Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52021AE6507

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/760 muuttamisesta hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten soveltamisalan, salkun koostumusta ja hajauttamista koskevien vaatimusten, rahan lainaksi ottamisen ja muiden rahaston sääntöjen sekä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupia, sijoituspolitiikkaa ja toimintaedellytyksiä koskevien vaatimusten osalta” (COM(2021) 722 final – 2021/0377 (COD))

    EESC 2021/06507

    EUVL C 290, 29.7.2022, p. 64–67 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    29.7.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 290/64


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/760 muuttamisesta hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten soveltamisalan, salkun koostumusta ja hajauttamista koskevien vaatimusten, rahan lainaksi ottamisen ja muiden rahaston sääntöjen sekä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupia, sijoituspolitiikkaa ja toimintaedellytyksiä koskevien vaatimusten osalta”

    (COM(2021) 722 final – 2021/0377 (COD))

    (2022/C 290/11)

    Esittelijä:

    Pierre BOLLON

    Lausuntopyyntö

    Euroopan parlamentti, 14.2.2022

    Euroopan unionin neuvosto, 22.3.2022

    Oikeusperusta

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla

    Vastaava jaosto

    talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus

    Hyväksyminen jaostossa

    3.3.2022

    Hyväksyminen täysistunnossa

    23.3.2022

    Täysistunnon nro

    568

    Äänestystulos

    (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

    111/1/0

    1.   Päätelmät ja suositukset

    1.1

    ETSK kannattaa lämpimästi eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoja (ELTIF-rahastot) koskevan asetuksen ehdotettua tasapainoista tarkistusta, sillä edellinen järjestely ei ole johtanut haluttuihin kannatettaviin tavoitteisiin. Varojen ja säästöjen kohdentaminen uudelleen pitkäaikaissijoituksiin on erityisen tarpeellista, jotta covid-pandemian jälkeinen elpyminen olisi sosiaalisesti osallistava ja digitaalinen siirtymä ja ilmastosiirtymä voisivat onnistua. Tästä syystä ELTIF-asetuksen perinpohjainen tarkistaminen onkin välttämätöntä. ETSK toivoo, että hyväksymisprosessi ei johda sellaisten uusien sääntelyvaatimusten asettamiseen, jotka jarruttaisivat kehitystä kohti komission perustellusti ehdottamaa yksinkertaistamispyrkimystä.

    1.2

    ”ELTIF 2” on oikea-aikainen ja tärkeä ehdotus, joka voi vauhdittaa merkittävästi talouskasvua ja työpaikkojen luomista EU:hun. ELTIF-rahastot ovat pitkäaikaisia rahastoja, joilla on ”eurooppalainen lupa”. Niillä on oltava merkittävä rooli ilmastosiirtymän ja digitaalisen siirtymän rahoittamisessa, liikenneinfrastruktuurin ja sosiaalisen infrastruktuurin rakentamisessa, asuntohankkeiden rahoittamisessa sekä tietenkin pienten ja keskisuurten eurooppalaisten yritysten – erityisesti innovatiivisten yritysten ja startup-yritysten – rahoittamisessa.

    1.3

    Valitettavasti tässä vaiheessa ei ole saatavilla riittävän tarkkaa arviota siitä, kuinka suuri pitkäaikaisrahoituksen tarve kaiken kaikkiaan on. Paremman arvion saamiseksi on vielä tehtävä työtä Euroopan tasolla, mutta rahoitustarve on epäilemättä suuri, useita biljoonia euroja.

    1.4

    ETSK korostaa ennen kaikkea, että on tärkeää rahoittaa välttämätöntä siirtymää kohti huomattavasti vähemmän hiili-intensiivistä (ja lopulta hiilineutraalia) Euroopan taloutta, ja pitää tärkeänä eurooppalaista ”kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategiaa”. Lisäksi on tarpeen parantaa taloudellisten sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tietojen saatavuutta erityisesti eurooppalaisten keskitettyjen palvelupisteiden (ESAP) kautta sekä varmistamalla tietojen toimittajiin kohdistuva tarpeellinen sääntely ja valvonta.

    1.5

    Euroopan komission ELTIF 2 -ehdotus sisältää kohdennettuja parannuksia hyväksyttäviin sijoituksiin. Näin laajennetaan ELTIF-rahastojen sijoitustoimintaa ja tuetaan talouskasvua ja kilpailukykyä. Näin rahastot voivat myös kattaa laajemman maantieteellisen sijoitustoiminta-alueen Euroopassa.

    1.6

    ETSK kannattaa sellaisten aiempien esteiden purkamista, jotka ovat vaikeuttaneet yksityissijoittajien pääsyä ELTIF-rahastoihin ja joiden vuoksi nämä eivät tällä hetkellä voi hyötyä pitkäaikaissijoitusten tuotosta. ELTIF-rahastot täydentäisivät näin siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (UCITS) tämänhetkistä menestystä. Kyse on tärkeästä kehityksestä, etenkin siksi, että sijoittajansuojaa on vahvistettu luomalla kiinteä yhteys rahoitusmarkkinadirektiivissä (MiFID II) tarkoitettuihin pakollisiin ”soveltuvuuden arviointeihin” ja selkiyttämällä eturistiriitasääntöjä. ETSK toistaa myös lukuisat aiemmat kehotuksensa kehittää sijoittajakoulutusta kaikkialla Euroopassa.

    1.7

    ETSK suhtautuisi avoimesti (suljettujen ELTIF-rahastojen rinnalla) ”osittain avoimiin” ELTIF-rahastoihin: ne voisivat olla laaja-alaisia ja hajautettuja, ja niissä voitaisiin sallia lunastukset (ja merkitsemiset) tietyn ilmoitusajan jälkeen jo ennen määräaikaa, edellyttäen tietenkin että tällainen mahdollisuus on selkeästi ilmoitettu asiakkaille annetussa asiakirja-aineistossa ja että kansallinen toimivaltainen viranomainen valvoo tätä. Jotta nämä ELTIF-rahastot olisivat ”likvidimpiä”, niissä pitäisi myös voida sijoittaa enimmillään 50 prosenttia (ja mahdollisesti enemmänkin) UCITS-sääntöjen mukaisiin hajautettuihin omaisuuseriin. Muihin rahastoihin kohdistuvien investointien sallitun tason nostaminen auttaisi myös huomattavasti.

    1.8

    Koska ELTIF-rahastojen täytyy noudattaa tiukasti EU:n asetuksessa vahvistettuja sääntöjä, hyödyllinen täydentävä toimi olisi se, että Euroopan komissio arvioisi, olisiko mahdollista ja hyödyllistä antaa niille lupa käyttää ”.eu”-muotoista ISIN-tunnusta (International Securities Identification Number), mikä parantaisi rahastojen saavutettavuutta ja tunnettuutta yli rajojen. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) keskeinen rooli teknisten sääntelystandardien hyväksymisessä, valvonnan lähentämisessä ja valvontatyön koordinoimisessa aktiivisten kansallisten sääntelyviranomaisten rinnalla on tervetullut.

    1.9

    On tärkeää helpottaa ELTIF-rahastojen hyväksymistä säästötileihin, sijoitusrahastoon sidottuihin henkivakuutussopimuksiin, työntekijöiden talletusrahastoihin ja tietenkin eläkejärjestelyihin, jollainen on esimerkiksi yleiseurooppalainen eläketuote. Tämänhetkiseen Solvenssi II -direktiivin uudelleenlaadintaehdotukseen ja ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin tarkistukseen voitaisiinkin vastaavasti sisällyttää vakuutus- ja eläkeyrityksille suunnattu kannustin sijoittaa ELTIF-rahastoihin.

    1.10

    Olisi myös erittäin tärkeää, että ELTIF-rahastoihin investoivat eurooppalaiset sijoittajat voivat hyötyä asuinvaltionsa myöntämästä ”parhaasta mahdollisesta verokohtelusta” säästöjensä osalta. Pitkäaikaissijoittajien olisi kaikkialla Euroopassa voitava hyötyä vakaista ja kannustavista verosäännöistä.

    2.   Komission ehdotuksen pääsisältö

    2.1

    Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeva ELTIF-asetus on eurooppalainen kehys vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille, jotka investoivat pitkäaikaisiin sijoituksiin, kuten sosiaalisiin ja liikenteen alan infrastruktuurihankkeisiin, kiinteistöihin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset). Eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetussa asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat niiden toimilupia, sijoituspolitiikkaa, toimintaedellytyksiä ja markkinointia.

    2.2

    ELTIF-rahastojen sääntelykehyksen tarkoituksena on helpottaa ammattimaisten ja yksityissijoittajien pitkäaikaissijoituksia tämäntyyppisiin omaisuuseriin ja tarjota reaalitaloudelle vaihtoehtoinen, pankkien ulkopuolinen rahoituslähde.

    2.3

    Uudelleentarkastelun tavoitteena on lisätä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen käyttöönottoa kaikkialla Euroopan talouden ja sijoittajien hyödyksi. Tämä puolestaan tukisi pääomamarkkinaunionin jatkuvaa kehittämistä, jolla myös pyritään helpottamaan EU:n yritysten mahdollisuuksia saada vakaampaa, kestävämpää ja monimuotoisempaa pitkän aikavälin rahoitusta.

    2.4

    Sen jälkeen, kun alkuperäinen eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeva oikeudellinen kehys hyväksyttiin huhtikuussa 2015, toimilupa on myönnetty vain 67 eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle (helmikuuhun 2022 mennessä), joiden hoidettavana on suhteellisen pieni määrä nettovaroja (arviolta noin 2,4 miljardia euroa vuonna 2021). Tällaisten toimiluvan saaneiden eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen kotipaikka löytyy vain neljästä jäsenvaltiosta (Luxemburg, Ranska, Italia ja Espanja), ja muissa jäsenvaltioissa ei ole kotimaisia eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja.

    2.5

    Vaikka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on edelleen suhteellisen uusi rakenteellinen kehys, saatavilla olevat markkinatiedot osoittavat, että markkinoiden kehitys ei ole kiihtynyt odotetulla tavalla.

    2.6

    Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan oikeudellisen kehyksen toimivuuden arvioinnin ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen etuja heikentävät rajoittavat rahastosäännöt ja yksityissijoittajien markkinoille pääsyn esteet, joiden yhteisvaikutus heikentää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston oikeudellisen kehyksen hyödyllisyyttä, tehokkuutta ja houkuttelevuutta varainhoitajien ja sijoittajien kannalta. Nämä rajoitteet ovat keskeisiä syitä siihen, etteivät ELTIF-rahastot pysty laajentamaan toimintaansa merkittävästi ja hyödyntämään koko potentiaaliaan investointien kanavoimiseksi reaalitalouteen.

    2.7

    Tätä taustaa vasten eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan sääntelykehyksen uudelleentarkastelulla pyritään nopeuttamaan eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hyväksyntää ja lisäämään niiden houkuttelevuutta tekemällä rahaston sääntöihin täsmällisesti kohdennettuja muutoksia. Näihin kuuluvat erityisesti hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten valikoiman laajentaminen, joustavammat rahastosäännöt, joilla mahdollistetaan myös rahasto-osuusrahastostrategiat, ja sellaisten perusteettomien esteiden vähentäminen, joita yksityissijoittajat kohtaavat pääsyssä ELTIF-rahastoihin. Tämä koskee erityisesti 10 000 euron alun perin sijoitettuja varoja koskevaa vähimmäisvaatimusta ja 10 prosentin enimmäiskynnysrajoitusta sellaisten yksityissijoittajien osalta, joiden rahoitussalkun arvo on pienempi kuin 500 000 euroa.

    2.8

    Lisäksi ehdotuksella pyritään tekemään eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston rakenteesta houkuttelevampi keventämällä tiettyjä rahastoja koskevista säännöistä yksinomaan ammattimaisille sijoittajille jaoteltujen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osalta. Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan oikeudellisen kehyksen uudelleentarkastelussa otetaan myös käyttöön vapaaehtoinen likviditeetti-ikkunamekanismi, jolla tarjotaan lisälikviditeettiä eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoittajille ja uusille sijoittajille ilman, että vaaditaan nostoa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen pääomasta. Ehdotuksella pyritään myös varmistamaan, että käytössä on asianmukaiset sijoittajansuojaa palvelevat suojakeinot.

    3.   Yleistä

    3.1

    ETSK kannattaa lämpimästi ELTIF-asetuksen ehdotettua tasapainoista tarkistusta, sillä edellinen järjestely ei ole johtanut haluttuihin kannatettaviin tavoitteisiin. Tämä puoltava arvio esitettiin jo pääomamarkkinaunionia koskevassa ETSK:n lausunnossa (1), jossa sitä pidettiin pääomamarkkinaunionia koskevan uuden toimintasuunnitelman kulmakivenä.

    3.2

    Euroopan pääomamarkkinoiden tehokkuuden ja turvallisuuden parantamisen lisäksi varojen ja säästöjen kohdentaminen uudelleen pitkäaikaissijoituksiin on erityisen tarpeellista, jotta covid-pandemian jälkeinen elpyminen olisi sosiaalisesti osallistavaa ja digitaalinen siirtymä ja ilmastosiirtymä voisivat onnistua. Tästä syystä ELTIF-asetuksen perinpohjainen tarkistaminen onkin välttämätöntä. ETSK toivoo, että hyväksymisprosessi ei johda sellaisten uusien sääntelyvaatimusten asettamiseen, jotka jarruttaisivat kehitystä kohti komission perustellusti ehdottamaa yksinkertaistamispyrkimystä.

    3.3

    ELTIF-rahastot ovat pitkäaikaisrahastoja, joita voidaan markkinoida ja merkitä rajatylittävästi kaikkialla unionissa, sillä niillä on eurooppalainen ”lupa”. Ne voivat olla merkittävässä asemassa infrastruktuurin (kuten liikenne- ja energiainfrastruktuurin) rakentamisessa, asuntojen kunnostamisessa, tutkimus- ja kehitystyön rahoittamisessa sekä tietenkin pienten ja keskisuurten eurooppalaisten yritysten ja startup-yritysten rahoittamisessa (investointeja, joissa ei yleensä voida hyödyntää rahoitusmarkkinoille listautumisesta saatavaa likviditeettiä). Näin ne edistävät työpaikkojen luomista.

    3.4

    ETSK korostaa ennen kaikkea myös, että on tärkeää rahoittaa välttämätöntä siirtymää kohti osallistavaa ja huomattavasti vähemmän hiili-intensiivistä (ja lopulta hiilineutraalia) Euroopan taloutta, ja pitää tärkeänä eurooppalaista ”kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategiaa” ja erityisesti ehdotettua yritysten kestävyysraportointia koskevaa direktiiviä ja suunniteltua sosiaalista ”luokitusjärjestelmää”. Lisäksi on tarpeen parantaa taloudellisten sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tietojen saatavuutta erityisesti eurooppalaisten keskitettyjen palvelupisteiden (ESAP) kautta sekä varmistamalla tietojen toimittajiin kohdistuva tarpeellinen sääntely ja valvonta. Ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapamerkintöjä koskevaa työtä on myös vauhditettava, jotta ELTIF-rahastoihin sijoittajat saavat tarvittavaa opastusta.

    3.5

    Euroopan komission hyvin suunnattu ja oikeasuhtainen ELTIF 2 -ehdotus sisältää kannatettavia kohdennettuja parannuksia hyväksyttäviin sijoituksiin. Niiden ansiosta ELTIF-rahastot voivat tukea kasvua ja kilpailukykyä nykyistä vahvemmin. Merkittävä osa niistä on siten hajautetumpia, kun ELTIF-rahastojen sijoitustoimintaa laajennetaan ja mahdollisuuksia lisätään. Toiset rahastot ovat keskittyneempiä keskeisiin investointeihin. Muutosten ansiosta ELTIF-rahastot voivat myös kattaa laajemman maantieteellisen sijoitustoiminta-alueen Euroopassa.

    3.6

    ETSK kannattaa sellaisten aiempien esteiden purkamista, jotka ovat vaikeuttaneet yksityissijoittajien pääsyä ELTIF-rahastoihin. Tämä on tärkeä askel erityisesti nyt alhaisten (vaikkakin tietyissä tapauksissa noususuuntaisten) korkojen ja inflaatiopaineiden tilanteessa, koska on olemassa valtava määrä säästöjä, jotka eivät tällä hetkellä voi hyötyä pitkäaikaissijoitusten tuotosta. Hyväksyttävien omaisuuserien alan laajentaminen ja investointistrategioiden monipuolistaminen on sijoittajansuojan kannalta erittäin tärkeää ja tehokkaampaa kuin vuonna 2015 asetettujen yksityiskohtaisten rajoitusten soveltaminen, sillä tämän haittapuolena oli sekä ammattimaisten että yksityissijoittajien saatavilla olevan rahastotarjonnan supistuminen merkittävästi. ETSK on tyytyväinen uuden kiinteän yhteyden luomiseen rahoitusmarkkinadirektiivissä (MiFID II) tarkoitettuihin pakollisiin ”soveltuvuuden arviointeihin” sekä eturistiriitasääntöjen selkiyttämiseen. ETSK toistaa myös lukuisat aiemmat kehotuksensa kehittää sijoittajakoulutusta kaikkialla Euroopassa.

    3.7

    Yhdenlaisten ELTIF-rahastojen ominaisuudet ovat sellaisia, että ne muistuttavat ”suljettuja” rahastoja. Ne tarjoavat ehdotuksen mukaan sijoittajille likviditeettiä perinteiseen tapaan eli valinnaisilla ”ikkunamekanismeilla” jälkimarkkinamekanismien kautta, mutta nämä mekanismit ovat usein vaikeita tai käytännössä mahdottomia toteuttaa, erityisesti kun nk. markkinatakaajia on vähän (tämä riski, jota korostettiin ETSK:n 16. lokakuuta 2013 antamassa lausunnossa, on valitettavasti toteutunut).

    3.8

    Tästä syystä ETSK suhtautuisi avoimesti näiden ”suljettujen ELTIF-rahastojen” rinnalla myös ”osittain avoimiin” ELTIF-rahastoihin (2): ne voisivat olla laaja-alaisia ja hajautettuja, ja niissä voitaisiin määräajoin (esim. kahdesti vuodessa) sallia lunastukset (ja myös merkitsemiset) tietyn ilmoitusajan (esimerkiksi 90 päivää) jälkeen, edellyttäen tietenkin, että ELTIF-rahaston hoitaja on ilmoittanut selkeästi tällaisesta mahdollisuudesta asiakkaille annetussa asiakirja-aineistossa ja että kansallinen toimivaltainen viranomainen valvoo sitä. Komission ehdotus selkiyttää teknisiä sääntelystandardeja lunastusprosentin osalta on myönteinen ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, ja näitä toimenpiteitä olisi jatkettava. Jotta erityisesti avoimen määräajan ELTIF-rahastot olisivat ”likvidimpiä”, niissä pitäisi myös voida sijoittaa enimmillään 50 prosenttia (ja mahdollisesti enemmänkin) UCITS-sääntöjen mukaisiin hajautettuihin omaisuuseriin. Muihin rahastoihin kohdistuvien investointien sallitun tason nostaminen auttaisi myös huomattavasti.

    3.9

    ETSK toivoisi, että ELTIF-rahastojen kautta kerätyt varat investoitaisiin valtaosin EU:n talouteen nykytilanteessa, jossa maailmanlaajuinen kilpailu on kovaa ja tarvitaan rahoitusta sekä digitaali- että ilmastosiirtymään. Valitettavasti tässä vaiheessa ei ole saatavilla riittävän tarkkaa arviota siitä, kuinka suuri pitkäaikaisrahoituksen tarve on. Paremman arvion saamiseksi on vielä tehtävä työtä Euroopan tasolla, mutta rahoitustarve on epäilemättä suuri, useita biljoonia euroja (vain yksinumeroinen prosenttiosuus EU:n bruttokansantuotteesta (BKT)), jos lasketaan yhteen tarpeet ilmaston ja kestävän kehityksen, tasavertaisten mahdollisuuksien ja innovatiivisten pk- ja startup-yritysten, liikenneinfrastruktuurin ja erittäin tärkeän sosiaalisen infrastruktuurin alalla.

    3.10

    Koska ELTIF-rahastojen täytyy noudattaa tiukasti EU:n asetuksessa vahvistettuja sääntöjä, hyödyllinen täydentävä toimi olisi se, että Euroopan komissio arvioisi, olisiko mahdollista ja hyödyllistä antaa niille lupa käyttää ”.eu”-muotoista ISIN-tunnusta (International Securities Identification Number), mikä parantaisi rahastojen saavutettavuutta ja tunnettuutta yli rajojen. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission ehdotukseen vahvistaa ELTIF-rahastojen rekisteriä. ETSK kehottaa asettamaan selkeät EU:n laajuiset säännöt ja valvomaan niiden noudattamista niin, että ESMAlla on käytännössä johtava rooli asiassa ja aktiivisten kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa tehdään asianmukaista yhteistyötä. Säännöillä on erityisesti varmistettava, että ELTIF-rahastojen hoitajat sisällyttävät asianmukaiset likviditeetin hallintavälineet käynnistämiinsä rahastoihin ja antavat selkeää ja täsmällistä tietoa palkkioista ja riskeistä, kuten vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP) ja rahoitusmarkkinoita koskevassa lainsäädännössä jo säädetään.

    3.11

    On tärkeää helpottaa ELTIF-rahastojen hyväksymistä säästötileihin, sijoitusrahastoon sidottuihin henkivakuutussopimuksiin, työntekijöiden talletusrahastoihin ja tietenkin eläkejärjestelyihin, jollainen on esimerkiksi yleiseurooppalainen eläketuote. Tämänhetkiseen Solvenssi II -direktiivin uudelleenlaadintaehdotukseen ja ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskevan direktiivin tarkistukseen voitaisiinkin vastaavasti sisällyttää vakuutus- ja eläkeyrityksille suunnattu kannustin sijoittaa ELTIF-rahastoihin.

    3.12

    Olisi myös erittäin tärkeää, että ELTIF-rahastoihin investoivat eurooppalaiset sijoittajat voivat hyötyä asuinvaltionsa myöntämästä ”parhaasta mahdollisesta verokohtelusta” säästöjensä osalta. Valitettavasti hyvin usein monissa Euroopan maissa suositaan tällä hetkellä verotuksellisesti lyhytaikaista säästämistä likvideihin omaisuuseriin, mikä antaa sijoittajille väärän viestin siitä, että kannattaa mieluummin suosia likviditeettiä silloinkin, kun nämä voisivat suuntautua pitkäaikaissijoittamiseen. Pitkäaikaissijoittajien olisi ehdottomasti voitava hyötyä vakaista ja kannustavista verosäännöistä.

    Bryssel 23. maaliskuuta 2022.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Christa SCHWENG


    (1)  EUVL C 155, 30.4.2021, s. 20.

    (2)  Kuten tällä hetkellä kaavaillaan Yhdistyneen kuningaskunnan tulevassa Long Term Asset Fund -järjestelmässä (LTAF). Suurin osa komission vaikutustenarviointiin osallistuneista vastaajista oli samaa mieltä (ks. s. 73).


    Top