Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Energiakäänteen ja vähähiilisyyteen siirtymisen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden perusedellytykset”

(EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Ranskan pyytämä valmisteleva lausunto)

(2022/C 290/04)

Esittelijä:	Arnaud SCHWARTZ
Toinen esittelijä:	Pierre Jean COULON

Lausuntopyyntö	Neuvoston puheenjohtajavaltio Ranska, 20.9.2021
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta
Hyväksyminen jaostossa	10.3.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	23.3.2022
Täysistunnon nro	568
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	224/6/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Jotta energiakäänne voisi olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävä, ETSK pyytää kaikkia asianomaisia sidosryhmiä parantamaan seuraavia näkökohtia ottaen huomioon suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheista saadut kokemukset: prosessin riippumattomuus, tiedon laatu ja saatavuus, osallistumisvapaus ja osallistujien monimuotoisuus, menettelytapojen selkeys, vastuuvelvollisuus ja päätöksenteon osallistavuuden huomioon ottaminen, suunnitelmien ja hankkeiden läpinäkyvyys ja seuranta ”kehdosta hautaan” sekä käänteen kohtuuhintaisuus ja toimivuus käytännössä (kaikkien käytettävissä olevat ratkaisut: esimerkiksi hyvin sijoitetut sähköautojen latausasemat, joita on riittävästi).

1.2

ETSK kehottaa unionia edistämään paljon voimakkaammin tulonjaon oikeudenmukaisuutta ja tuottajakuluttajuutta taloudellisten kannustimien avulla, sillä tämä vaikuttaa eniten energiakäänteen paikalliseen hyväksyttävyyteen. Tällaisia kannustimia koskevien tietojen olisi oltava helposti saatavilla ja niihin liittyvien menettelyjen on oltava yksinkertaisia. Energiaunionin tavoitteena on saattaa kansalaiset politiikan keskiöön ja varmistaa, että he voivat helposti ryhtyä energian tuottajiksi ja hyödyntää uutta teknologiaa. Tämä tavoite on pyrittävä saavuttamaan paljon nopeammin kuin tähän mennessä. ETSK täsmentää lisäksi, että on tärkeää varmistaa, että sekä hankkeen hyötyjen että sen kustannusten koetaan jakautuvan oikeudenmukaisesti asianomaisessa yhteisössä.

1.3

ETSK ehdottaa, että EU kartoittaa ja poistaa mahdolliset esteet, jotka selittävät yleisön vähäisen osallistumisen ja tuen. Jos asukkaille ja asiaankuuluville kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annetaan mahdollisuus osallistua hankkeiden laatimiseen ja suunnittelupäätöksiin, lisätään yleisesti yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Osallistumisen kehittämiseksi olisi laadittava toimintasuunnitelma, jossa käsitellään muun muassa ajan puutteen, kansalaisuuskasvatuksen vähyyden ja asianomaisten viranomaisten vastuuvelvollisuuden puuttumisen kaltaisia tekijöitä.

1.4

ETSK toivoo, että suuri yleisö ja erityisesti työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan nykyistä laajemmin mukaan neuvotteluihin ja jopa rakentamaan toimintaa yhdessä heti suunnitteluvaiheesta alkaen ja että tavoitteiden ja suunnitelmien välillä olisi tiivis yhteys kaikilla aluetasoilla aina energiakäänteen toteuttamiseen paikallistasolla. Tämä on välttämätöntä suuremman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden varmistamiseksi ja energiakäänteen tavoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopeasti.

1.5

ETSK korostaa, että asukkaat ja sidosryhmät, joita energiakäänne ja sen tuomat tekniset muutokset koskettavat, hyväksyvät sen helpommin, jos toteutetaan erityisiä toimenpiteitä ja kiinnitetään huomiota esimerkiksi elinikäiseen oppimiseen, työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutukseen, yritystukeen sekä tiedotuskampanjoihin eri kohderyhmille, joihin käänne vaikuttaa. Tiedotuksessa on tuotava esiin keskeinen viesti siitä, että energiakäänne on välttämätön, koska se on sekä yksilöille että yhteisöille oikeudenmukaisempi ja puhtaampi ratkaisu ja koska se tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi kansalaisille.

1.6

ETSK painottaa kuitenkin jälleen, että energiakäänne edellyttää henkilökohtaisia ja kollektiivisia muutoksia ihmisiltä, yrityksiltä, kunnilta jne. Vähähiilisyyteen siirtyminen merkitsee lyhyellä aikavälillä kustannusten nousua tuottajille ja korkeampia hintoja kuluttajille, sillä tähänastisessa energiapolitiikassa ei ole otettu huomioon fossiilisten polttoaineiden kielteisiä ulkoisvaikutuksia. Tässä asiassa tarvitaan enemmän avoimuutta. Kun otetaan huomioon energian tämänhetkiset hinnat, kuluttajien on hyvin vaikea hyväksyä vapaaehtoisesti korkeampia hintoja. Tämä on tärkeää tiedostaa. Lisäksi on tärkeää tiedottaa oikeudenmukaisen siirtymän onnistumisista. Nykyisessä keskustelussa kuullaan liian usein kielteisiä kertomuksia. Jotta siirtymä olisi sosiaalisesti hyväksyttävä ja onnistunut, keskeinen kysymys on säilyttää EU:n yritysten kilpailukyky maailmanmarkkinoilla, jotta vältetään talouteen kohdistuvat ja työttömyytenä ilmenevät kohtuuttomat paineet.

1.7

ETSK varoittaa siitä, että aiemmat fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuneet verot ja uudet ympäristöverot rasittavat suhteellisesti enemmän pienituloisten kuin varakkaiden kotitalouksien budjettia. Ympäristön kannalta haitalliset tuet ja verot on poistettava asteittain – ja nopeasti, niin kuin poliitikot usein lupailevat. Näistä uusista ympäristöveroista saatavia tuloja olisikin käytettävä muun muassa sosiaalisiin innovaatioihin sekä haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien energiakäänteen tukemiseen ja ostovoiman säilyttämiseen.

1.8

ETSK muistuttaa, että vähähiiliseen yhteiskuntaan siirryttäessä pohdinnan ja toiminnan punaisena lankana on oltava oikeudenmukaisen siirtymän käsite. Oikeudenmukaisen siirtymän on oltava muutakin kuin poliittisia tavoitteita, sillä se on peruslähtökohta energiakäänteen yhteiskunnalliselle hyväksynnälle. 55-valmiuspakettia olisi täydennettävä oikeudenmukaista siirtymää koskevalla unionin oikeuskehyksellä, joka sisältää muun muassa tässä lausunnossa esitettyjä konkreettisia ehdotuksia, jotka voidaan muuntaa kansallisiksi energia- ja ilmastosuunnitelmiksi.

1.9

ETSK kehottaa arvioimaan uudelleen 55-valmiuspakettia, jotta pystytään parantamaan valmiuksia käsitellä energiahintojen epävakautta ja hätätilanteista johtuvia ongelmia, sodat mukaan luettuina, ja ottamaan käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä tällaisten tilanteiden hoitamiseksi siten, että vältetään kielteiset vaikutukset loppukäyttäjiin.

2.   Taustaa ja määritelmiä

2.1

Ihmiskunta on päätynyt tilanteeseen, jossa maapallon luonnonvarat ovat ehtymässä (1), luonnon monimuotoisuus romahtamassa ja ilmasto lämpenemässä. Energiakäänne ja hiilineutraaliin talouteen siirtyminen merkitsee yhteiskunnissamme muutosta sekä konkreettisella tasolla (erityisesti henkilökohtaisten ja kollektiivisten tapojen muuttumisen kautta) että koko sivilisaation tasolla. Sen avulla on voitava vähentää ihmisten aineellisia ja energiatarpeita demokraattisesti, oikeudenmukaisesti ja ekosysteemejä kunnioittaen (2) sekä jokaisen hyvinvoinnista huolehtien (3).

2.1.1

Fossiilisten polttoaineiden käytön jatkaminen nykyisellä tavalla tulevina vuosikymmeninä ei ole mahdollista sen enempää ympäristösyistä kuin hankintaan liittyvistä ja yhteiskunnallisistakaan syistä. Tästä syystä on kiireellisesti siirryttävä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.

2.1.2

Vihreään kasvuun (4) pyrittäessä Euroopan talouksia uhkaa kuitenkin järjestelmän romahtaminen vaihtoehtoisiin energialähteisiin kohdistuvien investointien alhaisen tuoton vuoksi, kaivostoiminnan mahdollisesti tuhoisia ympäristövaikutuksia unohtamatta.

2.1.3

Johdonmukaisuuden ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden vuoksi on tarpeen — vähentää raakamineraalien kysyntää parantamalla niiden kierrätystä — toteuttaa vaikutustenarviointeja, jotta siirtymässä voidaan välttää, vähentää tai hyvittää haittavaikutuksia — ottaa käyttöön kiertotalous uusiutuvan energian alalla — parantaa energiatehokkuutta ja alentaa selvästi energian kokonaiskysyntää — arvioida uudelleen 55-valmiuspaketin ehdotuksia, jotta parannetaan valmiuksia käsitellä energiahintojen epävakautta ja hätätilanteista, kuten sodasta, johtuvia ongelmia.

2.1.4

Koska teknologiariskiin, hiilinielujen epäonnistumiseen ja energiatehokkuuteen liittyvillä skenaarioilla on rajansa, on syytä toisaalta luoda tietynlaista liikkumavaraa niukkaan energiankäyttöön perustuvan järjestelmän avulla ja pohtimalla uudelleen elintapojamme ja toisaalta lisätä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden hyväksyntää.

2.2

Tällaisen käänteen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä on tutkittu tiedepiireissä viime vuosina. ETSK esittelee näitä tutkimuksia tässä lausunnossa, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa käytäntöjä EU:n toimielimissä ja jäsenvaltioissa.

2.3

Energiakäänteen kannalta hyödyllisen hankkeen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on hyvin monimutkainen asia. Siinä yhdistyy näkökohtia, jotka liittyvät ehdotetun teknologian, siihen liittyvien (yhteiskunnallisten, terveydellisten, taloudellisten ym.) riskien sekä mahdollisten vaihtoehtojen ymmärtämiseen, suositeltujen vaihtoehtojen kustannusten ja hyötyjen arvioimiseen sekä kohdealueen tilanteeseen. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys edellyttää keskustelua tällaisista hankkeista asukkaiden ja kaikkien sidosryhmien kanssa sekä alueellisen kehittämisen ja suotavien elintapojen laajempaa käsittelyä.

2.4

Tutkimusten (5) ja ETSK:n mukaan yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen johtavat pääasialliset tekijät ovat seuraavat: — luottamus hallintoon ja menettelyjen oikeudenmukaisuuteen — siirtymän oikeudenmukaisuus ja kohtuuhintaisuus — sijaintiin ja suunnitteluun liittyvät näkökohdat — sosiodemografisten tekijöiden vaikutus — yhteiskunnallinen ja tekninen toteutettavuus.

2.5

Seuraavassa pohditaan näiden termien merkitystä ja sitä, miten ne voivat auttaa toteuttamaan käänteen kohti vähähiilistä taloutta.

3.   Toteutumisen edellytykset

3.1   Luottamus hallintoon ja menettelyjen oikeudenmukaisuuteen

3.1.1

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että luottamus vaikuttaa ratkaisevasti yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden tasoon. Menettelyjen oikeudenmukaisuus, luottamus ja käänteen hyväksyttävyys kulkevat käsi kädessä. Avoin päätöksentekoprosessi ja tiedonlevitys lisäävät hankkeiden toteuttajien ja kohdeyhteisöjen keskinäistä luottamusta.

3.1.2

ETSK vaatii myös jälleen kiinnittämään erityistä huomiota oikeusvaltioperiaatteeseen esimerkiksi EU:n rahastojen käytössä. Komitea katsoo, että komission pitäisi julkaista ehdotuksensa kaikilla virallisilla kielillä nopeasti ja ymmärrettävässä muodossa, jotta voidaan varmistaa yleisön laaja hyväksyntä ja osallistuminen.

3.1.3

Tutkimukset osoittavat myös, että kansalaisten osallistuminen auttaa vastaamaan yhteisön huolenaiheisiin ja lisäämään keskinäistä luottamusta. Tiedonlevitys on ratkaisevan tärkeää käännettä ja sen toteuttamiseksi tehtäviä toimia tai välineitä koskevien väärinkäsitysten korjaamiseksi. Onkin tärkeää kuulla näkemyksiä muun muassa energiakäänteeseen tähtäävien hankkeiden sijaintipaikoista, kustannuksista ja mahdollisista ekologisista, taloudellisista, terveydellisistä ja sosiaalisista haittavaikutuksista mutta myös tuoda esiin niiden etuja. Tämä edistää sitä, että suuri yleisö hyväksyy uusien laitosten rakentamisen naapurustoonsa.

3.1.4

Kohdeyhteisön hyväksynnän saamiseksi ETSK pitääkin välttämättömänä käydä vuoropuhelua asukkaiden ja asianomaisten eturyhmien kanssa, luoda keskinäistä luottamusta avoimen viestinnän keinoin ja tarjota osallistumismahdollisuuksia mahdollisimman varhain kehitettäessä energiakäänteeseen liittyviä toimia ja hankkeita (6) kaikilla asianmukaisilla alueellisilla tasoilla paikallistasosta aina EU-tasolle asti.

3.1.5

Paikallisen tuen saaminen ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden julkisesti ilmaisema tieteeseen perustuva tuki energiakäänteelle on tärkeää osallistumisen edistämiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi (7). Paikallinen verkosto voi jakaa tietoa julkisuuteen järjestelmällisemmin ja torjua mahdollisesti ilmeneviä väärinkäsityksiä.

3.1.6

Osallistava demokratia on nykyisin keskeinen osa EU-kansalaisuutta. Lissabonin sopimuksessa varmistetaan edustuksellisen ja osallistavan demokratian täydentävyys. Kansainvälisellä tasolla tiedonsaanti ja yleisön osallistuminen suunnitteluun ja kehittämiseen ovat kaksi Århusin yleissopimuksen kolmesta pilarista. Niiden täytäntöönpanossa on vielä parantamisen varaa, samoin kuin oikeussuojan saatavuutta koskevan pilarin täytäntöönpanossakin (8).

3.1.7

Julkinen keskustelu on osallistumismuoto, jota olisi edistettävä. Sen järjestäjänä pitäisi olla todistetusti kokenut ja riippumaton kansalaisten osallistumiseen erikoistuneiden asiantuntijoiden toimikunta (9). Näin taataan uskottavuus, joka on välttämätön koko keskustelulle, jonka avulla kansalaiset osallistuvat asuinalueelleen tärkeiden toimien kehittämiseen. Keskustelun avulla varmistetaan, että tietystä suunnitelmasta, ohjelmasta tai kehitteillä olevasta hankkeesta tiedotetaan kattavasti ja avoimesti kaikille asianomaisille sidosryhmille ja että näille tarjotaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä esitettyjen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta niin yksityishenkilöinä kuin myös järjestäytyneinä ryhminä.

3.1.8

Kansalaisten luottamusta on viime vuosina murentanut se, että kansallisten osallistuminen on dematerialisoitu ilman vastuuvelvollisuutta ja ilman, että menettelytapojen takaajina toimivien ulkopuolisten välittäjien kanssa on keskusteltu. Tiedotuksen lisäksi on järjestettävä sekä verkkokuulemisia että fyysisiä kokouksia (10), jotta yleisö voisi osallistua kaikkiin vaiheisiin ja olla mukana tekemässä valintoja.

3.1.9

Kaikkien sidosryhmien välisen vuoropuhelun parantamiseksi olisi suotavaa, että yleisön osallistumisen jälkeen päättäjät tai edustuksellisen demokratian vastuutahot ilmaisisivat kirjallisesti, mihin jatkotoimiin esitettyjen kannanottojen suhteen ryhdytään ja mitä parannuksia kansalaiset saavat. Tällainen vastuuvelvollisuus auttaisi ymmärtämään paremmin niiden päätösten perusteluja ja parantaisi luottamusta demokratiaan.

3.2   Oikeudenmukainen ja kohtuuhintainen siirtymä

3.2.1

55-valmiuspaketin ja vuodeksi 2050 asetetun hiilineutraaliustavoitteen mukainen haaste on suuri. Euroopan komission mukaan vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan 350 miljardin euron lisäinvestoinnit joka vuosi pelkästään energiantuotantojärjestelmiin. Suuri kysymys ETSK:lle ja tietysti koko yhteiskunnalle on se, kuka maksaa, kuka investoi, kuka hyötyy ja riittävätkö rahat.

3.2.2

Tulonjaon oikeudenmukaisuus edistää oikeudenmukaista ja kohtuuhintaista siirtymää ja takaa sen, että hankkeen hyödyt – eivätkä ainoastaan kustannukset – jakautuvat tasapuolisesti. Se on yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden olennainen osatekijä. Rahallinen kannustin, joka ei ole hallinnollisesti tai teknisesti hankala, on jopa suurin motivoiva tekijä energiakäänteeseen liittyvän hankkeen hyväksymisessä. Näin yksityishenkilöt, viljelijät, pk-yritykset, energiayhteisöt jne. olisivat valmiita osallistumaan uuteen järjestelmään investoinneillaan ja sitoutumalla toteuttamaan tarvittavat muutokset.

3.2.3

On perusteltua ajatella, että sosiaalisesti hyväksyttävä ja onnistunut siirtyminen hiilineutraaliin talouteen edellyttää ennen kaikkea sitä, että eurooppalaiset yritykset pysyvät kilpailukykyisinä maailmanmarkkinoilla, jotta vältetään talouteen kohdistuvat ja työttömyytenä ilmenevät kohtuuttomat paineet.

3.2.4

Taloudelliset kannustimet muodossa tai toisessa (esimerkiksi alhaisemmat energiahinnat tai tulonhankintamahdollisuudet, tuki paikallistaloudelle, jatkokoulutukselle tai ammatilliselle uudelleenkoulutukselle) edistävät merkittävästi hankkeen paikallista hyväksyntää ja tukea.

3.2.5

Myös hyötyjen hahmottaminen voi auttaa lisäämään paikallista hyväksyntää. Esimerkiksi paikallisten työpaikkojen luomista, erityisesti kun on kyse energiasiirtymästä tietyllä työmarkkina-alueella, pidetään yhteisön saamana hyötynä, joka voi lisätä hankkeen hyväksyttävyyttä.

3.2.6

Muun muassa tuuli- ja aurinkovoimajärjestelmistä saatavasta sähköstä on tulossa tai on jo tullut monissa paikoissa kohtuuhintaisin ja kestäväpohjaisin vaihtoehto. Kaikki paikalliset asukkaat voivat ryhtyä tämän edullisen sähkön tuottajiksi ja hyötyä siitä: näin heidän roolinsa vaihtuu kuluttajista tuottajakuluttajiksi. Heidän oikeuksiaan on kunnioitettava ja suojeltava. Tämä lähestymistapa on sitäkin tärkeämpi, kun otetaan huomioon, että sähköä käytetään yhä enemmän liikenteessä ja lämmityksessä.

3.2.7

Ilmaston kannalta on teoriassa yhdentekevää, kuka rakentaa aurinko- tai tuulivoimajärjestelmän ja käyttää sitä, mutta paikallisen hyväksyttävyyden ja paikallistalouden kannalta tällä asialla on keskeinen merkitys. Tämänkaltaisen osallistumisen mahdollistaminen edellyttää erityisen suuria ponnisteluja.

3.2.8

ETSK katsoo, että tuottajakuluttajien määrä ja energiakäänteen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys voisivat kasvaa nopeasti seuraavien toimenpiteiden avulla: a) Yhteisön omavaraisuus: jos kuluttajat käyttävät järjestelmiä yhdessä ja jos niissä tuotettu sähkö kulutetaan samassa paikassa, sitä olisi kohdeltava yksilöiden tuottamana sähkönä. b) Energian yhteiskäyttö: uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen sisällä olisi sovellettava alennettua verkkomaksua sähköön, jota tuottajat käyttävät yhteisesti. c) Virtuaalinen nettomittaus: Ihmiset, jotka eivät asu uusiutuvaa energiaa tuottavan järjestelmän välittömässä läheisyydessä, voivat näin osallistua siihen ja käyttää tuotettua sähköä suoraan. Virtuaalisen nettomittauksen olisi siksi oltava uusi laissa säädetty mahdollisuus, jonka mukaan jokainen sellaisesta järjestelmästä tulevan sähkön kulutettu kilowattitunti, jossa kuluttaja on osallisena, hyvitetään kuluttajan muusta lähteestä muuna hetkenä ottamalla kilowattitunnilla. Tällainen mittaustapa on jo käytössä Kreikassa, Puolassa ja Liettuassa.

3.2.9

Paikallisen tuottajakuluttajuuden kiinnostavuus liittyy myös älykkäisiin mittareihin, jotka reagoivat markkinahintasignaaleihin ja mahdollistavat verkkoa säästävän kuluttamisen ja joustavuuden, mistä voidaan näin ollen antaa hyvitys. Tällainen yhdistelmä voi auttaa vähentämään verkon kuormitusta ja siten pienentämään sen laajentamistarvetta.

3.2.10

Energiakustannusten nousu ja jäsenvaltioiden kyky pitää kustannukset kurissa ovat kysymyksiä, joiden on oltava keskeisellä sijalla tulevissa poliittisissa toimenpiteissä. ETSK tukee hätätoimenpiteitä vakavien sosiaalisten seurauksien välttämiseksi mutta puoltaa vahvasti myös markkina-arviointeja, joilla testataan energiamarkkinoiden toimijoiden käyttäytymistä. Komitea muistuttaa samalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 14 artiklassa tarkoitettuihin yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin liittyviin unionin yhteisiin arvoihin, jotka esitetään SEUT-sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 26 yleishyödyllisistä palveluista. Näin voitaisiin lisätä tehokkuutta ja korjata markkinoiden toimintapuutteita. Viranomaisten suorittamaa markkinavalvontaa on tehostettava.

3.2.11

ETSK kehottaa arvioimaan uudelleen 55-valmiuspakettia, jotta pystytään parantamaan valmiuksia käsitellä energiahintojen epävakautta ja hätätilanteista, kuten sodasta, johtuvia ongelmia siten, että vältetään kielteiset vaikutukset loppukäyttäjiin. Näin voidaan tehdä esimerkiksi ottamalla käyttöön päästökauppajärjestelmän väliaikaisen soveltamatta jättämisen kaltaisia asianmukaisia mekanismeja kohtuuttoman hinnoittelun välttämiseksi.

3.2.12

Samaan aikaan on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja puututtava eurooppalaisten yhä kasvavaan energiaköyhyyteen (11). Euroopan komission mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyy konkreettisia riskejä epätasa-arvon syvenemisestä, ja niitä on torjuttava erityisillä julkisilla toimia. Erityisesti on tehostettava ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusta ja pidettävä hallinnassa tiettyjen hintojen nousu, jotta energiaköyhyydestä kärsivät kotitaloudet eivät joudu kärsimään siitä (12). Energiakäänne, joka luo työpaikkoja ja pystyy säilyttämään pienituloisten kotitalouksien ostovoiman, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpi (13).

3.2.13

Käänteen hyväksymisen helpottamiseksi on lisäksi harkittu erilaisia skenaarioita, joissa pienille kotitalouksille turvataan enemmän resursseja (esimerkiksi Locomotion-konsernin simulaatiot). ETSK muistuttaa, että on joka tapauksessa tarpeen laajentaa ja kasvattaa EU:n sosiaalista ilmastorahastoa ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (14), jotta voitaisiin todella taata, että ketään ei jätetä jälkeen, sisällyttämällä siihen kaikki syrjäytymisen ja marginalisoitumisen ulottuvuudet.

3.2.14

Jotta etenkin heikoimmassa asemassa olevat voisivat toteuttaa energiakäänteen käytännössä, olisi myös tarpeen kehittää ja parantaa uudelleenjakopolitiikkaa ja kokeilla sitä varten myös innovatiivisia toimenpiteitä (15), joita voisivat olla yleinen perustulo, verohyvitykset, lyhyemmät työviikot, työnjako, työllisyystakuujärjestelmät ja työntekijöiden vahvempi asema yritysten hallinnossa.

3.2.15

Nämä ja muut edellä mainitut toimenpiteet voisivat lisätä käänteen hyväksyttävyyttä. Niihin voitaisiin suunnata välittömästi uudelleen tuet, rahoitus ja veroedut, jotka tällä hetkellä myönnetään fossiilisille polttoaineille. On tärkeää luoda rahoituslähteitä kestäviä investointeja varten.

3.2.16

Onkin ryhdyttävä muun muassa suunnittelemaan ympäristölle haitallisten verojen poistamista hyvin nopeasti, niin kuin on jo kauan sitten luvattu, ja kehittämään ympäristöveroja asianomaisen verotusjärjestelmän mukaisesti (16) eli siirtämällä rahoituslähteiden painopiste käännettä edistäväksi. Tämä auttaa kaikkia ymmärtämään ja hyväksymään alan julkisia toimia.

3.2.17

Ympäristöverotuksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys edellyttääkin hyvityksiä, joissa otetaan huomioon kotitalouksien tulot ja energiaköyhyys (joukkoliikenteen puute, asunnon huono eristys, lämmitysjärjestelmän ja käytössä olevan ajoneuvon alhainen tehokkuus jne.), jotta niitä voidaan auttaa (17) hyödyntämään mahdollisesti pitkällä aikavälillä saatavia säästöjä vähemmän energiaa kuluttavien laitteiden avulla.

3.2.18

Olisi testattava myös nk. hiilikiintiöjärjestelmää (18), jossa jaetaan henkilökohtaisia luovuttamattomia päästökiintiöitä, jotta nähtäisiin, voiko ensinnäkin sen valistuksellinen potentiaali johtaa käytännössä kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen ja energiakäänteen tehostumiseen ja toisaalta pystyykö tämä tasa-arvoinen väline lisäämään energiakäänteen hyväksyttävyyttä.

3.2.19

Julkisten toimijoiden toiminnan esimerkillisyys (niiden käytäntöjen ja toimenpiteiden lisäksi, joilla edistetään energian säästämistä ja uusiutuvan energian käyttöä, osallistavaa demokratiaa, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, kansalaistoimintarakenteiden rahoitusta ja energiakäännettä koskevaa elinikäistä koulutusta) riippuu niiden kyvystä ratkaista rahoituskysymys pitkäkestoisesti esimerkiksi energiaperuskorjausten rahoittamista koskevan, tulosvelvoitteen sisältävän monivuotisen ohjelman avulla.

3.2.20

Uusia tukia ja verotuksellisia toimenpiteitä on täydennettävä kaikkia sitovilla säännöillä, sillä myös nämä toimet auttavat pääsemään kohti tavoiteltua elinkelpoista maailmaa samalla tavoin kuin toimet, joita on toteutettava käännettä edistävän vuorovaikutteisen kehityksen aikaansaamiseksi.

3.3   Sijainti ja suunnittelu

3.3.1

Monet energiakäänteen kannalta hyödyllisten hankkeiden sijoituspaikkaan liittyvät ongelmat johtuvat niiden fyysisistä erityisominaisuuksista. Tällaisiin huolenaiheisiin puuttumiseksi tarvitaan enemmän ponnisteluja: on muun muassa jaettava tietoa virheellisten käsitysten oikaisemiseksi ja otettava käyttöön näiden ongelmien ratkaisemisessa parhaiksi osoittautuneita käytäntöjä.

3.3.2

Tämä tarkoittaa esimerkiksi historiallisen kulttuuri- ja kaupunkiperinnön tiedostamista (kaupunkien sisääntuloja rumentavat kauppa- ja teollisuusalueet, pysäköintialueet tuotantoon soveltuvilla maa-alueilla, omakotitaloalueet ja lähiöt, joihin liittyy riippuvuus yksityisautoilusta jne.). Energiakäänteen hyödyt ovat nykytilanteessa painavammat kuin ”maisemalliset” seuraukset. Jotta käänne toteutetaan varmasti kestävällä tavalla, on vältettävä kaikin mahdollisin tavoin maa-alan tarpeesta aiheutuvia haittavaikutuksia ja pienennettävä ja hyvitettävä niitä.

3.3.3

Infrastruktuuria on sijoitettava paikkoihin, missä se ei kilpaile maatalouden, luonnonsuojelun tai kulttuuriperinnön kanssa. Yksi ratkaisu on sijoittaa voimalaitoksia kaupunkeihin ja olemassa oleville teollisuusalueille tai syrjäisille maa-alueille, joiden tuotanto- tai luonnonarvo on vähäpätöinen.

3.3.4

Kun laitos on pakko sijoittaa tuottavalle maalle, se olisi mahdollisuuksien mukaan integroitava maatalousjärjestelmään sen sijaan, että se johtaa maan raivaukseen tai käyttöönoton lisäämiseen.

3.3.5

Lisäksi olisi järjestelmällisesti toteutettava perinpohjaisia ympäristövaikutusten arviointeja laitoksista ja kaikista kansallisista ja Euroopan laajuisista energia-alan tavoitteista ja ohjelmista, jotta kaikki saisivat asianmukaista tietoa ja voitaisiin voittaa kaikkien luottamus.

3.3.6

Myös jälkiarvioinnit ovat olennaisen tärkeitä, jotta jatkuva kehitys on mahdollista yhteiskunnassa. Lisäksi tarvitaan yhteyskanavia kaikkien aluetasojen välistä vuoropuhelua varten sekä hyviä toimintapolitiikkojen seuranta- ja täytäntöönpanovälineitä, jotta voidaan välttää mahdollisimman pitkälle maa-alan ottaminen infrastruktuurin käyttöön ja ympäristöongelmien siirtäminen muualle, kuten muun muassa Euroopan ympäristökeskus on suosittanut (19).

3.3.7

Paikallisten taloudellisten vaikutusten ilmaiseminen määrällisesti energiasiirtymään liittyvien toimien ja hankkeiden jälkiarvioinnissa on seikka, joka voi lisätä yhteiskunnallista hyväksyntää.

3.3.8

Ongelma, jonka aiheuttaa vaikeus löytää sopivia energiantuotantopaikkoja Euroopassa, voitaisiin ratkaista osittain tuomalla Eurooppaan naapurimaissa tuotettua vihreää sähköä nestemäisessä muodossa eli vetynä. Tämä olisi yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta nähtävä alueiden yhteisen kehittämisen yhtenä ulottuvuutena (20).

3.4   Sosiodemografiset tekijät

3.4.1

Edellä mainittujen syiden lisäksi myös yleinen väestötilanne vaikuttaa suuren yleisön käsityksiin. Ennakoivat väestötieteelliset tutkimukset auttaisivat laatimaan paremman strategian hankkeiden hyväksyttävyyden tukemiseksi, kun tiedetään todennäköisimmin niitä vastustavan kohdeyleisön koko ja kokoonpano. Nämä tutkimukset olisi asetettava kaikkien sidosryhmien saataville.

3.4.2

Mitä korkeampi koulutustaso väestöllä on ja mitä nuorempaa se on, sitä paremmin hankkeet hyväksytään. Tästä syystä on tarpeen kehittää elinikäistä oppimista (myös yrityksissä ja ammatillisissa koulutuskeskuksissa) energian säästämisen, kansalaisvaikuttamisen ja käännettä edistäviin yhteisiin toimiin panostamisen aloilla.

3.4.3

ETSK ehdottaa, että energiakäännettä käsittelevien valistuskampanjoiden innoituksena käytetään BIMBY-liikettä (Build In My Backyard, joka on vastaveto NIMBY-liikkeelle) ja että niissä tuodaan esiin esimerkkejä positiivista kehitystä aikaansaavista ja asukkaita hyödyttävistä yhteiskunnallisista suuntauksista ja kerrotaan myönteisiä tarinoita eri alueilta ja eri maista sellaisten todistajanlausuntojen ja konkreettisten menestystarinoiden muodossa, joihin ihmiset voivat samaistua.

3.4.4

Kaikki tämä voisi lisätä hyväksyttävyyttä ja innostaa siirtymään yhdessä kohti uudenlaista elämäntapaa, jossa on väistämättä otettava huomioon tarve korvata fossiiliset energiamuodot. Tiedotustoimiin olisi osoitettava resursseja, ja niitä voisivat hyvinkin toteuttaa erilaiset sidosryhmät.

3.4.5

Yksittäisten sosiodemografisten tekijöiden suorasta vaikutuksesta ei ole yksimielisyyttä, sillä ne vaikuttavat eri tavoin eri maissa ja erilaisessa poliittisessa tilanteessa. Niillä on kutenkin selvä vaikutus energiakäänteen mahdollistavien suunnitelmien ja hankkeiden paikalliseen hyväksyttävyyteen. ETSK katsookin, että on tarpeen tukea energiakäänteeseen liittyvää perus- ja jatkokoulutusta yhdessä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

3.4.6

Yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä puhuttaessa vaikuttaa kuitenkin joskus siltä, että vastuu asianomaisen teknologian hyväksymisestä tai hylkäämisestä kuuluu kohdeyleisöille. Tämä tarkoittaisi, että tällaisen teknologian tarjoaman potentiaalin toteutuminen riippuisi vain yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta. Haluttomuus hankkia tai käyttää uusia välineitä voi kuitenkin olla monitahoisempi kysymys (21).

3.5   Yhteiskunnallinen ja tekninen toteutettavuus (22)

3.5.1

Tiettyjen laitteiden käyttöönottoa jarruttavat myös tekniset kysymykset. Niihin kuuluvat muun muassa vaikeus osallistua vähemmän energiaa kuluttavaan kulttuuriin yhteiskunnassa, joka paradoksaalisesti ajaa kuluttamaan aina vain enemmän. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa energian säästämiseen kannustavien viestien kanssa.

3.5.2

Yhteiskunnallisessa hyväksyttävyydessä on kyse monimutkaisesta tilanteesta, jossa teknologia ja sen käyttäjät suostuvat rinnakkaiseloon. Hyväksyttävyys ei kuitenkaan tarkoita omaksumista (vrt. esimerkiksi älymittarit, jotka teoriassa hyväksytään, mutta joiden käyttöä ei omaksuta ja joiden asentamisesta kieltäydytään). Omaksuminen edellyttää ensin teknologian eräänlaista yhteiskunnallista arkipäiväistymistä. Sitä ei enää kyseenalaisteta, se on osoittanut hyötynsä ja se on olemassa muiden teknologiavaihtoehtojen rinnalla, mutta siihen ei silti sitoudutakaan. Teknologiaan sitoutuminen edellyttää sen omaksumista osaksi omaa elämäntapaa ja pitämistä välttämättömänä ja ehdottoman tärkeänä.

3.5.3

Energiakäänneteknologian käyttöönottoa rajoittaa myös se, että se on usein suunniteltu ajatellen, että käyttäjät osaavat käyttää sitä suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisesti.

3.5.4

Käyttäjien oletetaan sitoutuvan energiahankkeisiin, joissa tällaista teknologiaa käytetään, ennen kuin teknologian koko potentiaali saadaan hyödynnettyä. Monet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että jopa arkielämän teknisten laitteiden koko potentiaalia ei käytetä, koska niiden todellisia ominaisuuksia ja käyttötapoja ei tunneta.

3.5.5

Yhteiskunnallinen ja tekninen toteutettavuus voidaan nähdä prosessina, jossa on kyse sosiaalisesta osallisuudesta ja leviämisestä yhteiskunnassa ja joka tapahtuu tietyllä aikavälillä tiettyjen vaiheiden kautta. Ensimmäinen on perustavan tärkeä, sillä siinä on kyse tutkimuksen ja kehittämisen sekä vastalauseiden vaiheesta (23), jossa ennakoidaan uuden teknologian käyttöönotosta aiheutuvia muutoksia. Toisessa vaiheessa käsitellään ensimmäisiä käyttökokemuksia. Tällöin suunnittelulogiikka joutuu vastakkain sen kanssa, miten teknologiaa oli tarkoitus käyttää ja miten siinä onnistutaan ottamaan huomioon sosiaaliset näkökohdat. Viimeinen vaihe on arkipäiväistyminen pitkällä aikavälillä. Tällöin ratkaistaan hankkeen hylkääminen tai hyväksyminen, omaksuminen ja yhteiskuntaan integroitumisen tavat.

3.5.6

Tällöin paikallistaso ryhtyy toimiin: alueet yrittävät – jos yrittävät – käsitellä haasteita näiden teknologioiden avulla. Yhteiskunnallinen integroituminen riippuu tällöin makrososiaalisista muutoksista, joita sen käyttöönotosta seuraa.

3.5.7

Teknologian käyttö voi muuttaa perusteellisesti suhtautumista maailmaan, sosiaalisia suhteita ja yhteiskunnallisia käsityksiä. Tämä on mahdollista vain, jos teknologia ei ole valmiiksi pohdittua, vaan tarjoaa mahdollisuuksia mukautuksiin ja omiin käyttötapoihin. ETSK katsoo, että tieteellisiin tutkimuksiin perustuva teknologianeutraalius, reilu kilpailu sekä mahdollisuus testata eri teknologioita ja keskustella niiden soveltuvuudesta voivat auttaa lisäämään yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.

3.5.8

Näin energiakäännettä koskeva keskustelu laajenee tarkemmin analysoituna tekniskeskeisestä lähestymistavasta kohti yhteiskunnallisempaa lähestymistapaa. Tämä edellyttää yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden käsitteen täsmentämistä: sen sijaan, että vastuu energiaintensiivisistä elintavoista sälytetään ainoastaan kuluttajille, otetaankin huomioon laajemmin sosiotekninen toteutettavuus, joka pakottaa pohtimaan tekniikoiden merkityksellisyyttä ja poliittisia valintoja energia-alalla.

---

(1)  https://www.footprintnetwork.org/our-work/ecological-footprint/

(2)  https://doughnuteconomics.org/about-doughnut-economics

(3)  https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2021/07/IPBES_IPCC_WR_12_2020.pdf

(4)  https://eeb.org/library/decoupling-debunked/; https://www.eea.europa.eu/publications/growth-without-economic-growth

(5)  Trends in Social Acceptance of Renewable Energy Across Europe – A Literature Review, 8.12.2020.

(6)  France Nature Environnement -järjestön suosittelemat ”soveltamisalat” (méthascope, éoloscope jne.).

(7)  https://www.fondation-nicolas-hulot.org/sondage-science-et-transition-ecologique-en-qui-les-francais-ont-il-confiance/ (vain ranskaksi).

(8)  EUVL C 123, 9.4.2021, s. 66.

(9)  Esimerkiksi Ranskassa Commission nationale du débat public.

(10)  Ks. Conseil d’État, Rapport public 2011 Consulter autrement, participer effectivement, La Documentation française 2011.

(11)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tiedonanto aiheesta ”Euroopan energiaunionin arviointi – energiakäänteen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus”.

(12)  Tällainen energiaepävarmuus johtaa varastamisen kaltaisiin ilmiöihin (kytkeytyminen muille kuuluviin verkkoihin) joko köyhyyteen liittyvien syiden vuoksi tai kansalaistottelemattomuutena sähkön kaupallistamisjärjestelmää vastaan.

(13)  EUVL C 152, 6.4.2022, s. 158.

(14)  EUVL C 311, 18.9.2020, s. 55.

(15)  https://eeb.org/library/escaping-the-growth-and-jobs-treadmill/

(16)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 8.

(17)  Eurofound, 2015, Access to social benefits: reducing non-take-up, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. EEA Eurofound policy brief Exploring the social challenges of low-carbon energy policies in Europe ef22004en.pdf

(18)  https://www.socialter.fr/article/carte-carbone-plutot-qu-une-taxe-un-quota-pour-chaque-citoyen-1 (vain ranskaksi).

(19)  https://www.eea.europa.eu/themes/energy/renewable-energy/eu-renewable-electricity-has-reduced

(20)  EUVL C 123, 9.4.2021, s. 30.

(21)  Esimerkiksi sähköauton hankkiminen tarkoittaa muutosta ajotapaan, kun vaihdekeppi vaihtuu automaattivaihteistoon, mikä voi olla kynnyskysymys.

(22)  https://www.larevuedelenergie.com/les-energies-renouvelables-en-transition-de-leur-acceptabilite-sociale-a-leur-faisabilite-sociotechnique/ (vain ranskaksi).

(23)  Vrt. esimerkiksi muulla alalla kuin energiasiirtymän alalla älypuhelimet, jotka on laajasti hyväksytty ja omaksuttu.