ maita ja alueita, joilla on tullihallinto;

(2)’GSP-järjestelmään oikeutetuilla mailla’ kaikkia liitteessä I lueteltavia kehitysmaita;

(3)’vakio-GSP-edunsaajamailla’ liitteessä I lueteltavia vakiojärjestelyn edunsaajamaita;

(4)’GSP+-edunsaajamailla’ liitteessä I lueteltavia kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävän erityisen kannustusjärjestelyn edunsaajamaita;

(5)’EBA-edunsaajamailla’ liitteessä I lueteltavia vähiten kehittyneitä maita koskevan erityisen kannustusjärjestelyn edunsaajamaita;

(6)’yhteisen tullitariffin tulleilla’ neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 23 liitteessä I olevassa II osassa eriteltyjä tulleja, lukuun ottamatta tariffikiintiöissä kannettavia tulleja;

(7)’jaksolla’ mitä tahansa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 olevan yhteisen tullitariffin jaksoa;

(8)’ryhmällä’ mitä tahansa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 olevan yhteisen tullitariffin ryhmää;

(9)’GSP-jaksolla’ liitteessä III lueteltavaa ja yhteisen tullitariffin jaksojen ja ryhmien perusteella vahvistettua jaksoa;

(10)’etuuskohteluun oikeuttavalla markkinoillepääsyjärjestelyllä’ etuuskohteluun oikeuttavaa pääsyä unionin markkinoille joko väliaikaisesti sovellettavan tai voimassa olevan kauppasopimuksen nojalla tai unionin yksipuolisesti myöntämien etuuksien perusteella;

(11)’tosiasiallisella täytäntöönpanolla’ liitteessä VI lueteltavissa kansainvälisissä yleissopimuksissa määrättyjen sitoumusten ja velvoitteiden täydellistä täytäntöönpanoa, mikä varmistaa kyseisissä yleissopimuksissa vahvistettujen periaatteiden, tavoitteiden ja oikeuksien täyttymisen koko edunsaajamaan alueella;

(12)’kantelulla’ komissiolle keskitetyn asiointipisteen kautta toimitettua valitusta;

(13)’eri alueellisiin ryhmiin kuuluvien edunsaajamaiden välisellä alueellisella kumulaatiolla’ delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 55 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua alkuperäkumulaatiota;

(14)’laajennetulla kumulaatiolla’ delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 56 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua alkuperäkumulaatiota.

3 artikla

1.GSP-järjestelmään oikeutettujen maiden luettelo on liitteessä I olevissa sarakkeissa A ja B.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä I olevan taulukon sarakkeiden A ja B muuttamisesta maiden kansainvälisessä asemassa tai luokittelussa, niiden taloudellisessa kehityksessä tai niiden kauppa-, rahoitus- ja kehitystarpeissa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi.

3.Komissio ilmoittaa asianomaiselle GSP-järjestelmään oikeutetulle maalle kaikista asiaankuuluvista muutoksista, jotka koskevat kyseisen maan asemaa GSP-järjestelmässä.

II LUKU

Vakiojärjestely

4 artikla

1.GSP-järjestelmään oikeutettu maa saa 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa vakiojärjestelyssä myönnettävät tullietuudet, paitsi jos

(a)Maailmanpankki on luokitellut sen korkean tulotason tai ylemmän keskitulotason maaksi edunsaajamaiden luettelon päivittämistä välittömästi edeltävinä kolmena peräkkäisenä vuotena; tai

(b)sillä on unionin kanssa etuuskohteluun oikeuttava markkinoillepääsyjärjestely, jossa myönnetään samat tai paremmat tullietuudet kuin GSP-järjestelmässä käytännössä kaikelle kaupalle.

2.Edellä olevaa 1 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta Yhdistyneiden kansakuntien yksilöimiin vähiten kehittyneisiin maihin.

5 artikla

1.Edellä 4 artiklassa säädetyt kriteerit täyttävät vakio-GSP-edunsaajamaat luetellaan liitteessä I olevassa sarakkeessa C.

2.Komissio tarkastelee liitettä I uudelleen viimeistään kunkin vuoden tammikuun 1 päivänä tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Jotta voidaan antaa vakio-GSP-edunsaajamaalle ja talouden toimijoille aikaa tehdä asiaankuuluvat mukautukset, joita maan aseman muuttuminen GSP-järjestelmässä edellyttää,

(a)päätöstä edunsaajamaan poistamisesta vakio-GSP-edunsaajamaiden luettelosta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella aletaan soveltaa sitä vuotta seuraavan vuoden 1 päivänä tammikuuta, jona päätös tuli voimaan;

(b)päätöstä edunsaajamaan poistamisesta vakio-GSP-edunsaajamaiden luettelosta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella aletaan soveltaa sitä vuotta seuraavan vuoden 1 päivänä tammikuuta, jona etuuskohteluun oikeuttavan markkinoillepääsyjärjestelyn soveltamisen alkamisesta on kulunut kaksi vuotta.

3.Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä I olevan sarakkeen C muuttamisesta 4 artiklassa säädettyjen kriteerien perusteella.

4.Komissio ilmoittaa asianomaiselle vakio-GSP-edunsaajamaalle kaikista muutoksista, jotka koskevat kyseisen maan asemaa GSP-järjestelmässä.

6 artikla

1.Edellä olevan 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun vakiojärjestelyyn kuuluvat tuotteet luetellaan liitteessä III.

2.Komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen III muuttamisesta tarvittavien muutosten lisäämiseksi siihen yhdistettyyn nimikkeistöön tehtyjen muutosten vuoksi.

7 artikla

1.Liitteessä III lueteltavien muiden kuin arkojen tuotteiden yhteisen tullitariffin tullit, lukuun ottamatta maatalousosia, on jätettävä kokonaan kantamatta väliaikaisesti.

2.Liitteessä III lueteltavien arkojen tuotteiden yhteisen tullitariffin arvotulleja alennetaan 3,5 prosenttiyksiköllä. Tämä alennus on liitteessä III oleviin GSP-jaksoihin S-11a ja S-11b kuuluvien tuotteiden osalta 20 prosenttia.

3.Jos tämän asetuksen voimaantulopäivänä sovellettavia yhteisen tullitariffin arvotulleja noudattaen asetuksen (EU) N:o 978/2012 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketuille etuustulleille on tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta vahvistettu yli 3,5 prosenttiyksikön suuruinen tullinalennus, kyseisiä etuustulleja on sovellettava.

4.Liitteessä III lueteltavien arkojen tuotteiden yhteisen tullitariffin paljoustulleja, lukuun ottamatta vähimmäis- tai enimmäistulleja, alennetaan 30 prosentilla.

5.Jos liitteessä III lueteltavien arkojen tuotteiden yhteisen tullitariffin tullien joukossa on arvo- ja paljoustulleja, paljoustulleja ei alenneta.

6.Jos 2 ja 4 kohdan mukaisesti alennettaville tulleille on vahvistettu enimmäistulli, kyseistä enimmäistullia ei alenneta. Jos tällaisille tulleille on vahvistettu vähimmäistulli, sitä ei sovelleta.

8 artikla

1.Tiettyyn GSP-jaksoon kuuluvien vakio-GSP-edunsaajamaan alkuperätuotteiden 7 artiklassa tarkoitetut tullietuudet keskeytetään, kun kyseisten tuotteiden asianomaisesta vakio-GSP-edunsaajamaasta unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräinen arvo on kolmena peräkkäisenä vuotena korkeampi kuin liitteessä IV lueteltavat kynnysarvot. Kynnysarvot lasketaan prosenttiosuutena kaikista GSP-edunsaajamaista unioniin suuntautuvan samojen tuotteiden tuonnin kokonaisarvosta.

2.Ennen tässä asetuksessa säädettyjen tullietuuksien soveltamista komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen luettelo niistä GSP-jaksoista, joita koskevat 7 artiklassa tarkoitetut tullietuudet keskeytetään vakio-GSP-edunsaajamaiden osalta. Kyseistä täytäntöönpanosäädöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024.

3.Komissio tarkastelee tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua luetteloa uudelleen kolmen vuoden välein ja antaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen 7 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien keskeyttämiseksi tai ottamiseksi uudelleen käyttöön. Kyseistä täytäntöönpanosäädöstä sovelletaan sen voimaantuloa seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

4.Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu luettelo laaditaan käyttämällä perusteena uudelleentarkasteluvuoden ja kahta uudelleentarkastelua edeltävän vuoden syyskuun 1 päivänä käytettävissä olevia tietoja. Siinä otetaan huomioon tuonti niistä GSP-edunsaajamaista, jotka sisältyvät tuona ajankohtana sovellettavan liitteen I luetteloon. Huomioon ei kuitenkaan oteta niistä GSP-edunsaajamaista tulevan tuonnin arvoa, jotka keskeyttämisen alkamispäivänä eivät enää ole oikeutettuja 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiin tullietuuksiin.

5.Komissio ilmoittaa asianomaiselle maalle 2 ja 3 kohdan mukaisesti annetusta täytäntöönpanosäädöksestä.

6.Kun liitettä I muutetaan 4 artiklassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti, komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen IV muuttamisesta mainitussa liitteessä lueteltujen yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen mukauttamiseksi siten, että niiden GSP-jaksojen suhteellinen painotus säilyy samana, joiden tullietuudet keskeytettiin tämän artiklan 1 kohdan nojalla.

III LUKU

Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusjärjestely

9 artikla

GSP-edunsaajamaa voi saada 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettävät tullietuudet, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)sen katsotaan olevan heikossa asemassa liitteessä V määritellyn yksipuolisen vientipohjan vuoksi;

(b)se on ratifioinut kaikki liitteessä VI luetellut yleissopimukset, jäljempänä ’asiaankuuluvat yleissopimukset’, ja komissio ei ole havainnut käytettävissä olevien tietojen perusteella eikä etenkään kyseisten yleissopimusten mukaisten valvontaelinten uusimpien käytettävissä olevien päätelmien perusteella, että mitään kyseisistä yleissopimuksista ei olisi pantu tosiasiallisesti täytäntöön;

(c)se ei ole tehnyt sellaista varaumaa yhdestäkään asiaankuuluvasta yleissopimuksesta, joka on kielletty jossain mainituista yleissopimuksista tai jonka katsotaan tätä artiklaa sovellettaessa olevan ristiriidassa kyseisen yleissopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa. 

Tätä artiklaa sovellettaessa varaumien katsotaan olevan ristiriidassa yleissopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa jossakin seuraavista tapauksista:

i)yleissopimuksessa kyseistä tarkoitusta varten nimenomaisesti vahvistetussa prosessissa on niin päätetty;

ii)tällaisen prosessin puuttuessa unioni, jos se on yleissopimuksen osapuoli, ja/tai yleissopimuksen osapuolina olevien jäsenvaltioiden määräenemmistö perussopimuksissa vahvistettujen asiaan liittyvien toimivaltuuksiensa mukaisesti vastustaa/vastustavat varaumaa sillä perusteella, että se on ristiriidassa yleissopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa, ja vastustaa/vastustavat yleissopimuksen voimaantuloa niiden ja varauman tehneen valtion välillä Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 allekirjoitetun valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen määräysten mukaisesti;

(d)se antaa velvoittavan sitoumuksen siitä, että se pitää voimassa asiaankuuluvien yleissopimusten ratifioinnin, varmistaa niiden tosiasiallisen täytäntöönpanon ja laatii toimintasuunnitelman asiaankuuluvien yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa varten;

(e)se hyväksyy varauksetta jollakin asiaankuuluvalla yleissopimuksella asetetut raportointivaatimukset ja antaa velvoittavan sitoumuksen, jossa se hyväksyy, että sen täytäntöönpanoastetta seurataan ja tarkastellaan säännöllisesti uudelleen asiaankuuluvien yleissopimusten määräysten mukaisesti;

(f)se antaa velvoittavan sitoumuksen siitä, että se osallistuu 13 artiklassa säädettyyn unionin raportointi- ja seurantamenettelyyn ja toimii yhteistyössä kyseisessä menettelyssä.

10 artikla

1.Oikeus kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävään erityiseen kannustusjärjestelyyn myönnetään seuraavin edellytyksin:

(a)GSP-edunsaajamaa on pyytänyt oikeutta kyseiseen järjestelyyn;

(b)komissio katsoo pyynnön tarkastelun perusteella, ettäpyynnön esittänyt maa täyttää 9 artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Pyynnön esittävän maan on esitettävä pyyntönsä komissiolle kirjallisena. Pyynnön on sisällettävä kattavat tiedot asiaankuuluvien yleissopimusten ratifioinnista sekä 9 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitetut velvoittavat sitoumukset.

3.Pyynnön saatuaan komissio ilmoittaa siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.Kun komissio on tutkinut pyynnön, sille siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamisesta oikeuden myöntämiseksi pyynnön esittäneelle maalle kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävään erityiseen kannustusjärjestelyyn lisäämällä kyseinen maa GSP+-edunsaajamaiden luetteloon.

5.Jos GSP+-edunsaajamaa ei enää täytä 9 artiklan a tai c alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä tai jos se peruuttaa minkä tahansa 9 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitetuista velvoittavista sitoumuksistaan, komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoitu säädös liitteen I muuttamisesta kyseisen maan poistamiseksi GSP+-järjestelystä.

6.Komissio ilmoittaa pyynnön esittäneelle maalle tämän artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä sen jälkeen, kun liitettä I muuttava delegoitu säädös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos pyynnön esittäneelle maalle myönnetään oikeus kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävään erityiseen kannustusjärjestelyyn, sille ilmoitetaan päivämäärä, jona asiaa koskevan delegoidun säädöksen soveltaminen alkaa.

7.Komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka liittyvät oikeuden myöntämistä kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävään erityiseen kannustusjärjestelyyn koskevaan menettelyyn erityisesti määräaikojen sekä pyyntöjen toimittamisen ja käsittelyn osalta.

8.Maat, jotka ovat 31 päivänä tammikuuta 2023 asetuksen (EU) N:o 978/2012 mukaisia GSP+-edunsaajamaita, voivat hakea oikeutta tämän asetuksen mukaiseen GSP+-järjestelyyn 31 päivään joulukuuta 2025 saakka. Asetuksen (EU) N:o 978/2012 mukainen GSP+-järjestely pidetään voimassa pyynnön esittäneiden maiden osalta kyseisen määräajan päättymiseen saakka ja sinä aikana, jona komissio arvioi niiden pyyntöjä, ja tarvittaessa sinä aikana, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat uudelleen liitteen I muuttamisesta annettua delegoitua säädöstä 36 artiklan 5 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11 artikla

1.Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävän erityisen kannustusjärjestelyn soveltamisalaan kuuluvat tuotteet luetellaan liitteissä III ja VII.

2.Rajoittamatta 6 artiklan 2 kohdan soveltamista komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen VII muuttamisesta mainitussa liitteessä lueteltuihin tuotteisiin vaikuttavien yhdistetyn nimikkeistön muutosten huomioon ottamiseksi.

12 artikla

1.Kaikkien liitteessä III ja VII lueteltujen GSP+-edunsaajamaiden alkuperätuotteiden yhteisen tullitariffin arvotullit jätetään väliaikaisesti kantamatta.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden yhteisen tullitariffin paljoustullit jätetään väliaikaisesti kantamatta kokonaan, lukuun ottamatta tuotteita, joiden yhteisen tullitariffin tullien joukossa on arvotulleja. CN-koodin 1704 10 90 tuotteiden paljoustulli on enintään 16 prosenttia tullausarvosta.

13 artikla

1.Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettyjen tullietuuksien myöntämispäivästä alkaen komissio valvoo ja seuraa asiaankuuluvien yleissopimusten ratifiointitilannetta ja niiden tosiasiallista täytäntöönpanoa kussakin GSP+-edunsaajamaassa sekä asianomaisen GSP+-edunsaajamaan tekemää yhteistyötä asiaankuuluvien valvontaelinten kanssa. Tässä yhteydessä komissio tutkii kaikkia asiaankuuluvia tietoja ja etenkin asiaankuuluvien valvontaelinten päätelmiä ja suosituksia.

2.GSP+-edunsaajamaan on tehtävä yhteistyötä komission kanssa ja annettava kaikki tiedot, jotka tarvitaan sen arvioimiseksi, noudattaako se 9 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuja velvoittavia sitoumuksia ja mikä on sen tilanne 9 artiklan b ja c alakohdan suhteen.

14 artikla

1.Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein kertomuksen asiaankuuluvien yleissopimusten ratifiointitilanteesta, kyseisten yleissopimusten mukaisten raportointivelvoitteiden täyttämisestä GSP+-edunsaajamaissa sekä kyseisten yleissopimusten tosiasiallisen täytäntöönpanon edistymisestä.

2.Kyseisen kertomuksen on sisällettävä

(a)asiaankuuluvien valvontaelinten päätelmät tai suositukset kunkin GSP+-edunsaajamaan osalta; ja

(b)komission ja tarvittaessa Euroopan ulkosuhdehallinnon päätelmät siitä, onko kukin GSP+-edunsaajamaa täyttänyt velvoittavat sitoumuksensa noudattaa raportointivelvoitteita, tehdä yhteistyötä asiaankuuluvien valvontaelinten kanssa asiaankuuluvien yleissopimusten mukaisesti ja varmistaa niiden tosiasiallinen täytäntöönpano.

Kertomukseen voidaan sisällyttää kaikki komission aiheellisiksi katsomat tiedot niiden lähteestä riippumatta.

3.Komissio ja tarvittaessa Euroopan ulkosuhdehallinto arvioi asiaankuuluvien yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa koskevia päätelmiä laatiessaan asiaankuuluvan valvontaelimen päätelmiä ja suosituksia sekä Euroopan parlamentin tai neuvoston ja kolmansien osapuolten, mukaan lukien valtioiden hallitukset, kansainväliset järjestöt, kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet, toimittamia tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden lähteiden käyttöä. 

15 artikla

1.Kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävä erityinen kannustusjärjestely peruutetaan väliaikaisesti kaikilta tai joiltakin GSP+-edunsaajamaan alkuperätuotteilta, jos kyseinen maa ei noudata 9 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuja velvoittavia sitoumuksiaan tai GSP+-edunsaajamaa on tehnyt varauman, joka on kielletty jossakin asiaankuuluvassa yleissopimuksessa tai joka on 9 artiklan c alakohdan mukaisesti ristiriidassa kyseisen yleissopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa.

2.GSP+-edunsaajamaalla on todistustaakka näyttää toteen, että se on noudattanut 9 artiklan d, e ja f alakohdassa tarkoitetuista velvoittavista sitoumuksista johtuvia velvoitteitaan, ja osoittaa, mikä on sen tilanne 9 artiklan c alakohdan suhteen.

3.Jos komissiolla on 14 artiklassa tarkoitetun kertomuksen päätelmien tai käytettävissä olevan näytön, mukaan lukien kantelussa esitetty näyttö, perusteella perusteltua syytä epäillä, että jokin GSP+-edunsaajamaa ei noudata 9 artikla d, e ja f alakohdassa tarkoitettuja velvoittavia sitoumuksiaan tai että se on tehnyt varauman, joka on kielletty jossakin asiaankuuluvassa yleissopimuksessa tai joka on 9 artiklan c alakohdan mukaisesti ristiriidassa asiaankuuluvan yleissopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa, se antaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettävien tullietuuksien väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn panemiseksi vireille. Komissio ilmoittaa tästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.Komissio julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ilmoittaa asiasta asianomaiselle GSP+-edunsaajamaalle. Ilmoituksessa on

(a)esitettävä syyt 3 kohdassa tarkoitettuun perusteltuun epäilyyn, joka voi asettaa kyseenalaiseksi GSP+-edunsaajamaan oikeuden saada edelleen kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettäviä tullietuuksia;

(b)eriteltävä määräaika, jonka kuluessa GSP+-edunsaajamaan on esitettävä huomautuksensa ja joka on enintään kolme kuukautta ilmoituksen julkaisupäivästä.

5.Komissio antaa asianomaiselle GSP+-edunsaajamaalle kaikki mahdollisuudet tehdä yhteistyötä 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräajan aikana.

6.Komissio hankkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot, mukaan lukien asiaankuuluvien valvontaelinten päätelmät ja suositukset. Komissio arvioi päätelmiä laatiessaan kaikki asiaankuuluvat tiedot.

7.Kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksessa eritellyn määräajan päättymisestä komissio päättää

(a)lopettaa väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn; 

(b)peruuttaa väliaikaisesti kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettävät tullietuudet.

8.Jos komissio katsoo, että päätelmät eivät oikeuta väliaikaiseen peruuttamiseen, se hyväksyy 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn lopettamisesta. Mainitun täytäntöönpanosäädöksen on perustuttava muun muassa saatuun näyttöön.

9.Jos komissio katsoo, että päätelmät oikeuttavat etuuksien väliaikaiseen peruuttamiseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista syistä, sille siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden I ja II muuttamisesta 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettävien tullietuuksien peruuttamiseksi väliaikaisesti. Komissio voi delegoitua säädöstä antaessaan tarkastella tarvittaessa tullietuuksien väliaikaisen peruuttamisen sosioekonomisia vaikutuksia edunsaajamaassa.

10.Jos komissio päättää peruuttaa tullietuudet väliaikaisesti, kyseisen delegoidun säädöksen soveltaminen alkaa kuuden kuukauden kuluttua sen antamisesta.

11.Jos väliaikaiseen peruuttamiseen oikeuttavat syyt raukeavat ennen kuin tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen soveltaminen alkaa, komissiolle siirretään valta kumota tullietuuksien väliaikaisesta peruuttamisesta annettu säädös 37 artiklassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen.

12.Komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävän erityisen kannustusjärjestelyn väliaikaisessa peruuttamisessa noudatettavaa menettelyä erityisesti määräaikojen, osapuolten oikeuksien, salassapidon ja uudelleentarkastelua koskevien edellytysten osalta.

16 artikla

Jos komissio toteaa, että 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tullietuuksien väliaikaiseen peruuttamiseen oikeuttavat syyt ovat rauenneet, sille siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden I ja III muuttamisesta kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettävien tullietuuksien ottamiseksi uudelleen käyttöön.

Jos jotkin 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista syistä, joiden vuoksi väliaikainen peruuttaminen on päätetty toteuttaa, pätevät edelleen kun taas toiset eivät, tai jos väliaikaisen peruuttamisen oikeuttamiseen on ilmennyt lisäsyitä, 15 artiklan 9 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä on mukautettava vastaavasti.

IV LUKU

Vähiten kehittyneitä maita koskeva erityisjärjestely

17 artikla

1.GSP-järjestelmään oikeutettu maa saa 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa vähiten kehittyneitä maita koskevassa erityisjärjestelyssä myönnettävät tullietuudet, jos Yhdistyneet kansakunnat on määrittänyt kyseisen maan vähiten kehittyneeksi.

2.Komissio tarkastelee liitteessä I olevassa sarakkeessa C olevaa EBA-edunsaajamaiden luetteloa uudelleen jatkuvasti tuoreimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Jos EBA-edunsaajamaa ei enää täytä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä, komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamisesta kyseisen maan poistamiseksi EBA-järjestelystä kolmen vuoden siirtymäajan kuluttua siitä päivästä, jona EBA-edunsaajamaa ei enää täytä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. 

3.Jos uuden itsenäisen maan yksilöiminen vähiten kehittyneeksi maaksi on vireillä Yhdistyneissä kansakunnissa, komissio hyväksyy 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamisesta väliaikaisena toimenpiteenä, jotta kyseinen maa voidaan sisällyttää EBA-edunsaajamaiden luetteloon.

Jos kyseistä uutta itsenäistä maata ei yksilöidä Yhdistyneissä kansakunnissa vähiten kehittyneeksi maaksi vähiten kehittyneiden maiden ryhmää koskevan ensimmäisen käytettävissä olevan arvioinnin aikana, komissiolle siirretään valta antaa heti 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamisesta kyseisen maan poistamiseksi mainitusta liitteestä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymäaikaa myöntämättä.

4.Komissio ilmoittaa asianomaiselle EBA-edunsaajamaalle kaikista muutoksista, jotka koskevat kyseisen maan asemaa GSP-järjestelmässä.

18 artikla

Kaikkien yhdistetyn nimikkeistön 1–97 ryhmään kuuluvien EBA-edunsaajamaan alkuperätuotteiden, lukuun ottamatta 93 ryhmän tuotteita, yhteisen tullitariffin tullit jätetään väliaikaisesti kantamatta kokonaan.

V LUKU

Kaikille järjestelyille yhteiset väliaikaista peruuttamista koskevat säännökset

19 artikla

1.Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut etuusjärjestelyt voidaan peruuttaa väliaikaisesti kaikilta tai joiltakin edunsaajamaan alkuperätuotteilta jostakin seuraavasta syystä:

(a)liitteessä VI luetelluissa yleissopimuksissa määrättyjen periaatteiden vakava ja järjestelmällinen rikkominen;

(b)kyseessä on kansainvälisesti kielletyllä lapsityövoimalla tai pakkotyöllä, mukaan lukien orja- ja vankityövoima, valmistettujen tavaroiden vienti;

(c)vakavat puutteet huumausaineiden (laittomien aineiden tai lähtöaineiden) vientiä tai kauttakuljetusta koskevassa tullivalvonnassa tai velvoitteessa sallia edunsaajamaan omien kansalaisten paluu taikka vakava laiminlyönti terrorismin tai rahanpesun torjuntaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten noudattamisessa;

(d)vakavat ja järjestelmälliset epäterveet kaupan käytännöt, mukaan lukien raaka-aineiden hankintaan vaikuttavat käytännöt, jotka aiheuttavat haittaa unionin tuotannonalalle ja joihin edunsaajamaa ei ole puuttunut. Niiden epäterveiden kaupan käytäntöjen osalta, jotka on kielletty tai jotka ovat riitautettavissa WTO-sopimusten nojalla, tämän artiklan soveltamisen on perustuttava toimivaltaisen WTO:n elimen tätä koskevaan aiempaan päätökseen;

(e)alueellisten kalastusjärjestöjen tai kansainvälisten kalastusjärjestelyjen, joissa unioni on osapuolena, asettamien kalavarojen säilyttämiseen ja hoitoon liittyvien tavoitteiden vakava ja järjestelmällinen noudattamatta jättäminen.

2.Edellä olevaa 1 kohdan d alakohtaa ei sovelleta sellaisiin edunsaajamaan tuotteisiin, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/1036 24 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/1037 25 mukaisia polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteitä.

3.Jos komissio katsoo kantelun perusteella tai omasta aloitteestaan, että missä tahansa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa etuusmenettelyssä myönnettävien tullietuuksien väliaikaiseen peruuttamiseen on riittävät perusteet tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen syiden perusteella, se hyväksyy 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn panemiseksi vireille. Komissio ilmoittaa kyseisen täytäntöönpanosäädöksen antamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn vireillepanosta ja ilmoittaa asiasta asianomaiselle edunsaajamaalle. Ilmoituksessa on

(a)esitettävä 3 kohdassa tarkoitetut riittävät perusteet sille, että väliaikaista peruuttamista koskeva menettely pannaan vireille täytäntöönpanosäädöksellä;

(b)todettava, että komissio seuraa ja arvioi asianomaisen edunsaajamaan tilannetta 5 kohdassa tarkoitetun seuranta- ja arviointijakson aikana.

5.Komissio antaa asianomaiselle edunsaajamaalle kaikki mahdollisuudet tehdä yhteistyötä ilmoituksen julkaisemista seuraavan kuuden kuukauden seuranta- ja arviointijakson aikana.

6.Komissio hankkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot, kuten saatavilla olevat asiaankuuluvien valvontaelinten arvioinnit, huomautukset, päätökset, suositukset ja päätelmät, sekä muista lähteistä saadut asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien tapauksen mukaan kantelulla toimitettu näyttö tai kolmansien osapuolten toimittama näyttö. Komissio arvioi päätelmiä laatiessaan kaikki asiaankuuluvat tiedot.

7.Kolmen kuukauden kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä komissio antaa havainnoistaan ja päätelmistään kertomuksen asianomaiselle edunsaajamaalle. Edunsaajamaalla on oikeus esittää huomautuksensa kertomuksesta. Huomautusten esittämiseen varataan enintään yksi kuukausi.

8.Komissio päättää kuuden kuukauden kuluessa 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä

(a)lopettaa väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn;

(b)peruuttaa väliaikaisesti 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa etuusmenettelyissä myönnettävät tullietuudet.

9.Jos komissio katsoo, että päätelmät eivät oikeuta väliaikaiseen peruuttamiseen, se hyväksyy 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn lopettamisesta.

10.Jos komissio katsoo, että päätelmät oikeuttavat väliaikaiseen peruuttamiseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista syistä, sille siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden I ja II muuttamisesta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettävien tullietuuksien peruuttamiseksi väliaikaisesti. Komissio voi delegoitua säädöstä antaessaan tarkastella tarvittaessa tullietuuksien väliaikaisen peruuttamisen sosioekonomisia vaikutuksia edunsaajamaassa.

11.Annetun säädöksen on sekä 9 kohdassa että 10 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa perustuttava muun muassa kerättyyn ja saatuun näyttöön.

12.Jos komissio päättää peruuttaa tullietuudet väliaikaisesti, kyseisen delegoidun säädöksen soveltaminen alkaa kuuden kuukauden kuluttua sen antamisesta.

13.Jos väliaikaiseen peruuttamiseen oikeuttavat syyt raukeavat ennen kuin tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettua delegoitua säädöstä aletaan soveltaa, komissiolle siirretään valta kumota tullietuuksien väliaikaisesta peruuttamisesta annettu säädös 37 artiklassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen.

14.Jos komissio katsoo, että poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maailmanlaajuisessa terveyteen liittyvässä hätätilanteessa, luonnonkatastrofissa tai muissa odottamattomissa tilanteissa, on aiheellista tarkastella uudelleen väliaikaisen peruuttamisen soveltamisalaa tai lykätä sitä tai keskeyttää se, komissiolle siirretään valta muuttaa delegoitua säädöstä 37 artiklassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen.

15.Komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat kaikkien järjestelyjen väliaikaisessa peruuttamisessa noudatettavaa menettelyä erityisesti määräaikojen, osapuolten oikeuksien, salassapidon ja mahdollisesti toteutettujen toimenpiteiden uudelleentarkastelun osalta.

16.Jos komissio katsoo, että väliaikaiseen peruuttamiseen on riittävästi näyttöä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta syystä ja että rikkomisten poikkeuksellinen vakavuus edellyttää nopeaa toimintaa edunsaajamaan erityisolosuhteiden vuoksi, se panee vireille väliaikaista peruuttamista koskevan menettelyn 3–15 kohdan mukaisesti. Edellä 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ajanjakso lyhennetään kuitenkin kahteen kuukauteen, ja 8 kohdassa tarkoitettu määräaika lyhennetään viiteen kuukauteen.

17.Jos komissio päättää peruuttaa tullietuudet väliaikaisesti tämän artiklan 16 kohdan nojalla, kyseinen delegoitu säädös annetaan 37 artiklan mukaisesti, ja sen soveltaminen alkaa kuukauden kuluttua sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

20 artikla

Jos komissio toteaa, että 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tullietuuksien väliaikaiseen peruuttamiseen oikeuttavat syyt ovat rauenneet, sille siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I ja II muuttamisesta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa etuusjärjestelyissä myönnettävien tullietuuksien ottamiseksi uudelleen käyttöön.

Jos jotkin 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista syistä, joiden vuoksi väliaikainen peruuttaminen on päätetty toteuttaa, pätevät edelleen kun taas toiset eivät, tai jos väliaikaisen peruuttamisen oikeuttamiseen on ilmennyt lisäsyitä, 19 artiklan 10 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä on mukautettava vastaavasti.

21 artikla

1.Kaikkien tai tiettyjen edunsaajaamaan tuotteiden tässä asetuksessa säädetyt etuusjärjestelyt voidaan peruuttaa väliaikaisesti, kun kyseessä on petos, väärinkäytös, tuotteiden alkuperäsääntöjen ja niihin liittyvien menettelyjen järjestelmällinen noudattamatta jättäminen tai noudattamisen valvomatta jättäminen taikka 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen etuusjärjestelyjen täytäntöönpanon ja valvonnan edellyttämän hallinnollisen yhteistyön puuttuminen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hallinnollinen yhteistyö edellyttää muun muassa, että edunsaajamaa

(a)ilmoittaa komissiolle alkuperäsääntöjen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja pitää tiedot ajan tasalla;

(b)avustaa unionia tekemällä jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä tavaroiden alkuperää koskevia jälkitarkastuksia ja ilmoittaa niiden tulokset ajoissa komissiolle;

(c)avustaa unionia sallimalla unionin hallinnolliseen ja tarkastusyhteistyöhön liittyvät käynnit, jotka komissio tekee asianomaisessa maassa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa koordinoidusti ja tiiviissä yhteistyössä sellaisten asiakirjojen aitouden tai tietojen oikeellisuuden tarkistamiseksi, jotka ovat merkityksellisiä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen etuusjärjestelyjen myöntämisen kannalta;

(d)tekee itse tai teettää aiheelliset tutkimukset alkuperäsääntöjen rikkomisen kartoittamiseksi ja estämiseksi;

(e)noudattaa alueellista kumulaatiota koskevia alkuperäsääntöjä tai valvoo niiden noudattamista, jos kyseinen maa on oikeutettu tällaiseen kumulaatioon;

(f)avustaa unionia sellaisten toimien tarkastamisessa, joihin oletettavasti liittyy alkuperää koskeva petos ja petoksen voidaan olettaa tapahtuneen silloin, kun tässä asetuksessa säädetyissä etuusjärjestelyissä tapahtuva tuotteiden tuonti ylittää suuressa määrin edunsaajamaan tavanomaiset vientimäärät.

3.Jos komissio katsoo, että on olemassa riittävä näyttö siitä, että väliaikainen peruutus on perusteltu tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa esitetyistä syistä, se hyväksyy 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, joilla peruutetaan väliaikaisesti 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa etuusjärjestelyissä myönnettävät tullietuudet kaikilta tai joiltakin edunsaajamaan alkuperätuotteilta.

4.Ennen tällaisten säädösten antamista komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa todetaan, että on perusteltu syy epäillä 1 ja 2 kohdan noudattamista, minkä vuoksi voi olla kyseenalaista, onko edunsaajamaalla enää oikeutta tällä asetuksella myönnettäviin etuuksiin.

5.Komissio ilmoittaa 3 kohdan mukaisesti annetusta säädöksestä asianomaiselle edunsaajamaalle ennen säädöksen soveltamisen alkamista.

6.Väliaikainen peruuttaminen ei saa kestää yli kuutta kuukautta. Viimeistään kyseisen ajanjakson päättyessä komissio hyväksyy 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavan täytäntöönpanosäädöksen joko väliaikaisen peruuttamisen lopettamisesta tai sen voimassaolon jatkamisesta.

7.Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi kaikki asiaankuuluvat tiedot, joilla tullietuuksien väliaikainen peruuttaminen, sen voimassaolon jatkaminen tai sen lopettaminen voidaan perustella.

VI LUKU

Suoja- ja valvontatoimenpiteitä koskevat säännökset

I jakso

Yleiset suojatoimenpiteet

22 artikla

1.Jos jonkin edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun etuusjärjestelyn edunsaajamaasta tuodaan sen alkuperätuotetta siinä määrin tai sellaisin hinnoin, että samankaltaisten tai sen kanssa suoraan kilpailevien tuotteiden unionin tuottajille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia vaikeuksia, kyseisen tuotteen tavanomaiset yhteisen tullitariffin tullit voidaan ottaa uudelleen käyttöön joko kokonaan tai osittain.

2.Tässä luvussa ilmaisulla ’samankaltainen tuote’ tarkoitetaan tuotetta, joka on identtinen eli kaikissa suhteissa samanlainen kuin kyseessä oleva tuote, tai sellaisen tuotteen puuttuessa muuta tuotetta, joka muistuttaa ominaispiirteiltään kyseistä tuotetta, vaikka se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen.

3.Tässä luvussa ilmaisulla ’asianomainen osapuoli’ tarkoitetaan niitä osapuolia, jotka osallistuvat 1 kohdassa mainittujen tuontituotteiden ja samankaltaisen tai suoraan kilpailevien tuotteiden tuotantoon, jakeluun tai myyntiin.

4.Komissiolle siirretään valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi säännöillä, jotka koskevat yleisten suojatoimenpiteiden hyväksymismenettelyä ja etenkin niiden määräaikoja, osapuolten oikeuksia, salassapitoa, tietojen ilmoittamista, tarkastamista, tarkastuskäyntejä ja uudelleentarkastelua.

23 artikla

Edellä 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakavia vaikeuksia katsotaan esiintyvän silloin, kun unionin tuottajien taloudellinen tilanne tai rahoitustilanne heikkenee. Kun komissio selvittää, esiintyykö tällaista heikkenemistä, se ottaa huomioon muun muassa seuraavat unionin tuottajia koskevat tekijät siinä määrin, kuin tietoa on saatavilla:

(a)markkinaosuus

(b)tuotanto

(c)varastot

(d)tuotantokapasiteetti

(e)konkurssit

(f)kannattavuus

(g)kapasiteetin käyttöaste

(h)työllisyys

(i)tuonti

(j)hinnat.

24 artikla

1.Jos komissio katsoo, että 22 artiklan 1 kohdan edellytysten täyttymisestä on riittävästi alustavaa näyttöä, se tutkii, onko tavanomaiset yhteisen tullitariffin tullit otettava kokonaan tai osittain uudelleen käyttöön.

2.Tutkimus voidaan panna vireille jäsenvaltion, minkä tahansa oikeushenkilön tai unionin tuottajien puolesta toimivan minkä tahansa yhteisön, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä, esittämän pyynnön perusteella tai komission aloitteesta, jos komissio pitää ilmeisenä, että 23 artiklassa tarkoitettujen tekijöiden perusteella on riittävästi alustavaa näyttöä tutkimuksen vireillepanon perustelemiseksi. Tutkimuksen vireillepanoa koskevan pyynnön on sisällettävä näyttö siitä, että 22 artiklan 1 kohdassa vahvistetut suojatoimenpiteen käyttöönoton edellytykset täyttyvät. Pyyntö toimitetaan komissiolle. Komissio tutkii mahdollisuuksien mukaan pyynnössä esitetyn näytön oikeellisuuden ja riittävyyden sen määrittämiseksi, onko alustava näyttö riittävä tutkimuksen vireillepanon perustelemiseksi.

3.Jos on ilmeistä, että tutkimuksen vireillepanon perustelemiseksi on riittävä alustava näyttö, komissio julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos tutkimus pannaan vireille, ilmoituksessa on esitettävä kaikki tarpeelliset yksityiskohtaiset tiedot menettelystä ja määräajoista, mukaan lukien mahdollisuus kääntyä Euroopan komission kauppapolitiikan pääosastossa toimivan kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puoleen. Vireillepanon on tapahduttava kuukauden kuluessa 2 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottamisesta.

4.Tutkimus, mukaan lukien 25, 26 ja 27 artiklassa tarkoitetut menettelyvaiheet, on saatava päätökseen 12 kuukauden kuluessa sen vireillepanosta.

25 artikla

Asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät unionin tuottajien taloudellisen tilanteen tai rahoitustilanteen vaikeasti korjattavaan heikkenemiseen, ja jos viivästyksestä voi aiheutua vahinkoa, komissio hyväksyy 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä ottaakseen tavanomaiset yhteisen tullitariffin tullit uudelleen käyttöön enintään 12 kuukauden ajaksi.

26 artikla

Jos lopullisesti vahvistettujen tosiasioiden perusteella todetaan, että 22 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät, komissio hyväksyy 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen yhteisen tullitariffin tullien ottamiseksi uudelleen käyttöön. Kyseinen täytäntöönpanosäädös tulee voimaan kuukauden kuluessa sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

27 artikla

Jos lopullisesti vahvistettujen tosiasioiden perusteella todetaan, että 22 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset eivät täyty, komissio hyväksyy 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jolla tutkimus lopetetaan. Kyseinen täytäntöönpanosäädös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos täytäntöönpanosäädöstä ei julkaista 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, tutkimus katsotaan päättyneeksi ja 25 artiklan nojalla hyväksyttyjen täytäntöönpanosäädösten voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä. Edellä mainittujen täytäntöönpanosäädösten johdosta mahdollisesti kannetut yhteisen tullitariffin tullit on palautettava.

28 artikla

Yhteisen tullitariffin tullit otetaan kokonaan tai osittain uudelleen käyttöön niin pitkäksi ajaksi, kuin on tarpeen unionin tuottajien taloudellisen tilanteen tai rahoitustilanteen heikkenemisen torjumiseksi, tai niin kauan kuin tällaisen heikkenemisen uhka kestää. Uudelleenkäyttöönotto ei saa kestää yli kolmea vuotta, jollei sitä jatketa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

II jakso

Tekstiili-, maatalous- ja kalastusalan suojatoimenpiteet

29 artikla

1.Rajoittamatta tässä luvussa olevan I jakson soveltamista komissio hyväksyy omasta aloitteestaan ja 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen poistaakseen 7 ja 12 artiklassa tarkoitetut tullietuudet liitteessä V olevien GSP-jaksojen S-11 a ja S-11 b tuotteilta tai yhdistetyn nimikkeistön koodien 2207 10 00, 2207 20 00, 2909 19 10, 3814 00 90, 3820 00 00, 3824 99 56, 3824 99 57, 3824 99 92, 3824 84 00, 3824 85 00, 3824 86 00, 3824 87 00, 3824 88 00, 3824 99 93 ja 3824 99 96 tuotteilta kunkin vuoden tammikuun 1 päivänä, silloin kun tällaiset tuotteet ovat edunsaajamaan alkuperätuotteita ja niiden kokonaisarvo

(a)ylittää kalenterivuoden aikana yhdistetyn nimikkeistön koodien 2207 10 00, 2207 20 00, 2909 19 10, 3814 00 90, 3820 00 00, and 3824 99 56, 3824 99 57, 3824 99 92, 3824 84 00, 3824 85 00, 3824 86 00, 3824 87 00, 3824 88 00, 3824 99 93 ja 3824 99 96 tuotteiden osalta liitteessä IV olevassa 1 kohdassa tarkoitetun osuuden, joka koskee samojen tuotteiden tuontia unioniin kaikista niistä maista ja kaikilta niiltä alueilta, jotka luetellaan liitteessä I olevissa sarakkeissa A ja B;

(b)ylittää kalenterivuoden aikana GSP-jaksoihin S-11 a ja S-11 b kuuluvien tuotteiden osalta liitteessä IV olevassa 3 kohdassa tarkoitetun osuuden, joka koskee GSP-jaksoihin S-11 a ja S-11 b kuuluvien tuotteiden tuontia unioniin kaikista niistä maista ja kaikilta niiltä alueilta, jotka luetellaan liitteessä I olevissa sarakkeissa A ja B.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta EBA-edunsaajamaihin eikä niihin maihin, joiden osuus on 1 kohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien tuotteiden osalta enintään 6 prosenttia samojen tuotteiden kokonaistuonnista unioniin.

3.Tullietuuksien poistaminen tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona asiaa koskeva komission säädös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

30 artikla

Jos Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia häiriöitä unionin markkinoille, erityisesti yhdelle tai useammalle syrjäisimmälle alueelle, tai näiden markkinoiden sääntelymekanismeille, komissio hyväksyy 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä asiaankuuluvaa maatalous- tai kalastusalan yhteistä markkinajärjestelyä käsittelevää komiteaa kuultuaan täytäntöönpanosäädöksen etuusjärjestelyjen keskeyttämiseksi asianomaisten tuotteiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä luvussa olevan I jakson soveltamista.

31 artikla

Komissio ilmoittaa asianomaiselle edunsaajamaalle mahdollisimman pian 29 tai 30 artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä ennen niiden soveltamisen alkamista.

III jakso

Valvonta maatalous- ja kalastusalalla

32 artikla

1.Rajoittamatta tässä luvussa olevan I jakson soveltamista edunsaajamaiden asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 olevan yhteisen tullitariffin 1–24 ryhmän alkuperätuotteisiin voidaan soveltaa erityistä valvontamekanismia häiriöiden välttämiseksi unionin markkinoilla. Komissio hyväksyy 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä asiaankuuluvaa maatalous- tai kalastusalan yhteistä markkinajärjestelyä käsittelevää komiteaa kuultuaan täytäntöönpanosäädöksen siitä, sovelletaanko kyseistä erityistä valvontamekanismia, ja määrittää valvontamekanismin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet.

2.Kun tässä luvussa olevaa I jaksoa sovelletaan edunsaajamaiden asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 olevan yhteisen tullitariffin 1–24 ryhmän alkuperätuotteisiin, tämän asetuksen 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu määräaika lyhennetään kahteen kuukauteen seuraavissa tapauksissa:

(a)asianomainen edunsaajamaa ei varmista alkuperäsääntöjen noudattamista tai ei osallistu 21 artiklassa tarkoitettuun hallinnolliseen yhteistyöhön;

(b)tämän asetuksen nojalla myönnetyissä etuusjärjestelyissä tuotavien asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 olevan yhteisen tullitariffin 1–24 ryhmän tuotteiden tuonti ylittää suuressa määrin asianomaisen edunsaajamaan tavanomaiset vientimäärät.

VII LUKU

Yhteiset säännökset

33 artikla

1.Tullietuuksien saaminen edellyttää, että tuotteet, joille tullietuuksia haetaan, ovat edunsaajamaan alkuperätuotteita.

2.Tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tullietuusjärjestelyjä sovellettaessa etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevat säännöt vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 26 64 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti.

3.Rajoittamatta 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen soveltamista komissio myöntää edunsaajamaan pyynnöstä alueellisen kumulaation eri alueellisiin ryhmiin kuuluvien edunsaajamaiden välillä tai laajennetun kumulaation, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)edunsaajamaan pyynnössä esitetään riittävä näyttö siitä, että tällainen kumulaatio on tarpeen kyseisen maan erityisten kauppa-, kehitys- ja rahoitustarpeiden vuoksi;

(b)kumulaatio ei aiheuta tarpeettomia kauppavaikeuksia muille GSP-järjestelmään oikeutetuille maille eikä etenkään EBA-edunsaajamaille kauppavirtojen mahdollisen uudelleensuuntautumisen vuoksi;

(c)edunsaajamaa esittää näytön siitä, ettei se voi noudattaa kyseisiin tavaroihin sovellettavia alkuperäsääntöjä ilman tällaista kumulaatiota.

4.Kun komissio arvioi erityisesti edunsaajamaan toimittamien tietojen perusteella, onko pyyntö perusteltu kyseisen maan erityisten kauppa-, kehitys- ja rahoitustarpeiden vuoksi, se ottaa huomioon, miten riippuvainen edunsaajamaa on pyynnön kohteena olevien kolmansien maiden kanssa integroidusta tuotannosta, sekä tällaisen riippuvuuden vaikutuksen edunsaajamaahan, tällaista integroitua tuotantoa harjoittavien alojen merkityksen edunsaajamaan taloudelle ja tulevat kehitysnäkymät kyseisten tuotteiden osalta.

5.Ennen kuin komissio tekee pyyntöä koskevan päätöksensä, se antaa edunsaajamaalle tilaisuuden esittää näkemyksensä.

34 artikla

1.Jos tämän asetuksen mukaisesti alennettu arvotulli on yksittäisen tuonti-ilmoituksen osalta enintään yksi prosentti, kyseinen tulli jätetään väliaikaisesti kantamatta kokonaan.

2.Jos tämän asetuksen mukaisesti alennettu paljoustulli on yksittäisen tuonti-ilmoituksen osalta enintään kaksi euroa yksiköltä, kyseinen tulli jätetään väliaikaisesti kantamatta kokonaan.

3.Jollei 1 ja 2 kohdasta muuta johdu, tämän asetuksen mukaisesti laskettu lopullinen etuustulli pyöristetään alaspäin ensimmäiseen desimaaliin.

35 artikla

1.Tätä asetusta sovellettaessa tilastolähteenä käytetään komission (Eurostat) ulkomaankauppatilastoja.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) sellaisia tuotteita koskevat tilastotiedot, jotka on asetettu vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaan tullimenettelyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2019/2152 27 säädetyin tullietuuksin. Tiedottamisen helpottamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi komission varmistaa lisäksi, että GSP-jaksoja koskevat asiaankuuluvat tilastotiedot ovat säännöllisesti saatavilla julkisissa tietokannoissa.

3.Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 55 ja 56 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä tiedot edellisten kuukausien aikana vapaaseen liikkeeseen luovutettujen sellaisten tuotteiden määristä ja arvoista, joihin sovelletaan tullietuuksia. Näiden tietojen on sisällettävä tiedot tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

4.Komissio seuraa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yhdistetyn nimikkeistön koodien 0603, 0803 90 10, 1006, 1604 14, 1604 19 31, 1604 19 39, 1604 20 70, 1701, 1704, 1806 10 30, 1806 10 90, 2002 90, 2103 20, 2106 90 59, 2106 90 98, 6403, 2207 10 00, 2207 20 00, 2909 19 10, 3814 00 90, 3820 00 00, 3824 99 56, 3824 99 57, 3824 99 92, 3824 84 00, 3824 85 00, 3824 86 00, 3824 87 00, 3824 88 00, 3824 99 93 ja 3824 99 96 tuotteiden tuontia määrittääkseen, täyttyvätkö 22, 29 ja 30 artiklassa tarkoitetut edellytykset.

36 artikla

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään 3, 5, 6, 8, 10, 11, 15, 16, 17, 19, 20 ja 22 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2024.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3, 5, 6, 8, 10, 11, 15, 16, 17, 19, 20 tai 22 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 3, 5, 6, 8, 10, 11, 15, 16, 17, 19, 20 tai 22 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

37 artikla

1.Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan, kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun tällainen delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 36 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

38 artikla

1.Tämän asetuksen nojalla saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty.

2.Mitään tämän asetuksen nojalla saatuja luottamuksellisia tietoja tai luottamuksellisesti toimitettuja tietoja ei saa ilmaista kuin tiedot toimittaneen nimenomaisella luvalla.

3.Kussakin luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on ilmoitettava, miksi tiedot ovat luottamuksellisia. Jos kuitenkin ilmenee, ettei tietojen toimittaja halua saattaa niitä julkisiksi eikä antaa lupaa niiden ilmaisemiseen yleisluontoisesti tai yhteenvetona ja ettei luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö ole perusteltu, kyseiset tiedot voidaan jättää ottamatta huomioon.

4.Tietoja on pidettävä joka tapauksessa luottamuksellisina, jos niiden ilmaiseminen todennäköisesti vaikuttaa huomattavan kielteisesti niiden toimittajaan tai tietolähteeseen taikka kahdenvälisiin kansainvälisiin suhteisiin unionin kanssa.

5.Edellä oleva 1–4 kohta ei estä unionin viranomaisia ottamasta huomioon yleisiä tietoja eikä etenkään sellaisia syitä, joihin tämän asetuksen nojalla tehdyt päätökset perustuvat. Näiden viranomaisten on kuitenkin otettava huomioon niiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, jotka eivät halua liikesalaisuuksiaan ilmaistavan, laillinen etu.

39 artikla

1.Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 732/2008 perustettu yleisten tullietuuksien komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

40 artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2027 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein kertomuksen, jossa käsitellään GSP-järjestelmän vaikutuksia viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana ja kaikkia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja etuusjärjestelyjä.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030. Kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotus.

41 artikla

Kumotaan asetus (EU) N:o 978/2012 1 päivästä tammikuuta 2024.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

VIII LUKU

Loppusäännökset

42 artikla

1.Kaikki asetuksen (EU) N:o 978/2012 mukaisesti vireille pannut ja päättämättä olevat tutkimukset tai väliaikaista peruuttamista koskevat menettelyt pannaan uudelleen vireille ilman eri toimenpiteitä tämän asetuksen mukaisesti, paitsi jos kyseessä on mainitun asetuksen mukaisen kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävän erityisen kannustusjärjestelyn edunsaajamaahan kohdistuva tutkimus tai menettely, joka koskee ainoastaan kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusjärjestelyssä myönnettyjä etuuksia. Tällainen tutkimus tai menettely pannaan kuitenkin uudelleen vireille ilman eri toimenpiteitä, jos sama edunsaajamaa hakee tämän asetuksen mukaista erityistä kannustusjärjestelyä ennen 1 päivää tammikuuta 2025.

2.Asetuksen (EU) N:o 978/2012 mukaisesti vireille pannun ja päättämättä olevan tutkimuksen aikana saadut tiedot otetaan huomioon mahdollisessa uudelleen vireille pantavassa tutkimuksessa.

43 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024.

Tätä asetusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2033. Voimassaolon päättymispäivää ei kuitenkaan sovelleta IV luvussa säädettyihin vähiten kehittyneiden maiden erityisjärjestelyihin eikä muihin tämän asetuksen säännöksiin siinä määrin kuin niitä sovelletaan yhdessä mainitun luvun kanssa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS ”TULOT” – EHDOTUKSET, JOILLA ON VAIKUTUKSIA TALOUSARVION TULOPUOLEEN

1.    EHDOTUKSEN NIMI:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 kumoamisesta

2.    BUDJETTIKOHDAT:

Tulopuolen budjettikohta (luku/momentti/alamomentti): 120 artikla

Talousarvioon kyseiseksi vuodeksi varattu määrä: Ei sovelleta

(ainoastaan käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta):

Tulot sidotaan seuraavaan menopuolen budjettikohtaan (luku/momentti/alamomentti): Ei sovelleta

3.RAHOITUSVAIKUTUKSET

    Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia

X    Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia menoihin, mutta sillä on rahoitusvaikutuksia tuloihin.

    Ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

Vaikutukset ovat seuraavat: 

(milj. euroa yhden desimaalin tarkkuudella)

(Ainoastaan käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta edellyttäen, että budjettikohta on jo tiedossa:) Ei sovelleta

4.PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Ei sovelleta

MUUT HUOMAUTUKSET

Yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP) annetaan tietyin edellytyksin tullietuuksia tietyille EU:hun tuotaville tuotteille.

Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen (2019) 31 perusteella laskettuna ehdotetun GSP-asetuksen mukaiset etuudet aiheuttavat unionille 2 978 miljoonan euron tulonmenetykset (liite 1).

Uudella asetuksella säilytettäisiin suurelta osin nykyiset etuudet, mutta lisättäisiin yksittäisten tuoteluokkien etuuksien graduaatiota koskevia edellytyksiä. Näin ollen uuden asetuksen mukaiset tulonmenetykset olisivat hieman alhaisemmat kuin nykyisessä asetuksessa. 32 Tulomenetyksiä vähentäisi myös se, että maat menettävät järjestelmän mukaisen tukikelpoisuutensa, koska ne siirtyvät ylemmän keskitulotason maiden luokkaan tai ne allekirjoittavat vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa.

Tulojen menetys olisi yhteensä 3 970 miljoonaa euroa (brutto). Kun jäsenvaltioiden kantokulujen korvaamiseksi pidättämän 25 prosentin osuus vähennetään, EU:n talousarvioon kohdistuva tulojen menetys olisi 2 978 miljoonaa euroa jaettuna eri järjestelmien kesken seuraavasti:

Liite 1: Kunkin GSP-edunsaajan vaikutus EU:n tuloihin

Liite 2: Tuotteiden graduaatiota koskevien alennettujen kynnysarvojen vaikutukset 33

(1)    Ilmaisua ”kehitysmaat” käytetään WTO:n terminologian mukaisesti, ks. esimerkiksi WTO:n perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen johdantolause (”tunnustavat edelleen, että tarvitaan myönteisiä ponnistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kehitysmaat, erityisesti vähiten kehittyneet kehitysmaat, saavat niiden taloudellista kehitystä vastaavan osuuden kansainvälisen kaupan kasvusta”) ja GATTin oikeuttamislauseke (”päätös erityis- ja suosituimmuuskohtelusta, vastavuoroisuudesta ja kehitysmaiden täydellisemmästä osallistumisesta”).

(2)    Sopimus Euroopan unionista, V OSASTO: YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA JA ERITYISMÄÄRÄYKSET YHTEISESTÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, 1 luku: Yleiset määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta – 21 artikla http://data.europa.eu/eli/treaty/teu_2008/art_21/oj  

(3)    COM(2021) 66 final, 18. helmikuuta 2021 https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2021/EN/COM-2021-66-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF

(4)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artikla, jossa todetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden osalta seuraavaa: ”Unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin.”

(5)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Midterm Evaluation of the Generalised Scheme of Preferences (yleisen tullietuusjärjestelmän väliarviointi, SWD(2018) 430 final ), http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/september/tradoc_156085.pdf

(6)    Esimerkiksi vuodesta 2011 lähtien EBA-edunsaajamaana oleva Bangladesh on lähes kaksinkertaistanut vientinsä EU:hun 9 miljardista eurosta noin 18 miljardiin euroon vuonna 2018. Vienti GSP-maista, erityisesti vähiten kehittyneistä maista, on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Järjestelmän suojatoimenpiteet olivat käytössä. GSP-järjestelmällä edistettiin ja suojeltiin ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia edistämällä sosioekonomista kehitystä perusarvoja kunnioittaen. Väliarvioinnissa todettiin kuitenkin, että GSP-järjestelmän vaikutus ympäristönsuojeluun ei ole yhtä selvä.

(7)     https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/706f539c-f0db-11eb-a71c-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF/source-221478841 ja https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/be174994-f337-11eb-aeb9-01aa75ed71a1/language-en

(8)    https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/f7031da3-f0dc-11eb-a71c-01aa75ed71a1/language-en

(9)    Laskettuna edunsaajamaasta EU:hun tuodun tietyn tuoteryhmän prosentuaalisena osuutena kyseisen tuoteryhmän kokonaistuonnista kaikista GSP-edunsaajista EU:hun.

(10)    Mahdollisuus etuuksien osittaiseen peruuttamiseen otettiin käyttöön vuonna 2012 toteutetun GSP-uudistuksen seurauksena.

(11)    Yleisen tasapainon malliin perustuva analyysi osoittaa, että EU:n BKT laskisi enintään 0,01 prosenttia, kun taas GSP-maiden menetykset olisivat suhteellisesti suurempia eli 0,04–0,07 prosenttia. Tämä suhteellisen maltillinen keskiarvo ei muuta sitä tosiasiaa, että vaikutukset olisivat haitallisempia joidenkin yksittäisten maiden osalta. BKT:n lasku olisi erityisesti Pakistanissa jopa 0,3 prosenttia ja Bangladeshissa jopa 0,36 prosenttia.

(12)    Vuotta 2020 koskevat tiedot ovat saatavilla, mutta niitä ei otettu laskelmien perustaksi, koska vuotta 2020 pidetään epätavallisena ja epäedustavana.

(13)    Tarkempia tietoja on rahoitusselvityksessä.

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta (EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1).

(15)    Neuvoston asetus (EY) N:o 732/2008, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2008, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen sekä asetusten (EY) N:o 552/97 ja (EY) N:o 1933/2006 ja komission asetusten (EY) N:o 1100/2006 ja (EY) N:o 964/2007 muuttamisesta (EUVL L 211, 6.8.2008, s. 1).

(16)    COM(2021) 66 final, 18.2.2021.

(17)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artikla, jossa todetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden osalta seuraavaa: ”Unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin.”

(18)    Yhdistyneet kansakunnat (2015). Yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Agenda 2030 (A/RES/70/1), joka on saatavilla osoitteessa https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld

(19)    Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(20)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558–893).

(21)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(23)    Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2016/1036, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2016/1037, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2152, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan yritystilastoista ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla (EUVL L 327, 17.12.2019, s. 1).

(28)    Vuosikohtaisten määrien on oltava arvioita, jotka perustuvat 5 jaksossa määriteltyyn kaavaan tai menetelmään. Vuosittainen määrä maksetaan ensimmäisenä vuonna yleensä ilman vähennyksiä ja suhteuttamatta.

(29)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

(30)    Käytetään vain tarvittaessa.

(31)    Vuotta 2020 koskevat tiedot ovat saatavilla, mutta niitä ei otettu laskelmien perustaksi, koska vuotta 2020 pidetään epätavallisena ja epäedustavana.

(32)    Tarkempia tietoja on liitteessä 2.

(33)    Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/249 mainittujen lisäksi

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.9.2021

COM(2021) 579 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 kumoamisesta

{SEC(2021) 330 final} - {SWD(2021) 266 final} - {SWD(2021) 267 final}

LUETTELO LIITTEISTÄ

LIITE I

GSP-järjestelmään oikeutetut maat ja GSP-edunsaajamaat

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

LIITE II

Edunsaajamaat, joiden GSP-etuudet on väliaikaisesti peruutettu tai keskeytetty kaikkien tai joidenkin kyseisistä maista peräisin olevien tuotteiden osalta

LIITE III

Asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vakiojärjestelyn ja 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävän erityisen kannustusjärjestelyn soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luettelo

Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön (CN) tulkintasäännöissä määrätään, tavaran kuvaus on ohjeellinen ja etuuskohtelu määräytyy CN-koodien mukaisesti. Jos ilmoitettu CN-koodi on "ex"-koodi, etuuskohtelu määritetään sekä CN-koodin että kuvauksen perusteella.

Tähdellä (*) merkittyjä CN-koodin tuotteita luokiteltaessa on noudatettava asiaa koskevassa unionin oikeudessa säädettyjä edellytyksiä.

Sarakkeessa ’Arka (S) / Muu kuin arka (NS)’ tarkoitetaan vakiojärjestelyn soveltamisalaan kuuluvia tuotteita (6 artikla). Tuotteet jaotellaan luettelossa joko tunnuksella NS (non-sensitive eli 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muut kuin arat tuotteet) tai tunnuksella S (sensitive eli 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut arat tuotteet).

Yksinkertaisuuden vuoksi tuotteet luetellaan ryhmissä. Niihin voi kuulua tuotteita, joiden osalta yhteisen tullitariffin mukaiset tullit on peruutettu tai keskeytetty.