This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52021AR4801
Opinion of the European Committee of the Regions — Towards a socially fair implementation of the Green Deal
Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tavoitteena vihreän kehityksen ohjelman sosiaalisesti oikeudenmukainen täytäntöönpano”
Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tavoitteena vihreän kehityksen ohjelman sosiaalisesti oikeudenmukainen täytäntöönpano”
COR 2021/04801
EUVL C 301, 5.8.2022, p. 70–101
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
5.8.2022 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 301/70 |
Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tavoitteena vihreän kehityksen ohjelman sosiaalisesti oikeudenmukainen täytäntöönpano”
(2022/C 301/12)
|
I. MUUTOSEHDOTUKSET
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta
COM(2021) 568 final
Muutosehdotus 1
Johdanto-osan 7 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Ilmastoneutraaliutta koskevien sitoumusten täytäntöönpanemiseksi unionin ilmasto- ja energialainsäädäntöä on tarkistettu ja muutettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen nopeuttamiseksi. |
Ilmastoneutraaliutta koskevien sitoumusten täytäntöönpanemiseksi unionin ilmasto- ja energialainsäädäntöä on tarkistettu ja muutettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen nopeuttamiseksi. Näiden muutosten olisi oltava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisia ja varmistettava, että kaikki voivat täysin hyötyä oikeudenmukaisesta siirtymästä ja että ketään ei unohdeta. Uusi sosiaalinen ilmastorahasto auttaisi osaltaan suojelemaan ja voimaannuttamaan haavoittuvimpia kotitalouksia ja liikkumisratkaisujen käyttäjiä, jotta energiaköyhyys ja liikkumiseen liittyvä köyhyys voitaisiin poistaa kaikkialta Euroopassa. |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 2
Johdanto-osan 8 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Näillä muutoksilla on erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia talouden eri aloihin, kansalaisiin ja jäsenvaltioihin. Erityisesti rakennusten ja tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) soveltamisalaan olisi annettava taloudellinen lisäkannustin investoida fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen ja siten nopeuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa tämän pitäisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vähentää rakennusten ja tieliikenteen kustannuksia ja tarjota uusia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja investointeihin. |
Näillä muutoksilla on erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia talouden eri aloihin, kotitalouksiin, mikro- ja pienyrityksiin, alueisiin ja kuntiin sekä jäsenvaltioihin. Erityisesti rakennusten ja tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (1) soveltamisalaan olisi annettava taloudellinen lisäkannustin investoida fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen ja siten nopeuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa tämän pitäisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vähentää rakennusten ja tieliikenteen kustannuksia ja tarjota uusia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja investointeihin. |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 3
Johdanto-osan 10 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Fossiilisten polttoaineiden hinnannousu voi vaikuttaa suhteettomasti haavoittuviin kotitalouksiin, haavoittuviin mikroyrityksiin ja haavoittuviin liikenteen käyttäjiin, jotka käyttävät muita suuremman osan tuloistaan energiaan ja liikenteeseen, joilla ei ole tietyillä alueilla mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoisia, kohtuuhintaisia liikkuvuus- ja liikenneratkaisuja ja joilla ei ehkä ole taloudellisia valmiuksia investoida fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen. |
Fossiilisten polttoaineiden hinnannousu voi vaikuttaa suhteettomasti haavoittuviin kotitalouksiin, haavoittuviin mikro - ja pien yrityksiin ja haavoittuviin liikkumisratkaisujen käyttäjiin, jotka käyttävät muita suuremman osan tuloistaan energiaan ja liikenteeseen, joilla ei ole tietyillä alueilla mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoisia, kohtuuhintaisia liikkuvuus- ja liikenneratkaisuja ja joilla ei ehkä ole taloudellisia valmiuksia investoida fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen. Käyttöön otettavien toimenpiteiden vaikutukset todennäköisesti myös vaihtelevat huomattavasti EU:n eri alueiden erityisolosuhteista ja -kontekstista riippuen, ja näitä eroja olisi tutkittava nimenomaisesti. |
Perustelu
On tärkeää korostaa, että alueellisia ja paikallisia eroja olisi tutkittava ja analysoitava. Sosiaalisen ilmastorahaston soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan haavoittuvat mikro- ja pienyritykset, eikä sen pidä rajoittua tässä vain mikroyrityksiin.
Muutosehdotus 4
Johdanto-osan 11 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Sen vuoksi osa tuloista , jotka saadaan rakennusten ja tieliikenteen sisällyttämisestä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan, olisi käytettävä kyseisestä sisällyttämisestä aiheutuvien sosiaalisten vaikutusten käsittelyyn, jotta siirtymä olisi oikeudenmukainen ja osallistava ja että ketään ei jätetä jälkeen. |
Sen vuoksi tulot , jotka saadaan rakennusten ja tieliikenteen sisällyttämisestä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan, on käytettävä kyseisestä sisällyttämisestä aiheutuvien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten käsittelyyn, jotta siirtymä olisi oikeudenmukainen ja osallistava ja että ketään ei jätetä jälkeen. |
Perustelu
Kaikki päästökauppajärjestelmästä rakennusten ja tieliikenteen alalla saatavat tulot käytetään toimenpiteisiin, joilla puututaan hiilen hinnoittelusta aiheutuviin sosiaalisiin vaikutuksiin.
Muutosehdotus 5
Johdanto-osan 12 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Tämä on vieläkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon nykyiset energiaköyhyyden tasot. Energiaköyhyys on tilanne, jossa kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta hankkia keskeisiä energiapalveluja, kuten jäähdytystä, kun lämpötilat nousevat, ja lämmitystä . Vuonna 2019 EU:n laajuisessa tutkimuksessa (2) noin 34 miljoonaa eurooppalaista ilmoitti, että he eivät voineet pitää kotiaan riittävän lämpimänä vuonna 2018, ja 6,9 prosenttia unionin väestöstä totesi, ettei heillä ole varaa lämmittää kotiaan riittävästi. Energiaköyhyyden seurantakeskus arvioi, että yli 50 miljoonaa Euroopan unionin kotitaloutta kärsii energiaköyhyydestä. Energiaköyhyys on näin ollen suuri haaste unionille. Vaikka sosiaalisella hinnoittelulla tai suoralla tulotuella voidaan tarjota välitöntä apua energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille, vain kohdennetuilla rakenteellisilla toimenpiteillä, erityisesti energiaparannuksilla, voidaan tarjota kestäviä ratkaisuja. |
Tämä on vieläkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon nykyiset energiaköyhyyden tasot. Energiaköyhyys on tilanne, jossa kotitalouksilla ei useissa tapauksissa matalien tulojen, energiamenojen käytettävissä olevista tuloista viemän suuren osuuden ja asunnon huonon energiatehokkuuden yhdistyessä ole mahdollisuutta hankkia keskeisiä energiapalveluja, jotka luovat perustan kohtuulliselle elintasolle ja terveydelle, mukaan lukien riittävä lämmitys, jäähdytys, valaistus ja sähkölaitteiden käyttöön tarvittava energia, kulloisessakin kansallisessa tilanteessa ja nykyinen sosiaalipolitiikka ja muut asiaankuuluvat politiikat huomioon ottaen . Vuonna 2019 EU:n laajuisessa tutkimuksessa (3) noin 34 miljoonaa eurooppalaista ilmoitti, että he eivät voineet pitää kotiaan riittävän lämpimänä vuonna 2018, ja 6,9 prosenttia unionin väestöstä totesi, ettei heillä ole varaa lämmittää kotiaan riittävästi. Energiaköyhyyden seurantakeskus arvioi, että yli 50 miljoonaa Euroopan unionin kotitaloutta kärsii energiaköyhyydestä. Energiaköyhyys ja liikkumiseen liittyvä köyhyys ovat näin ollen suuri haaste unionille. Vaikka tämän haasteen merkitys on tunnustettu unionin tasolla yli vuosikymmenen ajan erilaisilla aloitteilla, lainsäädännöllä ja suuntaviivoilla, unionin tasolla ei ole vakiomuotoista määritelmää energiaköyhyydestä tai liikkumiseen liittyvästä köyhyydestä, minkä vuoksi sen mittaamiseksi tarvittavia indikaattoreita on kehitettävä ottaen alueellinen ja paikallinen monimuotoisuus huomioon kaikilta osin, sillä vain kolmasosa jäsenvaltioista on ottanut käyttöön energiaköyhyyden maakohtaisen määritelmän. Näin ollen energiaköyhyydestä unionissa ei ole saatavilla läpinäkyviä ja vertailukelpoisia tietoja. Sen vuoksi olisi laadittava unionin tason määritelmä, jotta voidaan puuttua tehokkaasti energiaköyhyyteen ja mitata edistymistä jäsenvaltioissa. Vaikka sosiaalisella hinnoittelulla tai suoralla tulotuella voidaan tarjota välitöntä apua energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille, vain kohdennetuilla rakenteellisilla toimenpiteillä, energiatehokkuus etusijalle -periaatteen soveltamisella ja uusien uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolla, myös yhteisöjohtoisilla hankkeilla , erityisesti energia perus parannuksilla, voidaan tarjota kestäviä ratkaisuja ja torjua osaltaan energiaköyhyyttä tehokkaasti . |
Perustelu
Energiaköyhyyden käsitettä varten olisi laadittava selkeä ja vakioitu määritelmä soveltaen yhteistä, monialaista, joustavaa ja koordinoitua lähestymistapaa erilaisiin sosiaalisiin, teknisiin, taloudellisiin ja talousarvionäkökohtiin.
Muutosehdotus 6
Johdanto-osan 14 kappale
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Tätä varten kunkin jäsenvaltion olisi toimitettava komissiolle ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma, jäljempänä ”suunnitelma”. Näillä suunnitelmilla olisi pyrittävä kahteen tavoitteeseen. Ensinnäkin niiden olisi tarjottava haavoittuville kotitalouksille, haavoittuville mikroyrityksille ja haavoittuville liikenteen käyttäjille tarvittavat resurssit rahoittaa ja toteuttaa investoinnit energiatehokkuuteen, muihin kuin hiiliperäisiin energialähteisiin siirtymiseen lämmityksessä ja jäähdytyksessä, päästöttömiin ja vähäpäästöisiin ajoneuvoihin ja liikkuvuuteen . Toiseksi niiden olisi lievennettävä fossiilisten polttoaineiden hinnannousun vaikutuksia kaikkein haavoittuvimpiin ja siten estettävä energia- ja liikenneköyhyys siirtymäkaudella, kunnes tällaiset investoinnit on toteutettu . Suunnitelmiin olisi sisällytettävä omana osuutenaan investoinnit, joilla edistetään pitkän aikavälin ratkaisuna vähentämistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Niissä voitaisiin myös harkita muita toimenpiteitä , kuten väliaikaista suoraa tulotukea kielteisten tulovaikutusten lieventämiseksi lyhyemmällä aikavälillä. |
Tätä varten kunkin jäsenvaltion olisi toimitettava komissiolle ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma, jäljempänä ”suunnitelma”. Näillä suunnitelmilla olisi pyrittävä kahteen tavoitteeseen. Ensinnäkin niissä olisi määritettävä ja kartoitettava energiaköyhyydestä ja liikkumiseen liittyvästä köyhyydestä kärsivät tai niiden uhan alaiset kotitaloudet, haavoittuvassa asemassa olevat mikro- ja pienyritykset sekä tarjottava yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa laadittu yksityiskohtainen analyysi energiaköyhyyden ja liikkumiseen liittyvän köyhyyden tärkeimmistä syistä asianomaisilla alueilla . Suunnitelmissa olisi myös asetettava tavoitteita energiaköyhyyden ja liikkumiseen liittyvän köyhyyden poistamiseksi asteittain ja tehokkaasti. Toiseksi niissä olisi tarjottava energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille ja liikkumiseen liittyvästä köyhyydestä kärsiville ihmisille sekä mikro- ja pienyrityksille tarvittavat resurssit rahoittaa ja toteuttaa investointeja rakennusten, erityisesti energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten ja sosiaalisen asumisen asuntokannan, perinpohjaiseen perusparannukseen, mahdollisen jäljellä olevan lämmityksen ja jäähdytyksen kysynnän kattamiseen uusiutuvalla energialla sekä päästöttömään liikkumiseen . Suunnitelmiin olisi ennen kaikkea sisällyttävä investointeja sellaisten pitkän aikavälin ratkaisujen edistämiseksi, joiden avulla vähennetään asteittain riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Muitakin toimenpiteitä , kuten suoraa tukea, voidaan harkita, mutta niiden olisi oltava väliaikaisia ja niiden ehdoksi olisi asetettava pitkäjänteiset investoinnit, joilla on pitkäkestoisia vaikutuksia . |
Perustelu
Kartoituksen olisi katettava myös ne kotitaloudet, jotka eivät vielä täytä energiaköyhyyden kriteerejä mutta saattavat helposti luisua energiaköyhyyteen lähitulevaisuudessa huonon eristyksen ja energian hintojen nousun vuoksi.
Muutosehdotus 7
Johdanto-osan 15 kappale
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jäsenvaltioilla on yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa parhaat edellytykset suunnitella ja toteuttaa suunnitelmia, jotka on mukautettu ja kohdennettu niiden paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin olosuhteisiin, kuten asianomaisilla aloilla noudatettaviin politiikkoihin ja muiden asiaankuuluvien EU:n varojen suunniteltuun käyttöön. Näin voidaan parhaiten kunnioittaa tilanteiden laajaa moninaisuutta, paikallis- ja aluehallinnon erityistietämystä, tutkimusta ja innovointia, työmarkkinasuhteita ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteita sekä kansallisia perinteitä ja edistää haavoittuvassa asemassa oleville annettavan yleisen tuen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. |
Jäsenvaltioilla on yhteistyössä alue-, paikallis -, kaupunki- ja muiden viranomaisten , kansalaisyhteiskunnan sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten kanssa parhaat edellytykset suunnitella ja toteuttaa suunnitelmia, jotka on mukautettu ja kohdennettu niiden paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin olosuhteisiin, kuten asianomaisilla aloilla noudatettaviin politiikkoihin ja muiden asiaankuuluvien EU:n varojen suunniteltuun käyttöön. Näin voidaan parhaiten kunnioittaa tilanteiden laajaa moninaisuutta, paikallis- ja aluehallinnon, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan erityistietämystä, tutkimusta ja innovointia, työmarkkinasuhteita ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun rakenteita sekä kansallisia perinteitä ja edistää haavoittuvassa asemassa oleville annettavan yleisen tuen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. |
Perustelu
Paikallis- ja alueviranomaiset olisi tunnustettava suunnitelmien täytäntöönpanon laadinnan ja toteuttamisen keskeisiksi toimijoiksi.
Kansalaisyhteiskunnalla sekä talouselämän osapuolilla ja työmarkkinaosapuolilla on myös oma roolinsa.
Muutosehdotus 8
Johdanto-osan 16 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Oikeudenmukaisen ilmastoneutraaliuteen siirtymisen kannalta keskeistä on varmistaa, että toimenpiteet ja investoinnit kohdennetaan erityisesti energiaköyhiin tai haavoittuviin kotitalouksiin, haavoittuviin mikroyrityksiin ja haavoittuviin liikenteen käyttäjiin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä edistävillä tukitoimenpiteillä olisi autettava jäsenvaltioita puuttumaan rakennusten ja tieliikenteen alojen päästökaupasta aiheutuviin sosiaalisiin vaikutuksiin. |
Oikeudenmukaisen ilmastoneutraaliuteen siirtymisen kannalta keskeistä on varmistaa, että toimenpiteet ja investoinnit kohdennetaan erityisesti energiaköyhiin tai haavoittuviin kotitalouksiin, haavoittuviin mikro - ja pien yrityksiin ja haavoittuviin liikkumisratkaisujen käyttäjiin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä edistävillä tukitoimenpiteillä olisi autettava jäsenvaltioita , alueita ja kuntia puuttumaan rakennusten ja tieliikenteen alojen päästökaupasta aiheutuviin sosiaalisiin vaikutuksiin. |
Perustelu
Myös valtiotasoa alempien hallintotahojen vastuulla on suojella haavoittuvia kotitalouksia, mikro- ja pienyrityksiä ja liikkumisratkaisujen käyttäjiä oikeudenmukaisessa siirtymässä, mutta myös ne tarvitsevat tukijärjestelmiä voidakseen käyttää toimivaltaansa tehokkaasti.
Muutosehdotus 9
Johdanto-osan 20 kappale
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jäsenvaltioiden olisi toimitettava suunnitelmansa sekä yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa päivitys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti. Suunnitelmiin olisi sisällyttävä rahoitettavat toimenpiteet, niiden arvioidut kustannukset ja kansallinen rahoitusosuus. Niihin olisi sisällytettävä myös keskeiset välitavoitteet ja tavoitteet toimenpiteiden tosiasiallisen toteuttamisen arvioimiseksi. |
Jäsenvaltioiden olisi toimitettava suunnitelmansa sekä yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa päivitys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti. Ne tulisi laatia tiiviissä ja sisällökkäässä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 240/2014 vahvistettujen kumppanuutta ja monitasoista hallintoa koskevien käytännesääntöjen periaatteiden mukaisesti . Suunnitelmiin olisi sisällyttävä arvio odotettavissa olevista vaikutuksista ja rahoituksesta alueittain, vähintään NUTS 3 -tasolla, rahoitettavat toimenpiteet, niiden arvioidut kustannukset ja kansallinen rahoitusosuus. Niihin olisi sisällytettävä myös keskeiset välitavoitteet ja tavoitteet toimenpiteiden tosiasiallisen toteuttamisen arvioimiseksi sekä seurantajärjestelmä . Alueille olisi varattava mahdollisuus laatia oma suunnitelmansa, erityisesti maaseutu-, vuoristo-, syrjäseutu- ja saarialueiden ollessa kyseessä . |
Perustelu
Suunnitelmiin olisi sisällyttävä arvio odotettavissa olevista vaikutuksista eri alueilla sekä täytäntöönpanon seurantajärjestelmä, koska paikallis- ja aluehallinnolla on parempi tietämys paikallisten seutujensa sosioekonomisesta tilanteesta. Paikallis- ja alueviranomaisten merkityksellinen osallistuminen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon on ratkaisevan tärkeää rahastotoimien onnistumisen kannalta, koska huomattava osa toimenpiteistä on toteutettava paikallistasolla, jotta ne olisivat menestyksekkäitä, kun otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset tekijät ja erot.
Muutosehdotus 10
Johdanto-osan 21 kappale
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Rahaston ja suunnitelmien olisi oltava johdonmukaisia suhteessa niihin uudistuksiin ja sitoumuksiin, joita jäsenvaltiot ovat suunnitelleet ja jotka ne ovat tehneet asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisissa päivitetyissä yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin [yyyy/nnn] [Ehdotus energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU uudelleenlaadinnaksi] mukaisesti , Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa (4) , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1057 Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta (5) , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1056 oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU mukaisissa jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa (7). Hallinnollisen tehokkuuden varmistamiseksi suunnitelmiin sisällytettävien tietojen olisi soveltuvin osin oltava yhdenmukaisia edellä lueteltujen säädösten ja suunnitelmien kanssa. |
Rahaston ja suunnitelmien olisi – sen lisäksi, että ne harmonisoidaan muiden rakenne- ja muutosrahastojen, eli EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja JTF-rahaston kanssa – oltava johdonmukaisia suhteessa niihin uudistuksiin ja sitoumuksiin, joita jäsenvaltiot ovat suunnitelleet ja jotka ne ovat tehneet asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisissa päivitetyissä yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin [yyyy/nnn] [Ehdotus energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU uudelleenlaadinnaksi] mukaisesti ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä [vvvv/nnn] [Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseksi] noudattaen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU mukaisissa jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa (8). Hallinnollisen tehokkuuden varmistamiseksi suunnitelmiin sisällytettävien tietojen olisi soveltuvin osin oltava yhdenmukaisia edellä lueteltujen säädösten ja suunnitelmien kanssa. |
Muutosehdotus 11
Johdanto-osan 22 kappale
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Unionin olisi tuettava jäsenvaltioita taloudellisin keinoin, jotta ne voivat panna suunnitelmansa täytäntöön sosiaalisen ilmastorahaston avulla. S osiaalisen ilmastorahaston maksujen ehdoksi olisi asetettava suunnitelmiin sisältyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen. Näin voitaisiin ottaa tehokkaasti huomioon kansalliset olosuhteet ja prioriteetit ja samalla yksinkertaistaa rahoitusta ja helpottaa sen integrointia muihin kansallisiin rahoitusohjelmiin ja samalla taata EU:n menojen vaikuttavuus ja eheys. |
Unionin olisi tuettava jäsenvaltioita taloudellisin keinoin yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin pohjalta , jotta ne voivat panna suunnitelmansa täytäntöön sosiaalisen ilmastorahaston avulla. EU:n varojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi s osiaalisen ilmastorahaston maksujen ehdoksi olisi asetettava suunnitelmiin sisältyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen sekä se, että jäsenvaltiot hyväksyvät oikeudellisesti sitovia tavoitteita ja toimenpiteitä kaikkien fossiilisten polttoaineiden asteittaiseksi käytöstä poistamiseksi aikataulussa, joka vastaa tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen esiteollisen kauden tasoon verrattuna, mukaan luettuna kiinteiden fossiilisten polttoaineiden asteittainen käytöstä poistaminen viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja fossiilisen kaasun asteittainen käytöstä poistaminen vuoteen 2040 mennessä . |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 12
Johdanto-osan 23 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Rahaston määrärahojen olisi periaatteessa oltava oikeassa suhteessa määriin, jotka vastaavat 25:tä prosenttia odotetuista tuloista, jotka aiheutuvat rakennusten ja tieliikenteen sisällyttämisestä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kaudella 2026–2032. Neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 mukaan jäsenvaltioiden olisi asetettava nämä tulot unionin talousarvion käyttöön omina varoina. Jäsenvaltioiden on rahoitettava 50 prosenttia suunnitelmansa kokonaiskustannuksista. Tätä tarkoitusta sekä investointeja ja toimenpiteitä varten, joilla nopeutetaan ja lievennetään vaadittua siirtymää niiden kansalaisten osalta, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisesti, jäsenvaltioiden olisi muun muassa käytettävä tähän tarkoitukseen direktiivin 2003/87/EY mukaisesta rakennusten ja tieliikenteen päästökaupasta odotetut tulonsa. |
Rahaston määrärahojen olisi oltava oikeassa suhteessa määriin, jotka vastaavat vähintään 25:tä prosenttia tuloista, jotka aiheutuvat rakennusten ja tieliikenteen sisällyttämisestä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kaudella 2026–2032. Neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 mukaan jäsenvaltioiden olisi asetettava nämä tulot unionin talousarvion käyttöön omina varoina. Jäsenvaltioiden on rahoitettava 35 prosenttia suunnitelmansa kokonaiskustannuksista. Tätä tarkoitusta sekä investointeja ja toimenpiteitä varten, joilla nopeutetaan ja lievennetään vaadittua siirtymää niiden kansalaisten osalta, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisesti, jäsenvaltioiden olisi käytettävä tähän tarkoitukseen direktiivin 2003/87/EY mukaisesta rakennusten ja tieliikenteen päästökaupasta odotetut tulonsa. |
|
Jäsenvaltioiden on määritettävä tuloista paikallis- ja alueyhteisöille osoitettava vähintään 35 prosentin osuus käytettäväksi toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan puuttua sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu rakennusalan ja tieliikenteen sisällyttämisestä päästökauppajärjestelmään. Olisi mahdollistettava joustavuus, jotta suurempi osuus varoista voitaisiin kohdentaa haavoittuvimmille alueille. |
Perustelu
Sosiaalisen ilmastorahaston määrärahojen potentiaali voidaan saavuttaa vain suuremmalla osarahoituksella, sillä ehdotettu rahoitus voisi kurittaa niitä jäsenvaltioita ja alueita, joiden rahoituskapasiteetti on rajallisempi. Paikallis- ja alueviranomaisilla olisi myös oltava mahdollisuus saada suoraan rahoitusta ja resursseja.
Muutosehdotus 13
Johdanto-osan 24 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
Sosiaaliselle ilmastorahastolle myönnetään perusmäärärahat EU:n talousarviosta, ja sitä täydennetään lisäksi vuosittain korkeampaan hiilen hintaan perustuvilla summilla monivuotisen rahoituskehyksen asiaankuuluvien enimmäismäärien automaattisen mukauttamisen kautta, jotta kotitalouksille ja liikenteen käyttäjille voidaan antaa enemmän tukea ilmastosiirtymän toteuttamisessa. Se tulisi sisällyttää osaksi EU:n talousarviota, jotta voitaisiin säilyttää talousarvion yhtenäisyys ja eheys, noudattaa yhteisömenetelmää ja varmistaa, että budjettivallan käyttäjä eli Euroopan parlamentti ja neuvosto valvovat sitä tehokkaasti. |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 14
Johdanto-osan 25 kappale
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen ja noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin ohjelmien kanssa ja täydennettävä niitä siten, että vältetään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen rahastosta ja muista unionin ohjelmista samoihin menoihin. – – |
Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen ja noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin , jäsenvaltioiden ja tarvittaessa alueellisten ohjelmien , välineiden ja varojen kanssa , tultava niiden lisäksi ja täydennettävä niitä siten, että vältetään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen samoihin menoihin ja se, että rahasto korvaa muita ohjelmia, välineitä ja varoja . – – |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 15
1 artikla
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Perustetaan sosiaalinen ilmastorahasto, jäljempänä ”rahasto”. |
Perustetaan sosiaalinen ilmastorahasto, jäljempänä ”rahasto”. |
Siitä tuetaan jäsenvaltioita niiden ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmien, jäljempänä ”suunnitelmat”, sisältämien toimenpiteiden ja investointien rahoittamisessa. |
Siitä tuetaan jäsenvaltioita ja alueita yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin pohjalta niiden valtakunnallisten tai alueellisten ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmien, jäljempänä ”suunnitelmat”, sisältämien toimenpiteiden ja investointien rahoittamisessa osana niiden rakennerahastoja . |
Rahastosta tuetuilla toimenpiteillä ja investoinneilla tuotetaan hyötyjä kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa ja joihin rakennusten ja tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttäminen direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan erityisesti vaikuttaa, erityisesti energiaköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia ja kansalaisia, joiden käytettävissä ei ole julkista liikennettä vaihtoehtona henkilöautoille (syrjäisillä alueilla ja maaseudulla) . |
Rahastosta tuetuilla toimenpiteillä ja investoinneilla tuotetaan hyötyjä kotitalouksille, mikroyrityksille , pienille yrityksille ja liikenteen käyttäjille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa ja joihin rakennusten ja tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttäminen direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan erityisesti vaikuttaa, erityisesti energiaköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia ja liikenneköyhyydestä kärsiviä kansalaisia, mukaan luettuna moottoriajoneuvojen yksityiskäytön tuki syrjäisillä alueilla ja maaseudulla, missä on liikkumiseen liittyviä haasteita, koska julkista liikennettä ei ole . |
Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää siirtymistä ilmastoneutraaliuteen puuttumalla sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu rakennusten ja tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttämisestä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan. Rahaston erityistavoitteena on tukea haavoittuvia kotitalouksia, haavoittuvia mikroyrityksiä ja haavoittuvia liikenteen käyttäjiä väliaikaisella suoralla tulotuella sekä toimenpiteillä ja investoinneilla, joilla on tarkoitus lisätä rakennusten energiatehokkuutta ja auttaa siirtymään rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä muihin kuin hiiliperäisiin energialähteisiin, mihin kuuluu myös uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian integrointi, sekä parantamalla päästöttömän ja vähäpäästöisen liikkuvuuden ja liikenteen saatavuutta. |
Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää siirtymistä ilmastoneutraaliuteen puuttumalla sosiaalisiin vaikutuksiin, joita aiheutuu rakennusten ja tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttämisestä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan. Rahaston erityistavoitteena on tukea haavoittuvia kotitalouksia, haavoittuvia mikro - ja pien yrityksiä ja haavoittuvia liikkumisratkaisujen käyttäjiä väliaikaisella suoralla tulotuella sekä toimenpiteillä ja investoinneilla, joilla on tarkoitus lisätä rakennusten energiatehokkuutta ja auttaa siirtymään rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä muihin kuin hiiliperäisiin energialähteisiin, mihin kuuluu myös uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian integrointi, sekä parantamalla kestävien päästöttömien ja vähäpäästöisten liikkumisratkaisujen ja yhdennettyjen liikennepalvelujen, kuten kestävän kehityksen mukaisen julkisen liikenteen, yhteiskuljetusten sekä pyöräilyä ja jalankulkua suosivien järjestelyjen, saatavuutta. |
Perustelu
Rahastotoimissa huomio keskittyy haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Maantieteellisillä, ilmastollisilla, sosiaalisilla ja taloudellisilla näkökohdilla, jotka voivat määrittää ihmisen aseman haavoittuvuuden, on alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Alueellisilla tekijöillä on olennainen rooli haavoittuvuuden määrittelyssä. Myös paikallis- ja alueviranomaisten olisi halutessaan voitava laatia ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmia, joissa esitetään yksityiskohtaisesti konkreettiset toimenpiteet, joilla puututaan vihreään siirtymän aiheuttamaan eriarvoisuuteen.
Tavoitteen piiriin olisi sisällytettävä myös kansalaiset, joille julkinen liikenne on vaihtoehto mutta jotka ovat vähävaraisia tai joilla on sosiaalisia vaikeuksia.
Rahaston tulisi olla osa rakennerahastoja.
Muutosehdotus 16
2 artikla
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
– – |
– – |
||||
|
|
||||
– – |
– – |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Perustelu
Lisätään määritelmät edunsaajien selventämiseksi.
Muutosehdotus 17
3 artiklan 1 kohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma, jäljempänä ”suunnitelma”, sekä asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitys kyseisessä artiklassa säädetyn menettelyn ja aikataulun mukaisesti. Suunnitelman on sisällettävä johdonmukainen joukko toimenpiteitä ja investointeja, joilla puututaan hiilen hinnoittelun vaikutuksiin haavoittuviin kotitalouksiin, haavoittuviin mikroyrityksiin ja haavoittuviin liikenteen käyttäjiin, jotta voidaan varmistaa kohtuuhintainen lämmitys, jäähdytys ja liikkuminen siten, että samalla tuetaan ja nopeutetaan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä. |
Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle rakennerahastojen ohjelma-asiakirjoihin lukeutuva, kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteisiin pohjautuva ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelma, jäljempänä ”suunnitelma”, sekä asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivitys kyseisessä artiklassa säädetyn menettelyn ja aikataulun mukaisesti. Suunnitelman on sisällettävä johdonmukainen joukko toimenpiteitä ja investointeja, joilla puututaan hiilen hinnoittelun vaikutuksiin haavoittuviin kotitalouksiin, haavoittuviin mikro - ja pien yrityksiin ja haavoittuviin liikenteen käyttäjiin, jotta voidaan varmistaa kohtuuhintainen lämmitys, jäähdytys ja liikkuminen siten, että samalla tuetaan ja nopeutetaan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on suunnitelmiaan laatiessaan tehtävä tiivistä yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, jotka olisi osallistettava laadintaprosessiin. |
Perustelu
Ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman olisi oltava osa rakennerahastokokonaisuutta, ja kunkin jäsenvaltion olisi laadittava sellainen kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteiden pohjalta.
Muutosehdotus 18
3 artiklan 2 kohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Suunnitelmaan voi sisältyä kansallisia toimenpiteitä, joilla tarjotaan tilapäistä suoraa tulotukea haavoittuville kotitalouksille ja kotitalouksille, jotka ovat haavoittuvia liikenteen käyttäjiä, jotta voidaan vähentää rakennusten ja tieliikenteen sisällyttämisestä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan johtuvan fossiilisten polttoaineiden hinnannousun vaikutusta . |
Suunnitelmaan voi sisältyä valtakunnallisia ja/tai valtiotasoa alemman tason toimenpiteitä, joilla tarjotaan suoraa tukea kotitalouksille ja ihmisille edellyttäen, että nämä osoittavat, että tällainen tuki on oikeasuhteista. Tuen on myös oltava osa kokonaisvaltaista strategiaa näiden kotitalouksien ja ihmisten nostamiseksi pois energiaköyhyydestä ja liikkumiseen liittyvästä köyhyydestä kiinnittäen erityistä huomiota naisiin sekä syrjäisillä ja vaikeapääsyisillä alueilla, myös kaupunkien kehysalueilla, asuviin ihmisiin, jotta voidaan auttaa vähentämään välittömiä energia- ja liikennekustannuksia tuomalla vihreät energiatehokkaat ratkaisut sekä jaetut ja yhdennetyt liikkumispalvelut helpommin saataville . |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 19
3 artiklan 3 kohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
Suunnitelmaan on sisällyttävä kansallisia hankkeita, joilla |
Suunnitelmaan on sisällyttävä kansallisia , alueellisia ja paikallisia hankkeita, joilla |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Perustelu
Euroopan alueilla ja kunnilla on oltava olennainen rooli rahaston toimintapolitiikkojen ja hankkeiden täytäntöönpanossa. Maantieteellisillä, ilmastollisilla, sosiaalisilla ja taloudellisilla näkökohdilla, jotka voivat määrittää ihmisen aseman haavoittuvuuden, on alueellinen ja paikallinen ulottuvuus.
Muutosehdotus 20
4 artiklan 1 kohdan b alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 21
4 artiklan 1 kohdan d alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||
|
|
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 22
4 artiklan 1 kohdan e alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||
|
|
Perustelu
On tarpeen varmistaa elintarvikkeiden korkea laatu ja turvallisuus tuotteiden alkuperästä riippumatta. Näin voidaan edistää tällaisten terveys-, työ- ja sosiaalinormien leviämistä kolmansiin maihin ja siten maailmanlaajuisten etujen saavuttamista.
Muutosehdotus 23
4 artiklan 1 kohdan i alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 24
4 artiklan 1 kohdan j alakohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Paikallis- ja alueviranomaiset tietävät, mikä on paras vaihtoehto näiden omille alueille ja kunnille, koska ne ovat tietoisia paikallisseutujensa ongelmista ja sosioekonomisista olosuhteista. Kuuleminen ei riitä siihen, että näiden näkökanta tulisi sisällytetyksi kansallisiin ilmastosuunnitelmiin. Paikallis- ja alueviranomaisilla on oltava mahdollisuus viestiä ja ilmaista ihmisten tarpeet, ja tätä viestintää on analysoitava valtakunnallisella tasolla punniten alueiden välisiä eroja ja erityispiirteitä.
Muutosehdotus 25
4 artiklan 1 kohdan 1 alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
|
rahastovarojen osuus, joka varataan yhteisölähtöisiin paikallisiin ilmastosiirtymästrategioihin, joihin on osoitettava vähintään 5 prosenttia kokonaismäärärahoista. |
Perustelu
Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämishankkeet ovat osoittautuneet toimivaksi paikallisen strategisen suunnittelun välineeksi useimmissa jäsenvaltioissa, ja ne voivat parantaa koordinointia ja toimintaa sekä maaseutu- että kaupunkialueilla.
Muutosehdotus 26
4 artiklan 3 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jäsenvaltiot voivat suunnitelmien laadinnan yhteydessä pyytää komissiota järjestämään hyvien käytäntöjen vaihtoa. Jäsenvaltiot voivat myös pyytää teknistä tukea Euroopan investointipankin kanssa vuonna 2009 tehdyllä komission sopimuksella perustetusta ELENA-välineestä tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 perustetusta teknisen tuen välineestä. |
Jäsenvaltiot sekä paikallis- ja alueviranomaiset voivat suunnitelmien laadinnan yhteydessä pyytää komissiota järjestämään hyvien käytäntöjen vaihtoa. Jäsenvaltiot voivat myös pyytää teknistä tukea Euroopan investointipankin kanssa vuonna 2009 tehdyllä komission sopimuksella perustetusta ELENA-välineestä tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 perustetusta teknisen tuen välineestä. |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 27
5 artiklan 1 kohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Rahastosta annetaan jäsenvaltioille taloudellista tukea niiden suunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden ja investointien rahoittamiseksi. |
Rahastosta annetaan jäsenvaltioille ja alueille taloudellista tukea yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin pohjalta sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteita noudattaen niiden suunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden ja investointien rahoittamiseksi. Kunkin jäsenvaltion olisi määritettävä näistä käytettävissä olevista varoista vähintään 35 prosentin osuus, jota paikallis- ja alueviranomaiset hallinnoivat suoraan. |
Perustelu
Alueellinen ulottuvuus on keskeinen seikka sosiaalisen ilmastorahaston täytäntöönpanon ja onnistumisen kannalta. Paikallis- ja alueviranomaiset tuntevat parhaiten alueen ongelmat ja sosioekonomiset olosuhteet ja pystyvät havaitsemaan paremmin haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ja sektorit, joten myös niiden käyttöön olisi asetettava rahaston varoja. Rahastoa olisi hallinnoitava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin pohjalta sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteita noudattaen.
Muutosehdotus 28
5 artiklan 2 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||||
Tuen maksamisen ehtona on, että suunnitelmissa vahvistetut toimenpiteitä ja investointeja koskevat välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan. Näiden välitavoitteiden ja tavoitteiden on oltava yhteensopivia unionin ilmastotavoitteiden kanssa, ja niiden on katettava erityisesti seuraavat: |
Tuen maksamisen ehtona on, että suunnitelmissa vahvistetut toimenpiteitä ja investointeja koskevat välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan. Näiden välitavoitteiden ja tavoitteiden on oltava yhteensopivia unionin ilmastotavoitteiden kanssa, ja niiden on katettava erityisesti seuraavat: |
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
|
|
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 29
6 artiklan 2 kohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jäsenvaltiot voivat sisällyttää seuraavien toimenpiteiden ja investointien kustannukset suunnitelmien arvioituihin kokonaiskustannuksiin edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet tai investoinnit hyödyttävät ensisijaisesti haavoittuvia kotitalouksia, haavoittuvia mikroyrityksiä tai haavoittuvia liikenteen käyttäjiä ja niillä on määrä |
Jäsenvaltiot ja alueet voivat sisällyttää seuraavien toimenpiteiden ja investointien kustannukset suunnitelmien arvioituihin kokonaiskustannuksiin edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet tai investoinnit hyödyttävät ensisijaisesti haavoittuvia kotitalouksia, erityisesti pankkipalveluverkoston ulkopuolella olevia kansalaisia ja matalatuloisia kotitalouksia, haavoittuvia mikro - tai pien yrityksiä tai haavoittuvia liikkumisratkaisujen käyttäjiä ja niillä on määrä |
Perustelu
Alueellinen ulottuvuus on keskeinen seikka sosiaalisen ilmastorahaston täytäntöönpanon ja onnistumisen kannalta. Paikallis- ja alueviranomaiset tuntevat parhaiten paikallisten seutujensa ongelmat ja sosioekonomiset olosuhteet ja pystyvät havaitsemaan paremmin haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ja sektorit. Rahaston toimenpitein olisi myös lähestyttävä ja tuettava niitä kansalaisia, joilla on hyvin rajalliset resurssit ja jotka eivät kykene avaamaan tai halua avata pankkitiliä.
Muutosehdotus 30
6 artiklan 2 kohdan d alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Taloudellinen tuki sähköajoneuvon hankkimiseen ei ole soveltuvin ratkaisu haavoittuville kotitalouksille korkeiden ylläpitokustannusten vuoksi. On varmistettava, että toimenpiteet ovat järkeviä ja käytännöllisiä, jotta voidaan puuttua haavoittuvien kansalaisten todellisiin ongelmiin (energiakustannukset).
Muutosehdotus 31
6 artiklan 2 kohdan e alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
|
|
Perustelu
Sääntelyn olisi oltava teknologianeutraalia elinkaarinäkökulmasta katsoen. Jos otetaan huomioon vain suorat pakokaasupäästöt, vaarana on sähköntuotannosta aiheutuvien päästöjen lisääntyminen ja muiden uusiutuvien polttoaineiden sivuuttaminen.
Muutosehdotus 32
6 artiklan 2 kohdan g alakohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||
|
|
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 33
8 artikla
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jäsenvaltiot voivat sisällyttää arvioituihin kokonaiskustannuksiin rahoitustukea muille julkisille tai yksityisille yhteisöille kuin haavoittuville kotitalouksille, haavoittuville mikroyrityksille ja haavoittuville liikenteen käyttäjille, jos kyseiset yhteisöt toteuttavat toimenpiteitä ja investointeja, jotka viime kädessä hyödyttävät haavoittuvia kotitalouksia, haavoittuvia mikroyrityksiä ja haavoittuvia liikenteen käyttäjiä. |
Jäsenvaltiot ja alueet voivat sisällyttää arvioituihin kokonaiskustannuksiin rahoitustukea muille julkisille tai yksityisille yhteisöille kuin haavoittuville kotitalouksille, haavoittuville mikro - ja pien yrityksille ja haavoittuville liikkumisratkaisujen käyttäjille, jos kyseiset yhteisöt toteuttavat toimenpiteitä ja investointeja, jotka viime kädessä hyödyttävät haavoittuvia kotitalouksia, haavoittuvia mikro - ja pien yrityksiä ja haavoittuvia liikkumisratkaisujen käyttäjiä. |
Jäsenvaltioiden on vahvistettava tarvittavat lakisääteiset ja sopimusperusteiset suojatoimet sen varmistamiseksi, että hyöty siirretään kokonaisuudessaan kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille. |
Jäsenvaltioiden on vahvistettava tarvittavat lakisääteiset ja sopimusperusteiset suojatoimet sen varmistamiseksi, että hyöty siirretään kokonaisuudessaan kotitalouksille, mikro - ja pien yrityksille ja liikkumisratkaisujen käyttäjille ja että se on taloudellisesti mahdollista pitkällä aikavälillä . |
Perustelu
Alueellinen ulottuvuus on keskeinen seikka sosiaalisen ilmastorahaston täytäntöönpanon ja onnistumisen kannalta. Sähköajoneuvon hankkimiseen myönnettävä taloudellinen tuki ei ole sopivin ratkaisu heikossa asemassa oleville kotitalouksille. Todellisena ongelmana on löytää keinot hoitaa energialaskut.
Muutosehdotus 34
10 artiklan 2 kohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jäsenvaltiot voivat antaa asetuksella (EU) 2021/1057 perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ja asetuksen (EU) 2021/1058 mukaisten koheesiopolitiikan toimenpideohjelmien hallintoviranomaisten tehtäväksi toteuttaa tästä rahastosta hyötyviä toimenpiteitä ja investointeja , – –. |
Jäsenvaltiot saavat antaa asetuksella (EU) 2021/1057 perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ja asetuksen (EU) 2021/1058 mukaisten koheesiopolitiikan toimenpideohjelmien hallintoviranomaisten tehtäväksi toteuttaa tästä rahastosta hyötyvät toimenpiteet ja investoinnit , – –. |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 35
11 artikla
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Komissio hallinnoi rahastoa suoraan – – asiaankuuluvien sääntöjen – – mukaisesti. |
Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat rahastoa yhteistyön pohjalta noudattaen yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistettuja kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteita sekä – – asiaankuuluvien sääntöjen – – mukaisesti. |
Perustelu
Rahastotoimia olisi hallinnoitava yhteistyön pohjalta sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteita noudattaen.
Muutosehdotus 36
14 artiklan 1 kohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jäsenvaltioiden on osallistuttava vähintään 50 prosenttiin suunnitelmiensa arvioiduista kokonaiskustannuksista. |
Jäsenvaltioiden on osallistuttava vähintään 50 prosenttiin suunnitelmiensa arvioiduista kokonaiskustannuksista yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin pohjalta . |
Perustelu
Itsestään selvä.
Muutosehdotus 37
14 artiklan 2 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||
Jäsenvaltioiden on muun muassa käytettävä direktiivin 2003/87/EY IV a luvun mukaisesta päästöoikeuksiensa huutokaupasta saatuja tuloja kansalliseen osuuteensa suunnitelmiensa arvioiduista kokonaiskustannuksista. |
Jäsenvaltioiden on muun muassa käytettävä direktiivin 2003/87/EY IV a luvun mukaisesta päästöoikeuksiensa huutokaupasta saatuja tuloja kansalliseen osuuteensa suunnitelmiensa arvioiduista kokonaiskustannuksista.
|
Perustelu
On olennaisen tärkeää, että uudella sosiaalisella ilmastorahastolla voitaisiin myös suoraan tukea paikallis- ja alueviranomaisten investointeja paikallisen sosiaalisen asuntokannan kunnostamiseen ja parantamiseen sekä paikallisen julkisen liikenteen kohtuuhintaisuuteen.
Muutosehdotus 38
15 artiklan 1 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Komissio arvioi suunnitelman ja tarvittaessa jäsenvaltion 17 artiklan mukaisesti toimittamien kyseiseen suunnitelmaan tehtyjen muutosten yhdenmukaisuuden tämän asetuksen säännösten kanssa. Komissio toimii kyseistä arviointia tehdessään tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Komissio voi esittää huomautuksia tai pyytää lisätietoja. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt lisätiedot, ja se voi tarvittaessa tarkistaa suunnitelmaa, myös suunnitelman toimittamisen jälkeen. Asianomainen jäsenvaltio ja komissio voivat sopia arvioinnin määräajan pidentämisestä kohtuullisella ajanjaksolla, jos se on tarpeen. |
Komissio arvioi suunnitelman ja tarvittaessa jäsenvaltion 17 artiklan mukaisesti toimittamien kyseiseen suunnitelmaan tehtyjen muutosten yhdenmukaisuuden tämän asetuksen säännösten kanssa. Komissio toimii kyseistä arviointia tehdessään tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Komissio voi esittää huomautuksia tai pyytää lisätietoja. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt lisätiedot, ja se voi tarvittaessa tarkistaa suunnitelmaa, myös suunnitelman toimittamisen jälkeen. Asianomainen jäsenvaltio ja komissio voivat sopia arvioinnin määräajan pidentämisestä kohtuullisella ajanjaksolla, jos se on tarpeen. Jäsenvaltiot arvioivat alueelliset ilmastosuunnitelmat, joita laativat alueet, jotka haluavat pyytää lisämäärärahoja, jotta varmistetaan johdonmukaisuus kansallisen ilmastosuunnitelman kanssa ja vältetään toimenpiteiden päällekkäisyys. |
Perustelu
Alueellinen ulottuvuus on keskeinen seikka sosiaalisen ilmastorahaston täytäntöönpanon ja onnistumisen kannalta. Paikallis- ja alueviranomaiset tuntevat parhaiten paikallisten seutujensa ongelmat ja sosioekonomiset olosuhteet ja pystyvät havaitsemaan paremmin heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja sektorit.
Muutosehdotus 39
15 artiklan 2 kohta
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||||||
Komissio arvioi suunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta seuraavasti: |
Komissio arvioi suunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta seuraavasti: |
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
||||||||
|
|
Perustelu
Arvioinnit ovat keskeisessä asemassa seurattaessa rahaston kehitystä, tehokkuutta ja vaikutuksia. Kuten edellä todettiin, alueellinen ulottuvuus on ratkaisevan tärkeä seikka, jotta kyetään ottamaan huomioon kaikkien haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ja niiden ihmisten erot ja erityispiirteet, joihin päästökauppajärjestelmän muutos vaikuttaa eniten.
Muutosehdotus 40
21 artikla
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot edistävät vastuualueidensa mukaisesti synergioita ja varmistavat toimivan koordinoinnin rahaston ja muiden unionin ohjelmien ja välineiden välillä, mukaan lukien InvestEU-ohjelma, teknisen tuen väline, elpymis- ja palautumistukiväline ja asetuksen (EU) 2021/1060 soveltamisalaan kuuluvat rahastot. Tätä varten ne |
Komissio, asianomaiset jäsenvaltiot ja alueet edistävät vastuualueidensa mukaisesti synergioita ja varmistavat toimivan koordinoinnin rahaston ja muiden unionin ohjelmien ja välineiden välillä, mukaan lukien InvestEU-ohjelma, teknisen tuen väline, elpymis- ja palautumistukiväline ja asetuksen (EU) 2021/1060 soveltamisalaan kuuluvat rahastot. Tätä varten ne |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Perustelu
Arvioinnit ovat keskeisessä asemassa seurattaessa rahaston kehitystä, tehokkuutta ja vaikutuksia. Kuten edellä todettiin, alueellinen ulottuvuus on ratkaisevan tärkeä seikka, jotta kyetään ottamaan huomioon kaikkien haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ja niiden ihmisten erot ja erityispiirteet, joihin päästökauppajärjestelmän muutos vaikuttaa eniten.
Muutosehdotus 41
22 artikla
Komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Jäsenvaltioiden on asetettava tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan d alakohdan i, ii ja iv alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti ajantasaisina saataville yhdellä verkkosivustolla avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jotta tietoja voidaan lajitella, etsiä, poimia, vertailla ja käyttää uudelleen. Tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan d alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa julkaista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai jos maksettu suora tulotuki on pienempi kuin 15 000 euroa. |
Jäsenvaltioiden ja alueiden on asetettava tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan d alakohdan i, ii ja iv alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti ajantasaisina saataville yhdellä verkkosivustolla avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jotta tietoja voidaan lajitella, etsiä, poimia, vertailla ja käyttää uudelleen. Tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan d alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa julkaista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai jos maksettu suora tulotuki on pienempi kuin 15 000 euroa. |
Perustelu
Alueellinen ulottuvuus on keskeinen seikka sosiaalisen ilmastorahaston täytäntöönpanon ja onnistumisen kannalta. Paikallis- ja alueviranomaiset tuntevat parhaiten paikallisten seutujensa ongelmat ja sosioekonomiset olosuhteet ja pystyvät havaitsemaan paremmin heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ja sektorit.
Muutosehdotus 42
23 artiklan 1 kohta
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
||||
Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on raportoitava komissiolle joka toinen vuosi suunnitelmansa täytäntöönpanosta osana asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan ja 28 artiklan mukaista yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa koskevaa edistymiskertomustaan. Asianomaisten jäsenvaltioiden on sisällytettävä edistymiskertomukseensa |
Kunkin asianomaisen jäsenvaltion ja alueen on raportoitava komissiolle joka toinen vuosi suunnitelmansa täytäntöönpanosta osana asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan ja 28 artiklan mukaista yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa koskevaa edistymiskertomustaan. Asianomaisten jäsenvaltioiden on sisällytettävä edistymiskertomukseensa |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
Perustelu
Arvioinnit ovat keskeisessä asemassa seurattaessa rahaston kehitystä, tehokkuutta ja vaikutuksia. Kuten edellä todettiin, alueellinen ulottuvuus on ratkaisevan tärkeä seikka, jotta kyetään ottamaan huomioon kaikkien haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ja niiden ihmisten erot ja erityispiirteet, joihin päästökauppajärjestelmän muutos vaikuttaa eniten.
Ehdotus neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan unionin kehyksen uudistamisesta (uudelleenlaadittu)
COM(2021) 563 final
Muutosehdotus 43
Johdanto-osan 28 kappale
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Kohdennetut verotason alennukset voivat osoittautua tarpeellisiksi energiaverojen sosiaalisiin vaikutuksiin puuttumiseksi. Verovapautus voi osoittautua väliaikaisesti tarpeelliseksi heikossa asemassa olevien kotitalouksien tukemiseksi. |
Kohdennetut verotason alennukset voivat osoittautua tarpeellisiksi energiaverojen sosiaalisiin vaikutuksiin puuttumiseksi. Verovapautus voi osoittautua väliaikaisesti tarpeelliseksi heikossa asemassa olevien kotitalouksien , heikossa asemassa olevien mikro- ja pienyritysten ja heikossa asemassa olevien liikkumisratkaisujen käyttäjien tukemiseksi myös maaseutu-, vuoristo-, syrjäseutu- ja saarialueilla . |
Perustelu
Mukautetaan tekstiä sosiaalista ilmastorahastoa koskevaan ehdotukseen nähden, koska energiaverotusta voidaan käyttää täydentämään suunniteltuja sosiaalisia toimenpiteitä.
Muutosehdotus 44
17 artikla
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
Sovellettaessa c alakohtaa heikossa asemassa olevien kotitalouksien käyttämät energiatuotteet ja sähkö voidaan vapauttaa verosta enintään kymmenen vuoden ajan tämän direktiivin voimaantulosta . Tässä kohdassa ilmaisulla ”heikossa asemassa olevat kotitaloudet” tarkoitetaan kotitalouksia, joihin tällä direktiivillä on merkittävät vaikutukset, mikä tässä direktiivissä tarkoittaa sitä, että ne ovat köyhyysriskirajan alapuolella eli niiden tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisista ekvivalenteista käytettävissä olevista mediaanituloista; |
Sovellettaessa c alakohtaa voidaan valtakunnallisella tai alueellisella tasolla heikossa asemassa oleviksi tunnustettujen kotitalouksien käyttämät energiatuotteet ja sähkö vapauttaa verosta. Tässä kohdassa ilmaisulla ”heikossa asemassa olevat kotitaloudet” tarkoitetaan kotitalouksia, joihin tällä direktiivillä on merkittävät vaikutukset, mikä tässä direktiivissä tarkoittaa sitä, että ne ovat köyhyysriskirajan alapuolella eli niiden tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisista ekvivalenteista käytettävissä olevista mediaanituloista eikä niiden kulutus ylitä kyseiselle alueelle ominaista kohtuulliseen toimeentuloon tarvittavaa minimitasoa . ”Heikossa asemassa olevilla kotitalouksilla” tarkoitetaan myös energiaköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia tai kotitalouksia, mukaan lukien alemman keskitulotason kotitaloudet, joihin kohdistuu merkittävästi rakennusten ja liikenteen sisällyttämisestä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan aiheutuvia hintavaikutuksia ; |
Perustelu
Poikkeukselle ei pitäisi asettaa enimmäisaikaa, jos kotitalous on edelleen heikossa asemassa. ”Heikossa asemassa olevan kotitalouden” määritelmä mukautetaan sosiaaliseen ilmastorahastoon liittyvään vastaavaan määritelmään.
Muutosehdotus 45
31 artikla
Euroopan komission ehdotus |
AK:n muutosehdotus |
– –. Kertomuksessa on otettava huomioon sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat, vähimmäisverotasojen todellinen arvo ja asiaankuuluvat perustamissopimuksen laajemmat tavoitteet. |
– –. Kertomuksessa on otettava huomioon sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta, ympäristö- sekä alueelliset, paikalliset ja sosiaaliset näkökohdat, vähimmäisverotasojen todellinen arvo ja asiaankuuluvat perustamissopimuksen laajemmat tavoitteet. |
Perustelu
Arviointia tulee tehdä myös alueellisesta näkökulmasta.
II. POLIITTISET SUOSITUKSET
EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)
1. |
suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta keinona tasapainottaa uhanalaisimpiin ryhmiin, alueisiin ja paikkakuntiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ja varmistaa sosiaalisesti kestävä siirtymä. Komitea korostaa, etteivät ilmasto- ja energiapolitiikka eivätkä hiilimarkkinat saa vaikuttaa heikossa asemassa oleviin kotitalouksiin eikä mikro- ja pienyrityksiin tai liikkumisratkaisujen käyttäjiin myöskään maaseudulla ja syrjäseuduilla, koska energiaköyhyydestä ja liikkumiseen liittyvästä köyhyydestä kärsivien osuus on kasvanut huikeasti kesästä 2021 jatkuvasti kohoavien energiahintojen vuoksi. |
2. |
korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat erittäin tärkeitä toimijoita energia- ja ilmastoalalla, koska ne tuntevat parhaiten alueiden ja paikkakuntien erityispiirteet sekä sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet, joissa näitä toimintapolitiikkoja toteutetaan, ja niillä on myös toimivaltaa asiassa ja ne voivat omaksua asianmukaisimman lähestymistavan niiden tehokkuuden lisäämiseksi. |
3. |
kehottaa keskittymään suunnitelmien arvioinnissa ja hyväksymisessä sen varmistamiseen, että kaavaillut toimenpiteet sovitetaan kohdennetusti ja että ehdotuksessa määriteltyjä ryhmiä tuetaan näin ollen tehokkaasti. Sosiaalisen ilmastorahaston määrärahat ovat rajalliset, joten on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että se tukee heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia, mikro- ja pienyrityksiä ja liikkumisratkaisujen käyttäjiä myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla. |
4. |
katsoo, että kaikkien yrityksiin ja kotitalouksiin vaikuttavien toimintapolitiikkojen olisi perustuttava näyttöön, ja tässä suhteessa komission, Eurostatin ja paikallis- ja alueviranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä luotettavien tiedonhallinta- ja tiedonkeruurakenteiden luomiseksi siten, että kaikki poliittiset päättäjät ja sidosryhmät voivat vapaasti hyödyntää niitä. |
5. |
korostaa, että strateginen riippumattomuus on ratkaisevan tärkeää Euroopan energiahuollon kannalta. Komitea painottaa, ettei riitä, että katkaistaan asteittain riippuvuus vain Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista, vaan katsoo, että RePowerEU-suunnitelma tarjoaa keinon nopeuttaa siirtymistä puhtaaseen energiaan ja vähentää EU:n riippuvuutta energian ja raaka-aineiden tuonnista ja siten pienentää tuonnista aiheutuvia poliittisia, taloudellisia ja turvallisuusriskejä. Tämä tarkoittaa, että on ensisijaisen tärkeää toteuttaa samanaikaisesti valtavia investointeja ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla vauhditetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, parannetaan energiatehokkuutta ja edistetään kiertotaloutta ja puhtaan sähkön ja vedyn käyttöä, sekä tehdä vaihtoehtoisia, kestävyysperiaatteiden mukaisia polttoaineita koskevaa tutkimusta. |
6. |
pitää tärkeänä, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus vähentää energiaköyhyyttä ja liikkumiseen liittyvää köyhyyttä useiden erilaisten välineiden avulla. Yksi näistä on järjestelmä, jossa lämmitys sisältyy vuokraan eli kiinteistön omistaja on vastuussa hyväksyttävän tasoisesta sisälämpötilasta, jolloin hänellä on selkeä kannustin parantaa energiatehokkuutta. Tämä asia on tällä hetkellä ristiriidassa energiatehokkuusdirektiivin kustannustehokkuutta koskevan komission tulkinnan kanssa. Komission tarkoituksenahan on ohjata yksilölliseen lämmönkulutuksen mittaamiseen ja veloittamiseen. |
7. |
kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen ja kuulemaan asianomaisia toimijoita, jotta voidaan määritellä selkeästi kotitalouden vähimmäisenergiantarve kohtuullisen elintason saavuttamiseksi luotettavien tietojen ja aikasarjojen perusteella ottaen huomioon alueelliset erot ja samanaikaisesti kyseisen uuden käsitteen pohjalta. |
8. |
panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö”, jossa tämä rohkaisee jäsenvaltioita käyttämään ”välineistössä” määriteltyjä toimenpiteitä. Komitea pitää myös Euroopan komission ehdotusta neuvoston suositukseksi oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen tervetulleena ja kehottaa kansallisia viranomaisia ottamaan nämä toimenpiteet kiireellisesti huomioon ja esittämään näkemyksensä oikeudenmukaisen siirtymän varmistamisesta niin, ettei ketään unohdeta, samalla kun paikallis- ja alueviranomaiset osallistetaan niiden täytäntöönpanoon ja alueellisten ja paikallisten erojen tarkkailuun. |
9. |
muistuttaa, että kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus on osoittautunut hyödylliseksi energiatehokkuus- ja ilmastokysymysten edistämisessä, joten uudelleenlaaditussa energiaverodirektiivissä ja uudessa sosiaalisessa ilmastorahastossa (jäljempänä ”uusi rahasto”) olisi hyödynnettävä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen osapuolten näkemyksiä ja asiantuntemusta sekä nopeutettuja toimia, jotka sisältyvät kestävyysperiaatteiden mukaisiin energiankäytön toimintasuunnitelmiin (Sustainable Energy and Action Plans, SEAPs) paikallis- tai aluetasolla. |
10. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio liittää energiaverodirektiivin tarkistamista koskevaan ehdotukseen toissijaisuusperiaatteen toteutumisen arviointitaulukon, mutta pitää valitettavana, että se ei kuulu sosiaalista ilmastorahastoa koskevan ehdotuksen piiriin. Perustelut ehdotusten eurooppalaisesta lisäarvosta ja EU:n toimivaltaan liikenteen, ilmastonmuutoksen, ympäristön ja sisämarkkinoiden alalla nojaavien toimenpiteiden käyttöönotolle ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia. |
11. |
korostaa, että kaikkialla Euroopassa on alueita, missä kaukolämmitys ja -jäähdytys voisi olla luotettavampi, tehokkaampi ja hinnaltaan huokeampi ratkaisu kansalaisille, joten uusi rahasto olisi yhdenmukaistettava muiden ERI-rahastojen kanssa, jotta voidaan tarjota riittävästi tukea kerrostalo- ja muiden asuntojen kunnostamiskustannuksiin, jotta ne voivat liittyä uusiin järjestelmiin. |
12. |
katsoo, että sähköntuotannon tulevaisuus on aiempaa hajautetumpi ja että tässä yhteydessä kotitaloudet ja yritykset, jotka ovat valmiita osallistumaan aurinkosähkön tai tuulienergian käyttöönottoon, tarvitsevat enemmän räätälöityä tukea hajautettuihin älykkäisiin verkkoihin ja tarpeettoman byrokratian poistamiseksi. Tämä käsittää myös erityisen tuen myöntämisen uusiutuvan energian yhteisöille sosiaalisen ilmastorahaston varoista. |
13. |
panee merkille, että jäsenvaltioissa on useita ERI-rahastoihin nojautuvia tukijärjestelmiä, joissa suositaan kotitalouksien ja yrityksien hyväksi kohdistettuja energiatehokkuustoimenpiteitä, minkä vuoksi voisi olla hyödyllistä kehittää selkeitä ohjeita ja suunnittelutukea energiaköyhyyden ja liikkumiseen liittyvän köyhyyden uhkaamille heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille ja mikro- ja pienyrityksille, jotta voidaan poistaa kaikenlainen riski siitä, että tukea eniten tarvitsevat jätetään sen ulkopuolelle. |
14. |
suosittelee, että jäsenvaltiot, alueet ja kunnat ajantasaistavat kaupunki- ja maankäyttösuunnitelmia sekä rakennuslupiin liittyviä käytäntöjä, jotta voidaan alentaa veroja ja kustannuksia ja välttää kotitalouksien ja yritysten energiatehokkuusinvestointeihin liittyvää byrokratiaa. |
Sosiaalista ilmastorahastoa koskeva säädösehdotus
15. |
suhtautuu myönteisesti ehdotukseen sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta, sillä se on osoitus solidaarisuudesta ja sitoutumisesta oikeudenmukaiseen ja sosiaalisesti tasavertaiseen siirtymään, koska se on keskeinen väline niiden kansalaisten tukemiseksi, joihin siirtyminen ilmastoneutraaliuteen vaikuttaa eniten, ja vastaus komitean kehotukseen parantaa EU:n päästökauppajärjestelmän eheyttä ja toimintaa ja samalla tukea heikossa asemassa olevia alueita ja ryhmiä. |
16. |
edellyttää, että paikallis- ja alueviranomaisten suoraan hallinnoitavana on vähintään 35 prosenttia sosiaalisen ilmastorahaston määrärahoista, sillä ne pystyvät kartoittamaan tarkemmin heikkoustekijöitä ja ovat vastuussa sellaisten suunnitelmissa määriteltyjen toimenpiteiden menestyksekkäästä, tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta, joilla kyetään puuttumaan ja toden teolla vastaamaan alemman tulotason ryhmien, myös köyhyyden vaarassa elävien, tarpeisiin. |
17. |
pitää valitettavana, että ennen sosiaalisen ilmastorahaston perustamista koskevan ehdotuksen esittämistä ei tehty konkreettista ja nimenomaista vaikutustenarviointia. Mainitunlainen arviointi olisi mahdollistanut rahaston mekanismin, toiminnan, hallinnan ja toimenpiteiden jakaumavaikutusten tarkan tutkinnan, jossa olisi keskitytty heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille koituviin seurauksiin ja hyötyihin paikallis- ja aluetasolla. Sen avulla olisi ollut mahdollista määrittää paremmin taloudellisesti heikoimmat kotitaloudet, jotta voitaisiin kanavoida tuki asianmukaisesti niille, jotka tarvitsevat sitä eniten. |
18. |
suosittaa, että AK pääsee paikallis- ja alueyhteisöjä edustavana elimenä myötävaikuttamaan ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon, mikä tarjoaa lisämahdollisuuden luoda yhteydet paikallis- ja aluetason kanssa jäsenvaltioiden valtakunnallisia puitteita laajemmin. |
19. |
kehottaa tunnustamaan paikallis- ja alueviranomaisten roolin kansallisten sosiaalisten ilmastosuunnitelmien keskeisinä osapuolina, sillä ne ovat kansalaisia lähimpänä oleva hallintotaso ja voivat tarjota paljon kentällä kertynyttä tietämystä ja asiantuntemusta. Samalla on varmistettava, ettei sosiaalisten ilmastosuunnitelmien laatiminen aiheuta paikallis- ja alueviranomaisille hallinnollista lisätaakkaa. Komitea katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus laatia alueellisia sosiaalisia ilmastosuunnitelmia valtakunnallisella tasolla laadittujen rinnalle kumppanuusperiaatteen, monitasoisen hallinnon periaatteen sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti. |
20. |
toteaa, että yksi asuntokannan energiatehokkaaksi kunnostamisen rasitteista on energiatehokkuutta koskevan tietämyksen puute ja markkinoilla jo saatavilla olevien uusimpien ratkaisujen puutteellinen hyödyntäminen. Tämän ongelman ratkaisemiseksi AK ehdottaa, että näihin toimenpiteisiin myönnetään rahoitusta myös kyseessä olevasta uudesta rahastosta. |
21. |
korostaa, että energian hinnat ja yleinen ostovoima korreloivat varsin heikosti toistensa kanssa, ja vaikka BKT:n tai BKTL:n käyttö ostovoimastandardin yleisenä indikaattorina soveltuu yleisen koheesiopolitiikan kehykseen energiankulutuksen osalta, kehottaa komissiota yksilöimään indikaattorin, joka on yhtä luotettava kuin BKT ja BKTL mutta joka kuvastaa paremmin energiankulutukseen liittyvää kotitalouksien ja yritysten käyttäytymistä Euroopassa ja joka tarjoaa jäsenvaltioille enemmän joustavuutta tilastollisten poikkeamien tasoittamisessa EU-varoja osoitettaessa. |
22. |
korostaa, että vaikka sosiaalisen ilmastorahaston tavoite on askel oikeaan suuntaan oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttamiseksi, olisi kehitettävä lisää taloudellisia toimia. Sosiaalinen ilmastorahasto ei itsessään riitä korjaamaan ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden ei-toivottuja sosiaalisia vaikutuksia ja taloudellisia puutteita. Komitea esittää, että ETS II -päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot olisi osittain kohdennettava sosiaaliseen ilmastorahastoon ja toimenpiteisiin, joilla pyritään varmistamaan, ettei kukaan joudu kärsimään ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen liittyvistä haitoista. Komitea ehdottaa, että jos hiilen hinta johtaa odotettua suurempiin tuloihin, sosiaalisen ilmastorahaston määrärahoja korotetaan vastaavasti. AK katsoo, että olisi otettava käyttöön useampia taloudellisen tuen muotoja, joissa voidaan ottaa huomioon alueiden ja paikkakuntien, väestön, toimialojen, kaupunkien, kuntien ja alueiden erityispiirteet. Komitea toteaa, että samalla kun pyritään tukemaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, on kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteiden ja tuen asianmukaisuuteen asunnottomille, naisille, varoja vailla oleville kansalaisille, nuorille sekä taloudellisesti muita heikommassa asemassa oleville yhteisöille. |
23. |
kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa pidättäytymään minkäänlaisesta moottoriajoneuvojen yksityiskäytön edistämisestä uuden rahaston varoin ja tukemaan sen sijaan kestäviä päästöttömiä ja vähäpäästöisiä (sähkö-, hybridi- tai vetykäyttöisiä) liikkumisratkaisuja ja integroituja liikennepalveluita. |
Energiaverodirektiivin tarkistaminen
24. |
on tyytyväinen direktiiviehdotuksen tavoitteeseen mukauttaa energiavero todelliseen energiasisältöön ja ympäristötehokkuuteen ja siten tarjota kannustimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja edistää EU:n uusien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämä ei käy ilmi direktiivin nykyisestä muodosta, kuten myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut (11). |
25. |
pitää valitettavana, ettei sosiaalista ilmastorahastoa koskevaan ehdotukseen sisälly erityistä toissijaisuusperiaatteen toteutumisen arviointitaulukkoa, mutta pitää myönteisenä, että lainsäädäntöehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklan 1 kohdan d alakohtaan, 192 artiklan 1 kohtaan ja 194 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, joissa viitataan liikenteeseen, ilmastonmuutokseen ja energiakeskeisyyteen, ja katsoo, että ehdotuksessa esitetään selkeästi sen eurooppalainen lisäarvo ja että se on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. |
26. |
suhtautuu myönteisesti siihen, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus auttaa heikossa asemassa olevia ryhmiä ja suojella kotitalouksia energiaköyhyyden uhalta ja torjua energiaveron mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. |
27. |
suhtautuu myönteisesti energiaverodirektiivin tarkistamiseen siten, että sen sisältöä mukautetaan ja sovitetaan ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun lisäämisen tarpeeseen, samalla kun sillä kyetään tukemaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kehittämistä ja laajentamista ja säilyttämään sisämarkkinoiden moitteeton toiminta mukauttamalla energiatuotteiden ja sähkön verotus EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan. |
28. |
ehdottaa, että analysoidaan alueellisia ja paikallisia malleja jäsenvaltioittain alueiden tasolla, jotta voidaan sallia alueelliset tai jopa paikalliset poikkeukset tai verotason alennukset tai muunlainen kompensaatio erityisolosuhteissa, kuten köyhyysriskin uhatessa, niille kotitalouksille ja yrityksille, joihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin. |
29. |
huomauttaa, että Euroopassa on alueita, missä polttopuuta käytetään lämmitykseen ja ruoanlaittoon, mikä on selvä osoitus energiaköyhyydestä. Komitea toteaa, että tällaisissa olosuhteissa niin energiaverodirektiivin uudelleenlaatiminen kuin uusi Euroopan päästökauppajärjestelmä tulevat vaikuttamaan kyseisiin kuluttajiin. Näin ollen se suosittaa lisäohjelmien perustamista polttoaineiden vaihtamisen tukemiseksi siirryttäessä puun poltosta päästöttömiin ja energiatehokkaisiin lähteisiin. |
Bryssel 27. huhtikuuta 2022.
Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja
Apostolos TZITZIKOSTAS
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(2) Tiedot vuodelta 2018. Eurostat, SILC [ilc_mdes01].
(3) Tiedot vuodelta 2018. Eurostat, SILC [ilc_mdes01].
(4) Eurooppa-neuvosto hyväksynyt 24 ja 25 päivänä kesäkuuta 2021.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).
(9) EUVL L 357, 27.10.2020, s. 35.
(10) EUVL L 357, 27.10.2020, s. 35.
(11) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen katsaus 01/2022: Energiaverotus, hiilen hinnoittelu ja energiatuet.