EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.9.2020
SWD(2020) 309 final
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
Oikeusvaltiokertomus 2020
Luku: Oikeusvaltiotilanne maassa Ranska
Oheisasiakirja
KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Oikeusvaltiokertomus 2020
Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa
{COM(2020) 580 final} - {SWD(2020) 300 final} - {SWD(2020) 301 final} - {SWD(2020) 302 final} - {SWD(2020) 303 final} - {SWD(2020) 304 final} - {SWD(2020) 305 final} - {SWD(2020) 306 final} - {SWD(2020) 307 final} - {SWD(2020) 308 final} - {SWD(2020) 310 final} - {SWD(2020) 311 final} - {SWD(2020) 312 final} - {SWD(2020) 313 final} - {SWD(2020) 314 final} - {SWD(2020) 315 final} - {SWD(2020) 316 final} - {SWD(2020) 317 final} - {SWD(2020) 318 final} - {SWD(2020) 319 final} - {SWD(2020) 320 final} - {SWD(2020) 321 final} - {SWD(2020) 322 final} - {SWD(2020) 323 final} - {SWD(2020) 324 final} - {SWD(2020) 325 final} - {SWD(2020) 326 final}
Tiivistelmä
Viime aikoina on tehty useita aloitteita Ranskan oikeuslaitoksen riippumattomuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Erityisesti on ehdotettu uudistusta korkeimman tuomarineuvoston toimivallan laajentamiseksi, mikä vahvistaisi entisestään oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Yritysten käsityksen mukaan oikeuslaitoksen riippumattomuuden taso on erittäin hyvä ja kansalaisten mielestä se on keskinkertainen. Oikeuslaitoksen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi on toteutettu myös muita hankkeita erityisesti oikeuslaitoksen digitalisaation ja resurssien suhteen. Nämä toimenpiteet voivat osaltaan parantaa muun muassa viime vuosina heikentyneen siviilioikeusjärjestelmän tehokkuutta.
Ranska on viime vuosina vahvistanut institutionaalista kehystään korruption torjumiseksi ja ehkäisemiseksi julkisella ja yksityisellä sektorilla. Korruption torjuntaan on perustettu erikoistuneita elimiä, kuten julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATVP) ja Ranskan korruptiontorjuntavirasto. Kun Sapin II ‑laki hyväksyttiin vuonna 2016, HATVP:n toimivaltaa laajennettiin lobbausrekisterin hallinnointiin, ja se vastaa nyt myös pyöröovi-ilmiön sääntelystä. Sapin II ‑lailla otettiin myös käyttöön kokonaisvaltainen kehys väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi. Varallisuusilmoitusjärjestelmä sisältää aiemmasta ja nykyisestä toiminnasta ja sidonnaisuuksista yksityiskohtaisia tietoja, jotka julkaistaan avoimessa tietomuodossa. Talousrikoksia käsittelevä yleinen syyttäjä on antanut tehokkaasti tuomioita korkean tason korruptiosta ja julkisten varojen kavaltamisesta.
Ranskalla on vakiintunut oikeudellinen ja institutionaalinen kehys, joka tukee tiedotusvälineiden moniarvoisuutta. Audiovisuaalista mediaa sääntelevä viranomainen on riippumaton ja seuraa tiiviisti mediamarkkinoita. Tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyttä koskevilla säännöillä varmistetaan, että tiedotusvälineiden omistusta koskevat tiedot ovat yleisön saatavilla. Lisäksi suorien ja välillisten omistajien vaikutusta kilpailuun arvioidaan tiedotusvälineiden omistukseen liittyvässä kehityksessä. Valtion mainonnan kohdentamista säännellään, ja mainokset jaetaan erityyppisten tiedotusvälineiden kesken. Poliittista vaikutusvaltaa tiedotusvälineisiin pidetään vähäisenä, mikä johtuu myös virkamiehiin ja tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisen jäseniin sovellettavista suojatoimista. Toimituksellisella riippumattomuudella on vahva suoja, mutta suojasta nauttivat pääasiallisesti ainoastaan sopimussuhteessa olevat toimittajat. Myös toimittajiin kohdistuneet uhkaukset verkossa ja sen ulkopuolella sekä fyysiset hyökkäykset ovat viime vuosina lisääntyneet.
Lainsäädäntöprosessiin sisältyy vaikutustenarviointeja ja usein toteutettavia sidosryhmien kuulemisia. Korkein hallinto-oikeus edistää osaltaan lainsäädännön laadun varmistamista. Äskettäisessä kansalaispaneelialoitteessa kokeillaan innovatiivista tapaa ottaa kansalaiset mukaan lainsäädäntöprosessiin. Monet riippumattomat viranomaiset, kuten oikeusasiamies (Défenseur des droits) ja kansallinen neuvoa-antava ihmisoikeuskomitea (Commission nationale consultative de droits de l’homme, CNCDH), osallistuvat perusoikeuksien turvaamiseen. Perustuslakineuvostolla, korkeimmalla hallinto-oikeudella ja muilla riippumattomilla viranomaisilla on tärkeä rooli hallitusjärjestelmän osien keskinäisessä valvonnassa.
I.Oikeuslaitos
Oikeuslaitos koostuu kahdesta itsenäisestä tuomioistuinlaitoksen haarasta: Siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa toimivaltaisista yleisistä tuomioistuimista ja hallintotuomioistuimista. Molemmissa on kolme oikeusastetta: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet, muutoksenhakutuomioistuimet ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet (kassaatiotuomioistuin yleisten tuomioistuinten haarassa ja korkein hallinto-oikeus hallintotuomioistuinten haarassa). Korkeimmalla hallinto-oikeudella on myös neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja lainsäädäntöehdotuksista ja jonka tehtävänä on hallinnoida hallintotuomioistuimia ja muutoksenhakutuomioistuimia. Perustuslakineuvostolla on toimivalta tarkistaa lakien perustuslainmukaisuus. Korkeimmalla tuomarineuvostolla, joka koostuu pääasiassa tuomarien keskuudestaan valitsemista tuomareista, on tärkeä rooli oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaamisessa. Syyttäjälaitos on osa oikeuslaitosta ja kuuluu oikeusministerin alaisuuteen. Syyttäjälaitos voi antaa yleisiä ohjeita syytekäytännöistä, mutta sillä ei ole toimivaltaa antaa ohjeita yksittäisissä tapauksissa. Asianajajia edustavat eri puolilla Ranskaa toimivat asianajajaliitot.
Riippumattomuus
Hiljattain on ehdotettu riippumattomuutta vahvistavia uudistuksia. Korkeimmalla tuomarineuvostolla on keskeinen rooli oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaamisessa. Sillä on toimivalta esittää ehdokkaita useisiin keskeisiin tehtäviin. Yleensä oikeusministeri nimeää tuomarit korkeimman tuomarineuvoston sitovan lausunnon perusteella. Oikeusministeri nimeää syyttäjät korkeimman tuomarineuvoston neuvoa-antavan lausunnon perusteella. Sen jälkeen tasavallan presidentti nimittää virallisesti oikeuslaitoksen jäsenet. Ehdotetun perustuslakiuudistuksen myötä korkeimman tuomarineuvoston esittämä lausunto syyttäjäehdokkaista sitoisi täytäntöönpanovallan käyttäjää, mikä vahvistaisi sen asemaa nimitysprosessissa. Korkeimmalla tuomarineuvostolla on myös toimivalta päättää tuomareita koskevista kurinpidollisista seuraamuksista, ja oikeusministeri tekee syyttäjiä koskevat kurinpidolliset päätökset korkeimman tuomarineuvoston ei-sitovan lausunnon perusteella. Ehdotetun uudistuksen myötä korkeimmalla tuomarineuvostolla olisi myös toimivalta päättää syyttäjiä koskevista kurinpidollisista seuraamuksista. GRECO on suhtautunut myönteisesti näihin ehdotettuihin perustuslain muutoksiin. Lisäksi ehdotetulla uudistuksella kumottaisiin tasavallan entisille presidenteille annettu oikeus päästä perustuslakineuvoston jäseniksi presidentinviran jälkeen. Sillä lakkautettaisiin myös valtakunnanoikeus (Cour de Justice de la République), jolla on toimivalta käsitellä rikosasioita, jotka liittyvät hallituksen jäsenten toimiin ministerintehtäviä hoitaessaan. Pariisin muutoksenhakutuomioistuimelle annettaisiin toimivalta käsitellä tällaiset asiat. Ehdotettujen uudistusten lisäksi edistystä on tapahtunut myös esimerkiksi siinä, että korkein tuomarineuvosto hyväksyi tammikuussa 2019 oikeuslaitoksen ammattieettisiä velvollisuuksia koskevan uuden käsikirjan. Siinä suositetaan, että oikeuslaitoksen aktiiviset jäsenet eivät pyydä itselleen kunnianosoituksia, jotta kansalaiset eivät epäilisi heidän riippumattomuudestaan. Euroopan neuvosto on aiemmin ilmaissut huolensa mahdollisuudesta myöntää tuomareille virallisia kunniamerkkejä ja kunnianosoituksia.
Yritysten käsityksen mukaan tuomioistuinten riippumattomuuden taso on erittäin hyvä ja kansalaisten käsityksen mukaan keskinkertainen. Kansalaisista 56 prosenttia ja yrityksistä 68 prosenttia on sitä mieltä, että tuomioistuinten riippumattomuuden taso on melko hyvä tai erittäin hyvä. Yritysten käsityksen mukaan riippumattomuuden taso on parantunut viime vuosina ja kansalaisten mukaan se on pysynyt suurelta osin samalla tasolla vuodesta 2016 lähtien.
Laatu
Oikeuslaitoksen digitalisaatiota pyritään kehittämään edelleen. Kansalaiset saavat verkossa kattavasti tietoa oikeuslaitoksesta, ja tuomioistuimissa on laajalti mahdollista toimittaa haasteet ja seurata menettelyn vaiheita verkossa. Mahdollisuus saattaa asia käsiteltäväksi sähköisesti on kuitenkin edelleen rajallinen. Lisäksi verkossa julkaistaan rajatusti vain tiettyihin luokkiin kuuluvat tuomioistuinratkaisut. Hiljattain annettu asetus oikeudellisten päätösten saattamisesta yleisön saataville on seuraava askel digitalisaatioprosessissa. Sidosryhmät ovat kuitenkin aiemmin kritisoineet julkaisutapoja ja korostaneet tarvetta varmistaa tuomioistuinten jäsenten turvallisuus ja yksityisyys. Myös oikeusalan ohjelmasuunnittelua vuosina 2018–2022 koskevalla lailla pyritään edistämään oikeudellisten menettelyjen digitalisaatiota. Käynnissä on prosessi, jolla helpotetaan oikeusapupyyntöjen esittämistä verkossa.
Aloitteilla pyritään lisäämään oikeuslaitoksen resursseja. Vaikka tuomioistuinten julkiset kokonaismenot asukasta kohti ovat keskimääräistä suuremmat, menot suhteessa BKT:hen ovat melko alhaiset. Oikeusalan ohjelmasuunnittelua vuosille 2018–2022 koskevassa laissa säädetään oikeuslaitokselle myönnettävien varojen huomattavasta lisäämisestä: vuonna 2017 myönnetyn 6,7 miljardin euron ja vuodeksi 2022 suunnitellun 8,3 miljardin euron määrän välinen ero on 24 prosenttia. Lisäksi oikeusministeriön ja sidosryhmien välillä on heinäkuusta 2019 lähtien käyty neuvotteluja luotettavan työmäärän mittausvälineen kehittämiseksi. Tällainen väline edistäisi henkilöstö- ja taloudellisten resurssien optimaalista hallinnointia oikeuslaitoksessa. Täysimääräisen oikeusavun saamisen edellytyksenä oleva tuloraja on hieman alle Eurostatin köyhyysrajan. Oikeusalan ohjelmasuunnittelua vuosille 2018–2022 koskevassa laissa otetaan käyttöön pakollinen sovittelumenettely tietyissä vähäisiä vaateita koskevissa asioissa, mikä voi vaikuttaa kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen.
Covid-19-pandemian aikana otettiin käyttöön eräitä oikeuslaitoksen toimintaan liittyviä toimenpiteitä. Näihin toimenpiteisiin sisältyi tiettyjen vankiryhmien ennenaikainen vapauttaminen, mutta tutkintavankeuden kestoa pidennettiin automaattisesti. Sidosryhmät arvostelivat toimenpidettä voimakkaasti ja korostivat riskiä, joka aiheutuu vapautta koskevalle perusoikeudelle. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt oikeustoimet, joilla riitautettiin tutkintavankeuden keston pidentämisen laillisuus. Kassaatiotuomioistuin päätti, että tavallisesti keston pidentämisestä päättävän tuomioistuimen olisi pikaisesti tarkasteltava uudelleen tutkintavankeuden keston pidentämistä koskevan päätöksen pätevyyttä.
Tehokkuus
Siviilioikeuden tehokkuuteen liittyy joitakin haasteita. Siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden ratkaisemiseen kuluva aika on pidentynyt viime vuosina, ja se oli vuonna 2018 keskimäärin yli 400 päivää. Lisäksi siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden selvitysaste laski 96 prosenttiin vuonna 2018. Vireillä olevien siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden määrä on huomattava. Hiljattain käyttöön otetulla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätösten väliaikaisella täytäntöönpanolla pyritään tehostamaan oikeuslaitosta entisestään. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen eri tuomioistuinten äskettäinen yhdistäminen yhdeksi yleiseksi ”tribunal judiciaire” ‑tuomioistuimeksi voi myös auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa, vaikka sidosryhmissä onkin ilmaistu jonkin verran huolta uudistuksen vaikutuksista kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen.
II. Korruptiontorjunnan kehys
Ranskassa on suurelta osin käytössä korruptiontorjunnan institutionaalinen ja lainsäädännöllinen kehys. On annettu lakeja, joilla ehkäistään ja torjutaan korruptiota yksityisellä ja julkisella sektorilla, mukaan lukien väärinkäytösten paljastajien suojelu, varallisuusilmoitukset, lobbaus ja pyöröovi-ilmiöt. Korruption torjuntaan osallistuvia viranomaisia ovat muun muassa korruptiontorjuntavirasto, julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen sekä korruption ja verorikosten torjunnasta vastaava keskusvirasto. Talousrikoksia käsittelevän yleisen syyttäjän toimivaltaan kuuluu korkean tason korruptiotapausten tutkinta.
Ranskan pistemäärä viimeisimmässä korruptioindeksissä oli 69/100, ja sijoitus oli yhdeksäs Euroopan unionissa ja 23. maailmanlaajuisesti. Ranskalaisista vastaajista 70 prosenttia katsoi korruption levinneen laajalle maassaan (EU:n keskiarvo oli 71 prosenttia), ja 10 prosenttia kansalaisista koki, että korruptio vaikuttaa heidän päivittäiseen elämäänsä. Yrityksistä 55 prosenttia piti korruptiota laajalle levinneenä (EU:n keskiarvo on 63 prosenttia) ja 51 prosenttia yrityksistä piti korruptiota ongelmana liiketoiminnassa (EU:n keskiarvo oli 37 prosenttia). Vastaajista 26 prosenttia katsoi, että tehokkaalla syytteeseenpanolla on riittävässä määrin saatu ihmiset luopumaan korruptiosta (EU:n keskiarvo on 36 prosenttia), ja 43 prosenttia yrityksistä katsoi, että ylimpiä virkamiehiä lahjoneita ihmisiä ja yrityksiä rangaistaan asianmukaisesti (EU:n keskiarvo on 31 prosenttia).
Kansallisessa lainsäädännössä tehdään rangaistaviksi kaikenlaiset aktiiviseen ja passiiviseen korruptioon liittyvät rikokset julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tähän sisältyvät korruptio urheilualalla sekä korruptio ja vaikutusvallan väärinkäyttö julkisella sektorilla. Ranska hyväksyi tammikuussa 2020 ensimmäisen monivuotisen kansallisen korruptiontorjuntasuunnitelmansa. Sen on laatinut Ranskan korruptiontorjuntavirasto (AFA), joka on kuullut kaikkia hallintoviranomaisia ja paikallisviranomaisia, ja se kattaa vuodet 2020–2022. Kansallinen suunnitelma kattaa korruption ehkäisemisen ja torjunnan, ja siinä esitetään tehostettuja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamista korruption torjunnassa. Vuoden 2021 lopussa on tarkoitus järjestää julkinen kuuleminen, jotta kansalaisyhteiskunta ja kaikki sidosryhmät saadaan mukaan kansallisen suunnitelman toimenpiteiden ensimmäisten tulosten arviointiin.
Korruptiontorjuntavirasto (AFA) perustettiin 9. joulukuuta 2016. AFA:n johdossa on tuomari, joka nimitetään tasavallan presidentin asetuksella kuuden vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Hänet voidaan vapauttaa tehtävistään ainoastaan hänen omasta pyynnöstään tai työkyvyttömyyden tai vakavan väärinkäytöksen vuoksi. Viraston johtaja ei saa valvontatehtäviään hoitaessaan ottaa vastaan eikä pyytää ohjeita miltään hallinto- tai muulta viranomaiselta. AFA laatii monivuotisen korruptiontorjuntasuunnitelman ja tukee yksityisiä ja julkisia oikeushenkilöitä korruption ehkäisemisessä ja havaitsemisessa. Se valvoo myös ennaltaehkäisevien järjestelmien laatua julkisissa elimissä (sekä keskushallinto- että paikallistasolla), yleishyödyllisissä voittoa tavoittelemattomissa järjestöissä ja säätiöissä ja toimivaltaansa kuuluvissa julkisissa ja yksityisissä yrityksissä sekä noudattamisohjelmien täytäntöönpanoa tuomioistuinten päätösten mukaisesti.
Julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATVP) vastaa julkisten laitosten integriteetin varmistamisesta. Vuonna 2013 perustetun riippumattoman viranomaisen tehtäviin kuuluu toimeksiannon haltijoiden tai julkishallinnon työntekijöiden varoja ja sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten täydellisyyden, oikeellisuuden ja oikeudenmukaisuuden valvonta, epäilyttävistä tapauksista ilmoittaminen talousrikoksia käsittelevälle yleiselle syyttäjälle ja eettisiä kysymyksiä koskevan neuvonnan antaminen julkishallinnon työntekijöille. Varallisuusilmoitukset toimitetaan joko nimittävälle viranomaiselle tai HATVP:lle. Virkamiesten ja ministerien sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat saatavilla avoimessa muodossa, mutta parlamentin jäsenten ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla. Vuonna 2018 HATVP sai 5 787 ilmoitusta sidonnaisuuksista ja varallisuudesta. Se arvioi, että virkamiehet noudattavat 99,82-prosenttisesti ilmoitusvelvollisuuttaan. Vuonna 2018 se välitti 30 tapausta yleisen syyttäjän virastolle. HATVP voi myös tehdä ehdotuksia vuosikertomuksiinsa sisältyvän oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen mahdollisista parannuksista. Kun Sapin II ‑laki hyväksyttiin vuonna 2016, HATVP:n toimivaltuudet laajennettiin lobbausrekisterin hallinnointiin. Siitä lähtien se on vastannut myös ”pyöröovi-ilmiön” sääntelystä. Vuonna 2018 HATVP:n palveluksessa oli 52 toimihenkilöä, se sai 5 787 varallisuutta ja sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitusta ja sen talousarvio oli 5,5 miljoonaa euroa. Muita korruptiontorjunnan kehykseen osallistuvia instituutioita ovat: kampanjatilejä ja poliittista rahoitusta käsittelevä kansallinen toimikunta ja kansalliskokouksen ammattieettisistä kysymyksistä vastaava toimihenkilö, jolle annettiin äskettäin uusia tehtäviä ja jota kansalliskokouksen jäsenet kuulivat yhä useammin.
Vaikka kaikki poliisiosastot voivat tutkia korruptiorikoksia, korruption ja verorikosten torjunnasta vastaava keskusvirasto (OCLCIFF) suorittaa erityisesti ulkomaisten virkamiesten korruptioon ja lahjontaan liittyvää tutkintaa. Keskusvirasto (OCLCIFF) toimii korruption torjuntaan erikoistuneen talousrikoksia käsittelevän yleisen syyttäjän (PNF) alaisuudessa. Oikeusministeriö julkaisi helmikuussa 2020 kertomuksen korruptioon liittyvistä tapauksista vuonna 2018. Sen mukaan tällaisten tapausten määrä on kasvanut 24 prosenttia vuodesta 2013 lähtien. Talousrikospoliisi uudelleenorganisoitiin heinäkuussa 2019 vastaamaan tapausten määrän kasvun asettamiin haasteisiin. Lisäksi perustettiin ainoastaan talousrikoksia käsittelevä alaosasto, joka kokoaa näistä tapauksista vastaavat eri yksiköt yhteen: talousrikollisuuden torjunnasta vastaava alaosasto. Tässä uudessa rakenteessa OCLCIFF vastaa tapauksista, jotka liittyvät korruptioon, julkisten varojen kavaltamiseen ja veropetoksiin. OCLCIFF:n henkilöstöön kuuluu 90 toimihenkilöä vuonna 2020.
Talousrikoksia käsittelevän yleisen syyttäjän (PNF) työ on johtanut useiden korkean tason toimijoiden, myös poliitikkojen ja kansainvälisten yritysten edustajien, syytteeseenpanoon ja tuomitsemiseen. PNF ilmoitti, että se on luonut läheisiä suhteita vastaaviin ulkomaisiin elimiin ja tehnyt useita sopimuksia yhteisten tutkimusten myötä hyödyntäen yleistä etua koskevia oikeudellisia yleissopimuksia. Joulukuussa 2019 PNF:llä oli vastuullaan 582 tapausta, joista 50 prosentissa oli kyse integriteetin loukkauksista. PNF:ssä toimi 6. tammikuuta 2020 17 tuomaria viiden erikoistuneen avustajan ja 15 kirjaamon virkamiehen lisäksi. Tätä ei ole pidetty riittävänä, ja GRECO suositteli, että rahoitusalan syyttäjälle annetaan lisää henkilöstöä. Lisäksi GRECO totesi, että PNF:n riippumattomuus suhteessa täytäntöönpanovaltaan olisi varmistettava täydentävillä takeilla, kun se toimittaa valtionhallinnolle tietoja ylimpiä virkamiehiä vastaan vireillä olevista menettelyistä. Näin voidaan säilyttää tutkimusten luotettavuus.
Yleistä etua koskevat oikeudelliset sopimukset (CJIP-sopimukset) tarjoavat Ranskassa vaihtoehdon syytetoimille. Tämä väline voidaan panna täytäntöön sen jälkeen, kun on tehty alustava tutkimus, jonka perusteella AFA:n valvonnassa toteutetun noudattamisohjelman avulla voidaan estää oikeushenkilön tekemien korruptiorikosten toistuminen. Tähän mennessä on tehty yksitoista CJIP-sopimusta, joista kuusi liittyy korruptioon.
Tietynkokoisilla yrityksillä on velvollisuus perustaa korruptiontorjuntaa koskevia ohjelmia. Sellaisten teollisten tai kaupallisten yritysten ja julkisten laitosten johtajilla, joiden palveluksessa on vähintään 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, on velvollisuus ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja havaitaan Ranskassa tai ulkomailla harjoitettua korruptiota tai vaikutusvallan kauppaamista. Tähän sisältyy tällaisten toimien toteuttaminen niiden tytäryhtiöissä ja hallinnassa olevissa yhtiöissä. Valtionhallinnon, paikallisviranomaisten ja niiden julkisten laitosten ja sekaomistuksessa olevien yhtiöiden sekä yleishyödyllisiksi tunnustettujen yhdistysten ja säätiöiden on myös toteutettava toimenpiteitä korruption ja muiden integriteettiin kohdistuvien loukkausten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi.
Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeva konsolidoitu järjestelmä on otettu käyttöön. Vuodesta 2007 alkaen tietyillä sektoreilla on otettu käyttöön useita mekanismeja esimerkiksi korruption ja ympäristölle tai kansanterveydelle aiheutuvien vahinkojen varalta. Vuonna 2016 annetulla Sapin II ‑lailla otettiin käyttöön yleinen järjestelmä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä säännellään suurelta osin. Julkishallinnon avoimuudesta vastaavan korkean viranomaisen tehtäviin kuuluu julkishallinnon avustaminen pyöröovi-ilmiön sääntelyssä. Virkamieskunnan uudistamista koskevan lain nojalla virkamieskunnan eettinen toimikunta yhdistetään julkishallinnon avoimuudesta vastaavaan korkeaan viranomaiseen (HATVP). HATVP antaa lausunnon ennen kuin korkean tason julkiseen tehtävään palkataan henkilö, joka on aiemmin työskennellyt sellaisella yksityisellä sektorilla, jota tehtävässä tarvitaan. Ennen hallituksen jäsenten nimittämistä tasavallan presidentti voi pyytää HATVP:n puheenjohtajalta nimitettävästä henkilöstä tietoja, joista käy ilmi (pyynnön esittämispäivänä ja HATVP:n käytettävissä olevista tiedoista riippuen), onko kyseinen henkilö mahdollisessa eturistiriitatilanteessa. HATVP voi myös neuvoa, miten eturistiriitatilanne voidaan välttää tai poistaa välittömästi. Ranskassa on avoin lobbausrekisteri. Tietyt järjestöt, kuten uskonnolliset järjestöt, on vapautettu rekisteröitymisvelvollisuudesta. GRECO on kuitenkin pannut merkille tarpeen varmistaa rekisterin täydellinen paikkansapitävyys, sillä rekisteröintiä edellytetään vain niiltä edunvalvontaorganisaatioilta, jotka ottavat yhteyttä johtaviin virkamiehiin. HATVP antaa avoimessa muodossa tietoja eturyhmistä, jotka on kirjattu Sapin II ‑lain antamisen jälkeen perustettuun rekisteriin.
III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus
Ranskassa on perinteisesti vaalittu sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta, jotka on kirjattu perustuslakiin ja taattu erityisellä alakohtaisella lainsäädännöllä. Näitä valvoo riippumaton tiedotusvälineiden sääntelyviranomainen. Tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyys määritellään laissa. Sama koskee tiedotusvälineiden riippumattomuutta, jolla on perinteisesti ollut vahva suoja.
Ranskan tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisen riippumattomuus on taattu lailla. Conseil supérieur de l’Audiovisuel (CSA) on vuonna 1989 perustettu riippumaton hallintoviranomainen. CSA:n seitsemän jäsentä nimitetään asetuksella kuuden vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Sen puheenjohtajan nimittää tasavallan presidentti, ja parlamentin kaksi kamaria nimittävät kumpikin kolme jäsentä. Jäsen voidaan erottaa tehtävistään vain epäpätevyyden, täytettyyn tehtävään soveltumattomuuden tai muiden kyseiseen henkilöön liittyvien pakottavien syiden vuoksi. Käytössä on yleisiä säännöksiä, joilla minimoidaan media-alan vaikutus ja kielletään ohjeiden vastaanottaminen muilta viranomaisilta. Parlamentti vahvistaa CSA:n talousarvion, mutta taloudelliset ja henkilöresurssit ovat sääntelyviranomaisen päätettävissä, mikä tukee sen riippumatonta asemaa. Resurssien asianmukaisen ja vastuullisen käytön varmistamiseksi sääntelyviranomaisen on esitettävä vuosittain tilinpäätös hallitukselle ja parlamentille. CSA:lla on valtuudet määrätä seuraamuksia, jotka voidaan riitauttaa tuomioistuimessa. Lakisääteinen velvoite julkistaa johtokunnan kokousten esityslistat ja päätökset edistää CSA:n toiminnan läpinäkyvyyttä. CSA:n riippumattomuuteen kohdistuva riski on MPM 2020 -raportin mukaan erittäin alhainen. CSA:n lisäksi vuonna 2019 perustettiin Ranskan journalistiikan alan yhdistys (CDJM). Sen tavoitteena on edistää ammattietikkaa koskevien vaatimusten noudattamista. CDMJ on itsesääntelyelin, joka koostuu toimittajien, tv- ja radioyhtiöiden sekä kansalaisten edustajista. Se voi kantelun perusteella tai omasta aloitteestaan tarjota sovittelua osapuolten välillä ja antaa tarvittaessa lausuntoja.
Tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyttä koskevissa säännöissä edellytetään, että yritykset julkistavat tietyt omistustiedot. Yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus julkistaa kolme suurinta omistajaansa. Lisäksi niiden on ilmoitettava CSA:lle, jos radio- tai televisioyhtiön omistusosuus tai määräysvalta ylittää 10 prosentin rajan. CSA julkaisee tv- ja radioyhtiöiden pääomarakennetta koskevat tiedot verkkosivustollaan, ja kilpailuviranomainen kuulee sitä tiedotusvälineiden omistukseen liittyvästä kehityksestä, jonka osalta se arvioi tiedotusvälineiden suoria ja välillisiä omistajia.
Määrärahojen kohdentamisesta valtion mainontaan säädetään julkisia hankintoja koskevassa laissa ja valtion tiedotusosastosta annetussa laissa. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen (MPM) 2020 mukaan valtion mainonta jaetaan erityyppisten tiedotusvälineiden kesken, ja media-alan resurssien ja tukien valtiollisen sääntelyn riski-indikaattori osoittaa minimaalisen riskin. CSA vastaa poliittista uutisointia koskevien audiovisuaalialan sääntöjen täytäntöönpanosta ja varmistaa, että lähetysaika jaetaan tasapuolisesti poliittisten keskustelujen aikana. Näistä tiedotetaan kuukausittain parlamentin kummallekin kamarille, millä varmistetaan läpinäkyvyyden ja valvonnan hyvä taso.
Vakiintunut oikeudellinen kehys ja toimijoiden moninaisuus minimoivat tiedotusvälineiden poliittiseen valvonnan riskit. Esimerkkinä voidaan mainita, että alaa koskevat säännökset liittyvät virkamiesten eturistiriitoja koskeviin ilmoituksiin ja niihin liittyviin CSA:n turvamekanismeihin, joilla kielletään sääntelyviranomaisen jäseniä toimimasta mediayhtiössä. Tiedotusvälineillä on myös oltava ammattieettiset ohjeet ja niiden on perustettava tietojen ja ohjelmien tarkkuutta, riippumattomuutta ja moniarvoisuutta käsittelevä komitea. MPM 2020 -raportin mukaan julkisiin tai yksityisiin tiedotusvälineisiin kohdistuvan poliittisen valvonnan riski on vähäinen Ranskassa.
Toimittajien toimituksellinen vapaus taataan ’omatunnonsyitä koskevan lausekkeen’ ja ’irtisanomislausekkeen’ soveltamisella. Työlain asiaa koskevan säännöksen mukaan työnantajansa kanssa sopimussuhteessa olevat toimittajat voivat irtisanoa työsopimuksensa ilman ennakkoilmoitusta, jos heidän työnsä uhkaa vaarantaa heidän moraalinorminsa, ja ilman, että he menettävät sosiaalietuuksia. Tällä estetään jonkin verran toimittajiin kohdistuvaa toimituksellista painostusta. Suojalauseketta ei kuitenkaan sovelleta muihin kuin sopimussuhteisiin toimittajiin. Toimittajilla on lakisääteinen oikeus olla paljastamatta lähteitään. Tähän oikeuteen on olemassa kansalliseen turvallisuuteen liittyviä poikkeuksia. Useat sidosryhmät raportoivat, että toimittajia painostetaan ja pelotellaan paljastamaan lähteensä. Tällainen käyttäytyminen voi vaikuttaa toimittajien päivittäiseen työhön ja aiheuttaa lamaannuttavan vaikutuksen. Kunnianloukkausta pidetään rikoksena, ja vankeusrangaistus on yksi mahdollisista seuraamuksista (kun kunnianloukkaus liittyy rotuun tai etniseen alkuperään).
Oikeudellinen kehys sisältää toimenpiteitä toimittajien fyysisen turvallisuuden varmistamiseksi, mutta toimittajiin kohdistuvat uhat ovat lisääntymässä. Viranomaiset toteavat, että lainsäädännössä ei ole toimittajien turvallisuuteen liittyvää erityistä säännöstä ja että toimittajia suojellaan samalla tavoin kuin muita kansalaisia. Viime vuosina on raportoitu joistakin tapauksista, joissa valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat ovat syyllistyneet fyysiseen uhkailuun ja hyökkäyksiin, erityisesti vuonna 2019 järjestettyjen eri mielenosoitusten aikana. Tähän liittyy yhä suurempi määrä verkkohyökkäyksiä ja uhkailuja, joihin syyllistyvät voivat helposti pysyä nimettöminä. Vuosina 2019 ja 2020 Euroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi julkaisi 19 Ranskaa koskevaa varoitusta. Ne liittyivät erityisesti fyysiseen turvallisuuteen kohdistuviin hyökkäyksiin, toimittajien ahdisteluun ja kunnianloukkaussyytteisiin. Kun otetaan huomioon todisteet tällaisista hyökkäyksistä ja se, että useaan otteeseen on raportoitu toimittajien lähdesuojan asettamisesta vaaraan, MPM 2020 -raportin mukaan toimittajien suojelua koskevien normien alaan kohdistuva riski on keskisuuri. Sidosryhmät ovat myös huolissaan toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten lisääntymisestä erityisesti mielenosoitusten aikana.
IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset
Ranskassa on puolipresidentiaalinen hallintojärjestelmä, jossa kansa valitsee suoraan presidentin ja pääministeri on vastuussa parlamentille. Kaksikamarisen parlamentin muodostavat kansalliskokous ja senaatti. Lainsäädäntöehdotukset voivat olla lähtöisin hallitukselta tai parlamentin molempien kamarien jäseniltä. Perustuslakineuvosto valvoo lakien perustuslainmukaisuutta ennen niiden hyväksymistä tai tämän jälkeen. Riippumattomilla viranomaisilla on tärkeä rooli keskinäisessä valvontajärjestelmässä.
Lainsäädäntöprosessissa toteutetaan usein vaikutustenarviointeja ja sidosryhmien kuulemisia. Hallituksen säädösehdotuksista tehdään vaikutustenarviointi ja ne toimitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle neuvoa-antavaa lausuntoa varten. Lisäksi viranomaiset kuulevat säännöllisesti sidosryhmiä lainsäädännön valmistelussa. Tällainen kuuleminen on pakollista tiettyjen alojen lainsäädännön osalta. Myös kansalaisille voidaan järjestää avoimia kuulemisia. Hiljattain uuteen ilmastoa koskevaan kansalaispaneeliin (Convention Citoyenne pour le Climat) osallistui 150 sattumanvaraisesti valittua kansalaista keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja valmistelemaan lakiehdotuksia siihen puuttumiseksi. Tämän jälkeen presidentti päätti toimittaa 149 ehdotuksesta 146 hallitukselle, parlamentille tai järjestää tällaisesta ehdotuksesta kansanäänestyksen. Tämä uusi aloite on innovatiivinen tapa saada kansalaiset osallistumaan lainsäädäntöprosessiin.
Useat riippumattomat viranomaiset osallistuvat perusoikeuksien turvaamiseen. Riippumattomalla kansallisella neuvoa-antavalla ihmisoikeuskomitealla (Commission Nationale Consultative des Droits de l’Homme, CNCDH) on kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen verkoston (GANHRI) myöntämä A-status. CNCDH:n kokoonpanossa varmistetaan ihmisoikeuksien alalla toimivien järjestöjen monipuolinen edustus. Sen tehtävänä on valvoa, että viranomaiset noudattavat perusoikeuksia koskevia vaatimuksia, ja se antaa tähän liittyvää neuvontaa. GANHRIn akkreditoinnin alakomitea (SCA) kannusti CNCDH:ta laajentamaan edelleen suojelutoimeksiantoon liittyvää toimintaansa muun muassa kannattamalla lainsäädäntömuutoksia, joilla tätä toimeksiantoa selkeytetään. SCA kannusti myös CNCDH:ta vahvistamaan edelleen yhteistyötään muiden kansallisten ihmisoikeuselinten, kuten oikeusasiamiehen kanssa. Tämä perustuslaissa vahvistettu elin on toinen keskeinen elin valvontajärjestelmässä, jonka tehtävänä on suojella kansalaisten oikeuksia heidän suhteissaan valtion viranomaisiin ja jonka puoleen voi kääntyä kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Oikeusasiamiehellä on toimivalta suorittaa tutkimuksia, toimia välittäjänä, antaa suosituksia ja tehdä ehdotuksia lainsäädännön uudistamiseksi. Oikeusasiamies arvosteli hiljattain sitä, etteivät viranomaiset olleet ryhtyneet jatkotoimiin kansallisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon laiminlyöntiä koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion johdosta.
Covid-19-pandemian yhteydessä otettiin käyttöön hätäjärjestely, ja hyväksytyt toimenpiteet olivat tuomioistuinten valvonnassa. Maaliskuussa annetulla covid-19-pandemian torjuntaa koskevalla lailla otettiin käyttöön uusi hätäjärjestelmä, joka on erityisesti räätälöity terveysuhkiin ja joka toimii erillään olemassa olleista hätäjärjestelmistä.”Kansanterveydellinen hätätila” antoi hallitukselle mahdollisuuden toteuttaa asetuksella useita toimenpiteitä covid-19-pandemian torjumiseksi, kuten rajoittaa väestön vapaata liikkuvuutta. CNCDH arvosteli useita näistä toimenpiteistä, ja monet niistä riitautettiin oikeudenkäynneissä. Perustuslakineuvosto ja korkein hallinto-oikeus kritisoivat useita toimenpiteitä, kuten yleistä velvollisuutta hankkia lupa mielenosoituksia varten ja tiettyjä tietojen keräämiseen liittyviä säännöksiä covid-19:n vuoksi. Perustuslakineuvosto vahvisti kansanterveydellisen hätätilan pidentämistä koskevan lain.
Äskettäin tehdyillä aloitteilla pyritään edistämään kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöä. Vaikka Ranskan kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön katsotaan olevan kavennettu, äskettäin käyttöön otetulla digitaalisella yhdistystilivälineellä pyritään helpottamaan järjestöjen ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta erityisesti tukien hakemisen osalta. Hallitus pyrkii myös edistämään kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kehittämistä tähän tarkoitukseen varatun rahaston avulla.
Liite I: Luettelo lähteistä aakkosjärjestyksessä. *
* Luettelo vuoden 2020 oikeusvaltioraporttia koskevan kuulemisen yhteydessä saaduista vastauksista on saatavilla (komission verkkosivustolla).
Civicus-verkosto – Tracking civic space: France.
https://monitor.civicus.org/country/france/
.
CNCDH (2020), lausunto kansanterveydellisestä hätätilasta ja oikeusvaltioperiaatteesta.
CSA, tiedot tv- ja radioyhtiöistä.
https://www.csa.fr/Reguler/Espace-juridique/Les-relations-du-CSA-avec-les-editeurs/Convention-des-editeurs
.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio, 9. huhtikuuta 2015, Tchokontio Happi v. Ranska, (65829/12).
Euroopan komissio (2020), EU:n oikeusalan tulostaulu.
Euroopan neuvosto: Ministerikomitea (2010), ministerikomitean suositus CM/Rec (2010)12 jäsenvaltioille tuomareiden riippumattomuudesta, tehokkuudesta ja vastuualueista.
Euroopan neuvosto: Ministerikomitea (2016), ministerikomitean suositus CM/Rec (2016)4 jäsenvaltioille journalismin suojelusta sekä toimittajien ja muiden media-alan toimijoiden turvallisuudesta.
Euroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi: Ranska.
https://www.coe.int/en/web/media-freedom/france
.
GRECO (2018), neljäs arviointikierros – toinen Ranskaa koskeva vaatimustenmukaisuuskertomus kansanedustajiin, tuomareihin ja syyttäjiin liittyvän korruption estämisestä.
GRECO (2018), viides arviointikierros – Ranskaa koskeva arviointikertomus korruption ehkäisemisestä ja integriteetin edistämisestä keskushallinnossa (ylimmät virkamiehet) ja lainvalvontavirastoissa.
Julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATPV) (2019), vuoden 2018 toimintakertomus.
https://www.hatvp.fr/rapports_activite/rapport_2018/#popup3
.
Julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATPV), julkinen rekisteri
https://www.hatvp.fr/le-repertoire/
.
Kansalliskokous (2019), Uusi kiinnostus parlamentin eettisiä sääntöjä kohtaan: puhemiehelle ja kansalliskokouksen kanslialle 14. ja 30. tammikuuta 2019 kansalliskokouksen työjärjestyksen 80-3 §:n mukaisesti toimitettu vuosikertomus.
http://www2.assemblee-nationale.fr/static/15/deontologue/rapport_activite_300119.pdf
.
Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälinen verkosto (GANHRI): Akkreditointialakomitea (SCA) (2019), GANHRIn akkreditointialakomitean kertomus – maaliskuu 2019.
Kassaatiotuomioistuimen 26. toukokuuta 2020 antama tuomio nro 974 (20-81.910).
Korkeimman hallinto-oikeuden 6. heinäkuuta 2020 antamat tuomiot velvollisuudesta hankkia lupa ennen tapahtuman järjestämistä, päätökset nro 441257, 441263 ja 441384.
Korkein tuomarineuvosto (2019), oikeuslaitoksen ammattieettisiä velvollisuuksia koskeva käsikirja.
OECD (2019), Euroopan sääntelypolitiikan ja hallintotavan indikaattorit 2019: Ranska.
Oikeusasiamies (2020), kirje senaatin ja kansalliskokouksen puhemiehille kansanterveydellisen hätätilanteen pidentämistä koskevasta laista.
Oikeusministeriö (2020), Integriteettiin kohdistuvat loukkaukset: tilastolliset tekijät.
https://www.agence-francaise-anticorruption.gouv.fr/files/files/Fiche%20atteintes%20à%20la%20probité%20-%20chiffres%202018.pdf
.
Oikeusvaltiota koskevaan vuoden 2020 vuosikertomukseen liittyvä virtuaalinen maavierailu: Ranska.
Pariisin muutoksenhakutuomioistuin (2020), talousrikoksia käsittelevän yleisen syyttäjän ja Airbus SE -yhtiön välinen yleistä etua koskeva oikeudellinen sopimus.
https://www.agence-francaise-anticorruption.gouv.fr/files/2020-02/20200129%20CJIP%20AIRBUS%20signée.pdf
.
Perustuslakineuvosto, 11. toukokuuta 2020 annettu päätös kansanterveydellisen hätätilan pidentämistä koskevasta laista ja sen säännösten täydentämisestä, päätös nro 2020-800 DC.
Perustuslakineuvosto, 3. heinäkuuta 2020 asiassa M. Sofiane A. ym. annettu päätös nro 2020-851/852.
Ranskan hallitus (2020), Ranskan esittämät tiedot vuoden 2020 oikeusvaltioraporttiin.
Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus (2020), Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seuranta 2020.
https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2020
.
Toimittajat ilman rajoja, maaprofiili: Ranska.
https://rsf.org/en/france
.
Tuomareiden ammattijärjestö (2020), Väliaikaisten pidätysten automaattinen jatkaminen: skandaalin ja sekaannuksen jälkeen piittaamattomuus!”
http://www.syndicat-magistrature.org/Prolongation-automatique-des-detentions-provisoires-apres-le-scandale-et-le.html
.
Tuomareiden ammattijärjestön (Syndicat de la magistrature) puheenjohtaja Katia Dubreuil (2019), oikeusministerille osoitettu 3. joulukuuta 2019 päivätty kirje.
Viestinnän pääosasto (2020), Erityiseurobarometri 502: korruptio.
Viestinnän pääosasto (2020), Eurobarometri: Kansalaisten käsitys kansallisen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta EU:ssa.
Viestinnän pääosasto (2020), Flash-eurobarometri 482: yritysten suhtautuminen korruptioon EU:ssa.
Liite II: Maavierailu Ranskaan
Komission yksiköt järjestivät touko- ja kesäkuussa 2020 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:
·Audiovisuaalialan korkea neuvosto (CSA)
·Journalistisen etiikan ja sovittelun neuvosto (CDJM)
·Julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATPV)
·Kansallinen asianajajaliitto (CNB)
·Kansallinen journalistiliitto
·Kansallinen neuvoa-antava ihmisoikeuskomitea (CNCDH)
·Korkein tuomarineuvosto
·Korruption ja verorikosten torjunnasta vastaava keskusvirasto (OCLCIFF)
·Korruptiontorjuntavirasto (AFA)
·Oikeusministeriö
·Talousrikoksia käsittelevä yleinen syyttäjä (PNF)
·Toimittajat ilman rajoja
* Lisäksi komissio tapasi seuraavien organisaatioiden edustajia useissa horisontaalisissa tapaamisissa:
·Amnesty International
·Civil Liberties Union for Europe
·Civil Society Europe
·Elinikäisen oppimisen foorumi (LLLP)
·EuroCommerce
·Euroopan kirkkojen konferenssi
·European Center for Not-for-Profit Law
·European Civic Forum
·Free Press Unlimited
·Front Line Defenders
·ILGA-Europe
·Kansainvälinen ihmisoikeusliitto (FIDH)
·Kansainvälinen lakimieskomissio (ICJ)
·Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI)
·Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus (ECPMF)
·Open Society Justice Initiative/Open Society European Policy Institute
·Toimittajat ilman rajoja
·Transparency International EU