Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52021IP0045

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. helmikuuta 2021 covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun (2020/2864(RSP))

    EUVL C 465, 17.11.2021, p. 82–86 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    17.11.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 465/82

    P9_TA(2021)0045

    Covid-19-pandemian vaikutus nuoriin ja urheiluun

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. helmikuuta 2021 covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun (2020/2864(RSP))

    (2021/C 465/08)

    Euroopan parlamentti, joka

    —

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

    —

    ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

    —

    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

    —

    ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (1),

    —

    ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä oikeuksista covid-19-kriisissä (2),

    —

    ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuurisesta elpymisestä (3),

    —

    ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta (4),

    —

    ottaa huomioon 22. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen koulutuksen tulevaisuudesta covid-19-kriisin yhteydessä (5),

    —

    ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen covid-19-pandemian vaikutuksista nuoriin ja urheiluun (O-000074/2020 – B9-0005/2021),

    —

    ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

    —

    ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

    A.

    ottaa huomioon, että kansainvälisen työjärjestön mukaan (6) meneillään oleva covid-19-pandemia koettelee nuoria suhteettoman ankarasti ja he todennäköisesti kärsivät vakavista kielteisistä ja pitkäaikaisista vaikutuksista heidän taloudelliseen tilanteeseensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa, mukaan lukien koulutuksen ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien puute heidän kehityksensä kannalta ratkaisevassa vaiheessa;

    B.

    ottaa huomioon, että covid-19-pandemian vaikutus nuorisotyötä ja vapaaehtoistoimintaa koskevien EU:n nuoriso- ja koulutusohjelmien toimintaan, kansallisiin koulutusjärjestelmiin, työllisyyteen ja tuloihin sekä kansalaisvapauksiin pahentaa eriarvoisuutta, kuten käy ilmi OECD:n tilastoista, jotka osoittavat, että vain noin puolet koululaisista pystyy hyödyntämään opetussuunnitelmaa lähes kokonaan tai kokonaan huolimatta maiden pyrkimyksistä tarjota verkko-oppimisratkaisuja; ottaa huomioon, että tämä tilanne tekee digitaalisen kuilun seurauksista vakavampia ja haittaa tarvittavien digitaalisten taitojen kehittämistä ja että mahdollisuus hyödyntää koulujen opetussuunnitelmia ei aina tarkoita, että vaikeuksissa olevat opiskelijat voisivat oppia;

    C.

    ottaa huomioon, että nuoret ovat olleet keskeisellä sijalla vastaamassa covid-19-pandemiasta johtuviin yhteisöjensä tarpeisiin sellaisten solidaarisuuteen perustuvien toimien avulla, jotka ulottuvat tiedotuskampanjoiden johtamisesta etulinjan toimintaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen osana ja muihin vapaaehtoishankkeisiin;

    D.

    ottaa huomioon, että pandemian kielteiset vaikutukset ovat niin kauaskantoisia, että ne ovat entisestään kaventaneet kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia jäsenvaltioissa eri puolilla Eurooppaa ja että monia nuorisotyö- ja urheilujärjestöjä uhkaa toiminnan lopettaminen, mikä vaikuttaisi kielteisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen yhteistyön vakiintuneisiin rakenteisiin ja rajoittaisi merkittävästi kansalaisvaikuttamista;

    E.

    ottaa huomioon, että covid-19-pandemian psykososiaaliset vaikutukset vaikuttavat nuorten mielenterveyteen ja vuorovaikutuskykyyn sekä välittömien että pitkän aikavälin tekijöiden vuoksi; ottaa huomioon, että vapaa-ajan toiminnan puute ja sosiaaliset rajoitteet vaikuttavat suhteettomasti vammaisiin lapsiin ja nuoriin;

    F.

    katsoo, että covid-19-pandemialla on ollut tuhoisa vaikutus urheiluun ja siihen liittyviin aloihin ja toimialoihin; katsoo, että taloudellinen vaikutus ammattilaisurheiluun on ollut valtava, sillä tulot ovat romahtaneet, koska monet tapahtumat kaikilla tasoilla on täytynyt perua tai järjestää ilman katsojia;

    G.

    katsoo, että pandemian jatkuva vaikutus puoliammatti- ja ruohonjuuritason urheiluun ja vapaa-ajan toimintaan on tuhoisaa, sillä monet urheiluseurat ovat ennestään uhanalaisia, koska ne ovat luonnostaan voittoa tavoittelemattomia ja toimivat enimmäkseen vapaaehtoiselta pohjalta ja toimivat näin ollen ilman taloudellisia reservejä;

    H.

    ottaa huomioon, että covid-19-pandemian rajoitukset ja riittävien mahdollisuuksien puute säännölliseen harjoitteluun fyysistä kontaktia edellyttävissä lajeissa haittaavat urheilijoiden kehitystä;

    I.

    ottaa huomioon, että urheilu on tärkeä talouden ala, jonka osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 2,12 prosenttia ja kokonaistyöllisyydestä 2,72 prosenttia ja joka työllistää arviolta 5,67 miljoonaa ihmistä;

    J.

    ottaa huomioon, että urheilulla on tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten sosiaalisen osallisuuden, integraation, yhteenkuuluvuuden ja arvojen, muun muassa keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen, solidaarisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, edistäminen; ottaa huomioon, että urheilu ja siihen liittyvä vapaaehtoistoiminta voivat parantaa erityisesti nuorten fyysistä ja mielenterveyttä ja työllistettävyyttä sekä auttaa ohjaamaan nuoria pois väkivallasta, mukaan lukien sukupuoleen perustuva väkivalta, rikollisuudesta ja huumeiden käytöstä;

    Nuoriso

    1.

    		 pitää huolestuttavana, että koska nuorten työmarkkinat ovat erityisen herkkiä taloussykleille ja -kriiseille, meneillään olevan pandemian seuraukset vaikuttavat jyrkemmin nuorten työllisyyteen, mikä pahentaa negatiivisia suuntauksia alalla, jolle on leimallista pitkälti epävakaat, matalapalkkaiset ja osa-aikaiset työt, joiden oikeudellinen suoja ja sosiaaliturvanormit ovat heikompia;

    2.

    		 painottaa meneillään olevan pandemian erityisen akuuttia vaikutusta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin (NEET-nuoret) ja korostaa tarvetta puuttua haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien nuorten kohtaamiin ongelmiin; korostaa, että on otettava huomioon huomattavat sukupuolten väliset erot suhteessa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuuteen;

    3.

    		 korostaa, että vaikutukset ovat kohdistuneet eniten työvoimavaltaisiin aloihin, joille on usein ominaista alhainen palkka, kuten tukku- ja vähittäismyynti tai majoitus-, matkailu- ja ravitsemuspalvelut, jotka tyypillisesti työllistävät vähän koulutettuja nuoria työntekijöitä ja työssä käyviä opiskelijoita; panee merkille, että nuorisotyöttömyys ja köyhyys ovat lisääntyneet tasaisesti pandemian puhkeamisen jälkeen; katsoo, että on todennäköistä, että nuorisotyöttömyys kasvaa edelleen lyhyellä aikavälillä ja voi pitkällä aikavälillä pysyä pandemiaa edeltävän tason yläpuolella;

    4.

    		 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet nuorten työllisyyteen kohdistuvien katastrofaalisten vaikutusten torjumiseksi, myös makrotalouspolitiikalla (finanssi- ja rahapolitiikka), jolla ohjataan julkisia menoja rekrytointitukiin tai nuorisotakuisiin työpaikkojen säilyttämistä ja luomista sekä nuorten täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevien räätälöityjen järjestelmien tukemiseen sekä sellaisiin talouden aloihin kohdistuviin investointeihin, joilla on potentiaalia ottaa vastaan nuoria työnhakijoita, tarjoamalla laadukkaita työpaikkoja sekä kunnollisia työ- ja palkkaehtoja;

    5.

    		 muistuttaa vapaaehtoistyön roolista nuorten elämän- ja työtaitojen kehittämisessä; katsoo, että taloudellisesti tuettu vapaaehtoistoiminta voi auttaa työttömiä nuoria selviytymään covid-19-kriisin aiheuttamasta talouden häiriöstä ja samalla edistämään yhteiskuntaa ja saamaan arvokasta kokemusta, joka helpottaa heidän siirtymistään pitkäaikaiseen säännölliseen työhön; katsoo, että Euroopan solidaarisuusjoukot voivat auttaa nuoria eurooppalaisia laajentamaan mahdollisuuksiaan paikallisen todellisuuden ulkopuolelle; kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan selkeitä ja yhdenmukaisia ohjeita ohjelmien täytäntöönpanosta kriisitilanteissa ja poistamaan osallistumisen esteitä, jotka johtuvat muun muassa rahoituksen joustamattomuudesta, rahoituksen vähentämisestä, viisumien myöntämisen lisärajoituksista kumppanimaista tuleville vapaaehtoistyöntekijöille sekä siitä, että nuorten oikeudellista asemaa vapaaehtoisina ei ole varmistettu;

    6.

    		 korostaa arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen, taiteen, urheilun, vapaaehtoistyön ja sosiaalisen toiminnan keskeistä asemaa nuorten osallistumisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä ja välineinä, joilla voi olla merkittävä vaikutus paikallisiin yhteisöihin ja jotka voivat auttaa kohtaamaan monia tämän päivän yhteiskunnallisia haasteita;

    7.

    		 korostaa, että Eurooppa-neuvoston olisi 21. heinäkuuta 2020 aikaansaadun sopimuksen myötä pitänyt tukea kunnianhimoisemmin nuoria sukupolvia – Euroopan tulevaisuutta – muun muassa lisäämällä nuorille kohdistettua tukea elpymissuunnitelmissa osoittamalla 10 prosenttia koulutukseen ja kohdentamalla 20 prosenttia Euroopan digitaalistrategiaan ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen; korostaa tässä yhteydessä, että alakohtaiset ohjelmat, jotka keskittyvät suoraan nuorisoon, kuten Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot, nuorisotakuu ja lapsitakuu, tai jotka voivat tukea siirtymistä oikeudenmukaisempaan ja sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävämpään Eurooppaan, on otettava käyttöön siten, että niiden koko potentiaali voidaan hyödyntää, koska niiden kunnianhimoiset tavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta, mikä olisi suuri pettymys nuorille ja tuleville sukupolville;

    8.

    		 painottaa, että meneillään oleva pandemia on kärjistänyt digitaalista kuilua EU:ssa, ja korostaa siksi, että on kiireellisesti edistettävä digitaalista lukutaitoa kaikille ja kannustettava käyttämään, tunnustamaan ja validoimaan laajasti vaihtoehtoja, mukaan lukien arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen mahdollisuudet, kuten verkko- ja digitaalinen oppiminen ja koulutus; kehottaa erityisesti keskittymään voimakkaasti nuoriin opiskelijoihin, jotka ovat kärsineet tulojen menetyksestä teknisessä koulutuksessa, harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevässä koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, ja tukemaan heitä sekä kehittämään ja käyttämään laajasti laadukkaita digitaalisia välineitä, opetus- ja oppimismateriaaleja ja -sisältöjä, jotta voidaan estää koulutuksen keskeyttäminen ja varmistaa sujuva ja tehokas siirtyminen koulusta työelämään; korostaa, että covid-19-pandemian erityisestä tilanteesta huolimatta on tärkeää ylläpitää henkilökohtaista oppimista sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä jälkeen, eikä etenkään pieniä lapsia, haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja vaikeasta sosioekonomisesta taustasta lähtöisin olevia nuoria, joilla ei ole teknisiä mahdollisuuksia tai taitoja;

    9.

    		 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään investointeja digitaalisiin ratkaisuihin ja lukutaitoon käytännön taitojen, osaamisen ja pätevyyksien kehittämiseksi, asettamaan digitaalisen lukutaidon kaikkien saataville ja edistämään riippumattomien, monikielisten, osallistavien ja maksuttomien verkko-opiskeluvälineiden kehittämistä digitaalisten taitojen ja osaamisen yleisen tason parantamiseksi osana digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman (2021-–-2027) täytäntöönpanoa; korostaa tarvetta kehittää opettajien, kouluttajien, rehtoreiden, vanhempien ja johtajien osaamista, jotta voidaan parantaa verkko-, etä- ja sulautuvan oppimisen tarjontaa keskittymällä erityisesti taitojen kehittämisohjelmiin;

    10.

    		 on huolissaan siitä, että covid-19-kriisi on lisännyt nuorten ahdistusta ja pelkoa, mikä uhkaa vaikuttaa merkittävästi heidän elämäänsä ja siirtymiseen koulusta työelämään; kehottaa käyttämään laajasti räätälöityjä mielenterveyspalveluja, psykososiaalista tukea ja urheilutoimintaa joko itsenäisinä tai modulaarisina toimenpiteinä sekä lisäämään henkisen hyvinvoinnin tukea oppilaitoksissa, jotta varmistetaan, ettei pandemialla ole pitkäaikaisia psykologisia vaikutuksia; korostaa pandemian vaikutusta vammaisiin nuoriin sekä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuviin nuoriin ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota tämän ryhmän tarpeisiin mukauttamalla käytettävissä olevia tukitoimenpiteitä ja palveluja;

    11.

    		 kehottaa ottamaan eri toimintalohkoilla käyttöön oikeuksiin perustuvan lähestymistavan, joka perustuu syrjimättömyyden ja tasa-arvon periaatteisiin, jotta voidaan puuttua niihin moninaisiin syrjinnän muotoihin, joita nuoret kohtaavat covid-19-kriisin aikana, ja muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten nuorten, heikommista lähtökohdista tulevien nuorten, perheväkivallan vaarassa olevien nuorten, nuorten maahanmuuttajien ja pakolaisten sekä hlbtiq+-yhteisön nuorten tukemiseksi ja suojelemiseksi tarvitaan erityistä lähestymistapaa; korostaa, että on tärkeää saada maksutta laadukasta tietoa covid-19-pandemiasta kokonaisuudessaan ja mukautettuna nuorten tarpeisiin;

    12.

    		 katsoo, että urheilu- ja nuorisotyötoiminta kaikessa moninaisuudessaan on erityisen riskialtista kaikkialla Euroopassa, mikä johtaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumiseen, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla ylläpidetään rakenteita ja varmistetaan tarjonnan monipuolisuus nuorison ja urheilun aloilla; muistuttaa, että paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten on osallistuttava tiiviisti nuoria sekä nuoriso- ja urheilujärjestöjä tukevien ratkaisujen täytäntöönpanoon; korostaa järjestäytyneiden urheilu- ja nuorisojärjestöjen merkitystä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta;

    Urheilu

    13.

    		 on syvästi huolissaan urheilualalle mahdollisesti aiheutuvista pysyvistä vahingoista paitsi talouden ja työllisyyden myös koko yhteiskunnan kannalta;

    14.

    		 korostaa, että urheilu ja liikunta ovat erityisen tärkeitä pandemian aiheuttamissa olosuhteissa, koska ne vahvistavat fyysistä ja henkistä palautumiskykyä; pitää myönteisenä, että tietojen mukaan sulkutoimet ovat johtaneet siihen, että jotkut ihmiset harrastavat tiettyjä yksilöurheilulajeja useammin ja aktiivisemmin; on toisaalta huolissaan sulkutoimien aikana havaitusta monien nuorten liikunnan puutteesta ja sen mahdollisista seurauksista kansanterveydelle;

    15.

    		 korostaa, että eurooppalainen urheilumalli on säilytettävä ja sitä on edistettävä, sillä solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja arvoihin perustuva lähestymistapa ovat entistä tärkeämpiä urheilualan elpymisen ja ruohonjuuritason urheilun selviytymisen kannalta;

    16.

    		 muistuttaa, että urheilu edistää ja opettaa keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen, solidaarisuuden, monimuotoisuuden, oikeudenmukaisuuden, yhteistyön ja kansalaistoiminnan kaltaisia arvoja ja edistää yhteenkuuluvuutta ja maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamista; korostaa, että urheilu ei tunne rajoja ja yhdistää ihmisiä, jotka edustavat erilaisia sosioekonomisia ja etnisiä taustoja; katsoo, että erityisesti ruohonjuuritason urheilulla on keskeinen rooli muita heikommassa asemassa olevien, haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ja vammaisten henkilöiden sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota vahvistamaan osallisuutta urheilun avulla ja tutkimaan uusia keinoja sen vaikutuksen ja kattavuuden maksimoimiseksi; kehottaa lisäämään tukea pienituloisille perheille, jotta heidän lapsensa voivat osallistua urheiluun ja muuhun vapaa-ajan toimintaan;

    17.

    		 tähdentää, että vammaisilla on huomattavia taloudellisia ja organisatorisia haasteita urheilun harrastamisessa sekä ruohonjuuritason toiminnan että ammattiurheilun suhteen ja että nämä haasteet ovat pahentuneet covid-19-pandemian aikana, ja kehottaa siksi komissiota puuttumaan tähän ongelmaan erityisesti tulevassa vammaisstrategiassaan;

    18.

    		 korostaa, että covid-19-pandemialla on tuhoisia vaikutuksia koko urheilualalle kaikilla tasoilla, erityisesti urheilujärjestöjen ja -seurojen, liigojen, kuntosalien ja -keskusten, urheilijoiden, valmentajien, muun henkilöstön sekä urheiluun liittyvän liiketoiminnan osalta, mukaan lukien urheilutapahtumien järjestäjät ja urheilumedia; katsoo, että siirtyminen elpymiseen on haastavaa, ja korostaa kohdennettujen avustustoimien tarvetta;

    19.

    		 katsoo, että EU:n kriisin johdosta hyväksymien yleisten elvytysvälineiden on autettava tukemaan urheilualaa lyhyellä aikavälillä, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalliset tukivarat, rakennerahastot sekä kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat hyödyttävät urheilualaa sen erityispiirteistä ja organisaatiorakenteista huolimatta;

    20.

    		 korostaa kaikille urheilulajeille suunnattujen pelastuspakettien merkitystä; korostaa, että vaikka katsojamääriltään suurimmat urheilulajit ovat usein kärsineet eniten taloudellisista vaikutuksista, niiden ei pitäisi olla ainoita, jotka voivat saada taloudellista tukea tai jotka asetetaan etusijalle;

    21.

    		 katsoo, että nykyinen rahoitustuki ei ehkä ole riittävää, ja kehottaa komissiota tutkimaan kaikkia mahdollisia keinoja tarjota kohdennettua lisätukea sekä amatööriurheilulle että ammattilaisurheilulle koko alan elinkelpoisuuden parantamiseksi;

    22.

    		 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yleisesti urheilualan ja erityisesti ruohonjuuritason urheilun elpymistä ja kriisinsietokykyä sellaisten saatavilla olevien EU:n ohjelmien avulla, joihin ala on tukikelpoinen, mukaan lukien Erasmus+-ohjelma ja Euroopan solidaarisuusjoukot, ja varmistamaan, että urheilulla on täydet mahdollisuudet hyödyntää elpymis- ja palautumistukivälinettä, Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa ja EU4Health-ohjelmaa; korostaa, että urheilun sisällyttäminen asiaa koskeviin säännöksiin ja kaikkien kansallisen tason hakuprosessin esteiden poistaminen ovat tässä suhteessa avainasemassa;

    23.

    		 kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisesti covid-19-pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia urheiluun kaikissa jäsenvaltioissa ja kehittämään tämän arvioinnin tulosten perusteella eurooppalaisen lähestymistavan haasteisiin vastaamiseksi ja mahdollisten seurausten lieventämiseksi;

    24.

    		 kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan jäsennellysti ja järjestelmällisesti parhaita käytäntöjä kriisin vaikutuksista urheiluun ja analysoimaan järjestelmällisesti tietoja urheiluun osallistumisesta ja covid-19-pandemian vaikutuksista; pitää hyödyllisenä tutkia urheiluharrastuksen uusien muotojen kehittämistä tilanteissa, jotka edellyttävät lähikontaktien välttämistä;

    25.

    		 katsoo, että laaja-alaista monialaista yhteistyötä tarvitaan kiireellisesti, jotta voidaan vastata covid-19-pandemian seurauksena urheilualalla esiin tulleisiin haasteisiin; korostaa tässä yhteydessä, että yhteistyötä olisi edelleen kannustettava kaikilla tasoilla, myös kaikilla urheilun ja siihen liittyvän yrityssektorin ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tasoilla;

    26.

    		 toteaa, että digitaalisten ratkaisujen, kuten urheilusovellusten, käyttö on lisääntynyt kriisin aikana; katsoo, että urheilualan digitalisoinnin jatkuminen lisää sen selviytymiskykyä mahdollisissa tulevissa kriiseissä; kehottaa kehittämään digitaalisia välineitä urheilutoiminnan rahoittamiseksi pandemian aikana;

    27.

    		 kehottaa komissiota koordinoimaan kaikkia covid-19-pandemian urheilulle aiheuttamien seurausten lieventämiseksi toteutettuja toimenpiteitä asiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa;

    28.

    		 kehottaa neuvostoa asettamaan tulevassa EU:n urheilualan työsuunnitelmassa etusijalle toimenpiteet ja toimet, joiden tarkoituksena on auttaa alaa selviytymään pandemian seurauksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;

    29.

    		 pitää pandemian kehittymisen aikana tarpeellisena käydä koordinoitua vuoropuhelua eurooppalaisten ja kansainvälisten urheiluliittojen ja jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan keskustella mahdollisuuksista jatkaa turvallisesti suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia ja -kilpailuja; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota pyrkimään koordinoituun lähestymistapaan urheilun seuraamisesta stadioneilla, matkustusrajoituksista ja covid-19-testauksesta, jotta yleiseurooppalaiset urheilukilpailut voidaan suunnitella ja järjestää vastuullisesti;

    30.

    		 kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä dopingin ehkäisyn tehostamiseksi covid-19-rajoitusten aikana ja niiden jälkeen, jotta urheilijoiden terveyttä ja reilua peliä edistettäisiin eurooppalaisessa urheilussa;

    31.

    		 katsoo, että vaikutukset ovat kohdistuneet eri urheilulajeihin eri tavoin ja että tietyissä urheilulajeissa, pienemmissä seuroissa, alempien tasojen kilpailuissa ja ruohonjuuritason toiminnassa niistä ollut haittaa erityisesti siksi, että toiminta on taloudellisesti riippuvaista pienistä sponsoreista tai urheilijoiden omasta panostuksesta; korostaa, että amatööriurheilu on ammattilaisurheilun perusta, sillä pienet ruohonjuuritason urheiluseurat edistävät merkittävästi nuorten urheilijoiden kehitystä ja toimivat enimmäkseen vapaaehtoispohjalta; korostaa solidaarisuuden merkitystä eurooppalaisessa urheiluyhteisössä eri urheilulajeissa ja niiden sisällä ja kehottaa lisäämään tukea vähemmistöurheilulle ja ruohonjuuritason urheilulle, kun otetaan huomioon taloudelliset vaikeudet niiden toiminnan jatkamisessa;

    32.

    		 huomauttaa, että covid-19-pandemian rajoitukset ja riittävien mahdollisuuksien puute säännölliseen harjoitteluun fyysistä kontaktia edellyttävissä lajeissa ovat haitanneet urheilijoiden kehitystä; katsoo, että kisajärjestäjille, valmentajille ja urheilijoille itselleen olisi tiedotettava pitkäaikaisen intensiivisen harjoittelun puutteen mahdollisista seurauksista; pyytää urheilulaitoksia ja -järjestöjä tekemään yhteistyötä sellaisten hankkeiden ja käsitteiden tukemiseksi, joissa keskitytään menetettyjen valmiuksien palauttamiseen;

    33.

    		 toteaa, että areenat ja stadionit ovat urheilu- ja kulttuuriekosysteemien sosiaalisen rakenteen ytimessä yhteiskunnissamme; toteaa, että tilojen uudelleen avaamisen mahdollistaminen on olennaisen tärkeää kansalaistemme terveyden ja hyvinvoinnin sekä talouden elpymisen kannalta sekä nyt että tulevaisuudessa;

    o

    o o

    34.

    		 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

    (1)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.

    (2)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0183.

    (3)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0239.

    (4)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0267.

    (5)  Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0282.

    (6)  Global report: Youth & COVID-19: Impacts on jobs, education, rights and mental well-being, 11. elokuuta 2020.

    Top