EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 8.7.2021
COM(2021) 401 final
2021/0222(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä
{SWD(2021) 197 final}
English
Select your language
Official EU languages:
Access to European Union law
EUR-Lex
Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Need more search options? Use the
Advanced search
Document 52021PC0401
Proposal for a COUNCIL IMPLEMENTING DECISION on the approval of the assessment of the recovery and resilience plan for Croatia
Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä
Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä
COM/2021/401 final
Language
HTML
DOC
PDF
2021/0222 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Covid-19-pandemia on vaikuttanut vahingollisesti Kroatian talouteen. Vuonna 2019 Kroatian bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti oli 42,7 prosenttia unionin keskiarvosta. Komission kevään 2021 talousennusteen mukaan Kroatian reaalinen BKT supistui 8,0 prosenttia vuonna 2020, ja supistuman odotetaan olevan 3,4 prosenttia vuosina 2020 ja 2021. Keskipitkän aikavälin talouden suorituskykyyn vaikuttavia pidemmän aikavälin näkökohtia ovat muun muassa monimutkainen liiketoimintaympäristö, osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus ja työvoiman puute sekä vähäiset investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja digitaaliseen infrastruktuuriin, jotka kaikki vaikuttavat osaltaan siihen, että potentiaalinen kasvu on heikkoa. Lisäksi Kroatian on parannettava julkishallintonsa tehokkuutta, jotta se voi suunnitella, koordinoida, toteuttaa ja arvioida julkista politiikkaa paremmin ja varmistaa, että se pystyy käyttämään unionin varoja ottaen huomioon, että unionin rahoitus saattaa nousta 40 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2027 loppuun mennessä.
(2)Neuvosto antoi Kroatialle 9 päivänä heinäkuuta 2019 ja 20 päivänä heinäkuuta 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia. Neuvosto suositti erityisesti, että Kroatia toteuttaisi vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen huomioon ottaen kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi; harjoittasi taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja; vahvistaisi vastuusitoumuksiin liittyvää talousarviokehystä ja valvontaa keskus- ja paikallistasolla; parantaisi terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä; ja edistäisi terveydenhuollon työntekijöiden ja palvelujen tasapainoista maantieteellistä jakautumista, tiiviimpää yhteistyötä hallinnon kaikkien tasojen välillä ja investointeja sähköiseen terveydenhuoltoon. Neuvosto suositti lisäksi työmarkkinatoimenpiteiden ja -laitosten vahvistamista ja niiden yhteensovittamista sosiaalipalvelujen kanssa niin, että samalla vahvistetaan sosiaalietuuksia ja niiden kykyä vähentää köyhyyttä. Se suositti koulutusjärjestelmän uudistuksen toteuttamista, kaikentasoisen koulutuksen tarjonnan, laadun ja työmarkkinarelevanssin parantamista ja osaamisen hankkimisen edistämistä. Neuvosto suositti Kroatialle, että se pitäisi voimassa toimenpiteet, joilla tarjotaan pk-yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille likviditeettiä; vähentäisi edelleen veronluonteisia maksuja ja rajoituksia tavara- ja palvelumarkkinoiden sääntelyssä; parantaisi valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja tehostaisi tällaisten yhtiöiden ja tuottamattomien omaisuuserien myyntiä. Neuvosto suositti, että Kroatia parantaisi julkishallinnon valmiuksia ja tehokkuutta julkisten hankkeiden ja politiikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa keskus- ja paikallistasolla; vähentäisi julkishallinnon alueellista hajanaisuutta ja virtaviivaistaisi toimivaltajakoa; ja ottaisi työmarkkinaosapuolia kuultuaan käyttöön yhdenmukaiset palkanmuodostusjärjestelmät kaikkialla julkishallinnossa ja julkisissa palveluissa. Edelleen suositettiin, että Kroatia aikaistaisi toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja keskittää investointeihin liittyvän talouspolitiikan tutkimukseen ja innovointiin, kestävään kaupunki- ja raideliikenteeseen, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan, ympäristöinfrastruktuuriin, vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen alueelliset erot huomioon ottaen. Lopuksi neuvosto suositti, että Kroatia tehostaisi korruption ehkäisemistä ja siitä määrättävien seuraamusten langettamista etenkin paikallistasolla ja parantaisi oikeuslaitoksen tehokkuutta. Arvioituaan edistymistä kyseisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisajankohtana komissio katsoo, että suositus, jonka mukaan Kroatian on toteutettava välittömiä finanssipoliittisia toimia pandemian torjumiseksi tuloksellisesti, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi, samoin kuin suositus, jonka mukaan pk-yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille on oltava tarjolla riittävästi likviditeettiä, on pantu kaikilta osin täytäntöön.
(3)Komissio julkaisi 2 päivänä kesäkuuta 2021 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 5 artiklan nojalla Kroatiaa koskevan perusteellisen tarkastelun. Tekemänsä analyysinsa perusteella komissio päätteli, että Kroatian makrotaloudessa on epätasapainoja, erityisesti julkisen, yksityisen ja ulkomaisen velan suuri määrä tilanteessa, jossa potentiaalinen kasvu on heikkoa.
(4)Kroatia toimitti 14 päivänä toukokuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Sitä ennen oli toteutettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kansallinen omavastuullisuus tukee niiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja kestävää vaikutusta kansallisella tasolla sekä niiden uskottavuutta unionin tasolla. Komissio on arvioinut asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjen arviointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.
(5)Elpymis- ja palautumissuunnitelmilla olisi pyrittävä asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 3 perustetun EU:n elpymisvälineen yleisiin tavoitteisiin, jotta voitaisiin tukea covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä. Niillä olisi edistettävä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria.
(6)Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano merkitsee koordinoitua pyrkimystä saada aikaan investointeja ja uudistuksia kaikkialla unionissa. Uudistusten ja investointien koordinoidun ja samanaikaisen täytäntöönpanon ja rajatylittävien hankkeiden toteuttamisen kautta uudistukset ja investoinnit vahvistavat toisiaan ja luovat myönteisiä heijastusvaikutuksia koko unionissa. Sen vuoksi noin kolmannes tukivälineen vaikutuksesta jäsenvaltioiden kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtuu muiden jäsenvaltioiden heijastusvaikutuksista.
Kuutta pilaria tukeva tasapainoinen ratkaisu
(7)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä V olevan 2.1 jakson mukaisesti kattavan ja riittävän tasapainoisen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kohdistuvan ratkaisun, joka tukee asianmukaisesti kaikkia asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja määrärahat.
(8)Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään kaikkia kuutta pilaria. Huomattavalla määrällä suunnitelman komponenteista tuetaan useampia pilareita. Tällaisella lähestymistavalla voidaan osaltaan varmistaa, että kukin pilari katetaan kattavasti ja johdonmukaisesti. Lisäksi kun otetaan huomioon Kroatian erityishaasteet, keskittymistä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun ja taloudelliseen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn sekä pilarien välistä kokonaispainotusta voidaan pitää riittävän tasapainoisena.
(9)Suunnitelman vihreä ulottuvuus sisältää asiaankuuluvia toimenpiteitä, joiden odotetaan edistävän ilmastotavoitteen saavuttamista sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Tärkeimpiä vihreään siirtymään keskittyviä komponentteja ovat investoinnit rakennusten peruskorjaukseen, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, jäte- ja vesihuoltoon sekä kestävään ja innovatiiviseen liikkuvuuteen. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilyttämiseen sekä siirtymiseen vihreisiin työpaikkoihin ja kiertotalouteen. Erityisenä painopisteenä on Kroatian talouden ja yhteiskunnan digitalisaatio. Julkishallinnon digitalisaatiota ja julkisten palvelujen verkkotarjontaa tuetaan monin eri toimenpitein. Lisäksi tehdään investointeja kiinteisiin ja langattomiin yhteyksiin ja toteutetaan täydentäviä uudistuksia digitaalisia yhteyksiä koskevan unionin lippulaiva-aloitteen mukaisesti ja verkkoyhteyksien edistämiseksi kehitettyä unionin yhteistä välineistöä käyttäen. 4 Näin halutaan helpottaa investointeja digitaali-infrastruktuuriin syrjäisillä maaseutualueilla, missä gigabittiyhteyksien tarjonta on heikompaa.
(10)Suunnitelma tukee älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun pilaria niin, että siinä panostetaan voimakkaasti liiketoimintaympäristön parantamiseen, pienten, keskisuurten ja suurten yritysten tukemiseen sekä innovoinnin ja tutkimuksen ja kehityksen kannustamiseen. Toimenpiteillä vähennetään entisestään yritysten hallinnollista taakkaa ja veronluonteisia maksuja, vapautetaan useita säänneltyjä ammatteja, mahdollistetaan yrityksille pääomanhankinta kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi niin, että ne samalla sopeuttavat liiketoimintaprosessinsa vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen muun muassa lisäämällä investointeja vihreään teknologiaan. Lisäksi suunnitelmassa keskitytään digitaaliteknologian käyttöönoton ja kestävyyden lisäämiseen matkailualalla erityisesti modernisoimalla infrastruktuuria energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja kiertotalouden periaatteiden mukaisten uusien liiketoimintasuunnitelmien edistämiseksi. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta olisi vahvistettava pääasiassa aktiivisella työmarkkinapolitiikalla, jonka yhtenä kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät, koulutustoimenpiteillä sekä köyhyyttä vähentävällä sosiaalipolitiikalla. Lisäksi olisi parannettava alueellista yhteenkuuluvuutta, varsinkin harvaan asuttujen alueiden ja saarien saavutettavuutta ja yhteyksiä, laajentamalla ja modernisoimalla tie-, raide- ja meriliikenteen infrastruktuureja, huolehtimalla etelä–pohjoinen-sähköverkon paremmasta liitettävyydestä ja modernisoimalla julkiset viemäri- ja vedenjakeluverkostot.
(11)Terveyttä ja taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä koskeva pilari saa tukea terveydenhuoltojärjestelmään tehdyistä parannuksista, jotka liittyvät välttämättömiin rakenneuudistuksiin sekä infrastruktuuria ja lääkinnällisiä laitteita koskeviin vaatimuksiin. Niiden myötä myös taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen lisääntyvät Kroatiassa ja unionissa. Toimenpiteet on suunniteltu niin, että niillä saavutetaan perusterveydenhuollon ja lääkkeiden saatavuuden täydellinen alueellinen kattavuus, mikä parantaa terveydenhuoltojärjestelmän valmiuksia ja selviytymiskykyä ja parantaa elämänlaatua maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja saarilla. Suunnitelmalla tuetaan pitkäaikaishoitoa investoinneilla, joilla parannetaan koti- ja yhteisöperustaisen hoidon – ja laitoshoidosta täysin riippuvaisten ihmisten tapauksessa myös laitoshoidon – tarjontaa, saatavuutta ja laatua. Monien suunnitelman komponenttien tavoitteena on tehostaa julkishallintoa ja institutionaalista palautumiskykyä. Suunnitelma sisältyy merkittäviä koulutusalan toimenpiteitä, joista tärkeimpiä ovat varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen infrastruktuuri-investointien avulla, koulunkäynnin mahdollistaminen yhdessä vuorossa, pakollisten opetustuntien lisääminen alakouluissa, opetusohjelman tarkistaminen ja korkeakoulutuksen modernisointi. Toimenpiteiden johdosta koulutustulosten odotetaan paranevan tuntuvasti. Uudistusten odotetaan vähentävän julkisten tutkimuslaitosten hajanaisuutta, siirtävän painotusta tutkimuksen ja innovoinnin tulossuuntautuneeseen rahoitukseen ja parantavan tutkijoiden urakehitystä niin, että erityisiä painopisteitä ovat tiede, teknologia, insinööritieteet, matematiikka sekä tieto- ja viestintätekniikka.
Vastaaminen kaikkiin maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä
(12)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan 2.2 jakson mukaisesti vastaamaan tuloksellisesti (luokitus A) kaikkiin tai merkittävään osaan Kroatialle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetuissa suosituksissa tai muissa komission talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöidyistä haasteista.
(13)Pandemian johdosta toteutettavia välittömiä finanssipoliittisia toimia koskevien suositusten voidaan katsoa jäävän Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että Kroatia on yleisesti ottaen vastannut asianmukaisesti ja riittävästi välittömään tarpeeseen tukea taloutta finanssipoliittisin keinoin vuosina 2020 ja 2021 yleisen poikkeuslausekkeen säännösten mukaisesti.
(14)Suunnitelmaan sisältyy laaja joukko toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan neuvoston Kroatialle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 antamissa maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista erityisesti seuraavilla osa-alueilla: julkishallinto, terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyky, työllisyys, koulutus ja osaaminen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tapauksessa, ilmastonmuutos, digitaalinen muutos, liiketoimintaympäristö ja oikeusjärjestelmä.
(15)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla vahvistetaan talousarviokehystä, ja se auttaa vastaamaan Kroatian julkishallinnon haasteisiin, joita ovat muun muassa palkanmuodostusjärjestelmä ja paikallishallinnon hajanaisuus. Erityisillä toimenpiteillä pyritään lisäämään julkishallinnon valmiuksia ja tehokkuutta julkisten hankkeiden ja politiikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa keskus- ja paikallistasolla. Kroatian suunnitelmaan sisältyy oikeusjärjestelmän tehokkuutta lisääviä toimenpiteitä sekä konkreettisia sitoumuksia tuomioistuinkäsittelyn keston lyhentämiseksi, käsittelyä odottavien tapausten suman purkamiseksi ja oikeudenkäytön digitalisoinnin edistämiseksi. Suunnitelmassa varaudutaan myös korruption ehkäisemisen ja siitä määrättävien seuraamusten langettamisen tehostamiseen.
(16)Suunnitelmalla vastataan koulutusalan uudistamista koskevaan neuvoston suositukseen toimenpiteillä, joilla lisätään varhaiskasvatukseen osallistumista, lisätään pakollisten opetustuntien määrää alakoulussa, päivitetään opetusohjelma, edistetään digiosaamista ja nykyaikaistetaan korkea-asteen koulutus. Kohdennetuilla uudistuksilla ja investoinneilla on määrä kehittää julkisen työvoimapalvelun prosesseja ja auttaa lisäämään työmarkkinoille osallistumista, mikä tapahtuu harjoittamalla aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, ottamalla käyttöön perus- ja täydennyskoulutusseteleitä ja muuttamalla työlainsäädäntöä. Kroatian sosiaaliturvajärjestelmään liittyviin haasteisiin vastataan toimenpiteillä, joilla parannetaan sosiaalietuuksien kattavuutta, riittävyyttä ja kohdentamista ja mahdollistetaan uusien sosiaalipalvelujen kehittäminen.
(17)Elpymis- ja palautumissuunnitelman avulla Kroatian liiketoimintaympäristön pitäisi kohentua. Suunnitelmalla puututaan myös kasvun ja investointien esteisiin, joita on käsitelty neuvoston perättäisissä suosituksissa. Liiketoimintaympäristöä kehittävällä toimenpidepaketilla pyritään vähentämään hallinnollista rasitetta ja veronluonteisia maksuja, helpottamaan asiantuntijapalvelujen sääntelyvaatimuksia ja parantamaan rahoituksen saantia. Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteillä pyritään myös parantamaan valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja tehostamaan tällaisten yhtiöiden ja tuottamattomien omaisuuserien myyntiä. Huomattava osa investoinneista olisi suunnattava vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen. Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisilla merkittävillä investoinneilla pyritään vastaamaan energiatehokkuutta, ympäristöinfrastruktuuria ja liikennejärjestelmän tehostamista koskeviin neuvoston suosituksiin. Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla vastataan myös muihin neuvoston Kroatialle antamiin suosituksiin, jotka koskevat muun muassa tutkimusta, innovointia ja terveydenhuoltoa.
(18)Koska elpymis- ja palautumissuunnitelmassa vastataan edellä mainittuihin haasteisiin, sen odotetaan myös edistävän Kroatian epätasapainotilojen 5 korjautumista erityisesti suuren julkisen, yksityisen ja ulkomaisen velan osalta tilanteessa, jossa potentiaalinen kasvu on heikkoa.
Kasvupotentiaalia, työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä tukeva vaikutus
(19)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja liitteessä V olevan 2.3 jakson mukaisesti suuria vaikutuksia (luokitus A) jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon muun muassa siten, että se edistää lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa.
(20)Komission yksiköiden tekemät simulaatiot osoittavat, että suunnitelmalla on mahdollista kasvattaa Kroatian BKT:tä 2,9 prosenttia vuoteen 2026 mennessä. 6 Suunnitelman mukaisten investointien ja uudistusten pitäisi auttaa Kroatiaa korjaamaan talouden suurimmat ongelmat, joita ovat muun muassa suhteellisen alhainen työllisyys ja kasvupotentiaali. Tutkimus- ja innovointi-investoinneilla parannetaan Kroatian kilpailukykyä ja tuottavuutta. Täydennyskoulutuksella voitaisiin puolestaan parantaa työvoiman kilpailukykyä ja pienentää osaamisvajetta ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Oppimistulosten pitäisi parantua koulutukseen tehtävillä mittavilla investoinneilla. Kaikilla näillä toimenpiteillä on mahdollista kasvattaa inhimillistä pääomaa ja työn tuottavuutta ja näin lisätä työvoiman panosta potentiaalisessa kasvussa.
(21)Palvelumarkkinoiden, myös useiden asiantuntijapalvelujen, vapauttamisen jatkaminen lisää kilpailua ja työpaikkoja. Hallinnollisen rasitteen ja veronluonteisten maksujen vähentämisen sekä toimenpiteiden, joilla tehostetaan valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja julkisia hankintoja, torjutaan korruptiota ja parannetaan rahanpesun torjuntavalmiuksia, avulla Kroatian pitäisi voida täyttää sitoumuksensa sen jälkeen, kun se on liittynyt valuuttakurssimekanismiin (ERM II). Nämä toimet lisäävät sijoittajien luottamusta ja tekevät Kroatiasta houkuttelevamman kohteen investoinneille ja osaamisen siirtämiselle. Näiden uudistusten, tehokkaampaan liikennejärjestelmään tehtävien investointien, teollisuuden hiilestä irtautumisen jatkamisen, rakennusten energiatehokkuuden parantamisen, vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämisen on määrä lisätä kilpailukykyä ja parantaa talouden yleistä kestävyyttä.
(22)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden työllistettävyyttä ja siten vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä. Kroatiassa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on läheisesti sidoksissa työttömyyteen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen. Ikääntyneet, vammaiset ja työttömissä kotitalouksissa asuvat henkilöt ovat suhteellisesti alttiimpia köyhyysriskille, ja työttömyyskorvausjärjestelmän kattavuus ja riittävyys on edelleen heikko. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa sitoudutaan kasvattamaan vähimmäisetuuden, joka on tärkein köyhyyden vähentämiseen tarkoitettu etuus, riittävyyttä ja laajentamaan sen kattavuutta. Myös työttömyyskorvauksen määrää olisi korotettava ja kestoa pidennettävä ja vähimmäiseläkkeitä korotettava. Lisäksi matkailualaan sekä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvää koulutusta ja osaamisen kehittämistä koskevissa toimenpiteissä keskitytään heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin.
(23)Suunnitelma sisältää erilaisia toimia, joilla edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja pyritään muun muassa laajentamaan varhaiskasvatuksen piiriin pääsyä, kehittämään digitaalisia ratkaisuja sosiaalietuuksia koskevien tietojen vaihtoon sekä ottamaan käyttöön sosiaalialan mentorointipalveluja varsinkin nuorten työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi.
”Ei merkittävää haittaa” -periaate
(24)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja liitteessä V olevan 2.4 jakson mukaisesti varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 7 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille (”ei merkittävää haittaa” -periaate) (luokitus A).
(25)Asetuksen (EU) 2021/241 ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen komission teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti Kroatia on toimittanut todisteita ja takeita siitä, että elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteet eivät aiheuta merkittävää haittaa yhdellekään kuudesta ympäristötavoitteesta, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalous, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
(26)Valitsemalla toimenpiteitä, jotka joko edistävät merkittävästi ympäristötavoitteita tai joilla ei ole ennakoitavissa olevaa vaikutusta ympäristötavoitteisiin tai vaikutus on merkityksetön, on odotettavissa, että monet suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia, esimerkiksi koulutuksen, työmarkkinoiden ja julkishallinnon aloilla. Erityisillä välitavoitteilla ja tavoitteilla olisi tarvittaessa varmistettava, että vältytään merkittävältä haitalta. Hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin tehtäviin investointeihin ei saisi sisältyä tehostetussa öljyntuotannossa käytettävien laitteiden ostoa tai käyttöä eikä öljyntuotannon lisäämistä. Myös geotermisissä investoinneissa olisi välitavoitteella ja tavoitteella varmistettava, että hankkeisiin ei kuulu öljyn tai kaasun etsintää tai tuotantoa, että etsinnässä ja tuotannossa käytettävää laitteistoa ei hankinta, että metaania ei vapaudu ja että geoterminen poraus ei vaikuta haitallisesti veden määrään ja laatuun. Zadarin lentoaseman investointihankkeessa keskitytään lentoaseman sähköistämiseen ja aurinkosähkön käyttöönottoon ja varmistetaan, että lentoaseman fyysiseen laajentamiseen ei käytetä asetuksen (EU) 2021/241 mukaista tukea. Zagrebin keskustassa sijaitseviin lääkeaineiden polttolaitoksiin tehtävän investoinnin välitavoitteena olisi varmistettava, että polttolaitoksissa on kierrätettäväksi kelpaamatonta vaarallista sairaalajätettä varten energian talteenottolinja ja siinä savukaasujen puhdistusjärjestelmä ja jatkuva päästöjen seurantajärjestelmä. Erityistä huomiota on kiinnitetty horisontaalisiin järjestelmiin, joiden välitavoitteilla olisi varmistettava, että ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamisvaatimukset on otettu huomioon järjestelmien suunnittelussa.
Vihreän siirtymän edistäminen, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien
(27)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan 2.5 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin edistetään vihreää siirtymää, mukaan lukien luonnon monimuotoisuus, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 40,3 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklassa edellytetään, elpymis- ja palautumissuunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty vuosien 2021–2030 kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan.
(28)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää pitkäkestoisia uudistuksia ja investointeja, jotka edistävät vihreää siirtymää. Sellaisia ovat investoinnit energiatehokkuuteen julkisten ja yksityisten rakennusten peruskorjauksen avulla, uudistukset uusiutuvan energian käyttöönoton helpottamiseksi ja investoinnit geotermiseen energiaan sekä sähkö- ja jakeluverkkoon uusiutuvien energialähteiden integroinnin helpottamiseksi. Hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tehtävissä investoinneissa olisi hyödynnettävä innovatiivisia teknologioita, joilla on mahdollista hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelmalla tuetaan kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöönottoa, uusiutuvan vedyn tuotantoa ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoa ja edistetään näin siirtymistä kestävään liikkuvuuteen seuraavan vuosikymmenen aikana. Suunnitelmalla edistetään liikenteen siirtymistä maanteiltä rautateille samalla kun investoidaan päästöttömiin ajoneuvoihin ja aluksiin ja tuetaan niihin liittyvää infrastruktuuria. Investoimalla vihreän osaamisen kehittämiseen, tukemalla pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä investoimaan ympäristöystävällisiin tuotantoprosesseihin ja tekemällä matkailusta kestävämpää voidaan myös edistää vihreiden tavoitteiden saavuttamista.
(29)Kaiken kaikkiaan vihreää siirtymää tukevat uudistukset ja investoinnit ovat linjassa kansallisten suunnitelmien kanssa. Ympäristöpolitiikan osalta elpymis- ja palautumissuunnitelmalla olisi suoraan edistettävä luonnonvarojen hoidon tehostamista. Suunnitelma sisältää infrastruktuuri-investointeja, joilla parannetaan vesihuoltojärjestelmiä ja vauhditetaan siirtymistä kiertotalouteen. Kaatopaikoille vietävän jätteen osuuden vähentämiseksi myönnetään rahoitusta uuteen infrastruktuuriin, kierrätyslaitokset ja jätteen lajittelukeskukset mukaan lukien. Suunnitelmaan sisältyy investointeja kiertotalouden edistämiseksi maatalousalalla elintarvikejätteen vähentämiseksi. Siihen sisältyy myös toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, mukaan lukien jokien ja tulvatasankojen ennallistaminen ja vieraslajien hävittäminen Neretvan herkällä suistoalueella. Näillä toimenpiteillä olisi varmistettava Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman pysyvä vaikutus vihreään siirtymään, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön suojelu.
(30)Uudistuksilla ja investoinneilla on tarkoitus edistää merkittävästi hiilestä irtautumista ja ilmastoa koskevia Kroatian tavoitteita, jotka on esitetty vuoteen 2030 ulottuvassa Kroatian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa ja hiilestä irtautumista koskevassa pitkän aikavälin strategiassa. Asetuksessa (EU) 2020/852 määriteltyjen ympäristötavoitteiden osalta suunnitelma sisältää huomionarvoisia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä pääasiassa rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla, investointeja uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseen energia- ja liikennealoilla sekä innovatiivisten teknologioiden käyttöä. Suunnitelma sisältää tärkeitä toimenpiteitä, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mukaan lukien vesilähteiden kestävän käytön tukeminen vähentämällä vedenjakeluverkkojen vesihävikkiä ja energiankulutusta. Suunnitelmaan sisältyy myös huomattavia, luontoon perustuvia ratkaisuja tukevia investointeja tulvariskien ehkäisyyn. Kroatian suunnitelman odotetaan edistävän vuoteen 2030 ulottuvia unionin energia- ja ilmastotavoitteita ja vuoteen 2050 ulottuvaa unionin ilmastoneutraaliustavoitetta.
Digitaalisen muutoksen edistäminen
(31)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan 2.6 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 20,4 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.
(32)Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman eri osissa on digitaalista muutosta tukevia toimia, mikä heijastaa suunnitellun digitalisaation laaja-alaista ja läpileikkaavaa luonnetta. Yksi elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti koskee yksinomaan Kroatian talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiota. Julkishallinnon digitalisaatiota ja julkisten palvelujen verkkotarjontaa tuetaan johdonmukaisin toimenpitein. Suunnitelmaan sisältyy myös digitaalisiin yhteyksiin tehtäviä investointeja, joilla on määrä parantaa kiinteiden ja langattomien internetpalvelujen digitaalista infrastruktuuria syrjäisillä maaseutualueilla, jotka ovat jääneet jälkeen digitaalisen osallisuuden suhteen.
(33)Digitaaliseen muutokseen keskittyvän komponentin lisäksi useimmilla muilla komponenteilla edistetään digitalisaatiota Kroatiassa. Suunnitelma sisältää merkittäviä toimenpiteitä liikenne-, energia-, terveydenhuolto-, oikeus- ja koulutusalojen digitalisoimiseksi ja erityisiä investointeja korkea-asteen koulutuksen digitaalisiin välineisiin. Kroatian yhteiskunnan ja talouden digitalisaation ohjaamiseksi seuraavalla vuosikymmenellä on tarkoitus laatia kattava strategia, jossa määritellään strategiset tavoitteet talouden, julkishallinnon ja oikeuslaitoksen digitaalista muutosta, digitaalisia yhteyksiä ja digiosaamisen kehittämistä varten.
(34)Elpymis- ja palautumissuunnitelmalla tuettavilla digitalisaation liittyvillä uudistuksilla ja investoinneilla odotetaan olevan pysyvä vaikutus. Esimerkiksi Kroatian julkishallinnon digitalisoinnin tukemiseksi tehtävien investointien odotetaan saavan aikaan systeemisiä muutoksia kohti yhteentoimivien järjestelmien kehittämistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja dataan perustuvaa päätöksentekoa julkishallinnossa. Niiden odotetaan myös muuttavan vuorovaikutusta Kroatian julkishallinnon ja sen käyttäjien välillä. Yhteyksiin tehtävien investointien odotetaan myös vähentävän digitaalista kuilua kaupunkien ja maaseudun välillä. Niitä tuetaan muista kansallisista tai unionin varoista rahoitettavaksi suunnitelluilla täydentävillä toimenpiteillä, jotta voidaan varmistaa unionin gigabittitavoitteiden saavuttaminen.
Pysyvät vaikutukset
(35)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja liitteessä V olevan 2.7 jakson mukaisesti pysyviä vaikutuksia Kroatiassa.
(36)Uudistusten, joilla vähennetään yritysten hallinnollista ja taloudellista taakkaa lieventämällä monimutkaista sääntelyä ja vähentämällä veronluonteisia maksuja, odotetaan tukevan arvonmuodostusta yksityissektorilla. Vastaavasti korruption ja rahanpesun torjuntatoimenpiteiden sekä uudistusten, joilla puretaan käsittelyä odottavien tapausten ruuhkaa ja nopeutetaan tapausten käsittelyaikaa oikeuslaitoksessa, on tarkoitus vahvistaa instituutioita ja lisätä sijoittajien luottamusta, mikä auttaa Kroatiaa houkuttelemaan investointeja ja osaamista. Säänneltyjen ammattien vapauttamiseksi toteutettavien uudistusten on tarkoitus lisätä kilpailua taloudessa, mikä hyödyttää kuluttajia ja luo työpaikkoja. Uudistusten, joilla parannetaan tutkimus- ja innovointikehyksen tehokkuutta ja tuloksellisuutta, mukaan lukien T&K-verokannustinjärjestelmä ja innovoinnin tukiohjelmat, odotetaan edistävän huippuosaamisen alojen kehittämistä ja vaikuttavan pysyvästi tuottavuuteen ja talouteen yleensä. Valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän parannuksilla ja tällaisten yhtiöiden ja tuottamattomien omaisuuserien tehostetulla myynnillä pitäisi olla pysyvä vaikutus talouden allokatiiviseen tehokkuuteen. Lisäksi on tehty merkittäviä aloitteita julkishallinnon prosessien parantamiseksi muun muassa digitalisoinnin avulla, esimerkiksi yritysten rekisteröinti ja maksujen maksaminen, sekä julkishallinnon työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Näillä aloitteilla tulee olemaan pysyvä vaikutus niin yrityksille kuin kotitalouksille tarjottavien palvelujen laatuun.
(37)Koulutukseen, terveydenhuoltoon ja työmarkkinoilla tarvittavaan osaamiseen tehtävillä investoinneilla on pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia inhimilliseen pääomaan. Tutkimukseen ja innovointiin tehtävillä investoinneilla tuetaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, ja puhtaaseen energiaan, kestävään matkailuun, liikennejärjestelmän nykyaikaistamiseen, digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään tehtävillä investoinneilla parannetaan talouden kestävyyttä rakenteellisesti ja houkutellaan ajan mittaan lisää investointeja. Myös rakennusten energiatehokkuuden ja maanjäristysten varalta tehtävän peruskorjauksen odotetaan vaikuttavan pysyvästi sekä energiankulutuksen vähenemiseen että turvallisuuden parantumiseen.
(38)Suunnitelman pysyviä vaikutuksia voidaan lisätä myös suunnitelman ja muiden, koheesiopolitiikan varoin rahoitettavien ohjelmien yhteisvaikutuksella, erityisesti vastaamalla konkreettisin toimin syvään juurtuneisiin alueellisiin haasteisiin ja edistämällä tasapainoista kehitystä.
Seuranta ja täytäntöönpano
(39)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia (luokitus A) takaamaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja liitteessä V olevan 2.8 jakson mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen.
(40)Useiden valtion instituutioiden olisi osallistuttava elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpanoon. Valtiovarainministeriöön perustettava keskuskoordinointielin tulee olemaan johtava kansallinen elin, jonka tehtävänä on elpymis- ja palautumissuunnitelman yleinen koordinointi ja seuranta, myös toimenpiteiden edistymisen aktiivinen seuranta, kunkin komponentin välitavoitteiden ja tavoitteiden perusteella. Välitön vastuu elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien toteuttamisesta on toimivaltaisilla ministeriöillä, kun taas ministeritason täytäntöönpanokomitean tehtävänä on vastata johdonmukaisuudesta kaikkien unionin varojen käytössä. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa määritellään välitavoitteet ja tavoitteet kullekin siihen sisältyvälle investoinnille ja uudistukselle. Välitavoitteiden ja tavoitteiden määrä on oikeassa suhteessa Kroatian taloutta koskevien toimenpiteiden määrään ja suunnitelman laajuuteen. Välitavoitteita ja tavoitteita varten ehdotetut kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset indikaattorit ovat riittävän selkeitä, realistisia ja kattavia, jotta niiden saavuttamista voidaan seurata ja se voidaan todentaa. Siinä missä elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää kattavat koordinointi-, täytäntöönpano- ja seurantajärjestelyt, sen täytäntöönpano on riippuvainen täytäntöönpanoelinten hallinnollisista ja täytäntöönpanovalmiuksista. Kaikkia elimiä ei ole kuitenkaan vielä nimetty tai perustettu. Sen vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota täytäntöönpano- ja koordinointirakenteen perustamiseen; keskuskoordinointielin on tarkoitus perustaa vuoden 2021 loppuun mennessä sitä koskevan välitavoitteen mukaisesti.
(41)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukivälineestä annettavasta rahoitustuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille asetuksen (EU) 2021/241 34 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat pyytää teknisen tuen välineestä teknistä tukea avuksi suunnitelman täytäntöönpanossa.
Kustannukset
(42)Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan 2.9 jakson mukaisesti kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.
(43)Kroatia on toimittanut toimenpidekohtaisen kustannuseritelmän, jossa kustannukset on perusteltu viittaamalla vastaaviin aiempiin hankkeisiin tai selvityksiin ja jossa annetaan asianmukaiset selvitykset kokonaiskustannusten määrittämisessä käytetystä menetelmästä. Niiden eri toimenpiteiden osalta, joiden kustannuksia ei voida määrittää yksityiskohtaisesti etukäteen, koska esimerkiksi hankkeet valitaan kilpailuun perustuvilla menettelyillä, kuten ehdotuspyynnöillä, elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetään yleensä aiempiin kokemuksiin perustuvat perustelut, joiden mukaan kustannukset eivät ole suhteettomia toimenpiteen tavoitteisiin nähden. Suurimmassa osassa toimenpiteitä kustannukset arvioidaan kohtuullisiksi ja uskottaviksi. Vaikka Kroatia on nähnyt paljon vaivaa tarvittavien kustannustietojen toimittamiseksi, kustannusten laskennassa käytetty menetelmä ja kustannusten perustelut eivät kata johdonmukaisesti toimenpiteiden kaikkia osa-alueita, vaan osa kokonaiskustannuksista jää joissain tapauksissa vaille selitystä. Tiettyjen kustannusarvioiden osalta kustannukset ylittivät jossain määrin vastaavissa hankkeissa määritetyn kustannustason. Kyseisten kustannusten arvioinnissa käytettyä menetelmää ei kuitenkaan ole selitetty riittävän hyvin eikä perustelujen yhteys kustannuksiin ole aina täysin selvä, minkä vuoksi tälle kustannustenarviointikriteerille ei voida antaa korkeampaa luokitusta. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat kustannustehokkuusperiaatteen mukaisia ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.
Taloudellisten etujen suojaaminen
(44)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan ja liitteessä V olevan 2.10 jakson mukaisesti asianmukaisia (luokitus A) ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan asetuksen nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ja on odotettavissa, että järjestelyjen avulla voidaan tuloksellisesti välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Tämä ei vaikuta sellaisten muiden välineiden ja työkalujen soveltamiseen, joilla edistetään ja valvotaan EU:n lainsäädännön noudattamista muun muassa lahjonnan, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä unionin varojen suojaamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 8 mukaisesti.
(45)Järjestelyt elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanemiseksi Kroatiassa on kuvattu asianmukaisesti. Järjestelyt on suunniteltu yhdenmukaisesti, ja ne perustuvat vakaisiin prosesseihin ja rakenteisiin; valvonta- ja tarkastustoimiin osallistuvien toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät, asiaankuuluvat valvontatoiminnot on erotettu asianmukaisesti ja tarkastuksia tekevien toimijoiden riippumattomuus on varmistettu. Makrotaloudellisia analyyseja laativan valtiovarainministeriön osaston olisi vastattava suunnitelman täytäntöönpanon koordinoinnista. Kutakin komponenttia ja alakomponenttia varten on nimetty ministeriön ja keskushallinnon tasolla toimivaltainen viranomainen, joka vastaa uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta valtionhallinnon järjestelmästä annetussa laissa säädetyn alakohtaisen toimivallan mukaisesti. Kansallisesta rahastosta vastaavan valtiovarainministeriön osaston olisi vastattava maksupyyntöjen laatimisesta ja lähettämisestä Euroopan komissiolle puolivuosittain sen jälkeen, kun välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen on todennettu. Pyyntöihin on liitettävä johdon vahvistuslausuma ja yhteenveto suoritetuista tarkastuksista. Tarkastusviranomaisen tehtävät annetaan virastolle, joka vastaa Euroopan unionin ohjelmien täytäntöönpanojärjestelmän tarkastamisesta (ARPA).
(46)Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan ehdottamat järjestelyt asetuksen (EU) 2021/241 nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyvien lahjonnan, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi, mukaan lukien järjestelyt päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi, arvioidaan riittäviksi. Välitavoitteet, jotka liittyvät täytäntöönpanoon ja valvontaan osallistuvien elinten oikeudellisen valtuutuksen vahvistamiseen, koordinointielimeen ja IT-järjestelmän parannuksiin, olisi täytettävä ennen ensimmäisen maksupyynnön toimittamista. Lisäksi valvonnasta vastaavilla toimijoilla olisi oltava oikeudelliset valtuudet ja hallinnolliset valmiudet suorittaa heille kuuluvat tehtävät edellyttäen, että työmäärää koskevaan analyysiin liittyvät välitavoitteet ja niistä johtuvat suositukset on täytetty viimeistään ensimmäisen maksupyynnön esittämisajankohtana.
Suunnitelman johdonmukaisuus
(47)Suunnitelmaan sisältyy suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja liitteessä V olevan 2.11 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.
(48)Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelma rakentuu viidelle johdonmukaiselle komponentille ja yhdelle aloitteelle. Niillä tuetaan yhteisiä tavoitteita, jotka koskevat Kroatian talouden elpymisen vauhdittamista, covid-19-pandemian vaikutusten lieventämistä, vihreän siirtymän, digitaalisen muutoksen ja osallisuuden edistämistä sekä Kroatian talouden palautumis- ja kilpailukyvyn parantamista. Suunnitelman komponenttien ja erityisesti rakennusten peruskorjausta koskevan aloitteen avulla on tarkoitus edistää myös kahden tuhoisan maanjäristyksen aiheuttamien vahinkojen korjaamista. Maanjäristykset tapahtuivat maan keskiosassa vuonna 2020 ja aiheuttivat vahinkoa Zagrebissa ja sen ympäristössä sekä Banovinan alueella. Kaikki viisi komponenttia ja mainittu aloite muodostuvat johdonmukaisista uudistus- ja investointikokonaisuuksista, joihin sisältyy toisiaan vahvistavia ja/tai täydentäviä toimenpiteitä. Eri komponenttien ja aloitteen välillä on myös synergiaetuja, eivätkä toimenpiteet ole keskenään ristiriidassa tai heikennä toistensa vaikuttavuutta.
Tasa-arvo
(49)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. Työelämäuudistuksen odotetaan tukevan tätä tavoitetta, helpottavan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, välillisesti kaventavan sukupuolten välistä palkkaeroa ja puuttuvan sukupuolten väliseen suureen eroon eläkkeissä. Suunnitelmalla olisi rahoitettava tieto- ja viestintätekniikan hankkeita, joilla edistetään tasa-arvon toteutumista. Siihen sisältyy koulutusjärjestelmän uudistus, jolla pyritään varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille lapsille pääasiassa lisäämällä varhaiskasvatukseen osallistumista ja opetustuntien määrää alakouluissa. Kroatian olisi kehitettävä sosiaalialan mentorointipalveluja, joilla vaikeasti tavoitettavia edunsaajaryhmiä, kuten vammaisia, väkivallan uhreja, kodittomia, siirtolaisia, romaneja ja nuoria tuetaan tukijärjestelmästä irtaantumisessa ja työelämään pääsemisessä. Suunnitelma sisältää useita investointeja, joilla vastataan vammaisten erityistarpeisiin toimenpitein, joilla muun muassa varmistetaan asuntojen ja muiden rakennusten fyysinen esteettömyys, tarjotaan asianmukaisia liikkuvuuspalveluja, edistetään erilaisia työllistymismuotoja ja varmistetaan digitaalisten julkisten palvelujen saatavuus.
Turvallisuutta koskeva itsearviointi
(50)Investoinneista on tehty turvallisuutta koskeva itsearviointi digitaalisten valmiuksien ja yhteyksien osalta asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kuvataan, miten kansallinen sääntelyviranomainen on laatinut määräysluonnoksen sellaisten täytäntöönpanotoimenpiteiden luonteesta ja aikataulusta, joilla varmistetaan viestintäverkkojen ja -palvelujen turvallisuus ja eheys. Luonnos sisältää vaatimukset, joilla varmistetaan 5G-viestintäverkkojen ja -palvelujen turvallisuus niiden suositusten mukaisesti, jotka esitetään 29. tammikuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”5G:n turvallinen käyttöönotto EU:ssa – EU:n välineistön täytäntöönpano” 9 .
Rajatylittävät ja useita maita kattavat hankkeet
(51)Suunnitelma sisältää rajatylittäviä ja useita maita kattavia hankkeita kolmella alalla. Ensinnäkin se sisältää toimenpiteitä, jotka liittyvät tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen osana digitaalisen muutoksen komponenttia. Siihen kuuluu tärkeimpien rekistereiden perustaminen, nykyaikaistaminen ja yhteenliittäminen sekä yhteentoimivuuden keskusjärjestelmän perustaminen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) mukaisesti. Toiseksi koulutuksen komponentissa korkeakoulutuksen digitalisoinnin odotetaan edistävän ja vauhdittavan korkea-asteen oppilaitosten aktiivisempaa osallistumista rajatylittäviin ja monikansallisiin hankkeisiin, erityisesti sellaisiin, joissa hyvät digitaaliset valmiudet ovat osallistumisen välttämätön edellytys. Kolmanneksi vesi- ja jätehuollon komponentissa julkisen vesihuollon ja viemäröinnin kehittämisohjelmilla on myönteinen vaikutus ympäristöön, koska niillä vähennetään ympäristön ja vesivarojen pilaantumista ja edistetään vesistöjen säilyttämistä; tässä mielessä niiden vaikutus on rajatylittävä ja maailmanlaajuinen.
Kuulemisprosessi
(52)Kroatia toteutti kuulemisprosessin ennen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa toimittamista ja sidosryhmien julkisen kuulemisen sen jälkeen, kun se oli toimittanut suunnitelman luonnoksen komissiolle joulukuussa 2020. Viranomaiset järjestivät vuoden 2021 tammi- ja toukokuun välisenä aikana yli 15 temaattista tapaamista eri sidosryhmien kanssa. Tapaamisissa viranomaiset esittelivät elpymis- ja palautumissuunnitelman Kroatialle tarjoamat mahdollisuudet tietyillä aloilla, suunnitelman rakenteen, kriteerit, prosessin ja täydentävyyden muiden unionin varojen kanssa. Suunnitelman tiivistelmä julkaistiin ja esiteltiin tiedotusvälineille ennen sen hyväksymistä 1. huhtikuuta 2021. Hallituksen hyväksynnän jälkeen tiivistelmä julkaistiin hallituksen verkkosivuilla ja siitä keskusteltiin parlamentissa 14. huhtikuuta 2021.
(53)Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ei esitetä viranomaisten suunnitelmia siitä, miten sidosryhmät otetaan mukaan suunnitelman täytäntöönpanoon. Asianomaisten toimijoiden sitoutumisen varmistamiseksi on erittäin tärkeää ottaa kaikki asianomaiset alue- ja paikallisviranomaiset ja muut sidosryhmät, myös työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta, mukaan resurssien alueellisen jakamisen seurantaan suunnitelmaan sisältyvien investointien ja uudistusten täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.
Myönteinen arvio
(54)Koska komissio antaa Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, tässä päätöksessä olisi mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettava suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville suunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.
Rahoitusosuus
(55)Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 6 393 794 220 euroa. Koska elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit ja koska elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Kroatian käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus, Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin Kroatian käytettävissä olevan rahoitusosuuden kokonaismäärä.
(56)Laskelmaa Kroatian enimmäisrahoitusosuudesta on määrä päivittää 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kroatian saataville olisi asetettava tietty määrä nyt, jotta kyseisen asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä. Enimmäisrahoitusosuuden päivittämisen jälkeen neuvoston olisi komission ehdotuksesta tarvittaessa muutettava tätä päätöstä ilman aiheetonta viivytystä niin, että se sisältää päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden.
(57)Annettava tuki rahoitetaan neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 10 5 artiklaan perustuvalla komission unionin puolesta toteuttamalla lainanotolla. Tuki olisi maksettava erissä heti, kun Kroatia on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet.
(58)Kroatia on pyytänyt ennakkomaksua, joka on 13 prosenttia rahoitusosuudesta. Kyseinen määrä olisi asetettava Kroatian saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan.
(59)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin asetuksen (EU) 2021/241 nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen
Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Tämän päätöksen liitteessä esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.
2 artikla
Rahoitusosuus
1.Unioni asettaa Kroatian saataville 6 295 431 146 euron 11 suuruisen rahoitusosuuden tukena, jota ei makseta takaisin. Tästä määrästä 4 631 762 551 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jos asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdassa säädetyssä päivityksessä Kroatialle laskettu määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin tämä määrä, sen saataville asetetaan vielä 1 663 668 594 euroa niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.
2.Komissio asettaa unionin rahoitusosuuden Kroatian saataville erissä liitteen mukaisesti. Rahoitusosuudesta 818 406 049 euroa eli 13 prosenttia asetetaan saataville ennakkomaksuna. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.
3.Ennakkomaksu vapautetaan saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan. Ennakkomaksut kuitataan vähentämällä ne maksueristä suhteellisesti.
4.Rahoitussopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Kroatia on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset sitoumukset tulevat voimaan, tuen maksamisen edellytyksenä on, että välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.
3 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu Kroatian tasavallalle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
- (1) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.
- (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
- (3) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).
- (4) Komission suositus (EU) 2020/1307: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32020H1307
- (5) Nämä makrotalouden epätasapainot viittaavat asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla vuosina 2019 ja 2020 annettuihin suosituksiin.
- (6) Simulaatiot perustuvat Next Generation EU -välineen kokonaisvaikutukseen, joka sisältää myös ReactEU-rahoituksen sekä lisärahoituksen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, InvestEU-ohjelmaan, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, maaseuturahastoon ja rescEU-mekanismiin. Simulaatioissa ei oteta huomioon rakenneuudistusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat olla merkittäviä.
- (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).
- (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 1).
- (9) COM(2020) 50.
- (10) EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.
- (11) Tämä määrä vastaa määrärahoja, joista on vähennetty Kroatian suhteellinen osuus asetuksen (EU) 2021/241 6 artiklan 2 kohdan mukaisista menoista mainitun asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti laskettuna.
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 8.7.2021
COM(2021) 401 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä
{SWD(2021) 197 final}
LIITE
1 JAKSO: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT
1.Uudistusten ja investointien kuvaus
A. KOMPONENTTI 1.1: SELVIYTYMISKYKYINEN, VIHREÄ JA DIGITAALINEN TALOUS
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä komponentissa noudatetaan laaja-alaista ja horisontaalista lähestymistapaa, jolla puututaan joihinkin Kroatian talouden rakenteellisiin heikkouksiin. Kroatian talouskasvua ja lähentymistä muuhun unioniin haittaavat alhainen tuottavuus, yksityisen sektorin suhteellisen vähäiset investoinnit, innovatiivisimpien yritysten rajalliset mahdollisuudet saada rahoitusta ja yleisesti ottaen liiketoimintaympäristö, jolle on ominaista suhteellisen suuri hallinnollinen ja veronluonteinen rasite ja ammattien liiallinen sääntely. Lisäksi teollisuustuotannon osuus on pienin Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa, ja Kroatia on myös jäljessä vertaismaista innovoinnissa, korkeamman teknologisen tason tuotteissa sekä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä.
Komponentilla on kolme tavoitetta:
-Liiketoimintaympäristön parantaminen jatkamalla uudistuksia hallinnollisten ja veronluonteisten rasitteiden vähentämiseksi ja säänneltyjen ammattien vapauttamiseksi edelleen.
-Pääomaresurssien parempi kohdentaminen taloudessa suunnittelemalla muutoksia sääntelykehykseen yksityisen sektorin investointien kannustamiseksi; yritysten tuotannollisten investointien tukeminen avustusten ja pehmeäehtoisten rahoitusvälineiden avulla, erityisesti vihreän teknologian käyttöönottoa varten; sekä vaihtoehtoisten tai innovatiivisten rahoitusmuotojen saatavuuden parantaminen.
-Tuetaan yrityksiä niiden mukauttaessa toimintaansa uuteen digitaaliseen ympäristöön keskittymällä erityisesti kulttuurialaan ja luoviin aloihin, joihin henkilökohtaiset palvelut rajoittuneet sulkutoimenpiteet vaikuttivat erityisen voimakkaasti.
Komponentilla vastataan maakohtaiseen suositukseen tarjoamalla likviditeettiä pienille ja keskisuurille yrityksille, vähentämällä veroluonteisia maksuja ja rajoituksia tavara- ja palvelumarkkinoiden sääntelyssä, edistämällä yksityisiä investointeja ja keskittämällä investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen (maakohtainen suositus 3, 2020). Sillä edistetään myös suositusta keventää raskaimpia veronluonteisia maksuja ja liiallista tuote- ja palvelumarkkinoiden sääntelyä (maakohtainen suositus 4, 2019).
Komponentti jakautuu kahteen alakomponenttiin: C1.1.1 (Kilpailukyvyn vahvistaminen ja talouden vihreä siirtymä) ja C.1.1.2 (Innovoinnin edistäminen ja talouden digitalisointi).
A.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Alakomponentti C1.1.1: Talouden kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän vahvistaminen
Tämän alakomponentin tavoitteena on edistää taloudellista toimintaa, kilpailukykyä ja investointeja vähentämällä edelleen yritysten hallinnollista ja verotuksellista taakkaa, vapauttamalla edelleen säänneltyjä ammatteja, lisäämällä luotonsaantia avustusten, edullisin ehdoin myönnettävien lainojen ja oman pääoman ehtoisten välineiden avulla, houkuttelemalla ulkomaisia suoria investointeja ja tukemalla kulttuurialaa ja luovia aloja niiden digitaalisessa siirtymässä.
Uudistus C1.1.1 R1 Liiketoiminta- ja sääntely-ympäristön uudistuksen jatkaminen.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa edelleen Kroatian liiketoimintaympäristöä seuraavin keinoin:
-valtion ja julkishallinnon yrityksille tarjoamien palvelujen digitalisointi ja
-yritysten sääntelyolosuhteiden parantaminen sekä hallinnollisen ja verorasituksen keventämisen jatkaminen.
-strategian ja toimintasuunnitelman hyväksyminen taloudellisten vaikutusten arvioinnin parantamiseksi
Uudistukseen sisältyy hallinnollisen rasituksen sekä veronluonteisten ja muiden maksujen vähentämistä koskevan viidennen toimintasuunnitelman hyväksyminen, tietojärjestelmän perustaminen toimenpiteiden täytäntöönpanon seuraamiseksi sekä verottomien maksujen rekisterin päivittämiseksi ja digitalisoimiseksi.
Sellaisen strategian ja toimintasuunnitelman hyväksyminen, jolla parannetaan julkishallinnossa käytettäviä taloudellisten vaikutusten arviointimenettelyjä innovoinnin ja uusien liiketoimintamallien käyttöönoton tukemiseksi paremmin. Tässä yhteydessä pk-yritysten vaikutustenarviointi on siirrettävä digitaaliseen alustaan, jotta helpotetaan julkisten hallintovirkamiesten yhteistyötä ja tuetaan verkkokoulutusta ja viestintää. Erityisalojen virkamiesten täydennyskoulutus on osa investointia. Investointiin sisältyviin toimenpiteisiin on sisällyttävä sääntelyjärjestelmän käyttöönotto, joka mahdollistaa uusien liiketoimintamallien valvotun testauksen.
Uudistus saatetaan päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Uudistus C1.1.1 R2 Säänneltyjen ammattien uudistuksen jatkaminen
Uudistuksen tavoitteena on lisätä Kroatian talouden tuottavuutta jatkamalla palvelumarkkinoiden vapauttamista. Uudistuksessa on yksinkertaistettava tai poistettava kokonaan vähintään 50 asiantuntijapalveluja koskevaa sääntelyvaatimusta, jotka perustuvat palvelumarkkinoiden vapauttamista koskevien toisen ja kolmannen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon, mukaan lukien asianajajien, notaarien, veroneuvojien, tilintarkastajien, farmaseuttien ja apteekkien, fysioterapeuttien, arkkitehtien, insinöörien ja matkaoppaiden ammatit sekä Maailmanpankin suositukset, jotka koskevat ammattikamarien rekisteröinti- ja jäsenkustannuksia, hajanaisia yksinoikeuksia yksittäisissä ammateissa (kuten arkkitehdit ja insinöörit), jatko-opintojen (kuten arkkitehtien ja insinöörien) suorittamista sekä veroneuvojien omistus- ja johtamisrajoituksia.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Uudistus C1.1.1 R3 Strategisten puitteiden kehittäminen yksityisten investointien edistämiseksi
Uudistuksen tavoitteena on tehdä Kroatiasta houkutteleva investointikohde laatimalla ja hyväksymällä strategiakehys suorien ulkomaisten investointien edistämiseksi ja helpottamiseksi. Uudistukseen sisältyy kolme analyyttistä tutkimusta: tarjoamalla i) katsaus institutionaaliseen toimintaympäristöön, ii) arvio ulkomaisten suorien sijoitusten vaikutuksista ja iii) suosituksia sääntelyyn, institutionaalisiin muutoksiin ja verokannustimien suunnitteluun; strategisen kehyksen hyväksyminen, mukaan lukien toimintasuunnitelma, ja digitaalisen alustan perustaminen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Strategiakehyksen odotetaan varmistavan politiikan johdonmukaisuuden ja koordinoinnin eri ministeriöissä ja instituutioissa, jotka käsittelevät investointien edistämistä ja helpottamista, maksimoivat investointien vaikutuksen tuottavuuteen, työpaikkojen luomiseen ja aluekehitykseen sekä tukevat Kroatian digitalisaatiota ja ilmastosiirtymää.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Uudistus C1.1.1 R6 Kestävän kulttuurialan ja luovien alojen kehittäminen
Uudistuksessa tulee voimaan sähköistä mediaa sekä tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevaan lakiin tehdyt muutokset, joilla vahvistetaan internetissä olevan luovan, kulttuurisen ja mediasisällön tekijöiden tehokas oikeudellinen suoja, ottaen huomioon tarve poistaa esteet suojatun sisällön onnistuneelta kaupallistamiselta Internetissä. Uuden oikeudellisen kehyksen odotetaan kannustavan yrittäjiä mukauttamaan liiketoimintaprosessejaan teollisuuden standardeihin digitaalisilla sisämarkkinoilla kehittämällä uusia ja innovatiivisia verkkoliiketoimintamalleja sekä uusia ja innovatiivisia tuotteita ja palveluja.
Uudistetun tekijänoikeuskehyksen odotetaan edistävän kulttuurialaa ja luovaa alaa tarjoamalla vakaan oikeudellisen kehyksen verkkoalustojen ja -sovellusten luomiselle, helpottamalla luovan, kulttuurisen ja mediasisällön lisensointia verkossa ja edistämällä siten kulttuurista, kielellistä ja tiedotusvälineiden monimuotoisuutta. Tiedotusvälineitä ja tekijänoikeuksia koskevaan oikeudelliseen kehykseen tehtävien muutosten odotetaan helpottavan televisio- ja radio-ohjelmien rajatylittävää jakelua antamalla selkeät säännöt niin sanotusta suorasta signaalien jakelusta ja helpottavan julkisen sisällön uudelleenkäyttöä uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen luomiseksi digitaalisilla sisämarkkinoilla. Lisäksi lainsäädäntöuudistuksella varmistetaan avoimuus tosiasiallisten omistajien rekisteriin liittyvien omistusrakenteiden julkaisemisessa ja näiden tietojen julkaisemisessa palveluntarjoajan verkkosivustolla sekä lisätään avoimuutta rahoitusmääriä ja -lähteitä koskevien tietojen osalta.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.
Investointi C1.1.1 R1-I1 julkisyhteisöjen ja julkishallinnon yrityssektorille tarjottavien palvelujen digitalisointi (G2B)
Investoinnin tavoitteena on parantaa digitalisoinnin kautta yrityksille tarjottavien julkisten palvelujen saatavuutta, avoimuutta ja tehokkuutta tietyillä ensisijaisilla aloilla, kuten yritysten rekisteröinnissä ja toimiluvissa. Tämän odotetaan mahdollistavan Kroatian markkinoille pääsyä ja investointeja koskevien tietojen edelleen yhdentämisen, mikä parantaa tietojen tarkkuutta ja saatavuutta ja siten politiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa hallinnon eri tasoilla. Tavoitteena on myös parantaa tietojenvaihtoa ja tietojen konsolidointia valtionhallinnossa yhden kerran periaatteen toteuttamiseksi.
Investointiin on sisällyttävä seuraavat toimet:
-Ensimmäinen toimi sisältää investointeja, jotka perustuvat olemassa olevaan digitaaliseen alustaan nimeltä START, jolla perustetaan rajoitetun vastuun yhtiöitä ja annetaan käyttäjille mahdollisuus rekisteröidä uusia yrityksiä verkossa. Tällä toimella laajennetaan START-järjestelmän toimintoja, jotta voidaan lisätä palvelujen määrää, parantaa järjestelmään pääsyä ja sen käytettävyyttä sekä varmistaa, että kaikki uudet liiketoimintatiedot sisällytetään yhteen tietokantaan. Tämän toimen puitteissa toteutetaan kolme investointihanketta. Ensinnäkin START-alustan käytön lisäämiseksi ja digitaalisilla ja fyysisillä alustoilla käynnistettyjen prosessien integroimiseksi paremmin on perustettava 20 uutta START-alustan fyysistä liityntäpistettä, varustettava ne ja saatettava ne toimintavalmiiksi rahoitusviraston eri toimipisteisiin. Toiseksi START-alustaan lisätään uusia toimintoja päivittämällä sitä ja linkittämällä se yritysrekisterin eri tietokantoihin, jotta pääsy hallinnolliseen menettelyyn voidaan tehdä digitaalisen todentamisen avulla. Kolmanneksi perustetaan digitaalinen lisensointialusta (START Plus), jolla lisätään markkinoille pääsyn edellytysten avoimuutta ja liiketoimintasäännösten avoimuutta.
-Toinen toimi sisältää yrityksiltä perittävien pakollisten maksujen konsolidoinnin, ja se on yksi ennakkoedellytyksistä Kroatian liittymiselle eurooppalaiseen valuuttakurssimekanismiin (ERM II) ja pankkiunioniin. Toimessa on perustettava yksi digitaalinen maksualusta, joka mahdollistaa seitsemän yleisimmän ja kalliimman pakollisen maksun verkossa maksamisen yrityksille ja jolla edistetään nykyisen hallintoprosessin optimointia tarjoamalla seuraavat toiminnot: I) luetellaan toiminnanharjoittajan maksamat maksut, ii) pidetään yllä maksuaikataulua, jossa on määräajat toimitukselle, iii) tarjotaan mahdollisuus täyttää vaaditut lomakkeet ja toimittaa ne toimivaltaisille laitoksille sähköisessä muodossa, iv) tarjotaan mahdollisuus suorittaa maksut suoraan verkossa ja v) esitetään yleiskatsaus suoritetuista maksuista.
-Kolmannella toimella yksinkertaistetaan ja digitalisoidaan menettelyjä, jotka liittyvät strategisista investointihankkeista annettuun lakiin, investointien edistämistä koskevaan lakiin ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää valtiontukea koskevaan lakiin; sekä yritysinfrastruktuurin parantamista koskevan lain nojalla perustetun yrityksiä koskevan sähköisen tietokannan kehittäminen ja päivittäminen. Edellä mainittujen menettelyjen digitalisointi edellyttää digitaalisen alustan käyttöönottoa hakemusten jättämistä ja niihin pääsyä varten.
Ensimmäinen ja kolmas toimi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 ja toinen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.
Investointi C1.1.1 R1-I2 Hallinnollisen ja verorasituksen keventäminen
Nämä investoinnit ovat olennainen osa meneillään olevaa liiketoimintaympäristön uudistusta, jolla pyritään edelleen keventämään yritysten hallinnollista ja verotuksellista rasitetta, ja niihin on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön neljä toimintasuunnitelmaa, joiden odotetaan parantavan merkittävästi liiketoimintaympäristöä Kroatiassa.
Tämä investointi jakautuu kahteen osajoukkoon, joihin kuuluvat:
-Vuosien 2017, 2018, 2019 ja 2020 toimintasuunnitelmien täytäntöönpano hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi kalastuksen, kasvinsuojelun ja eläinlääkinnän valvonnan, matkailun ja vieraanvaraisuuden, jätehuollon, sosiaalihuollon, tieteellisen toiminnan ja oikeudellisten menettelyjen aloilla optimoimalla ja digitalisoimalla raskaimmat hallinnolliset prosessit. Tällä alainvestoinnilla tuetaan myös veronluonteisten maksujen alentamista energia-alalla, maataloudessa ja maarekisterissä koskevan toimintasuunnitelman täysimääräistä täytäntöönpanoa.
-Hallinnollisen rasituksen vähentämistä koskevan viidennen toimintasuunnitelman täytäntöönpano 265 445 617 eurolla (2 000 000 000 kunaa), veroluonteisten ja muiden maksujen alentaminen 132 722 808 eurolla (1 000 000 000 kunaa) sekä tietojärjestelmän perustaminen toimenpiteiden täytäntöönpanon seuraamiseksi sekä verottomien maksujen rekisterin päivittämiseksi ja digitalisoimiseksi.
Toimien ensimmäinen osa-alue on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Toimien toinen osa-alue on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi C1.1.1 R4-I1 Tuki yrityksille siirtymisessä energia- ja resurssitehokkaaseen talouteen
Investoinnilla rahoitetaan avustuksilla pienten, keskisuurten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten tuotannollisia investointeja vihreään teknologiaan, jolla edistetään energia- ja resurssitehokasta taloutta energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, mukaan lukien metalli-, tekstiili-, elintarvike-, kemian-, rakennus- ja puunjalostusteollisuus. Nämä energiaintensiiviset teollisuudenalat työllistävät suuren määrän ihmisiä, ja hiilestä irtautuminen edellyttää huomattavia investointeja. Avustuksia myönnetään edellä mainituilla tukikelpoisilla aloilla toimiville taloudellisesti elinkelpoisille yrityksille vain, jos ne osoittavat, että suunnitelluilla investoinneilla edistetään yhtä tai useampaa seuraavista tavoitteista:
-edistää kiertotaloutta ottamalla käyttöön resurssitehokkuus tuotteiden tuotanto- ja elinkaaressa, mukaan lukien primaari- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta;
-hiilestä irtautuminen ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen päästöjen vähentäminen, mukaan lukien innovatiivisten vähäpäästöisten teknologioiden demonstrointi ja käyttöönotto.
Vaikutus edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen on osoitettava viittaamalla asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI ja VII oleviin tukitoimialoihin. Tästä toimenpiteestä rahoitettavien investointien odotetaan vähentävän haitallisia päästöjä vähintään 20 prosenttia verrattuna investointeihin, joilla ei pyritä energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön, ja kierrätysmateriaalien ja kierrätettävien materiaalien käytön on oltava vähintään 20 prosenttia tuotannon materiaalien kokonaisvolyymistä.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvien tukikelpoisuusperusteiden on oltava seuraavat:
I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan 1 ; ja
II.suljettava pois seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien loppupään käyttö 2 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 3 ; iii) Jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 4 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot ja varat 5 ; ja iv) toiminnot ja omaisuus, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; ja
III.vaatia varmistamaan, että hankkeet ovat EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia kaikkien liiketoimien osalta, mukaan lukien toimet, jotka on vapautettu kestävyysarvioinnista.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Investointi C1.1.1 R4-I2 Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettu rahoitusväline
Investoinnin tavoitteena on edistää investointitoimintaa Kroatian markkinoilla tarjoamalla suotuisammat rahoitusolosuhteet kasvu- ja kehitysvaiheessa oleville pk-yrityksille (yhteisöt, joilla on mahdollisuus saada rahoitusta) ja tukemalla rahoituksen saantia tietyille kohderyhmille, joilla ei yleensä ole tällaista mahdollisuutta (esimerkiksi mikroyrittäjät, startup-yritykset, nuoret yrittäjät, investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin sekä talouden toimijat, jotka investoivat vähemmän kehittyneille alueille). Rahoitusvälineet, joita tämän investoinnin yhteydessä odotetaan käytettävän, ovat i) suorat lainat Kroatian pk-yritys-, innovointi- ja investointivirastolta (HAMAG BICRO) ja Kroatian jälleenrakennus- ja kehityspankilta (HBOR) mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on kokonsa, liiketoimintahistoriansa puuttumisen ja yleensä suurempien rahoitusriskien vuoksi yleensä vaikeuksia saada pankkiluottoa; ja ii) korkotuet mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille kasvu- ja kehitysvaiheessa, joita HAMAG BICRO ja HBOR myöntävät säännöllisten takaus- ja lainaohjelmiensa kautta ja jotka pannaan täytäntöön yhteistyössä rahoituksen välittäjien kanssa tai HBOR:n suoralla lainalla.
Sijoitukseen on sisällyttävä seuraavat rahoitusvälineet:
-HAMAG BICRO myöntää mikroluottoja suoraan enintään 100 000 euron arvosta mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on kokonsa ja luoton suuruutensa vuoksi yleensä vaikeampi saada rahoitusta enintään kymmenen vuoden ajan, edullisin ehdoin ja pienemmin lainavakuuksin. Tästä rahoitusvälineestä odotetaan saatavan 39 816 843 euroa (300 000 000 Kroatian kunaa) rahoitusta. Ympäristöystävällisten tuotantoprosessien tukemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen pk-yrityksissä osoitetaan vähintään 7 608 756 euroa (57 328 173 Kroatian kunaa), pk-yritysten tukemiseen toimintojen digitalisoinnissa on käytettävä 6 327 139 euroa (47 671 827 kunaa) ja loput 25 880 948 euroa (195 000 000 Kroatian kunaa) osoitetaan investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Tätä rahoitusvälinettä hallinnoidaan erillään muista HAMAG BICROn välineistä sen varmistamiseksi, että käyttämättömät varat tai tästä rahoitusvälineestä takaisin saadut varat käytetään pääoman takaisinmaksun kautta samanlaisiin tarkoituksiin ja samoin edellytyksin ympäristövaikutusten osalta.
-HBOR myöntää lainoja suoraan yli 100 000 euron arvosta mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on korkean riskitason vuoksi yleensä vaikeampi saada rahoitusta, edullisin ehdoin ja pienemmin lainavakuusvaatimuksin. Toimenpiteen on tarkoitus kohdistua ensisijaisesti hankkeiden rahoitukseen startup-yritysten, nuorten yrittäjien, naisyrittäjien, T&K&I-investointien ja taloudellisesti heikommin kehittyneillä alueilla tehtävien investointien avulla. Tästä rahoitusvälineestä odotetaan saatavan 66 361 404 euroa (500 000 000 Kroatian kunaa) rahoitusta. Vähintään 12 681 260 euroa (95 546 955) osoitetaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien tukemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen pk-yrityksissä, 10 545 231 euroa (79 453 045) pk-yritysten toiminnan digitalisoimiseen ja loput 43 134 913 euroa (325 000 000 Kroatian kunaa) investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Tätä rahoitusvälinettä hallinnoidaan erillään muista HBOR-instrumenteista sen varmistamiseksi, että käyttämättömät varat tai tästä rahoitusvälineestä takaisin saadut varat käytetään pääoman takaisinmaksun kautta samanlaisiin tarkoituksiin ja samoin tukikelpoisuusedellytyksin sekä ympäristövaikutusten että ympäristövaikutusten osalta.
-Perustetaan korkotukirahasto, jolla helpotetaan nykyisten HAMAG BICRO -takausjärjestelmien mukaisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyjen pankkilainojen lainaehtoja. Tämän rahoitusvälineen odotetaan tarjoavan 13 272 281 euroa (100 000 000 Kroatian kunaa) rahoitusta. Ympäristöystävällisten tuotantoprosessien tukemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen pk-yrityksissä osoitetaan vähintään 2 536 252 euroa (19 109 391), pk-yrityksiä autetaan digitalisoimaan toimintansa 2 109 046 euroa (15 890 609 kunaa) ja loput 8 626 983 euroa (65 000 000 Kroatian kunaa) osoitetaan investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä.
-Korkotukirahaston perustaminen mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille tarjottavien HBOR-luottovälineiden nojalla myönnettyjen pankkilainojen lainaehtojen keventämiseksi. Tästä rahoitusvälineestä odotetaan saatavan 26 544 562 miljoonaa euroa (200 000 000 Kroatian kunaa) rahoitusta. Vähintään 5 072 504 euroa (38 218 782) osoitetaan ympäristöystävällisten tuotantoprosessien tukemiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen pk-yrityksissä, 4 218 093 miljoonaa euroa (31 781 218) pk-yritysten toiminnan digitalisoimiseen ja loput 17 253 965 miljoonaa euroa (130 000 000 Kroatian kunaa) investointeihin, joilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, talous- ja kestävän kehityksen ministeriön ja Kroatian pk-yrityksistä, innovoinnista ja investoinneista vastaavan viraston (HAMAG BICRO) tai Kroatian jälleenrakennus- ja kehityspankin (HBOR) välinen oikeudellinen sopimus ja rahoitusvälineen myöhempi investointipolitiikka
I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; ja
II.suljettava pois seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien loppupään käyttö 6 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 7 ; iii) Jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 8 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot ja varat 9 ; ja iv) toiminnot ja omaisuus, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; ja
III.vaatia, että HAMAG BICRO, HBOR tai rahoituksen välittäjät tarkistavat, että hankkeet ovat EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia kaikkien liiketoimien osalta, mukaan lukien ne, jotka on vapautettu kestävyysarvioinnista.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.1.1 R4-I3 Rahoitusväline markkina-arvoltaan keskisuurille ja suurille yrityksille
Investoinnin tavoitteena on edistää markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten ja suurten yritysten kilpailukykyä sekä vihreää ja digitaalista siirtymää tarjoamalla suotuisampia rahoituslähteitä investointien kasvun keskeisenä edellytyksenä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tässä investoinnissa on tarkoitus käyttää seuraavia rahoitusvälineitä:
-Uusi takausrahasto, jonka tarkoituksena on myöntää yksittäisiä takauksia tai portfoliotakauksia markkina-arvoltaan keskisuurille ja suurille yrityksille myönnettäviin investointilainoihin ja käyttöpääomalainoihin ja jonka suunnitellut määrärahat ovat 79 633 685 euroa (600 000 000 kunaa). Käyttämättömät varat tai tästä välineestä takaisin saadut varat pääoman takaisinmaksun kautta on käytettävä samanlaisiin tarkoituksiin ja ympäristövaikutusten osalta samoin tukikelpoisuusedellytyksin;
-Ja korkotukirahasto, jolla vähennetään markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille ja suurille yrityksille myönnettyjen lainojen rahoituskustannuksia (kuten korkomaksuja, palkkioita ja preemioita) ja jonka suunnitellut määrärahat ovat 26 544 562 euroa (200 000 000 kunaa).
Rahoitusvälineitä käytetään investointeihin, jotka kohdistuvat uuteen, ajantasaiseen ja edistyneeseen teknologiaan (koneet ja laitteet), liiketoiminnan kapasiteetin laajentamiseen ja vahvistamiseen (valmistus- ja palvelulaitosten ja -valmiuksien laajentaminen) siten, että etusijalle asetetaan hankkeet, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen, ympäristönsuojeluun, tuotanto-, hankinta- ja myyntiprosessien digitalisointiin.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, talous- ja kestävän kehityksen ministeriön ja Kroatian jälleenrakennus- ja kehityspankin (HBOR) välinen oikeudellinen sopimus ja rahoitusvälineen myöhempi investointipolitiikka
I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; ja
II.suljettava pois seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien loppupään käyttö 10 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 11 ; iii) Jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 12 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot ja varat 13 ; ja iv) toiminnot ja omaisuus, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; ja
III.edellyttää, että HBOR tai rahoituksen välittäjät tarkistavat, että hankkeet ovat EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia kaikkien liiketoimien osalta, mukaan lukien ne, jotka on vapautettu kestävyysarvioinnista.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.1.1 R4-I4 Rahoitusväline julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille
Investoinnin tavoitteena on tarjota edullisin ehdoin rahoitusta julkisyhteisöille taloudellista, kunnallista, liikenne- ja sosiaalista infrastruktuuria koskeville hankkeille sekä julkisen sektorin vihreää ja digitaalista siirtymää edistäville teknologiahankkeille. Suunnitellut määrärahat ovat 26 544 562 euroa (200 000 000 kunaa). Tämän investoinnin talousarviosta vähintään 30 prosenttia eli 7 963 368 euroa (60 000 000 kunaa) on tarkoitus käyttää ympäristöystävällisten tuotantoprosessien ja resurssitehokkuuden tukemiseen julkisella sektorilla.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, talous- ja kestävän kehityksen ministeriön ja Kroatian jälleenrakennus- ja kehityspankin (HBOR) välinen oikeudellinen sopimus ja rahoitusvälineen myöhempi investointipolitiikka
I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; ja
II.suljettava pois seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien loppupään käyttö 14 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 15 ; iii) Jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 16 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toiminnot ja varat 17 ; ja iv) toiminnot ja omaisuus, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; ja
III.edellyttää, että HBOR tai rahoituksen välittäjät tarkistavat, että hankkeet ovat EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia kaikkien liiketoimien osalta, mukaan lukien ne, jotka on vapautettu kestävyysarvioinnista.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Sijoitus C1.1.1 R5-I1 Sijoitukset oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin ja oman pääoman luonteisiin rahoitusvälineisiin
Investoinnin tavoitteena on varmistaa sellaisten yksityisten yritysten nopeampi kehitys, jotka eivät pysty saamaan rahoitusta perinteisiltä rahoituslaitoksilta ja joiden suunnitellut määrärahat ovat 29 862 632 euroa (225 000 000 kunaa). Sijoitukseen on sisällyttävä sijoittaminen tai yhteissijoittaminen i) aktiivisiin tai tuleviin riskipääomarahastoihin ja ii) pääomasijoitusrahastoihin, joissa keskitytään erityisesti innovatiivisten ja kasvavien pk-yritysten käynnistys- ja kasvuvaiheiden rahoittamiseen. Tähän sijoitukseen kuuluviin rahastoihin on kuuluttava ammattimaisten yksityisten sijoittajien osallistuminen vähintään 30 prosenttiin kunkin rahaston odotetusta koosta, ja niitä odotetaan kehitettävän yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa. Rahastojen on sovellettava ympäristö- ja sosiaaliasioiden hallintajärjestelmää sen varmistamiseksi, että niitä käytetään ainoastaan hankkeisiin, jotka noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. Käyttämättömät varat tai tästä välineestä takaisin saadut varat pääoman takaisinmaksun kautta on käytettävä samaan tarkoitukseen ja ympäristövaikutusten osalta samoin tukikelpoisuusedellytyksin.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.1.1 R6-I1 Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kilpailukyvyn muuttaminen ja vahvistaminen
Investoinnilla rahoitetaan avustuksina mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden kulttuurialan ja luovien toimialojen alalla toimivien oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden (kuten arkkitehtuurin, audiovisuaalisen toiminnan, tiedotusvälineiden, kulttuuriperinnön, muotoilun, esittävien taiteiden, kirjojen ja julkaisujen, soveltavan taiteen ja kuvataiteen) valmiuksien kehittämistä digitaalisten sisämarkkinoiden uuteen sääntely- ja lainsäädäntökehykseen mukautumiseksi.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.1.1 R6-I2 Mediafaktantarkistus- ja julkistamisjärjestelmän perustaminen
Investoinnilla tuetaan sähköisen viestinnän viraston toteuttaman tiedotusvälineiden faktantarkistusjärjestelmän perustamista, mukaan lukien menettelyjen ja sääntöjen kehittäminen, tosiasiallisten omistajien rekisterin perustaminen ja faktantarkistajien digitaalisten taitojen vahvistaminen sekä teknisten ohjelmien, alustojen ja viestintäjärjestelmien kehittäminen ja tietokannan luominen. Investointiin on sisällyttävä:
-Tuki sähköisen viestinnän virastolle faktantarkistusvalmiuksien kehittämistä koskevan järjestelmän perustamiseksi, mukaan lukien faktantarkistusta varten tarvittavien menettelyjen ja sääntöjen, rekisterien ja tietokantojen kehittäminen sekä teknisten ohjelmien ja alustojen ja viestintäjärjestelmien kehittäminen, mikä vahvistaa faktantarkistajien digitaalisia valmiuksia.
-Tuki tietokannan luomiseen ja järjestelmään, jolla julkaistaan teollis- ja tekijänoikeuksien alaisia tietoja ja rahoituslähteitä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Alakomponentti C.1.1.2 Innovoinnin edistäminen ja talouden digitalisointi
Tämän alakomponentin tavoitteena on parantaa Kroatian talouden asemaa arvoketjussa edistämällä innovointia ja digitalisaatiota yksityisellä sektorilla. Tämän alakomponentin toimenpiteisiin kuuluu investointiystävällisemmän lainsäädäntökehyksen hyväksyminen, hallinnollisen ja taloudellisen tuen antaminen nuorille ja innovatiivisille yrityksille innovatiivisten tuotteiden kehittämisen ja kaupallistamisen edistämiseksi sekä yritysten tukeminen niiden digitaalisessa siirtymässä.
Uudistus C1.1.2 R1 Tutkimus- ja kehityskannustinjärjestelmän uudistus
Uudistuksen tavoitteena on lisätä tutkimukseen ja kehitykseen investoivien yritysten määrää ja investointien kokoa. Uudistuksessa analysoidaan nykyistä T&K-verokannustinjärjestelmää ja muutetaan ja täydennetään T&K-verokannustimia koskevaa oikeudellista kehystä, jotta yksityissektoria kannustettaisiin lisäämään T&K-investointiensa intensiteettiä, lisäämään T&K-toiminnan edunsaajien määrää, yksinkertaistamaan menettelyjä ja keventämään hallinnollista rasitusta sekä parantamaan avoimuutta ja saatavuutta. Tutkimus- ja kehityshankkeita koskevan valtiontukilain muutosten on perustuttava nykyisen verohelpotusjärjestelmän asianmukaisuuden ja tehokkuuden analysointiin.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C1.1.2 R2-I2 Investointi pienten ja keskisuurten yritysten hallinnointikapasiteettiin
Investoinnin tavoitteena on auttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa, lisäämään tuottavuuttaan ja luomaan työpaikkoja tarjoamalla pk-yrityksille yritysneuvontaa, jotta ne voivat parantaa johtamisvalmiuksiaan. Tukeen on tarkoitus sisältyä i) liiketoimintamallin arviointi ja toimintasuunnitelman laatiminen, ii) työntekijöiden ja johtajien ryhmäkoulutus, iii) erityinen neuvontatuki ja iv) tulossuuntautunut valmennus ja mentorointi.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.1.2 R2-I3 käynnistysavustus
Tämän investoinnin tavoitteena on vauhdittaa huipputeknologian ja osaamiseen perustuvien alojen startup-yritysten kasvua esikaupallisessa vaiheessa tukemalla tuotekehitystä, lisäämällä tuotantokapasiteettia ja investointivalmiutta.
Investoinnista myönnetään avustuksia startup-yritysten investointivalmiuteen hankkeisiin, jotka ovat valmistuneet konseptin toimivuuden osoittamisvaiheen ulkopuolella mutta jotka eivät ole vielä markkinavalmiita. Tähän sisältyvät parannukset, suunnittelu, suorituskyvyn validointi, markkinavalidointi, testaus, pilottilinjojen kehittäminen, teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja innovatiivisen idean kehittämiseen tähtäävät ulkoiset palvelut sekä rahoitustarpeiden lieventämistä ja riskinarviointia koskeva koulutus. Rahoitettuihin toimiin voi sisältyä myös osa kustannuksista, jotka aiheutuvat pääsystä maailmanlaajuisiin yritysverkostoihin tai klustereihin, uusien markkinointivälineiden käyttöönotosta ja pääsystä uusille markkinoille.
Tukikelpoisia edunsaajia ovat innovatiiviset pk-yritykset, jotka eivät perustu sulautumiseen ja jotka kuuluvat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiseen innovatiivisen pk-yrityksen määritelmään, viiden vuoden kuluessa rekisteröinnistä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2025.
Investointi C1.1.2 R2-I4 Vauhdittamistoimien vahvistaminen
Investoinnista myönnetään rahoitustukea neljän vuoden ajan Kroatian nopeuttamisohjelman perustamiseen. Kiihdytysohjelmasta tarjotaan ohjausta, investointivalmiutta ja enintään 120 startup-yrityksen ryhmien pääsyä investointiverkkoihin vähintään kolmen kuukauden ajan. Investointivalmiustukeen odotetaan sisällyttävän yritysjohtajien ja yrittäjien mentoroinnin ja neuvonnan, liiketoiminta- ja tuotekehitysstrategioita koskevan neuvonnan, teknologia-alan ammattilaisten, teollis- ja tekijänoikeuksien ammattilaisten, teknologian toimittajien, potentiaalisten asiakkaiden saannin ja alkuinvestointitoimia koskevan ohjauksen.
Investointien edunsaajiksi odotetaan i) alkuvaiheen aloittelevia yrityksiä, jotka tarvitsevat tukea tuotekehityksessä, ja ii) kypsempiä startup-yrityksiä, jotka ovat paremmin valmistautuneita investointeihin. Ensimmäisen ryhmän edunsaajat saavat investointivalmiutta koskevaa peruskoulutusta, jossa keskitytään ensimmäiseen esittelyyn ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen; toiseen ryhmään kuuluvat edunsaajat saavat pidemmälle menevää koulutusta, jossa keskitytään esimerkiksi neuvotteluihin ja asiakashakuun.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.1.2 R2-I5 Innovaatiohankkeiden kaupallistaminen
Investoinnin tavoitteena on edistää markkinoille pääsyä lähellä olevien kypsien hankkeiden innovaatiohankkeiden kaupallistamista ja lisätä pk-yritysten innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai teknologioiden vientiä tukemalla myynti- ja jakelukanavien luomista ulkomaisille markkinoille ja vahvistamalla yhteyksiä tiedelaitosten ja teollisuuden välillä sekä pienten ja keskisuurten yritysten ja suurten yritysten välillä. Investoinnin odotetaan tarjoavan pk-yrityksille mahdollisuuksia päästä arvoketjuun laajemmassa mittakaavassa.
Investoinnilla tuetaan kehittyneen tuotteen tai palvelun mukauttamista ja valmistamista niiden markkinoille saattamiseen. Kehittyneen tuotteen mukauttamiseen liittyviin tukikelpoisiin toimiin kuuluvat lisätestaus ja testitulosten sisällyttäminen lopputuotteeseen, neuvontapalvelut, valmiuksien kehittäminen, toteutettavuustutkimusten tarkastukset, tuotesuunnittelu ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu. Tuotteiden markkinoille saattamisen valmisteluun liittyviin tukikelpoisiin toimiin kuuluvat liiketoimintasuunnitelman tai markkinointisuunnitelman laatiminen tai tarkistaminen, markkinatutkimus ja -testaus, tuotetestaus mahdollisten asiakkaiden kanssa, tuotannon valmistelu ja investoinnit nollasarjatuotteisiin sekä operatiiviset markkinointitoimet.
Investoinnilla tuetaan pk-yrityksiä kypsissä innovointihankkeissa, jotka ovat lähellä markkinoille saattamista ja joiden odotetaan asettavan etusijalle vihreää siirtymää edistävät ehdotukset.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Investointi C1.1.2 R3-I1 strategisten asiakirjojen laatiminen talouden digitalisaatiota ja tekoälyä varten
Investoinnin tavoitteena on tukea Kroatian yrityksiä ottamaan toiminnassaan käyttöön digitaalisia välineitä, kehittämään digitaalisia liiketoimintamalleja ja hankkimaan digitaalisia taitoja. Investoinnilla annetaan taloudellista tukea teknisen avun hankkimiseen Kroatian talouden digitalisaatiota koskevan kansallisen suunnitelman ja Kroatian tasavallan kansallisen tekoälyn kehittämissuunnitelman laatimista varten.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. maaliskuuta 2022.
Investointi C1.1.2 R3-I2 Digitalisaatiosetelit
Investoinnin tavoitteena on tukea pk-yrityksiä digitaalisen liiketoimintamallin kehittämisessä, vahvistaa niiden kykyä digitalisoida tai parantaa kyberturvallisuuttaan ottamalla käyttöön arvosetelijärjestelmä. Arvosetelijärjestelmän odotetaan kattavan koulutuksen ja palvelut, joilla parannetaan digitaalisia taitoja, mukaan lukien pilvipalveluteknologiaan liittyvät taidot, liiketoimintamallien mukauttaminen digitaaliseen muutokseen, digitaalinen markkinointi, kyberresilienssi ja monimutkaisten digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöönotto.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.1.2 R3-I3-avustukset digitalisaatiota varten
Investoinnin tavoitteena on tukea kroatialaisten yritysten digitalisaatiota tarjoamalla rahoitustukea digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon niiden liiketoiminnassa. Tästä investoinnista myönnetään avustuksia digitaalisten välineiden ja laitteiden hankintaan ja digitaalisten taitojen, myös pilviteknologiaan liittyvien taitojen, vahvistamiseen uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi.
Investoinnin tukikelpoisiin toimintoihin kuuluu uuden liiketoimintamallin käyttöönotto tai näkyvä parannus uuden tuotantokapasiteetin, toimitusvaihtoehtojen tai liiketoimintakäytäntöjen muodossa. Avustuksia myönnetään ainoastaan taloudellisesti elinkelpoisille yrityksille, jotka osoittavat, että suunnitellut investoinnit ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.1.2 R4-I1 – Tuki digitaali-innovointikeskittymille
Investoinnilla annetaan rahoitustukea eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien perustamiseen ja toimintaan. Investointiin on sisällyttävä:
-Teknisen avun rahoitus digitaali-innovointikeskittymien kansallisten puitteiden perustamista ja seurantaa varten Kroatiassa;
-Vähintään kolmen kansallisen eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän perustamiseen ja toimintaan tarkoitettu kansallinen yhteisrahoitus kolmen vuoden ajan ja
-Kansallisen yhteyspisteen perustaminen Euroopan innovaatio-, kehittyneen teknologian ja osaamisen kehittämiskeskuksen yhteyteen ja mekanismin perustaminen kansallisen digitaali-innovointikeskittymän kehittämiseksi ja seuraamiseksi.
Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien toimintaan odotetaan sisällyttävän investointeja edeltävää testausta, taitojen kehittämistä ja koulutusta, rahoituksen saantia ja innovaatioverkoston kehittämistä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
A.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite (V) / tavoite (T) |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
1 |
C1.1.1. R1 |
V |
Kroatian hallitus hyväksyy strategian asetuksen pk-yrityksiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman |
Strategian ja toimintasuunnitelman hyväksyminen |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Keskittyen ensisijaisesti sääntelyn taloudellisiin vaikutuksiin pk— yrityksiin MINGOR hyväksyy ministeriöitä varten sitovan sääntelypoliittisen strategian, jossa selkeästi osoitetaan hallinto- ja toimintavastuut pakollisen pk-yritystestin suorittamisvaiheissa sääntelyprosessin aikana. Sääntelypoliittisen strategian pohjalta hyväksytään toimintasuunnitelma, jolla organisoidaan, suunnitellaan, koordinoidaan ja seurataan sitä, miten ministeriöt panevat täytäntöön asiaankuuluvat välineet ja menetelmät (ensisijaisesti pk-yritystestiä ja muita sääntelyn taloudellisia analyyseja varten, jos havaitaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia). |
|
2 |
C1.1.1. R1-I1 |
V |
Toimiva digitaalinen alusta maksujen maksamiseen |
Digitaalinen alusta maksujen maksamiseen toiminnassa |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
On perustettava pakollinen maksualusta uutena digitaalisena julkisena palveluna, jotta voidaan optimoida nykyinen hallinnollinen menettely ja tarjota seuraavat toiminnot:
|
|
3 |
C1.1.1. R1-I1 |
V |
START-järjestelmien parantaminen |
Aloitusalusta, jossa lisäpalveluja on parannettu |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Rajavastuuyhtiöiden perustamiseen tarkoitettua digitaalista alustaa, jota kutsutaan START-alustaksi, päivitetään digitalisoimalla lisäpalveluja rekisteröintiä ja raportointia sekä olemassa olevien startup-järjestelmien integrointia varten; |
|
4 |
C1.1.1. R1-I1 |
T |
START-alustan fyysisten liityntäpisteiden perustaminen |
|
Määrä |
0 |
20 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
On perustettava fyysisiä liityntäpisteitä START-alustalle. |
|
5 |
C1.1.1. R1-I1 |
V |
MINGORin kohdennettujen prosessien digitalisointi Kroatian tasavallan strategisia investointihankkeita koskevan lain, investointien edistämistä koskevan lain ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää valtiontukea koskevan lain mukaisesti sekä JRPI-järjestelmän digitalisoinnin ja verkottumisen lisääminen |
MINGORin kohdennettujen prosessien digitalisointi |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Kroatian strategisia investointihankkeita koskevan lain, investointien edistämistä koskevan lain ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää valtiontukea koskevan lain täytäntöönpanoprosessien digitalisointi sekä yritysinfrastruktuurien yhteisen rekisterin (JRPI) digitalisoinnin ja verkottumisen edistäminen |
|
6 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano 2020 |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
100 |
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Kroatian hallituksen toukokuussa 2020 hyväksymän muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen vähentämistä vuonna 2020 koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää 33 toimenpidettä muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen alentamiseksi ja 17 toimenpidettä asiantuntijatutkinnoista perittävien maksujen alentamiseksi, täytäntöönpanolla saadaan aikaan suoria kustannussäästöjä yksityiselle sektorille. |
|
7 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Vuosia 2018, 2019 ja 2020 koskeviin toimintasuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpano talouden hallinnollisen rasituksen keventämiseksi |
|
% (prosenttiosuus) |
61,02 |
95 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Vuosien 2018, 2019 ja 2020 toimintasuunnitelmissa yksilöityjen hallinnollisen rasituksen vähentämistoimenpiteiden täytäntöönpano, joka on vähintään 95 prosenttia suunnitellusta kustannusten vähentämisestä. Hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevissa toimintasuunnitelmissa on optimoitava ja digitalisoitava hallinnolliset prosessit, jotka on määritelty raskaimmiksi yksityiselle sektorille. Kaikki rasituksen keventämiseen tähtäävät toimenpiteet on toteutettava yhteistyössä liike-elämän edustajien, kamarien ja ammattialajärjestöjen edustajien kanssa. |
|
8 |
C1.1.1. R1-I2 |
V |
Pk-yrityksiä koskevan vaikutustenarvioinnin digitalisaatio kehittämällä digitaalinen foorumi koordinaattoreiden yhteistyötä, verkkokoulutusta ja keskinäistä viestintää varten |
Digitaalinen alusta toiminnassa |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
IT-konsulttipalvelujen käytöllä kehitetään ja perustetaan digitaalinen alusta pk-yritystestin täytäntöönpanoa varten. Foorumi koostuu pk-yritystestien tietoteknisestä tietokannasta ja vaikutustenarvioinnin laskemiseen käytettävistä standardoiduista arvoista, ja sen on mahdollistettava laskettujen vaikutusten, analyysiraporttien ja vaikutusten simulointien järjestelmällinen seuranta ja seuranta. Tietokannan lisäksi olennainen osa foorumia muodostaa portaalin, joka on tarkoitettu parempaa sääntelyä käsittelevän verkoston muodostavien kansallisten asiantuntijoiden keskinäiseen viestintään ja kokemusten vaihtoon.
|
|
9 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen vähentämistä koskevan uuden toimintasuunnitelman toimien täytäntöönpano |
|
Lukumäärä (euroa) |
0 |
132 722 808 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Tärkeä tekijä liiketoimintaympäristön arvioinnissa ovat veronluonteiset maksut ja hallinnolliset maksut. Kaikki julkisen sääntelyn säännöksistä johtuvat maksut, joita yritykset maksavat keskushallinnon elimille, paikallis- ja alueviranomaisille tai muille julkisen vallan käyttäjille, on analysoitava ja otettava huomioon.
|
|
10 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Yrittäjien hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevassa uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen ensimmäisten toimenpiteiden täytäntöönpano |
|
Lukumäärä (euroa) |
0 |
132 722 808 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevan uuden/viidennen toimintasuunnitelman laatimisella jatketaan niiden hallinnollisten prosessien optimointia ja digitalisointia, joiden katsotaan aiheuttavan eniten rasitusta yksityiselle sektorille. Se tarjoaa yrityksille suotuisamman oikeudellisen ja hallinnollisen ympäristön jatkamalla toimenpiteiden toteuttamista rasituksen keventämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja liiketoiminnan halventamiseksi.
|
|
11 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Pannaan täytäntöön toisessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet, joilla pyritään keventämään edelleen yrittäjien hallinnollista taakkaa |
|
Lukumäärä (euroa) |
132 722 808 |
265 445 617 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Talouden hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevassa uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano vähentää yrittäjien taakkaa vähintään 132 722 808 eurolla verrattuna vuoden 2024 viimeisen neljänneksen tavoitteeseen.
|
|
12 |
C1.1.1. R2 |
T |
Vähintään 50 asiantuntijapalveluja koskevan sääntelyvaatimuksen yksinkertaistaminen tai poistaminen |
|
Määrä |
250 |
300 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Palvelumarkkinoiden vapauttamista koskevien vuosien 2019 ja 2020 toimintasuunnitelmien täytäntöönpano ottaen huomioon teknisen avun hankkeen suositukset yhteistyössä Maailmanpankin kanssa sekä suositukset, jotka koskevat
|
|
13 |
C1.1.1. R3 |
V |
Strategisten puitteiden luominen yksityisten investointien edistämiselle |
Toimintasuunnitelman hyväksyminen investointien ja digitaalisen alustan käyttöönoton vauhdittamiseksi, jotta voidaan koordinoida ja varmistaa tehokas kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen investointien edistäminen ja tukeminen. |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Perustetaan strateginen kehys yksityisten investointien edistämiselle, joka perustuu analyysiin ja suosituksiin ja joka koostuu investointien edistämistä vuosina 2023–2030 koskevan kansallisen suunnitelman hyväksymisestä ja julkaisemisesta, vuosia 2023–2028 koskevan investointien edistämistä koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja julkaisemisesta sekä investointien edistämistä koskevan uuden lain voimaantulosta sekä toiminnallisen digitaalisen foorumin käyttöönotosta koordinointia ja tehokasta kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten investointien edistämistä ja tukemista varten.
|
|
14 |
C1.1.1. R4-I1 |
V |
Sellaisten investointien rahoituspyyntöjen julkaiseminen, joiden kohteena ovat ympäristöystävälliset toimet ja hakijoille ja hankkeille vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit (mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien sääntöjen noudattamiskriteerit) |
Avustuksia koskevan ehdotuspyynnön julkaiseminen |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
Käynnistetään ehdotuspyyntö avustusten myöntämiseksi pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten vihreän siirtymän tukemiseksi kohti energiatehokasta taloutta. Avustuksilla tuetaan vihreän teknologian kehittämistä ja soveltamista yritysten liiketoimintaprosesseissa kielteisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi, kestävän tuotannon edistämiseksi, työllisyyden lisäämiseksi kestävämmissä työpaikoissa ja paikallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi (EU:n luokitusjärjestelmän mukaisesti).
|
|
15 |
C1.1.1. R4-I1 |
T |
Avustusten myöntäminen pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille ympäristöystävällisiin toimiin suunnattuihin investointeihin |
|
Määrä |
0 |
290 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Tukea myönnettiin vähintään 250 pk-yritykselle ja vähintään 40 mid-cap-yritykselle välipäätöksessä 14 esitettyjen kelpoisuus-/valintakriteerien mukaisesti.
|
|
16 |
C1.1.1. R4-I2 |
V |
Rahoitusvälineen perustaminen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten investointien tukemiseksi |
Sopimukset, jotka on julkaistu i) asianomaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HAMAG BICROn välillä ja ii) asianomaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HBOR:n välillä suotuisien rahoitusehtojen luomiseksi investoinneille ja käyttöpääomalle, jotka ovat tarpeen investointien toteuttamiseksi ja/tai talouden toimijoiden toiminnan lisäämiseksi. |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Toimenpiteellä on kannustettava mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan uusiin teknologioihin, nykyaikaisten koneiden ja laitteiden hankintaan ja tuotanto- ja palvelukapasiteetin lisäämiseen sekä vihreään siirtymään liittyviin toimenpiteisiin (kuten vihreän teknologian käyttöönotto, kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien käyttöönotto, uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus).
|
|
17 |
C1.1.1. R4-I2 |
T |
Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat/korkotuet |
|
Määrä |
0 |
800 |
Toinen neljännes |
2026 |
HAMAG BICRO myönsi 800 lainaa/korkotukea mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille välipäätöksessä nro 16 määriteltyjen investointipolitiikan ja kelpoisuuskriteerien mukaisesti.
|
|
18 |
C1.1.1. R4-I2 |
T |
Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat/korkotuet |
|
Määrä |
0 |
500 |
Toinen neljännes |
2026 |
HBOR myöntää mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille 500 lainaa/korkotukea välipäätöksessä nro 16 määriteltyjen investointipolitiikan ja kelpoisuuskriteerien mukaisesti. |
|
19 |
C1.1.1. R4-I3 |
V |
Rahoitusvälineen perustaminen markkina-arvoltaan keskisuurten ja suurten yritysten investointien tukemiseksi |
Toimivaltaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HBOR:n välinen sopimus suotuisien (kannustavien) rahoitusehtojen ja takuiden myöntämisestä investoinneille ja käyttöpääomalle, jotka ovat tarpeen investointien tekemiseksi ja/tai taloudellisen toiminnan laajuuden lisäämiseksi. |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Perustetaan uusi markkina-arvoltaan keskisuurille ja suurille yrityksille suunnattu takuurahasto, jonka tehtävänä on antaa takuita investointilainoille ja käyttöpääomalainoille, jotka ovat tarpeen investointien toteuttamiseksi ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten ja suurten yhteisöjen kasvun edistämiseksi. Sateenvarjotakuurahaston kokonaismäärärahat ovat 79 633 685 euroa.
|
|
20 |
C1.1.1. R4-I3 |
T |
Markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille ja suurille yrityksille tuettujen hankkeiden lukumäärä |
|
Määrä |
0 |
150 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 150 hanketta (yhteensä vähintään 331 807 021 euroa) mid-cap-yrityksistä ja suurista yhteisöistä, joiden tukena on takauksia/tukia elpymis- ja palautumistukirahastosta hankkeiden investointeihin ja käyttörahastoihin asianomaisen välitavoitteen investointipolitiikan ja tukikelpoisuuskriteerien mukaisesti |
|
21 |
C1.1.1. R4-I4 |
V |
Rahoitusvälineen perustaminen edullisempaan rahoitukseen julkisyhteisöille |
Toimivaltaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HBOR:n välinen sopimus, joka sisältää toimien ja toimenpiteiden edunsaajien tukikelpoisuus- ja soveltuvuusperusteet |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
Rahoitustuki valtion omistamille yrityksille ja laitoksille tai paikallis-, alue- ja aluehallinnon yksiköille suotuisin ehdoin i) tarvittavaan taloudelliseen, kunnalliseen, liikenteeseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien edistämiseksi ja ii) investoinnit uusiin teknologioihin ja järjestelmiin, jotka ovat tarpeen julkisen sektorin yksiköiden tehokkuuden lisäämiseksi, jotta voidaan parantaa julkisten palvelujen laatua ja vähentää julkisen sektorin rahoituskustannuksia.
|
|
22 |
C1.1.1. R4-I4 |
T |
Julkisen sektorin hankkeisiin myönnetyt luotot |
|
Määrä |
0 |
132 722 808 |
Toinen neljännes |
2026 |
HBOR myöntää vähintään 132 722 808 euroa korkotukilainoja julkisen sektorin hankkeisiin välitavoitteen 21 investointipolitiikan ja tukikelpoisuuskriteerien mukaisesti. |
|
23 |
C1.1.1. R5-I1 |
V |
Oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen ja oman pääoman luonteisen rahoitusvälineen perustaminen |
toimivaltaisen ministeriön (MINGOR tai MINFIN) ja HBOR:n välinen sopimus riskipääomarahastoihin tehtävistä sijoituksista, yhteistyössä EIR:n kanssa kehitettyjen nykyisten PE-rahastojen lisääminen ja/tai uusien rahastojen ja/tai yhteisinvestointien kehittäminen |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Osana nykyistä yhteistyötä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa HBOR perustaa rahoitusvälineen, jonka tarkoituksena on kasvattaa Kroatian markkinoilla toimivien yksityisten pääoma- ja riskipääomarahastojen kokoa tai saavuttaa se ja perustaa uusia rahastoja ja/tai yhteissijoituksia.
|
|
24 |
C1.1.1. R5-I1 |
T |
Oman pääoman ehtoisiin ja oman pääoman luonteisiin instrumentteihin tehdyt sijoitukset |
|
Määrä |
0 |
29 862 632 |
Toinen neljännes |
2026 |
29 862 632 euron sijoitus oman pääoman ehtoisiin ja/tai oman pääoman luonteisiin rahastoihin tai riskipääomarahastoihin tai yhteissijoituksiin rahastojen kanssa asiaankuuluvassa välitavoitteessa 23 määriteltyjen sijoituspolitiikan ja kelpoisuuskriteerien mukaisesti. |
|
25 |
C1.1.1. R6 |
V |
Muutokset oikeudelliseen kehykseen |
Sähköisestä viestinnästä annetun lain sekä tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lain voimaantulo |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
Sähköistä mediaa koskevaan lakiin ja tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevaan lakiin tehtävillä muutoksilla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksiä niiden mukautuessa digitaalisiin sisämarkkinoihin sekä EU:n ja Kroatian uuteen sääntelykehykseen, vahvistamalla valmiuksia sopeutua uusiin liiketoimintaolosuhteisiin ja nopeasti muuttumaan uusiksi liiketoimintaolosuhteiksi, saavuttaa kilpailukyky ja hyödyntää markkinoiden potentiaalia. |
|
26 |
C1.1.1. R6-I1 |
T |
Investoinnit kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden muutokseen ja kilpailukykyyn |
|
Määrä |
0 |
100 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 100 tukitoimenpidettä, jotka on myönnetty mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja muille oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille (kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, jotka kattavat arkkitehtuurin, audiovisuaalisen toiminnan, mukaan lukien videopelit, media, kulttuuriperintö, muotoilu, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisut, soveltavat ja visuaaliset taiteet), jotta voidaan vahvistaa niiden valmiuksia mukautua digitaalisten sisämarkkinoiden uuteen sääntely- ja lainsäädäntökehykseen ja luoda, edistää ja levittää uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja.
|
|
27 |
C1.1.1. R6-I2 |
V |
Faktantarkistusjärjestelmän perustaminen |
Faktantarkistusjärjestelmä käytössä |
|
|
|
Toinen neljännes |
2026 |
Disinformaation torjumiseksi sähköisen viestinnän viraston on perustettava tiedotusvälineiden faktantarkistusjärjestelmä, johon kuuluu menettelyjen ja sääntöjen kehittäminen, rekisterien luominen ja faktantarkistajien digitaalisten valmiuksien vahvistaminen sekä teknisten ohjelmien, alustojen ja viestintäjärjestelmien kehittäminen ja tietokannan luominen.
|
|
28 |
C1.1.2. R1 |
V |
T&K-toimintaa ja verokannustimia koskevan oikeudellisen kehyksen muuttaminen ja täydentäminen |
Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää valtiontukea koskevan lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
T&K-toimintaan, kehitystyöhön ja tutkimukseen ja kehitykseen investoivien yritysten lukumäärän lisäämiseksi, T&K-toimintaa ja T&K-verokannustimia koskevaan oikeudelliseen kehykseen tehtävät muutokset tulevat voimaan. Valtiontukilakiin tehtävät muutokset tehdään nykyisen verokannustinjärjestelmän asianmukaisuudesta ja tehokkuudesta tehdyn analyysin tulosten perusteella, ja niihin on otettava mukaan asiaankuuluvat sidosryhmät, erityisesti MFIN ja Verohallinto. MINGOR valmistelee oikeudelliset muutokset ja toimittaa ne parlamentaariseen menettelyyn. |
|
29 |
C1.1.2. R2-I2 |
T |
Pk-yritysten tukeminen hallintovalmiuksien parantamisessa |
|
Määrä |
0 |
150 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähintään 150 pientä ja keskisuurta yritystä saa yritysneuvontaa liiketoimintasuunnitelmiensa, hallinnointivalmiuksiensa tai yksittäisen yritysohjauksensa parantamiseksi osana ”Investoinnit pk-yritysten hallintokapasiteettiin” -ohjelman puitteissa pk-yritysten hallinnointivalmiuksien parantamiseksi. |
|
30 |
C1.1.2. R2-I3 |
T |
Tuki huipputeknologian ja osaamisen aloilla toimivien startup-yritysten kasvun edistämiseksi |
|
Määrä |
0 |
141 |
Toinen neljännes |
2025 |
Tukea myönnetään sen jälkeen, kun hanke-ehdotuksia on arvioitu ”käynnistystuki, jota ei makseta takaisin”, ja sen tarkoituksena on vauhdittaa uusyritysten kasvua esikaupallisessa vaiheessa huipputeknologian ja osaamisen aloilla tukemalla tuotekehitystä, lisäämällä tuotantokapasiteettia ja investointivalmiutta siten, että vähintään 141 startup-yritystä hyötyy myönnetystä tuesta. |
|
31 |
C1.1.2. R2-I4 |
T |
Startup-yritysten kasvun tukeminen perustamalla yrityskiihdyttämöohjelma. |
|
Määrä |
0 |
120 |
Toinen neljännes |
2026 |
Yrityskiihdyttämöohjelmalla lisätään investointivalmiutta ja tuetaan startup-yritysten kasvua. Ohjelman tavoitteena on, että kiihdytyssyklin suorittaneiden osallistujien kolmen vuoden eloonjäämisaste on yli 70 prosenttia. Tukea olisi myönnettävä vähintään 120 startup-yritykselle yrityskiihdyttämöohjelman kautta. |
|
32 |
C1.1.2. R2-I5 |
T |
Tuki hankkeille, joilla pyritään innovaatioiden kaupallistamiseen |
|
Määrä |
0 |
95 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Tuen myöntäminen vähintään 95 pienelle ja keskisuurelle yritykselle, joilla on kehittyneitä innovaatiohankkeita (teknologiavalmiustaso 7 tai korkeampi), niiden markkinointi-, myynti- ja jakelutoimintojen kaupallistamiseksi ja kansainvälistämiseksi kotimarkkinoilla käyttöön otettuun innovatiiviseen tuotteeseen liittyen.
|
|
33 |
C1.1.2. R3-I2 |
T |
Tuki arvoseteleinä |
|
Määrä |
0 |
9 954 211 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 500 pk-yritystä, jotka hyötyvät 9 954 211 euron (75 000 000 Kroatian kunan) tuesta digitalisaatioon. Arvosetelit on annettava digitaalisten arvosetelien ehdotuspyynnön perusteella tehtyjen hanke-ehdotusten arvioinnin jälkeen, ja niitä voidaan käyttää auttamaan työntekijöitä parantamaan digitaalisia taitojaan, mukaan lukien pilvipalveluteknologiaan liittyvät taidot, testaamaan ideoiden kestävyyttä ja suunnittelustrategioita mahdollista digitaalista muutosta varten, hankkimaan digitaalisia markkinointipalveluja, lisäämään kyberturvallisuutta ottamalla käyttöön järjestelmän turvallisuustarkastuksia tai kehittämään tai ottamaan käyttöön monimutkaisia digitaalisia tuotteita ja palveluja. |
|
34 |
C1.1.2. R3-I3 |
T |
Kroatialaisten pk-yritysten digitalisaation tukeminen |
|
Määrä |
0 |
27 340 899 |
Toinen neljännes |
2026 |
Myönnetään tukea hanke-ehdotuksille, jotka on arvioitu digitaalista tukea koskevan ehdotuspyynnön yhteydessä. Tarkoituksena on tukea kroatialaisten pk-yritysten digitalisaatiota tarjoamalla taloudellista tukea digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon, ja vähintään 160 pk-yritystä hyötyy myönnetystä tuesta.
|
|
35 |
C1.1.2. R4-I1 |
T |
Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien perustaminen |
|
Määrä |
0 |
3 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähintään kolme eurooppalaista digitaali-innovointikeskittymää on perustettu ja toiminnassa. Ne tarjoavat pk-yrityksille palveluja seuraavilla aloilla: i) testaus ennen investointia, ii) osaamisen kehittäminen ja koulutus, iii) rahoituksen saanti ja iv) innovatiivisten ekosysteemien verkottuminen ja kehittäminen. |
B. KOMPONENTTI 1.2: ENERGIAKÄÄNNE KOHTI KESTÄVÄÄ TALOUTTA
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on helpottaa hiilestä irtautumista energia- ja liikennealoilla, mukaan lukien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen, ja edistää Kroatian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa vuodeksi 2030 asetetun uusiutuvien energialähteiden 36,6 prosentin osuuden saavuttamista ja Kroatian osuuden saavuttamista EU:n 32,5 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2030 mennessä. Sen tavoitteena on myös edistää uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamista 14 prosenttiin liikenteessä vuoteen 2030 mennessä. Komponentin uudistukset koostuvat lainsäädäntöaloitteista, joilla i) poistetaan esteitä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka rajoittavat uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa; saattaa päätökseen kaasun siirtoverkonhaltijan sertifioinnin; ja iii) edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä, mukaan lukien vety ja kehittyneet biopolttoaineet.
Komponentin uudistusten ja investointien odotetaan edistävän vihreää siirtymää ja ilmastotavoitteen saavuttamista vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä energia- ja liikennealoilla kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaisesti.
Näillä investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Kroatialle osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista tarpeesta ”keskittää investointeihin liittyvä politiikka energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään, erityisesti [...] puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön” (maakohtainen suositus 3, 2020).
B.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C.1.2.R1 Energia-alan hiilestä irtautuminen
Uudistuksen tavoitteena on helpottaa hiilestä irtautumista energia- ja liikennealoilla ja tukea kansallista panosta uusiutuvaa energiaa koskevan unionin tavoitteen saavuttamiseen. Uudistukseen on sisällyttävä:
-Lainsäädäntömuutokset sähkömarkkinalakiin ja tehokkaasta yhteistuotannosta annettuun lakiin niiden sääntely- ja hallinnollisten esteiden lieventämiseksi, jotka rajoittavat uusiutuvan energian hankkeiden kehittämistä. Muutokset perustuvat olemassa olevien pullonkaulojen perusteellisen analyysin tuloksiin ja julkisiin kuulemisiin sekä uusiutuviin energialähteisiin tehtäviä investointeja tukevan palkkiopohjaisen järjestelmän käyttöönottoon.
-Valtion varoista annettuun lakiin tehtävät lainsäädäntömuutokset, joilla saatetaan päätökseen siirtotoimintojen eriyttäminen kaasumarkkinoilla. Muutoksilla on erotettava valtion omistaman kaasun siirtoverkonhaltijan valvonta valtion omistamista toimitus- ja tuotantotoiminnoista ennakkoedellytyksenä kansallisen energia-alan sääntelyviranomaisen myöntämälle siirtoverkonhaltijan sertifioinnille.
-Hyväksytään uusi laki vaihtoehtoisista polttoaineista liikenteessä, jotta voidaan luoda lainsäädäntökehys vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle liikennealalla ja edistää kehittyneiden biopolttoaineiden ja vedyn tuotantoa ja käyttöä liikenteessä. On kehitettävä vedyn kehittämisstrategia, jossa määritellään vihreän vedyn tuotantoa Kroatiassa koskevat vuoden 2030 tavoitteet.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
Investoinnit C1.2.R1-I1 Energiajärjestelmän elvyttäminen, rakentaminen ja digitalisointi sekä infrastruktuurin tukeminen energia-alan hiilestä irtautumiseksi
Tämän investoinnin tavoitteena on tukea energia-alan sähköistämistä ja hiilestä irtautumista parantamalla ja digitalisoimalla Kroatian sähkön siirto- ja jakeluverkkoa. Tämän odotetaan mahdollistavan uuden uusiutuvan kapasiteetin luomisen, etelä-pohjoisen verkon paremman liittämisen sekä kuuden saaren liittämisen Manner-verkkoon, jotta voidaan avata niiden uusiutuvan energian tuotantopotentiaali ja varmistaa, että uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö voi virtaa Etelä-Kroatiasta, jossa suurin osa uusiutuvista energialähteistä voidaan ottaa käyttöön, pohjoiseen, jossa suurin osa sähköstä kulutetaan. Tällä investoinnilla on tarkoitus edistää suoraan 10-vuotisen verkon kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa siirtoverkonhaltija Hrvatski-operaattori Prijenosnog sustava d.o.o. (HOPS) keskittyen olennaisimpiin osatekijöihin, joilla varmistetaan järjestelmän vakaus ja luodaan edellytykset uusiutuvan energian kapasiteetin kehittämiselle. Investointiin on sisällyttävä seuraavat toiminnot:
-Suurjänniteverkon parantaminen 550 km (220/110 kV) mahdollistaa 1500 MW:n uusiutuvan energian toimituskapasiteetin liittämisen verkkoon.
-Parannetaan merenalaisia kaapeleita, jotka yhdistävät kuusi suurta saaria mantereelle (Krk, Cres, Lošinj, Brač, Hvar ja Korčula).
-Jakelujärjestelmän nykyaikaistaminen, mukaan lukien 40 000 älykkään mittarin hankinta ja käyttöönotto sekä älykkään verkon kehittäminen.
-uuden energian varastoinnin rakentaminen (20 MW).
Kroatian sähkönsiirtoverkonhaltijan (HOPS) ja sähkönjakeluverkonhaltijan (HEP-ODS) on toteutettava nämä investoinnit.
Investointi on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Investoinnit C1.2.R1-I2 Energiatehokkuuden, lämmön ja uusiutuvan energian edistäminen energia-alan hiilestä irtautumiseksi
Tämän investoinnin tavoitteena on irtautua hiilestä kaukolämpöjärjestelmistä ja lisätä energiatehokkuutta teollisissa tuotantoprosesseissa lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Investointiin on sisällyttävä kaksi alatoimenpidettä:
-Kaukolämmön geoterminen energia – tähän osatoimenpiteeseen on sisällyttävä hankedokumentaation kehittäminen ja koeporaus geotermisen energian hyödyntämiseksi kaukolämmitykseen kuudessa kunnassa. Toimenpiteellä ei tueta fossiilisia energialähteitä käyttäviä kaukolämpöjärjestelmiä eikä investointeja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin.
-Otetaan käyttöön tukijärjestelmä, jolla myönnetään investointitukea pienille ja keskisuurille ja suurille yrityksille energiaintensiivisen valmistusteollisuuden teollisten tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantamiseksi. Yli 50 yrityksen odotetaan hyötyvän tästä tuesta.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä kelpoisuusperusteissa suljetaan pois sellaiset EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät merkittävästi alita asiaankuuluvia vertailuarvoja. Tehtävänkuvauksessa on myös edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia, keskittyen ympäristöystävällisten tuotantoprosessien ja resurssitehokkuuden tukemiseen pk-yrityksissä (ja suurissa yrityksissä).
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C1.2.R1-I3 Vedyn käyttö ja uudet teknologiat
Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa vedyn ja uusien teknologioiden käyttöä Kroatiassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi liikenteen ja teollisuuden aloilla.
Investointi käsittää kolme erillistä toimintoa:
-Uusiutuvan vedyn tuotanto rakentamalla vähintään 10 MW:n elektrolyysikapasiteetti. Tämän investoinnin toteuttaa INA-Industrija nafte d.d., ja sen on oltava täysin EU:n valtiontukisääntöjen mukainen.
-Uusiutuvan energian infrastruktuurin käyttöönotto liikenteessä rakentamalla kuusi vetylaturia. Tämä toimenpide toteutetaan tarjouskilpailulla, joka on määrä käynnistää 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
-EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvan kemikaalilaitoksen Petrokemija Kutinan rakentama hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitos, jonka varastointikapasiteetti on 190 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Tämän investoinnin odotetaan johtavan siihen, että Petrokemijan laitoksen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät huomattavasti päästökauppajärjestelmään kuuluvaksi laitokseksi asetetun vertailuarvon alapuolelle. Käytettävissä ei saa olla teknisiä sovelluksia, tiloja ja laitteita, jotka on suunniteltu öljyn tehostettuun talteenottoon (EOR) ja öljyntuotannon lisäämiseen. On huolehdittava siitä, että öljyn tai kaasun mahdollinen talteenotto rajoittuu niihin välttämättömiin tarpeisiin, jotka liittyvät paineen hallintaan ja varastointipaikkojen turvallisuuden varmistamiseen, ja tällainen talteenotto on tehtävä vain, jos se on välttämätöntä hiilidioksidin turvallisen varastoinnin varmistamiseksi. Hiilidioksidi ja öljy tai kaasu, joka voidaan ottaa talteen, on erotettava toisistaan ja syötettävä takaisin pysyvään varastointiin.
Tällä toimenpiteellä ei odoteta olevan merkittävää haittaa ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C1.2.R1-I4 Biojalostamo kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoon Sisak
Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta liikenteessä ja tukea liikennealan hiilestä irtautumista luomalla kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantokapasiteettia.
Investointi, jonka toteuttaa öljy-yhtiö INA d.d., koostuu biojalostamon rakentamisesta ja käyttöönotosta, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 55 000 tonnia kehittynyttä bioetanolia, sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitoksen rakentamisesta, jonka vuotuinen varastointikapasiteetti on 52 000 tonnia hiilidioksidia.
Käytettävissä ei saa olla teknisiä sovelluksia, tiloja ja laitteita, jotka on suunniteltu öljyn tehostettuun talteenottoon (EOR) ja öljyntuotannon lisäämiseen. On huolehdittava siitä, että öljyn tai kaasun mahdollinen talteenotto rajoittuu niihin välttämättömiin tarpeisiin, jotka liittyvät paineen hallintaan ja varastointipaikkojen turvallisuuden varmistamiseen, ja tällainen talteenotto on tehtävä vain, jos se on välttämätöntä hiilidioksidin turvallisen varastoinnin varmistamiseksi. Hiilidioksidi ja öljy tai kaasu, joka voidaan ottaa talteen, on erotettava toisistaan ja syötettävä takaisin pysyvään varastointiin.
Tällä toimenpiteellä ei odoteta olevan merkittävää haittaa ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti.
Investointi on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
B.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
36 |
C1.2. R1 |
V |
Julkaistaan arviointiasiakirja, jossa annetaan suosituksia, joilla pyritään vähentämään esteitä ja hallinnollisia menettelyjä, joilla rajoitetaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. |
Talous- ja kestävän kehityksen ministeriö julkaisee arviointiasiakirjan |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
Asiakirjassa on esitettävä arvio ja suosituksia politiikkatoimista, joilla pyritään vähentämään esteitä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka rajoittavat uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. Analyysiin ja suosituksiin on sisällyttävä myös toimenpiteitä, joilla edistetään itse tuotetun uusiutuvan energian kulutusta ja uusiutuvaa energiaa tuottavia yhteisöjä. |
|
37 |
C1.2. R1 |
V |
Uusiutuvien energialähteiden käytön parantamista koskevan lainsäädännön ja/tai sääntelyn voimaantulo, mukaan lukien maksuperusteisen järjestelmän käyttöönotto uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi. |
Lainsäädännön ja/tai asetuksen voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Tarkistetulla sähkömarkkinalailla ja tehokkaalla yhteistuotannolla on lievennettävä esteitä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka rajoittavat uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla edistetään itse tuotetun uusiutuvan energian kulutusta ja uusiutuvaa energiaa tuottavia yhteisöjä. Maksuperusteinen järjestelmä uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi on täysin toimintavalmis. |
|
38 |
C1.2. R1 |
V |
Valtion varoista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo. Laki muodostaa oikeusperustan kaasunsiirtoverkonhaltijan (Plinacro) hallinnon täydelliselle erottamiselle valtion omistamista tuotanto- ja toimitustoiminnoista. |
Valtion varoista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Laki valtion varoista annetun lain muuttamisesta muodostaa oikeusperustan kaasunsiirtoverkonhaltija Plinacron sertifioinnille. |
|
39 |
C1.2. R1-I1 |
V |
Suurjänniteverkon parantamista varten myönnetty rakennuslupa |
Aluesuunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaavan ministeriön myöntämä rakennuslupa |
|
|
|
Toinen neljännes |
2023 |
Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisen seulonnan ja/tai asianmukaisen arvioinnin jälkeen myönnetty rakennuslupa, joka on tehty aluekohtaisten suojelutavoitteiden perusteella direktiivin vaatimusten mukaisesti. On esitettävä todisteet siitä, että hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kyseisten Natura 2 000 -alueiden koskemattomuuteen. |
|
40 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Kuuden saaren mantereeseen yhdistävien maanalaisten kaapeleiden parantaminen valmiina |
|
Määrä |
0 |
6 |
Toinen neljännes |
2024 |
Vähintään kuudella saarella on oltava parannettu sähköverkkoyhteys mantereelle (suunnitellut saaret ovat Krk, Cres, Lošinj, Brač, Hvar ja Korčula). Investointiin sisältyy vanhojen merenalaisten kaapelien korvaaminen uusilla ympäristöystävällisillä kaapeleilla. |
|
41 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Suurjänniteverkon parantaminen (220/110 kV) saatu päätökseen |
Korkeajännite- ja keskijänniteverkon parantamisen loppuun saattaminen (220/110 kV) |
km |
0 |
300 |
Kolmas neljännes |
2024 |
Vähintään 300 kilometriä parannettua suurjännitejohtoa, jonka on vahvistettava verkkoyhteyksiä ja luotava ennakkoedellytykset järjestelmän vakauttamiseksi ja Etelä-Kroatian uusiutuvan energian potentiaalin vapauttamiseksi.
|
|
42 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Lisäksi verkkoon liitetty 1500 MW uusiutuviin energialähteisiin liittyvää kapasiteettia. |
|
Määrä |
0 |
1 500 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Vähintään 1 500 MW uutta asennettua uusiutuviin energialähteisiin liittyvää kapasiteettia, joka on liitetty verkkoon vuoden 2024 loppuun mennessä. |
|
43 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Älykkääseen verkkoon liitettyjen uusien kuluttajien lukumäärä |
|
Määrä |
0 |
40 000 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Sähköstä on asennettu vähintään 40 000 älymittaria, ja uudet kuluttajat on liitetty älykkääseen verkkoon. |
|
44 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Suurjänniteverkon parantaminen (220/110 kV) saatu päätökseen |
Korkeajännite- ja keskijänniteverkon parantamisen loppuun saattaminen (220/110 kV) |
km |
0 |
550 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 550 kilometriä parannettua suurjännitelinjaa, minkä on vahvistettava verkkoyhteyksiä ja luotava ennakkoedellytykset järjestelmän vakauttamiseksi ja Etelä-Kroatian uusiutuvan energian potentiaalin vapauttamiseksi.
|
|
45 |
C1.2. R1-I2 |
V |
Hallituksen hyväksymä energiatehokkuusohjelma energia-alan hiilestä irtautumiseksi |
Talous- ja kestävän kehityksen ministeriön kehittämä energia-alan hiilestä irtautumista koskevan energiatehokkuusohjelman voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Energiatehokkuusohjelmassa on määriteltävä energiatehokkuuteen ja kaukolämpöjärjestelmiin tehtävien investointien alat, mukaan lukien vuoteen 2030 ulottuvat investointiprioriteetit. Investointisuunnitteluun on sisällyttävä kaukolämpöjärjestelmien ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen nykyaikaistaminen, jossa keskitytään energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiapotentiaaliin.
|
|
46 |
C1.2. R1-I2 |
T |
Energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön teollisuudessa tukea saavien yritysten lukumäärä |
|
Määrä |
0 |
50 |
Viimeinen neljännes |
2021 |
Tukea saavien yritysten kanssa on tehty 50 hankintasopimusta sen jälkeen, kun on järjestetty julkinen tarjouskilpailu, jolla tuetaan uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuustoimenpiteitä pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä.
|
|
47 |
C1.2. R1-I2 |
T |
Sopimukset, jotka on allekirjoitettu kaukolämmityksen geotermisen potentiaalin tutkimiseksi |
|
Määrä |
0 |
8 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Julkisen tarjouskilpailun jälkeen allekirjoitetaan vähintään kahdeksan rakennusurakkaa kaukolämmön maalämpöpotentiaalin tutkimiseksi.
|
|
48 |
C1.2. R1-I2 |
V |
Kaukolämmön geotermisen potentiaalin tulokset julkistettuina |
Tulokset julkaistu Kroatian hiilivetyviraston verkkosivustolla |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Kartoitustoimien tulokset on asetettava julkisesti saataville, ja ne on julkaistava hiilivetyviraston verkkosivustolla. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ja analyysit jaetaan edunsaajakuntien kanssa. |
|
49 |
C1.2. R1-I3 |
V |
Vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita koskevan lain voimaantulo |
Vaihtoehtoisia polttoaineita liikenteen alalla koskevan lain voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita koskeva laki tuli voimaan vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, ja se on EU:n säännöstön mukainen. Lailla edistetään kehittyneiden biopolttoaineiden/vedyn tuotantoa ja käyttöä liikenteessä. |
|
50 |
C1.2. R1-I3 |
V |
Vetyä koskevan kehitysstrategian hyväksyminen |
Kroatiaa koskevan vetystrategian voimaantulo |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Vedyn kehittämisstrategiaan on sisällyttävä elektrolyysiin perustuvia vihreän vedyn tuotantopotentiaalia koskevia määrällisiä tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Strategiassa on erityisesti käsiteltävä vihreän vedyn mahdollista roolia liikennealan hiilestä irtautumisessa. |
|
51 |
C1.2. R1-I3 |
T |
Uusi asennettu vedyn tuotantokapasiteetti |
|
MW |
0 |
10 |
Toinen neljännes |
2025 |
Uusi rakennettu ja toiminnassa oleva laitos, johon asennetaan 10 MW vedyn tuotantokapasiteettia elektrolyysin avulla.
|
|
52 |
C1.2. R1-I3 |
V |
Vedyn lisäkapasiteettia koskeva julkinen tarjouskilpailu |
|
|
|
1 |
Toinen neljännes |
2026 |
Julkinen tarjouskilpailu käynnistettiin sellaisen laitoksen rakentamiseksi, joka asentaisi 20 MW vetyvoimakapasiteettia elektrolyysillä. |
|
53 |
C1.2. R1-I3 |
T |
Autoja, linja-autoja ja raskaita hyötyajoneuvoja varten on rakennettu vähintään kuusi vetylatausasemaa |
|
Määrä |
0 |
6 |
Toinen neljännes |
2026 |
Viimeistään vuoden 2026 toisella neljänneksellä vähintään kuusi vetylatausasemaa, jotka on rakennettu autoja, linja-autoja ja raskaita hyötyajoneuvoja varten. Pullottajat perustuisivat vähintään 100 kg:aan vetyä, ja kapasiteettia voitaisiin tarvittaessa lisätä. |
|
54 |
C1.2. R1-I3 |
V |
Hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia (CCS) koskeva pilotti-investointi, joka on saatu valmiiksi ja täysin toimintakykyinen ja jonka kapasiteetti on 190 000 tonnia CO2/vuosi |
|
Määrä |
0 |
1 |
Toinen neljännes |
2026 |
Hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi (CCS) sijoitetaan petrokemian teollisuuslaitoksen viereen Kutinaan. Sen kapasiteetti on 190 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, ja varastoitavaksi jää yhteensä 5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
|
|
55 |
C1.2. R1-I4 |
V |
Liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä koskeva suunnitelma hyväksytty |
Liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä koskevan suunnitelman ja ohjelman voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto- ja käyttösuunnitelma tulee voimaan. Suunnitelmassa esitetään politiikka, jolla edistetään kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä liikenteessä Kroatian tasavallassa. Suunnitelmaan on sisällyttävä biopolttoaineiden markkinoiden tilan jatkuva tarkastelu ja arviointi, uudet liiketoimintamallit, sidosryhmät sekä toimenpiteet kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon ja käytön lisäämiseksi liikenteessä. |
|
56 |
C1.2. R1-I4 |
V |
Biojalostamon rakentamista varten myönnetty rakennuslupa ja hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tehtävät pilotti-investoinnit |
Rakennusministeriön myöntämä rakennuslupa |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Rakennuslupa on myönnetty biojalostamoa ja hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia koskevien investointien ympäristövaikutusten arvioinnin ja toteutettavuustutkimuksen jälkeen, mukaan lukien seismisten riskien arviointi. Ympäristövaikutusten arviointi on suoritettava direktiivin 2011/92/EU mukaisten YVA-lupamenettelyjen mukaisesti ja luontotyyppidirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisen seulonnan ja/tai asianmukaisen arvioinnin mukaisesti. On esitettävä todisteet siitä, että hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kyseisten Natura 2 000 -alueiden koskemattomuuteen. |
|
57 |
C1.2. R1-I4 |
T |
Rakennettu ja toiminnassa oleva biojalostamo |
|
Määrä |
0 |
1 |
Toinen neljännes |
2026 |
Rakennettu ja toimiva biojalostamo, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 55 000 tonnia kehittynyttä bioetanolia.
|
|
58 |
C1.2. R1-I4 |
T |
Hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin (CCS) tehtävät pilotti-investoinnit on saatu päätökseen ja ne ovat täysin toimintavalmiita, ja niiden kapasiteetti on 52 000 tonnia vuodessa. |
|
Määrä |
0 |
1 |
Toinen neljännes |
2026 |
Hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia koskeva hanke, joka on saatettu päätökseen ja toimii ja jonka vuotuinen varastointikapasiteetti on 52 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se sijoitetaan biojalostamon viereen, ja sen kokonaisvarastointikapasiteetti on 6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
|
C. KOMPONENTTI 1.3: VESIHUOLLON JA JÄTEHUOLLON PARANTAMINEN
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on edistää ympäristön säilyttämistä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luoda näin edellytykset ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen palautumiskyvyn vahvistamiselle.
Komponenttiin 1.3 sisältyvillä suunnitelluilla investoinneilla pyritään pienentämään vesi- ja jätehuoltoalan investointivajetta, jonka arvioidaan olevan lähes 7 prosenttia Kroatian BKT:stä vuonna 2019. Investointeja tuetaan uudistuksilla, joilla lujitetaan vesialaa ja parannetaan vesihuoltoa koko Kroatiassa. Lisäksi on hyväksyttävä uutta jätelainsäädäntöä ja jätehuoltosuunnitelmia kiertotalouden edistämiseksi EU:n uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti.
Näillä investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Kroatialle vuosina 2019 ja 2020 osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta ”keskittää investointeihin liittyvä politiikka ympäristöinfrastruktuuriin ottaen huomioon alueelliset erot” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja ”keskittää investoinnit vihreään [...] siirtymään, erityisesti ympäristöinfrastruktuuriin” (maakohtainen suositus 3, 2020).
C.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C1.3 R1 – Vesihuolto-ohjelman täytäntöönpano
Uudistuksen tavoitteena on puuttua julkisten vesihuoltolaitosten hajanaisuuteen Kroatiassa. Sillä pyritään vakiinnuttamaan ja vähentämään veden toimittajien määrää niiden tehokkuuden ja hallinnon parantamiseksi. Uudistuksella otetaan käyttöön vertailuanalyysijärjestelmä vesihuoltopalvelujen tarjoajien toiminnan ja taloudellisen suorituskyvyn seurantaa ja raportointia varten ja edistetään infrastruktuuri-investointien pitkän aikavälin kestävyyden parantamista.
Uudistus pannaan täytäntöön neljän säädöksen muutosten voimaantulolla:
-palvelualoja koskeva asetus,
-asetus vedenkäyttäjien toiminnan tuloksellisuuden arvioinnista, mukaan lukien vertailujärjestelmän perustaminen
-asetus vesipalvelujen hinnoittelun määrittämisessä käytettävästä menetelmästä ja
-asetus vesipalvelujen tarjoamisen erityisedellytyksistä.
Uudistukseen sisältyy vesi- ja jätevesi-infrastruktuuria koskevan monivuotisen investointiohjelman kehittäminen, jotta voidaan varmistaa investointien C1.3 R1-I1 ja C1.3 R1-I2 johdonmukainen täytäntöönpano sekä täydentävyys muun EU:n rahoituksen kanssa.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
Investointi C.1.3 R1- I1 – Julkinen jäteveden kehittämisohjelma
Tämän investoinnin tavoitteena on 775 kilometrin mittaisten julkisten viemäriverkkojen kunnostaminen ja kunnostaminen. sekä 12 jätevedenpuhdistamon rakentaminen ja käyttöönotto, jotta 12 prosentille väestöstä olisi pääsy asianmukaiseen jäteveden käsittelyyn.
Investoinnilla rahoitetaan seuraavat kaksi alatoimenpidettä:
-Julkisen viemäröinti-infrastruktuurin parantaminen, mukaan lukien laitteistohankinnat, valvonnan hallinta- ja paikkatietojärjestelmien perustaminen sekä töiden valvonta. Rahoitusta annetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä yhdessä hankkeen edunsaajien, linjan ministeriön ja kansallisen vesiyhtiön, Kroatian vesialueiden, kanssa.
-Päivitykset viemäriverkon kohdennettuihin osiin, mukaan lukien viemäriverkon osien laajentaminen ja rekonstruointi. Osa rahoituksesta varataan erityisesti sellaisten maaseutualueiden kehittämiseen, joilla vesihuollon laatu on jäänyt jälkeen kansallisesta keskiarvosta. Rahoitusta annetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä yhdessä tuensaajan ja Kroatian vesialueiden kanssa.
Investoinnit toteutetaan myöntämällä kunnille avustuksia, joissa etusijalle asetetaan kypsät hankkeet. Vesi- ja jätevesi-infrastruktuurin kehittämistä koskevassa investointiohjelmassa (uudistettu C1.3 R1) määritetään hankkeiden priorisointi ja muun rahoituksen, myös unionin ohjelmista saatavan rahoituksen, käyttö.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C.1.3 R1— I2 — Julkisen vesihuollon kehittämisohjelma
Tämän investoinnin tavoitteena on Kroatian julkisten vesihuoltoverkkojen kunnostaminen ja kunnostaminen 956 km:n pituudelta juomaveden saatavuuden parantamiseksi ja vesihävikin vähentämiseksi. Investointiin on sisällyttävä 526 vedenottopaikan varustaminen tarvittavilla välineillä vesivarojen jäljittämisen ja järkevän käytön varmistamiseksi. Investoinnin tarkoituksena on varmistaa juomaveden saanti parannettujen julkisten vesihuoltojärjestelmien avulla noin 45 000 ihmiselle ja vähentää samalla julkisten vesihuoltojärjestelmien vesihävikkiä 25 prosentilla elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettujen julkisten vesihuoltojärjestelmien avulla. Kansallisella tasolla vesihävikkiä vähennetään 7 prosenttia.
Investointi koostuu kahdesta alatoimenpiteestä:
-Vedenoton mittauslaitteiden hankinta ja asentaminen. Rahoitusta annetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä yhdessä Kroatian vesialueiden kanssa.
-Vesihuollon kehittäminen Kroatiassa, mukaan lukien vesihuoltoverkostojen kunnostaminen maaseutu-, vuoristo- ja demografisesti epäedullisessa asemassa olevilla alueilla. Rahoitusta annetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä yhdessä tuensaajan ja Kroatian vesialueiden kanssa.
Investointi toteutetaan myöntämällä kunnille avustuksia. Uudistuksessa C1.3 R1 määritelty vesi- ja jätevesialan infrastruktuurin kehittämistä koskeva investointiohjelma määrittää hankkeiden priorisoinnin ja muun rahoituksen käytön, myös unionin ohjelmista.
Investointi koostuu juomaveden jakelujärjestelmistä, joiden keskimääräinen energiankulutus on ≤ 0,5 kWh tai infrastruktuurivuotoindeksi (ILI) ≤ 1,5, sekä olemassa olevien juomavesijärjestelmien kunnostamisesta keskimääräisen energiankulutuksen vähentämiseksi yli 20 prosentilla tai vuotojen vähentämiseksi yli 20 prosentilla.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C.1.3 R1— I3 — Katastrofiriskin vähentämisohjelma
Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa tulvasuojelutoimenpiteitä 20 000 Kroatian asukkaan osalta asettamalla etusijalle luontoon perustuvat ratkaisut elvyttämällä vesistöjä, yhdistämällä hylätyt hihat ja luomalla toissijaisia kosteikkoluontotyyppejä sekä poistamalla haitallisia vieraslajeja.
Investointiin on sisällyttävä kaksi alatoimenpidettä:
-Tulvariskien vähentämisohjelmassa keskitytään Tonava-joen suurimpien Kroatian jokien tulvariskien vähentämiseen. Tulvasuojelutoimenpiteet edellyttävät suojapenkereitä, joihin kuuluu laajoja tulva-alueita vesistöjen varrella luontoon perustuvien ratkaisujen ja jokien välisen tilan osoittamista koskevan periaatteen mukaisesti.
-Makean veden järjestelmien elvyttäminen, mukaan lukien Mirna-joen, Vransko-järven ja Trakoscanjärven alueen elvyttäminen ja suojelu sekä haitallisten vieraslajien poistaminen suojellulta Neretvan suistoalueelta.
Investointi on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Uudistus C1.3 R2. Kestävän jätehuollon toteuttaminen.
Uudistuksen tavoitteena on luoda uusi oikeudellinen kehys, jolla helpotetaan jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamiseksi. Uudistukseen sisältyy uuden jätehuoltolain voimaantulo sekalaisen yhdyskuntajätteen osuuden vähentämiseksi ja laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien ekomodulaation käyttöönotto.
Uudistukseen sisältyy kahden jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen ajanjaksoille 2017-2022 ja 2023-2029.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
Investointi C1.3 R2-I1 — Katastrofiriskin vähentämisohjelma
Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota tarvittava infrastruktuuri kaatopaikalle sijoittamisen vähentämiseksi ja kierrätyksen edistämiseksi, mukaan lukien erilliskerätyn yhdyskuntajätteen lajittelulaitosten, erilliskerätyn biojätteen käsittelylaitosten, kunnallisten laitosten ja kierrätyslaitosten rakentaminen rakennusjätteitä varten sekä uudelleenkäyttökeskusten perustaminen. Investoinnin odotetaan vähentävän kaatopaikoille sijoitettavan yhdyskuntajätteen osuutta 30 prosentilla 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Tämä investointi toteutetaan avustuksina kunnille ja yrityksille avoimen ehdotuspyynnön kautta ja siten, että kypsät hankkeet asetetaan etusijalle. Uudistuksessa C1.3 R2 määritellyn erilliskeräys- ja kierrätysinfrastruktuurin investointiohjelmassa määritetään muun rahoituksen, myös unionin ohjelmista saatavan rahoituksen, käyttö.
Ehdotuspyyntöä hallinnoi talous- ja kestävän kehityksen ministeriö sekä ympäristönsuojelu- ja energiatehokkuusrahasto, ja rahoitusta myönnetään elpymis- ja palautumistukivälineestä yhdessä tukea saavien kuntien kanssa.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C.1.3 R2-I2 — Kuljetettujen kaatopaikkojen ja vaarallisen jätteen saastuttamien alueiden kunnostamisohjelma
Investoinnin tavoitteena on korjata kymmenen suljettua kaatopaikkaa Istrian läänissä, Lika-Senjin piirikunnassa, Šibenik-Kninin läänissä ja Koprivnica-Križevačkan läänissä ilman, maaperän ja veden pilaantumisen estämiseksi. Kunnostamisohjelmaan on sisällyttävä toimia, jotka koskevat jätteiden poistamista ja käsittelyä sekä maaperän kunnostamista sekä vaarallisten jätteiden saastuttamien alueiden kunnostamista direktiivin 1999/31/EY perusteiden mukaisesti,
Investointi toteutetaan myöntämällä avustuksia kaatopaikkojen hallinnoinnista ja seurannasta vastaaville kunnille avoimen ehdotuspyynnön kautta. Ehdotuspyyntöä hallinnoi talous- ja kestävän kehityksen ministeriö sekä ympäristönsuojelu- ja energiatehokkuusrahasto, ja rahoitusta myönnetään elpymis- ja palautumistukivälineestä yhdessä tukea saavien kuntien kanssa.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
C.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
59 |
C1.3. R1 |
V |
Monivuotisen veden ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan rakennusohjelman hyväksyminen |
Monivuotisen veden- ja jätevedenrakennusohjelman julkaiseminen |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Kroatian tasavallan hallituksen on hyväksyttävä monivuotinen veden ja jäteveden rakentamista koskeva ohjelma, joka kattaa yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat investoinnit, priorisointi mukaan luettuna. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös riskien ja lieventävien toimenpiteiden arviointi. |
|
60 |
C1.3. R1 |
V |
Muutokset vesialan oikeudelliseen kehykseen |
Neljän oikeudellisen muutoksen voimaantulo: palvelualoja koskeva asetus;
|
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Palvelualueasetusta, vesialan toimijoiden suorituskyvyn arviointia koskevaa asetusta, vesipalvelujen hinnoittelun määrittämismenetelmiä koskevaa asetusta ja vesipalvelujen tarjoamista koskevista erityisedellytyksistä annettua asetusta on muutettava siten, että luodaan oikeudellinen ennakkoedellytys vesialan toimijoiden yhdistymiselle.
|
|
61 |
C1.3. R1 |
T |
Vesihuoltopalvelujen tarjoajien integrointi |
|
Määrä |
200 |
40 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Nykyisten 200 julkisen palvelun tarjoajan integrointi 40:een sen periaatteen mukaisesti, että kullakin palvelualueella on yksi veden toimittaja |
|
62 |
C1.3. R1 |
T |
Julkisten vesihuoltojärjestelmien hävikin vähentäminen |
|
% (prosenttiosuus) |
44 |
37 |
Toinen neljännes |
2026 |
Hävikin vähentäminen vähintään 7 prosentilla kansallisella tasolla viittaa julkisten vesihuoltojärjestelmien hävikin prosentuaaliseen vähenemiseen, jota tuetaan elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisilla investoinneilla. |
|
63 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Yleinen viemäriverkko rakennettu tai rekonstruoitu |
|
Määrä |
0 |
115 |
Toinen neljännes |
2022 |
Rakennettu tai rekonstruoitu yleinen viemäriverkko vähintään 115 km
|
|
64 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Jäteveden infrastruktuurihankkeista tehdyt urakkasopimukset |
|
Määrä |
0 |
60 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Vuoden 2023 loppuun mennessä tehtäviin sopimuksiin liittyvistä jäteveden infrastruktuurihankkeista on allekirjoitettava vähintään 60 urakkasopimusta.
|
|
65 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Rakennetut ja toiminnassa olevat jätevedenpuhdistamot |
|
Määrä |
0 |
12 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähintään 12 jätevedenpuhdistamoa on parannettava tai rakennettava ja niiden on oltava toiminnassa.
|
|
66 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Rakennettu tai rekonstruoitu yleinen viemäriverkko |
|
Määrä |
0 |
775 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Rakennettu tai rekonstruoitu vähintään 775 km yleistä viemäriverkkoa
|
|
67 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Paremmasta jätevedenkäsittelyjärjestelmästä hyötyvä väestö |
|
Määrä |
0 |
200 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Niiden asukkaiden määrä, joiden jätevesiä syötetään jätevedenpuhdistamoon vesirakennusten kautta hankkeessa rakennetun/suojatun jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmän kapasiteetin lisäämisen (laajentamisen) seurauksena. Tällä tarkoitetaan väestöä, jota ei ole aiemmin liitetty julkiseen kuivatusjärjestelmään tai jonka jätevesiä ei ole käsitelty asianmukaisella tasolla. Siihen sisältyy myös jäteveden käsittelyn tason nostaminen. Indikaattorilla tarkoitetaan väestöä, joka on tosiasiallisesti (eikä mahdollisesti) yhteydessä jätevedenkäsittelyjärjestelmään. |
|
68 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Rakennettu tai rekonstruoitu julkinen vesihuoltoverkko |
|
Määrä |
0 |
226 |
Toinen neljännes |
2022 |
Rakennettu tai rekonstruoitu vähintään 226 km julkista vesihuoltoverkkoa.
|
|
69 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Vedenottopaikkoihin asennetut vedenmittauslaitteet |
|
Määrä |
0 |
526 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Vähintään 526 vedenottopaikkoihin asennettua mittauslaitetta vesimäärien mittaamista varten |
|
70 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Vesihuoltohankkeista tehdyt urakkasopimukset |
|
Määrä |
0 |
100 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Vesipohjaisia hankkeita koskevien allekirjoitettujen urakkasopimusten määrä liittyy sopimuksiin, jotka on määrä tehdä vuoden 2023 loppuun mennessä.
|
|
71 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Rakennettu tai rekonstruoitu julkinen vesihuoltoverkko |
|
Määrä |
0 |
673 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Rakennettu tai rekonstruoitu vähintään 673 km julkista vesihuoltoverkkoa.
|
|
72 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Rakennettu tai rekonstruoitu julkinen vesihuoltoverkko |
|
Määrä |
0 |
956 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Rakennettu tai rekonstruoitu vähintään 956 km julkista vesihuoltoverkkoa.
|
|
73 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Väestö, jonka vedensaantimahdollisuudet paranevat |
|
Määrä |
0 |
45 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 45 000 asukkaalle on toimitettava juomavettä julkisen vesihuollon kautta vedenjakeluverkon parannusten ja laajennusten seurauksena. Tällä tarkoitetaan väestöä, jota ei ole aiemmin liitetty julkiseen vesihuoltojärjestelmään tai jonka veden laatu on riittämätön. Siihen kuuluu myös asukkaita, joiden juomaveden laatu on parantunut.
|
|
74 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Tulvasuojeluhankkeita koskevat rakennusurakkasopimukset |
|
Määrä |
0 |
20 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Vähintään 20 rakennusurakkaa, jotka on tehty tulvasuojelualan hankkeista ja jotka liittyvät vuoden 2022 loppuun mennessä tehtäviin sopimuksiin.
|
|
75 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Tulvasuojarakenteet |
|
Määrä |
0 |
13 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Vähintään 13 kilometriä tulvasuojarakenteita, jotka on rakennettu veden haitallisilta vaikutuksilta suojautumiseksi; |
|
76 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Elvytetyt vesistöt |
|
Määrä |
0 |
2 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Vähintään 2 km kunnostettuja vesiväyliä, mukaan lukien hylättyjen hihojen elvyttäminen, pysyvät joet ja muhvit sekä investoinnit niihin liittyvään infrastruktuuriin |
|
77 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Tulvasuojarakenteet |
|
Määrä |
0 |
65 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Vähintään 65 kilometriä tulvasuojarakenteita, jotka on rakennettu veden haitallisilta vaikutuksilta suojautumiseksi; |
|
78 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Elvytetyt vesistöt |
|
Määrä |
0 |
16 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Vähintään 16 km kunnostettuja vesiväyliä, mukaan lukien hylättyjen hihojen elvyttäminen, pysyvät joet ja muhvit sekä investoinnit niihin liittyvään infrastruktuuriin |
|
79 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Tulvasuojarakenteet |
|
Määrä |
0 |
77 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähintään 77 kilometriä tulvasuojarakenteita, jotka on rakennettu veden haitallisilta vaikutuksilta suojautumiseksi; |
|
80 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Asukkaat, jotka kuuluvat parannettujen tulvasuojelutoimenpiteiden piiriin |
|
Määrä |
0 |
20 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 20 000 asukasta hyötyy paremmista tulvasuojelutoimenpiteistä |
|
81 |
C1.3. R2 |
V |
Jätehuoltolain antaminen |
Jätehuoltolain voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Uudessa jätehuoltolaissa säädetään jätteen syntymisen ehkäisemisestä, valmistelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätyksestä kiertotalouden käsitteen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Laki sisältää erityisiä toimenpiteitä kiertotalouden tukemiseksi, eli kiertotaloutta koskevan etenemissuunnitelman, laajennetun tuottajavastuun järjestelmiä ja jakojärjestelmiä. Laki koskee kaikkia Kroatiaa koskevassa vuoden 2018 varhaisvaroituskertomuksessa esitettyjä komission suosituksia. |
|
82 |
C1.3. R2 |
V |
Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelman tarkistaminen kaudeksi 2017-2022 |
Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelmaan vuosiksi 2017-2022 tehdyt muutokset julkaistaan Kroatian tasavallan virallisessa lehdessä |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Kroatian tarkistetun jätehuoltosuunnitelman 2017-2022 hyväksyminen ja julkaiseminen uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti julkisten kuulemisten jälkeen. Tarkistetussa suunnitelmassa on määriteltävä jätteen kierrätystä, lajittelua, uudelleenkäyttöä ja korjaamista koskeva 50 prosentin tavoite vuoteen 2022 mennessä sekä erillinen biojätteen keräystä ja kierrätystä koskeva tavoite. Siihen on sisällyttävä myös erityistoimenpiteitä, joilla edistetään paikallisten ja alueellisten yksiköiden kunnianhimoisuutta, kuten viestintätoimia tehokkaan erilliskeräyksen varmistamiseksi niiden lähteellä, tai digitaalisia näkökohtia. Suunnitelmaan on sisällyttävä nykytilanteen arviointi, olemassa olevat keräysjärjestelmät ja investointivajeen arviointi kaatopaikkojen käytöstä poistamista varten. Siinä on esitettävä luettelo suunnitelluista jäteinvestoinneista, tulevien jätteenkäsittelylaitosten kapasiteetista sekä tiedot siitä, miten tulevat laitosalueet määritetään. Suunnitelmassa on myös harkittava infrastruktuurihankkeiden täytäntöönpanovalmiuksien kehittämisen tukemista. |
|
83 |
C1.3. R2 |
V |
Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen vuosiksi 2023-2029 |
Kroatian jätehuoltosuunnitelman 2023-2029 julkaiseminen Kroatian tasavallan virallisessa lehdessä |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Kroatian jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen ja julkaiseminen vuosiksi 2023-2029 yhdessä jätehuoltolaissa ja kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa vahvistettujen uusien tavoitteiden kanssa julkisten kuulemisten jälkeen. Suunnitelmassa on määriteltävä vähintään 55 prosentin tavoite jätteiden kierrätykselle, lajittelulle, uudelleenkäytölle ja korjaukselle vuoteen 2025 mennessä sekä biojätteen keräystä ja kierrätystä koskeva tavoite. |
|
84 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Huolehdittavaksi lähetetyn yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (49 %) |
|
% (prosenttiosuus) |
66 |
49 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Loppusijoitettavaksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuutta on vähennettävä 49 prosenttiin kaatopaikalle sijoittamista vähentävään infrastruktuuriin tehtyjen investointien seurauksena, mukaan lukien uudelleenkäyttökeskusten perustaminen, erilliskerätyn yhdyskuntajätteen lajittelulaitosten rakentaminen, biokäsittelylaitosten rakentaminen erilliskerättyä biojätettä varten, kunnallisten laitosten rakentaminen ja laitteet sekä rakennusjätteen kierrätyslaitosten rakentaminen ja varustaminen sekä laitteiden hankkiminen yhdyskuntajätteen hyödyllisten osien erilliskeräystä varten. |
|
85 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Huolehdittavaksi lähetetyn yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (41 %) |
|
% (prosenttiosuus) |
66 |
41 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Loppusijoitettavaksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuutta on vähennettävä 41 prosenttiin kaatopaikalle sijoittamista vähentävään infrastruktuuriin tehtyjen investointien seurauksena, mukaan lukien uudelleenkäyttökeskusten perustaminen, erilliskerätyn yhdyskuntajätteen lajittelulaitosten rakentaminen, biokäsittelylaitosten rakentaminen erilliskerättyä biojätettä varten, kunnallisten laitosten rakentaminen ja laitteet sekä rakennusjätteen kierrätyslaitosten rakentaminen ja varustaminen sekä laitteiden hankkiminen yhdyskuntajätteen hyödyllisten osien erilliskeräystä varten. |
|
86 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Valmistellut lajittelutilat |
|
Määrä |
0 |
6 |
Kolmas neljännes |
2025 |
Vähintään kuusi yhdyskuntajätehuoltojärjestelmään rakennettua ja toiminnassa olevaa lajittelulaitosta.
|
|
87 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Rakennetut laitokset erilliskerätyn biojätteen käsittelyä varten |
|
Määrä |
0 |
7 |
Kolmas neljännes |
2025 |
Vähintään seitsemän erilliskerätyn biojätteen käsittelyä varten rakennettua ja toiminnassa olevaa laitosta.
|
|
88 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Toimiva kiinteä/liikkuva jätteen lajittelupaikka |
|
Määrä |
0 |
20 |
Kolmas neljännes |
2025 |
Vähintään 20 kiinteää/liikkuvaa jätteen lajittelupaikkaa, jotka on hankittu ja jotka ovat toiminnassa pääasiassa rannikko- ja saarikunnissa.
|
|
89 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Huolehdittavaksi lähetetyn yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (30 %) |
|
% (prosenttiosuus) |
66 |
30 |
Toinen neljännes |
2026 |
Loppusijoitettavaksi toimitetun yhdyskuntajätteen osuutta on vähennettävä 30 prosenttiin kaatopaikalle sijoittamista vähentävään infrastruktuuriin tehtyjen investointien seurauksena, mukaan lukien uudelleenkäyttökeskusten perustaminen, erilliskerätyn yhdyskuntajätteen lajittelulaitosten rakentaminen, biokäsittelylaitosten rakentaminen erilliskerättyä biojätettä varten, kunnallisten laitosten rakentaminen ja laitteet sekä rakennusjätteen kierrätyslaitosten rakentaminen ja varustaminen sekä laitteiden hankkiminen yhdyskuntajätteen hyödyllisten osien erilliskeräystä varten. |
|
90 |
C1.3. R2-I2 |
T |
Suljettujen kaatopaikkojen kunnostaminen |
|
Määrä |
0 |
10 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 10 puhdistettua kaatopaikkaa/paikkaa. Investoinnit kattavat sellaisten käytöstä poistettujen kaatopaikkojen kunnostamisen, jotka on kunnostettava siten, että ne täyttävät direktiivin 1999/31/EY kriteerit, sekä vaarallisten jätteiden saastuttamien alueiden kunnostamisen, mukaan lukien muun muassa jätteiden poistamiseen ja käsittelyyn sekä maaperän kunnostamiseen liittyvät toimet. |
D. KOMPONENTTI 1.4: KILPAILUKYKYISEN, ENERGIA-ALAN KESTÄVÄN JA TEHOKKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
Liikenneala on yksi Kroatian suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista, ja sen osuus kaikista päästöistä oli 27 prosenttia vuonna 2018, josta 71,6 prosenttia oli maanteiden henkilöliikennettä, 24,7 prosenttia maanteiden tavaraliikennettä, 0,8 prosenttia rautatieliikennettä, 2,4 prosenttia meri- ja jokiliikennettä ja 0,5 prosenttia kotimaan lentoliikennettä. Nykyisen liikenneinfrastruktuurin nykyaikaistamisella ympäristön kannalta kestäviin, tehokkaisiin, innovatiivisiin ja kilpailukykyisiin liikennemuotoihin tehtävillä investoinneilla odotetaan olevan keskeinen rooli vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tehokkaassa täytäntöönpanossa.
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on kehittää yhdenmukainen liikenneverkko, johon kuuluu kehittynyt rautatie- ja joukkoliikenneinfrastruktuuri ja intermodaalisuus eri liikennemuotojen välillä, lisätä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien henkilöautojen osuutta, vähentää liikennealan kasvihuonekaasupäästöjä ja ympäristöjalanjälkeä sekä edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkuvuutta.
Tämä komponentti sisältää uudistuksia ja investointeja kaikissa liikennemuodoissa (rautatie-, maantie-, meri-, lento-, julkinen kaupunki- ja sisävesiliikenne), ja se kattaa kaikki Kroatian alueet.
Näillä investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Kroatialle osoitetun maakohtaisen suosituksen noudattamista, joka koskee tarvetta keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen (maakohtainen suositus 3, 2020) ja ”kestävää kaupunki- ja rautatieliikennettä” (maakohtainen suositus 3, 2019).
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.
D.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C1.4 R1 – Tiealan uudistus
Uudistuksen tavoitteena on vähentää yritysten toimintakustannuksia, sovittaa rahoitusvelvoitteet yhteen kassavirtojen kanssa, parantaa liikenneturvallisuutta ja siten vähentää liikennekuolevuutta. Uuden tiemaksujärjestelmän käyttöönoton odotetaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä poistamalla pullonkauloja ja vaarallisia paikkoja tieltä. Osana tätä uudistusta maantiealaa koskeva lainsäädäntö saatetaan ajan tasalle tieliikennelain muutoksen tullessa voimaan.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
Investointi C1.4 R1-I1 – Sähköinen tietullijärjestelmä
Investoinnin tavoitteena on ottaa käyttöön uusi sähköinen tiemaksujärjestelmä Kroatian moottoritieyhtiön käyttämien moottoriteiden tiemaksujärjestelmän parantamiseksi. Käyttäjien on voitava matkustaa ilman, että heidän on pysähdyttävä maksuasemilla, millä odotetaan olevan myönteinen vaikutus liikenneruuhkiin, ympäristönsuojeluun ja liikenneturvallisuuteen. Investointiin on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla puututaan nykyisiin tietullijärjestelmiin liittyviin teknisiin ongelmiin ja tehdään uudesta tietullijärjestelmästä yhteentoimiva EU:ssa käytössä olevien sähköisten tiemaksujärjestelmien kanssa.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.4 R1— I2 – Parannetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien käyttöä liikkuvuuden alalla koskevaa järjestelmää
Investoinnilla pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan liikkuvuuden alalla ottamalla käyttöön yksi asiakirja vammaisille henkilöille, jotta he voivat käyttää kaikkia liikkumisoikeuksiaan, yksinkertaistamaan digitaalisten julkisten palvelujen loppukäyttäjien hallinnollista ympäristöä liikkuvuuden alalla ja parantamaan vammaisten mahdollisuuksia käyttää digitaalisia julkisia palveluja. Investoinnilla pyritään myös parantamaan käyttäjien henkilötietojen suojaa ja yhdenmukaistamaan päätöksentekokäytäntöjä, jotka vaikuttavat vammaisten henkilöiden oikeuksiin liikkuvuuden alalla. Investoinnin odotetaan mahdollistavan sen, että valtion instituutiot voivat helpommin ja kattavammin seurata saavutettuja oikeuksia ja varmistaa, että kaikki tiedot ovat tehokkaasti yleisön saatavilla. Investoinnin odotetaan alentavan valtion ja paikallisten palvelujen työntekijöiden työvoimakustannuksia 15-35 prosentilla.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2023.
Investointi C1.4 R1-I3 – Maantiekuljetusten sähköinen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmä (NSCP)
Investoinnin tavoitteena on perustaa kansallinen maantieliikenteen sähköinen varastointi- ja tiedonvaihtojärjestelmä (NSCP) ja panna täytäntöön sähköisistä rahtiliikennetiedoista annettu asetus (EU) 2020/1056 (eFTI-asetus), jonka odotetaan vähentävän merkittävästi hallinnollisia kustannuksia, parantavan toimivaltaisten viranomaisten täytäntöönpanovalmiuksia ja parantavan liikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä. EFTI-asetuksen säännösten mukaisesti kansallinen turvasuunnitelma on päivitettävä vastaavasti sen jälkeen, kun eFTI:n tekniset eritelmät on hyväksytty. Investoinnin tarkoituksena on tehostaa tieliikenteen seurantaa ja vähentää liikenneruuhkia, millä on myönteinen vaikutus ympäristötekijöihin.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. toukokuuta 2026.
Investointi C1.4 R1-I4 – Maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen raportointijärjestelmä
Investoinnin tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ottamalla käyttöön toimiva raportoinnin valvontajärjestelmä maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteelle. Raportoinnin valvontajärjestelmän on yhdistettävä ajopiirturien keskusjärjestelmästä (Sotah) peräisin olevat tiedot sekä Kroatian tasavallan meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön vastuulla olevat ajopiirturikorttien kansalliset rekisterit ja niihin liittyvät tallenteet sekä edistettävä Kroatian liikennealan digitalisointia.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Investointi C1.4 R1-I5 – Vaarallisten aineiden tiekuljetusten seuranta (e-ADR )
Investoinnin tavoitteena on luoda perusta vaarallisten aineiden tiekuljetusjärjestelmän (e-ADR) parantamiselle ja kehittämiselle digitalisaation avulla. Investointiin on sisällyttävä tietoteknisen ratkaisun luominen vaarallisten aineiden kuljetusten reaaliaikaisen seurannan mahdollistamiseksi ottamalla käyttöön sähköiset kuljetusluvat ja sähköiset rahtikirjat sekä seuranta- ja jäljitysteknologian käyttö. Investoinnin on täytettävä kaikki asiaa koskevan kansallisen ja EU:n lainsäädännön vaatimukset, erityisesti sähköisistä kuljetustiedoista (eFTI) annettu asetus (EU) 2020/1056 ja sen täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset, ja siinä on sisällytettävä oikeudellinen, organisatorinen ja semanttinen yhteentoimivuus kansalliseen lainsäädäntökehykseen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Uudistus C1.4 R2 – Rautatiealan uudistus
Uudistuksella pyritään lisäämään rautatiealan kilpailukykyä ja tehokkuutta, jotta matkustaja- ja rahtiasiakkaille voidaan tarjota parempia palveluja ja parantaa Kroatian taloudellista kilpailukykyä. Uudistuksen tukemiseksi Kroatian hallitus hyväksyy 30. kesäkuuta 2021 mennessä rautatiealaa koskevan alakohtaisen toimintapoliittisen kirjeen, jossa esitetään etenemistapaa rautatiealan uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen liittyvillä keskeisillä aloilla ja laaditaan hallitukselle ja rautatieyrityksille täytäntöönpanosuunnitelmat, mukaan lukien yksityiskohtaiset toimenpiteet ja toimet, jotka koskevat seuraavia:
·Alan hallinto;
·Rautatieyritysten ja rautatietoimintojen hallinnointi;
·Alakohtainen investointi- ja rahoitussuunnittelu;
·Tietämyksen, teknologian ja taitojen kehittäminen rautatiealalla.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
Investointi C1.4 R2-I1 – Rautatieosuuden Dugo Selo – Novska olemassa olevan ja toisen raiteen uudelleenrakentaminen ja rakentaminen, alaluokka Kutina – Novska (vaihe D)
Investoinnin tavoitteena on parantaa ja kunnostaa olemassa olevaa rataa ja rakentaa toinen rata, yhteensä 22 kilometriä, rautatieosuudella Dugo Selo – Novska, alaosiossa Kutina–Novska. Tarkoituksena on rakentaa kaksiraiteinen sähköistetty rata koko entiselle yleiseurooppalaiselle liikennekäytävälle X (RH1), joka sijaitsee myös Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkossa ja Alppien ja Länsi-Balkanin rautatie-rahtikäytävässä. Tämän investoinnin toteuttamisella edistetään sitä, että Kroatian kautta kulkeva RH1-käytävän koko osuus on kaksiraiteinen ja sähköistetty Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevien teknisten standardien mukaisesti.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.4 R2-I2 – rautatielinjan M604 Oštarije – Knin — Split uudistaminen
Investoinnin tavoitteena on asemien rekonstruointi ja sähköisten merkinantolaitteiden asentaminen rautatielinjalle Oštarije — Knin – Split rataosuudella Knin (poislukien) – Split (mukaan lukien), mikä mahdollistaa niin kutsutun keskinäisen riippuvuuden ja keskitetyn liikenteenhallinnan perustamisen, mikä puolestaan lisää kapasiteettia ja toimintanopeutta. Rata on osa kattavaa TEN-T-verkkoa.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.4 R2-I3 – Rautatieinfrastruktuuriin liittyvien pullonkaulojen poistaminen
Investoinnin tavoitteena on poistaa Kroatian rautatieverkon pullonkaulat, joiden odotetaan nopeuttavan toimintaa, parantavan rautateiden turvallisuutta ja parantavan rautatieverkostoja. Toimenpiteellä rakennetaan, kunnostetaan ja kunnostetaan Kroatian rautatieverkon siltoja, välikanavia, sulkuja ja pistokkaita. Näin voidaan poistaa 50-77-vuotiaiden laitosten muodostamat pullonkaulat. Suurin osa näistä investoinneista on osa kattavaa TEN-T-verkkoa.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.4 R2-I4 – Zagreb Kustošijan – Zagreb ZK – Zagreb GK:n nykyaikaistaminen
Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa Zagreb Kustošijan rautatieosuutta Zagreb Zapadni Kolodvor – Zagreb Glavni Kolodvor, parantaa paikallisen ja alueellisen henkilöliikenteen laatua ja saatavuutta, integroida rautatiet paremmin Zagrebin kaupungin julkiseen liikennejärjestelmään sekä lisätä rautatieliikenteen ja paikallisen julkisen liikenteen osuutta laajemmalla Zagrebin kaupungin alueella. Hankkeella edistetään TEN-T-ydinverkon valmistumista 31. joulukuuta 2030 mennessä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.4 R2-I5 – Tavaravaunujen jarrutyynyjen korvaaminen melun vähentämiseksi
Investoinnin tavoitteena on parantaa Kroatian rautatieverkkoa käyttävien tavaraliikenneyritysten ja vaunujen omistajien nykyistä liikkuvaa kalustoa paremman palvelun tarjoamiseksi loppukäyttäjälle ja meluvaikutusten vähentämiseksi. Tämän odotetaan nopeuttavan rautateiden tavaraliikennettä ja välillisesti nopeuttavan siirtymistä maantieliikenteestä rautateille. Investoinnilla on varauduttava melua vähentävien osien, kuten nykyaikaisten komposiittijarrutyynyjen, hankintaan ja asentamiseen, asennusvaiheen kustannuksiin, tarvittaessa myös purkamiskustannuksiin ja jälkiasennukseen liittyviin hallinnollisiin kustannuksiin.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. toukokuuta 2026.
Investointi C1.4 R2-I6 – Vihreän teknologian käyttö rautateiden henkilöliikenteessä
Investoinnin tavoitteena on kahden prototyyppijunan (akkusähkömoottorijuna (BEMV) ja akkumoottorijuna (BMV)) hankinta, jolla voidaan välttää kalliita investointeja ratojen sähköistämiseen ja ajojohtimen kunnossapitoon. Prototyyppien kehittämisen on mahdollistettava rautateiden henkilöliikenteen järjestäminen muilla kuin sähkökäyttöisillä radoilla, joissa käytetään nykyaikaisia sähkökäyttöisiä junia, dieselenergian kustannusten alentaminen, melu- ja saastevaikutusten vähentäminen, ympäristönsuojelu, ajoneuvojen käyttökustannusten alentaminen sekä kaupunki- ja aluetason saavutettavuuden parantaminen.
Investointiin on sisällyttävä määriteltyjen BEMV- ja BMV-prototyyppien kehittäminen, valmistus, tyyppitestaus ja käyttöluvan saaminen sekä kuusi vakaata akkulaturia määritellyillä asemilla, jotka ovat erottamaton osa investointia. Uusien akkukäyttöisten henkilöjunien käyttöönoton sähköistämättömillä radoilla odotetaan mahdollistavan 60:n yli 40 vuotta vanhan dieseljunayksikön asteittaisen korvaamisen, mikä vähentää haitallisia päästöjä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Investointi C1.4 R2-I7 – Tietotekniikka- ja myyntijärjestelmän parantaminen ja junien nykyaikaistaminen tietojärjestelmällä
Investoinnilla pyritään parantamaan rautatiepalvelun laatua edistämällä ja vahvistamalla verkkomyyntikanavia, asentamalla WiFi-palveluja juniin, nykyaikaistamalla mobiiliterminaalit, parantamalla HŽ-henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa asentamalla GPS-järjestelmä, varmistamalla tietotekniikka- ja kyberturvallisuusstandardien noudattaminen, parantamalla myyntijärjestelmien tietokeskusta sekä parantamalla junan lipunmyyntijärjestelmiä ja matkustajatietoja.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Uudistus C1.4 R3 – Meri- ja sisävesiliikenteen uudistus
Uudistuksen tavoitteena on kehittää kestävää ja tehokasta meri- ja sisävesiliikennettä, jolla edistetään merenkulun turvallisuutta, varmistetaan sisävesiväylien elvyttäminen, parannetaan saarten liikenneyhteyksiä ja parannetaan satamainfrastruktuuria liikennealan kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Uudistuksen osana tulee voimaan uusi säännöllistä rannikkoliikennettä ja kausittaista rannikkoliikennettä koskeva laki, uusi merialue- ja merisatamalaki sekä uusi sisävesiliikenteestä ja satamista annettu laki.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
Investointi C1.4 R3-I1 – Yleiselle liikenteelle avoimien satamien nykyaikaistamisohjelma
Investoinnilla pyritään nykyaikaistamaan satamainfrastruktuuria, joka parantaa julkisen meriliikenteen laatua, säännöllisen rannikkoliikenteen alusten vastaanottokapasiteettia, matkustajien turvallisuuden parantamista, liikkuvuuden lisäämistä, yleisen elämänlaadun parantamista ja kestävän liikkuvuuden varmistamista. Investointi toteutetaan maakunnan ja valtion satamien kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevien meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön laatimien kansallisten suunnitelmien ja säännöllisen rannikkomatkustajaliikenteen suunnitelman mukaisesti. Tämän investoinnin yhteydessä suunniteltuja hankkeita ovat Splitin kaupungin sataman uusi matkustajaterminaali ja Bol-Brasčin sataman parantaminen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.4 R3-I2 – säännölliseen rannikkoliikenteeseen käytettävien matkustaja-alusten hankinnat/rakentaminen
Investoinnin tavoitteena on hankkia tai rakentaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä matkustaja-aluksia laadukkaan ja kestävän liikenteen varmistamiseksi ja saarten asukkaiden saavutettavuuden parantamiseksi sekä kielteisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Tähän investointiin on sisällyttävä yhteensä kuusi vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää päästötöntä alusta – kolme matkustaja-alusta ja kolme suurnopeusmatkustaja-alusta (katamaraania) käyttäen aurinkosähkövoimaa.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.4 R3-I3 – Uuden kaapelilauttalautan rakentaminen ”Križnica”, Pitomačan kunta
Investoinnin tavoitteena on rakentaa uusi kaapelilautta ”Križnica” Drava-joen poikki Pitomačan kunnassa liikenneyhteyksien varmistamiseksi ja vähemmän kehittyneiden alueiden kehityksen edistämiseksi. Investointiin on sisällyttävä uusi aurinkovoimalla toimiva kaapelilautta, joka sekä lisää kuljetuskapasiteettia että edistää liikennealan viherryttämistä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. lokakuuta 2022.
Investointi C1.4 R3-I4 – Satamien ja satamien, joissa on jätehuoltoinfrastruktuuri
Investoinnin tavoitteena on parantaa sisävesisatamien kilpailukykyä, perustaa vihreitä satamia ja tehdä Kroatian liikennejärjestelmästä ympäristön kannalta kestävä varustamalla kansainvälisesti merkittävät sisävesisatamat aluksilla kerätyn jätteen käsittelylaitoksissa. Investoinnin on sisällettävä jätteen vastaanottoasemien rakentaminen Slavonski Brodin, Osijekin ja Vukovarin satamiin kaupallisen jätteen käsittelyä varten.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C1.4 R4-I1 – Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen hankinta säännölliseen julkiseen kaupunki- ja esikaupunkiliikenteeseen
Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa säännöllistä julkista kaupunki- ja esikaupunkiliikennettä hankkimalla 70 uutta ajoneuvoa (sähkö- ja vetykäyttöinen) ja asentamalla tarvittava infrastruktuuri päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käytön edistämiseksi. Investointiin on sisällyttävä ajoneuvojen hankinta säännölliseen kaupunki- ja esikaupunkiliikenteeseen ja edistettävä ympäristöystävällisempää ajoneuvokantaa (linja-autot) ja siihen liittyvää infrastruktuuria.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.4 R4-I2 – Raitiovaunukaluston nykyaikaistaminen
Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa raitiovaunukalustoa Osijekissa ja Zagrebissa, jotta voidaan tarjota parempia ja nopeampia julkisia kaupunkiliikennepalveluja ja lisätä julkista kaupunkiliikennettä käyttävien matkustajien määrää, mikä osaltaan vähentää liikennealan hiilidioksidipäästöjä. Investointiin sisältyy raitiovaunuliikenteen nykyaikaistaminen hankkimalla Zagrebin ja Osijekin kaupungeissa vähintään 30 modernia matala- tai puolimatalikkoraitiovaunua, joiden pituus on enintään 27 metriä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.4 R5-I1 – Zadarin lentoaseman maahuolinta- ja virransyöttöjärjestelmän sähköistäminen ja viherryttäminen
Investoinnin tavoitteena on varmistaa ympäristöystävällinen ilma-alusten maahuolinta- ja virransyöttöjärjestelmä ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Investointiin on sisällyttävä seuraavat toiminnot:
·Kiinteiden liitäntöjen toteuttaminen sähkön syöttämiseksi paikallaan oleviin ilma-aluksiin tarvittavin suunnittelu- ja turvallisuusmukautuksin (ilman asematason kapasiteetin lisäämistä);
·Dieselkäyttöisten liikkuvien maahuolintalaitteiden korvaaminen sähkökäyttöisillä yksiköillä;
·610 kW:n aurinkosähkövoimalan rakentaminen ja sen liittäminen kiinteään virransyöttöjärjestelmään ja latausasemiin sähkökäyttöisiä liikkuvia maahuolintalaitteita varten.
Investoinnin odotetaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä, saasteita ja melua sekä parantavan toiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. lokakuuta 2024.
Investointi C1.4 R5-I2 – Liikennevälineiden tutkimus, kehittäminen ja tuotanto sekä infrastruktuurin tukeminen
Investoinnin tavoitteena on kehittää ja toteuttaa uusi kaupunkiliikenteen ekosysteemihanke. Investoinnilla tuetaan hankkeen tutkimus- ja kehitysosaa eli vaihetta, jolle on ominaista täysin autonomisen sähköajoneuvon alkuperäisen prototyypin valmistuminen ja todentamisprototyyppien kehittämistä koskevan työn aloittaminen. Uudessa kaupunkiliikenteen ekosysteemissä on kolme keskeistä osatekijää: täysin autonomiset sähköajoneuvot, jotka pystyvät suorittamaan kaikki dynaamiset ajotoiminnot ilman kuljettajan ja kuljettajan apua tekoälyn avulla, ii) sellaisen erikoistuneen infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen autonomisia ja sähköisiä ajoneuvoja varten, joka on integroitu julkiseen kaupunkiliikenteeseen, ja iii) ohjelmistoalustan kehittäminen koko järjestelmän toimintaa varten.
Hankkeen täytäntöönpanon Zagrebin kaupungissa odotetaan parantavan merkittävästi liikenneturvallisuutta ja parantavan samalla tehokkuutta ja vähentävän ruuhkia. Hankkeen odotetaan myös tuottavan merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia vähentämällä moottoriajoneuvoliikenteen epäpuhtauspäästöjä tutkimus- ja innovointiprosessien, teknologian siirron ja vähähiilisen talouden yritysten välisen yhteistyön avulla. Hankkeeseen sisältyy myös sellaisen digitalisoidun järjestelmän luominen, jossa käytetään päästöttömiä itseohjautuvia ajoneuvoja ja digitaalista latausinfrastruktuuria. Zagrebin kaupungin ja julkisen liikenteen harjoittajan suostumuksella 50 000 matkakuponkia täysin autonomisilla ajoneuvoilla on myönnettävä vammaisille henkilöille, joilla on vaikeuksia käyttää muita julkisia liikennevälineitä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. maaliskuuta 2026.
Investointi C1.4 R5-I3 – Osarahoitusohjelma uusien vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen ostamiseksi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien kehittämiseksi tieliikenteessä
Investoinnin tavoitteena on lisätä tieliikenteen energiatehokkuutta vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tämän investoinnin mukaisissa toimissa keskitytään Kroatiassa rekisteröityjen vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen (sähkö- tai vetyajoneuvojen) määrän lisäämiseen ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen sähkölatauspisteiden verkoston rakentamiseen. Näillä toimilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja muita haitallisia kaasuja, luodaan uusia työpaikkoja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin tuotannossa ja asennuksessa ja lisätään Kroatian talouden kehitystä ja kilpailukykyä. Toimenpide koostuu kahdesta alatoimenpiteestä: vähintään 2 000 uuden vaihtoehtoista polttoainetta käyttävän ajoneuvon hankinnan yhteisrahoitusta ja ii) vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä (1 300 latausasemaa).
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
D.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
91 |
C1.4. R1 |
V |
Tielain muutokset |
Tielain muutosten voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Tielain muutoksilla on muun muassa:
|
|
92 |
C1.4. R1 |
V |
Kansallinen tieliikenneturvallisuusohjelma 2021–2030 |
Kroatian hallituksen hyväksymä kansallinen tieliikenneturvallisuusohjelma 2021–2030 |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Sisäasiainministeriön yhteistyössä meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön ja muiden linjaministeriöiden kanssa valmisteleman kansallisen tieturvallisuusohjelman 2021–2030 tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta Kroatiassa. |
|
93 |
C1.4. R1-I1 |
V |
Uusi sähköinen tiemaksujärjestelmä |
Uusi sähköinen tiemaksujärjestelmä on käytössä ja toiminnassa |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Investoinnilla otetaan käyttöön Kroatian moottoritieyhtiön ylläpitämillä moottoriteillä uusi sähköinen tiemaksujärjestelmä, joka perustuu monikaistaiseen vapaan virtauksen ratkaisuun (MLFF) pysäyttämättä ajoneuvoja, joissa on koskettamattomia maksutapoja, jolla poistetaan nykyiset tietulliasemat, puututaan raskaisiin ruuhkiin tiemaksuasemilla kesällä, tehostetaan järjestelmää käyttämällä sähköisiä (kontaktittomia) maksutapoja ja vähennetään liiallista liikennettä vaihtoehtoisilla paikallisilla teillä. |
|
94 |
C1.4. R1-I2 |
T |
Funktionaalisen järjestelmän perustaminen vammaisten henkilöiden oikeuksien käyttämiseksi liikkuvuuden alalla |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
50 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Osana investointia, jolla otetaan käyttöön toiminnallinen järjestelmä, joka helpottaa vammaisten henkilöiden kaikkien liikkuvuutta koskevien oikeuksien hakemista yhdessä paikassa ja varmistaa hakemusten nopeamman käsittelyn, on laadittava yhtenäinen asiakirja, jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää toiminnallista järjestelmää ja käyttää samoja oikeuksia koko Kroatian alueella (sähköinen työkyvyttömyyskortti), ja vähintään 50 prosenttia suunnitelluista korteista on myönnettävä vammaisille henkilöille, joilla on oikeuksia liikkuvuuden alalla. |
|
95 |
C1.4. R1-I3 |
V |
Hyvin toimivan kansallisen maantiekuljetuksia koskevan sähköisen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmän (NSCP) perustaminen |
Hyvin toimiva kansallinen maantieliikenteen sähköinen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmä (NSCP) |
|
|
|
Toinen neljännes |
2026 |
Otetaan käyttöön hyvin toimiva kansallinen maantiekuljetusten sähköinen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmä (NSCP) sähköisistä kuljetustiedoista annetun asetuksen (EU) 2020/1056 (eFTI-asetus) mukaisesti. Lisäksi kansallinen turvasuunnitelma on päivitettävä vastaavasti sen jälkeen, kun eFTI:n tekniset eritelmät on hyväksytty. Investoinnilla on edistettävä tieliikenteen tehokkaampaa seurantaa ja liikenneruuhkien vähentämistä, millä on myönteinen vaikutus ympäristötekijöihin. |
|
96 |
C1.4. R1-I4 |
V |
Hyvin toimivan raportoinnin valvontajärjestelmän perustaminen maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteelle |
Maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen hyvin toimiva raportointijärjestelmä on otettu käyttöön |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
On otettava käyttöön maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteen hyvin toimiva raportoinnin valvontajärjestelmä, joka yhdistää ajopiirturien keskusjärjestelmästä (SOTAH) peräisin olevat tiedot sekä meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön vastuulla olevat ajopiirturikorttien ja niihin liittyvien tietojen kansalliset rekisterit. |
|
97 |
C1.4. R1-I5 |
V |
Vaarallisten aineiden tiekuljetusten valvontajärjestelmän kehittäminen (e-ADR) |
Hyvin toimiva järjestelmä vaarallisten aineiden tiekuljetusten valvomiseksi (e-ADR) |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Järjestelmässä on oltava ratkaisu vaarallisten aineiden maantiekuljetusten seurantaan ottamalla käyttöön sähköiset kuljetusluvat ja rahtikirjat sekä soveltamalla rata- ja jäljitystekniikkaa. Järjestelmä on perustettava sähköisiä tavarankuljetustietoja koskevan asetuksen (EU) 2020/1056 (eFTI-asetus) ja sen täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten sekä muun vaarallisten aineiden tiekuljetusten alalla sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi järjestelmää on päivitettävä vastaavasti, kun tekniset eFTI-eritelmät on hyväksytty. |
|
98 |
C1.4. R2 |
V |
Alakohtaista politiikkaa koskevan kirjeen hyväksyminen |
Kroatian hallituksen hyväksymä rautatiealan alakohtainen poliittinen kirje |
|
|
|
Toinen neljännes |
2021 |
Alakohtaiseen kirjeeseen on sisällyttävä: I) keskeiset tavoitteet ii) suunniteltujen parannusten tarkastelu, kuten ammattimaistaminen, toimintojen ja hallintotoimien avoimuus, ja iii) rautatiealan uudistamista ja nykyaikaistamista koskevien toimenpiteiden ja toimien täytäntöönpanosuunnitelma, kuten: rautatiealan strategisten puitteiden, rautateiden infrastruktuurin kehittämistä koskevan kansallisen suunnitelman sekä rautatieinfrastruktuurin ja -palvelujen kansallisen hallintasuunnitelman hyväksyminen; ja rautatieliikennepalvelujen kehittäminen. |
|
99 |
C1.4. R2 |
V |
Rautateiden infrastruktuurin kehittämistä koskeva kansallinen suunnitelma ja rautateiden infrastruktuurin ja palvelulaitosten kansallinen hallintasuunnitelma |
Kroatian hallituksen hyväksymä rautatieinfrastruktuurin kansallinen kehittämissuunnitelma ja rautatieinfrastruktuurin ja -palvelujen kansallinen hallintasuunnitelma |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Rautateiden infrastruktuurin kansallisessa kehittämissuunnitelmassa on määriteltävä hankkeet ja toimet, jotka ovat tarpeen rautatieinfrastruktuurin kehittämiseksi. Rautatieinfrastruktuurien ja -palvelujen kansallisessa hallintasuunnitelmassa on määriteltävä hankkeet ja toiminnot, jotka koskevat hallinnointia, rautatieliikenteen sääntelyn järjestämistä ja rautatieliikennepalvelujen kehittämistä. |
|
100 |
C1.4. R2 |
V |
Rautatieyritysten uudelleenorganisointi ja liikkeenjohto |
Rautatieyritysten hallinnon uudelleenorganisointi sekä toteutetut ja loppuun saatetut toiminnot |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Rautatieyritysten ja toimintojen johdon uudelleenjärjestämisessä on otettava huomioon suurempi vastuu liikkeenjohdosta kunnossapidon, liikenteen hallinnan ja infrastruktuuri-investointihankkeiden hallinnoinnin alalla sekä kustannusten ja henkilöliikennepalvelujen optimoimiseksi. |
|
101 |
C1.4. R2-I1 |
T |
Dugo Selo – Novska -osuudella rakennetut ja rekonstruoidut sähköistetyt kaksiraideradat, alaluokka Kutina–Novska |
|
Lukumäärä (km) |
0 |
22 |
Toinen neljännes |
2026 |
Investoinnilla parannetaan ja kunnostetaan olemassa olevaa rataa ja rakennetaan toinen rata, jonka pituus on yhteensä 22 kilometriä, Dugo Selo – Novska -osa-alue, Kutina–Novska, tarkoituksena rakentaa kaksoisraide sähköistetyn radan radalle koko entiselle yleiseurooppalaiselle liikennekäytävälle X (RH1), joka sijaitsee myös TEN-T-ydinverkossa ja Alppien ja Länsi-Balkanin välisellä rautatieliikennekäytävällä.
|
|
102 |
C1.4. R2-I2 |
T |
Kolmen aseman uudelleenrakentaminen Oštarije – Knin – Split -osuudella |
|
Määrä |
0 |
3 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Osana rataosuuden Oštarije – Knin – Split kunnostamista osuudella Knin (poislukien) – Split (sisältää) investoinnin on rekonstruoitava Drniš, Perković ja Labin Dalmatinski -asemat.
|
|
103 |
C1.4. R2-I2 |
V |
Junassa olevat ja toiminnassa olevat merkinantolaitteet Oštarije – Knin – Split –rataosuudella |
Sähköiset merkinantoturvalaitteet, jotka on asennettu ja jotka toimivat rataosuudella Oštarije – Knin – Split |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Osana rataosuuden Oštarije – Knin – Split nykyaikaistamista on asennettava sähköiset merkinantoturvalaitteet, joiden avulla voidaan luoda niin sanottu keskinäinen riippuvuus ja keskitetty liikenteenhallinta. |
|
104 |
C1.4. R2-I3 |
T |
Viisi pullonkaulaa poistettu tieosuuksilla, joiden nykyinen nopeus on rajoitettu 60 km/h:iin. |
|
Määrä |
0 |
5 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Investoinnin tuloksena poistetaan viisi pullonkaulaa tieosuuksilla, joiden nykyinen nopeusrajoitus on 60 km/h.
|
|
105 |
C1.4. R2-I4 |
T |
Zagreb Kustošija – ZG Zapadni Kolodvor – Zagreb Glavni Kolodvor, jonka pituus on 3,4 km, kunnostettu ja parannettu |
|
Lukumäärä (km) |
0 |
3,4 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Kaksiraiteinen rautatielinja osuudella Zagreb Kustošija – Zagreb Zapadni Kolodvor – Zagreb Glavni Kolodvor, jonka pituus on 3,4 km, kunnostettu ja parannettu
|
|
106 |
C1.4. R2-I5 |
T |
2 000 tavaravaunulla vaihdetut jarrupalat melun vähentämiseksi |
|
Määrä |
0 |
2 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vaunujen jälkiasennuselementteihin tehtävien investointien yhteisrahoituksen on johdettava siihen, että tavaravaunuihin asennetaan 2 000 jarrupalaa, mikä osaltaan vähentää melusaastetta rautatieliikenteessä. |
|
107 |
C1.4. R2-I6 |
T |
Valmistettujen akkujunien kaksi prototyyppiä ja toimintatestien aloittaminen |
|
Määrä |
0 |
2 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
On valmistettava kaksi prototyyppiä akkukäyttöisestä moottorijunasta (BEMV) ja akkumoottorijunasta (BMV). |
|
108 |
C1.4. R2-I7 |
V |
Junan lipunmyyntijärjestelmien parantaminen ja toimintakyky |
Junan lipunmyyntijärjestelmän päivittäminen ja toimintakuntoisuus |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Välietappi määrittää määräajan, jonka kuluessa 70 uutta matalalattiajunaa varten on otettava käyttöön hyvin toimiva ja parannettu junalippujärjestelmä. Investointi kattaa laitteiden hankinnan, asentamisen, järjestelmän mukauttamisen ja ylläpidon. |
|
109 |
C1.4. R3 |
V |
Uusi laki säännöllisestä ja kausiluonteisesta rannikkoliikenteestä |
Uuden säännöllistä rannikkoliikennettä ja rannikkoliikennettä koskevan lain voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Uudella säännöllisestä rannikkomeriliikenteestä ja kausiluonteisesta meriliikenteestä annetulla lailla yksinkertaistetaan nykyisiä hallinnollisia menettelyjä ja luodaan paremmat edellytykset julkisen rannikkoliikenteen tehokkaammalle toiminnalle sääntelemällä säännöksiä, jotka koskevat säännöllistä rannikkoliikennettä harjoittavan viraston toimintaa, erityisesti valtion reittien toimilupaa koskevaa pykälää sekä julkisen liikenteen tietoteknisten järjestelmien (SEOP-järjestelmä) parempaa käyttöä ja valvontaa.
|
|
110 |
C1.4. R3 |
V |
Uusi sisävesiliikennettä ja satamia koskeva laki |
Uuden sisävesiliikenteestä ja satamista annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Uuden sisävesiliikenne- ja satamalain on mahdollistettava erityisten riskien tunnistaminen Kroatian sisävesiliikenteen (tai sen osien) osalta, jos se on tarpeen merenkulun turvallisuuden varmistamiseksi. |
|
111 |
C1.4. R3 |
V |
Uusi merialue- ja merisatamalaki |
Uuden merialue- ja merisatamalain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Uudella merialue- ja merisatamalailla uudistetaan julkiselle liikenteelle avoimen satamajärjestelmän rakennetta, jolla pyritään varmistamaan julkisten satamien toimintaa koskevien lakisääteisten velvoitteiden yhdenmukainen täytäntöönpano ja järkeistämään hallinnointikustannuksia. |
|
112 |
C1.4. R3-I1 |
T |
Nykyaikaistettu/rekonstruoitu kaksi julkiselle liikenteelle avointa satamaa |
|
Määrä |
0 |
2 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Tuloksena on kaksi julkiselle liikenteelle avointa nykyaikaistettua/uudelleen rakennettua satamaa, joilla parannetaan julkisen meriliikenteen laatua, säännöllisessä rannikkoliikenteessä käytettävien alusten vastaanottokapasiteettia, parannetaan matkustajien turvallisuutta, lisätään liikkuvuutta, parannetaan yleistä elämänlaatua ja varmistetaan kestävä liikkuvuus.
|
|
113 |
C1.4. R3-I2 |
T |
Aurinkosähkövoimaa käyttävät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät alukset |
|
Määrä |
0 |
6 |
Toinen neljännes |
2026 |
Investoinnilla nykyaikaistetaan kolme matkustaja-alusta ja kolme suurnopeusmatkustaja-alusta (katamaraani), jotka käyttävät sähköaurinkoa, jotta voidaan parantaa julkisten henkilöliikennepalvelujen laatua ja yhdistää saaret päästöttömiä aluksia käyttäen. Hankinnan on perustuttava alusten hankintaa/rakentamista koskevaan tarjouskilpailuun, joka toteutetaan suunnittelun ja rakentamisen perusteella.
|
|
114 |
C1.4. R3-I3 |
T |
Uusi Križnica-kaapelilautta, joka toimii Dravajoen halki Pitomačan kunnassa |
|
Määrä |
0 |
1 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Investoinnin tuloksena rakennetaan aurinkovoimalla toimiva sähkökaapelilautta, joka yhdistää mantereen Križnican saarelle ja joka on toiminnassa Kroatian alusrekisterin suostumuksella. |
|
115 |
C1.4. R3-I4 |
T |
Kolme kunnallista laituria, jotka on rakennettu aluksista peräisin olevan jätteen vastaanottoa varten |
|
Määrä |
0 |
3 |
Toinen neljännes |
2026 |
Kolmessa kansainvälisesti merkittävässä satamassa on oltava kunnalliset laituripaikat aluksilta kerätyn jätteen käsittelyä varten. Kullakin vesiväylällä on yksi rakenne: Sava Slavonski Brodin satamassa, Drava Osijekin satamassa ja Tonava Vukovarin satamassa.
|
|
116 |
C1.4. R4-I1 |
T |
70 vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää linja-autoa (sähkö- ja vety) hankitaan ja otetaan käyttöön |
|
Määrä |
0 |
70 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Investoinnilla nykyaikaistetaan linja-autokalustoa julkisen liikenteen palvelujen laadun parantamiseksi hankkimalla 70 uutta vaihtoehtoista (sähkö- tai vetykäyttöistä) ajoneuvoa ja asentamalla tarvittava infrastruktuuri päästöttömien ajoneuvojen käytön edistämiseksi ja olemassa olevien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. |
|
117 |
C1.4. R4-I2 |
T |
30 raitiovaunua julkiseen liikenteeseen |
|
Määrä |
0 |
30 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Tällä investoinnilla nykyaikaistetaan raitiovaunukalustoa julkisen liikenteen palvelujen laadun parantamiseksi. |
|
118 |
C1.4. R5-I1 |
T |
Täysin sähköistetyn ja ympäristöystävällisen ilma-aluksen maahuolintajärjestelmän käyttöönotto Zadarin lentoasemalla |
|
Määrä |
0 |
1 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Täysin sähköistetyn ja ympäristöystävällisen ilma-aluksen maahuolintajärjestelmän käyttöönotto, johon kuuluu: kiinteiden liitäntöjen toteuttaminen sähkön syöttämiseksi paikallaan oleviin ilma-aluksiin tarvittavin suunnittelu- ja turvallisuusmukautuksin (ilman asematason kapasiteetin lisäämistä); II) dieselkäyttöisten liikkuvien maahuolintalaitteiden korvaaminen sähkökäyttöisillä laitteilla; ja iii) 610 kW:n aurinkosähkövoimalan rakentaminen.
|
|
119 |
C1.4. R5-I2 |
T |
Täysin autonomisten ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen varmennusprototyypit ja asiaankuuluvat testit |
|
Määrä |
0 |
60 |
Ensimmäinen neljännes |
2024 |
Todentamisprototyyppien tuotanto, mukaan lukien vaadittujen autonomisten sähköajoneuvojen ja akkujärjestelmien kehittäminen, prototyyppien testaus ja itseohjautuvien ajojärjestelmien testaus on saatettava päätökseen. |
|
120 |
C1.4. R5-I2 |
V |
Itseohjautuvaa ajamista koskeva uusi lainsäädäntö |
Itseohjautuvia ajoneuvoja koskevan uuden lainsäädännön voimaantulo |
|
|
|
Toinen neljännes |
2024 |
Itseohjautuvaa ajamista koskevan uuden lainsäädännön on katettava muun muassa seuraavat:
|
|
121 |
C1.4. R5-I2 |
T |
Tuen myöntäminen uuden kaupunkiliikenteen ekosysteemihankkeen tutkimukseen ja kehittämiseen |
|
Lukumäärä (euroa) |
|
197 093 370 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Tukea myönnetään yksinomaan hankkeen tutkimus- ja kehitysosaan eli siihen vaiheeseen, jolle on ominaista täysin autonomisen sähköajoneuvon alkuperäisen prototyypin valmistuminen ja tarkastusprototyyppien kehittämistä koskevan työn aloittaminen; näillä prototyypeillä on oltava kaikki lopullisen ajoneuvon ominaisuudet. Sen vuoksi tuki liittyy soveltavaan tutkimukseen, erityisesti teolliseen tutkimukseen ja kokeelliseen kehittämiseen. |
|
122 |
C1.4. R5-I2 |
V |
Täysin autonomiset ja sähkökäyttöiset ajoneuvot, jotka on mukautettu vammaisten matkustajien tarpeisiin ja erityinen infrastruktuuri |
Täysin autonomiset ja sähkökäyttöiset ajoneuvot, jotka on mukautettu vammaisten matkustajien tarpeisiin, ja erikoistunut infrastruktuuri, jossa on kaikki asennetut toiminnot |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Täysin autonomisten ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen erityisen infrastruktuurin on oltava täysin toimintakykyinen, ja siinä on oltava kaikki asennetut toiminnot, ja sen on mahdollistettava sellaisten täysin autonomisten uusien sähköajoneuvojen toiminta, jotka on mahdollisuuksien mukaan mukautettu vammaisten matkustajien tarpeisiin (suuret liukuovet, jotka mahdollistavat helpomman pääsyn ajoneuvoon, ja matkatavaratila, johon voidaan sijoittaa pyörätuolit). |
|
123 |
C1.4. R5-I2 |
T |
50 000 maksuseteliä, jotka myönnetään vammaisille ilmaiseksi täysin autonomisella ajoneuvolla tehtäville matkoille ja jotka ovat voimassa vähintään viisi vuotta niiden myöntämisestä |
|
Määrä |
0 |
50 000 |
Ensimmäinen neljännes |
2026 |
Uusien täysin autonomisten ajoneuvojen rakentamisen jälkeen 50 000 maksutonta ajokorttia, jotka ovat voimassa vähintään viisi vuotta niiden myöntämisestä, osoitetaan vammaisille henkilöille, joilla on vaikeuksia käyttää muita julkisia liikennevälineitä, Zagrebin kaupungin ja julkisen liikenteen harjoittajan suostumuksella. |
|
124 |
C1.4. R5-I3 |
T |
Osarahoitettu 2 000 vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan maantieajoneuvon hankinta (sähkö- tai vetykäyttöinen ajoneuvo) |
|
Määrä |
0 |
2 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Myöntämispäätöksen julkaisemisen ja täytäntöönpanon jälkeen osarahoitetaan 2 000:ta uutta vaihtoehtoista maantieajoneuvoa (sähkö- tai vetykäyttöistä ajoneuvoa). |
|
125 |
C1.4. R5-I3 |
T |
Yhteisrahoitettu 1 300 sähkölaturiaseman rakentaminen |
|
Määrä |
0 |
1 300 |
Toinen neljännes |
2026 |
Myöntämispäätöksen julkaisemisen ja täytäntöönpanon jälkeen 1 300 latausasemaa osarahoitetaan ja rakennetaan. |
E. KOMPONENTTI 1.5: LUONNONVAROJEN KÄYTÖN PARANTAMINEN JA ELINTARVIKEKETJUN VAHVISTAMINEN
Tällä Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla pyritään parantamaan elintarviketurvaa ja Kroatian maatalous- ja elintarvikealan kilpailukykyä.
Komponentin on koostuttava seuraavista osista: logistisen infrastruktuuriverkoston perustaminen hedelmä- ja vihannesalan tuotantoketjun vahvistamiseksi; maatalousmaan uudelleenjärjestely- ja vakauttamisjärjestelmän perustaminen; digitaalisten ratkaisujen kehittäminen maatalousalalla; ja iv) elintarvikkeiden lahjoitusjärjestelmien parantaminen.
Komponentilla vastataan maakohtaiseen suositukseen, jonka mukaan ”on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ja reagoitava tehokkaasti pandemiaan, ylläpidettävä taloutta ja tuettava elpymistä” (maakohtainen suositus 1, 2020); ”Tarpeesta lisätä digitaalisten palvelujen saatavuutta” (maakohtainen suositus 2, 2020) ja ”julkisten ja mahdollisesti julkisen ja yksityisen sektorin investointihankkeiden täytäntöönpanon ja rahoituksen priorisoinnista talouden elpymisen tukemiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020).
E.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C1.5. R1 – Logistiikan infrastruktuuriverkoston perustaminen hedelmä- ja vihannesalan tuotantoketjun vahvistamiseksi
Uudistuksen tavoitteena on järjestää ja yhdistää pientilojen tarjonta tuottajaorganisaatioiden kautta, jotta voidaan edistää yhdistämistä, yhteistyötä sekä kokemusten ja tietämyksen vaihtoa. Uudistuksen odotetaan parantavan viljelijöiden asemaa toimitusketjuissa, erityisesti hedelmä- ja vihannesalalla, ja edistävän lisäarvoa tuottavien tuotteiden kehittämistä. Uudistukseen sisältyy Kroatian hallituksen hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamista kaudella 2021-2026 koskevan toimintaohjelman hyväksyminen.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Investointi C1.5. R1-I1 – Hedelmien ja vihannesten logistiikka- ja jakelukeskusten rakentaminen ja varustaminen
Investoinnin tavoitteena on parantaa alan kilpailua rakentamalla ja varustamalla hedelmien ja vihannesten logistiikka- ja jakeluinfrastruktuuri. Jakelukeskuksella on oltava vähintään 3 000 tonnia varastointitilaa ja räätälöityä logistiikkatilaa ja enintään 12 000 tonnia varastointitilaa ja räätälöityä logistiikkatilaa. Rakennettujen logististen jakelukeskusten on käytettävä uusiutuvia energialähteitä ja vähennettävä osaltaan ruokahävikkiä ja -jätettä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investoinnit: C1.5. R1-I2 Tuottajan aseman ja näkyvyyden vahvistaminen elintarvikeketjussa
Investoinnin tavoitteena on parantaa tuottajaorganisaatioiden hallintoa ja taloudellista kestävyyttä sekä antaa tuottajille mahdollisuus ottaa merkittävämpi rooli logistiikka- ja jakelukeskusten hallinto- ja omistusrakenteessa. Investointiin on sisällyttävä tuottajaorganisaatioiden koulutus hallinnon ja rahoituksen alalla. Investointiin on sisällyttävä myös hedelmien ja vihannesten merkintäjärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa paikallisten ja alueellisten tuottajien tunnustamista ja parantaa maatalouselintarvikkeiden laadunvarmistusta.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Uudistus C1.5. R2 – Maatalousmaiden rakenneuudistus- ja vakauttamisjärjestelmien parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on helpottaa maatalousmaan vakauttamismenettelyjä ja jatkuvaa valvontaa, joilla luodaan edellytykset nykyaikaisten viljelymenetelmien soveltamiselle, infrastruktuurin rakentamiselle (kuten peltoteiden verkot ja parannuskanavat) ja maatalousmaan omistusoikeussuhteiden käsittelylle. Uudistuksella edistetään maatalousmaan tehokkaampaa käyttöä maataloudessa, lisätään maataloustuotannon tuottavuutta ja kestävyyttä ja keskitytään ympäristönsuojeluun ja maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseen. Uudistuksen yhteydessä tulee voimaan uusi maatalousmaan kodifiointilaki.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.
Investointi C1.5. R2-I1 – Maatilojen tilusjärjestelyt
Investoinnin tavoitteena on luoda edellytykset nykyaikaisten viljelymenetelmien soveltamiselle yhdistämällä maatalousmaata, mikä mahdollistaa maan saatavuuden helpommin ja tehokkaammin rakentamalla infrastruktuuria (kuten peltoteiden verkko ja parannuskanavat).
Investoinnilla on edistettävä parempaa vesihuoltoa ja vesien suojelua, maaperän eroosion ja happamoitumisen ehkäisemistä, ilmansuojelua, maisemansuojelua ja maisemansuojelua sekä työllisyyden lisäämistä, millä on suora ja välillinen vaikutus maaseudun elvyttämiseen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. maaliskuuta 2026.
Investointi C1.5. R2-I2 – Maatalousmaan seurantaohjelma
Investoinnilla pyritään varmistamaan edellytykset maatalousmaan tehokkaalle suojelulle, maaperän tilan arviointiin tarvittavien tietojen jatkuva saatavuus ja kestävän hoitopolitiikan täytäntöönpano kenttätutkimuksen ja paikkatietojärjestelmän (GIS) täytäntöönpanon avulla. Investointiin on sisällyttävä maatalousmaan kunnon jatkuvaa seurantaa koskevan ohjelman perustaminen ja täytäntöönpano tämän luonnonvaran järjestelmällisen ja suunnitellun hoidon tukemiseksi. Ohjelman tulosten avulla on myös voitava tunnistaa kriisialueet, joilla maaperä on alttiina komission maaperän suojelua koskevassa teemakohtaisessa strategiassa määritellyille uhkille, ja toimia perustana tehokkaammalle maaperän suojelupolitiikalle sekä kestävälle maataloudelle ja maaseudun kehittämispolitiikalle.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2025.
Uudistus C1.5. R3 – Maatalouden digitalisaatio
Uudistuksen tavoitteena on parantaa maataloussektorin julkisten palvelujen saatavuutta digitalisoimalla nämä palvelut ja keventämällä samalla hallinnollista taakkaa. Uudistukseen kuuluu sellaisen koordinointiyksikön perustaminen, joka suunnittelee ja seuraa kaikkien investointien toteuttamista ja varmistaa seuraavien määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen: digitalisoidut julkiset palvelut, älykkään maatalouden operatiivinen alusta ja julkisesti saatavilla oleva jäljitettävyystietojärjestelmä.
Uudistuksen odotetaan osaltaan lisäävän maataloustuotantoa, varmistavan maataloustuotteiden laadun ja jäljitettävyyden sekä pitkällä aikavälillä ilmaston ja ympäristön kannalta kestävien agronomisten käytäntöjen soveltamisen.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
Investointi C1.5. R3-I1 – Digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotto
Tämän investoinnin tavoitteena on digitalisoida vähintään 30 maatalouden julkista palvelua. Investointiin on sisällyttävä muun muassa digitaalisen muutoksen toimintasuunnitelman valmistelu, jonka pohjalta kirjataan kaikki digitalisoitavat maatalouspalvelut. Vähintään 30 julkista palvelua, jotka on rekisteröitävä toimintasuunnitelmaan, on digitalisoitava ja asetettava tuensaajien saataville. Investoinnilla vähennetään henkilökohtaisten palvelujen tarvetta ja edistetään digitaalisten julkisten palvelujen luomista viljelijöille.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. syyskuuta 2025.
Investointi C1.5. R3-I2 – Älykäs maatalous
Investoinnin tavoitteena on tukea Kroatian maatalousalan digitalisaatiota perustamalla maataloustuotannon hallintajärjestelmä. Älykkään maatalouden foorumi tarjoaa ajantasaista, jäsenneltyä ja oikea-aikaista tietoa suoraan pelloilta ja tiloilta ja tarjoaa asianmukaista asiantuntijatukea ja soveltaa kestävän tuotannon periaatetta, ja sen avulla voidaan saavuttaa tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa asetetut tavoitteet. Investoinnilla helpotetaan ja parannetaan käyttäjien toimintakykyä, parannetaan maatalousministeriön toteuttamien ohjelmien ja hankkeiden saatavuutta, näkyvyyttä ja avoimuutta sekä parannetaan maatalousministeriön tarjoamien julkisten palvelujen ja ammatillisen tuen laatua.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C1.5. R3-I3 – Jäljitettävyysjärjestelmä
Investoinnin tavoitteena on edistää edelleen kestävää maataloutta erityisesti pienten paikallisten tuottajien keskuudessa ja tiedottaa kuluttajille kestävästi tuotettujen tuotteiden merkityksestä ja saatavuudesta paikallistasolla koko Kroatiassa. Investoinnin odotetaan vaikuttavan myönteisesti maaseudun kehittämiseen monissa paikallisyhteisöissä ja lisäävän kuluttajien luottamusta paikallisesti tuotettuihin ja kestäviin elintarvikkeisiin. Investointiin on sisällyttävä yleisön saatavilla olevan kansallisen jäljitettävyystietojärjestelmän perustaminen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. syyskuuta 2023.
Uudistus C1.5. R4 – Elintarvikelahjoitusjärjestelmien parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on edistää kiertotaloutta maatalouselintarvikealalla, vähentää ruokahävikkiä ja parantaa köyhimpien elintarviketurvaa parantamalla elintarvikkeiden lahjoitusjärjestelmää. Uudistukseen sisältyy elintarvikepankin perustaminen, elintarvikeketjun välittäjien infrastruktuurikapasiteetin vahvistaminen, ruokahävikin ehkäisemistä koskevan verkkofoorumin perustaminen, elintarvikelahjoituksia koskevan tietoteknisen järjestelmän parantaminen, elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien vapaaehtoisten sopimusten tekeminen elintarvikeketjuun osallistuvien viranomaisten ja sidosryhmien, tiedeyhteisön ja kansalaisjärjestöjen välillä sekä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä ja elintarvikelahjoituksia koskevan tiedotus- ja valistuskampanjan toteuttaminen.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
Investointi C1.5. R4-I1 – Elintarvikepankin ja välittäjien infrastruktuurin varustaminen lahjoitusketjussa
Investoinnin tavoitteena on vahvistaa elintarvikeapuketjussa toimivien välittäjien ja ruokapankin infrastruktuurikapasiteettia, jotta voidaan luoda perusedellytykset lahjoitettujen elintarvikkeiden määrän lisäämiselle ja siten osaltaan vähentää ruokahävikkiä ja parantaa köyhempien väestöryhmien elintarviketurvaa. Investointiin on sisällyttävä elintarvikepankkien ja elintarvikeketjun välittäjien infrastruktuurin varustamista koskevien tukijärjestelmien täytäntöönpano, jonka maatalousministeriö on kehittänyt ja jonka Kroatian hallitus on hyväksynyt.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2023.
E.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
126 |
C1.5. R1 |
V |
Toimintaohjelma hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamiseksi kaudelle 2021-2026 |
Kroatian hallituksen päätöksen, joka koskee hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamista kaudella 2021-2026 koskevan toimintaohjelman hyväksymistä, voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Kroatian hallitus hyväksyy toimintaohjelman hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamiseksi kaudeksi 2021-2026, jotta toimenpide, jonka ensisijaisena tarkoituksena on vahvistaa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden asemaa ja hallinnointivalmiuksia hedelmä- ja vihannestuotannossa ja kaupan pitämisessä, pannaan täytäntöön. Siihen sisältyy seuraavien toimenpiteiden toteuttaminen: logististen hedelmien ja vihannesten jakelukeskusten rakentaminen ja varustaminen ja ii) hedelmien ja vihannesten toimitusketjuun kuuluvien tuottajien positonin vahvistaminen ja tunnustaminen. |
|
127 |
C1.5. R1-I1 |
T |
Logistinen jakelukeskus, joka on rakennettu ja toiminnassa |
|
Määrä |
0 |
1 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Rakennettu logistinen jakelukeskus (LDC) sisältää kunnostusosan, joka on tarkoitettu tuotteen vastaanottoon, puhdistamiseen, pesuun, lajitteluun ja pakkaamiseen, sekä sopivan vastaanotto- ja varastointikapasiteetin sisältävän varastointiosan jäähdytys- ja pitkäaikaisvarastointiin sekä tuotteen tietyn jalostusasteen. Hedelmien ja vihannesten ensijalostuksessa on tarkoitus hyödyntää standardoimattomia tuotteita ja siten välttää elintarvikejätettä (jätettä). Vähiten kehittyneiden maiden varastointikapasiteetin on oltava vähintään 3 000–12 000 tonnia. Toimenpide koskee sellaisen uuden rakennuksen rakentamista, jonka ensisijainen energiantarve on vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin lähes nollaenergiarakennus (NZEB). |
|
128 |
C1.5. R1-I1 |
T |
Vähintään kolme logistista jakelukeskusta rakennettu ja toiminnassa |
|
Määrä |
0 |
3 |
Ensimmäinen neljännes |
2026 |
Rakennettuun logistiikkakeskukseen (LDC) kuuluu kunnostusosa, joka on tarkoitettu tuotteen vastaanottoon, puhdistukseen, pesuun, lajitteluun ja pakkaamiseen, sekä sopiva vastaanotto- ja varastointikapasiteetti jäähdytys- ja pitkäaikaisvarastointitiloissa sekä tuotteen tietty jalostusaste. Hedelmien ja vihannesten ensijalostuksessa on tarkoitus hyödyntää standardoimattomia tuotteita ja siten välttää elintarvikejätettä (jätettä). Kunkin vähiten kehittyneen maan varastointikapasiteetin on oltava vähintään 3 000-12 000 tonnia. Toimenpide koskee sellaisen uuden rakennuksen rakentamista, jonka ensisijainen energiantarve on vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin lähes nollaenergiarakennus (NZEB). |
|
129 |
C1.5. R1-I2 |
T |
Tuottajaorganisaatioiden koulutus |
|
Määrä |
0 |
3 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään kolmelle tuottajaorganisaatiolle, joissa on vähintään 15 henkilöä, on suoritettava koulutus logistiikkakeskukseen yhteydessä olevien tuottajaorganisaatioiden hallinnon ja rahoituksen alalla. Hallinto- ja talousalan koulutusta on järjestettävä, jotta tuottajaorganisaatioilla olisi keskeinen rooli tuottajien organisoinnissa, niiden aseman parantamisessa yhteisessä markkinaosuudessa sekä logististen jakelukeskusten hallinto- ja omistusrakenteessa. |
|
130 |
C1.5. R1-I2 |
T |
Hedelmien ja vihannesten merkintäjärjestelmä |
|
Määrä |
0 |
1 |
Toinen neljännes |
2026 |
Yhteistyössä maatalousministeriön ja Kroatian maatalous- ja elintarvikeviraston kanssa kehitetään järjestelmä tunnustettavien merkintöjen luomiseksi hedelmä- ja vihannesmarkkinoille. Järjestelmän on oltava vapaaehtoinen ja täydennettävä maatalousministeriön jo kehittämää laatujärjestelmää. Kehitetyn järjestelmän odotetaan antavan paremmat tunnustukset paikallisille ja alueellisille tuottajille ja parantavan maatalouselintarvikkeiden laadunvarmistusta. |
|
131 |
C1.5. R2 |
V |
Uusi laki maatalousmaan konsolidoinnista |
Maatalousmaiden konsolidointia koskevan uuden lain voimaantulo |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Suunnitellussa uudessa maatalousmaan konsolidointilaissa säädetään muun muassa seuraavaa:
|
|
132 |
C1.5. R2-I1 |
T |
18 000 hehtaaria maatalousmaata on konsolidoitu |
|
Määrä |
0 |
18 000 |
Ensimmäinen neljännes |
2026 |
Maatalousmaan 18 000 hehtaarin suuruisen yhdistämisen on mahdollistettava maan saatavuuden helpottaminen ja tehostaminen rakentamalla infrastruktuuria (kuten peltoteiden verkosto ja parannuskanavien verkosto) noudattaen luontotyyppidirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 kohdan säännöksiä ja direktiivin 2011/92/EU mukaisia ympäristövaikutusten arvioinnin mukaisia lupamenettelyjä. Sillä edistetään myös parempaa vesihuoltoa ja vesien suojelua, maaperän eroosion ja happamoitumisen ehkäisemistä, ilmansuojelua, maisemansuojelua ja maisemansuojelua sekä työllisyyden lisäämistä, millä on suora ja välillinen vaikutus maaseudun elvyttämiseen. |
|
133 |
C1.5. R2-I2 |
T |
Maatalousmaan seurantaa koskevan operatiivisen tietojärjestelmän parantaminen ja 90 pysyvän aseman perustaminen maatalousmaan kunnon seuraamiseksi |
|
Määrä |
0 |
90 |
Toinen neljännes |
2025 |
Maatalousmaan seurantaa koskevan tietojärjestelmän parantamisen on mahdollistettava realististen ja vertailukelpoisten parametrien saaminen maatalousmaan järjestelmällisen ja suunnitellun hoidon perustaksi.
|
|
134 |
C1.5. R3 |
V |
Digitaalisen muutoksen hankkeiden täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista vastaavan yksikön perustaminen maatalousministeriöön |
Maatalousministerin päätös digitalisoitumishankkeiden täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista vastaavan yksikön perustamisesta maatalousministeriöön |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Perustettu yksikkö suunnittelee ja seuraa yhteistyössä asiaankuuluvien viranomaisten (maksajavirasto, Kroatian maatalous- ja elintarvikevirasto ja digitaaliyhteiskunnan kehittämisestä vastaava keskusvirasto) kanssa kaikkien investointien toteuttamista varmistaakseen, että vähintään 30 digitaalista julkista palvelua, toimiva älykkään maatalouden foorumi ja julkisesti saatavilla oleva jäljitettävyystietojärjestelmä. |
|
135 |
C1.5. R3-I1 |
T |
Maatalouden julkisten palvelujen digitalisaatiota koskevassa toimintasuunnitelmassa lueteltujen vähintään 30 julkisen maatalouden palvelun digitalisointi |
|
Määrä |
0 |
30 |
Kolmas neljännes |
2025 |
Digitaalisen muutoksen toimintasuunnitelma on kaikkien digitalisoitavien maatalouspalvelujen kirjaamisen perusta. Toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä malli ja muutosprosessi kunkin kirjatun julkisen palvelun osalta. Vähintään 30 julkista palvelua, jotka on kirjattava toimintasuunnitelmaan ja joita tuetaan Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti, on digitalisoitava ja asetettava tuensaajien saataville. Toimintasuunnitelmassa määritellään yksittäiset julkiset palvelut, jotka digitalisoidaan hankkeen toteuttamisen kautta. Vähintään 30 palvelua on digitalisoitava ja asetettava edunsaajien saataville. |
|
136 |
C1.5. R3-I2 |
V |
Älykkään maatalouden foorumin perustaminen |
Täysin toimiva älykkään maatalouden alusta, johon kuuluu infrastruktuurin keskittäminen, kaiken maataloustuotantoon liittyvän tiedon saatavuus ja pääsy alustoihin |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Älykkään maatalouden alustan on oltava täysin toimintakykyinen ja tuensaajien käytettävissä. Älykkään maatalouden alustan on luotava perusta tehokkaalle, kannattavalle ja kestävälle Kroatian maatalousalalle tarjoamalla ajantasaista, jäsenneltyä ja oikea-aikaista tietoa suoraan pelloilta ja maatiloilta sekä asianmukaista asiantuntijatukea ja kestävyysperiaatteen soveltamista. Alustalla on oltava potentiaalia pienentää maatalouden ekologista jalanjälkeä (esim. lannoitteiden ja torjunta-aineiden kaltaisten tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden, käytön minimointi tai paikalla tapahtuva käyttö täsmäviljelyjärjestelmissä vähentää huuhtoutumisongelmia / mahdollisia pilaantumisongelmia sekä kasvihuonekaasupäästöjä). |
|
137 |
C1.5. R3-I3 |
V |
Jäljitettävyystietojärjestelmän perustaminen |
Jäljitettävyystietojärjestelmä toiminnassa ja yleisön saatavilla |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2023 |
Suunnitellun jäljitettävyystietojärjestelmän on mahdollistettava parempi tiedottaminen kuluttajille valvomalla maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä. Järjestelmän on oltava vapaaehtoinen, ja sitä on käytettävä tietojen jäljittämisen yhdistämiseen ja helpottamiseen, liiketoiminnan helpottamiseen ja tietojen antamiseen kuluttajille VuosineljännesR-koodin avulla. Järjestelmä on suunniteltava niin, että se voidaan yhdistää muihin sähköisiin järjestelmiin ja päivittää jatkuvasti jäljitettävyyttä koskevia tietoja. Järjestelmään on myös voitava tallentaa tiedot elinkeinonharjoittajista ja välittäjistä, jotka eivät saa koskaan olla fyysisesti kosketuksissa tuotteen kanssa. |
|
138 |
C1.5. R4 |
V |
Ruokahävikin ehkäisemisen verkkofoorumi ja elintarvikkeiden lahjoittamista koskevan tietoteknisen järjestelmän parantaminen |
Ruokahävikin ehkäisemisen verkkofoorumi ja elintarvikkeiden lahjoittamista koskevan tietoteknisen järjestelmän teknisen ratkaisun päivittäminen ovat toimintavalmiita ja yleisön saatavilla. |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
Perustetaan ruokajätteen syntymisen ehkäisemistä ja vähentämistä käsittelevä verkkofoorumi, jolla levitetään tietoa parhaista käytännöistä, lisätään tietoisuutta ja valistetaan ruokahävikkiä ja elintarvikelahjoituksia koskevista kysymyksistä. Jo käytössä olevaa elintarvikkeiden lahjoittamista koskevaa tietojärjestelmää parannetaan uusilla toiminnoilla, joissa korostetaan järjestelmän alueellisen hallinnoinnin mahdollisuutta ja tietojen tilastollista esittämistä. |
|
139 |
C1.5. R4-I1 |
V |
Tukiohjelma elintarvikepankkien ja välittäjien varustamiseksi elintarvikkeiden lahjoitusketjussa |
Elintarvikkeiden lahjoitusketjuun kuuluvien ruokapankkien ja välittäjien infrastruktuurin varustamista koskeva tukiohjelma pantu täytäntöön ja varat on maksettu |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Tukijärjestelmä otetaan käyttöön julkisen ehdotuspyynnön ja tehtyjen sopimusten perusteella maksamalla varat, joita käytetään varastointitilojen, varastointilaitteiden ja huonekalujen, jäähdytys- ja elintarvikevarastojen, haarukkatrukkien, jäähdytettyjen ajoneuvojen, ajoneuvojen ja tietotekniikkalaitteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. |
F. KOMPONENTTI 1.6: KESTÄVÄN, INNOVATIIVISEN JA SOPEUTUMISKYKYISEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN
Covid-19-pandemialla on ollut erittäin kielteinen vaikutus matkailualaan sekä maailmanlaajuisesti että Kroatiassa. Strategisena toimintana Kroatiassa matkailun osuus bkt:stä on 11,4 prosenttia, ja yöpymisten määrä väheni 55 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Kriisin näiden vaikutusten ja muuttuvien kysyntäodotusten vuoksi Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on muuttaa ja nykyaikaistaa matkailualaa ja samalla lisätä sen kilpailukykyä, kestävyyttä ja häiriönsietokykyä saavuttamalla seuraavat yleiset tavoitteet:
-Parantaa matkailualan häiriönsietokykyä ja kestävyyttä tukemalla vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta.
-Edistetään matkailualan elpymistä covid-19-kriisistä parantamalla majoituskapasiteettia sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
-Lisätään kiertotaloutta matkailussa ja edistetään vastuullista kulutusta ja lisätään matkailun välillisiä vaikutuksia matkailuun liittyviin toimintoihin.
Komponentti tukee seuraavia asioita: Maakohtainen suositus keventää raskaimpia veronluonteisia maksuja (maakohtainen suositus 4, 2019 ), toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi (maakohtainen suositus 1, 2020 ) ja aikaistaa kypsiä julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen edistämiseksi (maakohtainen suositus 3, 2020).
Tämä komponentti edistää myös tämän suunnitelman muissa osissa, erityisesti kohdassa C1.5, asetettuja tavoitteita. Luonnonvarojen käytön parantaminen ja elintarvikeketjun vahvistaminen sekä C2.3. Yhteiskunnan ja julkishallinnon digitalisaatio.
F.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
C1.6.R1 Matkailualan häiriönsietokyvyn ja kestävyyden parantaminen
Uudistuksella pyritään luomaan tehokas organisatorinen ja oikeudellinen kehys kestävän matkailun kehityksen hallinnalle laatimalla matkailulaki, matkailun kestävän kehityksen strategia 2030, matkailun kansallinen kestävän kehityksen suunnitelma vuoteen 2027 mennessä ja strateginen ympäristöarviointi.
Uudistukseen on sisällyttävä:
-Lisää hallinnollisia ja veronluonteisia helpotuksia matkailualalle;
-Lainsäädäntökehyksen muuttaminen edelleen, jotta matkailun kehitystä voidaan hallita paremmin ja samalla kannustaa yrityksiä investoimaan innovointiin;
-Sellaisen uuden matkailumallin kehittäminen, joka tarjoaa monipuolisempia matkailutuotteita, edistää matkailuyrittäjien vihreää ja digitaalista siirtymää ja varmistaa kiertotalouden periaatteiden noudattamisen;
-Vähennetään toimintamenettelyjä, joilla edistetään matkailualan yritystoiminnan aloittamista helpommaksi, nopeammaksi ja halvemmaksi.
Matkailun hallintajärjestelmän uudistuksen toteuttamista suunnitellaan myös investoinnilla C.2.3.R3 I15 – Matkailusovellusten käyttöönotto, jonka tavoitteena on vapauttaa yrittäjiä hallinnollisesti ja muuttaa matkailumalli kestäväksi. Uudistus toteutetaan julkisen kuulemisen periaatteen mukaisesti, ja siihen osallistuu monia eri sidosryhmiä koko matkailuekosysteemistä, mukaan lukien yrittäjät, toimialajärjestöt ja tutkijat.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
C1.6.R1-I1 Kroatian matkailun alueellinen monipuolistaminen ja erikoistuminen investoimalla korkean lisäarvon matkailutuotteiden kehittämiseen
Tähän investointiin sisältyy rahoitustuki avustusten muodossa julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämiseksi, mukauttamiseksi ja parantamiseksi kaikkialla Kroatiassa, jotta voidaan lisätä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden osuutta, tukea vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta samalla kun edistetään matkailutuotteita, jotka voivat tuottaa enemmän lisäarvoa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Tämän investoinnin tavoitteena on myös vähentää ylimatkailua kehittyneimmillä matkailualueilla lisäämällä vähemmän kehittyneiden matkailukohteiden houkuttelevuutta, kohentamalla matkakohteiden laatua ja pidentämällä kausia, edistämällä kestäviä matkailumuotoja ja kehittämällä matkailuinfrastruktuuria.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
C1.6.R1-I2 Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen sekä matkailualan vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen
Tämän investoinnin tavoitteena on edistää kestävän matkailun kehittämistä vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän avulla toteuttamalla vihreitä hankkeita, kuten energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja kiertotaloutta, innovaatioiden ja digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa sekä ympäristöystävällisten matkailutuotteiden ja resurssitehokkuuden kehittämistä.
Rahoitus myönnetään Kroatian matkailun kehitysindeksin perusteella siten, että investoinnit vähemmän kehittyneisiin matkailualueisiin asetetaan etusijalle. Lisäksi näiden investointien odotetaan parantavan matkailun sosiaalista kestävyyttä kannustamalla yksityisiä investointeja, jotka lisäävät työllisyyttä paikallisyhteisöissä.
Investointi saadaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
C1.6.R1-I3 Järjestelmän kapasiteetin vahvistaminen selviytymiskykyistä ja kestävää matkailua varten
Investoinnin tavoitteena on vahvistaa inhimillisen pääoman häiriönsietokykyä koko matkailualalla erityisesti työmarkkinoiden tarpeita varten suunniteltujen koulutusohjelmien avulla keskittyen digitaalisiin, vihreisiin ja johtamistaitoihin.
Investointien tärkeimpiin toimiin kuuluu työmarkkinoiden tarpeita vastaavien koulutusohjelmien suunnittelu, työnantajien erityiskoulutus, opiskelijoiden ja työttömien koulutus sekä valtionhallinnon ja läänin matkailulautakuntien henkilöstön koulutus kestävän matkailun hallinnan parantamiseksi.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
F.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
140 |
C1.6. R1 |
V |
Skenaarioanalyysi osana vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän matkailun kehittämisstrategiaa |
Skenaarioanalyysin kehittäminen |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Strategian kehittämisprosessin osana laaditun skenaarioanalyysin on oltava perustana tässä alakomponentissa tarkoitettujen investointien mobilisoinnille. Skenaarioanalyysissa kehitetään kehityssuuntauksen ennusteita kansallisella ja alueellisella tasolla alan keskeisiä sidosryhmiä kuullen. |
|
141 |
C1.6. R1 |
V |
Kroatian tasavallan hallituksen vuoteen 2030 ulottuvan kestävän matkailun kehittämisstrategian hyväksyminen |
Säännös kestävän matkailun kehittämisstrategian voimaantulosta vuoteen 2030 mennessä |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Osana tätä uudistusta matkailun kehittämismallin muuttaminen kestäväksi toteutetaan kehittämällä vuoteen 2030 ulottuva kestävän matkailun kehittämisstrategia sosioekonomisen kestävyyden sekä ympäristön ja alueiden kestävyyden näkökulmasta.
|
|
142 |
C1.6. R1 |
V |
Kroatian tasavallan kestävän matkailun satelliittitilinpidon laatiminen |
Kestävän matkailun satelliittitilinpidon voimaantuloa koskeva säännös |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2023 |
Matkailun ja kestävän kehityksen satelliittitilinpidon järjestelmä luo edellytykset matkailun kehityksen hallinnoimiselle ja seuraamiselle määritettyjen matkailun kestävyysindikaattorien avulla sekä kansallisella että alueellisella tasolla.
|
|
143 |
C1.6. R1 |
V |
Matkailulaki matkailualan seurannan ja kehittämisen puitteista |
Matkailulain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Matkailulaissa luodaan puitteet matkailualan seurannalle ja kehittämiselle ottamalla käyttöön tietojen seuranta- ja analysointijärjestelmä, kannustin-, seuranta- ja analysointijärjestelmä, määrittelemällä keskeisten sidosryhmien rooli matkailun kehittämisessä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä sekä määrittelemällä indikaattorit ja standardit, joilla varmistetaan matkailun kestävyys (erityisesti vihreät ja digitaaliset standardit). |
|
144 |
C1.6. R1-I1 |
V |
Käynnistetään julkisia kehotuksia olemassa olevan julkisen matkailuinfrastruktuurin vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä ja julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämisestä tärkeimpien matkailu- ja rannikkoalueiden ulkopuolella |
Olemassa olevan julkisen matkailuinfrastruktuurin vihreää ja digitaalista siirtymää ja julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämistä tärkeimpien matkailu- ja rannikkoalueiden ulkopuolella koskevien tarjouspyyntöasiakirjojen julkaiseminen |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on täsmennettävä, että investoinnit on kohdistettava hankkeisiin, joilla voidaan parantaa matkailuinfrastruktuurin vihreää ja digitaalista laatua ja vähentää ympäristövaikutuksia ja siten myös vieraiden keskittymistä kaudelle. Tärkeimmillä matkailu- ja rannikkoalueilla matkailun kehittämisindeksin mukaan ainoastaan investoinnit olemassa olevan matkailuinfrastruktuurin vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen ja enintään 29 623 731 euroa investoinnin kokonaisbudjetista ovat tukikelpoisia matkakohteiden kestävän hallinnan edistämiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi matkailukaudella. Tukikelpoisuusperusteisiin on sisällyttävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattaminen. |
|
145 |
C1.6. R1-I1 |
T |
Julkisen matkailuinfrastruktuurin rakentamiseen ja mukauttamiseen varatut määrärahat tarjouskilpailukohtaisesti kokonaisuudessaan tukikelpoisuusperusteiden mukaisesti |
|
Lukumäärä (euroa) |
0 |
123 432 212 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Myönnetään tarjouskilpailulla 100 prosenttia määrärahoista, jotka on osoitettu julkisen matkailuinfrastruktuurin rakentamiseen ja mukauttamiseen olemassa olevan julkisen matkailuinfrastruktuurin vihreää ja digitaalista siirtymää ja tärkeimpien matkailu- ja rannikkoalueiden ulkopuolella sijaitsevan julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämistä koskevien tukikelpoisuus-/valintakriteerien mukaisesti, mukaan lukien valinta-/tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että tuetut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) ja ovat yhteensopivia asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristösäännöstön kanssa. Lisäksi valinta-/hyväksyttävyyskriteereissä on edellytettävä [ilmasto/digitaalisen] rahoitusosuuden toimittamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä [VI/VII] esitettyjen tukitoimien [026,128] mukaisesti. |
|
146 |
C1.6. R1-I2 |
V |
Käynnistetään julkisia ehdotuspyyntöjä, joilla vahvistetaan matkailualan yrittäjien kestävyyttä ja edistetään vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää siten, että vähintään 50 prosenttia kokonaisinvestoinneista tukee vihreää siirtymää |
Tarjouskilpailuasiakirjojen julkaiseminen kestävyyden vahvistamiseksi ja matkailuyrittäjien vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi/2088; |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on täsmennettävä, että vähintään 29 862 632 euroa kokonaisinvestoinneista myönnetään investointeihin, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai siihen sopeutumiseen, toimintojen digitalisointiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tai energiatehokkuutta ja jätteiden vähentämistä koskevien kriteerien mukaisesti sekä siirtymiseen kiertotalouteen.
|
|
147 |
C1.6. R1-I2 |
T |
Varojen täysimääräinen kohdentaminen kestävyyden vahvistamiseen sekä matkailuyrittäjien vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän edistämiseen |
|
Lukumäärä (euroa) |
0 |
165 903 511 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Koko talousarvion jakaminen tarjouskilpailuilla hankkeille, joiden tavoitteena on vahvistaa matkailualan yrittäjien kestävyyttä ja edistää vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Tarjoukset sisältävät valinta-/hyväksyttävyyskriteerit, joissa otetaan huomioon elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä [VI/VII] vahvistettujen sovellettavien toiminta-alojen [3-100] vaatimukset ja joilla varmistetaan, että tuetut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) ja ovat yhteensopivia asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristösäännöstön kanssa. |
|
148 |
C1.6. R1-I3 |
V |
Koulutusohjelmia matkailua koskevien tietojen ja taitojen parantamiseksi |
Koulutusohjelman julkaiseminen |
Määrä |
0 |
10 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Koulutusohjelmat, jotka on kehitetty matkailua koskevien tietojen ja taitojen parantamiseksi, mukaan lukien viranomaisten ja virkamiesten digitaaliset taidot matkailujärjestelmässä, työttömien ja työnantajien koulutus
|
|
149 |
C1.6. R1-I3 |
T |
Koulutetut opiskelijat koulutusohjelmissa matkailua koskevien tietojen ja taitojen vahvistamiseksi, mukaan lukien viranomaisten ja virkamiesten digitaaliset taidot matkailujärjestelmässä, työttömien ja työnantajien koulutus |
|
Määrä |
0 |
1 000 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähintään 1 000:n matkailuun liittyvän tai julkisen sektorin harjoittelijan/työntekijän on täytynyt osallistua matkailuun liittyvään koulutukseen tai valmistua pätevyytensä päivityksestä vuodesta 2022 lähtien. Ohjelmissa on oltava valinta-/tukikelpoisuusperusteet, jotka vastaavat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä [VI/VII] olevia sovellettavia alueita (a) [3-100] koskevia vaatimuksia ja joilla varmistetaan, että tuetut hankkeet noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C58/01) ja ovat yhteensopivia asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristösäännöstön kanssa. |
G. KOMPONENTTI 2.1: VAHVISTETAAN VALMIUKSIA SUUNNITELLA JA TOTEUTTAA JULKISIA POLITIIKKOJA JA HANKKEITA
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin tavoitteena on parantaa julkisen päätöksenteon laatua, parantaa julkishallinnon valmiuksia suunnitella ja panna täytäntöön julkisia politiikkoja ja poistaa julkishallinnon hajanaisuus tehostamalla asianomaisten ministeriöiden välistä koordinointia ja parantamalla julkisten politiikkojen ja hankkeiden täytäntöönpanoa. Komponenttiin on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla
-Helpottaa julkisten politiikkojen ja hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista keskus- ja paikallistasolla lisäämällä digitaaliteknologian käyttöä;
-Avustaa tuensaajia hankkeiden ja teknisten asiakirjojen valmistelussa vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän alan hankkeita varten, ja
-Vahvistetaan julkisen politiikan koordinointi- ja hallinnointimekanismeja.
Komponentilla edistetään maakohtaisten suositusten noudattamista hallinnon valmiuksien lisäämiseksi julkisten hankkeiden ja politiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa (maakohtainen suositus 3 2019 ) ja julkishallinnon valmiuksien ja tehokkuuden parantamisessa julkisten hankkeiden ja politiikkojen suunnittelussa ja toteuttamisessa keskus- ja paikallistasolla (maakohtainen suositus 4 2020).
G.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus: C2.1.R1: Julkisen politiikan integrointia ja hallinnointia koskevien mekanismien vahvistaminen strategisen suunnittelun ammattimaistamisen avulla
Uudistuksella vahvistetaan julkisen politiikan koordinointi- ja integrointimekanismeja, yhdistetään nykyiset erilliset prosessit ja menettelyt, laajennetaan julkisen politiikan ja sääntelyn vaikutustenarviointiprosessien soveltamisalaa ja soveltamista sekä ammattimaistaa sääntelyn strateginen suunnittelu ja vaikutustenarvioinnit.
Uudistus sisältää seuraavat keskeiset osatekijät:
-Strategisen suunnittelun järjestelmää koskevan lainsäädäntökehyksen muuttaminen strategisen suunnittelun tehostamiseksi ja strategia-asiakirjojen valmistelun ammattimaistamiseksi.
-Liiketoimintaprosessien kartoittaminen strategisen suunnittelun ja sääntelyn vaikutusten arvioinnin alalla;
-Yhtenäistämällä ja standardoimalla strategisia toimintapolitiikan suunnittelu- ja hallintaprosesseja laatimalla kirjallisia ohjeita;
-Kehitetään toimenkuvauksia ja luettelo julkisen politiikan strategiseen suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvistä kompetensseista;
-Yhteisen koordinoinnin luominen julkisen politiikan jatkuvaa arviointia ja jatkuvaa parantamista varten;
-Kumppanuuksien solmiminen julkisten tutkimuslaitosten ja akateemisten laitosten kanssa riippumattomien julkisen politiikan arviointiprosessien toteuttamiseksi.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
Uudistus: C2.1.R2: EU:n hankkeiden valmistelu- ja täytäntöönpanovalmiuksien vahvistaminen
Jotta voidaan lisätä unionin varojen käyttöä, uudistuksella lisätään valmiuksia valmistella ja panna täytäntöön unionin varoja. Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanojärjestelmän elimiä koskevassa hallituksen päätöksessä määritellään lisäksi täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamiseen toimivaltaiset viranomaiset ja vastuualueet, perustetaan valtiovarainministeriön alainen keskuskoordinointielin kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa ja seurantaa varten ja annetaan täytäntöönpanokomitealle tehtäväksi varmistaa unionin varojen käytön johdonmukaisuus ja johdonmukaisuus. Hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi kaikissa toimenpideohjelmissa on laadittava työmäärää koskeva analyysi. Euroopan unionin ohjelmien täytäntöönpanojärjestelmän (ARPA) tarkastusviraston perussääntöä mukautetaan siten, että se on asetuksen (EU) 2021/241 mukainen ja että siinä annetaan oikeudellinen toimivalta tehdä tarkastuksia kansallisen uudistusohjelman soveltamisalalla. Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa käytettävää tietojärjestelmää on parannettava, jotta välitavoitteita ja tavoitteita koskevia tietoja voidaan kerätä, säilyttää ja seurata, myös loppukäyttäjien tasolla.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2022 ja ennen ensimmäisen maksupyynnön toimittamista komissiolle.
Investoinnit: C2.1.R1-I1: Julkisten politiikkojen strategisen suunnittelun ja vaikutustenarvioinnin prosessien optimointi, standardointi ja digitalisointi
Tällä investoinnilla perustetaan strategisen suunnittelun tietojärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata strategisten asiakirjojen laatimista, julkisten politiikkojen täytäntöönpanoa ja arviointia, digitalisoida vaikutustenarviointiprosessi ja tarjota yleisölle avoin esitys julkisen politiikan täytäntöönpanosta.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investoinnit: C2.1.R1-I2: Strategisen suunnittelun valmiuksien vahvistaminen ja sääntelyn parantaminen
Investoinnilla kehitetään koulutusmoduuleja ja koulutuksen järjestämistä strategisen suunnittelun tehtävien suorittamisen parantamiseksi valtion elimissä. Investointiin on sisällyttävä valmiuksien jatkuva kehittäminen koulutuksen avulla, jonka avulla johtajat ja virkamiehet voivat hankkia riittävät tiedot ja taidot. Investoinnin odotetaan osaltaan varmistavan strategisen suunnittelujärjestelmän kestävyyden ja parantavan Kroatian julkisen politiikan valmistelun ja täytäntöönpanon laatua.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investoinnit: C2.1.R2-I1: Avustaminen tuensaajille teknisen tarjouskilpailun hanketeknisten asiakirjojen laatimisessa
Tämän investoinnin on tarjottava tuensaajille ulkopuolisten asiantuntijoiden tukea, jolla on erityisasiantuntemusta ja tarvittavat toimeksiannot hankkeen ja teknisten asiakirjojen laatimiseksi ja jota kansallinen hallinto ei voi toimittaa. Investoinnin odotetaan johtavan vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän alan valmiiden hankkeiden jatkumon luomiseen. Tällä tavoin toimenpiteellä tuetaan tuensaajia kaikkien rahoitusta ja investointeja varten tarvittavien hakemusasiakirjojen oikea-aikaisessa ja täydellisessä valmistelussa.
Tämä investointi on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
G.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
150 |
C2.1. R1 |
V |
Muutokset Kroatian tasavallan strategisesta suunnittelu- ja hallintajärjestelmästä annettuun lakiin ja ohjesääntöihin |
Kroatian tasavallan kehitystä tukevasta strategisesta suunnittelu- ja hallintojärjestelmästä annetun lain ja siihen liittyvien sääntöjen muuttamisesta annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Kroatian tasavallan strategisesta suunnittelusta ja kehityksen hallintajärjestelmästä annettuun lakiin tehdyillä muutoksilla ja niihin liittyvillä ohjesäännöillä parannetaan strategisen suunnittelun tehokkuutta ja strategia-asiakirjojen laatimisen ammattimaistamista. Se sisältää myös perustan strategiseen suunnitteluun liittyville virkamiesten toimenkuvauksille ja pätevyydelle; |
|
151 |
C2.1. R1 |
V |
Sääntelyn vaikutusten arvioinnista annetun lain muuttaminen |
Sääntelyvaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Sääntelyn vaikutusten arviointia koskevaan lakiin tehtävillä muutoksilla on yksinkertaistettava sääntelyn vaikutusten jälkiarviointiprosesseja, mukaan lukien menetelmät ja menettelyt, jotka perustuvat sääntelyn vaikutusten jälkiarviointiin liittyvään hankkeen teknisen tuen välineen suosituksiin. Muutoksiin on sisällytettävä myös muutoksia virkamiesten toimenkuvauksiin ja pätevyyksiin, jotka liittyvät vaikutustenarviointiin, jotta sääntelystä julkishallinnossa aiheutuvien vaikutusten koordinointi, laatiminen ja seuranta olisi ammatillisempaa. |
|
152 |
C2.1. R1 |
T |
Kansalaisiin suoraan vaikuttavan hallinnollisen rasituksen vähentäminen digitalisoinnin ja menettelyjen yksinkertaistamisen avulla |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
20 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähennetään kansalaisten hallinnollista rasitusta 20 prosenttia verrattuna 31 päivänä joulukuuta 2019 vallinneeseen tilanteeseen käyttämällä vakiokustannusmallimenetelmää, joka liittyy hallinnollisiin menettelyihin, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisiin, jotka on yksilöity C1.1.1 R1-I2 kohdan mukaisesti tehdyssä analyysissä digitalisoinnin ja/tai menettelyjen yksinkertaistamisen kautta. |
|
153 |
C2.1. R1-I1 |
T |
Kaikkien strategiseen suunnitteluun ja sääntelyn vaikutusten arviointiin liittyvien liiketoimintaprosessien kartoitusten digitalisointi |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
100 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Kaikki strategiseen suunnitteluun ja sääntelyvaikutusten arviointiin liittyvät toimintaprosessit, jotka on kartoitettu julkishallinnossa, on digitalisoitava ja niitä on käytettävä tietoteknisessä alustassa. Ne pannaan täytäntöön strategisten asiakirjojen valmistelun, julkisen politiikan täytäntöönpanon ja arvioinnin sekä sääntelyn vaikutusten arvioinnin seuraamiseksi. Tietojärjestelmään on sisällyttävä myös tulostaulu, joka sisältää yleiskatsauksen julkisten politiikkojen täytäntöönpanon tuloksista, mikä mahdollistaa avoimen seurannan ja reaaliaikaisen viestinnän yleisön kanssa. |
|
154 |
C2.1. R1-I2 |
T |
Koulutusmoduulit strategista suunnittelua ja sääntelyn vaikutusten arviointia varten kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla |
|
Määrä |
0 |
10 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
On kehitettävä 10 koulutusmoduulia strategista suunnittelua ja parempaa sääntelyä varten, jotta voidaan varmistaa työn ammattimaisuus, mukaan lukien verkko-oppimisen kumppanit, jotka saavat teknistä tukea NSPA:lta (kansallinen julkishallinnon oppilaitos). Moduulit on kehitettävä vuoden 2024 loppuun mennessä. |
|
155 |
C2.1. R1-I2 |
T |
Strategiseen suunnitteluun ja sääntelyyn kohdistuvien vaikutusten täytäntöönpanojärjestelmään liittyvien virkamiesten koulutus kansallisella ja alueellisella tasolla |
|
Määrä |
0 |
900 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Strategiseen suunnitteluun ja sääntelyvaikutusten täytäntöönpanoon kansallisella ja alueellisella tasolla osallistuvaa 900 virkamiestä on koulutettava kehitettyjen koulutusmoduulien perusteella. |
|
156 |
C2.1. R2 |
V |
ARPA:n perussäännön muuttaminen sen toimeksiannon määrittelemiseksi uudelleen |
ARPA:n yhtiöjärjestyksen muutosten voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Euroopan unionin ohjelmien täytäntöönpanojärjestelmän (ARPA) perussääntöön tehtävissä muutoksissa määritellään ARPA:n toimeksianto perustaa ja toteuttaa kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyviä järjestelmätarkastuksia ja valvontaa. |
|
157 |
C2.1. R2 |
V |
Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano-, tarkastus- ja valvontajärjestelmän perustaminen |
Kroatian hallituksen päätös kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanoelimistä, koordinointielimen perustamisesta valtiovarainministeriön alaisuuteen ja täytäntöönpanoelinten käyttämien menettelyjen päivittäminen. |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Elpymis- ja palautumistukijärjestelmän elimiä koskevassa päätöksessä määritellään elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja vastuualueet, mukaan lukien valtiovarainministeriön alainen keskuskoordinointielin, jonka tehtävänä on varmistaa elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteiden, myös uudistusten, täytäntöönpano ja seuranta, kun taas täytäntöönpanokomitea varmistaa EU:n varojen käytön johdonmukaisuuden ja johdonmukaisuuden.
|
|
158 |
C2.1. R2 |
V |
EU:n rahastojen institutionaalisesta kehyksestä annetun lain hyväksyminen |
EU:n rahastojen institutionaalisesta kehyksestä annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Laissa säädetyn institutionaalisen kehyksen ja nimeävien elinten lisäksi laissa säädetään myös kehys valmiuksien kehittämistoimien toteuttamiselle, joita odotetaan kehitettävän edelleen hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevan etenemissuunnitelman avulla. Tätä etenemissuunnitelmaa kehitetään ERI-rahastojen ohjelmasuunnittelun yhteydessä. Laissa tunnustetaan tarve vahvistaa edelleen edunsaajien valmiuksia valmistella, soveltaa ja toteuttaa hankkeita, jotka toteutetaan EU:n rahoittamien (operatiivisten) ohjelmien kautta. |
|
159 |
C2.1. R2 |
V |
Hallinnollisten valmiuksien arviointi |
Työmäärän analyysi julkaistaan |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Hallinto- ja valvontajärjestelmiin osallistuville laitoksille on tehtävä työmäärää koskevia analyyseja, joissa otetaan huomioon myös elpymis- ja palautumistukivälineestä aiheutuva rasite. Analyysissä on annettava riittävät tiedot hallinnollisten valmiuksien tarpeista, jotta ne voidaan saavuttaa oikea-aikaisesti, myös laatimalla suosituksia riittämättömien valmiuksien käsittelemiseksi tarvittaessa. Analyysin ja suositusten perusteella asianomaisille toimielimille osoitetaan tarvittavat resurssit. |
|
160 |
C2.1. R2 |
V |
eFondovi-tietojärjestelmän parantaminen: Tarkastus- ja valvontatietokantajärjestelmä: tiedot elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten |
Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä tallennusjärjestelmä, joka on toiminnassa.
|
|
161 |
C2.1. R2-I1 |
T |
Vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän hankkeita koskevien hankkeiden teknisten asiakirjojen laatiminen |
|
Lukumäärä (määrä) |
0 |
6 370 695 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
6 370 695 euroa myönnetään päätöksillä, jotka koskevat ministeriöiden, kansallisten virastojen sekä paikallis- ja alueviranomaisten laatimien hankkeiden teknisten asiakirjojen kehittämistä vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi. |
|
162 |
C2.1. R2-I1 |
T |
Vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän hankkeita koskevien hankkeiden teknisten asiakirjojen laatiminen |
|
Määrä |
0 |
100 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähintään 100 hanketta, jotka ministeriöt, kansalliset toimistot ja paikallis- ja alueviranomaiset ovat laatineet vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi, on täytynyt saada tukea hankkeiden teknisten asiakirjojen kehittämiseen. |
H. KOMPONENTTI 2.2: JULKISHALLINNON TEHOKKUUDEN PARANTAMINEN
Komponentin tavoitteena on nykyaikaistaa Kroatian julkishallintoa ja tehdä siitä käyttäjäkeskeisempi kannustamalla paikallishallinnon yksiköiden tosiasiallisia ja toiminnallisia fuusioita, lisäämällä digitalisaatiota, yhteentoimivuutta, tehostamalla resurssien kohdentamista paikallistasolla sekä uudistamalla palkka- ja henkilöstöhallintoa.
Yleisenä tavoitteena on parantaa valmiuksia houkutella ja pitää palveluksessaan korkealaatuisia ja lahjakkaita julkishallinnon työntekijöitä sekä parantaa julkisten palvelujen laatua paikallis- ja aluehallinnon yksiköissä, joita heikentävät heikot hallinnolliset ja taloudelliset valmiudet sekä avoimuuden puute.
Komponenttiin kuuluvat merkittävät uudistukset ja niihin liittyvät investoinnit:
-Parannetaan virkamiesten rekrytointiprosessia vahvistamalla virkamiesten hyväksyntäjärjestelmää ja parantamalla edelleen virkamiesten pätevyyttä,
-Uusien palkka- ja työmallien käyttöönotto julkishallinnossa, mukaan lukien julkisen sektorin palkkajärjestelmän uudistaminen, henkilöstöhallinnon parantaminen sekä vertikaalisen ja horisontaalisen liikkuvuuden edistäminen,
-Säilyttämispohjien ja arkistojen digitalisoituminen,
-Varmistetaan toimiva ja kestävä paikallishallinto optimoimalla ja hajauttamalla edelleen paikallishallinnon yksikköjä tukemalla toiminnallisia ja todellisia sulautumisia.
Komponentilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta tehostaa julkishallintoa (maakohtainen suositus 1, 2019) ja palvelujen tarjonnan ja laadun parantamista pienemmissä paikallishallinnon yksiköissä (maakohtainen suositus 4, 2020).
Komponenttiin kuuluu neljä uudistusta ja seitsemän investointia.
H.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C2.2 R1 – Henkilöstöhallinnon parantaminen
Uudistuksella pyritään parantamaan julkishallinnon rekrytointijärjestelmää, jotta voidaan varmistaa, että palvelukseen otetaan erittäin päteviä virkamiehiä, jotka parantavat osaltaan julkishallinnon tehokkuutta ja mahdollistavat julkishallinnon uudelleensuuntaamisen kansalaisten tarpeisiin. Uudistukseen sisältyy muutoksia lainsäädäntökehykseen. Uudistuksen ohella viranomaiset aikovat kehittää tietoteknisiä välineitä, menetelmiä ja tarvittavaa sisältöä pätevyyden todentamista varten sekä valmiuksien kehittämistoimenpiteitä.
Otetaan käyttöön virkamiesten keskitetty valintajärjestelmä, joka perustuu ennalta laadittuihin suunnitelmiin, työmäärää koskevaan analyysiin ja viranomaisten todellisiin tarpeisiin, jotta virkamiesprofiili voidaan ottaa palvelukseen. Palvelukseenottomenettelyssä hakijat on testattava verkossa, millä varmistetaan hakijoiden avoin ja objektiivisempi valinta.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.
Investointi C2.2 R1-I1 – Keskitetty valintajärjestelmä
Tämän investoinnin tavoitteena on luoda objektiivisempi ja avoimempi rekrytointijärjestelmä, joka perustuu todellisiin havaittuihin tarpeisiin ja taloudellisiin resursseihin. Se varmistaa, että palvelukseen otetaan parhaat ja pätevimmät hakijat, mikä parantaa julkishallinnon tehokkuutta.
Investointiin on sisällyttävä seuraavat toiminnot:
-Vertailevan analyysin kehittäminen keskitettyjen työllisyysjärjestelmien suunnittelusta EU:n jäsenvaltioissa ja uutta työllisyysmallia koskevan ehdotuksen laatiminen;
-Muutokset lainsäädäntökehykseen, mukaan lukien virkamieslaki, valtionhallinnon elinten, asiantuntijapalvelujen ja valtion virastojen virkamiesten palvelukseenottomenettelyihin;
-Standardoitujen testien ja koulutuksen kehittäminen;
-Tietoteknisen alustan kehittäminen;
-Tietoteknisen alustan testaaminen ja toteuttaminen.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C2.2 R1-I2 — Valtiontutkinto
Tämän investoinnin tavoitteena on luoda uusi järjestelmä, jonka avulla valtiontutkinto voidaan suorittaa sähköisesti ja jolla varmistetaan objektiivisempi, tarkoituksenmukaisempi ja pätevämpi tapa arvioida hakijoiden tietämystä standardoidun kirjallisen kokeen avulla.
Investointiin on sisällyttävä sellaisen ohjelmistosovelluksen kehittäminen, jonka avulla toteutetaan menettelyt koeaineiston kehittämiseksi valtion suorittamaa tutkimusta varten, koehakemus, koeorganisaatio, suorittaminen ja valtiontutkinnon suorittaminen. Tarkastustodistus on asetettava saataville sähköisesti. Järjestelmän on luotava testaustehtäviä ja -aineistoa koskeva tietokanta, ehdokastietokanta ja varmistettava testien suorittamiseen ja tuloksiin liittyvien raporttien laatiminen. Tällaisen järjestelmän on mahdollistettava kaikkien valtiontutkintojen kehittämiseen ja suorittamiseen liittyvien prosessien jatkuva seuranta ja parantaminen. Zagrebissa, Splitissä, Rijekassa ja Osijekissa sijaitsevissa neljässä testikeskuksessa sijaitsevat testaustilat on varustettava ja annettava käyttöön sekä e-kokeissa että keskitetyssä valintajärjestelmässä (investointi C2.2.R1-I1).
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
Uudistus C2.2 R2 – Uudet palkka- ja työmallit siviili- ja julkishallinnossa
Uudistuksella pyritään ottamaan käyttöön oikeudenmukainen, avoin, johdonmukainen ja taloudellisesti kestävä palkkajärjestelmä valtionhallinnossa ja julkishallinnossa sekä standardoitu, digitoitu ja käyttäjälähtöinen henkilöstöresurssien hallintajärjestelmä. Jotta voidaan ottaa huomioon työn uusi todellisuus, on otettava käyttöön älykäs työskentelymalli, joka tarjoaa virkamiehille tarvittavat välineet ja taidot tehtäviensä suorittamiseksi etänä.
Julkishallinnon ja julkishallinnon palkkojen tilannetta ja vertailua koskevan analyysin perusteella luodaan uusi maksujärjestelmä ja annetaan uusi laki virkamiesten palkoista ja uusi laki julkisten palvelujen palkoista. Uusiin lakeihin sisältyy säännöksiä, joiden tarkoituksena on arvioida työpaikkoja vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja varmistaa palkkojen yhdenmukaistaminen valtionhallinnossa ja julkisissa palveluissa. Uudessa palkkamallissa otetaan käyttöön tulosperusteinen palkitsemisjärjestelmä (työsuoritus). Virkamiesten arviointia ja etenemistä koskevia sääntöjä on muutettava. Suorituskyvyn ja tehokkuuden arviointi muodostaa perustan urakehitykselle ja ylennyksille.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.
Investointi C2.2 R2-I1 – Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen korvausjärjestelmän parantaminen
Tällä investoinnilla otetaan käyttöön uusi palkkausjärjestelmä valtionhallinnossa ja julkisissa palveluissa ja tuetaan samalla alalla toteutettavaa uudistusta. Sen on varmistettava oikeudenmukaisempi järjestelmä virkamiesten näkökulmasta, tehtävä kilpailukykyisemmäksi ja verotuksellisesti kestävämmäksi säilyttämällä kokonaispalkkapaino valtion talousarviossa ja sen järkevämpi jakautuminen.
Perustetaan yksi hallitustenvälinen koordinointielin, joka vastaa kaikkien toimien toimielinten välisestä koordinoinnista ja johon kuuluu asiantuntijaryhmiä, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten edustajat. Nykyistä palkkajärjestelmää ja oikeudellista kehystä on analysoitava ja vertaileva analyysi vertaisjäsenvaltioiden kanssa kehitettävä. Analyysien perusteella on laadittava uusi ehdotus uudeksi palkkajärjestelmäksi ja lainsäädäntökehykseksi, henkilöstöhallinnon tietotekniikkajärjestelmään on sisällytettävä yhdeksän uutta toimintoa ja viestintästrategia on laadittava ja pantava täytäntöön.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
Investointi C2.2 R2-I2 – Hybridityöpaikkojen käyttöoikeusmallin käyttöönotto – älykäs työ
Tämän investoinnin tarkoituksena on ottaa käyttöön malli, jonka avulla virkamiehet voivat työskennellä etänä, jotta voidaan tarjota jatkuva ja korkealaatuinen julkinen palvelu, joka on kaikkien saatavilla, ja lisätä virkamiesten motivaatiota. Sen on luotava innovatiivinen työnkulku, joka perustuu työaikaa ja työskentelypaikkaa koskevaan joustavuuteen julkishallinnon prosessien ja suunnitelmien tarpeiden mukaisesti. Virkamieskuntaa ja työsuhteita koskevia lainsäädännöllisiä järjestelyjä, jotka koskevat sekamuotoisen työn mallin käyttöönottoa julkishallinnossa ja oikeuslaitoksessa (työlaki, virkamieslaki, työsuojelulaki ja ohjesäännöt), on muutettava, jotta työntekijät voivat työskennellä sujuvasti ja jatkuvasti.
Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpide sisältää seuraavat toimet:
-Ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistuminen etätyöehtojen tämänhetkisen tilanteen määrittämiseen sekä johtamiskoulutuksen valmisteluun ja toteuttamiseen.
-Laaditaan ehdotus malliksi ja suunnitelmaksi, joka koskee hybridipääsyä työpaikalla ja jossa on kattava normatiivinen ratkaisu, jotta ulkopuoliset asiantuntijat voivat panna sen täytäntöön.
-Lainsäädäntökehyksen ja työskentelymenetelmien muuttaminen.
-Avoimen julkisen hankintamenettelyn avulla hankitun tietotekniikan (sylimikrot, tabletit, älypuhelimet ja tarvittavat ohjelmistot) hankinta.
-Henkilöstön koulutus.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2023.
Uudistus C2.2 R3 – Suojeluperustan ja arkistoaineiston digitalisaatio
Uudistuksella pyritään parantamaan asiakirjahallintoa viranomaisten toimesta liiketoimintaprosessien parantamiseksi. Toimenpiteen odotetaan mahdollistavan julkishallinnon palvelujen tehokkaamman tarjoamisen käyttämällä toteutettuja tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan yhteentoimivuus ja tietojen jakaminen, kustannusten vähentäminen, liiketoiminnan avoimuus ja kansalaisten oikeuksien suojelu.
Lisäksi viranomaiset aikovat kehittää ja ottaa käyttöön digitaalisen julkisen palvelun, joka tarjoaa pääsyn kulttuuri- ja historiallisia kohteita varten rakennettuihin digitaalisiin suojelutietokantoihin. Lisäksi tarvittavien standardien ja kriteerien kehittämisellä on parannettava julkishallinnon yleistä tehokkuutta tässä yhteydessä. Kansallisen arkistotietojärjestelmän kehittämisen, valtion arkistojen infrastruktuurin ja inhimillisten valmiuksien vahvistamisen sekä asiakirjojen luojien ja omistajien analogisten paperitallenteiden digitointivalmiuksien vahvistamisen tarkoituksena on parantaa digitaalisia julkisia palveluja siten, että asiakirjojen saatavuus nopeutuu ja käyttäjien ja kaikkien asiasta kiinnostuneiden kansalaisten oikeudet toteutuvat paremmin.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
Investointi C2.2 R3-I1 – digitaalisen infrastruktuurin ja julkishallinnon palvelujen hyödyntäminen kehittämällä säilyttämisperustajärjestelmä
Tämän investoinnin tavoitteena on luoda uusi digitaalinen julkinen palvelu sähköinen suojeluperusta), joka liittyy nykyisiin digitaalisiin julkisiin palveluihin (kuten sähköiset kansalaiset, fyysisen suunnittelun tietojärjestelmä), jotta voidaan vähentää hallinnollisia esteitä kulttuuriomaisuuden suojelemista ja säilyttämistä koskevan lain mukaisessa lupamenettelyssä sekä edistää rakennuslupien nopeaa myöntämistä sekä varmistaa avoimuus ja yhdenmukainen menettely asiaankuuluvien asiakirjojen hankkimiseksi koko maassa. Sen on mahdollistettava se, että virkamiehet voivat käsitellä tapaukset nopeammin ja mahdollistaa tehokkaamman julkishallinnon, samalla kun sijoittajat saavat etukäteen tiedon kulttuuriperintöä koskevista vaatimuksista. Investoinnin odotetaan lisäävän kulttuuriomaisuuden suojeluun liittyvää oikeusvarmuutta ja antavan suurelle yleisölle käsityksen suojeluvaatimuksista.
Tähän investointiin on sisällyttävä digitaalisen julkisen tietojärjestelmän kehittäminen sekä digitaalisten säilytyspohjien kehittäminen. On määriteltävä suojeluperustan kehittämistä koskevat standardit, kriteerit ja menetelmät. Digitoidut suojeluperusteet, mukaan lukien täydellinen analyysi kulttuurikohteiden kunnosta, hyödyntämisestä ja suojelutoimenpiteistä, on julkistettava.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C2.2 R3-I2 – Julkisen sektorin digitaalisen infrastruktuurin ja palvelujen parantaminen kehittämällä kansallista arkistotietojärjestelmää ja vahvistamalla kansallista arkistoverkkoa
Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa viranomaisten ja oikeusjärjestelmän luomien asiakirjojen hallinnointia ja arkistointia yhdistämällä olemassa olevat palvelut ja tarjoamalla pääsy kaikille asianomaisille viranomaisille samalla kun varmistetaan kansalaisten oikeuksien suojelu. Suunnitelluilla investoinneilla vähennetään asiakirjoja luovien toimielinten toimitiloista, laitteista ja henkilöresursseista aiheutuvia kustannuksia sekä parannetaan niiden valmiuksia hallinnoida digitaalisia asiakirjoja. Kroatian on yksilöitävä yksiselitteisesti mahdolliset riskit ja niihin liittyvät erityiset tietoturvaan liittyvät lieventävät toimenpiteet, myös silloin, kun ja jos on tarkoitus käyttää kolmansien maiden pilvipalvelujen tarjoajia, joihin sovelletaan muita kuin alueellisia lakeja.
Investointi käsittää kansallisen arkistotietojärjestelmän kehittämisen ja olemassa oleviin sähköisiin palveluihin liittyvän uuden sähköisen arkistopalvelun perustamisen valtion tietoinfrastruktuuriin. Täytäntöönpano käsittää seuraavat toimet:
-Tietoteknisten järjestelmien kehittäminen, mukaan lukien testaus ja tietojen siirtäminen,
-Arkiston kehittäminen digitoitujen tallenteiden tallentamista varten,
-Digitaalisen julkisen palvelun kehittäminen digitoitujen tallenteiden saatavuutta ja käyttöä varten,
-Varastointikapasiteetin vahvistaminen 8 aluehallinnon arkistossa pysyvien paperiarkistojen siirtämiseksi,
-Vahvistetaan inhimillisiä valmiuksia kouluttamalla 19 valtion arkiston ja 120 oikeusviranomaisen henkilöstöä, jotta voidaan parantaa asiakirjojen hallintaa digitaalisessa ympäristössä,
-Arkistoitujen asiakirjojen järjestäminen ja valitseminen oikeusviranomaisissa,
-Sellaisten oikeusviranomaisten suorittama rekisterien hävittäminen, jotka ovat läpäisseet säilytysajan ja joita ei enää käytetä tavanomaisiin liiketoimintaprosesseihin,
-Oikeusviranomaisille jäävien tiettyjen paperiarkistojen digitointi arkistojen digitointia koskevien ammatillisten ohjeiden ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Uudistus C2.2 R4 – Toimiva ja kestävä paikallishallinto
Uudistuksella pyritään luomaan korkealaatuinen ja tehokas paikallis- ja aluehallinnon järjestelmä kannustamalla paikallishallinnon yksiköiden toiminnallista ja todellista integrointia. Uudistuksen odotetaan edistävän julkisten palvelujen parempaa, tehokasta ja avointa tarjoamista kansalaisille ja tarjoavan heille yhtäläiset mahdollisuudet täyttää heidän tarpeensa ja kiinnostuksensa asuinpaikastaan riippumatta.
Asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, Kroatian tasavallan vuoden 2022 valtion talousarvion toteuttamista koskevaa lakia, muutetaan ja otetaan käyttöön rahoitustukimekanismi, jolla kannustetaan sekä toiminnallisia että todellisia sulautumisia. Valtion talousarviossa on varmistettava riittävät varat, jotta vähintään 20 prosenttia paikallishallinnon yksiköistä todella yhdistyy ja vähintään 40 prosenttia paikallishallinnon yksiköistä yhdistyy toiminnallisesti. Mekanismin suunnitteluvaiheessa on määriteltävä joukko mahdollisia yhteisen suorituskyvyn rahoitusmalleja ottaen huomioon paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden lain mukaisesti tarjoamien palvelujen laajuus ja yksiköiden raportoidut tarpeet yhteisten tehtävien suorittamiseen. Tosiasiallisen tai toiminnallisen yhdistämisprosessin onnistunut loppuun saattaminen on edellytyksenä lisävarojen tai yhteisrahoituksen myöntämiselle kansallisesta talousarviosta. Kroatian hallituksen päätöksessä vahvistetaan perusteet ja kannustinten taso ja lisätään todellisia sulautumisia koskevia verokannustimia, kun taas toiminnallisten sulautumisten kannustimet riippuvat sulautumiselle suunniteltujen tehtävien määrästä ja tyypistä.
Muutokset säännöksiin, jotka koskevat paikallis- ja alueviranomaisten rahoitustukimekanismia ja mahdollistavat sulautumisten taloudellisten kannustimien maksamisen.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2022 mennessä.
Investointi C2.2 R4-I1 – Paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden optimoinnin ja hajauttamisen jatkaminen tukemalla toiminnallisia ja todellisia sulautumisia
Tähän investointiin sisältyy tietotekniikkajärjestelmän parantaminen siihen liittyvän uudistuksen tueksi (C2.2 R4) ja korkealaatuisen järjestelmän luominen paikallishallinnon yksiköiden toiminnallisten ja tosiasiallisten sulautumisten edistämiseksi. Niiden on tarjottava kansalaisille palveluja ihmiskeskeisellä ja avoimemmalla tavalla ja vahvistettava heidän hallinnollisia valmiuksiaan, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaammin. Yksiköitä kannustetaan joko suorittamaan tehtäviä yhdessä (toiminnallinen sulautuminen) tai yhdistämään ne tosiasiallisesti muihin paikallisiin itsehallintoyksiköihin tarjoamalla niille riittävästi asiantuntemusta sekä perustamalla taloudellisen kannustinjärjestelmän.
Edellä mainittua ja Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa ”Paikallisen ja alueellisen itsehallinnon järjestelmän optimointi” kehitettyä tietojärjestelmää päivitetään ja annetaan paikallishallinnon yksiköiden käyttöön. Tietotekniikkajärjestelmän on mahdollistettava se, että yksiköt havaitsevat selkeämmin, mitkä tehtävät olisivat tehokkaampia suorittaa yhdessä muiden paikallishallinnon yksiköiden kanssa ja mitkä yksiköt ovat sopivia kumppaneita tehtävien yhteiseen suorittamiseen. Järjestelmän kautta kerättyjä tietoja käytetään myös perustana sellaisten osuuksien tosiasiallisille sulautumisille, jotka ilmaisevat kiinnostusta tällaisiin sulautumisiin.
Paikallishallinnon yksiköt laativat itsearviointilomakkeen ja täyttävät sen käytettävissä olevien tietojen täydentämiseksi. Sulautumisia koskevat suuntaviivat ja suositukset laaditaan edellä mainittujen tietojen perusteella. Järjestelmän on mahdollistettava kattava yleiskuva siitä, mitkä tehtävät voitaisiin suorittaa yhdessä, sekä ehdotettava sulautumismalleja, kuten yhteisen hallintoelimen tai yhteisten toimielinten perustamista. Jos kyseessä on tosiasiallinen sulautuminen, järjestelmässä on annettava tiedot tarvittavista vaiheista ja valittava sopivia kumppaniyksiköitä.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.
H.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
163 |
C2.2. R1 |
V |
Muutettu lainsäädäntökehys keskitettyä valintajärjestelmää varten valtionhallinnossa, virkamiesten tarvittavien pätevyyksien määrittäminen ja nykyaikaisen palvelukseenottojärjestelmän luominen |
Virkamiesten keskitettyä valintajärjestelmää koskevan muutetun lainsäädäntökehyksen voimaantulo, |
|
|
|
Toinen neljännes |
2023 |
Komponentin on sisällettävä seuraavat toimenpiteet:
|
|
164 |
C2.2. R1-I1 |
T |
100 prosenttia kaikista valtion elinten uusista vakinaisista virkamiehistä työskentelee yksinomaan uuden keskitetyn, digitalisoidun ja standardoidun valinta- ja rekrytointijärjestelmän kautta. Järjestelmä on käytettävissä äskettäin kehitetyn tietoteknisen alustan kautta. |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
100 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Virkamiesten keskitetty valintajärjestelmä otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön ennalta laadittujen vastaanottosuunnitelmien pohjalta, jotka perustuvat työmäärän analysointiin ja viranomaisten todellisiin tarpeisiin ottaa palvelukseen tietty virkamiesprofiili. Järjestelmässä on varmistettava, että palvelukseenottomenettelyssä hakijat testataan verkossa, jotta hakijoiden valinta olisi avoimempaa ja objektiivisempaa. |
|
165 |
C2.2. R1-I2 |
T |
100 prosenttia kaikkien julkisten laitosten virkamiehistä, joiden on läpäistävä valtiontutkinto, läpäisee digitaalisesti valtiollisen kokeen uuden koemallin mukaisesti. |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
100 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
100 prosenttia kaikkien julkisten toimielinten virkamiehistä, joiden on läpäistävä valtiontutkinto, läpäisee kokeen täysin digitoidun mallin mukaisesti. Valtiontutkinnon läpäisyprosessi digitalisoidaan, jotta koejärjestelmästä tulisi läpinäkyvämpi, helpommin saatavilla (monessa paikassa eri puolilla maata) ja tehokkaampi. |
|
166 |
C2.2. R2 |
V |
Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkkoja koskevien lakien ja liikkuvuutta koskevien säännösten voimaantulo |
Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkkoja koskevien lakien sekä julkishallinnon virkamiesten vertikaalista ja horisontaalista liikkuvuutta koskevien säännösten voimaantulo |
|
|
|
Toinen neljännes |
2023 |
Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkkoja koskevan uuden lainsäädännön on mahdollistettava virkojen oikeudenmukainen ja avoin arviointi vahvistettujen perusteiden mukaisesti, varmistettava palkkaluokkien ja bonusten yhdenmukaistaminen julkishallinnossa ja julkishallinnossa, vahvistettava kertoimet ammatillisella tasolla työmarkkinaosapuolia kuullen ja otettava käyttöön tulosperusteinen palkitsemisjärjestelmä (työn suoritus). Perustetaan uusi maksujärjestelmä, ja uusiin virkamiesten palkkoja ja julkishallinnon palkkoja koskeviin lakeihin on sisällytettävä säännöksiä, joiden mukaan virat arvioidaan oikeudenmukaisesti ja avoimesti vahvistettujen kriteerien mukaisesti, varmistetaan virkamiesten ja julkisten palvelujen palkkojen yhdenmukaistaminen ja perustetaan työn tuloksiin perustuva palkitsemisjärjestelmä.
|
|
167 |
C2.2. R2-I1 |
T |
Henkilöstöhallintojärjestelmää, julkisten virkamiesten rekisteriä ja keskitettyä palkkajärjestelmää (RegZap – Cop) täydennetään yhdeksällä uudella toiminnolla, joilla digitalisoidaan kaikki asiaan liittyvät prosessit, joilla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan palkkajärjestelmän muuttamista. |
|
Määrä |
0 |
9 |
Toinen neljännes |
2024 |
REGZAP-COP-järjestelmässä kehitetään ja toteutetaan yhdeksän uutta toimintoa (nämä ovat seuraavat: henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia, arviointia, työhistoriaa, urasuunnittelua ja -kehitystä, sisäisiä työmarkkinoita sekä virkamiesten ja virkamatkojen yksilöllistä lähestymistapaa koskevien säädösten laatiminen palkkajärjestelmään ehdotettujen muutosten täytäntöönpanon tukemiseksi. |
|
168 |
C2.2. R2-I2 |
T |
Vähintään 20 prosenttia virkamiehistä työskentelee älykkään työn mallissa |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
20 |
Kolmas neljännes |
2023 |
20 prosenttia virkamiehistä työskentelee jo älykkään työn mallissa, minkä ansiosta he voivat työskennellä etätyönä, jotta voidaan tarjota kaikille avoin jatkuva ja korkealaatuinen julkinen palvelu ja lisätä virkamiesten motivaatiota. |
|
169 |
C2.2. R2-I2 |
T |
Vähintään 60 prosenttia virkamiehistä, jotka ovat saaneet koulutusta älykkään työskentelyn menetelmistä |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
60 |
Kolmas neljännes |
2023 |
Virkamiehistä 60 prosenttia on koulutettu älykkään työn malliin, ja heillä on tarvittavat taidot etätyöskentelyyn, jotta voidaan tarjota kaikille avoin jatkuva ja korkealaatuinen julkinen palvelu ja lisätä virkamiesten motivaatiota. |
|
170 |
C2.2. R3 |
V |
Sähköisen säilytyspalvelun perustaminen |
Sähköisten palvelujen säilyttäminen täysin toimivalla ja helposti saatavilla olevalla digitaalisella julkisella palvelulla |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Digitaalisen infrastruktuurin ja julkishallinnon palvelujen luomisen myötä säilyttämispohjien järjestelmän kehittäminen parantaa asiakirjojen hallintaa viranomaisten ja muiden asiakirjojen laatijoiden toimesta, sillä ne ovat olennaisia tukitoimintoja kaikissa liiketoimintaprosesseissa. Järjestelmä mahdollistaa julkishallinnon palvelujen tehokkaamman tarjoamisen käyttämällä toteutettuja tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan yhteentoimivuus ja tietojen jakaminen, kustannusten alentaminen, liiketoiminnan avoimuus ja kansalaisten oikeuksien suojelu.
|
|
171 |
C2.2. R3 |
V |
Kansallisen arkistotietojärjestelmän perustaminen |
Täysin toimiva ja käytettävissä oleva kansallinen arkistotietojärjestelmä |
|
|
|
Toinen neljännes |
2024 |
On perustettava kansallinen arkistotietojärjestelmä, jonka avulla voidaan parantaa viranomaisten ja muiden asiakirjojen luojien suorittamaa asiakirjahallintoa, joka on kaikkien liiketoimintaprosessien keskeinen tukitoiminto. |
|
172 |
C2.2. R3-I1 |
T |
Luodaan 60 julkisesti saatavilla olevaa suojeluperustaa monimutkaisimmille kulttuuri- ja historiallisille kohteille, joilla on suuri arvo. |
|
Määrä |
0 |
60 |
Toinen neljännes |
2026 |
60 e-säilytysperustaa on luotu ja julkaistu. Sähköinen suojeluperusta on digitaalinen asiantuntija-aineisto, joka sisältää graafisen ja tekstiosan, joka kattaa tunnistamisen, tilanneanalyysin, arvonlisäyksen ja säilyttämistoimenpiteet tietyn maantieteellisen alueen kulttuuri- ja historiallisten arvojen osalta. Kaavoitusasiakirjojen on tyypistä ja alueesta riippuen sisällettävä tietoja suojelupohjasta, mukaan lukien toimenpiteet alueen kiinteiden kulttuuriesineiden suojelemiseksi.
|
|
173 |
C2.2. R3-I2 |
T |
600 asiakirjan laatijaa käyttää arkistotietojärjestelmää |
|
Määrä |
0 |
600 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 600 luovan työn tekijää, jotka käyttävät kansallista tietojärjestelmää asiakirjojen hallinnointiin ja tallentamiseen. Ministeriö analysoi ja raportoi järjestelmään pääsevien yksittäisten luovan työn tekijöiden lukumäärää koskevat tiedot.
|
|
174 |
C2.2. R4 |
V |
Lainsäädäntökehysten muuttaminen paikallishallinnon yksiköiden vapaaehtoisen toiminnallisen tai tosiasiallisen sulautumisen kannustamiseksi ja Kroatian hallituksen päätöksen tekeminen perusteista, joilla myönnetään verokannustimia vapaaehtoisille toiminnallisille tai tosiasiallisille sulautumille |
Lainsäädäntökehyksen voimaantulo |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Muutetussa oikeudellisessa kehyksessä ja rahoitustukimekanismissa on kannustettava paikallishallinnon yksiköiden toimivaa ja tehokasta yhdistämistä varmistaen samalla, että valtion talousarviossa on riittävästi varoja, jotta voidaan edistää taloudellisesti paikallishallinnon yksiköistä lasketun vähintään 20 prosentin osuuden tosiasiallista yhdistämistä eli vähintään 40:n yhdistämistä vuoteen 2026 mennessä. Tällöin toiminnallisesti sulautetut paikallishallinnon yksiköt säilyttävät ennen sulautumista käytettävissään olevat määrärahat vähintään kahden vuoden ajan, kannustimien on katettava myös kertaluonteiset yhdistämiskustannukset ja tarjottava lisävaroja seuraavien viiden vuoden aikana saavutettujen säästöjen perusteella. Lisäksi kannustimiin, jotka koskevat todellisia paikallishallinnon yksiköiden sulautumia, on sisällyttävä viiden vuoden aikana tehtävät kertaluonteiset pääomansiirrot, joita infrastruktuurihankkeisiin keskittyvien paikallishallinnon yksiköiden on käytettävä. Kroatian hallituksen päätöksessä vahvistetaan perusteet ja kannustinten taso ja lisätään todellisia sulautumisia koskevia verokannustimia, kun taas toiminnallisten sulautumisten kannustimet riippuvat sulautumiselle suunniteltujen tehtävien määrästä ja tyypistä. Kroatian tasavallan hallituksen päätöksen hyväksymisen jälkeen virallisessa lehdessä julkaistaan virallinen kutsu paikallisille ryhmille, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa vapaaehtoiseen toiminnalliseen tai tosiasialliseen sulautumiseen. |
|
175 |
C2.2. R4-I1 |
V |
Tukimekanismi vapaaehtoisille toiminnallisille ja todellisille yhteyksille ja täydellisen tukijärjestelmän luominen yksiköiden toiminnallista ja tehokasta yhteenkytkemistä varten |
Käytössä on kattava tukimekanismi paikallishallinnon yksiköiden toiminnallisia/tosiasiallisia sulautumisia varten |
|
|
|
Toinen neljännes |
2025 |
Paikallisten yksiköiden toimialaan kuuluvan toiminnallisen optimointiprosessin tukeminen on saatettu päätökseen, ja seuraavat tehtävät ja tukitoimenpiteet on suoritettu:
|
I. KOMPONENTTI 2.3: YHTEISKUNNAN JA JULKISHALLINNON DIGITAALINEN SIIRTYMÄ
Kroatia on 20. sijalla vuonna 2020 digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI), ja julkisten palvelujen verkkosaatavuudessa on parantamisen varaa. Kroatian heikko digitaalinen yhteenliitettävyys haittaa myös maan digitaalitalouden kehitystä ja edistää kaupunki— ja maaseutualueiden välistä digitaalista kuilua.
Tämän komponentin tavoitteena on tukea Kroatian talouden ja yhteiskunnan digitaalista siirtymää. Siihen sisältyy uudistuksia ja investointeja, joilla digitalisoidaan julkishallintoa, lisätään julkisten verkkopalvelujen tarjontaa ja tarjotaan pääsy gigabittiyhteysverkkoihin alueilla, joihin markkinoiden toimintapuute vaikuttaa, maaseutualueet mukaan luettuina.
Tällä komponentilla vastataan maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta parantaa digitaalisen infrastruktuurin ja palvelujen saatavuutta (maakohtainen suositus 2, 2020) ja investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään, erityisesti nopeisiin laajakaistayhteyksiin (maakohtainen suositus 3, 2020).
Komponenttiin kuuluu neljä uudistusta ja 20 investointia.
I.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C2.3.R1: Kroatian digitaalistrategia ja toimielinten välisen yhteistyön ja koordinoinnin vahvistaminen yhteiskunnan ja talouden digitaalisen siirtymän onnistumiseksi
Uudistuksen tavoitteena on ohjata Kroatian yhteiskunnan ja talouden digitalisaatiota seuraavan vuosikymmenen aikana. Se muodostaa strategisen kehyksen eli Kroatian vuoteen 2030 ulottuvan digitaalistrategian, jossa vahvistetaan kehys digitaaliseen siirtymään tehtäville investoinneille ja määritellään strategiset tavoitteet seuraavilla aloilla: I) talouden digitaalinen siirtymä, ii) julkishallinnon ja oikeuslaitoksen digitalisointi, iii) digitaalinen yhteenliitettävyys/laajakaistaisten sähköisten viestintäverkkojen kehittäminen ja iv) digitaalisten taitojen ja digitaalisten työpaikkojen kehittäminen.
Uudistuksella perustetaan myös mekanismi, jolla koordinoidaan yhteiskunnan ja talouden digitalisaatiota tukevien hankkeiden valmistelua ja täytäntöönpanoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja jossa annetaan suuntaviivat investointien selkeää priorisointia ja arviointiperusteita varten.
Uudistus C2.3.R2: Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on tukea digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamista ja helpottaa kansalaisten/yritysten ja julkishallinnon välistä vuorovaikutusta. Uudistuksella pyritään myös ottamaan käyttöön edistyneitä data-analytiikkaa kansallisessa hallinnossa, jotta voidaan tukea datavetoista päätöksentekoa hallinnon kaikilla tasoilla.
Vaikka Kroatian viranomaiset käyttävät tällä hetkellä satoja eri rekistereitä ja tietokantoja, uudistuksen odotetaan luovan edellytykset keskusrekisterin (yhteentoimiva keskusjärjestelmä) perustamiselle ydinrekistereiden yhteenliittämiseksi (sijoitus C2.3.R2.I1) sekä sellaisen keskustietokannan perustamiselle, joka mahdollistaa kehittyneiden tietojen analysoinnin toimivaltaisten viranomaisten käyttöön (Investointi C2.3.R2.I2).
Uudistuksen odotetaan tuovan systeemisiä muutoksia yhteentoimivien järjestelmien kehittämiseen kansallisella tasolla ja datavetoiseen päätöksentekoon. Sen odotetaan myös parantavan laadukkaiden julkisten palvelujen tarjoamista verkossa yrityksille ja kansalaisille.
Toimenpiteessä määritellään organisaatio- ja hallintorakenne keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän hallinnointia varten sekä luettelo yhteentoimivuuden keskusjärjestelmään liitettävistä sähköisistä palveluista. Se kehittää myös ekosysteemiä tietojen keräämiseksi, prosessoimiseksi, analysoimiseksi, näyttämiseksi ja jakamiseksi, jotta kansallisessa hallinnossa voidaan ottaa käyttöön data-analytiikka uutena tapana toimia kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.
Investointi C2.3.R2-I1: Keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän perustaminen
Tämän investoinnin tavoitteena on luoda keskusrekisteri viranomaisille, jotta voidaan korjata nykyinen hajanaisuus (jossa viranomaiset käyttävät satoja rekistereitä) perustamalla yhteentoimiva keskusjärjestelmä, joka yhdistää perusrekisterit eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) mukaisesti.
Investointiin on sisällyttävä sellaisen kansallisen keskusportaalin perustaminen, joka yhdistää vähintään kahdeksan olemassa olevaa julkista keskeistä rekisteriä (kuten syntymä-, asuinpaikka- ja sotaveteraanirekisteri) yhteentoimivaan keskusrekisteriin. Keskusrekisterin on varmistettava, että eri rekistereistä saatavat tiedot kootaan yhteen yhteentoimivaan rekisteriin ja että ne ovat viranomaisten, kansalaisten ja yritysten käytettävissä.
Keskusrekisterin on myös mahdollistettava asetuksen (EU) 2018/1724 (yhteistä digitaalista palveluväylää koskeva asetus) liitteessä II lueteltujen 21 hallinnollisen menettelyn tarjoaminen verkossa.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C2.3.R2-I2: Keskitetyn tietovaraston ja yritysanalytiikkajärjestelmän perustaminen
Tämän investoinnin tavoitteena on rakentaa keskushallinnon tietovarasto (DWH), jonka odotetaan parantavan tiedonhallintajärjestelmää helpottamalla tietojen keruuta standardoiduissa muodoissa sekä tietojen käsittelyä, analysointia ja jakamista viranomaisten (kuten valtion ja paikallishallinnon yksiköiden) kesken. Alustan on mahdollistettava reaaliaikainen data-analyysi ja tuotettava kehittyneet data-analyysivälineet (kuten ennalta määritellyt liiketoimintaindikaattorit, tulostaulut ja päivittäiset raportit), joiden odotetaan parantavan merkittävästi datavetoista päätöksentekoa kaikilla kansallisen hallinnon tasoilla.
Osa tietovarastosta on myös oltava kansalaisten ja yritysten käytettävissä, jotta yksityinen sektori voi rakentaa ja kehittää lisäarvopalveluja, jotka perustuvat heidän saatavilleen asetettuihin tietoihin ja analyyttisiin välineisiin.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C2.3.R3-I1: Yhteisen palvelukeskuksen parantaminen
Investoinnin tavoitteena on laajentaa valtion pilvipalvelun (yhteisen palvelukeskuksen (CDU)) kapasiteettia, jotta käyttäjämäärää voitaisiin lisätä huomattavasti ja jotta sitä voitaisiin parantaa kehittämällä uusia toimintoja, joihin kuuluvat seuraavat:
-Foorumi sovellusten kehittämistä, toteuttamista ja testaamista varten käyttäjille,
-Tieto- ja viestintätekniikan tukifoorumi,
-Keskitetty tietoturvallisuuden seurantajärjestelmä tieto- ja viestintäinfrastruktuurin mahdollisten turvallisuustapahtumien hallintaa varten,
-Biometrinen todennusalusta, jolla perustetaan käyttäjien oikeuksien ja henkilöllisyyden hallinnan keskusjärjestelmään integroitu biometrinen tunnistuspalvelu,
-Alusta, jolla luodaan ja hallita helposti käyttäjien verkkosivustojen digitaalista sisältöä ja jolla on ominaisuuksia intuitiivista indeksointia, sisällön hakemista ja hakemista, muotoa, uudelleentarkastelua, julkaisemista ja keskustelufoorumeita varten,
-Alusta, jolla kehitetään lohkoketjuteknologiaa valtion pilvipalveluja varten Euroopan lohkoketjupalveluinfrastruktuurin mukaisesti.
Yhteisen palvelukeskuksen (CDU) alusta sisällytetään yhteiseen eurooppalaiseen data-avaruuteen, jotta datan ja palvelujen turvallinen säilytys, käyttö ja muuttaminen EU:n tasolla on mahdollista.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C2.3.R3-I2: Poliisin valmiuksien vahvistaminen kyberrikollisuuden torjumiseksi
Investoinnin tavoitteena on vahvistaa sisäasiainministeriön valmiuksia torjua tietoverkkorikollisuutta.
Investointiin sisältyy poliisin erityislaitteiden hankinta digitaalisen todistusaineiston analysointia varten, erikoiskoulutus poliiseille kyberhyökkäysten havaitsemiseksi ja torjumiseksi sekä yrityksiin ja kansalaisiin kohdistuvan yleisen ennaltaehkäisykampanjan toteuttaminen kyberrikollisuutta koskevan tietoisuuden lisäämiseksi.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C2.3.R3-I3: Keskitetyn palvelupisteen perustaminen kaikkia sähköisiä julkisia neuvontapalveluja varten
Investoinnin tavoitteena on luoda keskitetty palvelupiste, jolla yhdenmukaistetaan ja keskitetään kaikkien julkishallintojen verkkopalvelujen neuvontapalvelujärjestelmä. Keskitetyn palvelupisteen odotetaan tarjoavan kansalaisille ja yrityksille uuden, parannetun palvelun, jonka avulla he voivat viestiä julkishallintojen kanssa ja jonka avulla käyttäjät voivat helposti löytää pyydetyt tiedot. Keskitetyllä palvelupisteellä on myös ominaisuuksia, joiden avulla käyttäjät voivat lähettää palautetta, arvioida vuorovaikutuksen laatua virkamiesten kanssa ja jälkiarviointia, minkä odotetaan muuttavan Kroatian julkishallinnon ja sen käyttäjien vuorovaikutusta.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C2.3.R3-I4: CEZIH-terveystietojärjestelmien lujittaminen
Investoinnin tavoitteena on Kroatian tasavallan keskustietojärjestelmän (CEZIH) parantaminen. Järjestelmää käyttävät kaikki terveydenhuoltojärjestelmän toimijat (kuten sairaalat, lääkintähenkilöstö, lääkärikoulut, kansanterveyslaitokset, apteekit, laboratoriot).
Investoinnin on erityisesti siirrettävä järjestelmä valtion pilvipalveluun (yhteinen palvelukeskus) ja luotava katastrofien palautusratkaisuja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja terveysalan keskustietojärjestelmän jatkuvan, luotettavan ja turvallisen toimintatavan varmistamiseksi.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C2.3.R3-I5: Digitaalisen henkilökortin käyttöönottohanke
Investoinnin tavoitteena on edistää sähköisten allekirjoitusten käyttöä kansalaisten ja julkishallinnon välisessä vuorovaikutuksessa. Toimenpiteen ansiosta sähköisten henkilökorttien käyttäjät voivat allekirjoittaa asiakirjoja mobiilialustoilla.
Se perustaa digitaalisen identiteetin hallintajärjestelmän (IDP) ja mobiilin allekirjoitusjärjestelmän, joka antaa etävarmenteita hyväksytylle sähköiselle allekirjoitukselle. Tällaisen varmenteen myöntäminen on ennakkoedellytys asiakirjojen allekirjoittamiselle sähköisesti mobiilialustoilla tai mobiilisovelluksissa.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C2.3.R3-I6: Investoinnit valtion tietoinfrastruktuureihin
Tämän investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa ja laajentaa Kroatian viranomaisten käyttämän kansallisen tietoinfrastruktuuriverkon (DII-verkko) kapasiteettia tarjota verkkopalveluja kansalaisille ja yrityksille.
Investointiin sisältyy sellaisen uuden turvallisen verkkoarkkitehtuurin suunnittelu, joka vastaa viranomaisten tarpeita ja yhdistää kaikki käyttäjät yhteen verkkoon. Uuden verkon on erityisesti varmistettava laajakaistayhteys erittäin suuren kapasiteetin verkkoon (10Gbps) kaikille viranomaisille. Jotta voidaan varmistaa järjestelmän kaikkien instituutioiden jatkuva yhteenliitettävyys, investoinnilla nykyaikaistetaan verkon seurantakeskusta (NOC) ja luodaan järjestelmä, joka on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemänä päivänä viikossa ja joka tarjoaa käyttäjille teknistä vianetsintää ja apua.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi C2.3.R3-I7: Aluesuunnittelun, rakentamisen ja valtion omaisuuden parantaminen digitalisoinnin avulla
Investoinnin tavoitteena on parantaa aluesuunnittelua ja valtion omaisuutta koskevaa tietojärjestelmää (ISPU), jotta voidaan luoda yhdennetty aluesuunnittelun tietojärjestelmä ja mahdollistaa yksittäisten hankkeiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien menettelyjen digitointi aina hankkeen sijainnin määrittelystä tarvittavien lupien hankkimiseen.
Toimenpiteen on myös mahdollistettava satelliittikuvien hankkiminen Kroatian korkean resoluution alueelta ja digitaalisten aluesuunnitelmien kehittäminen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi C2.3.R3-I8: Digitaalisen mobiilialustan luominen
Tämän investoinnin tavoitteena on luoda digitaalinen digitaalinen palvelualusta, jonka avulla kansalaiset voivat helposti käyttää julkisia verkkopalveluja älypuhelimissaan. Nykyiset eCitizens-palvelut on kehitetty henkilökohtaisia tietokoneita varten, eikä niitä tällä hetkellä ole mukautettu mobiililaitteisiin, joten mobiilisovelluksiin mukautettu alusta on tarpeen.
Tällä investoinnilla, jossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja standardeja, luodaan alusta, joka tarjoaa standardoidun tavan tarjota julkisia palveluja mobiilialustoilla (kuten syntymätodistuksen pyytäminen, asuinpaikan todistamista koskeva pyyntö, osoitteenmuutoksen rekisteröinti; moottoriajoneuvon rekisteröinti). Se yhdistää kaikki asiaan liittyvät rekisterit ja tietokannat keskitettyyn tiedonsiirtoon (GSB). Investoinnin on myös mahdollistettava kansallisen tunnistusjärjestelmän (National Identification Authentication System, NIAS) päivittäminen siten, että se vastaa mobiilialustojen uusimpia todennustrendejä ja ottaa käyttöön nykyaikaisia biometrisiä sovellusmenetelmiä.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi C2.3.R3-I9: Uuden alustan perustamisesta Kroatian tasavallan sähköisiä julkisia hankintoja koskevaa tiedotetta varten
Tämän investoinnin tavoitteena on perustaa uusi verkkoalusta sähköistä hankintajärjestelmää varten, jotta voidaan tukea julkisten hankintojen digitalisointia ja panna täytäntöön komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/1780 (sähköiset lomakkeet) vahvistetut uudet vakiolomakkeet julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten julkaisemista varten.
Investoinnilla nykyaikaistetaan Kroatian julkisten hankintojen sähköisen mainonnan (EOJN) tietotekniikka-alusta, joka perustuu tällä hetkellä vanhentuneeseen teknologiaan ja joka ei tue asianmukaisesti julkisten hankintamenettelyjen tehokasta toteuttamista. Toimenpiteen avulla on erityisesti voitava yhdistää kaikki hankintamenettelyt (hankintasuunnitelmasta menettelyn suorittamisen kautta tietoihin, jotka koskevat tehtyihin sopimuksiin perustuvia maksuja) ja ottaa käyttöön verkossa tehdyt valitukset (sähköiset muutoksenhaut) pakollisina ja mahdollisuus maksujen suorittamiseen verkossa. Investoinnilla luodaan myös kehys tiettyjen pakollisten vähimmäiskriteerien ja -tavoitteiden (kuten strategisten, ympäristöystävällisten tai innovatiivisten julkisten hankintojen) noudattamisen seuraamiseksi.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C2.3.R3-I10: CES:n digitalisointi ja tietokoneistaminen (eHZZ)
Investoinnin tavoitteena on digitalisoida Kroatian työvoimapalvelu (CES – HZZ), joka tällä hetkellä toimittaa suurimman osan asiakirjoista paperimuodossa ilman automaattista asiakirjojen digitaalista tallennusjärjestelmää. Investoinnin odotetaan luovan digitaalisen identiteetin hallintajärjestelmän, henkilöstöhallinnon järjestelmän ja digitalisoivan CES:n arkistot.
Investoinnilla automatisoidaan ja digitalisoidaan täysin CES:n liiketoimintaprosessit uusilla tietoteknisillä ratkaisuilla, joilla nopeutetaan ja automatisoidaan CES:n työtä, parannetaan kaikkien yritystietojen turvallisuutta ja mahdollistetaan sähköisten asiakirjojen sekä digitaalisten ja biometristen allekirjoitusten liikkuminen ja keskitetty käsittely.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C2.3.R3-I11: HZMO:n (eHZMO) tieto- ja viestintätekniikkatuki
Tämän investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) vanhentunutta tietotekniikkajärjestelmää ja digitalisoida sen keskeiset liiketoimintaprosessit. Toimenpiteen odotetaan lisäävän HZMO:n tehokkuutta ja tukevan sen laadukkaiden palvelujen tarjontaa.
Investoinnilla rakennetaan uusi tietotekninen järjestelmä, jolla tuetaan ydinprosesseja ja johon sisältyy moduuleja seuraavien hallinnoimiseksi:
-eläke- ja lapsietuuksia koskevat laskelmat,
-rahoitusosuudet ja maksutiedot,
-edunsaajan tiedot,
-muutoksenhaku, muutoksenhakumenettelyt ja riidat,
-digitaalinen dokumentaatio ja arkistot,
-analyyttiset ja kirjanpidolliset tiedot,
-rahoitustoimet,
-hankinta-, hankinta- ja tilausmenettelyt,
-velka ja vastuu (ostajat/tavarantoimittajat),
-omaisuudenhoito.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C2.3.R3–I12 HZMO:n arkistojen digitalisointi (eArhiva)
Investoinnin tavoitteena on digitalisoida Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) arkistot. Toimenpiteen odotetaan parantavan merkittävästi HZMO:n työn yleistä tuloksellisuutta ja arkistojen hallinnoinnin kustannustehokkuutta, joka perustuu tällä hetkellä suurelta osin manuaaliseen hakuun. Investoinnilla perustetaan digitaalinen arkistonhallintajärjestelmä ja yksi ainoa paikka arkistojen pysyvää säilyttämistä varten. Investoinnin tarkoituksena on digitoida olemassa olevaa aineistoa mutta myös perustaa keskusjärjestelmä, jonka avulla kaikki uudet tuotteet voidaan digitalisoida ja tallentaa digitaaliseen arkistojärjestelmään.
HZMO:lla on tällä hetkellä käytössään noin 4,5 miljoonaa tiedostoa. Investoinnin on tarkoitus digitoida 1 000 000 aktiivista tiedostoa (noin 50 000 000 sivua).
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C2.3.R3-I13: Verohallinnon digitalisaatio
Tämän investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa verohallinnon tietojärjestelmää, jotta voidaan kehittää käyttäjäystävällinen verkkoalusta, johon sekä verovelvolliset että verohallinnon virkamiehet pääsevät käsiksi, mikä lisää verohallinnon tehokkuutta.
Investoinnilla parannetaan verohallinnon tieto- ja viestintäteknistä infrastruktuuria ja kehitetään foorumi, joka mahdollistaa verohallinnon liiketoimintaprosessien automatisoinnin. Alustan on myös tarjottava data-analytiikkaa ja tuettava verohallinnon tulevia tarpeita, parannettava tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin turvallisuutta ja varmistettava toiminnan jatkuvuus kriisitilanteissa.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C2.3.R3-I14: Muiden maksujärjestelmien kuin käteisrahan käyttöönotto taloudessa sähköisten laskujen avulla, joissa on integroitu sähköinen arkisto ja aktiivinen verokirjanpito
Tämän investoinnin tavoitteena on luoda sähköinen verokirjanpitojärjestelmä, jonka tavoitteena on vähentää veronmaksajien hallinnollista taakkaa.
Investoinnilla perustetaan uusi tietojärjestelmä viranomaisten laatimien muiden kuin käteismaksujen sähköisten laskujen (sähköisten laskujen) kirjaamiseksi verohallinnon tietojärjestelmään. Investoinnilla on myös perustettava kehittynyt sähköinen alv-kirjanpitojärjestelmä,
Investoinnin odotetaan osaltaan yksinkertaistavan veroilmoituksia vähentämällä tarvittavien lomakkeiden määrää ja tukemalla verosäännösten noudattamista.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Investointi C2.3.R3-I15: Luodaan matkailusovellusratkaisuja, joiden tavoitteena on vähentää yrittäjiä hallinnollisesti ja muuttaa matkailumalli kestäväksi
Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää matkailualan julkisen tietojärjestelmän (e-tourism) uusia tietoteknisiä välineitä, joiden avulla voidaan hallinnoida tehokkaasti matkailun kehitystä ja tukea alan kestävyyttä.
Investoinnilla jatketaan Kroatian matkailun kestävän kehityksen seurantajärjestelmän (CROSTO) digitalisointia kehittämällä digitaalinen matkakohteen kehityksen seurantajärjestelmä (Euroopan matkailun indikaattorijärjestelmä (ETIS) matkakohteiden kestävää hallinnointia varten) matkakohteiden kestävyyden seuraamiseksi.
Investoinnilla edistetään myös matkailualan yritystietouden parantamista eri lähteistä, kuten keskitetystä matkailurekisteristä, e-Visitor-järjestelmästä tai CROSTO-järjestelmästä, saatujen tietojen avulla.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi C2.3.R3-I16: Urheilun ja vapaa-ajan prosessien digitalisointi paikallis- ja aluetasolla
Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa matkailu- ja urheiluministeriön käyttämää tietojärjestelmää (ISS), jotta kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien pääsy järjestelmään helpottuisi erityisesti paikallis- ja aluetasolla. Sen tarkoituksena on myös tukea sähköisten menettelyjen ja sähköisten palvelujen kehittämistä urheilualalla toimiville kansalaisille ja sidosryhmille.
Investoinnin on täytettävä seuraavat vaatimukset:
-Ottamaan käyttöön sovellusmoduulin, jonka avulla urheiluseuroilla on suora pääsy urheilualan tietojärjestelmän perusrekistereihin ja -rekistereihin sekä mahdollisuus tallentaa asiaankuuluvia tietoja, kuten urheilutietoja ja urheilijoiden lääkärintarkastuksia koskevia asiakirjoja;
-Ottamaan käyttöön digitaalisia välineitä ja digitaalisia menettelyjä urheiluohjelmien julkisen rahoituksen valvomiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla prosessin yhdenmukaistamiseksi, yksinkertaistamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi myös paikallis- ja aluetasolla.
-Perustetaan sovellusmoduuli urheilua ja terveysurheilua koskevien tietojen keruuta varten, mukaan lukien perusrekisterin perustaminen terveyspainotteista liikuntaa varten (esimerkiksi olemassa olevia ohjelmia ja ammattihenkilöstöä koskevien tietojen kirjaaminen).
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Uudistus C2.3.R4: Yhteyksien vahvistaminen yhteiskunnan ja talouden digitaalisen siirtymän kulmakivenä
Uudistuksen tavoitteena on tasoittaa tietä kotitalouksien ja sosioekonomisten vaikuttajien gigabittiyhteyksiä tarjoavien sähköisten viestintäverkkojen saatavuudelle eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukaisesti.
Uudistuksella pyritään varmistamaan sähköisen viestinnän sääntely- ja strategiakehyksen oikea-aikainen ja kattava täytäntöönpano hyväksymällä sähköistä viestintää koskeva laki eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä annetun direktiivin (EU) 2018/1972 säännösten mukaisesti ja toteuttamalla Kroatian kansallisen laajakaistasuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2021-2027.
Uudistuksessa on tarkoitus yksilöidä ja poistaa gigabittiyhteysverkkojen, myös 5G-verkkojen, rakentamiseen liittyviä hallinnollisia rasitteita ja sääntelyesteitä, jotta voidaan kannustaa investoimaan 5G-verkkojen käyttöönottoon.
Tällä uudistuksella täydennetään investointeja digitaalisiin yhteyksiin laajakaistayhteyksien avulla kiinteissä ja kehittyneissä langattomissa ja matkaviestinverkoissa, myös käyttämällä 5G-teknologiaa.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C2.3.R4-I1: Laajakaistainfrastruktuurin kehittämistä koskevaan kansalliseen puiteohjelmaan kuuluvien hankkeiden täytäntöönpano alueilla, joilla ei ole riittävää kaupallista kiinnostusta investointeihin
Tämän investoinnin tavoitteena on kaventaa Kroatian digitaalista kuilua lisäämällä kansallista laajakaistan kattavuutta gigabittiyhteyksillä alueilla, joilla kaupallinen kiinnostus on riittämätöntä laajakaistainfrastruktuurin kehittämistä koskevan kansallisen puiteohjelman mukaisesti. Lisää investointeja yhteenliitettävyyteen odotetaan rahoitettavan muista kansallisista tai EU:n rahastoista, jotta voidaan saavuttaa EU:n gigabittitavoitteet.
Investoinnilla pyritään varmistamaan, että kotitaloudet ja tärkeimmät sosioekonomiset tekijät alueilla, joilla kaupallinen kiinnostus on riittämätöntä (valkoiset NGA-alueet), pääsevät gigabittiyhteysverkkoihin. Investointiin on tarkoitus sisällyttää noin 20 paikallishallinnon yksikköä koskevaa hanketta, jotka kattavat noin 700 000 asukasta ja noin 124 000 kotitaloutta. Hankkeiden tarkka lukumäärä ja kattavuus on tarkoitus määrittää sen jälkeen, kun hankepyynnöt ja hankkeiden valinta on toteutettu.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C2.3.R4-I2: Passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentaminen
Investoinnin tavoitteena on lisätä gigabittiverkkojen saatavuutta (5G-yhteydet) maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla, joilla ei ole kaupallista kiinnostusta näiden verkkojen rakentamiseen.
Siihen sisältyy passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentaminen, kuten erillisten antennimastojen rakentaminen, kuitu- tai mikroaaltosiirtokapasiteetin tarjoaminen matkaviestinverkon liittämiseksi tukiasemiin. Sen on mahdollistettava 5G-verkkojen kehittäminen sen kattamilla alueilla, ja sen on oltava kaikkien käytettävissä yhtäläisin ehdoin.
Investointi on tarkoitettu maaseutualueille, jotka sijaitsevat maakunnissa, joiden sosioekonomiset indikaattorit ovat alhaisimmat (heikot demografiset, sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet verrattuna kansalliseen keskiarvoon).
Investoinnin avulla rakennettavan infrastruktuurin hallinnointi on toteutettava yksinomaan voittoa tavoittelemattomalta pohjalta, jotta voidaan varmistaa, että infrastruktuurin vuokrauksesta saatavat tulot kattavat kaikki infrastruktuurin käyttö- ja ylläpitokustannukset. Jos vuokratulot ylittävät kustannukset, ylijäämä on suunnattava uuden infrastruktuurikapasiteetin laajentamiseen tai rakentamiseen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
I.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
176 |
C2.3. R1 |
V |
Kroatian digitaalistrategia |
Kroatian digitaalistrategian voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Kroatian digitaalistrategiassa 2030 määritellään selkeästi strategiset tavoitteet ja painopisteet, jotka muodostavat perustan toimien määrittelylle seuraavilla aloilla: julkishallinnon ja oikeuslaitoksen digitalisointi; laajakaistaisten sähköisten viestintäverkkojen kehittäminen; kehitetään digitaalisia taitoja ja digitaalisia työpaikkoja. |
|
177 |
C2.3. R2
|
V |
Keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän alustojen perustaminen |
Digitaalisen yhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskustoimiston (SDURDD) raportti siitä, että alustat ovat toiminnassa ja käytössä |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Keskitetyssä kansallisessa yhteentoimivuusportaalissa on oltava luettelo kaikista saatavilla olevista palveluista, ja tietovaraston on oltava käytössä. |
|
178 |
C2.3. R2-I1 |
V |
Keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän perustaminen |
Digitaalisen yhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskustoimiston (SDURDD) raportti siitä, että järjestelmä on toiminnassa ja käytössä |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Yhteentoimivan keskusjärjestelmän on oltava toiminnassa käyttöä varten, mukaan lukien yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen liitteessä II lueteltujen 21 hallinnollisen menettelyn tarjoaminen verkossa. |
|
179 |
C2.3. R3-I1 |
T |
Valtion pilvipalvelujen parantaminen |
Digitaalisen yhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskustoimiston (SDURDD) raportti |
Määrä |
0 |
6 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
6 uusien toimintojen on oltava käytössä valtion pilvipalvelussa (CDU) ja käyttäjien saatavilla:
|
|
180 |
C2.3. R3-I1 |
T |
Käyttäjien määrän kasvu yhteisessä palvelukeskuksessa |
|
Määrä |
0 |
450 |
Toinen neljännes |
2026 |
-450 uutta käyttäjää integroidaan yhteiseen palvelukeskukseen. |
|
181 |
C2.3. R3-I2 |
V |
Kyberturvallisuutta koskeva pilottihanke |
Sisäasiainministeriön raportti |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
On toteutettava järjestelmästressitestiä koskeva pilottihanke, jossa simuloidaan ”kyberriippuvaisia” ja ”kyberkäyttöisiä” rikoksia.
|
|
182 |
C2.3. R3-I2 |
V |
Kyberturvallisuuden julkinen ennaltaehkäisykampanja |
Sisäasiainministeriön raportti |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2024 |
Tietoverkkorikollisuuden ilmenemismuodoista ja ehkäisytoimenpiteistä on järjestettävä julkinen ennaltaehkäisykampanja, jota seurataan seuraavien indikaattoreiden avulla:
|
|
183 |
C2.3. R3-I3 |
V |
Keskitetyn palvelupisteen perustaminen |
Digitaalisen yhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskustoimiston (SDURDD) raportti keskitetyn palvelupisteen perustamisesta ja käytöstä |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Perustetaan keskitetty asiointipiste (JKC), joka tarjoaa kansalaisille ja yrityksille tietoa ja asiakastukea yhdessä keskitetyssä paikassa, ja se on otettava käyttöön. |
|
184 |
C2.3. R3-I4 |
V |
CEZIH-tietojärjestelmä |
Terveysministeriön raportti |
|
|
|
Toinen neljännes |
2023 |
Kroatian keskitetyn terveystietojärjestelmän on oltava toimintavalmis valtion pilvipalvelussa (CDU) tapahtuvaa käyttöä varten. |
|
185 |
C2.3. R3-I5 |
T |
Digitaalinen henkilökortti sähköinen allekirjoitus |
Digitaalisen turvallisuuden viraston (AKD) raportti |
Määrä |
0 |
300 000 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Etähyväksytylle sähköiselle allekirjoitukselle on täytynyt myöntää 300 000 varmennetta. |
|
186 |
C2.3. R3-I6 |
V |
Valtion tietoinfrastruktuurin (DII) verkoston perustaminen |
Digitaalisen yhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskustoimiston (SDURDD) raportti |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Parannetun valtion tietoinfrastruktuurin verkon (DII), jonka käytettävyyteen, luotettavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ominaisuudet ovat parantuneet, on oltava käyttövalmis. |
|
187 |
C2.3. R3-I6 |
T |
Valtion tietoinfrastruktuurin (DII) uudet käyttäjät |
SDURDD:n raportti |
Määrä |
36 |
136 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähintään 100 uutta käyttäjää on liitettävä valtion tietoinfrastruktuuriverkkoon kussakin paikassa, jossa he käyttävät verkkoresursseja, tarjoamalla kuituinfrastruktuuria kuhunkin sijaintipaikkaan sekä päätelaitteita. |
|
188 |
C2.3. R3-I7 |
T |
Digitaaliset aluesuunnitelmat |
MPGI:n raportti |
Määrä |
0 |
570 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Luodaan 570 seuraavan sukupolven aluesuunnitelmaa (digitaaliset aluesuunnitelmat) |
|
189 |
C2.3. R3-I7 |
V |
Paikkatietosuunnitelmia koskevan tietojärjestelmän päivittäminen |
MPGI:n raportti |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Aluesuunnitteluun, rakentamiseen ja valtion omaisuuteen liittyvien menettelyjen digitalisointia varten on otettava käyttöön sähköisiä moduuleja osana aluesuunnittelun tietojärjestelmää. |
|
190 |
C2.3. R3-I8 |
T |
Digitaaliset sähköiset julkiset palvelut, jotka on integroitu uuteen mobiilialustaan |
SDURDD:n raportti siitä, että 20 sähköistä palvelua on integroitu ja käytössä |
Määrä |
0 |
20 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Vähintään 20 sähköistä palvelua on integroitava mobiilialustaan ja niiden on oltava käyttövalmiita, mukaan lukien seuraavat: Syntymätodistusta koskeva pyyntö; Pyytää asuinpaikkaa koskevaa todistetta; Rahoituksen hakeminen korkea-asteen opintoihin; Julkiseen korkeakouluun pääsyä koskevan ensimmäisen hakemuksen jättäminen; Tutkintotodistusten, todistusten tai muiden opintoja tai kursseja koskevien todisteiden akateemista tunnustamista koskeva pyyntö; Ilmoitus tällaisten etuuksien kannalta merkityksellisten sosiaaliturvaetuuksien saajan henkilökohtaisessa tai ammatillisessa tilanteessa tapahtuneista muutoksista; Eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskeva pyyntö; Tuloveroilmoitusten tekeminen; Osoitteenmuutoksen rekisteröinti; Jäsenvaltiossa peräisin olevan tai siellä jo rekisteröidyn moottoriajoneuvon rekisteröinti vakiomenettelyllä; Merkkien hankkiminen valtion tieinfrastruktuurin käyttöä varten: viranomaisen tai laitoksen myöntämät aikamaksut (vinjetti), matkaperusteiset maksut (tietullit); Viranomaisen tai laitoksen myöntämien päästömerkkien hankkiminen; Eläke-etuuksien ja eläke-etuuksien hakeminen pakollisista järjestelmistä; Tietopyyntö pakollisista eläkejärjestelmistä maksettavista eläkkeistä; Ilmoitus liiketoiminnasta, toimiluvasta, liiketoiminnan muutoksesta ja liiketoiminnan lopettamisesta, johon ei liity konkurssi- tai likvidaatiomenettelyjä, lukuun ottamatta liiketoiminnan ensimmäistä rekisteröintiä kaupparekisteriin ja lukuun ottamatta perustuslaillisia menettelyjä tai yhtiöiden myöhempiä hakemuksia; Työnantajan (luonnollisen henkilön) rekisteröinti pakollisiin eläke- ja vakuutusjärjestelmiin Työntekijöiden rekisteröinti pakollisiin eläke- ja vakuutusjärjestelmiin; Tuloveroilmoitusten tekeminen; Tuloveroilmoitusten tekeminen; Ilmoitus sosiaaliturvajärjestelmästä työntekijän työsopimuksen päättämisestä, lukuun ottamatta menettelyjä, jotka koskevat työntekijän sopimuksen joukkoirtisanomista; Palkansaajien sosiaaliturvamaksujen maksaminen; Matkustaminen, jolla on oikeus todisteluun. |
|
191 |
C2.3. R3-I9 |
V |
Uuden julkisia hankintoja koskevan alustan ja mobiilisovelluksen perustaminen |
Ensimmäinen julkisen hankintamenettelyn käynnistäminen uudella sähköisen tarjouskilpailun alustalla |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2023 |
Julkisten hankintamenettelyjen uusi alusta ja mobiilisovellus ovat toiminnassa, ja julkinen hankintamenettely käynnistetään uudella sähköisen tarjouskilpailun alustalla. |
|
192 |
C2.3. R3-I10 |
V |
CES:n digitaalisen identiteetin ja henkilöstöhallinnon järjestelmät |
CES/HZZ:n raportti |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
CES:n digitaalisen identiteetin hallintajärjestelmän ja digitaalisten henkilöresurssien hallintajärjestelmän on oltava toiminnassa ja toiminnassa. |
|
193 |
C2.3. R3-I10 |
V |
CES:n digitalisoinnin loppuun saattaminen |
CES/HZZ:n raportti |
|
|
|
Toinen neljännes |
2026 |
CES:n digitalisoinnin on oltava saatettu päätökseen: turvallisuushäiriöiden ja tapahtumien hallintajärjestelmä ja ydinprosessin tukijärjestelmä on perustettava, e_Advisor-järjestelmä ja arkistohankkeen digitointi on saatettava päätökseen ja perustettava kirjanpitojärjestelmä ja digitaalisen asiakirjahallintahankkeen loppuun saattaminen. |
|
194 |
C2.3. R3-I11 |
V |
Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) päivitetty tietotekniikkajärjestelmä |
HZMOn raportti |
|
|
|
Toinen neljännes |
2026 |
Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) uusi tietotekniikkajärjestelmä ja ydintoimintaprosessit ovat toiminnassa. |
|
195 |
C2.3. R3-I12 |
V |
Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) digitaaliset arkistot |
HZMO:n digitaalisten arkistojen hallinnointijärjestelmän luovutustiedot |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Digitaalisten arkistojen hallinnointijärjestelmän (digitaalisen arkiston hallintajärjestelmä) on oltava toiminnassa. |
|
196 |
C2.3. R3-I12 |
T |
Uusien digitaalisten arkistojen sivumäärä |
HZMO:n digitaalisesti skannattujen ja indeksoitujen sivujen luovutustietue |
Määrä |
0 |
50 000 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
50 000 000 sivua kansallisista arkistoista on skannattu ja indeksoitu uusissa digitaalisissa arkistoissa. |
|
197 |
C2.3. R3-I13 |
V |
Uusi verohallinnon tietojärjestelmä |
Valtiovarainministeriön ja verohallinnon täytäntöönpanokertomus, jossa todetaan, että uusi verohallinnon tietojärjestelmä on toiminnassa |
|
|
|
Toinen neljännes |
2026 |
Uuden verotietojärjestelmän on oltava toiminnassa uusilla toiminnoilla (mukaan lukien uusi data-analyysialusta, uusi käyttäjäkokemuksen suunnittelu veronmaksajille ja veroviranomaisille, joilla on parannettu tieto- ja viestintätekninen infrastruktuuri, kaikkien näihin toimintoihin liittyvien prosessien digitalisointi prosessin yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi, liiketoiminnan turvallinen jatkuminen kriisitilanteissa, tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin turvallisuuden parantaminen, konsolidoitu ja optimoitu tietoliikenneinfrastruktuuri). |
|
198 |
C2.3. R3-I13 |
T |
Uuden järjestelmän kautta digitaalisesti toteutettujen veronmääritys- ja veronkantomenettelyjen prosenttiosuus |
Valtiovarainministeriön raportti – Verohallinto |
% (prosenttiosuus) |
0 |
80 |
Toinen neljännes |
2026 |
80 prosenttia nykyisistä veronmääritys- ja veronkantomenettelyistä on toteutettava digitaalisesti uuden nykyaikaistetun verotietojärjestelmän kautta. |
|
199 |
C2.3. R3-I14 |
V |
Sähköisen laskutuksen ja verkkopohjaisen alv-kirjanpidon järjestelmä |
Valtiovarainministeriön raportti – Verohallinto |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Uuden sähköisten laskujen rekisteröintijärjestelmän Verohallintoon (B2B-malli ja julkisissa hankinnoissa verovelvolliset) ja sähköisen alv-kirjanpidon on oltava toiminnassa ja käyttövalmiina. |
|
200 |
C2.3. R3-I15 |
T |
Matkailualan tietojärjestelmän uudet välineet |
Matkailu- ja urheiluministeriön raportti (minttu) |
Määrä |
0 |
4 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Uusien välineiden on oltava toimintakykyisiä:
|
|
201 |
C2.3. R3-I16 |
T |
Urheilualan tietojärjestelmän uudet sovellusmoduulit |
Matkailu- ja urheiluministeriön raportti (minttu) |
Määrä |
0 |
3 |
Ensimmäinen neljännes |
2026 |
Parannettuun urheilualan tietojärjestelmään (ISS) sisällytetään kolme uutta sovellusmoduulia:
|
|
202 |
C2.3. R4 |
V |
Liitettävyysinvestointien lupamenettelyn optimointi |
Tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
Tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä on tuettava lupaprosessin optimointia ja mahdollistettava sähköisen viestinnän infrastruktuurin esittäminen aluesuunnitelmissa. Uudessa kehyksessä on puututtava erittäin suuren kapasiteetin verkkojen, myös 5G-verkkojen, rakentamiseen liittyviin hallinnolliseen taakkaan ja sääntelyesteisiin. |
|
203 |
C2.3. R4-I1 |
V |
Laajakaistaliityntäinfrastruktuurin kehittämistä koskevan kansallisen kehyksen (ONP) mukaisten hankkeiden täytäntöönpanoa koskevat avustussopimukset |
Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön (MSTI) raportti |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2023 |
ONP:n 20 hankkeen avustussopimukset allekirjoitetaan valintaprosessin tuloksena. |
|
204 |
C2.3. R4-I1 |
T |
Kotitalouksien laajakaistayhteydet valkoisilla NGA-alueilla
|
Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön (MSTI) raportti |
Määrä |
386 000 |
486 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 100 000 uutta kotitaloutta valkoisilla NGA-alueilla, joilla on vähintään 100 Mbit/s laajakaistayhteys (päivitettävissä 1 gigaan) käyttäjän suuntaan (lataus) |
|
205 |
C2.3. R4-I2 |
V |
Allekirjoitettu avustussopimus passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentamiseksi |
Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön (MSTI) raportti |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2023 |
Avustussopimuksen allekirjoittaminen ja passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentamista koskevan hankkeen toteutuksen aloittaminen |
|
206 |
C2.3. R4-I2 |
T |
Väestö, jolla on pääsy 5G-verkkoon |
Meri-, liikenne- ja infrastruktuuriministeriön (MSTI) raportti |
% (prosenttiosuus) |
0 |
80 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 80 prosenttia hankkeen piiriin kuuluvasta maaseutualueesta ja harvaan asutusta alueesta (jolla keskimääräinen väestömäärä on alle 20/km²) on katettava 5G-mobiilisignaalilla. |
J. KOMPONENTTI 2.4: VALTION VAROJEN HOIDON PARANTAMINEN
Valtion omistamien yritysten osuus on noin 7 prosenttia koko talouden arvonlisäyksestä ja 4 prosenttia kokonaistyöllisyydestä. Kun otetaan huomioon valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän huomattava merkitys Kroatian taloudessa, valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän parantaminen ja valtion varojen salkun jatkuva väheneminen voivat johtaa kokonaistuottavuuden selvään nousuun.
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin tavoitteena on edistää talouskehitystä ja lisätä valtion omistamien yritysten yleistä tehokkuutta seuraavin toimenpitein:
-Valtion omistamien yritysten määrän vähentäminen edelleen.
-Valtion kiinteistöjen hallinnan parantaminen.
-Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan kansallisen sääntelykehyksen mukauttaminen OECD:n suosituksiin perustuviin kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin.
-Kroatian tasavallan ja keskushallinnon enemmistöomistuksessa olevien yritysten hallintotavan parantaminen ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisen koordinoinnin parantaminen.
-Vahvistetaan inhimillisiä valmiuksia valvoa valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä.
Komponentilla tuetaan maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän parantamista sekä valtion omistamien yritysten ja ei-tuotannollisten omaisuuserien myynnin tehostamista (maakohtainen suositus 4, 2019). Komponentti edistää myös ERM II:een liittymisen jälkeisiä sitoumuksia valtion omistamien yritysten hallinnoinnin vahvistamiseksi.
J.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C2.4 R1 – Kroatiaa erityisesti kiinnostavien valtionyhtiöiden luettelon tarkistaminen
Uudistuksen tavoitteena on järkeistää valtion omistajuutta ottamalla käyttöön uusi omistuspolitiikka, jossa vahvistetaan strategisia omaisuuseriä koskevat kriteerit, ja päivittämällä luettelo valtio-omisteisista yrityksistä, jotka ovat erityisen kiinnostuneita Kroatiasta, ja julkaisemalla perustelut päätökselle pitää yritys luettelossa.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.
Uudistus C2.4 R2 – Hallinto- ja ohjausjärjestelmän parantaminen Kroatian tasavaltaa ja keskushallinnon enemmistöomistuksessa olevia yrityksiä koskevissa valtion omistamissa yrityksissä.
Kun otetaan huomioon valtion omistamien yritysten merkitys Kroatian taloudelle, uudistuksen tavoitteena on parantaa valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää.
Uudistukseen sisältyy uusi valtion omistamia yrityksiä koskeva laki, jolla pannaan täytäntöön OECD:n suositukset, erityisesti: yhdenmukaistetaan valtion omistamien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeva sääntelykehys; ii) perustaa keskuskoordinointiyksikön omistajuuspolitiikan täytäntöönpanoa varten keskipitkällä aikavälillä ; ja iii) valtion omistamien yritysten hallituksen riippumattomuuden ja riippumattomuuden vahvistaminen.
Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2024 mennessä.
Uudistus C2.4 R3 – Inhimillisten valmiuksien vahvistaminen valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien valvomiseksi
Uudistuksella pyritään parantamaan valtionhallinnon inhimillisiä valmiuksia koulutuksen avulla valtion omistamien yritysten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettamiseksi ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisen koordinoinnin parantamiseksi.
Uudistukseen on sisällyttävä toimenpiteitä institutionaalisten valmiuksien vahvistamiseksi kouluttamalla virkamiehiä, joilla on erityisosaamista riippuen siitä, millä talouden alalla valtio-omisteiset yritykset toimivat.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Uudistus C2.4 R4 – Kroatian kannalta erityisen tärkeiden valtionyritysten määrän vähentäminen
Uudistuksen tavoitteena on edelleen vähentää niiden valtion omistamien yritysten määrää, jotka eivät ole Kroatian kannalta erityisen kiinnostavia, myymällä niitä julkisen tarjouskilpailun kautta sen jälkeen, kun näiden yritysten osakkeiden myyntiä haittaavat esteet on tarvittaessa poistettu.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Uudistus C2.4 R5 – Valtion omaisuuden hallinnan optimointi
Uudistuksen päätavoitteena on lisätä valtion omistamien kiinteistöjen kaupallistamista ja virtaviivaistamista sekä niistä saatavia tuottoja kehittämällä hallinnollinen tietotekniikkajärjestelmä valtion omistaman kiinteistösalkun hallinnointia varten. Uudistuksen odotetaan nopeuttavan valtion varojen aktivointia ja tehostavan niiden käyttöä.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
J.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
207 |
C2.4. R1 |
V |
Kroatian hallituksen uusi päätös Kroatian kannalta erityisen tärkeistä valtionyrityksistä |
Kroatian kannalta erityisen kiinnostavien valtio-omisteisten yritysten tarkistetun luettelon julkaiseminen vahvistettujen kriteerien mukaisesti |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Hallitus hyväksyy ja julkaisee uuden päätöksen, jossa määritellään uusi luettelo Kroatian kannalta erityisen tärkeistä valtion omistamista yrityksistä. Päätöksessä on oltava selvitys siitä, miksi yhtiö säilytetään luettelossa. Julkisesti noteeratut yhtiöt, joiden yleisen edun olemassaoloa ei ole osoitettu, siirretään rakenneuudistus- ja myyntikeskuksen (CERP) salkkuun omaisuuserien muuttamiseksi rahaksi.
|
|
208 |
C2.4. R2 |
V |
Valtion omistamia yrityksiä koskeva uusi oikeudellinen kehys, johon sisältyvät OECD:n suositukset. |
Valtion omistamia yrityksiä koskevan lain voimaantuloa koskeva säännös sekä asiaa koskeva päätös ja säännökset |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2024 |
Valtion omistamien yritysten hallintoa koskevaan uuteen oikeudelliseen kehykseen on sisällyttävä
|
|
209 |
C2.4. R3 |
T |
Koulutussuunnitelma vastuuministeriöille ja keskuskoordinointiyksiköille hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevissa toimissa |
|
Määrä |
0 |
40 |
Toinen neljännes |
2026 |
Koulutusta on annettava vähintään 40 työntekijälle, ja koulutuksen on katettava yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeva uusi sääntelykehys; taloushallintoa ja kirjanpitoa koskeva koulutus ja perehdyttäminen uuteen raportointijärjestelmään; tietyillä aloilla ja toimialoilla tapahtuvien teknologisten muutosten seuranta sekä sääntelyn muutokset ja erilaisten tilastollisten välineiden käyttö sekä tietokantatyön mallintaminen ja automatisointi. Näiden koulutusten yleisenä tavoitteena on oltava hyvän omistajuuden hallinnan edistäminen. |
|
210 |
C2.4. R4 |
T |
Sellaisten 90 valtion omistaman yrityksen myynti, joilla ei ole erityistä merkitystä Kroatian tasavallalle ja joita CERP hallinnoi |
|
Määrä |
0 |
90 |
Toinen neljännes |
2026 |
Osa valtion omistamista yrityksistä, joilla ei ole erityistä merkitystä Kroatialle ja jotka voidaan myydä ja jotka eivät suunnittele rakenneuudistusprosessia, on toteutettava myyntimainontaa julkisen tarjouskilpailun kautta, suoria tarjouksia osakkeenomistajille etuosto-oikeuden tapauksessa ja osakkeiden tarjouksia säännellyillä pääomamarkkinoilla.
|
|
211 |
C2.4. R4 |
T |
Sellaisten CERP:n salkkuun kuuluvien 20 valtion omistaman yrityksen myynti, joita ei tällä hetkellä ole myytävissä. |
|
Määrä |
0 |
20 |
Toinen neljännes |
2026 |
Jäljellä oleville valtio-omisteisille yrityksille, jotka eivät ole erityisen kiinnostavia Kroatialle ja joiden osakkeet/osuudet eivät ole tällä hetkellä myytävissä, toteutetaan kaikki toimet niiden voimassa olevien säännösten poistamiseksi, jotka estävät näiden yritysten osakkeiden/osuuksien luovuttamisen. Lisäksi, kun kyseisten yhtiöiden osakkeiden varaus on peruutettu, jos varauksen kohteena olevia osakkeita ei luovuteta entisille omistajille, ne luovutetaan välittömästi laissa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. |
|
212 |
C2.4. R5 |
V |
Kehitetään tietotekniikkajärjestelmä ja menetelmä valtion omistamien omaisuussalkkujen vähentämiseksi ja käyttämättömien valtion varojen aktivoimiseksi nopeammin ja tehokkaasti. |
Kehitetty ja toteutettu tietotekniikkajärjestelmä ja menetelmät |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Tietotekniikkajärjestelmän kehittäminen valtion omistaman kiinteistösalkun hallinnointia ja hallinnointia varten on saatettava päätökseen.
|
|
213 |
C2.4. R5 |
T |
Valtion omaisuuden kaupallistamisen, virtaviivaistamisen ja aktivoinnin lisääminen |
|
Määrä |
0 |
4 500 |
Toinen neljännes |
2026 |
Valtion omistaman omaisuuden hoitamisen tarkoituksena on tukea ei-strategisen valtion omistaman kiinteistösalkun supistamista Kroatiassa ja ottaa nopeammin ja tehokkaammin käyttöön käyttämätön valtion omaisuus, mikä lisää niiden kaupallisia tai sosiaalisia tuloksia/tuottoja.
|
K. KOMPONENTTI 2.5: NYKYAIKAISEN OIKEUDEN SOVELLUS TULEVIIN HAASTEISIIN
Yksi Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyistä keskeisistä strategisista tavoitteista on sellaisen tehokkaan ja toimivan oikeusjärjestelmän aikaansaaminen, joka edistää talouden kehitystä ja vastaa kansalaisten odotuksiin oikeusvaltioperiaatteen lujittamisesta edelleen. Komponenttiin kuuluu yksi keskeinen uudistus, jolla pyritään vähentämään käsittelyruuhkaa ja lyhentämään tuomioistuinmenettelyjä.
Komponentilla tuetaan maakohtaista suositusta, jonka mukaan oikeudenkäyntien kestoa on edelleen lyhennettävä ja tuomioistuinten sähköistä viestintää parannettava (maakohtainen suositus 4, 2019 ja maakohtainen suositus 4, 2020).
Komponenttiin kuuluu yksi uudistus ja kuusi investointia.
K.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus: C2.5.R1: Oikeusjärjestelmän tehostaminen kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi.
Uudistuksen tavoitteena on luoda oikeudellinen, organisatorinen ja teknologinen kehys, joka auttaa vähentämään käsittelyruuhkaa ja lyhentämään tuomioistuinmenettelyjä ja jossa keskitytään oikeusjärjestelmän avoimeen ja tehokkaaseen hallintoon.
Uudistus sisältää seuraavat lainsäädännölliset ja menettelyihin liittyvät muutokset:
-Erityistuomioistuinten vuotuiset toimintasuunnitelmat, jotka toimivat ohjenuorana tuomioistuimille parempien tulosindikaattoreiden saavuttamisessa. Toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa valvoo oikeus- ja julkishallintoministeriö.
-Muutetaan konkurssilakia ja kuluttajan maksukyvyttömyyslakia maksukyvyttömyysmenettelyjen tehostamiseksi, selvittäjien nimitysjärjestelmän parantamiseksi ja palvelun suorittamisen valvomiseksi, pannaan täytäntöön direktiivi (EU) 2019/1023 ja muutetaan konkurssilain 212 §:ää, joka koskee maksukyvyttömyysmenettelyjä.
-Oikeusalaa koskevan lainsäädäntökehyksen muuttaminen keskittyen seuraaviin seikkoihin:
oSiviiliprosessilakiin ja hallintoriitoja koskevaan lakiin tehtävät muutokset, joilla pyritään lyhentämään tuomioistuinkäsittelyä, nopeuttamaan hallintoriitojen ratkaisemista, vähentämään asioiden kulkua ja vähentämään kustannuksia;
oHyväksytään uusi oikeudenkäyntimenettelylaki, jotta voidaan helpottaa kansalaisten mahdollisuuksia saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, varmistaa oikeussuojakeinojen laatu ja avoimuus sekä poistaa oikeudellinen epävarmuus;
oNotaareista annetun lain muuttaminen siten, että tavoitteena on nykyaikaistaa notaarien liiketoimintaa tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen avulla;
oMaarekisterilain muuttaminen asioiden sähköistä käsittelyä varten, jotta asiat voitaisiin jakaa tehokkaammin tuomioistuimissa;
oMuutetaan tuomioistuimia koskevaa lakia ja tuomioistuimia ja tuomioistuimia koskevaa lakia, joissa sallitaan tuomareiden erikoistuminen ja erikoistuneiden perheyksiköiden perustaminen kunnallisiin tuomioistuimiin, jotta voidaan varmistaa oikeussuojan tehokkaampi taso heikoimmassa asemassa oleville sosiaaliryhmille ja lapsille, ja joilla tarkistetaan asiantuntemuksen ja tulkintojen tarjoamisen edellytyksiä, joista pakollisen ammatillisen koulutuksen järjestelmä on tärkeä piirre. Toimivalta päättää asemaa koskevista kysymyksistä siirretään tuomioistuimilta oikeus- ja hallintoministeriölle, ja valvonta- ja vastuuvelvollisuusjärjestelmää vahvistetaan.
-Tuomareiden työtä koskevien uusien puitevertailuarvojen hyväksyminen. Niissä säädetään suuremmasta määrästä asioita, jotka on ratkaistava, jotta voidaan kannustaa käsittelemään useampia, erityisesti vanhoja asioita. Lisäksi otetaan käyttöön aktiivinen asianhallintaväline tietyissä tuomioistuimissa, Zagrebin siviilituomioistuin mukaan luettuna, tehokkuuden lisäämiseksi. Se laatii tarkistuslistoja, mukaan lukien tunnistus- ja itsearviointivälineet, jotka perustuvat kansainväliseen oikeudelliseen huippuosaamiseen.
Uudistukseen on sisällyttävä seuraavat organisaatiomuutokset:
-Neljän sovittelukeskuksen perustaminen Zagrebin, Splitin, Osijekin ja Rijekan kauppatuomioistuimiin ja sovittelulain muuttaminen tarkoituksena edistää edelleen vapaaehtoista sovittelua riita-asioiden ja hallintoriitojen yhteydessä lyhentämällä asioiden kestoa ja kustannuksia.
-Otetaan oikeusalan akatemian oikeusalan virkamiehille ja oikeusviranomaisten virkamiehille tarkoitetun oikeusalan koulutusohjelman puitteissa käyttöön uusia koulutusohjelmia, joissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:
oKehitetään erilaisia taitoja (tuomioistuinten päälliköiden johtamis- ja johtamistaidot, tuomioistuinten hallintopäälliköiden johtamistaidot ja tuomioistuinten henkilöstön viestintätaidot – kolme ohjelmaa).
oOikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien edistäminen laadukkaan koulutuksen avulla Kroatian oikeuslaitoksessa.
oMaksukyvyttömyystuomareille tarkoitetut erityiskoulutusohjelmat ja perheoikeuden tuomareiden koulutuskurssit.
Uudistus sisältää seuraavat tekniset muutokset, joita tuetaan investoinneilla C2.5 R1-I1, C2.5 R1-I2 ja C2.5 R1-I3.
-Rikosprosessilain muuttaminen siten, että mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö rikosoikeudenkäynneissä, mukaan lukien etäkuulemisten käyttöönotto, mahdollisuus antaa verkossa todistajanlausuntoja rikoksen uhreille, mahdollisuus olla yhteydessä asianajajiin suojatun videoyhteyden kautta ja tutkintavankeudessa olevien syytettyjen kuulemisten valmistelu sekä sähköisen viestinnän käyttöönotto.
-Sähköisten välineiden ja riittävien hallinnollisten valmiuksien tarjoaminen valtion tuomarineuvostolle (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja syyttäjäneuvostolle (Državnoodvjetničko vijeće, DOV) kummankin neuvoston työn laadun parantamiseksi. Henkilöstöresursseja lisätään 50 prosenttia (vähintään 4 henkilöä) ja DSV ja DOV kytketään yhteiseen kiinteistörekisteriin ja kiinteistörekisteriin (ZIS) ja verohallinnon tietojärjestelmään, jotta voidaan luoda tehokas mekanismi valtion virkamiesten varallisuusilmoitusten tarkastamista varten.
Uudistus on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Investointi C2.5.R1-I1 – Tuomioistuimen asianhallintajärjestelmän (eSpis) parantaminen.
Investoinnin tavoitteena on parantaa edelleen eSpis-järjestelmää (yhdessä kaikkien moduulien, erityisesti sähköisen viestinnän, jotta mahdollistetaan sähköinen viestintä kaikille oikeudenkäynteihin osallistuville osapuolille) ja siirtyä kohti keskitettyä laitteisto- ja ohjelmistoratkaisua, jotta tulevat päivitykset ja kehityksen kestävyys olisivat parempia ja edullisempia, mutta myös eSpis-järjestelmän vakautta, toimivuutta ja turvallisuutta.
Investointi sisältää uusien toimintojen lisäämisen eSpis-järjestelmään oikeusjärjestelmän digitalisoinnin parantamiseksi:
-Asiakirjojen täydellinen sähköinen toimittaminen sähköisille kansalaisille, käyttäjäpostilaatikko sekä tiedot sähköisestä jakelusta, jos asiakirjat toimitetaan fyysisesti,
-Käyttäjäkokemuksen paraneminen panemalla täytäntöön toimintasuunnitelma, joka sisältää suosituksia teknisistä ja tietoteknisistä näkökohdista (hallinto- ja liiketoimintaprosesseja koskevat suositukset ja tekniset suositukset),
-Uusi yhdennetty arkkitehtuuri yhteisessä palvelukeskuksessa (valtion pilvipalvelut) järjestelmän pullonkaulojen vähentämiseksi, vakauden lisäämiseksi ja yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi muiden järjestelmien kanssa.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C2.5.R1-I2 – Maarekisteritietojärjestelmän ja kiinteistörekisterin parantaminen
Tavoitteena on lisätä maarekisterin ja kiinteistörekisteritietokannan (BZP) välillä olevien linkitettyjen tietojen määrää ja laatua nykyisestä 3,86 prosentista 60 prosenttiin ja tehostaa maarekisterimenettelyjä ottamalla käyttöön tekoälyyn perustuva ohjelmistomoduuli (virtuaalinen avustaja) sekä tarjota kansalaisille ja yrityksille käyttäjätukea ja kannustimia maarekisterin ja kiinteistörekisterin aseman sääntelemiseksi. Investoinnin kokonaistavoitteena on 100 prosentin toteutusaste (60 prosenttia vuoteen 2026 mennessä).
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C2.5.R1-I3 – Kehitetään työkalupakki tuomioistuinten päätösten julkista julkaisemista ja hakemista varten.
Investoinnin tavoitteena on luoda järjestelmä, jolla julkaistaan kaikki tuomioistuinten päätökset, joissa on automaattinen ennakkoanonymisointi erityisillä ohjelmistoilla, ja julkaistaan ne yhdessä julkisesti saatavilla olevassa portaalissa, jossa on yksityiskohtaisia hakuvaihtoehtoja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä noudattaen.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C2.5.R1-I4 – Zagrebin oikeusaukiota koskevan hankkeen suunnittelu ja toteutus oikeussuojan saatavuuden sekä kaupallisten menettelyjen ja hallinnollisten kiistojen tehokkuuden parantamiseksi.
Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa fyysistä infrastruktuuria ja varmistaa Zagrebiin sijoittautuneiden kauppa- ja hallintotuomioistuinten asianmukaiset työolot siirtämällä Zagrebissa sijaitsevat hallinto- ja kauppatuomioistuimet keskeiseen paikkaan. Sovittelun vahvistamiseen tähtäävän uudistustoimenpiteen toteuttamiseksi on lisäksi tarpeen säätää asianmukaisista infrastruktuurivaatimuksista sovittelukeskuksen toimintaa varten. Keskus on tarkoitus sijoittaa myös oikeuslaitoksen aukiolle.
Investointiin on sisällyttävä 50 000 m²:n suuruisen maanalaisen autotallin ja 24 000 m²:n rakennuksen rakentaminen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investoinnit: C2.5.R1-I5: Toteutetaan energiatehokkuustoimenpiteitä oikeusviranomaisten vanhentuneiden laitosten kunnostamiseksi.
Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa ja tehostaa joidenkin Kroatian oikeus- ja rikosviranomaisten työtä toteuttamalla energiatehokkuustoimenpiteitä, joilla edistetään vihreää siirtymää. Oikeusjärjestelmän 20 rakennuksen on täytettävä energian järkiperäistä käyttöä ja lämpösuojaa koskevat vaatimukset. Investointi koskee keskimäärin vähintään keskipitkän perustason peruskorjausta, joka määritellään rakennusten kunnostamisesta annetussa komission suosituksessa (EU) 2019/786 ja jonka tuloksena primäärienergian kysyntä vähenee vähintään 30 prosenttia; tai saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennyksen välittömissä ja välillisissä kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna ennakkoon syntyviin päästöihin. Lisäksi pääsy rakennuksiin on mukautettava vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Tässä investoinnissa etusijalle asetetaan oikeusviranomaisten sijainti taloudellisesti heikommin kehittyneissä Kroatian osissa.
Tämä investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
Investoinnit: C2.5.R1-I6: Oikeusalan tietojärjestelmän vakaa ja häiriönsietokykyinen tietotekniikkainfrastruktuuri.
Tämän investoinnin tavoitteena on päivittää ja konsolidoida nykyisiä sovelluksia valtion pilvipalveluihin (yhteinen palvelukeskus) ja kehittää edelleen oikeuslaitoksen tietojärjestelmien infrastruktuuria, jotta varmistetaan toimintasuunnitelmien täysimääräinen täytäntöönpano kansallisella ja EU:n tasolla. Perustetaan uusi verkkoarkkitehtuuri ja asennetaan uusia verkkolaitteita tietojärjestelmien turvallisuuden parantamiseksi ja tarvittavan verkkokapasiteetin tukemiseksi (erityisesti tietotekniikkajärjestelmien siirtyessä valtion pilvipalveluihin ja sovellusten suuremman vakauden vuoksi). Kaikkien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten on oltava varustettuja ja niiden on täytettävä etäkuulustelun edellytykset.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
K.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
214 |
C2.5. R1 |
V |
Sähköiset välineet ja riittävät hallinnolliset valmiudet valtion tuomarineuvostolle (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja syyttäjäneuvostolle (Državnoodvjetničko vijeće, DOV) |
Sähköiset välineet ja riittävät hallinnolliset valmiudet valtion tuomarineuvostolle (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja syyttäjäneuvostolle (Državnoodvjetničko vijeće, DOV) |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Valtion tuomarineuvostolla (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja syyttäjäneuvostolla (Državnoodvjetničko vijeće, DOV) on käytössä sähköisiä välineitä ja riittävät hallinnolliset valmiudet kummankin neuvoston työn laadun parantamiseksi. Niiden henkilöresursseja on lisättävä 50 prosentilla vuoden 2021 perustasoon verrattuna (palvelemalla vähintään neljä henkilöä), ja DSV:n ja DOV:n liittäminen yhteiseen kiinteistörekisteriin ja kiinteistörekisteriin (ZIS) ja verohallinnon tietojärjestelmään on otettava käyttöön tehokas mekanismi valtion virkamiesten varallisuusilmoitusten tarkastamista varten. |
|
215 |
C2.5. R1 |
V |
Konkurssilakiin ja kuluttajien maksukyvyttömyyslakiin tehdyt muutokset |
Konkurssilain ja kuluttajakonkurssilain voimaantulo |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
Konkurssilakiin ja kuluttajien maksukyvyttömyyslakiin tehtävät muutokset (julkaiseminen virallisessa lehdessä), joilla varmistetaan maksukyvyttömyysmenettelyjen tehostaminen, parannetaan selvittäjien organisaatio- ja nimitysjärjestelmää sekä palvelun suorittamisen valvontaa, estävät covid-19-pandemian olosuhteista johtuvan tapausten määrän mahdollisen kasvun ja konkurssilain 212 §:n muuttamisen, joka liittyy takaisinsaantimenettelyihin. |
|
216 |
C2.5. R1 |
V |
Hyväksytyt muutokset rikosprosessilakiin |
Rikosprosessilain muutosten voimaantulo |
|
|
|
Toinen neljännes |
2022 |
Rikosprosessilakiin tehtävät muutokset, jotka mahdollistavat tieto- ja viestintätekniikan käytön rikosoikeudenkäynneissä, mukaan lukien etäkuulemisten käyttöönotto, mahdollisuus antaa verkossa todistajanlausuntoja rikoksen uhreille, mahdollisuus olla yhteydessä asianajajiin suojatun videoyhteyden kautta ja tutkintavankeudessa olevien syytettyjen kuulemisten valmistelu sekä sähköisen viestinnän käyttöönotto. |
|
217 |
C2.5. R1 |
T |
Oikeusalan koulutusohjelman puitteissa käyttöön otetut uudet koulutusohjelmat |
|
Määrä |
0 |
6 |
Ensimmäinen neljännes |
2023 |
Oikeudellisen akatemian oikeusalan virkamiehille ja oikeusviranomaisten virkamiehille tarkoitetun oikeusalan koulutusohjelman osana toteutetaan kuusi uutta koulutusohjelmaa:
|
|
218 |
C2.5. R1 |
V |
Oikeusalaa koskevaan lainsäädäntökehykseen tehtävien muutosten hyväksyminen uudella ei-oikeusmenettelylailla. |
Siviiliprosessilakiin, hallintoriitoja koskevaan lakiin, kiinteistörekisterilakiin, tuomioistuimia koskevaan lakiin, alue- ja kotipaikkalakiin, notariaattilakiin ja uuteen riita-asioiden oikeudenkäynnistä annettuun lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo. |
|
|
|
Toinen neljännes |
2023 |
Siviiliprosessilakiin ja hallintoriitoja koskevaan lakiin tehdyt muutokset, jotka auttavat lyhentämään tuomioistuinkäsittelyä, nopeuttamaan hallintoriitojen ratkaisemista, vähentämään asioiden kulkua ja vähentämään kustannuksia;
|
|
219 |
C2.5. R1 |
T |
Neljän sovittelukeskuksen perustaminen Zagrebin, Splitin, Osijekin ja Rijekan kauppatuomioistuimiin ja sovittelulakiin tehdyt muutokset |
|
Määrä |
0 |
4 |
Toinen neljännes |
2023 |
Sovittelulakiin tehtävät muutokset, joilla edistetään edelleen vapaaehtoista sovittelua riita-asioissa ja hallintoriidoissa lyhentämällä asioiden kestoa ja kustannuksia. Zagrebissa, Splitissä, Osijekissa ja Rijekassa perustetaan ja otetaan käyttöön neljä sovittelukeskusta, joissa sovittelijoita koulutetaan ja toteutetaan sovittelumenettelyjä. Zagrebin keskuskeskuksen sekä Splitin, Osijekin ja Rijekan aluekeskusten on sijaittava samassa paikassa kuin kauppatuomioistuimet, Kroatian tasavallan kauppatuomioistuin, ja osapuolille on voitava tarjota tarvittavaa ammatillista tukea. |
|
220 |
C2.5. R1 |
V |
Tuomareiden työtä varten on hyväksytty uudet puitevertailuarvot ja otettu käyttöön aktiivinen oikeudellinen asianhallintaväline |
Tuomareiden työn ohjeelliset viitearvot hyväksytty, käytössä oleva aktiivinen asianhallintaväline |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2023 |
Tuomareiden työtä koskevat ohjeelliset viitearvot, joiden mukaan ratkaistavien asioiden määrää lisätään, jotta voidaan kannustaa käsittelemään enemmän asioita, erityisesti vanhoja asioita. Valikoituihin tuomioistuimiin, myös Zagrebin kunnalliseen siviilituomioistuimeen, liittyvien asioiden aktiiviseen hallinnointiin tarkoitetun välineen käytöllä lisätään tehokkuutta (tarkistuslistojen, erityisesti tunnisteiden ja itsearviointivälineiden luominen oikeudellisen huippuosaamisen kansainväliseen kehykseen perustuen). |
|
221 |
C2.5. R1 |
T |
Oikeudenkäyntien ja kauppaoikeudellisten asioiden keston lyhentäminen |
|
Määrä |
655 |
455 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vuoteen 2020 verrattuna: EU:n oikeusalan tulostaulun menetelmän mukaisten oikeudenkäyntien ja kauppaoikeudellisten asioiden keston lyhentäminen vähintään 200 päivällä. |
|
222 |
C2.5. R1 |
T |
Kaikkien vireillä olevien asioiden kokonaismäärän vähentäminen |
|
Määrä |
464 770 |
302 100 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vuoteen 2020 verrattuna: Vireillä olevien asioiden kokonaismäärä vähenee vähintään 35 prosenttia. |
|
223 |
C2.5. R1 |
T |
Yli 3-vuotiaiden tapausten kokonaismäärän pieneneminen |
|
% (prosenttiosuus) |
16 |
8 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vuoteen 2020 verrattuna: Vähennetään tapausten osuus kolmen vuoden aikana maksamatta olevien tapausten kokonaissuhdanteesta enintään 8 prosenttiin. |
|
224 |
C2.5. R1-I1 |
V |
Päivitetty eSpis-järjestelmä, jossa on uusia toimintoja ja uutta arkkitehtuuria ja joka on yhdistetty yhteiseen palvelukeskukseen (CDU) |
Oikeusjärjestelmän digitalisoinnin edistämiseksi otetaan käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, kuten parannettu eSpis-järjestelmä ja yhteiseen palvelukeskukseen (CDU) integroitu uusi arkkitehtuuri. |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
-Oikeusjärjestelmän digitalisoinnin parantamiseksi otetaan käyttöön uusia ominaisuuksia:
|
|
225 |
C2.5. R1-I2 |
T |
60 % maarekisteristä ja kiinteistörekisteritiedoista täydennettynä lopullisena tavoitteena 100 %:n loppuun saattaminen |
|
% (prosenttiosuus) |
3,86 |
60 |
Toinen neljännes |
2026 |
60 prosenttia maarekisteri- ja kiinteistörekisteritiedoista on saatu valmiiksi vuoteen 2026 mennessä, ja lopullisena tavoitteena on saada valmiiksi jopa 100 prosenttia. |
|
226 |
C2.5. R1-I3 |
V |
Parannettu eSpis-järjestelmä, jossa on uusia toimintoja ja uutta arkkitehtuuria integroituna yhteiseen palvelukeskukseen (CDU) |
Oikeusjärjestelmän digitalisoinnin edistämiseksi otetaan käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja, muun muassa parannettu eSpis-järjestelmä ja yhteiseen palvelukeskukseen integroitu uusi arkkitehtuuri. |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Uusia toimintoja ovat kaikkien ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioiden julkaiseminen internetissä sekä yksityiskohtaiset hakuvaihtoehdot ja automaattiset anonymisointimenetelmät, joissa noudatetaan henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä. |
|
227 |
C2.5. R1-I4 |
T |
Saanut luvan käyttää Zagrebin oikeusaukiolla sijaitsevaa uutta rakennusta, joka on edellytys kauppa- ja hallintotuomioistuinten, sovittelukeskuksen ja oikeusakatemian uudelleensijoittamiselle |
|
Määrä |
0 |
1 |
Toinen neljännes |
2026 |
Käsitteelliset, pääasialliset ja täytäntöönpanohankkeet sekä niistä johtuvat Zagrebissa sijaitsevan oikeusaukon rakennusluvat, joiden perusteella järjestetään julkisia tarjouskilpailuja rakennuksen rakennustöiden toteuttamisesta, ammatillisesta valvonnasta ja projektipäälliköstä. Rakennustöiden valmistuttua yhdelle oikeuslaitoksen aukiolla rakennetulle rakennukselle on saatu käyttölupa. Investointi koskee sellaisen uuden rakennuksen rakentamista, jonka primäärienergiantarve on vähintään 20 prosenttia alhaisempi kuin lähes nollaenergiarakennus (NZEB). |
|
228 |
C2.5. R1-I5 |
T |
Rakennusten energian järkevästä käytöstä ja lämmönsuojauksesta annetun teknisen määräyksen mukaiset uudet korjatut tuomioistuinrakennukset |
|
Määrä |
0 |
20 |
Toinen neljännes |
2024 |
20 lainkäyttörakennuksen peruskorjaus on saatettava päätökseen. Uusien kunnostettujen rakennusten on täytettävä energian järkevää käyttöä ja lämpösuojaa koskevat vaatimukset. Investointi koskee keskimäärin vähintään keskipitkän perustason peruskorjausta, joka määritellään rakennusten kunnostamisesta annetussa komission suosituksessa (EU) 2019/786 ja jonka tuloksena primäärienergian kysyntä vähenee vähintään 30 prosenttia; tai saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys suorissa ja välillisissä kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna ennakkoon syntyviin päästöihin. Lisäksi pääsy rakennuksiin on mukautettava vammaisten henkilöiden tarpeisiin, ja mukautukseen on liityttävä palo- ja teknisten turvallisuusstandardien noudattaminen ja sisätilojen toiminnallinen suunnittelu. Tässä investointisyklissä etusijalle asetetaan oikeusviranomaisten sijainti taloudellisesti heikommin kehittyneissä Kroatian osissa. |
|
229 |
C2.5. R1-I6 |
V |
Kaikki ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ovat varustettuja ja täyttävät etäkuulustelun edellytykset. |
Etäkuulustelujen järjestäminen kaikissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Kaikkien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten etäkuulustelujen ennakkoehtojen on oltava toiminnassa. |
|
230 |
C2.5. R1-I6 |
V |
Tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien parantaminen ja optimointi kaikissa oikeuselimissä |
Tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin parantaminen ja optimointi kaikissa oikeuselimissä |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Parannettu tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri, jossa oikeusviranomaisten välinen yhteentoimivuus on parantunut ja joka mahdollistaa koko viestintäjärjestelmän turvallisen ja jatkuvan toiminnan, joka yhdistää 218 oikeus- ja rikosoikeudellisen elimen sijaintipaikkaa ja yli 10 000 käyttäjää viestintäverkkoon; |
L. KOMPONENTTI 2.6: KORRUPTION EHKÄISEMINEN JA TORJUNTA
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin tavoitteena on vahvistaa korruption ehkäisemistä ja siitä rankaisemista koskevia puitteita toimenpiteillä, joilla i) lisätään viranomaisten tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja avoimuutta korruption torjunnassa, ii) parannetaan tiedonsaantioikeutta koskevan lain täytäntöönpanoa, iii) parannetaan paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomistuksessa olevien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja iv) parannetaan oikeussuojakeinoja julkisissa hankintamenettelyissä.
Komponentilla tuetaan maakohtaisia suosituksia, joiden mukaan korruption ehkäisemistä ja siitä rankaisemista koskevaa kehystä on edelleen vahvistettava, jotta voidaan taata julkisten varojen laillinen, avoin ja tehokas käyttö (maakohtainen suositus 4, 2019).
L.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus: C2.6.R1: Lisätään viranomaisten tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja avoimuutta korruption torjunnassa digitalisaation avulla, lisätään läpinäkyvyyttä ja parannetaan koordinointia.
Uudistuksella parannetaan kansallisten korruptiontorjuntapoliittisten asiakirjojen täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten koordinointia ja yhteistyötä tietotekniikan avulla. Se kehittää myös tietofoorumin, jonka avulla kansalaisille voidaan tiedottaa selkeästi korruption torjuntaa koskevasta nykyisestä lainsäädäntökehyksestä ja käytettävissä olevista välineistä. Uudistuksen odotetaan parantavan yleisen korruptiontorjuntapolitiikan tuloksellisuutta.
Uudistukseen on sisällyttävä:
-Uusi korruptiontorjuntastrategia vuosiksi 2021–2030, jolla vahvistetaan korruption torjuntaa koskevaa institutionaalista ja normatiivista kehystä, lisätään viranomaisten työn läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, lujitetaan lahjomattomuutta ja eturistiriitojen hallintajärjestelmiä, parannetaan korruption torjuntamahdollisuuksia julkisten hankintojen järjestelmässä ja lisätään yleistä tietoisuutta korruption haitallisista vaikutuksista, tarvetta ilmoittaa sääntöjenvastaisuuksista ja lisätä läpinäkyvyyttä. Eturistiriitojen ehkäisemistä koskevaan lakiin tehtävillä muutoksilla laajennetaan lain soveltamisala koskemaan paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden omistamia yhtiöitä ja näiden yhtiöiden omistamia yrityksiä, tehdään varallisuusilmoituksista pakollisia ja korjataan mahdolliset eturistiriidat.
-Sääntöjenvastaisuuksia ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun lain muuttaminen lain säännösten parantamiseksi ja saattamiseksi yhdenmukaiseksi EU:n säännöstön kanssa.
-Parlamentin jäsenten eettisten sääntöjen ja hallituksen virkamiesten eettisten sääntöjen hyväksyminen ohjeistuksen antamiseksi eturistiriidoista ja muista lahjomattomuuteen liittyvistä kysymyksistä.
-Perustetaan tietoteknisiä mekanismeja kansallisten korruptiontorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja seurantaa varten.
-Lisätään oikeuslaitoksen korruptiontorjuntaelinten inhimillisiä ja teknologisia valmiuksia lyhentää korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien keskimääräistä kestoa 200 päivällä.
Uudistus on pantava kokonaisuudessaan täytäntöön 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Investoinnit: C2.6.R1-I1: Yleisön osallistaminen korruption torjuntaan lisäämällä yleistä tietoisuutta korruption haitallisuudesta, ennaltaehkäisyn tarpeellisuudesta ja ilmoittavien henkilöiden oikeusturvasta.
Investoinnin tavoitteena on lisätä suuren yleisön, virkamiesten ja julkishallinnon virkamiesten tietoisuutta korruption haitallisuudesta, tarpeesta ehkäistä ja torjua korruptiota sekä olemassa olevista ilmoituskanavista ja mekanismeista väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi. Tähän investointiin on sisällyttävä kansallinen tiedotuskampanja, jonka tarkoituksena on kannustaa kansalaisia ilmoittamaan sääntöjenvastaisuuksista. Tiedotuskampanjaan on sisällyttävä sisältö, jossa edistetään vastuuvelvollisuutta ja julkishallinnon entistä avoimempaa työtä, ja siihen sisältyy toimielinten odotettujen työnormien ilmoittaminen, toimielinten kanssa käytettävät viestintämekanismit, korruptionvastaiset toimet korruption vastaisen suvaitsemattomuuden kulttuurin luomiseksi sekä korruptiontorjuntamekanismien toiminta.
Tiedotuskampanjan tarkoituksena on tehdä olemassa olevista korruption vastaisista ratkaisuista näkyviä ja tunnistaa suurin osa Kroatian kansalaisista korruption torjuntaa koskevan oikeudellisen kehyksen olemassaolosta ja tämän oikeudellisen kehyksen tarjoamasta suojasta. Se käyttää erilaisia viestintäkanavia, kuten mediakampanjoita, konferensseja ja muita tapahtumia, pyöreän pöydän keskusteluja valtion virkamiehille ja kansalaisjärjestöille, toimittajille tarkoitettuja työpajoja ja kouluopetusta.
Investointi on toteutettava kokonaisuudessaan 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.
Investoinnit: C2.6.R1-I2: Virkamiesten eettisen järjestelmän digitalisointi.
Investointiin sisältyy eettisen infrastruktuurin sähköisen hallintajärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto, jotta voidaan nykyaikaistaa ja parantaa eettisten komission jäsenten, eettisen toimikunnan ja etiikkaa ja lahjomattomuutta käsittelevän yksikön palveluksessa olevien virkamiesten työtä.
Investointi on toteutettava kokonaisuudessaan 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
Investoinnit: C2.6.R1-I3: Valtion virkamiesten varallisuusilmoitusten tietojärjestelmän parantaminen.
Investoinnin tavoitteena on vahvistaa edelleen virkamiesten omaisuusilmoitusten jättämis- ja käsittelymenettelyä automatisoimalla joitakin nykyisen tietojärjestelmän prosesseja virkamiehen varallisuusilmoituksen toimittamiseksi.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2024.
Investoinnit: C2.6.R1-I4: Tuetaan korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehokkuutta.
Investoinnin tavoitteena on tehostaa korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa vahvistamalla lahjonnan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavan kansallisen poliisiviraston (PNUSKOK) inhimillisiä valmiuksia ja infrastruktuurivalmiuksia. Investointi käsittää korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavan kansallisen poliisiviraston (PN USKOK) neljän alueellisen keskuksen peruskorjaukset ja laitteet älykkäällä teknologialla. Zagrebissa ja Splitissä sijaitsevien laitosten vanhan ja käytöstä poistetun majoituskapasiteetin kunnostaminen luo ennakkoedellytykset kaikkien keskusten toiminnalle järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden sekä talousrikollisuuden ja korruption torjunnan alueellisten keskusten järjestelmässä. Koulutusta, valmennusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa järjestettäisiin vasta perustetuissa tiloissa, jotka ovat yksi PNUSKOK:n osa-alueista, sekä kaikkien poliisivirastojen rikospoliisien koulutuksella ja valmennuksella, mikä loisi uuden tason järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ennalta ehkäisevän ja rankaisevan näkökohdan avulla.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2025.
Uudistus: C2.6.R2: Parannetaan tiedonsaantioikeutta koskevan lain täytäntöönpanoa.
Tiedonsaantioikeudesta annettu laki on tärkein väline, jonka avulla kansalaiset voivat käyttää perustuslaissa taattua oikeutta saada viranomaisten hallussa olevia tietoja, jotta voidaan varmistaa hallinnon läpinäkyvyys ja avoimuus sekä torjua korruptiota. Uudistukseen sisältyy perusteellinen arviointi laista ja sen vaikutuksista tiedonsaantioikeuden käyttämiseen sekä käyttäjien että viranomaisten näkökulmasta, minkä jälkeen hyväksytään muutoksia tiedonsaantioikeutta koskevaan lakiin arvioinnin suosituksen huomioon ottamiseksi.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
Uudistus: C2.6.R3: Parannetaan paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomistuksessa olevien yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa paikallishallinnon omistamien yritysten tehokkuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta panemalla täytäntöön Kroatialle annetut OECD:n suositukset yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä sekä arvioida vuosien 2021-2022 korruptiontorjuntaohjelman täytäntöönpanon vaikutuksia paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomistuksessa oleviin yrityksiin.
Uudistukseen sisältyy:
-Käsikirjan laatiminen yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien OECD:n suositusten täytäntöönpanoa varten paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomistuksessa.
-Tehostetaan voimassa olevien oikeudellisten velvoitteiden noudattamisen valvontaa, jotta voidaan lisätä avoimuutta paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden, paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomistuksessa olevien yritysten työssä ja ottaa käyttöön ja ottaa käyttöön sääntöjen noudattamista valvova toiminto kaikissa oikeushenkilöissä, jotka ovat velvollisia perustamaan sen.
-Yritysten kouluttaminen korruptiontorjuntapolitiikan täytäntöönpanon tärkeydestä, eettisen säännöstön käyttöönotto ja entistä vakiintuneempi sääntöjen noudattamista valvova toiminto, mikä vahvistaa sen, että yritys toteuttaa huolellisesti epäeettisen käyttäytymisen ehkäisemistä sekä organisaatiokulttuuria, joka kannustaa eettiseen käyttäytymiseen ja sääntöjen noudattamiseen.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Uudistus: C2.6.R4: Oikeussuojakeinojen parantaminen julkisissa hankintamenettelyissä.
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa oikeussuojaa julkisissa hankintamenettelyissä järjestämällä koulutusseminaareja tuomareille, joiden odotetaan lisäävän tietämystään ja tietoisuuttaan korruptioriskien hallinnasta ja oikeudellisista muutoksenhakukeinoista julkisissa hankintamenettelyissä. Oikeusalan akatemia järjestää työpajoja osana oikeusviranomaisten elinikäistä ammatillista kehittämistä.
Uudistus on pantava täytäntöön viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
L.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
231 |
C2.6. R1 |
V |
Uuden korruptiontorjuntastrategian hyväksyminen vuosiksi 2021–2030 |
Parlamentin hyväksymä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistu uusi korruptiontorjuntastrategia 2021–2030 |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Strategiaan on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla hallitaan korruptioriskejä ensisijaisilla aloilla ja pyritään saavuttamaan seuraavat viisi tavoitetta:
|
|
232 |
C2.6. R1 |
V |
Uuden eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan lain hyväksyminen |
Eturistiriitojen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Eturistiriitojen ehkäisemisestä annettua lakia on muutettava siten, että i) laajennetaan lain soveltamisalaa niiden vastaanottajien osalta, mukaan lukien paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden omistamat yhtiöt ja tällaisten yhtiöiden omistamat yhtiöt, ii) velvoitetaan tietyt lain vastaanottajaryhmät täyttämään vuosittain varallisuusilmoitukset ja antamaan ilmoitukset asetetuissa määräajoissa, iii) korjataan mahdolliset eturistiriidat, iv) säännellään mahdollisuutta määrittää paremmin rikkomuksista määrättävät seuraamukset sisällyttämällä lakiin suhteellisuusperiaate ja säännellään eräitä harkinta-aikaan liittyviä näkökohtia, mukaan lukien eturistiriitojen ratkaisukomitean ehdotukset siitä, miten lainsäädäntöä voidaan parantaa käytännössä, ja v) luodaan oikeusperusta paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden edustuselinten jäsenille tarkoitettujen eettisten sääntöjen mallien laatimiselle, jonka hyväksymisestä, täytäntöönpanosta ja valvonnasta vastaavat edustuselimet. |
|
233 |
C2.6. R1 |
V |
Sääntöjenvastaisuuksista ilmoittavien henkilöiden suojelusta annettuun lakiin tehtävien muutosten hyväksyminen |
Sääntöjenvastaisuuksia ilmoittavien henkilöiden suojelusta annettuun lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Sääntöjenvastaisuuksia ilmoittavien henkilöiden suojelusta annettua lakia on muutettava i) lain säännösten parantamiseksi, ii) luottamuksellisen henkilön käsitteen selventämiseksi ja iii) vastaanotetun rekisteröintitodistuksen antamisesta. |
|
234 |
C2.6. R1 |
V |
Parlamentin jäsenten eettisten sääntöjen ja toimeenpanovallan käyttäjien eettisten sääntöjen hyväksyminen |
Hyväksyttyjen parlamentin jäsenten eettisten sääntöjen ja toimeenpanovallan käyttäjien eettisten sääntöjen voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Parlamentin jäsenten ja toimeenpanovallan käyttäjien eettisissä säännöissä annetaan ohjeita eturistiriidoista ja muista lahjomattomuuteen liittyvistä kysymyksistä. |
|
235 |
C2.6. R1 |
T |
Lisätään oikeuslaitoksen korruptiontorjuntaelinten henkilöstön henkilöstömäärärahoja. |
|
Määrä |
100 |
110 |
Toinen neljännes |
2024 |
Henkilöstömäärärahoja lisätään 10 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna (mukaan lukien rekrytointi ja liikkuvuus oikeuslaitoksessa). |
|
236 |
C2.6. R1 |
T |
Lisätään määrärahoja, joilla oikeusviranomaiset hankkivat tietoteknisiä välineitä ja laitteita korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaa varten |
|
Määrä |
100 |
120 |
Toinen neljännes |
2024 |
Lisätään 20 prosentilla vuoteen 2020 verrattuna määrärahoja, jotka koskevat korruption torjunnasta vastaavien viranomaisten tietoteknisiä palveluja ja tietoteknisiä laitteita oikeusjärjestelmässä |
|
237 |
C2.6. R1 |
V |
Kansallisten korruptiontorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanoa valvovan tietojärjestelmän perustaminen |
Uusi tietojärjestelmä, jolla seurataan kansallisten korruptiontorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanoa |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Perustetaan uusi tietojärjestelmä/foorumi, jolla seurataan korruption torjunnan eri osa-alueita: 1) väärinkäytösten paljastajien suojelu, 2) oikeus saada tietoja, 3) edunvalvonta, 4) eturistiriidat, 5) kansallisten viranomaisten verkostoituminen ja koordinointi kansallisten strategia- ja täytäntöönpanoasiakirjojen laadinnassa, täytäntöönpanossa ja seurannassa, 6) luetteloiden pitäminen, päivittäminen ja julkaiseminen valtion omistamista yrityksistä ja paikallishallinnon ja aluehallinnon yksiköiden omistamista yrityksistä, 7) raportointi oikeusasiamiehen toimistolle, joka mahdollistaa nopeamman viestinnän, tietojen jakamisen ja koordinoinnin kansallisten korruptiontorjuntatoimien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan osallistuvien viranomaisten välillä ja tiedottaa kansalaisille korruptiontorjunnan alan nykyisestä lainsäädäntökehyksestä.
|
|
238 |
C2.6. R1 |
T |
Korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien keskimääräisen keston lyhentäminen |
|
Määrä |
999 |
799 |
Toinen neljännes |
2026 |
Korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien keskimääräinen käsittelyaika lyhenee 200 päivällä vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen (999 päivää) verrattuna. |
|
239 |
C2.6. R1-I1 |
V |
Korruption vastaisen kansallisen tiedotuskampanjan vaikutusten arviointi |
Oikeus- ja hallintoministeriön vaikutustenarviointiraportin julkaiseminen |
|
|
|
Toinen neljännes |
2025 |
Julkaistu tutkimus, jossa annetaan suosituksia kansallisen mediakampanjan vaikutusten arvioinnista. Siinä keskitytään erityisesti yleisen tietoisuuden lisäämiseen korruption haitallisuudesta ja olemassa olevien korruptiontorjuntamekanismien toimintaan, jotta voidaan vahvistaa kansalaisten roolia synergisissä korruption vastaisissa toimissa. |
|
240 |
C2.6. R1-I2 |
V |
Tietojärjestelmä virkamiesten eettisen infrastruktuurin hallinnointia varten |
Tietojärjestelmä on kehitetty ja otettu käyttöön kokonaisuudessaan |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
-Kehitetään ja otetaan käyttöön sähköinen eettisten infrastruktuurien hallintajärjestelmä, jonka tarkoituksena on nykyaikaistaa ja parantaa eettisten komission jäsenten, eettisen toimikunnan ja etiikkaa ja lahjomattomuutta käsittelevän yksikön virkamiesten työtä. Järjestelmään kuuluu toimintoja, joiden avulla voidaan käsitellä ainakin seuraavia valitusten luokkia:
|
|
241 |
C2.6. R1-I3 |
V |
Valtion virkamiesten ja oikeuslaitoksen virkamiesten varallisuusilmoituksia koskevien tietojärjestelmien parantaminen |
Tietojärjestelmiä on parannettu ja otettu käyttöön |
|
|
|
Toinen neljännes |
2024 |
Nykyistä virkamiesten omaisuuserittelyn toimittamista koskevaa järjestelmää on parannettava mahdollistamalla tietojen automaattinen täyttäminen käytettävissä olevista julkisista lähteistä ja parantamalla valtion virkamiesten ja oikeuslaitoksen virkamiesten varallisuusilmoituksen sisältämien tietojen tarkastamisen edellytyksiä. |
|
242 |
C2.6. R1-I4 |
T |
Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavan kansallisen poliisiviraston (PN USKOK) neljän alueellisen keskuksen kehittäminen ja älykäs digitalisointi |
|
Määrä |
0 |
4 |
Toinen neljännes |
2025 |
Zagrebin, Splitin, Rijekan ja Osijekin alueelliset PN USKOK -keskukset on kunnostettava, ne on digitalisoitava täysin ja varustettava älykkäällä teknologialla ja ajantasaisilla toiminnallisilla laitteilla, millä varmistetaan virkamiesten työskentelyn ja majoituksen toimintaedellytykset. Peruskorjauksiin kuuluvat myös rakennusten energiaperuskorjaukset, mutta vaatimus vähintään 30 prosentin energiansäästöstä ei ole pakollinen. Kaikkien neljän alueellisen keskuksen tietotekniset laitteet korvataan uusilla nykyaikaisilla laitteilla, joilla voidaan käyttää nykyaikaisia ohjelmistotyökaluja ja -ratkaisuja sekä älykkäitä teknologioita. Lisäksi Splitin ja Zagrebin keskuksiin perustetaan uusia laboratorioita, jotka varustetaan täydellisillä teknisillä laitteilla ja ohjelmistotyökaluilla, joilla on digitaaliset rikostekniset lisenssit. Todisteiden tallentamisen nykyaikaistamiseksi ja nopeuttamiseksi kaikissa neljässä alueellisessa keskuksessa on oltava digitaaliset näytön tallennuspalvelimet, joiden odotetaan edistävän todisteiden systematisointia ja kustannusten järkeistämistä varmistamalla digitaalisen todistusaineiston tallentaminen ja käyttö yhdestä paikasta käsin. |
|
243 |
C2.6. R2 |
V |
Tiedonsaantioikeutta koskevan lain vaikutusten arviointi |
Tiedonsaantioikeutta koskevan lain arviointikertomuksen julkaiseminen |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Julkaistu tutkimus, jossa annetaan suosituksia tiedonsaantioikeudesta annetun lain vaikutusten arvioinnista ja sen vaikutuksista perustuslaissa taattuun harjoitussegmenttiin käyttäjien ja viranomaisten näkökulmasta. Suositukset otetaan huomioon tiedonsaantioikeutta koskevaan lakiin tehtävien tulevien muutosten yhteydessä. |
|
244 |
C2.6. R3 |
V |
OECD:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien suositusten soveltaminen paikallis- ja alueyksiköiden enemmistöomistajuuteen |
Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien OECD:n suositusten soveltamista koskevan käsikirjan julkaiseminen enemmistöomisteisten paikallis- ja alueyksiköiden osalta |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2024 |
Julkaistu käsikirja:
|
|
245 |
C2.6. R3 |
V |
Arvio vuosien 2021–2022 korruptiontorjuntaohjelman täytäntöönpanon vaikutuksista paikallishallinnon ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomistuksessa oleviin yrityksiin |
Oikeus- ja hallintoministeriön vaikutustenarviointiraportin julkaiseminen |
|
|
|
Toinen neljännes |
2026 |
Kertomuksessa kehitetyn menetelmän avulla on voitava arvioida korruptiontorjuntaohjelman täytäntöönpanon vaikutuksia paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden omistamiin yrityksiin ja tuleviin tällaisiin asiakirjoihin. Kertomuksessa esitetään täytäntöönpantua ohjelmaa koskevan vaikutustenarvioinnin tulosten ja suositusten perusteella myös tulevien korruptiontorjunta-asiakirjojen prioriteetit ja toimet tällä alalla. |
|
246 |
C2.6. R4 |
T |
Tuomareille annettava koulutus korruptioriskien hallinnasta julkisissa hankinnoissa ja oikeussuojasta julkisissa hankintamenettelyissä |
|
Määrä |
0 |
80 |
Toinen neljännes |
2024 |
Hallintotuomioistuinten 80 tuomarille on annettava koulutusta korruptioriskien hallinnasta julkisissa hankinnoissa ja oikeussuojakeinojen käytöstä julkisissa hankintamenettelyissä. Oikeusalan akatemia järjestää tätä varten neljä työpajaa osana oikeusviranomaisten elinikäistä ammatillista kehittämistä perinteisen/säännöllisen koulutuksen ja etäopiskelun muodossa tilanteen mukaan, jotta voidaan edelleen vahvistaa oikeussuojaa julkisissa hankintamenettelyissä. |
M. KOMPONENTTI 2.7: FINANSSIPOLIITTISEN KEHYKSEN VAHVISTAMINEN
Tällä komponentilla pyritään edelleen vahvistamaan finanssipoliittista kehystä ja budjettikuria uudella talousarviolailla, jotta voidaan parantaa talousarvioprosesseja, parantaa tilinpäätösraportointia ja kehittää makrotaloudellinen ennustemalli.
Finanssipoliittisen kehyksen vahvistaminen on yksi keskeisistä tekijöistä julkisen talouden kestävyyden parantamisessa, mikä puolestaan edistää makrotalouden vakautta ja luo edellytykset potentiaalisen kasvun kasvulle sekä talouden elpymiselle ja palautumiskyvylle.
Komponentilla otetaan huomioon maakohtaiset suositukset julkisen talouden kehyksen vahvistamisesta (maakohtainen suositus 1 2019) ja finanssipolitiikan jatkamisesta maltillisen julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamiseksi keskipitkällä aikavälillä (maakohtainen suositus 1 2020).
M.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus 1 (C2.7.R1) Verosuunnittelun ja raportoinnin parantaminen
Uudistuksen tavoitteena on muuttaa talousarviolakia talousarviomenettelyjen ja niihin liittyvien talousarvioasiakirjojen sekä tilinpäätösraportoinnin parantamiseksi, millä varmistetaan tehokkaan ja kestävän julkisen varainhoidon järjestelmän kehittäminen.
Uudistukseen on sisällyttävä:
-Uuden talousarviolain laatiminen ja hyväksyminen.
-Varmistetaan finanssipoliittisen komitean täysi toiminta nimittämällä uusi puheenjohtaja julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2022 mennessä.
Uudistus 2 (C2.7.R2) Kroatian talouden rakenteellisen makrotaloudellisen mallin kehittäminen
Uudistuksen tavoitteena on kehittää Kroatian talouden rakenteellinen makrotaloudellinen malli, joka soveltuu keskipitkän aikavälin makrotaloudellisten ennusteiden laatimiseen, jolla simuloidaan talouspolitiikan vaikutuksia ja häiriöiden vaikutusten arviointeja, ja viime kädessä vahvistaa valtiovarainministeriön valmiuksia laatia julkisen talouden ennusteita.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.
M.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Alustava toteutusaikataulu |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
247 |
C2.7. R1 |
V |
Julkisen talouden kehyksen vahvistaminen hyväksymällä talousarviolaki talousarviomenettelyjen parantamiseksi |
Uuden talousarviolain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Uudessa talousarviolaissa vahvistetaan prosessi ja keskeiset asiakirjat valtion talousarvion valmistelua, hyväksymistä ja toteuttamista varten, paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden ja niiden talousarvion ulkopuolisten käyttäjien talousarvio, paikallis- ja aluehallinnon yksiköiden lainanottokehys, omien ja korvamerkittyjen tulojen käytön seuranta, tulevien menojen ennakointi ja valvonta, monivuotiset sitoumukset mukaan luettuina, mikä mahdollistaa myös joustavuuden lisäämisen EU:n hankkeiden täytäntöönpanossa ja neuvoston direktiivin 2011/85 noudattamisen varmistamisen, jotta voidaan luoda tehokkaampi rahoitus- ja tilastoraportointijärjestelmä. |
|
248 |
C2.7. R1 |
V |
Varmistetaan finanssipoliittisen komitean täysi toimintakyky. |
Parlamentti nimittää finanssipoliittisen komitean uuden puheenjohtajan, |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Finanssipoliittisen toimikunnan uuden puheenjohtajan nimittämisellä varmistetaan komission täysi toimintakyky ja finanssipoliittista vastuuta koskevan lain (virallinen lehti 111/2018) täytäntöönpano. |
|
249 |
C2.7. R2 |
V |
Kroatian talouden rakenteellisen makrotaloudellisen mallin kehittäminen keskipitkän aikavälin makrotaloudellisten ennusteiden laatimista varten, julkisen talouden suunnittelu
|
Kroatian taloutta koskevan täysin toimivan rakenteellisen makrotalouden ennustemallin kehittäminen ja käyttö vuotuisen talousarvion perustana olevien ennusteiden laatimisessa. |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Kroatian taloutta varten kehitetään rakenteellinen makrotaloudellinen malli keskipitkän aikavälin makrotaloudellisten ennusteiden laatimista varten, simuloidaan talouspolitiikan vaikutuksia ja häiriöiden vaikutuksia ja viime kädessä vahvistetaan valtiovarainministeriön valmiuksia laatia julkisen talouden ennusteita. Alkuperäinen malli on laadittava vuoden 2021 loppuun mennessä, ja sen on oltava täysin toimintavalmis vuoden 2022 puoliväliin mennessä, mikä mahdollistaa vuoden 2023 talousarvion perustana olevien ennusteiden laatimisen. Mallin tuloksia käytetään laadittaessa julkisen talouden asiakirjoja, mikä parantaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin ennusteiden laatua ja siten julkisen talouden kestävyyttä. |
N. KOMPONENTTI 2.8: RAHANPESUN TORJUNTAA KOSKEVAN KEHYKSEN VAHVISTAMINEN
Tämän komponentin tavoitteena on vahvistaa Kroatian viranomaisten (valvontaviranomaisten, rahanpesunvastaisen viraston ja lainvalvontaviranomaisten) valmiuksia torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, parantaa koordinointia ja yhteistyötä sekä lisätä tietoisuutta kaikista asiaankuuluvista sidosryhmistä.
Uudistus vastaa Kroatian toimintasuunnitelmaa, joka koskee osallistumista eurooppalaiseen valuuttakurssimekanismiin (ERM II).
N.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C2.8.R1 – Tietoisuuden lisääminen tarpeesta ehkäistä rahanpesua
Uudistuksen tavoitteena on säilyttää rahoitusjärjestelmän tehokkuus kansainvälisten normien mukaisesti ja estää laittomat rahoitusvirrat lisäämällä tietoisuutta ja luomalla puitteet säännölliselle koulutukselle kaikille rahanpesun vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaaville instituutioille ja viranomaisille.
Täytäntöönpano oli määrä saattaa päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.
Uudistus C2.8.R2 – Rahanpesuviraston ja valvontaviranomaisten yhteistyön tehostaminen
Uudistuksen tavoitteena on tehostaa rahanpesun torjuntaviraston ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Tämä toteutetaan tarkistamalla rahoitusvalvontaviranomaisten ja rahanpesunvastaisen viraston välistä yhteisymmärryspöytäkirjaa ja järjestämällä säännöllisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa käsittelevän toimielinten välisen työryhmän (MIRS) kokouksia, joiden tarkoituksena on parantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Uudistus C2.8.R3 — Toteutetaan toimintasuunnitelma tunnistettujen rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien riskien vähentämiseksi
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on panna täytäntöön toimintasuunnitelma, jolla vähennetään hallituksen hyväksymässä Kroatian kansallisessa rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevassa riskinarvioinnissa yksilöityjä riskejä. Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään esimerkiksi vahvistamaan rahanpesun torjuntaviraston, verotarkastusviraston ja valvontaviranomaisten hallinnollisia valmiuksia, lisäämään valvontatoimien määrää, parantamaan tietoteknistä infrastruktuuria ja tarjoamaan koulutusta kaikkien ilmoitusvelvollisten virkamiehille yhteistyön ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.
Uudistus C2.8. R4 — Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan valvonnan tehostaminen Kroatian rahoitusalan riskinarvioinnin perusteella
Uudistuksen yleisenä tavoitteena on vahvistaa institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia panemalla täytäntöön teknisen tuen välineen (TSI) puitteissa annetut suositukset, jotka koskevat riskiperusteisen lähestymistavan kehittämistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan.
Uudistuksella edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan puitteiden yleistä parantamista Kroatiassa ja helpotetaan eurooppalaiseen valuuttakurssimekanismiin osallistumista koskevan toimintasuunnitelman mukaisten velvoitteiden täyttämistä.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
N.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Alustava toteutusaikataulu |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
250 |
C2.8. R1 |
V |
Tietoisuuden lisääminen kaikkien vastuullisten osapuolten keskuudessa säännöllisen koulutuksen avulla |
Puitteet sellaisen henkilöstön jatkokouluttamiselle, joka on velvollinen raportoimaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2020 |
Käytössä oleva kehys kaikkien ilmoittavien laitosten ja viranomaisten henkilöstölle, mukaan lukien rahanpesun torjunnasta vastaavat virkamiehet ja luottolaitosten johto, annettavalle jatkuvalle koulutukselle valvontaelinten ja rahanpesunvastaisen viraston henkilöstölle. Puitteisiin sisältyvissä koulutusaloitteissa on keskityttävä tietoisuuden lisäämiseen riskiperusteisesta lähestymistavasta asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien toimenpiteiden toteuttamisessa ja velvollisuudesta ilmoittaa epäilyttävistä toimista. Valvontaelinten ja rahanpesunvastaisen viraston on osana kehystä annettava säännöllisesti laitoksille ja viranomaisille ajantasaista tietoa rahanpesun kehittymisestä. |
|
251 |
C2.8. R2 |
V |
Rahanpesun vastaisen viraston ja valvontaviranomaisten yhteistyön jatkaminen |
Rahanpesunvastaisen viraston ja valvontaviranomaisten välillä allekirjoitetaan päivitetty yhteistyösopimus tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä. |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2020 |
Rahanpesunvastaisen viraston ja valvontaviranomaisten välinen päivitetty yhteistyösopimus tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä, johon sisältyy:
|
|
252 |
C2.8. R2 |
T |
Valvonnan tehostaminen toimielinten välisen valvontatyöryhmän säännöllisillä kokouksilla |
|
Määrä |
0 |
12 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Toimielinten välisellä valvontatyöryhmällä (MIRS) on valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi, kokemusten ja tietojen vaihdon parantamiseksi valvontaviranomaisten välillä vähintään 12 kokousta vuoden 2020 lopun ja vuoden 2024 lopun välisenä aikana. Valvontaa käsittelevä toimielinten välinen työryhmä vahvistaa kaikkien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen lain toimenpiteiden ja toimien täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Toimielinten välinen valvontatyöryhmä seuraa erityisesti seuraavia seikkoja: I) suoritettua valvontaa koskevien tilastotietojen tehokas vaihto, ii) valvontakokemusten vaihto (”parhaat käytännöt”), iii) lain soveltamisessa havaittuja sääntöjenvastaisuuksia koskevien tietojen vaihto, iv) valvontatoimien vahvistaminen ja koordinointi ja v) valvontasuunnitelmia koskevien tietojen vaihto. |
|
253 |
C2.8. R3 |
V |
Saatetaan päätökseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen tunnistettujen riskien vähentämistä koskevan uuden toimintasuunnitelman täytäntöönpano päivitetyn kansallisen riskinarvioinnin pohjalta. |
Saatetaan päätökseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen tunnistettujen riskien lieventämistä koskevan uuden toimintasuunnitelman täytäntöönpano vahvistamalla edelleen yhteistyötä ja tietojenvaihtoa |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Kroatian tasavallassa tehdyn rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kansallisen riskinarvioinnin perusteella on pantava täysimääräisesti täytäntöön toimintasuunnitelma tunnistettujen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien lieventämiseksi 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä. Toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä toimenpiteitä tunnistettujen riskien vähentämiseksi, julkisoikeudelliset ja muut tahot, jotka haltijat ovat nimenneet yksittäisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten, sekä toimenpiteiden täytäntöönpanon määräaika. Suunnitelmassa on otettava huomioon riskit, jotka valvontaviranomaiset (Kroatian keskuspankki, finanssitarkastusvirasto, Kroatian rahoituspalvelujen valvontavirasto), rahanpesun vastainen virasto, Kroatian tasavallan valtion syyttäjänvirasto ja ilmoitusvelvolliset (pankit ym.) ovat havainneet. Se vahvistaa edelleen yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kaikkien vastuullisten instituutioiden ja viranomaisten välillä. |
|
254 |
C2.8. R4 |
V |
Rahoitusalan valvonnan tehostaminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan riskinarvioinnin pohjalta |
Riskiperusteista valvontaa koskevien tehostettujen menettelyjen ja menetelmien täysimääräinen täytäntöönpano, jotka on kehitetty teknisen tuen välineen (TSI) hankkeessa ”Riskiin perustuva rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvonta rahoitusalalla Kroatiassa”, jotta voidaan tehokkaasti vähentää tunnistettuja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Viranomaisten on toteutettava toimenpiteitä, tarvittaessa antamalla lainsäädäntöä, rahoitusalan valvonnan tehostamiseksi Kroatian keskuspankin ja Kroatian rahoituspalvelujen valvontaviraston tekemän riskinarvioinnin perusteella ja käyttäen riskiperusteista lähestymistapaa, joka on kehitetty teknisen tuen välineestä annetun teknisen avun tulosten mukaisesti. Toimilla vahvistetaan institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia ja edistetään koko rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmän tehokkuutta Kroatiassa ja viime kädessä parannetaan rahanpesun torjuntaa koskevaa yleistä kehystä Kroatiassa. |
|
255 |
C2.8. R4 |
T |
Paikalla toteutettavien valvontatoimien lisääminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien perusteella. |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
25 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Osana vahvempaa riskiperusteista lähestymistapaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemisessä ja valvonnassa valvontaviranomaisten on lisättävä 25 prosentilla paikan päällä toteutettavia valvontatoimiaan tunnistettujen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien perusteella vuoteen 2019 verrattuna. |
O. KOMPONENTTI 2.9: JULKISTEN HANKINTOJEN KEHYKSEN VAHVISTAMINEN
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tähän komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan julkisten hankintojen koulutusjärjestelmää, lujitetaan tarkistusjärjestelmää ottamalla käyttöön pakollisia sähköisiä valituksia ja kannustetaan käyttämään innovatiivisia hankintoja. Tarkoituksena on parantaa julkisten hankintojen kehystä ja yhdenmukaistaa se EU:n parhaiden käytäntöjen kanssa. Tehostetulla julkisten hankintojen järjestelmällä edistetään muun muassa korruption torjuntaa ja parannetaan EU:n varojen käyttöä, minkä odotetaan johtavan liiketoimintaympäristön paranemiseen, yksityisten investointien lisääntymiseen, tuottavuuteen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Komponenttiin kuuluu kolme uudistusta ja yksi investointi, joilla pyritään lisäämään Kroatian julkisten hankintojen järjestelmän avoimuutta ja tehokkuutta. Niillä edistetään myös korruption torjunnan tehostamista erityisesti paikallistasolla (maakohtainen suositus 2019) ja parannetaan Kroatian julkishallinnon valmiuksia ja tehokkuutta (maakohtainen suositus 2020).
O.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus: C2.9.R1: Julkisia hankintoja koskevan koulutuksen jatkuva tarjoaminen
Uudistuksen tavoitteena on parantaa julkisten hankintojen koulutusjärjestelmää kehittämällä uusia välineitä, joilla hankitaan teoreettisia ja käytännön tietoja, ammatillisia taitoja ja pätevyyksiä ammatillista, kustannustehokasta, tehokasta ja tuloksellista julkisten hankintamenettelyjen täytäntöönpanoa varten kaikilla tasoilla. Se perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jolla vahvistetaan julkisten hankintojen järjestelmän sidosryhmien kilpailukykyä, integroimalla investointitoimen C2.9.R1-I1 työmäärää koskevan analyysin tulokset. Analyysissa on erityisesti määriteltävä julkisten hankintojen keskeisten työntekijöiden jatkuvan ja suunnitellun koulutuksen tarpeet osaamismatriisin perusteella, jossa määritellään 30 osaaminen ja taito.
Lisäksi Kroatian koulutusjärjestelmään otetaan 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä käyttöön julkisten hankintojen ammattilaisten eurooppalainen osaamiskehys ProcurCompEU, joka toimii julkisten hankintojen ammattilaisten yhteisenä viitekehyksenä. Ensinnäkin kehys helpottaa yksilöiden henkilökohtaisten ja ammatillisten taitojen tunnistamista ja suunnittelua. Toiseksi hankintayksiköiden on käytettävä sitä arvioidakseen ja parantaakseen julkisten hankintojen tehokkuutta organisaatiossaan. Julkisia hankintoja koskevan koulutuksen tarjoajien on myös voitava käyttää ProcurCompEU-kehystä kattavien oppimis- ja koulutusohjelmien kehittämiseen.
Kolmanneksi yleisillä koulutusohjelmilla, joihin myös tarjoajat voivat osallistua, on parannettava tarjoajien tietämystä ja osaamista julkisten hankintamenettelyjen toteuttamisessa, mikä parantaa pk-yritysten osallistumista ja onnistumista julkisissa hankinnoissa.
Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
Investoinnit: C2.9.R1-I1: Analyysi keskeisten laitosten työntekijöiden työmäärästä julkisten hankintojen järjestelmässä
Investoinnilla tehdään työmäärää koskeva analyysi, jossa määritetään toimijoiden määrä, henkilöstöltä vaadittava pätevyys ja korvausjärjestelmään tarvittavat parannukset. Analyysin suosituksen täytäntöönpanon odotetaan saavuttavan ja ylläpitävän optimaalisen määrän korkeasti koulutettua, motivoitunutta henkilöstöä, joka vastaa keskeisten julkisten hankintaelinten tarpeisiin.
Toimenpiteeseen kuuluvat:
-julkisia hankintoja hoitavien elinten työmäärän analysointi, joka sisältyy EU:n varojen hallinnointiin;
-kuvaus niiden suorittamista tehtävistä;
-tarvittavien pätevyyksien määrittely.
Työmäärän analyysin on perustuttava aikaisempiin työmäärää koskeviin tietoihin, ja siinä on otettava huomioon myös odotettavissa olevat työmäärän suuntaukset, mukaan lukien henkilöstön jatkuva ja suunniteltu koulutus hankintoihin liittyvistä erityisistä aiheista, kuten strategisista, sosiaalisesti vastuullisista ja kestävistä hankinnoista, innovatiivisista hankinnoista ja pk-yritysten pääsystä näille hankintamarkkinoille.
Analyysin tuloksia käytetään määriteltäessä julkisten hankintojen järjestelmän keskeisten instituutioiden henkilöstön jatkuvaa ja suunniteltua koulutustarvetta (MINGOR-talous- ja kestävän kehityksen ministeriö, SAFU-keskus-rahoitus- ja sopimusvirasto ja DKOM – julkisten hankintojen valvontavirasto).
Tämä toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.
Uudistus: C2.9.R2: Julkisten hankintojen tarkistusjärjestelmän vahvistaminen
Uudistuksen tavoitteena on vähentää uudelleentarkastelujärjestelmään liittyvää hallinnollista rasitusta ja auttaa torjumaan korruptiota lyhentämällä muutoksenhaulle asetettua keskimääräistä määräaikaa sekä parantamalla ja laajentamalla edelleen nykyistä julkisten hankintojen järjestelmää.
Uudistukseen sisältyy muutoksia julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntökehykseen, jotta sähköinen muutoksenhaku voidaan ottaa pakolliseksi välineeksi julkisten hankintojen järjestelmässä ja lyhentää valitusten käsittelyä koskevia keskimääräisiä määräaikoja. Tähän komponenttiin kuuluvalla toimenpiteellä parannetaan e-Appeal-järjestelmän toimintaa standardoimalla tietoja ja kehittämällä edelleen nykyistä tietoteknistä alustaa.
Tämä toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Uudistus: C2.9.R3: Innovatiiviset hankinnat
Uudistuksen tavoitteena on kannustaa käyttämään innovatiivisia julkisia hankintatuotteita ja -palveluja, joilla lisätään julkisten hankintamenettelyjen avoimuutta, houkutellaan lisää yksityisiä sidosryhmiä ja luodaan lopulta oikeudenmukaisempi ja kilpailukykyisempi julkisten hankintojen järjestelmä Kroatiaan.
Tämän uudistuksen yhteydessä talousministeriö ja HAMAG BICRO (Kroatian pienyritys-, innovointi- ja investointivirasto)
-hyväksyttävä innovatiivinen hankintasuunnitelma, joka tarjoaa hankkijoille etenemissuunnitelman innovatiivisten vaatimusten täytäntöönpanosta suunnitelluissa hankinnoissaan;
-perustettava seuranta- ja arviointijärjestelmä innovatiivisia hankintoja varten;
-hyväksyy hankintayksiköille tarkoitetun käsikirjan, jossa annetaan ohjeita innovatiivisten hankintamenettelyjen toteuttamisesta;
-Kroatian hankkijoiden valmiuksien vahvistaminen innovointiin liittyvissä hankintamenettelyissä koulutuksen avulla;
-lisätään kiinnostuneiden yksityisen sektorin sidosryhmien tietoisuutta innovointiin liittyvistä julkisista hankintamenettelyistä.
Tämä toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
O.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
256 |
C2.9. R1 |
V |
Ohjeet pk-yritysten julkisiin hankintamenettelyihin osallistumisen ja yhdistämisen parantamisesta |
Suuntaviivojen julkaiseminen julkisten hankintojen portaalissa |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Jotta pk-yrityksiä kannustettaisiin osallistumaan julkisiin hankintamenettelyihin, hankintayksiköille ja tarjoajille laaditaan ja julkaistaan suuntaviivat, joilla kannustetaan pk-yrityksiä osallistumaan julkisten hankintojen markkinoille. Suuntaviivoihin on sisällytettävä myös tärkeimmät julkisia hankintoja koskevan lain säännökset, joiden tarkoituksena on helpottaa pk-yritysten mahdollisuuksia kilpailla julkisista hankinnoista. Jatketaan yhteistyötä liike-elämän järjestöjen kanssa kohdennetun koulutuksen tarjoamiseksi tarjoajille julkisten hankintamenettelyjen yhteydessä. Ohjeet laaditaan rakenneuudistusten tukiohjelmaa koskevan hankkeen tulosten perusteella. |
|
257 |
C2.9. R1 |
V |
Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen muuttaminen |
Julkisia hankintoja koskevaan koulutukseen liittyvien sääntöjen muutosten voimaantulo |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2023 |
Lainsäädäntökehyksen muutoksiin, joilla parannetaan koulutusta julkisissa hankinnoissa, on sisällyttävä i) taitojen parantamiseen tähtääviä ohjelmia koskevan opetussuunnitelman laatiminen, osaamisen ja oppimistavoitteiden määrittely, ii) ProcurCompEU:n sisällyttäminen julkisten hankintojen pakolliseen koulutus- ja sertifiointijärjestelmään; vaatimus koulutuksen laadullisesta arvioinnista.
|
|
258 |
C2.9. R1 |
V |
Sisällytetään julkisia hankintoja koskevaan pakolliseen koulutus- ja sertifiointijärjestelmään räätälöidyt puitteet hankintaviranomaisten täydennyskoulutusta varten ProcurCompEU:n puitteissa. |
ProcurCompEU:n kanssa yhdenmukaistettujen julkisista hankinnoista vastaavien virkamiesten täydennyskoulutusta koskevien puitteiden voimaantulo; |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
ProcurCompEU-väline mukautetaan Kroatian erityispiirteisiin ja sisällytetään voimassa olevaan pakolliseen julkisten hankintojen koulutus- ja sertifiointijärjestelmään. Julkisten hankintojen portaaliin luodaan alasivu, jossa on saatavilla ProcurCompEU-työkaluja, joita kaikki julkisten hankintojen järjestelmän sidosryhmät voivat käyttää vapaasti, ja toimivaltainen julkisia hankintoja käsittelevä elin tukee sen käytännön toteutusta ja valvontaa. |
|
259 |
C2.9. R1-I1 |
V |
Riippumattomien analyysien ja konkreettisten suositusten julkaiseminen hankintajärjestelmän keskeisten toimielinten (MINGOR, SAFU, DKOM) koko henkilöstön taakanhallinnan parantamiseksi. |
Julkistetaan analyysi keskeisten instituutioiden (MINGOR, SAFU ja DKOM) työntekijöiden työmäärästä julkisten hankintojen järjestelmässä, mukaan lukien toimintasuunnitelma henkilöresursseja koskevien suositusten ja toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat tekevät kattavan analyysin EU:n varoihin sisältyvän julkisten hankintojen järjestelmän keskeisten toimielinten henkilöstön työmäärästä, mukaan lukien kuvaus heidän suorittamistaan tehtävistä ja tarvittavasta pätevyydestä ja korvausjärjestelmästä. Julkaistu riippumaton raportti perustuu kattavaan analyysiin tehtävistä julkisten hankintojen järjestelmässä ja työmäärästä, jossa otetaan huomioon aiemmat työmäärää koskevat tiedot ja verrataan niitä kasvavan työmäärän suuntauksiin, mukaan lukien koulutustarpeet tietyistä aiheista, kuten kestävät hankinnat ja pk-yritysten pääsy markkinoille. Kertomukseen on sisällyttävä toimintasuunnitelma sellaisten toimenpiteiden ja parannussuositusten toteuttamiseksi, joilla varmistetaan korkeasti koulutetun henkilöstön rekrytointi ja säilyttäminen. |
|
260 |
C2.9. R2 |
V |
Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen muuttaminen siten, että sähköisen muutoksenhaun käyttö on pakollinen muutoksenhakukeino |
Julkisia hankintoja koskevaan lakiin ja ohjesääntöihin tehtyjen muutosten voimaantulo (muutoksenhakuasetus julkisissa hankintamenettelyissä) |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntökehystä (julkisia hankintoja koskeva laki ja asiaa koskevat säännöt) on muutettava siten, että otetaan käyttöön sähköinen muutoksenhaku pakollisena muutoksenhakukeinona julkisten hankintojen järjestelmässä. |
|
261 |
C2.9. R2 |
T |
Keskimääräisen määräajan lyhentäminen muutoksenhaulle ja päätöksille 28 päivään valituksen vastaanottamisesta |
|
Määrä |
34 |
28 |
Toinen neljännes |
2026 |
Pakollisen sähköisen muutoksenhaun käyttöönoton odotetaan lyhentävän julkisten hankintojen valvontaviraston (DKOM) muutoksenhakutapausten ja menettelyllisten väärinkäytösten käsittelyä koskevia keskimääräisiä määräaikoja. Sillä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan asiakirjojen tiedoksiantoa suoralla sähköisellä viestinnällä osapuolten kanssa ja luodaan näin edellytykset muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiselle ja lyhentämiselle vaikuttamatta julkisten hankintojen valvontaviranomaisen (DKOM) päätösten laatuun. Näin ollen muutoksenhaun vastaanottamisesta laskettujen päivien lukumäärää vähennetään vähintään kuudella päivällä 34 päivän perustasosta. |
|
262 |
C2.9. R2 |
T |
Keskimääräisen määräajan lyhentäminen 14 päivään valituskirjelmän jättämispäivästä |
|
Määrä |
16 |
14 |
Toinen neljännes |
2026 |
Pakollisen sähköisen muutoksenhaun käyttöönoton odotetaan lyhentävän julkisten hankintojen valvontaviraston (DKOM) muutoksenhakutapausten ja menettelyllisten väärinkäytösten käsittelyä koskevia keskimääräisiä määräaikoja. Sillä yksinkertaistetaan ja nopeutetaan asiakirjojen tiedoksiantoa suoralla sähköisellä viestinnällä osapuolten kanssa, mikä luo edellytykset muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiselle ja lyhentämiselle ilman, että se vaikuttaa DKOM:n päätösten laatuun, mikä vähentää päivien määrää valituksen vastaanottamisesta vähintään kuudella päivällä. |
|
263 |
C2.9. R3 |
V |
Innovatiivisten julkisten hankintojen suunnitteluun ja hallinnointiin tähtäävät ohjelmat ja toimet |
Käytössä oleva ohjelma, jolla tarjotaan ammatillista apua ja koulutusta hankkijoille innovaatiohankintojen alalla |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2024 |
Kroatian instituutioiden on teknisen avun avulla perustettava ohjelmia, joilla annetaan ammatillista apua hankkijoille innovointiin liittyvissä hankintamenettelyissä. HAMAG-BICROon perustettua innovatiivisten julkisten hankintojen kilpailukeskusta (Kroatian pienistä yrityksistä, innovoinnista ja investoinneista vastaava virasto) on vahvistettava ja sen henkilöstöä koulutettava tarjoamaan innovaation julkisia hankintoja koskevaa koulutusta yksin. Samalla tavoin vahvistetaan myös MINGORin (talous- ja kestävän kehityksen ministeriö) hallinnollisia valmiuksia. Valmiuksien vahvistamista koskeva edistymiskertomus laaditaan vuoden 2024 ensimmäiseen neljännekseen mennessä. |
|
264 |
C2.9. R3 |
T |
Hankinnoista vastaavien virkamiesten koulutus innovatiivisista julkisista hankintamenettelyistä |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
75 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
On koulutettava yhteistyössä MINGORin (talous- ja kestävän kehityksen ministeriö) kanssa laadittujen teknisen avun koulutusmateriaalien sekä välitavoitteen 252 mukaisten ulkoisten asiantuntijoiden HAMAG-BICROn (Kroatian pienistä yrityksistä, innovoinnista ja investoinneista vastaava virasto) puitteissa koulutuksen toteutussuunnitelman 2024–2025 perusteella vähintään 75 prosenttia suunnitelmassa lueteltujen hankintayksiköiden hankintavastaavista. |
P. KOMPONENTTI 3.1: KOULUTUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS
Kroatian koulutusjärjestelmällä on edessään useita merkittäviä haasteita. Viralliseen lastenhoitoon osallistuminen ja varhaiskasvatukseen osallistuminen ovat EU:n alhaisimpia, mikä johtuu suurelta osin varhaiskasvatuksen infrastruktuurin puutteesta ja opettajien puutteesta, ja suuret alueelliset erot pahentavat epätasa-arvoa. Oppivelvollisuus (joka kestää kahdeksan vuotta) on yksi vuosi lyhyempi kuin EU:n normi. Peruskoulujen vuotuinen opetusaika on myös EU:n keskiarvoa lyhyempi, sillä monet koulut siirtyvät infrastruktuuripulan vuoksi. Oppilaiden suoriutuminen kaikista perustaidoista jää alle EU:n keskiarvon. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on yksi EU:n alhaisimmista. Myös aikuiskoulutukseen osallistuminen on hyvin vähäistä.
Tämän komponentin tavoitteena on vastata kaikkiin näihin haasteisiin. Siihen sisältyy koulutusjärjestelmän kattava uudistus, jolla pyritään tukemaan koulutuksen saatavuutta ja laatua kaikilla koulutustasoilla. Siihen sisältyy myös täydentäviä investointeja varhaiskasvatusinfrastruktuuriin, kouluihin ja korkeakoulujen digitaaliseen infrastruktuuriin.
Tällä komponentilla vastataan Kroatialle kahden viime vuoden aikana osoitettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta ”edistää koulutusuudistusta ja parantaa koulutuksen saatavuutta kaikilla tasoilla ja parantaa koulutuksen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoilla” (vuosikohtainen suositus 2 2019) ja ”edistää taitojen hankkimista” (CSR 2 2020).
P.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C3.1 R1: Koulutusjärjestelmän rakenneuudistus
Uudistuksella pyritään tukemaan koulutuksen saatavuutta ja laatua kaikilla koulutustasoilla.
·Varhaiskasvatus ja päivähoito
Uudistuksen tavoitteena on parantaa varhaiskasvatuksen saatavuutta kolmivuotiaista alkaen alemman perusasteen koulutuksen aloittamiseen asti. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki lapset, erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin 18 kuuluvat, voivat osallistua varhaiskasvatukseen.
Uudistuksen tarkoituksena on tarjota varhaiskasvatukseen erikoistuneita opettajia varhaiskasvatukseen ja auttaa varmistamaan riittävä määrä opettajia keskipitkällä aikavälillä. Uudistukseen sisältyy myös uusi rahoitusmalli varhaiskasvatuksen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi siten, että valtio osallistuu enemmän varhaiskasvatuksen rahoittamiseen ottaen huomioon paikallisten kuntien taloudelliset valmiudet, joiden odotetaan myös vaikuttavan myönteisesti varhaiskasvatuksen kohtuuhintaisuuteen.
Uudistuksen odotetaan lisäävän vuoden ikäisille lapsille suunnattujen varhaiskasvatusohjelmien tuntimäärää ennen alemman perusasteen koulutuksen aloittamista sekä ottamaan käyttöön varhaiskasvatuksen taatun paikan lapsille, jotka ovat neljän vuoden ikäisiä ja alle alemman perusasteen kouluikäisiä lapsia.
·Alemman perusasteen koulut
Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti sosioekonomisesta taustasta tulevien lasten opetuksen ja oppimistulosten laatua ottamalla käyttöön kertavuoro, täysipäiväinen opetus alemman perusasteen kouluissa ja lisäämällä pakollisten opetustuntien määrää. Uudistuksella pyritään myös tukemaan opettajien jatkuvaa kehittämistä ja oppimistulosten järjestelmällistä ulkoista arviointia alemman perusasteen kouluissa.
Uudistuksella muutetaan koulutuslakia siten, että otetaan käyttöön uusi kokopäiväinen opetusmalli alemman perusasteen kouluissa, muutetaan pakollisten opetustuntien vähimmäismäärää ja peruskoulujen opetussuunnitelmaa, ja siihen liitetään järjestelmällisiä opettajien kehittämisohjelmia.
Nämä uudistuksen toimenpiteet on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
·Keskiasteen koulut
Uudistuksen tavoitteena on lisätä keskiasteen koulutuksen merkitystä lisäämällä opiskelijoiden osallistumista yleissivistävään keskiasteen koulutukseen (gimnazija-ohjelmat), vähentämällä ammatillisen koulutuksen osuutta ja parantamalla ammatillisten ohjelmien työmarkkinarelevanssia.
Uudistuksella lujitetaan lukuisia olemassa olevia ammatillisia toissijaisia koulutusohjelmia vähentämällä ammatillisen koulutuksen ohjelmien ylijäämää ja lisäämällä ohjelmien tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden tarpeiden kannalta. Uudistuksessa otetaan käyttöön Kroatian tutkintojen viitekehyksen tutkintoon ja ammattistandardeihin perustuvat uudet opetussuunnitelmat, joihin liittyy ammatillisen koulutuksen opettajien uuden opetusmateriaalin ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen.
Nämä uudistuksen toimenpiteet on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
·Aikuiskoulutus
Uudistuksen tavoitteena on parantaa aikuiskoulutuksen laatua ja relevanssia. Uudella aikuiskoulutuslailla mukautetaan aikuiskoulutusohjelmat Kroatian tutkintojen viitekehyksen (CROQF) pätevyysvaatimuksiin, joiden odotetaan helpottavan hankittujen tietojen ja taitojen tunnustamista. Uudistuksessa on myös säädettävä yksilökohtaisten koulutustilien käyttöönotosta, jotta jokainen voi osallistua elinikäiseen oppimiseen. Uudistuksella otetaan käyttöön myös aikuiskoulutuksen tarjoajien arviointijärjestelmä.
Nämä uudistuksen toimenpiteet on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Uudistusta tuetaan kolmella investoinnilla (C3.1 R1-I1, C3.1 R1-I2 ja C3.1 R1-I3).
Investointi C3.1 R1-I1: Varhaiskasvatuslaitosten rakentaminen, parantaminen, jälleenrakentaminen ja varustaminen
Tämän investoinnin tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen saatavuutta Kroatiassa. Siihen sisältyy uusien varhaiskasvatuslaitosten rakentaminen ja olemassa olevien laitosten kunnostaminen. Tavoitteena on luoda 22 500 uutta varhaiskasvatuspaikkaa. Investoinnin odotetaan vähentävän alueellista eriarvoisuutta varhaiskasvatuksen saatavuudessa.
Varhaiskasvatuslaitosten rakentamisen ja kunnostamisen on perustuttava tarveanalyysin tuloksiin, joissa otetaan huomioon olemassa oleva infrastruktuurikapasiteetti ja väestörakenteen kehitys, sekä kartoitettava yksityiskohtaisesti olemassa oleva varhaiskasvatuslaitosten verkosto ja esitettävä ennuste tulevista tarpeista.
Investoinnit toteutetaan paikallistasolla, ja kaupunkien ja kuntien odotetaan osallistuvan infrastruktuurihankkeiden toteuttamista koskeviin ehdotuspyyntöihin alueellaan.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C3.1 R1-I2: Peruskoulujen rakentaminen, parantaminen, jälleenrakentaminen ja varustaminen yksipäiväistä opetusta varten
Toimenpiteen tavoitteena on tukea siirtymistä täysipäiväiseen opetukseen Kroatiassa. Siihen sisältyy uusien peruskoulujen rakentaminen ja olemassa olevien koulujen päivittäminen siten, että kaikille ala-asteen oppilaille voidaan tarjota koko päivän opetusta.
Peruskoulujen rakentamisen ja kunnostuksen on perustuttava infrastruktuuri-investointitarpeiden arviointiin ottaen huomioon koulujen valmiudet ja väestökehitys. Nämä investoinnit toteutetaan paikallistasolla, ja kaupunkien ja kuntien odotetaan osallistuvan infrastruktuurihankkeiden toteuttamista koskeviin ehdotuspyyntöihin alueellaan.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C3.1 R1-I3: Toisen asteen koulujen rakentaminen, parantaminen, kunnostaminen ja varustaminen
Toimenpiteen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden osallistumista yleissivistävään keskiasteen koulutukseen (gimnazija-ohjelmiin) lisäämällä fyysistä infrastruktuurikapasiteettia. Siihen sisältyy uusien toisen asteen koulujen rakentaminen ja nykyisten koulujen, myös koulujen urheiluinfrastruktuurien, parantaminen, jotta voidaan tukea tavoitetta, jonka mukaan 9 000 uutta oppilasta osallistuu yleissivistävään keskiasteen koulutukseen.
Toisen asteen koulutusohjelmia toteuttavien koulujen rakentamisen ja kunnostamisen on perustuttava fyysisen lisäinfrastruktuurin olemassa olevien valmiuksien ja tarpeiden arviointiin.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Uudistus C3.1 R2: Korkeakoulutuksen nykyaikaistaminen
Uudistuksella pyritään parantamaan korkea-asteen koulutuksen saatavuutta, laatua ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoilla sekä lisäämään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta erityisesti haavoittuvista ja aliedustetuista ryhmistä.
Uudistukseen sisältyy uusi tiedettä ja korkea-asteen koulutusta koskeva laki sekä uusi laki tieteen ja korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistuksesta, jotta voidaan luoda uusi tehokas rahoitusmalli julkisille yliopistoille ja muille julkisille korkea-asteen oppilaitoksille. Uuden rahoitusmallin on perustuttava laitoksen kehitystavoitteisiin liittyviin avoimiin kriteereihin ja tulosindikaattoreihin. Uuden rahoitusmallin käyttöönoton odotetaan toteutuvan ohjelmasopimuksilla, jotka kattavat yliopiston/laitoksen tieteellisen tutkimus- ja opetustoiminnan kahden vuoden ajan.
Uudistuksella pyritään myös sovittamaan koulutus paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Se jatkaa pätevyysvaatimusten laatimista kaikille korkea-asteen tutkinnoille ja sisällyttää ne Kroatian tutkintojen viitekehykseen (CROQF), jonka odotetaan vastaavan paremmin korkea-asteen tutkintoja työmarkkinoiden tarpeisiin. Uudistuksella perustetaan myös tutkintotodistusten digitaalinen rekisteri, mikä on askel kohti tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmän kehittämistä, jotta tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä voidaan seurata.
Uudistuksella tuetaan myös tiiviimpiä yhteyksiä opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen välillä, kroatialaisten yliopistojen kansainvälistymistä ja osallistumista tulevaisuuden eurooppalaisten yliopistojen liittoutumiin ja tuetaan korkea-asteen koulutuksen digitalisaatiota.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.
Investointi C3.1 R2-I1: Korkea-asteen koulutuksen digitalisaatio
Investoinnin tavoitteena on tukea korkea-asteen koulutuksen digitalisaatiota ja helpottaa verkko-oppimista. Siihen sisältyy investointeja opetuksen digitaalisiin infrastruktuureihin ja digitaalisiin opetusvälineisiin.
Investointiin sisältyy myös luokkahuoneiden laitteiden hankinta (kuten projektorit, videovalvontajärjestelmät, äänijärjestelmät, kamerat ja audiolaitteet, jotka tallentavat oppitunteja, ohjelmistolaitteet digitaalisten resurssien arkistointiin), ja se kattaa digitaalisten opetuslaitteiden käyttöön tarvittavat perusinfrastruktuurilaitteet (kuten sähkölaitokset, verkko- ja lähiverkko, WiFi-verkko).
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
P.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
265 |
C3.1. R1 |
V |
Tarkistetun aikuiskoulutusta koskevan oikeudellisen kehyksen hyväksyminen |
Aikuiskoulutusta sääntelevän tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Aikuisten koulutusta sääntelevällä tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä on tuettava ohjelmien tarjonnan ja työmarkkinoiden tarpeiden parempaa yhteensovittamista yhdenmukaistamalla aikuiskoulutusohjelmat Kroatian tutkintojen viitekehyksen (CROQF) pätevyysvaatimusten kanssa ja mahdollistamalla arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tunnustaminen. |
|
266 |
C3.1. R1 |
V |
Toisen asteen koulutuksen tarpeiden kattava analyysi |
Toisen asteen koulutuksen tarpeita koskevan kattavan analyysin tulosten julkaiseminen tiede- ja opetusministeriön verkkosivustolla |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen tarpeista on tehtävä kattava analyysi, jotta voidaan tukea toimenpiteitä, joilla lisätään keskiasteen koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden osuutta, vähennetään niiden opiskelijoiden osuutta, jotka osallistuvat ylimääräisiin ammatillisiin ohjelmiin, ja mukautetaan ammatilliset ohjelmat työmarkkinoiden tarpeisiin. |
|
267 |
C3.1. R1 |
V |
Varhaiskasvatuksen rahoitusmallin hyväksyminen |
Varhaiskasvatuksen rahoitusmallin voimaantulo |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2023 |
Kroatian hallituksen on hyväksyttävä malli varhaiskasvatuslaitosten toimintakustannusten rahoittamiseksi kunnille/paikallisille kunnille, joiden taloudelliset valmiudet ovat pienemmät, jotta voidaan varmistaa investoinnin kestävyys olemassa olevien varhaiskasvatuslaitosten kunnostamisen tai uusien varhaiskasvatuslaitosten rakentamisen jälkeen. |
|
268 |
C3.1. R1 |
V |
Kokopäiväistä opetusmallia koskevien tarkistusten hyväksyminen |
Kokopäiväisen opetuksen perus- ja keskiasteen koulutusta sääntelevään lakiin tehtyjen muutosten voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Perus- ja keskiasteen koulutusta sääntelevään lakiin tehtävissä muutoksissa määritellään kokopäiväisen opetuksen käyttöönoton edellytykset. |
|
269 |
C3.1. R1 |
T |
Varhaiskasvatukseen osallistuminen |
Tiede- ja opetusministeriön (MZO) raportti |
% (prosenttiosuus) |
76,3 |
90 |
Toinen neljännes |
2026 |
Nostetaan varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvien 3-vuotiaiden alle kouluikäisten lasten kattavuus 90 prosenttiin (verrattuna vuoteen 2018). |
|
270 |
C3.1. R1-I1 |
T |
Varhaiskasvatuksessa rakennettujen paikkojen lukumäärä |
Tiede- ja opetusministeriö (MZO) julkaisee infrastruktuurihankkeita koskevat raportit, joihin sisältyy yleiskatsauksen sisältävä yhteenvetoraportti. |
Määrä |
0 |
22 500 |
Toinen neljännes |
2026 |
Varhaiskasvatuslaitosten rakentamiseen, parantamiseen ja jälleenrakentamiseen tehtävien infrastruktuuri-investointien tuloksena on luotava vähintään 22 500 uutta varhaiskasvatuspaikkaa, mikä mahdollistaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuuden merkittävän kasvun (3-vuotiaista kouluikäisiin). |
|
271 |
C3.1. R1-I2 |
T |
Yksivuorokautisissa peruskouluissa käyvien oppilaiden prosenttiosuus |
Tiede- ja opetusministeriön (MZO) tietojen julkaiseminen |
% (prosenttiosuus) |
40 |
70 |
Toinen neljännes |
2026 |
Yksivuoroisissa kouluissa käyvien alemman perusasteen oppilaiden osuus nousee 70 prosenttiin. |
|
272 |
C3.1. R1-I3 |
T |
Osallistuminen yleissivistävään keskiasteen koulutukseen |
Tiede- ja opetusministeriön (MZO) tietojen julkaiseminen |
% (prosenttiosuus) |
30 |
35 |
Toinen neljännes |
2026 |
Ylemmän perusasteen ja keskiasteen opiskelijoiden (gimnazija-ohjelmat) osuus nostetaan 35 prosenttiin. |
|
273 |
C3.1. R2 |
V |
Uusi laki tieteellisestä toiminnasta ja korkea-asteen koulutuksesta |
Uutta tiedettä ja korkea-asteen koulutusta koskevan lain voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Uuden kehyksen on mahdollistettava julkisten yliopistojen ja tiedelaitosten organisaatiouudistus ja otettava käyttöön tulosperusteinen rahoitusmalli. |
|
274 |
C3.1. R2-I1 |
T |
Digitaalisella infrastruktuurilla varustettujen julkisten korkea-asteen oppilaitosten osuus |
Tiede- ja opetusministeriön (MZO) investointiraportit, mukaan lukien yhteenvetoraportti, jossa esitetään yleiskatsaus. |
% (prosenttiosuus) |
0 |
90 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 90 prosenttia korkea-asteen julkisista laitoksista parantaa digitaalista infrastruktuuriaan ja laitteitaan hankkimalla aktiivisia laitteita (kuten luokkahuoneiden laitteita projektorin, tietokoneen, luotauksen ja videotallenteiden avulla) ja parantamalla passiivista verkkoa (kuten sähkölaitteita, piirilevyjä, liittimiä), jotka tukevat uutta teknologiaa ja digitaalisia opetusresursseja.
|
Q. KOMPONENTTI 3.2: TUTKIMUS- JA INNOVOINTIVALMIUKSIEN PARANTAMINEN
Kroatian julkinen tutkimus- ja innovointiympäristö on hyvin hajanainen. Riittämättömät investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin erityisesti yrityssektorilta sekä yliopistojen ja tiedelaitosten riittämätön rahoitus- ja organisaatiomalli haittaavat Kroatian tutkimusalan koko potentiaalia. Tämän seurauksena tieteellinen tuottavuus, tehokkuus ja tietämyksen siirto ovat edelleen rajallisia. Tieteen, teknologian insinööritieteiden, matematiikan (STEM) ja tieto- ja viestintätekniikan (TVT) inhimillisten voimavarojen kehittämisen edellytykset, jotka mahdollistaisivat yhteiskunnan valmiuksien lisäämisen digitaalisessa siirtymässä, ovat alikehittyneitä. Tutkimus-, kehitys- ja innovointipolitiikkojen hajanaisuus ja tehottomuus sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien tulosten puute ovat keskeisiä syitä tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvun hidastumiseen.
Tällä komponentilla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin pyrkimällä seuraaviin tavoitteisiin:
-Parannetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten institutionaalista rahoitusjärjestelmää tieteellisen tuottavuuden, tehokkuuden ja tietämyksen siirron motivoimiseksi suorilla investoinneilla ja lisäämällä tieteellisen tutkimuksen rahoitusta.
-Lisätään investointeja yliopistojen ja tiedelaitosten tutkimusinfrastruktuuriin ja organisatorisiin valmiuksiin, mikä mahdollistaa tieteellisen tutkimuksen paremman laadun ja lisää tutkijanuran houkuttelevuutta Kroatiassa.
-Otetaan käyttöön uusi mahdollistava kehys tutkijoiden etenemiselle ja urakehitykselle tieteenalojen erityispiirteiden mukaisesti, jotta voidaan houkutella ja pitää kiinni nuoria kroatialaisia tutkijoita ja korkealaatuisia ulkomaisia tutkijoita.
-Otetaan käyttöön tehokkaampi institutionaalinen ja ohjelmasuunnittelukehys tutkimuksen ja kehityksen rahoitusjärjestelmiä varten.
Komponentilla tuetaan tutkimukseen ja innovointiin liittyvää investointiin liittyvää talouspolitiikkaa koskevan maakohtaisen suosituksen (maakohtainen suositus 3, 2019) noudattamista.
Q.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C3.2 R1 – Julkisen tutkimussektorin tutkimus- ja kehittämisvalmiuksien uudistaminen ja vahvistaminen
Uudistuksen tavoitteena on parantaa julkisen tutkimuksen laatua ja kansainvälistä näkyvyyttä, vahvistaa kohdennettua tutkimusta ja tieteen vaikutusta innovoinnin, talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen julkisen tutkimussektorin uudelleenjärjestelyn avulla. Uudistus sisältää seuraavat toimet:
-Hyväksytään uusi ohjelmasopimusmalli julkisen tieteellisen tutkimusjärjestelmän rahoittamiseksi,
-Tieteellisten laitosten määrärahojen lisääminen, jotta tutkimus olisi vaikuttavampaa,
-Vähennetään tieteellisen tutkimusjärjestelmän hajanaisuutta integroimalla tieteellisiä tutkimuslaitoksia, jotta voidaan siirtyä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tehokkaampaan organisaatioon,
-Tieteellisen tutkimustyön laadun parantaminen edistämällä siirtymistä tulosperusteiseen rahoitusjärjestelmään.
Uudistuksen täytäntöönpanoon kuuluu uuden tieteellistä toimintaa ja korkea-asteen koulutusta koskevan lain hyväksyminen, joka tarjoaa oikeudelliset ja taloudelliset puitteet yliopistojen ja tiedelaitosten organisatoriselle ja toiminnalliselle integroinnille sekä vuoropuhelu institutionaalisista tavoitteista ja uusi tulosperusteinen rahoituskehys. Uuden oikeudellisen ja rahoituskehyksen odotetaan johtavan vaikutusvaltaisempiin julkaisuihin, entistä kilpailukykyisempiin hankkeisiin, kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen ja yritysten kanssa toteutettavien hankkeiden määrän kasvuun.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2022.
Investointi C3.2 R1-I1 – Ohjelmasopimusjärjestelmän kehittäminen innovaatioon, tutkimukseen ja kehittämiseen keskittyvien yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoittamiseksi
Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten tieteellisen työn rahoitusjärjestelmää tavoitteena parantaa tutkimustulosten laatua ja lisätä niiden merkitystä talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta.
Investointiin sisältyy neuvonta ulkoisten asiantuntijoiden kanssa valmisteltaessa ehdotusta uudeksi ohjelmasopimusten kehykseksi, joka on laadittu tiedeministeriön sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä ja joka mahdollistaa siirtymisen yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuloskeskeiseen rahoitusjärjestelmään sekä sidosryhmien kanssa käytäviin neuvotteluihin. Tähän sisältyvät nykyisen kehyksen analyysit, muiden maiden järjestelyjen tarkastelu, ohjelmasopimusten laatimista ja niiden käytöstä tiedottamista koskevat ehdotukset sekä oikeudellisten muutosten ja hankeasiakirjojen valmistelu.
Käynnistetään tukijärjestelmä, jolla tarjotaan institutionaalista rahoitusta yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, jotka ovat allekirjoittaneet ohjelmasopimukset, jotka mahdollistavat resurssien tehokkaamman käytön ja paremman tutkimustuloksen. Uudistuksen osana toteutetaan ohjelmasopimusten kaksi rahoitussykliä, joihin liittyy uusi seurantajärjestelmä vuotuisen tuloskehyksen avulla. Ohjelmasopimuksia rahoitetaan edelleen kansallisesta talousarviosta vuoden 2026 jälkeen, sillä uuden rahoitusmallin avulla saadaan aikaan merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 19 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 20 ; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 21 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet 22 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2025.
Investointi C3.2 R1-I2 – Yliopistojen ja tutkimuslaitosten innovointivalmiuksien vahvistaminen
Tämän investoinnin tavoitteena on auttaa vähentämään tieteellisen järjestelmän hajanaisuutta luomalla infrastruktuuria, joka mahdollistaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten vakiinnuttamisen. Rahoitusta tieteellisen tutkimuksen infrastruktuuriin myönnetään ainoastaan niille laitoksille, jotka ottavat käyttöön uudet ohjelmasopimukset, kuten investoinnissa C3.2 R1-I1 todetaan.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Uudistus C3.2 R2 – puitteiden luominen opiskelijoiden ja tutkijoiden houkuttelemiseksi STEM-aloille ja tieto- ja viestintätekniikan aloille
Uudistuksen tavoitteena on luoda uusi suotuisa kehys STEM-alojen sekä tieto- ja viestintätekniikan alojen tutkijoiden etenemiselle ja urakehitykselle, jotta voidaan lisätä tieteen ja liiketoiminnan alojen tutkijoiden ja ammattilaisten määrää ja laatua sekä parantaa innovointipotentiaalia. Pitkällä aikavälillä uudistuksen odotetaan mahdollistavan inhimillisen pääoman siirtymisen tiedelaitoksista talouteen siirtämällä erikoisosaamista, kehittynyttä teknologiaa, korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä teknologiafoorumeiden kautta, kehittämällä huipputeknologian start-up- ja spin-off-yrityksiä sekä avoimia tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja.
Tieteellisen uran kiinnostavuutta lisätään selkeällä, avoimella ja ansioihin perustuvalla rekrytointipolitiikalla keskeisillä tieteellisen tutkimuksen aloilla. Luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan sekä tieto- ja viestintätekniikan alan tiedeuraa on edistettävä varhaisimmista koulutustasoista alkaen. Lainsäädäntökehystä on muutettava Kroatian tieteellisen tutkimusjärjestelmän kilpailukyvyttömän ja hallinnollisesti raskaan rekrytointi- ja ylennysmallin huomioon ottamiseksi.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.
Investointi C3.2 R2-I1 – Tutkijoiden urakehitystä tukevan mallin kehittäminen ja huipputason tieteellinen tutkimus STEM-aloilla sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla
Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusi tutkijoiden urakehityksen mahdollistava kehys ja kannustinjärjestelmä. Investointiin on sisällyttävä:
-Luodaan uusi kehys tutkimusohjelmien rahoitukselle tutkijoiden urakehityksen ja urakehityksen tukemiseksi asiantuntijatutkimuksen yksityiskohtaisen analyysin ja suositusten pohjalta. Kehyksessä keskitytään palkitsemaan huippututkimusta, yhteistyötä teollisuuden kanssa ja kansainvälistä yhteistyötä.
-Pannaan täytäntöön uusi rahoituskehys tutkimusohjelmille, joilla vahvistetaan, houkutellaan ja pidetään kiinni tutkimusalan lahjakkuuksia, vahvistetaan STEM-aineiden ja tieto- ja viestintätekniikan taitoja, edistetään liikkuvuutta kansainvälisiin instituutioihin ja teollisuuteen, kannustetaan startup-yrityksiä ja luodaan riippumattomia tutkijanuria kansainvälisesti kilpailukykyistä ja kohdennettua tutkimusta tekeville tutkijoille korkean teknologian valmiustasolla. Kehykseen kuuluvat avustukset, jotka on tarkoitettu STEM-apurahat ja tieto- ja viestintätekniikan apurahat; nuorten tutkijoiden ohjelma; iii) virkakauden seurantaohjelma; liikkuvuusohjelma; (v) Nuorten tutkijoiden yritysten perustaminen; ja vi) yrittäjyysharjoitusohjelma.
Rahoitusohjelmien kestävyys vuoden 2026 jälkeen varmistetaan valtion talousarviosta, korkeakoulujen ja laitosten ohjelmasopimusten täytäntöönpanosta odotetuilla säästöillä sekä tiedeyhteisölle EU:n rahastoista myönnettävien tutkimusapurahojen odotetulla lisäyksellä.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 23 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 24 ; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 25 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet 26 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.
Investointi on toteutettava viimeistään 30 päivänä maaliskuuta 2025.
Investointi C3.2 R2-I2 – Investoinnit tutkimukseen – teknologiainfrastruktuuri STEM-aloilla ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla
Tämän investoinnin tavoitteena on tukea digitaalista siirtymää investoimalla soveltavan ja kohdennetun tutkimuksen keskeisiin infrastruktuurihankkeisiin, jotta nuoret tutkijat voivat kehittää uraansa yhteistyössä liike-elämän kanssa ja tarjota kokeneille tutkijoille yhteistyöalusta innovaatiotoimintaa varten.
Tällä toimenpiteellä perustetaan ja varustetaan strategisesti tärkeä tieteellinen, teknologinen ja innovaatioinfrastruktuuri, jolla on suuri tutkimuspotentiaali STEM-aineiden ja tieto- ja viestintätekniikan alalla, mikä vahvistaa inhimillisiä valmiuksia huipputason tieteelliseen tutkimukseen ja yhteistyöhön yrityssektorin kanssa. Infrastruktuurin on perustuttava avoimen innovoinnin periaatteisiin ja tuettava suoraan puhtaan teknologian aloja sekä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Uudistus C3.2 R3 – Parannetaan tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin tehtävien julkisten investointien tehokkuus
Uudistuksen tavoitteena on toteuttaa toimivampi ja tehokkaampi hallintomalli kilpailukykyistä tutkimusta varten ja ottaa käyttöön kehitys- ja innovointijärjestelmiä, jotka mahdollistavat tutkimushankkeiden nopeamman ja ansioihin perustuvan valintaprosessin.
Uudistukseen sisältyy Kroatian tiedesäätiötä koskevan uuden lain hyväksyminen Kroatian tiedesäätiön valmiuksien vahvistamiseksi ja tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmien hallinnointiin ja täytäntöönpanoon tällä hetkellä osallistuvien laitosten määrän vähentämiseksi. Tämän uuden oikeudellisen kehyksen avulla voidaan muuttaa ja vahvistaa säätiön valmiuksia elimeksi, joka sen lisäksi, että sillä on selkeästi sovitut ja määritellyt toimivaltuudet kansallisen innovaationeuvoston toimielinten välisen koordinoinnin puitteissa, varmistaa yksinkertaistetun ja järjestelmällisen lähestymistavan hankerahoituksen hallinnointiin.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.
Investointi C3.2 R3-I1 – Tehtävällisemmän tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeiden rahoituskehyksen käyttöönotto
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa nykyistä tutkimus-, kehitys- ja innovointijärjestelmää (R &D&I) ja tukea huippututkimuksen ja -tuotteiden kehittämistä. Investointiin on sisällyttävä:
-Luodaan uusi kehys T &D &I-politiikan toteuttamiselle suunnittelemalla uusia rahoitusohjelmia tutkimuksen ja kehityksen tukemiseksi sekä parantamalla Kroatian tiedesäätiön valmiuksia ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien yksityiskohtaisten analyysien ja tutkimusten pohjalta.
-Rahoitusohjelmien täytäntöönpano (tutkimusalan innovaatiohankkeet) uuden kehyksen kautta, joka edustaa ”pilottivaihetta”, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on toistaa uusi ajattelutapa tutkimus- ja kehitystoiminnan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, T&K&I-politiikassa ja -ohjelmissa rahoituslähteestä riippumatta.
Uuden ohjelmasuunnittelukehyksen kestävyys vuoden 2026 jälkeen on varmistettava valtion talousarviosta myönnettävällä rahoituksella ottaen samalla huomioon täydentävyys ERI-rahastoista rahoitettujen ohjelmien kanssa.
Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 27 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 28 ; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 29 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet 30 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Q.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
275 |
C3.2. R1 |
V |
Uusi tiedettä ja korkea-asteen koulutusta koskeva laki |
Uutta tiedettä ja korkea-asteen koulutusta koskevan lain voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Uudella säädöksellä luodaan oikeudelliset ja taloudelliset edellytykset julkisten yliopistojen ja tiedelaitosten organisatorisille ja toiminnallisille uudistuksille ja rahoitukselle, joilla pyritään saavuttamaan instituutioiden kehittämisen tavoitteet. |
|
276 |
C3.2. R1-I1 |
T |
Tutkimusorganisaatioiden sisäisiin ehdotuspyyntöihin perustuville tutkimushankkeille myönnetty rahoitus ohjelmasopimusten täytäntöönpanon ensimmäisen kaksivuotisjakson aikana |
|
Lukumäärä (määrä) |
|
17 619 079 |
Ensimmäinen neljännes |
2023 |
Ohjelmasopimukset allekirjoittaneiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten toteuttamissa tutkimushankkeissa on myönnetty 17 619 079 euroa. Hankkeilla tuetaan suoraa tieteellistä ja tutkimustoimintaa (tutkimushankkeita), ja niiden on perustuttava julkaistuihin tarjouseritelmiin, mukaan lukien kelpoisuusehdot, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. |
|
277 |
C3.2. R1-I1 |
T |
Ohjelmasopimukset allekirjoittaneiden yliopistojen tai tutkimuslaitosten osuus |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
65 |
Kolmas neljännes |
2024 |
Vähintään 65 prosenttia julkisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista on allekirjoittanut uuden tiede- ja korkeakoululain säännösten mukaiset uudet ohjelmasopimukset, joilla otetaan käyttöön julkisten tieteellisten organisaatioiden tulosperusteinen rahoitustavoitejärjestelmä. |
|
278 |
C3.2. R1-I1 |
T |
”Vihreän” alan tutkimushankkeet, joita ovat toteuttaneet tieteelliset organisaatiot, jotka ovat allekirjoittaneet uudet ohjelmasopimukset |
|
Määrä
|
0 |
4 |
Ensimmäinen neljännes |
2025 |
Vähintään neljä vihreää siirtymää suoraan tukevaa tutkimushanketta, joita toteuttavat tieteelliset organisaatiot, jotka ovat allekirjoittaneet uudet ohjelmasopimukset, on saatettava päätökseen julkaistuihin tarjouseritelmiin perustuvan hankepyynnön perusteella, mukaan lukien kelpoisuusvaatimukset, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. |
|
279 |
C3.2. R1-I1 |
T |
Tutkimusorganisaatioiden sisäisiin ehdotuspyyntöihin perustuville tutkimushankkeille myönnetty rahoitus |
|
Lukumäärä (määrä) |
|
58 730 264 |
Toinen neljännes |
2025 |
58 730 264 euroa on myönnetty tutkimushankkeisiin, joita toteuttavat ohjelmasopimukset allekirjoittaneet yliopistot ja tutkimuslaitokset. Hankkeilla tuetaan suoraa tieteellistä ja tutkimustoimintaa (tutkimushankkeita), ja niiden on perustuttava julkaistuihin tarjouseritelmiin, mukaan lukien kelpoisuusehdot, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. |
|
280 |
C3.2. R1-I2 |
T |
Korkeakoulujen ja tiedelaitosten uudelleenjärjestelyt |
|
Määrä |
0 |
6 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden kehittämän ja tiede- ja opetusministeriön yhteistyössä tiedeyhteisön ja työmarkkinaosapuolten kanssa hyväksymän korkea-asteen oppilaitosten ja tiedelaitosten uudelleenorganisointimallin perusteella on saatettava päätökseen vähintään kuusi korkea-asteen oppilaitosten ja tiedelaitosten uudelleenorganisointia, joihin osallistuu vähintään 12 tieteellistä tutkimusorganisaatiota. Tietyn uudelleenjärjestelyn toteuttamiseen voi sisältyä muodollisia sulautumia, toiminnallista yhdentymistä ja/tai institutionaalista konsolidointia (esim. yliopiston useiden osien lujittaminen, aiemmin riippumattomien laitosten liittäminen yliopistoon, kahden tai useamman laitoksen yhdistäminen). Uudelleenjärjestelyyn katsotaan liittyvän kahden tai useamman laitoksen aseman muuttuminen, minkä vuoksi tämän toimenpiteen on johdettava vähintään 12 tieteellisen tutkimusorganisaation integrointiin tai konsolidointiin. |
|
281 |
C3.2. R2 |
V |
Uusi oikeudellinen kehys, jolla säännellään koulutusohjelmien, tohtorintutkintojen ja tieteellisten laitosten työolosuhteiden laatuvaatimuksia |
Uuden oikeudellisen kehyksen voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Uusi oikeudellinen kehys muodostaa perustan uudelle ylennysjärjestelmälle, joka perustuu huippuosaamiseen ja urakehityksen parempaan sääntelyyn, mikä mahdollistaa laadukkaiden tutkijoiden houkuttelemisen ja pysymisen. Uuden oikeudellisen kehyksen on annettava nuorille tutkijoille mahdollisuus menestyä kansainvälisesti tunnustettujen tieteellisten laatukriteerien pohjalta ja siten, että hallinnolliset esteet ovat vähäisemmät. Siihen sisältyy joustavia työjärjestelyjä, joilla edistetään hoivavelvollisuuksista vastaavien tutkijoiden rekrytointia.
|
|
282 |
C3.2. R2-I1 |
T |
Ohjelmakehyksen puitteissa myönnetyt avustukset STEM-aineiden ja tieto- ja viestintätekniikan alojen tutkinnon suorittaneiden saatavuuden ja työllistyvyyden lisäämiseksi ja heidän liikkuvuutensa parantamiseksi kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten |
|
Määrä |
0 |
3 354 |
Ensimmäinen neljännes |
2025 |
Uusien puitteiden nojalla myönnetään vähintään 3 354 apurahaa sellaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden neuvontapalvelujen perusteella, joiden tehtävänä on valmistella tutkijoiden urakehitystä ja urakehitystä koskevia uusia välineitä. Hankepyyntöjen on perustuttava julkaistuihin tarjouseritelmiin, joihin sisältyvät tarjouseritelmät, mukaan lukien kelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. |
|
283 |
C3.2. R2-I2 |
T |
Soveltavan ja kohdennetun tutkimuksen infrastruktuurihankkeet |
|
Määrä |
0 |
4 |
Toinen neljännes |
2026 |
Neljä soveltavaa ja kohdennettua tutkimusta koskevaa tiede- ja teknologiainfrastruktuurihanketta saatetaan päätökseen, jotta nuoret tutkijat voivat kehittää uraansa yhteistyössä yrityssektorin ja kokeneiden tutkijoiden kanssa ja jotta voidaan tukea digitalisaatioprosessia. |
|
284 |
C3.2. R3 |
V |
Kroatian tiedesäätiötä koskeva uusi laki |
Kroatian tiedesäätiötä koskevan uuden lain voimaantulo. |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Kroatian tiedesäätiötä koskevassa uudessa laissa määritellään ohjelman toteuttamista, koordinointia, suunnittelua, seurantaa ja arviointia sekä tutkimuksen ja teknologian arviointia käsittelevän säätiön selkeä tehtävä; kehitetään hankkeiden rahoitusohjelmia ja -politiikkoja, luodaan vahva ja riippumaton järjestelmä T&K-hankkeen valintaa, rahoitusta ja vaikutusten seurantaa varten. |
|
285 |
C3.2. R3-I1 |
T |
”Pilottiohjelmasta” myönnetyt avustukset, joilla tuetaan uudistetun T&K&I-kehyksen perustamista. |
|
Määrä |
0 |
300 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Uuden T&K&I-toiminnan institutionaalisen ja ohjelmasuunnittelukehyksen sekä uusien T&K-ohjelmien suunnitteluun osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden antaman neuvonnan perusteella vähintään 300 avustusta on myönnetty yritysten ja tutkimusorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön tai tietämyksen ja teknologian siirtoon tähtääviin hankkeisiin uudistetun T&K&I-kehyksen perustamista tukevan pilottiohjelman puitteissa. Hankkeiden on perustuttava julkaistuihin tarjouseritelmiin, joihin sisältyvät tarjouseritelmät, mukaan lukien kelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. |
R. KOMPONENTTI 4.1: TYÖLLISYYSTOIMENPITEIDEN JA NYKYAIKAISIA TYÖMARKKINOITA JA TULEVAISUUDEN TALOUTTA KOSKEVAN OIKEUDELLISEN KEHYKSEN PARANTAMINEN
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä komponentissa käsitellään työmarkkinakysymyksiä muun muassa nykyaikaistamalla työmarkkinasääntelyä ja kehittämällä kohdennettuja aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja. Uudistusten ja investointien yleisenä tavoitteena tässä komponentissa on auttaa lisäämään työllisyyttä Kroatiassa, joka on edelleen selvästi alle EU:n keskiarvon viime vuosien parannuksista huolimatta.
Tämän komponentin erityistavoitteet ovat seuraavat:
-Uusien aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen kehittäminen ja täytäntöönpano työpaikkojen luomisen tukemiseksi vihreillä ja digitaalisilla aloilla
-Heikossa asemassa olevien ryhmien työmarkkinoille osallistumista ja seurantaa koskevan järjestelmän parantaminen
-Arvosetelijärjestelmän käyttöönotto aikuiskoulutusta ja osaamisen kehittämistä varten, erityisesti vihreään ja digitaaliseen teknologiaan liittyvien taitojen hankkiminen
-Työlainsäädännön parannukset
Tässä komponentissa käsitellään maakohtaista suositusta työmarkkinatoimenpiteiden ja -laitosten lujittamisesta ja niiden yhteensovittamista sosiaalipalvelujen kanssa (maakohtainen suositus 2, 2019)sekä maakohtaista suositusta taitojen hankkimisen edistämisestä (maakohtainen suositus 2.4, 2020).
R.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C4.1 R1 – Uuden kohdennetun aktiivisen työmarkkinapolitiikan kehittäminen ja täytäntöönpano työmarkkinoiden vihreää ja digitaalista siirtymää varten
Toimenpiteen tavoitteena on ottaa käyttöön uusia aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja, joilla edistetään vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvää työllisyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista sekä parannetaan työvoiman kilpailukykyä ja työllistettävyyttä työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti keskittyen erityisesti pitkäaikaistyöttömien aktivointiin.
Toimenpiteellä kehitetään ja rahoitetaan kolmea uutta aktiivista työmarkkinapoliittista toimenpidettä, joissa keskitytään molempiin siirtymiin:
-Myönnetään tukea vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvissä työpaikoissa
-Myönnetään tukea vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvään harjoitteluun
-Myönnetään tukea vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvään itsenäiseen ammatinharjoittamiseen
Kun tuetaan työllisyyttä ja harjoittelua, Kroatian julkinen työvoimapalvelu määrittelee vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvät työpaikat parhaiden käytäntöjen, kuten Kansainvälisen työjärjestön vihreiden työpaikkojen määritelmän, mukaisesti.
Itsenäisen ammatinharjoittamisen tapauksessa Kroatian julkinen työvoimapalvelu laatii parhaiden käytäntöjen mukaiset kriteerit sen arvioimiseksi, ovatko hakijoiden liiketoimintasuunnitelmat vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän mukaisia, jolloin tuen määrä on suurempi.
Aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimenpiteiden kattavuuden lisäämiseksi, erityisesti erityisen heikossa asemassa olevien, työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien edunsaajien osalta, työllisyystuen avustusten kestoa pidennetään kahteen vuoteen uusien työntekijöiden osalta.
Pitkäaikaistyöttömiä ja heikommassa asemassa olevien ryhmien vähemmän työllistettävissä olevia henkilöitä koskeviin uusiin toimenpiteisiin on yhdistettävä osaamissetelien käyttö vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvien taitojen tarjoamiseksi.
Avustusten, joilla tuetaan työllisyyttä vihreään siirtymään liittyvissä työpaikoissa, rahoituksen odotetaan olevan 70 prosenttia kokonaismäärärahoista, kun taas loput 30 prosenttia on tarkoitettu rahoittamaan avustuksia, joilla tuetaan työllisyyttä digitaaliseen muutokseen liittyvissä työpaikoissa.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
Uudistus C.4.1 R2 – haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien työmarkkinoille osallistumista ja seurantaa koskevan järjestelmän vahvistaminen parantamalla työnvälitysprosesseja
Tämän toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa työttömille ja heikossa asemassa oleville ryhmille annettavaa tukea seuraavin keinoin:
-Hallinnollisten valmiuksien ja henkilöstön valmiuksien parantaminen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kanssa työskentelyä varten
-Profilointijärjestelmien parantaminen ja heikossa asemassa olevien ryhmien segmentoituminen
-Työmarkkinoille integroitumista koskevien suunnitelmien ja heikossa asemassa olevia ryhmiä koskevien aktivointiohjelmien käyttöönotto
-Työmarkkinoille integroitumisen tulosten seurantajärjestelmän kehittäminen aktiivisilla työllisyyspoliittisilla toimenpiteillä edunsaajatasolla
-Laajennetaan ja organisoidaan uudelleen CISOKin nykyistä uraohjauskeskusten verkostoa keskittyen niiden rooliin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten houkuttelemisessa
-Työttömyyskorvauksen määrän ja keston pidentäminen analyysin tulosten mukaisesti.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Uudistus C4.1 R3 – Arvokuponkijärjestelmän perustaminen aikuiskoulutusta ja osaamisen kehittämistä varten
Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden työllistettävyyttä ja sovittaa paremmin yhteen työmarkkinoiden tarjonta ja kysyntä tukemalla elinikäistä oppimista ja uusien taitojen, erityisesti vihreän ja digitaalisen osaamisen, hankkimista.
Uudistukseen on sisällyttävä:
-Annetaan uusi aikuiskoulutuslaki, jolla pyritään parantamaan aikuiskoulutuksen laatua parantamalla aikuiskoulutuslaitosten akkreditointia, seurantaa ja arviointia, ottamalla käyttöön aikuiskoulutussetelit ja yhdenmukaistamalla ne Kroatian tutkintojen viitekehyksen kanssa aikuiskoulutusjärjestelmässä.
-Taitojen kartoitus, jossa keskitytään työmarkkinoilla ensisijaisiin taitoihin, mukaan lukien työvoimapulassa olevat taidot, vihreät ja digitaaliset taidot, joita käytetään osaamisluettelon päivittämiseen ja arvoseteleillä rahoitettavien taitojen ja niihin liittyvien koulutusohjelmien määrittelyyn.
-Tietoteknisen välineen kehittäminen mahdollisten edunsaajien taitojen kattavaa arviointia varten.
-Heikossa asemassa olevien ryhmien tavoittaminen käyttämällä ohjausta ja neuvontaa lisätäkseen heidän osallistumistaan taitojen parantamiseen tähtääviin aloitteisiin, mukaan lukien arvosetelit.
-Maksusetelien käyttöä koskevan hakemuksen käyttöönotto edunsaajien, koulutuksen tarjoajien, neuvonantajien ja työnantajien toimesta.
Uudistus on pantava täytäntöön 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä.
Investointi C4.1 R3-I1 – Arvokuponkien käyttöönotto aikuiskoulutusta ja osaamisen kehittämistä varten
Tähän investointiin on sisällyttävä arvoseteleiden rahoittaminen akkreditoiduille aikuiskoulutus- ja täydennyskoulutusohjelmille työmarkkinoilla ja erityisesti siirtymisessä vihreään ja digitaaliseen talouteen tarvittavien taitojen hankkimiseksi. Vihreän siirtymän edellyttämiin taitoihin liittyvien ohjelmien rahoituksen odotetaan olevan 70 prosenttia investointien kokonaismäärästä, kun taas loput 30 prosenttia on tarkoitettu digitaalisten taitojen hankkimiseen liittyvien ohjelmien rahoittamiseen.
Investointia on toteutettava jatkuvasti enintään 30 päivänä kesäkuuta 2022 ja 30 päivänä kesäkuuta 2026 välisenä aikana.
Uudistus C4.1 R4 – Työlainsäädännön parannukset
Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä ja nykyaikainen lainsäädäntökehys, jonka tavoitteena on parantaa työoloja ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa, säännellä paremmin työn uusia muotoja ja kannustaa siirtymistä määräaikaisista työsopimuksista toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ja pimeästä työstä säännönmukaiseen työhön.
Uudistuksella muutetaan työlakia seuraavasti:
(1)Kotona tehtävän työn sääntelyllä pyritään varmistamaan työsuhteen osapuolten oikeusvarmuus poikkeuksellisissa ja tavanomaisissa olosuhteissa.
(2)Pidäkkeet perusteettomien määräaikaisten työsopimusten käytölle, erityisesti erittäin lyhytaikaiset työsopimukset, rajoittamalla mahdollisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten määrää ja estämällä tällaisten sopimusten väärinkäyttö, erityisesti siltä osin kuin on kyse etuyhteydessä olevien työnantajien palvelukseen ottamisesta, ja määrittelemällä paremmin perättäisyyden käsite.
(3)Vahvistetaan muiden työnantajien oikeutta lisätyöhön.
(4)Luodaan oikeudellinen kehys, jolla säännellään työtä verkkoalustojen kautta erityisenä työmuotona, säätämällä subjektiivisista oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka johtuvat tästä oikeudellisesta suhteesta – perusoikeudet ja velvoitteet, jotka perustuvat työhön, pakollisiin vakuutuksiin, turvallisuuteen ja turvatoimiin, lepoaikoihin, sopimusten päättymiseen, yhteispäätösmenettelyyn ja järjestäytymiseen sekä kollektiivisiin työsuhteisiin liittyviin oikeuksiin.
(5)Työsuhteen automaattista päättymistä eläkeiän alkaessa koskevan säännöksen tarkistaminen ja pakollista irtisanomista koskevan säännöksen tarkistaminen, kun työntekijät ovat saavuttaneet eläkeiän, jotta voidaan kannustaa työntekijöitä pysymään aktiivisina ja välttää työnantajille aiheutuva perusteeton taakka.
(6)Palkan käsitteen ja sen kaikkien osatekijöiden asianmukainen määrittely, jotta se voidaan kytkeä paremmin vähimmäispalkkaan ja helpottaa työlainsäädännön ja työtulojen verotusta koskevien sääntöjen soveltamista.
(7)Määritellään työehtosopimusoikeuksien kattavuus kytkemällä se paremmin jäsenyyteen, jotta voidaan lisätä työntekijöiden vähäistä osallistumista ammattijärjestöihin ja työehtosopimusneuvotteluihin ja vahvistaa siten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.
Uudistuksella muutetaan pakollista sairausvakuutusta koskevaa lakia siirtämällä vanhuuseläkekelpoisten työssäkäyvien työntekijöiden sairausloman kustannukset Kroatian sairausvakuutuslaitokselle.
Uudistukseen sisältyy muutoksia voimassa olevaan työsuhteita koskevaan lainsäädäntöön ja pimeän työn torjuntaa koskevan uuden lain hyväksyminen sekä muita kuin lainsäädäntötoimia pimeän työn torjumiseksi, erityisesti:
(1)Sidosryhmien ja niitä valvovien toimielinten tietämyksen ja osaamisen vahvistaminen
(2)Yhteisten tietokantojen luominen täytäntöönpanon tehokasta seurantaa varten
(3)Pimeästä työstä määrättävien seuraamusten uudelleenmäärittely ja yhdenmukaistaminen
(4)Lisätään yleistä tietoisuutta laillisen työn eduista ja pimeän työn haitoista muun muassa kampanjoilla, joissa myös mainostetaan mahdollisuuksia käyttää aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka liittyvät itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, sekä kouluttamalla erilaisia tapoja rekisteröidä liike-elämä, josta maksetaan julkisia etuuksia verosääntöjen mukaisesti.
(5)Sähköisten rekisterien laatiminen rakennusalan työntekijöistä ja työajasta ja sen jälkeen asteittain muista toiminnoista.
(6)Sopimusketjun palkkojen maksamatta jättämistä koskevan vastuun laajempi sääntely alihankinnan tapauksessa.
(7)Määritellään pimeä työ kaikissa ilmenemismuodoissaan, tehostetaan säännösten rikkomiseen sovellettavia tarkastuksia ja seuraamuksia ja säännellään pimeän työn torjuntaan osallistuvien viranomaisten toimia.
(8)Määritellään prosessi, jossa siirrytään pimeästä työhön siten, että työnantajat velvoitetaan rekisteröimään työntekijä takautuvasti ensimmäisestä työpäivästään alkaen (vähintään kolme kuukautta) kolmen päivän kuluessa tarkastuksen havaitsemisesta pimeän työn havaitsemiseksi. Lisäksi rikkomuksesta seuraa määrätty sakko pimeää työntekijää kohti ja velvollisuus maksaa työntekijän palkka, maksut ja etuudet.
Uudistuksella muutetaan vähimmäispalkkalakia seuraavasti:
(1)Suurimman osan palkanlisistä jättäminen vähimmäispalkan ulkopuolelle ja ylityö-, yö- ja sunnuntai- ja lomatyöskentelyä koskevien vähimmäiskorotusten määrääminen.
(2)On suljettava pois mahdollisuus luopua vähimmäispalkasta työnantajien mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi.
(3)Tehostetaan valvontaviranomaisten valvontaa ja määritellään uudelleen vähimmäispalkan maksamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset.
(4)Vahvistetaan vähimmäispalkkojen kehityksen seurantaa ja analysointia käsittelevän asiantuntijakomitean roolia antamalla sen tehtäväksi analyysit vähimmäispalkankorotusten mahdollisista vaikutuksista talouteen, työllisyyteen, elintasoon ja muihin elämän- ja työelämän osa-alueisiin, ja suosittelee näin ollen suuntaviivoja.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
R.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
286 |
C4.1. R1 |
V |
Aktiivisen työmarkkinapolitiikan täydentäminen |
Kolme uutta aktiivista työmarkkinatoimenpidettä hyväksytty |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Kroatian työvoimapalvelu hyväksyy kolme uutta toimenpidettä, joilla tuetaan työpaikkojen luomista vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Näiden toimenpiteiden mukaisten varojen käyttöä koskevat ehdot ja kriteerit sekä Kroatian julkisen työvoimapalvelun toiminta on suunniteltava siten, että etusijalle asetetaan työelämän ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömien ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (itsenäinen) aktivointi ja (itsenäinen) ammatinharjoittaminen. |
|
287 |
C4.1. R1 |
T |
Uusista aktiivisista työmarkkinapoliittisista toimenpiteistä hyötyvien lukumäärä |
|
Määrä |
0 |
26 400 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Vähintään 26 400 hyötyy uudesta aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta, josta vähintään 13 000 on pitkäaikaistyöttömiä, työelämän ulkopuolella olevia ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. |
|
288 |
C4.1. R2 |
V |
Työmarkkinalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo |
Työmarkkinalain muuttamisesta annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Voimaan tulee muutettu tai uusi työmarkkinalaki, jolla korotetaan työttömyysetuuksien määrää ja pidennetään niiden kestoa, lievennetään heikossa asemassa oleviin työntekijöihin sovellettavia vaatimuksia ja digitalisoidaan työttömyysetuuksien hakuprosessi tehdyn analyysin mukaisesti. |
|
289 |
C4.1. R2 |
V |
Heikossa asemassa oleville ryhmille annettavan tuen laadun parantaminen |
Delegoidun säädöksen voimaantulo tai sisäisen sääntökirjan hyväksyminen CES:n työn tehostamisesta haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien profilointia, segmentointia, integrointia ja aktivointia varten |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Kroatian uudet julkisen työvoimapalvelun prosessit ovat käytössä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien profilointiin, segmentoitumiseen, integroimiseen ja aktivoimiseen, työttömien ja avointen työpaikkojen yhteensovittamiseen tarkoitettujen välineiden kehittämiseen sekä aktiivisen työmarkkinapolitiikan seuranta- ja arviointijärjestelmän käyttöönottoon. |
|
290 |
C4.1. R2 |
T |
Tuen laadun parantaminen vähintään 5 000:lle haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvalle ihmiselle |
|
Määrä |
0 |
5 000 |
Toinen neljännes |
2025 |
Heikossa asemassa oleville ryhmille suunnatuilla tiedotustoimilla on voitava ottaa mukaan 5 000 uutta käyttäjää. |
|
291 |
C4.1. R3 |
V |
Osaamisen kehittäminen markkinoiden tarpeiden mukaan |
Käytössä oleva arvosetelijärjestelmä |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Arvosetelijärjestelmä on toiminnassa ja sitä käytetään rahoittamaan yksinomaan Kroatian tutkintojen viitekehyksen perusteella laadittuja koulutusohjelmia, jotka toteutetaan akkreditoiduissa oppilaitoksissa hyväksytyn uuden aikuiskoulutuslain mukaisesti. Mukana on vähintään 25 koulutusohjelmaa. Järjestelmässä on oltava osaamisluettelo, jossa kartoitetaan työmarkkinoilla olemassa olevat ja tarvittavat taidot, sekä tietotekninen sovellus arvosetelien hallinnointia ja myöntämistä varten. Arvosetelijärjestelmä hyödyttää työssäkäyviä ja työttömiä kiinnittäen erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin ryhmiin (pitkäaikaistyöttömät, työelämän ulkopuolella olevat tai työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret). |
|
292 |
C4.1. R3-I1 |
T |
Koulutussetelien käyttö |
|
Määrä |
0 |
30 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Arvosetelit, jotka on myönnetty vähintään 30 000 yksittäiselle edunsaajalle, joista vähintään 12 000 pitkäaikaistyötöntä, työelämän ulkopuolella olevaa tai työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. |
|
293 |
C4.1. R4 |
V |
Vähimmäispalkkalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo |
Vähimmäispalkkalain muuttamisesta annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Uudessa vähimmäispalkkalaissa eri palkanlisät jätetään vähimmäispalkan ja mandaatin vähimmäiskorotusten ulkopuolelle ylityötunnit, yötyöt, sunnuntait ja yleiset vapaapäivät. Siinä on myös kiellettävä mahdollisuus luopua vähimmäispalkasta väärinkäytösten estämiseksi, tarkastuslaitosten valvonnan tehostamiseksi ja rikkojille määrättävien seuraamusten uudelleen määrittelemiseksi. |
|
294 |
C4.1. R4 |
V |
Pimeän työn torjuntaa koskevan lain ja uuden työlain hyväksyminen |
Pimeän työn torjumista koskevan lain ja työlain muuttamisesta annetun lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Muutetulla tai uudella työlailla säännellään etätyötä ja alustatyötä, rajoitetaan peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten määrää, vahvistetaan muiden työnantajien oikeutta tehdä työtä ja tarkistetaan 65 vuoden eläkelauseketta, muutetaan eläkeikäisten työntekijöiden sairausloman ja erotuksen rahoittamista koskevia säännöksiä, kannustetaan lisätyöhön ja osa-aikatyöhön sekä sisällytetään säännöksiä, jotka mahdollistavat joustavuuden työajassa ja työpaikassa ja kaventavat sukupuolten välistä palkkaeroa. Pimeän työn torjuntaa koskevassa uudessa tai muutetussa laissa määritellään pimeä työ ja kaikki sen ilmentymät, vahvistetaan tarkastuksia ja vahvistetaan rikkomussäännöksiä, säännellään työntekijöiden siirtämistä pimeästä työstä säännönmukaiseen työhön. |
|
295 |
C4.1. R4 |
T |
Nostetaan vähimmäispalkan suhde keskimääräiseen bruttopalkkaan vuonna 2024 50 prosenttiin |
|
% (prosenttiosuus) |
46,29 |
50 |
Ensimmäinen neljännes |
2025 |
Vähimmäispalkka nostetaan 50 prosenttiin edellisen vuoden keskipalkasta työmarkkinaosapuolia kuullen ja yhteistyössä vähimmäispalkkakehityksen seurantaa ja analysointia käsittelevän asiantuntijapaneelin kanssa. |
|
296 |
C4.1. R4 |
T |
Määräaikaisten työsopimusten osuuden alentaminen 17 prosenttiin |
|
% (prosenttiosuus) |
18,1 |
17 |
Toinen neljännes |
2026 |
Työlakiin tehtävillä muutoksilla luodaan edellytykset määräaikaisten työsopimusten määrän vähentämiselle, jonka odotetaan vähenevän 18,1 prosentista enintään 17 prosenttiin. |
S. KOMPONENTTI 4.2: ELÄKEJÄRJESTELMÄN PARANTAMINEN PARANTAMALLA ELÄKKEIDEN RIITTÄVYYTTÄ
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on edelleen vahvistaa eläkejärjestelmän kestävyyttä kannustamalla pidentämään työuraa, vahvistamalla toista eläkepilaria ja nostamalla alhaisimpia eläkkeitä. Tämän komponentin uudistuksen yleisenä tavoitteena on parantaa eläkkeiden riittävyyttä ja kestävyyttä.
S.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C4.2 R1 – Eläkkeiden riittävyyden lisääminen jatkamalla eläkeuudistusta
Uudistuksella on kolme tavoitetta: I) parannetaan eläkkeiden riittävyyttä erityisesti pienituloisimpien edunsaajien osalta, ii) parannetaan eläkejärjestelmän kestävyyttä vahvistamalla toista eläkepilaria ja iii) elvytetään uudistuspyrkimyksiä pitkällä aikavälillä sosiaalisesti osallistavalla tavalla muodostamalla työryhmä, johon kaikki keskeiset sidosryhmät ja työmarkkinaosapuolet osallistuvat.
Eläkkeiden riittävyyden parantamiseksi uudistukseen on sisällyttävä
-Vähimmäiseläkettä korotetaan reaalisesti vähintään 3 prosenttia (eli se ylittää tavanomaisen indeksoinnin);
-Perhe-eläkkeen laskentaan tehtävät muutokset, jotka johtavat perhe-eläkkeen saajien kokonaiseläketulon kasvuun vähintään 10 prosentilla ja joissa otetaan käyttöön mahdollisuus käyttää osa perhe-eläkkeestä henkilökohtaisen eläkkeen lisäksi pienempien (sekä vanhuus- että työkyvyttömyyseläkkeiden) etuudensaajille ikään ja tuloihin liittyvin edellytyksin.
Toisen eläkepilarin vahvistamiseksi uudistukseen sisältyy:
-Toisen pilarin eläkerahastojen tukikelpoisten sijoitusten soveltamisalan laajentaminen;
-Hallitus hyväksyy päätelmän raportista, joka koskee pakollisten eläkerahastojen valtion omistamiin yrityksiin tekemien sijoitusten kustannustehokkuusanalyysiä.
Eläkejärjestelmän uudistuspyrkimysten vauhdittamiseksi uudistukseen on sisällyttävä
-Eläkejärjestelmän tilannetta tarkastelevan työryhmän perustaminen eläkkeiden riittävyyden parantamiseksi ja eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi.
-Työryhmän päätelmien täytäntöönpano lainsäädännöllisten muutosten avulla.
Uudistuksen toimenpiteet toteutetaan muuttamalla eläkevakuutuslakia.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.
S.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
297 |
C4.2. R1 |
V |
Eläkevakuutuslain muutosten hyväksyminen |
Uuden tai muutetun eläkevakuutuslain voimaantulo. |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2023 |
Eläkevakuutuslakiin tehtävillä muutoksilla korotetaan vähimmäiseläkettä ja perhe-eläkkeen määrän laskemisessa käytettävää eläketekijää, jotta pienituloisille eläkkeensaajille voidaan käyttää osa perhe-eläkkeestä henkilökohtaisen eläkkeen (vanha/työkyvyttömyys) lisäksi ikään ja tuloihin liittyvin edellytyksin. |
|
298 |
C4.2. R1 |
V |
Päätelmien antaminen pakollisten eläkerahastojen valtion omistamiin yrityksiin tekemien sijoitusten kustannustehokkuusanalyysejä koskevan kertomuksen hyväksymisestä. |
Hallitus hyväksyy päätelmän, joka koskee valtion omistamiin yrityksiin tehtävien pakollisten eläkerahastojen sijoitusten kannattavuusanalyysiä koskevan raportin hyväksymistä. |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2024 |
On tehtävä asiantuntija-analyysejä, joita seuraa selvitys hallituksen tekemistä ja hyväksymistä analyyseistä, ja sen määrittämiseksi, onko lainsäädäntökehyksen muuttaminen aktivoitujen säästöjen muodossa tarpeen eläkkeiden riittävyyden parantamiseksi toisessa eläkepilarissa. |
|
299 |
C4.2. R1 |
T |
Uudelleen määritellyn leskeneläkkeen saajien kokonaiseläketuloa korotetaan 10–15 prosenttia (vähintään 10 prosenttia). |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
10–15 |
Ensimmäinen neljännes |
2025 |
Perhe-eläkemallin uudelleenmäärittelyllä perhe-eläkettä korotetaan 10–15 prosenttia vuoden 2014 tasoon verrattuna. |
|
300 |
C4.2. R1 |
V |
Eläkevakuutuslain muutosten hyväksyminen |
Uuden tai muutetun eläkevakuutuslain voimaantulo, joka sisältää toimenpiteitä eläkejärjestelmän tilanteen analysointia käsittelevän työryhmän päätelmien mukaisesti eläkkeiden riittävyyden ja eläkejärjestelmän kestävyyden parantamiseksi. (julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä) |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on analysoida eläkejärjestelmän tilannetta ja keskustella muista vaihtoehdoista sen riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi. Se koostuu työmarkkinaosapuolista, eläkejärjestöistä, korkeakouluista, erikoistuneista konsulteista ja muista sidosryhmistä. Työryhmän päätelmät ja suositukset on otettava mahdollisimman suuressa määrin huomioon muutettaessa lainsäädäntökehystä, josta järjestetään julkisia kuulemisia. |
|
301 |
C4.2. R1 |
T |
Vähimmäiseläkkeen korotus 3 % |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
3 |
Ensimmäinen neljännes |
2026 |
Vähimmäiseläkettä korotetaan reaalisesti vähintään 3 prosenttia (eli se ylittää tavanomaisen indeksoinnin) vuoteen 2020 verrattuna. |
T. KOMPONENTTI 4.3: SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄN PARANTAMINEN
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tässä komponentissa käsitellään sosiaaliturvajärjestelmään liittyviä haasteita sekä sosiaalietuuksien että sosiaalipalvelujen osalta. Uudistusten ja investointien yleisenä tavoitteena tässä komponentissa on vähentää köyhyyttä, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja kehittää heikossa asemassa oleville ryhmille räätälöityjä sosiaalipalveluja ja siten rakentaa kestävämpi yhteiskunta.
Komponentin on sisällettävä seuraavat toimenpiteet:
-Lainsäädäntökehyksen parantaminen hyväksymällä uusi sosiaalihuoltolaki ja kolme strategista asiakirjaa;
-Parannetaan taatun vähimmäisetuuden, joka on tärkein köyhyyttä vähentävä etuus kansallisella tasolla, riittävyyttä ja kattavuutta;
-Sosiaalietuuksien tekninen ja toiminnallinen vakiinnuttaminen kansallisella ja paikallisella tasolla ottamalla käyttöön säännöllinen indeksointi ja mukauttamalla kelpoisuusperusteita;
-Sosiaalipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistaminen nykyisten palveluntarjoajien kesken;
-Uusien sosiaalipalvelujen (sosiaalinen mentorointi ja perheavustajat) kehittäminen laitoshoidon ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi;
-Edistetään siirtymistä vanhusten kotihoitoon ja yhteisöperustaiseen pitkäaikaishoitoon kehittämällä muita kuin laitospalveluja ja tarjoamalla riittävät majoitusvalmiudet yksinomaan pitkäaikaishoitoa tarvitseville henkilöille, joilla ei ole elinvoimaista koti- tai yhteisöpohjaista vaihtoehtoa.
Komponentilla käsitellään maakohtaisia suosituksia sosiaalietuuksien lujittamisesta ja niiden köyhyyden vähentämisvalmiuksien parantamisesta (maakohtainen suositus 2.2, 2019), työttömyysetuuksien ja vähimmäistulojärjestelmien riittävyydestä (maakohtainen suositus 2.2, 2020) sekä digitaalisen infrastruktuurin ja palvelujen saatavuuden parantamisesta (maakohtainen suositus 2.3, 2020) ja taitojen hankkimisen edistämisestä (maakohtainen suositus 2.4, 2020).
T.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C4.3 R1 – Sosiaaliturvajärjestelmän avoimuus ja riittävyys
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa heikoimmassa asemassa oleville yhteiskunnan ryhmille suunnattujen tärkeimpien sosiaalietuuksien riittävyyttä ja vähentää eriarvoisuutta ja hallinnollista rasitetta sekä lisätä järjestelmän avoimuutta. Lisäksi uudistuksella mahdollistetaan etuuksien nopeampi ja tehokkaampi tarjoaminen yhdistämällä olemassa olevat sosiaalietuudet yhdeksi etuudeksi. Uudistustoimenpiteellä pyritään parantamaan kattavuutta ja oikeudenmukaisuutta parantamalla etuuksien tukikelpoisuutta ja riittävyyttä. Jotkin uudistuksen osa-alueet on tarkoitus ottaa asteittain käyttöön pidemmällä aikavälillä, kun taas toiset voidaan toteuttaa nopeammin. Tästä syystä uudistus edellyttää muutoksia joihinkin säädöksiin kahdessa vaiheessa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalietuuksia, jotka sisällytetään uuteen sosiaalihuoltolakiin:
-Asumis- ja lämmitysavustusten yhdistäminen;
-Korottamalla taatun vähimmäisetuuden perusmäärää 1 000 kunaa ja 25 prosenttia lasten osalta ja lieventämällä vaikeimpia tukikelpoisuusperusteita, mukaan lukien tulorajan nostaminen 1 000 kunaan.
Uudistukseen sisältyy myös köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan kansallisen suunnitelman (2021-2027) hyväksyminen, jotta voidaan
-Määriteltävä tavoite, jonka mukaan köyhyysriskiaste on laskettava alle 15 prosenttiin vuoden 2019 perustasosta, joka on 18,3 prosenttia, ja täytäntöönpanosuunnitelma;
-Varmistetaan olosuhteet, joilla voidaan tehokkaasti vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja parantaa köyhyysvaarassa olevien ihmisten jokapäiväistä elämää, erityisesti vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivien henkilöiden osalta.
-Määritetään kehityksen painopisteet köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja tunnustetaan haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin liittyvät järjestelmän kannalta olennaiset erityisvaatimukset.
Uudistukseen sisältyy sosiaaliturvalain muuttamisesta annettu laki tai integroituja sosiaalietuuksia koskeva osallistava lisälaki, jotta voidaan
-Muutettava taattua vähimmäisetuutta nostamalla perusmäärä 1 200 kunaa ja vähintään 25 prosenttia lapsiperheille ja varmistettava, että taattu vähimmäisetuus sisällytetään täysimääräisesti muihin sosiaalietuuksiin, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025;
-Täsmennetään asiantuntija-analyysin tulosten perusteella, missä laajuudessa etuudet yhdistetään samoihin toimintoihin, ja sisällytetään toimenpiteisiin sosiaalietuuksien kattavuuden, riittävyyden ja kohdentamisen parantamiseksi keskittyen erityisesti pitkäaikaisesta köyhyydestä kärsiviin ihmisiin.
-Sisältää säännöksiä sosiaalietuuksien tehokkuuden ja riittävyyden arvioinnista ja seurannasta;
-Otetaan käyttöön indeksointi sosiaalietuuksien vakiopiirteenä.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C4.3 R1-I1 – Sosiaalietuusjärjestelmän digitalisoinnin parantaminen kansallisella ja paikallisella tasolla
Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää edelleen kaikkien saatavilla olevien, kunkin yksittäisen tuensaajan sosiaalietuuksia koskevien tietojen toiminnallista saatavuutta. Vero- ja bruttotulotietojen (EDIP) piiriin kuuluvien tulojen hakemisen ja sosiaaliturvajärjestelmän sosiaalietuuksia koskevan, bruttotuloja, tuloveroja, lisäveroja ja pakollisia vakuutusmaksuja koskevan raportin laajentamisen (JOPPD) on yhdessä verohallinnon kanssa mahdollistettava kaikkien paikallisten ja alueellisten yksiköiden sekä kansallisen tason palvelujen haku kunkin edunsaajan sosiaalietuuksista.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Investointi C4.3 R1-I2 – Verkkosovelluksen kehittäminen mahdollisuudesta saada sosiaalietuuksia kansallisella tasolla
Tämän investoinnin tavoitteena on luoda kansalaisten käytettävissä oleva verkkosovellus, joka kokoaa yhteen sosiaaliturvajärjestelmän sosiaalietuudet kansallisella tasolla ja niiden tarjoamisen edellytykset. Hakemuksen on sisällettävä edellytykset 12 erityyppisen sosiaalietuuden saamiseksi sosiaaliturvajärjestelmässä kansallisella tasolla.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Uudistus C4.3 R2 – Sosiaalisen mentorointipalvelun kehittäminen
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa riittävät inhimilliset valmiudet sosiaalipalvelujen tarjoamiseen parantamalla yhteistyötä ja tietojen jakamista taattujen vähimmäisetuuksien saajille ja heikommassa asemassa oleville edunsaajaryhmille. Uudistuksella otetaan käyttöön uusi sosiaalinen mentorointipalvelu, joka on tarkoitettu vaarassa oleville tai jo syrjäytyneille henkilöille yhteiskunnassa ja joka sisällytetään uuteen sosiaalihuoltolakiin.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
Investointi C4.3 R2-I1 – Sosiaalisten mentorointipalvelujen käyttöönotto
Tämän investoinnin tavoitteena on tarjota uusi sosiaalinen mentorointipalvelu kaikille mahdollisille edunsaajille, erityisesti taatun vähimmäisetuuden saajille, vammaisille, väkivallan uhreille, kodittomille, maahanmuuttajille, romaneille ja sosiaaliturvajärjestelmästä lähteville nuorille, vankeusrangaistuksia suorittaville henkilöille ja muiden sosiaalisesti heikossa asemassa olevien ryhmien jäsenille. Jotta sosiaalialan mentorointijärjestelmä olisi vaikuttavampi ja tehokkaampi, investointiin on sisällyttävä sosiaalikeskusten ja työllisyyden välistä yhteistyötä ja sitoumuksia koskevan pöytäkirjan valmistelu, jossa vahvistetaan yhteinen asianhallinta ja tietojen jakaminen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Uudistus C4.3 R3 – Yhteisöpohjaisten palvelujen kehittäminen laitoshoidon estämiseksi
Uudistuksen tavoitteena on hyväksyä sosiaalipalvelujen kehittämistä koskeva kansallinen suunnitelma vuosiksi 2021–2027, jossa
-Määritellä sosiaalipalvelujen kehittämisen painopisteet;
-Tarkastellaan uudelleen sekä ei-institutionaalisten että institutionaalisten sosiaalipalvelujen eri muotoja koskevia tarpeita kiinnittäen erityistä huomiota pitkäaikaistyöttömiin, vammaisiin, taattujen vähimmäisetuuksien saajiin, väkivallan ja ihmiskaupan uhreihin, vailla huolenpitoa oleviin nuoriin, kodittomiin, maahanmuuttajiin, romaneihin ja vankeusrangaistuksia suorittaviin henkilöihin;
-Laadittava järjestelmällinen pitkäaikaishoitosuunnitelma, joka on räätälöity edunsaajien erityistarpeisiin;
-Luetellaan tavoitteet ja kriteerit asuinpalvelujen kehittämiselle käyttäjille, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida tarjota institutionaalisten palvelujen, yhteisö- ja kotiapupalvelujen sekä muiden palvelujen avulla, jotka parantavat elämänlaatua ja antavat käyttäjille mahdollisuuden asua pidempään kodeissaan ja yhteisössään;
-Mukauttamaan palveluja siten, että keskitytään siihen, että yksilöt voivat vaikuttaa sosiaaliseen asemaansa siirtymällä syrjäytymisestä osallisuuteen ja pyrkimällä laajentamaan sosiaalista verkostoaan;
-Kehitetään ikääntyneille järjestelmällinen ja integroitu pitkäaikaishoito, jossa asetetaan etusijalle siirtyminen laitoshoidosta kotihoitoon ja yhteisöperustaiseen vanhustenhoitoon;
-Tuetaan koti- ja yhteisöperustaisten pitkäaikaishoitopalvelujen kehittämistä;
-Varmistetaan laitospalvelujen saatavuus vain niille vanhuksille, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida tyydyttää laitospalvelujen ulkopuolella;
-Osa-asunto- tai hoitoajan suunnittelu siten, että etusijalle asetetaan kotihoitopalvelut, joissa otetaan huomioon palvelujen saatavuus ja käyttäjien tarpeet.
Lisäksi osana uudistuksia kehitetään perheavustajien kohtelua koskevia standardeja. Perheiden suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvien ammatillisten käytäntöjen standardoinnilla on osaltaan parannettava lasten, vammaisten aikuisten ja ikääntyneiden suojelua, tasa-arvoistettava tarjottavan palvelun laatua ja estettävä laitoshoito tarjoamalla palveluja suoraan käyttäjien kotona yhteistyössä muiden asiaankuuluvien paikallistason sidosryhmien kanssa.
Uudistukseen sisältyy muutoksia uuteen sosiaalihuoltolakiin, jotta
-Asetetaan etusijalle laitoshoidosta luopuminen pitkäaikaishoidon alalla rakenteellisten muutosten aikaansaamiseksi tällä sosiaalipolitiikan alalla;
-Mahdollistaa sosiaalipalvelujen välinen koordinointi ja edistää sitä sekä varmistaa koordinoitu lähestymistapa moniin erilaisiin niiden tarjoamiin laadukkaisiin palveluihin.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
Investointi C4.3 R3-I1 – Yhteisöpalvelujen ammattilaisten valmiuksien parantaminen
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa inhimillisiä valmiuksia tarjota sosiaalipalveluja koulutustoiminnan ja ammattilaisten rekrytoinnin avulla. Investoinnilla rahoitetaan 750 neuvonantajan ja 40 perheavustajan koulutus ja toimiluvat. Lisäksi sosiaalihuoltolaitoksissa on palkattava 400 ammattityöntekijää tarjoamaan laitoksen ulkopuolisia palveluja. Investoinnilla edistetään yhteisöpohjaisten sosiaalipalvelujen kehittämistä ja alueellista saatavuutta ja vahvistetaan ammattilaisten valmiuksia vakioituun kohteluun perhe- ja oikeussuojatyössä, jotta estetään lasten, nuorten ja muiden sosiaalisesti heikossa asemassa olevien ryhmien laitostuminen.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Investointi C4.3 R3-I2 – Sosiaaliturvajärjestelmän digitalisoinnin parantaminen ja sosiaaliturvakeskusten ja sosiaalipalvelujen tarjoajien yhdistäminen
Investoinnin tavoitteena on parantaa sosiaalikotisovellusta, joka hallinnoi ja kirjaa menettelyjä, jotka liittyvät yksittäisten palveluntarjoajien sosiaalipalveluja koskevien oikeuksien tunnustamiseen. Investointiin on sisällyttävä hakemuksen integrointi yhteen sosiaaliturvan tietojärjestelmään, joka tarjoaa yhteisen digitaalisen alustan käyttäjiä ja hyvinvointipalveluja koskevien tietojen seuraamiseksi ja analysoimiseksi.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 31. joulukuuta 2024.
Investointi C4.3 R3-I3 – Sosiaaliturvajärjestelmän digitalisoinnin parantaminen ja sosiaalipalvelujen hintojen laskentamenetelmää koskevan järjestelmän täytäntöönpano
Toimenpiteen tavoitteena on kehittää uusi tiedonhallintaratkaisu valtion talousarviosta rahoitettavia sosiaalipalvelujen tarjoajia varten. Kehitetyn tiedonhallintaratkaisun tärkein toiminto on automaattinen tiedonkeruu, laatuanalyysi ja sosiaalipalvelujen hintojen laskeminen. Investoinnilla rahoitetaan ohjelmistoja, laitteistoja ja koulutusvaatimuksia, jotka mahdollistavat ratkaisun täyden toimivuuden.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C4.3 R3-I4 – Vanhustenhoitokeskusten rakentaminen ja varustaminen (koti- ja yhteisöpalvelut sekä institutionaaliset palvelut)
Tämän toimenpiteen tavoitteena on rakentaa kahdeksan vanhusten hoitokeskusta, joihin sijoitetaan 800 iäkkäämpää aikuista, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida tarjota laitoshoidon ulkopuolisten palvelujen avulla. Lisäksi vanhusten keskusten on luotava edellytykset yhteisöterveydenhuollon ja institutionaalisten ulkopuolisten palvelujen tarjoamiseksi kotona asuville ikääntyneille. Vanhustenhoitokeskusten sijainti on määritettävä julkisella ehdotuspyynnöllä, jotta kaupungit ja läänit voivat osallistua ikääntyneille tarkoitettujen keskusten rakentamiseen ja varustamiseen, kun taas valintaperusteiden on perustuttava kykyyn varmistaa investointien kestävyys ja alueellinen ulottuvuus, jotta voidaan saavuttaa kartoitukseen perustuva alueellinen kattavuus.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
T.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
302 |
C4.3. R1 |
V |
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan kansallisen suunnitelman (2021-2027) hyväksyminen |
Vuosiksi 2021–2027 hyväksytyn köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen kansallisen suunnitelman hyväksyminen |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Vuosiksi 2021-2027 hyväksytty kansallinen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen suunnitelma, jossa
|
|
303 |
C4.3. R1 |
V |
Uuden sosiaalihuoltolain hyväksyminen |
Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulo |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Uudella sosiaalihuoltolailla tehdään seuraavat muutokset:
|
|
304 |
C4.3. R1 |
T |
Taatun vähimmäisetuuden saajat |
|
Määrä |
56 905 |
68 000 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
- |
|
305 |
C4.3. R1 |
V |
Toiminnallisesti integroituja sosiaalietuuksia koskevan normatiivisen säännön hyväksyminen |
Sosiaalihuoltolain tai täydentävän lain voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Muutokset sosiaalihuoltolakiin tai integroituja sosiaalietuuksia koskevaan osallistavaan lisäosaan, joilla
|
|
306 |
C4.3. R1 |
T |
Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen |
|
Prosenttiosuus |
18,3 (2019) |
16,5 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
|
|
307 |
C4.3. R1-I1 |
T |
Paikallishallinnon yksikköjen pääsy sosiaalietuuksia koskeviin tietoihin kunkin yksittäisen edunsaajan osalta |
|
Prosenttiosuus |
0 |
1 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Kaikilla paikallis- ja aluehallinnon yksiköillä on oltava toiminnallinen pääsy kaikkiin saatavilla oleviin tietoihin kunkin yksittäisen edunsaajan sosiaalietuuksista. Vero- ja bruttotulotietojen (EDIP) piiriin kuuluvien tulojen hakemisen ja sosiaaliturvajärjestelmän sosiaalietuuksia koskevan, bruttotuloja, tuloveroja, lisäveroja ja pakollisia vakuutusmaksuja koskevan raportin laajentamisen (JOPPD) on yhdessä verohallinnon kanssa mahdollistettava kaikkien paikallisten ja alueellisten yksiköiden sekä kansallisen tason palvelujen tarkastelu kunkin edunsaajan sosiaalietuuksista; |
|
308 |
C4.3. R1-I2 |
V |
Sosiaalietuuksia koskevien tietojen digitaalinen saatavuus kansallisella tasolla |
Kehitetty ja toimiva verkkosovellus, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa sosiaalietuuksista ja täyttää kriteerit ja edellytykset 12 erityyppisen sosiaalietuuden saamiselle kansallisella tasolla |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2024 |
Hanketiedoston ja teknisen eritelmän perusteella on kehitettävä verkkosovellus ja asetettava se kaikkien kansalaisten saataville. Hakemuksen on tarjottava mahdollisuus saada tietoa kaikista sosiaalisen suojelun järjestelmässä olevista sosiaaliturvaetuuksista ja viitteellinen mahdollisuus saada niitä kansallisella tasolla. Hakemuksen on sisällettävä perusteet ja edellytykset 12 erityyppisen sosiaalietuuden saamiseksi kansallisen tason sosiaaliturvajärjestelmässä. |
|
309 |
C4.3. R2 |
T |
Sosiaalialan mentorointiammattilaisten koulutus |
|
Määrä |
0 |
220 |
Toinen neljännes |
2022 |
Sosiaaliohjaajien koulutus on toteutettava 15 moduulin kautta, ja 220 ammattilaisen on täytettävä se. Palvelussa noudatetaan sosiaalityön ammattikunnan periaatteita ja täydennetään sosiaalikeskusten jo olemassa olevaa toimintaa. Siinä on käsiteltävä tarvetta tehdä yhteistyötä muiden yhteisöperustaisten sosiaalipalvelujen tarjoajien kanssa ja tarvetta saada sosiaaliturvajärjestelmien edunsaajat aktiivisesti mukaan oman sosiaalisen syrjäytymisensä ratkaisemiseen. |
|
310 |
C4.3. R2 |
T |
Sosiaalialan mentorointiammattilaisten työllistäminen |
|
Määrä |
0 |
220 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Sosiaalista mentorointia koskevan koulutuksen suorittaneiden 220 sosiaalisen mentorointialan ammattilaisen palkkaaminen luo ennakkoedellytyksen sosiaaliselle mentorointipalvelulle heikommassa asemassa oleville ja sosiaalisesti syrjäytyneille edunsaajaryhmille, jotka saavat yksilöllistä lähestymistapaa ja vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä taitoja, joita tarvitaan aktiiviseen osallistumiseen työmarkkinoille ja elämään yhteiskunnassa. |
|
311 |
C4.3. R2-I1 |
T |
Edunsaajille tarjottavat sosiaaliset mentorointipalvelut |
|
Määrä |
0 |
30 000 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Sosiaalisen mentorointipalvelun käyttöönotto edistää pitkäaikaistyöttömien ja muiden sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien rekrytointia. Otetaan asteittain käyttöön sosiaalialan mentorointipalvelu, joka on käytettävissä kaikissa 118 sosiaalikeskuksessa, niiden tytäryhtiöt mukaan luettuina, ja viime kädessä palvelusta hyötyy aktiivisesti vähintään 30 000 käyttäjää. |
|
312 |
C4.3. R3 |
V |
Sosiaalipalvelujen kehittämistä vuosina 2021-2027 koskevan kansallisen suunnitelman hyväksyminen |
Sosiaalipalvelujen kehittämistä vuosina 2021-2027 koskevan kansallisen suunnitelman hyväksyminen |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
-Sosiaalipalvelujen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa vuosiksi 2021-2027 yksilöidään sosiaalipalvelujen kehittämisen painopisteet ja hahmotellaan kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet erilaisille hoitomuodoille, jotka eivät ole institutionaalisia tai institutionaalisia, jotta saadaan aikaan järjestelmällinen ja kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, joka on räätälöity käyttäjien tarpeisiin. Suunnitelmassa on myös määriteltävä ja vahvistettava tarvittavat kriteerit oleskelu-, koti- ja yhteisöpalvelujen sekä muiden sellaisten palvelujen kehittämiseksi, jotka parantavat elämänlaatua ja antavat käyttäjille mahdollisuuden pysyä pidempään kodeissaan ja yhteisössään. Suunnitelmassa on myös hahmoteltava sosiaalisen mentorointipalvelun käyttöönotto sekä siirtyminen laitoshoidosta koti- ja yhteisöperustaisiin vanhustenhoidon palveluihin, joilla
|
|
313 |
C4.3. R3 |
V |
Perheavustajien kohtelua koskevien normien hyväksyminen |
Perheavustajien kohtelua koskevien normien hyväksyminen |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Perheavustajien toimintaa sääntelevien standardien on mahdollistettava palvelujen yhdenmukainen tarjonta edunsaajan kotona yhteistyössä muiden paikallisyhteisöjen tason sidosryhmien kanssa. |
|
314 |
C4.3. R3-I1 |
T |
Inhimillisten valmiuksien vahvistaminen yhteisöperustaisten palvelujen tarjoamiseksi |
|
Määrä |
0 |
400 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Laitoshoidon estäminen toteutetaan palkkaamalla uusia sosiaalialan ammattilaisia tarjoamaan toimielinten ulkopuolisia palveluja sekä antamalla neuvonantajille koulutusta ja toimilupia laillisiin perheiden suojelua koskeviin toimenpiteisiin. Erityisesti on huolehdittava sosiaaliturvalaitosten ammattilaisten jatkuvasta ja kohdennetusta koulutuksesta ja toimilupien myöntämisestä lapsille tarkoitettujen laillisten perheiden suojelua koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi (koulutus ja luvat yhteensä 750 sosiaalipalvelujen ammattilaiselle – laillisia perhesuojelutoimenpiteitä käsittelevät neuvonantajat ja 30 perheavustajan koulutus). Sosiaalihuoltolaitoksiin ja sosiaalipalvelujen tarjoajiin on palkattava 400 ammattityöntekijää. |
|
315 |
C4.3. R3-I2 |
T |
Yhteinen tietojärjestelmä (SocSkrb-tietojärjestelmä) |
|
Prosenttiosuus |
0 |
1 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Tämän investoinnin tavoitteena on päivittää sosiaalipalvelujen oikeuksien tunnustamiseen liittyviä menettelyjä hallinnoiva ja kirjaava sosiaalihuoltosovellus yhdeksi toimivaksi tietojärjestelmäksi, jossa kaikki sidosryhmät osallistuvat oikeuksien tunnustamisprosessiin ja palvelujen tarjoamiseen käyttäjälle. Näin ollen sen avulla voidaan seurata ja analysoida sosiaalijärjestelmän käyttäjiä ja palveluja koskevia tietoja, kuten tietoja palveluntarjoajien kanssa käytettävissä olevista paikoista ja niiden palvelujen hinnoista. Kehitetty ohjelmistoratkaisu on integroitava olemassa olevaan SocSkrb-tietojärjestelmään, jota sosiaalikeskukset käyttävät. Lisäksi tämä mahdollistaa kaikkien sosiaaliturvakeskusten tietotekniset yhteydet valtion talousarviosta rahoitettaviin sosiaalipalvelujen tarjoajiin. |
|
316 |
C4.3. R3-I3 |
V |
Tietotekninen järjestelmä, jossa lasketaan verkostoon kuuluvien sosiaalipalvelujen ja palveluntarjoajien hinnat |
Kehittynyt ja toimiva tietojärjestelmä kaikkien verkostoon kuuluvien sosiaalipalvelujen ja kaikkien palveluntarjoajien hintojen laskemiseksi |
Määrä |
0 |
1 |
Toinen neljännes |
2023 |
Tiedonhallinnan tietotekniikkajärjestelmä, joka on kehitetty keräämään ja analysoimaan tietoja ja laskemaan hinnat kaikentyyppisille sosiaalipalveluille ja kaikille verkoston sosiaalipalvelujen tarjoajille. Investoinnilla rahoitetaan ohjelmistoja, laitteistoja ja koulutusvaatimuksia, jotka mahdollistavat ratkaisun täyden toimivuuden. |
|
317 |
C4.3. R3-I4 |
T |
Vanhusten laitos-, koti- ja avohoitokeskusten rakentaminen |
|
Määrä |
0 |
8 |
Toinen neljännes |
2026 |
Ikääntyneille tarkoitettujen keskusten rakentamisen ja toiminnan aloittamisen on luotava edellytykset integroidun hoidon tarjoamiselle. Analyysistä saatujen tietojen perusteella on suunniteltu kahdeksan keskuksen rakentamista 800 edunsaajalle yksinomaan henkilöille, jotka ovat toiminnallisesti täysin riippuvaisia laitoshoidosta ja joiden tarpeita ei voida tarjota koti- tai yhteisötasolla. Vanhustenhoitokeskusten sijainti on määritettävä julkisella ehdotuspyynnöllä, jotta kaupungit ja läänit voivat osallistua ikääntyneille tarkoitettujen keskusten rakentamiseen ja varustamiseen, kun taas valintakriteereissä on otettava huomioon kyky varmistaa investointien kestävyys ja alueellinen ulottuvuus, jotta alueellinen kapasiteetti kattaisi kartoituksen perusteella tasapuolisesti alueelliset valmiudet. Kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisesti, kun taas olemassa olevien rakennusten peruskorjauksessa olisi saavutettava keskimäärin vähintään keskitason peruskorjaus, joka määritellään rakennusten peruskorjausta koskevassa komission suosituksessa, tai saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys välittömissä ja välillisissä kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna ennakkopäästöihin. Kaikkien rakennusten osalta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota terveellisiin sisäilmasto-olosuhteisiin, paloturvallisuuteen ja lisääntyneeseen seismiseen toimintaan liittyviin riskeihin. |
U. KOMPONENTTI 5.1: TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄN SELVIYTYMISKYVYN VAHVISTAMINEN
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä komponentilla pyritään vastaamaan haasteisiin, joita covid-19-pandemia on pahentanut ja jotka koskevat terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä ja kestävyyttä EU:n keskimääräistä elinajanodotteen alapuolella sekä heikkoa ennaltaehkäisevää, kroonista ja pitkäaikaishoitoa. Uudistusten ja investointien yleisenä tavoitteena tässä komponentissa on parantaa terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta, laatua, saatavuutta ja rahoituksen kestävyyttä.
Komponentin on sisällettävä seuraavat toimenpiteet:
-Otetaan käyttöön uusia potilashoitomalleja, joissa keskitytään erityisesti syöpäpotilaiden ennaltaehkäisevään ja krooniseen hoitoon;
-Sairaaloiden toiminnallinen integrointi ja päiväsairaaloiden vahvistaminen sekundaarisella ja tertiääritasolla (horisontaalinen ja vertikaalinen);
-Perheasiantuntijoiden osuuden lisääminen yleisesti palkattujen lääkäreiden ja perhetiimien kokonaismäärästä;
-Parannetaan yhteishankintojen digitalisoitua järjestelmää siten, että siihen sisällytetään myös läänin omistamat sairaalat, jotta järjestelmässä saadaan aikaan merkittäviä säästöjä ja parannetaan laatua;
-Keskusvalmistejärjestelmän laaja käyttö kahdeksassa sairaalassa ja yksikkökohtaisen jakelujärjestelmän käyttöönotto 40 sairaalassa.
Komponentilla edistetään terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamista, terveydenhuoltohenkilöstön ja -laitosten tasapainoista maantieteellistä jakautumista, tiiviimpää yhteistyötä kaikkien hallintotasojen välillä ja sähköiseen terveydenhuoltoon tehtäviä investointeja (maakohtainen suositus 1.2, 2020) sekä digitaalisen infrastruktuurin ja palvelujen saatavuuden parantamista (maakohtainen suositus 2.3, 2020) ja taitojen hankkimista (maakohtainen suositus 2.4, 2020).
Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.
U.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C5.1 R1 – Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden, laadun ja saatavuuden parantaminen
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon yhdenvertaista saatavuutta erityisesti maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja saaristoalueilla parantamalla perhelääkäreiden (yleislääkärien) palvelujen valikoimaa ja laatua ja keventämällä näin sairaaloihin kohdistuvaa rasitetta. Jotta terveystuloksia voidaan seurata paremmin, on perustettava terveysjärjestelmien suorituskyvyn arviointia koskeva kehys, jolla edistetään keskeisten suorituskykyindikaattoreiden luomista määritellyn menetelmän mukaisesti tarkoituksena yhdistää toimenpiteet kansallisissa strategia-asiakirjoissa ja uudistuksissa asetettuihin tavoitteisiin ja parantaa strategiseen ja toimintapolitiikan analysointiin käytettävissä olevien terveystietojen oikea-aikaisuutta.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.
Investointi C5.1 R1-I1 – Liikkuvien apteekkien käyttöönotto perusterveydenhuoltoon
Investoinnin tavoitteena on lääkkeiden toimittaminen alueille, joilla ei ole apteekkeja tai apteekkivarastoja, hankkimalla neljä liikkuvaa apteekkia matkailuvaunujen muodossa ja neljä apteekkia veneiden muodossa. Näillä investoinneilla odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia syrjäisten alueiden väestörakenteeseen ja elämänlaatuun. Tässä toimenpiteessä keskitytään kattamaan tietyt syrjäiset alueet, erityisesti saarilla ja mantereella sijaitsevat maaseutualueet, jotta apteekkipalvelut saataisiin täysin katetuiksi Kroatiassa. Lisäksi se lisää apteekkipalvelujen saatavuutta sekä asukkaille että matkailijoille (sesongin huippusesongissa), parantaa elämänlaatua ja edistää väestönkasvua maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja saarialueilla.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024.
Investointi C5.1 R1-I2 – Liikkuvat avohoitoyksiköt
Toimenpiteen tavoitteena on perustaa maaseutu-, syrjäseutu- ja saarialueille liikkuva perushoitojärjestelmä, jota terveysministeriö hallinnoi yhteistyössä paikallis- ja aluehallinnon sekä terveyskeskusten kanssa. Investointiin on sisällyttävä tarvittavien valmiuksien kartoittaminen, jotta saavutetaan tavoite, jonka mukaan 80 prosenttia liikuteltavasta avohoitopalvelusta katetaan maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja saarialueilla. Lisäksi on laadittava sopimusmalli palvelun pitkän aikavälin taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi. Lisäksi investoinnilla on kehitettävä erityisiä terveysvaatimuksia maaseudun, syrjäisten alueiden ja saarten erityispiirteille ottaen huomioon kaikkien näiden alueiden asukkaiden tarpeet, mukaan lukien vanhempi ja vähemmän liikkuva väestö. Terveysministeriö hallinnoi koulutusta parantaakseen liikkuvien tiimien valmiuksia tarjota avohoitoa perusterveydenhuollossa.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.
Investointi C5.1 R1-I3 – Kliinisten eristysyksiköiden (3, 4 ja 1/5 rakennuksista) rakentaminen ja varustaminen ”Dr Fran Mihaljević” -infektioklinikalle
Toimenpiteen tavoitteena on kehittää nykyaikaisia valmiuksia infektioklinikalle ”Dr Fran Mihaljević”, joka on ensisijainen instituutio, joka johtaa toimia covid-19-pandemian torjumiseksi ja jonka rakennukset vaurioituivat vuoden 2020 maanjäristyksissä, joista osa on purettava. Samalla tavoitteena on tarttuvien tautien hoito käyttämällä ajan tasalla olevaa ja innovatiivista teknologiaa hoitoajan lyhentämiseksi, kustannusten pienentämiseksi ja laadukkaan hoidon tarjoamiseksi potilaille. Tavoitteen saavuttamiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokyvyn parantamiseksi sen toimialalla ja tarvittavilla toiminnoilla hankkeeseen on sisällyttävä tarvittavat laitteiden korvaavat toimet. Lisäksi uudessa rakennuksessa on oltava nykyaikaiset diagnosointivälineet.
Toimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.
Investointi C5.1 R1-I4 – Kliinisen sairaalakeskuksen KBC Splitin digitaalinen kuvadiagnostiikka
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa KBC Splitin digitaalista kuvanmääritystä ja siten parantaa terveydenhuoltoa sairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja diagnosoinnin alalla. Investoinnilla on pyrittävä parantamaan terveydenhuollon laatua ja saatavuutta kaikkien potilasryhmien osalta, parantamaan kliinisiä tuloksia ja tarjoamaan varhaisempia ja laadukkaampia diagnoosimenetelmiä erityisesti lasten ja syöpäpotilaiden osalta. Sen on erityisesti digitalisoitava terveyspalvelut ja -prosessit, varmistettava terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisen avoimuus, optimoitava sairaalajärjestelmän resurssien käyttö ja varmistettava tuleva rahoitusvakaus. Investointi mukauttaa tilaa äskettäin hankittujen lääketieteellisten laitteiden, mukaan lukien magneettiresonanssi 3T, neurokirurgisia toimenpiteitä varten tarkoitettu angiografiahuone (vähennysangiografia laskimoon annetun varjoaineen avulla), diaskooppinen röntgenlaite ja endoskooppinen gastroenterologinen huone, sijoittamista varten.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
Investointi C5.1 R1-I5 – Yleissairaalan ”OB Varaždin” keskusyksikön rakentaminen ja varustaminen
Toimenpiteen tavoitteena on rakentaa ja varustaa keskitetty toimintalohko, jossa on tehohoitoyksikkö (JIL), keskitetty sterilointi, RTG-diagnostiikka, verensiirtoja ja lääketieteellis-biokemiallisia laboratorioita sekä yhteyskäytävien rakentaminen olemassa oleviin lääketieteellisiin laitoksiin. Tämän investoinnin odotetaan parantavan sairaalan terveydenhuoltojärjestelmän resursseja, parantavan potilasturvallisuutta ja tarjoavan asianmukaiset edellytykset terveydenhuoltohenkilöstön työlle. Lisäksi yhdistämällä kaikki toimintalohkon liitännäistoiminnot nykyaikaiset ja toiminnalliset tilat sen odotetaan parantavan potilaiden laatua ja turvallisuutta siirtyessään osastosta yksikköön. Varaždin-sairaala muutetaan paviljongin sairaalasta yhdeksi toiminnallisesti yhteen koko rakennukseksi, ja tämän odotetaan myös varmistavan rahoituksen kestävyyden.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi C5.1 R1-I6 – Digitaalinen kuvadiagnostiikka KB Dubrava -sairaala
Toimenpiteen tavoitteena on hankkia digitaalisia radiologisia laitteita KB Dubravan diagnostisen ja toimenpideradiologian kliiniselle instituutille (Clinical Institute for Diagnostic and Intervention Radiology), joka tarjoaa palveluja yli 350 000 potilaalle. Kaiken kaikkiaan tämän investoinnin odotetaan parantavan merkittävästi terveydenhuollon laatua ja saatavuutta kaikkien potilasryhmien kannalta, parantavan diagnosointia, hoitoa ja hoidon jälkeistä seurantaa ja siten kliinisiä tuloksia kaikkien potilasryhmien osalta, myös niiden potilaiden osalta, jotka tarvitsevat kaikkein monimutkaisinta hoitoa sairaalan klinikoissa ja organisatorisissa yksiköissä. Tämän seurauksena sairaalahoidon, komplikaatioiden, tehohoitoyksiköissä tapahtuvan sairaalahoidon, hoitokustannusten ja jonotusten keston odotetaan lyhenevän. Investointiin on sisällyttävä uusimman tekniikan mukaisten laitteiden hankinta.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.
Investointi C5.1 R1-I7 – Uusien tilojen varustaminen päiväsairaaloita ja yhden päivän leikkauksia varten ja yhdistetty sairaalahoito ja neurokirurgian mukauttaminen kliinisessä sairaalakeskuksessa ”KBC Sestre Milosrdnice”. Tämän toimenpiteen tavoitteena on lisätä potilaiden hoitokapasiteettia vähintään 22 prosentilla verrattuna tällä hetkellä hoidettavien potilaiden määrään. Investoinnin odotetaan parantavan huomattavasti terveydenhuollon laatua noin 700 000:lla KBC:n hoitamalla potilaalla, joista noin 300 000 on hätätilanteita ja noin 40 000 potilasta hoidetaan päiväsairaalassa ja leikkauksessa. Toimenpiteellä varustetaan uudet päiväsairaalat ja yksipäiväiset leikkaukset ja integroitu sairaalahoito ja mukautetaan neurokirurgian klinikkaa kliinisessä sairaalassa Sestre Milosrdnicessa.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C5.1 R1-I8 – Lääkeresistenttiä epilepsiaa sairastavien potilaiden esioperatiivinen hoito ja hoito yleissairaalassa ”KB Dubrava”
Toimenpiteen tavoitteena on kehittää edelleen KB Dubrava -neurologiainstituuttia sekä epilepsian esioperatiivisia menetelmiä ja hoitoja farmakologisesti kestävillä potilailla. Investointiin on sisällyttävä uusimpien laitteiden hankinta ja alueellisen kapasiteetin mukauttaminen.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023.
Investointi C5.1 R1-I9 – KBC Zagreb -kliinisen sairaalakeskuksen kehittäminen, vaihe III – Lääkintä- ja muilla laitteilla varustaminen
Toimenpiteen tavoitteena on varmistaa, että olemassa olevat tekniset edellytykset ovat olemassa, jotta voidaan optimoida nykyisten hoitomuotojen toteuttaminen ja uusien palvelujen kehittäminen, mahdollistaa nykyaikaisen teknologian soveltaminen ja parantaa hoidon saatavuutta tertiääri- ja kvartääritasolla. Investointi on osa kliinisen sairaalakeskuksen (KBC) Zagrebin kehittämishanketta, ja sillä hankitaan lääketieteelliset ja muut laitteet. Toimenpide on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.
Uudistus C5.1 R2 – Uusi hoitomalli keskeisiä terveyshaasteita varten
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa terveydenhuoltopalvelujen laatua kehittämällä integroituja kliinisiä sähköisiä ohjeita. Järjestelmällä on oltava tarkasti määritelty hoidon organisointi kansallisen verkoston kautta, myös keskeiset kliiniset ohjeet ja potilaiden seuranta, jotka määrittävät hoidon konkreettiset vaiheet ja hyväksyttävät odotusajat.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään syyskuuta 2025 mennessä.
Investointi (C5.1 R2-I1) – Syöpäpotilaiden ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon tarkoitettujen laitteiden hankinta
Toimenpiteen tavoitteena on varmistaa kaikkien syöpäpotilaiden optimaalinen hoito Kroatiassa viipymättä käyttämällä nykyaikaisia sädehoitotekniikoita laitteiden käytön optimoimiseksi ja sädehoidon laadun valvomiseksi. Näin parannetaan palvelujen laatua ja parannetaan terveystuloksia syöpäpotilaita hoidettaessa. Toimenpide sisältää seuraavat toimenpiteet, jotka on pantava täytäntöön: Neljäntoista polttoainesäiliön rakentaminen lineaarisia paikannuskiihdyttimiä varten), sädehoitolaitteiden, 23 VMAT:n lineaarisen kiihdyttimen, kolmen lineaarisen SBRT-kiihdyttimen, viiden HDR-brakyterapian, kuuden CT-simulaattorin, sädehoitoverkon laitteiden, annosmittauslaitteiden ja kiinnityslaitteiden rakentaminen.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi (C5.1 R2-I2) – Laitteiden hankinta ja käyttöönotto kansallisen onkologisen verkoston ja kansallisen onkologisen tietokannan perustamista varten
Toimenpiteen tavoitteena on luoda kansallista syöpätietotietokantaa varten kansallinen verkosto, joka yhdistää ja tallentaa sairaaloiden tietojärjestelmistä ja muista järjestelmistä saatavat tiedot automaattisesti, jotka ovat yhteensopivia ja rinnan sairaaloiden tietotekniikkajärjestelmien kanssa, mikä lisää terveydenhuollon ammattilaisten taakkaa. Lisäksi se perustaa yhden yhtenäisen tietoteknisen alustan onkologisten potilaiden yhdistämistä, seurantaa ja optimaalista hoitoa varten, mahdollistaa organisatoristen ja rakenteellisten muutosten suunnittelun, tunnistaa riskit ja perustan strategian tulevien vaiheiden toteuttamiselle, mukaan lukien sädehoitoverkoston perustaminen. Tietoteknisen alustan kattavassa kansallisessa syöpätietojen verkostossa kaikki potilaat saavat syöpähoitoa ohjeiden mukaisesti ja syöpähoidon laatua koskevan yhden/täydentävän tietokannan.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Uudistus C5.1 R3 – Terveysalan henkilöresurssien strategisen hallinnoinnin järjestelmän käyttöönotto
Uudistuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia saada terveydenhuoltoa, erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Samalla pyritään parantamaan hätälääkintätoiminnan tehokkuutta ja varmistamaan korkealaatuinen ja tehokas terveydenhuoltojärjestelmä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi terveydenhuollon ammattilaisille, erityisesti lääkäreille perusterveydenhuollon tasolla, sekä sairaanhoitajille ja teknikoille hätälääketieteen alalla on annettava erityiskoulutusta, jotta saavutetaan terveydenhuollon ammattilaisten tasapainoinen maantieteellinen jakautuminen ja julkisen terveydenhuollon verkoston riittävä ammatti. Uudistuksessa on lisäksi tarkoitus hyväksyä vuosien 2021-2027 kansallinen terveyden kehittämissuunnitelma, jossa
Määritellään kehitystarpeet joustavan, tehokkaan ja kokonaisvaltaisesti hallinnoidun terveydenhuoltojärjestelmän saavuttamiseksi;
—Ilmoitetaan toimenpiteet, joilla edistetään terveyttä ja ehkäistään sairauksia;
—Koordinoidaan terveydenhuollon tarjoajia ja muutetaan hoito- ja kuntoutusmalleja kohti aktiivista hoitoprosessien hallintaa kaikissa vaiheissa ja tasoilla;
—Määritellään terveyspalvelujen ja sosiaalihuollon integrointi ja kehitetään integroituja pitkäaikaishoitomalleja;
—Otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla valvotaan ja parannetaan terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta;
—Parantaa henkilöstöhallintoa koskevia säännöksiä.
—Otetaan käyttöön erityistavoitteita, jotka edistävät välillisesti kansallisessa uudistusstrategiassa asetetun strategisen tavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Elinajanodotteen pitenemiseen terveydellisinä vuosina vaikuttavat
Edistetään terveitä elämäntapoja ja sairauksien ehkäisyä, jotka ovat merkittävimpiä kansanterveydellisiä ongelmia;
—Terveydenhuollon laadun parantaminen parantamalla terveydenhuollon tehokkuutta, turvallisuutta, saatavuutta ja toiminnallista integrointia kaikilla tasoilla ja terveydenhuollon osissa;
—Uuden hoitomallin käyttöönotto keskeisiin terveyshaasteisiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, onkologisiin ja harvinaisiin sairauksiin sekä diabetekseen, pitkäkestoisuuden ja elämänlaadun parantamiseksi
Tekemään terveydenhuoltojärjestelmästä toivottavan työpaikan strategisen hallinnon avulla, millä varmistetaan terveydenhuoltojärjestelmän työntekijöiden optimaalinen määrä ja jakautuminen;
Terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus- ja hallinnointimallin parantaminen.
Uudistus on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2021 mennessä.
Investointi C5.1 R3-I1 – Asiantuntijoiden keskitetty rahoitus
Toimenpiteen tavoitteena on varmistaa, että kaikki terveyspalvelut ovat asianmukaisesti yleisön saatavilla myös siksi, että lääkäreistä on pulaa, koska he jäävät eläkkeelle, koska he eivät ole kiinnostuneita ottamaan vastaan työtä maaseudulla ja epäsuotuisissa ympäristöissä, myös saarilla, ja koska nuoret lääkärit lähtevät ulkomaille. Investointi tarjoaa erikoiskoulutusta terveydenhuollon ammattilaisille, lääkäreille perusterveydenhuollon perustasolla sekä kansanterveyden alalla.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi C5.1 R3-I2 – Sairaanhoitajien ja teknikoiden erikoiskoulutus ensiapulääketieteen alalla
Toimenpiteen tavoitteena on tarjota sairaanhoitajille ja teknikoille erikoiskoulutusta ensiapulääketieteen alalla, jotta he voivat työskennellä itsenäisesti ensiapupalveluissa. Koulutuksen on mahdollistettava laajempi terveydenhuollon palvelujen tarjonta hätäpotilaille, ja suuri määrä toimenpiteitä ei edellytä lääkärin suoraa läsnäoloa. Lisäksi toimenpiteellä on mahdollistettava avohoidon ensiapupalvelussa työskentelevien lääkäreiden asteittainen lopettaminen, mikä kattaa sairaalajärjestelmän lääkäreiden puutteen, mikä johtaa ensiapulääkintäjärjestelmän järkeistämiseen.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Uudistus C5.1 R4 – Terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen kestävyyden varmistaminen
Tämän toimenpiteen tavoitteena on puuttua maksurästien kestämättömään kasvuun, epäjohdonmukaisiin menettelyihin ja kalliiden lääkkeiden hankintaan terveydenhuoltojärjestelmässä. Tavoitteena on saada aikaan taloudellisesti kestävä julkinen terveydenhuoltojärjestelmä laatimalla yhtenäinen valmistelu-, sopimus- ja täytäntöönpanomenettely, joka vaikuttaa terveydenhuollon tarjoamisen tapoihin ja mahdollisuuksiin. Uudistukseen sisältyy terveydenhuoltolain ja pakollista sairausvakuutusta koskevan lain muodostaman lainsäädäntökehyksen tarkistaminen seuraavin osin:
-Hätälääketieteen instituutin ensiapulääketieteen toimintojen organisoinnin parantaminen ja operatiivisten tehtävien suorittaminen määriteltyjen organisatoristen yksiköiden kautta;
-Julkisen terveydenhuoltojärjestelmän uudelleenorganisointi sen tehokkuuden lisäämiseksi keskittyen erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen diagnosointiin, parempaan reagointiin hätätilanteissa ja erityistilanteissa (pandemiat);
-Sairaaloiden hallinnointioikeuksien siirtäminen Zagrebin piirikunnilta ja kaupungilta Kroatian tasavaltaan olemassa olevien valmiuksien tehokkaan ja tuloksellisen käytön varmistamiseksi ja terveydenhuollon saatavuuden ja laadun parantamiseksi organisoimalla uudelleen sairaalan johtamismalli;
-Lyhennetään yksittäisten sairaanhoitopalvelujen odotusaikoja, optimoidaan ja jaetaan paremmin saatavilla olevat terveydenhuoltoresurssit pakollisesta sairausvakuutuksesta, jotta vakuutetuille voidaan tarjota helpommin saatavilla olevia terveydenhuoltopalveluja;
-Vahvistetaan varainhoitoa koskevia säännöksiä ja taataan samalla rahoituspääoma julkisen terveydenhuoltojärjestelmän rahoitusvakauden saavuttamiseksi;
-Lainsäädäntömuutokset Kroatian sairausvakuutuskassan (HZZO) maksuvelvoitteiden oikea-aikaisen täyttämisen varmistamiseksi.
Uudistuksella on saavutettava seuraavat tavoitteet:
-Vähintään kahdeksan sairaalan toiminnallinen integrointi on saatettava päätökseen;
-Vähintään 85 prosenttia hankintaluokista, jotka edustavat vähintään 80:tä prosenttia valtion hallinnoimien sairaaloiden kokonaismenoista, hankitaan yhteishankintamenettelyllä.
Uudistus on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C5.1 R4-I1 – Parenteraalinen keskitetty valmistelu 8 kroatialaisessa sairaalassa
Toimenpiteen tavoitteena on ottaa käyttöön keskitetty valmistejärjestelmä, joka kattaa vähintään 75 prosenttia parenteraalisista valmisteista kahdeksassa sairaalassa. Tavoitteena on alentaa kustannuksia ja tarjota mahdollisimman korkea turvallisuustaso parenteraalisten lääkkeiden käytössä, ehkäistä lääkitysvirheitä, lisätä sairaalahoitopäiviä ja vähentää lääkäreille ja sairaanhoitajille aiheutuvia rasitteita sairaalaosastolla. Toimenpiteellä on varmistettava lääkkeen jäljitettävyys lääkemääräyksen antajalta potilaalle ja hoitotietojen tuottamisen automatisointi hoitotulosten seurannan perustaksi.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C5.1 R4-I2 – Yksikköhoidon jakelujärjestelmän käyttöönotto 40:ssä Kroatian sairaalassa
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta, ehkäistä lääkityspoikkeamia, valvoa lääkevarastoja ja lisätä potilaiden etua, mikä parantaa hoidon kokonaistuloksia. Investoinnilla otetaan käyttöön yksikkökohtaisen terapian jakelujärjestelmä 40 sairaalassa ja parannetaan hoidon laatua ja tarkkuutta ottaen huomioon yhä tärkeämmät lääkkeiden taloudelliset vaikutukset, jotka mahdollistavat hoidon jakelun laadun säilyttämisen ja parantamisen.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Investointi C5.1 R4-I3 – Lääkeseurannan digitalisointi toisen ja tertiäärisen terveydenhuollon laitosten kautta
Toimenpiteen tavoitteena on digitalisointi lääkepolulla, jotta Kroatian terveydenhuoltojärjestelmä voi seurata lääkkeiden kulutusta. Tämän investoinnin odotetaan vähentävän järjestelmän hallinnollista ja taloudellista rasitetta poistamalla kaikkien lääkkeen mukana seuraavien paperiasiakirjojen tarpeen, vähentämällä hallinnollisia kustannuksia ja lääkkeiden käyttöä osastoissa. Sen on mahdollistettava farmakoepidemiologisten tietojen tuottaminen kaikkien terveyteen liittyvien prosessien järjestelmällisemmän suunnittelun, seurannan ja arvioinnin tueksi.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C5.1 R4-I4 – Lääkepulan seuranta- ja ehkäisyjärjestelmän kehittäminen Kroatiassa
Tämän toimenpiteen tavoitteena on ottaa käyttöön lääkkeiden varastotietojen kohdennettu hallinta, jonka avulla voidaan tehostaa lääkkeiden hankintaa ja varmistaa lääkkeiden saatavuus parhaaseen saatavilla olevaan hintaan. Lisäksi toimenpiteellä otetaan käyttöön toiminnallinen ja täsmällinen tiettyjen lääkkeiden liikevaihdon seuranta- ja analysointijärjestelmä, joka tarjoaa Kroatialle mallin ja välineen lääkepulan ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.
Investointi C5.1 R4-I5 – Poispotilaiden hoidon tulosten seurantajärjestelmä, jossa keskitytään kroonisiin potilaisiin julkisissa apteekeissa
Toimenpiteen tavoitteena on suunnitella, seurata ja arvioida järjestelmällisemmin muiden kuin sairaalapotilaiden lääkehoitoon tehtävien investointien kustannustehokkuutta. Otetaan käyttöön järjestelmä, jolla seurataan muiden kuin sairaalapotilaiden tuloksia julkisissa apteekeissa. Mallin avulla Kroatian terveydenhuoltojärjestelmä voi seurata täysimääräisesti ja avoimesti hoitojen tuloksia ja parantaa hankittujen lääkkeiden erilaisten tulosten ymmärtämistä. Lisäksi se mahdollistaa arvokkaiden farmakopean ja farmakopean tietokantojen luomisen.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Investointi C5.1 R4-I6 – KBC Zagrebin sairaalakeskuksen jätehuolto
Toimenpiteen tavoitteena on vähentää huomattavasti sairaalajätteen hävittämisestä ja kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia, parantaa hygienian laatua, parantaa henkilöstön turvallisuutta ja vähentää käsitellyn sairaalajätteen painoa ja määrää. Lisäksi sen on osaltaan vähennettävä haitallisia ympäristövaikutuksia vähentämällä ympäristöön joutuvia päästöjä ja lieventämällä tartuntavaarallisen jätteen kuljetuksesta aiheutuvia riskejä. Investoinnilla on rakennettava KBC Zagrebin alueella syntyvän, kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen sairaalajätteen hävittämistä ja käsittelyä varten laitokset, joissa noudatetaan ilmastotavoitteiden kannalta merkittävää haittaa, polttamista ja tukemista. Hanke koskee nykyaikaisen sairaalajätteen käsittelylaitoksen rakentamista, joka koostuu seuraavista osista:
-Kaikkien tämäntyyppisen jätteen varastointia koskevien säännösten mukainen kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen sairaalajätteen jäähdyttäminen;
-Vaarallisten sairaalajätteiden käsittelylinjat, joita ei voida kierrättää;
-Radat, jotka koskevat kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen sairaalajätteen energian talteenottoa savukaasujen puhdistusjärjestelmällä ja päästöjen jatkuvalla seurantajärjestelmällä;
-Nykyaikaiset automaattiset johdot astioiden pesua varten;
Tällä toimenpiteellä ei odoteta olevan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Uudistus C5.1 R5 – Sähköiset terveyspalvelut
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa hallinnointivalmiuksia tehostamalla datan käyttöä ja kannustaa innovatiivisia terveysratkaisuja terveydenhuoltojärjestelmien hallinnoinnin parantamiseksi. Sähköisen terveydenhuollon uudistuksella tuetaan pyrkimyksiä varmistaa, että kaikilla ihmisillä on käytettävissään tarvittavat terveyspalvelut (mukaan lukien ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja palliatiivinen hoito), jotka ovat riittävän laadukkaita. Uudistukseen sisältyy kansallisen telelääketieteen kehyksen hyväksyminen, jotta voidaan
-Laajennetaan etälääketieteen palvelujen soveltamisalaa ja varmistetaan yhteentoimivuus kansallisen terveystietojärjestelmän kanssa ja niiden soveltuvuus tulevaan rajatylittävään tietojenvaihtoon;
-Potilaiden elintärkeiden parametrien siirtäminen hätäterveyspalvelusta yhteiseen hätäsairaalapalveluun (OHBP) ja etävalvontaan.
-Otetaan käyttöön hätälääkintäpalvelujen etävalvonta ja toimintasuunnitelma valvonnan ja täytäntöönpanon seurantakehyksen käyttöönottoa varten. Se perustuu asiakirjojen tilanneanalyysiin, kansalliseen kehykseen ja toimintasuunnitelmaan, jotka on toimitettu teknisen tuen välineen puitteissa.
Kansallisen sähköisten terveyspalvelujen tiedonhallintajärjestelmän on sisällettävä seuraavat toiminnot:
-Säännöllinen raportointi väestön terveydentilasta kohdennettujen tautien ehkäisy- ja hallintatoimien perustana;
-Kehittää kansallisia data-analytiikkavalmiuksia, mukaan lukien terveydenhuollon tarjoajien ja potilaiden rajapintojen integrointi olemassa oleviin infrastruktuureihin ja käytäntöihin;
-Tehostamaan kansallisia valmiuksia tekoälyn ja suurteholaskennan käyttöönottoa varten ja nostamaan sähköisten terveyspalvelujen kyberturvallisuuden tasoa ja terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden pitkälle vietyä digitaalista osaamista kehittyneiden teknologioiden, erityisesti tekoälyn, avulla;
-Mahdollistetaan sellaisten uusien terveyspalvelujen kehittäminen, jotka perustuvat terveydenhuoltojärjestelmässä saatavilla oleviin nimettömästi kerättyihin tietoihin.
Uudistuksen tukena on viisi liitännäisinvestointia (C5.1 R5-I1–I5).
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.
Investointi C5.1 R5-I1 – KBC Splitin toimintateattereiden ja robottikirurgian digitaalinen integrointi
Toimenpiteen tavoitteena on mahdollistaa pahanlaatuisia sairauksia sairastavien potilaiden kattava hoito ja sisällyttää terveydenhuollon optimointitoimet. Tällä tavoin investointien odotetaan parantavan terveystuloksia, kun potilaille otetaan käyttöön uusi hoitomalli, erityisesti uudet viimeisimmät kirurgiset hoidot. Investointi kohdistuu KBC Splitissä toimivien teattereiden digitalisointiin ja pitkälle edistyneiden syöpähoitolaitteiden hankintaan.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Sijoitus C5.1 R5-I2 – TELECORDIS
Tämän toimenpiteen tavoitteena on digitalisoida kardiologiapalvelut, jotka mahdollistavat potilaiden ja erityisesti kroonisista sydänsairauksista kärsivien potilaiden tilan jatkuvan seurannan. Nopeiden ja helposti saatavilla olevien sydändiagnostiikkapalvelujen odotetaan perusterveydenhuollon tasolla edistävän potilaiden sydänsairauksien oikea-aikaista havaitsemista, oikea-aikaista ja asianmukaista hoitoa sekä potilaiden terveydentilan jatkuvaa seurantaa. Lisäksi EKG holter-laitteen etähoitopalvelun on tarjottava syrjäseuduilla ja maaseudulla asuville potilaille erikoishoitoa, mikä lisää merkittävästi erikoistuneiden terveyspalvelujen saatavuutta paikallisissa avohoitokeskuksissa, parantaa asiantuntijoiden suorituskykyä, parantaa potilaiden tuloksia, vähentää jonotuslistoja ja maksaa terveydenhuoltopalveluja. Investointiin on sisällyttävä diagnoosiprosessien digitalisointi, ja investoinnin on mahdollistettava tietojen jakaminen hajallaan olevien erikoiskeskusten kanssa.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2023.
Investointi C5.1 R5-I3 – Telesiirto
Toimenpiteen tavoitteena on digitalisoida verensiirtopalvelu ja varmistaa, että kaikissa sairaalalaitoksissa, joissa on verensiirtoyksiköitä, on päivystysasiantuntija, edistetään etälääketieteen palvelujen voimakasta kehittämistä lääketieteellisten tietojen digitaalisen siirron kautta ja vahvistetaan kaikkien sairaalalaitosten ja siirtoyksiköiden välisiä yhteyksiä.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
Investointi C5.1 R5-I4 – robotiikkakirurgialla varustettujen toimintatilojen digitalisointi ja integrointi kliinisessä sairaalakeskuksessa ”KBC Sestre Milosrdnice”
Toimenpiteen tavoitteena on toimintateattereiden digitalisointi ja uusien nykyaikaisten kirurgisten hoitojen pitkälle kehitettyjen hoitolaitteiden hankinta. Toimintatilojen digitalisoinnin ja integroinnin on muutettava potilastietojen suunnittelua, dokumentointia, tallentamista ja jakamista sekä operatiivisen hoidon tyyppejä ja menetelmiä. Robottikirurgialla on parannettava kirurgisen hoidon laatua, parannettava potilasturvallisuutta, lisättävä hoidon avoimuutta, parannettava kustannusten hallintaa ja terveystuloksia, vahvistettava ja lujitettava olennaisia terveystietoinfrastruktuurin resursseja, otettava käyttöön paperiton terveydenhuoltopalvelujärjestelmä ja edistettävä digitaalista siirtymää.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.
Investointi C5.1 R5-I5 – Kliinisen sairaalan ”KB Merkur” diagnostiikkayksiköiden digitalisointi ja varustaminen
Toimenpiteen tavoitteena on digitalisoida ja varustaa diagnostiset yksiköt, helpottaa diagnoosimenetelmien seurantaa ja parantaa potilaille tarjottavaa laadukasta palvelua. Investointiin on sisällyttävä uusimpien laitteiden hankinta.
Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2023.
U.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
318 |
C5.1. R1 |
V |
Terveydenhuoltojärjestelmän suorituskyvyn arviointikehyksen (HSPA) hyväksyminen |
Terveydenhuoltojärjestelmän suorituskyvyn arviointikehyksen voimaantulo |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2022 |
Terveysjärjestelmän suorituskyvyn arvioinnissa (HSPA) vahvistetaan terveystehokkuuden mittaamista koskeva kehys, jossa määritellään keskeiset suorituskykyindikaattorit määritellyn arviointimenetelmän mukaisesti ja joka liittyy prosessiin, jossa toimenpiteet kytketään kansallisissa strategia-asiakirjoissa ja uudistuksissa asetettuihin tavoitteisiin, tietojen oikea-aikaisuuteen ja terveystulosten seurannan parantamiseen. |
|
319 |
C5.1. R1 |
T |
Diagnostisen hoidon optimointi – jonotuslistat |
|
Päivien lukumäärä |
400 |
270 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Diagnostista hoitoa saavien potilaiden odotusaika lyhennetään 270 päivään nykyisestä 400 päivän odotusajasta. |
|
320 |
C5.1. R1-I1 |
T |
Apteekkihoidon ja lääkkeiden saatavuus |
|
Määrä |
0 |
8 |
Kolmas neljännes |
2024 |
Terveydenhuollon saatavuus on varmistettava kaikille asukkaille ja matkailijoille koko Kroatian tasavallan alueella siten, että palvelut tarjotaan matkailukauden aikana myös sellaisilla paikoilla ja saarilla, joilla ei ole apteekkeja, eikä apteekkivarikossa, koska he eivät täytä edellytyksiä etäisyydelle toisesta apteekista tai asukkaiden määrää, kuten heidän päivittäisen työnsä kustannustehokkuuden puutetta alueella. Tavoitteen saavuttamiseksi on hankittava vähintään neljä liikkuvaa matkailuvaunua ja vähintään neljä veneapteekkia. |
|
321 |
C5.1. R1-I2 |
T |
Liikkuvien avohoitopalvelujen tarjoaminen |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
80 |
Toinen neljännes |
2025 |
Terveysministeriö (MIZ) perustaa käyttöön otetun oikeudellisen kehyksen pohjalta yhteistyössä läänien ja terveyskeskusten kanssa liikkuvan klinikkajärjestelmän 80 prosentilla maaseutu-, syrjä- ja saaristoalueista. Lääkärin ja sairaanhoitajan on yhteistyössä ja koordinoidusti terveyskeskuksen päällikön kanssa käytävä pienissä syrjäisissä paikoissa terveyskeskuksissa, joissa ei ole saatavilla tarvittavia lääketieteellisiä ja teknisiä laitteita perheen lääketieteelliseen toimintaan, ja tutkittava potilaita, annettava hoitoa, annettava erityyppisiä reseptejä ja tehtävä kotikäyntejä liikkumattomille potilaille. Ajoneuvojen lukumäärä määritetään sen jälkeen, kun on tehty kartoitukset tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavasta kapasiteetista. |
|
322 |
C5.1. R1-I3 |
T |
Uusi rakennus tartuntatautien klinikalle Fran Mihaljević |
|
Määrä |
0 |
1 |
Ensimmäinen neljännes |
2026 |
Hankkeessa puretaan olemassa olevat rakennukset (3, 4 ja 1/5) ja rakennetaan uusi rakennus osana rakennuskompleksia, jossa on kellaritaso, pohjakerros ja kolme uutta kerrosta. Kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisesti, kun taas olemassa olevien rakennusten jälleenrakentamisen on saavutettava keskimäärin vähintään keskitason peruskorjaus, joka määritellään rakennusten kunnostamista koskevassa komission suosituksessa, tai saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys välittömissä ja välillisissä kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna ennakkopäästöihin. Kaikessa rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota terveellisiin sisäilmasto-olosuhteisiin, paloturvallisuuteen ja lisääntyneeseen seismiseen toimintaan liittyviin riskeihin. |
|
323 |
C5.1. R1-I4 |
V |
Terveyspalvelujen nykyaikaistaminen kliinisissä sairaalakeskuksissa KBC Split |
Diagnostisen ja toimenpideradiologian kliinisen instituutin KBC Split hankkimat laitteet |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Laitteiden asentaminen diagnostiikka- ja interventioradiologian kliiniseen laitokseen ja kliinisen ydinlääketieteen laitokseen sekä hybridien endoskooppisen huoneen rakentaminen ja laitteisto gastroenterologian instituutissa, jotta voidaan ottaa käyttöön uusia diagnostisia ja terapeuttisia menetelmiä kliinisessä sairaalakeskuksessa KBC Splitissä. Asennettujen laitteiden on oltava vähintään magneettiresonanssi 3T, neurokirurgisia toimenpiteitä varten tarkoitettu angiografiahuone (vähennysangiografia laskimoon annetun varjoaineen avulla), diaskooppinen röntgenlaite ja endoskooppinen gastroenterologinen huone. |
|
324 |
C5.1. R1-I5 |
T |
Keskuskäyttöinen rakennus, johon liittyy Varaždinin yleissairaalan sisältö |
|
Määrä |
0 |
1 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Keskusrakennuksen (COB) rakentaminen ja varustaminen tehohoitoyksiköillä (JIL), keskitetty sterilointi, RTG-diagnostiikka, verensiirtoja ja lääketieteellis-biokemiallisia laboratorioita varten sekä yhteyskäytävien rakentaminen olemassa oleviin lääketieteellisiin laitoksiin. Kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisesti, kun taas olemassa olevien rakennusten jälleenrakentamisen on saavutettava keskimäärin vähintään keskitason peruskorjaus, joka määritellään rakennusten kunnostamista koskevassa komission suosituksessa, tai saavutettava keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennys välittömissä ja välillisissä kasvihuonekaasupäästöissä verrattuna ennakkopäästöihin. Kaikessa rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota terveellisiin sisäilmasto-olosuhteisiin, paloturvallisuuteen ja lisääntyneeseen seismiseen toimintaan liittyviin riskeihin. |
|
325 |
C5.1. R1-I6 |
T |
Diagnostiset lääkinnälliset laitteet kliinisessä sairaalassa KB Dubrava |
|
Määrä |
0 |
8 |
Toinen neljännes |
2023 |
Kahdeksan diagnostisen lääkinnällisen laitteen ja digitaalisen radiologisen laitteiston hankinta ja asentaminen diagnostiikka- ja interventioradiologian kliiniselle laitokselle. Kaikki laitteet on tarkoitus asentaa asteittain, ja niiden on oltava toiminnassa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023. |
|
326 |
C5.1. R1-I7 |
T |
Uudet tilat kliinisessä sairaalassa KBC Sestre Milosrdnicessa |
|
Määrä |
0 |
2 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Kliininen sairaalakeskus Sestre Milosrdnice on varustettava integroiduilla ensihoitotiloilla, päiväsairaaloilla ja päiväkirurgisissa tiloissa, joissa on lääketieteelliset, muut kuin lääketieteelliset laitteet ja kalusteet. |
|
327 |
C5.1. R1-I8 |
T |
Kliinisen sairaalan KB Dubravan farmakologisesti resistenttiä epilepsiaa sairastavien potilaiden operatiiviseen hoitoon ja hoitoon tarkoitetut lääkinnälliset laitteet |
|
Määrä |
0 |
10 |
Toinen neljännes |
2023 |
KB Dubravan kliinisen sairaalan neurologisen instituutin jatkokehittämistä varten on asennettava ja otettava käyttöön 30 päivään kesäkuuta 2023 mennessä kymmenen lääkinnällistä laitetta (laitteita). Investointiin on sisällyttävä SEEG 256 -kanavan tallennuslaitteiden, digitaalisen EMNG-laitteen ja EP 12 -kanavan kuvantamislaitteen kaltaisten laitteiden hankinta. Radiotaajuuden (RF) termokoagulaatiolaite ja riittävän tilavuuden mukauttaminen. |
|
328 |
C5.1. R1-I9 |
T |
Kliinisen sairaalakeskuksen (KBC) kehittämishanke Zagrebissa |
|
Määrä |
0 |
1 |
Ensimmäinen neljännes |
2026 |
Kliinisen sairaalakeskuksen (KBC) Zagrebin kehittämishankkeen loppuun saattaminen käsittää uusien lääketieteellisten ja välttämättömien muiden kuin lääketieteellisten laitteiden (kuten huonekalujen ja keittiölaitteiden) hankinnan kuudelle osastolle ja klinikoille. |
|
329 |
C5.1. R2 |
V |
Terveydenhuollon laadun parantaminen ja yhdenmukaistaminen kehittämällä kliinisiä sähköisiä ohjeita |
Kroatian terveysministeriön (MIZ) laatimat ja sisällyttämät kliiniset ohjeet Kroatian terveydenhuoltojärjestelmän sähköisiin ohjeisiin. |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2025 |
Tieteellisen näytön perusteella terveysministeriö (MIZ) laatii ja sisällyttää Kroatian terveydenhuoltojärjestelmään kliiniset ohjeet sekä terveydenhuollon laadun yhdenmukaistamista koskevat sähköiset ohjeet, joiden tavoitteena on yhdenmukaistaa potilaiden hoitoja ja parantaa hoitotuloksia. Kliinisten ohjeiden täytäntöönpano on sisällytettävä Kroatian terveydenhuoltojärjestelmän sähköisiin suuntaviivoihin, joten se on tärkeää terveydenhuollon laadun parantamiseksi ja järjestelmänhallinnan parantamiseksi potilaiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja koko yhteiskunnan hyödyksi. |
|
330 |
C5.1. R2 |
T |
Radiologiseen hoitoon kuluvan ajan optimointi – jonotuslistat |
|
Päivien lukumäärä |
|
30 |
Toinen neljännes |
2026 |
Radiologista hoitoa saavien potilaiden odotusaika lyhennetään 30 päivään diagnoosin antamisesta. |
|
331 |
C5.1. R2-I1 |
T |
Onkologian sädehoidon laadun parantaminen |
|
Määrä |
0 |
6 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Kuudessa sairaalassa on oltava syövän ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon tarkoitetut lääkinnälliset laitteet. Investointi edellyttää uusien laitteiden hankintaa ja vanhojen laitteiden palauttamista määriteltyjen painopisteiden mukaisesti. |
|
332 |
C5.1. R2-I2 |
T |
Yksi verkkoalusta, jolla voidaan yhdistää, seurata ja hoitaa optimaalisesti onkologisia potilaita |
|
Määrä |
0 |
1 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Onkologisten potilaiden yhdistämistä, seurantaa ja optimaalista hoitoa varten on kehitettävä yhtenäinen verkkoalusta, joka on otettava käyttöön. Tietoteknisen alustan on mahdollistettava terveystietojen kerääminen, organisaatiomuutosten ja rakenteellisten muutosten suunnittelu, riskien tunnistaminen ja perusta strategian myöhempien vaiheiden toteuttamiselle, mukaan lukien sädehoitoverkoston perustaminen. Kaikki Kroatian onkologian laitokset on sisällytettävä kansalliseen onkologiseen verkostoon. Kansalliseen onkologiseen verkkoon on myös asennettava asianmukaiset diagnostisten perusmenetelmien algoritmit yleisimpien diagnoosien hoidon aloittamiseksi, jotta hoito voidaan standardoida kaikilla tasoilla Kroatiassa pienistä syöpäpotilaista kliinisiin sairaaloihin. |
|
333 |
C5.1. R3 |
|
Kansallinen terveyden kehittämissuunnitelma 2021-2027 |
Kansallisen terveydenhuollon kehittämissuunnitelman 2021-2027 hyväksyminen |
|
|
|
Kolmas neljännes |
2021 |
Kansallisessa terveyden kehittämissuunnitelmassa 2021-2027 yleisenä alakohtaisena suunnittelusäädöksenä on vahvistettava erityiset tavoitteet, toimenpiteet, hankkeet ja toimet, jotka toteutetaan terveysministeriön (MIZ) alaisuudessa ja joiden ensisijaisena tavoitteena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmää ja terveystuloksia. Kansallisen terveydenhuollon kehittämissuunnitelman on oltava Kroatian hallituksen uudistusohjelman ja Euroopan komission vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan suuntaviivojen mukainen. Kansallisessa terveydenhuollon kehittämissuunnitelmassa määritellään keskipitkän aikavälin kehitystarpeet seuraavasti:
|
|
334 |
C5.1. R3-I1 |
T |
Erikoislääkärin koulutus terveydenhuollon perustasolla |
|
Määrä |
0 |
467 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Erikoiskoulutuksen suorittaa 467 terveydenhuollon ammattihenkilöä:
|
|
335 |
C5.1. R3-I2 |
T |
Sairaanhoitajan erikoiskoulutuksen kandidaatit ensiapulääketieteen alalla |
|
Määrä |
0 |
375 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Sairaanhoitajan/lääketieteen teknikon yksivuotisessa erikoistumiskoulutuksessa on koulutettava yhteensä 375 kandidaattia, joista 210 jo työskentelee paikallisissa hätäkeskuksissa toimivista T2-ryhmistä, jotta varmistetaan nykyisessä hätälääketieteen verkostossa, että kullakin T2-ryhmällä on yksi erikoissairaanhoidosta vastaava kandidaatti, ja loput 165 kandidaattia, joilla on erikoistumisohjelma, vahvistavat terveydenhuoltojärjestelmää erityisesti niillä alueilla, joilla lääkäreistä on pulaa. |
|
336 |
C5.1. R4 |
V |
Hoitolain ja pakollista sairausvakuutusta koskevan lain muuttaminen |
Hoitolain ja pakollista sairausvakuutusta koskevan lain muuttamisesta annettujen lakien voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Terveydenhuoltolakiin tehtävät muutokset mahdollistavat sen, että uusi yhteishankintapäätös sitoo myös niitä terveydenhuollon laitoksia, joiden osallistuminen on tähän mennessä ollut vapaaehtoista, ja lisäävät näin yhteishankintojen piiriin kuuluvien sidosryhmien määrää.
|
|
337 |
C5.1. R4 |
T |
Sairaaloiden toiminnallinen integrointi |
|
Määrä |
12 |
20 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Vähintään kahdeksan sairaalan toiminnallinen integrointi on saatettava päätökseen, jotta sairaalajärjestelmää voidaan järkeistää vähentämällä/jakamalla toimintoja ja vähentämällä akuuttia kiinteää kapasiteettia sekä vahvistamalla päivittäisiä sairaaloita kustannustehokkaampina hoitoina. |
|
338 |
C5.1. R4 |
T |
Terveydenhuollon laitosten yhteishankintamenettely |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
85 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Vähintään 85 prosenttia hankintaluokista, jotka edustavat vähintään 80:tä prosenttia valtion hallinnoimien sairaaloiden kokonaismenoista, on hankittava yhteishankintamenettelyllä. Tavoitteen saavuttamiseksi terveyslaitoksia koskevan erityisen hankintamenettelyn pakollista yhteistä toteuttamista koskevan päätöksen muuttamisen perusteella terveysministeriö (MIZ) päättää käyttää yhteistä hankintamenettelyä;
|
|
339 |
C5.1. R4-I1 |
T |
Parenteraalisten valmisteiden keskushallinto kahdeksassa sairaalassa |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
75 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Vähintään 75 prosenttia parenteraalisista valmisteista kahdeksassa Kroatian sairaalassa on toteutettava lääkkeiden keskitetyn valmistuksen avulla. Keskitetyn lääkevalmisteen täytäntöönpanon yhteydessä apteekin laboratorion on valmisteltava suurin osa tarvittavasta parenteraalisesta hoidosta osastoille, jotka on kehitetty käyttövalmiin osan tiukimpien turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Valmisteissa on oltava potilaan nimi, lääkkeen nimi ja annos, ja merkintäjärjestelmän on estettävä mahdolliset virheet hoidossa. |
|
340 |
C5.1. R4-I2 |
T |
Kiinteiden lääkemuotojen yksikköhoitojärjestelmä 40 kroatialaisessa sairaalassa |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
50 |
Viimeinen neljännes |
2025 |
Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 50 prosenttia kaikista kiinteässä muodossa olevista lääkkeistä on valmistettava käyttäen yksikköhoitojärjestelmää 40 kroatialaisessa sairaalassa. Kussakin yksittäisessä sairaalassa ja laitteissa on oltava tilaa yksikköterapian jakamiselle, jotta yksikköterapia voidaan pakata sairaalan päivittäisiin tarpeisiin. Sairaalaosastosta sairaalan apteekkiin on luotava digitaalinen viestintäkanava, jonka avulla lääkärit voivat tilata potilaalle tarvittavan hoidon ja saada palautetta toimitusajankohdasta (uuden ratkaisun liittäminen sairaalan tietojärjestelmään). |
|
341 |
C5.1. R4-I3 |
T |
Lääkkeen seuranta sairaalajärjestelmässä apteekista potilaaseen |
|
Määrä |
0 |
30 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 30 sairaalassa on oltava toiminnallinen integroitu tietotekniikkaratkaisu, jonka avulla lääkettä voidaan seurata kattavasti sairaalajärjestelmässä apteekista potilaaseen. Kroatian sairausvakuutuskassalle (HZZO) ja Kroatian lääke- ja lääkinnällisistä laitteista vastaavalle virastolle (HALMED) on laadittava lomake, joka koskee kaikkien lääkkeiden kulutusta ja joka on erotettava tiettyjen lääkeryhmien, kuten vara-antibioottien, erityisen kalliiden lääkkeiden tai muiden terveysjärjestelmän edellyttämien farmakologiepidemiologisten tietojen, kulutuksesta. Loppuvaiheessa on kehitettävä ohjelmistoratkaisu lääkepolun digitoimiseksi sairaaloissa ja integroitava se vähintään 30 sairaalaan. |
|
342 |
C5.1. R4-I4 |
T |
Lohkoketjuteknologiaan perustuva lääkepulan seurantajärjestelmä |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
100 |
Toinen neljännes |
2025 |
Kroatian lääkepulan seuraamiseksi kehitetään ohjelmistoratkaisu ja kehitetään integroitu malli lääkepulan ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi. Yksittäisten käyttäjien suojelemiseksi lohkoketjuteknologiaa on käytettävä yleisölle luovutettavien tietojen avoimuuden varmistamiseen ja samalla sellaisten tietojen suojaamiseen, joita pidetään nimettöminä tai mahdollisesti valtion saatavilla. 100:aa prosenttia lääkkeistä on seurattava lääkepulan ennakoimiseksi ja ehkäisemiseksi lohkoketjuohjelmistoratkaisun avulla. |
|
343 |
C5.1. R4-I5 |
T |
Diagnostiset yksiköt KBC Merkurin kliinisessä sairaalakeskuksessa |
|
Määrä |
0 |
4 |
Ensimmäinen neljännes |
2023 |
Palvelun laadun parantamiseksi, potilashoidon määrän lisäämiseksi sekä terveydenhuollon saatavuuden ja laadun nopeuttamiseksi ja parantamiseksi kaikkien potilasryhmien osalta laitteet on asennettava vähintään neljälle kliinisen sairaalakeskuksen KBC Merkurin diagnostiselle yksikölle. Asennettujen laitteiden on koostuttava seuraavista osista:
|
|
344 |
C5.1. R4-I5 |
T |
Muiden kuin sairaalapotilaiden hoitotulosten seuranta julkisissa apteekeissa |
|
% (prosenttiosuus) |
0 |
20 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
20 prosenttia muista kuin sairaalapotilaista osallistuu julkisten apteekkien hoitotulosten seurantaohjelmaan.
|
|
345 |
C5.1. R4-I6 |
V |
Sairaalajätelaitos kliinisissä sairaalakeskuksissa KBC Zagrebissa |
|
Määrä |
0 |
1 |
Viimeinen neljännes |
2024 |
Sairaalajätelaitos saa valmiiksi ainoastaan kliinisen sairaalakeskuksen KBC Zagrebin tuottaman, kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen sairaalajätteen polttamiseen tarkoitetun laitoksen. Hanke kattaa nykyaikaisen sairaalajätteen käsittelylaitoksen rakentamisen, joka koostuu seuraavista osista:
|
|
346 |
C5.1. R5 |
V |
Telelääketieteen palvelujen parantaminen ja laajentaminen |
Etälääketieteellisten palvelujen soveltamisalaa laajentavan kansallisen telelääketieteen kehyksen voimaantulo |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Uudistuksessa otetaan käyttöön säännökset, joilla luodaan toimiva kansallinen telelääketieteellinen kehys potilaiden elintärkeiden parametrien siirtämiseksi hätäterveyspalvelusta yhteiseen hätäsairaalapalveluun (OHBP) ja avohoitopalvelujen etävalvontaan. Hankkeen on tuotettava: I). Tilanneanalyysi; kansalliset puitteet hätäterveydenhuollon etävalvonnalle ja iii) toimintasuunnitelma valvonnan ja täytäntöönpanon seurantaa varten.
|
|
347 |
C5.1. R5-I1 |
T |
Digisovitetut, integroidut käyttöhallit (Firule ja Križine) ja robottijärjestelmä Firulen sijoituspaikassa asennettuna ja toiminnallisena |
|
Määrä |
0 |
4 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Hankkeeseen sisältyy neljän Firulessa ja Križinessä toimivan teatterin digitalisointi ja integrointi sekä Firulessa sijaitseva robottijärjestelmä. Digitaalinen siirtymä, integrointi ja robottikirurgia muuttavat hoitopolkua parantamalla kirurgisen hoidon laatua, parantamalla potilasturvallisuutta, lisäämällä hoidon avoimuutta, valvomalla paremmin kustannuksia ja terveystuloksia, vahvistamalla ja vakiinnuttamalla keskeisiä terveystietoinfrastruktuurin resursseja ja nykyaikaistamalla paperittomia terveydenhuoltopalveluja. |
|
348 |
C5.1. R5-I2 |
T |
Telekardiologiset palvelut |
|
Määrä |
0 |
40 |
Ensimmäinen neljännes |
2023 |
TeleCordis-hankkeen tavoitteena on asentaa lääkinnälliset laitteet ja tietokonelaitteet, jotka ovat tarpeen elektrokardiogrammin (EKG) holter-laitteen, paineholter-laitteen ja 12-kanavaisen elektrokardiogrammin (EKG) toteuttamiseksi syrjäisillä ja maaseutualueilla, joita nämä palvelut eivät kata riittävästi, kuten sillä ei ole käytössään kardiologian asiantuntijaa. Laitteet on ostettava (pakettia keskusta kohti) ja sijoitettava vähintään 40 etälääketieteen vastaanottokeskukseen. Ohjelman on oltava yhteydessä etälääketieteen erikoiskeskuksiin ja tarjottava kardiologian etäpalveluja. |
|
349 |
C5.1. R5-I3 |
T |
Etäpalvelut |
|
Määrä |
0 |
35 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Etäpalveluhankkeella tuetaan nykyistä digitaalista hoitoprosessien infrastruktuuria, jossa käytetään sähköisestä lääkemääräyksestä ja sähköisistä potilasasiakirjoista saatuja potilastietoja, joita tarvitaan hoidon aloittamiseksi sekundäärisessä tai tertiäärisessä terveydenhuollossa.
|
|
350 |
C5.1. R5-I4 |
T |
Leikkaussalit kliinisessä sairaalakeskuksessa KBC Sestre Milosrdnice, jossa on robottikirurgia |
|
Määrä |
0 |
4 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Vähintään neljä uutta toimintahuonetta, joissa käytetään uusinta robottiteknologiaa,
|
V. ALOITE 6.1: RAKENNUSTEN KUNNOSTUS
Kroatian nykyinen rakennuskanta on suhteellisen vanha, ja vuosina 2014–2020 rakennusten energiaperuskorjausaste oli vain 0,7 prosenttia vuodessa. Vanhojen ja tehottomien rakennusten osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 36 prosenttia, ja jopa 30 prosenttia rakennuksista kuuluu heikoimmin suoriutuviin rakennuksiin. Useimmat heikoimmin suoriutuvista rakennuksista eivät täytä maanjäristyksiltä suojautumista, palonsuojelua tai terveydensuojelua koskevia vähimmäisvaatimuksia, minkä vuoksi ne edellyttävät kattavaa korjausta. Lisäksi Kroatiaan kohdistui maalis- ja joulukuussa 2020 kaksi maanjäristyssarjaa, jotka aiheuttivat suuria aineellisia vahinkoja Zagrebin kaupungissa, Zagrebin läänissä, Krapina-Zagorjen piirikunnassa, Sisak-Moslavinan maakunnassa ja Karlovacin läänissä. Nopeita vahinkotarpeita koskevan arvion (Kroatian tasavallan hallitus, 2020) mukaan Zagrebin, Zagrebin ja Krapina-Zagorjen maakuntien jälleenrakennus- ja toipumistarpeet maaliskuun maanjäristyksestä ovat arviolta noin 17 469 000 000 euroa. Joulukuun maanjäristyksen aiheuttamien vahinkojen arviointi on vielä kesken.
Tämä Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvä aloite koskee investointeja ja uudistuksia, joilla pyritään kannustamaan rakennusten kattavaa peruskorjausta, mukaan lukien energiaperuskorjaukset, rakenteellinen vahvistaminen ja maanjäristyksen jälkeinen peruskorjaus. Peruskorjaus koskee useita asuinrakennuksia ja julkisia rakennuksia, mukaan lukien terveys- ja koulutuslaitokset, sekä rakennuksia, joilla on kulttuurihyödykkeen asema.
Aloite sisältää uudistuksia, joilla tuetaan rakennusten kunnostamista ja hiilestä irtautumista ja puututaan samalla rakennusmarkkinoiden esteisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin: I) rakennusten hiilestä irtautumiseen tähtäävä uudistus, ii) uudistus, jolla pyritään lisäämään energiatehokkuuteen ja maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen liittyvien työntekijöiden ja asiantuntijoiden määrää, iii) uudistus, jolla pyritään vähentämään hakijoiden hallinnollista taakkaa peruskorjausprosessissa, iv) uudistus, jolla pyritään lisäämään tietämystä maanjäristystoiminnasta, v) uudistus, jolla pyritään edistämään ja kehittämään vihreää infrastruktuuria ja rakennusten ja tilojen kiertotaloutta, ja vi) uudistus, jolla pyritään kehittämään järjestelmällinen energianhallinta ja testaamaan uutta energiatehokkuuden rahoitusmallia.
Investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Kroatialle kahden viime vuoden aikana osoitettuja maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat tarvetta ”keskittää investointeihin liittyvä politiikka [...] energiatehokkuuteen [...] ja ympäristöinfrastruktuuriin (maakohtainen suositus 3, 2019) ja ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja [...] siirtymään, erityisesti ympäristöinfrastruktuuriin [...] (maakohtainen suositus 3, 2020).
V.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin
Uudistus C6.1.R1 — Rakennusten hiilestä irtautuminen
Uudistuksella edistetään olemassa olevien rakennusten kunnostamiseen kannustavaa aloitetta ja nykyisen rakennuskannan muuttamista erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi rakennuskanaksi vuoteen 2050 mennessä.
Uudistukseen sisältyy energiatehokkuuden peruskorjausohjelmien hyväksyminen kaudelle 2021–2030 usean asunnon rakennuksille, julkisille rakennuksille ja erityiselle rakennusten luokalle, joilla on kulttuuriesineiden asema, sekä energiaköyhyyden vähentämisohjelman hyväksyminen valtion kannalta erityisen tärkeillä aloilla vuosina 2021–2025. Näillä ohjelmilla kannustetaan rakennusten perusteelliseen kunnostamiseen kiinnittäen erityistä huomiota terveellisten sisäilmasto-olosuhteiden varmistamiseen, paloturvallisuuteen, maanjäristystoiminnan lisääntymiseen liittyviin riskeihin sekä energiaköyhyyden vähentämiseen.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2022 mennessä.
Investointi C6.1.R1— I1 — Rakennusten energiaperuskorjaus
Investoinnin tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ja rakennusten hiilestä irtautumista vähentämällä lämmityksen energiankulutusta moniasuntoisissa rakennuksissa ja julkisen sektorin rakennuksissa vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmityksen vuotuiseen energiankulutukseen ennen peruskorjausta. Koska lämmityksen osuus energian kokonaisloppukulutuksesta on 71 prosenttia (Kroatian tilastotoimisto, 2015), edellä mainittujen lämmityksen kulutuksen säästöjen on vastattava vähintään 30 prosentin lisäystä primäärienergian säästöihin verrattuna peruskorjausta edeltävään tilaan. Investoinnilla pyritään myös lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja siten vähentämään hiilidioksidipäästöjä, lievittämään energiaköyhyyttä ja kannustamaan vihreän infrastruktuurin kehittämistä sekä rakennusten ja tilojen kiertotaloutta.
Investoinnilla rahoitetaan ensisijaisesti jo valmisteilla olevia energiaperuskorjaushankkeita. Elpymis- ja palautumistukivälineen kautta tehtävät investoinnit ovat seuraavat:
-Energiaperuskorjausten osalta avustusten on katettava 60 prosenttia tukikelpoisista peruskorjauskustannuksista ja 85 prosenttia dokumentaatiokustannuksista.
-Pitkälle menevien energiaperuskorjausten osalta, joihin kuuluvat rakennusten ulkoseinien ja katon energiatehokkuustoimenpiteet sekä tekniset järjestelmät, lämmityksen ja primäärienergian kulutuksen vähintään 50 prosentin vähennyksen lisäksi avustusten on katettava 80 prosenttia tukikelpoisista peruskorjauskustannuksista ja 85 prosenttia dokumentointikustannuksista.
-Kun kyseessä on kattava peruskorjaus, jossa yhdistyvät energian peruskorjaus, maanjäristysvahvistus, paloturvallisuus ja terveellisten sisäilmaolosuhteiden varmistaminen, avustusten on katettava 80 prosenttia tukikelpoisista peruskorjauskustannuksista ja 100 prosenttia dokumentointikustannuksista.
Tämän investoinnin ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Kaasukondensaattorien asentamisesta aiheutuvien kustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjausohjelman kokonaiskustannuksista, ja kaasukondensaattorit on asennettava olemassa olevien tehottomien kaasu-, hiili- ja öljykattiloiden korvaamiseksi.
Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.
Investointi C6.1.R1- I2 – Maanjäristyksissä vaurioituneiden rakennusten kunnostaminen energiaperuskorjauksilla
Investoinnin tavoitteena on korjata vuoden 2020 maanjäristysten aiheuttamat vahingot moniasuntoisille ja julkisille rakennuksille, parantaa rakennusten maanjäristyskestävyyden tasoa ja parantaa niiden energiatehokkuutta. Rakennusten peruskorjaukset niiden alkuperäiseen tilaan ennen vahinkoa rahoitetaan soveltuvin osin EU:n solidaarisuusrahastosta, kun taas ero täysimääräiseen peruskorjaukseen, mukaan lukien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja niiden maanjäristyskestävyyden parantaminen (parempi rakentaminen -periaate), rahoitetaan tästä investoinnista. Tämän investoinnin ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Kaasukondensaattorien asentamisesta aiheutuvien kustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjausohjelman kokonaiskustannuksista, ja kaasukondensaattorit on asennettava olemassa olevien tehottomien kaasu-, hiili- ja öljykattiloiden korvaamiseksi. Kaikkien kunnostettujen rakennusten on vähennettävä lämmitykseen tarkoitettua energiankulutusta vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmitykseen ennen peruskorjausta kulutettuun vuotuiseen energiankulutukseen (lukuun ottamatta kulttuuriperintörakennuksia), mikä vastaa vähintään 30 prosentin lisäystä primäärienergian säästöön verrattuna kunnostamista edeltävään tilaan.
Investointi on toteutettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Investointi C6.1.R1— I3 – Kulttuuriesineen asemassa olevien rakennusten energiakunnostaminen
Tämän investoinnin tavoitteena on sellaisten rakennusten energiakunnostaminen, joilla on kulttuurihyödykkeen asema. Näin vähennetään hiilidioksidipäästöjä, vähennetään energiankulutusta, vähennetään ylläpitokustannuksia pitkällä aikavälillä ja edistetään kiertotalouden kehittämistä ja luontoon perustuvien ratkaisujen käyttöä. Toimenpide koskee kahta rakennusluokkaa: yksilöllisesti suojellut kulttuuriesineet (yksittäiset rakennukset ja rakennuskokoonpanot) ja suojatussa kulttuuri- ja historiallisessa yksikössä sijaitsevat rakennukset.
Kun otetaan huomioon kulttuuriperintöön kuuluvien rakennusten kulttuurinen ja sosiaalinen arvo ja niiden kunnostamiseen tarvittavat huomattavat resurssit, julkisten rakennusten ja kulttuuriesineiden asemassa olevien kulttuurirakennusten kunnostamista rahoitetaan 100-prosenttisesti. Tämän investoinnin ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Kaasukondensaattorien asentamisesta aiheutuvien kustannusten on oltava enintään 20 prosenttia peruskorjausohjelman kokonaiskustannuksista, ja kaasukondensaattorit on asennettava olemassa olevien tehottomien kaasu-, hiili- ja öljykattiloiden korvaamiseksi. Kulttuurihyödykkeen asemassa olevien rakennusten energiaperuskorjaukset edellyttävät hankkeen ennakoidun lämmityksen tai primäärienergian kulutuksen vuosittaista vähennystä vähintään 20 prosentilla verrattuna energiatehokkuuteen ennen peruskorjausta. Kaikista kunnostetuista rakennuksista, joilla on kulttuurihyödykkeen asema, on kuitenkin saavutettava keskimäärin 30 prosentin lisäys primäärienergian säästöihin verrattuna kunnostamista edeltävään tilaan.
Investointi on toteutettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Uudistus C6.1.R2 — Kehyksen laatiminen riittävien taitojen varmistamiseksi maanjäristyksen jälkeistä jälleenrakentamista varten tarvittavien vihreiden työpaikkojen yhteydessä
Uudistuksella pyritään lieventämään pätevän työvoiman riittämättömään määrään liittyvää riskiä ja tarjoamaan riittävät tiedot ja taidot, joita tarvitaan maanjäristyksen jälkeisten energiaperuskorjaus- ja jälleenrakennusprosessien toteuttamiseen, ja integroimaan tarvittava tietämys maanjäristyskestävyydestä, energiatehokkuudesta, kiertotalouden hallinnasta, kulttuuriperinnön suojelusta ja maanjäristyksen jälkeisestä jälleenrakennuksesta parantamalla nykyisiä koulutusohjelmia ja kehittämällä uusia.
Koulutusohjelmia kehitetään kansallisen suunnitelman avulla taitojen kehittämiseksi energiaan ja maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen liittyvien vihreiden työpaikkojen yhteydessä.
Uudistukseen on sisällyttävä:
-sellaisten aikuiskoulutusohjelmien suunnittelu ja täytäntöönpano, joissa keskitytään uudelleenkoulutusohjelmien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon rakennusten kunnostamista ja hiilestä irtautumista varten maanjäristyksen jälkeisillä peruskorjauksilla, kulttuuriperinnön suojelulla, energiatehokkuudella, vihreällä infrastruktuurilla sekä avaruuden ja rakennusten kiertohallinnalla;
-Sellaisen uuden monitieteisen tutkimusohjelman perustaminen ja toteuttaminen, jossa yhdistyvät tietämys kulttuuriperinnön restauroinnista, luontoon perustuvien ratkaisujen soveltamisesta, kaupunkien metsätaloudesta ja kaupunkien uudistamisesta;
-Aluesuunnitteluun ja kestävään kaupunkikehitykseen erikoistuneiden erityistutkimusten ja koulutusohjelmien kehittäminen ja toteuttaminen erityisesti maanjäristyksen jälkeisen jälleenrakentamisen, kulttuuriperinnön kokonaisvaltaisen kunnostamisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, energiatehokkuuden, kiertotalouden hallinnan, luontoon perustuvien ratkaisujen ja kaupunkimetsätalouden aloilla;
-sellaisten ohjelmien kehittäminen, joilla tuetaan rakennustiedon mallintamisen laajempaa käyttöä ja sen edistämistä rakennusalalla ja aluesuunnittelussa;
-järjestetään tiedotuskampanja hakijoiden houkuttelemiseksi.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Uudistus C6.1.R3 — Parannetaan tehokkuutta, vähennetään hallinnollista rasitusta ja digitalisoidaan peruskorjausprosessi
Uudistuksen tavoitteena on tarjota kansalaisille ja rakennusten omistajille palveluja, jotka auttavat vähentämään hakijoiden hallinnollista taakkaa energiaperuskorjausprosessissa ja maanjäristyksen jälkeisessä jälleenrakennusprosessissa digitalisoinnin ja tietojen yhdistämisen kautta. Uudistuksessa on parannettava edelleen yhden luukun palveluja energiaperuskorjausta varten ja kehitettävä keskitettyjä verkkopalveluja ja verkon ulkopuolisia toimistoja maanjäristyksen koettelemille alueille, jotta voidaan yksinkertaistaa jälleenrakennusprosessia kansalaisten ja muiden hallinnollisia palveluja tarvitsevien tahojen kannalta maanjäristyksen jälkeisen elpymisprosessin aikana. Uudistuksella rahoitetaan myös yhden luukun ja jälleenrakennusprosessiin osallistuvien julkisten laitosten työntekijöiden ammatillisten valmiuksien vahvistamista yhden luukun palvelujen täyden toimivuuden tukemiseksi.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Uudistus C6.1.R4 — Seismisten tietojen nykyaikaistaminen ja integrointi peruskorjausprosessia varten sekä tulevan julkisen infrastruktuurin rakentamisen ja seurannan suunnittelu
Uudistuksella pyritään parantamaan riskien sietokykyä aluesuunnittelussa ja rakennusalalla parantamalla seismisten tietojen keruuta ja käsittelyä ja parantamalla valmiuksia soveltaa seismisiä riskejä koskevia tietoja ja toteuttamalla toimenpiteitä mahdollisten vahinkojen vähentämiseksi. Kerättyjä tietoja käytetään syötteenä riskikarttoihin, kuten vikakarttoihin, seismisiin karttoihin ja luisumisalttiuskarttoihin, joita käytetään paikallishallinnon yksiköiden aluesuunnitelmien laatimisessa, jotta voidaan suunnitella maanjäristyksen vastaisen rakentamisen asianmukainen typologia ja parantaa Kroatian kykyä kestää maanjäristyksiä.
Uudistuksella vahvistetaan Kroatian tasavallan seismologisen tutkimuksen organisatorisia ja infrastruktuurivalmiuksia maanjäristystoimintaa koskevien tietojen keräämistä, käsittelyä ja analysointia varten. Se vahvistaa myös fyysisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista ja niihin liittyvistä palveluista vastaavan ministeriön, kuten aluetason laitosten ja toimistojen, hallinnollisia valmiuksia, jotta kerättyjä tietoja voitaisiin soveltaa asianmukaisesti aluesuunnittelussa ja rakennusalalla.
Uudistus on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä.
Investointi C6.1.R4-I1 — Seismologisen tietoverkon kehittäminen
Investoinnin tavoitteena on rahoittaa vähintään 300 uuden seismisen laitteiston hankinta, jota Kroatian tasavallan seismologinen tutkimus tarvitsee Kroatian seismisiin toimintoihin liittyvien tietojen seurantaan, käsittelyyn ja analysointiin Kroatian alueella. Investoinnilla rahoitetaan myös asiantuntijoiden palkkaamista ja koulutusta hankittujen laitteiden ja tietojenkäsittelyn käyttöä varten. Vuoden 2026 jälkeen palkattujen asiantuntijoiden palkat rahoitetaan edelleen valtion talousarviosta.
Investointi on toteutettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.
Uudistus C6.1.R5 — Uusi malli kaupunkien vihreistä uudistusstrategioista ja pilottihankkeen toteuttaminen vihreän infrastruktuurin kehittämiseksi sekä rakennusten ja tilojen kiertotalouden hallintaa varten
Uudistuksen tavoitteena on luoda puitteet vihreiden kaupunkiuudistusstrategioiden suunnittelulle ja toteuttamiselle. Uusi kehys luo perustan kestävän tilan kehittämiselle keskittymällä vihreän infrastruktuurin kehittämiseen ja luontoon perustuvien ratkaisujen integrointiin, avaruuden ja rakennusten kiertoon perustuvan hallinnoinnin malleihin, sietokyvyn vahvistamiseen riskejä ja ilmastonmuutosta vastaan sekä yleisen kestävän kehityksen tukemiseen. Uudistus on kaikkien Kroatian paikallishallinnon yksiköiden käytettävissä, mutta etusijalle asetetaan maanjäristyksen koettelemilla alueilla sijaitsevat yksiköt.
Kaupunkialueiden vihreiden uudistamisstrategioiden laatimista koskevat suuntaviivat laatii fyysisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaava ministeriö, joka perustuu kaupunkialueiden vihreän infrastruktuurin kehittämistä sekä rakennusten ja tilojen kiertotalouden hallintaa koskeviin kansallisiin ohjelmiin. Vihreiden kaupunkiuudistusstrategioiden kehittäminen ja pilottihankkeiden toteuttaminen toteutetaan yhteistyössä ministeriön kanssa.
Uudistus saatetaan päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.
Uudistus C6.1.R6 — Pilottihanke järjestelmällisen energianhallinnan perustamiseksi ja toteuttamiseksi ja uuden rahoitusmallin kehittämiseksi
Kroatialla on toimiva energiankulutuksen seurantajärjestelmä yksittäisiä julkisen sektorin laitoksia varten, mutta järjestelmää ei ole vielä kehitetty muilla aloilla, kuten yksityisasunnoissa, teollisuudessa tai liikenteessä. Tämän toimenpiteen tavoitteena on kehittää ja testata usean asunnon rakennusten energiankulutuksen seurantamalli, joka perustuu omistajien vapaaehtoiseen etuun. Mallin on perustuttava pilottihankkeisiin, joilla seurataan kaikkea energian ja veden kulutusta paikallishallinnon yksikössä ottamalla käyttöön automaattinen tiedonkeruu, jonka odotetaan mahdollistavan järjestelmällinen energianhallinta ja johtavan energian ja veden säästöihin.
Pilottihankkeen aikana energian ja veden kulutuksesta kerättyjen tietojen perusteella uudistuksessa on myös analysoitava ja kehitettävä malli, jonka avulla asiakas voi hakea energiaperuskorjauslainaa ja maksaa sen takaisin energiatilillään mukautettuna peruskorjauksella saavutettuihin energiansäästöihin. Näin lievitetään lopullisten tuensaajien taloudellisten resurssien puutetta energiaperuskorjausta varten, ja sen odotetaan vaikuttavan myönteisesti energiaperuskorjausten määrään Kroatiassa. Uudistuksessa testataan myös mallia pilottihankkeessa, jota voidaan soveltaa kansallisella tasolla.
Uudistus saatetaan päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.
V.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin
|
Määrä |
Toimenpide |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
Laadulliset indikaattorit
|
Määrälliset indikaattorit
|
Aika |
Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus |
|||
|
Yksikkö |
Perustaso |
Tavoite |
Vuosineljännes |
Vuosi |
||||||
|
351 |
C6.1. R1 |
V |
Hyväksytään kansalliset energiaperuskorjausohjelmat, jotka koskevat i) usean asunnon rakennuksia, ii) rakennuksia, joilla on kulttuurihyödyke (molemmat vuosina 2021–2030), ja iii) energiaköyhyyden vähentämistä valtion erityistä huolta aiheuttavilla aloilla (vuosina 2021–2025) |
Julkaisu fyysisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaavan ministeriön virallisella verkkosivustolla
|
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Sellaisten ohjelmien julkaiseminen, joilla kannustetaan rakennusten perusteelliseen kunnostamiseen, tehokkaisiin vaihtoehtoisiin järjestelmiin ja joissa kiinnitetään erityistä huomiota terveellisiin sisäilmasto-olosuhteisiin, paloturvallisuuteen ja lisääntyneeseen seismiseen toimintaan liittyviin riskeihin. Otetaan käyttöön erityinen sellaisten rakennusten energiaperuskorjausluokka, joilla on kulttuuriomaisuuden asema ja joita ei ole vielä sisällytetty energiaperuskorjausohjelmiin Kroatiassa myönnettävää EU:n yhteisrahoitusta varten.
|
|
352 |
C6.1. R1 |
V |
Julkisen sektorin rakennusten energiaperuskorjausta koskevan ohjelman hyväksyminen vuosiksi 2021–2030 |
Julkaiseminen aluesuunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaavan ministeriön virallisella verkkosivustolla |
|
|
|
Ensimmäinen neljännes |
2022 |
Julkisen sektorin rakennusten energiaperuskorjausta vuosina 2021–2030 koskevan ohjelman julkaiseminen. Ohjelma sisältää julkisen sektorin rakennusten kattavan saneerauksen, mukaan lukien energia- ja resurssitehokkuustoimenpiteet, samalla kun vähennetään julkisten rakennusten lämmöntarvetta ja energiankulutusta ja lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähennetään siten hiilidioksidipäästöjä. |
|
353 |
C6.1. R1-I1 |
T |
Julkisten ja moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjausta koskevat sopimukset |
|
EUROA |
0 |
66 361 404 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
66 361 404 euron suuruiset sopimukset rakennusten energiakorjauksesta. Kaikissa sopimuksissa, joissa todetaan asiaankuuluva energiatehokkuusvaatimus, jonka mukaan lämmityksen energiankulutusta on vähennettävä vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmityksen vuotuiseen energiankulutukseen ennen kunnostamista kunkin rakennuksen osalta (odotetaan, että rakennus, jolla on kulttuuriesineen tila), saadaan aikaan 30 prosentin lisäys primäärienergian säästöihin verrattuna kunnostamista edeltävään tilaan ja noudattaen kestävää investointia helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädettyä merkittävän haitan periaatetta. |
|
354 |
C6.1. R1-I1 |
T |
Moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjaus |
|
Lukumäärä (m²) |
0 |
180 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
On saatettava päätökseen asuinrakennusten vähintään 180 000 m²:n energiakorjaus yhteisrahoitussopimusten mukaisesti siten, että saavutetaan vähimmäisvaatimus, jonka mukaan lämmityksen energiankulutusta on vähennettävä vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmitykseen ennen kunnostamista kulutettuun vuotuiseen energiankulutukseen, mikä johtaa 30 prosentin primäärienergian säästöihin verrattuna kunnostamista edeltävään tilaan ja noudattaen kestävää investointeja helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädettyä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. |
|
355 |
C6.1. R1-I1 |
T |
Julkisten rakennusten energiaperuskorjaus |
|
Määrä
|
0 |
288 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
On saatettava päätökseen julkisten rakennusten vähintään 288 000 m²:n energiakorjaus yhteisrahoitussopimusten mukaisesti siten, että saavutetaan vähimmäisvaatimus, jonka mukaan lämmityksen energiankulutusta on vähennettävä vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmitykseen ennen kunnostamista kulutettuun vuotuiseen energiankulutukseen, mikä johtaa 30 prosentin primäärienergian säästöihin verrattuna kunnostamista edeltävään tilaan ja noudattaen kestävää investointeja helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädettyä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. |
|
356 |
C6.1. R1-I2 |
T |
Maanjäristyksen vaurioittamien moniasuntoisten rakennusten energiahuolto ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostaminen |
|
Määrä
|
0 |
45 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Maanjäristyksen vahingoittamien moniasuntoisten rakennusten (Zagrebin kaupungin, Krapina-Zagorjen piirikunnan, Zagrebin piirikunnan, Sisak-Moslavinan läänin ja Karlovacin piirikunnan alueilla) energia- ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostaminen vähintään 45 000 m2:n osalta on saatettu päätökseen yhteisrahoitussopimusten mukaisesti ja saavutetaan vähimmäisvaatimus, jonka mukaan lämmityksen energiankulutusta on vähennettävä vähintään 50 prosenttia verrattuna kunkin rakennuksen kunnostamista edeltävään vuotuiseen energiankulutukseen (lukuun ottamatta rakennuksia, joilla on kulttuuriesineen tila), millä saavutetaan 30 prosentin lisäys primaarienergian säästöihin verrattuna ennen uudistusta vallinneeseen tilaan ja noudatetaan kestävää investointeja helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädettyä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta.
|
|
357 |
C6.1. R1-I2 |
T |
Maanjäristysten vahingoittamien julkisten rakennusten energiahuolto ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostus |
|
Lukumäärä (m²) |
0 |
274 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
Maanjäristyksen vahingoittamien julkisten rakennusten (Zagrebin kaupungin, Krapina-Zagorjen piirikunnan, Zagrebin piirikunnan, Sisak-Moslavinan piirikunnan ja Karlovacin piirikunnan alueilla) vähintään 274 000 m²:n energia- ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostaminen on toteutettu yhteisrahoitussopimusten mukaisesti, jotta saavutetaan vähimmäisvaatimus, jonka mukaan lämmityksen energiankulutusta on vähennettävä vähintään 50 prosenttia verrattuna lämmitykseen ennen kunnostamista kulutettuun vuotuiseen energiankulutukseen (lukuun ottamatta rakennuksia, joilla on kulttuuriesineen tila), mikä johtaa 30 prosentin primäärienergian säästöihin verrattuna kunnostamista edeltävään tilaan, noudattaen kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädettyä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta. |
|
358 |
C6.1. R1-I3 |
T |
Kulttuurihyödykkeenä toimivien rakennusten energiaperuskorjaus |
|
Lukumäärä (m²) |
0 |
31 000 |
Toinen neljännes |
2026 |
On saatettava päätökseen vähintään 31 000 m²:n energiakorjaus rakennuksissa, joilla on kulttuuriesineiden asema ja joilla saavutetaan keskimäärin 30 prosentin lisäys primäärienergian säästöihin siten, että kunkin rakennuksen vähimmäisvaatimus on 20 prosenttia verrattuna kunnostamista edeltävään tilaan ja noudattaen kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädettyä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta.
|
|
359 |
C6.1. R2 |
V |
Energiatehokkuuteen ja maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen liittyvien vihreiden työpaikkojen yhteydessä laaditun kansallisen osaamisen kehittämissuunnitelman julkaiseminen |
Julkaisu fyysisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaavan ministeriön virallisella verkkosivustolla |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Sellaisen kansallisen osaamisen kehittämissuunnitelman julkaiseminen, jolla parannetaan vihreiden työpaikkojen taitoja energiaperuskorjauksen, maanjäristyksen jälkeisen peruskorjauksen, vihreän infrastruktuurin, luontopohjaisten ratkaisujen soveltamisen sekä tilan ja rakentamisen kiertotalouden hallinnan yhteydessä ja joka perustuu olemassa olevien ohjelmien uudelleentarkasteluun ja uudistuksessa määriteltyjen koulutusohjelmien valmisteluun ja mukauttamiseen. |
|
360 |
C6.1. R2 |
T |
Maanjäristyksen jälkeistä jälleenrakennusta ja energiaperuskorjausta koskeva koulutus- ja aikuiskoulutusohjelma |
|
Määrä |
0 |
500 |
Toinen neljännes |
2026 |
500 henkilön on suoritettava maanjäristyksen jälkeistä peruskorjausta ja energiaperuskorjausta koskevat aikuiskoulutusohjelmat, jotka Zagrebin/Kroatiassa sijaitsevan avoimen yliopiston tai muiden asiaankuuluvien elinten on sertifioitava. |
|
361 |
C6.1. R2 |
T |
Loppuun saatetut asiantuntijatutkimukset ja koulutusohjelmat kestävän kaupunkikehityksen ja kulttuuriperinnön kunnostamisen alalla |
|
Määrä |
0 |
50 |
Toinen neljännes |
2026 |
50 henkilön on suoritettava kestävää kaupunkikehitystä ja kulttuuriperinnön kunnostamista koskevia asiantuntijatutkimuksia ja koulutusohjelmia, jotka on vahvistanut arkkitehdin tiedekunta/metsätieteellinen tiedekunta tai muut asiaankuuluvat elimet. |
|
362 |
C6.1. R3 |
V |
Keskitetty fyysinen palvelupiste energiaperuskorjausta ja maanjäristystä varten ja toimintavalmis |
Keskitetty palvelupiste toiminnassa |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Maanjäristyksestä kärsivällä alueella on kehitettävä ja otettava käyttöön keskitetty fyysinen palvelupiste kansalaisten hallinnollisen taakan keventämiseksi. Investointiin on sisällyttävä fyysisen infrastruktuurin mukauttaminen ja nykyaikaistaminen paikassa, johon perustetaan keskitetty palvelupiste, investoinnit verkkojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon, investoinnit verkkojärjestelmän toimivuuteen, henkilöstön koulutus, asiaan liittyvien viranomaisten koulutus ja edistämistoimet. |
|
363 |
C6.1. R3 |
V |
Energiaperuskorjausta ja maanjäristyksen vahvistamista varten perustettu ja toiminnassa oleva keskitetty palvelupiste |
Keskitetty verkkopalvelu |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2022 |
Otetaan käyttöön keskitetty verkkojärjestelmä, johon kootaan kaikki tarvittavat tiedot energiaperuskorjausta ja maanjäristyksen jälkeistä jälleenrakentamista varten.
|
|
364 |
C6.1. R3 |
T |
Julkisten työntekijöiden koulutus yhden luukun palvelujen tarjoamiseksi energiatehokkuuteen ja maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen |
|
Numero |
0 |
80 |
Toinen neljännes |
2026 |
Vähintään 80 julkishallinnon työntekijää on koulutettu tarjoamaan laadukkaita palveluja, joissa yhdistyvät energiatehokkuus ja maanjäristyksen jälkeinen jälleenrakentaminen. Tästä vähintään 40 työntekijää keskitetyssä asiointipisteessä saadakseen koulutusta jälleenrakennustoiminnan eri näkökohdista, erityisesti hallinnollisten esteiden poistamisesta jälleenrakennustoimien täytäntöönpanossa ja verkkoalustan käytöstä. Toiset vähintään 40 täytäntöönpanosta vastaavien julkisten laitosten työntekijää saavat koulutusta jälleenrakentamisen hallinnollisista ja teknisistä näkökohdista ja työskentelevät verkkofoorumilla. |
|
365 |
C6.1. R4 |
T |
Seismiset tiedot on sisällytetty kymmeneen paikallishallinnon yksiköiden aluesuunnitelmien asiantuntijapohjaan |
|
Määrä |
0 |
10 |
Toinen neljännes |
2025 |
Seismisten tietojen (vikakartat, seismiset aluekartat, maanvyörymäkartat asianmukaisissa päätöslauselmissa jne.) täydellinen integrointi aluesuunnittelujärjestelmään ja soveltaminen 10:een paikallishallinnon yksiköiden aluesuunnitelmia käsittelevään pilottitietokantaan. Seismisten tietojen analyysin tuloksia voidaan käyttää valmisteltaessa muutoksia aluesuunnitelmiin tai laadittaessa uusia aluesuunnitelmia uudistuksen täytäntöönpanon jälkeen. |
|
366 |
C6.1. R4-I1 |
T |
Hankitut seismiset laiteyksiköt |
|
Määrä |
0 |
300 |
Viimeinen neljännes |
2022 |
Investoinnilla vahvistetaan Kroatian tasavallan seismologisen tutkimuksen organisatorisia ja infrastruktuurivalmiuksia ostamalla vähintään 300 laiteyksikköä, jotta voidaan parantaa rakennusten peruskorjausprosessissa tarvittavien seismisten tietojen keruun, käsittelyn ja soveltamisen laatua, suunnitella uusien tilojen kehittämistä ja seurata julkista infrastruktuuria sekä vahvistaa Kroatian kykyä kestää maanjäristyksiä ja niihin liittyviä riskejä. |
|
367 |
C6.1. R4-I1 |
V |
Seismologisen tutkimuksen asiantuntijoiden palkkaaminen ja koulutus |
|
Määrä |
12 |
21 |
Toinen neljännes |
2026 |
Yhdeksän lisäasiantuntijan palkkaaminen Kroatian seismologiseen tutkimukseen, jonka palkat rahoitetaan valtion talousarviosta elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaolon päättymisen jälkeen, sekä koulutus maanjäristystietojen keräämistä, käsittelyä ja analysointia varten Kroatian alueella. |
|
368 |
C6.1. R5 |
V |
Avaruuden ja rakennusten kehittämisohjelman (2021–2030) ja kaupunkialueiden vihreän infrastruktuurin kehittämisohjelman (2021–2030) hyväksyminen |
Julkaiseminen aluesuunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaavan ministeriön virallisella verkkosivustolla |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2021 |
Avaruuden ja rakennusten kiertotalouden kehittämisohjelmassa vuosiksi 2021–2030, joka hallituksen on määrä hyväksyä, vahvistetaan tavoitteet ja toimenpiteet, jotka koskevat tilan ja rakennusten kiertotalouden hallintaa ja joilla muun muassa kannustetaan kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä uusien rakennusten suunnittelussa, hylättyjen rakennusten uudelleenkäyttöä ja olemassa olevien tilojen ja rakennusten kestävyyden laajentamista, rakennusten energia- ja resurssitehokkuuden lisäämistä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä, rakennustuotteiden ja -materiaalien uudelleenkäyttöä, jotta voidaan käyttää tehokkaasti alueellisia resursseja ja vähentää rakennusjätteen syntymistä päivitetyn jätehuoltosuunnitelman mukaisesti, perustana kaupunkien vihreiden uudistamisstrategioiden kehittämiselle;
|
|
369 |
C6.1. R5 |
T |
Vihreiden kaupunkiuudistusstrategioiden hyväksyminen |
|
Määrä |
0 |
10 |
Viimeinen neljännes |
2023 |
Vähintään kymmenen vihreän kaupunkiuudistuksen strategiaa, jotka muodostavat perustan kestävän tilan kehittämiselle ja joissa keskitytään vihreän kaupunki-infrastruktuurin kehittämiseen ja luontoon perustuvien ratkaisujen integrointiin, avaruuden ja rakennusten kiertoon perustuvan hallinnoinnin mallien yhdistämiseen, riskien ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn vahvistamiseen sekä kestävän kehityksen tukemiseen. |
|
370 |
C6.1. R5 |
T |
Vihreiden kaupunkiuudistusstrategioiden avulla yksilöidyn pilottihankkeen täytäntöönpano, joka liittyy vihreää infrastruktuuria ja tilan ja rakennusten kiertotaloutta koskeviin kansallisiin ohjelmiin |
|
Numero |
0 |
1 |
Toinen neljännes |
2026 |
Toteutetaan vähintään yksi pilottihanke, joka on määritetty kaupunkialueiden vihreiden uudistamisstrategioiden avulla ja joka liittyy vihreää infrastruktuuria ja tilan ja rakennusten kiertotaloutta koskeviin kansallisiin ohjelmiin. |
|
371 |
C6.1. R6 |
V |
Onnistuneesti toteutettu järjestelmällinen energianhallinnan pilottihanke, jonka tavoitteena on testata uutta energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten rahoitusmallia |
Loppuun saatetun pilottihankkeen julkaiseminen fyysisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaavan ministeriön virallisella verkkosivustolla
|
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2023 |
Julkisen ehdotuspyynnön perusteella fyysisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaava ministeriö toteuttaa yhteistyössä Kroatian hallituksen kiinteistöviraston kanssa pilottihankkeen, joka kattaa kaikki paikallishallinnon pilottiyksikön energian- ja vedenkulutuksen alat käynnistämällä automaattisen tiedonkeruun energian ja veden kulutuksesta usean asunnon rakennuksissa valitulla pilottialueella.
|
|
372 |
C6.1. R6 |
V |
Usean asunnon rakennusten energiankulutuksen seurantamallin soveltamista koskevien suuntaviivojen hyväksyminen |
Julkaiseminen aluesuunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaavan ministeriön virallisella verkkosivustolla |
|
|
|
Viimeinen neljännes |
2025 |
Aluesuunnittelusta, rakentamisesta ja valtion varoista vastaava ministeriö hyväksyy ohjeet, jotka koskevat moniasuntoisten rakennusten energiankulutuksen seurantamallin soveltamista, joka perustuu moniasuntoisten rakennusten omistajien vapaaehtoiseen etuun. |
2.Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 6 393 794 220 euroa.
2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI
1.Rahoitusosuus
Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:
1.1.Ensimmäinen asennus (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
45 |
C1.2. R1-I2 |
V |
Hallituksen hyväksymä energiatehokkuusohjelma energia-alan hiilestä irtautumiseksi |
|
46 |
C1.2. R1-I2 |
T |
Energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön teollisuudessa tukea saavien yritysten lukumäärä |
|
49 |
C1.2. R1-I3 |
V |
Vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita koskevan lain voimaantulo |
|
59 |
C1.3. R1 |
V |
Monivuotisen veden ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan rakennusohjelman hyväksyminen |
|
81 |
C1.3. R2 |
V |
Jätehuoltolain antaminen |
|
82 |
C1.3. R2 |
V |
Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelman tarkistaminen kaudeksi 2017-2022 |
|
91 |
C1.4. R1 |
V |
Tielain muutokset |
|
92 |
C1.4. R1 |
V |
Kansallinen tieliikenneturvallisuusohjelma 2021–2030 |
|
98 |
C1.4. R2 |
V |
Alakohtaista politiikkaa koskevan kirjeen hyväksyminen |
|
109 |
C1.4. R3 |
V |
Uusi laki säännöllisestä ja kausiluonteisesta rannikkoliikenteestä |
|
110 |
C1.4. R3 |
V |
Uusi sisävesiliikennettä ja satamia koskeva laki |
|
126 |
C1.5. R1 |
V |
Toimintaohjelma hedelmä- ja vihannesalan markkinakapasiteetin vahvistamiseksi kaudelle 2021-2026 |
|
134 |
C1.5. R3 |
V |
Digitaalisen muutoksen hankkeiden täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista vastaavan yksikön perustaminen maatalousministeriöön |
|
140 |
C1.6. R1 |
V |
Skenaarioanalyysi osana vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän matkailun kehittämisstrategiaa |
|
156 |
C2.1. R2 |
V |
ARPA:n perussäännön muuttaminen sen toimeksiannon määrittelemiseksi uudelleen |
|
157 |
C2.1. R2 |
V |
Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano-, tarkastus- ja valvontajärjestelmän perustaminen |
|
158 |
C2.1. R2 |
V |
EU:n rahastojen institutionaalisesta kehyksestä annetun lain hyväksyminen |
|
159 |
C2.1. R2 |
V |
Hallinnollisten valmiuksien arviointi |
|
207 |
C2.4. R1 |
V |
Kroatian hallituksen uusi päätös Kroatian kannalta erityisen tärkeistä valtionyrityksistä |
|
231 |
C2.6. R1 |
V |
Uuden korruptiontorjuntastrategian hyväksyminen vuosiksi 2021–2030 |
|
232 |
C2.6. R1 |
V |
Uuden eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan lain hyväksyminen |
|
247 |
C2.7. R1 |
V |
Finanssipoliittisen kehyksen vahvistaminen muuttamalla talousarviolakia talousarviomenettelyjen parantamiseksi |
|
248 |
C2.7. R1 |
V |
Varmistetaan finanssipoliittisen komitean täysi toimintakyky. |
|
250 |
C2.8. R1 |
V |
Tietoisuuden lisääminen kaikkien vastuullisten osapuolten keskuudessa säännöllisen koulutuksen avulla |
|
251 |
C2.8. R2 |
V |
Rahanpesun vastaisen viraston ja valvontaviranomaisten yhteistyön jatkaminen |
|
253 |
C2.8. R3 |
V |
Saatetaan päätökseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen tunnistettujen riskien vähentämistä koskevan uuden toimintasuunnitelman täytäntöönpano päivitetyn kansallisen riskinarvioinnin pohjalta. |
|
265 |
C3.1. R1 |
V |
Tarkistetun aikuiskoulutusta koskevan oikeudellisen kehyksen hyväksyminen |
|
293 |
C4.1. R4 |
V |
Vähimmäispalkkalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo |
|
302 |
C4.3. R1 |
V |
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan kansallisen suunnitelman (2021-2027) hyväksyminen |
|
312 |
C4.3. R3 |
V |
Sosiaalipalvelujen kehittämistä vuosina 2021-2027 koskevan kansallisen suunnitelman hyväksyminen |
|
333 |
C5.1. R3 |
V |
Kansallinen terveyden kehittämissuunnitelma 2021-2027 |
|
351 |
C6.1. R1 |
V |
Hyväksytään kansalliset energiaperuskorjausohjelmat, jotka koskevat i) usean asunnon rakennuksia, ii) rakennuksia, joilla on kulttuurihyödyke (molemmat vuosina 2021–2030), ja iii) energiaköyhyyden vähentämistä valtion erityistä huolta aiheuttavilla aloilla (vuosina 2021–2025) |
|
362 |
C6.1. R3 |
V |
Keskitetty fyysinen palvelupiste energiaperuskorjausta ja maanjäristystä varten ja toimintavalmis |
|
368 |
C6.1. R5 |
V |
Avaruuden ja rakennusten kehittämisohjelman (2021–2030) ja kaupunkialueiden vihreän infrastruktuurin kehittämisohjelman (2021–2030) hyväksyminen |
|
Erän määrä |
804 597 701 euroa |
1.2.Toinen asennus (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
2 |
C1.1.1. R1-I1 |
V |
Toimiva digitaalinen alusta maksujen maksamiseen |
|
6 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano 2020 |
|
14 |
C1.1.1. R4-I1 |
V |
Sellaisten investointien rahoituspyyntöjen julkaiseminen, joiden kohteena ovat ympäristöystävälliset toimet ja hakijoille ja hankkeille vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit (mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien sääntöjen noudattamiskriteerit) |
|
16 |
C1.1.1. R4-I2 |
V |
Rahoitusvälineen perustaminen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten investointien tukemiseksi |
|
19 |
C1.1.1. R4-I3 |
V |
Rahoitusvälineen perustaminen markkina-arvoltaan keskisuurten ja suurten yritysten investointien tukemiseksi |
|
21 |
C1.1.1. R4-I4 |
V |
Rahoitusvälineen perustaminen edullisempaan rahoitukseen julkisyhteisöille |
|
25 |
C1.1.1. R6 |
V |
Muutokset oikeudelliseen kehykseen |
|
36 |
C1.2. R1 |
V |
Julkaistaan arviointiasiakirja, jossa annetaan suosituksia, joilla pyritään vähentämään esteitä ja hallinnollisia menettelyjä, joilla rajoitetaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. |
|
50 |
C1.2. R1-I3 |
V |
Vetyä koskevan kehitysstrategian hyväksyminen |
|
63 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Yleinen viemäriverkko rakennettu tai rekonstruoitu |
|
68 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Rakennettu tai rekonstruoitu julkinen vesihuoltoverkko |
|
131 |
C1.5. R2 |
V |
Uusi laki maatalousmaan konsolidoinnista |
|
138 |
C1.5. R4 |
V |
Ruokahävikin ehkäisemisen verkkofoorumi ja elintarvikkeiden lahjoittamista koskevan tietoteknisen järjestelmän parantaminen |
|
160 |
C2.1. R2 |
V |
eFondovi-tietojärjestelmän parantaminen: Tarkastus- ja valvontatietokantajärjestelmä: tiedot elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten |
|
174 |
C2.2. R4 |
V |
Lainsäädäntökehysten muuttaminen paikallishallinnon yksiköiden vapaaehtoisen toiminnallisen tai tosiasiallisen sulautumisen kannustamiseksi ja Kroatian hallituksen päätöksen tekeminen perusteista, joilla myönnetään verokannustimia vapaaehtoisille toiminnallisille tai tosiasiallisille sulautumille |
|
202 |
C2.3. R4 |
V |
Liitettävyysinvestointien lupamenettelyn optimointi |
|
214 |
C2.5. R1 |
V |
Sähköiset välineet ja riittävät hallinnolliset valmiudet valtion tuomarineuvostolle (Državno sudbeno vijeće, DSV) ja syyttäjäneuvostolle (Državnoodvjetničko vijeće, DOV) |
|
215 |
C2.5. R1 |
V |
Konkurssilakiin ja kuluttajien maksukyvyttömyyslakiin tehdyt muutokset |
|
216 |
C2.5. R1 |
V |
Hyväksytyt muutokset rikosprosessilakiin |
|
266 |
C3.1. R1 |
V |
Toisen asteen koulutuksen tarpeiden kattava analyysi |
|
286 |
C4.1. R1 |
V |
Aktiivisen työmarkkinapolitiikan täydentäminen |
|
291 |
C4.1. R3 |
V |
Osaamisen kehittäminen markkinoiden tarpeiden mukaan |
|
303 |
C4.3. R1 |
V |
Uuden sosiaalihuoltolain hyväksyminen |
|
309 |
C4.3. R2 |
T |
Sosiaalialan mentorointiammattilaisten koulutus |
|
352 |
C6.1. R1 |
V |
Julkisen sektorin rakennusten energiaperuskorjausta koskevan ohjelman hyväksyminen vuosiksi 2021–2030 |
|
Erän määrä |
804 597 701 euroa |
1.3.Kolmas laitos (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
1 |
C1.1.1. R1 |
V |
Kroatian hallitus hyväksyy strategian asetuksen pk-yrityksiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman |
|
7 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Vuosia 2018, 2019 ja 2020 koskeviin toimintasuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpano talouden hallinnollisen rasituksen keventämiseksi |
|
23 |
C1.1.1. R5-I1 |
V |
Oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen ja oman pääoman luonteisen rahoitusvälineen perustaminen |
|
37 |
C1.2. R1 |
V |
Uusiutuvien energialähteiden käytön parantamista koskevan lainsäädännön ja/tai sääntelyn voimaantulo, mukaan lukien maksuperusteisen järjestelmän käyttöönotto uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi. |
|
60 |
C1.3. R1 |
V |
Muutokset vesialan oikeudelliseen kehykseen |
|
69 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Vedenottopaikkoihin asennetut vedenmittauslaitteet |
|
74 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Tulvasuojeluhankkeita koskevat rakennusurakkasopimukset |
|
75 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Tulvasuojarakenteet |
|
76 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Elvytetyt vesistöt |
|
83 |
C1.3. R2 |
V |
Kroatian tasavallan jätehuoltosuunnitelman hyväksyminen vuosiksi 2023-2029 |
|
84 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Huolehdittavaksi lähetetyn yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (49 %) |
|
99 |
C1.4. R2 |
V |
Rautateiden infrastruktuurin kehittämistä koskeva kansallinen suunnitelma ja rautateiden infrastruktuurin ja palvelulaitosten kansallinen hallintasuunnitelma |
|
111 |
C1.4. R3 |
V |
Uusi merialue- ja merisatamalaki |
|
114 |
C1.4. R3-I3 |
T |
Uusi Križnica-kaapelilautta, joka toimii Dravajoen halki Pitomačan kunnassa |
|
141 |
C1.6. R1 |
V |
Kroatian tasavallan hallituksen vuoteen 2030 ulottuvan kestävän matkailun kehittämisstrategian hyväksyminen |
|
144 |
C1.6. R1-I1 |
V |
Käynnistetään julkisia kehotuksia olemassa olevan julkisen matkailuinfrastruktuurin vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä ja julkisen matkailuinfrastruktuurin kehittämisestä tärkeimpien matkailu- ja rannikkoalueiden ulkopuolella |
|
146 |
C1.6. R1-I2 |
V |
Käynnistetään julkisia ehdotuspyyntöjä, joilla vahvistetaan matkailualan yrittäjien kestävyyttä ja edistetään vihreää siirtymää ja digitaalista siirtymää siten, että vähintään 50 prosenttia kokonaisinvestoinneista tukee vihreää siirtymää |
|
150 |
C2.1. R1 |
V |
Muutokset Kroatian tasavallan strategisesta suunnittelu- ja hallintajärjestelmästä annettuun lakiin ja ohjesääntöihin |
|
161 |
C2.1. R2-I1 |
T |
Vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän hankkeita koskevien hankkeiden teknisten asiakirjojen laatiminen |
|
165 |
C2.2. R1-I2 |
T |
100 prosenttia kaikkien julkisten laitosten virkamiehistä, joiden on läpäistävä valtiontutkinto, läpäisee digitaalisesti valtiollisen kokeen uuden koemallin mukaisesti. |
|
176 |
C2.3. R1 |
V |
Kroatian digitaalistrategia |
|
177 |
C2.3. R2
|
V |
Keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän alustojen perustaminen |
|
179 |
C2.3. R3-I1 |
T |
Valtion pilvipalvelujen parantaminen |
|
195 |
C2.3. R3-I12 |
V |
Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) digitaaliset arkistot |
|
229 |
C2.5. R1-I6 |
V |
Kaikki ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet ovat varustettuja ja täyttävät etäkuulustelun edellytykset. |
|
233 |
C2.6. R1 |
V |
Sääntöjenvastaisuuksista ilmoittavien henkilöiden suojelusta annettuun lakiin tehtävien muutosten hyväksyminen |
|
249 |
C2.7. R2 |
V |
Kroatian talouden rakenteellisen makrotaloudellisen mallin kehittäminen keskipitkän aikavälin makrotaloudellisten ennusteiden laatimista varten, julkisen talouden suunnittelu
|
|
256 |
C2.9. R1 |
V |
Ohjeet pk-yritysten julkisiin hankintamenettelyihin osallistumisen ja yhdistämisen parantamisesta |
|
259 |
C2.9. R1-I1 |
V |
Riippumattomien analyysien ja konkreettisten suositusten julkaiseminen hankintajärjestelmän keskeisten toimielinten (MINGOR, SAFU, DKOM) koko henkilöstön taakanhallinnan parantamiseksi. |
|
260 |
C2.9. R2 |
V |
Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen muuttaminen siten, että sähköisen muutoksenhaun käyttö on pakollinen muutoksenhakukeino |
|
273 |
C3.1. R2 |
V |
Uusi laki tieteellisestä toiminnasta ja korkea-asteen koulutuksesta |
|
275 |
C3.2. R1 |
V |
Uusi tiedettä ja korkea-asteen koulutusta koskeva laki |
|
281 |
C3.2. R2 |
V |
Uusi oikeudellinen kehys, jolla säännellään koulutusohjelmien, tohtorintutkintojen ja tieteellisten laitosten työolosuhteiden laatuvaatimuksia |
|
284 |
C3.2. R3 |
V |
Kroatian tiedesäätiötä koskeva uusi laki |
|
294 |
C4.1. R4 |
V |
Pimeän työn torjuntaa koskevan lain ja uuden työlain hyväksyminen |
|
313 |
C4.3. R3 |
V |
Perheavustajien kohtelua koskevien normien hyväksyminen |
|
318 |
C5.1. R1 |
V |
Terveydenhuoltojärjestelmän suorituskyvyn arviointikehyksen (HSPA) hyväksyminen |
|
323 |
C5.1. R1-I4 |
V |
Terveyspalvelujen nykyaikaistaminen kliinisissä sairaalakeskuksissa KBC Split |
|
336 |
C5.1. R4 |
V |
Hoitolain ja pakollista sairausvakuutusta koskevan lain muuttaminen |
|
346 |
C5.1. R5 |
V |
Telelääketieteen palvelujen parantaminen ja laajentaminen |
|
349 |
C5.1. R5-I3 |
T |
Etäpalvelut |
|
353 |
C6.1. R1-I1 |
T |
Julkisten ja moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjausta koskevat sopimukset |
|
359 |
C6.1. R2 |
V |
Kansallisen osaamisen kehittämissuunnitelman hyväksyminen energiatehokkuuteen ja maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen liittyvien vihreiden työpaikkojen yhteydessä |
|
363 |
C6.1. R3 |
V |
Energiaperuskorjausta ja maanjäristyksen vahvistamista varten perustettu ja toiminnassa oleva keskitetty palvelupiste |
|
366 |
C6.1. R4-I1 |
T |
Hankitut seismiset laiteyksiköt |
|
Erän määrä |
804 597 701 euroa |
1.4 Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
39 |
C1.2. R1-I1 |
V |
Suurjänniteverkon parantamista varten myönnetty rakennuslupa |
|
163 |
C2.2. R1 |
V |
Muutettu lainsäädäntökehys keskitettyä valintajärjestelmää varten valtionhallinnossa, virkamiesten tarvittavien pätevyyksien määrittäminen ja nykyaikaisen palvelukseenottojärjestelmän luominen |
|
166 |
C2.2. R2 |
V |
Valtionhallinnon ja julkisten palvelujen palkkoja koskevien lakien ja liikkuvuutta koskevien säännösten voimaantulo |
|
184 |
C2.3. R3-I4 |
V |
CEZIH-tietojärjestelmä |
|
205 |
C2.3. R4-I2 |
V |
Allekirjoitettu avustussopimus passiivisen sähköisen viestinnän infrastruktuurin rakentamiseksi |
|
217 |
C2.5. R1 |
T |
Oikeusalan koulutusohjelman puitteissa käyttöön otetut uudet koulutusohjelmat |
|
218 |
C2.5. R1 |
V |
Oikeusalaa koskevaan lainsäädäntökehykseen tehtävien muutosten hyväksyminen uudella ei-oikeusmenettelylailla. |
|
219 |
C2.5. R1 |
T |
Neljän sovittelukeskuksen perustaminen Zagrebin, Splitin, Osijekin ja Rijekan kauppatuomioistuimiin ja sovittelulakiin tehdyt muutokset |
|
257 |
C2.9. R1 |
V |
Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen muuttaminen |
|
267 |
C3.1. R1 |
V |
Varhaiskasvatuksen rahoitusmallin hyväksyminen |
|
276 |
C3.2. R1-I1 |
T |
Tutkimusorganisaatioiden sisäisiin ehdotuspyyntöihin perustuville tutkimushankkeille myönnetty rahoitus ohjelmasopimusten täytäntöönpanon ensimmäisen kaksivuotisjakson aikana |
|
297 |
C4.2. R1 |
V |
Eläkevakuutuslain muutosten hyväksyminen |
|
316 |
C4.3. R3-I3 |
V |
Tietotekninen järjestelmä, jossa lasketaan verkostoon kuuluvien sosiaalipalvelujen ja palveluntarjoajien hinnat |
|
325 |
C5.1. R1-I6 |
T |
Diagnostiset lääkinnälliset laitteet kliinisessä sairaalassa KB Dubrava |
|
327 |
C5.1. R1-I8 |
T |
Kliinisen sairaalan KB Dubravan farmakologisesti resistenttiä epilepsiaa sairastavien potilaiden operatiiviseen hoitoon ja hoitoon tarkoitetut lääkinnälliset laitteet |
|
343 |
C5.1. R4-I5 |
T |
Diagnostiset yksiköt KBC Merkurin kliinisessä sairaalakeskuksessa |
|
348 |
C5.1. R5-I2 |
T |
Telekardiologiset palvelut |
|
Erän määrä |
402 298 851 euroa |
1.5 Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
8 |
C1.1.1. R1-I2 |
V |
Pk-yrityksiä koskevan vaikutustenarvioinnin digitalisaatio kehittämällä digitaalinen foorumi koordinaattoreiden yhteistyötä, verkkokoulutusta ja keskinäistä viestintää varten |
|
9 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Muiden kuin verojen ja veronluonteisten maksujen vähentämistä koskevan uuden toimintasuunnitelman toimien täytäntöönpano |
|
38 |
C1.2. R1 |
V |
Valtion varoista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo. Laki muodostaa oikeusperustan kaasunsiirtoverkonhaltijan (Plinacro) hallinnon täydelliselle erottamiselle valtion omistamista tuotanto- ja toimitustoiminnoista. |
|
55 |
C1.2. R1-I4 |
V |
Liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä koskeva suunnitelma hyväksytty |
|
61 |
C1.3. R1 |
T |
Vesihuoltopalvelujen tarjoajien integrointi |
|
64 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Jäteveden infrastruktuurihankkeista tehdyt urakkasopimukset |
|
70 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Vesihuoltohankkeista tehdyt urakkasopimukset |
|
71 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Rakennettu tai rekonstruoitu julkinen vesihuoltoverkko |
|
77 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Tulvasuojarakenteet |
|
94 |
C1.4. R1-I2 |
T |
Funktionaalisen järjestelmän perustaminen vammaisten henkilöiden oikeuksien käyttämiseksi liikkuvuuden alalla |
|
127 |
C1.5. R1-I1 |
T |
Logistinen jakelukeskus, joka on rakennettu ja toiminnassa |
|
137 |
C1.5. R3-I3 |
V |
Jäljitettävyystietojärjestelmän perustaminen |
|
139 |
C1.5. R4-I1 |
V |
Tukiohjelma elintarvikepankkien ja välittäjien varustamiseksi elintarvikkeiden lahjoitusketjussa |
|
142 |
C1.6. R1 |
V |
Kroatian tasavallan kestävän matkailun satelliittitilinpidon laatiminen |
|
143 |
C1.6. R1 |
V |
Matkailulaki matkailualan seurannan ja kehittämisen puitteista |
|
151 |
C2.1. R1 |
V |
Sääntelyn vaikutusten arvioinnista annetun lain muuttaminen |
|
168 |
C2.2. R2-I2 |
T |
Vähintään 20 prosenttia virkamiehistä työskentelee älykkään työn mallissa |
|
169 |
C2.2. R2-I2 |
T |
Vähintään 60 prosenttia virkamiehistä, jotka ovat saaneet koulutusta älykkään työskentelyn menetelmistä |
|
170 |
C2.2. R3 |
V |
Sähköisen säilytyspalvelun perustaminen |
|
178 |
C2.3. R2-I1 |
V |
Keskitetyn yhteentoimivuusjärjestelmän perustaminen |
|
181 |
C2.3. R3-I2 |
V |
Kyberturvallisuutta koskeva pilottihanke |
|
183 |
C2.3. R3-I3 |
V |
Keskitetyn palvelupisteen perustaminen |
|
185 |
C2.3. R3-I5 |
T |
Digitaalinen henkilökortti sähköinen allekirjoitus |
|
191 |
C2.3. R3-I9 |
V |
Uuden julkisia hankintoja koskevan alustan ja mobiilisovelluksen perustaminen |
|
192 |
C2.3. R3-I10 |
V |
CES:n digitaalisen identiteetin ja henkilöstöhallinnon järjestelmät |
|
203 |
C2.3. R4-I1 |
V |
Laajakaistaliityntäinfrastruktuurin kehittämistä koskevan kansallisen kehyksen (ONP) mukaisten hankkeiden täytäntöönpanoa koskevat avustussopimukset |
|
220 |
C2.5. R1 |
V |
Tuomareiden työtä varten on hyväksytty uudet puitevertailuarvot ja otettu käyttöön aktiivinen oikeudellinen asianhallintaväline |
|
234 |
C2.6. R1 |
V |
Parlamentin jäsenten eettisten sääntöjen ja toimeenpanovallan käyttäjien eettisten sääntöjen hyväksyminen |
|
243 |
C2.6. R2 |
V |
Tiedonsaantioikeutta koskevan lain vaikutusten arviointi |
|
254 |
C2.8. R4 |
V |
Rahoitusalan valvonnan tehostaminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan riskinarvioinnin pohjalta |
|
258 |
C2.9. R1 |
V |
Sisällytetään julkisia hankintoja koskevaan pakolliseen koulutus- ja sertifiointijärjestelmään räätälöidyt puitteet hankintaviranomaisten täydennyskoulutusta varten ProcurCompEU:n puitteissa. |
|
268 |
C3.1. R1 |
V |
Kokopäiväistä opetusmallia koskevien tarkistusten hyväksyminen |
|
288 |
C4.1. R2 |
V |
Työmarkkinalakiin tehtyjen muutosten voimaantulo |
|
304 |
C4.3. R1 |
T |
Taatun vähimmäisetuuden saajat |
|
319 |
C5.1. R1 |
T |
Diagnostisen hoidon optimointi – jonotuslistat |
|
326 |
C5.1. R1-I7 |
T |
Uudet tilat kliinisessä sairaalassa KBC Sestre Milosrdnicessa |
|
337 |
C5.1. R4 |
T |
Sairaaloiden toiminnallinen integrointi |
|
338 |
C5.1. R4 |
T |
Terveydenhuollon laitosten yhteishankintamenettely |
|
347 |
C5.1. R5-I1 |
T |
Digisovitetut, integroidut käyttöhallit (Firule ja Križine) ja robottijärjestelmä Firulen sijoituspaikassa asennettuna ja toiminnallisena |
|
350 |
C5.1. R5-I4 |
T |
Leikkaussalit kliinisessä sairaalakeskuksessa KBC Sestre Milosrdnice, jossa on robottikirurgia |
|
369 |
C6.1. R5 |
T |
Vihreiden kaupunkiuudistusstrategioiden hyväksyminen |
|
371 |
C6.1. R6 |
V |
Onnistuneesti toteutettu järjestelmällinen energianhallinnan pilottihanke, jonka tavoitteena on testata uutta energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten rahoitusmallia |
|
Erän määrä |
804 597 701 euroa |
1.6 Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
40 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Kuuden saaren mantereeseen yhdistävien maanalaisten kaapeleiden parantaminen valmiina |
|
119 |
C1.4. R5-I2 |
T |
Täysin autonomisten ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen varmennusprototyypit ja asiaankuuluvat testit |
|
120 |
C1.4. R5-I2 |
V |
Itseohjautuvaa ajamista koskeva uusi lainsäädäntö |
|
167 |
C2.2. R2-I1 |
T |
Henkilöstöhallintojärjestelmää, julkisten virkamiesten rekisteriä ja keskitettyä palkkajärjestelmää (RegZap – Cop) täydennetään yhdeksällä uudella toiminnolla, joilla digitalisoidaan kaikki asiaan liittyvät prosessit, joilla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan palkkajärjestelmän muuttamista. |
|
171 |
C2.2. R3 |
V |
Kansallisen arkistotietojärjestelmän perustaminen |
|
182 |
C2.3. R3-I2 |
V |
Kyberturvallisuuden julkinen ennaltaehkäisykampanja |
|
208 |
C2.4. R2 |
V |
Valtion omistamia yrityksiä koskeva uusi oikeudellinen kehys, johon sisältyvät OECD:n suositukset. |
|
228 |
C2.5. R1-I5 |
T |
Rakennusten energian järkevästä käytöstä ja lämmönsuojauksesta annetun teknisen määräyksen mukaiset uudet korjatut tuomioistuinrakennukset |
|
235 |
C2.6. R1 |
T |
Lisätään oikeuslaitoksen korruptiontorjuntaelinten henkilöstön henkilöstömäärärahoja. |
|
236 |
C2.6. R1 |
T |
Lisätään määrärahoja, joilla oikeusviranomaiset hankkivat tietoteknisiä välineitä ja laitteita korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaa varten |
|
241 |
C2.6. R1-I3 |
V |
Valtion virkamiesten ja oikeuslaitoksen virkamiesten varallisuusilmoituksia koskevien tietojärjestelmien parantaminen |
|
244 |
C2.6. R3 |
V |
OECD:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevien suositusten soveltaminen paikallis- ja alueyksiköiden enemmistöomistajuuteen |
|
246 |
C2.6. R4 |
T |
Tuomareille annettava koulutus korruptioriskien hallinnasta julkisissa hankinnoissa ja oikeussuojasta julkisissa hankintamenettelyissä |
|
263 |
C2.9. R3 |
V |
Innovatiivisten julkisten hankintojen suunnitteluun ja hallinnointiin tähtäävät ohjelmat ja toimet |
|
298 |
C4.2. R1 |
V |
Päätelmien antaminen pakollisten eläkerahastojen valtion omistamiin yrityksiin tekemien sijoitusten kustannustehokkuusanalyysejä koskevan kertomuksen hyväksymisestä. |
|
Erän määrä |
402 298 851 euroa |
1.7 Seitsemäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
3 |
C1.1.1. R1-I1 |
V |
START-järjestelmien parantaminen |
|
4 |
C1.1.1. R1-I1 |
T |
START-alustan fyysisten liityntäpisteiden perustaminen |
|
5 |
C1.1.1. R1-I1 |
V |
MINGORin kohdennettujen prosessien digitalisointi Kroatian tasavallan strategisia investointihankkeita koskevan lain, investointien edistämistä koskevan lain ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää valtiontukea koskevan lain mukaisesti sekä JRPI-järjestelmän digitalisoinnin ja verkottumisen lisääminen |
|
10 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Yrittäjien hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevassa uudessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen ensimmäisten toimenpiteiden täytäntöönpano |
|
12 |
C1.1.1. R2 |
T |
Vähintään 50 asiantuntijapalveluja koskevan sääntelyvaatimuksen yksinkertaistaminen tai poistaminen |
|
13 |
C1.1.1. R3 |
V |
Strategisten puitteiden luominen yksityisten investointien edistämiselle |
|
15 |
C1.1.1. R4-I1 |
T |
Avustusten myöntäminen pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille ympäristöystävällisiin toimiin suunnattuihin investointeihin |
|
28 |
C1.1.2. R1 |
V |
T&K-toimintaa ja verokannustimia koskevan oikeudellisen kehyksen muuttaminen ja täydentäminen |
|
32 |
C1.1.2. R2-I5 |
T |
Tuki hankkeille, joilla pyritään innovaatioiden kaupallistamiseen |
|
41 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Suurjänniteverkon parantaminen (220/110 kV) saatu päätökseen |
|
42 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Lisäksi verkkoon liitetty 1500 MW uusiutuviin energialähteisiin liittyvää kapasiteettia. |
|
43 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Älykkääseen verkkoon liitettyjen uusien kuluttajien lukumäärä |
|
47 |
C1.2. R1-I2 |
T |
Sopimukset, jotka on allekirjoitettu kaukolämmityksen geotermisen potentiaalin tutkimiseksi |
|
56 |
C1.2. R1-I4 |
V |
Biojalostamon rakentamista varten myönnetty rakennuslupa ja hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tehtävät pilotti-investoinnit |
|
78 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Elvytetyt vesistöt |
|
85 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Huolehdittavaksi lähetetyn yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (41 %) |
|
96 |
C1.4. R1-I4 |
V |
Hyvin toimivan raportoinnin valvontajärjestelmän perustaminen maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteelle |
|
97 |
C1.4. R1-I5 |
V |
Vaarallisten aineiden tiekuljetusten valvontajärjestelmän kehittäminen (e-ADR) |
|
100 |
C1.4. R2 |
V |
Rautatieyritysten uudelleenorganisointi ja liikkeenjohto |
|
107 |
C1.4. R2-I6 |
T |
Valmistettujen akkujunien kaksi prototyyppiä ja toimintatestien aloittaminen |
|
108 |
C1.4. R2-I7 |
V |
Junan lipunmyyntijärjestelmien parantaminen ja toimintakyky |
|
118 |
C1.4. R5-I1 |
T |
Täysin sähköistetyn ja ympäristöystävällisen ilma-aluksen maahuolintajärjestelmän käyttöönotto Zadarin lentoasemalla |
|
148 |
C1.6. R1-I3 |
V |
Koulutusohjelmia matkailua koskevien tietojen ja taitojen parantamiseksi |
|
154 |
C2.1. R1-I2 |
T |
Koulutusmoduulit strategista suunnittelua ja sääntelyn vaikutusten arviointia varten kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla |
|
164 |
C2.2. R1-I1 |
T |
100 prosenttia kaikista valtion elinten uusista vakinaisista virkamiehistä työskentelee yksinomaan uuden keskitetyn, digitalisoidun ja standardoidun valinta- ja rekrytointijärjestelmän kautta. Järjestelmä on käytettävissä äskettäin kehitetyn tietoteknisen alustan kautta. |
|
186 |
C2.3. R3-I6 |
V |
Valtion tietoinfrastruktuurin (DII) verkoston perustaminen |
|
188 |
C2.3. R3-I7 |
T |
Digitaaliset aluesuunnitelmat |
|
190 |
C2.3. R3-I8 |
T |
Digitaaliset sähköiset julkiset palvelut, jotka on integroitu uuteen mobiilialustaan |
|
199 |
C2.3. R3-I14 |
V |
Sähköisen laskutuksen ja verkkopohjaisen alv-kirjanpidon järjestelmä |
|
212 |
C2.4. R5 |
V |
Kehitetään tietotekniikkajärjestelmä ja menetelmä valtion omistamien omaisuussalkkujen vähentämiseksi ja käyttämättömien valtion varojen aktivoimiseksi nopeammin ja tehokkaasti. |
|
224 |
C2.5. R1-I1 |
V |
Päivitetty eSpis-järjestelmä, jossa on uusia toimintoja ja uutta arkkitehtuuria ja joka on yhdistetty yhteiseen palvelukeskukseen (CDU) |
|
226 |
C2.5. R1-I3 |
V |
Parannettu eSpis-järjestelmä, jossa on uusia toimintoja ja uutta arkkitehtuuria integroituna yhteiseen palvelukeskukseen (CDU) |
|
252 |
C2.8. R2 |
T |
Valvonnan tehostaminen toimielinten välisen valvontatyöryhmän säännöllisillä kokouksilla |
|
277 |
C3.2. R1-I1 |
T |
Ohjelmasopimukset allekirjoittaneiden yliopistojen tai tutkimuslaitosten osuus |
|
289 |
C4.1. R2 |
V |
Heikossa asemassa oleville ryhmille annettavan tuen laadun parantaminen |
|
305 |
C4.3. R1 |
V |
Toiminnallisesti integroituja sosiaalietuuksia koskevan normatiivisen säännön hyväksyminen |
|
308 |
C4.3. R1-I2 |
V |
Sosiaalietuuksia koskevien tietojen digitaalinen saatavuus kansallisella tasolla |
|
314 |
C4.3. R3-I1 |
T |
Inhimillisten valmiuksien vahvistaminen yhteisöperustaisten palvelujen tarjoamiseksi |
|
315 |
C4.3. R3-I2 |
T |
Yhteinen tietojärjestelmä (SocSkrb-tietojärjestelmä) |
|
320 |
C5.1. R1-I1 |
T |
Apteekkihoidon ja lääkkeiden saatavuus |
|
339 |
C5.1. R4-I1 |
T |
Parenteraalisten valmisteiden keskushallinto kahdeksassa sairaalassa |
|
344 |
C5.1. R4-I5 |
T |
Muiden kuin sairaalapotilaiden hoitotulosten seuranta julkisissa apteekeissa |
|
345 |
C5.1. R4-I6 |
V |
Sairaalajätelaitos kliinisissä sairaalakeskuksissa KBC Zagrebissa |
|
Erän määrä |
804 597 701 euroa |
1.8 Kahdeksas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
30 |
C1.1.2. R2-I3 |
T |
Tuki huipputeknologian ja osaamisen aloilla toimivien startup-yritysten kasvun edistämiseksi |
|
51 |
C1.2. R1-I3 |
T |
Uusi asennettu vedyn tuotantokapasiteetti |
|
133 |
C1.5. R2-I2 |
T |
Maatalousmaan seurantaa koskevan operatiivisen tietojärjestelmän parantaminen ja 90 pysyvän aseman perustaminen maatalousmaan kunnon seuraamiseksi |
|
175 |
C2.2. R4-I1 |
V |
Tukimekanismi vapaaehtoisille toiminnallisille ja todellisille yhteyksille ja täydellisen tukijärjestelmän luominen yksiköiden toiminnallista ja tehokasta yhteenkytkemistä varten |
|
239 |
C2.6. R1-I1 |
V |
Korruption vastaisen kansallisen tiedotuskampanjan vaikutusten arviointi |
|
242 |
C2.6. R1-I4 |
T |
Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavan kansallisen poliisiviraston (PN USKOK) neljän alueellisen keskuksen kehittäminen ja älykäs digitalisointi |
|
278 |
C3.2. R1-I1 |
T |
”Vihreän” alan tutkimushankkeet, joita ovat toteuttaneet tieteelliset organisaatiot, jotka ovat allekirjoittaneet uudet ohjelmasopimukset |
|
279 |
C3.2. R1-I1 |
T |
Tutkimusorganisaatioiden sisäisiin ehdotuspyyntöihin perustuville tutkimushankkeille myönnetty rahoitus |
|
282 |
C3.2. R2-I1 |
T |
Ohjelmakehyksen puitteissa myönnetyt avustukset STEM-aineiden ja tieto- ja viestintätekniikan alojen tutkinnon suorittaneiden saatavuuden ja työllistyvyyden lisäämiseksi ja heidän liikkuvuutensa parantamiseksi kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten |
|
290 |
C4.1. R2 |
T |
Tuen laadun parantaminen vähintään 5 000:lle haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvalle ihmiselle |
|
295 |
C4.1. R4 |
T |
Nostetaan vähimmäispalkan suhde keskimääräiseen bruttopalkkaan vuonna 2024 50 prosenttiin |
|
299 |
C4.2. R1 |
T |
Uudelleen määritellyn leskeneläkkeen saajien kokonaiseläketuloa korotetaan 10–15 prosenttia (vähintään 10 prosenttia). |
|
321 |
C5.1. R1-I2 |
T |
Liikkuvien avohoitopalvelujen tarjoaminen |
|
342 |
C5.1. R4-I4 |
T |
Lohkoketjuteknologiaan perustuva lääkepulan seurantajärjestelmä |
|
365 |
C6.1. R4 |
T |
Seismiset tiedot on sisällytetty kymmeneen paikallishallinnon yksiköiden aluesuunnitelmien asiantuntijapohjaan |
|
Erän määrä |
402 298 851 euroa |
1.9 Yhdeksäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
11 |
C1.1.1. R1-I2 |
T |
Pannaan täytäntöön toisessa/viidennessä toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet, joilla pyritään keventämään edelleen yrittäjien hallinnollista taakkaa |
|
29 |
C1.1.2. R2-I2 |
T |
Pk-yritysten tukeminen hallintovalmiuksien parantamisessa |
|
35 |
C1.1.2. R4-I1 |
T |
Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien perustaminen |
|
48 |
C1.2. R1-I2 |
V |
Kaukolämmön geotermisen potentiaalin tulokset julkistettuina |
|
65 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Rakennetut ja toiminnassa olevat jätevedenpuhdistamot |
|
66 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Rakennettu tai rekonstruoitu yleinen viemäriverkko |
|
72 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Rakennettu tai rekonstruoitu julkinen vesihuoltoverkko |
|
79 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Tulvasuojarakenteet |
|
86 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Valmistellut lajittelutilat |
|
87 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Rakennetut laitokset erilliskerätyn biojätteen käsittelyä varten |
|
88 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Toimiva kiinteä/liikkuva jätteen lajittelupaikka |
|
93 |
C1.4. R1-I1 |
V |
Uusi sähköinen tiemaksujärjestelmä |
|
102 |
C1.4. R2-I2 |
T |
Kolmen aseman uudelleenrakentaminen Oštarije-Knin-Split -osuudella |
|
103 |
C1.4. R2-I2 |
V |
Junassa olevat ja toiminnassa olevat merkinantolaitteet Oštarije-Knin-Split – rataosuudella |
|
104 |
C1.4. R2-I3 |
T |
Viisi pullonkaulaa poistettu tieosuuksilla, joiden nykyinen nopeus on rajoitettu 60 km/h:iin. |
|
105 |
C1.4. R2-I4 |
T |
Zagreb Kustošija – ZG Zapadni Kolodvor – Zagreb Glavni Kolodvor, jonka pituus on 3,4 km, kunnostettu ja parannettu |
|
112 |
C1.4. R3-I1 |
T |
Nykyaikaistettu/rekonstruoitu kaksi julkiselle liikenteelle avointa satamaa |
|
116 |
C1.4. R4-I1 |
T |
70 vaihtoehtoista polttoainetta käyttävää linja-autoa (sähkö- ja vety) hankitaan ja otetaan käyttöön |
|
117 |
C1.4. R4-I2 |
T |
30 raitiovaunua julkiseen liikenteeseen |
|
121 |
C1.4. R5-I2 |
T |
Tuen myöntäminen uuden kaupunkiliikenteen ekosysteemihankkeen tutkimukseen ja kehittämiseen |
|
122 |
C1.4. R5-I2 |
V |
Täysin autonomiset ja sähkökäyttöiset ajoneuvot, jotka on mukautettu vammaisten matkustajien tarpeisiin ja erityinen infrastruktuuri |
|
135 |
C1.5. R3-I1 |
T |
Maatalouden julkisten palvelujen digitalisaatiota koskevassa toimintasuunnitelmassa lueteltujen vähintään 30 julkisen maatalouden palvelun digitalisointi |
|
136 |
C1.5. R3-I2 |
V |
Älykkään maatalouden foorumin perustaminen |
|
145 |
C1.6. R1-I1 |
T |
Julkisen matkailuinfrastruktuurin rakentamiseen ja mukauttamiseen varatut määrärahat tarjouskilpailukohtaisesti kokonaisuudessaan tukikelpoisuusperusteiden mukaisesti |
|
147 |
C1.6. R1-I2 |
T |
Varojen täysimääräinen kohdentaminen kestävyyden vahvistamiseen sekä matkailuyrittäjien vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän edistämiseen |
|
149 |
C1.6. R1-I3 |
T |
Koulutetut opiskelijat koulutusohjelmissa matkailua koskevien tietojen ja taitojen vahvistamiseksi, mukaan lukien viranomaisten ja virkamiesten digitaaliset taidot matkailujärjestelmässä, työttömien ja työnantajien koulutus |
|
152 |
C2.1. R1 |
T |
Kansalaisiin suoraan vaikuttavan hallinnollisen rasituksen vähentäminen digitalisoinnin ja menettelyjen yksinkertaistamisen avulla |
|
153 |
C2.1. R1-I1 |
T |
Kaikkien strategiseen suunnitteluun ja sääntelyn vaikutusten arviointiin liittyvien liiketoimintaprosessien kartoitusten digitalisointi |
|
155 |
C2.1. R1-I2 |
T |
Strategiseen suunnitteluun ja sääntelyyn kohdistuvien vaikutusten täytäntöönpanojärjestelmään liittyvien virkamiesten koulutus kansallisella ja alueellisella tasolla |
|
162 |
C2.1. R2-I1 |
T |
Vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän hankkeita koskevien hankkeiden teknisten asiakirjojen laatiminen |
|
187 |
C2.3. R3-I6 |
T |
Valtion tietoinfrastruktuurin (DII) uudet käyttäjät |
|
189 |
C2.3. R3-I7 |
V |
Paikkatietosuunnitelmia koskevan tietojärjestelmän päivittäminen |
|
200 |
C2.3. R3-I15 |
T |
Matkailualan tietojärjestelmän uudet välineet |
|
230 |
C2.5. R1-I6 |
V |
Tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien parantaminen ja optimointi kaikissa oikeuselimissä |
|
237 |
C2.6. R1 |
V |
Kansallisten korruptiontorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanoa valvovan tietojärjestelmän perustaminen |
|
240 |
C2.6. R1-I2 |
V |
Tietojärjestelmä virkamiesten eettisen infrastruktuurin hallinnointia varten |
|
255 |
C2.8. R4 |
T |
Paikalla toteutettavien valvontatoimien lisääminen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien perusteella. |
|
264 |
C2.9. R3 |
T |
Hankinnoista vastaavien virkamiesten koulutus innovatiivisista julkisista hankintamenettelyistä |
|
280 |
C3.2. R1-I2 |
T |
Korkeakoulujen ja tiedelaitosten uudelleenjärjestelyt |
|
285 |
C3.2. R3-I1 |
T |
”Pilottiohjelmasta” myönnetyt avustukset, joilla tuetaan uudistetun T&K&I-kehyksen perustamista. |
|
287 |
C4.1. R1 |
T |
Uusista aktiivisista työmarkkinapoliittisista toimenpiteistä hyötyvien lukumäärä |
|
300 |
C4.2. R1 |
V |
Eläkevakuutuslain muutosten hyväksyminen |
|
306 |
C4.3. R1 |
T |
Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen |
|
307 |
C4.3. R1-I1 |
T |
Paikallishallinnon yksikköjen pääsy sosiaalietuuksia koskeviin tietoihin kunkin yksittäisen edunsaajan osalta |
|
310 |
C4.3. R2 |
T |
Sosiaalialan mentorointiammattilaisten työllistäminen |
|
311 |
C4.3. R2-I1 |
T |
Edunsaajille tarjottavat sosiaaliset mentorointipalvelut |
|
324 |
C5.1. R1-I5 |
T |
Keskuskäyttöinen rakennus, johon liittyy Varaždinin yleissairaalan sisältö |
|
329 |
C5.1. R2 |
V |
Terveydenhuollon laadun parantaminen ja yhdenmukaistaminen kehittämällä kliinisiä sähköisiä ohjeita |
|
331 |
C5.1. R2-I1 |
T |
Onkologian sädehoidon laadun parantaminen |
|
332 |
C5.1. R2-I2 |
T |
Yksi verkkoalusta, jolla voidaan yhdistää, seurata ja hoitaa optimaalisesti onkologisia potilaita |
|
334 |
C5.1. R3-I1 |
T |
Erikoislääkärin koulutus terveydenhuollon perustasolla |
|
335 |
C5.1. R3-I2 |
T |
Sairaanhoitajan erikoiskoulutuksen kandidaatit ensiapulääketieteen alalla |
|
340 |
C5.1. R4-I2 |
T |
Kiinteiden lääkemuotojen yksikköhoitojärjestelmä 40 kroatialaisessa sairaalassa |
|
372 |
C6.1. R6 |
V |
Usean asunnon rakennusten energiankulutuksen seurantamallin soveltamista koskevien suuntaviivojen hyväksyminen |
|
Erän määrä |
517 241 379 euroa |
1.10 Kymmenes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):
|
Numero |
Toimenpide (uudistus tai investointi) |
Välitavoite/tavoite |
Nimi |
|
17 |
C1.1.1. R4-I2 |
T |
Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat/korkotuet |
|
18 |
C1.1.1. R4-I2 |
T |
Mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat/korkotuet |
|
20 |
C1.1.1. R4-I3 |
T |
Markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille ja suurille yrityksille tuettujen hankkeiden lukumäärä |
|
22 |
C1.1.1. R4-I4 |
T |
Julkisen sektorin hankkeisiin myönnetyt luotot |
|
24 |
C1.1.1. R5-I1 |
T |
Oman pääoman ehtoisiin ja oman pääoman luonteisiin instrumentteihin tehdyt sijoitukset |
|
26 |
C1.1.1. R6-I1 |
T |
Investoinnit kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden muutokseen ja kilpailukykyyn |
|
27 |
C1.1.1. R6-I2 |
V |
Faktantarkistusjärjestelmän perustaminen |
|
31 |
C1.1.2. R2-I4 |
T |
Startup-yritysten kasvun tukeminen perustamalla yrityskiihdyttämöohjelma. |
|
33 |
C1.1.2. R3-I2 |
T |
Tuki arvoseteleinä |
|
34 |
C1.1.2. R3-I3 |
T |
Kroatialaisten pk-yritysten digitalisaation tukeminen |
|
44 |
C1.2. R1-I1 |
T |
Suurjänniteverkon parantaminen (220/110 kV) saatu päätökseen |
|
52 |
C1.2. R1-I3 |
V |
Vedyn lisäkapasiteettia koskeva julkinen tarjouskilpailu |
|
53 |
C1.2. R1-I3 |
T |
Autoja, linja-autoja ja raskaita hyötyajoneuvoja varten on rakennettu vähintään kuusi vetylatausasemaa |
|
54 |
C1.2. R1-I3 |
V |
Hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia (CCS) koskeva pilotti-investointi, joka on saatu valmiiksi ja täysin toimintakykyinen ja jonka kapasiteetti on 190 000 tonnia CO2/vuosi |
|
57 |
C1.2. R1-I4 |
T |
Rakennettu ja toiminnassa oleva biojalostamo |
|
58 |
C1.2. R1-I4 |
T |
Hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin (CCS) tehtävät pilotti-investoinnit on saatu päätökseen ja ne ovat täysin toimintavalmiita, ja niiden kapasiteetti on 52 000 tonnia vuodessa. |
|
62 |
C1.3. R1 |
T |
Julkisten vesihuoltojärjestelmien hävikin vähentäminen |
|
67 |
C1.3. R1-I1 |
T |
Paremmasta jätevedenkäsittelyjärjestelmästä hyötyvä väestö |
|
73 |
C1.3. R1-I2 |
T |
Väestö, jonka vedensaantimahdollisuudet paranevat |
|
80 |
C1.3. R1-I3 |
T |
Asukkaat, jotka kuuluvat parannettujen tulvasuojelutoimenpiteiden piiriin |
|
89 |
C1.3. R2-I1 |
T |
Huolehdittavaksi lähetetyn yhdyskuntajätteen osuuden vähentäminen (30 %) |
|
90 |
C1.3. R2-I2 |
T |
Suljettujen kaatopaikkojen kunnostaminen |
|
95 |
C1.4. R1-I3 |
V |
Hyvin toimivan kansallisen maantiekuljetuksia koskevan sähköisen tallennus- ja tiedonvaihtojärjestelmän (NSCP) perustaminen |
|
101 |
C1.4. R2-I1 |
T |
Dugo Selo – Novska -osuudella rakennetut ja rekonstruoidut sähköistetyt kaksiraideradat, alaluokka Kutina–Novska |
|
106 |
C1.4. R2-I5 |
T |
2 000 tavaravaunulla vaihdetut jarrupalat melun vähentämiseksi |
|
113 |
C1.4. R3-I2 |
T |
Aurinkosähkövoimaa käyttävät vaihtoehtoista polttoainetta käyttävät alukset |
|
115 |
C1.4. R3-I4 |
T |
Kolme kunnallista laituria, jotka on rakennettu aluksista peräisin olevan jätteen vastaanottoa varten |
|
123 |
C1.4. R5-I2 |
T |
50 000 maksuseteliä, jotka myönnetään vammaisille ilmaiseksi täysin autonomisella ajoneuvolla tehtäville matkoille ja jotka ovat voimassa vähintään viisi vuotta niiden myöntämisestä |
|
124 |
C1.4. R5-I3 |
T |
Osarahoitettu 2 000 vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan maantieajoneuvon hankinta (sähkö- tai vetykäyttöinen ajoneuvo) |
|
125 |
C1.4. R5-I3 |
T |
Yhteisrahoitettu 1 300 sähkölaturiaseman rakentaminen |
|
128 |
C1.5. R1-I1 |
T |
Vähintään kolme logistista jakelukeskusta rakennettu ja toiminnassa |
|
129 |
C1.5. R1-I2 |
T |
Tuottajaorganisaatioiden koulutus |
|
130 |
C1.5. R1-I2 |
T |
Hedelmien ja vihannesten merkintäjärjestelmä |
|
132 |
C1.5. R2-I1 |
T |
18 000 hehtaaria maatalousmaata on konsolidoitu |
|
172 |
C2.2. R3-I1 |
T |
Luodaan 60 julkisesti saatavilla olevaa suojeluperustaa monimutkaisimmille kulttuuri- ja historiallisille kohteille, joilla on suuri arvo. |
|
173 |
C2.2. R3-I2 |
T |
600 asiakirjan laatijaa käyttää arkistotietojärjestelmää |
|
180 |
C2.3. R3-I1 |
T |
Käyttäjien määrän kasvu yhteisessä palvelukeskuksessa |
|
193 |
C2.3. R3-I10 |
V |
CES:n digitalisoinnin loppuun saattaminen |
|
194 |
C2.3. R3-I11 |
V |
Kroatian eläkevakuutuslaitoksen (HZMO) päivitetty tietotekniikkajärjestelmä |
|
196 |
C2.3. R3-I12 |
T |
Uusien digitaalisten arkistojen sivumäärä |
|
197 |
C2.3. R3-I13 |
V |
Uusi verohallinnon tietojärjestelmä |
|
198 |
C2.3. R3-I13 |
T |
Uuden järjestelmän kautta digitaalisesti toteutettujen veronmääritys- ja veronkantomenettelyjen prosenttiosuus |
|
201 |
C2.3. R3-I16 |
T |
Urheilualan tietojärjestelmän uudet sovellusmoduulit |
|
204 |
C2.3. R4-I1 |
T |
Kotitalouksien laajakaistayhteydet valkoisilla NGA-alueilla
|
|
206 |
C2.3. R4-I2 |
T |
Väestö, jolla on pääsy 5G-verkkoon |
|
209 |
C2.4. R3 |
T |
Koulutussuunnitelma vastuuministeriöille ja keskuskoordinointiyksiköille hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevissa toimissa |
|
210 |
C2.4. R4 |
T |
Sellaisten 90 valtion omistaman yrityksen myynti, joilla ei ole erityistä merkitystä Kroatian tasavallalle ja joita CERP hallinnoi |
|
211 |
C2.4. R4 |
T |
Sellaisten CERP:n salkkuun kuuluvien 20 valtion omistaman yrityksen myynti, joita ei tällä hetkellä ole myytävissä. |
|
213 |
C2.4. R5 |
T |
Valtion omaisuuden kaupallistamisen, virtaviivaistamisen ja aktivoinnin lisääminen |
|
221 |
C2.5. R1 |
T |
Oikeudenkäyntien ja kauppaoikeudellisten asioiden keston lyhentäminen |
|
222 |
C2.5. R1 |
T |
Kaikkien vireillä olevien asioiden kokonaismäärän vähentäminen |
|
223 |
C2.5. R1 |
T |
Yli 3-vuotiaiden tapausten kokonaismäärän pieneneminen |
|
225 |
C2.5. R1-I2 |
T |
60 % maarekisteristä ja kiinteistörekisteritiedoista täydennettynä lopullisena tavoitteena 100 %:n loppuun saattaminen |
|
227 |
C2.5. R1-I4 |
T |
Saanut luvan käyttää Zagrebin oikeusaukiolla sijaitsevaa uutta rakennusta, joka on edellytys kauppa- ja hallintotuomioistuinten, sovittelukeskuksen ja oikeusakatemian uudelleensijoittamiselle |
|
238 |
C2.6. R1 |
T |
Korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien keskimääräisen keston lyhentäminen |
|
245 |
C2.6. R3 |
V |
Arvio vuosien 2021–2022 korruptiontorjuntaohjelman täytäntöönpanon vaikutuksista paikallishallinnon ja aluehallinnon yksiköiden enemmistöomistuksessa oleviin yrityksiin |
|
261 |
C2.9. R2 |
T |
Keskimääräisen määräajan lyhentäminen muutoksenhaulle ja päätöksille 28 päivään valituksen vastaanottamisesta |
|
262 |
C2.9. R2 |
T |
Keskimääräisen määräajan lyhentäminen 14 päivään valituskirjelmän jättämispäivästä |
|
269 |
C3.1. R1 |
T |
Varhaiskasvatukseen osallistuminen |
|
270 |
C3.1. R1-I1 |
T |
Varhaiskasvatuksessa rakennettujen paikkojen lukumäärä |
|
271 |
C3.1. R1-I2 |
T |
Yksivuorokautisissa peruskouluissa käyvien oppilaiden prosenttiosuus |
|
272 |
C3.1. R1-I3 |
T |
Osallistuminen yleissivistävään keskiasteen koulutukseen |
|
274 |
C3.1. R2-I1 |
T |
Digitaalisella infrastruktuurilla varustettujen julkisten korkea-asteen oppilaitosten osuus |
|
283 |
C3.2. R2-I2 |
T |
Soveltavan ja kohdennetun tutkimuksen infrastruktuurihankkeet |
|
292 |
C4.1. R3-I1 |
T |
Koulutussetelien käyttö |
|
296 |
C4.1. R4 |
T |
Määräaikaisten työsopimusten osuuden alentaminen 17 prosenttiin |
|
301 |
C4.2. R1 |
T |
Vähimmäiseläkkeen korotus 3 % |
|
317 |
C4.3. R3-I4 |
T |
Vanhusten laitos-, koti- ja avohoitokeskusten rakentaminen |
|
322 |
C5.1. R1-I3 |
T |
Uusi rakennus tartuntatautien klinikalle Fran Mihaljević |
|
328 |
C5.1. R1-I9 |
T |
Kliinisen sairaalakeskuksen (KBC) kehittämishanke Zagrebissa |
|
330 |
C5.1. R2 |
T |
Radiologiseen hoitoon kuluvan ajan optimointi – jonotuslistat |
|
341 |
C5.1. R4-I3 |
T |
Lääkkeen seuranta sairaalajärjestelmässä apteekista potilaaseen |
|
354 |
C6.1. R1-I1 |
T |
Moniasuntoisten rakennusten energiaperuskorjaus |
|
355 |
C6.1. R1-I1 |
T |
Julkisten rakennusten energiaperuskorjaus |
|
356 |
C6.1. R1-I2 |
T |
Maanjäristyksen vaurioittamien moniasuntoisten rakennusten energiahuolto ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostaminen |
|
357 |
C6.1. R1-I2 |
T |
Maanjäristysten vahingoittamien julkisten rakennusten energiahuolto ja maanjäristyksen jälkeinen kunnostus |
|
358 |
C6.1. R1-I3 |
T |
Kulttuurihyödykkeenä toimivien rakennusten energiaperuskorjaus |
|
360 |
C6.1. R2 |
T |
Maanjäristyksen jälkeistä jälleenrakennusta ja energiaperuskorjausta koskeva koulutus- ja aikuiskoulutusohjelma |
|
361 |
C6.1. R2 |
T |
Loppuun saatetut asiantuntijatutkimukset ja koulutusohjelmat kestävän kaupunkikehityksen ja kulttuuriperinnön kunnostamisen alalla |
|
364 |
C6.1. R3 |
T |
Julkisten työntekijöiden koulutus yhden luukun palvelujen tarjoamiseksi energiatehokkuuteen ja maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakentamiseen |
|
367 |
C6.1. R4-I1 |
V |
Seismologisen tutkimuksen asiantuntijoiden palkkaaminen ja koulutus |
|
370 |
C6.1. R5 |
T |
Vihreiden kaupunkiuudistusstrategioiden avulla yksilöidyn pilottihankkeen täytäntöönpano, joka liittyy vihreää infrastruktuuria ja tilan ja rakennusten kiertotaloutta koskeviin kansallisiin ohjelmiin |
|
Erän määrä |
548 304 709 euroa |
3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT
1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannassa ja täytäntöönpanossa on noudatettava seuraavia järjestelyjä:
Perustetaan monitasoinen hallinto-, seuranta- ja täytäntöönpanorakenne, jossa on kullakin tasolla sovellettavat erityiset tehtävät ja vastuualueet jäljempänä esitetyllä tavalla:
a)Hallitus, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri ja joka vastaa suunnitelman poliittisesta johtamisesta ja täytäntöönpanon seurannasta.
b)Täytäntöönpanokomitea koostuu pääministerin kabinetin, koordinointielimen, täytäntöönpanoelinten, tarkastusviranomaisen, maksupyyntöjen lähettämisestä vastaavan elimen sekä aluekehitys- ja EU-rahoitusministeriön edustajista, jotka vastaavat suunnitelman yleisestä seurannasta ja täytäntöönpanosta ja varmistavat johdonmukaisuuden muiden EU:n rahastojen kanssa.
c)Keskuskoordinointielin, joka on perustettu valtiovarainministeriön alaisuuteen (makrotalouden analyysin osasto) ja jonka tehtävänä on elpymis- ja palautumissuunnitelman operatiivinen koordinointi ja seuranta, mukaan lukien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymisen aktiivinen seuranta kullekin komponentille asetettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden perusteella.
d)Tarkastusviranomainen, Euroopan unionin ohjelmien täytäntöönpanojärjestelmän tarkastusvirasto, jonka tehtävänä on tehdä tarkastuksia Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelman soveltamisalalla.
e)Maksupyyntöjen lähettämisestä vastaava elin, valtiovarainministeriön alainen kansallinen rahasto, joka vastaa maksupyyntöjen ja johdon vahvistuslausumien laatimisesta ja toimittamisesta.
f)Kunkin erityistoimenpiteen täytäntöönpanosta vastaavat täytäntöönpanoelimet ja -virastot sekä hankkeiden edistymisen seuranta.
Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa todetaan, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattaminen koko toimenpiteiden täytäntöönpanon ajan. Lisäksi näitä menettelyjä sovelletaan kaikkiin vakaviin sääntöjenvastaisuuksiin (petokset, korruptio, eturistiriidat) ja päällekkäiseen rahoitukseen sallimalla valvonta ja tarkastukset linjan ministeriön tasolla. Sen varmistamiseksi, että tiedot raportoidaan luotettavasti, kustakin komponentista vastaavien täytäntöönpanoelinten on tehtävä hallinnollisia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Koordinointielin tarkastaa säännöllisesti tietojen todenperäisyyden ja oikeellisuuden yhteistyössä kansallisen rahaston kanssa. Lisäksi tarkastusviranomainen suorittaa toisen tason tarkastuksia, jotka perustuvat puolivuotisjaksoon, mukaan lukien järjestelmätarkastukset ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevat tarkastukset.
2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä taustatiedot
Kroatian on otettava käyttöön seuraavat järjestelyt, jotta se voi antaa komissiolle rajoittamattoman pääsyn merkityksellisiin taustatietoihin:
Keskuskoordinointielin vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelmien yleisestä täytäntöönpanosta, koordinoinnin varmistamisesta maan muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa (mukaan lukien muiden EU:n varojen käytön johdonmukaisuuden varmistaminen), välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seurannasta sekä kaiken tarpeellisen raportoinnin toimittamisesta.
Tehtäviään suorittaessaan koordinointielimen on käytettävä eFondovi-tietojärjestelmää, jota käytetään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen seurannassa ja johon on lisättävä toimintoja, jotka on kehitetty raportoimaan elpymis- ja palautumissuunnitelman laadullisista ja määrällisistä indikaattoreista. Tietojärjestelmän on mahdollistettava tietojen kerääminen hankkeen edunsaajilta avustussopimusten täytäntöönpanon edistymisestä. Täytäntöönpanoelimet ovat vastuussa kerättyjen tietojen oikeellisuudesta ja täydellisyydestä. Koordinointielin tarkastaa säännöllisesti tietojen todenperäisyyden ja oikeellisuuden yhteistyössä kansallisen rahaston kanssa.
Kun tämän liitteen 2.1 jaksossa esitetyt sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Kroatian on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö rahoitusosuuden maksamiseksi. Kroatian on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysimääräinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.
- (1) C(2021)2632 final
- (2) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
- (3) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
- (4) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (5) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (6) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
- (7) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
- (8) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (9) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (10) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
- (11) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
-
(12)
Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (13) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (14) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
- (15) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
-
(16)
Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (17) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (18) Erityisesti romanilapset, vammaiset lapset, Kroatian vähiten kehittyneillä alueilla asuvat lapset, sosioekonomiselta asemaltaan heikompien perheiden lapset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat lapsiryhmät.
- (19) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
- (20) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
- (21) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (22) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (23) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
- (24) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
-
(25)
Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (26) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (27) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.
- (28) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.
-
(29)
Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.
- (30) Tätä poikkeusta ei sovelleta tämän toimenpiteen mukaisiin toimiin olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai jälkiasentaa erotetun jätteen kierrätystoimiin biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; joista on toimitettu näyttöä laitosten tasolla.