Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Rajat ylittävät julkiset palvelut Euroopassa”

(2021/C 106/04)

Esittelijä: Pavel BRANDA (CZ, ECR) Rádlon apulaiskunnanjohtaja

I   YLEISTÄ

Miltei kolmannes EU:n kansalaisista asuu ja työskentelee Euroopan raja-alueilla. Nämä rajat vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti heidän elämäänsä. Raja-alueiden asukkailla on usein erityisiä haasteita työpaikan löytämisessä, terveydenhuolto- ja muiden julkisten palvelujen saannissa tai päivittäisessä työmatkaliikenteessä ja hallinnollisissa asioissa. Rajat ylittävä yhteistyö on osoittautunut tehokkaimmaksi keinoksi voittaa rajoista johtuvat esteet ja rajojen erottavat vaikutukset sekä vahvistaa raja-alueiden alueellista yhteenkuuluvuutta.

Julkisia palveluja on – erityisesti vakavasta väestökadosta kärsivillä – raja-alueilla saatavilla usein suppeammin kuin keskus- ja pääkaupunkialueilla, erityisesti kun on kyse alueista, joihin kohdistuu lisäksi väestökehitykseen liittyviä haasteita. Tämä vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämänlaatuun. Rajat ylittävien julkisten palvelujen tuottaminen ei ainoastaan hyödyttäisi kansalaisia, vaan se voisi olla myös kannattavampaa, koska tällaisten palvelujen saatavuus paranisi ja niistä tulisi kustannustehokkaampia.

Rajat ylittävien julkisten palvelujen onnistunut tarjoaminen voisi myös lisätä ymmärtämystä naapurimaiden välillä ja rakentaa kipeästi kaivattua luottamusta. Tällaisilla palveluilla olisi suora vaikutus siihen, millaisena Euroopan unioni koetaan, ja ne vahvistaisivat osaltaan eurooppalaista identiteettiä.

Rajat ylittävien julkisten palvelujen laajempi saatavuus voisi osaltaan vähentää rajojen kielteisiä vaikutuksia ja parantaa raja-alueilla asuvien ihmisten elämänlaatua. Vastaamalla asianmukaisesti julkisten palvelujen tarpeeseen unionin sisä- ja ulkorajoilla EU osoittaisi selkeän lisäarvonsa miljoonille kansalaisilleen, jotka hyötyisivät tällaisista palveluista.

Euroopan aluekehittämisen seurantaverkoston (ESPON) esittämässä laadukkaassa kohdennetussa analyysissä (1) luodaan ensimmäinen yleiskatsaus rajatylittävien julkisten palvelujen aihepiiriin. Siinä kartoitetaan taustaa ja esitetään eräitä suosituksia. Tämänhetkisessä monimutkaisessa tilanteessa, jossa haasteisiin tarvitaan koordinoituja vastauksia, AK:n olisi tehtävä käsillä olevan lausunnon avulla poliittinen aloite antaakseen painoarvoa rajat ylittäville julkisille palveluille ja esittääkseen toimintapoliittisia suosituksia paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta sekä määritelläkseen seuraavat toimet, joihin EU:n toimielinten ja muiden sidosryhmien olisi ryhdyttävä, jotta rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjoaminen tehostuisi ja yleistyisi tulevaisuudessa.

II   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

katsoo, että rajatylittävien julkisten palvelujen onnistuneen, tehokkaan ja entistä laajemman tarjonnan kolme oleellista edellytystä ovat oikeudellinen kehys, tarvittavat rakenteet ja rahoitus. Koska tällaiset palvelut ovat luonteeltaan eurooppalaisia, EU:n olisi omaksuttava johtava rooli ja pyrittävä aktiivisesti varmistamaan näiden edellytysten täyttyminen. Jäsenvaltio-, alue- ja paikallisviranomaisten kumppanuusperiaatteen mukaisesti tekemä yhteistyö on välttämätöntä, jotta voidaan eliminoida rajatilanteesta aiheutuvat kustannukset tai alentaa niitä.

EU:n oikeudellinen kehys

EU:n oikeudellisen kehyksen tuoma lisäarvo

2.

korostaa, että EU:n oikeudellisen kehyksen tulee mahdollistaa tehokkaat rajat ylittävät julkiset palvelut ja niiden tehokas hallinnointi raja-alueiden asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Tämä toisi selkeää eurooppalaista lisäarvoa, sillä nykyiset puitteet aiheuttavat usein valtavia hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia, mikä saa monet paikallis- ja alueviranomaiset luopumaan suunnitelmistaan.

3.

ilmaisee näin ollen vahvan tukensa oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismille eli eurooppalaiselle rajanyliselle mekanismille (European Cross-Border Mechanism, ECBM), jota koskevan ehdotuksen käsittely on tällä hetkellä pysähdyksissä Euroopan unionin neuvostossa, ja kehottaakin puheenjohtajavaltio Portugalia vauhdittamaan sen hyväksymistä.

4.

katsoo, että rajat ylittävä yhteistyö ja rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjoaminen on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti luonteeltaan eurooppalaista ja voidaan hoitaa tehokkaimmin EU:n tasolla tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaisten kanssa (kumppanuusperiaate).

Rajat ylittävän toiminnan kannalta suotuisa EU:n lainsäädännön täytäntöönpano

5.

kehottaa Euroopan komissiota, joka on EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta vastaava toimielin, ja etenkin jäsenvaltioita ja lainsäädäntävaltaa käyttäviä alueita koordinoimaan direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä naapurivaltioiden ja -alueiden kanssa, jotta koordinoinnin puute ei aiheuta uusia oikeudellisia esteitä ja hallinnollista epäsymmetriaa. Komitea kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ja lainsäädäntävaltaa käyttäviä alueita tutkimaan valtakunnallisten tai alueellisten oikeudellisten kehystensä vaikutuksia raja-alueisiin.

6.

toteaa, että vaikutustenarvioinneista voi saada erinomaisen käsityksen EU:n lainsäädännön vaikutuksista, ja kehottaa komissiota sekä jäsenvaltioita ja lainsäädäntävaltaa käyttäviä alueita kehittämään menetelmiä, jotka mahdollistavat rajat ylittävien vaikutusten tehokkaan arvioimisen.

Rajat ylittävien kysymysten yhteyspisteet Euroopan komission pääosastoissa

7.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan raja-alueiden tilanteen huomioon monialaisesti toimintapolitiikkoja laatiessaan ja nimeämään rajat ylittävien kysymysten yhteyspisteet kaikkiin sellaisiin pääosastoihin, jotka mahdollisesti käsittelevät rajat ylittäviä kysymyksiä. Kyseeseen tulevat erityisesti sellaiset alat kuin ympäristö, pelastustoiminta, riskinhallinta, liikenne, terveydenhuolto, koulutus, aluesuunnittelu, digitalisaatio, viestintä, kulttuuri, matkailu, talouskehitys ja työllisyys (2). EU:n uusissa säädöksissä ja entisten säädösten tarkistuksissa olisi otettava huomioon rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjoaminen näillä kyseisten palvelujen kannalta merkityksellisillä aloilla, jotta edistetään tällaisten palvelujen toteuttamista.

Kansalliset rajat ylittävien kysymysten yhteyspisteet

8.

kehottaa jäsenvaltioita ja lainsäädäntävaltaa käyttäviä alueita perustamaan vakaita ja pysyviä kansallisia hallintotahojen välisiä rajat ylittävien kysymysten yhteyspisteitä, jotka vaihtavat kokemuksia ja keskustelevat paikallis- ja alueviranomaisten tietyllä rajalla kohtaamista haasteista, koordinoivat EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja pyrkivät poistamaan järjestelmällisesti rajoista johtuvia esteitä (myös rajat ylittävien julkisten palvelujen käynnistämisen ja tarjoamisen osalta). Yhteyspisteinä voisivat toimia samat tahot kuin ne, joita on ehdotettu eurooppalaista rajanylistä mekanismia koskevassa asetuksessa, sikäli kuin alueelle perustetaan tällainen yhteyspiste. Niillä olisi kuitenkin laajempi tehtäväkenttä. Yhteyspisteiden olisi nimettävä vastuuhenkilö, joka hallitsee raja-alueiden viralliset kielet. Niiden työn pitäisi johtaa paikallisten ja alueellisten toimijoiden havaitsemien esteiden poistamiseen. Ne voisivat arvioida raja-alueiden tilannetta ja ehdottaa yhteisiä toimintamalleja ja toimia, joilla parannettaisiin kansalaisille tarjottavia palveluja varmistamalla rajan molemmin puolin käytettävissä olevien resurssien optimaalinen käyttö ja joissa määriteltäisiin mekanismeja toiminnan koordinoimiseksi rajat ylittävien ohjelmien ja muiden EU:n aloitteiden kanssa. EU:n raja-alueiden yhteyspisteen olisi tarjottava koordinointi- ja menetelmätukea ja edistettävä hyvien käytäntöjen vaihtoa Euroopan raja-alueiden välillä.

9.

kehottaa jäsenvaltioita antamaan enemmän joustovaraa paikallis- ja alueviranomaisille, jotka haluavat toteuttaa rajat ylittäviä julkisia palveluja, sillä asianomaisten valtiollisten toimijoiden joustava toiminta, tapauskohtaiset ratkaisut ja nopea reagointi rajat ylittävien julkisten palvelujen käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi voivat tarjota lyhyen aikavälin ratkaisuja, joiden kestävyys pitkällä aikavälillä on kuitenkin varmistettava. Rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjoamista voitaisiin myös edistää hallitustenvälisten sopimusten avulla, kuten hiljattain solmitulla Aachenin sopimuksella.

Raja-alueiden yhteyspiste (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto)

10.

korostaa pitävänsä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastossa toimivaa raja-alueiden yhteyspistettä tervetulleena ja kehottaa lisäämään sen henkilöresursseja ottaen huomioon sen mahdollinen uusi rooli kansallisten yhteyspisteiden ja eri pääosastojen yhteyspisteiden toiminnan koordinoijana.

Eurooppalainen rajanylinen mekanismi

11.

katsoo, että EU:n olisi edistettävä koordinoidun lähestymistavan soveltamista raja-alueilla unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa. Sellaisia tapauksia varten, joissa koordinoitu lähestymistapa ei tuota tulosta eivätkä kansalliset lait salli yhteistyön tekemistä, EU:n olisi tarjottava eurooppalainen ratkaisu tai kehys, jonka rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjoajat voivat valita.

12.

korostaa näin ollen voimakkaasti tarvetta hyväksyä Euroopan komission ehdottama uusi väline eli eurooppalainen rajanylinen mekanismi (3). Se on alhaalta ylöspäin suuntautuva oikeudellinen väline, jonka avulla pystyttäisiin todennäköisesti voittamaan oikeudelliset ja hallinnolliset esteet ja luomaan sopivat oikeudelliset puitteet nimenomaan rajat ylittävien julkisten palvelujen toteuttamista varten.

13.

tähdentää, että nykyisten rajoista johtuvien esteiden analysointi, jonka Euroopan komissio suoritti raja-alueita koskevassa tarkastelussaan, sekä sen johdosta toteutetut b-solutions-hankkeet osoittavat selvästi tällaisen oikeudellisen välineen tarpeen kentällä. Yli kolmasosassa 43 analysoidusta b-solutions-tapauksesta (4) eurooppalainen rajanylinen mekanismi olisi sopiva väline esteiden poistamiseksi. Näin on erityisesti silloin, kun ehdotettu ratkaisu edellyttäisi voimassa olevan oikeudellisen tai hallinnollisen kehyksen muuttamista rajan toisella puolella.

14.

kehottaa tässä yhteydessä paikallisia ja alueellisia sidosryhmiä vahvistamaan valmiuksiaan, jotta ne voivat yhä voimakkaammin ja tehokkaammin toimia ehdotetun eurooppalaisen rajanylisen mekanismin mukaisten ratkaisujen alullepanijoina. Mekanismin asianmukainen täytäntöönpano edellyttää, että paikallis- ja alueviranomaiset kykenevät ymmärtämään esteet riittävän hyvin ja siten määrittelemään toimivat oikeudelliset tai hallinnolliset ratkaisut selkeästi.

15.

toteaa, että ehdotetusta eurooppalaista rajanylistä mekanismia koskevasta asetuksesta voi tulla keskeisen tärkeä paitsi rajat ylittävien julkisten palvelujen myös ylipäätään rajat ylittävän yhteistyön tulevaisuuden kannalta, koska se voisi auttaa poistamaan olemassa olevia esteitä ja saamaan EU:n raja-alueiden kaiken taloudellisen potentiaalin käyttöön (5).

16.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa aloittamaan uudelleen keskustelut eurooppalaista rajanylistä mekanismia koskevasta asetuksesta ja hyväksymään pikaisesti kantansa ehdotukseen, jotta asetus voidaan hyväksyä nopeasti.

17.

kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismia rajavaltioiden välisissä huippukokouksissa ja muissa rajat ylittävän yhteistyön korkean tason foorumeissa. Tätä Euroopan komission ehdottamaa välinettä olisi tarkasteltava päätösvaltaisilla foorumeilla siksi, että saadaan jäsenvaltiot vakuuttuneiksi sen hyödyllisyydestä: sen avulla voidaan poistaa suuri osa EU:n rajoilla edelleen ilmenevistä oikeudellisista ja hallinnollisista esteistä ja näin ollen luoda rajat ylittäviä julkisia palveluja.

18.

ehdottaa, että komissio, asianomaiset jäsenvaltiot, lainsäädäntävaltaa käyttävät alueet ja paikallis- ja aluetason rajat ylittävät rakenteet testaisivat ehdotetun eurooppalaisen rajanylisen mekanismin periaatteiden ja menettelyjen soveltamista konkreettisiin hankkeisiin, jotta saataisiin parempi käsitys siitä, miten tätä välinettä voitaisiin soveltaa missäkin tilanteissa ja miten se voisi auttaa voittamaan olemassa olevat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Monet raja-alueet ovat toimineet jo aiemmin rajat ylittävän yhteistyön laboratorioina, ja yhteistyöstä on saatu niillä hyviä tuloksia rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseksi.

Rajat ylittävät rakenteet

19.

toteaa ESPON-verkoston tekemän analyysin osoittaneen, että useimmat rajat ylittävät julkiset palvelut ovat edellyttäneet uuden rajat ylittävän rakenteen tai elimen perustamista, useimmiten ilman uutta oikeushenkilöllisyyttä. Hyvin usein on käytetty tai mukautettu jo olemassa olevia rakenteita. Uusia rajat ylittäviä rakenteita luotaessa on hyödynnetty olemassa olevia valtioiden välisiä sopimuksia, kansallista lainsäädäntöä tai EAYY-asetusta.

20.

korostaa, että rajat ylittävien julkisten palvelujen tehokkaan kehittämisen kannalta suotuisia ovat sellaiset pysyvät rajat ylittävät rakenteet, joilla on oma henkilöstö ja budjetti ja joiden ainoana tarkoituksena on edistää rajat ylittävää yhteistyötä. Tällaisia ovat esimerkiksi Euroregio-alueet, työyhteisöt (comunidades de trabajo) ja vastaavat rakenteet.

21.

korostaa eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) (6) etuja ja potentiaalia, jota ei ole hyödynnetty vielä kokonaan. Yhtymät voisivat olla ihanteellisia rajat ylittävien julkisten palvelujen hallintoelimiä etenkin silloin, kun tarvitaan yhteistä budjettia ja yhteistä henkilöstöä ja kun viranomaiset ovat pääasiallisia palveluntarjoajia. AK:n EAYY-foorumin toimintaa tietoisuuden lisäämiseksi olisi tehostettava, ja siinä olisi keskityttävä erityisesti EAYY:iden hyödyntämiseen rajat ylittävien julkisten palvelujen toteuttamisessa.

22.

tähdentää, että vaikka EAYY:t ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi rajat ylittävässä yhteistyössä, niihin liittyy tiettyjä oikeudellisia rajoituksia, joiden takia ne eivät pysty hyödyntämään kaikkia tehostetun rajat ylittävän yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä on erityisen ilmeistä rajat ylittävissä julkisissa palveluissa ja infrastruktuurihankkeissa. Kyseistä eurooppalaista välinettä voitaisiin käyttää paljon laajemmin, jos edellä mainittua oikeudellista kehystä parannettaisiin.

Rahoitusvälineet

23.

kehottaa mainitsemaan rajat ylittävien julkisten palvelujen kehittämisen yhtenä tukikelpoisena toiminta-alana koheesiopolitiikassa ja käytännössä Interreg-ohjelmassa (ilman että tämä merkitsee ohjelman muiden osioiden supistamista) sekä muissa seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvissä rahoitusvälineissä ja covid-19-pandemian jälkeisessä Next Generation EU -elpymisvälineessä. Rahoitusohjelmien houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee myös vähentää tällaisen rahoituksen hakemiseen ja hallinnointiin liittyvää byrokratiaa.

24.

kehottaa kaikkia raja-alueiden hallintoviranomaisia rahoittamaan rajat ylittäviä toimia ja hankkeita yleisten alueellisten ohjelmiensa (EAKR ja ESR) puitteissa Interreg-ohjelmiin liittyvien toimien täydentämiseksi ja tehostamiseksi.

25.

korostaa merkitystä, joka Interreg-ohjelmalla on ollut raja-alueille 30 viime vuoden aikana. Interreg on tukenut yhteistyötä, joka on mahdollistanut raja-alueiden hallintotahojen ja viranomaisten lähentymisen ja vuoropuhelun, ja laajentanut rajat ylittävän yhteistyön kenttää, ja ohjelmasta on tuettu hankkeita, jotka ovat suoraan edesauttaneet rajat ylittävien julkisten palvelujen käynnistämistä.

26.

muistuttaa Euroopan komission b-solutions-hankkeista saaduista erittäin hyvistä kokemuksista. Tavoitteena on ollut poistaa raja-alueiden esteitä, myös rajat ylittävien julkisten palvelujen tieltä. Hankkeet ovat osoittaneet, että pienelläkin rahoituksella voidaan saavuttaa erittäin hyviä tuloksia.

27.

toistaa olevansa hyvin pettynyt seuraavaa rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa Interreg-ohjelmalle ehdotettuihin määrärahoihin, jotka eivät ole riittävät ylipäätään Euroopan alueellisen yhteistyön tarpeisiin eivätkä etenkään koheesiopolitiikan ja Euroopan yhdentymisen kannalta keskeisen osa-alueen eli rajat ylittävän yhteistyön tarpeisiin vastaamiseksi. Interreg-ohjelman määrärahojen pienenemisen vuoksi menetetään monia mahdollisuuksia, sillä edellisenkään rahoituskauden budjetti ei ollut läheskään riittävä.

28.

suosittaa, että jäsenvaltiot kohdentavat yhdessä osan REACT-EU-aloitteen lisäresursseistaan rajat ylittäviin yhteistyöohjelmiin, joihin ne osallistuvat, jotta rajat ylittävä yhteistyö saadaan jälleen tehokkaasti käyntiin ja sitä voidaan vahvistaa covid-19-kriisin jälkeen, mukaan lukien tuki rajat ylittävien julkisten palvelujen ja terveyskäytävien kehittämiseen. Tässä yhteydessä olisi myös tutkittava, millaisia synergioita pelastustoimijoiden yhteistyön avulla voidaan saavuttaa.

29.

antaa vahvan tukensa aihetta ”Raja-alueet ja covid-19-pandemian torjunta: tilaisuus antaa uutta pontta yhteisille kriisitoimille ja yhteiselle kehittämiselle” koskevalle pilottiohjelmalle, josta Euroopan parlamentti äänesti marraskuun täysistunnossaan. Ohjelman tavoitteena on parantaa raja-alueiden asukkaiden elämänlaatua edistämällä näiden alueiden integrointia ja toiminnallista yhtenäisyyttä. Pilottihankkeella autetaan raja-alueita parantamaan kriisivalmiuttaan ja edistämään keskuudessaan uudenlaista tapaa kehitellä julkista politiikkaa ja myös julkisia palveluja yhteisen kehittämisen ja tehostetun monitasoisen hallinnon pohjalta. Pilottihankkeessa yhdistyvät näin ollen lyhyen ja keskipitkän aikavälin lähestymistavat, ja tarkoituksena on tarjota alan toimijoille ja päätöksentekijöille konkreettisia välineitä ja menetelmiä, joita voidaan soveltaa suoraan käytännössä kansalaisten arkeen vaikuttavalla tavalla Euroopan kaikilla raja-alueilla.

30.

toteaa, että vaikka EU on ohjelmiensa kautta tukenut eräiden rajat ylittävien julkisten palvelujen käynnistämistä, pitkän aikavälin rahoitus ei ole vakaalla pohjalla. Jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten tulisi harkita uusia tapoja huolehtia riittävästä pitkän aikavälin rahoituksesta, kuten valtio- tai aluetason rahoituslähteitä ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joiden toteuttamista ja toimintaa rajojen ylitse tulisi niin ikään helpottaa ainakin Euroopan talousalueella.

Sähköiset palvelut

31.

toteaa, että parhaillaan käynnissä oleva digitalisaatioprosessi koskee raja-alueilla kolmea osa-aluetta eli elinkeinorakennetta, kansalaisille palveluja tarjoavia viranomaisia ja julkisyhteisöjä sekä alueiden asukkaita. Sähköiset palvelut voisivat tässä yhteydessä olla erittäin kiinnostava ala kehittää rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjontaa. Esimerkiksi hyödyntämällä automaattisen käännöksen tarjoavaa käyttöliittymää voitaisiin voittaa kielimuuri, joka on yksi suurimmista rajat ylittävää yhteistyötä ylipäätään ja julkisten palvelujen rajat ylittävää tarjoamista erityisesti haittaavista esteistä. Myös sellaisten sähköisten asiointikorttien luominen, joilla raja-alueiden asukkaat pääsisivät rajat ylittävien julkisten palvelujen piiriin, olisi tärkeä edistysaskel näiden alueiden väestön elämänlaadun parantamiseksi. Sähköisten menettelyjen käytön lisääminen johtaa siihen, että hallinnolliset määräykset on yhdenmukaistettava, ja poistaa siten suuren joukon muita esteitä. Tekoälypohjaisten järjestelmien kehittäminen voisi niin ikään edistää Euroopan laajuista palvelujen tarjontaa.

Yksityisen sektorin merkitys

32.

kehottaa päättäjiä kiinnittämään erityistä huomiota paikallisiin pieniin ja keskisuuriin palveluntarjoajiin. Yksityiset toimijat ovat keskeisen tärkeitä tietyissä maissa tai kun on kyse tiettyjen palvelujen tarjoamisesta. Pienten ja keskisuurten palveluntarjoajien rajat ylittävillä yhteisyrityksillä, jotka voisivat olla esimerkiksi eurooppayhtiöitä (7), olisi ehkä paremmat valmiudet tarjota rajat ylittäviä julkisia palveluja.

Rajat ylittävät kulkuyhteydet

33.

pyytää tukemaan rajat ylittävien kulkuyhteyksien luomista. Joidenkin raja-alueiden asukkaiden voi olla fyysisesti vaikeaa päästä rajan toiselle puolelle luonnonesteiden (vuoret tai joet) vuoksi ja koska fyysistä kulkuyhteyttä eli tietä tai siltaa ei ole rakennettu tai koska soveltuvaa säännöllistä julkista liikennepalvelua ei ole. Kulkuyhteyksien parantaminen lisäisi kanssakäymistä ja loisi siten enemmän yhteenkuuluvuutta raja-alueiden asukkaiden välille.

34.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita aloittamaan uudelleen keskustelut sellaisen palvelupassin (sähköisen kortin) käyttöönotosta, jonka saatuaan pk-yritykset voisivat tarjota palveluja rajojen yli ilman hallinnollisia lisärasitteita ulkomaisten sääntelyviranomaisten taholta.

Rajatylittävien julkisten palvelujen parempi tunnetuksi tekeminen ja seuranta

35.

korostaa, että ylivoimainen enemmistö (64 %) kaikista tiedossa olevista rajat ylittävistä julkisista palveluista (8) on tarjolla vanhojen EU:n jäsenvaltioiden välisillä rajoilla ja vain harvat niistä uusien jäsenvaltioiden välisillä rajoilla.

36.

kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään jäsenvaltioissa yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten ja AK:n kanssa tiedotuskampanjan rajat ylittäviin julkisiin palveluihin liittyvistä hyödyistä ja mahdollisuuksista. Näiden sidosryhmien olisi myös investoitava enemmän nykyisten rajat ylittävien julkisten palvelujen seurantaan ja niistä tiedottamiseen (esimerkiksi laatimalla luetteloita rajat ylittävistä julkisista palveluista), koska suuri yleisö ei edelleenkään tiedä monista tällaisista palveluista.

37.

on valmis omaksumaan merkittävämmän roolin rajat ylittävien julkisten palvelujen seurannassa ja tunnetuksi tekemisessä Euroopassa, sillä komitealla on erittäin hyvää kokemusta EAYY:iden seurannasta ja niistä tiedottamisesta EAYY-fooruminsa kautta. Koska osa eurooppalaisista alueellisen yhteistyön yhtymistä tarjoaa jo rajat ylittäviä julkisia palveluja, EAYY-foorumille olisi myös annettava tehtäväksi seurata rajat ylittävien julkisten palvelujen kehitystä ja levittää tietoa kyseisistä palveluista sekä siitä, että EAYY on sopiva väline niiden toteuttamiseen.

38.

kehottaa raja-alueita ja erityisesti Euroregio-alueita, työyhteisöjä, EAYY:itä ja muita rajat ylittäviä rakenteita kysymään toiminta-alueensa kansalaisilta, mitä palveluja seudulta puuttuu tai mitä voitaisiin parantaa, sekä vastaamaan näihin tarpeisiin ja mahdollisesti suunnittelemaan uusia tai parempia rajat ylittäviä yhteisen edun mukaisia palveluja.

Rajat ylittävät julkiset palvelut EU:n maa- ja meriulkorajoilla

39.

muistuttaa EAYY-asetuksesta saaduista kokemuksista, jotka ovat osoittaneet, että unionin ulkopuolisten maiden kanssa voidaan aloittaa hedelmällinen ja jäsennellympi yhteistyö, kuten on tehty erityisesti Sveitsin ja Ukrainan kanssa.

40.

korostaa, että 17:ää prosenttia kaikista tiedossa olevista rajat ylittävistä julkisista palveluista tarjotaan EU:n ja sen ulkopuolisten maiden raja-alueilla, mikä osoittaa, että tällainen yhteistyö on tarpeen ja mahdollista EU:n ulkorajojen, niin maa- kuin merirajojen, ulkopuolellakin. Lainsäädäntökehyksen, rakenteiden ja rahoituksen olisi mahdollistettava tällaisten palvelujen käynnistäminen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, sillä se palvelisi kyseisten raja-alueiden asukkaiden etua.

Covid-19-pandemian aikaiset kokemukset: sulkeako rajat vai tehdäkö yhteistyötä

41.

tuo jälleen esille, että jäsenvaltiot hukkasivat mahdollisuuksia taannoisen covid-19-pandemian aikana, kun ne sulkivat rajoja mielijohteesta ja yksipuolisesti harkitsematta voimien yhdistämistä EU:n sisärajoilla terveydenhoito- ja ensiapupalvelujen tarjoamiseksi raja-alueiden asukkaille. Kriisiin olisi voitu vastata paremmin tekemällä yhteistyötä ja jakamalla asiantuntemusta ja resursseja. Tämä olisi kuitenkin nähtävä opetuksena, joka osoittaa jälleen kerran tarpeen kehittää rajat ylittäviä julkisia palveluja ja koordinoituja eurooppalaisia lähestymistapoja yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että terveydenhuolto- ja pelastusalan rajat ylittävä yhteistyö on myös muina kuin kriisiaikoina erittäin tärkeää ja toivottavaa, jotta väestö voi saada hyvää hoitoa.

42.

huomauttaa, että koordinoimaton rajojen sulkeminen, joka tehtiin kuulematta naapurivaltioita tai raja-alueiden paikallis- ja alueviranomaisia, oli valtava isku nykyiselle rajat ylittävälle yhteistyölle ja ennen kaikkea se vaikutti erittäin kielteisesti raja-alueiden asukkaiden elämään, koska henkilöiden ja tavaroiden poikkeuksellisen liikkuvuuden mahdollistavista pöytäkirjoista ei ollut sovittu, mistä seurasi kielteinen vaikutus muun muassa rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjoamiseen.

43.

pitää tarpeellisena määritellä rajat ylittävän yhteistyön vähimmäistaso, joka on säilytettävä myös kriisiaikana, jotta voidaan turvata rajat ylittävien julkisten palvelujen ja erityisesti kriisinhallintaan liittyvien palvelujen saatavuus.

44.

suhtautuu myönteisesti kumppanuuteen, jonka AK, Euroopan komissio ja johtavat rajat ylittävien kysymysten parissa työskentelevät järjestöt (Mission opérationnelle transfrontalière – MOT, Euroopan raja-alueiden liitto – AEBR ja Keski-Euroopan rajat ylittävien aloitteiden tukipalvelu – CESCI) solmivat covid-19-kriisin aikana. Tältä pohjalta on muodostettu Euroopan rajat ylittävä kansalaisallianssi.

45.

korostaa, että suljetuista rajoista huolimatta monet raja-alueet ja -kunnat ovat löytäneet keinoja tehdä yhteistyötä ja jakaa resursseja näinä vaikeina aikoina. Tämä osoittaa jälleen kerran, että rajat ylittävä yhteistyö on luonnollista kyseisillä alueilla asuville ihmisille ja järkevä toimintatapa kyseisille yhteisöille.

Suositukset tulevaisuutta ajatellen

46.

ilmaisee olevansa valmis hyödyntämään raja-alueiden kokemuksia ja esittämään kattavia suosituksia rajat ylittävästä yhteistyöstä osana AK:n panosta Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin.

47.

aikoo esittää konferenssille suosituksia erityisesti seuraavista kahdesta aiheesta: — Ensimmäinen aihe ovat rajat ylittävän yhteistyön pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymät Euroopan unionissa. Komitea aikoo keskittyä konkreettisiin ehdotuksiin, joita AK ja raja-alueet kehottavat panemaan täytäntöön vuoteen 2050 mennessä. Rajat ylittävät julkiset palvelut ovat osa näitä tulevaisuudennäkymiä. — Toiseksi komitea aikoo pyytää esittämään lainsäädäntöä, jolla varmistettaisiin rajat ylittävän yhteistyön vähimmäistason ylläpito EU:n laajuisten ja/tai paikallisten kriisien sattuessa, jotta voidaan säilyttää riittävä julkisten palvelujen taso, huolehtia raja-alueiden asukkaiden toimintamahdollisuuksista, taata sisämarkkinoiden keskeytymätön toiminta ja pitää yllä Euroopan yhdentymiskehitystä.

---

(1)  ESPON TARGETed Analysis on Cross-border Public Services (CPS), 14. tammikuuta 2019.

(2)  ESPON-verkoston analyysissa yksilöidyt politiikanalat, joilla rajat ylittäviä julkisia palveluja on pääosin käynnistetty.

(3)  Asetusehdotus COM(2018) 373 final – 2018/0198 (COD).

(4)  https://www.b-solutionsproject.com

(5)  Euroopan komission tiedonannossa ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla” todetaan, että jos olemassa olevista esteistä poistettaisiin edes 20 prosenttia, raja-alueiden BKT kasvaisi kaksi prosenttia ja uusia työpaikkoja voisi syntyä yli miljoona (COM(2017) 534 final, s. 4).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006 , eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön (SE) säännöistä (EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1).

(8)  ESPON TARGETed Analysis on Cross-border Public Services (CPS), 14. tammikuuta 2019.