EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.9.2020

SWD(2020) 309 final

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Oikeusvaltiokertomus 2020




Luku: Oikeusvaltiotilanne maassa Ranska

Oheisasiakirja

KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Oikeusvaltiokertomus 2020

Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa

{COM(2020) 580 final} - {SWD(2020) 300 final} - {SWD(2020) 301 final} - {SWD(2020) 302 final} - {SWD(2020) 303 final} - {SWD(2020) 304 final} - {SWD(2020) 305 final} - {SWD(2020) 306 final} - {SWD(2020) 307 final} - {SWD(2020) 308 final} - {SWD(2020) 310 final} - {SWD(2020) 311 final} - {SWD(2020) 312 final} - {SWD(2020) 313 final} - {SWD(2020) 314 final} - {SWD(2020) 315 final} - {SWD(2020) 316 final} - {SWD(2020) 317 final} - {SWD(2020) 318 final} - {SWD(2020) 319 final} - {SWD(2020) 320 final} - {SWD(2020) 321 final} - {SWD(2020) 322 final} - {SWD(2020) 323 final} - {SWD(2020) 324 final} - {SWD(2020) 325 final} - {SWD(2020) 326 final}

I.Oikeuslaitos 

Oikeuslaitos koostuu kahdesta itsenäisestä tuomioistuinlaitoksen haarasta: Siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa toimivaltaisista yleisistä tuomioistuimista ja hallintotuomioistuimista. Molemmissa on kolme oikeusastetta: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet, muutoksenhakutuomioistuimet ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet (kassaatiotuomioistuin yleisten tuomioistuinten haarassa ja korkein hallinto-oikeus hallintotuomioistuinten haarassa). Korkeimmalla hallinto-oikeudella on myös neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja lainsäädäntöehdotuksista ja jonka tehtävänä on hallinnoida hallintotuomioistuimia ja muutoksenhakutuomioistuimia. Perustuslakineuvostolla on toimivalta tarkistaa lakien perustuslainmukaisuus. Korkeimmalla tuomarineuvostolla, joka koostuu pääasiassa tuomarien keskuudestaan valitsemista tuomareista 1 , on tärkeä rooli oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaamisessa. Syyttäjälaitos on osa oikeuslaitosta ja kuuluu oikeusministerin alaisuuteen 2 . Syyttäjälaitos voi antaa yleisiä ohjeita syytekäytännöistä, mutta sillä ei ole toimivaltaa antaa ohjeita yksittäisissä tapauksissa 3 . Asianajajia edustavat eri puolilla Ranskaa toimivat asianajajaliitot.

Riippumattomuus

Hiljattain on ehdotettu riippumattomuutta vahvistavia uudistuksia. Korkeimmalla tuomarineuvostolla on keskeinen rooli oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaamisessa. Sillä on toimivalta esittää ehdokkaita useisiin keskeisiin tehtäviin 4 . Yleensä oikeusministeri nimeää tuomarit korkeimman tuomarineuvoston sitovan lausunnon perusteella. Oikeusministeri nimeää syyttäjät korkeimman tuomarineuvoston neuvoa-antavan lausunnon perusteella. Sen jälkeen tasavallan presidentti nimittää virallisesti oikeuslaitoksen jäsenet. Ehdotetun perustuslakiuudistuksen 5 myötä korkeimman tuomarineuvoston esittämä lausunto syyttäjäehdokkaista sitoisi täytäntöönpanovallan käyttäjää, mikä vahvistaisi sen asemaa nimitysprosessissa. Korkeimmalla tuomarineuvostolla on myös toimivalta päättää tuomareita koskevista kurinpidollisista seuraamuksista, ja oikeusministeri tekee syyttäjiä koskevat kurinpidolliset päätökset korkeimman tuomarineuvoston ei-sitovan lausunnon perusteella. Ehdotetun uudistuksen myötä korkeimmalla tuomarineuvostolla olisi myös toimivalta päättää syyttäjiä koskevista kurinpidollisista seuraamuksista. GRECO on suhtautunut myönteisesti näihin ehdotettuihin perustuslain muutoksiin 6 . Lisäksi ehdotetulla uudistuksella kumottaisiin tasavallan entisille presidenteille annettu oikeus päästä perustuslakineuvoston jäseniksi presidentinviran jälkeen 7 . Sillä lakkautettaisiin myös valtakunnanoikeus (Cour de Justice de la République) 8 , jolla on toimivalta käsitellä rikosasioita, jotka liittyvät hallituksen jäsenten toimiin ministerintehtäviä hoitaessaan. Pariisin muutoksenhakutuomioistuimelle annettaisiin toimivalta käsitellä tällaiset asiat. Ehdotettujen uudistusten lisäksi edistystä on tapahtunut myös esimerkiksi siinä, että korkein tuomarineuvosto hyväksyi tammikuussa 2019 oikeuslaitoksen ammattieettisiä velvollisuuksia koskevan uuden käsikirjan 9 . Siinä suositetaan, että oikeuslaitoksen aktiiviset jäsenet eivät pyydä itselleen kunnianosoituksia, jotta kansalaiset eivät epäilisi heidän riippumattomuudestaan 10 . Euroopan neuvosto on aiemmin ilmaissut huolensa mahdollisuudesta myöntää tuomareille virallisia kunniamerkkejä ja kunnianosoituksia 11 .

Yritysten käsityksen mukaan tuomioistuinten riippumattomuuden taso on erittäin hyvä ja kansalaisten käsityksen mukaan keskinkertainen. Kansalaisista 56 prosenttia ja yrityksistä 68 prosenttia on sitä mieltä, että tuomioistuinten riippumattomuuden taso on melko hyvä tai erittäin hyvä 12 . Yritysten käsityksen mukaan riippumattomuuden taso on parantunut viime vuosina ja kansalaisten mukaan se on pysynyt suurelta osin samalla tasolla vuodesta 2016 lähtien 13 .

Laatu

Oikeuslaitoksen digitalisaatiota pyritään kehittämään edelleen. Kansalaiset saavat verkossa kattavasti tietoa oikeuslaitoksesta 14 , ja tuomioistuimissa on laajalti mahdollista toimittaa haasteet ja seurata menettelyn vaiheita verkossa 15 . Mahdollisuus saattaa asia käsiteltäväksi sähköisesti on kuitenkin edelleen rajallinen 16 . Lisäksi verkossa julkaistaan rajatusti vain tiettyihin luokkiin kuuluvat tuomioistuinratkaisut 17 . Hiljattain annettu asetus 18 oikeudellisten päätösten saattamisesta yleisön saataville on seuraava askel digitalisaatioprosessissa. Sidosryhmät ovat kuitenkin aiemmin kritisoineet julkaisutapoja ja korostaneet tarvetta varmistaa tuomioistuinten jäsenten turvallisuus ja yksityisyys 19 . Myös oikeusalan ohjelmasuunnittelua vuosina 2018–2022 koskevalla lailla 20 pyritään edistämään oikeudellisten menettelyjen digitalisaatiota. Käynnissä on prosessi, jolla helpotetaan oikeusapupyyntöjen esittämistä verkossa.

Aloitteilla pyritään lisäämään oikeuslaitoksen resursseja. Vaikka tuomioistuinten julkiset kokonaismenot asukasta kohti ovat keskimääräistä suuremmat, menot suhteessa BKT:hen ovat melko alhaiset 21 . Oikeusalan ohjelmasuunnittelua vuosille 2018–2022 koskevassa laissa säädetään oikeuslaitokselle myönnettävien varojen huomattavasta lisäämisestä: vuonna 2017 myönnetyn 6,7 miljardin euron ja vuodeksi 2022 suunnitellun 8,3 miljardin euron määrän välinen ero on 24 prosenttia. Lisäksi oikeusministeriön ja sidosryhmien välillä on heinäkuusta 2019 lähtien käyty neuvotteluja luotettavan työmäärän mittausvälineen kehittämiseksi. Tällainen väline edistäisi henkilöstö- ja taloudellisten resurssien optimaalista hallinnointia oikeuslaitoksessa. Täysimääräisen oikeusavun saamisen edellytyksenä oleva tuloraja on hieman alle Eurostatin köyhyysrajan 22 . Oikeusalan ohjelmasuunnittelua vuosille 2018–2022 koskevassa laissa otetaan käyttöön pakollinen sovittelumenettely tietyissä vähäisiä vaateita koskevissa asioissa 23 , mikä voi vaikuttaa kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen.

Covid-19-pandemian aikana otettiin käyttöön eräitä oikeuslaitoksen toimintaan liittyviä toimenpiteitä. Näihin toimenpiteisiin sisältyi tiettyjen vankiryhmien ennenaikainen vapauttaminen, mutta tutkintavankeuden kestoa pidennettiin automaattisesti 24 . Sidosryhmät arvostelivat toimenpidettä voimakkaasti ja korostivat riskiä, joka aiheutuu vapautta koskevalle perusoikeudelle 25 . Korkein hallinto-oikeus on hylännyt oikeustoimet, joilla riitautettiin tutkintavankeuden keston pidentämisen laillisuus 26 . Kassaatiotuomioistuin päätti, että tavallisesti keston pidentämisestä päättävän tuomioistuimen olisi pikaisesti tarkasteltava uudelleen tutkintavankeuden keston pidentämistä koskevan päätöksen pätevyyttä 27 .

Tehokkuus

Siviilioikeuden tehokkuuteen liittyy joitakin haasteita. Siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden ratkaisemiseen kuluva aika on pidentynyt viime vuosina, ja se oli vuonna 2018 keskimäärin yli 400 päivää 28 . Lisäksi siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden selvitysaste laski 96 prosenttiin vuonna 2018 29 . Vireillä olevien siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden määrä on huomattava 30 . Hiljattain käyttöön otetulla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätösten väliaikaisella täytäntöönpanolla pyritään tehostamaan oikeuslaitosta entisestään. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen eri tuomioistuinten äskettäinen yhdistäminen yhdeksi yleiseksi ”tribunal judiciaire” ‑tuomioistuimeksi voi myös auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa, 31 vaikka sidosryhmissä onkin ilmaistu jonkin verran huolta uudistuksen vaikutuksista kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen 32 .

II. Korruptiontorjunnan kehys

Ranskassa on suurelta osin käytössä korruptiontorjunnan institutionaalinen ja lainsäädännöllinen kehys. On annettu lakeja, joilla ehkäistään ja torjutaan korruptiota yksityisellä ja julkisella sektorilla, mukaan lukien väärinkäytösten paljastajien suojelu, varallisuusilmoitukset, lobbaus ja pyöröovi-ilmiöt. Korruption torjuntaan osallistuvia viranomaisia ovat muun muassa korruptiontorjuntavirasto, julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen sekä korruption ja verorikosten torjunnasta vastaava keskusvirasto. Talousrikoksia käsittelevän yleisen syyttäjän toimivaltaan kuuluu korkean tason korruptiotapausten tutkinta.

Ranskan pistemäärä viimeisimmässä korruptioindeksissä oli 69/100, ja sijoitus oli yhdeksäs Euroopan unionissa ja 23. maailmanlaajuisesti 33 . Ranskalaisista vastaajista 70 prosenttia katsoi korruption levinneen laajalle maassaan (EU:n keskiarvo oli 71 prosenttia), ja 10 prosenttia kansalaisista koki, että korruptio vaikuttaa heidän päivittäiseen elämäänsä. Yrityksistä 55 prosenttia piti korruptiota laajalle levinneenä (EU:n keskiarvo on 63 prosenttia) 34 ja 51 prosenttia yrityksistä piti korruptiota ongelmana liiketoiminnassa (EU:n keskiarvo oli 37 prosenttia). Vastaajista 26 prosenttia katsoi, että tehokkaalla syytteeseenpanolla on riittävässä määrin saatu ihmiset luopumaan korruptiosta (EU:n keskiarvo on 36 prosenttia), ja 43 prosenttia yrityksistä katsoi, että ylimpiä virkamiehiä lahjoneita ihmisiä ja yrityksiä rangaistaan asianmukaisesti (EU:n keskiarvo on 31 prosenttia) 35 .

Kansallisessa lainsäädännössä tehdään rangaistaviksi kaikenlaiset aktiiviseen ja passiiviseen korruptioon liittyvät rikokset julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tähän sisältyvät korruptio urheilualalla sekä korruptio ja vaikutusvallan väärinkäyttö julkisella sektorilla. Ranska hyväksyi tammikuussa 2020 ensimmäisen monivuotisen kansallisen korruptiontorjuntasuunnitelmansa. Sen on laatinut Ranskan korruptiontorjuntavirasto (AFA), joka on kuullut kaikkia hallintoviranomaisia ja paikallisviranomaisia, ja se kattaa vuodet 2020–2022. Kansallinen suunnitelma kattaa korruption ehkäisemisen ja torjunnan, ja siinä esitetään tehostettuja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä kansainvälisen yhteistyön tehostamista korruption torjunnassa. Vuoden 2021 lopussa on tarkoitus järjestää julkinen kuuleminen, jotta kansalaisyhteiskunta ja kaikki sidosryhmät saadaan mukaan kansallisen suunnitelman toimenpiteiden ensimmäisten tulosten arviointiin.

Korruptiontorjuntavirasto (AFA) perustettiin 9. joulukuuta 2016 36 . AFA:n johdossa on tuomari, joka nimitetään tasavallan presidentin asetuksella kuuden vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Hänet voidaan vapauttaa tehtävistään ainoastaan hänen omasta pyynnöstään tai työkyvyttömyyden tai vakavan väärinkäytöksen vuoksi. Viraston johtaja ei saa valvontatehtäviään hoitaessaan ottaa vastaan eikä pyytää ohjeita miltään hallinto- tai muulta viranomaiselta. AFA laatii monivuotisen korruptiontorjuntasuunnitelman ja tukee yksityisiä ja julkisia oikeushenkilöitä korruption ehkäisemisessä ja havaitsemisessa 37 . Se valvoo myös ennaltaehkäisevien järjestelmien laatua julkisissa elimissä (sekä keskushallinto- että paikallistasolla), yleishyödyllisissä voittoa tavoittelemattomissa järjestöissä ja säätiöissä ja toimivaltaansa kuuluvissa julkisissa ja yksityisissä yrityksissä sekä noudattamisohjelmien täytäntöönpanoa tuomioistuinten päätösten mukaisesti 38 .

Julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATVP) vastaa julkisten laitosten integriteetin varmistamisesta. Vuonna 2013 perustetun riippumattoman viranomaisen tehtäviin kuuluu toimeksiannon haltijoiden tai julkishallinnon työntekijöiden varoja ja sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten täydellisyyden, oikeellisuuden ja oikeudenmukaisuuden valvonta, epäilyttävistä tapauksista ilmoittaminen talousrikoksia käsittelevälle yleiselle syyttäjälle 39 ja eettisiä kysymyksiä koskevan neuvonnan antaminen julkishallinnon työntekijöille. Varallisuusilmoitukset toimitetaan joko nimittävälle viranomaiselle tai HATVP:lle. Virkamiesten ja ministerien sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat saatavilla avoimessa muodossa, mutta parlamentin jäsenten ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla 40 . Vuonna 2018 HATVP sai 5 787 ilmoitusta sidonnaisuuksista ja varallisuudesta. Se arvioi, että virkamiehet noudattavat 99,82-prosenttisesti ilmoitusvelvollisuuttaan. Vuonna 2018 se välitti 30 tapausta yleisen syyttäjän virastolle 41 . HATVP voi myös tehdä ehdotuksia vuosikertomuksiinsa sisältyvän oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen mahdollisista parannuksista. Kun Sapin II ‑laki 42 hyväksyttiin vuonna 2016, HATVP:n toimivaltuudet laajennettiin lobbausrekisterin hallinnointiin. Siitä lähtien se on vastannut myös ”pyöröovi-ilmiön” sääntelystä. Vuonna 2018 43 HATVP:n palveluksessa oli 52 toimihenkilöä, se sai 5 787 varallisuutta ja sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitusta ja sen talousarvio oli 5,5 miljoonaa euroa. Muita korruptiontorjunnan kehykseen osallistuvia instituutioita ovat: kampanjatilejä ja poliittista rahoitusta käsittelevä kansallinen toimikunta 44 ja kansalliskokouksen ammattieettisistä kysymyksistä vastaava toimihenkilö 45 , jolle annettiin äskettäin uusia tehtäviä 46 ja jota kansalliskokouksen jäsenet kuulivat yhä useammin.

Vaikka kaikki poliisiosastot voivat tutkia korruptiorikoksia, korruption ja verorikosten torjunnasta vastaava keskusvirasto (OCLCIFF) suorittaa erityisesti ulkomaisten virkamiesten korruptioon ja lahjontaan liittyvää tutkintaa. Keskusvirasto (OCLCIFF) toimii korruption torjuntaan erikoistuneen talousrikoksia käsittelevän yleisen syyttäjän (PNF) alaisuudessa. Oikeusministeriö julkaisi helmikuussa 2020 kertomuksen korruptioon liittyvistä tapauksista vuonna 2018. Sen mukaan tällaisten tapausten määrä on kasvanut 24 prosenttia vuodesta 2013 lähtien 47 . Talousrikospoliisi uudelleenorganisoitiin heinäkuussa 2019 vastaamaan tapausten määrän kasvun asettamiin haasteisiin. Lisäksi perustettiin ainoastaan talousrikoksia käsittelevä alaosasto, joka kokoaa näistä tapauksista vastaavat eri yksiköt yhteen: talousrikollisuuden torjunnasta vastaava alaosasto. Tässä uudessa rakenteessa OCLCIFF vastaa tapauksista, jotka liittyvät korruptioon, julkisten varojen kavaltamiseen ja veropetoksiin. OCLCIFF:n henkilöstöön kuuluu 90 toimihenkilöä vuonna 2020.

Talousrikoksia käsittelevän yleisen syyttäjän (PNF) työ on johtanut useiden korkean tason toimijoiden, myös poliitikkojen ja kansainvälisten yritysten edustajien, syytteeseenpanoon ja tuomitsemiseen. PNF ilmoitti, että se on luonut läheisiä suhteita vastaaviin ulkomaisiin elimiin ja tehnyt useita sopimuksia yhteisten tutkimusten myötä hyödyntäen yleistä etua koskevia oikeudellisia yleissopimuksia 48 . Joulukuussa 2019 PNF:llä oli vastuullaan 582 tapausta, joista 50 prosentissa oli kyse integriteetin loukkauksista. PNF:ssä toimi 6. tammikuuta 2020 17 tuomaria viiden erikoistuneen avustajan ja 15 kirjaamon virkamiehen lisäksi. Tätä ei ole pidetty riittävänä, ja GRECO suositteli, että rahoitusalan syyttäjälle annetaan lisää henkilöstöä. Lisäksi GRECO totesi, että PNF:n riippumattomuus suhteessa täytäntöönpanovaltaan olisi varmistettava täydentävillä takeilla, kun se toimittaa valtionhallinnolle tietoja ylimpiä virkamiehiä vastaan vireillä olevista menettelyistä. Näin voidaan säilyttää tutkimusten luotettavuus 49 .

Yleistä etua koskevat oikeudelliset sopimukset (CJIP-sopimukset) tarjoavat Ranskassa vaihtoehdon syytetoimille. Tämä väline voidaan panna täytäntöön sen jälkeen, kun on tehty alustava tutkimus, jonka perusteella AFA:n valvonnassa toteutetun noudattamisohjelman avulla voidaan estää oikeushenkilön tekemien korruptiorikosten toistuminen. Tähän mennessä on tehty yksitoista CJIP-sopimusta, joista kuusi liittyy korruptioon 50 .

Tietynkokoisilla yrityksillä on velvollisuus perustaa korruptiontorjuntaa koskevia ohjelmia. Sellaisten teollisten tai kaupallisten yritysten ja julkisten laitosten johtajilla, joiden palveluksessa on vähintään 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, on velvollisuus ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja havaitaan Ranskassa tai ulkomailla harjoitettua korruptiota tai vaikutusvallan kauppaamista. Tähän sisältyy tällaisten toimien toteuttaminen niiden tytäryhtiöissä ja hallinnassa olevissa yhtiöissä 51 . Valtionhallinnon, paikallisviranomaisten ja niiden julkisten laitosten ja sekaomistuksessa olevien yhtiöiden sekä yleishyödyllisiksi tunnustettujen yhdistysten ja säätiöiden on myös toteutettava toimenpiteitä korruption ja muiden integriteettiin kohdistuvien loukkausten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi 52 .

Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeva konsolidoitu järjestelmä on otettu käyttöön. Vuodesta 2007 alkaen tietyillä sektoreilla on otettu käyttöön useita mekanismeja esimerkiksi korruption ja ympäristölle tai kansanterveydelle aiheutuvien vahinkojen varalta. Vuonna 2016 annetulla Sapin II ‑lailla otettiin käyttöön yleinen järjestelmä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi julkisella ja yksityisellä sektorilla 53 .

Lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä säännellään suurelta osin. Julkishallinnon avoimuudesta vastaavan korkean viranomaisen tehtäviin kuuluu julkishallinnon avustaminen pyöröovi-ilmiön sääntelyssä. Virkamieskunnan uudistamista koskevan lain nojalla 54 virkamieskunnan eettinen toimikunta 55 yhdistetään julkishallinnon avoimuudesta vastaavaan korkeaan viranomaiseen (HATVP). HATVP antaa lausunnon ennen kuin korkean tason julkiseen tehtävään palkataan henkilö, joka on aiemmin työskennellyt sellaisella yksityisellä sektorilla, jota tehtävässä tarvitaan. Ennen hallituksen jäsenten nimittämistä tasavallan presidentti voi pyytää HATVP:n puheenjohtajalta nimitettävästä henkilöstä tietoja, joista käy ilmi (pyynnön esittämispäivänä ja HATVP:n käytettävissä olevista tiedoista riippuen), onko kyseinen henkilö mahdollisessa eturistiriitatilanteessa. HATVP voi myös neuvoa, miten eturistiriitatilanne voidaan välttää tai poistaa välittömästi. Ranskassa on avoin lobbausrekisteri. Tietyt järjestöt, kuten uskonnolliset järjestöt, on vapautettu rekisteröitymisvelvollisuudesta. GRECO on kuitenkin pannut merkille tarpeen varmistaa rekisterin täydellinen paikkansapitävyys, sillä rekisteröintiä edellytetään vain niiltä edunvalvontaorganisaatioilta, jotka ottavat yhteyttä johtaviin virkamiehiin 56 . HATVP antaa avoimessa muodossa tietoja eturyhmistä, jotka on kirjattu Sapin II ‑lain antamisen jälkeen perustettuun rekisteriin 57 .

III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus

Ranskassa on perinteisesti vaalittu sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta sekä tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta, jotka on kirjattu perustuslakiin ja taattu erityisellä alakohtaisella lainsäädännöllä. Näitä valvoo riippumaton tiedotusvälineiden sääntelyviranomainen. Tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyys määritellään laissa. Sama koskee tiedotusvälineiden riippumattomuutta, jolla on perinteisesti ollut vahva suoja.

Ranskan tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisen riippumattomuus on taattu lailla. Conseil supérieur de l’Audiovisuel (CSA) on vuonna 1989 perustettu riippumaton hallintoviranomainen 58 . CSA:n seitsemän jäsentä nimitetään asetuksella kuuden vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Sen puheenjohtajan nimittää tasavallan presidentti, ja parlamentin kaksi kamaria nimittävät kumpikin kolme jäsentä. Jäsen voidaan erottaa tehtävistään vain epäpätevyyden, täytettyyn tehtävään soveltumattomuuden tai muiden kyseiseen henkilöön liittyvien pakottavien syiden vuoksi. Käytössä on yleisiä säännöksiä, joilla minimoidaan media-alan vaikutus ja kielletään ohjeiden vastaanottaminen muilta viranomaisilta 59 . Parlamentti vahvistaa CSA:n talousarvion, mutta taloudelliset ja henkilöresurssit ovat sääntelyviranomaisen päätettävissä, mikä tukee sen riippumatonta asemaa. Resurssien asianmukaisen ja vastuullisen käytön varmistamiseksi sääntelyviranomaisen on esitettävä vuosittain tilinpäätös hallitukselle ja parlamentille. CSA:lla on valtuudet määrätä seuraamuksia, jotka voidaan riitauttaa tuomioistuimessa. Lakisääteinen velvoite julkistaa johtokunnan kokousten esityslistat ja päätökset edistää CSA:n toiminnan läpinäkyvyyttä. CSA:n riippumattomuuteen kohdistuva riski on MPM 2020 -raportin mukaan erittäin alhainen. CSA:n lisäksi vuonna 2019 perustettiin Ranskan journalistiikan alan yhdistys (CDJM) 60 . Sen tavoitteena on edistää ammattietikkaa koskevien vaatimusten noudattamista. CDMJ on itsesääntelyelin, joka koostuu toimittajien, tv- ja radioyhtiöiden sekä kansalaisten edustajista. Se voi kantelun perusteella tai omasta aloitteestaan tarjota sovittelua osapuolten välillä ja antaa tarvittaessa lausuntoja.

Tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyttä koskevissa säännöissä edellytetään, että yritykset julkistavat tietyt omistustiedot. Yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus julkistaa kolme suurinta omistajaansa 61 . Lisäksi niiden on ilmoitettava CSA:lle, jos radio- tai televisioyhtiön omistusosuus tai määräysvalta ylittää 10 prosentin rajan 62 . CSA julkaisee tv- ja radioyhtiöiden pääomarakennetta koskevat tiedot verkkosivustollaan 63 , ja kilpailuviranomainen kuulee sitä tiedotusvälineiden omistukseen liittyvästä kehityksestä, jonka osalta se arvioi tiedotusvälineiden suoria ja välillisiä omistajia 64 .

Määrärahojen kohdentamisesta valtion mainontaan säädetään julkisia hankintoja koskevassa laissa ja valtion tiedotusosastosta annetussa laissa 65 . Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen (MPM) 2020 mukaan valtion mainonta jaetaan erityyppisten tiedotusvälineiden kesken, ja media-alan resurssien ja tukien valtiollisen sääntelyn riski-indikaattori 66 osoittaa minimaalisen riskin. CSA vastaa poliittista uutisointia koskevien audiovisuaalialan sääntöjen täytäntöönpanosta ja varmistaa, että lähetysaika jaetaan tasapuolisesti poliittisten keskustelujen aikana. Näistä tiedotetaan kuukausittain parlamentin kummallekin kamarille, millä varmistetaan läpinäkyvyyden ja valvonnan hyvä taso.

Vakiintunut oikeudellinen kehys ja toimijoiden moninaisuus minimoivat tiedotusvälineiden poliittiseen valvonnan riskit 67 . Esimerkkinä voidaan mainita, että alaa koskevat säännökset liittyvät virkamiesten eturistiriitoja koskeviin ilmoituksiin 68 ja niihin liittyviin CSA:n turvamekanismeihin, joilla kielletään sääntelyviranomaisen jäseniä toimimasta mediayhtiössä 69 . Tiedotusvälineillä on myös oltava ammattieettiset ohjeet ja niiden on perustettava tietojen ja ohjelmien tarkkuutta, riippumattomuutta ja moniarvoisuutta käsittelevä komitea 70 . MPM 2020 -raportin mukaan julkisiin tai yksityisiin tiedotusvälineisiin kohdistuvan poliittisen valvonnan riski on vähäinen Ranskassa.

Toimittajien toimituksellinen vapaus taataan ’omatunnonsyitä koskevan lausekkeen’ 71 ja ’irtisanomislausekkeen’ 72 soveltamisella. Työlain asiaa koskevan säännöksen mukaan työnantajansa kanssa sopimussuhteessa olevat toimittajat voivat irtisanoa työsopimuksensa ilman ennakkoilmoitusta, jos heidän työnsä uhkaa vaarantaa heidän moraalinorminsa, ja ilman, että he menettävät sosiaalietuuksia. Tällä estetään jonkin verran toimittajiin kohdistuvaa toimituksellista painostusta. Suojalauseketta ei kuitenkaan sovelleta muihin kuin sopimussuhteisiin toimittajiin. Toimittajilla on lakisääteinen oikeus olla paljastamatta lähteitään. Tähän oikeuteen on olemassa kansalliseen turvallisuuteen liittyviä poikkeuksia. Useat sidosryhmät raportoivat, että toimittajia painostetaan ja pelotellaan paljastamaan lähteensä 73 . Tällainen käyttäytyminen voi vaikuttaa toimittajien päivittäiseen työhön ja aiheuttaa lamaannuttavan vaikutuksen 74 . Kunnianloukkausta pidetään rikoksena, ja vankeusrangaistus on yksi mahdollisista seuraamuksista (kun kunnianloukkaus liittyy rotuun tai etniseen alkuperään).

Oikeudellinen kehys sisältää toimenpiteitä toimittajien fyysisen turvallisuuden varmistamiseksi, mutta toimittajiin kohdistuvat uhat ovat lisääntymässä. Viranomaiset toteavat, että lainsäädännössä ei ole toimittajien turvallisuuteen liittyvää erityistä säännöstä ja että toimittajia suojellaan samalla tavoin kuin muita kansalaisia 75 . Viime vuosina on raportoitu joistakin tapauksista, joissa valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat ovat syyllistyneet fyysiseen uhkailuun ja hyökkäyksiin, erityisesti vuonna 2019 järjestettyjen eri mielenosoitusten aikana 76 . Tähän liittyy yhä suurempi määrä verkkohyökkäyksiä ja uhkailuja, joihin syyllistyvät voivat helposti pysyä nimettöminä. Vuosina 2019 ja 2020 Euroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi julkaisi 19 Ranskaa koskevaa varoitusta. Ne liittyivät erityisesti fyysiseen turvallisuuteen kohdistuviin hyökkäyksiin, toimittajien ahdisteluun ja kunnianloukkaussyytteisiin. Kun otetaan huomioon todisteet tällaisista hyökkäyksistä ja se, että useaan otteeseen 77 on raportoitu toimittajien lähdesuojan asettamisesta vaaraan, MPM 2020 -raportin mukaan toimittajien suojelua koskevien normien alaan kohdistuva riski on keskisuuri. Sidosryhmät ovat myös huolissaan toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten lisääntymisestä erityisesti mielenosoitusten aikana. 

IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset

Ranskassa on puolipresidentiaalinen hallintojärjestelmä, jossa kansa valitsee suoraan presidentin ja pääministeri on vastuussa parlamentille. Kaksikamarisen parlamentin muodostavat kansalliskokous ja senaatti. Lainsäädäntöehdotukset voivat olla lähtöisin hallitukselta tai parlamentin molempien kamarien jäseniltä. Perustuslakineuvosto valvoo lakien perustuslainmukaisuutta ennen niiden hyväksymistä tai tämän jälkeen. Riippumattomilla viranomaisilla on tärkeä rooli keskinäisessä valvontajärjestelmässä.

Lainsäädäntöprosessissa toteutetaan usein vaikutustenarviointeja ja sidosryhmien kuulemisia. Hallituksen säädösehdotuksista tehdään vaikutustenarviointi ja ne toimitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle neuvoa-antavaa lausuntoa varten. Lisäksi viranomaiset kuulevat säännöllisesti sidosryhmiä lainsäädännön valmistelussa 78 . Tällainen kuuleminen on pakollista tiettyjen alojen lainsäädännön osalta 79 . Myös kansalaisille voidaan järjestää avoimia kuulemisia. Hiljattain uuteen ilmastoa koskevaan kansalaispaneeliin (Convention Citoyenne pour le Climat) osallistui 150 sattumanvaraisesti valittua kansalaista keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja valmistelemaan lakiehdotuksia siihen puuttumiseksi. Tämän jälkeen presidentti päätti toimittaa 149 ehdotuksesta 146 hallitukselle, parlamentille tai järjestää tällaisesta ehdotuksesta kansanäänestyksen. Tämä uusi aloite on innovatiivinen tapa saada kansalaiset osallistumaan lainsäädäntöprosessiin.

Useat riippumattomat viranomaiset osallistuvat perusoikeuksien turvaamiseen. Riippumattomalla kansallisella neuvoa-antavalla ihmisoikeuskomitealla (Commission Nationale Consultative des Droits de l’Homme, CNCDH) on kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen verkoston (GANHRI) myöntämä A-status. CNCDH:n kokoonpanossa varmistetaan ihmisoikeuksien alalla toimivien järjestöjen monipuolinen edustus 80 . Sen tehtävänä on valvoa, että viranomaiset noudattavat perusoikeuksia koskevia vaatimuksia, ja se antaa tähän liittyvää neuvontaa. GANHRIn akkreditoinnin alakomitea (SCA) kannusti CNCDH:ta laajentamaan edelleen suojelutoimeksiantoon liittyvää toimintaansa muun muassa kannattamalla lainsäädäntömuutoksia, joilla tätä toimeksiantoa selkeytetään 81 . SCA kannusti myös CNCDH:ta vahvistamaan edelleen yhteistyötään muiden kansallisten ihmisoikeuselinten, kuten oikeusasiamiehen kanssa. Tämä perustuslaissa vahvistettu elin on toinen keskeinen elin valvontajärjestelmässä, jonka tehtävänä on suojella kansalaisten oikeuksia heidän suhteissaan valtion viranomaisiin ja jonka puoleen voi kääntyä kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Oikeusasiamiehellä on toimivalta suorittaa tutkimuksia, toimia välittäjänä, antaa suosituksia ja tehdä ehdotuksia lainsäädännön uudistamiseksi. Oikeusasiamies arvosteli hiljattain sitä, etteivät viranomaiset olleet ryhtyneet jatkotoimiin kansallisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon laiminlyöntiä koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion johdosta 82 .

Covid-19-pandemian yhteydessä otettiin käyttöön hätäjärjestely, ja hyväksytyt toimenpiteet olivat tuomioistuinten valvonnassa. Maaliskuussa annetulla covid-19-pandemian torjuntaa koskevalla lailla otettiin käyttöön uusi hätäjärjestelmä, joka on erityisesti räätälöity terveysuhkiin ja joka toimii erillään olemassa olleista hätäjärjestelmistä 83 . ”Kansanterveydellinen hätätila” antoi hallitukselle mahdollisuuden toteuttaa asetuksella useita toimenpiteitä covid-19-pandemian torjumiseksi, kuten rajoittaa väestön vapaata liikkuvuutta. CNCDH arvosteli useita näistä toimenpiteistä 84 , ja monet niistä riitautettiin oikeudenkäynneissä. Perustuslakineuvosto ja korkein hallinto-oikeus kritisoivat useita toimenpiteitä, kuten yleistä velvollisuutta hankkia lupa mielenosoituksia varten ja tiettyjä tietojen keräämiseen liittyviä säännöksiä covid-19:n vuoksi 85 . Perustuslakineuvosto vahvisti kansanterveydellisen hätätilan pidentämistä koskevan lain 86 . 

Äskettäin tehdyillä aloitteilla pyritään edistämään kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöä. Vaikka Ranskan kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön katsotaan olevan kavennettu 87 , äskettäin käyttöön otetulla digitaalisella yhdistystilivälineellä 88 pyritään helpottamaan järjestöjen ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta erityisesti tukien hakemisen osalta. Hallitus pyrkii myös edistämään kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kehittämistä tähän tarkoitukseen varatun rahaston avulla 89 .

Liite I: Luettelo lähteistä aakkosjärjestyksessä. *

* Luettelo vuoden 2020 oikeusvaltioraporttia koskevan kuulemisen yhteydessä saaduista vastauksista on saatavilla (komission verkkosivustolla).

Civicus-verkosto – Tracking civic space: France. https://monitor.civicus.org/country/france/ .

CNCDH (2020), lausunto kansanterveydellisestä hätätilasta ja oikeusvaltioperiaatteesta.

CSA, tiedot tv- ja radioyhtiöistä. https://www.csa.fr/Reguler/Espace-juridique/Les-relations-du-CSA-avec-les-editeurs/Convention-des-editeurs .

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio, 9. huhtikuuta 2015, Tchokontio Happi v. Ranska, (65829/12).

Euroopan komissio (2020), EU:n oikeusalan tulostaulu.

Euroopan neuvosto: Ministerikomitea (2010), ministerikomitean suositus CM/Rec (2010)12 jäsenvaltioille tuomareiden riippumattomuudesta, tehokkuudesta ja vastuualueista.

Euroopan neuvosto: Ministerikomitea (2016), ministerikomitean suositus CM/Rec (2016)4 jäsenvaltioille journalismin suojelusta sekä toimittajien ja muiden media-alan toimijoiden turvallisuudesta.

Euroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi: Ranska. https://www.coe.int/en/web/media-freedom/france .

GRECO (2018), neljäs arviointikierros – toinen Ranskaa koskeva vaatimustenmukaisuuskertomus kansanedustajiin, tuomareihin ja syyttäjiin liittyvän korruption estämisestä.

GRECO (2018), viides arviointikierros – Ranskaa koskeva arviointikertomus korruption ehkäisemisestä ja integriteetin edistämisestä keskushallinnossa (ylimmät virkamiehet) ja lainvalvontavirastoissa.

Julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATPV) (2019), vuoden 2018 toimintakertomus. https://www.hatvp.fr/rapports_activite/rapport_2018/#popup3 .

Julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATPV), julkinen rekisteri https://www.hatvp.fr/le-repertoire/ .

Kansalliskokous (2019), Uusi kiinnostus parlamentin eettisiä sääntöjä kohtaan: puhemiehelle ja kansalliskokouksen kanslialle 14. ja 30. tammikuuta 2019 kansalliskokouksen työjärjestyksen 80-3 §:n mukaisesti toimitettu vuosikertomus. http://www2.assemblee-nationale.fr/static/15/deontologue/rapport_activite_300119.pdf .

Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälinen verkosto (GANHRI): Akkreditointialakomitea (SCA) (2019), GANHRIn akkreditointialakomitean kertomus – maaliskuu 2019.

Kassaatiotuomioistuimen 26. toukokuuta 2020 antama tuomio nro 974 (20-81.910).

Korkeimman hallinto-oikeuden 6. heinäkuuta 2020 antamat tuomiot velvollisuudesta hankkia lupa ennen tapahtuman järjestämistä, päätökset nro 441257, 441263 ja 441384.

Korkein tuomarineuvosto (2019), oikeuslaitoksen ammattieettisiä velvollisuuksia koskeva käsikirja.

OECD (2019), Euroopan sääntelypolitiikan ja hallintotavan indikaattorit 2019: Ranska.

Oikeusasiamies (2020), kirje senaatin ja kansalliskokouksen puhemiehille kansanterveydellisen hätätilanteen pidentämistä koskevasta laista.

Oikeusministeriö (2020), Integriteettiin kohdistuvat loukkaukset: tilastolliset tekijät. https://www.agence-francaise-anticorruption.gouv.fr/files/files/Fiche%20atteintes%20à%20la%20probité%20-%20chiffres%202018.pdf .

Oikeusvaltiota koskevaan vuoden 2020 vuosikertomukseen liittyvä virtuaalinen maavierailu: Ranska.

Pariisin muutoksenhakutuomioistuin (2020), talousrikoksia käsittelevän yleisen syyttäjän ja Airbus SE -yhtiön välinen yleistä etua koskeva oikeudellinen sopimus. https://www.agence-francaise-anticorruption.gouv.fr/files/2020-02/20200129%20CJIP%20AIRBUS%20signée.pdf .

Perustuslakineuvosto, 11. toukokuuta 2020 annettu päätös kansanterveydellisen hätätilan pidentämistä koskevasta laista ja sen säännösten täydentämisestä, päätös nro 2020-800 DC.

Perustuslakineuvosto, 3. heinäkuuta 2020 asiassa M. Sofiane A. ym. annettu päätös nro 2020-851/852.

Ranskan hallitus (2020), Ranskan esittämät tiedot vuoden 2020 oikeusvaltioraporttiin.

Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus (2020), Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seuranta 2020. https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2020 .

Toimittajat ilman rajoja, maaprofiili: Ranska. https://rsf.org/en/france .

Tuomareiden ammattijärjestö (2020), Väliaikaisten pidätysten automaattinen jatkaminen: skandaalin ja sekaannuksen jälkeen piittaamattomuus!” http://www.syndicat-magistrature.org/Prolongation-automatique-des-detentions-provisoires-apres-le-scandale-et-le.html .

Tuomareiden ammattijärjestön (Syndicat de la magistrature) puheenjohtaja Katia Dubreuil (2019), oikeusministerille osoitettu 3. joulukuuta 2019 päivätty kirje.

Viestinnän pääosasto (2020), Erityiseurobarometri 502: korruptio.

Viestinnän pääosasto (2020), Eurobarometri: Kansalaisten käsitys kansallisen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta EU:ssa.

Viestinnän pääosasto (2020), Flash-eurobarometri 482: yritysten suhtautuminen korruptioon EU:ssa.

Liite II: Maavierailu Ranskaan

Komission yksiköt järjestivät touko- ja kesäkuussa 2020 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:

·Audiovisuaalialan korkea neuvosto (CSA)

·Journalistisen etiikan ja sovittelun neuvosto (CDJM)

·Julkishallinnon avoimuudesta vastaava korkea viranomainen (HATPV)

·Kansallinen asianajajaliitto (CNB)

·Kansallinen journalistiliitto

·Kansallinen neuvoa-antava ihmisoikeuskomitea (CNCDH)

·Korkein tuomarineuvosto

·Korruption ja verorikosten torjunnasta vastaava keskusvirasto (OCLCIFF)

·Korruptiontorjuntavirasto (AFA)

·Oikeusministeriö

·Talousrikoksia käsittelevä yleinen syyttäjä (PNF)

·Toimittajat ilman rajoja

* Lisäksi komissio tapasi seuraavien organisaatioiden edustajia useissa horisontaalisissa tapaamisissa:

·Amnesty International

·Civil Liberties Union for Europe

·Civil Society Europe

·Elinikäisen oppimisen foorumi (LLLP)

·EuroCommerce

·Euroopan kirkkojen konferenssi

·European Center for Not-for-Profit Law

·European Civic Forum

·Free Press Unlimited

·Front Line Defenders

·ILGA-Europe

·Kansainvälinen ihmisoikeusliitto (FIDH)

·Kansainvälinen lakimieskomissio (ICJ)

·Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI)

·Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus (ECPMF)

·Open Society Justice Initiative/Open Society European Policy Institute

·Toimittajat ilman rajoja

·Transparency International EU

(1)      Korkeimmalla tuomarineuvostolla on kaksi erillistä kokoonpanoa. Tuomareita koskevissa asioissa korkeimman tuomarineuvoston kokoonpanoon kuuluvat kassaatiotuomioistuimen presidentti, viisi tuomaria, yksi syyttäjä, yksi korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, yksi asianajaja ja kuusi muuta pätevää jäsentä, jotka eivät ole parlamentin, oikeuslaitoksen tai hallintoelimen palveluksessa. Syyttäjiä koskevissa asioissa korkeimman tuomarineuvoston kokoonpanoon kuuluvat kassaatiotuomioistuimen syyttäjä (procureur général), viisi syyttäjää, yksi tuomari sekä edellä tarkoitetut korkeimman hallinto-oikeuden jäsen, asianajaja ja kuusi muuta pätevää jäsentä. Ks. tältä osin myös Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec (2010)12 27 kohta, jonka mukaan ”vähintään puolet tuomarineuvoston jäsenistä on tuomareiden keskuudestaan valitsemia. Jäsenten on edustettava kaikkia oikeuslaitoksen tasoja, ja valinnassa oikeuslaitoksen sisällä on sovellettava moniarvoisuuden periaatetta” .

(2)      22. joulukuuta 1958 annettu määräys 58-1270, 5 §.

(3)      25. heinäkuuta 2013 annettu laki 2013-669, 1 §.

(4)      Näitä ovat kassaatiotuomioistuimen ensimmäinen presidentti, muutoksenhakutuomioistuinten presidentit ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten presidentit.

(5)      Presidentti Macron esitteli ehdotetun uudistuksen elokuussa 2019.

(6)      GRECOn neljäs arviointikierros – Ranskaa koskeva toinen vaatimustenmukaisuuskertomus, s. 24.

(7)      Perustuslakineuvostossa on tällä hetkellä yksi entinen tasavallan presidentti.

(8)      Tämän erityistuomioistuimen kokoonpano on kuusi senaatin jäsentä, kuusi kansalliskokouksen jäsentä ja kolme kassaatiotuomioistuimen tuomaria. Yksi kassaatiotuomioistuimen kolmesta tuomarista toimii sen presidenttinä.

(9)      Korkein tuomarineuvosto (2019), Oikeuslaitoksen ammattieettisiä velvollisuuksia koskeva käsikirja.

(10)      Korkein tuomarineuvosto (2019), Oikeuslaitoksen ammattieettisiä velvollisuuksia koskeva käsikirja, s. 9.

(11)      GRECOn neljäs arviointikierros – Ranskaa koskeva toinen vaatimustenmukaisuuskertomus, s. 24.

(12)      Vaikka 5 % väestöstä ja 3 % yrityksistä pitää oikeuslaitoksen riippumattomuuden tasoa ”erittäin hyvänä” ja 51 % väestöstä ja 65 % yrityksistä pitää sitä ”melko hyvänä”, kuitenkin 31 % väestöstä ja 27 % yrityksistä pitää oikeuslaitoksen riippumattomuuden tasoa ”melko huonona” tai ”erittäin huonona”. EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaaviot 44 ja 46; Eurobarometri-tutkimus. Oikeuslaitoksen riippumattomuus luokitellaan seuraavasti: erittäin huono (alle 30 % vastaajista pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta melko hyvänä ja erittäin hyvänä); huono (30–39 %), keskitasoa (40–59 %), hyvä (60–75 %), erittäin hyvä (yli 75 %).

(13)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaaviot 44 ja 46.

(14)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 22.

(15)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 27.

(16)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 27.

(17)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 28.

(18)      29. kesäkuuta 2020 annettu asetus 2020-797.

(19)      Ks. esimerkiksi: Syndicat de la Magistrature, 3 décembre 2019 adressée à Madame la garde des Sceaux.

(20)      Loi 2019-222 du 23 mars 2019 de programmation 2018-2022 et de réforme pour la justice.

(21)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaaviot 32 ja 33.

(22)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 23.

(23)      23. maaliskuuta 2019 annettu laki 2019-222, 3 §.

(24)      25. maaliskuuta 2020 annettu määräys 2020-303, 16 §.

(25)      Ks. myös epäselvyyttä arvosteleva lausunto: Tuomareiden ammattijärjestö (2020), Väliaikaisten pidätysten automaattinen jatkaminen: skandaalin ja sekaannuksen jälkeen piittaamattomuus!”

(26)    Korkeimman hallintoneuvoston 3 päivänä huhtikuuta 2020 antama päätös 439877. Ks. myös tuoreempi päätös: perustuslakineuvoston 3. heinäkuuta 2020 antama päätös 2020-851/852.

(27)      Kassaatiotuomioistuimen 26. toukokuuta 2020 antama tuomio nro 974 (20-81.910).

(28)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 6. Päivien määrä on pienempi kolmannessa oikeusasteessa, ks. kaavio 7.

(29)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 11.

(30)      EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 14.

(31)      Tuomioistuinrakennuksia ei suljettu.

(32)    Virtuaalisen maavierailun yhteydessä saadut tiedot.

(33)    Transparency International ‑järjestön (vuoden 2019) korruptioindeksi.

(34)    Erityiseurobarometri 502 (2020).

(35)    Flash-eurobarometri 482 (2019).

(36)    9. joulukuuta 2016 annettu laki 2016-1691, joka tunnetaan nimellä ”Sapin II”.

(37)      AFA myös auttaa yksityisiä ja julkisia oikeushenkilöitä estämään ja havaitsemaan vaikutusvallan kauppaamista, virkamiesten suorittamaa kiristystä, laittoman etuaseman hankkimista, julkisten varojen väärinkäyttöä sekä suosintaa.

(38)      Tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanon valvonta: oikeushenkilön on laadittava korruptiontorjuntaa koskeva noudattamisohjelma, jonka täytäntöönpanoa AFA valvoo: noudattamisohjelmaan sovellettavaa rikoslain 131-39-2 §:ssä säädettyä seuraamusta, rikostuomioistuimen todennäköisesti määräämää lisärangaistusta tai rikosprosessilain 41-1-2 §:ssä säädettyä yleistä etua koskevaa oikeudellista sopimusta.

(39)    Parquet national financier.

(40)    GRECOn neljäs arviointikierros – kansanedustajiin, tuomareihin ja syyttäjiin liittyvä korruption torjunta: Ranskaa koskeva toinen vaatimustenmukaisuuskertomus.

(41)    HATVP (2019), vuoden 2018 toimintakertomus.

(42)    Avoimuutta, korruption torjuntaa ja talouselämän nykyaikaistamista koskeva laki, jolla pyritään lisäämään läpinäkyvyyttä, torjumaan korruptiota ja nykyaikaistamaan talouselämää. Hyväksyttyihin toimenpiteisiin kuuluu julkishallinnon avoimuudesta ja väärinkäytösten paljastajien suojelusta vastaavan korkean viranomaisen perustaminen.

(43)    HATVP (2019), vuoden 2018 toimintakertomus.

(44)    Commission nationale des comptes de campagne et du financement politique (CNCCFP).

(45)    Déontologue de l’Assemblée nationale.

(46)    Kansalliskokous (2019), ”Uusi kiinnostus parlamentin eettisiä sääntöjä kohtaan”: puhemiehelle ja kansalliskokouksen kanslialle 14. ja 30. tammikuuta 2019 kansalliskokouksen työjärjestyksen 80-3 §:n mukaisesti toimitettu vuosikertomus.

(47)    Oikeusministeriö (2020), Integriteettiin kohdistuvat loukkaukset: tilastolliset tekijät.

(48)    9. joulukuuta 2016 annetun lain 2016-1691 22 §:n nojalla rikosprosessilain 41-1-2 §:ssä otettiin käyttöön menettely, jonka perusteella yleinen syyttäjä voi tehdä yleistä etua koskevan oikeudellisen sopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, joka on haastettu tai jota tutkitaan lahjonnan, vaikutusvallan väärinkäytön, veropetosten tai niihin liittyvien rikosten vuoksi.

(49)      GRECOn viides arviointikierros – arviointikertomus, 136 kohta.

(50)    Tammikuussa 2020 tehtiin CJIP-sopimus Airbusin kanssa (ulkomaisten virkamiesten lahjonta ja yksityinen lahjuksenantaja), ja valtiolle maksettiin 2 083 137 455 euron sakko.

(51)      9. joulukuuta 2016 annettu laki 2016-1691, 17 §.

(52)    AFA vastaa tämän velvollisuuden noudattamisen valvonnasta. Laiminlyönnistä määrätään hallinnollisia seuraamuksia, kuten enintään 200 000 euron sakko luonnollisten henkilöiden osalta ja enintään miljoonan euron sakko oikeushenkilöiden osalta.

(53)    Ranskan esittämät tiedot vuoden 2020 oikeusvaltioperiaatetta koskevaan kertomukseen, s. 20.

(54)      6. elokuuta 2019 annettu laki 2019-828.

(55)      Commission de déontologie de la fonction publique.

(56)    GRECOn viides arviointikierros – korruption ehkäiseminen ja integriteetin edistäminen.

(57)    HATVP, julkinen rekisteri.

(58)      17. tammikuuta 1989 annettu laki 89-25.

(59)      20. tammikuuta 2017 annettu laki 2017-55.

(60)      Conseil de déontologie journalistique et de médiation.

(61)    30. syyskuuta 1986 annettu laki nro 86-1067, sellaisena kuin se on muutettuna 9. heinäkuuta 2004 annetulla lailla nro 2004-669.

(62)    30. syyskuuta 1986 annettu laki nro 86-1067, sellaisena kuin se on muutettuna 9. heinäkuuta 2004 annetulla lailla nro 2004-669, 38 §.

(63)    CSA, TV- ja radioyhtiöitä koskevat tiedot.

(64)    Tässä yhteydessä olisi muistettava, että tarkistetussa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä kannustetaan jäsenvaltioita hyväksymään lainsäädäntötoimia, joissa säädetään, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat mediapalvelun tarjoajat asettavat saataville tiedot omistusrakenteestaan, mukaan lukien todelliset omistajat ja edunsaajat.

(65)    26. marraskuuta 2018 annettu määräys 2018-1074 ja 18. lokakuuta 2000 annettu asetus 2000-1027.

(66)    Indikaattori ”media-alan resurssien ja tukien valtiollinen sääntely” sisältää suorat ja välilliset tuet, kuten suorat avustukset, veronalennukset ja sosiaaliturvamaksujen alennukset.

(67)    Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantaväline 2020.

(68)      20. tammikuuta 2017 annettu laki 2017-55, 9 §.

(69)      30. syyskuuta 1986 annettu laki 86-1067, 5 §.

(70)      Comité relatif à l’honnêteté, à l’indépendance et au pluralisme de l’information et des programmes.

(71)    Työlaki, L7112-5 §:n 3 momentti.

(72)    Työlaki, L7112–5 §:n 1 momentti.

(73)    Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalainen verkosto – Oikeusvaltio Euroopan unionissa, s. 103.

(74)    Euroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi, asia nro 43/2019: ”Kolme toimittajaa on haastettu kansallisen puolustuksen luokituksen vaarantamisen vuoksi”, luokka ”Muut toimet, joilla on lamaannuttava vaikutus tiedotusvälineiden vapauteen”.

(75)    Virtuaalisen maavierailun yhteydessä saadut tiedot.

(76)    Toimittajat ilman rajoja, maaprofiili: Ranska.

(77)    Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantaväline 2020.

(78)    OECD, sääntelypolitiikan ja sääntelyn hallinnan indikaattorit 2019: Ranska, s. 2.

(79)    Työlaki, 1 §.

(80)    CNCDH koostuu 64 jäsenestä: tärkeimpien ihmisoikeusalalla toimivien kansalaisjärjestöjen edustajista, tärkeimpien ammattiliittojen edustajista ja muista asiantuntijoista.

(81)    GANHRI: SCA (2019), GANHRIn akkreditoinnin alakomitean raportti, maaliskuu 2019.

(82)    Oikeusasiamiehen 1. heinäkuuta 2019 päivätty kirje Euroopan neuvostolle, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta vastaavalle osastolle.

(83)    Ranskan perustuslaki, 16 ja 36 § ja 3. huhtikuuta 1955 annettu laki nro 55-385.

(84)      CNCDH (2020), lausunto kansanterveydellisestä hätätilasta ja oikeusvaltioperiaatteesta; Oikeusasiamies (2020), kirje senaatin ja kansalliskokouksen puhemiehille kansanterveydellisen hätätilanteen pidentämistä koskevasta laista.

(85)    Perustuslakineuvoston 11. toukokuuta 2020 tekemä päätös 2020-800 DC ja 6. heinäkuuta annetut korkeimman hallintoneuvoston päätökset 441257, 441263 ja 441384.

(86)    Vaikka tietyt sen määräykset jätettiin huomiotta, ks. perustuslakineuvoston 11. toukokuuta 2020 tekemä päätös 2020-800.

(87)    Ks. CIVICUSin antama luokitus, jossa käytetään viisiportaista asteikkoa, joka jakautuu seuraaviin luokkiin: avoin, kavennettu, estetty, sorrettu ja suljettu.

(88)      Compte association.

(89)    Ranskan esittämät tiedot vuoden 2020 oikeusvaltioraporttiin.