—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Jemenistä ja erityisesti 4. lokakuuta 2018 (1), 30. marraskuuta 2017 (2), 25. helmikuuta 2016 (3) ja 9. heinäkuuta 2015 (4) antamansa päätöslauselmat Jemenin tilanteesta sekä 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sairaaloihin ja kouluihin kohdistetuista hyökkäyksistä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisena (5),

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 8. helmikuuta 2021 antaman julkilausuman Ansar Allahin viimeisimmistä iskuista,

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 12. tammikuuta 2021 antaman julkilausuman Yhdysvaltain päätöksestä nimetä Ansar Allah terroristijärjestöksi,

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 30. joulukuuta 2020 Adenissa tehdystä iskusta, 19. joulukuuta 2020 uuden hallituksen muodostamisesta, 17. lokakuuta 2020 pidätettyjen vapauttamisesta, 28. syyskuuta 2020 vankienvaihdosta ja 31. heinäkuuta 2020 bahai-yhteisön jäsenten vapauttamisesta antamat julkilausumat,

—

ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 annetun Saksan, Kuwaitin, Ruotsin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltojen, Kiinan, Ranskan, Venäjän ja Euroopan unionin yhteisen tiedonannon Jemenin konfliktista,

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 9. huhtikuuta 2020 antaman julkilausuman Jemenin tulitaukoilmoituksesta,

—

ottaa huomioon kriisinhallinnasta vastaavan komission jäsenen Janez Lenarčičin ja Ruotsin entisen kehitysyhteistyöministerin Peter Eriksonin 14. helmikuuta 2020 ja 24. syyskuuta 2020 antamat yhteiset julkilausumat, joiden mukaan EU ja Ruotsi yhdistävät voimansa nälänhädän torjumiseksi Jemenissä (”UNGA: EU and Sweden join forces to avoid famine in Yemen”),

—

ottaa huomioon asiaan liittyvät neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmät Jemenistä ja erityisesti 25. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 22. tammikuuta 2021 annetun Jemeniä käsittelevän YK:n asiantuntijapaneelin loppuraportin,

—

ottaa huomioon asiaan liittyvät YK:n Jemenin-asiantuntijoiden lausunnot, erityisesti 3. joulukuuta 2020 annetun YK:n merkittävien kansainvälisten ja alueellisten asiantuntijoiden ryhmän YK:n turvallisuusneuvostolle antaman lausunnon, jossa kehotetaan lopettamaan rankaisemattomuus ja laajentamaan pakotteita sekä kehotetaan YK:n turvallisuusneuvostoa viemään Jemenin tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi, 12. marraskuuta 2020 annetun YK:n asiantuntijoiden lausunnon, jossa vaaditaan teknisen ryhmän päästämistä paikalle Jemeniä uhkaavan öljyvuotokatastrofin ehkäisemiseksi, 15. lokakuuta 2020 annetun YK:n asiantuntijoiden lausunnon, jonka mukaan Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien suunnittelema entisten Guantánamon vankien pakkopalautus Jemeniin on laiton ja ihmishenkiä uhkaava toimenpide, ja 23. huhtikuuta 2020 annetun YK:n asiantuntijoiden lausunnon, jossa vedotaan sen puolesta, että bahai-yhteisön jäsenet vapautetaan Jemenissä välittömästi ja ehdoitta,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 2. syyskuuta 2020 antaman raportin, joka käsittelee kansalliselle tutkintalautakunnalle niiden rikkomusten ja väärinkäytösten tutkimiseksi annetun teknisen avun täytäntöönpanoa, joihin Jemenin konfliktin kaikkien osapuolten epäillään syyllistyneen (A/HRC/45/57),

—

ottaa huomioon lapsia aseellisissa selkkauksissa käsittelevän YK:n pääsihteerin erityisedustajan 23. joulukuuta 2020 antaman raportin lapsista aseellisissa selkkauksissa,

—

ottaa huomioon Jemeniä käsittelevän YK:n merkittävien kansainvälisten ja alueellisten asiantuntijoiden ryhmän 28. syyskuuta 2020 antaman kolmannen raportin Jemenin ihmisoikeustilanteesta, syyskuun 2014 jälkeen tehdyt loukkaukset ja rikkomukset mukaan luettuina,

—

ottaa huomioon 29. syyskuuta 2020 käydyn YK:n ihmisoikeusneuvoston vuorovaikutteisen vuoropuhelun Jemeniä käsittelevän YK:n merkittävien kansainvälisten ja alueellisten asiantuntijoiden ryhmän (jäljempänä ”YK:n asiantuntijaryhmä”) kanssa,

—

ottaa huomioon asiaan liittyvät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat, erityisesti 14. heinäkuuta 2020 annetun päätöslauselman 2534, jolla jatkettiin Hodeidan sopimusta tukevan YK:n operaation (UNMHA) toimeksiantoa 15. heinäkuuta 2021 saakka, ja 25. helmikuuta 2020 annetun päätöslauselman 2511, jolla Jemenin pakotejärjestelmää jatkettiin vuodella,

—

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 14. joulukuuta 2020 antaman lausunnon Tukholman sopimuksen toisesta vuosipäivästä,

—

ottaa huomioon EU:n suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi (6),

—

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2018 tehdyn Tukholman sopimuksen,

—

ottaa huomioon 5. marraskuuta 2019 tehdyn Riadin sopimuksen,

—

ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

—

ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että kymmenen vuotta sitten helmikuussa 2011 alkoivat joukkomielenosoitukset, jotka tulivat tunnetuiksi Jemenin vallankumouksena ja jotka myöhemmin johtivat presidentti Ali Abdullah Salehin lähtöön 33 vuotta kestäneen diktatuurin jälkeen; toteaa, että kansannousu ilmensi Jemenin kansan perimmäisiä toiveita demokratiasta, vapaudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta;

B.

ottaa huomioon, että aseellisen konfliktin alettua maaliskuussa 2015 ainakin 133 000 ihmistä on kuollut ja 3,6 miljoonaa on joutunut siirtymään maan sisällä; ottaa huomioon, että joulukuussa 2018 allekirjoitetulla Tukholman sopimuksella pyrittiin luomaan turvallisia humanitaarisia käytäviä, toteuttamaan vankien vaihtoa ja saamaan aikaan tulitauko Punaisenmeren alueelle; ottaa huomioon, että osapuolet ovat sittemmin rikkoneet tulitaukosopimusta ja yli 5 000 siviiliä on kuollut; ottaa huomioon, että suurin osan siviileistä on saanut surmansa Saudi-Arabian johtaman liittouman ilmaiskuissa;

C.

toteaa, että analyytikot ovat pitkälti yhtä mieltä siitä, että Jemen ei ole pyrkinyt osallistavaan poliittiseen ratkaisuun vaan se on jäänyt kiristyvien poliittisten ja heimojen välisten jännitteiden vangiksi ja keskelle sijaissotaa, jossa vastakkain ovat Iranin tukemat huthikapinalliset ja Saudi-Arabia, ja että sota on laajentumassa alueelliseksi monitahoiseksi konfliktiksi; toteaa, että Saudi-Arabia pitää Jemenin huthikapinallisia Iranin sijaisjoukkoina, ja Iran taas on tuominnut Saudi-Arabian johtaman hyökkäyksen ja kehottanut välittömästi lopettamaan saudien johtamat ilmaiskut;

D.

toteaa, että vuoden 2020 aikana taistelut kiihtyivät erityisesti Jawfissa, Maribissa, Nihmissä, Taizzissa, Hodeidassa, Baydassa ja Abyanissa ja näiden lähistöillä ja osapuolet saivat suoraa apua ja tukea kolmansilta mailta, esimerkiksi Jemenin hallitus Saudi-Arabian johtamalta liittoumalta ja Etelän siirtymäneuvosto Yhdistyneiltä arabiemiirikunnilta, kun taas Iranin tukema huthiliike pitää edelleen hallinnassaan suurinta osaa Pohjois- ja Keski-Jemenistä, jossa asuu 70 prosenttia Jemenin väestöstä; ottaa huomioon, että vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia tehdään edelleen laajalti ilman, että niihin syyllistyneitä saadaan vastuuseen teoistaan;

E.

ottaa huomioon, että EU on huolissaan tietoon tulleista huthiliikkeen uusista hyökkäyksistä Maribin ja al-Jawfin hallintoalueilla sekä toistuvista yrityksistä tehdä rajan yli iskuja Saudi-Arabian alueelle; toteaa, että uudet sotilaalliset toimet ja hyökkäykset juuri tällä hetkellä heikentävät vakavasti YK:n erityislähettilään Martin Griffithsin meneillään olevia pyrkimyksiä sekä yleisiä ponnisteluja Jemenin sodan lopettamiseksi;

F.

ottaa huomioon, että ihmisoikeusneuvosto jatkoi syyskuussa 2020 YK:n asiantuntijaryhmän toimeksiantoa; toteaa, että ryhmän viimeisimmän, syyskuussa 2020 julkaistun raportin mukaan kaikki konfliktin osapuolet syyllistyvät edelleen erilaisiin ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, myös hyökkäyksiin, jotka saattavat olla sotarikoksia;

G.

ottaa huomioon, että todennettuihin ihmisoikeusloukkauksiin kuuluvat mielivaltainen ihmishenkien riistäminen, tahdonvastaiset katoamiset, mielivaltaiset pidätykset, sukupuoleen perustuva väkivalta, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta, kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu, lasten värväys ja käyttäminen vihollisuuksissa, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien oikeuksien epääminen sekä perusvapauksien ja taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien loukkaaminen; toteaa, että maamiinojen laajamittainen käyttö, johon huthiliike syyllistyy, on jatkuva uhka siviileille ja pahentaa pakkomuuttoa; ottaa huomioon, että huthiliike, hallitusta lähellä olevat joukot, Yhdistyneet arabiemiirikunnat sekä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tukemat jemeniläisjoukot ovat olleet suoraan vastuussa mielivaltaisista pidätyksistä ja tahdonvastaisista katoamisista;

H.

ottaa huomioon, että Jemen ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat allekirjoittaneet Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön mutta eivät ole vielä ratifioineet sitä; ottaa huomioon, että Saudi-Arabia ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut Rooman perussääntöä; ottaa huomioon, että useat Rooman perussäännön määräykset, mukaan luettuina sotarikoksiin liittyvät määräykset, heijastelevat tavanomaista kansainvälistä oikeutta; ottaa huomioon, että YK:n asiantuntijaryhmä on kehottanut YK:n turvallisuusneuvostoa viemään Jemenin tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi ja laajentamaan luetteloa henkilöistä, joihin kohdistetaan turvallisuusneuvoston pakotteita;

I.

ottaa huomioon, että Jemenin uusi 24-jäseninen hallitus vannoi 26. joulukuuta 2020 virkavalansa presidentti Abd-Rabbu Mansour Hadille Saudi-Arabian välityksellä aikaansaadun Riadin sopimuksen mukaisesti; toteaa, että Jemenin uudessa vallanjakosopimukseen perustuvassa hallituksessa maan pohjoiset ja eteläiset alueet ovat tasapuolisesti edustettuina ja siinä on viisi jäsentä Etelän siirtymäneuvostosta; toteaa, että ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen hallituksen jäseninä ei valitettavasti ole naisia; ottaa huomioon, että kansainvälisesti tunnustetun hallituksen ja Etelän siirtymäneuvoston välillä on syntynyt uusi kiista tuomarin nimittämisestä, mikä vahvistaa käsityksen yhteishallituksen epävakaudesta; ottaa huomioon, että myös kansainvälisesti tunnustetun hallituksen joukkojen (joita tukee Saudi-Arabian johtama liittouma) ja huthiliikkeen välillä on puhjennut uudelleen sotilaallinen konflikti; toteaa, että konfliktin alusta lähtien naiset ovat jääneet kokonaan neuvotteluprosessien ulkopuolelle mutta he ovat silti edelleen keskeisessä asemassa kestävän ratkaisun löytämisessä konfliktiin;

J.

toteaa, että sota on johtanut maailman pahimpaan humanitaariseen kriisiin ja että lähes 80 prosenttia väestöstä eli yli 24 miljoonaa ihmistä, joiden joukossa on yli 12 miljoonaa lasta, tarvitsee humanitaarista apua; ottaa huomioon, että tilanne paikalla pahenee jatkuvasti, sillä 50 000 jemeniläistä elää jo nälänhädän kaltaisissa oloissa; ottaa huomioon, että viimeisimmän elintarviketurvaa uhkaavien tilanteiden luokittelun puitteissa toteutetun Jemeniä koskevan analyysin mukaan yli puolet maan 30 miljoonasta asukkaasta eli 16,2 miljoonaa ihmistä tulee kärsimään kriisitasoisesta puutteellisesta elintarviketurvasta ja nälänhädän kaltaisista olosuhteista kärsivien ihmisten määrä saattaa lähes kolminkertaistua; ottaa huomioon, että humanitaariseen toimintaan vuonna 2020 tarvittavista 3,38 miljardista Yhdysvaltain dollarista on tähän mennessä saatu vain 56 prosenttia;

K.

ottaa huomioon, että covid-19-tauti ja sen sosioekonomiset vaikutukset heikentävät entisestään terveydenhuollon saatavuutta ja lisäävät aliravitsemuksen riskiä; ottaa huomioon, että Jemenissä on puhjennut lähihistorian suurin koleraepidemia, jonka aikana on raportoitu yli 1,1 miljoonaa tapausta;

L.

ottaa huomioon, että meneillään oleva konflikti on haitannut vakavasti Jemenin edistymistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti tavoitteen 1 (köyhyyden poistaminen) ja tavoitteen 2 (nälän poistaminen), saavuttamisessa; ottaa huomioon, että konflikti on jarruttanut Jemenin kehitystä yli kahdella vuosikymmenellä; toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta jäädään yhä kauemmaksi niin kauan kuin konflikti jatkuu;

M.

ottaa huomioon, että Jemenin pohjoisosassa muhii kolmatta kertaa sitten vuoden 2019 polttoainekriisi, joka heikentää merkittävästi siviilien ruoan ja veden saantia ja terveydenhuoltopalvelujen ja välttämättömien liikennepalvelujen saatavuutta; toteaa, että tämä ihmisen aiheuttama kriisi on suora seuraus huthiliikkeen ja YK:n tunnustaman Jemenin hallituksen välisestä kilpailusta polttoaineen hallinnasta;

N.

toteaa, että 2,1 miljoonaa lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja liki 358 000 alle viisivuotiasta lasta on vakavasti aliravittuja; ottaa huomioon, että rahoitusvaikeuksien vuoksi elintarvikeapua on jouduttu supistamaan huhtikuusta 2020 lähtien ja että tästä kärsimään joutuneiden ihmisten määrä lisääntyy jälleen 1,37 miljoonalla, jos rahoitusta ei saada lisää; ottaa huomioon, että 530 000 alle kaksivuotiasta lasta ei ehkä pääse ravitsemuspalvelujen piiriin, jos ohjelmat keskeytetään;

O.

ottaa huomioon, että konflikti ja viimeaikainen covid-19-pandemia ovat pahentaneet naisten tilannetta; toteaa, että sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen väkivalta ovat lisääntyneet eksponentiaalisesti konfliktin puhkeamisen jälkeen; toteaa, että rikosoikeusjärjestelmän jo valmiiksi rajalliset valmiudet puuttua seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ovat romahtaneet eikä sellaisista käytännöistä kuin naisten kaappaukset ja raiskaaminen tai niillä uhkaaminen ole suoritettu lainkaan tutkimuksia; ottaa huomioon, että noin 30 prosenttia maan sisällä siirtymään joutuneista kotitalouksista on naisten vastuulla; toteaa, että lääkkeitä moniin kroonisiin sairauksiin ei enää ole saatavilla ja että Jemenin äitiyskuolleisuusluvut ovat maailman korkeimpia; ottaa huomioon, että aliravitut raskaana olevat ja imettävät naiset saavat muita todennäköisemmin koleratartunnan ja heillä on suurempi verenvuodon riski, mikä lisää merkittävästi komplikaatio- ja kuolleisuusriskiä synnytyksen aikana;

P.

ottaa huomioon, että YK:n asiantuntijaryhmän havaintojen mukaan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tukemat turvallisuusvyöhykettä valvovat joukot syyllistyvät useissa pidätyskeskuksissa, muun muassa liittoutuman Bureiqan keskuksessa ja Bir Ahmedin vankilassa, oleviin pidätettyihin sekä muuttajiin ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta peräisin olevien marginalisoituneiden yhteisöjen jäseniin kohdistuviin raiskauksiin ja muihin seksuaalisen väkivallan muotoihin sekä hlbti-henkilöiden uhkailuun ja häirintään; ottaa huomioon, että huthiliikettä vastaan on esitetty uskottavia väitteitä raiskausten ja kidutuksen käytöstä sodankäynnin välineenä erityisesti politiikassa aktiivisesti toimivia naisia ja naispuolisia aktivisteja vastaan;

Q.

toteaa, että parlamentti on toistuvasti vaatinut ottamaan käyttöön unionin laajuisen kiellon, joka koskee kaikenlaisen turvallisuuskaluston vientiä ja myyntiä Saudi-Arabian johtaman liittoutuman jäsenille, mukaan luettuina Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat, sekä sen päivittämistä ja kunnossapitoa, kun otetaan huomioon Jemenissä tapahtuneet kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan ja humanitaarisen oikeuden vakavat loukkaukset; ottaa huomioon, että jotkin jäsenvaltiot, kuten Saksa, joka kielsi aseiden viennin Saudi-Arabiaan, ja Italia, joka kielsi aseiden viennin Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, ovat asettaneet Saudi-Arabian johtaman liittouman jäsenille asevientikieltoja, ja että toiset jäsenvaltiot harkitsevat niiden asettamista; toteaa, että eräät EU:n jäsenvaltiot jatkavat sellaisten aseiden vientiä Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, joita saatetaan käyttää Jemenissä, mikä on vastoin oikeudellisesti sitovaa asevientiä koskevaa neuvoston yhteistä kantaa 2008/944/YUTP (7);

R.

ottaa huomioon, että Yhdysvallat pysäytti aseiden myynnin Saudi-Arabiaan ja keskeytti F-35-suihkuhävittäjien siirtämisen Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin odotettaessa päätöksen uudelleentarkastelun tuloksia; toteaa, että Yhdysvaltain presidentti Biden ilmoitti 4. helmikuuta 2021 Yhdysvaltojen aikovan lopettaa pian kaiken tuen Jemenin sodan hyökkäysoperaatioille, niihin liittyvä asemyynti mukaan luettuna, ja nimitti uuden Jemenin-lähettilään;

S.

ottaa huomioon, että Jemeniä käsittelevä YK:n asiantuntijapaneeli totesi 22. tammikuuta 2021 antamassaan loppuraportissa jatkuvasti kasvavan todistusaineiston viittaavan siihen, että Iranista käsin toimivat henkilöt tai yhteisöt toimittavat huthiliikkeelle merkittäviä määriä aseita ja niiden komponentteja; toteaa, että huthiliike jatkaa hyökkäyksiään Saudi-Arabiassa sijaitsevia siviilikohteita vastaan ohjuksin ja miehittämättömien ilma-alusten avulla;

T.

ottaa huomioon, että Yhdysvaltain edellinen hallinto hyväksyi 19. tammikuuta 2021 päätöksen, jolla huthiliike Ansar Allah nimettiin terroristijärjestöksi; toteaa, että huolimatta Yhdysvaltain hallituksen myöntämistä koontiluvista nimeämispäätöksen vaikutus mahdollisuuksiin tuoda elintarvikkeita, polttoainetta ja lääkkeitä maahan on edelleen erittäin huolestuttava; ottaa huomioon, että Yhdysvaltain uusi hallinto ilmoitti 5. helmikuuta 2021 poistavansa Ansar Allahin ulkomaisten terroristijärjestöjen ja erityisluokiteltujen globaaliterrorismin edustajien (Specially Designated Global Terrorist) luetteloista;

U.

ottaa huomioon, että Jemenin poliittisen tilanteen ja turvallisuustilanteen heikkeneminen on johtanut maassa toimivien terroristiryhmien, kuten Arabian niemimaan al-Qaidana tunnetun Ansar al-Sharian ja niin kutsutun Da’eshin Jemenin provinssin, joiden hallinnassa on edelleen pieniä osia maan alueesta, sekä EU:n terroristijärjestöjen luettelossa olevan Hizbollahin sotilaallisen siiven läsnäolon laajenemiseen ja vahvistumiseen;

V.

katsoo, että vakaalla, turvallisella ja demokraattisella Jemenillä, jolla on asianmukaisesti toimiva hallitus, on ratkaisevan tärkeä merkitys kansainvälisissä toimissa ääriliikkeiden ja väkivallan torjumiseksi alueella ja laajemminkin sekä rauhan ja vakauden turvaamisessa itse Jemenissä;

W.

ottaa huomioon, että Jemenin talous kutistui 45 prosenttia vuosina 2015–2019; ottaa huomioon, että Jemenin talous, joka oli hauras jo ennen konfliktia, on kärsinyt vakavaa vahinkoa eikä sadoillatuhansilla perheillä ole enää vakaata tulonlähdettä; toteaa, että Jemen tuo 90 prosenttia elintarvikkeistaan kaupallisen tuonnin kautta eivätkä avustusjärjestöt voi korvata tuontia, sillä humanitaariset järjestöt antavat puutteenalaisille henkilöille elintarvikekuponkeja tai käteistä rahaa, jotta he voivat ostaa tarvitsemansa ruuan toreilta; ottaa huomioon, että 70 prosenttia Jemenin avusta ja kaupallisesta tuonnista kulkee huthien hallinnassa olevan Hodeidan sataman ja läheisen Saleefin sataman kautta ja että näiden satamien kautta maahan tulee elintarvikkeita, polttoaineita ja lääkkeitä, joita väestö tarvitsee selviytyäkseen;

X.

toteaa, että taloudellista keinottelua on dokumentoitu laajasti ja että sekä Jemenin hallitus että huthiliike siirtävät maan taloudellisia resursseja ja rahoitusvaroja muualle, millä on tuhoisa vaikutus jemeniläisiin; ottaa huomioon, että YK:n asiantuntijapaneelin loppuraportissa todetaan, että huthiliike siirsi vuonna 2019 muualle ainakin 1,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria varoja, jotka oli tarkoitettu hallitukselle palkkojen maksamiseen ja peruspalvelujen tarjoamiseen kansalaisille; toteaa, että raportissa tuodaan myös esiin, että hallitus harjoittaa rahanpesu- ja korruptiokäytäntöjä, jotka vaikuttavat kielteisesti jemeniläisten mahdollisuuteen saada riittävästi elintarvikkeita ja jotka loukkaavat oikeutta ruokaan, kuten alun perin riisin ja muiden hyödykkeiden hankkimiseen jemeniläisille tarkoitettujen Saudi-Arabian 423 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisten varojen laiton siirtäminen kauppiaille;

Y.

ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin tiedottaja korosti kiireellistä tarvetta puuttua humanitaariseen ja ekologiseen uhkaan siitä, että Jemenissä Ras Issan sataman edustalla olevassa kelluvana varastointi- ja purkualuksena käytettävässä Safer-öljysäiliöaluksessa olevat miljoona barrelia öljyä vuotavat; ottaa huomioon, että säiliöaluksen kunnon nopea heikkeneminen uhkaa aiheuttaa merkittävän öljyvuodon, jolla olisi tuhoisat ympäristövaikutukset ja joka tuhoaisi luonnon monimuotoisuutta ja hävittäisi paikallisten Punaisenmeren rannikkoyhteisöjen elinkeinot; ottaa huomioon, että huolimatta välittömästä ympäristökatastrofin riskistä 44 vuotta vanhan öljysäiliöaluksen pitkään odotettua tarkastusta on lykätty maaliskuuhun 2021;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.