EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52021AE6442

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta” (COM(2021) 813 final – 2021/0419 (COD))

EESC 2021/06442

EUVL C 290, 29.7.2022, p. 126–130 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

29.7.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 290/126


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta”

(COM(2021) 813 final – 2021/0419 (COD))

(2022/C 290/20)

Esittelijä:

Stefan BACK

Lausuntopyynnöt

Euroopan parlamentti, 27.1.2022

neuvosto, 28.1.2022

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 ja 304 artikla

Vastaava jaosto

liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta

Hyväksyminen jaostossa

10.3.2022

Hyväksyminen täysistunnossa

23.3.2022

Täysistunnon nro

568

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

225/1/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka vastaa kaikilta osin ETSK:n aiemmassa lausunnossaan vuorovaikutteisista älykkäistä liikennejärjestelmistä esittämiä suosituksia, ja katsoo, että ehdotus tuo huomattavaa lisäarvoa parannusten, turvallisuuden, suojelun ja tehokkuuden ansiosta.

1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti myös käyttöön asetettavien tietojen soveltamisalan laajentamiseen ja jäsenvaltioiden velvollisuuteen tehdä yhteistyötä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota rahtiin liittyvän tiedonvaihdon soveltamisalan laajentamiseen sekä vuorovaikutteiseen, verkottuneeseen ja automatisoituun liikkumiseen, mukaan luettuna ajoneuvojen välinen viestintä, joka parantaa merkittävästi myös tieliikenneturvallisuutta.

1.3

ETSK toteaa, että tehokkuuden parantaminen koskee sekä tavara- että matkustajaliikennettä ja mahdollistaa esimerkiksi tavaralähetysten etenemisen seurannan.

1.4

ETSK ymmärtää tarpeen standardoida tiedonvaihto mutta korostaa kuitenkin, että on jätettävä riittävästi tilaa paikallisille ja yrityskohtaisille ratkaisuille, kun se on asianmukaisesti perusteltua ja oikeasuhtaista, ottaen myös huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin.

1.5

ETSK korostaa, että älykkäiden liikennejärjestelmien (Intelligent Transport Systems, ITS) käyttöönotto on toteutettava laajassa yhteiskunnallisessa kontekstissa ottaen huomioon tekijöitä, jotka ulottuvat pelkkiä teknisiä näkökohtia pidemmälle, sillä muutoin saattaa syntyä niin kestävyyteen kuin resurssitehokkuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. ETSK painottaa tässä yhteydessä, että maaseutualueiden tarpeisiin on tärkeää kiinnittää riittävästi huomiota ja osoittaa riittävästi resursseja. Tämä koskee myös julkisen palvelun näkökohtia ja vaihtoehtoisia liikkumismuotoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä.

1.6

ETSK nostaa esiin myös kysymyksen liikkuvuusresurssien jakamisesta ja kiinnittää huomiota siihen, että tätä varten tarvitaan mahdollisesti älykkäiden liikennejärjestelmien tukemista koskeva delegoitu säädös, jossa säädetään esimerkiksi liikenneresurssien ja -kapasiteetin saatavuudesta sekä matkustustarpeiden yhdistämisestä ja määritellään yhdistämismahdollisuuksia kapasiteetin käytön optimoimiseksi.

1.7

Käytettävissä olevien resurssien optimaalinen käyttö ja päästöttömien ajoneuvojen määrän lisääntyminen parantavat kestävyyttä.

1.8

ETSK pitää ehdotusta merkittävänä askeleena kohti yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta, mikä tuo lisäarvoa tehostamisen ansiosta ja luo edellytyksiä työolojen ja -ehtojen parantamiselle liikennealalla esimerkiksi helpottamalla työ- ja lepoaikoja koskevan lainsäädännön noudattamista sekä levähdysalueiden löytämistä ja saatavuutta.

1.9

ETSK kiinnittää huomiota luottamuksen vahvistamisen merkitykseen, jotta suuri yleisö voi hyväksyä resurssien ja tiedon jakamiseen perustuvan järjestelmän ja jotta se voi toimia moitteettomasti. Tämä tarkoittaa muun muassa riittävää yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa sekä liikesalaisuuksien suojelua. ETSK odottaakin kiinnostuneena hallintokehystä, josta komissio ilmoitti tiedonannossaan Euroopan datastrategiasta.

1.10

Ajoneuvodatan osalta ETSK korostaa myös tarvetta varmistaa sekä kuluttajansuoja että terve kilpailu, kuten todetaan kohdassa 3.18, jossa asiaa on käsitelty tarkemmin.

1.11

ETSK peräänkuuluttaa pikaista alakohtaista sääntelyä ajoneuvodatan, toimintojen ja resurssien saatavuudesta. Komissio ei ole tähän mennessä esittänyt asiaa koskevaa ehdotusta. Tällainen viivästymä on erityisen haitallinen kuluttajien kannalta.

1.12

ETSK painottaa myös tarvetta parantaa liikuntarajoitteisten henkilöiden osallisuutta ja kehottaa ottamaan direktiivissä (EU) 2019/882 mainitut esteettömyysvaatimukset huomioon älykkäissä liikennejärjestelmissä mahdollisesti delegoidun säädöksen muodossa.

1.13

Lisäksi ETSK vahvistaa edellä mainitussa, vuorovaikutteisista älykkäistä liikennejärjestelmistä antamassaan lausunnossa esittämänsä tarjouksen tukea komissiota sen täytäntöönpanotoimissa toimimalla yhdyssiteenä kansalaisyhteiskuntaan.

2.   Taustaa

2.1

Komission ehdotus on osa komission vuoden 2020 kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevan strategian (jäljempänä ”strategia”) täytäntöönpanoa ja Euroopan liikennejärjestelmän muutosta. Siinä esitetään alat, joilla digitalisaatio voi edistää merkittävästi liikennejärjestelmän saumattomuutta ja tehokkuutta.

2.2

Älykkäät liikennejärjestelmät ovat keskeisessä asemassa luotaessa verkottunutta ja automatisoitua multimodaalista liikkuvuusjärjestelmää, joka parantaa liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä.

2.3

Komissio on Euroopan datastrategiasta antamassaan tiedonannossa (COM(2020) 66 final) esitetyn mukaisesti julkaissut tässä tarkasteltavan ehdotuksen, jonka tarkoituksena on edistää vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja kehittää Euroopan digitaalista valmiutta.

2.4

ITS-direktiiviä (2010/40/EU) on päivitettävä, jotta voidaan vastata älykkäiden liikennejärjestelmien teknisen kehityksen haasteisiin ja erityisesti parantaa sidosryhmien välistä yhteistyötä ja ITS-palvelujen saatavuutta.

2.5

ITS-direktiivin päivittämistä koskeva ehdotus on osa lainsäädäntöpakettia, jossa keskitytään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, digitalisaatiota ja liikenneinfrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantamista koskeviin tavoitteisiin. Esimerkiksi sekä TEN-T-asetuksen (1) tarkistamista koskevaan ehdotukseen että uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä annettuun tiedonantoon (2) sisältyy ITS-palvelujen käyttöönottoa koskevia säännöksiä, kuten turvallisuuteen liittyvän tiedon käyttöön asettaminen ja kaupunkiliikenteen kehittäminen.

2.6

ITS-direktiivi on tärkeässä asemassa toteutettaessa yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta, joka on yksi Euroopan datastrategiassa strategisille aloille kaavailluista data-avaruuksista.

2.7

Ehdotuksella muutetaan ITS-direktiiviä lisäämällä tietojen saatavuus ja ITS-palvelujen käyttöönotto direktiivin soveltamisalaan. Toiminnan painopistealoja on järjestelty uudelleen vastaamaan paremmin erityyppisiä ITS-palveluja.

Kuhunkin jäsenvaltioon perustetaan kansallinen yhteyspiste tiedonvaihtoa varten. Tiedonvaihdosta tai tiedon käyttöön asettamisesta tulee pakollista useilla aloilla, ja tiedot välitetään suurelta osin myös sidosryhmille.

Jäsenvaltioiden on myös tarvittaessa tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa täytäntöönpanon operatiivisten näkökohtien osalta.

Liitteen I uuteen ensisijaisia aloja koskevaan osioon sisältyy säännöksiä, jotka koskevat tietojen roolia rahdin seurannassa ja jäljittämisessä, ja uusi osio, joka liittyy vuorovaikutteisen, verkottuneen ja automatisoidun liikkumisen palveluihin.

Lisäksi esitetään säännöksiä tietosuojasta ja tiedon koskemattomuudesta.

Tärkeää on myös, että komissiolle annetaan valtuudet antaa delegoituja säädöksiä tiettyjen tiedonantovaatimusten päivittämiseksi.

Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle säännöllisesti direktiivin täytäntöönpanosta.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen, joka vastaa täysin vuorovaikutteisista älykkäistä liikennejärjestelmistä annetussa ETSK:n lausunnossa (3) suositeltua etenemistapaa. Komitean mielestä komission nyt ehdottama ajantasaistettu ITS-järjestelmä tuo huomattavaa lisäarvoa turvallisuuden, suojelun ja tehokkuuden parantamisen ansiosta, liittyen paitsi liikennevirtojen tehostamiseen ja turvallisuuteen myös tehokkaan logistiikan tukemiseen.

3.2

ETSK suhtautuukin myönteisesti käyttöön asetettavien tietojen soveltamisalan laajentamiseen ja siihen, että jäsenvaltioilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä. Komitea arvostaa erityisesti rahtiin liittyvää tiedonvaihtoa koskevien säännösten soveltamisalan laajentamista ja asianomaisten tietojen ulottamista koskemaan myös vuorovaikutteista, verkottunutta ja automatisoitua liikkumista.

3.3

Komitea lähtee siitä, että ehdotettu tietojärjestelmä kattaa myös ajoneuvojen välisen viestinnän, kuten komitea on jo esittänyt lausunnossaan ”Eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten”. ETSK muistuttaa ajoneuvojen välisen viestinnän suuresta merkityksestä tieliikenneonnettomuuksien ehkäisemisessä.

3.4

ETSK olettaa, että nyt ehdotettu parannettu tiedonvaihtojärjestelmä tuo lisäarvoa tehostamalla sekä henkilö- että tavaraliikennettä ja myös helpottamalla esimerkiksi tavaralähetysten etenemisen seurantaa asianosaisten kannalta, koska asianomaiset tiedot välitetään nyt myös asiaankuuluville sidosryhmille.

3.5

Komitea toteaa, että vaihdettavat tiedot ovat tässä vaiheessa pitkälti standardoituja, ja vahvistaa siksi näkemyksensä, että on tärkeää jättää riittävästi tilaa paikallisille ja yrityskohtaisille ratkaisuille, kun se on asianmukaisesti perusteltua ja oikeasuhtaista, ottaen myös huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. ETSK:n mielestä tämä ei ole ongelma, kunhan ehdotettuun järjestelmään syötetyt tiedot ovat vahvistettujen standardien mukaisia.

3.6

ETSK toteaa, että älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotto on toteutettava laajassa yhteiskunnallisessa kontekstissa ja että se ei automaattisesti johda ilmastomyönteiseen liikennejärjestelmään. Liikennemuotojen digitalisointi (esim. ajoneuvojen automatisoitu liikkuvuus) voi sinällään jopa olla haitallista ympäristöpolitiikan kannalta. Älykkäitä liikennejärjestelmiä olisi kehitettävä, edistettävä ja käytettävä siten, että luodaan ilmastomyönteistä lisäarvoa.

3.7

Olennaisen tärkeää kestävän liikkuvuuden kannalta on tehokas julkisen liikenteen järjestelmä, joka on osa yleishyödyllisiä (taloudellisia) palveluja ja jota täydennetään pyöräilyllä ja kävelyllä. ETSK kannattaa älykkäiden liikennejärjestelmien edistämistä julkisen liikenteen vahvistamiseksi ja täydentämiseksi.

3.8

ETSK painottaa, ettei puhtaasti teknologiapainotteinen näkökulma älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämisessä välttämättä edistä asetettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Mainittakoon esimerkkinä autojen yhteiskäyttöjärjestelmät kaupunkitaajamissa, missä jo on hyvin kehittyneet julkisen liikenteen järjestelmät. Automatisoitu ajaminen ei myöskään välttämättä ole tulevaisuuteen suuntautuva ratkaisu kaupungeissa erityisesti silloin, kun niissä on ruuhkia ja niukasti julkista tilaa. ETSK onkin sitä mieltä, että sähköistämiseen, automaatioon ja jakamiseen perustuvat keskeiset liikkuvuusinnovaatiot tuottavat parhaan lisäarvon, jos ne suunnitellaan ja toteutetaan ottaen asianmukaisesti huomioon yhteiskunnalliset tarpeet, kuten saavutettavuus, tehokkuus ja julkisen palvelun näkökohdat.

3.9

Sidosryhmien kuulemisissa on tullut esiin monia alueelliseen kattavuuteen liittyviä huolenaiheita. ETSK pitää valitettavana, ettei ehdotuksessa mainita erikseen älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä maaseutualueiden tarpeiden tyydyttämiseksi sen lisäksi, että niitä on kehitettävä kaupunkialueilla. ETSK suosittaa, että komissio kiinnittää erityistä huomiota ITS-järjestelmien ulottamiseen maaseutualueille, sillä elämä näillä alueilla riippuu pitkälti laadukkaiden julkisten palvelujen ja infrastruktuurin saatavuudesta. Myös komission erillisessä tiedonannossa ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio” (4) todetaan, että peruspalvelut ja niihin liittyvä infrastruktuuri ovat kyseisillä alueilla keskeisessä asemassa sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden varmistamiseksi. EU-tasolla olisi näin ollen huolehdittava siitä, että maaseutualueet kykenevät hyötymään älykkäiden liikennejärjestelmien tarjoamista ratkaisuista.

3.10

Tämä saattaa olla erityisen tärkeää liikennekapasiteetin tehokkaan käytön kannalta maaseutualueilla. Liikenteen aiheuttamat vahingot johtuvat päästöjen lisäksi myös kuljetusresurssien käytöstä. Komitea suosittaa, että komissio harkitsee tarvittaessa delegoitujen säädösten antamista, jotta voidaan puuttua älykkäiden liikennejärjestelmien tarjoamien resurssien jakamiseen. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon älykäs ja digitaalisesti tuettu matkustustarpeiden yhdistäminen ja käyttämättömän kapasiteetin jakaminen (esim. yhteiskyydit), jota tarvittaisiin erityisesti maaseutualueilla, missä käytettävissä oleva kuljetuskapasiteetti on yhä rajallisempi ja missä on yhä vaikeampaa kehittää uutta kapasiteettia etäisyyksien vuoksi. Tällaisten älykkäiden järjestelmien olisi mahdollistettava ajoneuvon käyttöä koskevien tietojen jakaminen ja valmius kuljettaa nykyisessä järjestelmässä lisämatkustajia tai -rahtia.

3.11

ETSK on tyytyväinen siihen, että päästöttömien ajoneuvojen yleistämisen lisäksi ehdotuksella edistetään myös kestävämpää liikennettä jaettujen liikkumispalvelujen avulla, mikä johtaa nollanettopäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Sujuvoittamalla tieliikennettä ja vähentämällä liikenneruuhkia edistetään monin tavoin ympäristötavoitteita.

3.12

ETSK on tyytyväinen siihen, että nyt ehdotettua ITS-järjestelmän vahvistamista voidaan pitää ensimmäisenä askeleena kohti yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta, joka toisi huomattavaa lisäarvoa tehostamisen myötä.

3.13

On selvää, että tällaisen data-avaruuden luominen helpottaisi liikkumista palveluna sekä matkustajien että rahdin osalta ja voisi parantaa työoloja ja -ehtoja liikennealalla.

3.14

ETSK suhtautuu myönteisesti älykkäisiin liikennejärjestelmiin, joilla varmistetaan ammattikuljettajien turvalliset pysäköintipaikat Euroopan laajuisessa moottoritieverkossa. Turvallisiin pysäköintipaikkoihin liittyvät telemaattiset sovellukset voivat edistää lainmukaisten ajo- ja lepoaikojen noudattamista. ETSK toteaa kuitenkin, että niin yritysten kuin ammattikuljettajien perusongelmana on moottoriteiden levähdysalueiden riittämätön infrastruktuuri, joka johtaa tilanahtauteen öisin. Infrastruktuuria on kehitettävä samanaikaisesti älykkäisiin liikennejärjestelmiin perustuvien palvelujen (esim. varatut pysäköintipaikat) kanssa.

3.15

ETSK korostaa tässä yhteydessä jälleen luottamuksen vahvistamisen merkitystä ja sitä, ettei mikään tiedonantovelvollisuus saa vaikuttaa liikesalaisuuksien suojeluun, yksityisyyden suojaan tai tietosuojaan.

3.16

Mitä tulee komission oikeuteen antaa delegoituja säädöksiä erityisten tiedonantovelvoitteiden päivittämiseksi, ETSK toteaa, että kaikkien datan jakamiseen osallistuvien kohdalla on huolehdittava tasapuolisista toimintaedellytyksistä ja luottamuksesta. ETSK on tyytyväinen ITS-direktiivin soveltamisalan laajentamiseen ja sen tuomaan lisäarvoon. ETSK panee myös merkille datan jakamiseen liittyvät luottamusongelmat ja tarpeen luoda eurooppalaisten data-avaruuksien hallintokehys erityisesti liikkuvuuden kaltaisilla strategisilla aloilla, kuten todetaan komission tiedonannossa Euroopan datastrategiasta (5).

3.17

ETSK korostaa tässä yhteydessä myös, että on tärkeää käyttää järjestelmän tietoja ainoastaan ITS-tarkoituksiin. ETSK muistuttaa tehokkaan yksityisyyden suojan ja tietosuojan merkityksestä älykkäitä liikennejärjestelmiä käytettäessä. Yleinen tietosuoja-asetus ei kuitenkaan tarjoa riittävää suojaa silloin, kun datan anonymisoinnissa käytetään teknologioita (esim. ajoneuvodatasta saadut liikkuvuusmallit, kasvojentunnistus jne.), joiden avulla voidaan tehdä päätelmiä henkilöistä tai jopa harjoittaa syrjintää algoritmien avulla. Kun henkilötietoja käytetään työpaikalla, työntekijöillä, heidän edustajillaan ja ammattiliitoilla on oltava sananvaltaa ja veto-oikeus. ETSK korostaa, että ehdotuksen 10 artiklassa (Tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevat säännöt) on suljettava pois tällaiset mahdolliset riskit. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan vahvistaa luottamusta järjestelmään ja yleisesti sen hyväksyntää yhteiskunnassa.

3.18

ETSK toteaa, että kuluttajien on kyettävä valvomaan jaettavia tietoja. Tämä koskee henkilötietoja, jotka annetaan palveluja tai lippuja varattaessa, sekä tietoja, joita kuluttajien autot jakavat palveluntarjoajien tai infrastruktuurin kanssa. Kuluttajien on kaikissa olosuhteissa oltava keskeisellä sijalla, ja heidän tietonsa on suojattava yleistä tietosuoja-asetusta kaikilta osin noudattaen.

3.19

Ajoneuvodatan saatavuutta on myös säänneltävä tietosuojan ja kuluttajansuojan sekä reilun kilpailun edistämiseksi. Jos ajoneuvodatan saatavuus jätetään autonvalmistajien huoleksi, syntyy monopoleja ja määrääviä markkina-asemia sekä väärinkäytön riski. Komissiota on jo pitkään pyydetty esittämään asianomainen säädösehdotus, ja se on antanut tämän suuntaisia myönteisiä signaaleja esimerkiksi edellä mainitussa datastrategiassa, muttei ole kuitenkaan vielä ryhtynyt toimiin ehdotuksen esittämiseksi. Tällainen viivästymä haittaa erityisesti kuluttajien etuja ja heidän mahdollisuuksiaan valvoa tietoja ja tehdä vaihtoehtoisia ja tietoisia valintoja.

3.20

Digitalisaatio saattaa torjua puutteellista osallisuutta, joka vaikuttaa liikuntarajoitteisiin henkilöihin arkielämässä. Tässä mielessä direktiivin (EU) 2019/882 mukaiset nimenomaiset esteettömyysvaatimukset olisi vahvistettava tässä direktiivissä kaikilla älykkäiden liikennejärjestelmien aloilla. Ei kuitenkaan riitä, että tämä aihe mainitaan vain johdanto-osan kappaleessa, jossa esitetään mahdollisuus kehittää esteettömyyttä parantavia ominaisuuksia multimodaalisissa liikkumisen digitaalipalveluissa liikuntarajoitteisia henkilöitä varten.

3.21

Komitea suhtautuu myönteisesti liitteessä III kaavailtuun teitä ja moottoriteitä koskevien tietojen (ajokiellot, nopeusrajoitukset, reaaliaikaiset tiedot teiden sulkemisesta ja tietöistä jne.) vaihtoon ja käyttöön asettamiseen. ETSK kehottaa tässä yhteydessä kehittämään älykkäitä liikenteenhallintajärjestelmiä, joilla voidaan ajallisesti tasata maanteiden (kauttakulku)liikennettä moottoriteillä ja varmistaa siten liikenteen turvallisuus ja sujuvuus.

3.22

ETSK panee myös merkille, että komissio aikoo pakollisten tietojen luettelon päivittämiseksi pyytää Euroopan älykkäiden liikennejärjestelmien neuvoa-antavan ryhmän panosta. ETSK vahvistaa edellä mainitussa lausunnossa esittämänsä tarjouksen tukea komissiota toimimalla yhdyssiteenä kansalaisyhteiskuntaan.

Bryssel 23. maaliskuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG


(1)  Asetus (EU) N:o 1315/2013.

(2)  COM(2021) 1811 final.

(3)  EUVL C 288, 31.8.2017, s. 85 ja COM(2016) 766.

(4)  EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet, COM(2021) 345 final.

(5)  COM(2020) 66 final.


Top