Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52020IR2142

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi”

COR 2020/02142

EUVL C 440, 18.12.2020, p. 15–19 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

18.12.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/15

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta: ”Terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi”

(2020/C 440/04)

Esittelijä:

Birgitta SACRÉDEUS (SE, EPP), Taalainmaan alueen alueneuvos

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

 toteaa, että Eurooppaa ja muuta maailmaa vuonna 2020 koettelevaan maailmanlaajuiseen covid-19-tautiin on sairastunut ja kuollut erittäin suuri määrä ihmisiä, minkä lisäksi pandemiakriisillä on merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, joiden laajuutta ei pystytä vielä täysin arvioimaan. Viruksen nopea leviäminen on lisännyt sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon että kansanterveysjärjestelmään kohdistuvaa painetta ja merkinnyt äärimmäisen suurta työtaakkaa hoito- ja hoiva-alan henkilöstölle. Samanaikaisesti on huolehdittava valmiudesta myös uusien aaltojen varalle.

2.

 panee merkille, että covid-19-pandemia on koetellut Euroopan eri osia vaihtelevasti niin, että huomattavia eroja on paitsi eri maiden välillä myös eri alueiden, kuntien, asuinalueiden ja ikäryhmien välillä. Tauti on kuitenkin iskenyt yleisesti ankarimmin ihmisiin, joilla on jo ennestään ollut heikko terveydentila ja tiettyjä perussairauksia sekä huonot sosioekonomiset olosuhteet.

3.

 toteaa, että covid-19:ää torjuakseen ja väestön terveyden turvatakseen ja taatakseen jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin, joilla on rajoitettu yksilöiden liikkumisvapautta laajuudessa, jota olisi mahdoton kuvitella tavanomaisissa olosuhteissa.

4.

 katsoo, että covid-19-pandemia osoittaa selvästi, millainen merkitys on pätevällä ja hyvin koulutetulla henkilöstöllä sekä asianmukaisesti rahoitetuilla, hyvin varustelluilla ja vakailla terveydenhuoltojärjestelmillä, joilla on valmiudet muuntautua nopeasti uuteen kansanterveys- ja hoitotilanteeseen ja tarvittaessa paitsi vahvistaa entisestään perusterveydenhuoltoa ja avohoitoa myös lisätä sairaaloiden kapasiteettia vuode- ja tehohoito-osastoilla.

5.

 toteaa, että monissa maissa on lykätty niiden potilaiden hoitoa, joilla on muita diagnooseja ja lääketieteellisiä tarpeita, minkä johdosta on syntynyt hoitovelka, jonka purkaminen kestää vielä pitkään. Monet vakavasti covid-19-tautiin sairastuneet tarvitsevat nyt kuntoutusta. Useat seikat viittaavat lisäksi siihen, että covid-19-pandemia on kasvattanut mielenterveyshoidon tarvetta sekä yleisesti väestön että hoito- ja hoivahenkilöstön keskuudessa. Terveydenhuoltoalalla, muun muassa kansanterveystyössä, perusterveydenhuollossa ja avohoidossa, tarvitaan näin ollen lisäresursseja vielä pitkään.

6.

 toteaa, että EU:n toimielimet ovat tukeneet aktiivisesti jäsenvaltioita niiden toimissa covid-19-epidemian torjumiseksi. Jäsenvaltioiden keskinäinen yhteistyö kangerteli kuitenkin aluksi muun muassa valtioiden rajojen sulkemiseen pakottavista lääketieteellisistä syistä tilanteessa, jossa eurooppalaisen yhteistyön, johtajuuden ja sitoutumisen tarve oli tavallista suurempi.

7.

 muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklan mukaan unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä.

8.

 korostaa, että vaikka EU:lla on tärkeä rooli kansanterveyden parantamiseen, sairauksien ehkäisemiseen ja terveysriskien poistamiseen tähtäävissä toimissa, jäsenvaltioiden vastuulla on kuitenkin lähtökohtaisesti päättää, miten kansanterveysjärjestelmä, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut järjestetään, rahoitetaan ja muotoillaan.

9.

 on vakuuttunut siitä, että yhteisvastuullisesti rahoitettavat eurooppalaiset yleisen terveydenhuollon järjestelmät ovat merkittävä voimavara covid-19:n torjunnassa.

Yleiset johtopäätökset

10.

 katsoo, että covid-19:n torjunnasta voidaan tehdä monia tärkeitä johtopäätöksiä, joita voidaan hyödyntää tulevassa työskentelyssä tämän maailmanlaajuisen kriisin taltuttamiseksi mutta myös muissa kriisitilanteissa.

11.

 huomauttaa, että monet jäsenvaltiot ovat päättäneet antaa pääasiallisen vastuun terveydenhoito- ja hoiva-alasta sekä kansanterveystyöstä paikallis- ja alueviranomaisille. Myös maissa, missä on valtakunnallinen terveydenhuoltojärjestelmä, vastuu sosiaalipalveluista ja sosiaalitoimesta on usein paikallistasolla. Paikallis- ja alueviranomaisilla on näin ollen erittäin keskeinen rooli covid-19:n torjunnassa.

12.

 painottaa olevan tärkeää, että EU:n toimielimet ja viranomaiset mutta myös jäsenvaltiot varmistavat sisämarkkinoiden säilymisen ja toiminnan myös kriisitilanteissa. Lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, henkilönsuojainten ja muiden tavaroiden ja palvelujen hankintaa ja kuljetusta ei pidä hankaloittaa, eikä hoito- ja hoivahenkilöstöä tai muita avainryhmiä pidä estää kulkemasta valtionrajojen yli ammattiaan harjoittaakseen.

13.

 tähdentää laadultaan varmistetun tiedonkeruun, korkealaatuisen tutkimuksen ja luotettavien tietolähteiden merkitystä, jotta voidaan huolehtia siitä, että viranomaiset tekevät luotettavaan tietoon perustuvia päätöksiä ja että yritykset, organisaatiot ja yksilöt toimivat vastuullisella ja sairauksia ennalta ehkäisevällä tavalla.

14.

 korostaa keskinäisen avun ja yhteistyön merkitystä rajatylittävän terveydenhuollon alalla. Tämä kattaa myös sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden kuljettamisen valtionrajojen yli sairaaloihin, joilla on tarjottavana vapaata kapasiteettia, terveydenhuoltohenkilöstön siirron ja muut rajatylittävän yhteistyön muodot terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvan paineen lieventämiseksi niissä EU:n osissa, joissa tilanne on pahin.

15.

 tähdentääkin, että jäsenvaltioiden on sovittava yhteisestä tilastointikäytännöstä, jotta covid-19-kriisin ja tulevien pandemioiden vaikutuksia koskevat tiedot olisivat vertailukelpoisia. Tämä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja Eurostatin yhdessä kehittämä käytäntö voisi perustua NUTS 2 -tason tietoihin, jotta helpotettaisiin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä yhdistäviä poliittisia toimia.

16.

 kiinnittää huomiota esimerkiksi terveysvalistuksen, lääketieteellisen konsultoinnin ja tartuntojen jäljityksen digitaalisiin ratkaisuihin, joita on kehitetty tai joiden kehittämisessä on edistytty covid-19:n puhkeamisen myötä. Tartunnankantajien jäljittäminen herättää kuitenkin perusteltuja kysymyksiä yksityisyyden suojasta ja tietoturvasta erityisesti rajatylittävissä tilanteissa. Pandemian myötä on myös korostunut tarve vaihtaa potilastietoja digitaalisesti valtioiden rajojen yli, kun potilaat saavat hoitoa toisessa jäsenvaltiossa.

17.

 painottaa yhtäältä muun muassa Maailman terveysjärjestön (WHO) puitteissa tehtävän maailmanlaajuisen yhteistyön tärkeyttä covid-19:n ja muiden vakavien terveysuhkien torjumiseksi, ja toisaalta myös yritysten, vapaaehtoisjärjestöjen, perheiden, naapurien ja ystävien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä paikallis- ja aluetason kriisinhallinnassa.

18.

 kiinnittää huomiota tarpeeseen löytää nykyistä parempi tapa suojella sekä palveluasunnoissa että kotona asuvia iäkkäitä ja hauraita ihmisiä covid-19:ltä ja muilta tartuntataudeilta. Komitea korostaa tähän liittyen, että sosiaali- ja terveyspolitiikoilla tulee vahvistaa paikallisia perusterveydenhuoltojärjestelmiä, erityisesti ennaltaehkäisyä.

Terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi

19.

 pitää tervetulleina toimenpiteitä, joihin komissio on jo ryhtynyt vähentääkseen valtiollisiin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin kohdistuvaa taakkaa näiden pyrkiessä vastaamaan covid-19-kriisiin, panee merkille mittavan, 27. toukokuuta julkaistun Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ja suhtautuu myönteisesti saavutettuun yhteisymmärrykseen hyödyntää kaikki EU:n kuluvan vuoden talousarviossa käytettävissä olevat varat Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien tarpeiden täyttämisen hyväksi.

20.

 toteaa, että valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU (1) on tarjonnut tärkeän perustan unionin hätätilavalmiudelle ja -toiminnalle mutta että nykyisen terveyskriisin vuoksi on tarpeen kehittää edelleen EU:n hätäapuvalmiuksia hätätilanteissa ja katastrofeissa.

21.

 ehdottaa näin ollen, että toissijaisuusperiaate ja jäsenvaltioiden ensisijainen vastuu sekä terveydenhuollosta että kansanterveystyöstä ja katastrofihallinnasta huomioon ottaen perustetaan terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi, jonka tarkoituksena on

—

koordinoida EU:n toimia ja tukea valtakunnallisten ja paikallis- ja aluetason terveydenhuolto- ja katastrofihallintarakenteiden vahvistamiseksi, jotta voidaan reagoida tehokkaasti terveysuhkiin ja kriisitilanteisiin

—

varmistaa varautumista ja reagointia koskeva tehokas yhteistyö ja koordinointi WHO:n kaltaisten toimivaltaisten kansainvälisten organisaatioiden kanssa

—

koordinoida keskeisten terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden jakelua unionissa

—

vahvistaa terveysasioita käsittelevien EU:n virastojen roolia

—

parantaa keskeisten terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden tarjontaa yhteisten hankinta-aloitteiden avulla ja valvoa keskeisten tuotteiden toimitusketjua

—

tukea yhteistyössä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kanssa jäsenvaltioita niiden pandemiasuunnitelmien tarkistamisessa ja ajantasaistamisessa painottaen samalla myös paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista. Hieman samaan tapaan kuin rahoituslaitoksille tehtiin stressitestejä finanssikriisin jälkeen olisi voitava arvioida jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia vastata erityyppisiin terveysuhkiin.

22.

 katsoo, että tulevan terveysuhkiin keskittyvän EU:n hätämekanismin tulee tukeutua hätätilanteen tukivälineeseen, josta säädetään neuvoston asetuksessa (EU) 2016/369 (2).

23.

 on vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia ja erityisesti sen rescEU-välinettä ja eurooppalaisia lääkintäapujoukkoja on vahvistettava edelleen, jotta unioni olisi valmistautunut ja kykenisi reagoimaan nopeasti, tehokkaasti ja koordinoidusti kaikkiin tuleviin biologisiin tai muun tyyppisiin kriisitilanteisiin. EU:n pelastuspalvelumekanismia olisikin arvioitava covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella, jotta sillä olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen organisaatio ja rakenne.

24.

 ehdottaa, että EU:n hätäavun koordinointikeskuksen (ERCC) varhaisvaroitusvalmiuksia vahvistetaan ja että se nivotaan tiiviimmin terveysturvakomiteaan ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukseen (ECDC), jotta se voi tulevaisuudessa hoitaa koordinointitehtävänsä entistäkin tehokkaammin ja antaa räätälöityä tukea paikallisesta operatiivisesta hallinnoinnista vastaaville tahoille.

25.

 toteaa, että covid-19-kriisi on tuonut selkeästi esiin Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen suuren tarpeellisuuden, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään yhteistyötä ECDC:n roolin vahvistamiseksi ja kehittämiseksi vakavien sairauksien torjunnassa. Komitea onkin tyytyväinen siihen, että EU:n terveysministerit keskustelevat parhaillaan tällaisesta vahvistamisesta.

26.

 kannattaa monia niistä toimista, joita Euroopan komissio ehdottaa 15. heinäkuuta 2020 antamassaan tiedonannossa EU:n lyhyen aikavälin terveydenhuoltovalmiudesta koronavirusepidemioiden varalta.

27.

 suhtautuu myönteisesti – sekä vapaan liikkuvuuden että kansanterveyden turvaamiseksi – Euroopan komission 4. syyskuuta 2020 esittämään ehdotukseen neuvoston suositukseksi koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta.

Lääkintätarvikkeiden hankinta ja varastointi

28.

 on tyytyväinen siihen, että huhtikuusta 2020 lähtien yhteishankintasopimuksen piiriin kuuluu lähes 540 miljoonaa ihmistä, mukaan lukien kaikki EU- ja ETA-maiden, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin sekä lähes kaikkien ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden asukkaat.

29.

 pitää näin ollen myönteisenä liittokansleri Angela Merkelin ja presidentti Emmanuel Macronin 18. toukokuuta 2020 esittämää ehdotusta, jonka mukaan osana terveyskriiseihin vastaamista koskevaa strategiaa ECDC:n puitteissa olisi luotava erityistyöryhmä ja ohjeistettava sitä laatimaan yhdessä kansallisten terveysviranomaisten kanssa ennaltaehkäisy- ja reagointisuunnitelmia tulevien epidemioiden varalta.

30.

 arvostaa sopimuksen vapaaehtoisuutta, mutta katsoo, että vapaaehtoinen liittyminen olisi korvattava mahdollisuudella jättäytyä pois hankinnasta (opt-out), sillä se helpottaisi nopeutettua menettelyä ja samalla takaisi osapuolille valinnanvapauden.

31.

 suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen perustaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä uusi itsenäinen EU:n terveysalan toimintaohjelma (EU4Health), jonka kokonaisbudjetti on 9,4 miljardia euroa ja jonka tarkoituksena on muun muassa vahvistaa terveydensuojelua ja valmistaa unionia tuleviin terveyskriiseihin, sekä vahvistaa EU:n pelastuspalvelumekanismia (rescEU) 2 miljardilla eurolla. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että Eurooppa-neuvosto on sittemmin alentanut tavoitteitaan 1,7 miljardiin euroon, mikä heikentää merkittävästi mahdollisuuksia vastata pandemian kielteisiin seurauksiin. Se aikoo esittää erityisiä huomioita uudesta terveysohjelmasta erillisessä lausunnossa.

32.

 suhtautuu myönteisesti keskeisten lääkintätarvikkeiden (hengityssuojainten, hengityskoneiden, henkilönsuojainten, uudelleenkäytettävien hengityssuojainten, lääkkeiden, hoito- ja laboratoriotarvikkeiden sekä desinfiointiaineiden) hankintaan ja jakeluun sairaaloille ja muille terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille EU:ssa, mutta korostaa, että monissa jäsenvaltioissa sairaaloita, terveyskeskuksia ja hoitokoteja hallinnoivat alue- ja paikallisviranomaiset, jotka on otettava mukaan tähän prosessiin, sekä toteaa, että keväällä toteutetun yhteishankinnan aikaansaaminen kesti liian pitkään, jotta se olisi saavuttanut tarkoituksensa kaikilta osin.

33.

 suhtautuu myönteisesti rescEU-varaston nopeaan perustamiseen terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita varten ja niiden nopeaan toimittamiseen epidemian pahiten koettelemille jäsenvaltioille.

34.

 kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota perustamaan pysyvän eurooppalaisen strategisen varaston toimiviksi todettuja antibiootteja, rokotteita, kemiallisia vasta-aineita, antitoksiineja ja muita keskeisiä lääkintätarvikkeita sisältävän EU:n valmiusvaraston muodossa, jotta voidaan taata hätäapureservin olemassaolo ja koordinoida tarvittavien resurssien nopeaa jakamista ja toimittamista kaikkialla Euroopassa.

35.

 suhtautuu myönteisesti komission 3. huhtikuuta 2020 tekemään päätökseen vapauttaa lääkinnälliset laitteet ja henkilönsuojaimet väliaikaisesti tuontitulleista ja arvonlisäverosta. Komission olisi harkittava päätöksensä soveltamisalan tarkistamista siten, että siihen sisällytetään yksityiset yritykset, joissa henkilönsuojainten käyttö on pakollista, ja sovellettava päätöstä niin, etteivät paikalliset EU:n tuottajat joudu taloudellisesti epäedulliseen asemaan.

36.

 toteaa, että monilla alueilla aiemmin esiintynyt pula keskeisistä tuotteista ja lääkkeistä, kuten antibiooteista ja anesteeteista, on pahentunut meneillään olevan pandemian aikana, ja kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin, jotta voidaan nopeasti hankkia keskeisiä perusaineita, lisätä testauslaitteiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden tuotantoa siellä, missä niistä on pulaa, sekä käynnistää keskeisten lääkkeiden kehittäminen ja tuotanto Euroopan maaperällä. Tätä varten tulee edistää tutkimus- ja innovointitoimintaa ja luoda valmistajille kannustimia.

37.

 on samaa mieltä siitä, että unionilla on oltava valmiudet kehittää, ostaa, kuljettaa ja jakaa ulkomailta tuotuja tai EU:ssa valmistettuja testauslaitteita ja suojavarusteita. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on vähennettävä riippuvuuttaan unionin ulkopuolisista maista lääkkeiden ja muiden lääkintätarvikkeiden tuotannossa ja huolehdittava siitä, että lääkkeet saadaan nykyistä edullisemmiksi.

38.

 on vakaasti sitä mieltä, että suojavarusteita, kuten kasvomaskeja ja suojapukuja, on oltava aina saatavilla markkinoilla nopeasti ja helposti. Komitea pitää tärkeänä luoda tätä varten Euroopan tasolla edellytykset sille, että jäsenvaltioissa pystytään synnyttämään suojaavien materiaalien tuotantokapasiteettia, ja katsoo, että julkisia hankintoja ja kilpailua koskevia eurooppalaisia sääntöjä on tarkasteltava uudelleen pandemian valossa.

39.

 huomauttaa, että on tarpeen arvioida, minkälaisia henkilönsuojaimia on asianmukaista käyttää eri yhteyksissä ja myös muiden kuin covid-19:n vastaisten toimien yhteydessä.

40.

 pitää myönteisenä, että Euroopan standardointikomitea (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ovat sopineet tiettyjen lääkinnällisiä laitteita ja henkilönsuojaimia koskevien eurooppalaisten standardien käyttöönottamisesta eurooppalaisten yritysten tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja muuttamiseksi, jotta voidaan vastata varastojen hupenemiseen.

41.

 korostaa, että etenkin suuren yleisön käyttöön tarkoitettujen henkilönsuojainten tulee olla mahdollisimman hyvin kierrätettäviä.

Rokotteet, diagnosointi ja hoito

42.

 tähdentää covid-19-rokotteen nopean kehittämisen kiireellisyyttä ja kehottaa EU:n lainsäätäjää ottamaan huomioon komitean kehotuksen vahvistaa rokotteiden kehittämistä, tuotantoa ja jakelua koskevaa EU-yhteistyötä, joka täydentää julkisella ja yksityisellä sektorilla tehtävää lääketieteellistä tutkimusta covid-19-pandemian torjumiseksi.

43.

 pitää tähän liittyen myönteisenä Euroopan komission ehdotusta tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman määrärahojen kasvattamisesta 94,4 miljardiin euroon ja pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto on sittemmin ehdottanut määrärahojen alentamista 80,9 miljardiin euroon.

44.

 on tyytyväinen sopimuksiin, joita Euroopan komissio on tehnyt useiden lääkeyhtiöiden kanssa lääkkeiden ja rokotteiden toimittamisesta, jos ja kun jokin yritys on kehittänyt turvallisen ja tehokkaan rokotteen.

45.

 panee huolestuneena merkille, että maailmanlaajuiset pyrkimykset kehittää rokotteita, diagnostiikkaa ja hoitoja covid-19:ää vastaan voivat helposti kääntyä kovaksi kilpailutilanteeksi, jossa köyhemmät maat jäävät suojattomiksi taudin edessä. Komitea ilmaisee vahvan tukensa monenväliselle yhteistyölle turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden, diagnostiikan ja hoitojen kehittämiseksi sekä tulevien rokotteiden ja lääkkeiden oikeudenmukaiselle rahoittamiselle ja solidaariselle jakamiselle.

46.

 kannattaa EU:n yhteisen rokotuskortin ja sellaisen virtuaalisen eurooppalaisen rekisterin kehittämistä, joka tarjoaa tietoa rokotevarastoista ja -tarpeista, jotta helpotetaan vapaaehtoista tietojenvaihtoa saatavilla olevista rokoteresursseista ja perusrokotteiden puutteista.

47.

 peräänkuuluttaa lisää toimenpiteitä, jotta estetään covid-19:ää ja tämän sairauden hoitoa ja sen vastaisia rokotteita koskevien virheellisten tietojen levittäminen internetin ja muiden kanavien välityksellä. Tässä disinformaation torjunnassa WHO:lla, EU:lla ja sen jäsenvaltioilla mutta myös paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli.

48.

 tukee komission toimia lisävarojen keräämiseksi covid-19-rokotteiden tutkimukseen ja odottaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta osoitetaan huomattavia resursseja tämän alan innovoinnin ja tutkimuksen tukemiseen.

Bryssel 14. lokakuuta 2020.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1)  EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU) 2016/369, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2016, hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä (EUVL L 70, 16.3.2016, s. 1).

Top