EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 10.5.2021
COM(2021) 230 final
2021/0117(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisestä assosiaatiosta 22 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen kohde
Tämä ehdotus koskee päätöstä EU–Algeria-assosiaationeuvostossa unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on määrä antaa päätös assosiaatiosopimuksen osapuolten välisen riidan ratkaisemisesta.
2.Ehdotuksen tausta
Ehdotus koskee 22 päivänä huhtikuuta 2002 tehtyä sopimusta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välistä assosiaatiota koskevaa Euro–Välimeri-sopimusta, jäljempänä ’assosiaatiosopimus’. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2005.
Assosiaationeuvosto perustettiin assosiaatiosopimuksen 92 artiklan ensimmäisessä kohdassa ylimmäksi kyseisen sopimuksen hallinnoinnista vastaavaksi elimeksi. Assosiaationeuvoston tehtävänä on tarkastella assosiaatiosopimuksen puitteissa esille tulevia tärkeitä kysymyksiä ja muita kahdenvälisiä tai kansainvälisiä yhteisen edun mukaisia kysymyksiä.
Lisäksi assosiaatiosopimuksen 100 artiklan 2 kohdassa määrätään, että assosiaationeuvosto voi ratkaista päätöksellä kaikki riidat, jotka osapuoli saattaa sen käsiteltäväksi assosiaatiosopimuksen 100 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Suunnitellun päätöksen tarkoituksena on ratkaista riita, jonka Euroopan unioni saattoi assosiaationeuvoston käsiteltäväksi 24. kesäkuuta 2020.
Päätös on tarkoitus hyväksyä mahdollisimman pian kirjallista menettelyä noudattaen viimeistään assosiaationeuvoston seuraavassa kokouksessa.
Suunnitellusta päätöksestä tulee osapuolia sitova assosiaatiosopimuksen 94 artiklan toisen kohdan ja 100 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
3.Unionin puolesta otettava kanta
Euroopan unioni siirsi 24. kesäkuuta 2020 Euroopan komission (kauppapolitiikan pääosaston) verbaalinootilla assosiaationeuvoston käsiteltäväksi riidan, joka koskee Euroopan unionin ja Algerian välisen assosiaatiosopimuksen tulkintaa ja soveltamista.
Riita sai alkunsa vuonna 2015, jolloin Algeria alkoi ottaa käyttöön useita esteitä kahdenväliselle kaupalle EU:n kanssa. Käyttöön otetuista toimenpiteistä johtuvien kauppaongelmien vuoksi assosiaationeuvosto kehotti toukokuussa 2018 yhteisellä julkilausumalla osapuolia etsimään ratkaisuja mahdollisimman pian. Tätä varten perustettiin vuonna 2018 korkean tason työryhmä, joka kokoontui neljä kertaa.
Riitaa ei ole EU:n toistuvista korkean tason toimista ja kohdennetuista poliittisista pyrkimyksistä huolimatta saatu ratkaistua. Sen vuoksi asia on tarpeen saattaa virallisesti assosiaationeuvoston käsiteltäväksi, jotta tämä riita voitaisiin ratkaista assosiaatiosopimuksen 100 artiklan mukaisesti.
Riita assosiaatiosopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta koskee erityisesti Algerian toteuttamia toimenpiteitä, joita kuvataan jäljempänä.
a)Algeria hyväksyi 7. tammikuuta 2018 asetuksen nro 18-02, jossa kielletään useiden tuotteiden tuonti. Kyseisten tuotteiden luetteloa on sittemmin muutettu useita kertoja, viimeksi 27. tammikuuta 2019 annetulla asetuksella nro 19-12, ja se sisältää tällä hetkellä tullinimikkeisiin 87.01–87.05 luokiteltavat henkilöautot ja yksityisajoneuvot. Tämä toimenpide vaikuttaa olevan ristiriidassa muun muassa assosiaatiosopimuksen 17 artiklan kanssa, koska siinä asetetaan Algeriaan tuotaville tavaroille uusia määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.
b)Algeria hyväksyi 11. heinäkuuta 2018 vuoden 2018 lisärahoituslakia koskevan lain nro 18-13, jossa otetaan käyttöön ylimääräinen tulli, jota kutsutaan ”väliaikaiseksi ylimääräiseksi suojatulliksi”. Algeria hyväksyi 25. syyskuuta 2018 asetuksen nro 18-230 väliaikaisen ylimääräisen suojatullin ja vastaavien tullien alaisten tavaroiden luettelon laatimista ja vahvistamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Tämän perusteella 26. tammikuuta 2019 annetussa kauppaministeriön määräyksessä, joka tuli voimaan 27. tammikuuta 2019, vahvistettiin luettelo tavaroista, joihin väliaikaista täydentävää suojatullia sovelletaan. Tätä luetteloa muutettiin kauppaministeriön 8. huhtikuuta 2019 antamalla määräyksellä. Tulli on 30–200 prosenttia tavaroiden arvosta. Muutettu luettelo sisältää yhteensä yli 992 tullinimikettä, jotka kattavat maataloustuotteet, jalostetut maataloustuotteet ja monet kulutushyödykkeet. Hyväksymällä nämä toimenpiteet Algeria ei näytä noudattavan assosiaatiosopimuksen 9 artiklassa määrättyä velvoitettaan poistaa asteittain tullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut Euroopan unionista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa Algeriaan. Algeria ei näytä myöskään noudattavan assosiaatiosopimuksen 14 artiklassa määrättyjä maataloustuotteita, kalastustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita koskevia järjestelyjä. Algeria ei näytä noudattavan assosiaatiosopimuksen 17 artiklaa ottamalla käyttöön uusia tuontitulleja tai vaikutukseltaan vastaavia maksuja.
c)Algeria hyväksyi 27. joulukuuta 2017 vuoden 2018 talousarviolakia koskevan lain nro 17-11. Kyseisen lain 115 §:ssä korotetaan muun muassa televiestintäkomponentit, modeemit, kaapelit ja sähkölaitteet kattavaan 129 tullinimikkeeseen sovellettavia tulleja. Tiettyjen tuotteiden tullit ovat nousseet alun perin 0–5 prosentista 30 prosenttiin ja muiden tuotteiden osalta alun perin 30 prosentista 60 prosenttiin. Tämä toimenpide vaikuttaa yhteensopimattomalta muun muassa assosiaatiosopimuksen 17 artiklan kanssa, koska tämän toimenpiteen hyväksyessään Algeria soveltaa näiden tuotteiden tuontiin uusia tulleja.
d)Algeria otti vuonna 2015 käyttöön tuonti- tai vientitodistusten myöntämisjärjestelmän tavaroiden tuontiin ja vientiin sovellettavista yleisistä säännöistä 15. heinäkuuta 2015 annetulla lailla nro 15-15 sekä tuotteiden ja tavaroiden tuonti- tai vientilupajärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista edellytyksistä ja menettelyistä 6. joulukuuta 2016 annetulla asetuksella nro 15-306. Nämä lupajärjestelmät koskevat automaattisia ja harkinnanvaraisia lupia, ja ne antavat hallitukselle valtuudet vaatia tuontilupien myöntämistä merkitsemällä ne kauppaministeriön hallinnollisiin luetteloihin. Tämä toimenpide vaikuttaa olevan ristiriidassa muun muassa assosiaatiosopimuksen 17 artiklan kanssa, koska se tarjoaa oikeusperustan uusille määrällisille rajoituksille tai vaikutukseltaan vastaaville toimenpiteille.
e)Algerian pankki- ja rahoituslaitosten ammattijärjestö (ABEF) julkaisi 30. syyskuuta 2019 kiertokirjeen nro 479/DG/2019, jossa viitataan valtiovarainministeriön kabinettipäällikön 29. syyskuuta 2019 päivättyyn kirjeeseen nro 189/CC/MF/2019, jossa määrätään matkapuhelimien ja kotitalouksien sähkötuotteiden tuontia koskevista uusista rajoittavista toimenpiteistä, jotka koostuvat kolmesta osasta. Ensinnäkin tuonnin maksussa on noudatettava pakollista yhdeksän kuukauden lykkäysaikaa. Toiseksi toiminnanharjoittajien on käytettävä ensisijaisesti kansallista merikuljetuskapasiteettia aina, kun tällainen valinta on mahdollista. Kolmanneksi tuonti sallitaan ainoastaan sopimuksilla, joissa käytetään mahdollisuuksien mukaan Incoterms FOB -lauseketta. Velvoite käyttää FOB-lauseketta laajennettiin 31. joulukuuta 2019 alkaen koskemaan kaikkien tuotteiden tuontia. Sen jälkeen julkaistiin 25. ja 26. joulukuuta 2019 kaksi kiertokirjettä eli kiertokirjeet nro 643/DG/2019 ja 645/DG/2019, joissa annetaan lisätietoja kansallisten meriliikenteen harjoittajien käyttövelvoitteen ja FOB-lausekkeen soveltamisesta. Nämä toimenpiteet, erityisesti maksuehtojen ja FOB-lausekkeen osalta, vaikuttavat olevan ristiriidassa muun muassa assosiaatiosopimuksen 17 artiklan kanssa, koska ne voivat olla Algeriaan tuotavien tuotteiden uusia määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet näyttävät myös olevan ristiriidassa assosiaatiosopimuksen 30, 32 ja 34 artiklan kanssa, koska ne näyttävät rikkovan Euroopan unionin palvelujen ja palveluntarjoajien kohtelua koskevia Algerian sitoumuksia. Meriliikenteen osalta vaikuttaa lisäksi siltä, että etenkin kansallisten meriliikenteen harjoittajien käyttövelvoitteen asettaessaan Algeria ei noudata periaatetta kaupallisin perustein tapahtuvasta vapaasta pääsystä kansainvälisille markkinoille ja liikenteeseen ja että se soveltaa toimenpiteitä, jotka näyttävät olevan peiteltyjä rajoituksia tai joilla on syrjivä vaikutus palvelujen tarjoamisen vapauteen kansainvälisessä meriliikenteessä. Algeria ei näytä myöskään noudattavan assosiaatiosopimuksen 38 artiklaa, koska se on määrännyt maksuille yhdeksän kuukauden lykkäysajan.
Edellä mainitut Algerian soveltamat rajoittavat toimenpiteet ovat johtaneet kyseisten tavaroiden ja palvelujen kaupan merkittävään vähenemiseen Algerian ja Euroopan unionin välillä.
Sen jälkeen kun asia oli saatettu assosiaationeuvoston käsiteltäväksi, kuulemisia järjestettiin 29. syyskuuta 2020 ja 7. joulukuuta 2020. Kuulemisten aikana osapuolet aloittivat keskustelut assosiaationeuvoston päätösluonnoksesta.
Investointien, kaupan ja palvelujen alakomitean seitsemännessä kokouksessa 28. lokakuuta 2020 ja assosiaationeuvoston jäsenten epävirallisessa kokouksessa Euroopan unioni ja Algeria vahvistivat yhteisen tavoitteensa ratkaista tämä riita assosiaationeuvoston päätöksellä.
Assosiaationeuvoston päätöksessä on otettava huomioon, että Algeria ei 29. syyskuuta 2020 pidetyssä kokouksessa antamansa ilmoituksen mukaan ole hyväksynyt sisäisen lainsäädäntönsä perusteella automaattisia tai muita kuin automaattisia lupajärjestelyjä tuotteiden tuontia tai vientiä varten.
Lisäksi Algeria ilmoitti 7. joulukuuta 2020 pidetyssä kokouksessa aikovansa poistaa autojen tuontia koskevat rajoitukset 1. tammikuuta 2021 alkaen.
Assosiaationeuvoston päätökseen on sisällyttävä molempien osapuolten yhteinen tulkinta siitä, ovatko riidan kohteena olevat Algerian toteuttamat toimenpiteet assosiaatiosopimuksen määräysten mukaisia, ja siinä on ilmoitettava toimet, jotka Algerian on toteutettava. Tältä osin on tarpeen vahvistaa Algerialle myönnetty siirtymäkausi ja menettelyt, joita sovelletaan, jos Algeria ei noudata päätöstä.
Mainittakoon, että Algeria ei ole vielä esittänyt huomautuksia ehdotuksesta assosiaationeuvoston päätökseksi, joka on liitetty tähän ehdotukseen neuvoston päätökseksi. Sen vuoksi on todennäköistä, että luonnostekstiin tehdään merkittäviä muutoksia tulevien neuvottelujen aikana.
4.Oikeusperusta
4.1.Menettelyllinen oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.
Assosiaationeuvosto on sopimuksella eli Euro–Välimeri-sopimuksella perustettu elin.
Säädös, joka assosiaationeuvoston on määrä antaa, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös on sitova kansainvälisen oikeuden nojalla assosiaatiosopimuksen 94 artiklan toisen alakohdan ja 100 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.
Ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on sen vuoksi SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
4.2.Aineellinen oikeusperusta
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee.
Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö koskevat yhteistä kauppapolitiikkaa.
Sen vuoksi päätösehdotuksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta.
4.3.Päätelmät
Ehdotetun päätöksen oikeusperustana olisi oltava SEUT-sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.
5.SUUNNITELLUN SÄÄDÖKSEN JULKAISEMINEN
Koska assosiaationeuvoston säädöksellä otetaan käyttöön Algeriaa koskevia siirtymäkauden lisäpoikkeuksia, on aiheellista julkaista säädös Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen kun se on hyväksytty.
2021/0117 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisestä assosiaatiosta 22 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyllä Euro–Välimeri-sopimuksella perustetussa assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisestä assosiaatiosta 22 päivänä huhtikuuta 2002 tehty Euro-Välimeri-sopimus, jäljempänä ’sopimus’, tehtiin Euroopan unionin puolesta 18 päivänä heinäkuuta 2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/690/EY, ja se tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.
(2)Assosiaationeuvosto perustettiin sopimuksen 92 artiklan ensimmäisellä kohdalla.
(3)Sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan mukaan assosiaationeuvosto voi tehdä päätöksen osapuolen sille siirtämän riidan ratkaisemiseksi.
(4)Euroopan unioni siirsi 24 päivänä kesäkuuta 2020 päivätyllä verbaalinootilla sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevan riidan assosiaationeuvoston käsiteltäväksi.
(5)Riita koskee useita Algerian vuodesta 2015 alkaen soveltamia kaupan toimenpiteitä, kuten autojen tuontikieltoa, 992 tullinimikkeeseen sovellettavien väliaikaisten ylimääräisten suojatullien käyttöönottoa, 129 tullinimikkeeseen sovellettavien lisätullien käyttöönottoa, tuonti- tai vientilupajärjestelmän käyttöönottoa, pakollisen yhdeksän kuukauden lykkäysajan käyttöönottoa tuonnin maksamiselle ja muita määräyksiä, jotka koskevat tuontiin sovellettavia sopimuslausekkeita.
(6)Osapuolet aloittivat 29 päivänä syyskuuta 2020 ja 7 päivänä joulukuuta 2020 käydyissä neuvotteluissa assosiaationeuvoston päätösluonnoksen käsittelyn kyseisen riidan ratkaisemiseksi.
(7)On aiheellista vahvistaa assosiaationeuvostossa unionin puolesta otettava kanta, koska suunniteltu päätös tulee olemaan unionia sitova,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Algerian demokraattisen kansantasavallan välisestä assosiaatiosta 22 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen 92 artiklan ensimmäisellä alakohdalla perustetussa assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta otettava kanta perustuu tämän päätöksen liitteenä olevaan säädösluonnokseen.
2 artikla
Euroopan komissio julkaisee assosiaationeuvoston päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen, kun se on hyväksytty.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu komissiolle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja